Suomen kuntatekniikan yhdistyksen strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kuntatekniikan yhdistyksen strategia 2013 2025"

Transkriptio

1 Suomen kuntatekniikan yhdistyksen strategia

2 Tiivistelmä Suomen kuntatekniikan yhdistyksen hallitus päätti syksyllä 2013 käynnistää strategiatyön, jossa selvitettäisiin yhdistyksen tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet sekä tavoitteet niin, että yhdistyksen jäsenet voivat lopputulokseen sitoutua. Yksi toiminnan kehittämisen este on, että yhdistyksellä ei ole yhtään kokopäi väistä työntekijää. Strategiatyössä tutkittiin, mitä työntekijän palkkaaminen merkitsisi: mitä menoja siitä aiheutuisi ja mitä tuloja olisi mahdollista hankkia lisää. Yksi mahdollisuus kehittää yhdistyksen toimintaa on luoda kuntatekniikan alalle pätevyydet ja niiden toteamisjärjestelmä. Samalla olisi mahdollista saada lisää tuloja tekemällä pätevyyksien myöntäminen maksulliseksi. Työssä kerättiin ensin oleellinen :n toimintaan, sen viiteryhmiin ja toimintaympäristöön liittyvä tieto. Sen jälkeen jäsenille järjestettiin kysely, jossa tiedusteltiin tyytyväisyyttä nykyiseen toimintaan ja palveluun ja kartoitettiin tulevaisuuden näkymiä ja toiveita. Tulokset esiteltiin visioseminaarissa kaikille sidosryhmille, jotka haluttiin mukaan strategian tekemiseen ja toteuttamiseen. Tämän pohjalta luotiin yhteinen näkemys :n toiminnan keskeisistä tavoitteista. Seminaarin tulosten pohjalta päätettiin tutkia kolme vaihtoehtoa. Nykytila+ vaihtoehdossa palkataan osapäiväinen työntekijä, vaihtoehdossa Oma organisaatio palkataan kokopäiväinen työntekijä ja vaihtoehdossa Verkosto työntekijä ei ole suorassa työsuhteessa yhdistykseen vaan hoitaa toiminnan yrityksen kautta. Hallitus analysoi eri vaihtoehdot ja päätti esittää kevätkokoukselle, että edettäisiin vaihtoehdon Verkosto mukaisesti. Tässä vaihtoehdossa saavutetaan kaikki hyödyt tavalla, jossa yhdistys ei joudu kantamaan kestämättömiä riskejä. Nykytilan jatkaminen ei palvele yhdistyksen jäsenten etua yhtä paljon kuin esitetty vaihtoehto. Samalla päätettiin esittää, että yhdistys vuokraa toimitilat. Ensisijaisena vaihtoehtona tutkitaan tilojen hankkimista jonkin toisen yhdistyksen tilojen yhteydestä, jolloin saavutetaan synergiaetuja ja säästöjä. 2

3 SISÄLLYS Tiivistelmä... 2 Lähtökohta strategiatyölle... 4 Työskentelyprosessin kuvaus... 5 Lähtötilanne... 6 Suomen kuntatekniikan yhdistys... 6 Organisaatio... 6 Kuntatekniikan päivät... 7 Yhdistyksen talous... 7 Jäsenkysely... 8 Yhdistyksen hallituksen näkemys tilanteesta Tulevaisuusseminaari Kolme mahdollista tulevaisuutta Nykytila Oma organisaatio Verkosto Yhteenveto vaihtoehdoista Vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset Yhteenvetojen arviointi Päätelmät Toimenpiteet LIITE 1: Strategiset tavoitteet LIITE 2: Yhteenveto kyselyn tuloksista Hyvää toimintaa kuntatekniikan alalla edistävät tekijät: Hyvää toimintaa kuntatekniikan alalla estävät tekijät:

4 Lähtökohta strategiatyölle Suomen kuntatekniikan yhdistys () on insinöörien, arkkitehtien ja muiden vaativissa tehtävissä toimivien kuntatekniikan ammattilaisten yhdysside ja tiedonvaihtofoorumi. Se kehittää kuntatekniikan osaamista ja välittä siitä tietoa kaikille Suomessa. Yhdistys on palvellut jäseniään hyvin, mutta sen toiminta vaatii kehittämistä. Yhdistyksen hallitus linjasi strategiset tavoitteet kokouksessaan helmikuussa (liite 1). Ongelmana koettiin yhdistyksen rajalliset resurssit. Kuinka tavoitteet voitaisiin saavuttaa? Haaste koettiin niin suureksi, että olisi tehtävä, syvällisempi strategiatyö, jossa selvitettäisiin yhdistyksen tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet sekä tavoitteet niin, että yhdistyksen jäsenet voivat lopputulokseen sitoutua. Yksi toiminnan kehittämisen este on, että yhdistyksellä ei ole yhtään kokopäiväistä työntekijää. :n hallituksen kokouksessa lokakuussa 2012 päätettiin tutkia, mitä työntekijän palkkaaminen merkitsisi: mitä menoja siitä aiheutuisi ja mitä tuloja olisi mahdollista hankkia lisää. Kaikki nämä olisi kuvatta uudessa strategiassa, johon jäsenet ja sidosryhmät voivat sitoutua. Yksi mahdollisuus kehittää yhdistyksen toimintaa on luoda kuntatekniikan alalle pätevyydet ja niiden toteamisjärjestelmä. Samalla olisi mahdollista saada lisää tuloja tekemällä pätevyyksien myöntäminen maksulliseksi. Sekä organisaatio, että strategia on pystyttävä uskottavasti esittelemään kevätkokouksessa 2013 Jyväskylässä. Jotta sitoutuminen asiaan syntyy ennen em. kokousta, asia on käsiteltävä laajemmin kuin vain hallituksen piirissä. Lisäksi on selvitettävä mitä jäsenistö ajattelee yhdistyksestä ja sen toiminnasta nyt ja tulevaisuudessa tekemällä kysely koko jäsenistölle. 4

5 Työskentelyprosessin kuvaus Työssä kerättiin ensin oleellinen :n toimintaan, sen viiteryhmiin ja toimintaympäristöön liittyvä tieto. Sen jälkeen jäsenille järjestettiin kysely, jossa tiedusteltiin tyytyväisyyttä nykyiseen toimintaan ja palveluun ja kartoitettiin tulevaisuuden näkymiä ja toiveita. Tulokset esiteltiin visioseminaarissa kaikille sidosryhmille, jotka haluttiin mukaan strategian tekemiseen ja toteuttamiseen. Visioseminaarissa kartoitetttiin myös tulevaisuuden vaihtoehdot skenaariomenetelmällä. Tämän pohjalta luotiin yhteinen näkemys :n toiminnan keskeisistä tavoitteista. Tilaisuudessa myös määriteltiin useampia strategisia vaihtoehtoja, joita lähdettiin tutkimaan. Visioseminaarin työn ja saamaansa ohjeistuksen pohjalta konsultit luonnostelivat vaihtoehdot. Vaihtoehtoja käsiteltiin hallituksen seminaarissa, jossa vaihtoehtojen pohjalta luotiin lopullinen malli. Kaikki materiaali on ollut esillä Kuntatekniikan foorumissa. Työ tehtiin :n hallitukselle, johon kuuluivat: Jorma Vaskelainen (pj.), Antti Korte, Pekka Virkamäki, Jyrki Mattila, Päivi Ahlroos, Heikki Lonka, Jere Klami, Eila Kesti ja Eija Muttonen-Mattila. Lisäksi mukana olivat yhdistyksen toimihenkilöt Ville Alatyppö, Kyösti Oasmaa, Dan-Henrik Långström, Jyrki Vättö ja Anna Keskinen. Kiinteistöstrategian tekemisestä vastaavina konsultteina toimivat Heikki Lonka ja Pasi Lindholm Granlund Oy:stä. Alikonsultteina toimivat kyselyn osalta Sanna Luodemäki ja Päivi Ahlroos SITO Oy:stä. Konsulttien työtä ohjasivat tilaajan edustajina Dan-Henrik Långström ja Ville Alatyppö. Työ tehtiin tammi-huhtikuussa Lähtötiedot, tutkimukset, selvitykset, mahdolliset kyselyt Visioseminaari VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 VAIHTOEHTO 3 Hallitus Raportin kirjoitus Strategia Kuva 1: :n strategian suunnittelu- ja vuorovaikutusprosessi Yllä olevassa kaaviossa ovat tärkeimmät projektin vuorovaikutukseen sisältyneet tapahtumat. 5

6 Lähtötilanne Suomen kuntatekniikan yhdistys Suomen kuntatekniikan yhdistys () on insinöörien, arkkitehtien ja muiden vaativissa tehtävissä toimivien kuntatekniikan ammattilaisten yhdysside ja tiedonvaihtofoorumi. Yhdistys kehittää kuntatekniikan osaamista ja välittää siitä tietoa kaikille Suomessa. Kuntatekniikkaa ovat kunnan vastuulla olevat infrastruktuurin eri hankkeet, niiden suunnittelu, toteutus, ylläpito, käytönvalvonta, omistajaohjaus ja viranomaishallinto. Jäsenistöömme kuuluu yli 800 kuntatekniikan ammattilaista sekä kymmenkunta yhteisöjäsentä. Jäsenistön tehtävien moninaisuutta kuvaa hyvin yhdistyksen tunnus, jonka voi yhtä hyvin nähdä katukivinä tai asemakaavana. Yhdistyksen näkyvimmät toimintamuodot ovat jokavuotiset Kuntatekniikan päivät, Kuntatekniikan Foorumi, monipuolinen Kuntatekniikka-lehti sekä julkaisutoiminta. Joka toinen vuosi Kuntatekniikan päivien yhteydessä yhdistys ja neljä yhteistyöyhdistystä järjestävät alan suurimman messutapahtuman, Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn. Näyttely kokoaa ympärilleen järjestävien yhdistysten neuvottelupäiviä ja tapahtumia koko viikoksi. Yhdistys toimii tiiviissä yhteistyössä pohjoismaisten veljesjärjestöjen ja kansainvälisen kattojärjestön IFME:n kanssa. perustettiin vuonna Yhdistyksen nimeksi annettiin Suomen Kunnallisteknillinen yhdistys. Kuntatekniikka-lehti alkoi ilmestyä vuodesta 1946 lähtien nimellä Kunnallistekniikka luvun puolivälissä yhdistyksen sekä lehden nimet muutettiin nykyisiin muotoihinsa. Organisaatio Yhdistyksellä on hallitus, johon kuuluu kahdeksan jäsentä ja puheenjohtaja. Lisäksi yhdistyksellä on osapäiväisiä toimihenkilöitä: Toiminnanjohtaja (yhdistyksen toiminta, kv-suhteet) Talouspäällikkö (talous) 6

7 Kokousmestari/toimittaja (KT-päivät, kokousjärjestelyt, jäsenrekisteri) ja kaksi toimihenkilöä (mm. julkaisut, avustavat toiminnanjohtajaa) Yhdistyksen nettisivuina toimivat Kuntatekniikan foorumin sivut ja jäsenlehtenä Kuntatekniikka. Sekä Kuntatekniikan foorumin sisällöstä että lehdestä vastaa KL-Kustannus Oy. Yhdistyksen edustajat ovat Kuntatekniikka-lehden toimituskunnassa. Kuntatekniikan foorumissa ovat rahoittajatahoina mukana yhdistyksen lisäksi Suomen suurimmat kaupungit. Kuntatekniikan päivät järjestää joka vuosi kaksi päiväisen seminaarin, joka tunnetaan jäsenistön keskuudessa nimellä Kuntatekniikan päivät. Seminaari järjestetään joka toinen vuosi (parittomat vuodet) valtakunnallisen YT-näyttelyn yhteyteen, jolloin paikkakuntana on usein jokin suurista messukaupungeista. Parillisina vuosina seminaari pyritään järjestämään muilla paikkakunnilla, tasapuolisesti ympäri Suomea. Kuntatekniikan päiviä on järjestetty jo vuodesta 1925 lähtien. Seminaarin aikana on tarjolla mm. luentoja, kiertoajeluita, verkostoitumistilaisuuksia, juhlaillallinen. Seminaarin yhteydessä on ollut perinteisesti myös golf-kilpailu sekä lauantainen laivaretki. Yhdistyksen talous Yhdistyksen tuloslaskelma oli vuonna 2012: Julkaisutoiminta Kurssit ja koulutus Toiminnan yhteiset menot euroa euroa euroa - lehti euroa - matkakulut euroa - toimisto ja palkkiot euroa Varainhankinta ALIJÄÄMÄ euroa euroa Vuonna 2012 järjestettiin Kuntatekniikan päivät osana kansainvälisen kattojärjestön IFME:n kansainvälistä kongressia Helsingissä. Yhdistyksen osuus kongressin tuotosta ei ollut samaa tasoa kuin perinteisten Kuntatekniikan päivien tuotto. Normaaleina vuosina Kuntatekniikan päivät tuottaa euroa. Joka toinen vuosi Kuntatekniikan päivien yhteydessä on Yhdyskuntatekniikan messut, jolloin yhdistyksen tuotto päivistä ja messuista on 7

8 luokkaa euroa. Vuonna 2010, jolloin messuja ei ollut, yhdistyksen alijäämä oli euroa, messuvuonna 2011 ylijäämä oli euroa. Keskimäärin yhdistys toimii omillaan. Yhdistyksellä on sijoitussalkku, jonka päivän markkina-arvo on n euroa. Yhdistyksen toimihenkilöille maksetaan pieniä palkkioita korvaukseksi tehdystä työstä. Yhdistyksen hallituksen kokouksista ei makseta jäsenille palkkioita. Yhdistyksellä ei ole omia toimitiloja. Jäsenkysely Helmikuussa 2013 järjestettiin kysely, jonka kautta kerättiin näkemyksiä yhdistyksen toiminnan suuntaamiseksi. Kyselyyn vastasi 203 henkilöä, joista 72 % oli yhdistyksen jäseniä. Suurin osa kyselyyn vastanneista (62 %) toimi Uudenmaan alueella. Mielipiteitä pyydettiin sekä kuntatekniikasta yleisesti että yhdistyksen toimintaan ja kehitystarpeisiin liittyen. Vastaajia pyydettiin määrittelemään kuntatekniikkaan keskeisesti kuuluvia osa-alueita. Tärkeimmäksi miellettiin kadut, vesi- ja viemäriverkostot, puistot, ulkovalaistus, johtoverkostot ja liikennesuunnittelu. Tärkeiksi osa-alueiksi miellettiin myös kaavoitus- ja maankäyttö, liikennetekniikka, jätehuolto, joukkoliikenne ja liikuntapaikat. Maapolitiikka, sähköverkot, rakennusvalvonta, asemat ja terminaalit, ympäristötoimi ja satamat saivat äänen reilulta puolelta vastaajista. Vähemmän tärkeinä osa-alueina mainittiin kiinteistöjen hallintaa ja ylläpitoa, nimistötyötä, kiinteistönpitoa ja pysäköinninvalvontaa (ks. kuva) 8

9 kylpylätekniikka, lentoasemat, terveystarkastus kiinteistöjen hallinta ja ylläpito, nimistötyö, kiinteistönpito, pysäköinninvalvonta maapolitiikka, sähköverkot, rakennusvalvonta, asemat ja terminaalit, ympäristötoimi, satamat kaavoitus- ja maankäyttö, liikennetekniikka, jätehuolto, joukkoliikenne, liikuntapaikat kadut, vesi- ja viemäriverkostot, puistot, ulkovalaistus, johtoverkostot liikennesuunnittelu Kuva 2 Mitä kuuluu kuntatekniikkaan vastaajien mielestä Vastaajia pyydettiin nimeämään kuntatekniikan alalla hyvää toimintaa edistäviä tekijöitä. Erilaisia vastauksia tuli suuri määrä, joista tärkeimpinä esille nousivat yhteistyö ja kokemusten vaihto, verkostoituminen, laatuun panostaminen, tietoisuuden lisääminen sekä osaamisen kehittäminen. Vastaajat kokivat yhteistyön erityisesti eri ammattikuntien ja toimialojen välillä sekä eri kaupunkien ja kuntien välillä edistävän toimintaa kuntatekniikan alalla. Hyvän yhteistyön avulla nähtiin mahdollisuutena saavuttaa mm. parempaa poikkitieteellistä yhteistyötä, yhteisiä tavoitteita, päämääriä standardeja ja toimintatapoja sekä laajentavan näkökulmaa. Verkostoitumiseen vastaajat näkivät toimintamalleiksi :n päivien lisäksi muut yhteistoimintapäivät ja yhteiset tapaamiset. Erilaista toimintaa haluttaisiin niin maanlaajuisesti kuin mahdollisesti kansainvälisestikin Panostaminen laatuun ja osaamisen kehittämiseen useilla eri tavoilla oli vastaajien mielestä tärkeää. Tämä koskee niin rakentamisen laatutasoa kuin alan opetuksen tasoa. Rakennusalan ja kaupunkiympäristön laadun arvostuksen parantaminen on suorassa yhteydessä alan tiedottamiseen ja tietoisuuden lisäämisen, jolla kuntatekniikan ala pääsisi paremmin esille ja lisäisi niin päätöksentekijöiden kuin kansalaisten tietämystä asiasta. Osaamisen kehittämisen kannalta vastaajat kokivat koulutuksen tarpeen lähtien peruskoulutuksesta aina 9

10 omaehtoiseen lisäkoulutukseen, jonka avulla saataisiin ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka olisi pätevyyden ja laaja-alaisen ymmärryksen ohella lisäksi innostuneita työstään ja alasta. Vastauksista nousi myös esille aihe kokonaisuuden hahmottaminen, joka sitoutuu tiiviisti aiempiin aiheisiin yhteistyöstä ja verkostoitumisesta sekä osaamisen kehittämisestä. Laaja-alainen ymmärtäminen kuntatekniikan alasta ja kunnan eri toiminnoista toistui läpi suurimman osan vastauksista ja tämä nähtiin positiivisena asiana sekä tärkeänä tavoitteena. Tarkoitus olisi että kuntatekniikan alan ihmiset ymmärtäisivät kuinka heidän oma osa-alueensa liittyy suurempaan kokonaisuuteen. Hyvää toimintaa estävinä tekijöinä nähtiin vastaavasti resurssipula, yhteistyön ongelmat, toimimattomat käytännöt sekä toimintaympäristön asettamat haasteet. Resurssipula jakautui vastauksissa taloudellisten resurssien ja työvoimaresurssien puutteeseen. Hyvää toimintaa edistävän yhteistyön vastapainona vastaajat nostivat esille erilaiset yhteistyöhön liittyvät ongelmat. Näitä olivat muun muassa toimijoiden väliset erimielisyydet, nurkkakuntaisuus, yhteistyökyvyttömyys, tiedon pihtaaminen, avoimuuden puute sekä toimialarajat. Toimimattomien käytäntöjen ja toimintaympäristön asettamien haasteiden osalta vastauksissa ilmeni haasteita alan toimintaa hidastavien aiheiden kanssa. Näitä ovat muun muassa byrokratia, jämähtäneisyys, päätöksenteon hitaus ja pinttyneet tavat. Myös koulutuksen ja opiskelijoiden vähyys alalla esiintyi vastauksissa. Yhdistyksen tärkeimmiksi nykyisiksi tehtäviksi nostettiin yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kuntatekniikan päivien järjestäminen, verkostoituminen ja jäsenlehden toimittaminen. Tulevaisuudessa yhdistyksen toivottiin lisäävän toimintavalikoimaansa myös teemakohtaisten koulutustilaisuuksien järjestämisen. Asteikolla 1-5 tyytyväisyys yhdistyksen toimintaan oli 3,73 ja järjestettyjen tapahtumien onnistumiseen 3,9. Yhdistyksen tunnettuus sai arvosanaksi vastauksissa tosin vain 2,8. Kehittämisehdotuksina vastaajat antoivat joukon erilaisia ja varteenotettavia ehdotuksia. Näitä olivat mm. avoimuuden lisääminen, jäsenmäärän kasvattaminen, ympärivuotinen toiminta, koulutuksen lisääminen, tiedottamisen parantaminen, ammattitaitoa vahvistava toiminta sekä toimintaympäristön laajentaminen muihinkin kuin kuntatekniikan insinööreihin. Toiminnan parantamiselle on selvästi halukkuutta ja vastauksista ilmeni kiinnostus ammatillisen kehittymisen ja miten yhdistys tätä voisi tukea. 10

11 Yhdistyksen hallituksen näkemys tilanteesta Strategiaprosessiin kuului tulevaisuusseminaari, jossa hallituksen jäsenet yhdessä sidosryhmien edustajien kanssa pohtivat mahdollisuuksia kehittää yhdistyksen toimintaa. Seminaarin jälkeen hallitus piti kokouksen, jossa se linjasi tutkittavat vaihtoehdot. Tulevaisuusseminaari Ravintola BANK:issä järjestettyyn osallistuivat :n hallituksen edustajina Jorma Vaskelainen, Antti Korte, Jere Klami, Eila Kesti, Päivi Ahlroos ja Eija Muttonen-Mattila. Toimihenkilöistä olivat paikalla Ville Alatyppö, Kyösti Oasmaa ja Dan-Henrik Långström. Sidosryhmistä paikalla olivat Tuulia Innala (Kuntaliitto), Matti Mannonen (SKOL) ja Anna-Maija Hallikas (VVY). Konsultin edustajina olivat Heikki Lonka (Granlund Oy, myös yhdistyksen hallituksen jäsen), Sanna Luodemäki (SITO) ja Pasi Lindholm (Granlund Oy). Kyselyn tulokset SITO:n Sanna Luodemäki esitteli jäsenkyselyn tulokset. Esitelmä herätti runsaasti keskustelua paikalla olleissa ja mielipiteitä nousi esille jokaiseen kyselyn osa-alueeseen liittyen. Keskustelu säilyi positiivisena ja yleistunnelma kyselyn toteuttamiseen sekä kyselystä saatuihin vastauksiin oli myönteinen. Ammattipätevyydet ja ammatillinen sertifiointi Jouko Vaskimo Aalto Pro:lta piti esitelmän ammattipätevyyksistä ja ammatillisesta sertifioinnista. Hän esitteli IPMA:n sertifiointia sekä sen prosesseja ja kuinka vastaava menettely voisi toimia :n osalta. Myös Jouko Vaskimon esitys sai aikaan keskustelua, jonka pääteemat pyörivät sen ympärillä mitä oman sertifikaatin luominen merkitsisi :lle sekä kuinka asia olisi mahdollista toteuttaa. Keskustelun aikana spekuloitiin muun muassa että alennus sertifioinnin hinnasta :n jäsenille saattaisi myös lisätä :n jäsenmäärää. Ryhmätyö Visioseminaari pääosuutena oli ryhmätyö, jossa osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään. Jokainen ryhmä sai erilaisen tulevaisuuden skenaarion, jonka pohjal- 11

12 ta ideoida :n tekemät toimenpiteet, jolla skenaarioiden kuvaamiin lopputuloksiin päästiin. Eri skenaariot olivat nimetty Kadun aurinkoisella puolen, Ei kurjuutta kummempaa ja Mikäpä tässä. Ideoinnin pohjalta ryhmät keksivät erilaisia toimenpiteitä, joilla oli saavuttanut skenaarion kuvaaman tilan. Ehdotuksia eri toimenpiteiksi syntyi runsaasti ja jokainen ryhmä esitteli omaan skenaarioon pohjautuvat toimenpiteet muille seminaariin osallistujille. Tämän jälkeen osallistujat äänestivät toimenpiteistä parhaimmat ehdotukset. Parhaimmiksi toimenpiteiksi äänestettiin: - Kerralla valmista ja kunnollista (4 ääntä) - Kuntatekniikan esiin tuominen tietoiseksi tekeminen (4 ääntä) - Hyvään laadukkaaseen elinympäristöön panostaminen (3 ääntä) - Imagon parantamiseen panostaminen koulutus ja ala houkuttelevammaksi (2 ääntä) - Ala vaikuttaa yhdyskuntarakentamisen tiivistämiseen ja tätä kautta resurssien parempaan riittävyyteen (1 ääni) - Uudet teknologiat, tehokkaammat toimintatavat (1 ääni) Loppukeskustelu Ryhmätyön jälkeen visioseminaari päätettiin loppukeskustelulla, jossa pyydettiin osallistujien mielipiteitä ryhmätöissä syntyneistä toimenpide-ehdotuksista ja kuinka näitä voitaisiin hyödyntää käytännössä :n toiminnassa. Keskustelun pohjalta hahmoteltiin :n strateginen visio: Laadukkaan elinympäristön tehokkaat tekijät. :n hallituksen kokous Visioseminaarin jälkeen samana iltapäivänä järjestettiin :n hallituksen kokous. Hallitus keskusteli erilaisista vaihtoehdoista :n strategiaksi. Hallitus nosti esille kolme erilaista vaihtoehtoa yhdistyksen tulevaisuuden strategiaksi: 1. vaihtoehto: ei palkata ketään :lle. Ns. nykytila + 2. vaihtoehto: palkkaa henkilön 3. vaihtoehto: toiminta hoidetaan verkostossa. 12

13 Kolme mahdollista tulevaisuutta Yhdistyksen hallituksen evästysten pohjalta muodostettiin kolme eri vaihtoehtoa. Vaihtoehdot olivat muuten samat, kuin hallituksen kokouksessa esitetyt, mutta vaihtoehto Nykytila+ sisältää osapäiväisen henkilön palkkaamisen nykyisten lisäksi. Seuraavassa on kuvattu vaihtoehdot ja niiden vaikutukset yhdistyksen talouteen ja toimintaan Nykytila+ Tässä vaihtoehdossa yhdistykselle palkataan osapäiväinen työntekijä. Hän on joko eläkeläinen tai työllistyy osapäiväisesti jossain muualla. Työntekijä hoitaa tehtäviä kotoaan käsin eikä yhdistys vuokraa erikseen toimitiloja. Muiden yhdistyksen toimihenkilöiden tehtävät ja heidän saamansa korvaukset järjestellään uudelleen, koska osa tehtävistä siirtyy osapäiväiselle työntekijälle. Kuntatekniikan päivät ja YT-näyttely hoidetaan kutakuinkin niin kuin nykyäänkin. Sisältö on nykyisen kaltainen, osallistujamäärän odotetaan kasvavan maltillisesti. Yhdistyksen näyttelystä saatavan tuoton ei oleteta kasvavan. Yhdistyksen jäsenmäärän kasvamista edistetään antamalla kaikille toimihenkilöille bonuksia jäsenmaksutulojen nettokasvun perusteella. Jos yhdistys menettää yhtä paljon jäseniä kuin se saa, ei bonusta makseta. Tämä kannustaa paitsi hankkimaan a jäseniä myös pitämään huolta nykyisistä jäsenistä ja heidän palveluistaan. Henkilöjäsenten määrän arvioidaan kasvavan 20:llä ja yhteisöjäsenten 5:llä vuodessa. Jäsenrekisterin ylläpidon järjestelmä on nykyinen. Kuntatekniikkalehden kehittäminen on KL-kustannuksen vastuulla eikä yhdistys voi panostaa siihen enempää kuin nykyäänkään. Yhdistys pitää lehteä edelleen jäsenlehtenään, joten lehden kulut kasvavat jäsenmäärän myötä. Kuntatekniikan foorumin ja nettisivujen kehittämiseen panostetaan. Muuta toimintaa kehitetään lähinnä vapaaehtoisvoimin. Uusiin tuotteisiin tai merkittäviin avauksiin ei ole mahdollisuutta. 13

14 euroa , , , , ,00 0, , , , ,00 arvio 2012 Nykytila + arvio Kuva 3 Yhdistyksen tuloksen kehitys vaihtoehdossa Nykytila Yhdistyksen kulujäämä , , , , , , ,00 Varainhankinta yhteensä , , , , , , ,00 YLI / ALIJÄÄMÄ , , , , , , ,00 Koska yhdistys saa a jäseniä ja KT-päivien osallistujamäärä kasvaa, saa yhdistys lisää tuloja, joilla se kattaa ennen pitkää osapäiväisen työntekijän palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset. Vielä vuonna 2014 tehdään pieni alijäämäinen tulos, mutta sen jälkeen tulos on hieman ylijäämäinen. Oma organisaatio Tässä vaihtoehdossa yhdistykselle palkataan kokopäiväinen työntekijä. Tähän tehtävään etsitään kuntatekniikka-alan ammattilainen, jolla on kokemusta joko liiketoiminnan tai yhdistystoiminnan kehittämisestä. Yhdistykselle vuokrataan omat tilat ja hankitaan muut työvälineet. Muiden yhdistyksen toimihenkilöiden tehtävät ja heidän saamansa korvaukset järjestellään uudelleen, koska suuri osa tehtävistä siirtyy kokopäiväiselle työntekijälle. Kuntatekniikan päivien sisältöä on mahdollista kehittää edelleen. Osallistujamäärän odotetaan tämän seurauksena kasvavan 50:llä vuodessa. Yhdistys osallistuu nykyistä aktiivisemmin YT-messujen järjestelyihin ja saa vastaavasti enemmän tuottoja. Työntekijä käyttää merkittävän osan ajastaan jäsenhankintaan ja hänelle ja muille toimihenkilöille maksetaan bonusta jäsenmaksutulojen nettokasvun perusteella. Henkilöjäsenten määrän arvioidaan kasvavan 100:llä ja organisaatiojäsenten 20:llä vuodessa. Jäsenrekisteriä kehitetään, joka osaltaan auttaa jäsenpalveluiden kehittämistä ja tehostaa maksujen perintää. 14

15 Kuntatekniikan lehteä ja Kuntatekiikan foorumia kehitetään yhdessä KLkustannuksen kanssa. Niistä tulee yhdistykselle merkittävä viestintä- ja palvelukanava. Yhdistyksellä on mahdollista aloittaa vuoden 2014 aikana kuntatekniikan pätevyyksien ja niiden toteamisen kehittäminen. Ennen pitkää pätevyyksien myöntämisestä tulee yhdistykselle merkittävää toimintaa niin alan toimintaan vaikuttamisen keinona kuin taloudellisena tukijalkanakin. Koulutustoimintaa, alueellista toimintaa ja muuta yhdistyksen toimintaa on mahdollista kehittää yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Oma organisaatio , , , , ,00 euroa 0, , , , ,00 Verkostomalli poikkeaa omasta organisaatiosta siinä, että työntekijän palkkaamisen sijasta yhdistyksen työntekijä perustaa yrityksen, jonka kanssa yhdistys tekee sopimuksen yhdistyksen hallinnon hoitamisesta. Lisäksi yhdisarvio 2012 arvio Yhdistyksen kulujäämä , , , , , , ,00 Varainhankinta yhteensä , , , , , , ,00 YLI / ALIJÄÄMÄ , , , , , , ,00 Kuva 4 Yhdistyksen tuloksen kehitys vaihtoehdossa Oma organisaatio Koska yhdistys saa merkittävästi a jäseniä ja KT-päivien osallistujamäärä kasvaa voimakkaasti, saa yhdistys lisää tuloja, joilla se kattaa ennen pitkää työntekijän palkkaamisesta ja toimitiloista aiheutuneet kustannukset. Vielä vuonna 2014 tehdään alijäämäinen tulos, mutta sen jälkeen tulos on ylijäämäinen. Vuonna 2017 tulos on yli euroa positiivinen ja yhdistys voi harkita lisätyöntekijöiden palkkaamista. Verkosto 15

16 tys tekee sopimuksen työntekijän yrityksen kanssa Kuntatekniikan päivien järjestämisestä. Yhdistykselle hankitaan omat toimitilat. Työntekijän korvaus yhdistyksen hallinnosta muodostuu suhteellisen vaatimattomasta kiinteästä palkkiosta ja bonusosasta. Bonus vastaa jäsenmaksujen vuosittaisen nettolisäyksen määrää. Muiden yhdistyksen toimihenkilöiden tehtävät ja heidän saamansa korvaukset järjestellään uudelleen, koska suuri osa tehtävistä siirtyy uudelle työntekijälle. On oletettavaa, että työntekijä kehittää Kuntatekniikan päiviä voimallisesti, koska hän saa myös niiden tuoton. Hän toisaalta myös kantaa koko riskin päivien onnistumisesta, koska yhdistyksen saama vuosittainen korvaus on kiinteä. Päivien osallistujamäärän oletetaan kehittyvän vähintään yhtä paljon kuin oman organisaation vaihtoehdossa. YT-näyttelyä järjestävään konsortioon yhdistys osallistuu edelleen suoraan. Sen on mahdollista olla mukana nykyistä aktiivisemmin YT-messujen järjestelyissä ja saada vastaavasti enemmän tuottoja. Työntekijä käyttää merkittävän osan ajastaan jäsenhankintaan. Henkilöjäsenten määrän arvioidaan kasvavan 100:llä ja organisaatiojäsenten 20:llä vuodessa. Jäsenrekisteriä kehitetään, joka osaltaan auttaa jäsenpalveluiden kehittämistä ja tehostaa maksujen perintää. Kuntatekniikan lehteä ja Kuntatekiikan foorumia kehitetään yhdessä KLkustannuksen kanssa. Niistä tulee yhdistykselle merkittävä viestintä- ja palvelukanava. Yhdistyksellä on mahdollista aloittaa vuoden 2014 aikana kuntatekniikan pätevyyksien ja niiden toteamisen kehittäminen. Kehitystyö teetetään alihankintana joko työntekijän yrityksellä tai muulla ulkopuolisella taholla ja sen kanssa tehdään myös sopimus pätevyyksien myöntämisestä. Yhdistys ei saa yhtä merkittäviä tuloja pätevyyksien myöntämisestä kuin kehittämällä pätevyydet itse, koska pätevyyksiä myöntävä yhteistyökumppani pidättää itsellään osan korvauksista. Koulutustoimintaa, alueellista toimintaa ja muuta yhdistyksen toimintaa on mahdollista kehittää yhdessä vapaaehtoisten kanssa. 16

17 Verkosto , , , ,00 euroa ,00 0, , , , ,00 arvio 2012 arvio Kuva 5 Yhdistyksen tuloksen kehitys vaihtoehdossa Verkosto 2017 Yhdistyksen kulujäämä , , , , , , ,00 Varainhankinta yhteensä , , , , , , ,00 YLI / ALIJÄÄMÄ , , , , , , ,00 Vaikka yhdistys saa merkittävästi a jäseniä ja KT-päivien osallistujamäärä kasvaa ei yhdistys saa yhtä paljon tuloja kuin oman organisaation vaihtoehdossa. Kuntatekniikan päivien korvaus on vain osa tuotosta ja ensimmäisen vuoden jäsenmaksutulojen nettokasvu maksetaan työntekijälle. Toisaalta myöskään yhdistyksen menot eivät kasva yhtä merkittävästi, koska yhdistykselle ei tule palkkakuluja. Vielä vuonna 2014 tehdään alijäämäinen tulos, mutta sen jälkeen tulos on ylijäämäinen. Vuoden 2014 alijäämä on huomattavasti pienempi kuin edellisessä vaihtoehdossa. Vuonna 2017 tulos on yli euroa positiivinen ja yhdistys voi harkita siirtymistä omaan organisaatioon ja työntekijän palkkaamista suoraan. 17

18 Yhteenveto vaihtoehdoista Nykytila + Uusi organisaatio Verkostomalli Toiminnajohtajuus Kuntatekniikan päivät Palkataan osapäiväinen työntekijä. Hoidetaan nykyisin voimin, sisältö nykyisen kaltainen. Maltillinen kasvu: 20 osallistujaa lisää/vuosi. Palkataan kokopäiväinen työntekijä. Oma henkilökunta hoitaa. Kehitetään sisältöä ja lisätään streamejä. Osallistujamäärän kasvu voimakas: 50 kävijää lisää/vuosi YT-näyttely Pysytään konsortiossa :n rooli konsortion osana vahvistuu Kuntatekniikan foorumi KL hoitaa kehittää foorumia myös omin voimin ja käyttää sitä aktiivisena viestintäkanavana KT -lehti KL hoitaa, toimituskunnassa osallistuu syvemmin lehden toimittamiseen ja käyttää sitä aktiivisena viestintäkanavana Sertifiointi Ei mahdollista kehittää Kehitetään itse ja saadaan kaikki tuotot Jäsenrekisteri Excel Hankitaan oma jäsenrekisterijärjestelmä. Jäsenhankinta tilaisuu- Jäsenpalvelut, det. Työntekijän yritys saa bonuksena jäsentuoton vuosittaisen kasvun. 100 henkilöjäsentä ja 20 yritysjäsentä lisää vuodessa. Kuten nykyään. Jäsenhankintabonus toimihenkilöille. 20 henkilöjäsentä ja 5 yritysjäsentä lisää vuodessa. Kehitys vapaaehtoisvoimin Toimihenkilöt hankkivat aktiivisesti jäseniä. Jäsenhankintabonus henkilöstölle. 100 henkilöjäsentä ja 20 yritysjäsentä lisää vuodessa. Toimihenkilöt kehittävät jäsenpalveluita yhdessä vapaaehtoisten kanssa Tehdään sopimus työntekijän yrityksen kanssa. Työntekijän yritys hoitaa yhdessä ulkopuolisen järjestäjän kanssa ja maksaa kiinteän summan yhdistykselle. Osallistujamäärän kasvu sama kuin edellä. :n rooli konsortion osana vahvistuu kehittää foorumia myös omin voimin ja käyttää sitä aktiivisena viestintäkanavana osallistuu syvemmin lehden toimittamiseen ja käyttää sitä aktiivisena viestintäkanavana Teetetään sertifikaatti alihankintana. saa pienen korvauksen per sertti. Hankitaan oma jäsenrekisterijärjestelmä. Työntekijä kehittää yhdessä vapaaehtoisten kanssa 18

19 Vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset Eri vaihtoehdot on laskettu edellä esitettyjen tulo- ja menolaskelmien perusteella. On selvää, että tulevaisuus ei tule toteutumaan näiden oletusten mukaan. Vaihtoehdot on kuitenkin koetettu esittää yhdenmukaisin perustein. Varainhankinta eri vaihtoehdoissa , , ,00 euroa , , ,00 0,00 arvio 2012 arvio Kuva 6 Yhdistyksen varainhankinnan kehitys eri vaihtoehdoissa 2017 Varainhankinta Oma organisaatio , , , , , , ,00 Varainhankinta Verkosto , , , , , , ,00 Varainhankinta Nykytila , , , , , , ,00 Yhdistyksen varainhankinta kehittyy parhaiten vaihtoehdossa Oma organisaatio, koska kaikki tulot jäävät yhdistykselle. Vaihtoehdossa Nykytila+ tulojen kehitys on vaatimattominta, koska yhdistyksellä on vaihtoehdoista pienimmät resurssit käytettävissään. Lisäjäsenten ja lisätulojen saaminen edellyttää palveluihin panostamista. 19

20 , ,00 0,00 Kulujäämä eri vaihtoehdoissa euroa , , , ,00 arvio 2012 arvio Kuva 7 Yhdistyksen kulujäämän kehitys eri vaihtoehdoissa kulujäämä Oma organisaatio , , , , , , ,00 Kulujäämä Verkosto , , , , , , ,00 kulujäämä Nykytila , , , , , , ,00 Kulujäämässä on mukana Kuntatekniikan päivien tulot ja menot. Kulujäämä on pienimmillään vaihtoehdossa Oma organisaatio vuonna 2014 ja suurimmillaan samassa vaihtoehdossa vuonna Kulujäämä ei heilahtele ollenkaan niin paljon vaihtoehdossa Verkosto, koska yhdistykselle suoraan tulevat kulut ovat pienimmät. Vaihtoehto sisältääkin huomattavasti pienemmän taloudellisen riskin kuin vaihtoehto Oma organisaatio. Vaihtoehdossa Nykytila+ kulujäämä käyttäytyy niin kuin nykyäänkin, mutta alkaa pikku hiljaa nousta plussan puolelle kun Kuntatekniikan päivien kävijämäärä kasvaa. 20

21 , , ,00 Yli/alijäämä eri vaihtoehdoissa euroa ,00 0, , ,00 arvio 2012 arvio Kuva 8 Yhdistyksen yli/alijäämän kehitys eri vaihtoehdoissa 2017 Yli/alijäämä Oma organisaatio , , , , , , ,00 Yli/alijäämä Verkosto , , , , , , ,00 Yli/alijäämä Nykytila , , , , , , ,00 Yhdistyksen tulos tekee syvimmän notkahduksen vuonna 2014 vaihtoehdossa Oma organisaatio, koska silloin tehdään iso investointi eivätkä tulot vielä ala kertyä. Toisaalta sama vaihtoehto tuottaa parhaimman voiton vuonna 2017 koska tulot kasvavat paljon ja ne voidaan pitää kaikki itse. Vaihtoehdon Verkosto tulos vuonna 2017 on kuitenkin merkittävä. Vaihtoehto Nykytila+ :n kumulatiivinen tulos tarkastelukaudella on vaatimaton. Siinä nykyinen tuloksen heilahtelu vuosittain jatkuu. Yhteenvetojen arviointi Kokouksessaan yhdistyksen hallitus käsitteli esiteltyjä kolmea vaihtoehtoa ja teki niiden vaikutuksista seuraavan analyysin. Nykytila+ Verkosto Oma organisaatio Yksittäinen jäsen Yhteisöjäsen Alan kehittäminen Talous (+) 21

22 Riskit Yhdistyksen toiminta toi- Kansainvälinen minta varmis- Osaamisen taminen + +(+) 0 KT-päivät Nettisivut/viestintä Julkaisutoiminta = vaikutus hyvin positiivinen + = vaikutus positiivinen 0 = vaikutus neutraali - = vaikutus negatiivinen -- = vaikutus hyvin negatiivinen Kuva 9 Yhdistyksen hallituksen arvio eri vaihtoehdoista Yhdistyksen jäseniin työsuhteen muuttaminen osapäiväiseksi ei vaikuta mitenkään. Muissa vaihtoehdoissa toiminta kehittyy, erikoisesti yhteisöjäsenten näkökulmasta Verkosto -vaihtoehdolla on hyvin positiivisia vaikutuksia, koska voidaan olettaa työntekijällä olevan erityinen intressi kehittää heidän palvelujaan (muita jäseniä tietenkään unohtamatta). Alan kehittämisellä on suuri merkitys, jos yhdistys päättää kehittää alan pätevyyksien toteamisjärjestelmän. Tämä onnistuu tehokkaimmin mallissa Verkosto. Talouden näkökulmasta täyspäiväisen työntekijän palkkaaminen sisältää suurimmat riskit. Muutkin riskit ovat suurimmillaan omassa organisaatiossa: rekrytointi voi epäonnistua, tulot eivät ehkä kehitykään ym. Verkostomalli sisältää pienimmät riskit: jos työntekijä ei onnistu tehtävässään, yhdistyksen palvelut ovat hetken aikaa huonommat, mutta korvaamatonta vahinkoa toiminnalle tai taloudelle ei aiheudu. Nykytila+:ssa riskikuva ei poikkea nykyisestä. Yhdistyksen toimintaa kehittävät kaikki vaihtoehdot, joissa saadaan merkittäviä lisäresursseja. Kansainvälinen toiminta ei välttämättä kehitys verkostomallissa, jos työntekijä suuntaa panoksensa vain niihin asioihin, joista häntä palkitaan eli kotimaan toimintaan. KT-päivien kehitykseen ja nettisivuihin ei vaihtoehdoilla näyttänyt olevan eroa. Kaikissa malleissa niihin tullaan panostamaan lisää. 22

23 Päätelmät Tekemänsä vertailun ja käymänsä keskustelun pohjalta hallitus päätti kokouksessaan esittää, että yhdistys päättäisi kevätkokouksessaan antaa hallitukselle valtuutuksen edetä mallin Verkosto mukaisesti. Tässä vaihtoehdossa saavutetaan kaikki hyödyt tavalla, jossa yhdistys ei joudu kantamaan kestämättömiä riskejä. Nykytilan jatkaminen ei palvele yhdistyksen jäsenten etua yhtä paljon kuin esitetty vaihtoehto. 23

24 Toimenpiteet Yhdistyksen hallitus esittää vuosikokouksessa 2013 uudistetun strategian ja esittää hyväksyttäväksi jatkotoimenpiteitä: Hallitus suorittaa syksyllä 2013 rekrytointiprosessin, jotta yhdistyksen toiminta kehittyy halutulla tavalla. Ensi sijassa etsitään kyvykästä henkilöä, jonka kanssa neuvotellaan työn sisällöstä ja palkkiomallista. Vaihtoehtoina voi olla esimerkiksi sopimuksen tekeminen ko. henkilön perustaman yrityksen kanssa tai henkilön suora palkkaaminen. Yhdistyksen budjetti uudistuneessa tilanteessa vuodelle 2014 olisi: Julkaisutoiminta Kurssit ja koulutus Toiminnan yhteiset menot euroa euroa euroa - lehti ja foorumi euroa - pätevyyden kehittäminen euroa - matkakulut euroa - toimisto ja palkkiot euroa Varainhankinta ALIJÄÄMÄ euroa euroa Luvut tarkentuvat kun organisaatio on muodostettu. Yhdistyksen hallitus vuokraa yhdistykselle toimitilat. Ensisijaisena vaihtoehtona tutkitaan tilojen hankkimista jonkin toisen yhdistyksen (Esim. RTY) tilojen yhteydestä, jolloin saavutetaan synergiaetuja ja säästöjä. Yhdistyksen hallitus neuvottelee nykyisten toimihenkilöiden kanssa palkkioista, jotka vastaavat a tehtäviä. 24

25 LIITE 1: Strategiset tavoitteet

26 MISSIO: Yhdistys edistää alan ammattitaitoa ja työskentelee verkostomaisesti Suomen teknisen perusrakenteen innovatiivisen suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja käytön kehittämiseksi VISIO: Laadukkaan elinympäristön tehokkaat tekijät Kriittiset menestystekijät Strategiset toimenpiteet Käytännön toimenpiteet ja seuranta Vaikuttaminen Sidosryhmät Tehokas, avoin ja tavoitteellinen toiminta Toimiva ja kattava yhteistyöverkko Kuntatekniikan foorumista alan tärkein tiedonjakokanava Motivoituneen työvoiman houkuttelu alalle Lainsäädäntöön vaikuttaminen Keskitetyn kehittämistyön pitkäjänteisyys Sidosryhmätyön syventäminen ja hallituksen vastuualueet Yhteiskunnallisen keskustelun ylläpito ja alan imagon kohottaminen Alan toimintaedellytysten ja tiedonvaihdon parantaminen Ydintoiminnoista viestiminen käyttämällä kuntatekniikan foorumia viestinnän perusvälineenä Määritetään lausuntojen antamiseen prosessi Tehdään johtajistolle ja päättäjille perustieto-opas Vaikutetaan kansainvälisen tason osaamisella kansallisesti oikeisiin päätöksiin Kehitetään jäsenistöä palvelevia tuotteita (teemaseminaarit, julkaisut, verkostotapaamiset, tms.) Panostetaan lehden ja julkaisuiden ajankohtaisuuteen sekä houkuttelevuuteen Tehdään vertaistukea antava verkosto ja toimintamalli Kuntatekniikan päivien uudistaminen Määritetään hallituksen jäsenille omat vastuualueet Jäsenistö Monialainen ja sitoutunut jäsenistö Yhteisöllisyyden tunteen lisääminen Osaamisen ja verkostoitumisen lisääminen Julkaisutoiminnan edistäminen Kerätään hyvät käytännöt aloilta ja mallinnetaan ne. Ts. panostetaan eri alueiden julkaisutoimintaan. Panostetaan alan oppilaitosten opetuksen avustamiseen, määritetään opetustoimikunta Lisätään opiskelijajäseniä aktiivisella tiedottamisella ja otetaan stipendit käyttöön Organisoidaan T&K-toimintaa keskittämällä 26

27 Määritetään jäsenpaketit Opintomatkoja järjestetään palvelemaan ammatillista kehittymistä Osaaminen Resurssit Pätevät monialaiset ammattilaiset Motivoitunut ja osaava henkilökunta palvelee alan kehittymistä Määritetään mitä pätevyys alalla merkitsee Luodaan toiminnalle eettiset ohjeet Määritetään alan oikeat toimintaprosessit Alan jatkuvan koulutuksen organisoiminen Toiminta on suunnitelmallista Tuloksellinen yhteistyö Kehitystoiminnan edistäminen Aktiivinen ja tuloksellinen kansainvälinen yhteistyö Tutkitaan muualla käytössä olevat pätevyysmallit Muodostetaan pätevyyksille monitasoiset kriteerit ja toimintamallit Haetaan pätevyyden koulutukseen akkreditoidut yhteistyökumppanit Keskitytään omaisuuden hallinnan yhtenäisten toimintatapojen määrittämiseen Keskitytään omiin ydintehtäviin ja prosesseihin Rakennetaan kestävää pohjaa täyspäiväisen yhdistyksen henkilön palkkaukseen Hyödynnetään muiden yhdistysten voimavaroja Verkostoidutaan aktiivisesti alan muiden maiden yhteisöjen kanssa, jotta voidaan paremmin keskittyä myös omiin ydintehtäviin. 27

28 LIITE 2: Yhteenveto kyselyn tuloksista Vastaajia yhteensä 203 kpl Vastauksia: Ammattiasema: 42 % asiantuntija 26 % keskijohto Tutkinto: 37 % diplomi-insinööri 22 % insinööri 16 % arkkitehti 12 % insinööri-amk Työssäkäyntialue: 62 % Uusimaa Kuinka kauan jäsenenä: Tasaisesti jakautunut Muut yhdistykset: 48 % Tekniikan akateemiset (TEK) 37 % Suomen Rakennusinsinöörien liitto (RIL) 23 % Suomen tieyhdistys Kuntatekniikkaan kuuluvat: 90 % tai yli: kadut, vesi- ja viemäriverkostot, puistot, ulkovalaistus, johtoverkostot, liikennesuunnittelu %: Kaavoitus- ja maankäyttö, liikennetekniikka, jätehuolto, joukkoliikenne, liikuntapaikat %: maapolitiikka, sähköverkot, rakennusvalvonta, asemat ja terminaalit, ympäristötoimi, satamat %: kiinteistöjen hallinta ja ylläpito, nimistötyö, kiinteistönpito, pysäköinninvalvonta, 0-29 %: kylpylätekniikka, lentoasemat, terveystarkastus 28

29 Hyvää toimintaa kuntatekniikan alalla edistävät tekijät: Yhteistyö ja kokemusten vaihto Kenen välillä: Suomen eri kaupungit Yli osaamisrajojen/ammattiryhmien Eri hallintokunnat/hallinnonalat Eri ammattikunnat/toimialat Kunnat Kuntien tekniset Tilaaja ja konsultti suunnittelijat, tilaajat ja urakoitsijat Viranomaiset Hyödyt: moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen laaja-alaisen näkökulman luominen oman erikoisalansa/osaamisensa rinnalle poikkitieteellinen yhteistyö yhteistyön aikaistaminen kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa rakentamisen osapuolten kanssa yhteiset tavoitteet ja päämäärä omaan toimialaan rajoittumattomana yhteisrakentamisen hyvät käytännöt yhtenäinen linja kunnallisessa päätöksenteossa yhteiset standardit ja toimintatavat ajattelu laatikon ulkopuolelta yhteisen edun ajaminen yhdessä ja erikseen hyvä yhteishenki Verkostoituminen Miten: :n päivät Yhteistoimintapäivät ja tapaamiset Yhteiset keskustelufoorumit laaja-alaiset yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet eri kuntatekniikan alojen asiantuntijoiden kohtaamiselle maanlaajuisesti ja kansainvälisesti (esim. kehityshankkeet sekä poikkiammatilliset järjestöt) Hyödyt: 29

30 ei kuljeta laput silmillä omaa kapeaa sektoria yhteiset toimintatavat kuntasektorilla tiedon vaihto ja hyvät käytännöt hyvä ennakoiva suunnittelu löydetään oikeita ratkaisuja samantyyppisissä ja usein monimutkaisissa ratkaisuissa hyviksi koettujen käytäntöjen jakaminen tutustuminen muiden työhön ja kohteisiin Laatu Rakentamisen laatutason parantaminen Rakennusalan arvostuksen nostaminen alan sisäisillä toimenpiteillä (mm. itsekritiikkiä lisää) Oppilaitosten opetuksen laatu Kaupunkiympäristön laadun arvostuksen paraneminen Laadusta kiinnipitäminen ja onnistuneiden hankkeiden uutisointi, myös muulle kuin omalle väelle Tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen Miten: Avoin ja laaja tiedottaminen Kunnallistekniikan sekä kunta-alan asioista tiedottaminen Alan julkiset julkaisut Hyödyt: Päätöksentekijöiden tietämys alasta Osaamisen kehittäminen Miten: Aktiivisuus Toimialan kehittäminen ja siitä tiedottaminen Hankintamenettelyjen kehittäminen Peruskoulutus Omaehtoinen lisäkoulutus monipuolisesti Muutostarpeiden aktiivinen tunnistaminen ja toiminnan kehittäminen Hyödyt: Vakiintuneiden käytäntöjen kehittäminen luo muutosta Edelläkävijyys Kestävän kehityksen ratkaisut Ammattitaitoinen edistyksellinen ja motivoitunut henkilöstö 30

31 Nykyaikainen toiminta Muiden näkemykset salliva asenne työntekoon Palveluiden tilaajien hyvä ammattitaito (hankintaosaaminen) Pätevyys, innostus Laaja-alainen ymmärrys mm. kunnan toiminnasta Ennakkoluuloton ja innovoiva toiminta Ajankohtaiset asiat Ilmastonmuutokseen ja sääasioihin suhtautuminen vakavuudella Nykytekniikan hyödyntäminen (parantunut tiedonhallinta; tekniikan mieltäminen ympäristöpalveluksi) Ikärakenteen muutos Kuntien taloustilanteen tiukkeneminen Vanhojen jäärien eläkkeelle siirtyminen ( aina tehty näin muuttuu / tietoa ja taitoa poistuu + a mahdollisuuksia?) Politiikka Innovointi ja uudet ratkaisut Riittävien tilaajaresurssien turvaaminen Hyvä johtaminen nopea reagointi muutoksiin (mm. uudet työmenetelmät) Kokonaisuuden hahmottaminen Päättäjien kokonaisvaltainen näkemys yhteisestä hyvästä Eri hallintokuntien edustajien tietämys/ käsitys/ kiinnostus myös muiden tekniikan alojen asioista Kokonaistarpeiden ja palvelukokonaisuuksien selvittäminen sekä toteuttamisen suunnittelu yhteisesti eri osa-alueiden kanssa (ei anneta syntyä välimaastoa) Suunnittelukokonaisuuksien ymmärrys ja suunnitteluprosessin taju (laajaalaisesta asemakaava- ja liikennesuunnittelusta kadun ja ympäristön suunnittelun kautta toteutuksen suunnitteluun. Taju siitä, että muodostamme yhdessä hyvää, toimivaa ja helposti hoidettavaa ympäristöä ja oman roolin ymmärrys kokonaisuuden osana Maankäyttö- ja rakennuslainmukaisen sekä kunnallistekniikan vakiintuneiden hyvien suunnittelu- ja toteutuskäytännön tunteminen ja ymmärtäminen. Ymmärretään kokonaisuus ja sen syntyminen portaittaisen tavoitteenasettelun ja suunnittelun ja päätöksenteon myötä. Yleiskaavan jälkeen laaditaan asemakaavat. Asemakaavoituksen tavoitteiden ja rajaehtojen ja liikennesuunnittelun perusteella laaditaan katu- ja puistosuunnitelmat sekä kunnallistekniikan suunnitelmat. Ymmärretään ja tavoitellaan käytettävän ja viihtyisän ja teknisesti oikean kokonaisuuden muodostumista eikä rakenneta kollaasia ja sekasotkua toisiinsa sopimattomista irtosuorituksista. Muut asiat Katutilan monipuolinen ymmärtäminen ja hallinta 31

32 Tehokas viranomaisvalvonta, ICT ja mobiilisovellusten käyttö kaikissa prosesseissa, kevyet ja matalat organisaatiorakenteet, avokonttorit Pelkistä säästöistä puhumisen ja niiden etsimisen sijaan best value-ajettelua - kehitetään korkeatasoista ja kustannustehokasta kunnallisteknistä palvelutuotetta (yllä- ja kunnossapitoa) vastineeksi veroeuroille. Työssäkäyntialuetta vastaava kuntakoko. Kilpailun lisääntyminen ja en toimijoiden tuleminen ulkoistuksien kautta on kunnan omienkin yksiköiden kehittymisen kannalta tärkeää tai jopa välttämätöntä. Toimin itsekin tuotanto-organisaatiossa. selkeä budjetti ja kustannustehokkuus Tuotteistaminen/palvelukuvaukset Toimintojen tuloksellisuuden vertailu Hyvien ratkaisujen esittelyt Puitesopimukset. Joustavuus. Saman katon alla toimiminen Se, että pidetään tavoitteena ongelmien ratkaisemista eikä niissä pitäytymistä. Mielikuvitus Oikeanlainen kaavoitus Pitkäjänteinen kaavoitustyö ja maankäyttöpolitiikka. Tulevaisuuskuvan muodostaminen ja siihen pyrkiminen Pitkäjänteinen suunnittelu, kuntalaisten sitoutuminen ja myötävaikutus hankkeisiin Hyvät omaisuudenhallintajärjestelmät ja niiden jatkuva käyttö sekä ylläpito. Kuntia tulee tukea hankintaosaamisen hankinnassa mm. valtakunnallisten urakka-asiakirjojen laatiminen. Voisi konseptoida vaikka asukasmäärän tai infraomaisuuden koon mukaan. Kehto-foorumi Kuntatekniikka-lehti, skty, kuntaliitto Selkeä lainsäädäntö ja yhtenäiset toimintatavat kuntakentässä. Pidetään paikat kunnossa, toimivina ja siistinä Virastojen/laitosten ydintoiminnan sujuvuuden takaaminen. Virastoissa ja laitoksissa joidenkin vanhakantaisten asenteiden ja tuotantotapojen päivittäminen. Edunvalvonta- ja ammatillisten järjestöjen/yhdistysten tuki yksityiset palvelun tarjoajat Henkilöresurssien, virkojen riittävyys. sitoutuneet osaajat valtakunnallinen kehitystyö hyvin toimivat alan yhdistykset Omistaja hallinnoi ja päättää Suomessa on paljon kuntia. Eri kuntien parhaiden käytöntöjen kertominen edistää hyvää toimintaa. Samoin hyvät ja mittakaavaltaan sopivat ulkomaiset esimerkit 32

33 Lainsäädännön tuki sekä alan kehittämishakuisuus edistää toimintaa. Asenne: ennakkoluulottomuus, uteliaisuus Helpot ja läpinäkyvät lupaprosessit, tehokas ja oikein mitoitettu ylläpito, älykkäät laatua ja lopputuotteen elinkaaritaloudellisuutta painottavat hankintaprosessit Hyvää toimintaa kuntatekniikan alalla estävät tekijät: Resurssit Kasvava korjausvelka ja pätevän henkilöstön saatavuus Valtion viranomaisen holhous. Kamreerivetoinen budjetointi kunnissa. Budjettivuosittainen rahoitus kunnissa Liian pienet määrärahat Rajalliset talouden resurssit Koulutetun työvoiman puute ja henkilöstön suuri vaihtuvuus. Suunnitteluvirheet ovat yleistyneet ja paljon on kokematonta työvoimaa, jolle eivät välttämättä ole kaikki byrokratia tai hyvät käytännöt selvillä, vaikka koulutusta olisikin. Myös itse koen joutuneeni liian vaativiin tehtäviin liian nopeasti. Lisäksi samanaikaisesti lainsäädännöstä tulee a vaatimuksia: käännetty alv. vesilaki, jne. Kustannusarviot Yhteistyön ongelmat Yhteistyökyvyttömyys eri osapuolien kesken Nurkkakuntaisuus/kyräily ja vain oman ammattialan asioiden ymmärtäminen. Mustasukkainen reviirien vahtiminen. Eri hallintokuntien tietämättömyys toistensa toimista ja sen seurauksena päällekkäiset tai toistensa kanssa ristiriitaiset toiminnat. Kaikki hoitavat "omia asioita" omilla tahoillaan Kuntamaailmassa liian erillään ovat kaupunkiympäristön muut toiminnat ja vesilaitokset. Vesilaitosten verkostot pitäisi olla samalla "yksiköllä" omistuksessa kuin kadut ja muut yleiset alueet. Vesilaitosten pitäisi hoitaa vain laitoksia. Työskentelen itse tunnossa ja tähän ongelmaan törmää jatkuvasti. Muutenkin kunnallinen hallintomalli taitaa olla aikansa elänyt. Eri toimijoiden väliset erimielisyydet. Tiedon siirto suunnitteluvaiheesta toiseen. Pienennät kunnat eivät ole kovin aktiivisia tiedon pihtaaminen, laiskuus ei ota muita huomioon Sopivia foorumeita eri sektoreiden yhteistapaamisiin ei ole lukuun ottamatta Kuntatekniikan päiviä, jossa ei ole mahdollisuuksia keskustella syvällisemmin muutamien ryhmien kesken. KAIKKIA ASIOITA EI TARVI KEKSIÄ ITSE VAAN YHDESSÄ. 33

34 Toimialarajat tai huonot henkilöstösuhteet voivat estää tuottavan ja järkevän yhteistyön. Oikein toimittuna toimialarajat eivät ole voittamaton este. toimintojen ja prosessien yhteensovittamattomuus, avoimuuden puute Sektoreiden erityislaatuisuuden korostaminen liikaa, yhteistyön laiminlyönti, epäselvä toimintakulttuuri asukkaat Kuntatekniikka monen osapuolen tehtäväkenttää, jossa lopputulos on eriasteisten kompromissien summa. Kaavoituksella ja liikennesuunnittelulla luodaan pohja alueen toimivuudelle ja rakentamisen taloudellisuudelle. Rakentamisessa kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta, vaan jokainen osapuoli yrittää hoitaa oman sektorinsa mahdollisimman optimaalisesti ja mielellään itselleen sopivana ajankohtana, mikä johtaa rakentamisajan pitkittymiseen ja rakentamisesta aiheutuvien haittojen lisääntymiseen. Yhteisen kunnallisteknisen työmaan ajatusta pitäisi tuoda entistä korostetummin esiin ja määritellä rakentamiselle selkeä päätilaaja, jolla on todellista valtaa ohjata rakentamista ja aikataulutusta. Toimimattomat käytännöt Kilpailulainsäädännön millintarkka tulkinta (kunhan on järjestetty hyvä kilpailu ei ole niin väliä mitä tilaaja rahoillaan saa). Poliitikkojen sotkeutuminen teknisiin ratkaisuihin Politikointi päätöksissä. Liian yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet, ne monasti keskenään ristiriitaisia Byrokratia, raskas ja monimutkainen, sektoroitunut organisaatiohierarkia, vanhentuneet toimintatavat, laadunvalvonnan puute Viher-infrastruktuurin vähättely. Tulisi päästä lopultakin samanarvoiseen käsittelyyn ja kohteluun "asfaltti- ja putki"-infran kanssa, ihan lähtien palkoista. Kyseessä on kuitenkin molempien kokonaisuus, ennen kuin meillä on kokonaisuus nimeltä "kaupunki" koossa. Liika tekninen yksityiskohtaisuus Koulutuksen väheneminen Kaavoitus ja maankäytön toimenpiteiden hitaus, maapolitiikan ristiriidat Kunnallistekniikan / yleisten alueiden ylläpidon riittämätön resursointi ja kehitystyö Virkamiesten halu käyttää vähäistäkin valtaansa asioissa, jotka ovat ulkopuolella heidän osaamisalueensa Pelkkä hintakilpailu suunnittelun hankinnassa Jämähtäminen, liika varovaisuus, tehottomuus ja lyhyen tähtäimen toiminta hallinnolliset raja-aidat, suunnittelun kokonaisvaltaisuuden puutteet Organisaatioiden omat vanhat perinteet ja asenteet. Hankintalaki uudet ideat vanhat pinttyneet tavat, pelko muutoksesta, osaamisen ja uskalluksen puute 34

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Toimintasuunnitelma 2015 Edunvalvonta Strateginen

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Strategia Vapaa-aikalautakunta

Strategia Vapaa-aikalautakunta Strategia 2016-2020 Vapaa-aikalautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta. Piia Iivonen, kyläkehittäjä , Kalanti

Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta. Piia Iivonen, kyläkehittäjä , Kalanti Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta Piia Iivonen, kyläkehittäjä 18.11.2014, Kalanti Varsinais-Suomen Kylät ry:n Leader-rahoitteinen kehittämishanke Tarkoituksena yhdistystoiminnan kehittäminen

Lisätiedot

Suomen Arviointiyhdistys (SAYFES) esittäytyy. Johanna Nurmi

Suomen Arviointiyhdistys (SAYFES) esittäytyy. Johanna Nurmi Suomen Arviointiyhdistys (SAYFES) esittäytyy Johanna Nurmi 1. Visio SAYFES on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu arviointiosaamisen edistäjä 2. Missio ja päämäärä Missio SAYFES edistää vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat

MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: Läsnä: ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 Esittäytymiskierros, uudet jäsenet Kokouksen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen 11.1.2016 Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu 1970 Staa9suus 1980 Säännöllisyys 1990 Kompleksisuus 2000- Epäjatkuvuus Yllätyksellinen

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö RISTIKKI ryhmän ehdotus 1 Ristikki -ryhmä RIS (Research & Innovation Services) + tikki Ryhmä perustettiin 2011 Tutkimushallinnon päivien yhteydessä Ryhmä vai tehtäväkseen

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Yhteispelillä kohti hyvinvointia Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus hanke (Ray 2012-2015)

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Yhteistyöstrategia 2012

Yhteistyöstrategia 2012 Yhteistyöstrategia 2012 Suunnitelma yhteistyön parantamiselle Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien välillä Projekti Tavoitteet: Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot