Vihreä tehtävä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreä tehtävä 2010-2014"

Transkriptio

1 Valtuuskunta LIITE 3 Poliittinen ohjelma 2.0 Vihreä tehtävä Sisällysluettelo Monipuolisempi ympäristö, parempi ilmasto...1 Työ ja talous: Vihreä laatuyhteiskunta...3 Tieto, talous ja tekijäinoikeudet...4 Ihmiset: Enemmän ja parempia vuosia...5 Talous tasapainoon vihreillä veroilla...7 Vihreä verouudistus...7 Peruspalveluiden rahoitus...7 Ulkopolitiikka...8 Talousvaikeudet, ilmastokriisi ja väestön ikääntyminen tekevät poliittisesta lähitulevaisuudesta haasteellisen. Huoltosuhde heikkenee, samalla kun pitäisi kuluttaa vähemmän ja kasvattaa tuottavuutta. Ilmastopäästöt ja energiankulutus on saatettava pysyvästi laskevalle uralle, mutta sen ohessa on huolehdittava perusturvan, terveyspalveluiden ja koulutuksen rahoituksesta. Tarvitaan vihreää politiikkaa. Vihreiden tavoitteena on oikeudenmukaisempi ja ekologisempi yhteiskunta, jossa ihmisillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ympäristöönsä ja omaan elämäänsä, ja toteuttaa omia mahdollisuuksiaan. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kulutuksen, tuotannon, verotuksen ja työelämän vihreää peruskorjausta sekä tinkimätöntä työtä yhdenvertaisuuden turvaamiseksi ja talousjärjestelmän inhimillisten vinoutumien poistamiseksi. Monipuolisempi ympäristö, parempi ilmasto Ilmastokriisi on kestämättömän elämäntavan kuumin, muttei ainut oire. Maapallon tarjoamat välttämättömät ekosysteemipalvelut kuten puhdas vesi, monimuotoinen luonto, leuto ilmakehä, kalakannat ja luonnonvarat ovat uhattuina. Vihreä politiikka huomioi luonnon ja ympäristön kestävyyden kaikkialla, puhutaan sitten työstä, asumisesta, kulutuksesta, liikkumisesta tai lämmityksestä. Tarvitsemme bioenergiaa, kotimaisella osaamisella tuotettua maalämpöä, tuulivoimaa, pellettejä, biokaasua ja metsähaketta. Syöttötariffi eli takuuhintajärjestelmä on ulotettava koskemaan kaikkea uusiutuvaa energiaa. Myös pienten voimaloiden, esimerkiksi maatilojen biokaasulaitosten, on saatava myydä sähköä kantaverkkoon. Hajautettu tuotanto tuo sähkömarkkinoille kaivattua kilpailua. - Uusien pientalojen öljylämmitys ja suora sähkölämmitys on kiellettävä. - Vanhoja on korvattava lämpöpumpuilla, pelleteillä ym. Tähän on myönnettävä investointitukia. - Uusiutuvan energian koulutusta ja tutkimusta on lisättävä. - Investointitukia kokeellisille hankkeille on lisättävä. - Turpeenpoltosta on luovuttava - Uusien hiilivoimaloiden rakentamiselle on säädettävä kielto, tai ainakin erityislupamenettely - Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on varmistettava 1

2 On panostettava perinnebiotooppeihin; miksi tuoda lampaita maapallon toiselta puolelta, kun villaa kasvaa myös kotimaassa, samalla kun eläimet parturoivat niittyjä päiväperhosten elinympäristöksi? Lisäksi tarvitsemme älykkäitä sähköverkkoja, jotka osaavat ottaa vastaan talomme katolla pyörivän tuulivoiman tuottaman hukkaenergian. Tarvitsemme lisää junia, jotka kulkevat nopeammin, ja tarvitsemme sähköautoja kattamaan kuljetustarpeen siellä, minne bussit ja junat eivät kulje. Vihreän talouden ja puhtaan teknologian alat ovat vahvassa kasvussa maailmalla. Valtiovallan tukemat investoinnit energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja raiteisiin luovat uusia työpaikkoja ja yrittämisen mahdollisuuksia. Suomen on oltava vihreän talouden edelläkävijä. Vihreä talous on palveluvaltainen, energiatehokas ja säästeliäs. Se tuottaa parempaa elämää paremmassa ympäristössä. Uusi energiateknologia on vahvassa kasvussa maailmalla. Suomen pitää korkean teknologian maana olla johdossa tällä kasvualueella. Uusiutuvasta energiasta tulee sitä kannattavampaa, mitä useammat maat siirtyvät sitä käyttämään. Kotimaassa noudatettavien normien käyttöönottoa on ajettava myös EU:ssa. Suomen pitää säätää päästövähennyksiä aikatauluttava ilmastolaki, jossa selkeästi määritellään sitova neljän prosentin vuosittainen päästövähennysvaatimus. Tämä takaa, että pitkän aikavälin tavoitteet myös toteutuvat. Samalla on pyrittävä siihen, että ilmastolain tavoitteet muotoutuvat yleiseurooppalaiseksi normiksi. Energiatehokasta, mutta silti kannattavaa taloutta voidaan ja pitää edistää lukuisin käytännön toimin: - Kodinkoneiden energiankulutusnormit - Reaaliaikainen sähkön, veden ja lämmön kulutuksen mittaus joka kotiin - Matalaenergia- ja passiivitalot - Korjausrakentamisen energiatehokkuusnormit - Teollisuuden prosesseissa on edelleen kannattavia energiatehokkuusinvestointeja tekemättä - Älykäs sähköverkko tasaa kulutushuippuja ja vähentää varakapasiteetin tarvetta - Liikenneinvestointien pääosa on kohdistettava raiteisiin. Vihreän liikennepolitiikan tavoitteena on, että raideliikenne tekee Suomen sisäiset lentoreitit kannattamattomiksi. - Kaupunkiseuduilla tiivistyvä yhdyskuntarakenne ja parantuva joukkoliikenne tekevät kävelystä, pyöräilystä ja raideliikenteestä suosituimman vaihtoehdon. - Kaupunkien ulkopuolella sähköautot ja muut vähäpäästöiset autot yleistyvät. Niiden kehitystyöhön ja käyttöönottoon tarvitaan julkista tukea. - Hitaasti hajoavan jätteen tuottaminen on tehtävä kannattamattomaksi, korjaaminen, uudelleenkäyttö ja kierrätys on taas tehtävä edulliseksi ja käteväksi. - Jätevero on ulotettava koskemaan yksityisiä kaatopaikkoja. Koko tuotanto on muutettava energiapihimmäksi. Tähän tulee kannustaa niin verotuksella kuin lisäämällä kuluttajien tietoisuutta ympäristövaikutuksista - esimerkiksi erilaisin pakkausmerkinnöin. Itämeren ja muiden vesistöjen suojelemiseksi on puututtava maatalouden päästöihin. Maataloutta on kannustettava nykyistä ekologisempaan tuotantoon. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on uudistettava. Tukitoimet tulee sitoa käytäntöihin, jotka todistetusti vähentävät ravinnekuormitusta. Tukea tulee myöntää ympäristön kannalta vaikuttavimmille toimille. Vesivoimaa ei tule rakentaa lisää, mutta olemassa olevien voimaloiden toimintaa voidaan tehostaa. Joitakin virtavesiluonnon kannalta kaikkein haitallisimpia vesivoimaloita voidaan jopa purkaa. Eläinten oikeudet turvaavaa lainsäädäntöä on vahvistettava ja valvontaa tehostettava. Myös tuotantoeläimillä on oltava mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Turkistarhaus on 2

3 siirtymäajan jälkeen kiellettävä. Vihreiden mielestä metsien rooli elinkeinona, energialähteenä ja virkistys- ja suojelualueina on yhdistettävissä. Laaja ojitus on muuttanut suomalaiset suot hiilinieluista päästöjen lähteiksi. Samalla on tuhottu laajoja ekosysteemejä. Uusia luonnontilaisia soita ei pidä enää ottaa turvetuotannon käyttöön. Jäljellä olevan suoluonnon suojelua on lisättävä ja ojitettuja soita on ennallistettava. Metsäenergian käyttöä tulee voimakkaasti lisätä ja hakevoimaloille on saatava syöttötariffit. Paperin käyttö maailmalla vähenee, samalla kun metsäteollisuus siirtää toimintaansa maihin, jossa raaka-aine kasvaa nopeammin. Metsätalouden kriisi pitää ratkaista siten, että tuotannon painopistettä siirretään vihreän metsäohjelman mukaisesti alkutuotannosta jalostukseen. Puunkäytön tavoitteena tulee olla monipuolistaminen ja jalostusasteen nosto: ei vain paperia, vaan myös kirjoja, lääkkeitä, biomuoveja, taloja ja huonekaluja. Metsien käytössä on siirryttävä mahdollisuuksien mukaan valikoivaan metsätalouteen, eli puun korjaamiseen eri ikäisenä, samalla niin, että metsien monimuotoisuus lisääntyy ja eliöstö voi paremmin. Metsistä pitää löytyä nykyistä enemmän mustikoita ja metsoja, vähemmän hakkuu-aukeita. Metsiensuojelua on lisättävä. Kansalliseksi tavoitteeksi on asetettava, että vähintään noin 10 prosenttia metsämaasta suojellaan myös Oulu-Joensuu linjan eteläpuolella. Tavoitteen saavuttamiseksi talousmetsät on palautettava nykyistä monimuotoisemmiksi. Maanomistajille on taattava suojelusta riittävä korvaus. Työ ja talous: Vihreä laatuyhteiskunta Niillä elämänalueilla, joilla valtion osallistuminen taloudelliseen toimintaan (esimerkiksi omistamalla yrityksiä) on mielekästä tai välttämätöntä, valtion on noudatettava selkeää omistajapolitiikkaa ja lähettävä siitä, että yritystoiminnalla pitää olla muitakin tavoitteita kuin omistajan vaurastuttaminen. Valtionyhtiöiden on huomioitava myös luontoarvot, työllisyys ja huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset. Luonnonvarat ovat monella tavalla yhteisiä silloinkin, kun ne ovat yksityisessä omistuksessa, ja varsinkin silloin, kuin valtion omistama yritys hallinnoi niitä. Puut voivat olla yksityisomistuksessa, mutta maisema kuuluu kaikille. Teollisen määräyhteiskunnan sijaan tarvitsemme pienien ja keskisuurten yritysten varaan rakentuvan vihreän laatuyhteiskunnan. Tavaroita tarvitaan vähemmän, jos ne ovat laadukkaampia ja kestävät pidempään. Kertakäyttötavaroiden sijaan tarvitsemme kierrätystä ja kestävyyttä. Yrittäjien sosiaaliturvasta on huolehdittava, samalla kun on huomioitava että on sellaisiakin yrityksiä, joissa yrittäjä toimii osa-aikaisesti, saaden osan elannostaan muualta. Yrittäjäksi ryhtymistä on helpotettava keventämällä byrokratiaa ja yksinkertaistamalla pienimpien yritysten kirjanpitoa. Näin myös monen maahanmuuttajan alkutaival helpottuu, samalla kun kulmabaarissa tarjotaan maukkaampaa tofua, Talouselämän muutokset heijastuvat työelämään monin tavoin. Elinikäiset työsuhteet vähenevät, samalla kun lyhytkestoiset ja epätyypilliset työsuhteet ovat muuttumassa yhä tyypillisemmiksi. Vihreiden perustulomallin tavoitteena on uudistaa perusturvaa siten, että se vastaa nykyaikaisia työelämän käytäntöjä. Perustulo takaa kannustavalla tavalla kaikille minimitoimeentulon, ja sopii ratkaisuksi paitsi kaupunkien epätyypillistyville työmarkkinoille, myös maaseudulle, jossa toimeentulo koostuu useista pienistä puroista, kuten viljelystä, metsätaloudesta, matkailusta, 3

4 käsitöistä ja tulevaisuudessa myös hajautetusta energiantuotannosta. Lisäksi uuden työn tekijöiden oikeuksia on kehitettävä muillakin tavoilla. Nykyinen järjestelmä kaipaa mielestämme ainakin seuraavia uudistuksia: - Perusturvan yhtenäistäminen - Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotus, ettei toimeentulotukea tarvitse käyttää tarveharkintaisena piiloperustulona. Tukia on nostettava, vaikka ei olisikaan samalla varaa nostaa ansioturvaa - Puolison tulojen vaikutuksen purkaminen erilaisiin etuuksiin - Toimeentulotuen saamiseen liittyvän kontrollin purkaminen - Toimeentulotuen perusosan maksaminen on siirrettävä kunnilta Kelaan - Karenssiajoista luopuminen ja ansiomahdollisuuksien kehittäminen siten, että minkä tahansa työn vastaanottaminen on tuntuvasti kannattavampaa kuin nykyisin - Ansiosidonnaiselle pitää päästä nykyistä lyhyemmällä työpätkällä - Perusturvan uudistuksen lisäksi myös työlainsäädäntöä on päivitettävä ajan tasalle. Työnantajien on liian helppoa kiertää työntekijöille taattuja oikeuksia käyttämällä epäsäännöllistä työvoimaa, joilla näitä oikeuksia ei ole - Myös palkkioista on maksettava eläkkeet - Varallaolokorvaukset tapauksissa, joissa työn teettäjä odottaa työntekijän olevan käytettävissä tarvittaessa - Perusturvaa on kehitettävä siten, että ihmisten siirtyessä elämäntilanteesta toiseen tuet eivät katkea - Sijaisille, osa-aikaisille ja määräaikaisille työntekijöille sekä apurahalla eläville mahdollisimman samanlaiset edut kuin kiinteässä kuin työsuhteessa oleville - Alihankkijoille on pitkäkestoisemmissa yhteistyösuhteissa taattava sama turva kuin vakinaiselle työvoimalle - Vihreiden on pyrittävä aktivoitumaan myös ay-liikkeessä, ja samalla pyrittävä vaikuttamaan niihin sisältäpäin siten, että vihreät uudistukset saavat lisää kannatusta. Vihreässä Suomessa hyvinvointi ulottuu myös taajamien ulkopuolelle. Puhdas luonto ja elävä maaseutu tarjoavat hyvät edellytykset luontomatkailulle ja seikkailulomille, luomutuotanto ja erikoistunut maataloustuotanto tarjoavat lähiruokaa taajamiin ja hajautettu energiatuotanto työllistää jatkossa yhä useampia. Vihreiden pienyrittäjämyönteinen elinkeinopolitiikka ja perustulo mahdollistavat elämän myös pienemmissä kunnissa, ja hajautettu ekologinen energiatuotanto tarjoaa uusia ansaintamahdollisuuksia myös ratikkareittien ulkopuolella. Konkreettisia aluepoliittisia keinoja ovat - Nopeat ratayhteydet - Nopeat tietoliikenneyhteydet - Hajautettu energiantuotanto - Alueiden omien resurssien tehokkaampi hyödyntäminen hajasijoituksen sijasta Tieto, talous ja tekijäinoikeudet Tiedon avoin saatavuus on demokratian paras tae. Sen vuoksi tiedon on oltavat mahdollisimman laajalti kaikkien saatavissa. Kansalaisten sivistykselliset perusoikeudet on taattava myös digitaalisessa ympäristössä. Aineettomat oikeudet ovat monellakin tavalla uuden yhteiskunnan politiikan keskiössä. Ne määrittävät työn, teoksen tai keksinnön tekijän oikeudet työnsä tuloksiin ja samalla asettavat puitteet alihankintaketjujen toiminnalle. 4

5 Työsuhteiden epätyypillistyessä aineettomat oikeudet muodostavat kentän, jolla työntekijä ja työnantaja keskustelevat eduistaan. Oikeuksista sovittaessa on varmistettava sekä tekijän oikeudet, kuluttajan mahdollisuudet, että tietotalouden toimintaedellytykset. Aineettomat oikeudet jakautuvat patentti- ja tekijäinoikeuksiin. Patentit suojelevat keksintöjä, tekijäinoikeudet teoksia. Lainsäädäntö laahaa kuitenkin tietoyhteiskunnan verran ajastaan jäljessä, sillä teosoikeuksissa taideteokset ja kaupallisiksi tuotteiksi tarkoitetut tietokoneohjelmat ovat samalla viivalla. Vihreiden ehdotus toimivammaksi jaotteluksi on: Patenttioikeudet, kuten nykyisin, rajattuna kuitenkin niin, ettei eloperäisiä yhdistelmiä voi patentoida (esim. geenipatentit) - Patentin voimassaoloaikaa pitää lyhentää, jos patentoitu keksintö ei päädy tuotantoon. Näin voidaan estää esimerkiksi lääketutkimuksessa yleinen miinoittaminen, jossa tietyn kohteen ympäriltä patentoidaan kaikki mahdollinen sen estämiseksi, etteivät kilpailijat pääse edistämään omia tutkimuksiaan. - Tietyissä tilanteissa patenttioikeudet on voitava myös murtaa, kuten silloin, kun jonkun maan kansalaisten terveys tai elämä on uhattuna ja patenttioikeudet tekevät lääkkeiden saamisen mahdottomaksi Innovaatio-oikeudet, joihin lukeutuvat kaupallisesti hyödynnettävät teokset, kuten ohjelmistot, sekä sellaiset patenttioikeuksien piiriin lukeutuneet keksinnöt, jotka eivät vaadi erillistä valmistusta - Innovaatio-oikeuksien voimassaoloaika on lyhyt - Työsuhdeolettaman voimassaolo on rajoitettava vain innovaatio-oikeuksiin 3. Teosoikeudet, jotka kattavat erilaiset taiteellista työtä edellyttävät ainutkertaiset teokset, journalistiset tuotteet sekä käsityöläisten valmistamat esineet. Teoksien oikeuksia ei voi siirtää toiselle eikä niitä voida esittää ilman tekijän lupaa - Poikkeuksena kollektiiviseen muistiin olennaisesti liittyvät arkistot, kuten aiemmin esitetyt tvohjelmat ja jo julkaistut sanomalehtien numerot, joiden esittäminen netissä on vapaata elleivät tekijät erikseen kiellä esittämistä - Teosoikeudet voidaan säätää ikuisiksi, mutta kuitenkin niin, että tekijän kuoltua ne siirtyvät julkiselle taholle, joka palauttaa saamansa tekijäinoikeuskorvaukset taiteellisen tuotannon rahoittamiseen Ihmiset: Enemmän ja parempia vuosia Vihreän politiikan tavoitteena on laadukkaampi elämä paremmassa ympäristössä ja lempeämmässä yhteiskunnassa. Se edellyttää eri ikävaiheiden parempaa resurssointia, yhteiskunnallisen, sukupuolisen ja etnisen tasa-arvon kehittämistä ja erityisryhmien tehokasta tukemista. Jokaisen on iästään ja taustastaan riippumatta voitava toteuttaa omia mahdollisuuksiaan, vaikuttaa itse omaan kohtaloonsa ja elää täyttä elämää. Valtion- ja kuntatalouden säästöjä säästöjä ei saa aloittaa lapsista ja nuorista. Yhdenkään lapsen ei pitäisi elää köyhyydessä, eikä vanhempien tulotaso saa vaikuttaa siihen, minkälaiset mahdollisuudet kasvavalle lapselle aukeavat. Tarvitaan - - Lapsiperheiden kohdennettua tukemista - Lisää hiekkaa ja nurmikkoa, vähemmän asvalttia - Eri päivähoitomuotojen tutkimista ja kokeilemista - Uusia ja parempia tapoja työn ja perheen yhdistämiseen 5

6 Epätyypillisissä työsuhteissa olevien vanhempien tukemista lapsen sairastaessa - Autoilun rajoittamista alueilla, joilla asuu paljon lapsia - Pienempiä opetus- ja päivähoitoryhmiä, joista on säädettävä lailla - Yksinhuoltajien kannustavaa tukemista siten, että myös työssäkäynti kannattaa - Etävanhempien aseman arviointia ja tukemista Koulutus on suunniteltava siten, että se avartaa mahdollisuuksia valita, mutta ei pakota siihen. Tulevasta taloudellisesta menestyksestä ei saa joutua kantamaan vastuuta jo peruskoululaisena. Erityisnuorisotyöhön on panostettava paitsi nuorten itsensä takia, myös siksi, että jos pienempiin ongelmiin voidaan puuttua, isompia ei välttämättä tule. On paljon halvempaa panostaa ennalta ehkäisevään nuorisopsykiatriaan nyt kuin hoitaa raskaita mielenterveysongelmia myöhemmin. Samaa periaatetta on noudatettava kaikessa terveydenhuollossa myös muiden ikäryhmien osalta. Säästäminen ennalta ehkäisevässä hoidossa lisää kustannuksia varsinaisessa terveyshuollossa. Suukirurgia on paljon kalliimpaa kuin hampaiden paikkaaminen ajoissa. On mielekkäämpää ja edullisempaa hoitaa terveyttä, kuin lisääntyviä sairauksia. Peruskouluissa voidaan luopua toisen kotimaisen kielen pakollisesta opetuksesta. Tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta on luovuttava monipuolisen erilaisten katsomuksien perusteita valottavan opetuksen hyväksi. Koulutuksessa on keskityttävä yleissivistäviin päämääriin ja täysivaltaisen kansalaisuuden kannalta välttämättömien tietojen ja taitojen hallintaan ammatillisten valmiuksien kehittämisen lisäksi. Korkeakouluissa on jatkossa keskityttävä perustehtäviin, tutkimukseen ja opetukseen, kasvavan hallinnoinnin sijasta. Uudet ihmiskuntaa hyödyttävät innovaatiot eivät synny laitoskokouksissa, vaan laboratorioissa, kirjastoissa ja kammioissa. Hallinnon määrärahoja on leikattava perustutkimuksen hyväksi. Vanhustenhoidossa on pyrittävä siihen, että ihmisen toimijuus säilyy elämä loppumetreille saakka. Kotipaikkakunta ei saa vaikuttaa vanhenevan ihmisen tarvitseman hoidon laatuun. Yli 85- vuotiaiden ihmisten hoitokulut on siirrettävä kunnilta valtiolle. Kuntien ja valtion työnjako on muutenkin avattava kriittiselle tarkastelulle. Katsomusten markkinoilla vihreät noudattavat sallivaa linjaa. Maailmankatsomuksen ja uskonnon vapautta on puolustettava, monikulttuurisessa yhteiskunnassa valtion tulee kohdella kaikkia uskonnollisia yhteisöjä tasaveroisesti ja valtion erityissuhde kahteen uskonnolliseen yhdyskuntaan on lopetettava. Kuitenkaan väärän suvaitsevaisuuden nimissä ei tule hyväksyä ihmisoikeuksien loukkaamista, ja kaikilta tulee vaatia yhtäläistä muiden arvostamista. Sukupuolten vastakkainasetteluiden aika on ohi. Tilalle tarvitaan aitoa samanarvoisuutta: se on sukupuolten yhteisen edun mukaista. Miesten ja naisten on hyvä tarkastella asioita myös toistensa tulokulmasta. Vanhemmuuden kustannukset on jaettavat tasapuolisemmin eri työnantajien kesken, ja vanhempainvapaalle jääminen on oltava oikeus sukupuoleen katsomatta. Konkreettisena päämääränä vihreät ajavat mallia. Vihreät kannattavat sukupuolineutraalia avioliittolakia, ja muidenkin sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuvien erotteluiden purkamista. Lapsi ei perusta kehitystään vanhempien sukupuolelle, vaan saamalleen rakkaudelle. Vähemmistöpolitiikassa vihreät lähtevät siitä, että enemmistöä ei ole. Eri lähtökohdista ja taustoista tulevien ihmisten on voitava kokea itsensä samanarvoisiksi muiden kanssa. Tarvitsemme matalampia kynnyksiä, avarampia käsityksiä ja parempaa maahanmuuttajien 6

7 kotouttamispolitiikkaa. Talous tasapainoon vihreillä veroilla Vihreä verouudistus Väestön ikääntyminen ja talouskriisin aiheuttama velkaantuminen kuormittavat valtiontaloutta tulevina vuosikymmeninä. Taloudessa pitää pyrkiä tasapainoon ekologisista tavoitteista tinkimättä. Vihreän verouudistuksen tavoitteena on tehdä ekologisesta elämästä myös taloudellisesti houkuttelevaa, ja samalla huolehtia yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta valtiontalouden tasapainoa unohtamatta. Verotus pitää kohdentaa uudella tavalla, siirtämällä verotuksen painopistettä työstä kulutukseen ja ekologisiin haittoihin. Käytössä oleva progressiivinen verotus on tärkein tapa tasoittaa tuloeroja ja lisätä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Työn verotuksen keventyessä kunnallisverotuksen muuttamista progressiiviseksi on syytä harkita. Pienimmät tulot pitää vapauttaa veroista. Se voidaan rahoittaa kiristämällä pääomaverotusta. Verotuksen suuntaaminen luonnonvarojen kulutukseen ja luonnon kuormittamiseen on ekologisen rakennemuutoksen keskeinen väline. Täsmällisempiä keinoja ovat - Autoverotuksen korottaminen ja sen kohdentaminen auton käyttöön ja autokohtaisiin päästöihin - Ruuhkamaksut isoimmissa asutuskeskuksissa - Kiinteistövero on porrastettava sijainnin ja asumisen ekotehokkuuden mukaan - Ajan, paikan ja auton päästötason mukaan porrastetut tienkäyttömaksut, jotka perustuvat paikannukseen - Sähköveron määräytyminen kulutuksen mukaan Peruspalveluiden rahoitus Suurten ikäluokkien eläköitymisen, ekologisten haasteiden ja finanssikriisin johdosta julkinen talous on kovilla. Vajeen kattamiseen on useita keinoja: - Tuloverotuksen progressiivisuuden ulottaminen myös pääomaveroihin - Listaamattomien yritysten osinkojen verovapauden poistaminen - Kiinteistöveron asteittainen korottaminen on sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa laajentaa veropohjaa, sillä vero määräytyy omaisuuden määrän mukaan toisin kuin kunnallisvero, joka on kaikille sama. Nykyisellään kiinteistöveron taso on kunnasta riippuen vähintään 0,22 % ja enintään 0,50 % kiinteistön arvosta. Haarukka pitää nostaa välille 0,7-1,0%, jolloin vero on edelleen alempi kuin esimerkiksi Tanskassa, mutta yleistä kansainvälistä tasoa. - Arvolisäveron uudistaminen siten, että sen kokonaistuotto nousee. - Operaattoreilta kerättävä tietoliikennevero, jonka tuotoista pitää maksaa myös korvauksia netissä leviävien teosten tekijöille Veropohjaa voidaan laajentaa myös veronkiertoa torjumalla: - Eurooppalaiset verokilpailun vähentäminen - Veroparatiiseista käsin toimivien yritysten rangaistusverotus kotimaassa ja niiden 7

8 sulkemiseen pyrkiminen EU:ssa - Verovähennysten vähentäminen - Käännetty alv, joka siirtää vastuun arvonlisäveron suorittamisesta aliurakoitsijoilta ketjun yläpäähän Yritysten on voitava halutessaan korvamerkitä seurakunnille maksettava osa yhteisöverosta valitsemalleen uskonnolliselle yhteisölle tai kehitysyhteistyöhön. Ulkopolitiikka Vihreät eivät ole viemässä Suomea Natoon. Sotilaallisten kysymysten sijasta ulkopolitiikassa tulee painottaa ilmasto-, energia-, vesi- ja talouskriisien torjuntaa yhdessä kaikkien osallisten kesken. Kriisinhallinnassa tärkein yhteistyöjärjestö on YK. Operaatioihin osallistuttaessa on huolellisesti pohdittava, missä apua tarvitaan eniten, ja missä Suomen panoksella voidaan saada jotain todella aikaiseksi. Tärkeintä on kohdealueen tarve saada apua. Sitä tarvitaan erityisesti Afrikan sarven alueella, Afganistanissa taas koko käynnissä oleva operaatio pitäisi lopettaa ja keskittää voimavarat neuvotteluiden käynnistämiseen kriisin kaikkien osapuolien kesken. Suomen on toimittava aktiivisena kumppanina kehitysyhteistyöhankkeissa, joiden tavoitteena on aina oltava paikallisten ihmisten etu ja globaali oikeudenmukaisuus, oman vientiteollisuuden piilotukemisen sijasta. Toinen kehitysyhteistyön painopiste on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, johon kehittyvät maat tarvitsevat tukea. Globaalin oikeudenmukaisuuden toteutuminen edellyttää myös aktiivisia toimia reilun kaupan hyväksi. Kolmannen maailman tuotanto on suljettu tullimuurin taakse, samalla kun vauraat länsimaat saavat upottaa omaa ylijäämäänsä kehitysmaihin tullitta. Asetelman pitäisi olla päinvastainen. Perinteistä kehitysyhteistyötäkin tarvitaan. Määrärahat pitää nostaa vähintäänkin tavoitetasolle, 0,7 %:iin bkt:sta, jo seuraavalla hallituskaudella. Kansainvälisen kaupan ja rahoituksen sääntöjä on selkeytettävä vähinäänkin niin, että ne ovat samat kaikille. Rahoitusmarkkinoiden toiminnan on oltava avointa ja läpinäkyvää, niiden kansainvälistä valvontaa on tehostettava. Talousliittojen ulkopuolisten maiden vakautta voidaan tukea valuuttakauppaa sääntelevällä kansainvälisellä verolla. Maanpuolustus perustuu Suomessa asevelvollisuudelle. Asevelvollisuus on syytä muuttaa miehiä ja naisia yhtäläisesti koskevaksi kansalaispalveluksi. Palvelusta suorittavien määrä pitää suhteuttaa ajankohtaisiin turvallisuusuhkiin ja siviiliyhteiskunnan tarpeisiin. Ei ole mielekästä varautua laajaan rintamasotaan, jos vihollisia ei ole näköpiirissä. Palvelusvelvollisten työpanosta voidaan aivan yhtä hyvin hyödyntää vanhustenhoidossa, ja muissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. 8

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Talouspoliittinen valiokunta

Talouspoliittinen valiokunta Mietintö 1 (5) Talouspoliittinen valiokunta Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Esitykset 3.1.1 3.1.23 Suomalaisen metalliteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa.

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot