KÄÄNTEINEN ARVONLISÄVERO RAKENNUSALALLA KÄSITYKSIÄ MITEN ILMIÖ ON VAIKUTTANUT ALALLA ESIINTYVÄÄN HARMAASEEN TALOUTEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄÄNTEINEN ARVONLISÄVERO RAKENNUSALALLA KÄSITYKSIÄ MITEN ILMIÖ ON VAIKUTTANUT ALALLA ESIINTYVÄÄN HARMAASEEN TALOUTEEN"

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden laitos KÄÄNTEINEN ARVONLISÄVERO RAKENNUSALALLA KÄSITYKSIÄ MITEN ILMIÖ ON VAIKUTTANUT ALALLA ESIINTYVÄÄN HARMAASEEN TALOUTEEN Pro Gradu- tutkielma, Yritysoikeus ja -talous Johanna Öhman (180485) Opettaja: Kati Pajunen Esityspäivä:

2 TIIVISTELMÄ ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden laitos Yritysoikeus ja -talous ÖHMAN, JOHANNA: Käänteinen arvonlisävero rakennusalalla käsityksiä miten ilmiö on vaikuttanut alalla esiintyvään harmaaseen talouteen. Pro gradu- tutkielma, 63 s. Liitteet (2 s.) Tutkielman ohjaajat: Professori Matti Turtiainen ja Yliopistonlehtori Kati Pajunen Huhtikuu 2012 Avainsanat: Käänteinen arvonlisävero, harmaa talous Pro gradu- tutkielma käsittelee rakennusalalla käyttöönotettua käänteistä arvonlisäveroa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia rakennusalan yritysten sekä Verohallinnon käsityksiä rakennusalan käänteisen arvonlisäveron vaikutuksista alalla esiintyvään harmaaseen talouteen. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville mitä tarkoitetaan rakennusalan käänteisellä arvonlisäverovelvollisuudella, mitä käänteinen arvonlisäverovelvollisuus on vaatinut alan yrityksiltä sekä miten Verohallinto ja rakennusalan yritykset kokevat sen vaikuttavan rakennusalalla esiintyvään harmaaseen talouteen. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Laadullinen tutkimusote mahdollisti yksittäisen tapauksen tutkimisen parhaiten, sillä laadullisessa tutkimuksessa keskitytään pieneen määrään tapauksia ja tutkitaan niitä perusteellisesti. Haastatteluita tehtiin yhteensä kuusi kappaletta. Muodoltaan haastattelut olivat teemahaastatteluita, joissa oli piirteitä myös puolistrukturoidusta haastattelusta, sillä teemojen alle oli rakennettu kysymyksiä tukemaan tiedon hankintaa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin rakennusalan käänteistä arvonlisäveroa sekä harmaata taloutta. Tutkimuksessa saatiin selville, mitä rakennusalan käänteisellä arvonlisäverolla tarkoitetaan. Lisäksi saatiin selville mitä uuden menetelmän soveltaminen on vaatinut alan yrityksiltä. Suurimmat vaatimukset olivat kohdistuneet koulutukseen, ymmärryksen lisäämiseen, järjestelmämuutoksiin sekä kokonaisvaltaiseen ajatusmaailman muuttamiseen. Käänteisen arvonlisäveron vaikutuksista harmaaseen talouteen näkemykset erosivat Verohallinnon ja yritysten välillä. Verohallinnon kanta vaikutuksista oli huomattavasti positiivisempi kuin alan yritysten. Yrityksien keskuudessa uuden menettelyn ei uskottu vaikuttavan niin suuressa määrin alan harmaaseen talouteen. Rakennusalan harmaan talouden ongelmien koettiin olevan muualla kuin arvonlisäverossa. Yritysten keskuudessa kuitenkin ymmärrettiin Verohallinnon hakema taka-ajatus uuden menettelyn avulla saatavista hyödyistä.

3 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Käänteinen arvonlisävero muissa EU jäsenvaltioissa Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen rakenne Aikaisemmat tutkimukset HARMAA TALOUS Rakennusalan harmaa talous Arvonlisäveron laiminlyöntiongelmat rakennusalalla Verotarkastukset ja harmaa talous Harmaan talouden torjunta KÄÄNTEINEN ARVONLISÄVERO RAKENNUSTEOLLISUUDESSA Rakennusalan arvonlisäverotus Käänteisen arvonlisävero ja sen soveltamisala Ostajan ja myyjän asema käänteisessä arvonlisäverossa Vähennysoikeus Virheellisestä menettelystä aiheutuvat seuraamukset AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusmenetelmät Tutkimusaineisto Aineiston käsittely ja analysointi TULOKSET Käänteisen arvonlisäveron aiheuttamat muutokset Verohallinnon näkökulmasta Vaikutukset rakennusalan harmaaseen talouteen Verohallinnon näkökulmasta Käänteisen arvonlisäveron aiheuttamat muutokset yritysten näkökulmasta Vaikutukset rakennusalalla esiintyvään harmaaseen talouteen yritysten näkökulmasta JOHTOPÄÄTÖKSET Keskeiset tulokset Jatkotutkimusehdotukset Tutkimuksen validius ja reliaabelius LÄHTEET LIITTEET

4 4 1 JOHDANTO Keskustelua rakennusalan harmaasta taloudesta ja keinoista, joilla harmaata taloutta pystyttäisiin kitkemään, on ollut jo hyvin pitkään. Erääksi keinoksi rakennusalan harmaan talouden kitkemiseksi on nostettu rakennusalan käänteinen arvonlisävero. Rakennusalalla esiintyvät talousrikokset ovat suuri ja resursseja vaativa haaste Verohallinnolle, poliisille ja tuomioistuinlaitokselle. Rakennusalalla esiintyvä harmaan talouden määrä on kääntynyt kasvuun viime vuosien aikana ja tästä aiheutuneet vahingot ovat olleet vuositasolla huomattavat. Verohallinto on vuonna 2008 aloittanut Raksa- valvontahankkeen, jonka tavoitteena on harmaan talouden torjunta sekä kilpailuneutraliteetin lisääminen. Valvontatoimenpiteet ovat koskeneet urakkaketjujen alapäätä, sillä harmaa talous liitetään usein pitkiin aliurakointiketjuihin. Tällöin pääurakoitsijat eivät välttämättä tiedä ketkä työskentelevät ketjun loppupäässä. Silloin vaarana on, että aliurakoitsija jättää arvonlisäverot maksamatta vaikka pääurakoitsija vähentää aliurakoitsijan laskuttamat arvonlisäverot omassa verotuksessaan. Näin valtiolta jää osa verotuloista saamatta ja samalla tämä käytäntö vääristää alan kilpailutilannetta. Tarkastuksien avulla selvisi, että harmaata taloutta esiintyi 35 prosentissa tarkastetuista yrityksistä. Suurin virhe, mikä valvonnalla saatiin selville, oli vääräsisältöisten eli tekaistujen kuittien käyttö. Näiden tekaistujen kuittien käytöllä alan yritykset pystyvät hyödyntämään aiheettomia arvonlisäverovähennyksiä (HE 41/2010 vp, 3 11). Vuoden 2008 lukujen perusteella rakennustuotannon arvo oli 29,5 miljardia euroa. Pääosa rakentamisesta on talonrakentamista, jonka osuus rakentamisen kokonaistuotoksesta oli 82 prosenttia vuonna Pääurakoitsijoista merkittävä osa, liikevaihdon perusteella laskettaessa, on suuria ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat toimineet alalla pitkään ja ovat vakavaraisia sekä hyvän maineen omaavia yrityksiä. Liikevaihdon perusteella suureksi yritykseksi rakennusalalla voidaan laskea, mikäli liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä on yli 150 henkeä. Suurissa urakoissa pääurakoitsija toimii yleensä myös suuri yritys. Samoin kuin suurissa urakoissa aliurakoitsijoina toimii pääasiallisesti suuria yrityksiä ja vasta näiden aliurakoitsijoina pieniä yrityksiä. Vastaavasti pienissä urakoissa toimii yleensä pääurakoitsijana myös pieni yritys. Pieniä yrityksiä toimii pääurakoitsijoina lukumääräisesti merkittävä määrä. Talonrakentajista suuria tai keskisuuria yrityksiä on vain noin 200 ja pieniä yrityksiä on noin Pieneksi yritykseksi lasketaan yritys, jonka liikevaihto on alle 3-5 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä on alla 20 henkilöä. Rakennusteollisuuden tekemän arvion mu-

5 5 kaan noin suurinta talonrakennusalan yritystä tai konsernia tuottavat kuitenkin yli 50 prosenttia koko talonrakennusalan liikevaihdosta. Alan liikevaihdon tarkkaa jakaumaa pääurakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden välillä on vaikea arvioida, sillä suuri osa suuryritysten käyttämien aliurakoitsijoiden liikevaihdosta sisältyy myös aiemmin mainittuun lukuun (HE 41/2010 vp, 7 8). Rakennusalan käännetyllä arvonlisäverovelvollisuudella on tavoitteena pienentää aliurakoitsijoiden epärehellisyydestä johtuvaa arvonlisäveromenetystä sekä parantaa rehellisten ja epärehellisten verovelvollisten yritysten välistä kilpailutilannetta rakennusalalla. Tarkoitus on siis ehkäistä veronkiertoa, jossa ostaja vähentää arvonlisäveron, mutta jonka myyjä jättää maksamatta. Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden tavoitteena on estää se, että arvonlisävero jäisi aliurakoitsijan arvonlisäverotuksen osalta maksamatta. Uuden menetelmän myötä pääurakoitsija suorittaa arvonlisäveron koko rakennustyön arvosta eli myös aliurakoitsijan arvonlisäyksen osalta (HE 41/2010 vp, 11 12). Pitkät aliurakointiketjut saavat aikaiseksi tilanteen, jossa osa ketjun keskellä olevista yrityksistä toimii sekä pääurakoitsija että aliurakoitsija. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaisiinkin kaikkiin ketjussa tapahtuviin myynteihin. Vasta pääurakoitsijan myynti tilaajalle olisi verollinen ja pääurakoitsija suorittaisi arvonlisäveron koko rakennustyön arvosta. Käännetty verovelvollisuus on siis poikkeus yleiseen arvonlisäverojärjestelmään nähden. Käännetyn verovelvollisuuden soveltamisen osalta keskeisiä tekijöitä ovat ostajan ja palvelun määrittely (HE 41/2010 vp, 12). 1.1 Käänteinen arvonlisävero muissa EU jäsenvaltioissa Myös seitsemän muuta Euroopan Unionin jäsenvaltiota, Alankomaat, Belgia, Saksa, Itävalta, Ruotsi, Unkari ja Irlanti, soveltavat käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta rakennusalalla. Belgiassa käännetty verovelvollisuus on ollut käytössä jo pitkään, vuodesta 1977 lähtien. Samoin myös Alankomaat ovat soveltaneet käännettyä verovelvollisuutta vuodesta 1982 lähtien. Alankomaissa, samoin Itävallassa, käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta tilanteisiin, jotka pääurakoitsija suorittaa toimeksiantajalleen. Eli nämä tapaukset laskutetaan normaaliin tapaan verolla. Alankomaissa käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan aliurakointiin ja työvoiman vuokraukseen, kun kyse on aineellisesta kiinteisiin esineisiin liittyvistä työsuorituksista (HE 41/2010 vp, 4 5).

6 6 Itävalta otti menetelmän käyttöön vuonna 2002 ja sen jälkeen arvonlisäverojärjestelmän noudattamisen on todettu parantuneen. Itävalta on arvioinut, että maan arvonlisäverotulot ovat kasvaneet uudistuksen jälkeen noin 200 miljoonalla eurolla. Irlannissa menettelyä on sovellettu vuodesta 2008 lähtien laajasti rakentamispalveluihin. Unkarissa ja Saksassa menettelyä sovelletaan kiinteistön luovutuksiin ja rakentamispalveluihin (HE 41/2010 vp, 5 6). Ruotsissa käännetty verovelvollisuus otettiin käyttöön vuonna Ruotsissa edellytyksenä on, että ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muuten kuin satunnaisesti myy säännösten mukaisia palveluja. Tai, että palvelun ostaa elinkeinonharjoittaja, joka myy kyseisenlaiselle elinkeinonharjoittajalle tällaisia palveluja. Ruotsissa käänteistä verovelvollisuutta sovelletaan lisäksi, jos rakennusalalla toimimaton yritys tilapäisesti toimii välimiehenä myyden ostettuja palveluita, kuten esimerkiksi asennustyön, rakennusyritykselle. Myöskään sillä ei ole merkitystä, onko ostajalla rakennusalan toimialaluokitus vai ei tai onko kyseinen ostaja ruotsalainen vai ulkomaalainen yritys. Ratkaisevaa on vain siis palvelun laji sekä ostajalle asetettujen edellytysten täyttyminen. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan siis Ruotsissa erittäin laajasti (HE 41/2010 vp, 5 6). Suomessa rakennusalalla on sovellettu käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta lähtien (Verohallinto 2011a). 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on määritellä käsitteet käänteinen arvonlisävero ja harmaa talous. Nämä käsitteet on tarkoitus määritellä nimenomaan rakennusalan näkökulmasta, sillä tutkimus koskee rakennusalan käänteistä arvonlisäveromenettelyä ja sen vaikutusta harmaaseen talouteen. Tutkimuksen tarkoitus ei ole numeerisesti selvittää miten uuden käänteisen arvonlisäveromenettelyn käyttöönotto on vaikuttanut Suomessa esiintyvään harmaaseen talouteen. Tämän selvittäminen vaatisi paljon laajemman tutkimuksen. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää verottajan sekä rakennusalan yritysten käsityksiä uudesta käänteisestä arvonlisäveromenettelystä. Tutkimuksen päätehtävänä on siis tutkia käsityksiä valitusta aiheesta sekä tarkoituksena on saada vastaus seuraaviin kysymyksiin: Mitä tarkoitetaan rakennusalan käänteisellä arvonlisäverovelvollisuudella? Mitä käänteinen arvonlisäverovelvollisuus on vaatinut yrityksiltä?

7 7 Miten verottaja ja rakennusalan yrityksen kokevat sen vaikuttavan Suomessa esiintyvään harmaaseen talouteen? Asetettuja tutkimusongelmia tarkastellaan Suomessa toimivien rakennusalan yritysten näkökulmasta. Rakennusalan yritysten lisäksi tutkimuksessa on otettu huomioon myös Verohallinnon näkemys tutkimusaiheesta. Tutkimuksen keskeisimpiä käsitteitä ovat käänteinen arvonlisävero ja harmaa talous. Käänteisellä arvonlisäverolla tarkoitetaan, että myyjän sijasta palvelun myynnistä verovelvollinen onkin palvelun ostaja (Verohallinto 2011a). Harmaalle taloudelle ei ole yksiselitteistä suoraa selitystä, mutta terminä se voidaan määritellä joko kansantaloudellisesta tai fiskaalisesta näkökulmasta. Fiskaalisessa merkityksessä harmaalla taloudella tarkoitetaan sinällään laillista taloudellista toimintaa, joka tapahtuu viranomaisilta salassa tai jonka tulo salataan, jotta voitaisiin välttää siitä meneviltä veroilta ja maksuilta. Kansantaloudellisessa merkityksessä harmaalla taloudella tarkoitetaan taloudellista tuotannollista toimintaa, joka ei ole mukana kansantalouden tilinpidossa ja jää samalla pois myös bruttokansantuotelaskelmista (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 16 19). 1.3 Tutkimuksen rakenne Teoreettisessa viitekehyksessä, luvussa 2, käsitellään harmaata taloutta. Luvun aluksi käsitellään harmaata taloutta yleisesti ja mitä termillä harmaa talous tarkoitetaan. Harmaan talouden yleisesittelyn jälkeen keskitytään rakennusalalla esiintyvään harmaaseen talouteen ja arvonlisävero laiminlyönteihin rakennusalalla. Luvun lopussa käsitellään vielä verotarkastuksia sekä harmaan talouden torjuntakeinoja. Teoreettisen viitekehyksen, luvussa 3, keskitytään käänteiseen arvonlisäveroon. Luvun alussa tutustutaan arvonlisäveroon yleisesti. Tämän jälkeen esitellään rakennusalan käänteinen arvonlisävero sekä sen soveltamisala. Tämän jälkeen perehdytään ostajan ja myyjän asemaan. Lopuksi vielä esitellään vähennysoikeus sekä virheellisestä menettelystä aiheutuvat seuraukset. Teoreettisen viitekehyksen jälkeen esitellään tutkimuksen aineisto sekä tutkimuksessa käytetty menetelmä. Tämän luvun lopussa esitellään vielä aineiston analysointia ja käsittelyä.

8 8 Tuloksissa esitellään haastatteluiden avulla kerätty aineisto. Aineisto on purettu auki teemaalueittain. Luvun alussa käydään läpi Verohallinnon edustajan haastattelusta saatu aineisto. Tämän jälkeen esitellään yritysmaailman edustajien haastatteluiden avulla kerätty aineisto. Johtopäätöksissä esitellään tutkimuksen kannalta oleellisimmat ja keskeisimmät tulokset. Lisäksi pohditaan, miksi saatuihin tuloksiin on päästy sekä pohditaan mielipide-eroihin vaikuttavia syitä. Luvun lopussa esitellään jatkotutkimusehdotukset sekä pohditaan tutkimuksen luotettavuutta. 1.4 Aikaisemmat tutkimukset Käänteinen arvonlisävero rakennusalalla on käsitteenä ja asiana vielä suhteellisen tuore. Tästä johtuen etenkin suomessa aihetta ei ole vielä kovinkaan paljon tutkittu. Käänteinen arvonlisäveromenettely on kuitenkin käytössä Suomen lisäksi seitsemässä muussa Euroopan Unionin jäsenvaltiossa, Alankomaissa, Belgiassa, Saksassa, Itävallassa, Unkarissa ja Irlannissa sekä Ruotsissa. Näissä maissa käänteinen arvonlisäveromenettely on ollut jo hieman pidempään käytössä, jonka vuoksi aiheesta on ehditty tehdä myös jonkin verran tutkimusta. Verotuksesta tehdyissä tutkimuksissa on pitkään yritetty vastata kolmeen kysymykseen tieteen ja politiikan näkökulmasta: Onko verotuksella merkitystä? Jos ei ole, niin miksi ei? Jos on, niin kuinka paljon? Nykyinen laskentatoimen verotutkimus käyttää näiden kysymysten pohdintaan Scholesin ja Wolfsonin kehittämää viitekehystä. Shackelfordin ja Shevlinin tekemässä tutkimuksessa jäljitetään tämän viitekehyksen syntyhistoriaa ja sen vaikutuksia arkistoinnin, mikrotalouden ja empiirisen laskentatoimen verotutkimuksen kehitykseen viimeisten viidentoista vuoden aikana. Tutkimus tarjoaa historiallista tietoa ja johdantoa aiheesta kiinnostuneille. Verotutkimuksella on pitkä historia talouden alalla ja monet kirjanpidon ammattilaiset ovat erikoistuneet verosuunnitteluun, silti se on hitaasti hyväksytty tärkeäksi tutkimuksen osa-alueeksi (Shackelford & Shevlin 2001, ). Vuonna 2007 Euroopan Komissio käynnisti julkisen konsultaation käännetyn arvonlisäveromenetelmästä mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista ja hyödyistä. Konsultaation tekeminen lähti liikkeelle keskustelusta, jonka aiheena olivat toimenpiteet arvonlisäveropetoksia vastaan. Yhtenä keinona petoksia vastaan nousi esille käänteinen arvonlisäveromenetelmä. Konsultaation keskeisimpinä johtopäätöksinä voidaan pitää:

9 9 Käänteisestä arvonlisäveromenettelystä aiheutuu sekä kertaluonteisia että toistuvia hallinnollisia kustannuksia. Suurimmat toistuvat hallinnolliset kustannukset aiheutuvat velvollisuudesta ilmoittaa ostot ja myynnit sähköisesti, velvollisuudesta antaa oikeanlainen myyntilasku sekä velvollisuudesta rekisteröidä ostolaskut oikein. Hallinnolliset kustannukset rasittavat toistuvasti erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla on suhteellisen paljon manuaalisia prosesseja. Käänteisen arvonlisäveromenettelyn vaikutuksista kassavirtaan todettiin, että kassavirran vaikutus riippuu pääasiallisesti liiketoimintamallista. Siihen vaikuttavat myös yrityksen viennin ja tuonnin tilanne. Lisäksi tutkittiin myös käänteisen arvonlisäveromenettelyn vaikutuksia yrityksen kilpailukykyyn ja ulkoisiin markkinoihin. Suurin osa yrityksistä oli sitä mieltä, että sillä ei ole vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn. Yritykset eivät kokeneet sen vaikuttavan myöskään heidän tarpeisiin siirtää toimintaa toiseen maahan tai valita toimittajia tietyistä maista (European Commission 2012). Fedelin ja Forten tekemä tutkimus keskittyy Euroopan Unionin alueella tapahtuviin arvonlisäveropetoksiin. Käänteinen arvonlisäveromenetelmä on myös otettu osaksi vuonna 2011 tehtyä tutkimusta. Tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida arvonlisäveropetoksia Euroopan Unionin yhteisön sisällä. Tutkimuksessa tultiin johtopäätökseen, että on paras luopua etsimästä optimaalisinta ratkaisua, sillä vain toiseksi parhaat ratkaisut asian parantamiseksi on oikeasti käytettävissä. Arvonlisäverojärjestelmä käytti määränpää periaatetta eli verotus tapahtuu toisin sanoen tuojan päässä. Tämä kunnioittaa Euroopan Unionin yksien markkinoiden rajoituksia. Jotta pystyttäisiin välttymään arvonlisäveropetoksilta, jotka liittyvät yhteisön sisällä tapahtuvaan tuonnin verotukseen, tarvitaan parempia kontrollitekniikoita. Tästä aiheutuu lisäksi hallinnollisia kuluja, lisä ponnisteluja sekä tehokasta kansainvälistä yhteistyötä. Vaihtoehtoiset mallit perustuvat alkuperämaan periaatteelle, kun taas yksien markkinoiden rajoitukset antavat huonompia tuloksia, mutta samalla rikkovat verotusautonomiaa ja finanssipolitiikan vastuun periaatteita arvonlisäveron osalta jäsenvaltioissa. Toimiakseen vastakohtana yhteisön sisäisiä petoksia kohtaan ja jakaakseen arvonlisäverotuloja, tarvitaan entistä tehokkaampaa kansainvälistä yhteistyötä (Fedeli & Forte 2011, ).

10 10 2 HARMAA TALOUS Vuosittaiset talousrikollisuuden ja harmaan talouden aiheuttamat vahingot ovat huomattavat. Tilanne on kehittynyt vielä huonompaan suuntaan viime vuosina erityisesti kriittisillä työvoimavaltaisilla aloilla, kuten esimerkiksi rakennusalalla. Vuonna 2007 salattujen työtulojen arvo rakennusalalla oli yli 500 miljoonaa euroa. Samana aikana piilotyöllisyyden osuus vastasi 9 prosenttia rakentamisen työvoimasta sekä samalla 5 prosenttia koko rakennusalan tuotannosta. Näiden lisäksi vahinkoa aiheutuu myös salatuista yrittäjätuloista sekä niistä johtuvista verojen, eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuuttamisen menetyksistä. Kaiken kaikkiaan rakennusalan harmaan talouden määrä on kääntynyt kasvuun viime vuosien aikana ja se on aiheuttanut miljoonan euron vahingot vuosittain. Vuonna 2009 tehdyn arvion mukaan talouden laskusuhdanne lisää harmaan talouden suhteellista osuutta edelleen. Laskusuhdanteesta johtuva tiukentunut kilpailu urakoista kannustaa hinnoitteluun, jossa lakisääteisiä veroja sekä maksuja ei oteta huomioon laisinkaan. Tästä syystä alan kilpailu vääristyy (HE 41/2010 vp, 8). Harmaa talous voidaan määritellä joko kansantaloudellisessa tai fiskaalisessa merkityksessä. Käytännössä näillä on suuri ero, joten suomen kielessä ei ole yksiselitteistä määritelmää harmaalle taloudelle. Kansantaloudellisessa merkityksessä harmaalla taloudella tarkoitetaan taloudellista tuotannollista toimintaa, joka ei ole mukana kansantalouden tilinpidossa ja jää samalla pois myös bruttokansantuotelaskelmista. Euroopan Unionin komissaarit ovat sitä mieltä, että harmaa talous tulisi saada mukaan mahdollisimman kattavasti bruttokansantuotelaskelmiin. Myös Yhdistyneiden Kansakuntien eli YK:n ja Euroopan Unionin eli EU:n kansantalouden tilinpitojärjestelmä kirjojen mukaan kaiken laillisen ja laittoman toiminnan tulisi sisältyä kansantalouden tilinpitoon. Mikäli näitä lukuja ei näytetä bruttokansantuotelaskelmissa, on vaarana, että bruttokansantuotelaskelmat näyttävät vääristynyttä tulosta. Tästä johtuen on vaarana, että valtio voi saada ansiotonta hyötyä tukiaisten muodossa (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 16). Fiskaalisessa merkityksessä harmaalla taloudella tarkoitetaan sinällään laillista taloudellista toimintaa, joka tapahtuu viranomaisilta salassa tai jonka tulo salataan, jotta voitaisiin välttyä siitä meneviltä veroilta ja maksuilta. Fiskaalinen harmaan talouden käsite on siis huomattavasti suppeampi kuin kansantaloudellinen harmaan talouden käsite siltä osin, että se ei sisällä laisinkaan mustaa taloutta eli laitonta toimintaa. Kansantaloudellista käsitettä laajempi se on

11 11 siinä mielessä, että se sisältää salatut pääomatulot. Fiskaalista harmaata taloutta on vaikeampi mitata epäsuoria menetelmiä käyttäen, sillä se on käsitteellisesti paljon suurempi kansantaloudellinen harmaa talous (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 19). Kuten jo aiemmin on mainittu, harmaa talous on sinällään laillista taloudellista toimintaa, mutta jostain syystä toiminta halutaan salata viranomaisilta. Syitä salailuun on useita, kuten esimerkiksi: tuloverojen, arvonlisäveron tai muiden verojen maksun välttely halutaan laiminlyödä sosiaalivakuuttaminen ei haluta maksaa työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa tai noudattaa työaikaa, työturvallisuutta tai työterveyshuoltoa koskevia säännöksiä ei haluta suorittaa muita yhteiskunnallisia velvoitteita halutaan jostain muusta syystä ilmoittaa toiminnan laajuus väärin (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 16). Harmaata taloutta rajoittavia säännöksiä sisältyy verolainsäädäntöön. Näitä on velvollisuus toimittaa ennakonpidätys palkasta, eläkkeestä sekä muista erikseen säädetyistä suorituksista. Ideana on pyrkiä varmistamaan, että tulot tulevat verottajan tietoon ja samalla verojen kertyminen. Verolainsäädäntöön sisältyy myös velvollisuus antaa tarkkailuilmoitus suorituksista, jotka eivät kuulu ennakonpidätysvelvollisuuden piiriin. Yrityksillä on myös velvollisuus rekisteröityä verohallinnon ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverorekistereihin. Tähän velvollisuuteen liittyy myös toisten verovelvollisten oikeuksien ja velvollisuuksien kytkeminen näihin rekisteröinteihin. Lainsäädännön mukaan kaikilla liike- ja ammattitoimintaa harjoittavilla sekä kaikilla yhteisöillä on kirjanpitovelvollisuus. Kirjanpitovelvollisuus tuo mukanaan mahdollisuuden joutua verotarkastuksen kohteeksi. Verottaja hankkii verotarkastuksia varten myös muiden yritysten kirjanpitotietoja vertailukohdaksi. Lisäksi verolainsäädännön yksi säännös harmaata taloutta vastaan on tilaajavastuulaki, joka edellyttää selvitysvelvollisuutta alihankkijan ja vuokratyöyrityksen rekisteröinneistä sekä velvoitteiden täyttämisestä (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 20). Yleisimpänä harmaan talouden esiintymismuotona voidaan pitää tulojen salaamista. Tällöin yritys jättää tulot kirjanpidon ulkopuolelle, kun tulot tulevat esimerkiksi yksityishenkilöiltä. Tätä toimintaa edesauttaa se, että yksityishenkilöt eivät tarvitse välttämättä kuitteja omia ve-

12 12 rovähennyksiään tai kirjanpitoon varten. Yksityishenkilöiltä ei mene myöskään Verohallinnolle tietoa liiketoimista yrityksen ja yksityishenkilön väliltä. Näin ollen Verohallinto ei tätä pysty kontrolloimaan. Yritysten välisessä yritystoiminnassa tulojen salaaminen on vaikeampaa tai ainakin riski kiinnijäämisestä on paljon suurempi. Tulojen salaaminen on vaikeampaa, sillä on mahdollisuus, että Verohallinto saa tiedot suorituksista. Eräs Verohallinnon keino saada tietää maksetuista suorituksista on maksajayritykseen suoritettava verotarkastus. Muita keinoja ovat muun muassa Verohallinnon keräämät vertailutiedot sekä neljännesvuosittain saatavat ilmoitukset rakennusalan järjestäytyneiltä yrityksiltä. Ilmoituksista käy ilmi yritysten käyttämät aliurakoitsijat. Yritysten välisissä suorituksissa myös ostajalla on oma intressinsä saada kuitti suorituksesta. Kuitin saatuaan ostaja pystyy hyödyntämään tämän saamalla vähennysoikeuden arvonlisäverotuksessa ja tuloverotuksessa taikka jommassakummassa näistä. Rakennusalalla suuri riski, edellä mainittuun liittyen, on aliurakkaketjuissa esiintyvä kuittikauppa. Kuittikaupassa aliurakkaketjun alapäässä toimivat yritykset nollaavat tai pienentävät omaa verotettavaa tuloansa ja suoritettavaa arvonlisäveroa muilta yrityksiltä ostettujen tekaistujen kuittien avulla (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 23 24). Eräs harmaan talouden esiintymismuoto on niin sanotut kertakäyttö yritykset tai yritykset joiden elinkaari on todella lyhyt. Yleisimmin tällöin puhutaan osakeyhtiöistä, jotka ilmoittavat saamansa tulot, mutta jättävät kuitenkin veronsa tietoisesti maksamatta. Tällaisen yrityksen tullessa maksukyvyttömäksi, yrityksen omistus sekä vastuuhenkilöasemat siirretään ammattimaisille saattohoitajille. Tällöin kyse on bulvaanijärjestelystä. Yleistä on myös, että omistus ja vastuuhenkilöasemat on hoidettu alun perinkin bulvaanijärjestelyin. Rakennusalalla aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä on varsin suuri. Kyse ei aina kuitenkaan ole uudesta yritystoiminnasta vaan vanhaa yritystä jatketaan vain uuden yrityksen puitteissa. Kyseinen toiminta aiheuttaa tahallisia verovastuita ja sen voidaan katsoa kuuluvan fiskaalisen harmaan talouden piiriin kuuluvaksi (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 24). Karusellikaupat ovat erän harmaan talouden ilmenemismuoto. Karusellikaupat ovat yleistyneet Euroopan Unionin alueella ja niistä aiheutuu merkittäviä veromenetyksiä. Karusellikaupat toimivat siten, että yritys esittää tekaistuja asiakirjoja tavaran viennistä Euroopan Unionin ulkopuolelle. Näin toimimalla pyritään saamaan aiheetonta arvonlisäveron palautusta tai vähennystä. Samaan aikaan tavara kuitenkin tosiasiassa myydään Euroopan Unionin alueella. Sama tavara voi myös kiertää maasta toiseen siten, että jokin yritysketjuun kuuluvista yrityksistä hakee aiheetonta arvonlisäveron palautusta tai vähennystä, mutta tosiasiassa myynnin

13 13 verojen suorittaminen jätetään maksukyvyttömän bulvaaniyrityksen vastuulle. Eräs keino on myös hakea arvonlisäveron palautusta, on täysin tekaistut asiakirjat ilman, että yritys harjoittaa minkäänlaista vientitoimintaa tai minkäänlaista muutakaan liiketoimintaa. Viimeksi mainittu tapaus ei varsinaisesti enää ole harmaan talouden esiintymismuoto, vaan kyseessä on ennemminkin verorikos (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 25). 2.1 Rakennusalan harmaa talous Rakennusalan harmaa talous tulee hyvin esille verotarkastuksien tuloksista sekä Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista. Harmaa talous onkin hyvin yleistä rakennusalalla moneen muuhun alaan verrattuna. Yksi syy rakennusalan harmaaseen talouteen arvellaan olevan rakentamisen suuret suhdannevaihtelut. Toisena syynä voidaan pitää toiminnan työvaltaisuutta. Näihin saattaa syynä olla rakennusalan pitkät aliurakointiketjut. Aliurakointiketjut ovat yleensä pitkiä, sillä pääurakoitsija ei halua sitoutua omaan työvoimaan korkeiden työvoimakustannusten sekä suurten suhdannevaihteluiden johdosta. Tähän tilanteeseen on vaikuttanut suuresti 1990-luvun lama ja sen aiheuttamat kokemukset rakennusalan yrityksille. Pitkien aliurakointiketjujen takia pääurakoitsija ei välttämättä edes tiedä, ketkä työskentelevät ketjun toisessa päässä. Tämä aiheuttaa sen, että arvonlisäverot, työntekijöiden ennakonpidätykset sekä sosiaaliturvamaksut hoidetaan tiettyyn portaaseen saakka, mutta sen jälkeen näistä velvoitteista voidaan luistaa (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 69). Kuitenkaan harmaa talous ja sen määrä rakennusalalla ei suoranaisesti ole yhteydessä kulloinkin vallitsemaan suhdannetilanteeseen. Noususuhdanteen aikana ammattitaitoisen työvoiman puute ratkaistaan siten, että käytetään pimeitä työmarkkinoita. Laskusuhdanteen aikana taas väärinkäytökset lisääntyvät kun markkinat kutistuvat ja kilpailu kiristyy. Tämä aiheuttaa sen, että kustannuksia on pakko karsia (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 70). Verohallinto sekä rakennusalan järjestöt ovat yhdessä pyrkineet vähentämään rakennusalan harmaata taloutta yhteisillä pelisäännöillä. Näillä pelisäännöillä ei kuitenkaan ole kovin suurta vaikutusta pienien rakennuttajien urakoissa eikä myöskään suurten urakoiden aliurakointiketjujen häntäpäässä. Rakennusalan omien toimenpiteiden ansiosta sekä myös viranomaisten tehostuneen työmaavalvonnan seurauksena harmaan talouden edellytykset rakennusalalla ovat jonkin verran heikentyneet järjestäytyneiden rakennusyritysten hallitsemilla rakennustyömailla 1990-luvulta lähtien. Samalla harmaan talouden painopistealue on siirtynyt ammattimaiseen korjaus- ja kunnossapitorakentamiseen. Näiden projektien tilaajina ovat usein isännöitsi-

14 14 jät sekä asunto-osakeyhtiöt luvulle siirryttäessä harmaan talouden uutena ilmiönä on ulkomailta käsin tapahtuva harmaan talouden toiminta Suomen markkinoilla (Hirvonen, Lith & Walden 2010,70). 2.2 Arvonlisäveron laiminlyöntiongelmat rakennusalalla Vuodesta 2001 lähtien rakennusalan maksama arvonlisäverovelka on kasvanut vuosittain. Arvion mukaan vuoden 2008 marraskuussa maksamatonta arvonlisäverovelkaa rakennusteollisuuden alalla oli jo 169 miljoonaa euroa (Rakennusteollisuus 2011a). Toisen arvion mukaan vuonna 2008 kokonaisuudessaan rakennusalalta maksettavien arvonlisäverojen vajaus oli yhteensä 260 miljoonaa euroa. Tästä summasta 105 miljoonaa euroa muodostuu täysin piiloon jääneestä rakennustoiminnasta. Loppu vajaus 260 miljoonasta eurosta, eli noin 160 miljoonaa euroa muodostuu yrityksistä, jotka kyllä antavat arvonlisäveroilmoituksen, mutta eivät todellisuudessa kuitenkaan maksa veroja (Hirvonen, Lith & Walden 2010, 3). Hallituksen esityksen mukaan rakennusalan yritykset maksoivat arvonlisäveroa omaaloitteisesti vuonna miljoonaa euroa. Oma-aloitteisten verojen lisäksi maksuunpanojen kautta kertyi vielä 187 miljoonaa euroa. Yhteensä vuoden 2008 arvonlisäverokertymä oli 2022 miljoonaa euroa. Verohallinnon arvion mukaan, joka on tehty rakennusalalle tehtyjen tarkastusten perusteella, vuonna 2008 ilmitulematonta arvonlisäveroa olisi ollut 148 miljoonaa euroa. Tästä summasta aliurakoitsijoiden osuus on 116 miljoonaa euroa. Tämä kertymätön arvonlisävero koostuu kahdesta osasta, ilmitulemattomasta arvonlisäverosta sekä maksuunpanojen jälkeen jäämäksi jääneestä arvonlisäverosta. Veronkannon tilaston mukaan, vuonna 2008 maksuunpanoista jäämäksi jäänyt arvonlisävero rakennusalalla oli 66 miljoonaa euroa, josta aliurakoitsijoiden osuus on arvion mukaan 80 prosenttia. Todellisuudessa aliurakoitsijoiden arvonlisäveron jäämien määrä on arviolta noin 26 miljoonaa euroa. Tähän summaan on päästy kun laskennallisena jakona on käytetty 50 prosenttia, sillä alkuperäinen aliurakoitsijoiden arvonlisäverojen jäämien määrä sisältää myös ilmoitetut verot, verotarkastuksissa ilmitulleiden verojen lisäksi (HE 41/2010 vp, 15). Hallituksen esityksessä on esitetty arvio miten käänteinen arvonlisävero rakennusalalla tuo lisätuottoa. Ensin on arvioitu aliurakoitsijoista aiheutuva arvonlisäveron vaje ja sen jälkeen arvio käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden hyödystä:

15 15 Nykyjärjestelmän mukainen veromenetys, joka johtuu aliurakoitsijoiden laiminlyönneistä o ilmitulematon arvonlisävero 116 milj. o ilmoitetut arvonlisäverojäämät (0,80 * 66 milj. /2) +26 milj. o = aliurakoitsijoiden arvonlisäverovaje 142 milj. Käänteisen arvonlisäveron aiheuttama lisätuotto o aliurakoitsijoiden arvonlisäverovaje 142 milj. o pääurakoitsijoiden laiminlyömät verot aliurakoitsijoiden arvonlisäyksestä (0,20 * 142 milj. ) -28 milj. o = käännetyn arvonlisäveromenettelyn tuoma lisätuotto 114 milj. (HE 41/2010 vp, 15). Arviota on tehty myös siitä, miten käänteinen arvonlisäverovelvollisuus vaikuttaisi yritysten hallintokustannuksiin. Kaiken kaikkiaan yhteenlaskettu hallintokustannusten nousu kaikissa rakennusalan yrityksissä olisi yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Tähän lukuun on päädytty rakennusalan yritysten antamien arvioiden perusteella kustannusten kasvusta sekä Tilastokeskuksen antaman selvityksen perusteella, jossa on selvitetty miten yritykset jakautuvat suuruusluokkiin liikevaihdon mukaan. Hallintokustannusten kasvu onkin huomattavasti suurempaa suurilla ja keskisuurilla yrityksillä kuin pienillä rakennusalan yrityksillä. Yhteensä 30 miljoonan lisäkustannukset koostuvat useasta erästä. On arvioitu, että käänteinen arvonlisäveromenettely aiheuttaa yrityksissä lisähenkilökunnan palkkaamista. Tästä aiheutuneiden kustannusten arvellaan olevan 12 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yhteensä noin 250 henkilötyövuotta. Rakennusalalla on yli yritystä, joiden yhteenlasketut tilitoimistojen lisäkustannukset olisivat 9 miljoonaa euroa. Yritystasolla tämä tarkoittaa keskimäärin 200 euron lisäkustannusta per yritys. Konsultti- ja neuvontakulut nousisivat 6 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yritystasolla noin 150 euron lisäkustannusta per yritys. Loput 3 miljoonaa lisäkustannuksista aiheutuisi muista hallintokuluista kuten esimerkiksi lisääntyneitä tilintarkastuskuluista. Kustannusten kasvun lisäksi rahoitustilanne pää- ja aliurakoitsijoiden välillä muuttuu, kun ostaja ei maksa arvonlisäveroa myyjälle. Käänteinen arvonlisäveromenettely tuo jossain määrin korkoetua pääurakoitsijalle, kun taas aliurakoitsijalle se aiheuttaa vastaavasti korkotappiota (HE 41/2010 vp, 17).

16 Verotarkastukset ja harmaa talous Verohallinnolla on ollut käynnissä rakennusalan verovalvontahanke, Raksa-hanke, aina vuodesta 2008 vuoteen 2011 asti. Verovalvontahankkeen tarkoituksena ja tavoitteena on harmaan talouden torjunta, ulkomaalaisen työvoiman valvonnan kehittäminen sekä ottaa käyttöön uusia valvontamenetelmiä. Raksa-hankkeen aikana Verohallinnon verotarkastajat sekä työsuojeluviranomaiset ovat tehneet valvontakäyntejä rakennustyömaille (Verohallinto 2011b). Koko tarkastelujakson eli aikana rakennusalan yrityksiä koskevia verotarkastuskertomuksia valmistui yhteensä 2611 kappaletta. Vuositasolla tämä tekee noin 700 verotarkastuskertomusta. Tarkastettavista yrityksistä suurin osa oli pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Verotarkastusten perusteella, vain 23 prosenttia tarkastetuista kohteista selvisi ilman toimenpiteitä. Toisin sanoen verotarkastetuista kohteista 77 prosenttia oli sellaisia, joista Verohallinto on tehnyt veroesityksen. Harmaata taloutta löytyi 30 prosentista tarkastetuista kohteista. Kaiken kaikkiaan tarkastusten perusteella paljastettiin harmaata taloutta ja maksuunpantiin veroja alla olevan mukaisesti: mustia palkkoja todettiin maksetun 156 miljoonaa euroa. Mustilla palkoilla tarkoitetaan palkkoja, joista ei ole pidätetty ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja. peiteltyjä osinkoja löytyi 70,4 miljoonan euron arvosta puuttuvia yritystuloja löytyi 101,6 miljoonan euron arvosta tarkastusten perusteella Verohallinto maksuunpani veroja yhteensä 144 miljoonaa euroa ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja maksuunpantiin 53,9 miljoonaa euroa ja arvonlisäveroa Verohallinto maksuunpani 41,5 miljoonaa euroa. (Verohallinto 2011b).

17 Harmaan talouden torjunta Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi. Toimintaohjelman tarkoituksena on torjua harmaata taloutta ja talousrikollisuutta vuosina Ensimmäinen vastaava ohjelma on hyväksytty jo vuonna Nyt hyväksytyn ohjelman sisältö perustuu Jyrki Kataisen hallituksen kesällä 2011 julkistamaan hallitusohjelmaan, jossa harmaa talous on nostettu yhdeksi päähankkeista. Ohjelman tavoitteena on harmaan talouden, talousrikollisuuden vähentäminen ja laillisen yritystoiminnan sekä terveen kilpailun tukeminen. Näiden lisäksi tavoitteena on turvata verojen ja muiden maksujen kertyminen, julkisten palveluiden säilyttäminen sekä julkisten palveluiden rahoituspohjan varmistaminen. Kaikkien näiden tavoitteiden takana on idea harmaan talouden ennaltaehkäisemisestä, rikoksentekomahdollisuuksien vähentämisestä ja kiinnijäämisriskin korottamisesta sekä viranomaisten reagointivalmiuden nostamisesta harmaan talouden paljastamiseksi (Verohallinto 2012). Toimintaohjelman ehdotuksen mukaisesti rakennusalalla otetaan käyttöön veronumero, jonka tarkoituksena on tehostaa rakennusalan työsuhde- ja verovalvontaa. Laki veronumerosta sekä rakennusalan veronumerorekisteristä tuli voimaan Lain soveltaminen alkaa kuitenkin vasta kesällä Lain odotetaan tuovan helpotusta rakennusalan perusongelmaan. Tähän asti ei viranomaisilla eikä rakennuttajillakaan ole ollut tarkkaa tietoa eikä välineitä selvittää keitä rakennustyömailla työskentelee. Jatkossa kaikki rakennustyömailla työskentelevät, myös ulkomaalaiset, saavat veronumeron, joka mahdollistaa työntekijöiden paremman tunnistamisen ja valvonnan (Verohallinto 2012). Vuoden 2013 aikana rakennusalalla otetaan lisäksi käyttöön lain tasoisesti työntekijä- ja urakkatietojen ilmoitusmenettely. Asia on järjestetty rakennusalan yritysten ja Verohallinnon keskinäisellä sopimuksella. Ehdotuksen mukaan rakennusalan yritysten tulisi ilmoittaa kuukausittain Verohallinnolle kulkulupiin perustuva työntekijätieto sekä reskontraan perustuva tieto aliurakoinneista. Tämän lisäksi Valtioneuvosto haluaa tehdä selvityksen, voidaanko rakennusalalle luoda valtuutettu urakoitsijajärjestelmä. Urakoitsijajärjestelmän tarkoituksena olisi edistää yritysten mahdollisuutta varmistaa yhteistyökumppaniensa sitoutuminen lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseen sekä samalla parantaa rakentamisen laatua. Tarkoituksena olisi, että valtuutetut urakoitsijat pystyisivät käyttämään yhteistyökumppaneinaan toisia valtuutettuja urakoitsijoita (Verohallinto 2012).

18 18 Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö on tammikuussa 2012 tehnyt väliraportin rakennusalan käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden vaikuttavuudesta. Harmaan talouden osalta rakennusalan suurimpia ongelmia on ollut tekaistujen kuittien käyttäminen sekä aiheettomien arvonlisäverovähennysten tekeminen. Lisäksi aliurakoiden ketjuttamisen seurauksena on saattanut syntyä tilanne, jossa ostaja vähentää ostolaskuihinsa sisältyvän arvonlisäveron, mutta myyjä ei kuitenkaan tilitä arvonlisäveroja Verohallinnolle. Rakennusalan käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden on uskottu juuri tehoavan näihin ongelmiin. Käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden on odotettu vähentävän arvonlisäverojen vähennyksiin liittyviä väärinkäytöksiä, tehostavan arvonlisäverotulojen kertymistä sekä parantavan rehellisten rakennusalalla työskentelevien yrittäjien kilpailukykyä suhteessa epärehellisiin toimijoihin verrattuna (Verohallinto 2012). Rakennusalan käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden menetelmään liittyy toki myös haasteita. Haasteet liittyvät rakennusalan käänteiseen arvonlisäverovelvollisuuteen liittyvien käsitteiden käytännön määrittelyihin, hallinnollisiin kustannuksiin sekä mahdollisiin uusiin väärinkäyttömahdollisuuksiin. Kuitenkin hallituksen esityksen mukaan uuden käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden arvioidaan lisäävän valtion verotuloja miljoonaa euroa vuosittain (Verohallinto 2012). Tähän mennessä käänteisen arvonlisäveromenetelmän toimivuutta ja vaikutuksia on pystytty tarkastelemaan tilastollisin menetelmin. Tiedot on saatu pääosin yritysten kausiveroilmoituksista. Vaikutusten arvioimista on hankaloittanut se, että järjestelmä on ollut käytössä vasta vähän aikaa, joten tietoja ei ole vielä saatu tarpeeksi, tarkkojen arvioiden tekemistä varten. Arviointia on lisäksi hankaloittanut Verohallinnolla käytössä oleva verotilijärjestelmä, jonne kirjataan lähes kaikki oma-aloitteiset verot. Asiakkaiden maksut käytetään lain säätämässä järjestyksessä tilillä olevien velvoitteiden kattamiseksi eli asiakkaat eivät itse voi kohdistaa verotilille suorittamiaan maksuja jollekin tietylle veroerälle. Tästä johtuen verotilijärjestelmästä ei ole helposti saatavilla uuden käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden vaikutuksesta verotuottoon verrattuna normaaliin arvonlisäveromenettelyyn (Verohallinto 2012).

19 19 3 KÄÄNTEINEN ARVONLISÄVERO RAKENNUSTEOLLISUUDESSA Arvonlisäverolainsäädännössä tavara ja palvelu on määritelty tarkasti. Tavaralla tarkoitetaan aineellista esinettä, ja myös kiinteistö määritellään aineelliseksi esineeksi. Tavaraksi luetaan myös sähkö, kaasu, lämpö, kylmyys sekä muu niihin verrattavissa oleva energiahyödyke. Palvelu on lainsäädännössä määritelty siten, että palvelulla tarkoitetaan kaikkia muita hyödykkeitä, joita voidaan myydä liiketoiminnan muodossa. Tiivistäen, mikäli kyseessä ei ole tavara, on se palvelua (ALVL, 1501/1993, 17 ). Rakennusalalla palveluksi luetaan tavaraan kohdistuvat työsuoritukset kuten esimerkiksi rakentaminen, tavaran vuokraaminen ja tarjoilu sekä erilaiset oikeudet (Heiskala 2011, 5). Pääsääntöisesti jokainen, joka harjoittaa tavaroiden tai palveluiden myyntiä liiketoiminnan muodossa Suomessa, on velvollinen myös suorittamaan myynnistään arvonlisäveroa. Poikkeuksena tähän ovat vain yleishyödylliset yhteisöt, jotka ovat arvonlisäverovelvollisia vain jos niiden harjoittaman toiminnan tuloa pidetään tuloverolain mukaan verotettavana elinkeinotulona (Heiskala 2011, 5 6). Yleisesti liiketoimintana pidetään ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautunutta ja itsenäistä toimintaa, joka sisältää riskin. Arvonlisäverotuksessa liiketoiminnan käsitettä tulkitaan laajemmin. Arvonlisäverotuksen mukaan on kyse liiketoiminnasta, mikäli myytävät tavarat sekä palvelut kilpailevat muiden vastaavien hyödykkeiden kanssa yleisillä markkinoilla. Toiminnan tulee olla myös jatkuvaa, jotta sen voidaan katsoa tapahtuneen liiketoiminnan muodossa. Yksittäistä myyntitapahtumaa ei voi vielä katsoa liiketoiminnaksi, ellei se ole tapahtunut tai liity muuhun liiketoimintaa (Heiskala 2011, 6 7). 3.1 Rakennusalan arvonlisäverotus Normaalin arvonlisäverokäytännön mukaan myyjä on velvollinen suorittamaan arvonlisäveroa liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä (ALVL 1-2 ). Mikäli myyjän tilikauden liikevaihto on kuitenkin enintään 8500 euroa, myyjä ei ole verovelvollinen, ellei häntä ole oman ilmoituksen perusteella merkitty verovelvolliseksi. Liikevaihdon ollessa enintään 8500 euroa tilikauden aikana, katsotaan toiminta vähäiseksi ja tästä syystä myyjää ei katsota verovelvolliseksi (ALVL 3 ). Yleisin verokanta on 23 prosenttia veron

20 20 perusteesta. Suomessa sovelletaan kuitenkin myös 13 ja 9 prosentin verokantoja (ALVL a ). Arvonlisäverotuksessa kiinteistöllä tarkoitetaan maa-aluetta, rakennusta, pysyvää rakennelmaa tai niiden osaa. Kiinteistössä sijaitsevat koneet, laitteet ja kalusteet eivät kuulu arvonlisäverotuksessa kiinteistöön (ALVL 28 ). Yhtiöjärjestyksen mukainen huoneisto on yleensä pienin kiinteistön osa arvonlisäverotuksessa. Toki myös huoneistoa pienempi kokonaisuus, kuten huone, voidaan käsitellä kiinteistönä arvonlisäverotuksessa. Tällöin ehtona on, että huone on selvästi erottuva toiminnallisen kokonaisuuden muodostava yksikkö. Tästä yksiköstä pitää pystyä selvittämään kiinteistöinvestoinnin tarkistamiseen vaadittavat tiedot. (Heiskala 2011, 13). Rakennelmaa ja rakennusta ei tarvitse arvonlisäverotuksellisista syistä käsitteellisesti erottaa toisistaan, sillä molemmilla on arvonlisäverotuksellisesti sama kohtelu. Pysyviksi rakennelmiksi lasketaan kuitenkin sillat, laiturit, teollisuuden käytössä olevat rakennelmat ja sähkö-, vesi-, kaukolämpöverkostot sekä televerkot. Rakennukselle taas ei edes ole vakiintunutta määritelmää arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksesta löytyy kuitenkin rakennuksellekin määritelmä. Määritelmän mukaan rakennus on maapohjalle kiinteästi pystytetty ja pysyväksi tarkoitettu teollisuus-, liike-, asuin- tai muu sellainen talo. Maapohjan omistusolosuhteilla ei ole merkitystä verotuksellisesti. Rakennukseen luetaan kuuluvaksi yleistä käyttöä palvelevat laitteet, kuten putket, johdot, lämmityslaitteet ja puhelin- ja tietoverkot sekä kaikki sellaiset laitteet, joiden katsotaan olevan tarpeen rakennusta käytettäessä (Heiskala 2011, 13 14). Arvonlisäverotuksessa kiinteistön eli maa-alueen, rakennuksen, pysyvän rakennelman sekä niiden osan myyminen on verotonta. Arvonlisäveroa ei suoriteta myöskään kiinteistön verottoman luovutuksen yhteydessä tapahtuvasta esimerkiksi sähkön, kaasun, lämmön tai veden luovuttamisesta (ALVL 27 ). Poikkeuksena tästä verottomuudesta on ainoastaan maaaineisten otto-oikeuksien myynti eli tästä myynnistä tulee arvonlisävero suorittaa (Heiskala 2011, 14). Rakentamispalveluilla arvonlisäverotuksessa tarkoitetaan kiinteistöön kohdistuvia rakennusja korjaustöitä sekä kyseisen työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttamista. Rakentamispalveluiksi katsotaan myös edellä mainittuihin rakentamispalveluihin liittyvät suunnittelu, valvonta sekä muu niihin verrattava palvelu (ALVL 31 ). Mikäli rakennusmateriaali myydään ilman asennusta, on kyse normaalista tavaran myynnistä (Heiskala 2011, 15).

21 21 Rakentamispalveluiden myynnillä tarkoitetaan rakennustyötä, joka perustuu rakennustyön suorittajan sekä rakennustyön tilaajan väliseen sopimukseen ja myynti suuntautuu yrityksestä ulospäin. Tehtävän sopimuksen muoto voi vaihdella kokonaishintaurakasta yksikköhintaurakkaan tai muunlaiseen sopimusosapuolten välillä tehtävään rakentamissopimukseen. Palvelun valmistumisajankohdalla tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin sovittu rakennus tai työ on vastaanottotarkastuksessa tai se on muutoin sovittu vastaanotetuksi. Mikäli kyse on itse suoritetusta rakentamispalvelusta, katsotaan valmistumisajankohdaksi yleensä rakennuksen tai perusparannetun rakennuksen käyttöönottoajankohtaa (Heiskala 2011, 15). Arvonlisävero lasketaan aina veron perustesummasta. Veron perustesummalla tarkoitetaan summaa, joka on rakentamispalvelusta saatu vastike ilman veron osuutta. Vastikkeella taas tarkoitetaan myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen perustuvaa hintaa. Tämän sovitun hinnan tulee sisältää kaikki hinnanlisät. Veron perustesummasta vähennetään myynnin oikaisuerät sekä luottotappiot. Myynnin oikaisueriä ovat esimerkiksi alennukset ja hyvitykset. Tällöin, ostajan ollessa verovelvollinen, alennus lasketaan verottomasta myyntihinnasta. Ja lopullinen vero lasketaan vasta alennetusta hinnasta. Mikäli myyjä perii tilaajalta viivästyskorkoa tai vahingonkorvauksia, ei myyjä saa laskuttaa näitä eriä verollisina. Viivästyskorosta ja vahingonkorvauksesta ei suoriteta arvonlisäveroa. Muita tällaisia veron perusteeseen kuulumattomia verottomia eriä, jotka myyjä on hoitanut ostajan puolesta, ovat muun muassa lainhuutokulut, kiinnityskulut, rakennuslupamaksut, rahoituskulut, rakennuttajavakuutuksen maksut, tontin lohkomisesta ja mittauksesta aiheutuneet kulut, palautuskelpoiset liittymämaksut sekä muut viranomaismaksut. Nämä kaikki erät tulee erotella laskussa, sillä ne eivät sisälly veron perustesummaan ja ne saadaan laskuttaa verottomina. Nämä verolliset erät taas lasketaan mukaan veron perustesummaan, kuten rakennuspaikan mittauskustannukset, harjannostajaiskulut ja vakuutuskustannukset sekä takausprovisiomaksu, joka on suoritettu rakennustyöaikaisesta takauksesta (Heiskala 2011, 16 19). Arvonlisäverolain mukaan myynnistä suoritettava sekä vähennettävä arvonlisävero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jolloin veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt (ALVL 135 ). Toisin sanoen veron kohdistamisessa käytetään suoriteperustetta eli vero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jolloin tavara on toimitettu tai vastaavasti palvelu on suoritettu (ALVL 15 ).

22 Käänteisen arvonlisävero ja sen soveltamisala alkaen suomessa otettiin rakennusalalla käyttöön käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Käytäntö poikkeaa normaalista arvonlisäverokäytännöstä siten, että myyjän sijasta palvelun myynnistä verovelvollinen onkin palvelun ostaja. Uuden käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönotto edellyttää sekä ostajalta että myyjältä tietämystä milloin uutta käytäntöä sovelletaan (Verohallinto 2011a). Alla olevat kuvat havainnollistavat arvonlisäverojärjestelmän toimivuutta tavanomaisen arvonlisäverojärjestelmän mukaan ja vastaavasti käännetyn arvonlisäverojärjestelmän mukaan. Kuvio 1 Tavanomainen arvonlisäverojärjestelmä Lähde Verohallinto 2012.

23 23 Kuvio 2 Käännetty arvonlisäverojärjestelmä Lähde Verohallinto Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta on arvonlisäverolain mukaan sovellettava aina kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät: kyseinen palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muuten kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Ostaja voi olla myös elinkeinonharjoittaja, joka toimii välimiehenä ja joka myy edelleen kyseisen palvelun edellä mainitulle elinkeinonharjoittajalle (ALVL 8c ). Välimiehenä toimivalla ostajalla tarkoitetaan alihankintaketjun väliin laitettua yhtiötä, joka harjoittaa muuta kuin rakentamista. Eli käänteistä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan, mikäli tällainen yritys myy juuri kyseisen ostamansa rakentamispalvelun edelleen rakentamispalveluja myyvälle yhtiölle. Tällä menettelyllä on tarkoitus estää mahdollisuus katkaista käännetyn arvonlisäveromenettelyn soveltaminen alihankintaketjussa asettamalla ketjun väliin niin sanottu bulvaaniyhtiö (Tannila & Auranen 2011, 20 21).

24 24 Käänteistä arvonlisäveromenettelyä sovellettaessa ostajalle määritellyt edellytykset täyttyvät myös, jos ostajana on yhtiö, joka muutoin kuin satunnaisesti rakentaa tai rakennuttaa omassa hallinnassaan olevalle maalleen kiinteistöjä myyntiä varten tai myy keskeneräisiä kiinteistöjä (Tannila & Auranen 2011, 20). Kuten jo aiemmin on todettu, tarkoitetaan rakentamispalvelulla kiinteistöön kohdistuvaa rakennus- ja korjaustyötä sekä kyseisen työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttamista (ALVL 31 ). Mikäli kuitenkin kyse on tilapäisistä rakennelmista, kuten siirrettävät toimistot, ei käänteistä arvonlisäverovelvollisuutta sovelleta. Toisin sanoen rakennelmien tulee olla luonteeltaan pysyviä, jotta käänteistä arvonlisäverovelvollisuutta voidaan soveltaa. Myöskään tilapäisiin rakennelmiin kohdistuviin työsuorituksiin ei sovelleta käänteistä arvonlisäverovelvollisuutta. Tällaisia työsuorituksia ovat esimerkiksi tilapäisten rakennelmien pystyttäminen, purku sekä niihin kohdistuvat asennustyöt kuten sähköasennus. Arvonlisäverolaissa rakentamispalveluiksi luetaan myös suunnittelu, valvonta sekä niihin verrattava palvelu. Käänteisen verovelvollisuuden menetelmää ei kuitenkaan sovelleta edellä mainittuihin suunnitteluun, valvontaan sekä niihin verrattavaan toimintaan (Verohallinto 2011a). Rakentamiseksi luetaan talonrakentaminen, maa- ja vesirakentaminen sekä erikoistunut rakennustoiminta. Näiden lisäksi rakentamiseksi katsotaan myös tehdasvalmisteisten rakennusten ja rakennelmien pystyttäminen rakennuspaikalle. Luonteeltaan rakennustoiminta voi olla uudisrakentamista, perusparannusta, korjausrakentamista tai muutos-, laajennus- tai kunnostustyötä (Rakennusteollisuus 2011b). Talonrakentaminen tarkoittaa kaiken tyyppisten rakennusten rakentamista. Kyse voi olla uudis- tai korjausrakentamisesta tai tehdasvalmisteisten rakennusten, elementtirunkojen tai muiden osien pystyttämisestä. Maa- ja vesirakentamisella tarkoitetaan kulkuyhteyksien, verkostojen sekä muiden ympäristö- ja maarakenteiden rakentamista. Kulkuyhteyksiä ovat esimerkiksi tiet, kadut ja rautatiet. Verkostoilla tarkoitetaan esimerkiksi vesi-, viemäri- ja sähköverkostoja. Erikoistunut rakennustoiminta taas tarkoittaa rakennusasennuksia, kuten LVI- ja sähkötöitä, ja rakentamisen viimeistelytöitä, kuten maalaus, sekä rakennuspaikan valmistelutöitä ja rakennusten purkua (Rakennusteollisuus 2011b).

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Varatuomari Roger Lehtonen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ROGER LEHTONEN 2011 Sähköinfo Oy Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus 1.4.2011

Lisätiedot

Soveltamisalaltaan rakentamispalvelu voi kohdistua talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan.

Soveltamisalaltaan rakentamispalvelu voi kohdistua talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Rakennusalan muuttunut arvonlisäverotus Varatuomari Joachim Reimers Suomessa otettiin käyttöön rakennusalalla 1.4.2011 lukien käännetty verovelvollisuus, minkä seurauksena rakentamispalvelujen myyntitilanteissa

Lisätiedot

Rakennusalan käännetty ALV 1.4.2011 EK-päivä 24.3.2011

Rakennusalan käännetty ALV 1.4.2011 EK-päivä 24.3.2011 Rakennusalan käännetty ALV 1.4.2011 EK-päivä Veroasiantuntija Mika Jokinen Taustaa Käännetty verovelvollisuus otetaan käyttöön rakennusalalla 1.4.2011 L 686/2010, 16.7.2010 (HE 41/2010) perustana alv -direktiivin

Lisätiedot

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Uudet säännökset astuvat voimaan 1.4.2011 Uudistus koskee myös muita yhtiöitä kuin perinteisiä rakennusyhtiöitä. 2 Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Lisätiedot

Tiedonantovelvollisuus rakentamispalveluista. Pirkko Vuori, Verohallinto

Tiedonantovelvollisuus rakentamispalveluista. Pirkko Vuori, Verohallinto Tiedonantovelvollisuus rakentamispalveluista Pirkko Vuori, Verohallinto Tiedonantovelvollisuus urakoista Kuka on tiedonantovelvollinen? Kukin tilaaja ilmoittaa omat urakkatietonsa Ts. keneltä on tilannut

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 126/2008 vp Laki arvonlisäverolain muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Aloitteella esitetään käyttöönotettavaksi käännetty arvonlisäverojärjestelmä. Sillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Verohallinto 3 (6) Harmaan talouden selvitysyksikkö. Pääurakoitsijat ilmoittavat ja tilittävät veron urakkaketjussa

Verohallinto 3 (6) Harmaan talouden selvitysyksikkö. Pääurakoitsijat ilmoittavat ja tilittävät veron urakkaketjussa Rakentamispalvelujen käännetyn verovelvollisuuden vaikutukset HTSY Verohallinto 27.11.2012 Verohallinto 2 (6) KÄÄNNETTY ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS LAIN VAIKUTUKSET Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Tietotili Consulting Oy Rakennusalan uudet ilmoitusvelvollisuudet

Tietotili Consulting Oy Rakennusalan uudet ilmoitusvelvollisuudet Tietotili Consulting Oy Rakennusalan uudet ilmoitusvelvollisuudet Veikko Virkki, KHT Auktorisoitu tilitoimisto ja KHT-yhteisö kansainvälisillä valmiuksilla ja nykyaikaisimmilla järjestelmillä Rakennusalan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

Veronumero ja ilmoitusvelvollisuus pakollisiksi ammattimaisessa rakentamisessa seuraavana omakotitalotyömaiden vuoro?

Veronumero ja ilmoitusvelvollisuus pakollisiksi ammattimaisessa rakentamisessa seuraavana omakotitalotyömaiden vuoro? Veronumero ja ilmoitusvelvollisuus pakollisiksi ammattimaisessa rakentamisessa seuraavana omakotitalotyömaiden vuoro? Talonrakennusteollisuus ry Ville Wartiovaara Rakennusalan harmaa talous Pesii pitkissä

Lisätiedot

Ajankohtaista veronumerolainsäädännöstä ja harmaasta taloudesta. Talonrakennusteollisuus ry Ville Wartiovaara

Ajankohtaista veronumerolainsäädännöstä ja harmaasta taloudesta. Talonrakennusteollisuus ry Ville Wartiovaara Ajankohtaista veronumerolainsäädännöstä ja harmaasta taloudesta Talonrakennusteollisuus ry Ville Wartiovaara Ilmoitusvelvolliset tilaaja, päätoteuttaja ja työnantaja - Verotusmenettelylaki Rakentamispalvelujen

Lisätiedot

Rakentamisen uudet velvoitteet. Rakennuttajapäivät 2015 Ylitarkastaja Pirkko Vuori

Rakentamisen uudet velvoitteet. Rakennuttajapäivät 2015 Ylitarkastaja Pirkko Vuori Rakentamisen uudet velvoitteet Rakennuttajapäivät 2015 Ylitarkastaja Pirkko Vuori Käsiteltävät aiheet 1. Taustaa 2. Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus Tilaajan velvollisuudet / urakkatiedot Päätoteuttajan

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

Rakennusalan käännetty verovelvollisuus 6.6.2011. Veroasiantuntija Mika Jokinen

Rakennusalan käännetty verovelvollisuus 6.6.2011. Veroasiantuntija Mika Jokinen Rakennusalan käännetty verovelvollisuus 6.6.2011 Veroasiantuntija Mika Jokinen Taustaa Käännetty verovelvollisuus otettiin käyttöön rakennusalalla 1.4.2011 L 686/2010, 16.7.2010 (HE 41/2010) Tarkoituksena

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

Romukauppa HTSY Verohallinto 23.10.2013

Romukauppa HTSY Verohallinto 23.10.2013 Romukauppa HTSY Verohallinto 23.10.2013 Verohallinto 2 (5) ROMUKAUPPAA KOSKEVA SELVITYS Selvityksen tarkoitus Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikössä on laadittu romukauppaa koskeva selvitys.

Lisätiedot

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen Kansainvälinen tavarakauppa 6.5.2015 Kati Tamminen Tavaran käsite Arvonlisäverotuksessa sovelletaan eri säännöksiä riippuen siitä, onko kyse tavarakaupasta vai palvelukaupasta. Tavaralla tarkoitetaan (AVL

Lisätiedot

RAKENTAMISEEN LIITTYVÄ TIEDONANTOVELVOLLISUUS

RAKENTAMISEEN LIITTYVÄ TIEDONANTOVELVOLLISUUS RAKENTAMISEEN LIITTYVÄ TIEDONANTOVELVOLLISUUS Muutokset 1.7.2014 alkaen 4.6.2014 Raahe KETÄ MENETTELY KOSKEE JA MITÄ ILMOITETAAN? Suurin yksittäinen Kiinteistö- ja Rakennusalan toimintaan vaikuttava lakiuudistus.

Lisätiedot

Ostot toisesta EU-maasta Liite 2

Ostot toisesta EU-maasta Liite 2 Esimerkki Liite1 Jälleenmyyjä ostaa verotta käytetyn auton (6 000 euroa), jonka hän puhdistaa ja kunnostaa sekä asentaa korjaustyön yhteydessä autoon verollisena ostamiaan uusia osia (1 220 euroa) ja verottomasti

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

HE 363/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia

HE 363/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia HE 363/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 3 ja 149 a :n sekä kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KÄÄNTEINEN ARVONLISÄVERO RAKENNUSALALLA

KÄÄNTEINEN ARVONLISÄVERO RAKENNUSALALLA OPINNÄYTETYÖ JASMIINA HANNULA 2013 KÄÄNTEINEN ARVONLISÄVERO RAKENNUSALALLA LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA Liiketalouden

Lisätiedot

Harmaan talouden torjuminen

Harmaan talouden torjuminen Harmaan talouden torjuminen 11.11.2015 Harmaan talouden torjuminen 11.11.2015 6 Harmaa talous on osa talousrikollisuutta Talousrikollisuus = taloudelliseen hyötyyn tähtääviä rangaistavia tekoja, jotka

Lisätiedot

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Vakiovastaus Ohjeen päiväys: 30.3.2011 1 Käännetyn alv:n käsittely...1 1.1 Johdanto... 1 1.2 Tilikartta... 1 1.3 Asiakaskortisto... 2 1.4 Myyntitilaukset...

Lisätiedot

Varatuomari Joachim Reimers

Varatuomari Joachim Reimers Tavaran myynti asennettuna tai koottuna Varatuomari Joachim Reimers Maaliskuu 2013 Suomessa kansainvälinen kauppa muodostaa vuosi vuodelta merkittävän osan kansantuotteesta. Vaikka sitä on harjoitettu

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

www.pwc.com Rakentamisen käännetty verovelvollisuus rakennuttamisessa Suomen ympäristökeskus 7.6.2011 Juha Laitinen

www.pwc.com Rakentamisen käännetty verovelvollisuus rakennuttamisessa Suomen ympäristökeskus 7.6.2011 Juha Laitinen www.pwc.com Rakentamisen käännetty verovelvollisuus rakennuttamisessa Suomen ympäristökeskus Juha Laitinen Sisältö Mitä käännetty verovelvollisuus tarkoittaa Ostajan status Rakentamispalvelujen ostojen

Lisätiedot

Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1 Uudistuksen taustaa Talousrikollisuuden ja harmaan talouden aiheuttamat vahingot Suomessa vuositasolla huomattavat. Rakennustoimialan harmaan talouden

Lisätiedot

Opas rakentamisen tiedonantovelvollisuudesta

Opas rakentamisen tiedonantovelvollisuudesta Opas rakentamisen tiedonantovelvollisuudesta KUVALLINEN HENKILÖTUNNISTE Kaikilla yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevillä henkilöillä, työtehtävästä riippumatta, on oltava näkyvillä kuvallinen henkilötunniste,

Lisätiedot

Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Uudistuksen taustaa. Yleistä

Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Uudistuksen taustaa. Yleistä Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1 Uudistuksen taustaa Talousrikollisuuden ja harmaan talouden aiheuttamat vahingot Suomessa vuositasolla huomattavat. Rakennustoimialan harmaan talouden

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

ULKOMAISET YRITYKSET RAKENNUSALAN VEROTARKASTUKSISSA

ULKOMAISET YRITYKSET RAKENNUSALAN VEROTARKASTUKSISSA ULKOMAISET YRITYKSET RAKENNUSALAN VEROTARKASTUKSISSA HTSY Verohallinto Päiväys 29.2.2012 Verohallinto 2 (8) ULKOMAISET YRITYKSET RAKENNUSALAN VEROTARKASTUKSISSA Harmaan talouden selvitysyksikössä on tehty

Lisätiedot

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus Päivitetty: Huhtikuu 2013 Varatuomari Joachim Reimers Suomessa työaikaisella ruokailulla on perinteisesti suuri käytännön merkitys. Kautta maan toistatuhatta henkilöstöravintolaa

Lisätiedot

ILMOITUSVELVOLLISUUS ALKAA 1.7.2014

ILMOITUSVELVOLLISUUS ALKAA 1.7.2014 ILMOITUSVELVOLLISUUS ALKAA 1.7.2014 Yhteistyössä urakoitsijan asialla Paremman rakentamisen puolesta! Sähköisen taloushallinnon edelläkävijä! Suomen Rakennusmestarit lyhyesti! Rakentamisen PROJEKTINJOHTO

Lisätiedot

Rakennusalan tiedonantovelvollisuus

Rakennusalan tiedonantovelvollisuus Rakennusalan tiedonantovelvollisuus Päätoteuttajan nimeäminen Työntekijätietojen kuukausittaista tiedonantovelvollisuutta ei ole yksityishenkilön omaan käyttöön rakennuttamassa kohteessa, mikäli työmaalle

Lisätiedot

www.työmaakorttiheti.com Palvelu rakentajille helposti ja heti Työmaan työmaakortit ja ilmoitusvelvollisuuden toteuttaminen

www.työmaakorttiheti.com Palvelu rakentajille helposti ja heti Työmaan työmaakortit ja ilmoitusvelvollisuuden toteuttaminen www.työmaakorttiheti.com Palvelu rakentajille helposti ja heti Työmaan työmaakortit ja ilmoitusvelvollisuuden toteuttaminen Yleistä Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus voimaan 1.7.2014. Tavoitteena

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

Rakentamisen uudet velvoitteet

Rakentamisen uudet velvoitteet Rakentamisen uudet velvoitteet Taustaa Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus Harmaan talouden torjuntaan liittyvä lakipaketti 2 hyväksyttiin eduskunnassa 24.5.2013 ja presidentti vahvisti lait alkukesästä

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen Mitä on harmaa talous? Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai

Lisätiedot

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Liina-Reetta Lohi RAKENNUSALAN KÄÄNNETTY ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS PIENYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Liina-Reetta Lohi RAKENNUSALAN KÄÄNNETTY ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS PIENYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Liina-Reetta Lohi RAKENNUSALAN KÄÄNNETTY ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS PIENYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Pro gradu -tutkielma Laskentatoimi Helmikuu 2014 SISÄLLYS Tiivistelmä Sisällys Kuviot

Lisätiedot

Urakka- ja työntekijätietojen toimitusvelvollisuus. VT Ville Wartiovaara

Urakka- ja työntekijätietojen toimitusvelvollisuus. VT Ville Wartiovaara Urakka- ja työntekijätietojen toimitusvelvollisuus VT Ville Wartiovaara II-vaiheen uudistus urakka- ja työntekijätietojen toimitusvelvollisuus verottajalle Lakipaketti sisältää muutoksia Verotusmenettelylakiin

Lisätiedot

ARVONLISÄVEROJEN KÄSITTELY SOVELLUKSESSA, KUN OSTAJA ON HANKINNASTA ARVONLISÄVEROVELVOLLINEN

ARVONLISÄVEROJEN KÄSITTELY SOVELLUKSESSA, KUN OSTAJA ON HANKINNASTA ARVONLISÄVEROVELVOLLINEN ARVONLISÄVEROJEN KÄSITTELY SOVELLUKSESSA, KUN OSTAJA ON HANKINNASTA ARVONLISÄVEROVELVOLLINEN Sisällysluettelo: 1 Yleistä... 2 2 Verokannat... 2 2.1 Eu-tavaraoston verokannat... 2 2.2 Eu-palvelujen ostojen

Lisätiedot

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset!

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! VEROHALLINTO ESITTÄÄ Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! Uusi yrittäjä 2 Uusi yrittäjä, toimi näin: Hanki tilitoimisto Voit keskittyä oman yrityksesi toimintaan. Saat sieltä apua ja neuvoja.

Lisätiedot

Uusi yritys Arvonlisäverotus

Uusi yritys Arvonlisäverotus Uusi yritys Arvonlisäverotus Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Arvonlisävero kulutusvero, joka on tarkoitettu hyödykkeen lopullisen kuluttajan maksettavaksi yritykset toimivat veron kantajina yritysten

Lisätiedot

RAKENNUSALAN KÄÄNNETTY ARVONLISÄVERO

RAKENNUSALAN KÄÄNNETTY ARVONLISÄVERO Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Taloushallinto 2012 Jaakko Mäkiranta RAKENNUSALAN KÄÄNNETTY ARVONLISÄVERO OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous Taloushallinto 8.11.2012 42

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI KUJALA 29.10.2013 POLIISIN TIETOON TULLEET TALOUSRIKOKSET Poliisi

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Vakiovastaus Ohjeen päiväys: 1.6.2012 1 Käännetyn alv:n käsittely... 1 1.1 Johdanto... 1 1.2 Tilikartta... 1 1.3 Asiakaskortisto... 2 1.4 Myyntitilaukset...

Lisätiedot

KÄÄNNETTY ARVONLISÄVERO KÄYTÄNNÖSSÄ

KÄÄNNETTY ARVONLISÄVERO KÄYTÄNNÖSSÄ Opinnäytetyö (AMK) Rakennustekniikka Tuotantojohtaminen 2012 Tiina Hanhikari-Salmi KÄÄNNETTY ARVONLISÄVERO KÄYTÄNNÖSSÄ Kyselytutkimus pääurakoitsijoille OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Uudistettu kuulemismenettely ja verotarkastushavainnot TOP-10. Veroinfo taloushallinnon ammattilaisille

Uudistettu kuulemismenettely ja verotarkastushavainnot TOP-10. Veroinfo taloushallinnon ammattilaisille Uudistettu kuulemismenettely ja verotarkastushavainnot TOP-10 Veroinfo taloushallinnon ammattilaisille Sisältö 1. Uudistettu kuulemismenettely 2. Luopuminen alustavasta verotarkastuskertomuksesta 3. TOP-10

Lisätiedot

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Verotukseen liittyviä näkökohtia Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Muutosesitys tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin Säädökset vastaavat

Lisätiedot

Yrityksen perustiedot. Yrityksen yhteystiedot. Yrityksen yhteyshenkilö tässä tiedustelussa

Yrityksen perustiedot. Yrityksen yhteystiedot. Yrityksen yhteyshenkilö tässä tiedustelussa RAKENNUSYRITYSTEN KORJAUSRAKENTAMINEN Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi 1.1.2014 31.12.2014 välisenä aikana.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus Vihdin Yrittäjät 19.4.2011 Veroasiantuntija Laura Kurki Suomen Yrittäjät 20.4.2011 1 Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus (AVL 8 c ) Verovelvollinen

Lisätiedot

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry 1. ENNAKONPIDÄTYS Yhdistys on velvollinen toimittamaan suorittamastaan palkasta

Lisätiedot

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS VUONNA 2008 (HARMAA HIRVI, 2010) Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan harmaan

Lisätiedot

Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen

Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen Suomessa aletaan soveltaa käännettyä alv-velvollisuutta rakennusalalla 1.4.2011 alkaen. Lyhyesti tämä tarkoittaa sitä, että palvelun myynnistä

Lisätiedot

VEROLAKI JA VEROTTAJAN TULKINTA VOI OLLA MUUTTUNUT SIITÄ KUIN TÄMÄ TEKSTI ON KIRJOITETTU. TARKISTA OHJEET JA SÄÄNNÖT VEROTTAJAN SIVUILTA

VEROLAKI JA VEROTTAJAN TULKINTA VOI OLLA MUUTTUNUT SIITÄ KUIN TÄMÄ TEKSTI ON KIRJOITETTU. TARKISTA OHJEET JA SÄÄNNÖT VEROTTAJAN SIVUILTA 1 2 HOIDA PAKOLLINEN ILMOITUSVELVOLLISUUS KUSTANNUSTEHOKKAASTI PALVELULLA Mitä ilmoitusvelvollisuus pitää sisällään? Heinäkuussa2014 voimaanastuneen uudistuksen mukaan työmaalla toimivan työnantajan tai

Lisätiedot

KIINTEISTÖYHTIÖN VAPAAEHTOINEN HAKEUTUMINEN 23 LISÄVEROVELVOLLISEKSI

KIINTEISTÖYHTIÖN VAPAAEHTOINEN HAKEUTUMINEN 23 LISÄVEROVELVOLLISEKSI 2 KIINTEISTÖYHTIÖN VAPAAEHTOINEN HAKEUTUMINEN ARVON- LISÄVEROVELVOLLISEKSI Kiinteistön käyttöoikeuden luovutus esimerkiksi vastiketta tai vuokraa vastaan on säädetty laissa lähtökohtaisesti arvonlisäverottomaksi.

Lisätiedot

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso Taloudellinen rikollisuus Erikoistumisjakso 16.4.2015 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio 2. Prejudikaatin KKO 2007:1 mukaan huumausaineen myymisen

Lisätiedot

Viivi Hautala. Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Viivi Hautala. Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus Viivi Hautala Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus Harmaan talouden torjuntakeinona Opinnäytetyö Syksy 2014 Liiketalouden ja kulttuurin yksikkö Liiketalouden ja hallinnon koulutusohjelma 2

Lisätiedot

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO. Merja Mattila

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO. Merja Mattila LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO Merja Mattila ALV ALV tavaroissa ja palveluissa Välillinen voi olla - lain mukaan - hakeutumalla itse (vapaaehtoinen

Lisätiedot

Rakennusalan laatu ja harmaa talous hallintaan

Rakennusalan laatu ja harmaa talous hallintaan Rakennusalan laatu ja harmaa talous hallintaan Energiateollisuuden kevätseminaari Täsmäaseita talousrikollisuuden torjuntaan 2 Harmaa talous on osa talousrikollisuutta Talousrikollisuus = taloudelliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista harmaan talouden torjunnasta

Ajankohtaista harmaan talouden torjunnasta Ajankohtaista harmaan talouden torjunnasta Kuntaliiton koulutustilaisuus: Julkishallinto harmaan talouden torjujana Janne Marttinen Johtaja Harmaan talouden Selvitysyksikkö Verohallinto Harmaan talouden

Lisätiedot

Visma Liikkuvan työn ratkaisut. Rakennusalan ilmoitusvelvollisuus ja Visma Työmaarekisteri

Visma Liikkuvan työn ratkaisut. Rakennusalan ilmoitusvelvollisuus ja Visma Työmaarekisteri Visma Liikkuvan työn ratkaisut Rakennusalan ilmoitusvelvollisuus ja Visma Työmaarekisteri Rakennusalan ilmoitusvelvollisuus Lakimuutos veromenettelyyn, voimaan 1.7.2014 Koskettavat yhteisiä työmaita, joissa

Lisätiedot

Vuoden arvonlisäverotapahtuma

Vuoden arvonlisäverotapahtuma Ti 11.6.2013 Hilton Helsinki Strand Vuoden arvonlisäverotapahtuma Kehittäviä, ennakoivia näkemyksiä ja kannanottoja Mukana merkittäviä eturivin ALV-taitureita asiantuntijoita talousosaajia yrittäjiä KYLLÄ

Lisätiedot

Työmaarekisteri ja työmaaavain. Visma Työmaarekisteri ja työmaa-avain Visma L7:ssa Vanajanlinna 8.5.2014

Työmaarekisteri ja työmaaavain. Visma Työmaarekisteri ja työmaa-avain Visma L7:ssa Vanajanlinna 8.5.2014 Työmaarekisteri ja työmaaavain Visma Työmaarekisteri ja työmaa-avain Visma L7:ssa Vanajanlinna 8.5.2014 Yleistä Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus voimaan 1.7.2014. Tavoitteena on tehostaa verotulojen

Lisätiedot

HE 58/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi

HE 58/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 LAUSUNTO EU -TUKIEN ARVONLISÄVERON KIRJAAMISESTA Lausuntopyyntö Lausunnon perustelut Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa

Lisätiedot

Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Liikelaitoskuntayhtymä Puhti 11.3.2011 Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous

Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Liikelaitoskuntayhtymä Puhti 11.3.2011 Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus Liikelaitoskuntayhtymä Puhti 11.3.2011 Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus Laki

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

Calculare Oy Aamiaisseminaari 26.10.2009 Nina Heikkinen

Calculare Oy Aamiaisseminaari 26.10.2009 Nina Heikkinen Calculare Oy Aamiaisseminaari 26.10.2009 Nina Heikkinen otetaan käyttöön 1.1.2010 verohallinnon ylläpitämä veronmaksajakohtainen tili ensi vaiheessa koskee oma-aloitteisia veroja, joista yleisimmät ovat

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus. Kuntamarkkinat 10.9.2008 Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus. Kuntamarkkinat 10.9.2008 Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus Kuntamarkkinat 10.9.2008 Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Kiinteistö arvonlisäverotuksessa Arvonlisäverotuksessa kiinteistöjä ovat maa-alueet, rakennukset

Lisätiedot

www.työmaakorttiheti.com Palvelu rakentajille helposti ja heti Työmaan työmaakortit ja ilmoitusvelvollisuuden toteuttaminen

www.työmaakorttiheti.com Palvelu rakentajille helposti ja heti Työmaan työmaakortit ja ilmoitusvelvollisuuden toteuttaminen www.työmaakorttiheti.com Palvelu rakentajille helposti ja heti Työmaan työmaakortit ja ilmoitusvelvollisuuden toteuttaminen Yleistä Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus voimaan 1.7.2014. Tavoitteena

Lisätiedot

Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013

Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013 Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013 1 1 Millainen on lasku? Laskun sisältövaatimukset - Päiväys (ei tarkemmin määritelty; tulostus, lähetys ym.) - Juokseva tunniste - Myyjän

Lisätiedot

Tunnistekortit ja luettelo työntekijöistä yhteisellä rakennustyömaalla

Tunnistekortit ja luettelo työntekijöistä yhteisellä rakennustyömaalla Tunnistekortit ja luettelo työntekijöistä yhteisellä rakennustyömaalla Ville Lappalainen Työsuojeluinsinööri Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 13/2005 29.3.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 13/2005 29.3.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 13/2005 29.3.2005 ARVONLISÄVERON MAKSAMINEN KIINTEISTÖHALLINTAPALVELUJEN OMASTA KÄYTÖSTÄ Arvonlisäverolaissa tarkoitettuja kiinteistöhallintapalveluita ovat rakentamispalvelut,

Lisätiedot

7.9.2011. Luonnos laiksi veronumerorekisteristä (lausuntopyynnön 3.8.2011versio)

7.9.2011. Luonnos laiksi veronumerorekisteristä (lausuntopyynnön 3.8.2011versio) LAUSUNTO 1 (5) Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTOPYYNTÖ 4.8.2011 (VM068:00/2011), sen täydennys 17.8.2011 sekä STM:n 10.8.2011 esittämät lisäykset 4.8.2011 lausuntopyyntömateriaaliin

Lisätiedot

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen

Lisätiedot

Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt *

Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt * P7_TA(2010)0092 Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. toukokuuta 2010 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012 Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista Tilitoimistoinfot 2012 Laskuja koskeviin vaatimuksiin muutoksia 1.1.2013 alkaen Muutosten tausta Neuvoston direktiivi 2010/45/EU direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 SC 154 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ruotsin kuningaskunnalle ja Ison-Britannian

Lisätiedot

Liite 2: Verotukseen liittyvien tehtävien lainsäädännöllinen peruste

Liite 2: Verotukseen liittyvien tehtävien lainsäädännöllinen peruste Liite 2: Verotukseen liittyvien tehtävien lainsäädännöllinen peruste 1a,1b,1d Alv-ilmoituksen laatiminen... ALVL 162 1c Työnantajasuoritusten valvontailmoituksen laatiminen... EnnakkoPL 32 1e Alv- ja työnantajasuoritusten

Lisätiedot

Tavaraliikenneluvanhaltijat

Tavaraliikenneluvanhaltijat Tavaraliikenneluvanhaltijat HTSY Verohallinto 20.8.2012 Verohallinto 2 (5) TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT Yleistä Verovelat Ammattimainen tavarankuljetus tieliikenteessä on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa.

Lisätiedot

EK on valmis talkoisiin

EK on valmis talkoisiin EK on valmis talkoisiin Ajankohtaisseminaari harmaan talouden torjunnasta 10.1.2011 Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen Elinkeinoelämän keskusliitto Harmaa talous Harmaan talouden ongelmiin suhtauduttava vakavasti

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA Keurusselän ympäristölautakunta 9.12.2015 1 Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Arvonlisäverotuksesta 22.5.2012 Aila Miettinen

Arvonlisäverotuksesta 22.5.2012 Aila Miettinen Arvonlisäverotuksesta 22.5.2012 Aila Miettinen Arvonlisäverolaki (1993/1501) tuli voimaan 1.6.1994 Laaja veropohja ja laaja vähennysoikeus Lähes kaikki myynti on verollista ja lähes kaikkien kulujen verot

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

TILAAJAVASTUULAKI JA RAKENNUSALAN UUDET SÄÄNNÖKSET. Scandic Continental Hotel, Senator I 22.3.2012, Helsinki

TILAAJAVASTUULAKI JA RAKENNUSALAN UUDET SÄÄNNÖKSET. Scandic Continental Hotel, Senator I 22.3.2012, Helsinki TILAAJAVASTUULAKI JA RAKENNUSALAN UUDET SÄÄNNÖKSET Scandic Continental Hotel, Senator I 22.3.2012, Helsinki ASIANAJOTOIMISTO HEIKKILÄ & CO - Painopistealueet Yhtiöoikeus Yritysjärjestelyt Julkiset hankinnat

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Maksukyvyttömyysongelmien kontrollista & rikosoikeudesta. Kaarlo Hakamies Ma. vanhempi oikeussihteeri, KKO 26.11.2010

Maksukyvyttömyysongelmien kontrollista & rikosoikeudesta. Kaarlo Hakamies Ma. vanhempi oikeussihteeri, KKO 26.11.2010 Maksukyvyttömyysongelmien kontrollista & rikosoikeudesta Kaarlo Hakamies Ma. vanhempi oikeussihteeri, KKO 26.11.2010 Rikosoikeus viimesijainen keino Yhteiskunnallisiin ongelmiin tulisi ensisijaisesti löytää

Lisätiedot