Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2010"

Transkriptio

1 Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2010 sisukas vastuullinen ihmistä kunnioittava yleishyödyllinen

2 Toimitus Sampo Järvelä Painopaikka Kopijyvä Oy Ulkoasu ja taitto Teemu Niemelä Valokuvat Pekka Huttunen Pirta Salminen Teemu Niemelä Jari Luoma Julkaisija Silta-Valmennusyhdistys ry Vehnämyllynkatu Tampere Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 3

3 Silta-Valmennusyhdistyksen henkilökuntaa toukokuussa Sisällysluettelo 1. Silta-Valmennusyhdistys ry 5 2. Toiminnanjohtajan sana 6 3. Kohosta Kipinää suunnitelmiin 7 4. Työmme kivijalka 8 5. Kumppanuudet Palvelut Kokiksi tuotantokoulusta Asiakkaat Kiinteistöpajalla kiinnostavaa tekemistä Kehittämistoiminta ja jatkuva parantaminen Kuntoutumassa tavalliseen elämään Henkilöstö Sosiaaliset tulokset vuonna Talous Hallinto Tilinpäätöstiedot Silta pähkinänkuoressa Silta-Valmennusyhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry on Tampereen seutukunnalla toimiva oppimisen, työn ja osallisuuden, monien palvelujen ja toimijoiden kohtauspaikka. Toimimme sosiaalisen työllistämisen toimialalla työpajatoiminnan vahvana kehittäjänä. Olemme yleishyödyllinen tamperelaisten kansalaisjärjestöjen perustama yhteisö. Silta käyttää voimavaransa asiakkaidensa tavoitteiden toteutumisen tukemiseen monipuolisin palveluin sekä yhteistyöhön julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa ihmisten parhaaksi ja yhteiseksi hyväksi. Toimimme etulinjassa lähellä erilaisissa pulmallisissa elämäntilanteissa olevia asiakkaitamme ja monipuolisessa yhteistyössä paikallisten, seudullisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Uskomme ihmisten omiin voimavaroihin ja kykyyn löytää ratkaisuja oman elämäntilanteensa parantamiseen, kun heille annetaan siihen riittävät mahdollisuudet. Nämä lähtökohdat antavat meille tilaisuuden luoda uutta ja tarkastella asiakkaiden tarpeita ja niihin liittyviä ratkaisuja laaja-alaisesti yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneidemme kanssa. Hyvinvoivassa Suomessa on valitettavan paljon erilaista työllistymis- ja oppimismahdollisuuksiin liittyvää eriarvoisuutta ja ulkopuolisuutta, joka vähentää yhteisiä voimavarojamme ja hyvinvointia. Arvostamme suomalaista hyvinvointi- ja kansalaisyhteiskuntaa ja haluamme kantaa oman vastuumme sen tulevaisuudesta. Tämä näkyy arvostavana suhtautumisena asiakkaisiimme ja yhteistyökumppaneidemme työhön. Silta-Valmennusyhdistys ry 5

4 2. Toiminnanjohtajan sana 3. Kohosta Kipinää suunnitelmiin Vuonna 2010 Silta-Valmennuksen henkilöstö ja hallitus paneutuivat yhdistyksen toimintastrategian uudistamiseen. Pohdinnan ydinkysymyksinä olivat yhdistyksen ja laajemmin järjestöjen toimijarooli hyvinvointipolitiikan ja palvelujen toteuttajana yhteiskunnan nopeassa muutoksessa sekä asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen ja heille soveltuvien palvelujen saannin turvaaminen asiakaskunnan haastavuuden lisääntyessä ja hyvinvointipalvelujen toimintaresurssien niukentuessa. Käyty keskustelu ja siitä tehdyt johtopäätökset olivat samalla toiminnallinen tilinpäätös yhdistyksen kymmenvuotisesta taipaleesta ja oiva pohja uudelle vuosikymmenelle lähdettäessä. Arjen keskellä on hyvä pysähtyä välillä ajattelemaan. Silta-Valmennuksen näkemyksen mukaan hyvinvointi rakentuu yksilön elämän ja kehitysedellytysten turvaamisesta, yhteisöjen toimivuudesta ja oikeudenmukaisuuteen perustuvasta yhteiskunnan turvallisuudesta. Jokainen hyvinvoinnin osatekijä vaikuttaa muihin osatekijöihin ja niiden tuloksena syntyvään hyvinvoinnin tasoon. Tästä syystä myös yksilötasolla pahoinvoinnin vähentäminen ja hyvinvoinnin lisäämisen lähtökohtana tulee olla yhteiskunnan eri toimijoiden kansainvälinen, kansallinen, alueellinen ja paikallinen yhteistyö ja kumppanuus. Tämä lähtökohta yhdistettynä eri toimijoiden osaamiseen ja asiakkaiden kokemukseen luo kasvualustan todellisille sosiaalisille innovaatioille. Sellaisen kehityksen ruokkiminen, jossa hyvinvointivaltiota koskevat käsitykset samaistetaan tarkoittamaan vain julkisin varoin tuotettuja palveluja, on suuri virhe. Tässä keskustelussa avainsanoja ovat kustannukset, tulokset, bruttokansantuote, kilpailukyky, sosiaalipolitiikan valjastaminen osaksi taloustiedettä, yksilön vastuun yksipuolinen korostaminen ja toimijoiden välinen kilpailu. Nyt tarvitsemme perinteisen sosiaalisia riskejä tasaavan resurssipainotteisen sosiaalipolitiikan rinnalle sosiaalisiin mahdollisuuksiin perustuvan hyvinvointipolitiikan vahvistamista. Tässä ajattelussa keskeisiä tavoiteltavia asioita ovat luottamus, vastavuoroisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys. Nämä hyveet voidaan tiivistää ihmisten erilaisia sosiaalisia mahdollisuuksia tukevaan hyvinvointipolitiikkaan, joka tähtää ihmisten toimintakyvyn parantamiseen, ylläpitämiseen, osallisuuden vahvistamiseen sekä palvelujärjestelmien ja kansalaistoiminnan kehittämiseen mahdollisuuksien näkökulmasta. Silta-Valmenuksen tulevien vuosien strategian keskiössä ovat osallistuva asiakas, eri organisaatioiden ja niiden työntekijöiden välinen syvenevä kumppanuusperusteinen yhteistyö, monialaisen valmennusosaamisen lisääminen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen tiivistämällä järjestöjen välistä yhteistyötä. Strategian toteuttamiseen tähtäävillä teoilla ja arvioimalla saavutettavia tuloksia uskomme pystyvämme vastaamaan edessä oleviin haasteisiin. Osallisuus tuottaa hyvinvointia kaikille. Sampo Järvelä toiminnanjohtaja Samu Portaanpää, 21, tuli Koho-palvelujen asiakkaaksi selvittääkseen, mitä omassa elämässä kannattaisi seuraavaksi tehdä. Koho-palvelu on ohjaus- ja neuvontapalvelu, joka on tarkoitettu vuotiaille tamperelaisille nuorille. Palvelussa kartoitetaan nuoren elämäntilannetta sekä viritellään ajatuksia ja kysymyksiä seuraavasta askeleesta elämässä. Samu sai Koho-palvelussa tietää mahdollisuudesta osallistua neljän viikon mittaiseen Kipinä-ryhmään. Lähdin Kipinä-ryhmään, koska ei ollut mitään tekemistä päivisin. Olin vähän skeptinen siinä ja lähdin vähän sellaisella asenteella, että mennään nyt katsomaan. Se kuitenkin osoittautui ihan hyväksi jutuksi. Kipinä-ryhmä tarjoaa toiminnallista ohjausta ja mukavaa tekemistä päiviksi vuotiaille nuorille. Tavoitteena on ryhtyä pohtimaan omaa elämäntilannetta ja suunnittelemaan tulevaisuutta. Samu on päihdekuntoutuja ja kokenut, ettei ole pitkään aikaan löytänyt elämässään kiinnostavia asioita. Kipinästäkin hänellä oli aluksi ennakkoluuloja, mutta huomasi jo ensimmäisenä päivänä, että ryhmässä on ideaa. Kipinä-ryhmässä oli oikein mukavaa, henkisesti piristävää ja se toi aktiviteettia päivälle, varsinkin kun oli ollut pitkän ajan kotona tekemättä mitään. Huomasin, miten kotona vajoaa synkkyyteen, turhaan murehtimiseen ja masentuneisuuteen. Kipinä-ryhmä tarjosi mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin. Samu koki, että heidän kanssaan voi aloittaa vuorovaikutuksen puhtaalta pöydältä, sillä kukaan ei tiennyt ennakkoon toistensa taustoista tai elämästä. Lisäksi ryhmäläiset olivat melko samanlaisessa tilanteessa, jossa he eivät oikein tienneet, mitä tehdä seuraavaksi. Omassa kaveripiirissä on päihteiden käyttäjiä ja keskustelunaiheet käsittelevät usein kuivanappailua. Kun tulin tänne, en ajatellut lainkaan päihteitä. Ryhmätoiminta vei ajatukset ihan kokonaan muualle. Osallistuin tosissani ryhmän tekemisiin. Parasta Kipinässä on ollut hyvä ryhmähenki ja se, että saa uusia ystäviä. Ryhmähenki rupesi toimimaan nopeasti. Ihan parin päivän jälkeen tuntui jo siltä kuin oltaisiin tunnettu pidemmän aikaa. Ihmiset olivat avoimia, ottivat kantaa asioihin ja suhtautuivat myönteisesti muutenkin ryhmätoimintaan. Koko ryhmä toimi kohottavasti. Myös nuorten omia koulutus- ja työelämätoiveita selvitellään Kipinä-ryhmässä. Samu on koneasentaja koulutukseltaan, mutta ei koe alaa omakseen. Hän aikoo hakea Virroille digitaalista äänenkäsittelyä ja kaupallista musiikkia opiskelemaan. Haave ammatista musiikin parissa on niin suuri, ettei hän aio antaa periksi, vaikkei ensi yrittämällä pääsisikään. Kipinän valmentajat kannustivat harkitsemaan myös sosiaalialan töitä. Samu aikookin hakea yhteyshaussa alalle, vaikka musiikinteko on edelleen tärkeintä elämässä. Ryhmävalmentaja Elina Helén ja harjoittelija Suvi Laakso osasivat hommansa todella hyvin. He asettivat itsensä samalle viivalle muiden ryhmäläisten kanssa, eikä ollut sellaista selkeää rooliasettelua valmentajan ja ryhmänjäsenen välillä, vaan oltiin kaikki tasavertaisia keskenään. Kipinään kannattaa tulla, jos ei tiedä, mitä tehdä. Jos makaa vain siellä himassa ja synkistelee, niin ehdottomasti vaan tänne. Se on todella järkevä vaihtoehto. Henkisesti piristävää on se, että tapaa muitakin ihmisiä, jotka ovat samassa tilanteessa. Yhdessä voi keskustella siitä, mitä aikoo tehdä elämässään ja kaikista muistakin jutuista. On paljon hyviä syitä, miksi kannattaisi tulla mukaan. 6 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 7

5 4. Työmme kivijalka Sillan työn kivijalkana ovat perustehtävä, työn arjessa elävät arvot ja kumppanuusyhteistyö. Vuoden 2010 keväällä yhdistyksen hallitus käynnisti yhteistyössä henkilöstön kanssa valmisteluprosessin Sillan vision, arvojen ja strategian uudistamiseksi vuoden 2011 alkuun mennessä. Strategian uudistamista aikaistettiin vuodella, koska syksyllä 2006 hyväksytyn vision ja strategian tärkeimmät tavoitteet katsottiin pääosin saavutetuiksi. Toisena syynä aikaistamiseen olivat monet sellaiset asiakaskuntaa ja toimintaympäristöä koskevat muutokset, jotka edellyttivät pysähtymistä miettimään näiden muutosten merkitystä Sillan toiminnalle. Missio ja perustehtävä Silta-Valmennusyhdistyksen päämääränä on lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa, osallisuutta ja hyvinvointia auttamalla ja valmentamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa. Silta-Valmennuksen kaikkien eri toimintojen perustehtävä on auttaa, tukea, ohjata ja valmentaa heikossa asemassa olevia ihmisiä saavuttamaan tavallinen elämä, jossa ihmisen omat realistiset toiveet työn, kodin ja ihmissuhteiden osalta ovat toteutuneet. Tämä tavallinen elämä on työmme tavoite, maalien maali. Arvot Ihmisen kunnioittaminen Ihmisen kunnioittaminen on syrjäytymisen ehkäisyn peruspilari. Arvostamme ihmisen omaa vapaata tahtoa ja kykyä löytää ratkaisut elämänsä pulmiin. Asiakkaanamme ihminen ei ole muutoksen kohde vaan muutoksen toteuttaja. Vastuullisuus Toimimme vastuullisesti perustehtävämme mukaisissa työtehtävissä ja kumppanuuden rakentajina työyhteisössämme ja yhteistyöverkostossamme. Valmennamme vastuullisuuteen. Sisu Teemme työtämme sisukkaasti ja ylläpidämme toivoa. Toimimme suunnitelmallisesti tavoitteiden saavuttamiseksi. Pyrimme poistamaan niitä rakenteellisia esteitä, jotka aiheuttavat syrjäytymistä ja ovat uhkana ihmisen tavalliselle elämälle. Visio tähtää vuoden 2010 loppuun Silta tuottaa ja kehittää yhteistoiminnallisesti työelämään suuntaavia sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelukokonaisuuksia. Yleishyödyllisenä yhdistyksenä Silta osallistuu toimialansa rakenteiden kehittämiseen. 8 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 9

6 5. Kumppanuudet 6. Palvelut Vuonna 2010 Sillalla oli kumppanuus- ja kehittämiskumppanuussopimuksia seuraavien organisaatioiden kanssa: Tampereen kaupunki lasten- ja nuorten palvelut Tampereen kaupunki terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Tampereen kaupunki, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Tampereen TE-toimisto Tampereen ammattiopisto Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Ammattiopisto Luovi Kiipulan ammattiopisto Ahlmanin ammattiopisto Bovallius ammattiopisto Valtakunnallinen Työpajayhdistys Pirkanmaan työpajojen ALU-toiminnassa mukana olevat työpajat Mainiemen kuntoutumiskeskus Pirkanmaalaisten päihdepalveluja tuottavien järjestöjen kumppanuus Hanketoiminnassa tehtiin lisäksi yhteistä kehittämistyötä useiden organisaatioiden kanssa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Asiakastyötä tukeva yhteistyö- ja kumppanuusverkosto koostuu laajasta monitoimijaisesta verkostosta, jolla pyritään turvaamaan asiakkaille tarpeiden mukaiset palvelut ja tukemaan heidän jatkosijoittumistaan Sillan palvelujen jälkeen. Yhdistyksen palvelut jakaantuivat neljään toimialaan: kuntoutuspalveluihin, ohjaus- ja valmennuspalveluihin, ammatillisen erityisopetuksen palveluihin ja työvalmennuspalveluihin. Kehittämistoiminnan rooli on entistä selkeämmin tukea yhdistyksen strategisia tavoitteita ja olemassa olevien palvelujen kehittämistä eikä lisätä peruspalvelujen tuottamista projektirahoituksella. Yhdistyksen toimialoilla oli vuoden lopussa yhteensä 22 (24) palvelua, jotka on tuotteistettu. Toiminnan hallittavuuden ja eri palvelujen välisen yhteistyön tiivistämiseksi sekä palveluprosessien yhtenäistämiseksi palvelut järjestettiin loppuvuodesta uudella tavalla neljään palveluprosessiin seuraavasti: Sosiaalinen kuntoutus, 4 palvelua Nuorten palvelut, 4 palvelua Työpajapalvelut, 9 palvelua Ammatillinen koulutus, 7 palvelua Palveluprosessien johtamista ja eri prosessien välistä yhteistyötä vahvistettiin yksilövalmennuksessa, sosiaalisessa kuntoutuksessa ja nuorten palveluissa toteutetulla väliesimiesjärjestelyllä. Eri ammattialoilla toimivia työvalmennusyksiköitä oli toiminnassa 10 (9) ja niissä toimintavuoden päättyessä noin 115 (100) valmennuspaikkaa. Palvelujen tilaajina ja kehittämiskumppaneina ovat julkisen sektorin toimijat, joista tärkeimmät ovat Tampereen kaupungin työllisyyden hoidon palveluyksikkö, Tampereen kaupungin terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen tilaajaryhmä, Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus ja ammattiopistot.

7 7. Kokiksi tuotantokoulusta 8. Asiakkaat Petri Kärki, 18, opiskelee catering-alaa tavoitteenaan valmistua kokiksi. Peruskoulussa mietittiin omaa alaa ja siellä tuumailin, että tämä voisi olla mun juttu. Tulin aluksi opiskelemaan työammattikouluun. Olin siinä vuoden, sitten siirryin varsinaiseksi catering-alan opiskelijaksi elokuussa 2010 Ammattiopisto Luovin tuotantokouluun. Silta-Valmennuksen ja Ammattiopisto Luovin ammatillisen koulutuksen mallista käytetään nimitystä tuotantokoulu. Tuotantokoulussa toiminnalle asetetaan tuotannolliset tavoitteet, jolloin saadaan aikaan yritysmallinen työ- ja oppimisympäristö. Odotin koulutukselta mahdollisuutta opiskella pienessä ryhmässä ja saada enemmän ohjausta. Koen sen todella hyvänä asiana. Silta-Valmennus ja Ammattiopisto Luovi tarjoavat opiskelijoilleen erityistä tukea ja ohjausta. Opiskelijan ammatillinen osaaminen karttuu työssä ja tekemällä oppien. Työ- ja oppimisympäristöt mahdollistavat ammattiin opiskelun ohella työelämätaitojen kehittymisen. Opinnot etenevät täällä työtä tekemällä ja mikä parasta, pulpettiteoriaa on minimimäärä. Tekemällä oppii teoriankin paremmin kuin vain pulpetissa istumalla. Olen oppinut paljon keittiöalan perusjuttuja ja tietysti ruoanlaittoa. Niistä kertyy se osaaminen. Esimerkiksi mehukoneen puhdistamiseen olen perehtynyt ja tehnyt siitä toimintaohjeen muille. Kahvinkeittokoneen käytön osaan myös hyvin, samoin kassakoneen käytön. Astioiden korjaaminen pöydästä on tärkeä taito. Catering-koulutuksessa työtehtävät vaihtuvat viikoittain. Yksi viikko on salityöskentelyä ja tiskaamista, toinen kylmäkön tehtäviä, kolmas kokin töitä sekä neljäs leipomotyöskentelyä. Petrin mielestä viikko on sopivan mittainen aika keskittyä yhteen työtehtävään. Leipomoviikko on toiseksi paras viikko, mutta kokkiviikko on paras. Silloin pääsee laittamaan sitä ruokaa. Opintojen alkuvaiheeseen liittyy Petrillä myös eräs kohokohta. Hänet nimittäin valittiin catering-koulutuksen vuoden tulokkaaksi. Esimerkillinen käytös ja tunnollinen työpanos tuottivat tekijälleen nimikoidun työtakin, leikkuulaudan ja laadukkaita kokkiveitsiä. Se oli mukava huomionosoitus. Teen yleensäkin työt mahdollisimman hyvin ja tunnollisesti. Catering-opintoihin kuuluu myös tutustuminen ravintola-alan uusimpiin trendeihin. Viimeksi opiskelijat tekivät ekskursion Helsinkiin ravintola-alan messuille. Myös työnhakutaidot on tärkeä hallita. Tätä varten Siltaan kutsuttiin henkilöstöpalveluyrityksestä vierailija kertomaan muun muassa catering-alan työllisyystilanteesta ja mahdollisuuksista hankkia kesätyöpaikka. Kesätöitä olisi hyvä saada ensi kesällekin, sillä työkokemuksesta on aina hyötyä. Viime kesän työpaikan sain täällä meillä asioineen kalakauppiaan yrityksestä. Helpommin ei voisi työllistyä. Silta-Lounasravintola saa opiskelijaltaan kiitosta. Tykkään työskennellä tällaisessa lounasravintolassa. Välillä on kiireisempiä päiviä ja välillä vähemmän kiireisiä. Silti meillä on ollut hyvä yhteishenki. Olen viihtynyt Sillassa hyvin ja oppinut tosi paljon. Kaikissa palveluissa oli toimintavuonna jatkavia ja alkavia asiakkuuksia yhteensä (1.148) eli asiakasmäärä kasvoi lähes 10 prosenttia. Vuoden asiakastavoite oli noin asiakasta. Vuonna 2010 asiakkaista oli miehiä 66 (67) prosenttia ja naisia 34 prosenttia (33). Tamperelaisia asiakkaista oli 84 %, Tampereen kaupunkiseudulta 8 % ja muista kunnista 5 %. Ulkomaalaistaustaisia asiakkaita oli 6 %. Aloittavia asiakkaita kaikissa toiminnoissa oli 903 (837). Päivittäin asiakasmäärä vaihteli asiakkaan välillä. Asiakkaiden ohjautuminen Asiakkaita ohjaavat Siltaan useat viranomaistahot ja niitä edustavat organisaatiot. Ohjaustahoja on yhteensä useita kymmeniä. Nuorten ottaessa yhteyttä suoraan Siltaan heidät joudutaan lähes aina ohjaamaan ensin jonkun viranomaistahon palveluun, koska osallistuminen Sillan palveluihin edellyttää viranomaispäätöstä. Vain Etsivän työparitoiminnan ja Kohon palvelujen piiriin nuori voi päästä hakeutumalla palveluun oma-aloitteisesti. Vuoteen 2009 verrattuna työvoiman palvelukeskuksen asiakasmäärä laski selvästi. Tätä vähennystä kompensoi kuntouttavan työtoiminnan, nuorten palvelujen ja ammatillisen koulutuksen asiakasmäärien kasvu. 12 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 13

8 Asiakasprofiili Tulohaastattelujen perusteella saatujen asiakastietojen valossa Sillan asiakkaiden enemmistön yhteinen piirre on nuoruus ja ulkopuolisuus. Ulkopuolisuutta määritellään muun muassa suhteessa koulutukseen, toimeentuloon, työmarkkina-asemaan, terveydentilaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Asiakkaiden ikärakenne nuoreni vuonna 2010 aiempaa nopeammin. Alle 30-vuotiaita Sillan asiakkaista on jo 75 prosenttia ja alle 22-vuotiaiden osuus kasvaa nopeimmin. Suhteessa koulutukseen, toimeentuloon, työkokemuksen määrään, työttömyyden kestoon, päihdeongelmiin ja velkoihin Sillan asiakkaiden tilanne voidaan tiivistää seuraavaan: Asiakkaista vain 30 prosentilla on peruskoulun jälkeen suoritettu tutkinto, koska opinnot toisen asteen koulutuksessa ovat keskeytyneet tai jatko-opintoihin ei ole hakeuduttu. Asiakkaista lähes kolmanneksen sosioekonominen asema on hyvin pulmallinen. 14 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 15

9 Asiakkaiden sijoittuminen ja aktivoituminen Asiakkaiden aktivoituminen on Sillan asiakastyön tärkein tavoite. Aktivoinnin päätavoite on löytää asiakkaalle hänen tarpeitaan vastaava jatkopolku ja varmistaa sen toteutuminen yhdessä asiakkaan ja vastaanottavan tahon kanssa. Asiakkaista vain 30 % on ollut ennen palveluun tuloaan jonkin kokopäiväisen tai säännöllisesti toistuvan aktivointitoimenpiteen piirissä ja heistäkin lähes puolet on ollut keskeyttämässä opintonsa. Ennen Siltaan tuloaan 70 % asiakkaista on ollut suhteessa palvelujärjestelmään passiivitilassa. Palvelun päättymisen jälkeen 72 % jatkaa, jossain aktiivitoimenpiteessä. Vuonna 2010 päättäneistä asiakkaista noin kolmannes sijoittui koulutukseen, työhön tai työharjoitteluun ja lähes puolet muihin palveluihin oman suunnitelmansa mukaisesti. Niiden asiakkaiden osuus, joille ei löytynyt soveltuvaa palvelua oli 13 prosenttia, heistä valtaosa keskeytti palvelun Sillassa hallitsemattomasti. Asiakaskunnan nuortuminen, ongelmien vaikeutuminen ja kasautuminen lisäävät hallitsemattomien keskeytysten määrää ja vaikeuttaa soveltuvien jatkopolkujen löytämistä. Tämä kehitys haastaa uudella tavalla kehittämään asiakastyön sisältöjä, asiakaskohtaista tavoiteasettelua ja asiakastyön tulosten ja vaikutusten arviointia tulevina vuosina. Vuoden 2010 asiakastyön tuloksia ja vaikutuksia on tarkemmin kuvattu sosiaalisessa tilinpäätöksessä. 9. Kiinteistöpajalla kiinnostavaa tekemistä Opiskelin ensin varastoalaa ja logistiikkaa, mutta en pitänyt siitä, kuvailee Henri Juvalainen, 23, aikaa ennen Silta-Valmennusyhdistykseen tuloaan. Lopulta en enää halunnut lähteä kouluun, koska kotonakin oli mukavaa tekemistä. Pari vuoden ajan olin kotona, luin kirjoja ja katselin elokuvia. Se oli sellaista turhanpäiväistä ajankuluttamista. Silta-Valmennusyhdistyksen kuntouttavaan työtoimintaan Henri tuli vuoden 2010 lokakuussa. Hän halusi kokeilla, millaista työskentely kiinteistöpajalla on. Minulla ei ollut Sillasta mitään odotuksia. Itse asiassa minulle riitti tieto siitä, että jokainen päivä on erilainen. Vaikka olisi ollutkin odotuksia, en olisi pettynyt. Olen tykännyt olla täällä. Kiinteistöpajan työt ovat vaihtelevia. On ollut kiinnostavaa tekemistä, kuten hiekoitusta, lumitöitä, lukkojen korjausta ja lamppujen vaihtoa. Kuntouttavaan työtoimintaan on mahdollista päästä aktivointisuunnitelman avulla. Se tehdään asuinkunnan kuntouttavan työtoiminnan yksikössä. Silta-Valmennusyhdistyksen kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja rakentaa polkua kohti työelämää ja koulutusta. Sillan kuntouttavaan työtoimintaan sisältyy sekä työ- että yksilövalmennus. Henri antaa työ- ja yksilövalmentajilleen kiitosta. Molemmat osaavat hommansa ja heidän kanssaan on helppo keskustella. Joskus annetut työtehtävät voivat vaihtua kesken työnteon, mutta se ei haittaa, sillä siinä oppii samalla joustavuutta. Kiinteistöpajan työtehtävät eivät olleet Henrille uusia, mutta myöskään kokemattomuus ei olisi ollut työnteon este. Esimerkiksi lukonvaihtamisen tai putkien rassaamisen olisi täällä kyllä oppinut, vaikkei olisi tehnyt niitä aiemmin. Kuntouttavan työtoiminnan jälkeen Henri siirtyy kiinteistöalan yritykseen kolmen kuukauden työharjoitteluun. Jatkossa hänellä on mahdollisuus työllistyä samaan paikkaan kesätöihin sekä kesän jälkeen jatkaa yrityksessä työskentelyä palkkatuella ja suorittaa samalla kiinteistöalan perustutkinto oppisopimuskoulutuksessa. Tulevaisuuden ammatissa on Henrin mielestä tärkeää, ettei jämähdä paikoilleen. Jos tekee liian kauan yhtä asiaa, siihen kyllästyy. Kiinteistöalan työt ovat siksi kiinnostavia, että niissä eivät samanlaiset päivät toistu. Vaikka lumitöitä olisi tehnyt viikon putkeen, se on kuitenkin joka kerta erilaista. Välillä lunta luodaan myös katoilta. Tekemisenhalu saa Henrin tekemään töitä. Niin kauan, kun saa näpertää käsillään tai tehdä ruumiillista työtä, olen tyytyväinen. 16 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 17

10 10. Kehittämistoiminta ja jatkuva parantaminen Kehittämis- ja projektitoiminta ovat osa Sillan arkea ja päittäistä työtä. Kehittämistoiminta jakaantuu omiin kehityshankkeisiin ja ulospäin suuntautuviin, useimmiten eri kumppaneiden kanssa toteutettaviin hankkeisiin. Sillan omissa kehityshankkeissa kehittämiskohteena ovat organisaation toiminta, laatujärjestelmän kehittäminen, arvioinnin kehittäminen tai asiakastyön työmenetelmien kehittäminen. Osalla sisäisistä kehittämishankkeista voi olla myös ulkopuolista rahoitusta. Ulospäin suuntautuvan hanketoiminnan tavoitteena on ensisijaisesti tukea kehittämispanoksin yhdistyksen perustehtävän mukaista asiakastyötä. Toiseksi kehittämistoiminnalla tähdätään sellaisiin hedelmällisiin kehittämiskumppanuuksiin, joissa syntyy uutta tietoa, ymmärrystä ja osaamista eri toimijoiden yhteisten asiakkaiden hyväksi. Kolmanneksi kehittämistoiminnalla pyritään tukemaan palvelurakenteiden kehittymistä paremmin kansalaisten palvelutarpeisiin vastaaviksi. Tämän mukaisesti Sillan kehittämis- ja projektitoiminta voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: olemassa olevia ja uusia palveluja kehittäviin hankkeisiin yhteistyöverkostoja, yhteistyötä ja kumppanuutta edistäviin hankkeisiin pääasiassa palvelurakenteita kehittäviin hankkeisiin Nykyisin kehittämishankkeet ovat lähes aina kumppanuuteen perustuvia kehittämisen areenoita, joiden tuloksena syntyy uutta tietoa ja ymmärrystä toiminnan kohteesta, uusia tapoja toimia ja joskus myös sosiaalisia innovaatioita. Vuonna 2010 kumppanuus- ja kehittämishankkeita oli käynnissä yhteensä 12, joista kaksi oli uusia. Hankkeista viisi oli pieniä työmenetelmien ja verkostojen kehittämiseen tähtääviä hankkeita ja seitsemän laajempia uusien toimintamallien ja kumppanuusyhteistyön kehittämishankkeita. Hanketoiminta jakaantui tasaisesti kaikille toimialoille. Hanketoiminta laajeni edellisvuodesta selvästi ja vuonna 2010 käynnissä olleiden ja käynnistyneiden hankkeiden yhteenlasketut budjetit olivat noin 2.9 miljoonaa euroa. Toimintavuonna sisäisiä kehittämishankkeita oli käynnissä viisi. Näistä kolme hanketta liittyi toiminnanohjaus- ja laatu- ja asiakastietojärjestelmien kehittämiseen, yksi sosiaalisen tilinpidon käyttöönottoon ja yksi viestintään. Euroopan laatupalkintomallin mukaista itsearviointia jatkettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti laaturyhmässä, eri toimintayksiköissä ja koko Sillan yhteisenä arviointina. Tärkeimmät koko Siltaa koskevat arvioinnin tuloksena syntyneet parannusehdotukset sisällytettiin vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan ja tuloskorttiin.

11 11. Kuntoutumassa tavalliseen elämään Lukio-opinnot kiinnostavat Sini Lahtista, 19, mutta kesken lukuvuoden niiden aloittaminen ei ollut mahdollista muualla kuin etälukiossa. Pohdimme kuntoutuksessa, voisinko aloittaa kuntoutuksen kakkosvaiheen lukiossa. Koska se ei onnistunut kesken lukuvuoden, päädyin Silta-Rakennuspalveluihin. Halusin kuitenkin käynnistää lukio-opinnot ja aloitin etälukion muutama viikko sitten, kertoo Sini opiskelusuunnitelmistaan. Olen tullut Sillan päihdekuntoutukseen marraskuussa Päihteitä olen käyttänyt 11-vuotiaasta asti. Peruskoulun pääsin juuri ja juuri läpi. Laitoksia oli yksi toisen perään, sijoituksia nuorisokoteihin ja niin edelleen. Juuri ennen Siltaa olin kuntoutusjaksolla Mainiemessä, josta ehdotettiin tätä paikkaa. En ollut aiemmin kuullut Sillasta, mutta tämä osoittautui minulle hyväksi paikaksi. Täällä voi olla vapaasti, toisin kuin suljetussa laitoksessa. Se auttaa pääsemään kiinni normaalista elämästä. Silta-Valmennusyhdistyksen päihdekuntoutujien valmennuspalvelut on tarkoitettu kaikille niille nuorille ja aikuisille, jotka päihdehoidon tai vankilassa tapahtuvan kuntoutuksen jälkeen tarvitsevat tukea ja apua arkeen ja asumiseen. Silta tukee ja auttaa asiakasta sitoutumaan päihteettömään, rikoksettomaan ja vastuulliseen elämäntapaan sekä ohjaa arjen taidoissa ja opiskelu- ja työelämävalmiuksissa. Osallistun kolme kertaa viikossa Rakennus-pajan työskentelyyn. En olisi uskonutkaan, miten hyvin viihdyn siellä. Tänään purettiin palanutta vajaa Tesoman kirkon läheltä. Olen myös maalannut seiniä ja tehnyt muuta pintaremonttia. Sini kertoo ihmetelleensä, miten erilaisista taustoista ihmisiä tulee samaan kuntoutusryhmään. Alussa yhteisön heterogeenisyys tuntui haastavalta toimintaympäristöltä, mutta ajan kuluessa hän on tottunut siihen. Muutenkin kuntoutuksessa on yhä mukavampi olla. Tärkeää on, että yhteisön jäsenet sitoutuvat suunnitelmaansa ja haluavat oikeasti kuntoutua. Kuntoutuksessa parasta on se, että on saanut oppia normaalia arkea: osaa mennä ihmisten aikaan nukkumaan ja syödä säännöllisesti. Kuntoutuksen keskusteluryhmissä on voinut tutustua itseensä. Itsestä on kuitenkin aika vaikea huomata, missä vaiheessa mennään. Ryhmätoiminnan etu on siinä, että voi seurata, miten muut yhteisön jäsenet edistyvät. Sini kokee kuntoutuksen yhteisön tiiviinä, sillä ohjattua toimintaa on aamusta keskipäivään ja loppupäivä vapaampaa vuorovaikutusta. Myös asuminen samalla piha-alueella lisää vuorovaikutusta. Yhteisöstä pääsee irtautumaan, jos käy kaupungissa. En tuntenut Tampereelta ketään, kun tulin tänne. Nyt kun olen asunut täällä jo kuukausia, olen tutustunut ihmisiin ja paikkoihin. Kavereita täältä on tullut tosi paljon, myös luotettavia ystävyyssuhteita. Nykyään on rohkeutta käydä myös kaupungilla. Kuntoutuksen ohjaajia Sini luonnehtii inhimillisiksi ja empatiakykyisiksi työntekijöiksi ammatillisen osaamisen lisäksi. Paljon laitoksissa olleena tuntuu, että ohjaajia ei opi tuntemaan persoonina tai ihmisinä. Ne ovat olleet vain henkilökuntaa. Täällä ohjaajat käyttäytyvät ihan normaalisti, ovat oikeita ihmisiä ja osaavat olla läsnä. Sillan kuntoutusta Sini suosittelee erityisesti sellaisille ihmisille, jotka sopeutuvat yhteisöön ja löytävät paikkansa siitä. Kaikille ei silti sovi yhteisö. Erityisen sopiva paikka tämä on niille, joiden tavoite on elää rikoksetonta elämää. Siitä täällä puhutaan paljon. Omalta tulevaisuudeltaan Sini odottaa tavallista elämää. Ei minulla oikeastaan suurempia odotuksia ole. Tietysti odotan hankkivani koulutuksen, työn, perheen ja oman kodin. Pääasiassa tavoitteena on saavuttaa mielenrauha. On tärkeää pystyä olemaan itsensä kanssa. Kuntoutuksen kakkosvaiheen päätyttyä Sini aikoo muuttaa Silta-Valmennuksen tukiasuntoon. Seuraava askel onkin oman vuokra-asunnon etsiminen. 20 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 21

12 12. Henkilöstö Silta-Valmennusyhdistyksen henkilöstöpolitiikan päätavoitteena on yhdistyksen perustehtävää aktiivisesti toteuttava, ammattitaitoinen, työhönsä sitoutunut ja työnsä mielekkääksi kokeva hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstöpolitiikalla tuetaan sellaisia toimintamenetelmiä ja tapoja, jotka edistävät yhdistyksen organisaatiokulttuurin pysymistä avoimena, vuorovaikutteisena, luovana ja turvallisena. Toiminnan ja osaamisen aktiivinen sopeutuminen toimintaympäristön ja asiakaskunnan tarpeita koskeviin muutoksiin edellyttää sekä organisaatiolta että työntekijöiltä jatkuvaa oppimista, joka tukee kykyä ennakoida muutoksia ja suunnata toimintaa uudelleen perustehtävän ja asiakastarpeiden mukaisesti. Silta-Valmennuksen henkilöstön toimintaa ohjaavina arvoina ovat yhdistyksen arvot ja keskeisinä toimintaperiaatteina osallisuus ja yhteisöllisyys. Yhdistyksessä työskentelevä henkilöstö muodostuu kolmesta ryhmästä: yhdistyksen palveluksessa olevasta asiakastyön ja hallinnon henkilöstöstä, Sillassa päätoimisesti työskentelevästä kumppanuusorganisaatioiden palveluksessa olevasta henkilöstöstä ja työvalmennusyksiköissä työskentelevästä usein asiakastaustaisesta ja palkkatuella työllistettävästä henkilöstöstä. Vuoden 2010 lopussa yhdistyksen koko henkilöstömäärä oli 69 (68) henkilöä. Heistä asiakastyössä ja hallinnossa työskenteli 58 (57) henkilöä, joista seitsemän oli kumppaniorganisaatioiden palveluksessa ja 11 työskenteli työvalmennuksen tuotannossa. Naisten ja miesten osuus Sillan työyhteisössä on lähes yhtäsuuri. Henkilöstön vaihtuvuus eli päättyneiden työsuhteiden suhde edellisen vuoden lopussa jatkuneisiin työsuhteisiin oli 12 %. Asiakastaustaisia henkilöitä oli työsuhteessa Siltaan vuoden aikana 28. He työskentelivät pääasiassa työvalmennusyksiköiden tuotannollisissa tehtävissä. Henkilöstörakenne ja osaaminen Yhdistyksen asiakastyötä tekevä henkilöstä jakaantuu yksilö-, ryhmä- ja työvalmentajiin, ohjaajiin ja opettajiin. Kehittämis- ja suunnittelutehtävissä työskentelevät ovat pääasiassa projektityöntekijöitä. Johdon ja hallinnon ryhmään kuuluvat kolmihenkinen johdon tiimi sekä rakennuspäällikkö, kirjanpitäjä, reskontranhoitaja, palkanlaskija ja atk-tuki. Henkilöstön suurimmat ryhmät ovat työvalmentajat, yksilövalmentajat ja kehittämistoiminnan henkilöstö. Työvalmentajien määrä on kasvanut tasaisesti, koska valtaosa yhdistyksen palveluista perustuu työvalmennukseen ja työssä oppimiseen. Henkilöstöstä 38 % on suorittanut korkeakoulututkinnon, 45 % ammattikorkeakoulututkinnon ja 17 % toisen asteen tutkinnon. Määrällisenä tavoitteena sosiaalisessa budjetissa oli keskimäärin vähintään neljä koulutuspäivää työntekijää kohden, toteutuneiden koulutuspäivien lukumäärä työntekijää kohden oli 6,4. Henkilöstön ulkoisessa koulutuksessa on painotettu pitkäkestoisia menetelmäkoulutuksia. Vuonna 2010 näitä olivat neuropsykiatrisen kuntoutuksen koulutus, opettajakoulutus ja realiteettiterapiakoulutus sekä johdon osalta järjestöjohtamisen koulutus. Sisäisenä koulutuksena järjestettiin muun muassa erilaiseen oppijuuteen sekä työ- ja yksilövalmennukseen liittyvää koulutusta. Käytännön työtaitoja parannettiin myös ATK- ja ensiapukoulutuksella. Työhyvinvointikyselyn väittämän Minulla on mahdollisuus syventää osaamistani omissa työtehtävissäni keskiarvo oli 3,8 ja työntekijöiden innostuneisuutta ja motivaatiota kuvaavien kysymysten vastausten keskiarvo oli neljä viisiluokkaisella asteikolla. Työyhteisön hyvinvointi Työyhteisön hyvinvointiin sisältyvät sekä työyhteisön että yksilöiden työhyvinvoinnin näkökulma, joita tuetaan henkilöstöpoliittisella ohjelmalla ja työhyvinvointiohjelman sisältämillä toimenpiteillä. Näistä tärkeimpiä ovat säännölliset vuosittain toistuvat kehityskeskustelut, työhyvinvointitoiminta, henkilöstön yhteistoimintaa tukeva toiminnat, hyvät työterveyshuollon palvelut ja säännöllinen arviointi. Työhyvinvointikysely tehdään joka toinen vuosi. Viimeksi vuonna 2009 tehtyyn kyselyyn vastasi 86 % henkilöstöstä. Kyselyn tuloksissa kaikkien kysymysten keskiarvo oli viisiportaisella arviointiasteikolla 3,7. 22 Vuosikertomus 2010

13 13. Sosiaaliset tulokset vuonna 2010 Perinteisesti yleishyödyllisten ja yhteistä hyvää tuottavien järjestöjen toiminnan raportointi on rajoittunut pääasiassa toiminnassa tuotettuja palveluja, suoritteita, taloustietoja ja järjestön toimintatapoja koskevan tiedon raportointiin järjestöjen vuosikertomuksissa. Raportointi on ollut usein suorite- ja panoskeskeistä. Silta-Valmennusyhdistyksen hallitus päätti käynnistää sosiaalisen tilinpidon käyttöönottoon tähtäävän kehityshankkeen. Hankekumppaneina kehitystyössä olivat mukana Yhdessä Selviytymisen Tuki ry, Tampereen A-kilta ry ja Tampereen kaupungin hallinnoima sosiaalisen yritystoiminnan kehittämistä tukeva SYS-projekti. Hankkeen konsulttina toimi toimitusjohtaja Jaana Merenmies Syfo Oy:stä. Ensimmäinen yhdistyksen sosiaalinen budjetti, tilinpäätös ja tilintarkastus koskevat vuotta Yhdessä hankkeeseen osallistuneiden järjestöjen kanssa järjestettiin Tampereen kaupungin valtuustosalissa maaliskuussa 2011 sidosryhmille suunnattu tiedotustilaisuus, jossa julkistettiin yhdistysten ensimmäiset sosiaaliset tilinpäätökset. Sosiaalisen tilinpidon tililuokkia oli viisi, joilla pyrittiin kuvaamaan tiiviisti yhdistyksen toiminnan sosiaalisia tuloksia. Nämä tililuokat olivat: Sosiaalisesta tilinpidosta julkaistiin oma tilinpäätöksensä ja sosiaalista tilinpitoa jatketaan ja kehitetään tulevina vuosina. Sidosryhmät tyytyväisiä Sillan palveluihin Osana sosiaalista tilinpitoa tehtiin syksyllä 2010 sidosryhmäkysely 171:lle Sillan palveluja käyttävälle toimijalle. Kyselyn tulokset osoittivat, että asiakkaita palveluihin ohjaavat tahot luottivat Sillan asiantuntemukseen, yhteistyökykyyn ja palvelujen laatuun ja kokivat asiakkaidensa hyötyneen Sillan palveluista. Kaikkien kysymysten keskiarvo oli viisiluokkaisella asteikolla 4,4. Erityisesti vastaajat luottivat Siltaan toimijana ja halusivat käyttää Sillan palveluja myös jatkossa. Asiakkaan voimaantumisen ja elämäntaitojen tukija ja valmentaja Asiakkaan työelämä-, opiskelu- ja asumisvalmiuksien valmentaja Yhteistyötä edistävä kumppani Lisäarvon tuottaja yhteiskunnalle ja Tampereen kaupunkiseudulle Osaamistaan kehittävä hyvä työyhteisö Numeroarvioiduista indikaattoreista asetettu tavoite saavutettiin 81- prosenttisesti. Niissä indikaattoreissa, joissa tavoitetta ei saavutettu, tavoitteesta jäätiin jälkeen lähes kaikissa tapauksissa vain hiukan. Sosiaalisessa budjetissa tavoitteet olivat kunnianhimoiset mutta ne perustuivat pääosin vuoden 2009 tietojen pohjalta tehtyihin arvioihin. Saavutetusta tulostasosta huolehtiminen on tulevien vuosien päätehtävä, ei niinkään tulosten parantaminen. 24 Vuosikertomus 2010

14 14. Talous Vuodesta 2006 vuoteen 2010 tulot ovat kasvaneet keskimäärin vuosittain noin 15 prosenttia ja menot hieman hitaammin. Vuonna 2010 yhdistyksen toiminnan tuotot olivat euroa ja menot , joten tulos oli ylijäämäinen noin euroa. Edellisten vuosien alijäämien seurauksena kumulatiivinen tulos oli ylijäämäinen euroa. Vuoden 2010 tulos oli yhdistyksen historian selvästi parhain. Tästä huolimatta yhdistyksen maksuvalmiushuolto perustuu edelleen pääosin lainarahoitukseen. Lisäksi toiminnan jatkuvuuden edellyttämien korvausinvestointien ja toiminnan laajentumisesta johtuvien investointien rahoittaminen on huomattava ongelma. Puitesopimuksiin perustuva hankintamenettely, jossa tilaaja ei sitoudu asiakasmäärätavoitteisiin vaikeuttaa huomattavasti palveluntuottajan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa sekä asiakastyön että talouden näkökulmasta. Tästä syystä puitesopimukset hankintatapana eivät ole myöskään asiakkaiden ja tilaajien edun mukainen. Toiminnan rahoitus Sillan monipalvelukonsepti perustuu laajaan rahoituspohjaan, jossa toiminnan rahoitus koostuu julkisesta ja yksityisestä rahoituksesta. Julkinen rahoitus perustuu julkisia palveluja tukevien palvelujen tuottamiseen valtion ja kuntien eri toimijoille, joko ostopalvelusopimuksin tai eri toimijoiden yhteisiin kumppanuus- ja kehittämishankkeisiin. Yksityinen rahoitus puolestaan perustuu työvalmennuspalvelujen yhteydessä syntyvien tuotteiden ja palvelujen myyntiin yrityksille ja kotitalouksille. Sillan palveluja hankkivia julkisen sektorin toimijoita on yli 20. Vakiintuneita työvalmennuksen yrityskumppaneita on useita kymmeniä. Vahvuutena monirahoitteisuudessa on se, että se suojaa toiminnan tulopohjaa kysynnän ja toimintaympäristön muutoksilta ja tukee samalla toiminnan monipuolista verkottumista ja asiakastyötä. Heikkoutena puolestaan on se, että monirahoitteisuus tuottaa paljon mm. tarjouksiin, taloushallintoon, johtamiseen ja toiminnan koordinointiin liittyvää työtä sekä tekee toiminnan hallinnasta ylipäätään haastavaa. Talouden näkökulmasta nämä tekijät lisäävät kustannuksia ja vaikeuttavat tuottavuuden parantamista. Käytännön työn ja osaamisen näkökulmasta monipalvelutuottajakonsepti edellyttää suurta joustavuutta ja monipuolista asioiden osaamista. Vuonna 2010 julkisen rahoituksen osuus kaikista tuloista oli 80 % ja yksityisen 20 %. Julkisesta rahoituksesta kuntien rahoitusosuus oli 36 %, valtion 48 % ja muun julkisen rahoituksen osuus 16 %. Tampereen kaupungin terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen tilaajaryhmän palveluhankinnat yhdistykseltä olivat euroa, jossa kasvua oli 45 %. Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen hankinnat euroa, jossa vähennystä edellisvuodesta 45 %. Ammatillisten oppilaitosten rahoitus oli euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 49 %. 26 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 27

15 28 Vuosikertomus 2010

16 15. Hallinto Yhdistyksen jäsenjärjestöissä ei toimintavuoden aikana tapahtunut muutoksia. Yhdistyksen hallitukseen ovat toimintavuonna kuuluneet pidetyssä vuosikokouksessa valittuina jäseninä seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet: Jukka Gustafsson, puheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Leena Jaakkola, varapuheenjohtaja, kriminaalihuoltojohtaja, Rikosseuraamusvirasto Tapio Kuure, tutkija, dosentti Timo Virtanen, koulutuspäällikkö, Tampereen ammattiopisto Rauno Konttila, koulutusjohtaja, Kiipulasäätiö Martti Silvennoinen, suunnittelujohtaja, Tapiola Lasse Rautniemi, kehittämispäällikkö, Pikassos Oy Sami Wirkkula, toiminnanjohtaja, Setlementtiyhdistys Naapuri ry Susanna Silvonen, työvalmentaja, Silta- Valmennusyhdistys henkilöstön edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet: Matti Ranta (Tapio Kuure), toimitusjohtaja Jetta Turunen (Timo Virtanen), koulutus- ja uraohjaaja, AKU-toiminta Vesa Vaittinen (Rauno Konttila), toiminnanjohtaja, Tampereen A-kilta ry Reijo Saarinen (Martti Silvennoinen), johtaja, Tampereen Invalidien Työtuki TITRY ry Johanna Heine (Sami Wirkkula), ohjaaja, Yhdessä Selviytymisen Tuki ry Mikko Siippainen (Lasse Rautniemi), projektikoordinaattori, opinto-ohjaaja, Tampereen kaupunki Tarja Rosenberg (Susanna Silvonen), yrityskoordinaattori, henkilöstön varaedustaja Hallitus kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi hallitus osallistui aktiivisesti strategian uudistamiseen ja päätti yhdistyksen liittymisestä Pirkanmaan päihdepalvelut ry:n perustajajäseneksi sekä Tampereen kaupungin ja järjestöjen perustaman työvalmennussäätiön perustajajäseneksi. Johdon tiimiin ovat kuuluneet toiminnanjohtaja Sampo Järvelä, toimialajohtajat Erkki Sipilä ja Maija Laukkanen. Johdontiimi kokoontui toimintavuoden aikana 24 (20) kertaa. Vuosikokouksen valitsemina tilintarkastajina toimivat tilikaudella Olli Saxlin (HTM) Tilintarkastustoimisto Olli Saxlin Oy:stä sekä Mauri Söderlund (HTM) ja varatilintarkastajina Leena Palola ja Minna Heinonen. 30 Vuosikertomus 2010

17 16. Tilinpäätöstiedot 32 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 33

18 34 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 35

19 36 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 37

20 17. Silta pähkinänkuoressa 38 Vuosikertomus 2010

21

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

Valmistaudu tuleviin opintoihin! Valmistaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2017 2018 Oletko vailla opiskelupaikkaa? Ei hätää, tarjolla on useita mahdollisuuksia! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja

Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät 19.10.2016 Maija Schellhammer-Tuominen Tavoitteena tavallinen elämä

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? MYÖTÄTUULESSA TOIMINTAA JA TULOKSIA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 6-8.5.2013 Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Arvot, yhteisöllisyys

Arvot, yhteisöllisyys Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 20, 2009 Arvot, yhteisöllisyys yy Setlementti Ukonhattu ry Päätavoite 1. UKONHATUN TOIMINTA PERUSTUU YHDESSÄ SOVITTUIHIN ARVOIHIN JA VISIOON 2011 jakautuu

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus PROJECT NUMBER 574310-EPP-1-2016-1-FI-EPPKA3-EQAVET NRP Henkilö- kohtaista-

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

SUOMEN NUORISOKESKUSTEN STRATEGIA

SUOMEN NUORISOKESKUSTEN STRATEGIA SUOMEN NUORISOKESKUSTEN STRATEGIA 2020 NUORISOKESKUSTEN YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ Suomen nuorisokeskukset edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla heidän kasvuaan ja tarjoamalla

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot