Vihreä tehtävä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreä tehtävä 2010-2014"

Transkriptio

1 Valtuuskunta LIITE 3 Poliittinen ohjelma 2.0 Vihreä tehtävä Sisällysluettelo Monipuolisempi ympäristö, parempi ilmasto...1 Työ ja talous: Vihreä laatuyhteiskunta...3 Tieto, talous ja tekijäinoikeudet...4 Ihmiset: Enemmän ja parempia vuosia...5 Talous tasapainoon vihreillä veroilla...7 Vihreä verouudistus...7 Peruspalveluiden rahoitus...7 Ulkopolitiikka...8 Talousvaikeudet, ilmastokriisi ja väestön ikääntyminen tekevät poliittisesta lähitulevaisuudesta haasteellisen. Huoltosuhde heikkenee, samalla kun pitäisi kuluttaa vähemmän ja kasvattaa tuottavuutta. Ilmastopäästöt ja energiankulutus on saatettava pysyvästi laskevalle uralle, mutta sen ohessa on huolehdittava perusturvan, terveyspalveluiden ja koulutuksen rahoituksesta. Tarvitaan vihreää politiikkaa. Vihreiden tavoitteena on oikeudenmukaisempi ja ekologisempi yhteiskunta, jossa ihmisillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ympäristöönsä ja omaan elämäänsä, ja toteuttaa omia mahdollisuuksiaan. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kulutuksen, tuotannon, verotuksen ja työelämän vihreää peruskorjausta sekä tinkimätöntä työtä yhdenvertaisuuden turvaamiseksi ja talousjärjestelmän inhimillisten vinoutumien poistamiseksi. Monipuolisempi ympäristö, parempi ilmasto Ilmastokriisi on kestämättömän elämäntavan kuumin, muttei ainut oire. Maapallon tarjoamat välttämättömät ekosysteemipalvelut kuten puhdas vesi, monimuotoinen luonto, leuto ilmakehä, kalakannat ja luonnonvarat ovat uhattuina. Vihreä politiikka huomioi luonnon ja ympäristön kestävyyden kaikkialla, puhutaan sitten työstä, asumisesta, kulutuksesta, liikkumisesta tai lämmityksestä. Tarvitsemme bioenergiaa, kotimaisella osaamisella tuotettua maalämpöä, tuulivoimaa, pellettejä, biokaasua ja metsähaketta. Syöttötariffi eli takuuhintajärjestelmä on ulotettava koskemaan kaikkea uusiutuvaa energiaa. Myös pienten voimaloiden, esimerkiksi maatilojen biokaasulaitosten, on saatava myydä sähköä kantaverkkoon. Hajautettu tuotanto tuo sähkömarkkinoille kaivattua kilpailua. - Uusien pientalojen öljylämmitys ja suora sähkölämmitys on kiellettävä. - Vanhoja on korvattava lämpöpumpuilla, pelleteillä ym. Tähän on myönnettävä investointitukia. - Uusiutuvan energian koulutusta ja tutkimusta on lisättävä. - Investointitukia kokeellisille hankkeille on lisättävä. - Turpeenpoltosta on luovuttava - Uusien hiilivoimaloiden rakentamiselle on säädettävä kielto, tai ainakin erityislupamenettely - Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on varmistettava 1

2 On panostettava perinnebiotooppeihin; miksi tuoda lampaita maapallon toiselta puolelta, kun villaa kasvaa myös kotimaassa, samalla kun eläimet parturoivat niittyjä päiväperhosten elinympäristöksi? Lisäksi tarvitsemme älykkäitä sähköverkkoja, jotka osaavat ottaa vastaan talomme katolla pyörivän tuulivoiman tuottaman hukkaenergian. Tarvitsemme lisää junia, jotka kulkevat nopeammin, ja tarvitsemme sähköautoja kattamaan kuljetustarpeen siellä, minne bussit ja junat eivät kulje. Vihreän talouden ja puhtaan teknologian alat ovat vahvassa kasvussa maailmalla. Valtiovallan tukemat investoinnit energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja raiteisiin luovat uusia työpaikkoja ja yrittämisen mahdollisuuksia. Suomen on oltava vihreän talouden edelläkävijä. Vihreä talous on palveluvaltainen, energiatehokas ja säästeliäs. Se tuottaa parempaa elämää paremmassa ympäristössä. Uusi energiateknologia on vahvassa kasvussa maailmalla. Suomen pitää korkean teknologian maana olla johdossa tällä kasvualueella. Uusiutuvasta energiasta tulee sitä kannattavampaa, mitä useammat maat siirtyvät sitä käyttämään. Kotimaassa noudatettavien normien käyttöönottoa on ajettava myös EU:ssa. Suomen pitää säätää päästövähennyksiä aikatauluttava ilmastolaki, jossa selkeästi määritellään sitova neljän prosentin vuosittainen päästövähennysvaatimus. Tämä takaa, että pitkän aikavälin tavoitteet myös toteutuvat. Samalla on pyrittävä siihen, että ilmastolain tavoitteet muotoutuvat yleiseurooppalaiseksi normiksi. Energiatehokasta, mutta silti kannattavaa taloutta voidaan ja pitää edistää lukuisin käytännön toimin: - Kodinkoneiden energiankulutusnormit - Reaaliaikainen sähkön, veden ja lämmön kulutuksen mittaus joka kotiin - Matalaenergia- ja passiivitalot - Korjausrakentamisen energiatehokkuusnormit - Teollisuuden prosesseissa on edelleen kannattavia energiatehokkuusinvestointeja tekemättä - Älykäs sähköverkko tasaa kulutushuippuja ja vähentää varakapasiteetin tarvetta - Liikenneinvestointien pääosa on kohdistettava raiteisiin. Vihreän liikennepolitiikan tavoitteena on, että raideliikenne tekee Suomen sisäiset lentoreitit kannattamattomiksi. - Kaupunkiseuduilla tiivistyvä yhdyskuntarakenne ja parantuva joukkoliikenne tekevät kävelystä, pyöräilystä ja raideliikenteestä suosituimman vaihtoehdon. - Kaupunkien ulkopuolella sähköautot ja muut vähäpäästöiset autot yleistyvät. Niiden kehitystyöhön ja käyttöönottoon tarvitaan julkista tukea. - Hitaasti hajoavan jätteen tuottaminen on tehtävä kannattamattomaksi, korjaaminen, uudelleenkäyttö ja kierrätys on taas tehtävä edulliseksi ja käteväksi. - Jätevero on ulotettava koskemaan yksityisiä kaatopaikkoja. Koko tuotanto on muutettava energiapihimmäksi. Tähän tulee kannustaa niin verotuksella kuin lisäämällä kuluttajien tietoisuutta ympäristövaikutuksista - esimerkiksi erilaisin pakkausmerkinnöin. Itämeren ja muiden vesistöjen suojelemiseksi on puututtava maatalouden päästöihin. Maataloutta on kannustettava nykyistä ekologisempaan tuotantoon. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on uudistettava. Tukitoimet tulee sitoa käytäntöihin, jotka todistetusti vähentävät ravinnekuormitusta. Tukea tulee myöntää ympäristön kannalta vaikuttavimmille toimille. Vesivoimaa ei tule rakentaa lisää, mutta olemassa olevien voimaloiden toimintaa voidaan tehostaa. Joitakin virtavesiluonnon kannalta kaikkein haitallisimpia vesivoimaloita voidaan jopa purkaa. Eläinten oikeudet turvaavaa lainsäädäntöä on vahvistettava ja valvontaa tehostettava. Myös tuotantoeläimillä on oltava mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Turkistarhaus on 2

3 siirtymäajan jälkeen kiellettävä. Vihreiden mielestä metsien rooli elinkeinona, energialähteenä ja virkistys- ja suojelualueina on yhdistettävissä. Laaja ojitus on muuttanut suomalaiset suot hiilinieluista päästöjen lähteiksi. Samalla on tuhottu laajoja ekosysteemejä. Uusia luonnontilaisia soita ei pidä enää ottaa turvetuotannon käyttöön. Jäljellä olevan suoluonnon suojelua on lisättävä ja ojitettuja soita on ennallistettava. Metsäenergian käyttöä tulee voimakkaasti lisätä ja hakevoimaloille on saatava syöttötariffit. Paperin käyttö maailmalla vähenee, samalla kun metsäteollisuus siirtää toimintaansa maihin, jossa raaka-aine kasvaa nopeammin. Metsätalouden kriisi pitää ratkaista siten, että tuotannon painopistettä siirretään vihreän metsäohjelman mukaisesti alkutuotannosta jalostukseen. Puunkäytön tavoitteena tulee olla monipuolistaminen ja jalostusasteen nosto: ei vain paperia, vaan myös kirjoja, lääkkeitä, biomuoveja, taloja ja huonekaluja. Metsien käytössä on siirryttävä mahdollisuuksien mukaan valikoivaan metsätalouteen, eli puun korjaamiseen eri ikäisenä, samalla niin, että metsien monimuotoisuus lisääntyy ja eliöstö voi paremmin. Metsistä pitää löytyä nykyistä enemmän mustikoita ja metsoja, vähemmän hakkuu-aukeita. Metsiensuojelua on lisättävä. Kansalliseksi tavoitteeksi on asetettava, että vähintään noin 10 prosenttia metsämaasta suojellaan myös Oulu-Joensuu linjan eteläpuolella. Tavoitteen saavuttamiseksi talousmetsät on palautettava nykyistä monimuotoisemmiksi. Maanomistajille on taattava suojelusta riittävä korvaus. Työ ja talous: Vihreä laatuyhteiskunta Niillä elämänalueilla, joilla valtion osallistuminen taloudelliseen toimintaan (esimerkiksi omistamalla yrityksiä) on mielekästä tai välttämätöntä, valtion on noudatettava selkeää omistajapolitiikkaa ja lähettävä siitä, että yritystoiminnalla pitää olla muitakin tavoitteita kuin omistajan vaurastuttaminen. Valtionyhtiöiden on huomioitava myös luontoarvot, työllisyys ja huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset. Luonnonvarat ovat monella tavalla yhteisiä silloinkin, kun ne ovat yksityisessä omistuksessa, ja varsinkin silloin, kuin valtion omistama yritys hallinnoi niitä. Puut voivat olla yksityisomistuksessa, mutta maisema kuuluu kaikille. Teollisen määräyhteiskunnan sijaan tarvitsemme pienien ja keskisuurten yritysten varaan rakentuvan vihreän laatuyhteiskunnan. Tavaroita tarvitaan vähemmän, jos ne ovat laadukkaampia ja kestävät pidempään. Kertakäyttötavaroiden sijaan tarvitsemme kierrätystä ja kestävyyttä. Yrittäjien sosiaaliturvasta on huolehdittava, samalla kun on huomioitava että on sellaisiakin yrityksiä, joissa yrittäjä toimii osa-aikaisesti, saaden osan elannostaan muualta. Yrittäjäksi ryhtymistä on helpotettava keventämällä byrokratiaa ja yksinkertaistamalla pienimpien yritysten kirjanpitoa. Näin myös monen maahanmuuttajan alkutaival helpottuu, samalla kun kulmabaarissa tarjotaan maukkaampaa tofua, Talouselämän muutokset heijastuvat työelämään monin tavoin. Elinikäiset työsuhteet vähenevät, samalla kun lyhytkestoiset ja epätyypilliset työsuhteet ovat muuttumassa yhä tyypillisemmiksi. Vihreiden perustulomallin tavoitteena on uudistaa perusturvaa siten, että se vastaa nykyaikaisia työelämän käytäntöjä. Perustulo takaa kannustavalla tavalla kaikille minimitoimeentulon, ja sopii ratkaisuksi paitsi kaupunkien epätyypillistyville työmarkkinoille, myös maaseudulle, jossa toimeentulo koostuu useista pienistä puroista, kuten viljelystä, metsätaloudesta, matkailusta, 3

4 käsitöistä ja tulevaisuudessa myös hajautetusta energiantuotannosta. Lisäksi uuden työn tekijöiden oikeuksia on kehitettävä muillakin tavoilla. Nykyinen järjestelmä kaipaa mielestämme ainakin seuraavia uudistuksia: - Perusturvan yhtenäistäminen - Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotus, ettei toimeentulotukea tarvitse käyttää tarveharkintaisena piiloperustulona. Tukia on nostettava, vaikka ei olisikaan samalla varaa nostaa ansioturvaa - Puolison tulojen vaikutuksen purkaminen erilaisiin etuuksiin - Toimeentulotuen saamiseen liittyvän kontrollin purkaminen - Toimeentulotuen perusosan maksaminen on siirrettävä kunnilta Kelaan - Karenssiajoista luopuminen ja ansiomahdollisuuksien kehittäminen siten, että minkä tahansa työn vastaanottaminen on tuntuvasti kannattavampaa kuin nykyisin - Ansiosidonnaiselle pitää päästä nykyistä lyhyemmällä työpätkällä - Perusturvan uudistuksen lisäksi myös työlainsäädäntöä on päivitettävä ajan tasalle. Työnantajien on liian helppoa kiertää työntekijöille taattuja oikeuksia käyttämällä epäsäännöllistä työvoimaa, joilla näitä oikeuksia ei ole - Myös palkkioista on maksettava eläkkeet - Varallaolokorvaukset tapauksissa, joissa työn teettäjä odottaa työntekijän olevan käytettävissä tarvittaessa - Perusturvaa on kehitettävä siten, että ihmisten siirtyessä elämäntilanteesta toiseen tuet eivät katkea - Sijaisille, osa-aikaisille ja määräaikaisille työntekijöille sekä apurahalla eläville mahdollisimman samanlaiset edut kuin kiinteässä kuin työsuhteessa oleville - Alihankkijoille on pitkäkestoisemmissa yhteistyösuhteissa taattava sama turva kuin vakinaiselle työvoimalle - Vihreiden on pyrittävä aktivoitumaan myös ay-liikkeessä, ja samalla pyrittävä vaikuttamaan niihin sisältäpäin siten, että vihreät uudistukset saavat lisää kannatusta. Vihreässä Suomessa hyvinvointi ulottuu myös taajamien ulkopuolelle. Puhdas luonto ja elävä maaseutu tarjoavat hyvät edellytykset luontomatkailulle ja seikkailulomille, luomutuotanto ja erikoistunut maataloustuotanto tarjoavat lähiruokaa taajamiin ja hajautettu energiatuotanto työllistää jatkossa yhä useampia. Vihreiden pienyrittäjämyönteinen elinkeinopolitiikka ja perustulo mahdollistavat elämän myös pienemmissä kunnissa, ja hajautettu ekologinen energiatuotanto tarjoaa uusia ansaintamahdollisuuksia myös ratikkareittien ulkopuolella. Konkreettisia aluepoliittisia keinoja ovat - Nopeat ratayhteydet - Nopeat tietoliikenneyhteydet - Hajautettu energiantuotanto - Alueiden omien resurssien tehokkaampi hyödyntäminen hajasijoituksen sijasta Tieto, talous ja tekijäinoikeudet Tiedon avoin saatavuus on demokratian paras tae. Sen vuoksi tiedon on oltavat mahdollisimman laajalti kaikkien saatavissa. Kansalaisten sivistykselliset perusoikeudet on taattava myös digitaalisessa ympäristössä. Aineettomat oikeudet ovat monellakin tavalla uuden yhteiskunnan politiikan keskiössä. Ne määrittävät työn, teoksen tai keksinnön tekijän oikeudet työnsä tuloksiin ja samalla asettavat puitteet alihankintaketjujen toiminnalle. 4

5 Työsuhteiden epätyypillistyessä aineettomat oikeudet muodostavat kentän, jolla työntekijä ja työnantaja keskustelevat eduistaan. Oikeuksista sovittaessa on varmistettava sekä tekijän oikeudet, kuluttajan mahdollisuudet, että tietotalouden toimintaedellytykset. Aineettomat oikeudet jakautuvat patentti- ja tekijäinoikeuksiin. Patentit suojelevat keksintöjä, tekijäinoikeudet teoksia. Lainsäädäntö laahaa kuitenkin tietoyhteiskunnan verran ajastaan jäljessä, sillä teosoikeuksissa taideteokset ja kaupallisiksi tuotteiksi tarkoitetut tietokoneohjelmat ovat samalla viivalla. Vihreiden ehdotus toimivammaksi jaotteluksi on: Patenttioikeudet, kuten nykyisin, rajattuna kuitenkin niin, ettei eloperäisiä yhdistelmiä voi patentoida (esim. geenipatentit) - Patentin voimassaoloaikaa pitää lyhentää, jos patentoitu keksintö ei päädy tuotantoon. Näin voidaan estää esimerkiksi lääketutkimuksessa yleinen miinoittaminen, jossa tietyn kohteen ympäriltä patentoidaan kaikki mahdollinen sen estämiseksi, etteivät kilpailijat pääse edistämään omia tutkimuksiaan. - Tietyissä tilanteissa patenttioikeudet on voitava myös murtaa, kuten silloin, kun jonkun maan kansalaisten terveys tai elämä on uhattuna ja patenttioikeudet tekevät lääkkeiden saamisen mahdottomaksi Innovaatio-oikeudet, joihin lukeutuvat kaupallisesti hyödynnettävät teokset, kuten ohjelmistot, sekä sellaiset patenttioikeuksien piiriin lukeutuneet keksinnöt, jotka eivät vaadi erillistä valmistusta - Innovaatio-oikeuksien voimassaoloaika on lyhyt - Työsuhdeolettaman voimassaolo on rajoitettava vain innovaatio-oikeuksiin 3. Teosoikeudet, jotka kattavat erilaiset taiteellista työtä edellyttävät ainutkertaiset teokset, journalistiset tuotteet sekä käsityöläisten valmistamat esineet. Teoksien oikeuksia ei voi siirtää toiselle eikä niitä voida esittää ilman tekijän lupaa - Poikkeuksena kollektiiviseen muistiin olennaisesti liittyvät arkistot, kuten aiemmin esitetyt tvohjelmat ja jo julkaistut sanomalehtien numerot, joiden esittäminen netissä on vapaata elleivät tekijät erikseen kiellä esittämistä - Teosoikeudet voidaan säätää ikuisiksi, mutta kuitenkin niin, että tekijän kuoltua ne siirtyvät julkiselle taholle, joka palauttaa saamansa tekijäinoikeuskorvaukset taiteellisen tuotannon rahoittamiseen Ihmiset: Enemmän ja parempia vuosia Vihreän politiikan tavoitteena on laadukkaampi elämä paremmassa ympäristössä ja lempeämmässä yhteiskunnassa. Se edellyttää eri ikävaiheiden parempaa resurssointia, yhteiskunnallisen, sukupuolisen ja etnisen tasa-arvon kehittämistä ja erityisryhmien tehokasta tukemista. Jokaisen on iästään ja taustastaan riippumatta voitava toteuttaa omia mahdollisuuksiaan, vaikuttaa itse omaan kohtaloonsa ja elää täyttä elämää. Valtion- ja kuntatalouden säästöjä säästöjä ei saa aloittaa lapsista ja nuorista. Yhdenkään lapsen ei pitäisi elää köyhyydessä, eikä vanhempien tulotaso saa vaikuttaa siihen, minkälaiset mahdollisuudet kasvavalle lapselle aukeavat. Tarvitaan - - Lapsiperheiden kohdennettua tukemista - Lisää hiekkaa ja nurmikkoa, vähemmän asvalttia - Eri päivähoitomuotojen tutkimista ja kokeilemista - Uusia ja parempia tapoja työn ja perheen yhdistämiseen 5

6 Epätyypillisissä työsuhteissa olevien vanhempien tukemista lapsen sairastaessa - Autoilun rajoittamista alueilla, joilla asuu paljon lapsia - Pienempiä opetus- ja päivähoitoryhmiä, joista on säädettävä lailla - Yksinhuoltajien kannustavaa tukemista siten, että myös työssäkäynti kannattaa - Etävanhempien aseman arviointia ja tukemista Koulutus on suunniteltava siten, että se avartaa mahdollisuuksia valita, mutta ei pakota siihen. Tulevasta taloudellisesta menestyksestä ei saa joutua kantamaan vastuuta jo peruskoululaisena. Erityisnuorisotyöhön on panostettava paitsi nuorten itsensä takia, myös siksi, että jos pienempiin ongelmiin voidaan puuttua, isompia ei välttämättä tule. On paljon halvempaa panostaa ennalta ehkäisevään nuorisopsykiatriaan nyt kuin hoitaa raskaita mielenterveysongelmia myöhemmin. Samaa periaatetta on noudatettava kaikessa terveydenhuollossa myös muiden ikäryhmien osalta. Säästäminen ennalta ehkäisevässä hoidossa lisää kustannuksia varsinaisessa terveyshuollossa. Suukirurgia on paljon kalliimpaa kuin hampaiden paikkaaminen ajoissa. On mielekkäämpää ja edullisempaa hoitaa terveyttä, kuin lisääntyviä sairauksia. Peruskouluissa voidaan luopua toisen kotimaisen kielen pakollisesta opetuksesta. Tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta on luovuttava monipuolisen erilaisten katsomuksien perusteita valottavan opetuksen hyväksi. Koulutuksessa on keskityttävä yleissivistäviin päämääriin ja täysivaltaisen kansalaisuuden kannalta välttämättömien tietojen ja taitojen hallintaan ammatillisten valmiuksien kehittämisen lisäksi. Korkeakouluissa on jatkossa keskityttävä perustehtäviin, tutkimukseen ja opetukseen, kasvavan hallinnoinnin sijasta. Uudet ihmiskuntaa hyödyttävät innovaatiot eivät synny laitoskokouksissa, vaan laboratorioissa, kirjastoissa ja kammioissa. Hallinnon määrärahoja on leikattava perustutkimuksen hyväksi. Vanhustenhoidossa on pyrittävä siihen, että ihmisen toimijuus säilyy elämä loppumetreille saakka. Kotipaikkakunta ei saa vaikuttaa vanhenevan ihmisen tarvitseman hoidon laatuun. Yli 85- vuotiaiden ihmisten hoitokulut on siirrettävä kunnilta valtiolle. Kuntien ja valtion työnjako on muutenkin avattava kriittiselle tarkastelulle. Katsomusten markkinoilla vihreät noudattavat sallivaa linjaa. Maailmankatsomuksen ja uskonnon vapautta on puolustettava, monikulttuurisessa yhteiskunnassa valtion tulee kohdella kaikkia uskonnollisia yhteisöjä tasaveroisesti ja valtion erityissuhde kahteen uskonnolliseen yhdyskuntaan on lopetettava. Kuitenkaan väärän suvaitsevaisuuden nimissä ei tule hyväksyä ihmisoikeuksien loukkaamista, ja kaikilta tulee vaatia yhtäläistä muiden arvostamista. Sukupuolten vastakkainasetteluiden aika on ohi. Tilalle tarvitaan aitoa samanarvoisuutta: se on sukupuolten yhteisen edun mukaista. Miesten ja naisten on hyvä tarkastella asioita myös toistensa tulokulmasta. Vanhemmuuden kustannukset on jaettavat tasapuolisemmin eri työnantajien kesken, ja vanhempainvapaalle jääminen on oltava oikeus sukupuoleen katsomatta. Konkreettisena päämääränä vihreät ajavat mallia. Vihreät kannattavat sukupuolineutraalia avioliittolakia, ja muidenkin sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuvien erotteluiden purkamista. Lapsi ei perusta kehitystään vanhempien sukupuolelle, vaan saamalleen rakkaudelle. Vähemmistöpolitiikassa vihreät lähtevät siitä, että enemmistöä ei ole. Eri lähtökohdista ja taustoista tulevien ihmisten on voitava kokea itsensä samanarvoisiksi muiden kanssa. Tarvitsemme matalampia kynnyksiä, avarampia käsityksiä ja parempaa maahanmuuttajien 6

7 kotouttamispolitiikkaa. Talous tasapainoon vihreillä veroilla Vihreä verouudistus Väestön ikääntyminen ja talouskriisin aiheuttama velkaantuminen kuormittavat valtiontaloutta tulevina vuosikymmeninä. Taloudessa pitää pyrkiä tasapainoon ekologisista tavoitteista tinkimättä. Vihreän verouudistuksen tavoitteena on tehdä ekologisesta elämästä myös taloudellisesti houkuttelevaa, ja samalla huolehtia yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta valtiontalouden tasapainoa unohtamatta. Verotus pitää kohdentaa uudella tavalla, siirtämällä verotuksen painopistettä työstä kulutukseen ja ekologisiin haittoihin. Käytössä oleva progressiivinen verotus on tärkein tapa tasoittaa tuloeroja ja lisätä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Työn verotuksen keventyessä kunnallisverotuksen muuttamista progressiiviseksi on syytä harkita. Pienimmät tulot pitää vapauttaa veroista. Se voidaan rahoittaa kiristämällä pääomaverotusta. Verotuksen suuntaaminen luonnonvarojen kulutukseen ja luonnon kuormittamiseen on ekologisen rakennemuutoksen keskeinen väline. Täsmällisempiä keinoja ovat - Autoverotuksen korottaminen ja sen kohdentaminen auton käyttöön ja autokohtaisiin päästöihin - Ruuhkamaksut isoimmissa asutuskeskuksissa - Kiinteistövero on porrastettava sijainnin ja asumisen ekotehokkuuden mukaan - Ajan, paikan ja auton päästötason mukaan porrastetut tienkäyttömaksut, jotka perustuvat paikannukseen - Sähköveron määräytyminen kulutuksen mukaan Peruspalveluiden rahoitus Suurten ikäluokkien eläköitymisen, ekologisten haasteiden ja finanssikriisin johdosta julkinen talous on kovilla. Vajeen kattamiseen on useita keinoja: - Tuloverotuksen progressiivisuuden ulottaminen myös pääomaveroihin - Listaamattomien yritysten osinkojen verovapauden poistaminen - Kiinteistöveron asteittainen korottaminen on sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa laajentaa veropohjaa, sillä vero määräytyy omaisuuden määrän mukaan toisin kuin kunnallisvero, joka on kaikille sama. Nykyisellään kiinteistöveron taso on kunnasta riippuen vähintään 0,22 % ja enintään 0,50 % kiinteistön arvosta. Haarukka pitää nostaa välille 0,7-1,0%, jolloin vero on edelleen alempi kuin esimerkiksi Tanskassa, mutta yleistä kansainvälistä tasoa. - Arvolisäveron uudistaminen siten, että sen kokonaistuotto nousee. - Operaattoreilta kerättävä tietoliikennevero, jonka tuotoista pitää maksaa myös korvauksia netissä leviävien teosten tekijöille Veropohjaa voidaan laajentaa myös veronkiertoa torjumalla: - Eurooppalaiset verokilpailun vähentäminen - Veroparatiiseista käsin toimivien yritysten rangaistusverotus kotimaassa ja niiden 7

8 sulkemiseen pyrkiminen EU:ssa - Verovähennysten vähentäminen - Käännetty alv, joka siirtää vastuun arvonlisäveron suorittamisesta aliurakoitsijoilta ketjun yläpäähän Yritysten on voitava halutessaan korvamerkitä seurakunnille maksettava osa yhteisöverosta valitsemalleen uskonnolliselle yhteisölle tai kehitysyhteistyöhön. Ulkopolitiikka Vihreät eivät ole viemässä Suomea Natoon. Sotilaallisten kysymysten sijasta ulkopolitiikassa tulee painottaa ilmasto-, energia-, vesi- ja talouskriisien torjuntaa yhdessä kaikkien osallisten kesken. Kriisinhallinnassa tärkein yhteistyöjärjestö on YK. Operaatioihin osallistuttaessa on huolellisesti pohdittava, missä apua tarvitaan eniten, ja missä Suomen panoksella voidaan saada jotain todella aikaiseksi. Tärkeintä on kohdealueen tarve saada apua. Sitä tarvitaan erityisesti Afrikan sarven alueella, Afganistanissa taas koko käynnissä oleva operaatio pitäisi lopettaa ja keskittää voimavarat neuvotteluiden käynnistämiseen kriisin kaikkien osapuolien kesken. Suomen on toimittava aktiivisena kumppanina kehitysyhteistyöhankkeissa, joiden tavoitteena on aina oltava paikallisten ihmisten etu ja globaali oikeudenmukaisuus, oman vientiteollisuuden piilotukemisen sijasta. Toinen kehitysyhteistyön painopiste on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, johon kehittyvät maat tarvitsevat tukea. Globaalin oikeudenmukaisuuden toteutuminen edellyttää myös aktiivisia toimia reilun kaupan hyväksi. Kolmannen maailman tuotanto on suljettu tullimuurin taakse, samalla kun vauraat länsimaat saavat upottaa omaa ylijäämäänsä kehitysmaihin tullitta. Asetelman pitäisi olla päinvastainen. Perinteistä kehitysyhteistyötäkin tarvitaan. Määrärahat pitää nostaa vähintäänkin tavoitetasolle, 0,7 %:iin bkt:sta, jo seuraavalla hallituskaudella. Kansainvälisen kaupan ja rahoituksen sääntöjä on selkeytettävä vähinäänkin niin, että ne ovat samat kaikille. Rahoitusmarkkinoiden toiminnan on oltava avointa ja läpinäkyvää, niiden kansainvälistä valvontaa on tehostettava. Talousliittojen ulkopuolisten maiden vakautta voidaan tukea valuuttakauppaa sääntelevällä kansainvälisellä verolla. Maanpuolustus perustuu Suomessa asevelvollisuudelle. Asevelvollisuus on syytä muuttaa miehiä ja naisia yhtäläisesti koskevaksi kansalaispalveluksi. Palvelusta suorittavien määrä pitää suhteuttaa ajankohtaisiin turvallisuusuhkiin ja siviiliyhteiskunnan tarpeisiin. Ei ole mielekästä varautua laajaan rintamasotaan, jos vihollisia ei ole näköpiirissä. Palvelusvelvollisten työpanosta voidaan aivan yhtä hyvin hyödyntää vanhustenhoidossa, ja muissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. 8

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle

Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 29.1. 2013 Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto 1. Suomen ympäristöhaasteet Vesiensuojelu:

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa vt. kaupunkikehitysjohtaja Aimo Ahti 17.3.2011 Aimo Ahti 0 Suomen tie! 17.3.2011 Aimo Ahti 1 Rakennemuutoksen ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Kyse ei ole teknologiasta vaan tarinasta, joka luo luottamusta uusiin mahdollisuuksiin yrittämisessä,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot