Leinelän tila ja taide

Transkriptio

1 Leinelän tila ja taide Taiteen toteuttamisen lähtökohdat ja periaatteet Leinelä 1 -asemakaava-alueelle sekä malli yhteistyölle. Leinelän yhteistyöryhmä Raportti liittyy Leinelä 1 asemakaavan nro toteutukseen.

2 Taiteella on suunnittelussa joka tapauksessa ainakin kaksi mahdollisuutta: yksi on pyrkiä tuottamaan taidetta suunnittelijan välineillä ja toinen on tuoda uusia välineitä suunnitteluun taiteen avulla. Toisin sanoen suunnitellaan ympäristöä, jota voidaan pitää taiteena tai taide muuttaa suunnittelun prosessia ja menetelmiä. (Lehtovuori 2002, 39; Lehtovuori 2005, 39; Uimonen 2005, ) Sisällysluettelo 1 Taustaa 3 2 Leinelän erityiset piirteet, tavoitteet ja teemat Leinelän erityispiirteet Asemakaavan asettamia tavoitteita Rakentamisohjeet, teemat ja lähtökohdat Katu- ja puistosuunnittelu 9 3 Taideohjelma Tavoitteena moniaistinen tilaan sijoittuva taidekokemus Taiteen yleissuunnitelma yleisille alueille Taiteen yleissuunnitelma korttelialueille Taiteen toteuttaminen Rakentaminen, ylläpito, perusparantaminen Suunnittelun eteneminen Rahoitus, avustukset 18 Lisätietoa: Ani Pentinmikko, (09) sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi Taitto: Ritva-Leena Kujala Kannen kuvat: Vesa-Pekka Rannikko Kansi: Luonnos 2007, läpivärjatty kipsi, 120*40*70 cm Takakansi: Valos 2006, läpivärjatty kipsi valettuna seinään kiinni, 150*30*150 cm Vantaan kaupunkisuunnittelun julkaisu C 21: 2008

3 1 Taustaa Vantaan kaupungin ja Leinelän alueen toteuttajien yhteistyöryhmä esitti työryhmän perustamista, joka valmistelisi ja edistäisi taiteen toteutumista alueella. Yhteistyöryhmän jäseniä ovat: Työryhmän tehtäviä ovat muun muassa Vantaan kaupunki Anitta Pentinmikko, aluearkkitehti, pj. Kaisa Ikävalko, kaupunkikuva-arkkitehti Arja-Liisa Järvineva, lupa-arkkitehti Lassi Tolkki, asemakaavasuunnittelija Tuula Hurme, asuntotuotannon kehittämispäällikkö Anne Kaarna, intendentti Pirjo Siren, puistosuunnittelupäällikkö Marika Bremer, maisema-arkkitehti Leinelän kehitys Oy Anja Mäkeläinen, toimitusjohtaja, Asuntosäätiö Jari Mäkimattila, Alue- ja hankekehityksen johtaja VVO Asuntorakennuttaminen - taiteen tuominen osaksi suunnitteluprosessia - ympäristötaideohjelman valmisteleminen Leinelään - taideosioiden suunnittelun ja toteutuksen edistäminen ja seuraaminen - aiheeseen liittyvien yhteistyöseminaarien järjestäminen Työryhmä seuraa Vantaan kaupungin aiempia linjauksia arkkitehtuurista ja taiteesta: Jotta asukkaat viihtyvät, tarvitaan arkkitehtoonisesti hyvä kaupunkiympäristö. Tämä on tärkeää myös yritysten näkökulmasta. Hyvä arkkitehtuuri vastaa erilaisiin tarpeisiin. Arkkitehtuuriin liittyy aina teknisyyttä ja toiminnallisuutta, mutta samalla on kyse myös kulttuurisesta ja taiteellisesta ilmaisusta. (Ote Vantaan arkkitehtuuripoliittisesta ohjelmasta ) Kulttuuritoiminnan edistäminen Vantaalla tarkoittaa taide- ja kulttuurimyönteisen julkisuuskuvan ylläpitämistä ja kehittämistä. Se merkitsee myös myönteisen kulttuuri-ilmapiirin luomista Vantaalle. Kansainvälisen prosenttiperiaatteen mukaisesti julkiset teokset kuuluvat julkisten rakennusten, alueitten ja ympäristöjen suunnittelukokonaisuuteen. (Ote Vantaan kulttuuristrategiasta) Leinelän tila ja taide

4 Leinelän asemakaavan kokonaiskerrosalamäärä on noin krs-m 2, mikä vastaa noin 2600 asukasta. Lisäksi alueelle sijoittuu kaksi yleisten rakennusten korttelia, jotka on varattu päiväkoteja ja korttelitaloa varten. Keskustakortteliin ja muutaman asuinrakennuksen katutasoon on varattu liike- ja toimitilaa. Leinelän uusi asuntoalue Leinelän asuntoalue on Vantaan Kehäradan varteen rakentuva uusi asuntoalue, jonka rakentaminen käynnistyy v Kokonaisuudessaan alueen arvioidaan olevan valmis Myös Kehäradan arvioidaan valmistuvan samoihin aikoihin. Leinelän asema on Kehäradan ensimmäinen asema pääradasta länteen. Tehokkain rakentaminen sijoittuu Koivukylänväylän ja Kehäradan tuntumaan. Siellä pysäköinti on esitetty maan alle tai kaksitasoisiin pysäköintilaitoksiin. Muualla alueella on pysäköinti esitetty maan tasoon. Kehäradan asema tulee sijoittumaan heti alueen eteläpuolelle, Leinelän puistotien ja Lehmuspolun siltojen väliin. Alueen itäreunalle, vanhan asutuksen ja uuden alueen väliin on sijoitettu Metsänhengen virkistysalue. Alueen länsipuolelle, Ilolan ja uuden alueen väliin jää laaja Epinkoskenpuiston virkistysalue, joka on osa laajaa Tikkurilan keskuspuistoa. Leikin ja lähiliikunnan sekä virkistysreittien sijoittumiselle puistoihin on hyvät mahdollisuudet. Leinelän tila ja taide

5 2 Leinelän erityiset piirteet, tavoitteet ja teemat 2.1 Leinelän erityispiirteet Alueelta löytyy visuaalisesti tai tilallisesti monia elämyksellisiä paikkoja, reittejä ja tiloja. Luontoarvojen säilyttämien ja korostaminen on ollut suunnittelun kantava teema, jota tulee kuljettaa toteutuksessa mukana. Esimerkiksi lähestyminen alueelle väylien kautta tai kulku asemalta keskusaukion kautta keskeiseen puistoon on pyritty luomaan mielenkiintoiseksi. Myös kuljeskelun alueen sisällä, jalan tai autolla, tulee olla elämys. Kaupunkirakenteeseen on pyritty luomaan mielenkiintoisia elementtejä. Esimerkiksi porttien kautta avautuvat muurimaiset ja sulkeutuvat korttelit. Myös Leinelän asema, Primavera -aukio ja siihen liittyvä rakentaminen tulee kaupunkirakenteessa muodostamaan oman merkittävä kokonaisuuden. Työn kuluessa on alueen suunnittelulle ja toteutukselle asetettu laadullisia tavoitteita: - alue tullaan toteuttamaan korkean laatutason asuntoalueena - alue on Kehäradan varren ensimmäinen asuntoalue / pilottikohde - alue on esteettömyyden pilotti (Vantaan SURAKU -kohde) Työn kuluessa on valittu teemoja alueen suunnitteluun ja toteutukseen: - neljä vuodenaikaa - helppo liikkuminen ja esteetön ympäristö - taide ja moniaistisuus Leinelän tila ja taide

6 2.2 Asemakaavan asettamia tavoitteita Asemakaavalla ohjataan alueen rakentamista ja maankäyttöä. Asemakaavalla pyritään luomaan edellytykset terveellisen, turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön syntyyn. Leinelän asemakaava edellyttää, että alueen toteuttamisessa noudatetaan lähiympäristösuunnitelmaa, rakentamisohjetta ja värityssuunnitelmaa. Alueella tulee toteuttaa ympäristötaidetta lähiympäristösuunnitelman ja rakentamisohjeiden mukaisesti. Kaava-alueella on laadittava esteettömyystarkastelu ennen toteuttamista sekä yleisillä alueilla että korttelialueilla. 2.3 Rakentamisohjeet, teemat ja lähtökohdat Asemakaavaa täydennetään rakentamisohjeilla, jotka koskevat korttelialueita ja niihin sisältyviä pysäköinti- ja piha-alueita. Ohjeilla pyritään luomaan ja ohjaamaan kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä alueelle. Niissä viitataan myös ympäristötaiteen mahdollisuuksiin. Taiteen paikoista ja toteutustavoista laaditaan erilliset taiteen yleissuunnitelmat. 1 Sulkevat, muurimaiset julkisivut Leinelän alueen eteläreunan kaupunkikuvaa hallitsee voimakas kallioleikkausten rivistö ja sen yläpuolelle rakentuva luonnonkivimuuri jalustana yhtenäinen julkisivumuuri. Leinelän tila ja taide

7 2 Kutsuvat porttiaiheet Leinelän kortteleihin (rakennuksiin, tai rakennusten väleihin) muodostetaan portteja. Portit ovat kaupunkikuvassa merkittävä aihe ja ne jäsentävät alueen kulkuyhteyksiä. Korttelit avautuvat tulijalle voimakkaiden porttiaiheiden kautta ja korttelin sisätilojen arkkitehtuuri ja väritys poikkeavat täysin kadun puoleisesta. Korttelit muodostavat ulospäin muurimaisen vaikutelman, mutta sisäpihoiltaan elävät pienipiirteistä ja värikästä elämää. 3 Kurkistavat, yllätykselliset värit Katujulkisivut hahmottuvat vaaleina ja muurimaisina. Eloa julkisivuihin tuotetaan niin sanotuilla kurkistavilla väreillä. Kohtisuoraan katujulkisivuja vastaan asettuvat pinnat ovat värikkäitä. 4 Poikkeavat rakennukset Alueelle rakentuu kaksi päiväkotia ja korttelitaloja. Asemakaava edellyttää, että päiväkotirakennukset toteutetaan muusta rakentamisesta poikkeavasti ja niiden kattomuotoon ja katemateriaaleihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös korttelitalot voivat olla muusta rakentamisesta poikkeavia. Leinelän tila ja taide

8 5 Tulon ja saapumisen paikka - Leinelän asema Leinelän asema-alueen suunnittelutyö on käynnissä. Asemarakenteet sekä asemaan liittyvät sillat ovat asukkaiden päivittäistä liikkumisympäristöä, jota myös tulee elävöittää taiteen keinoin. 6 Kohtaamisen paikka - Primavera-aukio Primavera aukio ja siihen liittyvä silta muodostavat tärkeän sisääntulon alueelle. Aukio on myös Leinelän sydän ja kohtaamisen paikka. Alueen suunnittelu käynnistyy Europan 9 - arkkitehtikilpailun voittaneen työn pohjalta (arkkitehtiryhmä Vesa Oiva, Selina Anttila ja Antti Lehto). Ideasuunnitelman mukaisesti keskuskorttelista muovataan omaleimainen kokonaisuus arkkitehtuurin, ympäristörakentamisen ja taiteen keinoin. Leinelän tila ja taide

9 2.4 Katu- ja puistosuunnittelu Leinelän alueelle on valmistunut lähiympäristösuunnitelma, joka on hyväksytty kuntatekniikan jaostossa Katusuunnitelmat ovat lähes valmiit. Suunnitellut kadut ovat Leineläntie, Leinelän puistotie, Leinelänkaari sekä pienemmät tonttikadut. Pienempi aukio sijaitsee Leineläntaipaleen keskellä. Viheralueista laaditaan yleissuunnitelmat vuonna Suunniteltavat alueet ovat Metsänhenki, Epinkoskenpuisto ja Kukkukallio. Myös Kukkukallion puistoon sijoitetaan aukiomaisia sisääntuloja. Julkisen ympäristön tavoitteet Leinelän tavoitteina ovat laadukas asuinympäristö ja korkeatasoinen maisema-arkkitehtuuri: yleiset alueet ja reunavyöhykkeet. Leinelän maisemaarkkitehtuuri luo myös Leinelän imagoa ja vetovoimaa. Maisema-arkkitehtuurin tavoitteena on korostaa Leinelän perusluonnetta: vuoropuhelua luonnon ja arkkitehtuurin kanssa. Korostettavia luonnonpiirteitä ovat valoisat koivikot, kivikkoiset ja kallioiset männiköt, puroluonto ja saniaislehto. Leinelän katujen ja puistojen toteutuksessa on yhtenä tavoitteena myös taiteen käyttö. Taiteen sijainti, laajuus, luonne ja yleisilme muodostavat ympäröivän kadun tai puiston kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Katujen taiteen luonteessa voi korostua yksittäiset, paikkaan sidotut taideteokset mm. kiertoliittymissä, Koivukylänväylällä ja Leineläntaipaleen aukiolla. Niissä mahdollistetaan valaistus osana taideteoksia. Taidetta voivat olla muun muassa ympäristörakentamisen keinoin tehdyt tukimuurit, kallioleikkaukset ja valaistusteokset. Leinelän tila ja taide

10 Puistojen taide voi olla osa maisema-arkkitehtuuria: Taide voi olla ympäristö- ja maataiteenomaisempaa yksittäisten taideteosten sijasta. (esimerkiksi ympäristörakentamisen keinoin tehty hulevesiaihe, valaistusteos, muu ympäristöteos). Se vahvistaa osaltaan puistojen luonnetta luonnonympäristöinä. Muita läpäiseviä teemoja ovat neljä vuodenaikaa, esteettömyys ja hulevesien luonnonmukainen käsittely. Teemana neljä vuodenaikaa Neljän vuodenajan teeman tavoitteena on korostaa Leinelän perusluonnetta, vuoropuhelua luonnon ja arkkitehtuurin kanssa. Neljä vuodenaikaa -teema ilmenee kaduilla ja puistoissa mm. valaistuksen, materiaalien ja kasvillisuuden käytössä. Katujen ja puistojen kasvillisuus on mahdollisimman pitkään vehreää, eri aikoina kukkivaa sekä syysvärit hyödyntävää. Olevia luonnonpiirteitä myös vahvennetaan em. keinoin. Runsas havukasvillisuus, valaistuksen sekä luonnonkiven käyttö vahventaa talvista ilmettä. Kallioleikkauksia, tukimuureja, kallioita ja kivikoita korostetaan osana talvisia luonnonpiirteitä. Vuodenajat huomioidaan puistojen toiminnoissa siten, että ne ovat mahdollisimman monipuolisesti ympäri vuoden käytettävissä. Teemana raikas, pelkistetty ja veistosmainen muotoilu Maisema-arkkitehtuurin lähtökohta on raikas, pelkistetty ja veistosmainen muotoilu. Maisema-arkkitehtuurin rakennettujen elementtien tavoitteena on korostaa osaltaan Leinelän perusluonnetta. Elementtejä ovat: - tukimuurit ja kallioleikkaukset (erityisesti Kukkukallion tukimuuri/aita, aseman tukimuuri, Koivukylänväylän kallioleikkaukset) - penkit, leikin ja liikunnan välineet - pinnoitteet ja sileät, pelkistetyt, laadukkaat muurit, ilmavat aidat - pienet sillat, pohjapadot - näköala- ja oleskelupaikat 10 Leinelän tila ja taide

11 Teemana Hulevedet ja vesiaiheet Hulevesien käsittely Leinelässä on ensisijaisesti ekologinen teema. Hulevesiaiheet, -uomat (painanteet) ja allaskosteikot ovat myös maisema-arkkitehtuurin teema ja voimavara. Vesiaiheet vahvistavat osaltaan luonnon kokemista. Hulevesien käsittely muodostaa yhteyden luonnon prosessien ja urbaanien prosessien välille. Niiden maisema-arkkitehtonisena tavoitteena onkin korostaa Leinelän perusluonnetta, vuoropuhelua luonnon ja arkkitehtuurin kanssa sekä tuoda luonnon toimintamekanismit kaupunkilaisille näkyviksi. Kaupunki tulee osaksi luonnon toimintaa. Uomat voivat parhaimmillaan olla ympäristötaiteenomaisia. Muotokieli on kaartelevaa ja mutkittelevaa ja kuvastaa virtausta. Kuivana aikana kivetty ja muotoiltu uoma toimii kuiva-aiheena. Teemana esteettömyys Näkö- ja liikuntaesteiset otetaan huomioon. Eri paikkojen ja kohteiden tulee olla saavutettavissa. Reittien tulee muodostaa moniaistisia kokonaisuuksia. Kaikkien reittien ei tarvitse olla esteettömiä, jos löytyy vaihtoehtoinen esteetön reitti. Taiteen saavutettavuus huomioidaan. Liikunta- ja näköesteiset pääsevät myös taiteen äärelle. Taideteokset voivat olla koettavissa eri aistein. Teosten muoto, materiaali, tekstuuri ja esim. ääni ovat sellaisessa muodossa, jotta teoksiin voi tutustua myös käsillä koskettaen tai kuunnellen. Leinelän tila ja taide 11

12 3 Taideohjelma 3.1 Tavoitteena moniaistinen tilaan sijoittuva taidekokemus Leinelän korttelialueille ja yleisille alueille sijoittuva taide on uuden asuinalueen keskeinen identiteettitekijä. Yhteisön käytännöt määrittävät tilassa olemista. Arki jäsentyy ajassa, tilassa ja ruumiissa. Nykytaide on erityistä, koska se syntyy omassa ajassamme ja omassa ympäristössämme. Aistittava ala, neliömetrit, kuutiot ja niistä muotoutuva tilojen hahmo ovat haaste ja alusta taiteilijan itsetajunnalle tilassa. Samoin elettävässä kaupunkitilassa ihmisten tilassa oleminen hipoo aistienvälistä kokemusta. Tavoitteena on, että taiteen tulee olla moniaistista, paikkaan sidottua ja saavutettavissa sekä monipuolisesti koettavissa eri vuodenaikoina. Aiheissa voidaan hyödyntää paikan hengen ja ominaispiirteiden esiintuomista muun muassa valon, varjon, muotojen, materiaalien ja värien keinoin. Tutut ja vieraat asiat voivat näyttäytyä oudossa yhteydessä ja oudot asiat voivat tulla läheisimmiksi. Taide haastaa uudistumaan ja katsomaan toisin. Oma kokemus on taiteen katsomisen perusta, mutta monet tarvitsevat rohkaisua oman kokemuksen arvostamiseen. Alueelle valmistuviin teoksiin valmistellaan teoskyltit tai muut opasteet, joista käy ilmi teostiedot. Taidekasvatuksen työkaluin tarjotaan erilaisia reittejä taideteoksen kokemiseksi. Taiteilijakonsultin laatima taiteen yleissuunnitelma sisältää keskeisen tavoitteen taiteen toteutumisen moninaisuudesta eri paikoissa ja eri materiaalein ja keinoin. Taide voi myös olla ikuista, katoavaa tai ajan kanssa muuntuvaa. Vesa-Pekka Rannikko Topelius, *56*28 cm 12 Leinelän tila ja taide

13 3.2 Taiteen yleissuunnitelma yleisille alueille Kokonaisuutta varten laaditaan taiteen yleissuunnitelma. Katu- ja puistosuunnittelua varten on tarpeen tarkentaa taiteen määrä, sijainti, paikat, luonne ja laatu taiteen yleissuunnitelmaksi. Taiteilija tarkastelee Leinelää lähiympäristösuunnitelman ja tämän taideohjelman pohjalta kokonaisuutena, josta nostaa esille tilat, paikat - merkityksenanto, joka aikanaan muodostuu tulevista teoksista. Työn laatii kuvataiteilija Vesa-Pekka Rannikko ja se koskee pääosin Leinelän katuja ja puistoja. Yleissuunnitelma kootaan raporttiin, joka sisältää yleissuunnitelmakartan (taiteen määrä, sijainti, paikat, luonne ja laatu), osaalueiden tarkempia suunnitelmia, kirjallisen selostuksen jatkotoimenpide-ehdotuksineen sekä viitekuvia. Jatkotoimenpiteet Puistojen ja katujen osien jatkosuunnittelu edellyttää eri taiteilijoiden teosehdotuksia. Sen lisäksi taiteilijoille on tarpeen jättää tilaa em. alueiden suunnitteluprosessiin arkkitehtien, maisema-arkkitehtien ja taiteilijoiden vuorovaikutukselle. Taiteilija/t laativat myöhemmin erikseen mahdollisesti kahden kiertoliittymän teossuunnitelmat. Samoin taiteilija/t osallistuvat mahdollisesti Koivukyläntien kallioleikkausten valaistussuunnitteluun, asemanseudun tukimuurijulkisivun suunnitteluun sekä siltojen värityksen ja valaistuksen suunnitteluun. Katu-, rata- ja puistosuunnitteluun liittyvistä taideteoksista pyritään tekemään erilliset sopimukset. Taiteilija/t myös osallistuu em. töiden osalta puisto- sekä katusuunnittelun työryhmiin tarpeellisessa määrin. Leinelän tila ja taide 13

14 3.3 Taiteen yleissuunnitelma korttelialueille Rakentamisohjeissa varaudutaan taiteen toteuttamiseen myös korttelialueille. Taidesuunnitelmaa korttelialueille valmistellaan yhteistyössä Leinelän kehitys Oy:n, kaupungin ja toteuttajien kanssa. Alueen tulevat toteuttajat / Leinelän kehitys Oy, vastaavat korttelialueille ja rakennuksiin tulevan taiteen suunnittelusta ja toteutuksesta. Yhtiö palkkaa taiteilijan tai taiteilijat, jotka toteuttavat korttelialueiden taiteen. Tulevien taiteilijakonsulttien valinnassa toimivat asiantuntijoina tila- ja taidetyöryhmästä intendentti Anne Kaarna, Vantaan taidemuseosta ja kaupungin nimeämä taiteilijakonsultti Vesa-Pekka Rannikko. Yhteistyö Leinelän kehitys Oy/ taidemaalari Markku Pääkkönen laatii korttelialuille taiteen yleissuunnitelman, joka käsitellään tila- ja taidetyöryhmässä. Leinelän alueen taiteilijat tekevät yhteistyötä myös alueen muiden suunnittelijoiden ( arkkitehdit, maisemasuunnittelijat jne.) kanssa. Yhteistyötä on tehtävä myös Leinelän tilaja taidetyöryhmän ja Vantaan taidemuseon kanssa. Korttelialueille toteutettava taide suunnitellaan ja toteutetaan alueen rakentumisen edetessä, asuntorakentamisen yhteydessä. 14 Leinelän tila ja taide

15 4. Taiteen toteuttaminen Yleisille alueille (katu, tori ja puistoalueet) toteutettava taide suunnittelutetaan, toteutetaan ja ylläpidetään Vantaan kaupungin toimesta. Leinelän asema on yhteishanke Ratahallintokeskuksen ja Vantaan kaupungin välillä. Asemaympäristön ylläpidosta vastaa Vantaan kaupunki. Korttelialueille ja rakennuksiin sijoittuvan taiteen tuottaa alueen kehitysyhtiö, Leinelän kehitys Oy. Rakennuksiin ja piha-alueille sijoittuvat taide siirtyy aikanaan kyseisen kiinteistöyhtiön omaisuudeksi ja ylläpidettäväksi. Yleiset rakennukset ja niiden pihat kuuluvat Vantaan kaupungin tilakeskuksen vastuuseen. Niiden taiteesta vastaa Tilakeskus ja sitä selvitetään ao. kohteiden suunnittelussa. Leinelän tila ja taide 15

16 4.1 Rakentaminen, ylläpito, perusparantaminen Viher- ja katualueita rakennetaan InfraRYL 06 -julkaisun mukaisesti ja ylläpidetään mm. VHT 05 - julkaisun mukaisesti. Kaapeli- ja putkilinjauksille, pinnoitteille, varusteille, välineille, kalusteille, muureille, valaistukselle ja silloille voi tulla ajoittain myös uusimis- tai perusparannustarpeita. Tämän tavanomaisen rakentamis-, ylläpito- ja perusparannustoiminnan tulee olla mahdollista eikä se saa muodostaa ristiriitoja esim. tekijänoikeuslain kanssa. Kuvasto valvoo visuaalisen alan taiteilijoiden oikeuksia, joista säädetään tekijänoikeuslainsäädännössä. Taiteilijoitten kanssa laaditaan teoksen tilaussopimus, josta käy ilmi tekijänoikeuden käytännön toteutumiseen liittyvät asiat. Sopimuksesta käy ilmi taiteilijan ja tilaajan velvoitteet. Teoksen mahdollinen väliaikaisuus on sovittava sopimusvalmistelussa. Vantaan taidemuseo hallinnoi julkista taidetta ja teokset inventoidaan taideteosten tiedonhallintajärjestelmään. Mikäli yleisten alueen taideteosten alueille tulee myöhemmin kaavamuutoksia, vastaa tuolloin taideteosten ylläpidosta kaavamuutoksen mukainen taho. Alueelle toteutettava taide pyritään suunnittelemaan ja valmistamaan siten, että sen rakentaminen on kohtuuhintaista ja ylläpito on etukäteen huomioitu tilauksen sopimusvaiheessa. 16 Leinelän tila ja taide

17 5 Suunnittelun eteneminen korttelialueet - Leinelä 1 -rakentamisohjeet rakennuslupajaos 10/08 - Taiteen yleissuunnitelma/ yleiset alueet Vesa-Pekka Rannikko 9/08 - Taiteen yleissuunnitelma/ korttelialueet Markku Pääkkönen 9/08 yleiset alueet - katusuunnitelmat 1. vaihe kuntatekniikan jaos 9/08 - katusuunnitelmat 2. vaihe kuntatekniikan jaos 12/08 Leinelän tila ja taide 17

18 6. Rahoitus, avustukset Arkkitehtuurin ja kuvataiteen taiteen varhainen suunnittelu ja läpivienti prosessissa sisältää hyvään ympäristöön kannustavia käytäntöjä. Arkkitehtuurin ja kuvataiteen taiteelle luodaan toteutus- ja elinmahdollisuudet, jolloin osana rakennuttamisen muuta kokonaisuutta taide on kustannuksiltaan mittakaavassa. Asuntokortteleiden osalta tämä edellyttää, että taide nähdään osana asuntoprojektia. Tavoitteet ja toteutus sovitaan yhdessä ja käytettävillä taiteilijoilla tulee olla riittävästi kokemusta työskentelystä rakennushankkeissa. Julkisten alueiden osalta käytetään kunnallistekniikkaan varattua investointirahaa ja suunnittelijat ja taiteilijat tekevät prosessin edetessä hyvää yhteistyötä. Päiväkotirakentamisen 1. vaiheen osalta Vantaan kaupunki on varannut erillisen määrärahan Leinelän päiväkodin taidehankinnalle. Leinelän asuntoalueen rakentuessa ja taidehankkeiden edetessä, tila- ja taide - työryhmä tutkii mahdollisuuksia myös ulkopuolisen rahoituksen ja avustusten hakemiselle. Vietämme valtaosan ajastamme julkisessa tilassa, kasvamme ihmisiksi. Julkisessa tilassa olevat teokset ovat sekä yhteistä omaisuuttamme että kestävä perintö yhdessä julkisten rakennusten ja ympäristön kanssa jätettäväksi tuleville sukupolville. Kaupunginosassa rakennettu ympäristö ja luonto limittyvät ja lomittuvat yhdessä asuinkortteleiden ja julkisen tilan kanssa kokonaisuudeksi, Leineläksi. 18 Leinelän tila ja taide

19

20 tila Ei linnuntila, jossa siipi vie, se tila ole, joka hahmon antaa. (Vapaana leijut - etkä löydä rantaa, pois itsestäsi johtaa ilman tie.) On tila meissä, muuntaa esineitä. Jos puuta luot, tilasi hiljaa heitä sen ympärille. Silloin toteutuu puun olemus. Jos annat sille rajan, se itse vapaa on. Vain luovuttajan hahmotus toden löytää: siinä syntyy puu. Rainer Maria Rilke