Suomen kuntatekniikan yhdistyksen strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kuntatekniikan yhdistyksen strategia 2013 2025"

Transkriptio

1 Suomen kuntatekniikan yhdistyksen strategia

2 Tiivistelmä Suomen kuntatekniikan yhdistyksen hallitus päätti syksyllä 2013 käynnistää strategiatyön, jossa selvitettäisiin yhdistyksen tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet sekä tavoitteet niin, että yhdistyksen jäsenet voivat lopputulokseen sitoutua. Yksi toiminnan kehittämisen este on, että yhdistyksellä ei ole yhtään kokopäi väistä työntekijää. Strategiatyössä tutkittiin, mitä työntekijän palkkaaminen merkitsisi: mitä menoja siitä aiheutuisi ja mitä tuloja olisi mahdollista hankkia lisää. Yksi mahdollisuus kehittää yhdistyksen toimintaa on luoda kuntatekniikan alalle pätevyydet ja niiden toteamisjärjestelmä. Samalla olisi mahdollista saada lisää tuloja tekemällä pätevyyksien myöntäminen maksulliseksi. Työssä kerättiin ensin oleellinen :n toimintaan, sen viiteryhmiin ja toimintaympäristöön liittyvä tieto. Sen jälkeen jäsenille järjestettiin kysely, jossa tiedusteltiin tyytyväisyyttä nykyiseen toimintaan ja palveluun ja kartoitettiin tulevaisuuden näkymiä ja toiveita. Tulokset esiteltiin visioseminaarissa kaikille sidosryhmille, jotka haluttiin mukaan strategian tekemiseen ja toteuttamiseen. Tämän pohjalta luotiin yhteinen näkemys :n toiminnan keskeisistä tavoitteista. Seminaarin tulosten pohjalta päätettiin tutkia kolme vaihtoehtoa. Nykytila+ vaihtoehdossa palkataan osapäiväinen työntekijä, vaihtoehdossa Oma organisaatio palkataan kokopäiväinen työntekijä ja vaihtoehdossa Verkosto työntekijä ei ole suorassa työsuhteessa yhdistykseen vaan hoitaa toiminnan yrityksen kautta. Hallitus analysoi eri vaihtoehdot ja päätti esittää kevätkokoukselle, että edettäisiin vaihtoehdon Verkosto mukaisesti. Tässä vaihtoehdossa saavutetaan kaikki hyödyt tavalla, jossa yhdistys ei joudu kantamaan kestämättömiä riskejä. Nykytilan jatkaminen ei palvele yhdistyksen jäsenten etua yhtä paljon kuin esitetty vaihtoehto. Samalla päätettiin esittää, että yhdistys vuokraa toimitilat. Ensisijaisena vaihtoehtona tutkitaan tilojen hankkimista jonkin toisen yhdistyksen tilojen yhteydestä, jolloin saavutetaan synergiaetuja ja säästöjä. 2

3 SISÄLLYS Tiivistelmä... 2 Lähtökohta strategiatyölle... 4 Työskentelyprosessin kuvaus... 5 Lähtötilanne... 6 Suomen kuntatekniikan yhdistys... 6 Organisaatio... 6 Kuntatekniikan päivät... 7 Yhdistyksen talous... 7 Jäsenkysely... 8 Yhdistyksen hallituksen näkemys tilanteesta Tulevaisuusseminaari Kolme mahdollista tulevaisuutta Nykytila Oma organisaatio Verkosto Yhteenveto vaihtoehdoista Vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset Yhteenvetojen arviointi Päätelmät Toimenpiteet LIITE 1: Strategiset tavoitteet LIITE 2: Yhteenveto kyselyn tuloksista Hyvää toimintaa kuntatekniikan alalla edistävät tekijät: Hyvää toimintaa kuntatekniikan alalla estävät tekijät:

4 Lähtökohta strategiatyölle Suomen kuntatekniikan yhdistys () on insinöörien, arkkitehtien ja muiden vaativissa tehtävissä toimivien kuntatekniikan ammattilaisten yhdysside ja tiedonvaihtofoorumi. Se kehittää kuntatekniikan osaamista ja välittä siitä tietoa kaikille Suomessa. Yhdistys on palvellut jäseniään hyvin, mutta sen toiminta vaatii kehittämistä. Yhdistyksen hallitus linjasi strategiset tavoitteet kokouksessaan helmikuussa (liite 1). Ongelmana koettiin yhdistyksen rajalliset resurssit. Kuinka tavoitteet voitaisiin saavuttaa? Haaste koettiin niin suureksi, että olisi tehtävä, syvällisempi strategiatyö, jossa selvitettäisiin yhdistyksen tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet sekä tavoitteet niin, että yhdistyksen jäsenet voivat lopputulokseen sitoutua. Yksi toiminnan kehittämisen este on, että yhdistyksellä ei ole yhtään kokopäiväistä työntekijää. :n hallituksen kokouksessa lokakuussa 2012 päätettiin tutkia, mitä työntekijän palkkaaminen merkitsisi: mitä menoja siitä aiheutuisi ja mitä tuloja olisi mahdollista hankkia lisää. Kaikki nämä olisi kuvatta uudessa strategiassa, johon jäsenet ja sidosryhmät voivat sitoutua. Yksi mahdollisuus kehittää yhdistyksen toimintaa on luoda kuntatekniikan alalle pätevyydet ja niiden toteamisjärjestelmä. Samalla olisi mahdollista saada lisää tuloja tekemällä pätevyyksien myöntäminen maksulliseksi. Sekä organisaatio, että strategia on pystyttävä uskottavasti esittelemään kevätkokouksessa 2013 Jyväskylässä. Jotta sitoutuminen asiaan syntyy ennen em. kokousta, asia on käsiteltävä laajemmin kuin vain hallituksen piirissä. Lisäksi on selvitettävä mitä jäsenistö ajattelee yhdistyksestä ja sen toiminnasta nyt ja tulevaisuudessa tekemällä kysely koko jäsenistölle. 4

5 Työskentelyprosessin kuvaus Työssä kerättiin ensin oleellinen :n toimintaan, sen viiteryhmiin ja toimintaympäristöön liittyvä tieto. Sen jälkeen jäsenille järjestettiin kysely, jossa tiedusteltiin tyytyväisyyttä nykyiseen toimintaan ja palveluun ja kartoitettiin tulevaisuuden näkymiä ja toiveita. Tulokset esiteltiin visioseminaarissa kaikille sidosryhmille, jotka haluttiin mukaan strategian tekemiseen ja toteuttamiseen. Visioseminaarissa kartoitetttiin myös tulevaisuuden vaihtoehdot skenaariomenetelmällä. Tämän pohjalta luotiin yhteinen näkemys :n toiminnan keskeisistä tavoitteista. Tilaisuudessa myös määriteltiin useampia strategisia vaihtoehtoja, joita lähdettiin tutkimaan. Visioseminaarin työn ja saamaansa ohjeistuksen pohjalta konsultit luonnostelivat vaihtoehdot. Vaihtoehtoja käsiteltiin hallituksen seminaarissa, jossa vaihtoehtojen pohjalta luotiin lopullinen malli. Kaikki materiaali on ollut esillä Kuntatekniikan foorumissa. Työ tehtiin :n hallitukselle, johon kuuluivat: Jorma Vaskelainen (pj.), Antti Korte, Pekka Virkamäki, Jyrki Mattila, Päivi Ahlroos, Heikki Lonka, Jere Klami, Eila Kesti ja Eija Muttonen-Mattila. Lisäksi mukana olivat yhdistyksen toimihenkilöt Ville Alatyppö, Kyösti Oasmaa, Dan-Henrik Långström, Jyrki Vättö ja Anna Keskinen. Kiinteistöstrategian tekemisestä vastaavina konsultteina toimivat Heikki Lonka ja Pasi Lindholm Granlund Oy:stä. Alikonsultteina toimivat kyselyn osalta Sanna Luodemäki ja Päivi Ahlroos SITO Oy:stä. Konsulttien työtä ohjasivat tilaajan edustajina Dan-Henrik Långström ja Ville Alatyppö. Työ tehtiin tammi-huhtikuussa Lähtötiedot, tutkimukset, selvitykset, mahdolliset kyselyt Visioseminaari VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 VAIHTOEHTO 3 Hallitus Raportin kirjoitus Strategia Kuva 1: :n strategian suunnittelu- ja vuorovaikutusprosessi Yllä olevassa kaaviossa ovat tärkeimmät projektin vuorovaikutukseen sisältyneet tapahtumat. 5

6 Lähtötilanne Suomen kuntatekniikan yhdistys Suomen kuntatekniikan yhdistys () on insinöörien, arkkitehtien ja muiden vaativissa tehtävissä toimivien kuntatekniikan ammattilaisten yhdysside ja tiedonvaihtofoorumi. Yhdistys kehittää kuntatekniikan osaamista ja välittää siitä tietoa kaikille Suomessa. Kuntatekniikkaa ovat kunnan vastuulla olevat infrastruktuurin eri hankkeet, niiden suunnittelu, toteutus, ylläpito, käytönvalvonta, omistajaohjaus ja viranomaishallinto. Jäsenistöömme kuuluu yli 800 kuntatekniikan ammattilaista sekä kymmenkunta yhteisöjäsentä. Jäsenistön tehtävien moninaisuutta kuvaa hyvin yhdistyksen tunnus, jonka voi yhtä hyvin nähdä katukivinä tai asemakaavana. Yhdistyksen näkyvimmät toimintamuodot ovat jokavuotiset Kuntatekniikan päivät, Kuntatekniikan Foorumi, monipuolinen Kuntatekniikka-lehti sekä julkaisutoiminta. Joka toinen vuosi Kuntatekniikan päivien yhteydessä yhdistys ja neljä yhteistyöyhdistystä järjestävät alan suurimman messutapahtuman, Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn. Näyttely kokoaa ympärilleen järjestävien yhdistysten neuvottelupäiviä ja tapahtumia koko viikoksi. Yhdistys toimii tiiviissä yhteistyössä pohjoismaisten veljesjärjestöjen ja kansainvälisen kattojärjestön IFME:n kanssa. perustettiin vuonna Yhdistyksen nimeksi annettiin Suomen Kunnallisteknillinen yhdistys. Kuntatekniikka-lehti alkoi ilmestyä vuodesta 1946 lähtien nimellä Kunnallistekniikka luvun puolivälissä yhdistyksen sekä lehden nimet muutettiin nykyisiin muotoihinsa. Organisaatio Yhdistyksellä on hallitus, johon kuuluu kahdeksan jäsentä ja puheenjohtaja. Lisäksi yhdistyksellä on osapäiväisiä toimihenkilöitä: Toiminnanjohtaja (yhdistyksen toiminta, kv-suhteet) Talouspäällikkö (talous) 6

7 Kokousmestari/toimittaja (KT-päivät, kokousjärjestelyt, jäsenrekisteri) ja kaksi toimihenkilöä (mm. julkaisut, avustavat toiminnanjohtajaa) Yhdistyksen nettisivuina toimivat Kuntatekniikan foorumin sivut ja jäsenlehtenä Kuntatekniikka. Sekä Kuntatekniikan foorumin sisällöstä että lehdestä vastaa KL-Kustannus Oy. Yhdistyksen edustajat ovat Kuntatekniikka-lehden toimituskunnassa. Kuntatekniikan foorumissa ovat rahoittajatahoina mukana yhdistyksen lisäksi Suomen suurimmat kaupungit. Kuntatekniikan päivät järjestää joka vuosi kaksi päiväisen seminaarin, joka tunnetaan jäsenistön keskuudessa nimellä Kuntatekniikan päivät. Seminaari järjestetään joka toinen vuosi (parittomat vuodet) valtakunnallisen YT-näyttelyn yhteyteen, jolloin paikkakuntana on usein jokin suurista messukaupungeista. Parillisina vuosina seminaari pyritään järjestämään muilla paikkakunnilla, tasapuolisesti ympäri Suomea. Kuntatekniikan päiviä on järjestetty jo vuodesta 1925 lähtien. Seminaarin aikana on tarjolla mm. luentoja, kiertoajeluita, verkostoitumistilaisuuksia, juhlaillallinen. Seminaarin yhteydessä on ollut perinteisesti myös golf-kilpailu sekä lauantainen laivaretki. Yhdistyksen talous Yhdistyksen tuloslaskelma oli vuonna 2012: Julkaisutoiminta Kurssit ja koulutus Toiminnan yhteiset menot euroa euroa euroa - lehti euroa - matkakulut euroa - toimisto ja palkkiot euroa Varainhankinta ALIJÄÄMÄ euroa euroa Vuonna 2012 järjestettiin Kuntatekniikan päivät osana kansainvälisen kattojärjestön IFME:n kansainvälistä kongressia Helsingissä. Yhdistyksen osuus kongressin tuotosta ei ollut samaa tasoa kuin perinteisten Kuntatekniikan päivien tuotto. Normaaleina vuosina Kuntatekniikan päivät tuottaa euroa. Joka toinen vuosi Kuntatekniikan päivien yhteydessä on Yhdyskuntatekniikan messut, jolloin yhdistyksen tuotto päivistä ja messuista on 7

8 luokkaa euroa. Vuonna 2010, jolloin messuja ei ollut, yhdistyksen alijäämä oli euroa, messuvuonna 2011 ylijäämä oli euroa. Keskimäärin yhdistys toimii omillaan. Yhdistyksellä on sijoitussalkku, jonka päivän markkina-arvo on n euroa. Yhdistyksen toimihenkilöille maksetaan pieniä palkkioita korvaukseksi tehdystä työstä. Yhdistyksen hallituksen kokouksista ei makseta jäsenille palkkioita. Yhdistyksellä ei ole omia toimitiloja. Jäsenkysely Helmikuussa 2013 järjestettiin kysely, jonka kautta kerättiin näkemyksiä yhdistyksen toiminnan suuntaamiseksi. Kyselyyn vastasi 203 henkilöä, joista 72 % oli yhdistyksen jäseniä. Suurin osa kyselyyn vastanneista (62 %) toimi Uudenmaan alueella. Mielipiteitä pyydettiin sekä kuntatekniikasta yleisesti että yhdistyksen toimintaan ja kehitystarpeisiin liittyen. Vastaajia pyydettiin määrittelemään kuntatekniikkaan keskeisesti kuuluvia osa-alueita. Tärkeimmäksi miellettiin kadut, vesi- ja viemäriverkostot, puistot, ulkovalaistus, johtoverkostot ja liikennesuunnittelu. Tärkeiksi osa-alueiksi miellettiin myös kaavoitus- ja maankäyttö, liikennetekniikka, jätehuolto, joukkoliikenne ja liikuntapaikat. Maapolitiikka, sähköverkot, rakennusvalvonta, asemat ja terminaalit, ympäristötoimi ja satamat saivat äänen reilulta puolelta vastaajista. Vähemmän tärkeinä osa-alueina mainittiin kiinteistöjen hallintaa ja ylläpitoa, nimistötyötä, kiinteistönpitoa ja pysäköinninvalvontaa (ks. kuva) 8

9 kylpylätekniikka, lentoasemat, terveystarkastus kiinteistöjen hallinta ja ylläpito, nimistötyö, kiinteistönpito, pysäköinninvalvonta maapolitiikka, sähköverkot, rakennusvalvonta, asemat ja terminaalit, ympäristötoimi, satamat kaavoitus- ja maankäyttö, liikennetekniikka, jätehuolto, joukkoliikenne, liikuntapaikat kadut, vesi- ja viemäriverkostot, puistot, ulkovalaistus, johtoverkostot liikennesuunnittelu Kuva 2 Mitä kuuluu kuntatekniikkaan vastaajien mielestä Vastaajia pyydettiin nimeämään kuntatekniikan alalla hyvää toimintaa edistäviä tekijöitä. Erilaisia vastauksia tuli suuri määrä, joista tärkeimpinä esille nousivat yhteistyö ja kokemusten vaihto, verkostoituminen, laatuun panostaminen, tietoisuuden lisääminen sekä osaamisen kehittäminen. Vastaajat kokivat yhteistyön erityisesti eri ammattikuntien ja toimialojen välillä sekä eri kaupunkien ja kuntien välillä edistävän toimintaa kuntatekniikan alalla. Hyvän yhteistyön avulla nähtiin mahdollisuutena saavuttaa mm. parempaa poikkitieteellistä yhteistyötä, yhteisiä tavoitteita, päämääriä standardeja ja toimintatapoja sekä laajentavan näkökulmaa. Verkostoitumiseen vastaajat näkivät toimintamalleiksi :n päivien lisäksi muut yhteistoimintapäivät ja yhteiset tapaamiset. Erilaista toimintaa haluttaisiin niin maanlaajuisesti kuin mahdollisesti kansainvälisestikin Panostaminen laatuun ja osaamisen kehittämiseen useilla eri tavoilla oli vastaajien mielestä tärkeää. Tämä koskee niin rakentamisen laatutasoa kuin alan opetuksen tasoa. Rakennusalan ja kaupunkiympäristön laadun arvostuksen parantaminen on suorassa yhteydessä alan tiedottamiseen ja tietoisuuden lisäämisen, jolla kuntatekniikan ala pääsisi paremmin esille ja lisäisi niin päätöksentekijöiden kuin kansalaisten tietämystä asiasta. Osaamisen kehittämisen kannalta vastaajat kokivat koulutuksen tarpeen lähtien peruskoulutuksesta aina 9

10 omaehtoiseen lisäkoulutukseen, jonka avulla saataisiin ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka olisi pätevyyden ja laaja-alaisen ymmärryksen ohella lisäksi innostuneita työstään ja alasta. Vastauksista nousi myös esille aihe kokonaisuuden hahmottaminen, joka sitoutuu tiiviisti aiempiin aiheisiin yhteistyöstä ja verkostoitumisesta sekä osaamisen kehittämisestä. Laaja-alainen ymmärtäminen kuntatekniikan alasta ja kunnan eri toiminnoista toistui läpi suurimman osan vastauksista ja tämä nähtiin positiivisena asiana sekä tärkeänä tavoitteena. Tarkoitus olisi että kuntatekniikan alan ihmiset ymmärtäisivät kuinka heidän oma osa-alueensa liittyy suurempaan kokonaisuuteen. Hyvää toimintaa estävinä tekijöinä nähtiin vastaavasti resurssipula, yhteistyön ongelmat, toimimattomat käytännöt sekä toimintaympäristön asettamat haasteet. Resurssipula jakautui vastauksissa taloudellisten resurssien ja työvoimaresurssien puutteeseen. Hyvää toimintaa edistävän yhteistyön vastapainona vastaajat nostivat esille erilaiset yhteistyöhön liittyvät ongelmat. Näitä olivat muun muassa toimijoiden väliset erimielisyydet, nurkkakuntaisuus, yhteistyökyvyttömyys, tiedon pihtaaminen, avoimuuden puute sekä toimialarajat. Toimimattomien käytäntöjen ja toimintaympäristön asettamien haasteiden osalta vastauksissa ilmeni haasteita alan toimintaa hidastavien aiheiden kanssa. Näitä ovat muun muassa byrokratia, jämähtäneisyys, päätöksenteon hitaus ja pinttyneet tavat. Myös koulutuksen ja opiskelijoiden vähyys alalla esiintyi vastauksissa. Yhdistyksen tärkeimmiksi nykyisiksi tehtäviksi nostettiin yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kuntatekniikan päivien järjestäminen, verkostoituminen ja jäsenlehden toimittaminen. Tulevaisuudessa yhdistyksen toivottiin lisäävän toimintavalikoimaansa myös teemakohtaisten koulutustilaisuuksien järjestämisen. Asteikolla 1-5 tyytyväisyys yhdistyksen toimintaan oli 3,73 ja järjestettyjen tapahtumien onnistumiseen 3,9. Yhdistyksen tunnettuus sai arvosanaksi vastauksissa tosin vain 2,8. Kehittämisehdotuksina vastaajat antoivat joukon erilaisia ja varteenotettavia ehdotuksia. Näitä olivat mm. avoimuuden lisääminen, jäsenmäärän kasvattaminen, ympärivuotinen toiminta, koulutuksen lisääminen, tiedottamisen parantaminen, ammattitaitoa vahvistava toiminta sekä toimintaympäristön laajentaminen muihinkin kuin kuntatekniikan insinööreihin. Toiminnan parantamiselle on selvästi halukkuutta ja vastauksista ilmeni kiinnostus ammatillisen kehittymisen ja miten yhdistys tätä voisi tukea. 10

11 Yhdistyksen hallituksen näkemys tilanteesta Strategiaprosessiin kuului tulevaisuusseminaari, jossa hallituksen jäsenet yhdessä sidosryhmien edustajien kanssa pohtivat mahdollisuuksia kehittää yhdistyksen toimintaa. Seminaarin jälkeen hallitus piti kokouksen, jossa se linjasi tutkittavat vaihtoehdot. Tulevaisuusseminaari Ravintola BANK:issä järjestettyyn osallistuivat :n hallituksen edustajina Jorma Vaskelainen, Antti Korte, Jere Klami, Eila Kesti, Päivi Ahlroos ja Eija Muttonen-Mattila. Toimihenkilöistä olivat paikalla Ville Alatyppö, Kyösti Oasmaa ja Dan-Henrik Långström. Sidosryhmistä paikalla olivat Tuulia Innala (Kuntaliitto), Matti Mannonen (SKOL) ja Anna-Maija Hallikas (VVY). Konsultin edustajina olivat Heikki Lonka (Granlund Oy, myös yhdistyksen hallituksen jäsen), Sanna Luodemäki (SITO) ja Pasi Lindholm (Granlund Oy). Kyselyn tulokset SITO:n Sanna Luodemäki esitteli jäsenkyselyn tulokset. Esitelmä herätti runsaasti keskustelua paikalla olleissa ja mielipiteitä nousi esille jokaiseen kyselyn osa-alueeseen liittyen. Keskustelu säilyi positiivisena ja yleistunnelma kyselyn toteuttamiseen sekä kyselystä saatuihin vastauksiin oli myönteinen. Ammattipätevyydet ja ammatillinen sertifiointi Jouko Vaskimo Aalto Pro:lta piti esitelmän ammattipätevyyksistä ja ammatillisesta sertifioinnista. Hän esitteli IPMA:n sertifiointia sekä sen prosesseja ja kuinka vastaava menettely voisi toimia :n osalta. Myös Jouko Vaskimon esitys sai aikaan keskustelua, jonka pääteemat pyörivät sen ympärillä mitä oman sertifikaatin luominen merkitsisi :lle sekä kuinka asia olisi mahdollista toteuttaa. Keskustelun aikana spekuloitiin muun muassa että alennus sertifioinnin hinnasta :n jäsenille saattaisi myös lisätä :n jäsenmäärää. Ryhmätyö Visioseminaari pääosuutena oli ryhmätyö, jossa osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään. Jokainen ryhmä sai erilaisen tulevaisuuden skenaarion, jonka pohjal- 11

12 ta ideoida :n tekemät toimenpiteet, jolla skenaarioiden kuvaamiin lopputuloksiin päästiin. Eri skenaariot olivat nimetty Kadun aurinkoisella puolen, Ei kurjuutta kummempaa ja Mikäpä tässä. Ideoinnin pohjalta ryhmät keksivät erilaisia toimenpiteitä, joilla oli saavuttanut skenaarion kuvaaman tilan. Ehdotuksia eri toimenpiteiksi syntyi runsaasti ja jokainen ryhmä esitteli omaan skenaarioon pohjautuvat toimenpiteet muille seminaariin osallistujille. Tämän jälkeen osallistujat äänestivät toimenpiteistä parhaimmat ehdotukset. Parhaimmiksi toimenpiteiksi äänestettiin: - Kerralla valmista ja kunnollista (4 ääntä) - Kuntatekniikan esiin tuominen tietoiseksi tekeminen (4 ääntä) - Hyvään laadukkaaseen elinympäristöön panostaminen (3 ääntä) - Imagon parantamiseen panostaminen koulutus ja ala houkuttelevammaksi (2 ääntä) - Ala vaikuttaa yhdyskuntarakentamisen tiivistämiseen ja tätä kautta resurssien parempaan riittävyyteen (1 ääni) - Uudet teknologiat, tehokkaammat toimintatavat (1 ääni) Loppukeskustelu Ryhmätyön jälkeen visioseminaari päätettiin loppukeskustelulla, jossa pyydettiin osallistujien mielipiteitä ryhmätöissä syntyneistä toimenpide-ehdotuksista ja kuinka näitä voitaisiin hyödyntää käytännössä :n toiminnassa. Keskustelun pohjalta hahmoteltiin :n strateginen visio: Laadukkaan elinympäristön tehokkaat tekijät. :n hallituksen kokous Visioseminaarin jälkeen samana iltapäivänä järjestettiin :n hallituksen kokous. Hallitus keskusteli erilaisista vaihtoehdoista :n strategiaksi. Hallitus nosti esille kolme erilaista vaihtoehtoa yhdistyksen tulevaisuuden strategiaksi: 1. vaihtoehto: ei palkata ketään :lle. Ns. nykytila + 2. vaihtoehto: palkkaa henkilön 3. vaihtoehto: toiminta hoidetaan verkostossa. 12

13 Kolme mahdollista tulevaisuutta Yhdistyksen hallituksen evästysten pohjalta muodostettiin kolme eri vaihtoehtoa. Vaihtoehdot olivat muuten samat, kuin hallituksen kokouksessa esitetyt, mutta vaihtoehto Nykytila+ sisältää osapäiväisen henkilön palkkaamisen nykyisten lisäksi. Seuraavassa on kuvattu vaihtoehdot ja niiden vaikutukset yhdistyksen talouteen ja toimintaan Nykytila+ Tässä vaihtoehdossa yhdistykselle palkataan osapäiväinen työntekijä. Hän on joko eläkeläinen tai työllistyy osapäiväisesti jossain muualla. Työntekijä hoitaa tehtäviä kotoaan käsin eikä yhdistys vuokraa erikseen toimitiloja. Muiden yhdistyksen toimihenkilöiden tehtävät ja heidän saamansa korvaukset järjestellään uudelleen, koska osa tehtävistä siirtyy osapäiväiselle työntekijälle. Kuntatekniikan päivät ja YT-näyttely hoidetaan kutakuinkin niin kuin nykyäänkin. Sisältö on nykyisen kaltainen, osallistujamäärän odotetaan kasvavan maltillisesti. Yhdistyksen näyttelystä saatavan tuoton ei oleteta kasvavan. Yhdistyksen jäsenmäärän kasvamista edistetään antamalla kaikille toimihenkilöille bonuksia jäsenmaksutulojen nettokasvun perusteella. Jos yhdistys menettää yhtä paljon jäseniä kuin se saa, ei bonusta makseta. Tämä kannustaa paitsi hankkimaan a jäseniä myös pitämään huolta nykyisistä jäsenistä ja heidän palveluistaan. Henkilöjäsenten määrän arvioidaan kasvavan 20:llä ja yhteisöjäsenten 5:llä vuodessa. Jäsenrekisterin ylläpidon järjestelmä on nykyinen. Kuntatekniikkalehden kehittäminen on KL-kustannuksen vastuulla eikä yhdistys voi panostaa siihen enempää kuin nykyäänkään. Yhdistys pitää lehteä edelleen jäsenlehtenään, joten lehden kulut kasvavat jäsenmäärän myötä. Kuntatekniikan foorumin ja nettisivujen kehittämiseen panostetaan. Muuta toimintaa kehitetään lähinnä vapaaehtoisvoimin. Uusiin tuotteisiin tai merkittäviin avauksiin ei ole mahdollisuutta. 13

14 euroa , , , , ,00 0, , , , ,00 arvio 2012 Nykytila + arvio Kuva 3 Yhdistyksen tuloksen kehitys vaihtoehdossa Nykytila Yhdistyksen kulujäämä , , , , , , ,00 Varainhankinta yhteensä , , , , , , ,00 YLI / ALIJÄÄMÄ , , , , , , ,00 Koska yhdistys saa a jäseniä ja KT-päivien osallistujamäärä kasvaa, saa yhdistys lisää tuloja, joilla se kattaa ennen pitkää osapäiväisen työntekijän palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset. Vielä vuonna 2014 tehdään pieni alijäämäinen tulos, mutta sen jälkeen tulos on hieman ylijäämäinen. Oma organisaatio Tässä vaihtoehdossa yhdistykselle palkataan kokopäiväinen työntekijä. Tähän tehtävään etsitään kuntatekniikka-alan ammattilainen, jolla on kokemusta joko liiketoiminnan tai yhdistystoiminnan kehittämisestä. Yhdistykselle vuokrataan omat tilat ja hankitaan muut työvälineet. Muiden yhdistyksen toimihenkilöiden tehtävät ja heidän saamansa korvaukset järjestellään uudelleen, koska suuri osa tehtävistä siirtyy kokopäiväiselle työntekijälle. Kuntatekniikan päivien sisältöä on mahdollista kehittää edelleen. Osallistujamäärän odotetaan tämän seurauksena kasvavan 50:llä vuodessa. Yhdistys osallistuu nykyistä aktiivisemmin YT-messujen järjestelyihin ja saa vastaavasti enemmän tuottoja. Työntekijä käyttää merkittävän osan ajastaan jäsenhankintaan ja hänelle ja muille toimihenkilöille maksetaan bonusta jäsenmaksutulojen nettokasvun perusteella. Henkilöjäsenten määrän arvioidaan kasvavan 100:llä ja organisaatiojäsenten 20:llä vuodessa. Jäsenrekisteriä kehitetään, joka osaltaan auttaa jäsenpalveluiden kehittämistä ja tehostaa maksujen perintää. 14

15 Kuntatekniikan lehteä ja Kuntatekiikan foorumia kehitetään yhdessä KLkustannuksen kanssa. Niistä tulee yhdistykselle merkittävä viestintä- ja palvelukanava. Yhdistyksellä on mahdollista aloittaa vuoden 2014 aikana kuntatekniikan pätevyyksien ja niiden toteamisen kehittäminen. Ennen pitkää pätevyyksien myöntämisestä tulee yhdistykselle merkittävää toimintaa niin alan toimintaan vaikuttamisen keinona kuin taloudellisena tukijalkanakin. Koulutustoimintaa, alueellista toimintaa ja muuta yhdistyksen toimintaa on mahdollista kehittää yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Oma organisaatio , , , , ,00 euroa 0, , , , ,00 Verkostomalli poikkeaa omasta organisaatiosta siinä, että työntekijän palkkaamisen sijasta yhdistyksen työntekijä perustaa yrityksen, jonka kanssa yhdistys tekee sopimuksen yhdistyksen hallinnon hoitamisesta. Lisäksi yhdisarvio 2012 arvio Yhdistyksen kulujäämä , , , , , , ,00 Varainhankinta yhteensä , , , , , , ,00 YLI / ALIJÄÄMÄ , , , , , , ,00 Kuva 4 Yhdistyksen tuloksen kehitys vaihtoehdossa Oma organisaatio Koska yhdistys saa merkittävästi a jäseniä ja KT-päivien osallistujamäärä kasvaa voimakkaasti, saa yhdistys lisää tuloja, joilla se kattaa ennen pitkää työntekijän palkkaamisesta ja toimitiloista aiheutuneet kustannukset. Vielä vuonna 2014 tehdään alijäämäinen tulos, mutta sen jälkeen tulos on ylijäämäinen. Vuonna 2017 tulos on yli euroa positiivinen ja yhdistys voi harkita lisätyöntekijöiden palkkaamista. Verkosto 15

16 tys tekee sopimuksen työntekijän yrityksen kanssa Kuntatekniikan päivien järjestämisestä. Yhdistykselle hankitaan omat toimitilat. Työntekijän korvaus yhdistyksen hallinnosta muodostuu suhteellisen vaatimattomasta kiinteästä palkkiosta ja bonusosasta. Bonus vastaa jäsenmaksujen vuosittaisen nettolisäyksen määrää. Muiden yhdistyksen toimihenkilöiden tehtävät ja heidän saamansa korvaukset järjestellään uudelleen, koska suuri osa tehtävistä siirtyy uudelle työntekijälle. On oletettavaa, että työntekijä kehittää Kuntatekniikan päiviä voimallisesti, koska hän saa myös niiden tuoton. Hän toisaalta myös kantaa koko riskin päivien onnistumisesta, koska yhdistyksen saama vuosittainen korvaus on kiinteä. Päivien osallistujamäärän oletetaan kehittyvän vähintään yhtä paljon kuin oman organisaation vaihtoehdossa. YT-näyttelyä järjestävään konsortioon yhdistys osallistuu edelleen suoraan. Sen on mahdollista olla mukana nykyistä aktiivisemmin YT-messujen järjestelyissä ja saada vastaavasti enemmän tuottoja. Työntekijä käyttää merkittävän osan ajastaan jäsenhankintaan. Henkilöjäsenten määrän arvioidaan kasvavan 100:llä ja organisaatiojäsenten 20:llä vuodessa. Jäsenrekisteriä kehitetään, joka osaltaan auttaa jäsenpalveluiden kehittämistä ja tehostaa maksujen perintää. Kuntatekniikan lehteä ja Kuntatekiikan foorumia kehitetään yhdessä KLkustannuksen kanssa. Niistä tulee yhdistykselle merkittävä viestintä- ja palvelukanava. Yhdistyksellä on mahdollista aloittaa vuoden 2014 aikana kuntatekniikan pätevyyksien ja niiden toteamisen kehittäminen. Kehitystyö teetetään alihankintana joko työntekijän yrityksellä tai muulla ulkopuolisella taholla ja sen kanssa tehdään myös sopimus pätevyyksien myöntämisestä. Yhdistys ei saa yhtä merkittäviä tuloja pätevyyksien myöntämisestä kuin kehittämällä pätevyydet itse, koska pätevyyksiä myöntävä yhteistyökumppani pidättää itsellään osan korvauksista. Koulutustoimintaa, alueellista toimintaa ja muuta yhdistyksen toimintaa on mahdollista kehittää yhdessä vapaaehtoisten kanssa. 16

17 Verkosto , , , ,00 euroa ,00 0, , , , ,00 arvio 2012 arvio Kuva 5 Yhdistyksen tuloksen kehitys vaihtoehdossa Verkosto 2017 Yhdistyksen kulujäämä , , , , , , ,00 Varainhankinta yhteensä , , , , , , ,00 YLI / ALIJÄÄMÄ , , , , , , ,00 Vaikka yhdistys saa merkittävästi a jäseniä ja KT-päivien osallistujamäärä kasvaa ei yhdistys saa yhtä paljon tuloja kuin oman organisaation vaihtoehdossa. Kuntatekniikan päivien korvaus on vain osa tuotosta ja ensimmäisen vuoden jäsenmaksutulojen nettokasvu maksetaan työntekijälle. Toisaalta myöskään yhdistyksen menot eivät kasva yhtä merkittävästi, koska yhdistykselle ei tule palkkakuluja. Vielä vuonna 2014 tehdään alijäämäinen tulos, mutta sen jälkeen tulos on ylijäämäinen. Vuoden 2014 alijäämä on huomattavasti pienempi kuin edellisessä vaihtoehdossa. Vuonna 2017 tulos on yli euroa positiivinen ja yhdistys voi harkita siirtymistä omaan organisaatioon ja työntekijän palkkaamista suoraan. 17

18 Yhteenveto vaihtoehdoista Nykytila + Uusi organisaatio Verkostomalli Toiminnajohtajuus Kuntatekniikan päivät Palkataan osapäiväinen työntekijä. Hoidetaan nykyisin voimin, sisältö nykyisen kaltainen. Maltillinen kasvu: 20 osallistujaa lisää/vuosi. Palkataan kokopäiväinen työntekijä. Oma henkilökunta hoitaa. Kehitetään sisältöä ja lisätään streamejä. Osallistujamäärän kasvu voimakas: 50 kävijää lisää/vuosi YT-näyttely Pysytään konsortiossa :n rooli konsortion osana vahvistuu Kuntatekniikan foorumi KL hoitaa kehittää foorumia myös omin voimin ja käyttää sitä aktiivisena viestintäkanavana KT -lehti KL hoitaa, toimituskunnassa osallistuu syvemmin lehden toimittamiseen ja käyttää sitä aktiivisena viestintäkanavana Sertifiointi Ei mahdollista kehittää Kehitetään itse ja saadaan kaikki tuotot Jäsenrekisteri Excel Hankitaan oma jäsenrekisterijärjestelmä. Jäsenhankinta tilaisuu- Jäsenpalvelut, det. Työntekijän yritys saa bonuksena jäsentuoton vuosittaisen kasvun. 100 henkilöjäsentä ja 20 yritysjäsentä lisää vuodessa. Kuten nykyään. Jäsenhankintabonus toimihenkilöille. 20 henkilöjäsentä ja 5 yritysjäsentä lisää vuodessa. Kehitys vapaaehtoisvoimin Toimihenkilöt hankkivat aktiivisesti jäseniä. Jäsenhankintabonus henkilöstölle. 100 henkilöjäsentä ja 20 yritysjäsentä lisää vuodessa. Toimihenkilöt kehittävät jäsenpalveluita yhdessä vapaaehtoisten kanssa Tehdään sopimus työntekijän yrityksen kanssa. Työntekijän yritys hoitaa yhdessä ulkopuolisen järjestäjän kanssa ja maksaa kiinteän summan yhdistykselle. Osallistujamäärän kasvu sama kuin edellä. :n rooli konsortion osana vahvistuu kehittää foorumia myös omin voimin ja käyttää sitä aktiivisena viestintäkanavana osallistuu syvemmin lehden toimittamiseen ja käyttää sitä aktiivisena viestintäkanavana Teetetään sertifikaatti alihankintana. saa pienen korvauksen per sertti. Hankitaan oma jäsenrekisterijärjestelmä. Työntekijä kehittää yhdessä vapaaehtoisten kanssa 18

19 Vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset Eri vaihtoehdot on laskettu edellä esitettyjen tulo- ja menolaskelmien perusteella. On selvää, että tulevaisuus ei tule toteutumaan näiden oletusten mukaan. Vaihtoehdot on kuitenkin koetettu esittää yhdenmukaisin perustein. Varainhankinta eri vaihtoehdoissa , , ,00 euroa , , ,00 0,00 arvio 2012 arvio Kuva 6 Yhdistyksen varainhankinnan kehitys eri vaihtoehdoissa 2017 Varainhankinta Oma organisaatio , , , , , , ,00 Varainhankinta Verkosto , , , , , , ,00 Varainhankinta Nykytila , , , , , , ,00 Yhdistyksen varainhankinta kehittyy parhaiten vaihtoehdossa Oma organisaatio, koska kaikki tulot jäävät yhdistykselle. Vaihtoehdossa Nykytila+ tulojen kehitys on vaatimattominta, koska yhdistyksellä on vaihtoehdoista pienimmät resurssit käytettävissään. Lisäjäsenten ja lisätulojen saaminen edellyttää palveluihin panostamista. 19

20 , ,00 0,00 Kulujäämä eri vaihtoehdoissa euroa , , , ,00 arvio 2012 arvio Kuva 7 Yhdistyksen kulujäämän kehitys eri vaihtoehdoissa kulujäämä Oma organisaatio , , , , , , ,00 Kulujäämä Verkosto , , , , , , ,00 kulujäämä Nykytila , , , , , , ,00 Kulujäämässä on mukana Kuntatekniikan päivien tulot ja menot. Kulujäämä on pienimmillään vaihtoehdossa Oma organisaatio vuonna 2014 ja suurimmillaan samassa vaihtoehdossa vuonna Kulujäämä ei heilahtele ollenkaan niin paljon vaihtoehdossa Verkosto, koska yhdistykselle suoraan tulevat kulut ovat pienimmät. Vaihtoehto sisältääkin huomattavasti pienemmän taloudellisen riskin kuin vaihtoehto Oma organisaatio. Vaihtoehdossa Nykytila+ kulujäämä käyttäytyy niin kuin nykyäänkin, mutta alkaa pikku hiljaa nousta plussan puolelle kun Kuntatekniikan päivien kävijämäärä kasvaa. 20

21 , , ,00 Yli/alijäämä eri vaihtoehdoissa euroa ,00 0, , ,00 arvio 2012 arvio Kuva 8 Yhdistyksen yli/alijäämän kehitys eri vaihtoehdoissa 2017 Yli/alijäämä Oma organisaatio , , , , , , ,00 Yli/alijäämä Verkosto , , , , , , ,00 Yli/alijäämä Nykytila , , , , , , ,00 Yhdistyksen tulos tekee syvimmän notkahduksen vuonna 2014 vaihtoehdossa Oma organisaatio, koska silloin tehdään iso investointi eivätkä tulot vielä ala kertyä. Toisaalta sama vaihtoehto tuottaa parhaimman voiton vuonna 2017 koska tulot kasvavat paljon ja ne voidaan pitää kaikki itse. Vaihtoehdon Verkosto tulos vuonna 2017 on kuitenkin merkittävä. Vaihtoehto Nykytila+ :n kumulatiivinen tulos tarkastelukaudella on vaatimaton. Siinä nykyinen tuloksen heilahtelu vuosittain jatkuu. Yhteenvetojen arviointi Kokouksessaan yhdistyksen hallitus käsitteli esiteltyjä kolmea vaihtoehtoa ja teki niiden vaikutuksista seuraavan analyysin. Nykytila+ Verkosto Oma organisaatio Yksittäinen jäsen Yhteisöjäsen Alan kehittäminen Talous (+) 21

22 Riskit Yhdistyksen toiminta toi- Kansainvälinen minta varmis- Osaamisen taminen + +(+) 0 KT-päivät Nettisivut/viestintä Julkaisutoiminta = vaikutus hyvin positiivinen + = vaikutus positiivinen 0 = vaikutus neutraali - = vaikutus negatiivinen -- = vaikutus hyvin negatiivinen Kuva 9 Yhdistyksen hallituksen arvio eri vaihtoehdoista Yhdistyksen jäseniin työsuhteen muuttaminen osapäiväiseksi ei vaikuta mitenkään. Muissa vaihtoehdoissa toiminta kehittyy, erikoisesti yhteisöjäsenten näkökulmasta Verkosto -vaihtoehdolla on hyvin positiivisia vaikutuksia, koska voidaan olettaa työntekijällä olevan erityinen intressi kehittää heidän palvelujaan (muita jäseniä tietenkään unohtamatta). Alan kehittämisellä on suuri merkitys, jos yhdistys päättää kehittää alan pätevyyksien toteamisjärjestelmän. Tämä onnistuu tehokkaimmin mallissa Verkosto. Talouden näkökulmasta täyspäiväisen työntekijän palkkaaminen sisältää suurimmat riskit. Muutkin riskit ovat suurimmillaan omassa organisaatiossa: rekrytointi voi epäonnistua, tulot eivät ehkä kehitykään ym. Verkostomalli sisältää pienimmät riskit: jos työntekijä ei onnistu tehtävässään, yhdistyksen palvelut ovat hetken aikaa huonommat, mutta korvaamatonta vahinkoa toiminnalle tai taloudelle ei aiheudu. Nykytila+:ssa riskikuva ei poikkea nykyisestä. Yhdistyksen toimintaa kehittävät kaikki vaihtoehdot, joissa saadaan merkittäviä lisäresursseja. Kansainvälinen toiminta ei välttämättä kehitys verkostomallissa, jos työntekijä suuntaa panoksensa vain niihin asioihin, joista häntä palkitaan eli kotimaan toimintaan. KT-päivien kehitykseen ja nettisivuihin ei vaihtoehdoilla näyttänyt olevan eroa. Kaikissa malleissa niihin tullaan panostamaan lisää. 22

23 Päätelmät Tekemänsä vertailun ja käymänsä keskustelun pohjalta hallitus päätti kokouksessaan esittää, että yhdistys päättäisi kevätkokouksessaan antaa hallitukselle valtuutuksen edetä mallin Verkosto mukaisesti. Tässä vaihtoehdossa saavutetaan kaikki hyödyt tavalla, jossa yhdistys ei joudu kantamaan kestämättömiä riskejä. Nykytilan jatkaminen ei palvele yhdistyksen jäsenten etua yhtä paljon kuin esitetty vaihtoehto. 23

24 Toimenpiteet Yhdistyksen hallitus esittää vuosikokouksessa 2013 uudistetun strategian ja esittää hyväksyttäväksi jatkotoimenpiteitä: Hallitus suorittaa syksyllä 2013 rekrytointiprosessin, jotta yhdistyksen toiminta kehittyy halutulla tavalla. Ensi sijassa etsitään kyvykästä henkilöä, jonka kanssa neuvotellaan työn sisällöstä ja palkkiomallista. Vaihtoehtoina voi olla esimerkiksi sopimuksen tekeminen ko. henkilön perustaman yrityksen kanssa tai henkilön suora palkkaaminen. Yhdistyksen budjetti uudistuneessa tilanteessa vuodelle 2014 olisi: Julkaisutoiminta Kurssit ja koulutus Toiminnan yhteiset menot euroa euroa euroa - lehti ja foorumi euroa - pätevyyden kehittäminen euroa - matkakulut euroa - toimisto ja palkkiot euroa Varainhankinta ALIJÄÄMÄ euroa euroa Luvut tarkentuvat kun organisaatio on muodostettu. Yhdistyksen hallitus vuokraa yhdistykselle toimitilat. Ensisijaisena vaihtoehtona tutkitaan tilojen hankkimista jonkin toisen yhdistyksen (Esim. RTY) tilojen yhteydestä, jolloin saavutetaan synergiaetuja ja säästöjä. Yhdistyksen hallitus neuvottelee nykyisten toimihenkilöiden kanssa palkkioista, jotka vastaavat a tehtäviä. 24

25 LIITE 1: Strategiset tavoitteet

26 MISSIO: Yhdistys edistää alan ammattitaitoa ja työskentelee verkostomaisesti Suomen teknisen perusrakenteen innovatiivisen suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja käytön kehittämiseksi VISIO: Laadukkaan elinympäristön tehokkaat tekijät Kriittiset menestystekijät Strategiset toimenpiteet Käytännön toimenpiteet ja seuranta Vaikuttaminen Sidosryhmät Tehokas, avoin ja tavoitteellinen toiminta Toimiva ja kattava yhteistyöverkko Kuntatekniikan foorumista alan tärkein tiedonjakokanava Motivoituneen työvoiman houkuttelu alalle Lainsäädäntöön vaikuttaminen Keskitetyn kehittämistyön pitkäjänteisyys Sidosryhmätyön syventäminen ja hallituksen vastuualueet Yhteiskunnallisen keskustelun ylläpito ja alan imagon kohottaminen Alan toimintaedellytysten ja tiedonvaihdon parantaminen Ydintoiminnoista viestiminen käyttämällä kuntatekniikan foorumia viestinnän perusvälineenä Määritetään lausuntojen antamiseen prosessi Tehdään johtajistolle ja päättäjille perustieto-opas Vaikutetaan kansainvälisen tason osaamisella kansallisesti oikeisiin päätöksiin Kehitetään jäsenistöä palvelevia tuotteita (teemaseminaarit, julkaisut, verkostotapaamiset, tms.) Panostetaan lehden ja julkaisuiden ajankohtaisuuteen sekä houkuttelevuuteen Tehdään vertaistukea antava verkosto ja toimintamalli Kuntatekniikan päivien uudistaminen Määritetään hallituksen jäsenille omat vastuualueet Jäsenistö Monialainen ja sitoutunut jäsenistö Yhteisöllisyyden tunteen lisääminen Osaamisen ja verkostoitumisen lisääminen Julkaisutoiminnan edistäminen Kerätään hyvät käytännöt aloilta ja mallinnetaan ne. Ts. panostetaan eri alueiden julkaisutoimintaan. Panostetaan alan oppilaitosten opetuksen avustamiseen, määritetään opetustoimikunta Lisätään opiskelijajäseniä aktiivisella tiedottamisella ja otetaan stipendit käyttöön Organisoidaan T&K-toimintaa keskittämällä 26

27 Määritetään jäsenpaketit Opintomatkoja järjestetään palvelemaan ammatillista kehittymistä Osaaminen Resurssit Pätevät monialaiset ammattilaiset Motivoitunut ja osaava henkilökunta palvelee alan kehittymistä Määritetään mitä pätevyys alalla merkitsee Luodaan toiminnalle eettiset ohjeet Määritetään alan oikeat toimintaprosessit Alan jatkuvan koulutuksen organisoiminen Toiminta on suunnitelmallista Tuloksellinen yhteistyö Kehitystoiminnan edistäminen Aktiivinen ja tuloksellinen kansainvälinen yhteistyö Tutkitaan muualla käytössä olevat pätevyysmallit Muodostetaan pätevyyksille monitasoiset kriteerit ja toimintamallit Haetaan pätevyyden koulutukseen akkreditoidut yhteistyökumppanit Keskitytään omaisuuden hallinnan yhtenäisten toimintatapojen määrittämiseen Keskitytään omiin ydintehtäviin ja prosesseihin Rakennetaan kestävää pohjaa täyspäiväisen yhdistyksen henkilön palkkaukseen Hyödynnetään muiden yhdistysten voimavaroja Verkostoidutaan aktiivisesti alan muiden maiden yhteisöjen kanssa, jotta voidaan paremmin keskittyä myös omiin ydintehtäviin. 27

28 LIITE 2: Yhteenveto kyselyn tuloksista Vastaajia yhteensä 203 kpl Vastauksia: Ammattiasema: 42 % asiantuntija 26 % keskijohto Tutkinto: 37 % diplomi-insinööri 22 % insinööri 16 % arkkitehti 12 % insinööri-amk Työssäkäyntialue: 62 % Uusimaa Kuinka kauan jäsenenä: Tasaisesti jakautunut Muut yhdistykset: 48 % Tekniikan akateemiset (TEK) 37 % Suomen Rakennusinsinöörien liitto (RIL) 23 % Suomen tieyhdistys Kuntatekniikkaan kuuluvat: 90 % tai yli: kadut, vesi- ja viemäriverkostot, puistot, ulkovalaistus, johtoverkostot, liikennesuunnittelu %: Kaavoitus- ja maankäyttö, liikennetekniikka, jätehuolto, joukkoliikenne, liikuntapaikat %: maapolitiikka, sähköverkot, rakennusvalvonta, asemat ja terminaalit, ympäristötoimi, satamat %: kiinteistöjen hallinta ja ylläpito, nimistötyö, kiinteistönpito, pysäköinninvalvonta, 0-29 %: kylpylätekniikka, lentoasemat, terveystarkastus 28

29 Hyvää toimintaa kuntatekniikan alalla edistävät tekijät: Yhteistyö ja kokemusten vaihto Kenen välillä: Suomen eri kaupungit Yli osaamisrajojen/ammattiryhmien Eri hallintokunnat/hallinnonalat Eri ammattikunnat/toimialat Kunnat Kuntien tekniset Tilaaja ja konsultti suunnittelijat, tilaajat ja urakoitsijat Viranomaiset Hyödyt: moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen laaja-alaisen näkökulman luominen oman erikoisalansa/osaamisensa rinnalle poikkitieteellinen yhteistyö yhteistyön aikaistaminen kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa rakentamisen osapuolten kanssa yhteiset tavoitteet ja päämäärä omaan toimialaan rajoittumattomana yhteisrakentamisen hyvät käytännöt yhtenäinen linja kunnallisessa päätöksenteossa yhteiset standardit ja toimintatavat ajattelu laatikon ulkopuolelta yhteisen edun ajaminen yhdessä ja erikseen hyvä yhteishenki Verkostoituminen Miten: :n päivät Yhteistoimintapäivät ja tapaamiset Yhteiset keskustelufoorumit laaja-alaiset yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet eri kuntatekniikan alojen asiantuntijoiden kohtaamiselle maanlaajuisesti ja kansainvälisesti (esim. kehityshankkeet sekä poikkiammatilliset järjestöt) Hyödyt: 29

30 ei kuljeta laput silmillä omaa kapeaa sektoria yhteiset toimintatavat kuntasektorilla tiedon vaihto ja hyvät käytännöt hyvä ennakoiva suunnittelu löydetään oikeita ratkaisuja samantyyppisissä ja usein monimutkaisissa ratkaisuissa hyviksi koettujen käytäntöjen jakaminen tutustuminen muiden työhön ja kohteisiin Laatu Rakentamisen laatutason parantaminen Rakennusalan arvostuksen nostaminen alan sisäisillä toimenpiteillä (mm. itsekritiikkiä lisää) Oppilaitosten opetuksen laatu Kaupunkiympäristön laadun arvostuksen paraneminen Laadusta kiinnipitäminen ja onnistuneiden hankkeiden uutisointi, myös muulle kuin omalle väelle Tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen Miten: Avoin ja laaja tiedottaminen Kunnallistekniikan sekä kunta-alan asioista tiedottaminen Alan julkiset julkaisut Hyödyt: Päätöksentekijöiden tietämys alasta Osaamisen kehittäminen Miten: Aktiivisuus Toimialan kehittäminen ja siitä tiedottaminen Hankintamenettelyjen kehittäminen Peruskoulutus Omaehtoinen lisäkoulutus monipuolisesti Muutostarpeiden aktiivinen tunnistaminen ja toiminnan kehittäminen Hyödyt: Vakiintuneiden käytäntöjen kehittäminen luo muutosta Edelläkävijyys Kestävän kehityksen ratkaisut Ammattitaitoinen edistyksellinen ja motivoitunut henkilöstö 30

31 Nykyaikainen toiminta Muiden näkemykset salliva asenne työntekoon Palveluiden tilaajien hyvä ammattitaito (hankintaosaaminen) Pätevyys, innostus Laaja-alainen ymmärrys mm. kunnan toiminnasta Ennakkoluuloton ja innovoiva toiminta Ajankohtaiset asiat Ilmastonmuutokseen ja sääasioihin suhtautuminen vakavuudella Nykytekniikan hyödyntäminen (parantunut tiedonhallinta; tekniikan mieltäminen ympäristöpalveluksi) Ikärakenteen muutos Kuntien taloustilanteen tiukkeneminen Vanhojen jäärien eläkkeelle siirtyminen ( aina tehty näin muuttuu / tietoa ja taitoa poistuu + a mahdollisuuksia?) Politiikka Innovointi ja uudet ratkaisut Riittävien tilaajaresurssien turvaaminen Hyvä johtaminen nopea reagointi muutoksiin (mm. uudet työmenetelmät) Kokonaisuuden hahmottaminen Päättäjien kokonaisvaltainen näkemys yhteisestä hyvästä Eri hallintokuntien edustajien tietämys/ käsitys/ kiinnostus myös muiden tekniikan alojen asioista Kokonaistarpeiden ja palvelukokonaisuuksien selvittäminen sekä toteuttamisen suunnittelu yhteisesti eri osa-alueiden kanssa (ei anneta syntyä välimaastoa) Suunnittelukokonaisuuksien ymmärrys ja suunnitteluprosessin taju (laajaalaisesta asemakaava- ja liikennesuunnittelusta kadun ja ympäristön suunnittelun kautta toteutuksen suunnitteluun. Taju siitä, että muodostamme yhdessä hyvää, toimivaa ja helposti hoidettavaa ympäristöä ja oman roolin ymmärrys kokonaisuuden osana Maankäyttö- ja rakennuslainmukaisen sekä kunnallistekniikan vakiintuneiden hyvien suunnittelu- ja toteutuskäytännön tunteminen ja ymmärtäminen. Ymmärretään kokonaisuus ja sen syntyminen portaittaisen tavoitteenasettelun ja suunnittelun ja päätöksenteon myötä. Yleiskaavan jälkeen laaditaan asemakaavat. Asemakaavoituksen tavoitteiden ja rajaehtojen ja liikennesuunnittelun perusteella laaditaan katu- ja puistosuunnitelmat sekä kunnallistekniikan suunnitelmat. Ymmärretään ja tavoitellaan käytettävän ja viihtyisän ja teknisesti oikean kokonaisuuden muodostumista eikä rakenneta kollaasia ja sekasotkua toisiinsa sopimattomista irtosuorituksista. Muut asiat Katutilan monipuolinen ymmärtäminen ja hallinta 31

32 Tehokas viranomaisvalvonta, ICT ja mobiilisovellusten käyttö kaikissa prosesseissa, kevyet ja matalat organisaatiorakenteet, avokonttorit Pelkistä säästöistä puhumisen ja niiden etsimisen sijaan best value-ajettelua - kehitetään korkeatasoista ja kustannustehokasta kunnallisteknistä palvelutuotetta (yllä- ja kunnossapitoa) vastineeksi veroeuroille. Työssäkäyntialuetta vastaava kuntakoko. Kilpailun lisääntyminen ja en toimijoiden tuleminen ulkoistuksien kautta on kunnan omienkin yksiköiden kehittymisen kannalta tärkeää tai jopa välttämätöntä. Toimin itsekin tuotanto-organisaatiossa. selkeä budjetti ja kustannustehokkuus Tuotteistaminen/palvelukuvaukset Toimintojen tuloksellisuuden vertailu Hyvien ratkaisujen esittelyt Puitesopimukset. Joustavuus. Saman katon alla toimiminen Se, että pidetään tavoitteena ongelmien ratkaisemista eikä niissä pitäytymistä. Mielikuvitus Oikeanlainen kaavoitus Pitkäjänteinen kaavoitustyö ja maankäyttöpolitiikka. Tulevaisuuskuvan muodostaminen ja siihen pyrkiminen Pitkäjänteinen suunnittelu, kuntalaisten sitoutuminen ja myötävaikutus hankkeisiin Hyvät omaisuudenhallintajärjestelmät ja niiden jatkuva käyttö sekä ylläpito. Kuntia tulee tukea hankintaosaamisen hankinnassa mm. valtakunnallisten urakka-asiakirjojen laatiminen. Voisi konseptoida vaikka asukasmäärän tai infraomaisuuden koon mukaan. Kehto-foorumi Kuntatekniikka-lehti, skty, kuntaliitto Selkeä lainsäädäntö ja yhtenäiset toimintatavat kuntakentässä. Pidetään paikat kunnossa, toimivina ja siistinä Virastojen/laitosten ydintoiminnan sujuvuuden takaaminen. Virastoissa ja laitoksissa joidenkin vanhakantaisten asenteiden ja tuotantotapojen päivittäminen. Edunvalvonta- ja ammatillisten järjestöjen/yhdistysten tuki yksityiset palvelun tarjoajat Henkilöresurssien, virkojen riittävyys. sitoutuneet osaajat valtakunnallinen kehitystyö hyvin toimivat alan yhdistykset Omistaja hallinnoi ja päättää Suomessa on paljon kuntia. Eri kuntien parhaiden käytöntöjen kertominen edistää hyvää toimintaa. Samoin hyvät ja mittakaavaltaan sopivat ulkomaiset esimerkit 32

33 Lainsäädännön tuki sekä alan kehittämishakuisuus edistää toimintaa. Asenne: ennakkoluulottomuus, uteliaisuus Helpot ja läpinäkyvät lupaprosessit, tehokas ja oikein mitoitettu ylläpito, älykkäät laatua ja lopputuotteen elinkaaritaloudellisuutta painottavat hankintaprosessit Hyvää toimintaa kuntatekniikan alalla estävät tekijät: Resurssit Kasvava korjausvelka ja pätevän henkilöstön saatavuus Valtion viranomaisen holhous. Kamreerivetoinen budjetointi kunnissa. Budjettivuosittainen rahoitus kunnissa Liian pienet määrärahat Rajalliset talouden resurssit Koulutetun työvoiman puute ja henkilöstön suuri vaihtuvuus. Suunnitteluvirheet ovat yleistyneet ja paljon on kokematonta työvoimaa, jolle eivät välttämättä ole kaikki byrokratia tai hyvät käytännöt selvillä, vaikka koulutusta olisikin. Myös itse koen joutuneeni liian vaativiin tehtäviin liian nopeasti. Lisäksi samanaikaisesti lainsäädännöstä tulee a vaatimuksia: käännetty alv. vesilaki, jne. Kustannusarviot Yhteistyön ongelmat Yhteistyökyvyttömyys eri osapuolien kesken Nurkkakuntaisuus/kyräily ja vain oman ammattialan asioiden ymmärtäminen. Mustasukkainen reviirien vahtiminen. Eri hallintokuntien tietämättömyys toistensa toimista ja sen seurauksena päällekkäiset tai toistensa kanssa ristiriitaiset toiminnat. Kaikki hoitavat "omia asioita" omilla tahoillaan Kuntamaailmassa liian erillään ovat kaupunkiympäristön muut toiminnat ja vesilaitokset. Vesilaitosten verkostot pitäisi olla samalla "yksiköllä" omistuksessa kuin kadut ja muut yleiset alueet. Vesilaitosten pitäisi hoitaa vain laitoksia. Työskentelen itse tunnossa ja tähän ongelmaan törmää jatkuvasti. Muutenkin kunnallinen hallintomalli taitaa olla aikansa elänyt. Eri toimijoiden väliset erimielisyydet. Tiedon siirto suunnitteluvaiheesta toiseen. Pienennät kunnat eivät ole kovin aktiivisia tiedon pihtaaminen, laiskuus ei ota muita huomioon Sopivia foorumeita eri sektoreiden yhteistapaamisiin ei ole lukuun ottamatta Kuntatekniikan päiviä, jossa ei ole mahdollisuuksia keskustella syvällisemmin muutamien ryhmien kesken. KAIKKIA ASIOITA EI TARVI KEKSIÄ ITSE VAAN YHDESSÄ. 33

34 Toimialarajat tai huonot henkilöstösuhteet voivat estää tuottavan ja järkevän yhteistyön. Oikein toimittuna toimialarajat eivät ole voittamaton este. toimintojen ja prosessien yhteensovittamattomuus, avoimuuden puute Sektoreiden erityislaatuisuuden korostaminen liikaa, yhteistyön laiminlyönti, epäselvä toimintakulttuuri asukkaat Kuntatekniikka monen osapuolen tehtäväkenttää, jossa lopputulos on eriasteisten kompromissien summa. Kaavoituksella ja liikennesuunnittelulla luodaan pohja alueen toimivuudelle ja rakentamisen taloudellisuudelle. Rakentamisessa kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta, vaan jokainen osapuoli yrittää hoitaa oman sektorinsa mahdollisimman optimaalisesti ja mielellään itselleen sopivana ajankohtana, mikä johtaa rakentamisajan pitkittymiseen ja rakentamisesta aiheutuvien haittojen lisääntymiseen. Yhteisen kunnallisteknisen työmaan ajatusta pitäisi tuoda entistä korostetummin esiin ja määritellä rakentamiselle selkeä päätilaaja, jolla on todellista valtaa ohjata rakentamista ja aikataulutusta. Toimimattomat käytännöt Kilpailulainsäädännön millintarkka tulkinta (kunhan on järjestetty hyvä kilpailu ei ole niin väliä mitä tilaaja rahoillaan saa). Poliitikkojen sotkeutuminen teknisiin ratkaisuihin Politikointi päätöksissä. Liian yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet, ne monasti keskenään ristiriitaisia Byrokratia, raskas ja monimutkainen, sektoroitunut organisaatiohierarkia, vanhentuneet toimintatavat, laadunvalvonnan puute Viher-infrastruktuurin vähättely. Tulisi päästä lopultakin samanarvoiseen käsittelyyn ja kohteluun "asfaltti- ja putki"-infran kanssa, ihan lähtien palkoista. Kyseessä on kuitenkin molempien kokonaisuus, ennen kuin meillä on kokonaisuus nimeltä "kaupunki" koossa. Liika tekninen yksityiskohtaisuus Koulutuksen väheneminen Kaavoitus ja maankäytön toimenpiteiden hitaus, maapolitiikan ristiriidat Kunnallistekniikan / yleisten alueiden ylläpidon riittämätön resursointi ja kehitystyö Virkamiesten halu käyttää vähäistäkin valtaansa asioissa, jotka ovat ulkopuolella heidän osaamisalueensa Pelkkä hintakilpailu suunnittelun hankinnassa Jämähtäminen, liika varovaisuus, tehottomuus ja lyhyen tähtäimen toiminta hallinnolliset raja-aidat, suunnittelun kokonaisvaltaisuuden puutteet Organisaatioiden omat vanhat perinteet ja asenteet. Hankintalaki uudet ideat vanhat pinttyneet tavat, pelko muutoksesta, osaamisen ja uskalluksen puute 34

RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011

RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011 RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011 Missio, visio ja arvot MISSIO RIL edistää jäsentensä ammattitaidon ja hyvinvoinnin jatkuvaa kehittymistä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet strategiset tavoitteet jäsenistölle laadukasta kansalaistoimintaa tukevaa koulutusta seurojen toiminnan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

TTL Puheenjohtajakokous 24-25.3.2011

TTL Puheenjohtajakokous 24-25.3.2011 TTL Puheenjohtajakokous 24-25.3.2011 Agenda sekä alustavat ehdotukset - Missio - Visio - Arvolupaukset 16.3.2011 1 PJ-Päivien alustava Agenda Torstai, 24.3. 14:00 Päivän tavoitteet TTL nyt, Robert 14:30

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10. Palvelutoimisto Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.2013 Keitä olemme? Mika Lindström Hanna Nyéki-Niemi Ei anneta

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Kirsi Rontu Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö yksikkö Suomen Kuntaliitto Tekninen toimi Teknisen toimen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Konsulttinuoret - toimintasuunnitelma

Konsulttinuoret - toimintasuunnitelma Konsulttinuoret - toimintasuunnitelma Visio ja missio Teollisuuden, talonrakentamisen ja infrarakentamisen aloilla työskentelee tuhansia nuoria konsultteja ja suunnittelijoita, joiden verkostoituminen

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Luova & innostava toiminnansuunnittelu sekä budjetointi

Luova & innostava toiminnansuunnittelu sekä budjetointi Luova & innostava toiminnansuunnittelu sekä budjetointi 1 Päivän ohjelma 10.00-10.30 Aamukahvi, esittelyt, päivän ohjelma 10.30-11.30 Toimintasuunnitelma ja budjetti. Ketä ja mitä varten 11.30-11.40 Ryhmäytyminen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Projektiyhdistys nostaa projektitoiminnan ja johtamisen tasoa, tuloksellisuutta ja arvostusta

Projektiyhdistys nostaa projektitoiminnan ja johtamisen tasoa, tuloksellisuutta ja arvostusta Projektiyhdistys nostaa projektitoiminnan ja johtamisen tasoa, tuloksellisuutta ja arvostusta Tarvitaan tietoa, taitoa ja verkostoja! 13.8.2013 / Jyry Louhisto 2013 Projektiyhdistys ry Yhä suurempi osa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

Palvelukonseptimme NestorMetodi

Palvelukonseptimme NestorMetodi Palvelukonseptimme NestorMetodi Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa löytää ratkaisuja yrityksen haasteisiin Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvoa asiakkaille

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Toimijoiden näkemyksiä osaamisen kehittämiselle yhteenveto työpajoista. Build Up Skills Helsinki 6.6.2012 Pirkko Kasanen, Koordinet Oy

Toimijoiden näkemyksiä osaamisen kehittämiselle yhteenveto työpajoista. Build Up Skills Helsinki 6.6.2012 Pirkko Kasanen, Koordinet Oy Toimijoiden näkemyksiä osaamisen kehittämiselle yhteenveto työpajoista Build Up Skills Helsinki 6.6.2012 Pirkko Kasanen, Koordinet Oy Sisältö Build Up Skills Finland tekee tiekarttaa Pidettävä mielessä

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

Finnsecurity ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 36. toimintavuosi

Finnsecurity ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 36. toimintavuosi Finnsecurity ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 36. toimintavuosi YLEINEN TOIMINTA 1. Yhdistyksen tavoite Finnsecurity ry edistää jäsentensä verkostoitumista, keskinäistä yhteistyötä, yhteishenkeä ja osaamista.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 1. Toiminnan tarkoitus Kuopion Yrittäjät ry toimii valtakunnallisen yrittäjäjärjestön paikallisena edunvalvojana Kuopiossa. Kuopion Yrittäjät tekee työtä pienten ja keskisuurten

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 15.9.2011/tl

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 15.9.2011/tl 1 (9) Varsinainen toiminta Ay avustus Ray avustukset 879 000 666 000 1. Perusjärjestötyö a) Edunvalvonta Palkat 57 000 56 000 Lakisääteiset sosiaalikulut 10 000 10 000 Työterveyshuolto 500 500 Luontoisedut

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot