KÄÄNTEINEN ARVONLISÄVERO RAKENNUSALALLA KÄSITYKSIÄ MITEN ILMIÖ ON VAIKUTTANUT ALALLA ESIINTYVÄÄN HARMAASEEN TALOUTEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄÄNTEINEN ARVONLISÄVERO RAKENNUSALALLA KÄSITYKSIÄ MITEN ILMIÖ ON VAIKUTTANUT ALALLA ESIINTYVÄÄN HARMAASEEN TALOUTEEN"

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden laitos KÄÄNTEINEN ARVONLISÄVERO RAKENNUSALALLA KÄSITYKSIÄ MITEN ILMIÖ ON VAIKUTTANUT ALALLA ESIINTYVÄÄN HARMAASEEN TALOUTEEN Pro Gradu- tutkielma, Yritysoikeus ja -talous Johanna Öhman (180485) Opettaja: Kati Pajunen Esityspäivä:

2 TIIVISTELMÄ ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden laitos Yritysoikeus ja -talous ÖHMAN, JOHANNA: Käänteinen arvonlisävero rakennusalalla käsityksiä miten ilmiö on vaikuttanut alalla esiintyvään harmaaseen talouteen. Pro gradu- tutkielma, 63 s. Liitteet (2 s.) Tutkielman ohjaajat: Professori Matti Turtiainen ja Yliopistonlehtori Kati Pajunen Huhtikuu 2012 Avainsanat: Käänteinen arvonlisävero, harmaa talous Pro gradu- tutkielma käsittelee rakennusalalla käyttöönotettua käänteistä arvonlisäveroa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia rakennusalan yritysten sekä Verohallinnon käsityksiä rakennusalan käänteisen arvonlisäveron vaikutuksista alalla esiintyvään harmaaseen talouteen. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville mitä tarkoitetaan rakennusalan käänteisellä arvonlisäverovelvollisuudella, mitä käänteinen arvonlisäverovelvollisuus on vaatinut alan yrityksiltä sekä miten Verohallinto ja rakennusalan yritykset kokevat sen vaikuttavan rakennusalalla esiintyvään harmaaseen talouteen. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Laadullinen tutkimusote mahdollisti yksittäisen tapauksen tutkimisen parhaiten, sillä laadullisessa tutkimuksessa keskitytään pieneen määrään tapauksia ja tutkitaan niitä perusteellisesti. Haastatteluita tehtiin yhteensä kuusi kappaletta. Muodoltaan haastattelut olivat teemahaastatteluita, joissa oli piirteitä myös puolistrukturoidusta haastattelusta, sillä teemojen alle oli rakennettu kysymyksiä tukemaan tiedon hankintaa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin rakennusalan käänteistä arvonlisäveroa sekä harmaata taloutta. Tutkimuksessa saatiin selville, mitä rakennusalan käänteisellä arvonlisäverolla tarkoitetaan. Lisäksi saatiin selville mitä uuden menetelmän soveltaminen on vaatinut alan yrityksiltä. Suurimmat vaatimukset olivat kohdistuneet koulutukseen, ymmärryksen lisäämiseen, järjestelmämuutoksiin sekä kokonaisvaltaiseen ajatusmaailman muuttamiseen. Käänteisen arvonlisäveron vaikutuksista harmaaseen talouteen näkemykset erosivat Verohallinnon ja yritysten välillä. Verohallinnon kanta vaikutuksista oli huomattavasti positiivisempi kuin alan yritysten. Yrityksien keskuudessa uuden menettelyn ei uskottu vaikuttavan niin suuressa määrin alan harmaaseen talouteen. Rakennusalan harmaan talouden ongelmien koettiin olevan muualla kuin arvonlisäverossa. Yritysten keskuudessa kuitenkin ymmärrettiin Verohallinnon hakema taka-ajatus uuden menettelyn avulla saatavista hyödyistä.

3 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Käänteinen arvonlisävero muissa EU jäsenvaltioissa Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen rakenne Aikaisemmat tutkimukset HARMAA TALOUS Rakennusalan harmaa talous Arvonlisäveron laiminlyöntiongelmat rakennusalalla Verotarkastukset ja harmaa talous Harmaan talouden torjunta KÄÄNTEINEN ARVONLISÄVERO RAKENNUSTEOLLISUUDESSA Rakennusalan arvonlisäverotus Käänteisen arvonlisävero ja sen soveltamisala Ostajan ja myyjän asema käänteisessä arvonlisäverossa Vähennysoikeus Virheellisestä menettelystä aiheutuvat seuraamukset AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusmenetelmät Tutkimusaineisto Aineiston käsittely ja analysointi TULOKSET Käänteisen arvonlisäveron aiheuttamat muutokset Verohallinnon näkökulmasta Vaikutukset rakennusalan harmaaseen talouteen Verohallinnon näkökulmasta Käänteisen arvonlisäveron aiheuttamat muutokset yritysten näkökulmasta Vaikutukset rakennusalalla esiintyvään harmaaseen talouteen yritysten näkökulmasta JOHTOPÄÄTÖKSET Keskeiset tulokset Jatkotutkimusehdotukset Tutkimuksen validius ja reliaabelius LÄHTEET LIITTEET

4 4 1 JOHDANTO Keskustelua rakennusalan harmaasta taloudesta ja keinoista, joilla harmaata taloutta pystyttäisiin kitkemään, on ollut jo hyvin pitkään. Erääksi keinoksi rakennusalan harmaan talouden kitkemiseksi on nostettu rakennusalan käänteinen arvonlisävero. Rakennusalalla esiintyvät talousrikokset ovat suuri ja resursseja vaativa haaste Verohallinnolle, poliisille ja tuomioistuinlaitokselle. Rakennusalalla esiintyvä harmaan talouden määrä on kääntynyt kasvuun viime vuosien aikana ja tästä aiheutuneet vahingot ovat olleet vuositasolla huomattavat. Verohallinto on vuonna 2008 aloittanut Raksa- valvontahankkeen, jonka tavoitteena on harmaan talouden torjunta sekä kilpailuneutraliteetin lisääminen. Valvontatoimenpiteet ovat koskeneet urakkaketjujen alapäätä, sillä harmaa talous liitetään usein pitkiin aliurakointiketjuihin. Tällöin pääurakoitsijat eivät välttämättä tiedä ketkä työskentelevät ketjun loppupäässä. Silloin vaarana on, että aliurakoitsija jättää arvonlisäverot maksamatta vaikka pääurakoitsija vähentää aliurakoitsijan laskuttamat arvonlisäverot omassa verotuksessaan. Näin valtiolta jää osa verotuloista saamatta ja samalla tämä käytäntö vääristää alan kilpailutilannetta. Tarkastuksien avulla selvisi, että harmaata taloutta esiintyi 35 prosentissa tarkastetuista yrityksistä. Suurin virhe, mikä valvonnalla saatiin selville, oli vääräsisältöisten eli tekaistujen kuittien käyttö. Näiden tekaistujen kuittien käytöllä alan yritykset pystyvät hyödyntämään aiheettomia arvonlisäverovähennyksiä (HE 41/2010 vp, 3 11). Vuoden 2008 lukujen perusteella rakennustuotannon arvo oli 29,5 miljardia euroa. Pääosa rakentamisesta on talonrakentamista, jonka osuus rakentamisen kokonaistuotoksesta oli 82 prosenttia vuonna Pääurakoitsijoista merkittävä osa, liikevaihdon perusteella laskettaessa, on suuria ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat toimineet alalla pitkään ja ovat vakavaraisia sekä hyvän maineen omaavia yrityksiä. Liikevaihdon perusteella suureksi yritykseksi rakennusalalla voidaan laskea, mikäli liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä on yli 150 henkeä. Suurissa urakoissa pääurakoitsija toimii yleensä myös suuri yritys. Samoin kuin suurissa urakoissa aliurakoitsijoina toimii pääasiallisesti suuria yrityksiä ja vasta näiden aliurakoitsijoina pieniä yrityksiä. Vastaavasti pienissä urakoissa toimii yleensä pääurakoitsijana myös pieni yritys. Pieniä yrityksiä toimii pääurakoitsijoina lukumääräisesti merkittävä määrä. Talonrakentajista suuria tai keskisuuria yrityksiä on vain noin 200 ja pieniä yrityksiä on noin Pieneksi yritykseksi lasketaan yritys, jonka liikevaihto on alle 3-5 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä on alla 20 henkilöä. Rakennusteollisuuden tekemän arvion mu-

5 5 kaan noin suurinta talonrakennusalan yritystä tai konsernia tuottavat kuitenkin yli 50 prosenttia koko talonrakennusalan liikevaihdosta. Alan liikevaihdon tarkkaa jakaumaa pääurakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden välillä on vaikea arvioida, sillä suuri osa suuryritysten käyttämien aliurakoitsijoiden liikevaihdosta sisältyy myös aiemmin mainittuun lukuun (HE 41/2010 vp, 7 8). Rakennusalan käännetyllä arvonlisäverovelvollisuudella on tavoitteena pienentää aliurakoitsijoiden epärehellisyydestä johtuvaa arvonlisäveromenetystä sekä parantaa rehellisten ja epärehellisten verovelvollisten yritysten välistä kilpailutilannetta rakennusalalla. Tarkoitus on siis ehkäistä veronkiertoa, jossa ostaja vähentää arvonlisäveron, mutta jonka myyjä jättää maksamatta. Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden tavoitteena on estää se, että arvonlisävero jäisi aliurakoitsijan arvonlisäverotuksen osalta maksamatta. Uuden menetelmän myötä pääurakoitsija suorittaa arvonlisäveron koko rakennustyön arvosta eli myös aliurakoitsijan arvonlisäyksen osalta (HE 41/2010 vp, 11 12). Pitkät aliurakointiketjut saavat aikaiseksi tilanteen, jossa osa ketjun keskellä olevista yrityksistä toimii sekä pääurakoitsija että aliurakoitsija. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaisiinkin kaikkiin ketjussa tapahtuviin myynteihin. Vasta pääurakoitsijan myynti tilaajalle olisi verollinen ja pääurakoitsija suorittaisi arvonlisäveron koko rakennustyön arvosta. Käännetty verovelvollisuus on siis poikkeus yleiseen arvonlisäverojärjestelmään nähden. Käännetyn verovelvollisuuden soveltamisen osalta keskeisiä tekijöitä ovat ostajan ja palvelun määrittely (HE 41/2010 vp, 12). 1.1 Käänteinen arvonlisävero muissa EU jäsenvaltioissa Myös seitsemän muuta Euroopan Unionin jäsenvaltiota, Alankomaat, Belgia, Saksa, Itävalta, Ruotsi, Unkari ja Irlanti, soveltavat käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta rakennusalalla. Belgiassa käännetty verovelvollisuus on ollut käytössä jo pitkään, vuodesta 1977 lähtien. Samoin myös Alankomaat ovat soveltaneet käännettyä verovelvollisuutta vuodesta 1982 lähtien. Alankomaissa, samoin Itävallassa, käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta tilanteisiin, jotka pääurakoitsija suorittaa toimeksiantajalleen. Eli nämä tapaukset laskutetaan normaaliin tapaan verolla. Alankomaissa käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan aliurakointiin ja työvoiman vuokraukseen, kun kyse on aineellisesta kiinteisiin esineisiin liittyvistä työsuorituksista (HE 41/2010 vp, 4 5).

6 6 Itävalta otti menetelmän käyttöön vuonna 2002 ja sen jälkeen arvonlisäverojärjestelmän noudattamisen on todettu parantuneen. Itävalta on arvioinut, että maan arvonlisäverotulot ovat kasvaneet uudistuksen jälkeen noin 200 miljoonalla eurolla. Irlannissa menettelyä on sovellettu vuodesta 2008 lähtien laajasti rakentamispalveluihin. Unkarissa ja Saksassa menettelyä sovelletaan kiinteistön luovutuksiin ja rakentamispalveluihin (HE 41/2010 vp, 5 6). Ruotsissa käännetty verovelvollisuus otettiin käyttöön vuonna Ruotsissa edellytyksenä on, että ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muuten kuin satunnaisesti myy säännösten mukaisia palveluja. Tai, että palvelun ostaa elinkeinonharjoittaja, joka myy kyseisenlaiselle elinkeinonharjoittajalle tällaisia palveluja. Ruotsissa käänteistä verovelvollisuutta sovelletaan lisäksi, jos rakennusalalla toimimaton yritys tilapäisesti toimii välimiehenä myyden ostettuja palveluita, kuten esimerkiksi asennustyön, rakennusyritykselle. Myöskään sillä ei ole merkitystä, onko ostajalla rakennusalan toimialaluokitus vai ei tai onko kyseinen ostaja ruotsalainen vai ulkomaalainen yritys. Ratkaisevaa on vain siis palvelun laji sekä ostajalle asetettujen edellytysten täyttyminen. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan siis Ruotsissa erittäin laajasti (HE 41/2010 vp, 5 6). Suomessa rakennusalalla on sovellettu käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta lähtien (Verohallinto 2011a). 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on määritellä käsitteet käänteinen arvonlisävero ja harmaa talous. Nämä käsitteet on tarkoitus määritellä nimenomaan rakennusalan näkökulmasta, sillä tutkimus koskee rakennusalan käänteistä arvonlisäveromenettelyä ja sen vaikutusta harmaaseen talouteen. Tutkimuksen tarkoitus ei ole numeerisesti selvittää miten uuden käänteisen arvonlisäveromenettelyn käyttöönotto on vaikuttanut Suomessa esiintyvään harmaaseen talouteen. Tämän selvittäminen vaatisi paljon laajemman tutkimuksen. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää verottajan sekä rakennusalan yritysten käsityksiä uudesta käänteisestä arvonlisäveromenettelystä. Tutkimuksen päätehtävänä on siis tutkia käsityksiä valitusta aiheesta sekä tarkoituksena on saada vastaus seuraaviin kysymyksiin: Mitä tarkoitetaan rakennusalan käänteisellä arvonlisäverovelvollisuudella? Mitä käänteinen arvonlisäverovelvollisuus on vaatinut yrityksiltä?

7 7 Miten verottaja ja rakennusalan yrityksen kokevat sen vaikuttavan Suomessa esiintyvään harmaaseen talouteen? Asetettuja tutkimusongelmia tarkastellaan Suomessa toimivien rakennusalan yritysten näkökulmasta. Rakennusalan yritysten lisäksi tutkimuksessa on otettu huomioon myös Verohallinnon näkemys tutkimusaiheesta. Tutkimuksen keskeisimpiä käsitteitä ovat käänteinen arvonlisävero ja harmaa talous. Käänteisellä arvonlisäverolla tarkoitetaan, että myyjän sijasta palvelun myynnistä verovelvollinen onkin palvelun ostaja (Verohallinto 2011a). Harmaalle taloudelle ei ole yksiselitteistä suoraa selitystä, mutta terminä se voidaan määritellä joko kansantaloudellisesta tai fiskaalisesta näkökulmasta. Fiskaalisessa merkityksessä harmaalla taloudella tarkoitetaan sinällään laillista taloudellista toimintaa, joka tapahtuu viranomaisilta salassa tai jonka tulo salataan, jotta voitaisiin välttää siitä meneviltä veroilta ja maksuilta. Kansantaloudellisessa merkityksessä harmaalla taloudella tarkoitetaan taloudellista tuotannollista toimintaa, joka ei ole mukana kansantalouden tilinpidossa ja jää samalla pois myös bruttokansantuotelaskelmista (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 16 19). 1.3 Tutkimuksen rakenne Teoreettisessa viitekehyksessä, luvussa 2, käsitellään harmaata taloutta. Luvun aluksi käsitellään harmaata taloutta yleisesti ja mitä termillä harmaa talous tarkoitetaan. Harmaan talouden yleisesittelyn jälkeen keskitytään rakennusalalla esiintyvään harmaaseen talouteen ja arvonlisävero laiminlyönteihin rakennusalalla. Luvun lopussa käsitellään vielä verotarkastuksia sekä harmaan talouden torjuntakeinoja. Teoreettisen viitekehyksen, luvussa 3, keskitytään käänteiseen arvonlisäveroon. Luvun alussa tutustutaan arvonlisäveroon yleisesti. Tämän jälkeen esitellään rakennusalan käänteinen arvonlisävero sekä sen soveltamisala. Tämän jälkeen perehdytään ostajan ja myyjän asemaan. Lopuksi vielä esitellään vähennysoikeus sekä virheellisestä menettelystä aiheutuvat seuraukset. Teoreettisen viitekehyksen jälkeen esitellään tutkimuksen aineisto sekä tutkimuksessa käytetty menetelmä. Tämän luvun lopussa esitellään vielä aineiston analysointia ja käsittelyä.

8 8 Tuloksissa esitellään haastatteluiden avulla kerätty aineisto. Aineisto on purettu auki teemaalueittain. Luvun alussa käydään läpi Verohallinnon edustajan haastattelusta saatu aineisto. Tämän jälkeen esitellään yritysmaailman edustajien haastatteluiden avulla kerätty aineisto. Johtopäätöksissä esitellään tutkimuksen kannalta oleellisimmat ja keskeisimmät tulokset. Lisäksi pohditaan, miksi saatuihin tuloksiin on päästy sekä pohditaan mielipide-eroihin vaikuttavia syitä. Luvun lopussa esitellään jatkotutkimusehdotukset sekä pohditaan tutkimuksen luotettavuutta. 1.4 Aikaisemmat tutkimukset Käänteinen arvonlisävero rakennusalalla on käsitteenä ja asiana vielä suhteellisen tuore. Tästä johtuen etenkin suomessa aihetta ei ole vielä kovinkaan paljon tutkittu. Käänteinen arvonlisäveromenettely on kuitenkin käytössä Suomen lisäksi seitsemässä muussa Euroopan Unionin jäsenvaltiossa, Alankomaissa, Belgiassa, Saksassa, Itävallassa, Unkarissa ja Irlannissa sekä Ruotsissa. Näissä maissa käänteinen arvonlisäveromenettely on ollut jo hieman pidempään käytössä, jonka vuoksi aiheesta on ehditty tehdä myös jonkin verran tutkimusta. Verotuksesta tehdyissä tutkimuksissa on pitkään yritetty vastata kolmeen kysymykseen tieteen ja politiikan näkökulmasta: Onko verotuksella merkitystä? Jos ei ole, niin miksi ei? Jos on, niin kuinka paljon? Nykyinen laskentatoimen verotutkimus käyttää näiden kysymysten pohdintaan Scholesin ja Wolfsonin kehittämää viitekehystä. Shackelfordin ja Shevlinin tekemässä tutkimuksessa jäljitetään tämän viitekehyksen syntyhistoriaa ja sen vaikutuksia arkistoinnin, mikrotalouden ja empiirisen laskentatoimen verotutkimuksen kehitykseen viimeisten viidentoista vuoden aikana. Tutkimus tarjoaa historiallista tietoa ja johdantoa aiheesta kiinnostuneille. Verotutkimuksella on pitkä historia talouden alalla ja monet kirjanpidon ammattilaiset ovat erikoistuneet verosuunnitteluun, silti se on hitaasti hyväksytty tärkeäksi tutkimuksen osa-alueeksi (Shackelford & Shevlin 2001, ). Vuonna 2007 Euroopan Komissio käynnisti julkisen konsultaation käännetyn arvonlisäveromenetelmästä mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista ja hyödyistä. Konsultaation tekeminen lähti liikkeelle keskustelusta, jonka aiheena olivat toimenpiteet arvonlisäveropetoksia vastaan. Yhtenä keinona petoksia vastaan nousi esille käänteinen arvonlisäveromenetelmä. Konsultaation keskeisimpinä johtopäätöksinä voidaan pitää:

9 9 Käänteisestä arvonlisäveromenettelystä aiheutuu sekä kertaluonteisia että toistuvia hallinnollisia kustannuksia. Suurimmat toistuvat hallinnolliset kustannukset aiheutuvat velvollisuudesta ilmoittaa ostot ja myynnit sähköisesti, velvollisuudesta antaa oikeanlainen myyntilasku sekä velvollisuudesta rekisteröidä ostolaskut oikein. Hallinnolliset kustannukset rasittavat toistuvasti erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla on suhteellisen paljon manuaalisia prosesseja. Käänteisen arvonlisäveromenettelyn vaikutuksista kassavirtaan todettiin, että kassavirran vaikutus riippuu pääasiallisesti liiketoimintamallista. Siihen vaikuttavat myös yrityksen viennin ja tuonnin tilanne. Lisäksi tutkittiin myös käänteisen arvonlisäveromenettelyn vaikutuksia yrityksen kilpailukykyyn ja ulkoisiin markkinoihin. Suurin osa yrityksistä oli sitä mieltä, että sillä ei ole vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn. Yritykset eivät kokeneet sen vaikuttavan myöskään heidän tarpeisiin siirtää toimintaa toiseen maahan tai valita toimittajia tietyistä maista (European Commission 2012). Fedelin ja Forten tekemä tutkimus keskittyy Euroopan Unionin alueella tapahtuviin arvonlisäveropetoksiin. Käänteinen arvonlisäveromenetelmä on myös otettu osaksi vuonna 2011 tehtyä tutkimusta. Tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida arvonlisäveropetoksia Euroopan Unionin yhteisön sisällä. Tutkimuksessa tultiin johtopäätökseen, että on paras luopua etsimästä optimaalisinta ratkaisua, sillä vain toiseksi parhaat ratkaisut asian parantamiseksi on oikeasti käytettävissä. Arvonlisäverojärjestelmä käytti määränpää periaatetta eli verotus tapahtuu toisin sanoen tuojan päässä. Tämä kunnioittaa Euroopan Unionin yksien markkinoiden rajoituksia. Jotta pystyttäisiin välttymään arvonlisäveropetoksilta, jotka liittyvät yhteisön sisällä tapahtuvaan tuonnin verotukseen, tarvitaan parempia kontrollitekniikoita. Tästä aiheutuu lisäksi hallinnollisia kuluja, lisä ponnisteluja sekä tehokasta kansainvälistä yhteistyötä. Vaihtoehtoiset mallit perustuvat alkuperämaan periaatteelle, kun taas yksien markkinoiden rajoitukset antavat huonompia tuloksia, mutta samalla rikkovat verotusautonomiaa ja finanssipolitiikan vastuun periaatteita arvonlisäveron osalta jäsenvaltioissa. Toimiakseen vastakohtana yhteisön sisäisiä petoksia kohtaan ja jakaakseen arvonlisäverotuloja, tarvitaan entistä tehokkaampaa kansainvälistä yhteistyötä (Fedeli & Forte 2011, ).

10 10 2 HARMAA TALOUS Vuosittaiset talousrikollisuuden ja harmaan talouden aiheuttamat vahingot ovat huomattavat. Tilanne on kehittynyt vielä huonompaan suuntaan viime vuosina erityisesti kriittisillä työvoimavaltaisilla aloilla, kuten esimerkiksi rakennusalalla. Vuonna 2007 salattujen työtulojen arvo rakennusalalla oli yli 500 miljoonaa euroa. Samana aikana piilotyöllisyyden osuus vastasi 9 prosenttia rakentamisen työvoimasta sekä samalla 5 prosenttia koko rakennusalan tuotannosta. Näiden lisäksi vahinkoa aiheutuu myös salatuista yrittäjätuloista sekä niistä johtuvista verojen, eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuuttamisen menetyksistä. Kaiken kaikkiaan rakennusalan harmaan talouden määrä on kääntynyt kasvuun viime vuosien aikana ja se on aiheuttanut miljoonan euron vahingot vuosittain. Vuonna 2009 tehdyn arvion mukaan talouden laskusuhdanne lisää harmaan talouden suhteellista osuutta edelleen. Laskusuhdanteesta johtuva tiukentunut kilpailu urakoista kannustaa hinnoitteluun, jossa lakisääteisiä veroja sekä maksuja ei oteta huomioon laisinkaan. Tästä syystä alan kilpailu vääristyy (HE 41/2010 vp, 8). Harmaa talous voidaan määritellä joko kansantaloudellisessa tai fiskaalisessa merkityksessä. Käytännössä näillä on suuri ero, joten suomen kielessä ei ole yksiselitteistä määritelmää harmaalle taloudelle. Kansantaloudellisessa merkityksessä harmaalla taloudella tarkoitetaan taloudellista tuotannollista toimintaa, joka ei ole mukana kansantalouden tilinpidossa ja jää samalla pois myös bruttokansantuotelaskelmista. Euroopan Unionin komissaarit ovat sitä mieltä, että harmaa talous tulisi saada mukaan mahdollisimman kattavasti bruttokansantuotelaskelmiin. Myös Yhdistyneiden Kansakuntien eli YK:n ja Euroopan Unionin eli EU:n kansantalouden tilinpitojärjestelmä kirjojen mukaan kaiken laillisen ja laittoman toiminnan tulisi sisältyä kansantalouden tilinpitoon. Mikäli näitä lukuja ei näytetä bruttokansantuotelaskelmissa, on vaarana, että bruttokansantuotelaskelmat näyttävät vääristynyttä tulosta. Tästä johtuen on vaarana, että valtio voi saada ansiotonta hyötyä tukiaisten muodossa (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 16). Fiskaalisessa merkityksessä harmaalla taloudella tarkoitetaan sinällään laillista taloudellista toimintaa, joka tapahtuu viranomaisilta salassa tai jonka tulo salataan, jotta voitaisiin välttyä siitä meneviltä veroilta ja maksuilta. Fiskaalinen harmaan talouden käsite on siis huomattavasti suppeampi kuin kansantaloudellinen harmaan talouden käsite siltä osin, että se ei sisällä laisinkaan mustaa taloutta eli laitonta toimintaa. Kansantaloudellista käsitettä laajempi se on

11 11 siinä mielessä, että se sisältää salatut pääomatulot. Fiskaalista harmaata taloutta on vaikeampi mitata epäsuoria menetelmiä käyttäen, sillä se on käsitteellisesti paljon suurempi kansantaloudellinen harmaa talous (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 19). Kuten jo aiemmin on mainittu, harmaa talous on sinällään laillista taloudellista toimintaa, mutta jostain syystä toiminta halutaan salata viranomaisilta. Syitä salailuun on useita, kuten esimerkiksi: tuloverojen, arvonlisäveron tai muiden verojen maksun välttely halutaan laiminlyödä sosiaalivakuuttaminen ei haluta maksaa työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa tai noudattaa työaikaa, työturvallisuutta tai työterveyshuoltoa koskevia säännöksiä ei haluta suorittaa muita yhteiskunnallisia velvoitteita halutaan jostain muusta syystä ilmoittaa toiminnan laajuus väärin (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 16). Harmaata taloutta rajoittavia säännöksiä sisältyy verolainsäädäntöön. Näitä on velvollisuus toimittaa ennakonpidätys palkasta, eläkkeestä sekä muista erikseen säädetyistä suorituksista. Ideana on pyrkiä varmistamaan, että tulot tulevat verottajan tietoon ja samalla verojen kertyminen. Verolainsäädäntöön sisältyy myös velvollisuus antaa tarkkailuilmoitus suorituksista, jotka eivät kuulu ennakonpidätysvelvollisuuden piiriin. Yrityksillä on myös velvollisuus rekisteröityä verohallinnon ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverorekistereihin. Tähän velvollisuuteen liittyy myös toisten verovelvollisten oikeuksien ja velvollisuuksien kytkeminen näihin rekisteröinteihin. Lainsäädännön mukaan kaikilla liike- ja ammattitoimintaa harjoittavilla sekä kaikilla yhteisöillä on kirjanpitovelvollisuus. Kirjanpitovelvollisuus tuo mukanaan mahdollisuuden joutua verotarkastuksen kohteeksi. Verottaja hankkii verotarkastuksia varten myös muiden yritysten kirjanpitotietoja vertailukohdaksi. Lisäksi verolainsäädännön yksi säännös harmaata taloutta vastaan on tilaajavastuulaki, joka edellyttää selvitysvelvollisuutta alihankkijan ja vuokratyöyrityksen rekisteröinneistä sekä velvoitteiden täyttämisestä (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 20). Yleisimpänä harmaan talouden esiintymismuotona voidaan pitää tulojen salaamista. Tällöin yritys jättää tulot kirjanpidon ulkopuolelle, kun tulot tulevat esimerkiksi yksityishenkilöiltä. Tätä toimintaa edesauttaa se, että yksityishenkilöt eivät tarvitse välttämättä kuitteja omia ve-

12 12 rovähennyksiään tai kirjanpitoon varten. Yksityishenkilöiltä ei mene myöskään Verohallinnolle tietoa liiketoimista yrityksen ja yksityishenkilön väliltä. Näin ollen Verohallinto ei tätä pysty kontrolloimaan. Yritysten välisessä yritystoiminnassa tulojen salaaminen on vaikeampaa tai ainakin riski kiinnijäämisestä on paljon suurempi. Tulojen salaaminen on vaikeampaa, sillä on mahdollisuus, että Verohallinto saa tiedot suorituksista. Eräs Verohallinnon keino saada tietää maksetuista suorituksista on maksajayritykseen suoritettava verotarkastus. Muita keinoja ovat muun muassa Verohallinnon keräämät vertailutiedot sekä neljännesvuosittain saatavat ilmoitukset rakennusalan järjestäytyneiltä yrityksiltä. Ilmoituksista käy ilmi yritysten käyttämät aliurakoitsijat. Yritysten välisissä suorituksissa myös ostajalla on oma intressinsä saada kuitti suorituksesta. Kuitin saatuaan ostaja pystyy hyödyntämään tämän saamalla vähennysoikeuden arvonlisäverotuksessa ja tuloverotuksessa taikka jommassakummassa näistä. Rakennusalalla suuri riski, edellä mainittuun liittyen, on aliurakkaketjuissa esiintyvä kuittikauppa. Kuittikaupassa aliurakkaketjun alapäässä toimivat yritykset nollaavat tai pienentävät omaa verotettavaa tuloansa ja suoritettavaa arvonlisäveroa muilta yrityksiltä ostettujen tekaistujen kuittien avulla (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 23 24). Eräs harmaan talouden esiintymismuoto on niin sanotut kertakäyttö yritykset tai yritykset joiden elinkaari on todella lyhyt. Yleisimmin tällöin puhutaan osakeyhtiöistä, jotka ilmoittavat saamansa tulot, mutta jättävät kuitenkin veronsa tietoisesti maksamatta. Tällaisen yrityksen tullessa maksukyvyttömäksi, yrityksen omistus sekä vastuuhenkilöasemat siirretään ammattimaisille saattohoitajille. Tällöin kyse on bulvaanijärjestelystä. Yleistä on myös, että omistus ja vastuuhenkilöasemat on hoidettu alun perinkin bulvaanijärjestelyin. Rakennusalalla aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä on varsin suuri. Kyse ei aina kuitenkaan ole uudesta yritystoiminnasta vaan vanhaa yritystä jatketaan vain uuden yrityksen puitteissa. Kyseinen toiminta aiheuttaa tahallisia verovastuita ja sen voidaan katsoa kuuluvan fiskaalisen harmaan talouden piiriin kuuluvaksi (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 24). Karusellikaupat ovat erän harmaan talouden ilmenemismuoto. Karusellikaupat ovat yleistyneet Euroopan Unionin alueella ja niistä aiheutuu merkittäviä veromenetyksiä. Karusellikaupat toimivat siten, että yritys esittää tekaistuja asiakirjoja tavaran viennistä Euroopan Unionin ulkopuolelle. Näin toimimalla pyritään saamaan aiheetonta arvonlisäveron palautusta tai vähennystä. Samaan aikaan tavara kuitenkin tosiasiassa myydään Euroopan Unionin alueella. Sama tavara voi myös kiertää maasta toiseen siten, että jokin yritysketjuun kuuluvista yrityksistä hakee aiheetonta arvonlisäveron palautusta tai vähennystä, mutta tosiasiassa myynnin

13 13 verojen suorittaminen jätetään maksukyvyttömän bulvaaniyrityksen vastuulle. Eräs keino on myös hakea arvonlisäveron palautusta, on täysin tekaistut asiakirjat ilman, että yritys harjoittaa minkäänlaista vientitoimintaa tai minkäänlaista muutakaan liiketoimintaa. Viimeksi mainittu tapaus ei varsinaisesti enää ole harmaan talouden esiintymismuoto, vaan kyseessä on ennemminkin verorikos (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 25). 2.1 Rakennusalan harmaa talous Rakennusalan harmaa talous tulee hyvin esille verotarkastuksien tuloksista sekä Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista. Harmaa talous onkin hyvin yleistä rakennusalalla moneen muuhun alaan verrattuna. Yksi syy rakennusalan harmaaseen talouteen arvellaan olevan rakentamisen suuret suhdannevaihtelut. Toisena syynä voidaan pitää toiminnan työvaltaisuutta. Näihin saattaa syynä olla rakennusalan pitkät aliurakointiketjut. Aliurakointiketjut ovat yleensä pitkiä, sillä pääurakoitsija ei halua sitoutua omaan työvoimaan korkeiden työvoimakustannusten sekä suurten suhdannevaihteluiden johdosta. Tähän tilanteeseen on vaikuttanut suuresti 1990-luvun lama ja sen aiheuttamat kokemukset rakennusalan yrityksille. Pitkien aliurakointiketjujen takia pääurakoitsija ei välttämättä edes tiedä, ketkä työskentelevät ketjun toisessa päässä. Tämä aiheuttaa sen, että arvonlisäverot, työntekijöiden ennakonpidätykset sekä sosiaaliturvamaksut hoidetaan tiettyyn portaaseen saakka, mutta sen jälkeen näistä velvoitteista voidaan luistaa (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 69). Kuitenkaan harmaa talous ja sen määrä rakennusalalla ei suoranaisesti ole yhteydessä kulloinkin vallitsemaan suhdannetilanteeseen. Noususuhdanteen aikana ammattitaitoisen työvoiman puute ratkaistaan siten, että käytetään pimeitä työmarkkinoita. Laskusuhdanteen aikana taas väärinkäytökset lisääntyvät kun markkinat kutistuvat ja kilpailu kiristyy. Tämä aiheuttaa sen, että kustannuksia on pakko karsia (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 70). Verohallinto sekä rakennusalan järjestöt ovat yhdessä pyrkineet vähentämään rakennusalan harmaata taloutta yhteisillä pelisäännöillä. Näillä pelisäännöillä ei kuitenkaan ole kovin suurta vaikutusta pienien rakennuttajien urakoissa eikä myöskään suurten urakoiden aliurakointiketjujen häntäpäässä. Rakennusalan omien toimenpiteiden ansiosta sekä myös viranomaisten tehostuneen työmaavalvonnan seurauksena harmaan talouden edellytykset rakennusalalla ovat jonkin verran heikentyneet järjestäytyneiden rakennusyritysten hallitsemilla rakennustyömailla 1990-luvulta lähtien. Samalla harmaan talouden painopistealue on siirtynyt ammattimaiseen korjaus- ja kunnossapitorakentamiseen. Näiden projektien tilaajina ovat usein isännöitsi-

14 14 jät sekä asunto-osakeyhtiöt luvulle siirryttäessä harmaan talouden uutena ilmiönä on ulkomailta käsin tapahtuva harmaan talouden toiminta Suomen markkinoilla (Hirvonen, Lith & Walden 2010,70). 2.2 Arvonlisäveron laiminlyöntiongelmat rakennusalalla Vuodesta 2001 lähtien rakennusalan maksama arvonlisäverovelka on kasvanut vuosittain. Arvion mukaan vuoden 2008 marraskuussa maksamatonta arvonlisäverovelkaa rakennusteollisuuden alalla oli jo 169 miljoonaa euroa (Rakennusteollisuus 2011a). Toisen arvion mukaan vuonna 2008 kokonaisuudessaan rakennusalalta maksettavien arvonlisäverojen vajaus oli yhteensä 260 miljoonaa euroa. Tästä summasta 105 miljoonaa euroa muodostuu täysin piiloon jääneestä rakennustoiminnasta. Loppu vajaus 260 miljoonasta eurosta, eli noin 160 miljoonaa euroa muodostuu yrityksistä, jotka kyllä antavat arvonlisäveroilmoituksen, mutta eivät todellisuudessa kuitenkaan maksa veroja (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 3). Hallituksen esityksen mukaan rakennusalan yritykset maksoivat arvonlisäveroa omaaloitteisesti vuonna miljoonaa euroa. Oma-aloitteisten verojen lisäksi maksuunpanojen kautta kertyi vielä 187 miljoonaa euroa. Yhteensä vuoden 2008 arvonlisäverokertymä oli 2022 miljoonaa euroa. Verohallinnon arvion mukaan, joka on tehty rakennusalalle tehtyjen tarkastusten perusteella, vuonna 2008 ilmitulematonta arvonlisäveroa olisi ollut 148 miljoonaa euroa. Tästä summasta aliurakoitsijoiden osuus on 116 miljoonaa euroa. Tämä kertymätön arvonlisävero koostuu kahdesta osasta, ilmitulemattomasta arvonlisäverosta sekä maksuunpanojen jälkeen jäämäksi jääneestä arvonlisäverosta. Veronkannon tilaston mukaan, vuonna 2008 maksuunpanoista jäämäksi jäänyt arvonlisävero rakennusalalla oli 66 miljoonaa euroa, josta aliurakoitsijoiden osuus on arvion mukaan 80 prosenttia. Todellisuudessa aliurakoitsijoiden arvonlisäveron jäämien määrä on arviolta noin 26 miljoonaa euroa. Tähän summaan on päästy kun laskennallisena jakona on käytetty 50 prosenttia, sillä alkuperäinen aliurakoitsijoiden arvonlisäverojen jäämien määrä sisältää myös ilmoitetut verot, verotarkastuksissa ilmitulleiden verojen lisäksi (HE 41/2010 vp, 15). Hallituksen esityksessä on esitetty arvio miten käänteinen arvonlisävero rakennusalalla tuo lisätuottoa. Ensin on arvioitu aliurakoitsijoista aiheutuva arvonlisäveron vaje ja sen jälkeen arvio käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden hyödystä:

15 15 Nykyjärjestelmän mukainen veromenetys, joka johtuu aliurakoitsijoiden laiminlyönneistä o ilmitulematon arvonlisävero 116 milj. o ilmoitetut arvonlisäverojäämät (0,80 * 66 milj. /2) +26 milj. o = aliurakoitsijoiden arvonlisäverovaje 142 milj. Käänteisen arvonlisäveron aiheuttama lisätuotto o aliurakoitsijoiden arvonlisäverovaje 142 milj. o pääurakoitsijoiden laiminlyömät verot aliurakoitsijoiden arvonlisäyksestä (0,20 * 142 milj. ) -28 milj. o = käännetyn arvonlisäveromenettelyn tuoma lisätuotto 114 milj. (HE 41/2010 vp, 15). Arviota on tehty myös siitä, miten käänteinen arvonlisäverovelvollisuus vaikuttaisi yritysten hallintokustannuksiin. Kaiken kaikkiaan yhteenlaskettu hallintokustannusten nousu kaikissa rakennusalan yrityksissä olisi yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Tähän lukuun on päädytty rakennusalan yritysten antamien arvioiden perusteella kustannusten kasvusta sekä Tilastokeskuksen antaman selvityksen perusteella, jossa on selvitetty miten yritykset jakautuvat suuruusluokkiin liikevaihdon mukaan. Hallintokustannusten kasvu onkin huomattavasti suurempaa suurilla ja keskisuurilla yrityksillä kuin pienillä rakennusalan yrityksillä. Yhteensä 30 miljoonan lisäkustannukset koostuvat useasta erästä. On arvioitu, että käänteinen arvonlisäveromenettely aiheuttaa yrityksissä lisähenkilökunnan palkkaamista. Tästä aiheutuneiden kustannusten arvellaan olevan 12 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yhteensä noin 250 henkilötyövuotta. Rakennusalalla on yli yritystä, joiden yhteenlasketut tilitoimistojen lisäkustannukset olisivat 9 miljoonaa euroa. Yritystasolla tämä tarkoittaa keskimäärin 200 euron lisäkustannusta per yritys. Konsultti- ja neuvontakulut nousisivat 6 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yritystasolla noin 150 euron lisäkustannusta per yritys. Loput 3 miljoonaa lisäkustannuksista aiheutuisi muista hallintokuluista kuten esimerkiksi lisääntyneitä tilintarkastuskuluista. Kustannusten kasvun lisäksi rahoitustilanne pää- ja aliurakoitsijoiden välillä muuttuu, kun ostaja ei maksa arvonlisäveroa myyjälle. Käänteinen arvonlisäveromenettely tuo jossain määrin korkoetua pääurakoitsijalle, kun taas aliurakoitsijalle se aiheuttaa vastaavasti korkotappiota (HE 41/2010 vp, 17).

16 Verotarkastukset ja harmaa talous Verohallinnolla on ollut käynnissä rakennusalan verovalvontahanke, Raksa-hanke, aina vuodesta 2008 vuoteen 2011 asti. Verovalvontahankkeen tarkoituksena ja tavoitteena on harmaan talouden torjunta, ulkomaalaisen työvoiman valvonnan kehittäminen sekä ottaa käyttöön uusia valvontamenetelmiä. Raksa-hankkeen aikana Verohallinnon verotarkastajat sekä työsuojeluviranomaiset ovat tehneet valvontakäyntejä rakennustyömaille (Verohallinto 2011b). Koko tarkastelujakson eli aikana rakennusalan yrityksiä koskevia verotarkastuskertomuksia valmistui yhteensä 2611 kappaletta. Vuositasolla tämä tekee noin 700 verotarkastuskertomusta. Tarkastettavista yrityksistä suurin osa oli pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Verotarkastusten perusteella, vain 23 prosenttia tarkastetuista kohteista selvisi ilman toimenpiteitä. Toisin sanoen verotarkastetuista kohteista 77 prosenttia oli sellaisia, joista Verohallinto on tehnyt veroesityksen. Harmaata taloutta löytyi 30 prosentista tarkastetuista kohteista. Kaiken kaikkiaan tarkastusten perusteella paljastettiin harmaata taloutta ja maksuunpantiin veroja alla olevan mukaisesti: mustia palkkoja todettiin maksetun 156 miljoonaa euroa. Mustilla palkoilla tarkoitetaan palkkoja, joista ei ole pidätetty ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja. peiteltyjä osinkoja löytyi 70,4 miljoonan euron arvosta puuttuvia yritystuloja löytyi 101,6 miljoonan euron arvosta tarkastusten perusteella Verohallinto maksuunpani veroja yhteensä 144 miljoonaa euroa ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja maksuunpantiin 53,9 miljoonaa euroa ja arvonlisäveroa Verohallinto maksuunpani 41,5 miljoonaa euroa. (Verohallinto 2011b).

17 Harmaan talouden torjunta Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi. Toimintaohjelman tarkoituksena on torjua harmaata taloutta ja talousrikollisuutta vuosina Ensimmäinen vastaava ohjelma on hyväksytty jo vuonna Nyt hyväksytyn ohjelman sisältö perustuu Jyrki Kataisen hallituksen kesällä 2011 julkistamaan hallitusohjelmaan, jossa harmaa talous on nostettu yhdeksi päähankkeista. Ohjelman tavoitteena on harmaan talouden, talousrikollisuuden vähentäminen ja laillisen yritystoiminnan sekä terveen kilpailun tukeminen. Näiden lisäksi tavoitteena on turvata verojen ja muiden maksujen kertyminen, julkisten palveluiden säilyttäminen sekä julkisten palveluiden rahoituspohjan varmistaminen. Kaikkien näiden tavoitteiden takana on idea harmaan talouden ennaltaehkäisemisestä, rikoksentekomahdollisuuksien vähentämisestä ja kiinnijäämisriskin korottamisesta sekä viranomaisten reagointivalmiuden nostamisesta harmaan talouden paljastamiseksi (Verohallinto 2012). Toimintaohjelman ehdotuksen mukaisesti rakennusalalla otetaan käyttöön veronumero, jonka tarkoituksena on tehostaa rakennusalan työsuhde- ja verovalvontaa. Laki veronumerosta sekä rakennusalan veronumerorekisteristä tuli voimaan Lain soveltaminen alkaa kuitenkin vasta kesällä Lain odotetaan tuovan helpotusta rakennusalan perusongelmaan. Tähän asti ei viranomaisilla eikä rakennuttajillakaan ole ollut tarkkaa tietoa eikä välineitä selvittää keitä rakennustyömailla työskentelee. Jatkossa kaikki rakennustyömailla työskentelevät, myös ulkomaalaiset, saavat veronumeron, joka mahdollistaa työntekijöiden paremman tunnistamisen ja valvonnan (Verohallinto 2012). Vuoden 2013 aikana rakennusalalla otetaan lisäksi käyttöön lain tasoisesti työntekijä- ja urakkatietojen ilmoitusmenettely. Asia on järjestetty rakennusalan yritysten ja Verohallinnon keskinäisellä sopimuksella. Ehdotuksen mukaan rakennusalan yritysten tulisi ilmoittaa kuukausittain Verohallinnolle kulkulupiin perustuva työntekijätieto sekä reskontraan perustuva tieto aliurakoinneista. Tämän lisäksi Valtioneuvosto haluaa tehdä selvityksen, voidaanko rakennusalalle luoda valtuutettu urakoitsijajärjestelmä. Urakoitsijajärjestelmän tarkoituksena olisi edistää yritysten mahdollisuutta varmistaa yhteistyökumppaniensa sitoutuminen lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseen sekä samalla parantaa rakentamisen laatua. Tarkoituksena olisi, että valtuutetut urakoitsijat pystyisivät käyttämään yhteistyökumppaneinaan toisia valtuutettuja urakoitsijoita (Verohallinto 2012).

18 18 Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö on tammikuussa 2012 tehnyt väliraportin rakennusalan käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden vaikuttavuudesta. Harmaan talouden osalta rakennusalan suurimpia ongelmia on ollut tekaistujen kuittien käyttäminen sekä aiheettomien arvonlisäverovähennysten tekeminen. Lisäksi aliurakoiden ketjuttamisen seurauksena on saattanut syntyä tilanne, jossa ostaja vähentää ostolaskuihinsa sisältyvän arvonlisäveron, mutta myyjä ei kuitenkaan tilitä arvonlisäveroja Verohallinnolle. Rakennusalan käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden on uskottu juuri tehoavan näihin ongelmiin. Käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden on odotettu vähentävän arvonlisäverojen vähennyksiin liittyviä väärinkäytöksiä, tehostavan arvonlisäverotulojen kertymistä sekä parantavan rehellisten rakennusalalla työskentelevien yrittäjien kilpailukykyä suhteessa epärehellisiin toimijoihin verrattuna (Verohallinto 2012). Rakennusalan käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden menetelmään liittyy toki myös haasteita. Haasteet liittyvät rakennusalan käänteiseen arvonlisäverovelvollisuuteen liittyvien käsitteiden käytännön määrittelyihin, hallinnollisiin kustannuksiin sekä mahdollisiin uusiin väärinkäyttömahdollisuuksiin. Kuitenkin hallituksen esityksen mukaan uuden käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden arvioidaan lisäävän valtion verotuloja miljoonaa euroa vuosittain (Verohallinto 2012). Tähän mennessä käänteisen arvonlisäveromenetelmän toimivuutta ja vaikutuksia on pystytty tarkastelemaan tilastollisin menetelmin. Tiedot on saatu pääosin yritysten kausiveroilmoituksista. Vaikutusten arvioimista on hankaloittanut se, että järjestelmä on ollut käytössä vasta vähän aikaa, joten tietoja ei ole vielä saatu tarpeeksi, tarkkojen arvioiden tekemistä varten. Arviointia on lisäksi hankaloittanut Verohallinnolla käytössä oleva verotilijärjestelmä, jonne kirjataan lähes kaikki oma-aloitteiset verot. Asiakkaiden maksut käytetään lain säätämässä järjestyksessä tilillä olevien velvoitteiden kattamiseksi eli asiakkaat eivät itse voi kohdistaa verotilille suorittamiaan maksuja jollekin tietylle veroerälle. Tästä johtuen verotilijärjestelmästä ei ole helposti saatavilla uuden käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden vaikutuksesta verotuottoon verrattuna normaaliin arvonlisäveromenettelyyn (Verohallinto 2012).

19 19 3 KÄÄNTEINEN ARVONLISÄVERO RAKENNUSTEOLLISUUDESSA Arvonlisäverolainsäädännössä tavara ja palvelu on määritelty tarkasti. Tavaralla tarkoitetaan aineellista esinettä, ja myös kiinteistö määritellään aineelliseksi esineeksi. Tavaraksi luetaan myös sähkö, kaasu, lämpö, kylmyys sekä muu niihin verrattavissa oleva energiahyödyke. Palvelu on lainsäädännössä määritelty siten, että palvelulla tarkoitetaan kaikkia muita hyödykkeitä, joita voidaan myydä liiketoiminnan muodossa. Tiivistäen, mikäli kyseessä ei ole tavara, on se palvelua (ALVL, 1501/1993, 17 ). Rakennusalalla palveluksi luetaan tavaraan kohdistuvat työsuoritukset kuten esimerkiksi rakentaminen, tavaran vuokraaminen ja tarjoilu sekä erilaiset oikeudet (Heiskala 2011, 5). Pääsääntöisesti jokainen, joka harjoittaa tavaroiden tai palveluiden myyntiä liiketoiminnan muodossa Suomessa, on velvollinen myös suorittamaan myynnistään arvonlisäveroa. Poikkeuksena tähän ovat vain yleishyödylliset yhteisöt, jotka ovat arvonlisäverovelvollisia vain jos niiden harjoittaman toiminnan tuloa pidetään tuloverolain mukaan verotettavana elinkeinotulona (Heiskala 2011, 5 6). Yleisesti liiketoimintana pidetään ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautunutta ja itsenäistä toimintaa, joka sisältää riskin. Arvonlisäverotuksessa liiketoiminnan käsitettä tulkitaan laajemmin. Arvonlisäverotuksen mukaan on kyse liiketoiminnasta, mikäli myytävät tavarat sekä palvelut kilpailevat muiden vastaavien hyödykkeiden kanssa yleisillä markkinoilla. Toiminnan tulee olla myös jatkuvaa, jotta sen voidaan katsoa tapahtuneen liiketoiminnan muodossa. Yksittäistä myyntitapahtumaa ei voi vielä katsoa liiketoiminnaksi, ellei se ole tapahtunut tai liity muuhun liiketoimintaa (Heiskala 2011, 6 7). 3.1 Rakennusalan arvonlisäverotus Normaalin arvonlisäverokäytännön mukaan myyjä on velvollinen suorittamaan arvonlisäveroa liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä (ALVL 1-2 ). Mikäli myyjän tilikauden liikevaihto on kuitenkin enintään 8500 euroa, myyjä ei ole verovelvollinen, ellei häntä ole oman ilmoituksen perusteella merkitty verovelvolliseksi. Liikevaihdon ollessa enintään 8500 euroa tilikauden aikana, katsotaan toiminta vähäiseksi ja tästä syystä myyjää ei katsota verovelvolliseksi (ALVL 3 ). Yleisin verokanta on 23 prosenttia veron

20 20 perusteesta. Suomessa sovelletaan kuitenkin myös 13 ja 9 prosentin verokantoja (ALVL a ). Arvonlisäverotuksessa kiinteistöllä tarkoitetaan maa-aluetta, rakennusta, pysyvää rakennelmaa tai niiden osaa. Kiinteistössä sijaitsevat koneet, laitteet ja kalusteet eivät kuulu arvonlisäverotuksessa kiinteistöön (ALVL 28 ). Yhtiöjärjestyksen mukainen huoneisto on yleensä pienin kiinteistön osa arvonlisäverotuksessa. Toki myös huoneistoa pienempi kokonaisuus, kuten huone, voidaan käsitellä kiinteistönä arvonlisäverotuksessa. Tällöin ehtona on, että huone on selvästi erottuva toiminnallisen kokonaisuuden muodostava yksikkö. Tästä yksiköstä pitää pystyä selvittämään kiinteistöinvestoinnin tarkistamiseen vaadittavat tiedot. (Heiskala 2011, 13). Rakennelmaa ja rakennusta ei tarvitse arvonlisäverotuksellisista syistä käsitteellisesti erottaa toisistaan, sillä molemmilla on arvonlisäverotuksellisesti sama kohtelu. Pysyviksi rakennelmiksi lasketaan kuitenkin sillat, laiturit, teollisuuden käytössä olevat rakennelmat ja sähkö-, vesi-, kaukolämpöverkostot sekä televerkot. Rakennukselle taas ei edes ole vakiintunutta määritelmää arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksesta löytyy kuitenkin rakennuksellekin määritelmä. Määritelmän mukaan rakennus on maapohjalle kiinteästi pystytetty ja pysyväksi tarkoitettu teollisuus-, liike-, asuin- tai muu sellainen talo. Maapohjan omistusolosuhteilla ei ole merkitystä verotuksellisesti. Rakennukseen luetaan kuuluvaksi yleistä käyttöä palvelevat laitteet, kuten putket, johdot, lämmityslaitteet ja puhelin- ja tietoverkot sekä kaikki sellaiset laitteet, joiden katsotaan olevan tarpeen rakennusta käytettäessä (Heiskala 2011, 13 14). Arvonlisäverotuksessa kiinteistön eli maa-alueen, rakennuksen, pysyvän rakennelman sekä niiden osan myyminen on verotonta. Arvonlisäveroa ei suoriteta myöskään kiinteistön verottoman luovutuksen yhteydessä tapahtuvasta esimerkiksi sähkön, kaasun, lämmön tai veden luovuttamisesta (ALVL 27 ). Poikkeuksena tästä verottomuudesta on ainoastaan maaaineisten otto-oikeuksien myynti eli tästä myynnistä tulee arvonlisävero suorittaa (Heiskala 2011, 14). Rakentamispalveluilla arvonlisäverotuksessa tarkoitetaan kiinteistöön kohdistuvia rakennusja korjaustöitä sekä kyseisen työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttamista. Rakentamispalveluiksi katsotaan myös edellä mainittuihin rakentamispalveluihin liittyvät suunnittelu, valvonta sekä muu niihin verrattava palvelu (ALVL 31 ). Mikäli rakennusmateriaali myydään ilman asennusta, on kyse normaalista tavaran myynnistä (Heiskala 2011, 15).

21 21 Rakentamispalveluiden myynnillä tarkoitetaan rakennustyötä, joka perustuu rakennustyön suorittajan sekä rakennustyön tilaajan väliseen sopimukseen ja myynti suuntautuu yrityksestä ulospäin. Tehtävän sopimuksen muoto voi vaihdella kokonaishintaurakasta yksikköhintaurakkaan tai muunlaiseen sopimusosapuolten välillä tehtävään rakentamissopimukseen. Palvelun valmistumisajankohdalla tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin sovittu rakennus tai työ on vastaanottotarkastuksessa tai se on muutoin sovittu vastaanotetuksi. Mikäli kyse on itse suoritetusta rakentamispalvelusta, katsotaan valmistumisajankohdaksi yleensä rakennuksen tai perusparannetun rakennuksen käyttöönottoajankohtaa (Heiskala 2011, 15). Arvonlisävero lasketaan aina veron perustesummasta. Veron perustesummalla tarkoitetaan summaa, joka on rakentamispalvelusta saatu vastike ilman veron osuutta. Vastikkeella taas tarkoitetaan myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen perustuvaa hintaa. Tämän sovitun hinnan tulee sisältää kaikki hinnanlisät. Veron perustesummasta vähennetään myynnin oikaisuerät sekä luottotappiot. Myynnin oikaisueriä ovat esimerkiksi alennukset ja hyvitykset. Tällöin, ostajan ollessa verovelvollinen, alennus lasketaan verottomasta myyntihinnasta. Ja lopullinen vero lasketaan vasta alennetusta hinnasta. Mikäli myyjä perii tilaajalta viivästyskorkoa tai vahingonkorvauksia, ei myyjä saa laskuttaa näitä eriä verollisina. Viivästyskorosta ja vahingonkorvauksesta ei suoriteta arvonlisäveroa. Muita tällaisia veron perusteeseen kuulumattomia verottomia eriä, jotka myyjä on hoitanut ostajan puolesta, ovat muun muassa lainhuutokulut, kiinnityskulut, rakennuslupamaksut, rahoituskulut, rakennuttajavakuutuksen maksut, tontin lohkomisesta ja mittauksesta aiheutuneet kulut, palautuskelpoiset liittymämaksut sekä muut viranomaismaksut. Nämä kaikki erät tulee erotella laskussa, sillä ne eivät sisälly veron perustesummaan ja ne saadaan laskuttaa verottomina. Nämä verolliset erät taas lasketaan mukaan veron perustesummaan, kuten rakennuspaikan mittauskustannukset, harjannostajaiskulut ja vakuutuskustannukset sekä takausprovisiomaksu, joka on suoritettu rakennustyöaikaisesta takauksesta (Heiskala 2011, 16 19). Arvonlisäverolain mukaan myynnistä suoritettava sekä vähennettävä arvonlisävero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jolloin veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt (ALVL 135 ). Toisin sanoen veron kohdistamisessa käytetään suoriteperustetta eli vero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jolloin tavara on toimitettu tai vastaavasti palvelu on suoritettu (ALVL 15 ).

22 Käänteisen arvonlisävero ja sen soveltamisala alkaen suomessa otettiin rakennusalalla käyttöön käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Käytäntö poikkeaa normaalista arvonlisäverokäytännöstä siten, että myyjän sijasta palvelun myynnistä verovelvollinen onkin palvelun ostaja. Uuden käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönotto edellyttää sekä ostajalta että myyjältä tietämystä milloin uutta käytäntöä sovelletaan (Verohallinto 2011a). Alla olevat kuvat havainnollistavat arvonlisäverojärjestelmän toimivuutta tavanomaisen arvonlisäverojärjestelmän mukaan ja vastaavasti käännetyn arvonlisäverojärjestelmän mukaan. Kuvio 1 Tavanomainen arvonlisäverojärjestelmä Lähde Verohallinto 2012.

23 23 Kuvio 2 Käännetty arvonlisäverojärjestelmä Lähde Verohallinto Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta on arvonlisäverolain mukaan sovellettava aina kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät: kyseinen palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muuten kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Ostaja voi olla myös elinkeinonharjoittaja, joka toimii välimiehenä ja joka myy edelleen kyseisen palvelun edellä mainitulle elinkeinonharjoittajalle (ALVL 8c ). Välimiehenä toimivalla ostajalla tarkoitetaan alihankintaketjun väliin laitettua yhtiötä, joka harjoittaa muuta kuin rakentamista. Eli käänteistä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan, mikäli tällainen yritys myy juuri kyseisen ostamansa rakentamispalvelun edelleen rakentamispalveluja myyvälle yhtiölle. Tällä menettelyllä on tarkoitus estää mahdollisuus katkaista käännetyn arvonlisäveromenettelyn soveltaminen alihankintaketjussa asettamalla ketjun väliin niin sanottu bulvaaniyhtiö (Tannila & Auranen 2011, 20 21).

24 24 Käänteistä arvonlisäveromenettelyä sovellettaessa ostajalle määritellyt edellytykset täyttyvät myös, jos ostajana on yhtiö, joka muutoin kuin satunnaisesti rakentaa tai rakennuttaa omassa hallinnassaan olevalle maalleen kiinteistöjä myyntiä varten tai myy keskeneräisiä kiinteistöjä (Tannila & Auranen 2011, 20). Kuten jo aiemmin on todettu, tarkoitetaan rakentamispalvelulla kiinteistöön kohdistuvaa rakennus- ja korjaustyötä sekä kyseisen työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttamista (ALVL 31 ). Mikäli kuitenkin kyse on tilapäisistä rakennelmista, kuten siirrettävät toimistot, ei käänteistä arvonlisäverovelvollisuutta sovelleta. Toisin sanoen rakennelmien tulee olla luonteeltaan pysyviä, jotta käänteistä arvonlisäverovelvollisuutta voidaan soveltaa. Myöskään tilapäisiin rakennelmiin kohdistuviin työsuorituksiin ei sovelleta käänteistä arvonlisäverovelvollisuutta. Tällaisia työsuorituksia ovat esimerkiksi tilapäisten rakennelmien pystyttäminen, purku sekä niihin kohdistuvat asennustyöt kuten sähköasennus. Arvonlisäverolaissa rakentamispalveluiksi luetaan myös suunnittelu, valvonta sekä niihin verrattava palvelu. Käänteisen verovelvollisuuden menetelmää ei kuitenkaan sovelleta edellä mainittuihin suunnitteluun, valvontaan sekä niihin verrattavaan toimintaan (Verohallinto 2011a). Rakentamiseksi luetaan talonrakentaminen, maa- ja vesirakentaminen sekä erikoistunut rakennustoiminta. Näiden lisäksi rakentamiseksi katsotaan myös tehdasvalmisteisten rakennusten ja rakennelmien pystyttäminen rakennuspaikalle. Luonteeltaan rakennustoiminta voi olla uudisrakentamista, perusparannusta, korjausrakentamista tai muutos-, laajennus- tai kunnostustyötä (Rakennusteollisuus 2011b). Talonrakentaminen tarkoittaa kaiken tyyppisten rakennusten rakentamista. Kyse voi olla uudis- tai korjausrakentamisesta tai tehdasvalmisteisten rakennusten, elementtirunkojen tai muiden osien pystyttämisestä. Maa- ja vesirakentamisella tarkoitetaan kulkuyhteyksien, verkostojen sekä muiden ympäristö- ja maarakenteiden rakentamista. Kulkuyhteyksiä ovat esimerkiksi tiet, kadut ja rautatiet. Verkostoilla tarkoitetaan esimerkiksi vesi-, viemäri- ja sähköverkostoja. Erikoistunut rakennustoiminta taas tarkoittaa rakennusasennuksia, kuten LVI- ja sähkötöitä, ja rakentamisen viimeistelytöitä, kuten maalaus, sekä rakennuspaikan valmistelutöitä ja rakennusten purkua (Rakennusteollisuus 2011b).

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 126/2008 vp Laki arvonlisäverolain muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Aloitteella esitetään käyttöönotettavaksi käännetty arvonlisäverojärjestelmä. Sillä tarkoitetaan

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

Verohallinto 3 (6) Harmaan talouden selvitysyksikkö. Pääurakoitsijat ilmoittavat ja tilittävät veron urakkaketjussa

Verohallinto 3 (6) Harmaan talouden selvitysyksikkö. Pääurakoitsijat ilmoittavat ja tilittävät veron urakkaketjussa Rakentamispalvelujen käännetyn verovelvollisuuden vaikutukset HTSY Verohallinto 27.11.2012 Verohallinto 2 (6) KÄÄNNETTY ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS LAIN VAIKUTUKSET Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

Rakentamiseen liittyvä kuukausittainen tiedonantomenettely. Veroinfo isännöitsijöille Sari Wulff, Verohallinto

Rakentamiseen liittyvä kuukausittainen tiedonantomenettely. Veroinfo isännöitsijöille Sari Wulff, Verohallinto Rakentamiseen liittyvä kuukausittainen tiedonantomenettely Veroinfo isännöitsijöille Sari Wulff, Verohallinto Kuka, mitä, miten ja milloin? Ketä menettely koskee? Asunto-osakeyhtiöitä, kuntia, yhdistyksiä,

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla

Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla Sähköurakoitsijapäivä 14.4.2011 Hämeenlinna Rakennusteollisuus RT Tapio Kari työmarkkinajohtaja Rakennusalan harmaan talouden menetykset vuonna 2008 Arvonlisävero

Lisätiedot

Rakentamisen uudet velvoitteet

Rakentamisen uudet velvoitteet Rakentamisen uudet velvoitteet Lain tarkoitus ja tavoite Reaaliaikaisen kokonaiskuvan luominen yrityksistä ja työntekijöistä Tietojen avulla voidaan käsitellä, arvioida ja määritellä asiakkaiden verotusstatusta

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 1991 vp - HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin väliaikaisesti

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 Ajankohtaista verotarkastuksesta Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 on syvällisin yksittäiseen verovelvolliseen kohdistuva verovalvonnan muoto 2 Säädeltyä viranomaistoimintaa Verotusmenettelylaissa

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT HTSY Verohallinto 3.3.2015 2 (5) ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT Vuoden 2013 lopulla elinkeinotoiminnan verovelkaa oli miltei kolme miljardia euroa ja yritysten verovelat näyttävät

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Uudistuksen taustaa. Yleistä

Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Uudistuksen taustaa. Yleistä Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1 Uudistuksen taustaa Talousrikollisuuden ja harmaan talouden aiheuttamat vahingot Suomessa vuositasolla huomattavat. Rakennustoimialan harmaan talouden

Lisätiedot

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta Laki ennakkoperintälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ennakkoperintälain (1118/1996) 21, 32, 33, 33 a, 33 b ja 36, 4 luku, 47 ja 49 53 sekä 7 luku, sellaisina kuin niistä ovat

Lisätiedot

Rakentamisen tiedonantovelvollisuus

Rakentamisen tiedonantovelvollisuus Rakentamisen tiedonantovelvollisuus Kuka, mitä ja miten? Ketä menettely koskee? Yrityksiä toimialasta riippumatta, kuntia, asunto-osakeyhtiöitä, yhdistyksiä sekä valtiota, jotka rakentavat tai rakennuttavat

Lisätiedot

Uudistettu kuulemismenettely ja verotarkastushavainnot TOP-10. Veroinfo taloushallinnon ammattilaisille

Uudistettu kuulemismenettely ja verotarkastushavainnot TOP-10. Veroinfo taloushallinnon ammattilaisille Uudistettu kuulemismenettely ja verotarkastushavainnot TOP-10 Veroinfo taloushallinnon ammattilaisille Sisältö 1. Uudistettu kuulemismenettely 2. Luopuminen alustavasta verotarkastuskertomuksesta 3. TOP-10

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

ULKOMAISET YRITYKSET RAKENNUSALAN VEROTARKASTUKSISSA

ULKOMAISET YRITYKSET RAKENNUSALAN VEROTARKASTUKSISSA ULKOMAISET YRITYKSET RAKENNUSALAN VEROTARKASTUKSISSA HTSY Verohallinto Päiväys 29.2.2012 Verohallinto 2 (8) ULKOMAISET YRITYKSET RAKENNUSALAN VEROTARKASTUKSISSA Harmaan talouden selvitysyksikössä on tehty

Lisätiedot

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Vakiovastaus Ohjeen päiväys: 1.6.2012 1 Käännetyn alv:n käsittely... 1 1.1 Johdanto... 1 1.2 Tilikartta... 1 1.3 Asiakaskortisto... 2 1.4 Myyntitilaukset...

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

Tavaraliikenneluvanhaltijat

Tavaraliikenneluvanhaltijat Tavaraliikenneluvanhaltijat HTSY Verohallinto 20.8.2012 Verohallinto 2 (5) TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT Yleistä Verovelat Ammattimainen tavarankuljetus tieliikenteessä on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa.

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA Keurusselän ympäristölautakunta 9.12.2015 1 Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen

Lisätiedot

Taloudellinen rikollisuus

Taloudellinen rikollisuus Taloudellinen rikollisuus 27.5.2016 Erikoistumisjakso (12 op) 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio rikosoikeudellisena seuraamuksena) (10 p)

Lisätiedot

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Työsuojelupäivät 25.-26.9.2014 Oulu Reima Lehtola 11.9.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue 1 Tilaajavastuulain tavoite on edistää: -

Lisätiedot

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO KIRJANPITO Kirjanpito On tietojärjestelmä, jossa ylläpidetään tietoa yrityksen tai yhteisön taloudellisesta toiminnasta. On sitä, että kerätään ja järjestetään tositteet, rekisteröidään niiden tiedot tietyn

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta 1.6.2016 A8-0189/101 101 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a) Immateriaalioikeuksiin, patentteihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä verojärjestelyjä käytetään laajalti koko unionissa. Monet

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Aineopinnot ON, OTM

Aineopinnot ON, OTM Kysymyksiin 1, 2, 3 sekä 4 a ja 4 b on vastattava eri arkeille, joihin on merkittävä nimi, opiskelijanumero ja kysymyksen numero. Kysymyksiin 5 a-c on vastattava kysymyspaperissa annettuun vastaustilaan.

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012 Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista Tilitoimistoinfot 2012 Laskuja koskeviin vaatimuksiin muutoksia 1.1.2013 alkaen Muutosten tausta Neuvoston direktiivi 2010/45/EU direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto Verotus jakamistalouden aikana 16.11.2016 Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto VEROLAINSÄÄDÄNTÖ Suomen tuloverolainsäädäntö lähtee laajasta tulokäsitteestä:

Lisätiedot

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa Kiinteän toimipaikan muodostuminen 1 Ulkomaisen yrityksen verovelvollisuus Ulkomaisen yrityksen verotus Suomessa perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja maiden välisiin

Lisätiedot

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus Palokuntalaisten opintopäivät Kuopio Esityksen rakenne Verotuksen perusteet ja käytännön tilanteita liittyen palokuntayhdistyksiin Yleishyödyllisyys Elinkeinotoiminta

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp Hallituksen esitys eräiden matkustajatuomisten arvonlisä- ja valmisteverottomuuteen sekä tullittomuuteen liittyvien säännösten muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Linnala Setlementti ry (Linnala)

Linnala Setlementti ry (Linnala) 1 SOPIMUS HENKILÖSTÖPALVELUN MYYNNISTÄ 1. Sopijapuolet Savonlinnan kaupunki (kaupunki) yhteys/vastuuhenkilö Linnala Setlementti ry (Linnala) 2. Sopimuksen tarkoitus Tässä sopimuksessa määritellään sopijapuolten

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä

veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä EDUSKUNNAN VASTAUS 45/2011 vp Hallituksen esitys laiksi veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015. Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015. Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015 Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulaki Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista

Lisätiedot

Ajankohtaista Verohallinnosta. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2016

Ajankohtaista Verohallinnosta. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2016 Ajankohtaista Verohallinnosta Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2016 Auto- ja valmisteverotus sekä maahantuonnin arvonlisäverotus Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä muuttui 1.1.2016

Lisätiedot

Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 19.-20.5.2011. Eräitä lakimuutoksia Tilintarkastus ja kirjanpito Käännetty alv

Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 19.-20.5.2011. Eräitä lakimuutoksia Tilintarkastus ja kirjanpito Käännetty alv Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 19.-20.5.2011 Eräitä lakimuutoksia Tilintarkastus ja kirjanpito Käännetty alv MO päätös koskien perusmaksua VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS, MAAOIKEUS, TUOMIOT DN:ot M

Lisätiedot

HE 58/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi

HE 58/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

Metsätaloudenharjoittajan ilmoittamisvelvollisuus. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto Sami Varonen

Metsätaloudenharjoittajan ilmoittamisvelvollisuus. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto Sami Varonen Metsätaloudenharjoittajan ilmoittamisvelvollisuus Valtiovarainvaliokunnan verojaosto Sami Varonen Taustaa Metsätalouden harjoittajalla tarkoitetaan tässä esityksessä luonnollista henkilöä, kuolinpesää

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus. Leila Juanto Petri Saukko

Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus. Leila Juanto Petri Saukko Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus Leila Juanto Petri Saukko TALENTUM Helsinki 2014 Kahdeksas, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Vuosi I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 100% 100% 100% 100% 4/12 50% 50% 8/12 = 57%

Vuosi I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 100% 100% 100% 100% 4/12 50% 50% 8/12 = 57% Esimerkki 1/ Siirtymäsäännökset/ Kiinteistöinvestointi valmistunut 2004 tai sen jälkeen, mutta ennen 1.1.2008/ Arvonlisäverollisen käytön osuus pienenee Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 I I I I I I Käyttö

Lisätiedot

TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015

TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015 TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015 HTSY Verohallinto Päiväys 29.2.2012 Verohallinto 2 (6) TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 TOIMISTOTILAN VUOKRAAMINEN LIIKUNTAMYLLYSTÄ SALIBANDYSEURA VIIKINGIT RY:LLE Vuokranantaja Vuokralainen Helsingin kaupungin liikuntavirasto PL 4800, Toivonkatu 2 A 00099

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.11.2015 COM(2015) 557 final 2015/0257 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Unkarille ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE

VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE Viite: VM2016-00135 VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE Suomen Veroasiantuntijat ry ( SVA ) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi arvonlisäverolain muuttamisesta sekä lausuu kunnioittaen

Lisätiedot

Uuden yrittäjän veroinfo

Uuden yrittäjän veroinfo Uuden yrittäjän veroinfo Yritystoiminnan aloittaminen Verohallinnolle Patentti- ja rekisterihallitukselle (kaupparekisteri) Y-tunnus Perustamisilmoitus Y1, osakeyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö Y2, avoin

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN HANKINNAT

HELSINGIN KAUPUNGIN HANKINNAT HELSINGIN KAUPUNGIN HANKINNAT HTSY Verohallinto 19.5.2015 2 (6) HELSINGIN KAUPUNGIN HANKINNAT Harmaan talouden selvitysyksikössä on valmistunut raportti Helsingin kaupungin hankinnoista vuosilta 2006 2013.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. kesäkuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. kesäkuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0102 (CNS) 8741/16 SC 70 ECON 378 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

OpasOhjeita kotimajoitusta tarjoavalle

OpasOhjeita kotimajoitusta tarjoavalle OpasOhjeita kotimajoitusta tarjoavalle 1 Varmista vieraiden henkilöllisyys Johdanto Erilaisen kotimajoituksen suosio on viime vuosina kasvanut sähköisten jakelukanavien lisääntymisen myötä. Vaikka kotimajoitus

Lisätiedot

Miten jakamistalous vaikuttaa verotukseen?

Miten jakamistalous vaikuttaa verotukseen? Miten jakamistalous vaikuttaa verotukseen? 2.3.2016 Antti Sinkman Tulevaisuusvaliokunnan kuulemistilaisuus Vero-osasto Verojärjestelmän tavoitteista Neutraalisuus Verotus ei ohjaa toimintaa tiettyyn malliin

Lisätiedot

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS HTSY Verohallinto 3.5.2016 2 (5) TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu tupakkaveroon liittyvää harmaata taloutta ja tupakkaveroluvallisten

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö LUONNOS Vero-osasto. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta

Valtiovarainministeriö LUONNOS Vero-osasto. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta 1 Valtiovarainministeriö LUONNOS 22.4.2016 Vero-osasto HE --/2016 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Seuraamusten rajat ylittävä täytäntöönpano

Seuraamusten rajat ylittävä täytäntöönpano Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Lausunto 09.05.2016 Vastine Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki työntekijöiden lähettämisestä. Samalla kumottaisiin lähetetyistä työntekijöistä

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen Toimivuutta ja turvaa katolle Katse kattoon REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki 6.4.2016 Jari Suuronen Nordic Waterproofing Group Liikevaihto n. 200 M Henkilöstöä n. 650 Valmistusta Suomessa, Ruotsissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 148 final 2015/0074 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Tanskalle ottaa käyttöön neuvoston direktiivin 2006/112/EY 75 artiklasta

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Lähtökohtana harmaan talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

RAKENTAMISPALVELUIDEN KÄÄNNETYN VEROVELVOLLISUUDEN VAIKUTUKSET Tilitoimisto X:n rakennusalalla toimiviin asiakkaisiin A, B ja C

RAKENTAMISPALVELUIDEN KÄÄNNETYN VEROVELVOLLISUUDEN VAIKUTUKSET Tilitoimisto X:n rakennusalalla toimiviin asiakkaisiin A, B ja C Maria Cederström RAKENTAMISPALVELUIDEN KÄÄNNETYN VEROVELVOLLISUUDEN VAIKUTUKSET Tilitoimisto X:n rakennusalalla toimiviin asiakkaisiin A, B ja C Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Toukokuu 2012

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013 2015 ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain 16 :n muuttamisesta Asia Hallitus

Lisätiedot

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki Verokilpailu ja valtiontuki Petri Kuoppamäki Sisällys Mikä on ongelma? Siirtohinnoittelusopimuksia koskevat tutkintamenettelyt Veroetu valtiontukena oikeudellisessa jatkumossa Siirtohinnoittelua koskeva

Lisätiedot

Arvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa. Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS

Arvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa. Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.12.2016 COM(2016) 756 final 2016/0372 (NLE) Arvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS yhteisestä

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 374 31.10.2016 Kaupunginvaltuusto 94 14.11.2016 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2017 1933/02.03.01.01/2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 374 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet.

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet. Sivu 1 / 5 Yritysraportin tiedot Raportin hakupäivämäärä 23.02.2016 Raportti voimassa asti 12.05.2016 Arkistointitunnus 1455740611768 FIN yritystiedot Yrityksen nimi Y-tunnus 1955941-0 Tietolähteiden perusteella

Lisätiedot

Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60%

Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Esimerkki 1/ Arvonlisäverollisen käytön osuus pienenee Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I I I I I liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Vähennyksen määrä 80 000 Tarkistettava

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 130/2005 vp Laki arvonlisäverolain muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan rakennuspalveluiden urakkasopimuksiin perustuvissa ostoissa ja myynneissä

Lisätiedot

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 833/02.03.01/2014 332 Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kiinteistöverolain mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot