Vihreä tehtävä
|
|
- Aino Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtuuskunta LIITE 3 Poliittinen ohjelma 2.0 Vihreä tehtävä Sisällysluettelo Monipuolisempi ympäristö, parempi ilmasto...1 Työ ja talous: Vihreä laatuyhteiskunta...3 Tieto, talous ja tekijäinoikeudet...4 Ihmiset: Enemmän ja parempia vuosia...5 Talous tasapainoon vihreillä veroilla...7 Vihreä verouudistus...7 Peruspalveluiden rahoitus...7 Ulkopolitiikka...8 Talousvaikeudet, ilmastokriisi ja väestön ikääntyminen tekevät poliittisesta lähitulevaisuudesta haasteellisen. Huoltosuhde heikkenee, samalla kun pitäisi kuluttaa vähemmän ja kasvattaa tuottavuutta. Ilmastopäästöt ja energiankulutus on saatettava pysyvästi laskevalle uralle, mutta sen ohessa on huolehdittava perusturvan, terveyspalveluiden ja koulutuksen rahoituksesta. Tarvitaan vihreää politiikkaa. Vihreiden tavoitteena on oikeudenmukaisempi ja ekologisempi yhteiskunta, jossa ihmisillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ympäristöönsä ja omaan elämäänsä, ja toteuttaa omia mahdollisuuksiaan. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kulutuksen, tuotannon, verotuksen ja työelämän vihreää peruskorjausta sekä tinkimätöntä työtä yhdenvertaisuuden turvaamiseksi ja talousjärjestelmän inhimillisten vinoutumien poistamiseksi. Monipuolisempi ympäristö, parempi ilmasto Ilmastokriisi on kestämättömän elämäntavan kuumin, muttei ainut oire. Maapallon tarjoamat välttämättömät ekosysteemipalvelut kuten puhdas vesi, monimuotoinen luonto, leuto ilmakehä, kalakannat ja luonnonvarat ovat uhattuina. Vihreä politiikka huomioi luonnon ja ympäristön kestävyyden kaikkialla, puhutaan sitten työstä, asumisesta, kulutuksesta, liikkumisesta tai lämmityksestä. Tarvitsemme bioenergiaa, kotimaisella osaamisella tuotettua maalämpöä, tuulivoimaa, pellettejä, biokaasua ja metsähaketta. Syöttötariffi eli takuuhintajärjestelmä on ulotettava koskemaan kaikkea uusiutuvaa energiaa. Myös pienten voimaloiden, esimerkiksi maatilojen biokaasulaitosten, on saatava myydä sähköä kantaverkkoon. Hajautettu tuotanto tuo sähkömarkkinoille kaivattua kilpailua. - Uusien pientalojen öljylämmitys ja suora sähkölämmitys on kiellettävä. - Vanhoja on korvattava lämpöpumpuilla, pelleteillä ym. Tähän on myönnettävä investointitukia. - Uusiutuvan energian koulutusta ja tutkimusta on lisättävä. - Investointitukia kokeellisille hankkeille on lisättävä. - Turpeenpoltosta on luovuttava - Uusien hiilivoimaloiden rakentamiselle on säädettävä kielto, tai ainakin erityislupamenettely - Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on varmistettava 1
2 On panostettava perinnebiotooppeihin; miksi tuoda lampaita maapallon toiselta puolelta, kun villaa kasvaa myös kotimaassa, samalla kun eläimet parturoivat niittyjä päiväperhosten elinympäristöksi? Lisäksi tarvitsemme älykkäitä sähköverkkoja, jotka osaavat ottaa vastaan talomme katolla pyörivän tuulivoiman tuottaman hukkaenergian. Tarvitsemme lisää junia, jotka kulkevat nopeammin, ja tarvitsemme sähköautoja kattamaan kuljetustarpeen siellä, minne bussit ja junat eivät kulje. Vihreän talouden ja puhtaan teknologian alat ovat vahvassa kasvussa maailmalla. Valtiovallan tukemat investoinnit energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja raiteisiin luovat uusia työpaikkoja ja yrittämisen mahdollisuuksia. Suomen on oltava vihreän talouden edelläkävijä. Vihreä talous on palveluvaltainen, energiatehokas ja säästeliäs. Se tuottaa parempaa elämää paremmassa ympäristössä. Uusi energiateknologia on vahvassa kasvussa maailmalla. Suomen pitää korkean teknologian maana olla johdossa tällä kasvualueella. Uusiutuvasta energiasta tulee sitä kannattavampaa, mitä useammat maat siirtyvät sitä käyttämään. Kotimaassa noudatettavien normien käyttöönottoa on ajettava myös EU:ssa. Suomen pitää säätää päästövähennyksiä aikatauluttava ilmastolaki, jossa selkeästi määritellään sitova neljän prosentin vuosittainen päästövähennysvaatimus. Tämä takaa, että pitkän aikavälin tavoitteet myös toteutuvat. Samalla on pyrittävä siihen, että ilmastolain tavoitteet muotoutuvat yleiseurooppalaiseksi normiksi. Energiatehokasta, mutta silti kannattavaa taloutta voidaan ja pitää edistää lukuisin käytännön toimin: - Kodinkoneiden energiankulutusnormit - Reaaliaikainen sähkön, veden ja lämmön kulutuksen mittaus joka kotiin - Matalaenergia- ja passiivitalot - Korjausrakentamisen energiatehokkuusnormit - Teollisuuden prosesseissa on edelleen kannattavia energiatehokkuusinvestointeja tekemättä - Älykäs sähköverkko tasaa kulutushuippuja ja vähentää varakapasiteetin tarvetta - Liikenneinvestointien pääosa on kohdistettava raiteisiin. Vihreän liikennepolitiikan tavoitteena on, että raideliikenne tekee Suomen sisäiset lentoreitit kannattamattomiksi. - Kaupunkiseuduilla tiivistyvä yhdyskuntarakenne ja parantuva joukkoliikenne tekevät kävelystä, pyöräilystä ja raideliikenteestä suosituimman vaihtoehdon. - Kaupunkien ulkopuolella sähköautot ja muut vähäpäästöiset autot yleistyvät. Niiden kehitystyöhön ja käyttöönottoon tarvitaan julkista tukea. - Hitaasti hajoavan jätteen tuottaminen on tehtävä kannattamattomaksi, korjaaminen, uudelleenkäyttö ja kierrätys on taas tehtävä edulliseksi ja käteväksi. - Jätevero on ulotettava koskemaan yksityisiä kaatopaikkoja. Koko tuotanto on muutettava energiapihimmäksi. Tähän tulee kannustaa niin verotuksella kuin lisäämällä kuluttajien tietoisuutta ympäristövaikutuksista - esimerkiksi erilaisin pakkausmerkinnöin. Itämeren ja muiden vesistöjen suojelemiseksi on puututtava maatalouden päästöihin. Maataloutta on kannustettava nykyistä ekologisempaan tuotantoon. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on uudistettava. Tukitoimet tulee sitoa käytäntöihin, jotka todistetusti vähentävät ravinnekuormitusta. Tukea tulee myöntää ympäristön kannalta vaikuttavimmille toimille. Vesivoimaa ei tule rakentaa lisää, mutta olemassa olevien voimaloiden toimintaa voidaan tehostaa. Joitakin virtavesiluonnon kannalta kaikkein haitallisimpia vesivoimaloita voidaan jopa purkaa. Eläinten oikeudet turvaavaa lainsäädäntöä on vahvistettava ja valvontaa tehostettava. Myös tuotantoeläimillä on oltava mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Turkistarhaus on 2
3 siirtymäajan jälkeen kiellettävä. Vihreiden mielestä metsien rooli elinkeinona, energialähteenä ja virkistys- ja suojelualueina on yhdistettävissä. Laaja ojitus on muuttanut suomalaiset suot hiilinieluista päästöjen lähteiksi. Samalla on tuhottu laajoja ekosysteemejä. Uusia luonnontilaisia soita ei pidä enää ottaa turvetuotannon käyttöön. Jäljellä olevan suoluonnon suojelua on lisättävä ja ojitettuja soita on ennallistettava. Metsäenergian käyttöä tulee voimakkaasti lisätä ja hakevoimaloille on saatava syöttötariffit. Paperin käyttö maailmalla vähenee, samalla kun metsäteollisuus siirtää toimintaansa maihin, jossa raaka-aine kasvaa nopeammin. Metsätalouden kriisi pitää ratkaista siten, että tuotannon painopistettä siirretään vihreän metsäohjelman mukaisesti alkutuotannosta jalostukseen. Puunkäytön tavoitteena tulee olla monipuolistaminen ja jalostusasteen nosto: ei vain paperia, vaan myös kirjoja, lääkkeitä, biomuoveja, taloja ja huonekaluja. Metsien käytössä on siirryttävä mahdollisuuksien mukaan valikoivaan metsätalouteen, eli puun korjaamiseen eri ikäisenä, samalla niin, että metsien monimuotoisuus lisääntyy ja eliöstö voi paremmin. Metsistä pitää löytyä nykyistä enemmän mustikoita ja metsoja, vähemmän hakkuu-aukeita. Metsiensuojelua on lisättävä. Kansalliseksi tavoitteeksi on asetettava, että vähintään noin 10 prosenttia metsämaasta suojellaan myös Oulu-Joensuu linjan eteläpuolella. Tavoitteen saavuttamiseksi talousmetsät on palautettava nykyistä monimuotoisemmiksi. Maanomistajille on taattava suojelusta riittävä korvaus. Työ ja talous: Vihreä laatuyhteiskunta Niillä elämänalueilla, joilla valtion osallistuminen taloudelliseen toimintaan (esimerkiksi omistamalla yrityksiä) on mielekästä tai välttämätöntä, valtion on noudatettava selkeää omistajapolitiikkaa ja lähettävä siitä, että yritystoiminnalla pitää olla muitakin tavoitteita kuin omistajan vaurastuttaminen. Valtionyhtiöiden on huomioitava myös luontoarvot, työllisyys ja huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset. Luonnonvarat ovat monella tavalla yhteisiä silloinkin, kun ne ovat yksityisessä omistuksessa, ja varsinkin silloin, kuin valtion omistama yritys hallinnoi niitä. Puut voivat olla yksityisomistuksessa, mutta maisema kuuluu kaikille. Teollisen määräyhteiskunnan sijaan tarvitsemme pienien ja keskisuurten yritysten varaan rakentuvan vihreän laatuyhteiskunnan. Tavaroita tarvitaan vähemmän, jos ne ovat laadukkaampia ja kestävät pidempään. Kertakäyttötavaroiden sijaan tarvitsemme kierrätystä ja kestävyyttä. Yrittäjien sosiaaliturvasta on huolehdittava, samalla kun on huomioitava että on sellaisiakin yrityksiä, joissa yrittäjä toimii osa-aikaisesti, saaden osan elannostaan muualta. Yrittäjäksi ryhtymistä on helpotettava keventämällä byrokratiaa ja yksinkertaistamalla pienimpien yritysten kirjanpitoa. Näin myös monen maahanmuuttajan alkutaival helpottuu, samalla kun kulmabaarissa tarjotaan maukkaampaa tofua, Talouselämän muutokset heijastuvat työelämään monin tavoin. Elinikäiset työsuhteet vähenevät, samalla kun lyhytkestoiset ja epätyypilliset työsuhteet ovat muuttumassa yhä tyypillisemmiksi. Vihreiden perustulomallin tavoitteena on uudistaa perusturvaa siten, että se vastaa nykyaikaisia työelämän käytäntöjä. Perustulo takaa kannustavalla tavalla kaikille minimitoimeentulon, ja sopii ratkaisuksi paitsi kaupunkien epätyypillistyville työmarkkinoille, myös maaseudulle, jossa toimeentulo koostuu useista pienistä puroista, kuten viljelystä, metsätaloudesta, matkailusta, 3
4 käsitöistä ja tulevaisuudessa myös hajautetusta energiantuotannosta. Lisäksi uuden työn tekijöiden oikeuksia on kehitettävä muillakin tavoilla. Nykyinen järjestelmä kaipaa mielestämme ainakin seuraavia uudistuksia: - Perusturvan yhtenäistäminen - Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotus, ettei toimeentulotukea tarvitse käyttää tarveharkintaisena piiloperustulona. Tukia on nostettava, vaikka ei olisikaan samalla varaa nostaa ansioturvaa - Puolison tulojen vaikutuksen purkaminen erilaisiin etuuksiin - Toimeentulotuen saamiseen liittyvän kontrollin purkaminen - Toimeentulotuen perusosan maksaminen on siirrettävä kunnilta Kelaan - Karenssiajoista luopuminen ja ansiomahdollisuuksien kehittäminen siten, että minkä tahansa työn vastaanottaminen on tuntuvasti kannattavampaa kuin nykyisin - Ansiosidonnaiselle pitää päästä nykyistä lyhyemmällä työpätkällä - Perusturvan uudistuksen lisäksi myös työlainsäädäntöä on päivitettävä ajan tasalle. Työnantajien on liian helppoa kiertää työntekijöille taattuja oikeuksia käyttämällä epäsäännöllistä työvoimaa, joilla näitä oikeuksia ei ole - Myös palkkioista on maksettava eläkkeet - Varallaolokorvaukset tapauksissa, joissa työn teettäjä odottaa työntekijän olevan käytettävissä tarvittaessa - Perusturvaa on kehitettävä siten, että ihmisten siirtyessä elämäntilanteesta toiseen tuet eivät katkea - Sijaisille, osa-aikaisille ja määräaikaisille työntekijöille sekä apurahalla eläville mahdollisimman samanlaiset edut kuin kiinteässä kuin työsuhteessa oleville - Alihankkijoille on pitkäkestoisemmissa yhteistyösuhteissa taattava sama turva kuin vakinaiselle työvoimalle - Vihreiden on pyrittävä aktivoitumaan myös ay-liikkeessä, ja samalla pyrittävä vaikuttamaan niihin sisältäpäin siten, että vihreät uudistukset saavat lisää kannatusta. Vihreässä Suomessa hyvinvointi ulottuu myös taajamien ulkopuolelle. Puhdas luonto ja elävä maaseutu tarjoavat hyvät edellytykset luontomatkailulle ja seikkailulomille, luomutuotanto ja erikoistunut maataloustuotanto tarjoavat lähiruokaa taajamiin ja hajautettu energiatuotanto työllistää jatkossa yhä useampia. Vihreiden pienyrittäjämyönteinen elinkeinopolitiikka ja perustulo mahdollistavat elämän myös pienemmissä kunnissa, ja hajautettu ekologinen energiatuotanto tarjoaa uusia ansaintamahdollisuuksia myös ratikkareittien ulkopuolella. Konkreettisia aluepoliittisia keinoja ovat - Nopeat ratayhteydet - Nopeat tietoliikenneyhteydet - Hajautettu energiantuotanto - Alueiden omien resurssien tehokkaampi hyödyntäminen hajasijoituksen sijasta Tieto, talous ja tekijäinoikeudet Tiedon avoin saatavuus on demokratian paras tae. Sen vuoksi tiedon on oltavat mahdollisimman laajalti kaikkien saatavissa. Kansalaisten sivistykselliset perusoikeudet on taattava myös digitaalisessa ympäristössä. Aineettomat oikeudet ovat monellakin tavalla uuden yhteiskunnan politiikan keskiössä. Ne määrittävät työn, teoksen tai keksinnön tekijän oikeudet työnsä tuloksiin ja samalla asettavat puitteet alihankintaketjujen toiminnalle. 4
5 Työsuhteiden epätyypillistyessä aineettomat oikeudet muodostavat kentän, jolla työntekijä ja työnantaja keskustelevat eduistaan. Oikeuksista sovittaessa on varmistettava sekä tekijän oikeudet, kuluttajan mahdollisuudet, että tietotalouden toimintaedellytykset. Aineettomat oikeudet jakautuvat patentti- ja tekijäinoikeuksiin. Patentit suojelevat keksintöjä, tekijäinoikeudet teoksia. Lainsäädäntö laahaa kuitenkin tietoyhteiskunnan verran ajastaan jäljessä, sillä teosoikeuksissa taideteokset ja kaupallisiksi tuotteiksi tarkoitetut tietokoneohjelmat ovat samalla viivalla. Vihreiden ehdotus toimivammaksi jaotteluksi on: Patenttioikeudet, kuten nykyisin, rajattuna kuitenkin niin, ettei eloperäisiä yhdistelmiä voi patentoida (esim. geenipatentit) - Patentin voimassaoloaikaa pitää lyhentää, jos patentoitu keksintö ei päädy tuotantoon. Näin voidaan estää esimerkiksi lääketutkimuksessa yleinen miinoittaminen, jossa tietyn kohteen ympäriltä patentoidaan kaikki mahdollinen sen estämiseksi, etteivät kilpailijat pääse edistämään omia tutkimuksiaan. - Tietyissä tilanteissa patenttioikeudet on voitava myös murtaa, kuten silloin, kun jonkun maan kansalaisten terveys tai elämä on uhattuna ja patenttioikeudet tekevät lääkkeiden saamisen mahdottomaksi Innovaatio-oikeudet, joihin lukeutuvat kaupallisesti hyödynnettävät teokset, kuten ohjelmistot, sekä sellaiset patenttioikeuksien piiriin lukeutuneet keksinnöt, jotka eivät vaadi erillistä valmistusta - Innovaatio-oikeuksien voimassaoloaika on lyhyt - Työsuhdeolettaman voimassaolo on rajoitettava vain innovaatio-oikeuksiin 3. Teosoikeudet, jotka kattavat erilaiset taiteellista työtä edellyttävät ainutkertaiset teokset, journalistiset tuotteet sekä käsityöläisten valmistamat esineet. Teoksien oikeuksia ei voi siirtää toiselle eikä niitä voida esittää ilman tekijän lupaa - Poikkeuksena kollektiiviseen muistiin olennaisesti liittyvät arkistot, kuten aiemmin esitetyt tvohjelmat ja jo julkaistut sanomalehtien numerot, joiden esittäminen netissä on vapaata elleivät tekijät erikseen kiellä esittämistä - Teosoikeudet voidaan säätää ikuisiksi, mutta kuitenkin niin, että tekijän kuoltua ne siirtyvät julkiselle taholle, joka palauttaa saamansa tekijäinoikeuskorvaukset taiteellisen tuotannon rahoittamiseen Ihmiset: Enemmän ja parempia vuosia Vihreän politiikan tavoitteena on laadukkaampi elämä paremmassa ympäristössä ja lempeämmässä yhteiskunnassa. Se edellyttää eri ikävaiheiden parempaa resurssointia, yhteiskunnallisen, sukupuolisen ja etnisen tasa-arvon kehittämistä ja erityisryhmien tehokasta tukemista. Jokaisen on iästään ja taustastaan riippumatta voitava toteuttaa omia mahdollisuuksiaan, vaikuttaa itse omaan kohtaloonsa ja elää täyttä elämää. Valtion- ja kuntatalouden säästöjä säästöjä ei saa aloittaa lapsista ja nuorista. Yhdenkään lapsen ei pitäisi elää köyhyydessä, eikä vanhempien tulotaso saa vaikuttaa siihen, minkälaiset mahdollisuudet kasvavalle lapselle aukeavat. Tarvitaan - - Lapsiperheiden kohdennettua tukemista - Lisää hiekkaa ja nurmikkoa, vähemmän asvalttia - Eri päivähoitomuotojen tutkimista ja kokeilemista - Uusia ja parempia tapoja työn ja perheen yhdistämiseen 5
6 Epätyypillisissä työsuhteissa olevien vanhempien tukemista lapsen sairastaessa - Autoilun rajoittamista alueilla, joilla asuu paljon lapsia - Pienempiä opetus- ja päivähoitoryhmiä, joista on säädettävä lailla - Yksinhuoltajien kannustavaa tukemista siten, että myös työssäkäynti kannattaa - Etävanhempien aseman arviointia ja tukemista Koulutus on suunniteltava siten, että se avartaa mahdollisuuksia valita, mutta ei pakota siihen. Tulevasta taloudellisesta menestyksestä ei saa joutua kantamaan vastuuta jo peruskoululaisena. Erityisnuorisotyöhön on panostettava paitsi nuorten itsensä takia, myös siksi, että jos pienempiin ongelmiin voidaan puuttua, isompia ei välttämättä tule. On paljon halvempaa panostaa ennalta ehkäisevään nuorisopsykiatriaan nyt kuin hoitaa raskaita mielenterveysongelmia myöhemmin. Samaa periaatetta on noudatettava kaikessa terveydenhuollossa myös muiden ikäryhmien osalta. Säästäminen ennalta ehkäisevässä hoidossa lisää kustannuksia varsinaisessa terveyshuollossa. Suukirurgia on paljon kalliimpaa kuin hampaiden paikkaaminen ajoissa. On mielekkäämpää ja edullisempaa hoitaa terveyttä, kuin lisääntyviä sairauksia. Peruskouluissa voidaan luopua toisen kotimaisen kielen pakollisesta opetuksesta. Tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta on luovuttava monipuolisen erilaisten katsomuksien perusteita valottavan opetuksen hyväksi. Koulutuksessa on keskityttävä yleissivistäviin päämääriin ja täysivaltaisen kansalaisuuden kannalta välttämättömien tietojen ja taitojen hallintaan ammatillisten valmiuksien kehittämisen lisäksi. Korkeakouluissa on jatkossa keskityttävä perustehtäviin, tutkimukseen ja opetukseen, kasvavan hallinnoinnin sijasta. Uudet ihmiskuntaa hyödyttävät innovaatiot eivät synny laitoskokouksissa, vaan laboratorioissa, kirjastoissa ja kammioissa. Hallinnon määrärahoja on leikattava perustutkimuksen hyväksi. Vanhustenhoidossa on pyrittävä siihen, että ihmisen toimijuus säilyy elämä loppumetreille saakka. Kotipaikkakunta ei saa vaikuttaa vanhenevan ihmisen tarvitseman hoidon laatuun. Yli 85- vuotiaiden ihmisten hoitokulut on siirrettävä kunnilta valtiolle. Kuntien ja valtion työnjako on muutenkin avattava kriittiselle tarkastelulle. Katsomusten markkinoilla vihreät noudattavat sallivaa linjaa. Maailmankatsomuksen ja uskonnon vapautta on puolustettava, monikulttuurisessa yhteiskunnassa valtion tulee kohdella kaikkia uskonnollisia yhteisöjä tasaveroisesti ja valtion erityissuhde kahteen uskonnolliseen yhdyskuntaan on lopetettava. Kuitenkaan väärän suvaitsevaisuuden nimissä ei tule hyväksyä ihmisoikeuksien loukkaamista, ja kaikilta tulee vaatia yhtäläistä muiden arvostamista. Sukupuolten vastakkainasetteluiden aika on ohi. Tilalle tarvitaan aitoa samanarvoisuutta: se on sukupuolten yhteisen edun mukaista. Miesten ja naisten on hyvä tarkastella asioita myös toistensa tulokulmasta. Vanhemmuuden kustannukset on jaettavat tasapuolisemmin eri työnantajien kesken, ja vanhempainvapaalle jääminen on oltava oikeus sukupuoleen katsomatta. Konkreettisena päämääränä vihreät ajavat mallia. Vihreät kannattavat sukupuolineutraalia avioliittolakia, ja muidenkin sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuvien erotteluiden purkamista. Lapsi ei perusta kehitystään vanhempien sukupuolelle, vaan saamalleen rakkaudelle. Vähemmistöpolitiikassa vihreät lähtevät siitä, että enemmistöä ei ole. Eri lähtökohdista ja taustoista tulevien ihmisten on voitava kokea itsensä samanarvoisiksi muiden kanssa. Tarvitsemme matalampia kynnyksiä, avarampia käsityksiä ja parempaa maahanmuuttajien 6
7 kotouttamispolitiikkaa. Talous tasapainoon vihreillä veroilla Vihreä verouudistus Väestön ikääntyminen ja talouskriisin aiheuttama velkaantuminen kuormittavat valtiontaloutta tulevina vuosikymmeninä. Taloudessa pitää pyrkiä tasapainoon ekologisista tavoitteista tinkimättä. Vihreän verouudistuksen tavoitteena on tehdä ekologisesta elämästä myös taloudellisesti houkuttelevaa, ja samalla huolehtia yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta valtiontalouden tasapainoa unohtamatta. Verotus pitää kohdentaa uudella tavalla, siirtämällä verotuksen painopistettä työstä kulutukseen ja ekologisiin haittoihin. Käytössä oleva progressiivinen verotus on tärkein tapa tasoittaa tuloeroja ja lisätä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Työn verotuksen keventyessä kunnallisverotuksen muuttamista progressiiviseksi on syytä harkita. Pienimmät tulot pitää vapauttaa veroista. Se voidaan rahoittaa kiristämällä pääomaverotusta. Verotuksen suuntaaminen luonnonvarojen kulutukseen ja luonnon kuormittamiseen on ekologisen rakennemuutoksen keskeinen väline. Täsmällisempiä keinoja ovat - Autoverotuksen korottaminen ja sen kohdentaminen auton käyttöön ja autokohtaisiin päästöihin - Ruuhkamaksut isoimmissa asutuskeskuksissa - Kiinteistövero on porrastettava sijainnin ja asumisen ekotehokkuuden mukaan - Ajan, paikan ja auton päästötason mukaan porrastetut tienkäyttömaksut, jotka perustuvat paikannukseen - Sähköveron määräytyminen kulutuksen mukaan Peruspalveluiden rahoitus Suurten ikäluokkien eläköitymisen, ekologisten haasteiden ja finanssikriisin johdosta julkinen talous on kovilla. Vajeen kattamiseen on useita keinoja: - Tuloverotuksen progressiivisuuden ulottaminen myös pääomaveroihin - Listaamattomien yritysten osinkojen verovapauden poistaminen - Kiinteistöveron asteittainen korottaminen on sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa laajentaa veropohjaa, sillä vero määräytyy omaisuuden määrän mukaan toisin kuin kunnallisvero, joka on kaikille sama. Nykyisellään kiinteistöveron taso on kunnasta riippuen vähintään 0,22 % ja enintään 0,50 % kiinteistön arvosta. Haarukka pitää nostaa välille 0,7-1,0%, jolloin vero on edelleen alempi kuin esimerkiksi Tanskassa, mutta yleistä kansainvälistä tasoa. - Arvolisäveron uudistaminen siten, että sen kokonaistuotto nousee. - Operaattoreilta kerättävä tietoliikennevero, jonka tuotoista pitää maksaa myös korvauksia netissä leviävien teosten tekijöille Veropohjaa voidaan laajentaa myös veronkiertoa torjumalla: - Eurooppalaiset verokilpailun vähentäminen - Veroparatiiseista käsin toimivien yritysten rangaistusverotus kotimaassa ja niiden 7
8 sulkemiseen pyrkiminen EU:ssa - Verovähennysten vähentäminen - Käännetty alv, joka siirtää vastuun arvonlisäveron suorittamisesta aliurakoitsijoilta ketjun yläpäähän Yritysten on voitava halutessaan korvamerkitä seurakunnille maksettava osa yhteisöverosta valitsemalleen uskonnolliselle yhteisölle tai kehitysyhteistyöhön. Ulkopolitiikka Vihreät eivät ole viemässä Suomea Natoon. Sotilaallisten kysymysten sijasta ulkopolitiikassa tulee painottaa ilmasto-, energia-, vesi- ja talouskriisien torjuntaa yhdessä kaikkien osallisten kesken. Kriisinhallinnassa tärkein yhteistyöjärjestö on YK. Operaatioihin osallistuttaessa on huolellisesti pohdittava, missä apua tarvitaan eniten, ja missä Suomen panoksella voidaan saada jotain todella aikaiseksi. Tärkeintä on kohdealueen tarve saada apua. Sitä tarvitaan erityisesti Afrikan sarven alueella, Afganistanissa taas koko käynnissä oleva operaatio pitäisi lopettaa ja keskittää voimavarat neuvotteluiden käynnistämiseen kriisin kaikkien osapuolien kesken. Suomen on toimittava aktiivisena kumppanina kehitysyhteistyöhankkeissa, joiden tavoitteena on aina oltava paikallisten ihmisten etu ja globaali oikeudenmukaisuus, oman vientiteollisuuden piilotukemisen sijasta. Toinen kehitysyhteistyön painopiste on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, johon kehittyvät maat tarvitsevat tukea. Globaalin oikeudenmukaisuuden toteutuminen edellyttää myös aktiivisia toimia reilun kaupan hyväksi. Kolmannen maailman tuotanto on suljettu tullimuurin taakse, samalla kun vauraat länsimaat saavat upottaa omaa ylijäämäänsä kehitysmaihin tullitta. Asetelman pitäisi olla päinvastainen. Perinteistä kehitysyhteistyötäkin tarvitaan. Määrärahat pitää nostaa vähintäänkin tavoitetasolle, 0,7 %:iin bkt:sta, jo seuraavalla hallituskaudella. Kansainvälisen kaupan ja rahoituksen sääntöjä on selkeytettävä vähinäänkin niin, että ne ovat samat kaikille. Rahoitusmarkkinoiden toiminnan on oltava avointa ja läpinäkyvää, niiden kansainvälistä valvontaa on tehostettava. Talousliittojen ulkopuolisten maiden vakautta voidaan tukea valuuttakauppaa sääntelevällä kansainvälisellä verolla. Maanpuolustus perustuu Suomessa asevelvollisuudelle. Asevelvollisuus on syytä muuttaa miehiä ja naisia yhtäläisesti koskevaksi kansalaispalveluksi. Palvelusta suorittavien määrä pitää suhteuttaa ajankohtaisiin turvallisuusuhkiin ja siviiliyhteiskunnan tarpeisiin. Ei ole mielekästä varautua laajaan rintamasotaan, jos vihollisia ei ole näköpiirissä. Palvelusvelvollisten työpanosta voidaan aivan yhtä hyvin hyödyntää vanhustenhoidossa, ja muissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. 8
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotKohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010
Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotJätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotToimeentulotuen Kela-siirto
Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo
LisätiedotVihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK
Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari 23.10.2018 Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous Muutosajureita maaseudun näkökulmasta: - Biotalous, päästöt alas nielut ylös
LisätiedotMAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotKestävä liikenne ja matkailu
Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
LisätiedotYmpäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle
OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 29.1. 2013 Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto 1. Suomen ympäristöhaasteet Vesiensuojelu:
LisätiedotKulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotMaapallon rajat ovat tulossa vastaan
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotYMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ
YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain
LisätiedotKatsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin
Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin 24.8.2017 Ympäristöministeriö, Pankkisali Sarianne Tikkanen, Riina Antikainen, Petrus Kautto ja Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskus
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotMissä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotSTTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011
STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotSuuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.
Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotLausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin
Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2
LisätiedotKiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta
Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotHALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS
HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen
LisätiedotTerveys kasvun moottorina
Terveys kasvun moottorina Edistämme terveyttä ja hyvinvointia sekä vauhditamme kasvua innovaatioilla, tutkimuksella ja terveydenhuollon uusilla ratkaisumalleilla Tuotamme arvoa potilaille näyttöön perustuvalla
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotYRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA
MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA Ulla Kallio GREEN CARE LÄHDE: http://www.gcfinland.fi Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön
LisätiedotEnergiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011
Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotLuonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy
Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen
LisätiedotParempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet
Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen
LisätiedotLUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä
LisätiedotMuuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä
Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa
LisätiedotJatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotKestävä kehitys autoalalla
Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän
LisätiedotLisää kasvua ja monimuotoisuus
Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
LisätiedotVähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010
Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen
LisätiedotVihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA
Vihreä lista Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Ylioppilaskunta edustaa yliopiston opiskelijoita ja on siten merkittävä yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaja niin yliopistolla ja opiskelukaupungissa
LisätiedotALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
LisätiedotPerustehtävä ja arvot
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotEK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä
EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos
Kommenttipuheenvuoro 16.3.2017 Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos Mihin kuntien energialinjaukset voivat vaikuttaa? Sähkönsiirto Rakennetaan Smart Grid
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotMonimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa
Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotBioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015
Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotMistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?
Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
Lisätiedot