Kasvun ajurit 4. Miten kasvu rahoitetaan? Kasvuyritysten ja pk-yritysten vertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvun ajurit 4. Miten kasvu rahoitetaan? Kasvuyritysten ja pk-yritysten vertailu"

Transkriptio

1 Kasvun ajurit 4 Miten kasvu rahoitetaan? Kasvuyritysten ja pk-yritysten vertailu

2

3 Kasvun ajurit 4 Miten kasvu rahoitetaan? Kasvuyritysten ja pk-yritysten vertailu

4 Sisältö 1. Johdanto Kasvuyrittäjyyspolitiikan merkitys korostuu Selvityksen aineisto ja tutkimusasetelma 5 2. Suomessa on liian vähän kasvuyrityksiä Yritysten määrä ennätystasolla, nopea kasvu harvinaista Työpaikat syntyvät kasvuyrityksiin 9 3. Kasvuyritykset tuottavuuden lähteenä Tuottavuus luo hyvinvointia Kasvuyritykset parantavat tuottavuutta Rahoitusosaaminen ja rahoituksen saatavuus kasvun ajureina Kasvuyritysten ja pk-yritysten profiilit rahoitusaseman mukaan Omillaan toimeen tulevat Rahoitusta hakeneet ja sitä vaikeuksitta saaneet Rahoitusrajoitteiset Ongelmat rahoituksen ja vakuuksien saannin yhteydessä Rahoituksen kehittämistarpeet Johtopäätökset Yritysten kasvu ja sen edellyttämä rahoitus Rahoitustarpeet vaihtelevat yrityksen elinkaarella Rahoituksen saatavuutta parannettava kasvun eri murrosvaiheissa 26 Lähteet 28 2 Kasvun ajurit 4 EK 2008

5 1. Johdanto 1.1 Kasvuyrittäjyyspolitiikan merkitys korostuu Kasvuyritysten yhteiskunnallinen merkitys on jo hyvin tiedostettu. Kasvuyritystutkimus on laajentunut samalla kun päättäjien kiinnostus aihepiiriin on kasvanut. Yritysten kasvuun kannustaminen on vahvasti esillä muun muassa hallitusohjelmassa ja erityisesti hallituksen Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa. Kasvuyrittäjyys yhdistetään tuottavuuteen, talouden kehittymiseen ja uusiutumiseen sekä innovaatiotoimintaan. Kasvuyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja sitä kautta kansankunnan hyvinvoinnin luojia. Myös Euroopan komissio korostaa kasvuyrittäjyyttä edistäessään kilpailukykyä uudistetussa Lissabonin strategiassa. Komissio rohkaisee jäsenmaitaan hakemaan yritysten kasvulla lisää dynamiikkaa Euroopan talouteen sekä entistä laadukkaampia työpaikkoja. Tämän selvityksen ovat tehneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä liikkeenjohdon ja taloushallinnon asiantuntijaorganisaatio Ernst & Young. Yhteistyö liittyy vuosittain järjestettävään Ernst & Young Entrepreneur of the Year -kilpailuun. Aiemmissa selvityksissä on tarkasteltu 1) kasvuyritysten ja kasvuyrittäjien ominaispiirteitä ja verrattu niitä ns. keskivertoyrityksiin ja - yrittäjiin, 2) kasvuyrittäjyyden jatkuvuutta ja kasvuyritysten sukupolvenvaihdoksia sekä 3) kasvuyritysten ja muiden yritysten palkitsemisjärjestelmiä ja niiden yhteyttä yritysten kasvuun ja liiketoiminnan tuottavuuteen. EK:n ja Ernst & Youngin yhteistyön tarkoituksena on lisätä päätöksentekijöiden ja yrittäjien tietämystä kasvuyrittäjyydestä Suomessa, nostaa yrittäjyyden yleistä arvostusta, tuoda esille kasvuyrityksien hyödyntämiä hyviä käytäntöjä sekä edistää pk-yritysten rohkeaa, pitkäjänteistä ja työllistävää kasvua Suomessa. Kasvuyritykset ovat monessa suhteessa edelläkävijöitä, joten niitä on tärkeä tutkia ja ottaa oppia niiden toimintatavoista. Selvityksen laatimisen taustalla on myös EK:n vuonna 2006 laatima raportti Rahoitus tukemaan vakautta ja kasvua PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat. Se valmisteltiin EK:n PK-rahoitustyöryhmässä, jossa oli sekä yritysten että Elinkeinoelämän keskusliiton edustajia. Kehittämislinjauksia kommentoivat lukuisat rahoituksen asiantuntijat eri organisaatioista. Linjaukset vahvistettiin Elinkeinoelämän keskusliiton työvaliokunnassa. Kehittämislinjauksia valmisteltaessa tuli esille, että pk-yritysten rahoitustilanne on luultua moninaisempi. Yleinen käsitys, ettei rahoitus olisi näille yrityksille ongelma, on osin virheellinen. pk-yritysten rahoitusasemissa on suurta vaihtelua. Rahoitustarpeet ovat moninaistuneet ja vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä käynnistyvä, voimakkaasti kasvava, kansainvälistyvä vai toimintansa vakiinnuttanut yritys. Myös pk-yritysten omavaraisuusasteessa on enemmän hajontaa kuin suurilla yrityksillä. Rahaa on tarjolla, mutta tunnistaako nykyinen rahoitusjärjestelmä yrityksen elinkaaren murrosvaiheet ja niihin liittyvät tarpeet? Erityisesti yrityksen kulloiseenkin tilanteeseen sopivan rahoitusmuodon tarve korostuu. Pk-yritysten rahoitusosaaminen on tyypillisesti vähäisempää kuin suurissa yrityksissä. Koska rahoitusympäristö on muuttumassa, tätä tietämystä on kartutettava. Esimerkiksi luottolaitosten vakavaraisuussäännösten uudistamisen vaikutuksia pk-yritysten rahoitukseen on vielä vaikea arvioida. Myös hyvin ajankohtaiset perheyritysten sukupolvenvaihdokset ovat merkittävä rahoituskysymys. Lisäksi verkostotaloudessa alihankkijoina ja sopimusvalmistajina toimivat pienemmät yritykset ovat saaneet entistä enemmän kantaakseen päähankkijayritysten rahoitusvastuita, eikä tilan- Kasvun ajurit 4 EK

6 netta helpota kansainvälisten käytäntöjen myötä pidentyneet maksuajat. Selvitys tarkastelee kasvuyritysten ja pk-yritysten rahoituksen tarvetta, saatavuutta ja hyödyntämistä eri tarkoituksiin. Selvitys vastaa kysymyksiin: Miten kasvuyritysten ja pk-yritysten rahoitusasemat eroavat toisistaan? Millaisia mahdollisia ongelmia yrityksillä ilmeni rahoituksen saannissa? Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä voidaan havaita kasvuja pk-yritysten rahoituksen kehittämistarpeissa? Tarkastelussa on sovellettu yritysten elinkaarinäkökulmaa, jolloin kyetään paikantamaan mahdolliset ongelmat yrityksen kulloisenkin kehitysvaiheen mukaan (Kuva 1). Selvityksen laaja aineisto antaa tärkeää tietoa rahoituksen mahdollisten kipupisteiden paikantamiseksi sekä yritysten tarpeiden ja rahoitusmarkkinoiden tarjonnan lähentämisen pohjaksi. Selvityksen johtopäätöksissä annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Kuva 1. Rahoituksen kipupisteet yrityksen elinkaarella Kassavirran kehitys ilman ulkoista rahoitusta + Ei vielä liikevaihtoa Ei vielä tulorahoitusta siemen käynnistys kasvu Liikevaihtoa ja tulorahoitusta alkaa syntyä siirtymävaihe Investoinnin tms. muutoksen vaikutus kassavirtaan Aika Siemen- ja käynnistysvaiheen rahoituksen järjestämiseen on markkinoilla hyvin vähän rahoitusvaihtoehtoja Pääomasijoitukset, avustukset Kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen rahoituksessa on potentiaalisia katvealueita - riskinjakajia ei ole riittävästi Vieras pääoma, tulorahoitus, pääomasijoitukset, avustukset Selvityksen ovat laatineet asiantuntija Kimmo Hyrsky, PK-johtaja Pekka Tsupari ja asiantuntija Juhapekka Suutarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Ernst & Youngilta hankkeen koordinaattorina on toiminut ohjelmapäällikkö Laura Uuttu-Deschryvere. 4 Kasvun ajurit 4 EK 2008

7 1.2 Selvityksen aineisto ja tutkimusasetelma Selvitys perustuu kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen aineistoon. Kvantitatiivinen aineisto koostuu Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisterin, Tilastokeskuksen yritysten tilinpäätösaineistoista sekä kahdesta kyselystä. EK ja Ernst & Young tekivät kasvuyrityksille suunnatun kyselyn vuoden 2008 alussa. Vastaukset saatiin 82 :lta Entrepreneur of the Year -kilpailuun ( ) osallistuneelta yrittäjältä. Yrityksistä toimi teollisuudessa 45 prosenttia, palveluissa 40 prosenttia ja rakentamisessa lähes 15 prosenttia. Kasvuyritysten joukkoon on valikoitunut jonkin verran suurempia ja iäkkäämpiä yrityksiä kuin pkyritykset ovat keskimäärin. Yrityksistä noin kolmannes oli pieniä, runsas puolet keskisuuria ja noin viidennes suuria. Yrityksistä useampi kuin kaksi kolmesta oli toiminut vähintään 15 vuotta. Reilulla puolella liikevaihto liikkui miljoonan euron välillä, ja kolmanneksen liikevaihto oli alle 10 miljoonaa euroa. Kasvuyritykset olivat kaikki osakeyhtiötä, ja tyypillisesti niillä oli kaksi tai kolme omistajaa. Kasvuyritysten vertailuaineistona ovat EK:n vuonna 2006 tekemän yrityskyselyn vastaajat (Kuva 2). Ne olivat pääasiassa liiton jäsenyrityksiä, joista valikoivalla otannalla seulottiin runsas yritystä. Valikoinnissa otettiin huomioon erityisesti alueellinen ja toimialoittainen kattavuus. Vastauksia saatiin 571. Näistä pieniä yrityksiä oli 73 prosenttia, keskisuuria 25 prosenttia ja suuria yrityksiä kaksi prosenttia. Vajaa puolet yrityksistä toimi teollisuudessa, 43 prosenttia palvelualalla ja reilu kymmenesosa rakennusalalla. Liki puolella yrityksistä liikevaihto oli 1 10 miljoonaa euroa. Noin 65 prosenttia yrityksistä oli vähintään 15 vuoden ikäisiä. Reilut 84 prosenttia oli osakeyhtiöitä. Yrityksistä vajaalla puolella oli kaksi tai kolme omistajaa. Koska EK:n jäsenyritykset ovat suurempia kuin yritykset Suomessa keskimäärin, vastaukset painotettiin vastaamaan rakenteeltaan koko yrityskenttää. Painoina käytettiin yritysten kokoluokkaisia lukumäärätietoja. Pienet yritykset saivat tutkimusasetelmassa siten huomattavan painoarvon. Näin ollen Ernst & Youngin kilpailuun osallistuneita yrityksiä pystyttiin vertaamaan varsin edustavaan joukkoon suomalaisia pk-yrityksiä. Kokoamaansa kvalitatiivista haastatteluaineistoa Ernst & Young käytti aikaisempien vuosien tapaan Entrepreneur of the Year -kilpailun kohdeyritysten karsinnassa. Kriteereinä olivat: yrittäjä omistaa yrityksestä huomattavan osuuden ja toimii sen johdossa yrityksen toiminta on viime vuosina ollut kasvavaa ja kannattavaa oma pääoma on edellisinä vuosina ollut positiivinen henkilöstömäärä on yli kymmenen liikevaihto on vähintään viisi miljoonaa euroa. Ernst & Youngin käyttämä liikevaihtorajoitus on huomattavasti tiukempi kuin EK:n kasvuyritysmääritelmä (ks. 2.1), jossa alaraja on 1,7 miljoonaa euroa. Ernst & Youngin hyödyntämä raja sulkee kaikkein pienimmät yritykset pois. Toisaalta liikevaihdon vuotuiselle kasvulle ei ole asetettu tiukkaa vähimmäismäärää. Se on saattanut jopa laskea jonakin vuonna yritysjärjestelyjen seurauksena. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi yritysten arviointi pohjautuu ehdokkaiden henkilökohtaisiin haastatteluihin, joissa kartoitetaan laajasti yrittäjyyden eri osa-alueita. Kasvu- ja pk-yritykset vastasivat samaan kyselyyn, jossa huomioitiin EK:n rahoituslinjaukset (EK, 2006). Runsaiden taustamuuttujien vuoksi aineistoa analysoitiin useiden tekijöiden suhteen. Yrityksen elin- ja kehityskaariajattelua soveltaen rahoituksen kipupisteet pystyttiin paikantamaan esimerkiksi yrityksen iän, koon, toimialan ja kasvuhakuisuuden suhteen. Rahoituksen Kasvun ajurit 4 EK

8 saatavuus, mahdolliset ongelmat ja kehittämistarpeet kyettiin yhdistämään yleisimpiin rahoittajiin. Kasvuyritysten ja niiden vertailukohteena toimivien pk-yritysten osalta selvityksen perusasetelman muodostivat ulkoista rahoitusta hakeneiden ja toisaalta rahoitusta hakemattomien ( omillaan toimeentulevat ) yritysten vertailu. Rahoitusta hakeneet yritykset jaettiin edelleen kahteen ryhmään: rahoitusta ongelmitta saaneisiin ja niihin, joilla oli vaikeuksia saada rahoitusta. Jälkimmäiset jaettiin vielä kokonaan ilman rahoitusta jääneisiin ja niihin, joilla rahoituksen saannissa ilmeni erilaisia ongelmia. Tällä asetelmalla selvitettiin eri ryhmiin kuuluvien yritysten profiilia ja niitä yhdistäviä sekä erottavia tekijöitä. Raportin seuraavassa luvussa käydään läpi kasvuyrittäjyyden kehitystä ja merkitystä Suomessa. Kolmas luku paneutuu kasvuyrittäjyyden ja tuottavuuden väliseen kohtalonyhteyteen. Neljännestä luvusta lähtien raportoidaan kyselyn tuloksia. Ensin kuvataan erilaisissa rahoitusasemissa olevien yritysten profiileja. Viides luku keskittyy ongelmiin, joita yrityksillä on ollut rahoituksen ja vakuuksien saannin yhteydessä. Kuudennessa luvussa esitellään yritysten näkemyksiä rahoituksen saatavuuden ja rahoituspalvelujen kehittämisestä. Lopuksi tiivistetään selvityksen johtopäätökset. Kuva 2. Selvityksen aineisto Vertailuaineisto sovitettiin vastaamaan rakenteeltaan Suomen yrityskenttää Verrokkiyritykset EK:n pk-yrityskyselyn vastaajat 2006 Kasvuyritykset Alkuperäinen aineisto (571 yritystä) Sovitettu aineisto ( yritystä) Koko aineisto (82 yritystä) 0 10 työntekijää 41 % 46 % 30 % 93 % 51 % työntekijää 32 % 19 % työntekijää Väh. 250 työntekijää 25 % 2 % 5,6 % 1,1 % 0,3 % 6 Kasvun ajurit 4 EK 2008

9 2. Suomessa on liian vähän kasvuyrityksiä 2.1 Yritysten määrä ennätystasolla, nopea kasvu harvinaista Yritysten määrä on kasvanut Suomessa koko ajan vuodesta Vuoden 2006 lopussa yrityksiä oli reilut , kun alkutuotanto jätetään laskuista (Kuva 3). Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan kasvu kiihtyi vuonna 2007, jolloin uusia yrityksiä rekisteröitiin Suomessa reilut Määrä oli tuolloin ennätyksellisen suuri. Mikäli kehitys jatkuu samansuuntaisena, vuonna 2010 yritysten määrän ennakoidaan olevan jo runsas (EK 2005: Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa EK:n PK-ohjelma vuoteen 2010). Erityisesti mikroyrittäjyys on tasaisessa kasvussa. Vaikka yritysten määrä on lisääntynyt aivan viime vuosina kiitettävästi, olemme vielä yrityskannan ja yritysvaihtuvuuden suhteellisissa vertailuissa eurooppalaisen keskitason alapuolella. Suomessa yrityksistä lähes 90 prosenttia työllistää alle viisi ihmistä (Taulukko 1). Meillä on pulaa varsinkin kasvuhaluisista ja -kykyisistä keskisuurista yrityksistä. Keskisuurten yritysten osuus on vain runsas prosentti koko yrityskannasta. Tämä on ongelmallista, sillä yritykset alkavat työllistää merkittävästi vasta kasvaessaan ulos pk-yritysten pienimmästä luokasta (KTM, 34/ 2004). Esimerkiksi teollisuuden voimakkaasti verkostoitunut toimintamalli edellyttää riittävän määrän yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia keskisuureksi yritykseksi ja siten kykyä vastata esimerkiksi suuremmista toimituskokonaisuuksista. Kuva 3. Yritysten lukumäärä Suomessa sekä EK:n tavoite EK:n PK-ohjelman tavoite vuonna Lähteet: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri ja EK Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

10 Taulukko 1. Yritysten kokoluokat Suomessa 2006 Työntekijöitä yrityksessä Lukumäärä Yhteensä Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipakkarekisteri EK:n selvitykset osoittavat, että meillä on puutetta nimenomaan kasvuyrityksistä. Aivan viime vuosina kasvuyritysten määrä on kääntynyt lievään nousuun (Kuva 4). Vaikka kasvuyritysten suhteellisen osuuden lasku taittui vuonna 2003, oli niitä tarkastelujakson lopulla edelleen vähemmän kuin vuonna Yrityksiä, jotka kasvattivat liikevaihtoaan vähintään 10 prosentilla kolmena peräkkäisenä vuonna, oli vuonna 1999 neljä prosenttia koko yrityskannasta. Vuonna 2006 vastaava luku oli 3,75 prosenttia. Yrityksiä, jotka kasvattivat liikevaihtoaan vastaavasti ja joiden liikevaihto oli vähintään 1,7 miljoonaa euroa, oli tarkastelujakson alussa lähes 0,5 prosenttia yrityskannasta. Tarkastelujakson lopussa niitä oli 0,28 prosenttia. Vähintään 1,7 miljoonan euron liikevaihdolla 30 prosenttia kasvun saavuttaneita yrityksiä on häviävän pieni määrä. Kuva 4. Yritysten lukumäärä ja kasvuyritysten osuus vuosina Kaikkien yritysten lukumäärä Kasvuyritysten osuus kaikista yrityksistä, % 5,00 % Kaikki yritykset (vasen akseli) 4,50 % 4,00 % ,50 % 3,00 % 2,50 % 2,00 % 1,5 % 1,00 % 0,50 % Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri ,00 % Yli 10 prosenttia kasvaneet, % kaikista Yli 10 prosenttia kasvaneet, joiden LV yli 1,7 milj. euroa, % kaikista Kaikki yritykset Yli 30 % kasvaneet, % kaikista Yli 30 % kasvaneet, joiden LV yli 30 %, % kaikista 8 Kasvun ajurit 4 EK 2008

11 2.2. Työpaikat syntyvät kasvuyrityksiin Kansainvälisistä selvityksistä ilmenee, että pieni joukko innovatiivisia yrityksiä vastaa isosta osasta kaikkien yritysten synnyttämistä työpaikoista. Suomalaiset selvitykset osoittavat samansuuntaisia tuloksia: EK:n, Etlan ja työ- ja elinkeinoministeriön tekemien selvitysten mukaan vain noin 2 3 prosenttia pk-yrityksistä Suomessa voidaan määritellä ns. nopean kasvun yrityksiksi. Yrittäjyyskatsauksen (KTM, 32/2007) mukaan vuosina toimintansa aloittaneista yrityksestä 1090 oli nopean kasvun yrityksiä vuonna Kauppa- ja teollisuusministeriön OECD:ltä lainaaman määritelmän mukaan nopean kasvun yritysten palkkasummien keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti oli vähintään 20 prosenttia kolmena perättäisenä vuotena ajanjaksolla Lisäksi yritysten tuli työllistää vähintään 10 työntekijää vuonna Näin määriteltyjä nopean kasvun yrityksiä oli kaikista aloittaneista yrityksistä vain 1,7 prosenttia. Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksessä työllisyyden lisäys painottui tähän kasvuyritysten harvaan joukkoon. Niiden työntekijöiden määrä kasvoi 95 prosenttia, kun koko otoksen yritysten työllisyys lisääntyi 15 prosenttia. Toiminnan aloittaminen määriteltiin verohallinnon ja kaupparekisterin tietojen avulla. Aloitusvuonna yrittäjät jättivät verottajalle ensimmäisen tilikausi-ilmoituksensa. Mainittakoon, että kauppa- ja teollisuusministeriön vuoden 2006 Yrittäjyyskatsauksessa vastaava nopean kasvun yritysten osuus oli 2,2 prosenttia. EK on selvittänyt kasvuyrityksissä syntyneitä työ- Taulukko 2. Kasvuyritykset synnyttävät työpaikkoja Henkilöstön määrän muutos kasvuyrityksissä verrattuna kaikkiin yrityksiin vuosina ja vuosina Yritysten Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä Määrän lkm jakson alussa jakson lopussa * muutos 30 %/v kasvaneet %/v kasvaneet Kaikki yritykset (ka.) (ka.) Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri * Henkilöstön määrän nettomuutos (uudet työpaikat - poistuneet työpaikat) Kasvun ajurit 4 EK

12 paikkoja Suomessa käyttäen Tilastokeskuksen Yritysja toimipaikkarekisterin tietoja. Kasvuyrityksiksi luokiteltiin yritykset, jotka olivat kasvattaneet liikevaihtoaan vuosittain vähintään 10 tai vähintään 30 prosenttia kolmena peräkkäisenä vuonna. Yritysten työllisyysvaikutuksia tarkasteltiin kahtena jaksona. Kasvuyritysten työllisyysvaikutusta verrattiin kaikkien yritysten mukaan lukien kasvuyritykset synnyttämiin työpaikkoihin. EK:n selvitysten mukaan kasvuyrityksiin on syntynyt kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja molempien tarkastelussa olleiden ajanjaksojen aikana. Määrä on merkittävä sekä lukumääräisesti että suhteellisesti. Taulukosta 2 nähdään, että valtaosa yksityisen sektorin työpaikkojen nettolisäyksestä on tapahtunut kasvuyrityksissä. Nopean kasvun yritykset ovat vuosina lisänneet voimakkaasti työntekijöidensä määrää ja siten vastanneet isosta osasta koko yrityssektorin työntekijämäärän kasvusta. Silti niiden kasvu on ollut paljon hitaampaa kuin vuosituhanteen vaihteessa. Kansantalouden kannalta ei ole merkitystä sillä, minkä ikäisissä ja kokoisissa yrityksissä kasvu toteutuu. Pidemmällä aikavälillä uusien yritysten runsas perustaminen on omiaan ruokkimaan myös kasvuyrittäjyyttä, sillä kriittisestä massasta erottuvat kilpailussa ne yritykset, joilla on mahdollisuuksia hyödyntää nopeasti uusia innovaatiota, menestyä ja kasvaa. Toisaalta työllisyyden ja muiden talousvaikutuksien kannalta jo olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kehittäminen on tärkeämpää kuin uusien yritysten synnyttäminen. Koko kansantaloudelle ei ole periaatteessa merkitystä sillä, syntyykö ja kaupallistetaanko uudet ideat jo olemassa olevien organisaatioiden sisällä vai niiden ulkopuolella, tapahtuuko taloudellinen uudistuminen siis nykyisten yritysten kasvuna ja uudelleen suuntautumisena vai kokonaan uusia yrityksiä perustamalla (Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila, 2006). 10 Kasvun ajurit 4 EK 2008

13 3. Kasvuyritykset tuottavuuden lähteenä 3.1 Tuottavuus luo hyvinvointia Kansantalouden kannalta on tärkeää, että maassa on kasvuhakuista, kehittyvää, uudistuvaa, työllistävää ja sitä kautta hyvinvointia luovaa yritystoimintaa. Tätä taustaa vasten pelkkä yksinyrittäjyys tai pienimuotoinen mikroyrittäjyys eivät riitä. Kansantalouden dynamiikka tarvitsee innovaatioita ja tuottavuutta, ts. kasvuyrittäjyyttä. Vaikka yrityskanta on Suomessa viime vuosina kehittynyt suotuisasti, on meillä edelleen pulaa yritysdynamiikasta, joka on keskeinen rakennemuutoksen ja positiivisen tuottavuuskehityksen edellytys. Talouden ja työllisyyden kasvu riippuu merkittävästi uusien, innovatiivisten yritysten kasvusta ja olemassa olevien yritysten uusiutumisesta. Innovatiivisen yrityksen perustaminen ja olemassa olevan yritystoiminnan uudistaminen kasvattavat kilpailupainetta ja pakottavat muut yritykset vuorostaan tehostamaan toimintaansa ja uudistamaan tuotteitaan. Työllistämispotentiaalinsa ohella näillä yrityksillä on tuottavuutta kehittävä vaikutus, koska ne luovat itse tai hyödyntävät muiden tuottamia innovaatioita. Jotta Suomi voisi menestyä globaalissa kilpailussa, kasvuyrityksiä pitää löytää jatkossa paljon lisää vahvistamaan talouden dynamiikkaa ja korvaamaan ulkomaille siirtyviä työpaikkoja. Tuottavuus ja innovaatiot ovatkin Suomen kansantalouden kohtalonkysymyksiä väestön ikääntyessä ja ikäluokkien pienentyessä. Tuottavuus on elintason nousun keskeinen tekijä. Työn tuottavuus riippuu sekä hyödynnettävästä pääomakannasta että kokonaistuottavuudesta (Kuva 5). Kokonaistuottavuuteen vaikuttaa talouden rakennemuutos, jota kiihdyttävät uudet innovaatiot sekä kilpailu. Resurssit ohjautuvat yrityksiin ja toimialoille, joilla on paremmat tuotteet sekä tehokkaammat tavat toimia. Myös osaamispääoma vaikuttaa kokonaistuottavuuteen. Yrityksissä sekä erilaisissa verkostoissa olevaa osaamispääomaa hyödyntämällä kyetään luomaan uusia innovaatioita, jotka edelleen kasvattavat osaamispääomaa. Laskelmat osoittavat, että kokonaistuottavuudesta on tullut Suomen talouden ratkaiseva tekijä (Kuva 6). Työn tuottavuudesta valtaosa muodostuu kokonaistuottavuudesta: kilpailusta ja innovaatioista. Pelkkä kiinteän pääoman kasvattaminen ei ole enää viime vuosien aikana ollut työn tuottavuuden kasvun veturi. Huomattavasti merkittävämpi vaikutus on sillä, miten tehokkaasti kiinteätä pääomaa ja osaamispääomaa pystytään hyödyntämään. Kuva 5. Kokonaistuottavuus ja pääomaintensiteetti määrittävät työn tuottavuuden Kiinteä pääoma Työpanos Kokonaistuottavuus Kilpailu Rakennemuutos Työn tuottavuus BTK/asukas Innovaatiot Osaamispääoma Lähteet: Jalava ja Pohjola (2004) Kasvun ajurit 4 EK

14 Tuottavuus on elintason nousun keskeinen tekijä BKT BKT x työtunnit BKT = = asukas asukas x työtunnit työtunnit x työtunnit asukas Kuva 6. Tuottavuuskehitys ja innovaatiot ovat kansantalouden kohtalonkysymyksiä Lähde: Jalava ja Pohjola (2004) sekä kansantalouden tilinpito (Tilastokeskus) BKT asukasta kohden BKT tehtyä työtuntia kohden Tehdyt työtunnit asukasta kohden 3.2 Kasvuyritykset parantavat tuottavuutta Rakennemuutoksen vaatimaa taloudellista uusiutumista tapahtuu erityisesti kasvuyritysten kautta. Kasvuyritykset vaikuttavat keskeisesti rakennemuutokseen synnyttämällä ja kaupallistamalla innovaatioita sekä menestymällä kilpailussa. Yksinkertaistaen kasvun ytimen muodostavat kyky, halu ja mahdollisuus. Kasvu toteutuu, mikäli yrittäjällä on kasvuhalua, käytössä on kyvykkäitä resursseja ja markkinat tarjoavat mahdollisuuksia hyödyntää yritysten kilpailuetuja. Kasvuhaluun puolestaan vaikuttaa kasvun koettu houkuttelevuus ja palkitsevuus. Yrittäjän kasvuhalu on voimakas kasvun lähtökohta, sillä selvitysten mukaan hyvin kasvuhakuisiksi ilmoittautuneiden yrittäjien yritykset usein myös kasvavat vähemmän kunnianhimoisia yrityksiä nopeammin (Mäki-Fränti, 2006). Pelkkä kasvuhalu ei toki realisoidu kasvuksi ilman (liiketoiminta)osaamisen hallintaa ja kehittämistä eli kasvukyvykkyyttä. Oppiminen ja kehittäminen ovat keskeisessä asemassa, sillä kasvu on nimenomaan dynaaminen ilmiö. Kasvumahdollisuudet viittaavat yrityksen ulkopuolisiin tekijöihin. Kyvykkyys edesauttaa kasvumahdollisuuksien havaitsemista ja niiden hyödyntämistä. Kasvu perustuu aina innovaatioon. Innovaatioiksi voidaan ymmärtää myös uudella tavalla kaupallisesti hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovaatio voi olla esimerkiksi uusi tuote, palvelu, liiketoimintamalli, teknologia tai uusi toimintatapa. Innovaatioksi voidaan laskea myös olemassa olevan innovaation hyödyntäminen uudessa ympäristössä. Aina innovaatioita ei tarvitse itse kehittää, vaan ne voidaan ostaa markkinoilta esimerkiksi yrityskaupan yhteydessä tai lisensoimalla. 12 Kasvun ajurit 4 EK 2008

15 Yritys voi kasvaa tavoittelemalla suurempaa markkinaosuutta, laajempaa markkina-aluetta ja parempaa hintaa. Kasvun toteutustapoja on useita. Yritysostot ja fuusiot sekä verkostoituminen voivat nopeuttaa kasvua huomattavasti. Niiden avulla yritykset pystyvät hyödyntämään valmiita markkinointikanavia. Ne tarjoavat myös paremmat mahdollisuudet kansainvälistymiseen sekä mahdollisuuden hyödyntää laajempaa innovaatiopotentiaalia. 3.3 Rahoitusosaaminen ja rahoituksen saatavuus kasvun ajureina Kasvuyrittäjyys edellyttää monipuolista liiketoimintaosaamista. Liiketoimintaosaaminen on asiakastarpeiden ennakoivaa tunnistamista, uusien tuote- ja palvelukonseptien kehittämistä sekä liiketoimintaprosessien ja -mallien jatkuvaa uudistamista. Toisin sanoen se sisältää strategista johtamista, rahoitusosaamista, markkinointitaitoja, asiakashallintaa, logistiikan ja toimitusketjun hallintaa, brändien kehittämistä jne. Yritysten liiketoiminnan kasvun realisoitumisen kannalta rahoituksen saatavuus ja sen strateginen hyödyntäminen ovat keskeisiä edellytyksiä. Monelle kasvuyrityksille kehittämisen pullonkaulana on rahoituksen hankkiminen ja takeet sen jatkuvuudesta tilanteessa, jossa riskit ovat suuret. Kyse ei ole vain rahoituksen riittävyydestä, vaan myös sen käytön kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja vaiheistuksesta siten, että yrityksen liiketoiminta kehittyy suunnitelmallisesti (Hjelt et al., 2007). Euroopan komission selvitysten mukaan pkyritykset Euroopassa pitävät pahimpina liiketoimintaosaamisen puutealueina ( competence gap ) markkinointia, myyntiä ja rahoituksen hankintaa. Viimeisen 20 vuoden aikana Suomen rahoitusmarkkinat ja erityisesti yritysten rahoitusympäristö on muuttunut suljetusta, säädellystä ja pankkikeskeisestä järjestelmästä asteittain monipuolisemmaksi, kansainvälisemmäksi ja markkinaehtoisemmaksi (Hyytinen ja Pajarinen, 2005a). Erityisesti oman pääoman ehtoisen rahoituksen rooli yritysten kasvun vauhdittajana on vahvistunut sitten 1980-luvun. Tästä huolimatta erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten on edelleen ajoittain vaikea saada ulkopuolista rahoitusta tai se on niille liian kallista (LTT-tutkimus Oy, 2005; Hyytinen ja Pajarinen, 2005a; Paasivirta ja Valtonen, 2004; Vaihekoski et al., 2003). Ongelma korostuu yrityksissä, joissa suhteellisen suuri osa pääomasta on henkistä, aineettomia oikeuksia ja innovatiivisuutta, tai aloittavissa yrityksissä, joiden tulorahoitus on usein vaatimatonta (Vaihekoski et al., 2003). Rahoitusmarkkinoiden kehittämiseen tarvitaankin edelleen myös julkisia toimenpiteitä, ja lähitulevaisuudessa tilanne ei tule vielä kehittymään puhtaasti markkinaehtoisesti. Julkisen rahoittajan tavoitteena on yritysrahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksien paikkaaminen ja talouden tehokkuuden parantaminen. Informaation epätäydellisyyttä ja sen epäsymmetristä jakautumista eri markkinaosapuolten kesken pidetään yleisesti yhtenä tärkeimmistä rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksien aiheuttajista. Epätäydellisen informaation vuoksi esimerkiksi pankit eivät aina kykene erottamaan hyviä yrityksiä huonoista, joten luottokorkoa ei voida räätälöidä sen mukaan kuinka todennäköisesti luotonhakija maksaa luoton takaisin. Hyvin kasvuhakuisten, osaamisintensiivisten pkyritysten julkinen rahoitus on useimmiten perusteltua myös siksi, että ne ovat ainutlaatuinen lähde kasvulle ja uusille innovaatioille, joita ne levittävät muille yrityksille, yhteisöille ja yhteiskuntaan (ns. positiiviset ulkoisvaikutukset). Kasvuhakuinen ja innovatiivinen yrittäjyys saa aikaan eniten positiivisia ulkoisvaikutuksia ja siten moninkertaistaa yhteiskunnallisia hyötyjä hankkeen yrityksille tuomiin voittoihin verrattuna. Aiempien tutkimusten mukaan yritysrahoitusmark- Kasvun ajurit 4 EK

16 kinat toimivat Suomessa suhteellisen hyvin pk-yritysten näkökulmasta (Hyytinen ja Pajarinen, 2005b). Toisaalta samat tutkimukset osoittavat, että kasvuhakuiset ja innovointia harjoittavat yritykset ovat tyytymättömämpiä yritysrahoitusmarkkinoiden toimintaan. Hyytisen ja Pajarisen tutkimuksen mukaan 10 prosenttia pkyrityksistä oli kokenut 2000-luvun alkupuolella rahoitusongelmia. Ne eivät olleet pystyneet toteuttamaan yrityksen toiminnan kannalta tärkeää käyttöomaisuusinvestointia, tutkimus-, kehitys- tai markkinointihanketta tai muuta kasvulle välttämätöntä operaatiota rahoitusongelmien vuoksi. Rahoitusrajoitteet näyttäisivät koskevan muita useammin kasvuhakuisia, nuoria, pieniä ja teknologiariippuvaisia. Koska kaikkien ulkoista rahoitusta tarvitsevien yritysten hankkeet eivät ole elinkelpoisia, on luonnollista, että osa yrityksistä aina kokee rahoituksen saatavuuden hankalaksi, vaikka yritysrahoitusmarkkinat toimisivat varsin hyvin (Hyytinen ja Pajarinen, 2005b). Hyvin toimivien yritysrahoitusmarkkinoiden yksi piirre on se, että ne myös karsivat hankkeita. Ne myöntävät rahoitusta vain rajoitetusti niille hankkeille ja yrityksille, joiden menestymismahdollisuudet ja tulevaisuudennäkymät ovat heikot. Näin rahoitusmarkkinat voivat vaikuttavat merkittävästikin tuottavuuskasvuun. Hyvin toimiva yritysrahoitusjärjestelmä nopeuttaa erityisesti tuottavuuden kasvua. Maat, joissa sitä voidaan pitää kehittyneenä, lisäävät kasvaville toimialoille tehtäviä investointeja enemmän ja tekevät supistuville toimialoille vähemmän investointeja kuin ne maat, joiden rahoitusjärjestelmää voidaan pitää kehittymättömämpänä (Hyytinen ja Pajarinen, 2005b). Mikrotasolla tämä tarkoittaa sitä, että yritysrahoitusjärjestelmä johtaa osaltaan voimavarojen kohdentumiseen kaikkein tuottavimpiin yrityksiin ja toimipaikkoihin sekä vähän tuottavien yritysten poistumiseen alalta. Yhteiskunnalliset hyödyt sekä markkinoiden puutteiden paikkaaminen tulee nähdä avainperusteiksi julkiselle rahoitukselle. Muutoin julkinen rahoitus voi syrjäyttää yksityistä rahoitusta tai vääristää kilpailua. Pääasiallisesti julkinen rahoitus tulee suunnata tutkimukseen, tuotekehitykseen, koulutukseen, kansainvälistymiseen sekä muihin aineettomiin investointeihin pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi pitkällä tähtäyksellä. 14 Kasvun ajurit 4 EK 2008

17 4. Kasvuyritysten ja pk-yritysten profiilit rahoitusaseman mukaan Selvityksessä kartoitettiin kasvuyritysten ja pk-yritysten rahoittajia, rahoitustarpeita, rahoituksen käyttötarkoituksia ja kehittämiskohteita. Tässä luvussa ryhmitellään yrityksiä sen mukaan, olivatko ne ylipäätään hakeneet ja saaneet kasvurahoitusta. Samalla käydään läpi rahoitustarpeita ja -kohteita. Ernst & Youngin kilpailuun osallistuneista yrityksistä 80 prosenttia totesi liiketoimintansa olevan voimakkaassa kasvussa tai ne olivat muuten kasvuhakuisia. EK:n pk-yrityksistä noin 30 prosenttia totesi liiketoimintansa olevan voimakkaan kasvun vaiheessa. Noin viidesosa oli kasvuhakuisia tai pyrki kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Noin 40 prosentilla liiketoiminta oli vakiintunutta. Vajaan kymmenesosan liiketoiminta oli supistumassa, ja reilun kolmen prosentin vasta käynnistymässä. Kasvuyrityksistä 70 prosenttia oli hakenut ulkoista rahoitusta tai vakuuksia viimeisen kolmen vuoden aikana, vertailuryhmän pk-yrityksistä noin puolet. Suhteellisesti eniten ulkoista rahoitusta ja vakuuksia hakivat kasvavat rakennusalan yritykset (75 prosenttia). Teollisuusyrityksistä 70 prosenttia ja palveluyrityksistä 64 prosenttia oli hakenut ulkoista rahoitusta tai vakuuksia. Vertailukohteena olleista teollisuuden pk-yrityksistä rahoitusta oli hakenut 58 prosenttia, palvelualan yrityksistä 52 prosenttia ja rakennusalan yrityksistä 34 prosenttia. Rahoitusta hakemattomista kasvuyrityksistä 92 prosenttia ja pk-yrityksistä 90 prosenttia ilmoitti, että tulorahoitus riittää toiminnan ylläpitämiseen, kehittämiseen tai kasvun toteuttamiseen. On luonnollista, että kaikki yritykset eivät halua tavoitella nopeata kasvua. Tämä herättää kuitenkin jatkokysymyksiä: Eikö kasvu ole tarpeeksi houkutteleva ja palkitseva vaihtoehto? Koetaanko, että ulkoiseen rahoitukseen liittyy riskiä tai riippumattomuuden menetystä? Onko taustalla laman muistoja, pelko epäonnistumisesta sekä sen taloudellisista ja muista seuraamuksista? Yrityksillä voi luonnollisesti olla useita rahoittajia, mutta pankit ovat yleisimpiä. Rahoitusta ja/tai vakuuksia hakeneista kasvuyrityksistä lähes 95 prosenttia oli kääntynyt pankin puoleen ja pk-yrityksistä 71 prosenttia (Kuva 7). Finnveran rahoitusta tai vakuuksia oli kasvuyrityksistä hakenut 30 prosenttia ja pk-yrityksistä Kuva 7. Rahoituksen ja vakuuksien hakulähteet (useampi kuin yksi valinta mahdollinen) Pankki Finnvera Rahoitusyhtiö Tekes Vakuutusyhtiö Garantia Yksityinen pääomasijoittaja Osakeanti TEL-yhtiö Muu ulkoinen lähde Teollisuussijoitus Sitra % Kasvuyritykset Pk-yritykset Lähteet: EK:n ja Ernst&Youngin kysely kasvuyrittäjille sekä EK:n pk-rahoituskysely Kasvun ajurit 4 EK

18 lähes 31 prosenttia. Tekesin rahoitusta oli kasvuyrityksistä hakenut noin viidennes ja pk-yrityksistä joka kymmenes. Kasvuyrityksistä seitsemän ja pk-yrityksistä kolme prosenttia oli hakenut rahoitusta yksityisiltä pääomasijoittajilta. Sekä kasvu- (83 prosenttia) että pk-yritysten (62 prosenttia) hakeman rahoituksen yleisin käyttötarkoitus olivat investoinnit (Kuva 8). Sekä kasvuyritysten että pk-yritysten hakemasta investointirahoituksesta pääosa yli 80 prosenttia oli tarkoitettu kiinteisiin investointeihin, rakentamiseen, koneisiin ja laitteisiin (korvausja laajennusinvestoinnit). Kasvuyritykset investoivat suhteellisesti enemmän innovaatiotoimintaan, sillä tutkimus- ja kehitystoiminta muodosti viidenneksen ja investoinnit muuhun aineettomaan pääomaan reilut 23 prosenttia haetusta rahoituksesta, kun pk-yritysten molemmat luvut jäivät alle 10 prosentin. Toiseksi yleisin kohde oli käyttöpääoma, jota kasvuyrityksistä oli hakenut noin puolet ja pk-yrityksistä kolmannes. Oman pääoman vahvistamiseksi kasvuyrityksistä rahoitusta oli hakenut yhdeksän ja pk-yrityksistä viisi prosenttia. PK-yritysbarometriin (2008) osallistuneiden yritysten ulkoisen rahoituksen käyttötarpeet olivat varsin samantyyppiset erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä. 4.1 Omillaan toimeen tulevat Ernst & Youngin kasvukilpailuun osallistuneista yrityksistä 70 prosenttia oli hakenut ulkoista rahoitusta ja/tai vakuuksia, ja loput olivat tulleet toimeen omillaan viimeisten kolmen vuoden aikana. EK:n jäsenistöön lukeutuvista pk-yrityksistä noin 50 prosenttia ei ollut hakenut ulkoista rahoitusta. Huomattakoon, että PK-yri- Kuva 8. Haetun rahoituksen käyttötarkoitus Investointi Käyttöpääoma Oman pääoman vahvistaminen % Lähteet: EK:n ja Ernst&Youngin kysely kasvuyrittäjille sekä EK:n pk-rahoituskysely Kasvuyritykset Pk-yritykset 16 Kasvun ajurit 4 EK 2008

19 tysbarometrin (2008) mukaan ulkoista rahoitusta oli ottanut 36 prosenttia vastanneista yrityksistä, kun voimakkaasti kasvuhakuisista noin 53 prosenttia oli hakenut rahoitusta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Onko Suomessa pk-yritysten rahoitusasema niin vahva, että ulkoista rahoitusta ei useinkaan tarvita? Voi myös olla, ettei niille ole aina saatavilla tarpeita vastaavia rahoitusinstrumentteja. Olisiko niin, että yritykset eivät ole valmiita investoimaan tai ottamaan kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejä? Elävätkö yritykset jonkinlaista murrosta, kuten sukupolvenvaihdos tai toiminnan supistuminen, jolloin investoinnit saavat odottaa tai niitä ei tehdä? Näihin kysymyksiin voisi jatkotutkimuksissa seuloa tarkempia vastauksia. Omillaan toimeen tulevien kasvuyrittäjäkilpailuun osallistuneiden osalta liikevaihdon kasvuvauhti asettui useimmiten 10 prosentin molemmin puolin. Viennin osuus liikevaihdosta oli heilläkin useimmiten alle viisi prosenttia. Omavaraisuusaste oli varsin korkea, tyypillisesti prosenttia. Kiinteät investoinnit olivat useimmiten kolmen ja viiden prosentin välimaastossa, ja tutkimus- ja kehitysinvestoinnit yhden ja kolmen prosentin välillä. Yritykset eivät tyypillisesti olleet voimakkaan kasvun vaiheessa, vaikka olivatkin kasvuhakuisia. Tulorahoituksella toimivissa EK:n pk-jäsenyrityksissä henkilöstömäärä oli mediaaniyrityksessä alle 5, liikevaihto vaihteli euron välillä ja yrityksen ikä oli tyypillisesti vuotta. Omistajia oli kaksi tai kolme. Tulorahoituksella toimeen tulleiden kasvuyritysten mediaani-ikä oli reilut 15 vuotta, liikevaihto miljoonaa euroa ja työntekijöitä Liikevaihdon vuosittainen kasvu kolmen edellisvuoden aikana oli tulorahoitukseen tukeutuvilla pk-yrityksillä maltillista: alle 10 prosenttia. Niiden toiminta oli painottunut kotimarkkinoille, viennin osuus liikevaihdosta oli alle viisi prosenttia. Omavaraisuusasteen vaihtelu oli suurta: prosenttia. Kiinteät investoinnit olivat tyypillisesti vain 0,1 1,0 prosenttia liikevaihdosta. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen ei panostettu lainkaan. Yritykset luonnehtivat toimintavaihettaan yleisimmin liiketoiminnan vakiinnuttamiseksi. Joukossa oli myös liiketoiminnaltaan supistuvia yrityksiä (16 prosenttia). Käynnistämisvaiheessa olevien osuus oli hyvin pieni. 4.2 Rahoitusta hakeneet ja sitä vaikeuksitta saaneet Ulkoista rahoitusta tai vakuuksia hakeneista kasvuyrittäjäkilpailun yrityksistä kaikki olivat saaneet rahoituksen varmistettua. Näistä yrityksistä 90 prosenttia ei ollut kohdannut mitään ongelmia. Yritykset eivät profiililtaan merkittävästi eronneet omillaan toimeentulevien kasvuyritysten joukosta. Tosin yritysten omavaisuusaste oli hieman pienempi, useimmiten prosenttia. Myös tutkimus- ja kehitysinvestoinnit olivat vähäisempiä, tyypillisesti 0,1 1 prosenttia liikevaihdosta. Liikevaihdon vuotuinen kasvuvauhti oli kolmena edellisvuotena myös hieman pienempi, keskimäärin 5 10 prosenttia. Pk-yrityksistä ulkoista rahoitusta tai vakuuksia oli hakenut lähes puolet. Näistä 86 prosenttia ilmoitti, ettei rahoituksen saannissa ollut ongelmia. Profiili on muilta osin lähes samanlainen kuin rahoitusta hakemattomilla, mutta investointien osuus liikevaihdosta oli hieman suurempi. Vaikeuksitta rahoitusta saaneet panostivat kiinteisiin investointeihin 1,1 3,0 prosenttia liikevaihdosta sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen niukasti eli 0,1 1,0 prosenttia liikevaihdosta. Yritysten omavaraisuusaste vaihteli prosentissa. Suurin osa il- Kasvun ajurit 4 EK

20 moitti olevansa vaiheessa, jossa liiketoiminta oli vakiintumassa. Voimakkaassa kasvussa olevia yrityksiä oli tämän ryhmän sisällä enemmän (25 prosenttia) kuin toiminnaltaan supistuvia (11 prosenttia). Omillaan toimeentulevien ja rahoituksen vaikeuksitta varmistaneiden pk-yritysten tulokset näyttäisivät olevan aika tavalla linjassa Tekesin keskisuuria suomalaisia teollisuusyrityksiä ( työntekijää) koskevan tutkimuksen tulosten kanssa (Liiketoimintaosaamisen barometri, 2008,n = 176). Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen -ohjelman kyselyyn vastanneista suomalaisista teollisuusyrityksistä iso osa rakensi pitkäjänteistä, osaamisen kehittämiseen perustuvaa liiketoimintaa, jossa yrityksen elinkaaren aikana oli odotettavissa muutamia kasvuhyppyjä. Tekesin tutkimuksessa yritykset arvostivat kasvun aikaansaantia omaa organisaatiota kehittämällä, ei niinkään tutkimuksella ja kehityksellä uudistamalla tai riskirahoitusta hyödyntämällä. Siitä huolimatta yrityksistä joka kolmas kertoi tavoittelevansa yli 20 prosentin liikevaihdon kasvua seuraavalla tilikaudella. Lähes 90 yrityksistä pyrki kasvattamaan liikevaihtoaan sisäisellä kasvulla, hyödyntämällä strategisia kumppanuuksia. Vain reilu 10 prosenttia yrityksistä aikoi kasvaa yritysostoin. Rahoituksen suhteen nämä yritykset olivat varovaisia: liiketoimintaa ei pyritty kasvattamaan hankkimalla vierasta pääomaa tai omistusrakennetta uudistamalla. Kasvua tavoiteltiin mieluummin uusilta maantieteellisiltä markkina-alueilta kuin uusilta toimialoilta. Uusia asiakkaita etsittiin nykyisille tuotteille ja palveluille, joten kansainvälinen kasvu oli useiden yritysten polttavin haaste. Kustannustehokkuuden hyödyntäminen sekä budjetointi ja talousohjausjärjestelmien käyttö olivat Tekesin selvitykseen osallistuneilla yrityksillä hyvin hallinnassa, ja niitä pidettiin kasvun kannalta ajankohtaisina. Taloudellisten ohjausjärjestelmien kehittäminen ja muu numerojohtaminen tuottavat turvallisuutta liiketoiminnan tuottavuutta etsittäessä. Saman tutkimuksen yritykset kokivat suunnitelmalliset investoinnit tuote- ja palvelukehitykseen kasvun kannalta ajankohtaisina, mutta innovaatioiden saamista kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi muita nopeammin ei pidetty tärkeänä. Yritykset tunsivat hyvin eri rahoituskanavat ja -vaihtoehdot, ja myös projektiosaamista niiltä löytyi kohtalaisesti. Mitään näistä ei vielä täysin hyödynnetty yritysten kehityshankkeissa. Suunnitelmallinen investointi erityisesti tuote- ja palvelukehitykseen edellyttää sekä projektiosaamista että rahoitusvaihtoehtojen tuntemusta. Lähes vastaavia havaintoja ilmeni myös Keskisuurten kasvuyritysten mahdollisuudet ja haasteet -selvityksessä (kauppa- ja teollisuusministeriö 8/2007). Sen mukaan yli 50 henkilöä työllistävien kasvuhakuisten teollisuusyritysten keskeisiä kehityshaasteita ovat kilpailuetujen jalostaminen, kyky viedä läpi laajoja kehityshankkeita, kasvustrategioiden ja -suunnitelmien konkreettisuus ja toteutettavuus, tarkoituksenmukainen verkostoituminen sekä taloudellisten reunaehtojen tuomat esteet. 4.3 Rahoitusrajoitteiset Kaikki rahoitusta hakeneet kasvuyritykset olivat sitä myös saaneet, tosin 10 prosentilla oli ollut siinä ongelmia. Koska vastauksia oli vähän, rahoitusrajoitteisten ryhmän ominaisuuksia ei voida yleistää. Rahoitusrajoitteiset yritykset olivat kasvuyrityskil- 18 Kasvun ajurit 4 EK 2008

21 pailuun osallistuneista yrityksistä nuorimpia, 5 15 vuotta toiminnassa olleita. Ne olivat myös liikevaihdoltaan (5 20 miljoonaa euroa) ja henkilöstöltään (15 100) pienempiä kuin muut kasvuyritykset. Rahoitusongelmia oli useammin teollisuus- ja palvelualojen yrityksillä kuin rakentamisessa. Yrityksillä oli kaksi tai kolme omistajaa. Ne olivat voimakkaan kasvun vaiheessa: toteutunut liikevaihdon kasvu oli kolmen edellisen vuoden aikana useimmiten prosenttia. Viennin osuus liikevaihdosta oli silti keskimäärin vähemmän kuin viisi prosenttia. Toisaalta rahoitusrajoitteiset yritykset panostivat innovointiin: tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus oli tyypillisesti vähintään 3 prosenttia liikevaihdosta. Yritykset myös investoivat suhteellisen paljon: kiinteiden investointien osuus liikevaihdosta oli usein noin 20 prosenttia. Omavaraisuusaste oli pienempi kuin kasvuyrityskilpailun yrityksillä keskimäärin, useimmiten prosenttia. EK:n jäsenistöön kuuluvista pk-yrityksistä rahoitusrajoitteisia oli 14 prosenttia rahoitusta hakeneista. Näistä erilaisia ongelmia rahoituksen varmistamisessa oli kohdannut 12 prosenttia. Ilman rahoitusta oli jäänyt kaksi prosenttia. Yritysten ikä vaihteli 5 15 vuoteen, ja niissä oli tyypillisesti vähemmän kuin viisi työntekijää. Yritykset olivat omistajavetoisia, ja niiden liikevaihdon kasvuvauhti oli prosenttia vuodessa, mikä oli nopeampaa kuin muilla pk-yrityksillä. Rahoitusrajoitteiset pk-yritykset investoivat huomattavasti enemmän kuin muut pk-yritykset. Kiinteiden investointien osuus liikevaihdosta oli 5,1 10 prosenttia, ja tutkimus- ja kehitysmenojen osuus vaihteli kahden ja reilun kymmenen prosentin välillä. Rahoitusrajoitteiset suuntautuivat muita voimakkaammin vientiin: liikevaihto-osuus vaihteli viidestä prosentista sataan. Voimakkaan kasvun vaiheessa yrityksistä oli 30 ja liiketoiminnan supistumisvaiheessa reilut neljä prosenttia. Omavaraisuusaste oli pienempi kuin muilla pk-yrityksillä (16 20 prosenttia). Rahoitusrajoitteisia pk-yrityksiä oli suhteellisesti eniten teollisuudessa, lähes 40 prosenttia rahoitusta hakeneista. Rakennusalalla niitä oli 23 prosenttia ja palvelualoilla 8 prosenttia. Rahoitusta vaikeuksitta saanet pk-yritykset olivat hakeneet rahoitusta useammin pankista ja Finnverasta kuin rahoitusrajoitteiset. PK-Yritysbarometrin (2008) tulokset ovat linjassa edellä kuvatun kanssa. Sen mukaan ulkoista rahoitusta hakeneista pk-yrityksistä (joita oli 30 prosenttia selvitykseen osallistuneista) kasvuhakuisimmat kohtasivat eniten rahoituksen järjestämiseen liittyviä hankaluuksia (16 prosenttia) yhdessä nuorempien yritysten kanssa (14 prosenttia). Vastaavia havaintoja uusista yrityksistä ilmeni Pajarisen, Rouvisen ja Ylä-Anttilan (2006) tutkimuksessa. Sen mukaan noin 12 prosenttia kaikista uusyrittäjistä katsoi, että heillä oli vaikeuksia saada riittävästi rahoitusta yrityksen perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen. Kasvuhakuisista 16 prosenttia raportoi alkuvaiheen rahoitusvaikeuksista, kun ei-kasvuhakuisilla ongelmia oli 11 prosentilla. Innovointia harjoittavista uusyrittäjistä 15 prosentilla oli alkuvaiheen rahoitusvaikeuksia ja innovaatiotoimintaa harjoittamattomista 11 prosentilla. Kasvun ajurit 4 EK

22 5. Ongelmat rahoituksen ja vakuuksien saannin yhteydessä Ernst & Youngin kilpailuun osallistuneiden rahoitusrajoitteisten yritysten ongelma-alueita olivat rahoituksen korkea hinta, rahoituksen suuret sivukulut sekä vaaditut takaukset ja reaalivakuudet. Ne koskivat yhtä paljon investointien rahoitusta kuin käyttöpääoman saatavuutta. Kaikista niistä yrityksistä, jotka olivat hakeneet rahoitusta viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana, 11 prosentilla rahoitusongelmat olivat joko selvästi tai ainakin jonkin verran hidastaneet liiketoiminnan kasvua ja kehittämistä (Kuva 9). Koska otos oli varsin pieni, ei sen osalta voida tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä. Vertailukohteina toimineista rahoitusta hakeneista pk-yrityksistä 21 prosentilla rahoitusongelmat olivat hidastaneet joko selvästi tai jonkin verran liiketoiminnan kasvua. Rahoitusrajoitteisten kasvu- ja pk-yritysten kohtaamat ongelmat olivat aika tavalla erilaisia, vaikka molemmat ryhmät olivat hyvin kasvuhakuisia. Pk-yrityksillä rahoitusrajoitteet liittyivät eniten käyttöpääoman rahoitukseen (74 prosenttia), investoinneissa ongelmia oli 24 prosentilla. Eniten hankaluuksia aiheuttivat rahoituksen hakubyrokratia (33 prosenttia) sekä vaaditut takaukset (23 prosenttia) ja reaalivakuudet (15 prosenttia). Teollisuusyritykset kohtasivat byrokratian suhteellisesti raskaimpana. Vaadittua takausta painottivat erityisesti rakennusalan yritykset, kun taas palveluyritykset pitivät reaalivakuuksia hankalina. Rahoituksen korkeat sivukulut olivat rahoituksen hintaa tärkeämpi ongelma. Pankkien kanssa asioitaessa suurin ongelma rahoitusrajoitteisille pk-yrityksille oli vaadittu takaus, ja toiseksi suurin vaaditut reaalivakuudet. Finnvera Oyj:n kanssa asioitaessa ongelmia kohdattiin vaadittujen reaalivakuuksien ja takausten kohdalla. Rahoitusrajoitteisten pk-yritysten mukaan edellä mainituilla ongelmilla oli merkittävä vaikutus yrityksen kehittämiseen ja kasvuun. Noin 95 prosenttia katsoi, että ongelmat hidastivat ainakin jossain määrin yritysten kehitystä ja kasvua. Teollisuusyritykset näkivät muita toimialoja useammin rahoitusongelmien hidastavan liiketoiminnan kasvua ja kehitystä. Kuva 9. Rahoitusongelmien vaikutus liiketoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen tai kasvuun (osuus kaikista rahoitusta hakeneista) Ei hidastavaa vaikutusta Vain vähän hidastava Jonkin verran hidastava Selvästi hidastava Ongelmia ei ole ollut % Kasvuyritykset Pk-yritykset Lähteet: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille sekä EK:n pk-rahoituskysely 20 Kasvun ajurit 4 EK 2008

23 6. Rahoituksen kehittämistarpeet Rahoituksen kehittämistarpeita tiedusteltiin kaikilta yrityksiltä, olivatpa ne hakeneet rahoitusta tai eivät. Kasvuyrityksille tärkeimmät kehittämiskohteet (Kuva 10) olivat verotus ja yrityksen oman pääomanehtoinen rahoitus (27 prosenttia vastanneista), siemen- ja käynnistysvaiheen rahoituksen saatavuus (23 prosenttia), rahoituspakettien räätälöinti asiakaslähtöisemmin (23 prosenttia) sekä yrittäjien ja pääomasijoittajien välinen yhteistyö (16 prosenttia). Kasvuyrityksistä 13 prosenttia katsoi, että rahoituksessa ei ole kehittämistarpeita. Kasvuyritysten joukossa oli enemmän pitkään toimineita ja vakavaraisia yrityksiä, joille rahoituksen saaminen ei ole tyypillisesti iso ongelma. Myös pk-yritysten osalta tärkeimmät kehittämiskohteet olivat verotus ja oman pääomanehtoinen rahoitus (18 prosenttia). Seuraavina olivat julkinen rahoitustuki (15 prosenttia) ja rahoituspakettien räätälöinti (12 prosenttia). Vain prosentti vastaajista ei löytänyt rahoituksesta kehittämistarpeita (Kuva 10). Teollisuusyritykset halusivat erityisesti julkisen rahoitustuen kehittämistä. Rakennus- ja palvelualan yritykset painottivat verotusta ja oman pääomanehtoista rahoitusta. Siemen- ja käynnistysvaiheen rahoituksen suhteen Ernst & Youngin kasvuyrittäjäkilpailuun osallistuneet katsoivat, että julkisten erityisluottolaitosten (Finnvera, Sitra, Tekes ja Teollisuussijoitus) yhteistyöverkostoa tulee vahvistaa, jotta se palvelisi paremmin alkavien kasvuyritysten rahoitusta. Myös alkavien yritysten saatavilla olevaa riskirahoitusta haluttiin lisätä. Tässä merkittävänä nähtiin valtion nykyistä suurempi rooli riskien jakamisessa. Lisäksi peräänkuulutettiin rahoittajien pitkäjänteisempää sitoutumista yhteistyöhön alkavien yritysten rahoituksessa. Kasvuyritykset toivoivat myös yritysten ja pääomasijoittajien välisen yhteistyön pelisääntöjen selkiinnyttämistä. Kehittämisehdotuksista 85 prosenttia koski yrittäjien ja pääomasijoittajien avoimempaa vuorovaikutusta. Lähes puolet ehdotti välirahoituksen laajempaa hyödyntämistä kasvun tukena. Pääomasijoittajien asiantuntijuutta haluttiin myös hyödyntää tehokkaammin yritysten kasvun vauhdittamisessa. Kasvuyrityksistä 82 prosenttia halusi lisää julkista Kuva 10. Eniten kehittämistä vaativat rahoitusalueet (enintään kolme valintaa) Julkinen rahoitustuki Verotus ja oman po:n ehtoinen rahoitus Rahoitus tel-yhtiöiden kautta Tiedottaminen yritysten suuntaan Pankkien palvelutarjonta Rahoituspakettien räätälöinti Siemen- ja käynnistysvaiheen rahoitus Menettelytavat verkostoyhteistyössä Yritysten ja pääomasijoittajien yhteistyö PK-rahoituksessa ei kehittämistarvetta En osaa sanoa % Kasvuyritykset Pk-yritykset Lähteet: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille sekä EK:n pk-rahoituskysely Kasvun ajurit 4 EK

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille 7.9.2016 Kai Kovanen 150M rahoitusta innovatiivisille, kasvaville pkyrityksille EIR:n takauksella #Suominousuun

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Jukka Suokas, Finnvera ESIR-info 8.12.2016 1 [pvm] Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera ja

Lisätiedot

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Tuija Ypyä TEM 1 Kasvun Kärjet (BCD) ovat kasvun ja uudistumisen painopistevalintoja Lisää jalostusarvoa tuotantoon ja vientiin B

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2016

Pk-yritysbarometri. Syksy 2016 Pk-yritysbarometri Syksy 2016 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0

Lisätiedot

Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos

Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos 11.5.29 1 8 Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos 8, 6 6, suhdannenäkymien saldoluku 4 2-2 -4 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin lokakuu toukokuu joulukuu 4, 2,, -2, -4, bkt:n määrän muutos, -6-6,

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Tammikuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS joulukuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta luotaavan pikakyselyn joulukuussa 28

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2015

Pk-yritysbarometri. Syksy 2015 Pk-yritysbarometri Syksy 2015 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Tukea taantumassa 19.11.2009 Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö Kehittänyt suomalaista pääomasijoitustoimintaa vuodesta 1995 Sijoittaa: kasvuyrityksiin

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2015

Pk-yritysbarometri. Kevät 2015 Pk-yritysbarometri Kevät 2015 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot