Kasvun ajurit 4. Miten kasvu rahoitetaan? Kasvuyritysten ja pk-yritysten vertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvun ajurit 4. Miten kasvu rahoitetaan? Kasvuyritysten ja pk-yritysten vertailu"

Transkriptio

1 Kasvun ajurit 4 Miten kasvu rahoitetaan? Kasvuyritysten ja pk-yritysten vertailu

2

3 Kasvun ajurit 4 Miten kasvu rahoitetaan? Kasvuyritysten ja pk-yritysten vertailu

4 Sisältö 1. Johdanto Kasvuyrittäjyyspolitiikan merkitys korostuu Selvityksen aineisto ja tutkimusasetelma 5 2. Suomessa on liian vähän kasvuyrityksiä Yritysten määrä ennätystasolla, nopea kasvu harvinaista Työpaikat syntyvät kasvuyrityksiin 9 3. Kasvuyritykset tuottavuuden lähteenä Tuottavuus luo hyvinvointia Kasvuyritykset parantavat tuottavuutta Rahoitusosaaminen ja rahoituksen saatavuus kasvun ajureina Kasvuyritysten ja pk-yritysten profiilit rahoitusaseman mukaan Omillaan toimeen tulevat Rahoitusta hakeneet ja sitä vaikeuksitta saaneet Rahoitusrajoitteiset Ongelmat rahoituksen ja vakuuksien saannin yhteydessä Rahoituksen kehittämistarpeet Johtopäätökset Yritysten kasvu ja sen edellyttämä rahoitus Rahoitustarpeet vaihtelevat yrityksen elinkaarella Rahoituksen saatavuutta parannettava kasvun eri murrosvaiheissa 26 Lähteet 28 2 Kasvun ajurit 4 EK 2008

5 1. Johdanto 1.1 Kasvuyrittäjyyspolitiikan merkitys korostuu Kasvuyritysten yhteiskunnallinen merkitys on jo hyvin tiedostettu. Kasvuyritystutkimus on laajentunut samalla kun päättäjien kiinnostus aihepiiriin on kasvanut. Yritysten kasvuun kannustaminen on vahvasti esillä muun muassa hallitusohjelmassa ja erityisesti hallituksen Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa. Kasvuyrittäjyys yhdistetään tuottavuuteen, talouden kehittymiseen ja uusiutumiseen sekä innovaatiotoimintaan. Kasvuyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja sitä kautta kansankunnan hyvinvoinnin luojia. Myös Euroopan komissio korostaa kasvuyrittäjyyttä edistäessään kilpailukykyä uudistetussa Lissabonin strategiassa. Komissio rohkaisee jäsenmaitaan hakemaan yritysten kasvulla lisää dynamiikkaa Euroopan talouteen sekä entistä laadukkaampia työpaikkoja. Tämän selvityksen ovat tehneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä liikkeenjohdon ja taloushallinnon asiantuntijaorganisaatio Ernst & Young. Yhteistyö liittyy vuosittain järjestettävään Ernst & Young Entrepreneur of the Year -kilpailuun. Aiemmissa selvityksissä on tarkasteltu 1) kasvuyritysten ja kasvuyrittäjien ominaispiirteitä ja verrattu niitä ns. keskivertoyrityksiin ja - yrittäjiin, 2) kasvuyrittäjyyden jatkuvuutta ja kasvuyritysten sukupolvenvaihdoksia sekä 3) kasvuyritysten ja muiden yritysten palkitsemisjärjestelmiä ja niiden yhteyttä yritysten kasvuun ja liiketoiminnan tuottavuuteen. EK:n ja Ernst & Youngin yhteistyön tarkoituksena on lisätä päätöksentekijöiden ja yrittäjien tietämystä kasvuyrittäjyydestä Suomessa, nostaa yrittäjyyden yleistä arvostusta, tuoda esille kasvuyrityksien hyödyntämiä hyviä käytäntöjä sekä edistää pk-yritysten rohkeaa, pitkäjänteistä ja työllistävää kasvua Suomessa. Kasvuyritykset ovat monessa suhteessa edelläkävijöitä, joten niitä on tärkeä tutkia ja ottaa oppia niiden toimintatavoista. Selvityksen laatimisen taustalla on myös EK:n vuonna 2006 laatima raportti Rahoitus tukemaan vakautta ja kasvua PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat. Se valmisteltiin EK:n PK-rahoitustyöryhmässä, jossa oli sekä yritysten että Elinkeinoelämän keskusliiton edustajia. Kehittämislinjauksia kommentoivat lukuisat rahoituksen asiantuntijat eri organisaatioista. Linjaukset vahvistettiin Elinkeinoelämän keskusliiton työvaliokunnassa. Kehittämislinjauksia valmisteltaessa tuli esille, että pk-yritysten rahoitustilanne on luultua moninaisempi. Yleinen käsitys, ettei rahoitus olisi näille yrityksille ongelma, on osin virheellinen. pk-yritysten rahoitusasemissa on suurta vaihtelua. Rahoitustarpeet ovat moninaistuneet ja vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä käynnistyvä, voimakkaasti kasvava, kansainvälistyvä vai toimintansa vakiinnuttanut yritys. Myös pk-yritysten omavaraisuusasteessa on enemmän hajontaa kuin suurilla yrityksillä. Rahaa on tarjolla, mutta tunnistaako nykyinen rahoitusjärjestelmä yrityksen elinkaaren murrosvaiheet ja niihin liittyvät tarpeet? Erityisesti yrityksen kulloiseenkin tilanteeseen sopivan rahoitusmuodon tarve korostuu. Pk-yritysten rahoitusosaaminen on tyypillisesti vähäisempää kuin suurissa yrityksissä. Koska rahoitusympäristö on muuttumassa, tätä tietämystä on kartutettava. Esimerkiksi luottolaitosten vakavaraisuussäännösten uudistamisen vaikutuksia pk-yritysten rahoitukseen on vielä vaikea arvioida. Myös hyvin ajankohtaiset perheyritysten sukupolvenvaihdokset ovat merkittävä rahoituskysymys. Lisäksi verkostotaloudessa alihankkijoina ja sopimusvalmistajina toimivat pienemmät yritykset ovat saaneet entistä enemmän kantaakseen päähankkijayritysten rahoitusvastuita, eikä tilan- Kasvun ajurit 4 EK

6 netta helpota kansainvälisten käytäntöjen myötä pidentyneet maksuajat. Selvitys tarkastelee kasvuyritysten ja pk-yritysten rahoituksen tarvetta, saatavuutta ja hyödyntämistä eri tarkoituksiin. Selvitys vastaa kysymyksiin: Miten kasvuyritysten ja pk-yritysten rahoitusasemat eroavat toisistaan? Millaisia mahdollisia ongelmia yrityksillä ilmeni rahoituksen saannissa? Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä voidaan havaita kasvuja pk-yritysten rahoituksen kehittämistarpeissa? Tarkastelussa on sovellettu yritysten elinkaarinäkökulmaa, jolloin kyetään paikantamaan mahdolliset ongelmat yrityksen kulloisenkin kehitysvaiheen mukaan (Kuva 1). Selvityksen laaja aineisto antaa tärkeää tietoa rahoituksen mahdollisten kipupisteiden paikantamiseksi sekä yritysten tarpeiden ja rahoitusmarkkinoiden tarjonnan lähentämisen pohjaksi. Selvityksen johtopäätöksissä annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Kuva 1. Rahoituksen kipupisteet yrityksen elinkaarella Kassavirran kehitys ilman ulkoista rahoitusta + Ei vielä liikevaihtoa Ei vielä tulorahoitusta siemen käynnistys kasvu Liikevaihtoa ja tulorahoitusta alkaa syntyä siirtymävaihe Investoinnin tms. muutoksen vaikutus kassavirtaan Aika Siemen- ja käynnistysvaiheen rahoituksen järjestämiseen on markkinoilla hyvin vähän rahoitusvaihtoehtoja Pääomasijoitukset, avustukset Kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen rahoituksessa on potentiaalisia katvealueita - riskinjakajia ei ole riittävästi Vieras pääoma, tulorahoitus, pääomasijoitukset, avustukset Selvityksen ovat laatineet asiantuntija Kimmo Hyrsky, PK-johtaja Pekka Tsupari ja asiantuntija Juhapekka Suutarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Ernst & Youngilta hankkeen koordinaattorina on toiminut ohjelmapäällikkö Laura Uuttu-Deschryvere. 4 Kasvun ajurit 4 EK 2008

7 1.2 Selvityksen aineisto ja tutkimusasetelma Selvitys perustuu kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen aineistoon. Kvantitatiivinen aineisto koostuu Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisterin, Tilastokeskuksen yritysten tilinpäätösaineistoista sekä kahdesta kyselystä. EK ja Ernst & Young tekivät kasvuyrityksille suunnatun kyselyn vuoden 2008 alussa. Vastaukset saatiin 82 :lta Entrepreneur of the Year -kilpailuun ( ) osallistuneelta yrittäjältä. Yrityksistä toimi teollisuudessa 45 prosenttia, palveluissa 40 prosenttia ja rakentamisessa lähes 15 prosenttia. Kasvuyritysten joukkoon on valikoitunut jonkin verran suurempia ja iäkkäämpiä yrityksiä kuin pkyritykset ovat keskimäärin. Yrityksistä noin kolmannes oli pieniä, runsas puolet keskisuuria ja noin viidennes suuria. Yrityksistä useampi kuin kaksi kolmesta oli toiminut vähintään 15 vuotta. Reilulla puolella liikevaihto liikkui miljoonan euron välillä, ja kolmanneksen liikevaihto oli alle 10 miljoonaa euroa. Kasvuyritykset olivat kaikki osakeyhtiötä, ja tyypillisesti niillä oli kaksi tai kolme omistajaa. Kasvuyritysten vertailuaineistona ovat EK:n vuonna 2006 tekemän yrityskyselyn vastaajat (Kuva 2). Ne olivat pääasiassa liiton jäsenyrityksiä, joista valikoivalla otannalla seulottiin runsas yritystä. Valikoinnissa otettiin huomioon erityisesti alueellinen ja toimialoittainen kattavuus. Vastauksia saatiin 571. Näistä pieniä yrityksiä oli 73 prosenttia, keskisuuria 25 prosenttia ja suuria yrityksiä kaksi prosenttia. Vajaa puolet yrityksistä toimi teollisuudessa, 43 prosenttia palvelualalla ja reilu kymmenesosa rakennusalalla. Liki puolella yrityksistä liikevaihto oli 1 10 miljoonaa euroa. Noin 65 prosenttia yrityksistä oli vähintään 15 vuoden ikäisiä. Reilut 84 prosenttia oli osakeyhtiöitä. Yrityksistä vajaalla puolella oli kaksi tai kolme omistajaa. Koska EK:n jäsenyritykset ovat suurempia kuin yritykset Suomessa keskimäärin, vastaukset painotettiin vastaamaan rakenteeltaan koko yrityskenttää. Painoina käytettiin yritysten kokoluokkaisia lukumäärätietoja. Pienet yritykset saivat tutkimusasetelmassa siten huomattavan painoarvon. Näin ollen Ernst & Youngin kilpailuun osallistuneita yrityksiä pystyttiin vertaamaan varsin edustavaan joukkoon suomalaisia pk-yrityksiä. Kokoamaansa kvalitatiivista haastatteluaineistoa Ernst & Young käytti aikaisempien vuosien tapaan Entrepreneur of the Year -kilpailun kohdeyritysten karsinnassa. Kriteereinä olivat: yrittäjä omistaa yrityksestä huomattavan osuuden ja toimii sen johdossa yrityksen toiminta on viime vuosina ollut kasvavaa ja kannattavaa oma pääoma on edellisinä vuosina ollut positiivinen henkilöstömäärä on yli kymmenen liikevaihto on vähintään viisi miljoonaa euroa. Ernst & Youngin käyttämä liikevaihtorajoitus on huomattavasti tiukempi kuin EK:n kasvuyritysmääritelmä (ks. 2.1), jossa alaraja on 1,7 miljoonaa euroa. Ernst & Youngin hyödyntämä raja sulkee kaikkein pienimmät yritykset pois. Toisaalta liikevaihdon vuotuiselle kasvulle ei ole asetettu tiukkaa vähimmäismäärää. Se on saattanut jopa laskea jonakin vuonna yritysjärjestelyjen seurauksena. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi yritysten arviointi pohjautuu ehdokkaiden henkilökohtaisiin haastatteluihin, joissa kartoitetaan laajasti yrittäjyyden eri osa-alueita. Kasvu- ja pk-yritykset vastasivat samaan kyselyyn, jossa huomioitiin EK:n rahoituslinjaukset (EK, 2006). Runsaiden taustamuuttujien vuoksi aineistoa analysoitiin useiden tekijöiden suhteen. Yrityksen elin- ja kehityskaariajattelua soveltaen rahoituksen kipupisteet pystyttiin paikantamaan esimerkiksi yrityksen iän, koon, toimialan ja kasvuhakuisuuden suhteen. Rahoituksen Kasvun ajurit 4 EK

8 saatavuus, mahdolliset ongelmat ja kehittämistarpeet kyettiin yhdistämään yleisimpiin rahoittajiin. Kasvuyritysten ja niiden vertailukohteena toimivien pk-yritysten osalta selvityksen perusasetelman muodostivat ulkoista rahoitusta hakeneiden ja toisaalta rahoitusta hakemattomien ( omillaan toimeentulevat ) yritysten vertailu. Rahoitusta hakeneet yritykset jaettiin edelleen kahteen ryhmään: rahoitusta ongelmitta saaneisiin ja niihin, joilla oli vaikeuksia saada rahoitusta. Jälkimmäiset jaettiin vielä kokonaan ilman rahoitusta jääneisiin ja niihin, joilla rahoituksen saannissa ilmeni erilaisia ongelmia. Tällä asetelmalla selvitettiin eri ryhmiin kuuluvien yritysten profiilia ja niitä yhdistäviä sekä erottavia tekijöitä. Raportin seuraavassa luvussa käydään läpi kasvuyrittäjyyden kehitystä ja merkitystä Suomessa. Kolmas luku paneutuu kasvuyrittäjyyden ja tuottavuuden väliseen kohtalonyhteyteen. Neljännestä luvusta lähtien raportoidaan kyselyn tuloksia. Ensin kuvataan erilaisissa rahoitusasemissa olevien yritysten profiileja. Viides luku keskittyy ongelmiin, joita yrityksillä on ollut rahoituksen ja vakuuksien saannin yhteydessä. Kuudennessa luvussa esitellään yritysten näkemyksiä rahoituksen saatavuuden ja rahoituspalvelujen kehittämisestä. Lopuksi tiivistetään selvityksen johtopäätökset. Kuva 2. Selvityksen aineisto Vertailuaineisto sovitettiin vastaamaan rakenteeltaan Suomen yrityskenttää Verrokkiyritykset EK:n pk-yrityskyselyn vastaajat 2006 Kasvuyritykset Alkuperäinen aineisto (571 yritystä) Sovitettu aineisto ( yritystä) Koko aineisto (82 yritystä) 0 10 työntekijää 41 % 46 % 30 % 93 % 51 % työntekijää 32 % 19 % työntekijää Väh. 250 työntekijää 25 % 2 % 5,6 % 1,1 % 0,3 % 6 Kasvun ajurit 4 EK 2008

9 2. Suomessa on liian vähän kasvuyrityksiä 2.1 Yritysten määrä ennätystasolla, nopea kasvu harvinaista Yritysten määrä on kasvanut Suomessa koko ajan vuodesta Vuoden 2006 lopussa yrityksiä oli reilut , kun alkutuotanto jätetään laskuista (Kuva 3). Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan kasvu kiihtyi vuonna 2007, jolloin uusia yrityksiä rekisteröitiin Suomessa reilut Määrä oli tuolloin ennätyksellisen suuri. Mikäli kehitys jatkuu samansuuntaisena, vuonna 2010 yritysten määrän ennakoidaan olevan jo runsas (EK 2005: Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa EK:n PK-ohjelma vuoteen 2010). Erityisesti mikroyrittäjyys on tasaisessa kasvussa. Vaikka yritysten määrä on lisääntynyt aivan viime vuosina kiitettävästi, olemme vielä yrityskannan ja yritysvaihtuvuuden suhteellisissa vertailuissa eurooppalaisen keskitason alapuolella. Suomessa yrityksistä lähes 90 prosenttia työllistää alle viisi ihmistä (Taulukko 1). Meillä on pulaa varsinkin kasvuhaluisista ja -kykyisistä keskisuurista yrityksistä. Keskisuurten yritysten osuus on vain runsas prosentti koko yrityskannasta. Tämä on ongelmallista, sillä yritykset alkavat työllistää merkittävästi vasta kasvaessaan ulos pk-yritysten pienimmästä luokasta (KTM, 34/ 2004). Esimerkiksi teollisuuden voimakkaasti verkostoitunut toimintamalli edellyttää riittävän määrän yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia keskisuureksi yritykseksi ja siten kykyä vastata esimerkiksi suuremmista toimituskokonaisuuksista. Kuva 3. Yritysten lukumäärä Suomessa sekä EK:n tavoite EK:n PK-ohjelman tavoite vuonna Lähteet: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri ja EK Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

10 Taulukko 1. Yritysten kokoluokat Suomessa 2006 Työntekijöitä yrityksessä Lukumäärä Yhteensä Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipakkarekisteri EK:n selvitykset osoittavat, että meillä on puutetta nimenomaan kasvuyrityksistä. Aivan viime vuosina kasvuyritysten määrä on kääntynyt lievään nousuun (Kuva 4). Vaikka kasvuyritysten suhteellisen osuuden lasku taittui vuonna 2003, oli niitä tarkastelujakson lopulla edelleen vähemmän kuin vuonna Yrityksiä, jotka kasvattivat liikevaihtoaan vähintään 10 prosentilla kolmena peräkkäisenä vuonna, oli vuonna 1999 neljä prosenttia koko yrityskannasta. Vuonna 2006 vastaava luku oli 3,75 prosenttia. Yrityksiä, jotka kasvattivat liikevaihtoaan vastaavasti ja joiden liikevaihto oli vähintään 1,7 miljoonaa euroa, oli tarkastelujakson alussa lähes 0,5 prosenttia yrityskannasta. Tarkastelujakson lopussa niitä oli 0,28 prosenttia. Vähintään 1,7 miljoonan euron liikevaihdolla 30 prosenttia kasvun saavuttaneita yrityksiä on häviävän pieni määrä. Kuva 4. Yritysten lukumäärä ja kasvuyritysten osuus vuosina Kaikkien yritysten lukumäärä Kasvuyritysten osuus kaikista yrityksistä, % 5,00 % Kaikki yritykset (vasen akseli) 4,50 % 4,00 % ,50 % 3,00 % 2,50 % 2,00 % 1,5 % 1,00 % 0,50 % Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri ,00 % Yli 10 prosenttia kasvaneet, % kaikista Yli 10 prosenttia kasvaneet, joiden LV yli 1,7 milj. euroa, % kaikista Kaikki yritykset Yli 30 % kasvaneet, % kaikista Yli 30 % kasvaneet, joiden LV yli 30 %, % kaikista 8 Kasvun ajurit 4 EK 2008

11 2.2. Työpaikat syntyvät kasvuyrityksiin Kansainvälisistä selvityksistä ilmenee, että pieni joukko innovatiivisia yrityksiä vastaa isosta osasta kaikkien yritysten synnyttämistä työpaikoista. Suomalaiset selvitykset osoittavat samansuuntaisia tuloksia: EK:n, Etlan ja työ- ja elinkeinoministeriön tekemien selvitysten mukaan vain noin 2 3 prosenttia pk-yrityksistä Suomessa voidaan määritellä ns. nopean kasvun yrityksiksi. Yrittäjyyskatsauksen (KTM, 32/2007) mukaan vuosina toimintansa aloittaneista yrityksestä 1090 oli nopean kasvun yrityksiä vuonna Kauppa- ja teollisuusministeriön OECD:ltä lainaaman määritelmän mukaan nopean kasvun yritysten palkkasummien keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti oli vähintään 20 prosenttia kolmena perättäisenä vuotena ajanjaksolla Lisäksi yritysten tuli työllistää vähintään 10 työntekijää vuonna Näin määriteltyjä nopean kasvun yrityksiä oli kaikista aloittaneista yrityksistä vain 1,7 prosenttia. Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksessä työllisyyden lisäys painottui tähän kasvuyritysten harvaan joukkoon. Niiden työntekijöiden määrä kasvoi 95 prosenttia, kun koko otoksen yritysten työllisyys lisääntyi 15 prosenttia. Toiminnan aloittaminen määriteltiin verohallinnon ja kaupparekisterin tietojen avulla. Aloitusvuonna yrittäjät jättivät verottajalle ensimmäisen tilikausi-ilmoituksensa. Mainittakoon, että kauppa- ja teollisuusministeriön vuoden 2006 Yrittäjyyskatsauksessa vastaava nopean kasvun yritysten osuus oli 2,2 prosenttia. EK on selvittänyt kasvuyrityksissä syntyneitä työ- Taulukko 2. Kasvuyritykset synnyttävät työpaikkoja Henkilöstön määrän muutos kasvuyrityksissä verrattuna kaikkiin yrityksiin vuosina ja vuosina Yritysten Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä Määrän lkm jakson alussa jakson lopussa * muutos 30 %/v kasvaneet %/v kasvaneet Kaikki yritykset (ka.) (ka.) Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri * Henkilöstön määrän nettomuutos (uudet työpaikat - poistuneet työpaikat) Kasvun ajurit 4 EK

12 paikkoja Suomessa käyttäen Tilastokeskuksen Yritysja toimipaikkarekisterin tietoja. Kasvuyrityksiksi luokiteltiin yritykset, jotka olivat kasvattaneet liikevaihtoaan vuosittain vähintään 10 tai vähintään 30 prosenttia kolmena peräkkäisenä vuonna. Yritysten työllisyysvaikutuksia tarkasteltiin kahtena jaksona. Kasvuyritysten työllisyysvaikutusta verrattiin kaikkien yritysten mukaan lukien kasvuyritykset synnyttämiin työpaikkoihin. EK:n selvitysten mukaan kasvuyrityksiin on syntynyt kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja molempien tarkastelussa olleiden ajanjaksojen aikana. Määrä on merkittävä sekä lukumääräisesti että suhteellisesti. Taulukosta 2 nähdään, että valtaosa yksityisen sektorin työpaikkojen nettolisäyksestä on tapahtunut kasvuyrityksissä. Nopean kasvun yritykset ovat vuosina lisänneet voimakkaasti työntekijöidensä määrää ja siten vastanneet isosta osasta koko yrityssektorin työntekijämäärän kasvusta. Silti niiden kasvu on ollut paljon hitaampaa kuin vuosituhanteen vaihteessa. Kansantalouden kannalta ei ole merkitystä sillä, minkä ikäisissä ja kokoisissa yrityksissä kasvu toteutuu. Pidemmällä aikavälillä uusien yritysten runsas perustaminen on omiaan ruokkimaan myös kasvuyrittäjyyttä, sillä kriittisestä massasta erottuvat kilpailussa ne yritykset, joilla on mahdollisuuksia hyödyntää nopeasti uusia innovaatiota, menestyä ja kasvaa. Toisaalta työllisyyden ja muiden talousvaikutuksien kannalta jo olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kehittäminen on tärkeämpää kuin uusien yritysten synnyttäminen. Koko kansantaloudelle ei ole periaatteessa merkitystä sillä, syntyykö ja kaupallistetaanko uudet ideat jo olemassa olevien organisaatioiden sisällä vai niiden ulkopuolella, tapahtuuko taloudellinen uudistuminen siis nykyisten yritysten kasvuna ja uudelleen suuntautumisena vai kokonaan uusia yrityksiä perustamalla (Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila, 2006). 10 Kasvun ajurit 4 EK 2008

13 3. Kasvuyritykset tuottavuuden lähteenä 3.1 Tuottavuus luo hyvinvointia Kansantalouden kannalta on tärkeää, että maassa on kasvuhakuista, kehittyvää, uudistuvaa, työllistävää ja sitä kautta hyvinvointia luovaa yritystoimintaa. Tätä taustaa vasten pelkkä yksinyrittäjyys tai pienimuotoinen mikroyrittäjyys eivät riitä. Kansantalouden dynamiikka tarvitsee innovaatioita ja tuottavuutta, ts. kasvuyrittäjyyttä. Vaikka yrityskanta on Suomessa viime vuosina kehittynyt suotuisasti, on meillä edelleen pulaa yritysdynamiikasta, joka on keskeinen rakennemuutoksen ja positiivisen tuottavuuskehityksen edellytys. Talouden ja työllisyyden kasvu riippuu merkittävästi uusien, innovatiivisten yritysten kasvusta ja olemassa olevien yritysten uusiutumisesta. Innovatiivisen yrityksen perustaminen ja olemassa olevan yritystoiminnan uudistaminen kasvattavat kilpailupainetta ja pakottavat muut yritykset vuorostaan tehostamaan toimintaansa ja uudistamaan tuotteitaan. Työllistämispotentiaalinsa ohella näillä yrityksillä on tuottavuutta kehittävä vaikutus, koska ne luovat itse tai hyödyntävät muiden tuottamia innovaatioita. Jotta Suomi voisi menestyä globaalissa kilpailussa, kasvuyrityksiä pitää löytää jatkossa paljon lisää vahvistamaan talouden dynamiikkaa ja korvaamaan ulkomaille siirtyviä työpaikkoja. Tuottavuus ja innovaatiot ovatkin Suomen kansantalouden kohtalonkysymyksiä väestön ikääntyessä ja ikäluokkien pienentyessä. Tuottavuus on elintason nousun keskeinen tekijä. Työn tuottavuus riippuu sekä hyödynnettävästä pääomakannasta että kokonaistuottavuudesta (Kuva 5). Kokonaistuottavuuteen vaikuttaa talouden rakennemuutos, jota kiihdyttävät uudet innovaatiot sekä kilpailu. Resurssit ohjautuvat yrityksiin ja toimialoille, joilla on paremmat tuotteet sekä tehokkaammat tavat toimia. Myös osaamispääoma vaikuttaa kokonaistuottavuuteen. Yrityksissä sekä erilaisissa verkostoissa olevaa osaamispääomaa hyödyntämällä kyetään luomaan uusia innovaatioita, jotka edelleen kasvattavat osaamispääomaa. Laskelmat osoittavat, että kokonaistuottavuudesta on tullut Suomen talouden ratkaiseva tekijä (Kuva 6). Työn tuottavuudesta valtaosa muodostuu kokonaistuottavuudesta: kilpailusta ja innovaatioista. Pelkkä kiinteän pääoman kasvattaminen ei ole enää viime vuosien aikana ollut työn tuottavuuden kasvun veturi. Huomattavasti merkittävämpi vaikutus on sillä, miten tehokkaasti kiinteätä pääomaa ja osaamispääomaa pystytään hyödyntämään. Kuva 5. Kokonaistuottavuus ja pääomaintensiteetti määrittävät työn tuottavuuden Kiinteä pääoma Työpanos Kokonaistuottavuus Kilpailu Rakennemuutos Työn tuottavuus BTK/asukas Innovaatiot Osaamispääoma Lähteet: Jalava ja Pohjola (2004) Kasvun ajurit 4 EK

14 Tuottavuus on elintason nousun keskeinen tekijä BKT BKT x työtunnit BKT = = asukas asukas x työtunnit työtunnit x työtunnit asukas Kuva 6. Tuottavuuskehitys ja innovaatiot ovat kansantalouden kohtalonkysymyksiä Lähde: Jalava ja Pohjola (2004) sekä kansantalouden tilinpito (Tilastokeskus) BKT asukasta kohden BKT tehtyä työtuntia kohden Tehdyt työtunnit asukasta kohden 3.2 Kasvuyritykset parantavat tuottavuutta Rakennemuutoksen vaatimaa taloudellista uusiutumista tapahtuu erityisesti kasvuyritysten kautta. Kasvuyritykset vaikuttavat keskeisesti rakennemuutokseen synnyttämällä ja kaupallistamalla innovaatioita sekä menestymällä kilpailussa. Yksinkertaistaen kasvun ytimen muodostavat kyky, halu ja mahdollisuus. Kasvu toteutuu, mikäli yrittäjällä on kasvuhalua, käytössä on kyvykkäitä resursseja ja markkinat tarjoavat mahdollisuuksia hyödyntää yritysten kilpailuetuja. Kasvuhaluun puolestaan vaikuttaa kasvun koettu houkuttelevuus ja palkitsevuus. Yrittäjän kasvuhalu on voimakas kasvun lähtökohta, sillä selvitysten mukaan hyvin kasvuhakuisiksi ilmoittautuneiden yrittäjien yritykset usein myös kasvavat vähemmän kunnianhimoisia yrityksiä nopeammin (Mäki-Fränti, 2006). Pelkkä kasvuhalu ei toki realisoidu kasvuksi ilman (liiketoiminta)osaamisen hallintaa ja kehittämistä eli kasvukyvykkyyttä. Oppiminen ja kehittäminen ovat keskeisessä asemassa, sillä kasvu on nimenomaan dynaaminen ilmiö. Kasvumahdollisuudet viittaavat yrityksen ulkopuolisiin tekijöihin. Kyvykkyys edesauttaa kasvumahdollisuuksien havaitsemista ja niiden hyödyntämistä. Kasvu perustuu aina innovaatioon. Innovaatioiksi voidaan ymmärtää myös uudella tavalla kaupallisesti hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovaatio voi olla esimerkiksi uusi tuote, palvelu, liiketoimintamalli, teknologia tai uusi toimintatapa. Innovaatioksi voidaan laskea myös olemassa olevan innovaation hyödyntäminen uudessa ympäristössä. Aina innovaatioita ei tarvitse itse kehittää, vaan ne voidaan ostaa markkinoilta esimerkiksi yrityskaupan yhteydessä tai lisensoimalla. 12 Kasvun ajurit 4 EK 2008

15 Yritys voi kasvaa tavoittelemalla suurempaa markkinaosuutta, laajempaa markkina-aluetta ja parempaa hintaa. Kasvun toteutustapoja on useita. Yritysostot ja fuusiot sekä verkostoituminen voivat nopeuttaa kasvua huomattavasti. Niiden avulla yritykset pystyvät hyödyntämään valmiita markkinointikanavia. Ne tarjoavat myös paremmat mahdollisuudet kansainvälistymiseen sekä mahdollisuuden hyödyntää laajempaa innovaatiopotentiaalia. 3.3 Rahoitusosaaminen ja rahoituksen saatavuus kasvun ajureina Kasvuyrittäjyys edellyttää monipuolista liiketoimintaosaamista. Liiketoimintaosaaminen on asiakastarpeiden ennakoivaa tunnistamista, uusien tuote- ja palvelukonseptien kehittämistä sekä liiketoimintaprosessien ja -mallien jatkuvaa uudistamista. Toisin sanoen se sisältää strategista johtamista, rahoitusosaamista, markkinointitaitoja, asiakashallintaa, logistiikan ja toimitusketjun hallintaa, brändien kehittämistä jne. Yritysten liiketoiminnan kasvun realisoitumisen kannalta rahoituksen saatavuus ja sen strateginen hyödyntäminen ovat keskeisiä edellytyksiä. Monelle kasvuyrityksille kehittämisen pullonkaulana on rahoituksen hankkiminen ja takeet sen jatkuvuudesta tilanteessa, jossa riskit ovat suuret. Kyse ei ole vain rahoituksen riittävyydestä, vaan myös sen käytön kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja vaiheistuksesta siten, että yrityksen liiketoiminta kehittyy suunnitelmallisesti (Hjelt et al., 2007). Euroopan komission selvitysten mukaan pkyritykset Euroopassa pitävät pahimpina liiketoimintaosaamisen puutealueina ( competence gap ) markkinointia, myyntiä ja rahoituksen hankintaa. Viimeisen 20 vuoden aikana Suomen rahoitusmarkkinat ja erityisesti yritysten rahoitusympäristö on muuttunut suljetusta, säädellystä ja pankkikeskeisestä järjestelmästä asteittain monipuolisemmaksi, kansainvälisemmäksi ja markkinaehtoisemmaksi (Hyytinen ja Pajarinen, 2005a). Erityisesti oman pääoman ehtoisen rahoituksen rooli yritysten kasvun vauhdittajana on vahvistunut sitten 1980-luvun. Tästä huolimatta erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten on edelleen ajoittain vaikea saada ulkopuolista rahoitusta tai se on niille liian kallista (LTT-tutkimus Oy, 2005; Hyytinen ja Pajarinen, 2005a; Paasivirta ja Valtonen, 2004; Vaihekoski et al., 2003). Ongelma korostuu yrityksissä, joissa suhteellisen suuri osa pääomasta on henkistä, aineettomia oikeuksia ja innovatiivisuutta, tai aloittavissa yrityksissä, joiden tulorahoitus on usein vaatimatonta (Vaihekoski et al., 2003). Rahoitusmarkkinoiden kehittämiseen tarvitaankin edelleen myös julkisia toimenpiteitä, ja lähitulevaisuudessa tilanne ei tule vielä kehittymään puhtaasti markkinaehtoisesti. Julkisen rahoittajan tavoitteena on yritysrahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksien paikkaaminen ja talouden tehokkuuden parantaminen. Informaation epätäydellisyyttä ja sen epäsymmetristä jakautumista eri markkinaosapuolten kesken pidetään yleisesti yhtenä tärkeimmistä rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksien aiheuttajista. Epätäydellisen informaation vuoksi esimerkiksi pankit eivät aina kykene erottamaan hyviä yrityksiä huonoista, joten luottokorkoa ei voida räätälöidä sen mukaan kuinka todennäköisesti luotonhakija maksaa luoton takaisin. Hyvin kasvuhakuisten, osaamisintensiivisten pkyritysten julkinen rahoitus on useimmiten perusteltua myös siksi, että ne ovat ainutlaatuinen lähde kasvulle ja uusille innovaatioille, joita ne levittävät muille yrityksille, yhteisöille ja yhteiskuntaan (ns. positiiviset ulkoisvaikutukset). Kasvuhakuinen ja innovatiivinen yrittäjyys saa aikaan eniten positiivisia ulkoisvaikutuksia ja siten moninkertaistaa yhteiskunnallisia hyötyjä hankkeen yrityksille tuomiin voittoihin verrattuna. Aiempien tutkimusten mukaan yritysrahoitusmark- Kasvun ajurit 4 EK

16 kinat toimivat Suomessa suhteellisen hyvin pk-yritysten näkökulmasta (Hyytinen ja Pajarinen, 2005b). Toisaalta samat tutkimukset osoittavat, että kasvuhakuiset ja innovointia harjoittavat yritykset ovat tyytymättömämpiä yritysrahoitusmarkkinoiden toimintaan. Hyytisen ja Pajarisen tutkimuksen mukaan 10 prosenttia pkyrityksistä oli kokenut 2000-luvun alkupuolella rahoitusongelmia. Ne eivät olleet pystyneet toteuttamaan yrityksen toiminnan kannalta tärkeää käyttöomaisuusinvestointia, tutkimus-, kehitys- tai markkinointihanketta tai muuta kasvulle välttämätöntä operaatiota rahoitusongelmien vuoksi. Rahoitusrajoitteet näyttäisivät koskevan muita useammin kasvuhakuisia, nuoria, pieniä ja teknologiariippuvaisia. Koska kaikkien ulkoista rahoitusta tarvitsevien yritysten hankkeet eivät ole elinkelpoisia, on luonnollista, että osa yrityksistä aina kokee rahoituksen saatavuuden hankalaksi, vaikka yritysrahoitusmarkkinat toimisivat varsin hyvin (Hyytinen ja Pajarinen, 2005b). Hyvin toimivien yritysrahoitusmarkkinoiden yksi piirre on se, että ne myös karsivat hankkeita. Ne myöntävät rahoitusta vain rajoitetusti niille hankkeille ja yrityksille, joiden menestymismahdollisuudet ja tulevaisuudennäkymät ovat heikot. Näin rahoitusmarkkinat voivat vaikuttavat merkittävästikin tuottavuuskasvuun. Hyvin toimiva yritysrahoitusjärjestelmä nopeuttaa erityisesti tuottavuuden kasvua. Maat, joissa sitä voidaan pitää kehittyneenä, lisäävät kasvaville toimialoille tehtäviä investointeja enemmän ja tekevät supistuville toimialoille vähemmän investointeja kuin ne maat, joiden rahoitusjärjestelmää voidaan pitää kehittymättömämpänä (Hyytinen ja Pajarinen, 2005b). Mikrotasolla tämä tarkoittaa sitä, että yritysrahoitusjärjestelmä johtaa osaltaan voimavarojen kohdentumiseen kaikkein tuottavimpiin yrityksiin ja toimipaikkoihin sekä vähän tuottavien yritysten poistumiseen alalta. Yhteiskunnalliset hyödyt sekä markkinoiden puutteiden paikkaaminen tulee nähdä avainperusteiksi julkiselle rahoitukselle. Muutoin julkinen rahoitus voi syrjäyttää yksityistä rahoitusta tai vääristää kilpailua. Pääasiallisesti julkinen rahoitus tulee suunnata tutkimukseen, tuotekehitykseen, koulutukseen, kansainvälistymiseen sekä muihin aineettomiin investointeihin pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi pitkällä tähtäyksellä. 14 Kasvun ajurit 4 EK 2008

17 4. Kasvuyritysten ja pk-yritysten profiilit rahoitusaseman mukaan Selvityksessä kartoitettiin kasvuyritysten ja pk-yritysten rahoittajia, rahoitustarpeita, rahoituksen käyttötarkoituksia ja kehittämiskohteita. Tässä luvussa ryhmitellään yrityksiä sen mukaan, olivatko ne ylipäätään hakeneet ja saaneet kasvurahoitusta. Samalla käydään läpi rahoitustarpeita ja -kohteita. Ernst & Youngin kilpailuun osallistuneista yrityksistä 80 prosenttia totesi liiketoimintansa olevan voimakkaassa kasvussa tai ne olivat muuten kasvuhakuisia. EK:n pk-yrityksistä noin 30 prosenttia totesi liiketoimintansa olevan voimakkaan kasvun vaiheessa. Noin viidesosa oli kasvuhakuisia tai pyrki kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Noin 40 prosentilla liiketoiminta oli vakiintunutta. Vajaan kymmenesosan liiketoiminta oli supistumassa, ja reilun kolmen prosentin vasta käynnistymässä. Kasvuyrityksistä 70 prosenttia oli hakenut ulkoista rahoitusta tai vakuuksia viimeisen kolmen vuoden aikana, vertailuryhmän pk-yrityksistä noin puolet. Suhteellisesti eniten ulkoista rahoitusta ja vakuuksia hakivat kasvavat rakennusalan yritykset (75 prosenttia). Teollisuusyrityksistä 70 prosenttia ja palveluyrityksistä 64 prosenttia oli hakenut ulkoista rahoitusta tai vakuuksia. Vertailukohteena olleista teollisuuden pk-yrityksistä rahoitusta oli hakenut 58 prosenttia, palvelualan yrityksistä 52 prosenttia ja rakennusalan yrityksistä 34 prosenttia. Rahoitusta hakemattomista kasvuyrityksistä 92 prosenttia ja pk-yrityksistä 90 prosenttia ilmoitti, että tulorahoitus riittää toiminnan ylläpitämiseen, kehittämiseen tai kasvun toteuttamiseen. On luonnollista, että kaikki yritykset eivät halua tavoitella nopeata kasvua. Tämä herättää kuitenkin jatkokysymyksiä: Eikö kasvu ole tarpeeksi houkutteleva ja palkitseva vaihtoehto? Koetaanko, että ulkoiseen rahoitukseen liittyy riskiä tai riippumattomuuden menetystä? Onko taustalla laman muistoja, pelko epäonnistumisesta sekä sen taloudellisista ja muista seuraamuksista? Yrityksillä voi luonnollisesti olla useita rahoittajia, mutta pankit ovat yleisimpiä. Rahoitusta ja/tai vakuuksia hakeneista kasvuyrityksistä lähes 95 prosenttia oli kääntynyt pankin puoleen ja pk-yrityksistä 71 prosenttia (Kuva 7). Finnveran rahoitusta tai vakuuksia oli kasvuyrityksistä hakenut 30 prosenttia ja pk-yrityksistä Kuva 7. Rahoituksen ja vakuuksien hakulähteet (useampi kuin yksi valinta mahdollinen) Pankki Finnvera Rahoitusyhtiö Tekes Vakuutusyhtiö Garantia Yksityinen pääomasijoittaja Osakeanti TEL-yhtiö Muu ulkoinen lähde Teollisuussijoitus Sitra % Kasvuyritykset Pk-yritykset Lähteet: EK:n ja Ernst&Youngin kysely kasvuyrittäjille sekä EK:n pk-rahoituskysely Kasvun ajurit 4 EK

18 lähes 31 prosenttia. Tekesin rahoitusta oli kasvuyrityksistä hakenut noin viidennes ja pk-yrityksistä joka kymmenes. Kasvuyrityksistä seitsemän ja pk-yrityksistä kolme prosenttia oli hakenut rahoitusta yksityisiltä pääomasijoittajilta. Sekä kasvu- (83 prosenttia) että pk-yritysten (62 prosenttia) hakeman rahoituksen yleisin käyttötarkoitus olivat investoinnit (Kuva 8). Sekä kasvuyritysten että pk-yritysten hakemasta investointirahoituksesta pääosa yli 80 prosenttia oli tarkoitettu kiinteisiin investointeihin, rakentamiseen, koneisiin ja laitteisiin (korvausja laajennusinvestoinnit). Kasvuyritykset investoivat suhteellisesti enemmän innovaatiotoimintaan, sillä tutkimus- ja kehitystoiminta muodosti viidenneksen ja investoinnit muuhun aineettomaan pääomaan reilut 23 prosenttia haetusta rahoituksesta, kun pk-yritysten molemmat luvut jäivät alle 10 prosentin. Toiseksi yleisin kohde oli käyttöpääoma, jota kasvuyrityksistä oli hakenut noin puolet ja pk-yrityksistä kolmannes. Oman pääoman vahvistamiseksi kasvuyrityksistä rahoitusta oli hakenut yhdeksän ja pk-yrityksistä viisi prosenttia. PK-yritysbarometriin (2008) osallistuneiden yritysten ulkoisen rahoituksen käyttötarpeet olivat varsin samantyyppiset erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä. 4.1 Omillaan toimeen tulevat Ernst & Youngin kasvukilpailuun osallistuneista yrityksistä 70 prosenttia oli hakenut ulkoista rahoitusta ja/tai vakuuksia, ja loput olivat tulleet toimeen omillaan viimeisten kolmen vuoden aikana. EK:n jäsenistöön lukeutuvista pk-yrityksistä noin 50 prosenttia ei ollut hakenut ulkoista rahoitusta. Huomattakoon, että PK-yri- Kuva 8. Haetun rahoituksen käyttötarkoitus Investointi Käyttöpääoma Oman pääoman vahvistaminen % Lähteet: EK:n ja Ernst&Youngin kysely kasvuyrittäjille sekä EK:n pk-rahoituskysely Kasvuyritykset Pk-yritykset 16 Kasvun ajurit 4 EK 2008

19 tysbarometrin (2008) mukaan ulkoista rahoitusta oli ottanut 36 prosenttia vastanneista yrityksistä, kun voimakkaasti kasvuhakuisista noin 53 prosenttia oli hakenut rahoitusta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Onko Suomessa pk-yritysten rahoitusasema niin vahva, että ulkoista rahoitusta ei useinkaan tarvita? Voi myös olla, ettei niille ole aina saatavilla tarpeita vastaavia rahoitusinstrumentteja. Olisiko niin, että yritykset eivät ole valmiita investoimaan tai ottamaan kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejä? Elävätkö yritykset jonkinlaista murrosta, kuten sukupolvenvaihdos tai toiminnan supistuminen, jolloin investoinnit saavat odottaa tai niitä ei tehdä? Näihin kysymyksiin voisi jatkotutkimuksissa seuloa tarkempia vastauksia. Omillaan toimeen tulevien kasvuyrittäjäkilpailuun osallistuneiden osalta liikevaihdon kasvuvauhti asettui useimmiten 10 prosentin molemmin puolin. Viennin osuus liikevaihdosta oli heilläkin useimmiten alle viisi prosenttia. Omavaraisuusaste oli varsin korkea, tyypillisesti prosenttia. Kiinteät investoinnit olivat useimmiten kolmen ja viiden prosentin välimaastossa, ja tutkimus- ja kehitysinvestoinnit yhden ja kolmen prosentin välillä. Yritykset eivät tyypillisesti olleet voimakkaan kasvun vaiheessa, vaikka olivatkin kasvuhakuisia. Tulorahoituksella toimivissa EK:n pk-jäsenyrityksissä henkilöstömäärä oli mediaaniyrityksessä alle 5, liikevaihto vaihteli euron välillä ja yrityksen ikä oli tyypillisesti vuotta. Omistajia oli kaksi tai kolme. Tulorahoituksella toimeen tulleiden kasvuyritysten mediaani-ikä oli reilut 15 vuotta, liikevaihto miljoonaa euroa ja työntekijöitä Liikevaihdon vuosittainen kasvu kolmen edellisvuoden aikana oli tulorahoitukseen tukeutuvilla pk-yrityksillä maltillista: alle 10 prosenttia. Niiden toiminta oli painottunut kotimarkkinoille, viennin osuus liikevaihdosta oli alle viisi prosenttia. Omavaraisuusasteen vaihtelu oli suurta: prosenttia. Kiinteät investoinnit olivat tyypillisesti vain 0,1 1,0 prosenttia liikevaihdosta. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen ei panostettu lainkaan. Yritykset luonnehtivat toimintavaihettaan yleisimmin liiketoiminnan vakiinnuttamiseksi. Joukossa oli myös liiketoiminnaltaan supistuvia yrityksiä (16 prosenttia). Käynnistämisvaiheessa olevien osuus oli hyvin pieni. 4.2 Rahoitusta hakeneet ja sitä vaikeuksitta saaneet Ulkoista rahoitusta tai vakuuksia hakeneista kasvuyrittäjäkilpailun yrityksistä kaikki olivat saaneet rahoituksen varmistettua. Näistä yrityksistä 90 prosenttia ei ollut kohdannut mitään ongelmia. Yritykset eivät profiililtaan merkittävästi eronneet omillaan toimeentulevien kasvuyritysten joukosta. Tosin yritysten omavaisuusaste oli hieman pienempi, useimmiten prosenttia. Myös tutkimus- ja kehitysinvestoinnit olivat vähäisempiä, tyypillisesti 0,1 1 prosenttia liikevaihdosta. Liikevaihdon vuotuinen kasvuvauhti oli kolmena edellisvuotena myös hieman pienempi, keskimäärin 5 10 prosenttia. Pk-yrityksistä ulkoista rahoitusta tai vakuuksia oli hakenut lähes puolet. Näistä 86 prosenttia ilmoitti, ettei rahoituksen saannissa ollut ongelmia. Profiili on muilta osin lähes samanlainen kuin rahoitusta hakemattomilla, mutta investointien osuus liikevaihdosta oli hieman suurempi. Vaikeuksitta rahoitusta saaneet panostivat kiinteisiin investointeihin 1,1 3,0 prosenttia liikevaihdosta sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen niukasti eli 0,1 1,0 prosenttia liikevaihdosta. Yritysten omavaraisuusaste vaihteli prosentissa. Suurin osa il- Kasvun ajurit 4 EK

20 moitti olevansa vaiheessa, jossa liiketoiminta oli vakiintumassa. Voimakkaassa kasvussa olevia yrityksiä oli tämän ryhmän sisällä enemmän (25 prosenttia) kuin toiminnaltaan supistuvia (11 prosenttia). Omillaan toimeentulevien ja rahoituksen vaikeuksitta varmistaneiden pk-yritysten tulokset näyttäisivät olevan aika tavalla linjassa Tekesin keskisuuria suomalaisia teollisuusyrityksiä ( työntekijää) koskevan tutkimuksen tulosten kanssa (Liiketoimintaosaamisen barometri, 2008,n = 176). Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen -ohjelman kyselyyn vastanneista suomalaisista teollisuusyrityksistä iso osa rakensi pitkäjänteistä, osaamisen kehittämiseen perustuvaa liiketoimintaa, jossa yrityksen elinkaaren aikana oli odotettavissa muutamia kasvuhyppyjä. Tekesin tutkimuksessa yritykset arvostivat kasvun aikaansaantia omaa organisaatiota kehittämällä, ei niinkään tutkimuksella ja kehityksellä uudistamalla tai riskirahoitusta hyödyntämällä. Siitä huolimatta yrityksistä joka kolmas kertoi tavoittelevansa yli 20 prosentin liikevaihdon kasvua seuraavalla tilikaudella. Lähes 90 yrityksistä pyrki kasvattamaan liikevaihtoaan sisäisellä kasvulla, hyödyntämällä strategisia kumppanuuksia. Vain reilu 10 prosenttia yrityksistä aikoi kasvaa yritysostoin. Rahoituksen suhteen nämä yritykset olivat varovaisia: liiketoimintaa ei pyritty kasvattamaan hankkimalla vierasta pääomaa tai omistusrakennetta uudistamalla. Kasvua tavoiteltiin mieluummin uusilta maantieteellisiltä markkina-alueilta kuin uusilta toimialoilta. Uusia asiakkaita etsittiin nykyisille tuotteille ja palveluille, joten kansainvälinen kasvu oli useiden yritysten polttavin haaste. Kustannustehokkuuden hyödyntäminen sekä budjetointi ja talousohjausjärjestelmien käyttö olivat Tekesin selvitykseen osallistuneilla yrityksillä hyvin hallinnassa, ja niitä pidettiin kasvun kannalta ajankohtaisina. Taloudellisten ohjausjärjestelmien kehittäminen ja muu numerojohtaminen tuottavat turvallisuutta liiketoiminnan tuottavuutta etsittäessä. Saman tutkimuksen yritykset kokivat suunnitelmalliset investoinnit tuote- ja palvelukehitykseen kasvun kannalta ajankohtaisina, mutta innovaatioiden saamista kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi muita nopeammin ei pidetty tärkeänä. Yritykset tunsivat hyvin eri rahoituskanavat ja -vaihtoehdot, ja myös projektiosaamista niiltä löytyi kohtalaisesti. Mitään näistä ei vielä täysin hyödynnetty yritysten kehityshankkeissa. Suunnitelmallinen investointi erityisesti tuote- ja palvelukehitykseen edellyttää sekä projektiosaamista että rahoitusvaihtoehtojen tuntemusta. Lähes vastaavia havaintoja ilmeni myös Keskisuurten kasvuyritysten mahdollisuudet ja haasteet -selvityksessä (kauppa- ja teollisuusministeriö 8/2007). Sen mukaan yli 50 henkilöä työllistävien kasvuhakuisten teollisuusyritysten keskeisiä kehityshaasteita ovat kilpailuetujen jalostaminen, kyky viedä läpi laajoja kehityshankkeita, kasvustrategioiden ja -suunnitelmien konkreettisuus ja toteutettavuus, tarkoituksenmukainen verkostoituminen sekä taloudellisten reunaehtojen tuomat esteet. 4.3 Rahoitusrajoitteiset Kaikki rahoitusta hakeneet kasvuyritykset olivat sitä myös saaneet, tosin 10 prosentilla oli ollut siinä ongelmia. Koska vastauksia oli vähän, rahoitusrajoitteisten ryhmän ominaisuuksia ei voida yleistää. Rahoitusrajoitteiset yritykset olivat kasvuyrityskil- 18 Kasvun ajurit 4 EK 2008

21 pailuun osallistuneista yrityksistä nuorimpia, 5 15 vuotta toiminnassa olleita. Ne olivat myös liikevaihdoltaan (5 20 miljoonaa euroa) ja henkilöstöltään (15 100) pienempiä kuin muut kasvuyritykset. Rahoitusongelmia oli useammin teollisuus- ja palvelualojen yrityksillä kuin rakentamisessa. Yrityksillä oli kaksi tai kolme omistajaa. Ne olivat voimakkaan kasvun vaiheessa: toteutunut liikevaihdon kasvu oli kolmen edellisen vuoden aikana useimmiten prosenttia. Viennin osuus liikevaihdosta oli silti keskimäärin vähemmän kuin viisi prosenttia. Toisaalta rahoitusrajoitteiset yritykset panostivat innovointiin: tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus oli tyypillisesti vähintään 3 prosenttia liikevaihdosta. Yritykset myös investoivat suhteellisen paljon: kiinteiden investointien osuus liikevaihdosta oli usein noin 20 prosenttia. Omavaraisuusaste oli pienempi kuin kasvuyrityskilpailun yrityksillä keskimäärin, useimmiten prosenttia. EK:n jäsenistöön kuuluvista pk-yrityksistä rahoitusrajoitteisia oli 14 prosenttia rahoitusta hakeneista. Näistä erilaisia ongelmia rahoituksen varmistamisessa oli kohdannut 12 prosenttia. Ilman rahoitusta oli jäänyt kaksi prosenttia. Yritysten ikä vaihteli 5 15 vuoteen, ja niissä oli tyypillisesti vähemmän kuin viisi työntekijää. Yritykset olivat omistajavetoisia, ja niiden liikevaihdon kasvuvauhti oli prosenttia vuodessa, mikä oli nopeampaa kuin muilla pk-yrityksillä. Rahoitusrajoitteiset pk-yritykset investoivat huomattavasti enemmän kuin muut pk-yritykset. Kiinteiden investointien osuus liikevaihdosta oli 5,1 10 prosenttia, ja tutkimus- ja kehitysmenojen osuus vaihteli kahden ja reilun kymmenen prosentin välillä. Rahoitusrajoitteiset suuntautuivat muita voimakkaammin vientiin: liikevaihto-osuus vaihteli viidestä prosentista sataan. Voimakkaan kasvun vaiheessa yrityksistä oli 30 ja liiketoiminnan supistumisvaiheessa reilut neljä prosenttia. Omavaraisuusaste oli pienempi kuin muilla pk-yrityksillä (16 20 prosenttia). Rahoitusrajoitteisia pk-yrityksiä oli suhteellisesti eniten teollisuudessa, lähes 40 prosenttia rahoitusta hakeneista. Rakennusalalla niitä oli 23 prosenttia ja palvelualoilla 8 prosenttia. Rahoitusta vaikeuksitta saanet pk-yritykset olivat hakeneet rahoitusta useammin pankista ja Finnverasta kuin rahoitusrajoitteiset. PK-Yritysbarometrin (2008) tulokset ovat linjassa edellä kuvatun kanssa. Sen mukaan ulkoista rahoitusta hakeneista pk-yrityksistä (joita oli 30 prosenttia selvitykseen osallistuneista) kasvuhakuisimmat kohtasivat eniten rahoituksen järjestämiseen liittyviä hankaluuksia (16 prosenttia) yhdessä nuorempien yritysten kanssa (14 prosenttia). Vastaavia havaintoja uusista yrityksistä ilmeni Pajarisen, Rouvisen ja Ylä-Anttilan (2006) tutkimuksessa. Sen mukaan noin 12 prosenttia kaikista uusyrittäjistä katsoi, että heillä oli vaikeuksia saada riittävästi rahoitusta yrityksen perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen. Kasvuhakuisista 16 prosenttia raportoi alkuvaiheen rahoitusvaikeuksista, kun ei-kasvuhakuisilla ongelmia oli 11 prosentilla. Innovointia harjoittavista uusyrittäjistä 15 prosentilla oli alkuvaiheen rahoitusvaikeuksia ja innovaatiotoimintaa harjoittamattomista 11 prosentilla. Kasvun ajurit 4 EK

22 5. Ongelmat rahoituksen ja vakuuksien saannin yhteydessä Ernst & Youngin kilpailuun osallistuneiden rahoitusrajoitteisten yritysten ongelma-alueita olivat rahoituksen korkea hinta, rahoituksen suuret sivukulut sekä vaaditut takaukset ja reaalivakuudet. Ne koskivat yhtä paljon investointien rahoitusta kuin käyttöpääoman saatavuutta. Kaikista niistä yrityksistä, jotka olivat hakeneet rahoitusta viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana, 11 prosentilla rahoitusongelmat olivat joko selvästi tai ainakin jonkin verran hidastaneet liiketoiminnan kasvua ja kehittämistä (Kuva 9). Koska otos oli varsin pieni, ei sen osalta voida tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä. Vertailukohteina toimineista rahoitusta hakeneista pk-yrityksistä 21 prosentilla rahoitusongelmat olivat hidastaneet joko selvästi tai jonkin verran liiketoiminnan kasvua. Rahoitusrajoitteisten kasvu- ja pk-yritysten kohtaamat ongelmat olivat aika tavalla erilaisia, vaikka molemmat ryhmät olivat hyvin kasvuhakuisia. Pk-yrityksillä rahoitusrajoitteet liittyivät eniten käyttöpääoman rahoitukseen (74 prosenttia), investoinneissa ongelmia oli 24 prosentilla. Eniten hankaluuksia aiheuttivat rahoituksen hakubyrokratia (33 prosenttia) sekä vaaditut takaukset (23 prosenttia) ja reaalivakuudet (15 prosenttia). Teollisuusyritykset kohtasivat byrokratian suhteellisesti raskaimpana. Vaadittua takausta painottivat erityisesti rakennusalan yritykset, kun taas palveluyritykset pitivät reaalivakuuksia hankalina. Rahoituksen korkeat sivukulut olivat rahoituksen hintaa tärkeämpi ongelma. Pankkien kanssa asioitaessa suurin ongelma rahoitusrajoitteisille pk-yrityksille oli vaadittu takaus, ja toiseksi suurin vaaditut reaalivakuudet. Finnvera Oyj:n kanssa asioitaessa ongelmia kohdattiin vaadittujen reaalivakuuksien ja takausten kohdalla. Rahoitusrajoitteisten pk-yritysten mukaan edellä mainituilla ongelmilla oli merkittävä vaikutus yrityksen kehittämiseen ja kasvuun. Noin 95 prosenttia katsoi, että ongelmat hidastivat ainakin jossain määrin yritysten kehitystä ja kasvua. Teollisuusyritykset näkivät muita toimialoja useammin rahoitusongelmien hidastavan liiketoiminnan kasvua ja kehitystä. Kuva 9. Rahoitusongelmien vaikutus liiketoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen tai kasvuun (osuus kaikista rahoitusta hakeneista) Ei hidastavaa vaikutusta Vain vähän hidastava Jonkin verran hidastava Selvästi hidastava Ongelmia ei ole ollut % Kasvuyritykset Pk-yritykset Lähteet: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille sekä EK:n pk-rahoituskysely 20 Kasvun ajurit 4 EK 2008

23 6. Rahoituksen kehittämistarpeet Rahoituksen kehittämistarpeita tiedusteltiin kaikilta yrityksiltä, olivatpa ne hakeneet rahoitusta tai eivät. Kasvuyrityksille tärkeimmät kehittämiskohteet (Kuva 10) olivat verotus ja yrityksen oman pääomanehtoinen rahoitus (27 prosenttia vastanneista), siemen- ja käynnistysvaiheen rahoituksen saatavuus (23 prosenttia), rahoituspakettien räätälöinti asiakaslähtöisemmin (23 prosenttia) sekä yrittäjien ja pääomasijoittajien välinen yhteistyö (16 prosenttia). Kasvuyrityksistä 13 prosenttia katsoi, että rahoituksessa ei ole kehittämistarpeita. Kasvuyritysten joukossa oli enemmän pitkään toimineita ja vakavaraisia yrityksiä, joille rahoituksen saaminen ei ole tyypillisesti iso ongelma. Myös pk-yritysten osalta tärkeimmät kehittämiskohteet olivat verotus ja oman pääomanehtoinen rahoitus (18 prosenttia). Seuraavina olivat julkinen rahoitustuki (15 prosenttia) ja rahoituspakettien räätälöinti (12 prosenttia). Vain prosentti vastaajista ei löytänyt rahoituksesta kehittämistarpeita (Kuva 10). Teollisuusyritykset halusivat erityisesti julkisen rahoitustuen kehittämistä. Rakennus- ja palvelualan yritykset painottivat verotusta ja oman pääomanehtoista rahoitusta. Siemen- ja käynnistysvaiheen rahoituksen suhteen Ernst & Youngin kasvuyrittäjäkilpailuun osallistuneet katsoivat, että julkisten erityisluottolaitosten (Finnvera, Sitra, Tekes ja Teollisuussijoitus) yhteistyöverkostoa tulee vahvistaa, jotta se palvelisi paremmin alkavien kasvuyritysten rahoitusta. Myös alkavien yritysten saatavilla olevaa riskirahoitusta haluttiin lisätä. Tässä merkittävänä nähtiin valtion nykyistä suurempi rooli riskien jakamisessa. Lisäksi peräänkuulutettiin rahoittajien pitkäjänteisempää sitoutumista yhteistyöhön alkavien yritysten rahoituksessa. Kasvuyritykset toivoivat myös yritysten ja pääomasijoittajien välisen yhteistyön pelisääntöjen selkiinnyttämistä. Kehittämisehdotuksista 85 prosenttia koski yrittäjien ja pääomasijoittajien avoimempaa vuorovaikutusta. Lähes puolet ehdotti välirahoituksen laajempaa hyödyntämistä kasvun tukena. Pääomasijoittajien asiantuntijuutta haluttiin myös hyödyntää tehokkaammin yritysten kasvun vauhdittamisessa. Kasvuyrityksistä 82 prosenttia halusi lisää julkista Kuva 10. Eniten kehittämistä vaativat rahoitusalueet (enintään kolme valintaa) Julkinen rahoitustuki Verotus ja oman po:n ehtoinen rahoitus Rahoitus tel-yhtiöiden kautta Tiedottaminen yritysten suuntaan Pankkien palvelutarjonta Rahoituspakettien räätälöinti Siemen- ja käynnistysvaiheen rahoitus Menettelytavat verkostoyhteistyössä Yritysten ja pääomasijoittajien yhteistyö PK-rahoituksessa ei kehittämistarvetta En osaa sanoa % Kasvuyritykset Pk-yritykset Lähteet: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille sekä EK:n pk-rahoituskysely Kasvun ajurit 4 EK

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-yritysvaltuuskunta 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lähtökohtana vuodelle 2006: EK:n PK-ohjelman tavoitteet vuoteen 2010 Uusien yritysten perustaminen: 30 000 / vuosi

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Verkostoituminen siirtää rahoitusvastuuta PKyrityksille. 26.4.2006 Heimo J. Aho Hallituksen puheenjohtaja SKS-tekniikka Oy

Verkostoituminen siirtää rahoitusvastuuta PKyrityksille. 26.4.2006 Heimo J. Aho Hallituksen puheenjohtaja SKS-tekniikka Oy Verkostoituminen siirtää rahoitusvastuuta PKyrityksille 26.4.2006 Heimo J. Aho Hallituksen puheenjohtaja K-tekniikka Oy Lähtökohdat tarkastelulle PK-yritysten merkitys talouskasvun ja työllisyyden kannalta

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku

Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku Toimiala Online kevätseminaari 23.5.2012 Jukka Vauhkonen Suomen Pankki Kyselyn taustaa Yritysten rahoituskysely 1994 2010 (SP, EK, TEM) Pk-yritysten rahoituskysely

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Perheyritysbarometri 2011 Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 1 RAHOITUS- JA TYÖLLISYYSKATSAUS 4 1.1

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Pk-yritysten kansainvälistyminen

Pk-yritysten kansainvälistyminen Syksy 2015 Pk-yritysten kansainvälistyminen Kirjoittaja: Samuli Rikama, ekonomisti, työ- ja elinkeinoministeriö Johdanto Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Pk-yritysten vienti 1. Pk-yritysten vienti. Pk-yritysbarometri 2015. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Pk-yritysten vienti 1. Pk-yritysten vienti. Pk-yritysbarometri 2015. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Pk-yritysten vienti 1 Pk-yritysten vienti Pk-yritysbarometri 015 Pk-yritysten vienti SISÄLLYS ESIPUHE... 1. VIENTI JA LIIKETOIMINTA ULKOMAILLA... 4 1.1 Kasvuhakuisuus ja vienti... 5 1. Vientimaat ja osuus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palveluyritysten

Teollisuus- ja palveluyritysten Teollisuus- ja palveluyritysten rahoituskysely Vuosi 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriö Suomen Pankki 16.3.2006 Sisällys Esipuhe 3 Yhteenveto 4 1 Aineisto 5 2 Rahoituksen hankinta 6 3 Rahoitussuunnitelmat

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Pk-yritysten rahoitus

Pk-yritysten rahoitus Maaliskuu 2015 Pk-yritysten rahoitus Kirjoittaja: Samuli Rikama, ekonomisti, työ- ja elinkeinoministeriö Johdanto Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky Satakuntaliitto 19.07.2013 2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky 2 5300 jäsenyrittäjää Työllistää 24 000 27 paikallisyhdistystä 300 luottamusyrittäjää 3 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 1. Suomen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan

Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan Toimialajohtaja Risto Setälä, Tekes 22.11.2011 Kasvuyritykset kiinnostuksen kohteena Suomen tulevaisuus on kasvuyrityksissä! Suuri osa uusista

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Teollisuussijoitus lyhyesti Sijoitamme pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin Tuomme osaamista ja pääomaa Otamme ja jaamme riskiä kumppaneiden

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa haastavassa taloustilanteessa Jari Karppinen Johdanto Sivu 2 PK-yritysten rahoituksen turvaaminen on taloudellisen kehityksen kannalta keskeistä PK-yritykset ovat taloudellisen kehityksen keskeisiä ajureita,

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita?

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? 1 Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? Yritysrakenne Suomessa 0,2 0,2 Suuryritykset: Suuryritykset 623 (250- hlöä) 623 0,9 Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7 Pienyritykset: 15 175

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Pk-yritysten rahoitus

Pk-yritysten rahoitus Syksy 2015 Pk-yritysten rahoitus Kirjoittaja: Samuli Rikama, ekonomisti, työ- ja elinkeinoministeriö Johdanto Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten

Lisätiedot