2 R 2010 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 R 2010 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti"

Transkriptio

1 2 R 2010 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Vieraana suurlähettiläs Matti Anttonen Venäjän lääkemarkkinat Terveillä elämäntavoilla nousuun Liikunnallista vapaa-aikaa venäläisittäin Voronežin alue

2 Vieraana suurlähettiläs Matti Anttonen Venäjän lääkemarkkinat Terveillä elämäntavoilla nousuun Liikunnallista vapaa-aikaa venäläisittäin Voronežin alue Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 3 Toimitusjohtajan terveiset 4 Vieraana suurlähettiläs Matti Anttonen 8 Asiantuntija tutuksi: Projektipäällikkö Jevgeni Korobkin 9 Tulliuutisia 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa vuonna 2009 Talous ja laki Katsaus Venäjän talouteen 14 Talousuutisia 17 Lakiuutisia 22 Juristin palsta 23 Mahdollisuuksien Venäjä 24 Venäjän lääkemarkkinat 26 Yksityiset terveydenhuoltopalvelut 28 Terveillä elämäntavoilla uuteen nousuun 30 Bisnesuutisia 34 Voronežin viljavat maata 36 Aktiivista vapaa-aikaa venäläisittäin SVKK:n toimintaa SVKK:n toimintaa 40 Uudet jäsenet 42 Koulutustapahtumat 44 2 R 2010 S u o m a l a i s - V e n ä l ä i s e n k a u p p a k a m a r i n j ä s e n l e h t i Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 5 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 24/2010 Etukannen kuva: Shutterstock Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys - SVKK ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, Helsinki postiosoite: PL 800, Helsinki puhelin Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Maisa Moijanen Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Kaisa Tiira p ; Mediakortti: mediakortti Toimituksen sähköposti Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy ISSN

3 Toimitusjohtajanterveiset Virkoamisen merkkejä M Pari viikkoa sitten olin muutaman viikon Moskovassa viisumiasioissa ja samalla ehdin tehdä sekä empiirisiä tutkimuksia että kuulla paikallisten toimijoiden mietteitä bisnesarjesta. Päällimmäiseksi vaikutelmaksi jäi varovainen, mutta varsin elinkykyinen optimismi. Empiiriset tutkimukseni osoittivat, että päivittäistavarakauppa käy entiseen malliinsa, Coffee Houset, Shokoladnitsat ja pizzeriat ovat taas täynnä läppärinuoria, kadut täynnä töihin meneviä ja töistä tulevia autoja ja ihmisten mieliala ihan ookoo. Luksus- ja brändituotteita tarjoavat putiikit ja kalleimmat päivittäistavarakaupat sen sijaan eivät olleet samalla tavalla täysiä kuin esim. vuonna Paikallisten suomalaisten ja venäläisten toimijoiden mielialat niin ikään olivat ihan ookoo. Puhuttiin jopa ennätysmääristä tilauksia. Kävi selväksi, että lehtiartikkelit taantumasta ja viennin vaikeuksista ja tapaamieni yritysedustajien kertomukset eivät olleet ihan yhteneväiset. Kotikutoinen analyysini osoitti, että aktiivista asiakastyöskentelyä ja jatkuvaa markkinointia harjoittaneet yritykset olivat jälleen kerran selviytyneet voittajina. Venäjän taloudet käyrät osoittavat kaikki taas ylöspäin, öljyn hinta on nousussa ja rupla vahvistuu, venäläiset pankit ovat pullollaan rahaa, investointikohteet vain puuttuvat. Venäjän tuonti on kasvanut ja sen odotetaan kasvavan tänä vuonna %. Teollisuustuotanto on kasvanut. Myös yrityksillä Venäjällä on rahaa kysymys on, haluavatko ne käyttää rahansa juuri meidän tuotteisiimme ja palveluihimme? Eikö ole niin, että rahaa löytyy aina siihen, mitä halutaan? Näyttää siltä, että Venäjän talouden kehitys on varsin jyrkkä V, päinvastoin kuin Suomen ja muiden länsimaiden. Viime aikoina on kuultu ekonomistien suulla, että varovaisen optimismin pohja on vahvistunut ja odotukset talouden kasvulle kohonneet. Edellytykset sekä viennin kasvulle että paikallisen liiketoiminnan suotuisalle kehitykselle ovat kohdallaan. Suomalaiset yritykset ovat tarkkaan seuranneet Venäjän talouden ja venäläisyritysten kehitystä. On selkeästi nähtävissä, että vain odotetaan sitä hetkeä, kun käynnistetään myynti- ja markkinointikampanja, siirrytään aggressiivisesta tilausten odotuksesta aggressiiviseen asiakastyöskentelyyn, puhalletaan pölyt pois investointi- ja hankintaprojekteista. Joko se hetki on nyt? Palveluksessanne Mirja Tiri Toimitusjohtaja Suomalais-Venäläinen kauppakamari Puh Sähköposti 3

4 VieraanaMatti Anttonen Hyvinvoiva naapuri, Teksti: Pirjo Peltola Suurlähettiläs Matti Anttonen on palvellut Moskovan asemapaikassaan parisen vuotta, jona aikana Venäjän talous on ehtinyt tehdä jyrkkää siksakia hurjan nousun huumasta lähes pohjakosketukseen. Missä nyt mennään, globaalisti ja suomalaisesta näkökulmasta. Siitä keskustelemme tänään. Pieni déjà vu -ilmiö käy mielessä, kun odottelen Moskovan suurlähetystön paraatitilojen aulassa. Edellisen kerran olin samassa paikassa niin kauan sitten, etten kehtaa edes sanoa. Silloin olin opiskelija, joka oli kutsuttu itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Mutta asiaan, lähettiläs odottaa portaikon yläpäässä, parrakas, vakavan näköinen mies, tarkkakatseinen olemus ja sympaattiset pyöreät silmälasit ohjaavat mielikuvaan älykköpohdiskelijasta. Siinä ajattelussa taidan jopa osua aika nappiin. Miltä Venäjällä ja Venäjän taloudessa nyt näyttää, aloitan hieman haparoivasti. Diplomaatti tarttuu aiheeseen napakasti. Nyt näyttää siedettävältä. Jos viime vuonna Venäjän talous meni alas samaan tahtiin Suomen kanssa, melkeinpä prosentin kymmenyksilleen, niin tänä vuonna odotetaan, että talous kasvaa. Lyhyellä tähtäyksellä tilanne on kohtuullinen. Pidemmällä tähtäyksellä Venäjän talouden rakenteen haasteet ovat ihan samat kuin ennenkin. Lähiaikojen haasteista Anttonen nostaa esiin valmistavan teollisuuden tilanteen ja demografisen kehityksen. Varmaa on, että seuraavan vuosikymmenen kuluessa työvoima vähenee merkittävästi Venäjällä. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Johtaako se siihen, että työvoiman käyttö tehostuu? Miten paljon työvoiman hinta nousee? Ja mitkä ovat vaikutukset Venäjän kilpailukykyyn? Anttonen heittää kysymykset ilmaan ja toteaa, että palkkataso on jo nyt sen verran korkea, että Venäjästä ei voi tulla edullisten teollisuustuotteiden viejää maailman markkinoille. Ainoa mahdollisuus on panostaa laatuun, mikäli halutaan nähdä venäläisiä tuotteita maailmalla. Pahin talouskriisi hellittää jo otettaan ja Venäjällä elpymistä haetaan pitkälti samassa tilanteessa kuin monessa muussakin maassa, eli valtion budjetti on reippaasti miinuksella. Mutta siinä Venäjä eroaa monesta laman puraisemasta kohtalontoveristaan, että velkaa ei juuri ole. Voi sanoa, että Venäjä on käytännössä nettovelaton. Aikaisempina vuosina kerätyillä rahastoilla pärjätään tämäkin vuosi. Ja inflaatiopaineetkin pysynevät ainakin alkuvuodesta suhteellisen pieninä. Yritysten kanssa keskustellessa välittyy kuitenkin tunnelma, että inflaatio voisi loppuvuodesta nousta reippaammalle tasolle. Patoutunutta hinnankorotuspainetta on ilmassa. Modernisaatio, EU ja WTO Mitä lähiajan kriisistä opittiin oikeasti, se jää nähtäväksi. Nyt kuitenkin valtakunnassa kaikissa mahdollisissa yhteyksissä puhutaan modernisaatiosta. Keskustelu on 4

5 paras naapuri välillä kiivasta ja siinä saavat luudasta yhtälailla huutia niin vanha virkamieskoneisto kuin yritysjohtajatkin. Mutta mitä ajattelee suurlähettiläs. Muuttuvatko vallanpitäjien sanat teoiksi? Venäjällä kaikki halutaan tehdä nopeasti. Toistaiseksi tämän päivän puheet ovat olleet enemmän suunnitelmia. Mutta se, mitä presidentti maalailee maan tilanteesta, ei anna kovinkaan ruusuista kuvaa. Häneltä kuulee karuja arvioita monista kysymyksistä. Anttonen myöntää, että Medvedevin tulevaisuuden visio tuntuu mukavalta. Mutta miten nykytilasta päästään parempaan maailmaan, onkin jo vaikeampi kysymys. Millaisia visioita se herättää suurlähettiläässä? Venäjä on varsin normaali maa. Väestöllä on kohtuullisen hyvä koulutustaso ja monipuolista infrastruktuuria on olemassa, vaikkakin joskus huonossa kunnossa. Mutta kun halutaan päästää kehityksessä seuraavalle tasolle, niin siinä kannattaisi hyödyntää sitä, mitä maailmalla on jo keksitty ja sovellettu erilaisissa markkinatalouksissa. Uskon, että siitä voisi löytyä ratkaisu moniin asioihin. Anttosen mielestä Venäjän modernisaatiosuunnitelmissa paljastuu selkeä ristiriita, kun rinnalle otetaan WTO-jäsenyysprosessin viimeaikaiset tapahtumat. Suomi on aktiivisesti pyrkinyt tukemaan 5

6 VieraanaMatti Anttonen Venäjän WTO-jäsenyyttä, koska on ajateltu, että siten voidaan tukea myös Venäjän taloudellisten rakenteiden kehittämistä. Jäsenyysneuvottelut ottivat kuitenkin kunnolla takapakkia, kun Venäjä käynnisti Kazakstanin ja Valko-Venäjän kanssa tulliliittohankkeen, josta on myöhemmin tarkoitus luoda vielä syvempi taloudellisen integraation alue. Valko-Venäjä on WTO-jäsenyydessä tällä hetkellä aivan alkumetreillä, Kazakstan on edennyt jonkin verran ja Venäjä on ihan loppusuoralla. Siksi olemme nyt huolissamme siitä, että nämä hitaammin edenneet maat ja erityisesti Valko-Venäjä jarruttavat Venäjän WTO-jäsenyyttä, joka yleisen käsityksen mukaan auttaisi Venäjän talouden modernisoinnissa niin kuin on auttanut monta muutakin maata. Anttonen kertoo, että Venäjän WTOjäsenyyden uudet kuviot saattavat hidastaa merkittävästi sekä modernisaatiota että lähentymistä Euroopan Unioniin. Meitä huolettaa ennen kaikkea se, miten tilanne hankaloittaa EU:n ja Venäjän välistä sopimusprosessia. EU ja Venäjä neuvottelevat uutta perussopimusta, jonka talousosuuden neuvotteluissa lähtökohtana oli, että Venäjä on WTO:n jäsen, ja useimmissa kysymyksissä voidaan suoraan viitata WTO-jäsenyyteen. Mikäli tämä ei nyt toteudu, niin neuvotteluprosessi pitkittyy ja siihen joudutaan ottamaan talousosien keskeisiä periaatteita WTO-sopimuksesta. Tosin tämäkään vaihtoehto ei tunnu kiinnostavan Venäjää. Hyvien EU-suhteiden hyötyä ei Anttosen mukaan pitäisi aliarvioida Venäjällä. Esimerkkinä hän mainitsee itäisen Keski- Euroopan maiden ja erityisesti Puolan tilanteen nyt ja 20 vuotta sitten. Lähentyminen EU:iin on merkittävästi auttanut siellä talouden modernisaatiossa. Ja uskon, että Venäjä voisi saada hyvää mallia siitä, miten EU ja sen uudet jäsenmaat ovat toimineet viimeisten 20 vuoden aikana. WTO-jäsenyydestä puhuttaessa ajatellaan usein vain tavarakauppaa. Anttonen haluaa tuoda asiassa esiin paljon laajempia vaikutuksia. Venäjän WTO-jäsenyydestä ja se vai- kutuksesta on tehty Maailmanpankissa paljon hyvää tutkimusta. Tulokset osoittavat, että tärkein vaikutus näkyy palvelusektorin kehittämisessä. Jos Venäjällä on parempia ja kilpailukykyisempiä pankkeja, vakuutusyhtiöitä, vähittäiskauppaa, tukkukauppaa, liikenne- ja rakennussektoria, niin ensinnäkin nämä toimialat voivat paremmin ja toiseksi ne helpottavat teollisuuden ja maatalouden toimintaedellytyksiä ja kolmanneksi tehokas ja kilpailukykyinen palvelusektori voi muuttua merkittäväksi vientialaksi. Konkreettisia esimerkkejäkin löytyy suurlähettilään takataskusta kuten liikennesektorin mahdollisuudet ja Venäjän erinomaiset edellytykset toimia maasiltana Euroopan ja Aasian välillä. Kun asuin aikoinani Amerikassa, seurasin, miten siellä hoidetaan junaliikennettä mantereen poikki. Siellä kulkee kerran kymmenessä minuutissa sata kaksikerroksista konttijunaa molempiin suuntiin. Minkälaiset logistiset kilpailumahdollisuudet Venäjällä olisikaan, jos tuosta Venäjän poikki kymmenen minuutin välein ajaisi konttijuna. Kymmenessä päivässä pystyttäisiin saamaan kontti kuin kontti Kaukoidästä Itämeren piiriin. Anttonen toteaa, että Venäjällä palvelusektoria ei nähdä talouden keskeisenä elementtinä. Modernisaatiokeskustelussakin lopputulemana pitäisi olla jokin, mielellään high tech -laite, made in Russia. Ei pitäisi ylenkatsoa mitään sektoria, vaan löytää ne alat, jotka tarjoavat parhaimmat kilpailumahdollisuudet ja aloittaa niistä. Näillä resursseilla ja näinkin hyvin koulutetulla väestöllä pitäisi saada aikaan myös hyviä tuloksia. Mutta osaaminen ja näkemys eivät voi syntyä muuta kuin avautumisen kautta. Suomalaiset Venäjällä Suomalaisille Venäjä tarjoaa Anttosen mukaan erinomaiset mahdollisuudet ja Mitä paremmin ja vapaammin suomalaiset pystyvät liikkumaan Venäjällä ja venäläiset Euroopassa, sitä vahvemmin se sitoo Venäjää eurooppalaiseen markkinatalouden ja avoimen yhteiskunnan kehitykseen ja sitä parempi se on myös meille erityisesti palveluyrityksille Venäjä on lupaava markkina. Hän arvelee kuitenkin, että samanlaista merkitystä suomalaiselle vientiliiketoiminnalle Venäjällä tuskin enää tulee olemaan kuin oli Neuvostoliiton aikana. Venäjän osuus maailmataloudesta on noin kolme prosenttia ja sen suuruinen Venäjän markkina on myös monien globaalisti toimivien suurten suomalaisyritysten näkökulmasta. Anttonen vinkkaa, että Venäjälle lähtevän yrityksen kannattaa tutkailla Venäjän mahdollisuuksia myös laajemmin kuin vain Moskovan ja Pietarin ympäristöstä. Täällä metropolissa tila ja työ ovat kalliita. Kun etabloituu Venäjälle ja varsinkin valmistavan teollisuuden alalle, niin kannattaa katsoa, minne teollisuuslaitoksensa laittaa, sillä eri alueiden palkkatasojen erot voivat olla suuret. Palvelut pitää kuitenkin tuottaa siellä, missä kuluttajat ja ostovoima ovat. Ethän voi laittaa halpahallia tai rautakauppaa keskelle metsää, vaan sinne missä asiakkaat ovat. Raudan vääntämiseen riittää, että on osaavaa työvoimaa ja sopiva halli. Ei ole merkitystä sijaitseeko tehdas 50 tai 100 kilometriä suuntaan tai toiseen, sen sijaan tuotantokustannuksissa merkitys voi olla suuri. Alueet erovat toisistaan myös toimintaedellytysten suhteen. Alueet ja paikkakunnat päättävät itsenäisesti, miten pitkälle auttavat investoivia yrityksiä esimerkiksi kunnallistekniikan rakentamisessa tai lupien saamisessa. Jos seutukunnalla on toisia suomalaisia yrityksiä, niin kannattaa kysellä, millaisia sudenkuoppia siellä saattaa tulla vastaan. Tuskin on yrityssalaisuus, miten seudulla tulee toimia tai onko siellä saatavissa sähköä ja miten lupaprosessit etenevät. Tällaisella tiedolla on kuitenkin suuri merkitys yrityksille. 6

7 Suurlähettilään mukaan Venäjälle aikovien ja siellä toimivien yritysten olisi muutenkin hyvä keskustella muiden saman alan yritysten kanssa. Hän kehottaa yrityksiä järjestäytymään ja liittymään mukaan erilaisiin yhteisöihin, joiden kautta voi yhteistoimin vaikuttaa toimintaedellytysten parantamiseen. Voi liittyä SVKK:n jäseneksi ja mennä mukaan Association of European Business organisaatioon, johon on järjestäytynyt toimialoittaisia ryhmiä. Moskovassa Amerikkalainen Kauppakamari AMCham ja Association of European Business ovat vahvimpia lobbausorganisaatioita. Suomalaiset ovat luontevasti eurooppalaisten joukossa. Venäjä ei ole läheskään valmis toimintaympäristö. Kokemusta markkinataloudesta tässä maassa on vain vajaat 20 vuotta ja työtä on vielä paljon edessä. Riskejä ajatellen Venäjä ei ole mikään erityistapaus. Anttonen muistuttaa, että suomalaisyritykset ovat tehneet isoimmat tappionsa Länsi-Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa. Niin isoja riskejä tuskin kukaan lähtisi edes ottamaan Venäjällä kuin on otettu ns. normaaleissa markkinatalousmaissa. Venäjällä niin kuin muuallakin pitää tuntea toimintaympäristö ja siinä pitää sitten osata toimia. Täällä suurimmat riskit liittyvät perinteisiin yritystoiminnan riskeihin. Ja kun ei ole WTO-jäsenyyttä, niin se antaa Venäjän viranomaisille enemmän pelitilaa muuttaa tulleja ja toimintasääntöjä. Paikallistasolla voi myös käydä niin, että ei yhtäkkiä saakaan jotain lupaa ja siitä tilanteesta voi olla hankala selviytyä. Pulaa kansainvälisistä osaajista Useimmilla yrityksillä perusongelma on Anttosen mukaan siinä, miten osata toimia vieraassa ympäristössä bisnesmielessä kannattavasti. Siinä yksi keskeinen kysymys kulminoituu osaavaan henkilökuntaan. Monet yritykset yrittävät löytää keinoja henkilökustannusten pienentämiseksi, sillä ekspattien ylläpito Venäjällä on varsin kallista nyky-venäjällä, vaikka halpaa ei ole myöskään osaava venäläinen työvoima. Haaste on myös löytää globaalin bisneksen vaatimukset täyttävää työvoimaa Venäjältä. Tähänkin Anttosella on ajatuksia, niitä sinisiä ajatuksia, kuten hän naurahtaen toteaa. Yksi ratkaisu ovat venäläiset, jotka ovat työskennelleet ulkomailla kansainvälisessä yrityksessä ja palaavat Venäjälle. Näihin olen törmännyt viime aikoina. He ovat asiantuntijajohtajia, joilla hyvä kielitaito ja länsimaisen yrityskulttuurin osaaminen. Täällä on pulaa juuri hyvistä venäläisistä ylemmän ja keskijohdin managereista, jotka osaavat toimia ulkomaisessa tai venäläisessä yrityksessä modernien pelisääntöjen mukaan. Tämä on sellainen joukko ihmisiä, joka on välttämätön, jos halutaan oikeasti edetä modernisaatiossa. Hyvä malli voisi Anttosen mukaan olla tapa, miten Suomi on hyödyntänyt monikansallisia yrityksiään kuten Nokiaa, joiden verkostoissa ihmiset ovat oppineet kansainvälisiä toimintatapoja ja sittemmin siirtäneet ympäristöönsä valtavan määrän kansainvälistä osaamista. Anttonen vakuuttaa, että kun tämä tapahtuu Venäjällä, niin sillä on suuri vaikutus Venäjän talouden kehitykseen. Helpotusta byrokratiaan? Erilaiset lupa- ja viranomaistoiminnot ovat haasteita, joita yrityksemme kohtaavat jatkuvasti. Toivotaan että ne vähentyvät ja Venäjä näyttää selkeästi, että tänne ihan oikeasti halutaan investointeja. Siinä yhtenä indikaattorina on, että vähennetään ulkomaiseen työvoimaan kohdistuvaa byrokratiaa. Anttonen näkee, että nyt Venäjällä on hieno mahdollisuus ottaa askeleita eteenpäin, kun tavoitteeksi on asetettu modernisaatio ja innovaatioyhteiskunta. Innovaatiot ja modernisaatio ovat ihmisten tekemää työtä eli tarvitaan oikeat ihmiset ja osa näistä oikeista ihmisistä on ulkomaalaisia. Mikäli heidät oikeasti halutaan tänne, niin kannattaa mieluummin levittää punainen matto kuin rakentaa aitoja. Tämän haastattelun aikoihin ulkoasiainministeri Alexander Stubb vieraili Moskovassa ja kävi keskustelua myös viisumi ja työlupasioista venäläisen kollegansa Sergei Lavrovin kanssa. Venäläisessä mediassa noteerattiin muun muassa Stubbin positiivinen kanta viisumivapauteen. Mitä konkreettista on viisumi- ja työlupien suhteen odotettavissa? Viisumivapaudesta emme voi sopia kahdenvälisesti, sillä se kuuluu EU:n kompetenssiin. Mutta työluvista sen periaatteessa voi tehdä. Katsotaan minkälaisen kannan Suomi ottaa, jos me saamme siitä ehdotuksen. Yhden EU-maan eli Ranskan kanssa tällainen sopimus on neuvoteltu, mutta sekään ei vielä ole toiminnassa. Suurlähettiläs vahvistaa, että Suomen kannalta Venäjän avautuminen ja markkinatalouskehitys ovat hyviä asioita, ja siksi tätä kehitystä pyritään tukemaan kaikin tavoin. Meidän kantamme viisumiasiaan on osa tätä politiikkaa. Mitä paremmin ja vapaammin suomalaiset pystyvät liikkumaan Venäjällä ja venäläiset Euroopassa, sitä vahvemmin se sitoo Venäjää eurooppalaiseen markkinatalouden ja avoimen yhteiskunnan kehitykseen ja sitä parempi se on myös meille. Haluamme hyvinvoivia naapureita, jotka pärjäävät hyvin Euroopan ja koko maailman tasolla. Anttonen toteaa, että tähän on Suomen politiikkaa tähdännyt jo ihan 90-luvun alusta lähtien. On yritetty luoda kauppasuhteita, on helpotettu ihmisten liikkumista, on harrastettu lähialueyhteistyötä, olemme lisänneet kulttuuriyhteistyötä, rakentaneet rajanylityspaikkoja, teitä, siltoja ja tienpätkiä Suomessa ja Venäjällä, neuvotelleet Saimaan kanavan sopimuksen, nyt teemme nopeaa junaa, jotta saisimme kanssakäyminen sujumaan mahdollisimman hyvin. Ja EU:n tasolla olemme toimineet EU:n ja Venäjän suhteiden edistämiseksi. Olemme tehneet paljon ja teemme jatkossakin.! 7

8 Asiantuntijatutuksi Jevgeni johdattaa uusille Venäjän ja taloushallinnon alueille Teksti: Virpi Suoninen Kuva: Andrey Guryanov M Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Moskovan edustuston asiantuntijajoukkoa vahvistaa projektipäällikkö Jevgeni Korobkin. Jevgenin tehtäviin kuuluu taloushallinnon konsultointia ja Venäjän eri alueisiin liittyviä projekteja. Koulutukseltaan Jevgeni on taloushallinnon ekonomi. Ennen SVKK:ta kokemusta on hankittu venäläis- ja ulkomaisomisteisten, pääasiassa tukkukauppaa harjoittavien, yritysten talousosastoilta. Tehtäväkenttään on kuulunut taloushallinnon raportointiin, analysointiin, rahoitukseen ja sivutoimipisteiden hallinnointiin liittyviä tehtäviä. Monipuolisissa työtehtävissä ehdin tutustua lähes kaikkiin yritysten Venäjällä kohtaamiin taloushallinnon kysymyksiin, kertoo Jevgeni. Käytännön kokemuksista Jevgenin on hyvä ammentaa esimerkkejä suomalaisyrityksiä askarruttaviin taloushallinnon kysymyksiin. Alueet Moskovan ja Pietarin ulkopuolella houkuttelevat koko enemmän sekä uusia ulkomaisia yrityksiä että Venäjällä jo etabloituneita. SVKK järjestämien perinteisten kontakti-, markkinointi ja vienninedistämismatkojen lisäksi Moskovasta käsin pääsee pienemmissä ryhmissä Jevgenin mukana tutustumaan kaupunkia ympäröiviin alueisiin. Moskovan ympäristössä on useita mielenkiintoisia kaupunkeja, joiden tarjoamiin mahdollisuuksiin ehtii tutustua päivämatkalla. Päivän aikana on mahdollisuus luoda kontakteja potentiaalisiin asiakkaisiin, kumppaneihin ja paikallishallinnon edustajiin. Aluematkojen lisäksi Jevgeni osallistuu venäläisten yritysryhmien Suomen matkojen järjestelyyn. Suomessa venäläisiä kiinnostaa erityisesti logistiikka, minkä tiimoilta ryhmä venäläisiä liikemiehiä kävi Jevgenin johdolla viime syksynä tutustumassa suomalaisyritysten logistiikkaosaamiseen mm. Vuosaaren satamassa ja tullissa. Sähköinen tiedonkulku ja tietojärjestelmät kaipaavat venäläisissä logistiikkayrityksissä kehittämistä ja hyvät esimerkit kiinnostavat, Jevgeni toteaa. Suomalaisyrityksiä on puolestaan Jevgenin mukaan alkanut kiinnostaa viime aikoina yhä enemmän venäläisen yhtiön sisäisten riskien hallinta. Ulkoisessa liiketoimintaympäristössä tapahtuvien muutosten lisäksi kysymyksiä herättää venäläisen tytäryhtiön sisäisen valvonnan ja tarkastusten järjestäminen. Nämä aiheet kuuluvatkin Jevgenin taloushallinnon seminaarien ja konsultointien aiheisiin. Venäläisen kirjanpidon ja tunnuslukujen analysointi vaatii perehtymistä. Vaivannäkö kuitenkin kannattaa sillä, asiakirjat ja luvut voivat paljastaa oleellisia seikkoja tytäryhtiön toiminnasta tai partnerin luotettavuudesta. Yrityksen taloudenpidon ammattilaisena Jevgeniä miellyttää suomalaisten liiketoiminnan suunnitelmallisuus ja se, että päätöksenteko perustuu ennen kaikkea taloudellisiin laskelmiin. Suomalaisilta puuttuu tietty spontaanius, joka on välillä tyypillistä venäläisyritysten johdon toiminnalle, arvioi Jevgeni. Todellisuudessa kaikki ei tietenkään suju suunnitelmien mukaan, siitä pitää huolen varsinkin Venäjällä vinhaa vauhtia edelleen muuttuva lainsäädäntö. Pieni muutos verokoodeksiin saattaa tuoda laskelmiin ihan uudet numerot. Uusiin alueisiin tutustuminen on Jevgenille tuttua jo lapsuudesta, sillä perhe muutti usein isän työn perässä. Vapaaaikaansa Jevgeni viettää mielellään ulkoilmassa ja siihen tämänhetkinen asuinpaikka Moskovan kaupungin ulkopuolella tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Elävä musiikki on vapaa-ajan ykkösharrastus, joko yleisönä suosikkiyhtyeiden konserteissa, koskettimien soitto kotona tai laulaminen ystävien kanssa saslikkigrillin ääressä oman kitaran säestyksellä.! 8

9 TULLIuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme Tulliliitto päättää rahojen jaosta toukokuussa u Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliitto päättää tullimaksujen jaosta maiden kesken Moskovassa , sanoo Kazakstanin pääministeri Karim Masimov. Yhteisesti kerättyjen tullimaksujen jaosta on muodostunut yksi tulliliiton vaikeimmin ratkaistavista kysymyksistä. Neuvotteluiden pohjana on ollut malli, jonka mukaan Venäjä saa tullimaksuista 86,5 %, Kazakstan 8,5 % ja Valko-Venäjä 5 %. Joidenkin tietojen mukaan Valko-Venäjä tivaa osuuteensa 0,3 prosenttiyksikön lisäystä. Venäjän osuutta kasvattaa mm. vientitullien suuri osuus. Valko- Venäjä ja Kazakstan eivät juuri kerää vientitulleja, mutta Venäjä kerää vientitulleja yli 300 tullinimikkeeltä. VCH/EL/ Piskarjovskin tullipiste suljetaan Tullaustoiminnot siellä on kuitenkin jo lopetettu. Tullipisteiden sulkemisia on perusteltu tullaustoimintojen siirtämisellä rajojen läheisyyteen. Kuitenkin ainakin alkuvaiheessa suljettuja tullipisteitä korvaavat mm. Pietarin eteläiset tullipisteet. Sekä Osinovaja Roštšan että Piskarjovskin terminaalit ehtivät toimia vain kaksi vuotta. Molemmat ovat sijainneet yksityisten terminaaliyritysten tiloissa. Tullipisteet perustettiin aikanaan, kun tullausta oli tarkoitus keskittää Pietarin kehätien varteen. Tullin yleisestä kehityssuunnitelmasta poiketen Pietariin sijoittuneille ulkomaisille autotehtaille aiotaan perustaa kaupungin alueelle uusi tullipiste. Tullipisteessä käsiteltäisiin mm. autonosien tuontia. DP, SeaNews, Vedomosti, SZTU/EL/ Moskovan kansainvälisen postiaseman tullausta tehostetaan u Venäjän tullihallinto on päättänyt lisätä työntekijöidensä määrää Moskovan kansainvälisellä postiasemalla. Tarkoituksena on tehostaa rahtien pääsyä Venäjälle. Aikaisemmin mm. ebay ja muutamat nettikaupat kieltäytyivät myymästä tuotteita Venäjälle, koska Venäjän postin lähetykset viipyivät matkalla kahdesta viikosta jopa kahteen kuukauteen. TKS/EL/ Venäjä saattaa laskea kriisitulleja u Venäjän talouskehitysministeriö ehdottaa, että kriisin aikana kiristettyä tullipolitiikkaa kevennettäisiin. Yhtenä syynä mainitaan Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliiton keskeneräiset neuvottelut kerättävien tullimaksujen jakamisesta. Vedomosti-lehden mukaan tulleja lasketaan mahdollisesti ainakin tuontiautoilta. Samoin tullaan analysoimaan tarkkaan maataloustuotteiden, terästuotteiden, lentokoneiden, huonekalujen ja lääkkeiden tulleja. Osasta näistä käydään kovaa vääntöä uuden tulliliiton sisällä. Talouskehitysministeriön valmisteleman vuosien tullitariffisuunnitelman prioriteettina on innovaatiokehityksen ja modernisaation tukeminen. Korkean teknologian laitteiden ja osien tulleja Venäjälle tullaan laskemaan tai jopa poistamaan. Vedomosti/EL/ Pietarissa lakkautetaan tullipisteitä u Venäjän tullilaitos on päättänyt lakkauttaa Pietarissa kaksi tullipistettä. Suljettavat tullipisteet ovat Osinovaja Roštšan tulliterminaalissa sijaitseva tullipiste sekä Piskarjovskin tullipiste. Osinovaja Roštšan tullipiste suljetaan lopullisesti Tullipiste on ollut alkuvuodesta suljettuna salakuljetusepäilyjen vuoksi. Keskuskauppakamarin välityslautakunta - Hallinnoi sääntöjensä mukaisia välimiesmenettelyitä ja nimeää välimiehiä - Vaihtoehtona nopeutettua välimiesmenettelyä koskevat säännöt - Nimeää myös sovittelijoita Keskuskauppakamari World Trade Center Aleksanterinkatu 17, PL Helsinki Puh. (09)

10 Suomen ja VenäjäNvälinen kauppa Suomen ja Venäjän välinen kauppa vuonna 2009 Maisa Moijanen Venäjä oli vuonna 2009 edelleenkin Suomen suurin kauppakumppani, vaikka vuosi oli erittäin vaikea kaupankävijöille. Suomen Venäjän kaupan putoaminen oli jyrkempää kuin kauppa muiden suurten kauppakumppanien kanssa, erityisesti viennin osalta. Epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä heijastui päätöksentekoon. Kaupan jyrkkä putoaminen käynnistyi jo vuoden 2008 lopulla ja jatkui pitkälle seuraavaan vuoteen. Vasta vuoden 2009 viimeisellä kvartaalilla Suomen vienti Venäjälle alkoi haparoiden elpyä, mutta kääntyi vielä aivan loppuvuodesta uudelleen laskuun. (kts. alla kuukausittainen tavarakaupan kehitys). Öljyn maailmanmarkkinahinnan putoaminen vaikutti Suomen milj. 1150,0 1050,0 950,0 850,0 750,0 650,0 milj. 550,0 450,0 350,0 250,0 150,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 USD 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 USD Kuukausittainen tavarakauppa Suomen ja Venäjän välillä v.2008, vienti 2008 tuonti 2009 vienti 2009 tuonti Lähde: Tullihallitus Venäjän öljyn vientihinta kvartaaleittain (USD/bar) * 2010 vuodet Venäjän-tuonnin arvomäärään. Toisaalta öljyn hinnan putoaminen vuoden 2008 III-kvartaalin 110 USD/tynnyri keskihinnasta vuoden 2009 I-kvartaalin 40 USD:iin tynnyriltä vaikutti myös Venäjän oman viennin arvoon ja valuuttavarantoon. Venäjän viennistä on öljyä, kaasua ja öljytuotteita noin 63 %. Ruplan loppuvuoden 2008 sakkaus jatkui vielä alkuvuonna Tämä nosti Venäjän tuontituotteiden hintoja ja heikensi osaltaan yritysten ja kansalaisten ostokykyä ja aiheutti siirtymän halvempiin tuoteryhmiin. Öljyviennistä syntyneiden verotulojen supistuminen pakotti myös Venäjän valtion karsimaan menojaan ja isoja kehitysprojektejaan. Venäjän talouden jyrkkä syöksykierre jatkui vuoden 2009 ensimmäisiin kuukausiin. Sen jälkeen tilanne alkoi rauhoittua sekä öljyn ylöspäin suuntautuvan hintakehityksen seurauksena että Venäjän hallituksen tukipakettien ansiosta. Talouden tulevaisuuden näkymät säilyivät kuitenkin myös Venäjällä pitkään epävarmoina. Huolimatta Venäjän talouden elpymisestä loppuvuonna 2009 Suomen vienti Venäjälle ei ole lähtenyt nopeaan nousuun. Venäläisten yritysten rahoitusvaikeudet jarruttivat niiden tuontimahdollisuuksia ja osaltaan tähän on myös vaikuttanut Venäjän protektionistiset tuontitullit, joilla Venäjä on pyrkinyt suojaamaan kotimaan tuotantoaan ja paikkaamaan valtion budjettituloja. Maittemme välisen kaupan arvo jäikin hiukan alle 40 % vuoden 2008 tasosta. Venäjän /Neuvostoliiton osuus Suomen ulkomaankaupasta on vaihdellut jyrkinkin nousuin ja laskuin maittemme välisissä suhteissa. Venäjän-kaupan aika 90-luvun alusta on ollut lähes yhtäjaksoista osuuden nousua. Pieniä notkahduksia on ollut mm. vuoden 1998 ruplan devalvoitumisen jälkeen. Tilanne korjaantui, kun öljyn hinta lähti nopeaan nousuun, joka on jatkunut sen jälkeen vuoden I-kvartaali II-kvartaali III-kvartaali IV-kvartaali Lähde:CBR *2009-IV arvio 2008 kesään asti. Huolimatta kaupan tason jyrkästä 40 %:n laskusta vuonna 2009 Venäjä on säilyttänyt asemansa Suomen suurimpana kauppakumppanina, mutta pitkälti energiaraaka-aineisiin perustuvan tuonnin arvon ansiosta. Venäjän osuus vuoden 2009 Suomen ulkomaankaupassa oli viennistä 9 % ja 10 vuodet

11 USD USD Venäjän ulkomaankauppa milj. USD * Vienti (FOB) vuodet Tuonti (FOB) tuonnista 16,2 %. Kauppatase oli Suomelle varsin epäedullinen. Suomen Saksan viennin osuus oli vuonna ,3 % ja tuonnin 14,6 %. Suomen Ruotsin vienti ja tuonti olivat vastaavasti 9,8 % ja 10,0 % Suomen koko ulkomaankaupasta. Kiinan kanssa käytävässä kaupassa (vienti 4,1 %, tuonti 7,9 %) kauppatase on pahasti Kiinan hyväksi. USA ja Alankomaat ovat nousseet osuudellaan Iso-Britannian kanssa käytävän kaupan ohi. Suomen ja Venäjän välinen kauppa supistui vuonna 2009 vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna lähes 40 % - vienti 47 % ja tuonti 31 %. Koko vuoden vienti jäi neljään miljardiin euroon ja tuonti seitsemään miljardiin euroon. Suomen ja Venäjän välinen kauppa ei kuitenkaan ollut ainoa, joka joutui maailmanlaajuisen laman kouriin. Suomen koko vienti supistui vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna 32 % ja tuonti 31 %. Tuonti EU-maista supistui 29 %:n ja vienti EU-maihin supistui 32 %. Suomen vienti Venäjälle supistui enemmän kuin vienti EU-alueelle tai muille Suomen kannalta tärkeille vientialueille. Viennin supistuminen tuntui koko kansantaloudessa. Irtisanomiset ja lomautukset olivat yleisiä. Suomen vienti Venäjälle Suomen vienti Venäjälle romahti kautta linjan kaikkien tärkeimpien tuoteryhmien osalta. Loppuvuoden hienoisesta tasoittumisesta huolimatta Suomen Venäjän-vienti vuonna 2009 supistui 47 %. Raskaimmin pudotus kohdistui Suomen tärkeimpään tuoteryhmän investointituotteiden vientiin. Koneiden ja laitteiden vienti vuonna 2008 oli 57,1 % koko viennistä. Vuonna 2009 se oli enää runsaat 40 %. Viennin arvo putosi tässä ryhmässä 63 % edellisvuodesta. (kuvassa Suomen Venäjän-viennin rakenne, luokka 7). Kuljetusvälineiden viennin romahtamisella on ollut iso merkitys supistukseen. Toisaalta edellisten vuosien aikana tämän ryhmän sisällä on erityisen voimakkaasti kasvanut kuljetusvälineiden vienti, joka muodostaa jo 7,7 % koko viennistä. Tämän ryhmän vienti Suomesta Venäjälle putosi 80 % edellisvuodesta. Valtaosa tästä on ollut henkilöautojen jälleenvientiä. Venäjän markkinoilla autokauppa Lähde:CBR *arvio supistui v puoleen vuoden 2008 tasosta ja sen vaikutukset tuntuivat myös Suomen kautta myytävien autojen jälleenviennissä samoin kuin autojen transitoviennissä. Telekommunikaatiolaitteiden viennin osuus koko viennistä oli 8,9 %. Niidenkin vienti Venäjälle supistui 60 % edellisvuoteen verrattuna. Kone- ja laiteviennin yleisestä supistumisesta huolimatta yksittäisten alaryhmien vienti on kohonnut jopa tuhansilla prosenteilla. Näin on tapahtunut esimerkiksi reaktiomoottoreiden ja kaasuturbiinien viennin kohdalla. Samoin erilaisten metallintyöstösorvien ja -jyrsinten vienti on kasvanut todella merkittävästi. Venäjän osuus Suomen koneiden ja laitteiden koko viennistä vuonna 2009 oli 9,1 %, kun se vielä vuonna 2008 oli 15,2 %. (kts. kuva: Venäjän osuus toimialan koko viennistä) Koneiden ja laitteiden viennin jyrkkä pudotus ja osuuden supistuminen on jonkin verran nostanut muiden tuoteryhmien osuutta kaupan rakenteessa. Valmiiden tuotteiden (luokat 6 ja 8 pl. koneet ja kuljetuslaitteet) viennin osuus oli vuonna 2009 yhteensä 23,9 % koko viennistä. Mutta vienti supistui näissäkin ryhmissä keskimäärin 42 % Luokkaan kuusi sisältyvän suurimman ryhmän (9,6 % viennistä) paperin ja kartongin, vienti supistui 25 %. Luokassa kuusi Venäjän-viennin osuus alan koko viennistä oli 5,5 % ja luokassa kahdeksan 10,3 %. Kemian teollisuuden tuotteiden (luokka 5) vienti supistui 10 %. Kemikaalien viennin osuus oli 21,4 % Suomen koko Venäjä-viennistä. Tässä pääryhmässä oli yksittäisten tuoteryhmien kohdalla myös ilahduttavaa kaupan kasvua. Muun muassa lääkkeiden ja farmasiatuotteiden myynti Venäjälle kasvoi peräti 5 %. Ryhmän milj , , ,0 9000,0 8000,0 7000,0 6000,0 milj. 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 0,0 Suomen ja Venäjän välinen vuosittainen tavarakauppa ( käypinä hintoina) Suomen vienti Venäjälle Suomen tuonti Venäjältä % Suomen koko viennistä % Suomen koko tuonnista Lähde: Tullihallitus,SVKK *arvio vuodet % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Suomen suurimmat kauppakumppanit v.2009 (%-osuus koko viennistä ja tuonnista) Venäjä SaksaRuotsi KiinaUSA Lähde: Tullihallitus,SVKK, Alankomaat IsoBritannia Maat Viro Italia Norja PuolaBelgia Ranska Tanska Japani Espanja Tuonti 2009 Vienti

12 Suomen ja VenäjäNvälinen kauppa 40,7 Suomen Venäjän-viennin rakenne % v ,9 6,3 0,4 1,4 5,6 0 21,4 osuus kaupan kokonaisrakenteessa nousi 7,8 %:iin eli suuremmaksi kuin kuljetusvälineiden vienti. Vientiä vauhditti Venäjän oman lääketuotannon kriisi ja laadukkaiden lääketuotteiden puute markkinoilla. Myös epäorgaanisten kemikaalien myynti kasvoi 6 %:lla edellisvuodesta. Kasvu oli vahvaa varsinkin loppuvuodesta, joulukuussa kasvua oli peräti 31 %. Kokonaisuudessaan Venäjänviennin osuus kemianalan tuotteiden viennistä ulkomaille oli vuonna 2009 lähes viidennes Suomen elintarvikevienti (luokka 0) törmäsi ruplan devalvoitumisen aiheuttamaan tuontituotteiden kallistumiseen Venäjällä ja USD kuluttajien siirtymiseen halvempiin tuoteryhmiin. Myös Venäjän kasvava protektionismi vaikeutti alan vientiä. Kevään 2009 ja kesän aikana Venäjä nosti maitotuotteiden tuontitulleja %:iin tuoteryhmästä riippuen. Elintarvikkeiden vienti Venäjälle supistui 16 %. Sen osuus koko viennistä oli 6,3 % Osaltaan tähän vaikutti myös monien aiemmin vientiä harjoittavien 0 yritysten etabloituminen ja oman tuotannon aloittaminen Venäjällä. Pientä 7 %:n kasvua on kuitenkin ollut mm. mausteiden, kahvin ja teen viennissä. Venäläiset ovat jo tottuneet kahvinjuojiksi eikä kriisi enää aja tottumusten yli. Myös tällä sektorilla jotkut suomalaiset kahvintuottajat ovat jo pitkälle etabloituneet Venäjän markkinoille. Elävien eläinten vienti kasvoi peräti 105 %. Kokonaisuutena viimeksi mainitun ryhmän vienti on kuitenkin vain n. kolme miljoonaa euroa eli noin 0,1 % viennin kokonaisarvosta. Ryhmän kasvun taustalla lienee Venäjän hallituksen maatalouden tukiohjelmat ja siitoseläinten hankkiminen ulkomailta. Venäjä tulee jatkossakin satsaamaan julkisia resursseja maan oman maatalouden ja elintarviketuotannon jaloilleen nostamiseen. Tämä tulee todennäköisesti lähitulevaisuudessa supistamaan suomalaisten elintarvikeviejien mahdollisuuksia myydä tuotteitaan Venäjälle. Sen sijaan alan investointeja Venäjälle priorisoidaan Venäjän hallituksen taholta. Venäjän viennin osuus Suomen elintarviketeollisuuden viennistä on toistaiseksi kuitenkin ollut vahvaa. Venäjän osuus on edelleen yli 25 %, vaikka se onkin supistunut 90-luvun huippulukemista. 17 USD Elintarvikkeet ja elävät eläimet Juomat ja tupakka Raaka-aineet pl. Polttoaineet Poltto- ja voiteluaineet Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat Kemialliset aineet ja tuotteet Valmiit tuotteet valmistusaineen mukaan Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Erinäiset valmiit tavarat muut % Suomen tuonti Venäjältä Suomen tuonti Venäjältä oli edelleenkin pääosin suurten yritysten raaka-ainetuontia. Vuonna 2009 tuonnista 83,9 % oli energiaa tai muita raaka-aineita (luokat 2 ja 3). Tämä rakenteellinen riippuvuus raaka-aineiden hintaheilahteluista aiheuttaa jyrkkiäkin vaihteluja Suomen ja Venäjän välisen kaupan arvoon. Mineraalipolttoaineiden (luokka 3) osuus tuonnista oli 79,2 %. Niiden arvomääräinen tuonti supistui edellisvuodesta 27 %. Öljyn osuus oli 57,8 %. Suuren tuontiryhmän muodostivat myös muut raaka-aineet (kuvassa luokka 2). Niiden osuus tuonnista oli 4,7 %. Tuonti supistui 67 % edellisvuodesta. Aiempina vuosina paljon keskustelua synnyttäneitä raakapuun Venäjän ulkomaankauppa milj. USD vientitullikorotuksia ei otettu käyttöön vuoden 2010 alusta kuten jo vuonna 2008 oli ilmoitettu. Päätöksen toimeenpanoa on siirretty jälleen vuodella eteenpäin. Päätös alkaa kuitenkin menettää merkitystään Suomen puunjalostusteollisuuden näkökulmasta. Osa tuotannosta on siirretty halvemman raaka-aineen maihin mm. Etelä-Amerikkaan. Raakapuun tuonnin osuus oli enää 3,7 % Suomen koko Venäjän-tuonnista. Raakapuun tuonti supistui vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna 62 %. Suomen Venäjän-tuonnin raaka-ainepainotteisuus on hyvin samankaltaista kuin muiden teollisuusmaiden Venäjä-tuonti. Toisaalta tilanteeseen vaikuttaa Venäjän talouden vanhat rakenteet ja toisaalta venäläisten yritysten myyntiaktiivisuuden puute ulkomaisilla markkinoilla. Myöskään Venäjän talouden viime vuosien voimakas kasvu ei ole pakottanut venäläisiä yrityksiä etsimään markkinoita kauempaa, kun ostajia on löytynyt kotinurkiltakin. Vuosi 2009 oli raskas vuodet kaikilla markkina-alueilla, joten myöskään se ei houkutellut venäläisiä yrityksiä myyntiponnisteluissaan ulos Vienti (FOB) Tuonti (FOB) Venäjän markkinoilta muihin maihin. Ilahduttavia poikkeuksiakin on. Venäjälle etabloituneet ulkomaalaiset ml. suomalaiset yritykset etsivät markkinoita Venäjän lisäksi myös muualta. Muun muassa kumituotteiden (ml. autonrenkaat) tuonti Venäjältä Suomeen on kasvanut 42 %, teräs- ja rautatuotteiden 203 %. Myös uusia raaka-ainevaltauksia on löyty * vuodet Venäjän osuus toimialan koko viennistä vv vuodet Vuodet Lähde:CBR *arvio SITC 0 SITC 1 SITC 2 SITC 3 SITC 4 SITC 5 SITC 6 SITC 7 SITC 8 SITC 9 Lähde: tullihallitus, SVKK Neuvostoliiton vienti 12

13 Suomen Venäjän-tuonnin rakenne % v ,3 0,1 1,5 04,7 Elintarvikkeet ja elävät eläimet 8,9 Juomat ja tupakka 5,2 0 Raaka-aineet pl. Polttoaineet Poltto- ja voiteluaineet Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat Kemialliset aineet ja tuotteet Valmiit tuotteet valmistusaineen mukaan Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Erinäiset valmiit tavarat 79,2 muut Venäjän viennin osuus Suomen elintarviketeollisuuden viennistä on toistaiseksi kuitenkin ollut vahvaa. nyt. Tekstiilikuidun ja lumpun tuonti on kasvanut 519 %. Näiden tuoteryhmien osuus koko tuonnista jää kuitenkin vielä erittäin vähäiseksi. Venäjällä käytävä keskustelu talouden modernisoinnin välttämättömyydestä aktivoitui kriisin yhteydessä. Öljyn hintaheilahtelut toivat selkeästi esiin Venäjän talouden ja talouskasvun haavoittuvuuden sekä riippuvuuden yksipuolisista vientituloista. Venäjä pyrkii uudistamaan tuotantokoneistoaan lähivuosina kaikin käytettävissä olevin keinoin ja varoin. Siitä on kuitenkin vielä pitkä matka korkeanteknologian tuotteiden vahvaksi myyjäksi maailmanmarkkinoille ja valtaosa Venäjän vientituloista tulee seuraavat 10 vuotta edelleenkin raaka-aineviennistä. Se myös merkitsee, että maan vientitulot ovat erittäin alttiita maailmanmarkkinoiden heilahteluille. Ja näin myös ulkomaisten myyjien vientimahdollisuudet Venäjälle ovat lähes suoraan riippuvaisia öljyn hinnasta. Transitokauppa Suomen kautta Venäjälle suuntautuvan transitokuljetusten ja -kaupan työllistävän vaikutuksen merkitys on tullut selkeästi näkyviin nyt, kun rekkaliikenne Venäjälle on supistunut rajusti. Heikentynyt tilanne on näkynyt satamissa ja logistiikka-alan yrityksissä. Satamatyöntekijöiden työpaikkojen tulevaisuus ei tällä hetkellä näytä valoisalta. Aiempina vuosina keskustelua herättäneet rajaasemien rekkajonot katosivat vuoden 2009 aikana lähes kokonaan. Venäjän taloustilanteen lisäksi uhkakuvia synnyttää Suomenlahden pohjukkaan valmistuvien Venäjän omien uusien satamien valmistuminen ja niiden synnyttämät haasteet Suomen satamille. Itään suuntautuva kuorma-autoliikenne kokonaisuudessaan tärkeimmillä rajapaikoilla Imatra Nuijamaa Vaalimaa Niirala Yhteensä Lähde: Suomen tulli muutos% 2009/2008 Kaupan tulevaisuuden näkymät Ekonomistit ovat varovaisia arvioidessaan Venäjän talouden kasvuennusteita seuraaville vuosille, mutta sekä Venäjän talouskehitysministeriö, kansainvälinen valuuttarahasto ja monet kansainväliset ennuste- ja rahoituslaitokset ennustavat tällä hetkellä Venäjälle vuonna 2010 jo yli 3 %:n kasvua, jotkut tahot jopa enemmänkin, aina 6 %:iin asti. Teollisuusyritykset ovat alkaneet jälleen täyttää raaka-ainevarastojaan ja Venäjän vientitulot ovat vahvassa kasvussa raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen noustessa. Huolimatta positiivisista näkymistä kaikki myöntävät, että epävarmuus ei ole vielä poistunut. Viime vuosien Venäjän talouden kiihkeää kasvua saataneen kuitenkin odottaa muutama vuosi. Venäjän koneenrakennusteollisuus on edelleenkin lamassa, samoin rakennusalan elpyminen on ollut hidasta. Tämä on vaikuttanut negatiivisesti rakennusaineteollisuuden tuotteiden kysyntään ja kuljetuksiin. Investointitoiminta ei ole käynnistynyt. Pankkisektorin toiminta ei ole vielä täysin palautunut kriisiä edeltäneelle tasolle. Toisaalta kriisi myös nopeutti Venäjän pankkisektorin rakennemuutosta. Pieniä pelureita on pudotettu pois markkinoilta. Venäläinen kuluttaja ja yrittäjä ovat joutuneet toteamaan, että talouden kasvu ei ole ikuista ja se on syytä huomioida myös omassa päätöksenteossa. Maailmantalouden suhdannevaihtelut ovat tulleet oleelliseksi osaksi reaalitaloutta myös Venäjällä. Venäjän suurimmat haasteet lyhyellä aikajänteellä ovat talouskasvun ylläpitäminen, investointitoiminnan aktivoiminen ja inflaatiouhan torjuminen. Pitkällä ajanjaksolla talouden modernisointi ja rakenteelliset muutokset, samoin kuin koko yhteiskunnan modernisointi, korruption kitkeminen, oikeuslaitoksen uudistaminen, kansalaisyhteiskunnan perustan vahvistaminen ovat Venäjän johdon järkälemäisiä haasteita. Venäjä on edelleenkin kehityksessään äärimmäisen ristiriitainen sekoitus markkinataloutta, sosialismin perintöä ja korruptoitunutta kehitysmaata tuloerot ovat syvät ja tilanne eri puolilla maata varsin erilainen.! 13

14 VenäjäNtalous Katsaus Venäjän talouteen Teksti: Maisa Moijanen Inflaatiouhkasta ristiriitaisia mielipiteitä Oleellisin tekijä Venäjän talouden tulevan kasvun kannalta on edelleenkin öljyn maailmanmarkkinahinnan kehitys. Se on sekä riski että mahdollisuus. Venäjän vientiöljyn Brent-laadun maailmanmarkkinahinta on pysynyt jo useamman kuukauden yli 70 USD/bar tasolla eikä näköpiirissä ole syvää notkahdusta. Mutta korkea öljynhinta vahvistaa ruplaa ja lisää inflaatiopaineita. Venäjän keskuspankki ilmoittaa sitoutuneensa politiikassaan inflaationtorjuntaan. Monet ekonomistit kuitenkin pitävät inflaation kasvua tällä hetkellä yhtenä vakavimpana makrotalouden vakautta uhkaavana tekijänä huolimatta kriisin myötä pudonneesta inflaatiotasosta. Inflaatiokehitys vaarantaisi entisestään heikon investointitilanteen pankkien lainakorkojen noustessa. Toisaalta osa ekonomisteista ennustaa inflaatiokehityksen hidastuvan merkittävästi tänä vuonna edellisvuosiin verrattuna. Muun muassa EIU ennustaa inflaation vuonna 2010 ja 2011 putoavan 7 prosentin tasolle. BMI puolestaan ennustaa vastaaville vuosille 9,5 % ja 8 % inflaatiokehitystä. Venäjän talouskehitysministeriö ennakoi inflaatiotason v pysyvän 7 7,7 %:ssa ja vuonna 2011 putoavan 6 7 % tasolle. Talouskehitysministeriössäkin todetaan kuitenkin öljyn hintakehityksen vaikuttavan ruplan kurssiin ja mahdollisesti kiihdyttävän inflaatiota. Inflaatiopaineita uskotaan kasvattavan hallituksen mahdolliset toimenpiteet nykyisen budjettivajeen rahoittamiseksi ja uudet jättiprojektit, joille ei ole vielä edes sovittua rahoitusta budjetista. Huolimatta tiukoista sitoumuksista ekonomistit eivät sulje pois mahdollisuutta, että hallitus pyrkisi kattamaan osan budjettivajeesta ottamalla lainaa kotimaasta tai ulkomailta ja myymällä omaisuuttaan. Spekulaatioista ei myöskään suljeta pois liikkeelle lasketun ruplamäärän kasvattamista valtion keskuspankkiin sijoittamien valuuttavarojen operaatioilla. Ilman budjetin ulkopuolista rahoitusta Venäjän hallitus ei pysty toteuttamaan kaikkia kehityssuunnitelmiaan ja jo sovittuja projekteja. Šotsin olympiakylän rakentaminen valmiiksi vuoden 2014 talviolympialaisiin tulee, pessimististen arvioiden mukaan, nielemään julkista rahoitusta huomattavasti ennakoitua enemmän. Vuoden 2011 duuman ja vuoden 2012 presidentin vaalit nielevät varoja niihin projekteihin, joilla nykyinen duuma ja hallitus varmistavat uudelleenvalintansa. Tällä hetkellä vaikuttaa, että presidentti ja pääministeri julistavat kilvan julkisuuden foorumeilla uusia suurprojekteja, joiden rahoitussuunnitelmat ovat täysin avoinna. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, ensi vuonna (vaalivuonna) tultaneen korottamaan julkishallinnon palkkoja ja eläkkeitä. Kuluttajien kukkaroa kiristävät veronkorotukset siirrettäneen vaalien yli. Ulkomaiset viejät, jotka suuntautuvat venäläisten loppukäyttäjien ostopotentiaaliin voisivat hyötyä tilanteesta. On myös kiinnostavaa nähdä miten valtion omaisuuden myyntiä markkinoidaan vaalikampanjoissa. Kansa muistaa vielä edellisen yksityistämisprojektin. Talouden modernisointi ja monipuolistaminen Talouden modernisointi ja diversifikaatio ovat Venäjän hallituksen suuri haaste. Modernisaation lanseerasi presidentti Medvedev ja diversifikaation pääministeri Putin. Talouskriisin aikana Venäjän talous siirtyi kuitenkin vielä askeleen vahvemmin raaka-aineviejäksi ja talouden diversifikaatiohankkeet kärsivät pahoja takaiskuja. Venäjän talouden uudeksi veturiksi kaavailtu autoteollisuuskin joutui ahdinkoon, kun henkilöautojen myynti puolittui v edellisvuosiin verrattuna. Uudet energiamuodot ja avaruusteknologia talouden vetureina ovat sitä vasta paperilla ja poliittisissa puheissa. Poliittisissa puheissa rakennetaan avaruusautoja ja käytännössä yritetään ratkoa tavallisten henkilöautojen tekniikan nostamista kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Jalostavan teollisuuden tilanne kokonaisuudessaan muodostui kriisin aikana erittäin vaikeaksi ja on sitä osittain edelleenkin. Konkurssitilaan ajautuneiden monokaupunkien kysymys on ratkaisematta. Kotimaisten tuotteiden kilpailukyky on heikko ja investoinnit lamassa. Yritysten lainansaantivaikeudet jatkuvat. Jos lainaa saa, se menee pääosin vanhojen lainojen maksujärjestelyihin. Yritysten vaihto-omaisuuden arvo ei enää kata niiden ottamien lainojen määrää. Ilman riittävää ja toimivaa rahoitusjärjestelmää yritysten investointitoiminta ei käynnisty toivotulla tavalla ja mittakaavassa. Positiivista tilanteessa on ainoastaan hoitamattomien lainojen määrän supistuminen. Turvautuvatko venäläiset investoijat jälleen ulkomaisiin rahoittajiin ja ottavat mahdollisen riskin kurssitappioista ja voivatko ne jälleen turvautua valtion tukipaketteihin, jos riskit toteutuvat? On myös kyseenalaista saavatko kaikki halukkaat ulkomaista lainaa ja minkälaisilla ehdoilla saavat. Venäjä on joutunut suojamaan kotimaista tuotantoaan erilaisilla suojatulleilla ja sertifiointimääräyksillä. Kriisin aikana valittavina oli konkurssiaalto ja sen synnyttämät sosiaaliset ongelmat tai valtion erilaiset tukipaketit ja toimenpiteet, joilla on ostettu aikalisää vaikeuksissa oleville tuotantolaitoksille. Samalla Venäjä on vetäytynyt kauemmaksi WTO-neuvotteluista. Irtiottohan tapahtui jo kesällä 2008, kun kriisin merkit olivat ilmassa ja Venäjä hank- 14

15 Alla ennusteita Venäjän talouskehityksestä Alla oleva ennustetaulukossa Ennusteita Venäjän talouden kehityksestä molemmat EIU:n ja BMI:n ennusteet on julkaistu maaliskuussa (Vuositasolla hinnat käypinä hintoina, ellei toisin mainittu, e ennakkotieto, * ennuste) Tunnusluku Lähde e 2010* 2011* 2012* 2013* 2014* BKT mrd. USD (päivän vaihtokurssi) BMI 1 607, , , , , , ,9 EIU BKT/henk. USD (päivän vaihtokurssi) BMI EIU BKT:n kasvu-% vrt. ed. vuoteen BMI 5,6-8,1 3,4 4,4 4,6 4,5 4,2 (reaali kasvu) EIU 5,6-7,9 3,5 4,3 4,5 4,4 4,5 Teollisuustuot. Kasvu-% ed. vuot. BMI -10,3 2,7 4,0 6,0 6,0 6,0 5,0 EIU 2,9-11,9 3,0 4,0 4,2 4,3 4,5 Inflaatio % (kuluttajahin. BMI 13,3 8,8 9,5 8,0 6,5 6,0 5,5 muutos vuoden lopussa) EIU 13,3 8,8 7,2 7,0 6,8 6,5 6,1 Työttömyys % BMI 7,7 8,5 11,0 9,0 8,0 7,0 6,5 EIU 6,4 8,4 8,3 7,5 6,6 6,0 5,6 Budjetin yli-/alijäämä (% BKT:stä) BMI 4,2-5,6-4,7-3,0-0,6 0,9 0,9 EIU 4,1-5,9-4,0-2,5-1,0 0,0 1,0 BMI Kiinteät brutto-investoinnit % BKT:stä EIU 22,3 20,2 18,4 18,9 19,2 19,8 20,8 Kiinteät bruttoinves toinnit mrd. $ EIU Julkinen kulutus mrd.usd EIU Yksityinen kulutus mrd USD BMI EIU Raakaöljyn hinta (Brent USD/b) BMI 96,99 61,51 84,00 86,00 91,0 91,0 91,0 EIU 97,7 62,0 78,0 73,0 80,0 84,5 83,5 Raakaöljyn tuotanto milj.tn EIU miljt Vienti (fob mrd USD) BMI 471,6 303,3 364,0 436,8 506,6 557,3 603,0 EIU 471,6 303,3 370,2 401,3 452,2 497,8 537,4 Tuonti (fob, mrd USD) BMI 291,9 192,7 219,7 268,0 318,9 357,2 414,4 EIU 291,9 192,7 234,8 267,6 302,5 329,4 367,2 Vaihtokurssi RUR/USD keskikurssi BMI 24,86 31,72 29,41 28,00 26,75 25,75 25,25 EIU 24,9 31,7 30,0 29,8 29,3 29,2 29,0 BMI Vaihtokurssi RUR/ keskikurssi EIU 36,5 44,2 40,4 40,8 41,6 42,0 42,1 Ulkomainen velka BMI 30,1 36,0 31,1 29,7 30,1 31,0 31,6 (% BKT:stä, kauden lopussa) EIU 24,2 31,4 25,9 25,4 24,0 22,6 21,3 Venäjän ulkoinen velka mrd USD BMI 484,6 469,7 491,9 559,5 662,8 787,2 899,2 EIU 401,3 385,5 403,6 432,0 464,4 492,4 517,4 Vaihtotase mrd USD BMI 102,4 47,5 82,7 98,1 104,8 109,1 105,0 EIU 102,4 47,5 65,7 60,4 74,5 90,2 90,5 Valuuttavaranto pl. kulta (mrd. USD) BMI 438,2 439,0 460,9 460,9 497,8 557,6 613,3 SVKK ei ota kantaa taulukossa esitettyjen ennustajien käyttämien metodien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen. Mukaan otetut luvut on esitetty eri lähteissä muodollisesti yhtenevinä. Lähteet: Tullihallituksen ulkomaankauppatilastot: Venäjän keskuspankki, www. cbr.ru, Gosstat, EIU 2010-march, BMI Q2 2010, MER, Venäjän finassiministeriö, Voprosy ekonomiki, Ekspert, Itogi, Dengi. 15

16 kiutui tulliliittoon Kazakstanin ja Valko-Venäjän kanssa. Kaupan vapauttaminen siinä tilanteessa olisi ollut Venäjän jalostavalle teollisuudelle enemmän kuin haasteellista. Ilman mittavia yritysten omia investointeja uuteen teknologiaan ja satsauksia tuotekehitykseen talouden modernisaatio tai diversifikaatio ei toteudu. Valtion budjettivaroin niitä ei pystytä rahoittamaan eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Julkishallinto voi luoda ainoastaan lainsäädännölliset ja institutionaaliset puitteet uudistuksille, mutta modernisaatio, diversifikaatio tai innovaatio ei synny ja kasva poliittisella päätöksellä. USA:n piilaakso syntyi aikanaan rohkeiden visionäärien ideoista, joihin liittyi Stanfordin yliopiston ja muutamien uusien kasvuhakuisia aloja edustavien yritysten riskinottoa. Venäjän oma piilaakso tarvitsee varmasti kaiken poliittisen tuen taakseen, mutta se ei vielä riitä innovaatioiden syntyyn. Ulkomaisten viejien ja investoijien kannalta positiivista on poliittisissa puheissa esiinnostetut ajatukset high-tech investointien tukemisesta verohelpotuksin, tuontihelpotuksin tms. Samoin ulkomaisia investointeja jarruttavia tekijöitä aletaan tosissaan kartoittaa korkean tason poliittisella tuella. Ulkomaisten investoijien pääsyä jopa strategisille aloille helpotetaan - hiukan. Samanaikaisesti Venäjä satsaa omavaraisuuden kehittämiseen mm. elintarvikesektorilla. Tämä merkinnee ainakin jollakin aikavälillä kiristyviä tuontivaatimuksia elintarvikkeille ja niiden raaka-aineille. Myös lääketeollisuuden kehitysohjelmat tähtäävät samaan. Maahan halutaan ulkomaisia investointeja nostamaan Venäjän oman tuotannon määrää ja laatua. Vasta käytäntö kuitenkin testaa onko Venäjä valmis riittävään omaisuuden suojaan ja oikeuslaitoksen toimivuuteen ristiriitatilanteissa, jotka takaisivat ulkomaisten investoijien laajemman kiinnostuksen. Onko Venäjällä, tässä tilanteessa, toimivampi Putinin kurinpalautukseen tähtäävä kontrollipolitiikka ja valtion yhä kasvava rooli talouselämässä vai kansalaisten omaa vastuuta peräävä Medvedevin modernisaatiopolitiikka ja valtion vähittäinen irrottautuminen omasta liiketoiminnasta? Onko ulkomaisen investoijan kannalta suurempi uhka talouselämään tunkeutuva, kotimaisuutta ja kuria peräävä valtio ja viranomaiskoneisto vai yhteiskunnan tietynasteista anarkiaa hyödyntävä kilpailija ja lakeja kiertävä harmaantalouden vapaamatkustaja? Vai onko tulevaisuuden kuva kuitenkaan näin mustavalkoinen?! Junaile mukava liikematka Venäjälle. Vapaat kädet, ruuhkaton reitti ja kolme lähtöä päivässä. Valitse sopivin. Myynti: Suurimmat VR-asemat ja matkatoimistot. Lisätietoa: vr.fi hteisellä matkalla 16

17 TALOUSuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Venäjälle uusi federatiivinen hallintopiiri Venäjän eteläinen hallintopiiri (Adygeian tasavalta, Astrakanin Aalue, Dagestanin tasavalta, Ingušian tasavalta, Kabardi-Balgarian tasavalta, Kalmukian tasavalta, Karatšai-Tšerkessian tasavalta, Krasnodarin aluepiiri, Pohjois-Ossetia-Alanian tasavalta, Rostovin alue, Stavropolin aluepiiri, Tšetšenian tasavalta ja Volgogradin alue) on jaettu kahteen osaan. Uuteen Pohjois-Kaukasian federatiiviseen hallintopiiriin siirtyvät vanhasta: Dagestanin tasavalta, Ingušian tasavalta, Kabardi-Balgarian tasavalta, Karatšai-Tšerkessian tasavalta, Pohjois-Ossetia-Alanian tasavalta,tšetšenian tasavalta ja Stavropolin aluepiiri. Uuden hallintopiirin keskus on Pjatigorskin kaupunki. Monet näistä alueista ovat Venäjän rauhattomimpia, joissa kansallisuuteen, kieleen ja uskontoon liittyvät kysymykset ovat arkoja. Monissa on myös kulttuuritaustaltaan venäläinen väestö vähemmistönä. Rostovin kaupunki jää vanhan Eteläisen hallintopiirin keskukseksi, johon jäävät myös: Adygeian tasavalta, Astrakanin alue, Rostovin alue, Krasnodarin aluepiiri, Volgogradin alue ja Kalmukian tasavalta. /iepp, MM/MM, Ulkomaiset investoinnit v Venäjälle tehdyt ulkomaiset investoinnit vuosina (net- kasvu) miljardia US Atovastattavien dollaria (arvio) Suorat sijoitukset 15,4 12,9 29,8 55,1 72,9 44,9 Portfolio* 3,6-1,8 8,1 13,6-37,3-5,0 Muut 17,7 42,3 30,3 139,3 56,7-33,5 Yhteensä 36,7 53,4 68,2 207,9 92,2 6,3 *sisältää johdannaiset lähde: cbr-merkki = ei-residenteille vastattavien nettovähennys /MER/MM, Nyt kysytään mitä ostaja haluaisi ostaa valtiolta Venäjän hallitus tiedustelee investoijilta mitä ne haluaisivat ostaa Avaltiolta. Vastaukset huomioidaan myytävän omaisuuden listoilla, arvioi Igor Šuvalov, ensimmäinen varapääministeri. Hallitus on kiinnostunut miltä sektoreilta omaisuutta haluttaisiin ostaa, kuinka suuria osuuksia ja mistä yrityksistä. Tähän mennessä talouskehitysministeriö on laatinut listat yksityistettävistä yrityksistä yksinään eikä lopputulos ole aina miellyttänyt investoijia. Venäjän hallitus aikoo myydä valtion omistamia yrityksiä tai osuuksia niistä ja nyt testataan investoijien kiinnostusta myytävään omaisuuteen. Ilmaisevatko investoijat kiinnostuksensa avoimesti onkin toinen asia, koska sillä on vaikutusta hintaa. Ei myöskään ole odotettavissa, että valtio luopuisi kontrollipaketeistaan suurissa raaka-aine ja energiayhtiöissä tai strategisiksi määritellyissä yhtiöissä kuten Gazprom (valtion osuus 75 %), Rosneft (50,002 %), Transneft (100 %), RŽD, Šeremetjevo, Sovkomflot (100 %), Aeroflot (51,2 %), Alrosa (50,9%), Rusgidro (60,4 %), Inter RAO (57,3 %) tai FSK (77,7 %). Valtio voi kuitenkin supistaa omistustaan myös niissä. /Vedomosti/MM, Putinin ja Medvedevin lupaukset kalliita ministeriöille ja budjetille Hallitus on saanut eri ministeriöiltä ja virastoilta lähes mil- ruplan (noin 49 miljardia euron) budjettirahoitusanomuk- Ajardin sen seuraaville kolmelle vuodelle pohjautuen niihin toimenpiteisiin ja lupauksiin, joita presidentti ja pääministeri ovat antaneet. Listalla on yhteensä 21 uutta projektia ja kolmen jo aloitetun projektin jatkotoimet. Tilanteessa, jossa maalla on entuudestaan syvä budjettivaje miljardin ruplan lisämenot ovat epärealistisia, kommentoi Vedomostilehdelle finanssiministeriön korkea-arvoinen virkamies. Viime vuonna isojen tavoiteohjelmien budjettirahoitusta supistettiin 30 %. Tänä vuonna 51 projektille on myönnetty yhteensä budjettirahoitusta 740 miljardia ruplaa. Uusia ohjelmia on mahdotonta aloittaa, jos vanhojakaan ei rahoiteta riittävästi, todetaan finanssiministeriöstä. Kahdeksan uutta projektia on kuitenkin lisätty listalle suoraan presidentin määräyksellä ja kuusi pääministerin ja seitsemän ns. muiden tahojen määräyksellä. Talouskehitysministeriö on laskenut yhteen seuraavien kolmen vuoden tavoiteohjelmien valtiontilauksiin liittyvät summat ja saanut yhteissumman miljardia ruplaa: v miljardia ruplaa v miljardia ruplaa ja v miljardia ruplaa. Uusia projekteja listalla on presidentin määräyksellä: Venäjän federaation lennoston turvallisuuden takaaminen vv (Puolustusministeriö) Venäjän federaation syvänmeren toiminnan ja teknologian kehittäminen vv (Puolustusministeriö) Lääketeollisuuden ja sairaanhoitotekniikan kehittäminen vv (Teollisuus- ja kauppaministeriö) Kuva: Shutterstock 17

18 TALOUSuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Sodan muistomerkkien suojelu ja kunnostaminen vv (Puolustusministeriö) Baikal-järven luonnonsuojelun turvaaminen (Luonnonvaraministeriö) Venäjän nuoriso vv (Urheilu- ja matkailuministeriö) Alaohjelma Vostotšnyi avaruusaseman infrastruktuurin rakentaminen Venäjän avaruusohjelmaan vv (Roskosmos) Alaohjelma koneenrakennusteollisuuden ja laiteteollisuuden kehittäminen tavoiteohjelmaan kansallinen teknologiapohja vv Pääministerin määräyksellä: Narkoottisten aineiden käytön ja levittämisen torjuntaohjelma vv (FSKN) Asuinolosuhteiden modernisointi ja kehittämisohjelma (Alueministeriö) Koulutuksen kehittämisohjelma vv (Koulutus- ja tiedeministeriö) Venäjän kieli (Koulutus- ja tiedeministeriö) Tullaus rajoilla vv (Tullikomitea) Kotimaan ja ulkomailta tulevan matkailun kehittäminen (Urheilu- ja matkailuministeriö) Muiden tahojen määräyksellä: Sukellustoiminnan ja sen syvänmeren komponenttien kehittäminen (Puolustusministeriö) Sotilastekniikan ja laitteistojen teollinen hyödyntäminen vv (Puolustusministeriö) Venäjän kosminen ohjelma vv (Roskosmos) Sähköistetty Venäjä (uusi versio aloitus v. 2011) (Tietoliikenneministeriö) Diesel-moottoreiden ja niiden komponenttien tuotanto ja tuotannon järjestäminen Venäjällä vv (Teollisuus- ja kauppaministeriö) Sotilasteollisuuden ydinenergian teollinen hyödyntäminen vv (Rosatom) Venäjän aseteollisuuden kehittäminen vv Jatkettavat vanhat ohjelmat: Asuminen vv (Alueministeriö, vuoteen 2015) Luonnonkatastrofien ja teknisten onnettomuuksien riskin vähentäminen ja seurauksien lieventäminen vuoteen 2010 asti. Jatkettu vuoteen 2015 asti. (Suuronnettomuusministeriö) Venäjän ilmantilan vartioinnin ja tiedustelun uudistaminen vv , jatkettu vuoteen 2016 (Puolustusministeriö). /Vedomosti/MM, Rakennusala ei kestä yhtäaikaa sekä kriisiä että korruptiota Venäjän hallitus on muuttamassa koko rakennusalan ja maankäy- sääntelyjärjestelmää. Hallituksen suunnitelmissa on 52 lainsää- Atön dännöllistä muutosta, jotka kohdistuvat rakennusalaan ja maankäyttöön. Muutokset on tarkoitus tehdä vuoden 2010 kuluessa, niin että ne olisivat voimassa jo vuonna Suurin muutos on ehkä maankäytön kategorioiden selkeyttäminen. Nykyinen järjestelmä johtaa korruptioon ja maa-alojen siirtoon kategorioista toiseen. Maankäyttöä voidaan säädellä alueellisilla suunnitelmilla ja kaupunkirakentamisen aluekaavoilla, arvioidaan talouskehitysministeriöstä. Maan käyttökohteesta riippuen sille määritellään vero. Jos julkishallinnon omistamaa maata ei oteta sille määriteltyyn käyttöön, verokanta nousee, arvioidaan suunnitelmissa. Tämän pitäisi johtaa viranomaisten lisääntyvään kiinnostukseen luovuttaa maa sille määriteltyyn käyttöön. Tyyppisopimukset ja palveluihin liittyvät tariffit tullaan määrittelemään maan hallitustasolla. Samoin määräyksiä liittymisestä sähkövesi- ja viemäriverkostoon tullaan yksinkertaistamaan. /Vedomosti/ MM, Rupla vahvistuu nopeasti öljyn hinnan nousun myötä Rupla vahvistui helmikuussa suhteessa euroon ja dollariin pieniä Anotkahduksia lukuunottamatta. Bivaluuttakorin (45 % euro, 55 % USD) arvo vahvistui 34,75 ruplaan eli korkeimpaan arvoonsa 14 kuukauteen. Dollarin arvioidaan hiukan vahvistuvan maaliskuun alkupäivinä 30,2 30,4 ruplaan. Sen sijaan euro putoaa hiukan 40,5 ruplaan. Euroa painaa Kreikan talouden epävarmuus. Korin arvo pysynee kuitenkin lähes samana. /RG/MM, Strategisten alojen lakiin tulossa muutoksia A Päätöstä ulkomaalaisten investoijien pääsystä Venäjän strategisille aloille yksinkertaistetaan, jos muutosehdotus hyväksytään. Venäjän pääministeri Putinin ehdotuksesta Antimonopolilaitos (FAS) valmistelee muutoksia lakiin strategisista aloista. Venäjällä on voimassa lista 43 strategisesta alasta, joille ulkomaalaisen investoijan on saatava erityislupa hallituksen alaiselta komissiolta. Vuonna 2009 komissio käsitteli 39 anomusta, joista 20 sai luvan, kaksi ei saanut ja 17 kohdalla asiaa käsitellään edelleen. Muutoksia on tulossa mm. lupaprosessiin. Nyt hallituksen alaisen komission lupa tarvitaan aina jopa yhden osakkeen ostoon. Muutosesityksen mukaan lupa tarvitaan, jos osakeannin seurauksena äänivaltaisten osakkeiden alkuperäinen omistussuhde on muuttumassa. Mutta mistään isosta muutoksesta tässä ei ole kyse, arvioi AEB:n toimitusjohtaja Frank Schauff. Venäläisten omistajien off-shore yritysten pääsyyn strategisille aloille ei ole luvassa erityishelpotuksia. Lakimuutosesityksessä strategisten alojen listaa ei tulla lyhentämään, mutta esimerkiksi pankkisektorin kohdalle tulee muutoksia kryptauksen asettamien nykyisten vaatimusten mukaan, arvioi FAS:n varajohtaja Andrei Tsikanov. Vuonna 2009 käsitellyistä anomuksista 20 % käsitteli kryptausta ja 15 % liittyi pankkisektoriin. Loput muutoksista ovat puhtaasti teknisiä liittyen mm. päätösaikoihin ja lomakkeisiin. Pankkisektorille myönnetään lakiluonnoksessa poikkeus kryptausvaatimuksista. /Vedomosti/ MM,

19 Kuva: Venäjän piilaakso Moskovan oblastiin Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin ajama Venäjän piilaak- sijoitetaan Odintsovoon Moskovan MKAD-kehätien Asohanke länsipuolelle. Dmitri Medvedev kertoi helmikuussa, että uudesta innovaatiokeskuksesta tulee eräänlainen tulevaisuuden kaupungin esikuva. Hän luonnehti hanketta myös uuden talouspolitiikan merkittävimmäksi koealueeksi. Keskusta ehdittiin arvuutella lukuisiin paikkoihin ympäri Venäjää. Medvedevin mukaan Skolkovon kylä Odintsovon kaupungin kupeessa valittiin siksi, koska hanketta päästään viemään siellä nopeasti eteenpäin. /RG/EL/ Puhdas vesi ohjelma maksaisi tänä vuonna noin 5 miljardia ruplaa onko siihen varaa? Hallitus käsitteli kokouksessaan Puhdas vesi-ohjelmaa. Mitään Apäätöksiä asiasta ei kuitenkaan vielä tehty vaan yksityiskohtiin palataan vuoden 2010 lopulla. Ohjelmaa on tarkoitus toteuttaa kahdessa osassa: vuoteen 2014 ja vuoteen Vuoden 2010 kustannusarvio oli alustavien laskelmien mukaan viisi miljardia ruplaa. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on kokonaisuudessaan noin 30 miljardia ruplaa suoraa budjettitukea, tästä summasta federaation budjetista maksettaisiin noin 20 miljardia ruplaa. Tälle vuodelle arvioitua viittä miljardia ruplaa ei kuitenkaan ole irrottaa budjetista budjettivajeen takia. Puhdas vesi -ohjelman esitti Yhtenäinen Venäjä puolue vuonna Työryhmää on johtanut varapääministeri Aleksandr Žukov. Ohjelmassa tarkistetaan mm. olemassa olevat tekniset reglamentit liittyen vesijohtoveteen. Asiantuntija-arvioiden mukaan vain noin 30 miljoonalla venäläisellä on tällä hetkellä käytössään normit täyttävää puhdasta vettä. /Vedomosti/MM, Venäjällä valmistettujen autojen osuus nostetaan 80 %:iin vuoteen 2020 Venäjän autoteollisuutta koskevan strategian mukaan vuonna A2020 markkinoilla on 3,7 miljoonaa autoa. Näistä 3,15 miljoonaa on henkilöautoja. Autoteollisuuden osuus BKT:stä nousee vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 0,57 %:sta 2,38 %:iin. Kaikista myydyistä henkilöautoista 65 % pitäisi olla venäläisvalmisteisia. Kuorma-autoista osuuden pitäisi olla 91 % ja busseista 99 %, arvioivat teollisuus- ja kauppaministeriön virkamiehet. Henkilöautojen vienti jää edelleen vähäiseksi noin 8 %:iin tuotannosta. Sen sijaan kuorma-autojen tuotannosta puolet menee vientiin, ennakoivat virkamiehet. Autoteollisuuden kehittyessä myös Venäjän autokanta nuorentuu. Vuoteen 2020 mennessä alle kuusi vuotta vanhojen autojen osuuden pitäisi olla jo 50 % ja yli 12 vuotta vanhojen enää 20 %. Autojen kokonaismäärän arvioidaan nousevan 363 autoon asukasta kohden. Valtion on määrä ei ainoastaan tukea autoteollisuuden kehittämistä vaan myös edistää Venäjällä tuotettujen autojen laadun kohoamista. Keskipitkällä aikavälillä tuetaan vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien autojen tuotantoa. Pitkällä aikavälillä tuetaan vety- ja ydinenergialla toimivien liikennevälineiden moottorien kehitystyötä. Samoin edesautetaan aurinkoenergian, tuulivoiman, lämpötilaeroihin perustuvan energian hyödyntämistä autoissa. Erikoisprojekteina tuetaan Pohjoisella jäämerellä liikkuvien erikoisautojen kehittämistä samoin kuin teollisessa hyödyntämisessä käytettävien kuljetusjärjestelmien kehitystyötä. /Vedomosti/MM, Medvedev siivoaa isolla luudalla Venäjän sisäministeriötä Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on erottanut 17 sisämi- kenraalia ja kaksi varaministeriä. Irtisanomiset ovat osa Anisteriön sisäministeriön uudelleenjärjestelyjä. Ministeriön koko puolitetaan ja miliisien rikosoikeudellista vastuuta lisätään. Miliisien lukumäärää tullaan supistamaan 20 %:lla. Irtisanomiset koskevat niin rivimiliisejä kuin ylempää henkilöstöäkin. Ylemmistä sisäministeriön työntekijöistä paikkansa menettivät mm. Belgogradin, Rostovin, Tomskin, Brjanskin ja Novgorodin GUVD:n johtajat sekä Tuvan, Karatšai-Tšerkessian ja Burjatian sisäasianministerit. Jotkut heistä oli jo tuomittu väärinkäytöksistä. Sisäpiiritietojen mukaan merkityksellisimmät uudistukset koskivat kahden varaministerin muutosta valtiosihteeri Nikolai Ovtšinnikovia ja entistä Eteläisen hallintopiirin sisäministeriön hallinnon johtajaa Arkadi Jedelevia. 60-vuotiaan Ovtšinnikovin tilalle nimitettiin miliisin kenraalimajuri Sergei Bulavin presidentin administraation lainvalvontaelinten oikeudenmukaisuutta valvovan hallinnon päällikkö. Arkadi Jedelevia ehkä kaavaillaan uuden, 19.2 muodostetun Pohjois- Kaukasian hallintopiiriin sisäministeriön hallinnon johtajaksi. Vedomosti-lehden tietojen mukaan sisäministeri Nurgaliev ei ehkä tule säilyttämään paikkaansa pitkään. Hänen kohtalonsa tulee riippumaan siitä miten hän toteuttaa presidentin suunnitelmia ministeriön uudistamiseksi erilaisten intressiklaanien ristitulessa. /Vedomosti/MM,

20 TALOUSuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Venäjän pankkijärjestelmä vahvistunut Venäjän keskuspankin ja talletussuojaviraston arvion mukaan Ve- pankkijärjestelmä on vahvistunut ja isoja pankkeja ei tarvitse Anäjän enää lähteä pelastamaan, jos niille ilmaantuu ongelmia. Moody s analyysiyhtiön analyysin mukaan venäläispankit voivat kuitenkin menettää jopa 12 % lainasalkustaan, koska ne joutuvat kirjaamaan alas joka toisen niistä lainoista, joita on järjestelty uudelleen. Uralsib kapitalin analyytikko Leonid Sliptšenko katsoo, että pankkijärjestelmässä on riskejä nyt oleellisesti vähemmän kuin 2008 lopussa, luottamuspula on ohitettu, samoin likviditeettipula, pääomia pankeilla on riittävästi. Jäljellä on vain paikallisia ongelmia mm. maksurästejä, hän arvioi. /Vedomosti/ MM, Kuva: Virpi Suoninen Putin peräänkuuluttaa investointeja sähköntuotantoon Venäjän sähkökulutus nousi tammikuussa kriisiä edeltävälle tasolle Aeli 103 miljardiin kwh:iin. Venäjän pääministeri Vladimir Putin peräänkuuluttaa investointeja sähköntuotantoon ja muistuttaa ensisijaisesti suuria sähköyhtiöitä omistavia oligarkkeja ostosopimuksiin liittyvistä investointisitoumuksista. Sähköyhtiöistä OGK-3:n omistaa pääosin Potanin, TGK-2:n Lebedev, TGK-4:n Prohorov, KES:in Vekselberg. Sähköyhtiöitä myytäessä ostaja on sitoutunut tiettyyn investointiohjelmaan, joka ei kaikilta osin nyt ole toteutunut. Putin on vastikään allekirjoittanut ohjelman sähkömarkkinoiden pitkäaikaisesta kehityksestä. Tähän asti on ollut voimassa lyhytaikainen ohjelma, jossa määritellään mm. FST:n tariffihinnat, joita ei saa ylittää. Uuteen pitkäaikaiseen RAB tariffijärjestelmään (Regulatory asset base) ovat siirtyneet helmikuun alusta 10 sähkönjakeluyhtiötä ja federatiiviset sähköverkkoyhtiöt. Sähkön hinnannousun vuonna 2010 arvioidaan jäävän väestölle myytävässä sähkössä 8 %:iin ja teollisuudelle myytävässä 10 %:iin. Vuonna 2009 sähkön hinta nousi teollisuudelle, maataloudelle ja kuljetuksille % ja väestölle ja julkistaloudelle lähes 25 %./RG, Vedomosti/MM, Medvedev saneraa opetusja tiedeministeriötä Venäjän presidentti Dmitri Medvedev lakkautti kaksi Opetus- ja Atiedeministeriön virastoa: Rosnauka ja Rosobrazovanie. Kumpikaan virastoista ei toimittanut määräaikaan mennessä kontrollikomissiolle esitystä toimintansa uudistamisesta. Presidentti oli jo aiemmin esittänyt, että niiden toiminta lakkautetaan, jos esitystä ei tule. Molemmat lakkautetut virastot oli perustettu vuoden 2004 hallintouudistuksen yhteydessä. /Kommersant/MM, Kansalaisten säästäminen kasvussa Venäjällä Venäläisten säästöt kasvoivat viime vuonna 29 % edellisvuoteen Averrattuna. Tammikuun 1. päivänä pankkien säästötileillä oli yhteensä miljardia ruplaa. Vuonna 2008 säästöt kasvoivat 14,5 % vuoteen 2007 verrattuna, Venäjän keskuspankin tietojen mukaan. Kuukauden määräaikaistilillä olevat säästöt muodostivat säästöjen kokonaismäärästä 16,5 %, 31 pv yhden vuoden määräaikaistileillä oli 19,8 % säästöistä ja yli vuoden määräaikaistileillä 63,7 %. Ruplamääräiset säästöt olivat kaksinkertaiset valuuttasäästöihin verrattuna. Ruplatileillä oli miljardia ruplaa ja valuuttatileillä ruplissa ilmaistuna miljardia ruplaa. /Vedomosti/ MM, Arkangeliin uusi arktisiin olosuhteisiin erikoistunut yliopisto Arkangelin teknisen yliopiston pohjalta kaupunkiin perustetaan ALuoteis-Venäjän federatiivinen arktinen yliopisto. Uuden yliopiston siipien suojaan siirtyy teknisen yliopiston lisäksi paikallinen Pomorski valtion yliopisto ja ehkä myöhemmin myös paikallinen pohjoinen lääketieteen yliopisto. Uuden yliopiston tavoitteena on keskittyä arktisten alueiden hyödyntämisen tutkimiseen ja asiantuntijoiden kouluttamiseen mm. Barentsin alueen kokemusta hyödyntäen. Yliopistoon tulee tiedekuntia ja laitoksia, joita siellä ei aiemmin ole ollut. Yliopisto tullaan varustamaan huipputeknologialla ja muulla tarvittavalla infrastruktuurilla. /Ekspert S-Z/MM, Moskovassa miljoona ulkomaista siirtolaista Moskovassa on kiintiöiden mukaisia siirtotyöläisiä noin AMutta näiden lisäksi kaupungissa arvioidaan asuvan noin ulkomaalaista, joista ei tiedetä mitä he tekevät elääkseen. Juri Lužkov on esittänyt tilastoja, joiden mukaan 46 kaupungin rikoksista on näiden laittomien siirtolaisten tekemiä. Lužkovin mukaan siirtolaisten 20

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa pohja saavutettu? Suomalaisyritysten vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä ovat hieman kasvaneet

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kauppa 2010 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v. 2004-2010(1-4) 12000 Milj. e 10000 8000 6000 4000 2000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2009 (1-4)

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Aspo Pörssin monialatähti Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Ohjeistus vuodelle 2011 Uusi, 8.12.2011 annettu ohjeistus vuodelle 2011 Aspo kasvattaa liikevaihtoaan ja liikevoittoaan noin 20 %. Osavuosikatsauksessa

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008*

Lisätiedot

SVKK lyhyesti. Ajankohtaista Venäjänkaupassa

SVKK lyhyesti. Ajankohtaista Venäjänkaupassa Jaana Rekolainen 21.04.2015 Ajankohtaista Venäjänkaupassa SVKK lyhyesti SVKK on Venäjän-kaupan ykkösosaaja, joka edistää yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä Suomessa ja Venäjällä Noin 800 yritysjäsentä

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01. Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.2014 Venäjä edelleen tärkeä Suomelle Viennistä 8,5% (v/v-muutos 1-10/2014:

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Venäjän markkinat aukeavat WTO-jäsenyyden myötä - mutta kenelle ja kuinka paljon?

Venäjän markkinat aukeavat WTO-jäsenyyden myötä - mutta kenelle ja kuinka paljon? Venäjän markkinat aukeavat WTO-jäsenyyden myötä - mutta kenelle ja kuinka paljon? ALUSTUKSEN RAKENNE Millainen talous liittyi WTO:hon 2 kuukautta sitten? Mitä Venäjän WTO-jäsenyys merkitsee Suomelle? t

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Pekka Sutela 24.5.2010 Venäjä ja kriisi Venäjän BKT laski 2009 saman verran kuin Suomen, vajaat kuusi prosenttia, mutta maa putosi korkeammasta

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot Julkaistavissa 8.2.216, klo 9. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 215 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä väheni merkittävästi ulkokaupan ylijäämäisen kaupan vuoksi Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot