Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2010"

Transkriptio

1 Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2010 sisukas vastuullinen ihmistä kunnioittava yleishyödyllinen

2 Toimitus Sampo Järvelä Painopaikka Kopijyvä Oy Ulkoasu ja taitto Teemu Niemelä Valokuvat Pekka Huttunen Pirta Salminen Teemu Niemelä Jari Luoma Julkaisija Silta-Valmennusyhdistys ry Vehnämyllynkatu Tampere Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 3

3 Silta-Valmennusyhdistyksen henkilökuntaa toukokuussa Sisällysluettelo 1. Silta-Valmennusyhdistys ry 5 2. Toiminnanjohtajan sana 6 3. Kohosta Kipinää suunnitelmiin 7 4. Työmme kivijalka 8 5. Kumppanuudet Palvelut Kokiksi tuotantokoulusta Asiakkaat Kiinteistöpajalla kiinnostavaa tekemistä Kehittämistoiminta ja jatkuva parantaminen Kuntoutumassa tavalliseen elämään Henkilöstö Sosiaaliset tulokset vuonna Talous Hallinto Tilinpäätöstiedot Silta pähkinänkuoressa Silta-Valmennusyhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry on Tampereen seutukunnalla toimiva oppimisen, työn ja osallisuuden, monien palvelujen ja toimijoiden kohtauspaikka. Toimimme sosiaalisen työllistämisen toimialalla työpajatoiminnan vahvana kehittäjänä. Olemme yleishyödyllinen tamperelaisten kansalaisjärjestöjen perustama yhteisö. Silta käyttää voimavaransa asiakkaidensa tavoitteiden toteutumisen tukemiseen monipuolisin palveluin sekä yhteistyöhön julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa ihmisten parhaaksi ja yhteiseksi hyväksi. Toimimme etulinjassa lähellä erilaisissa pulmallisissa elämäntilanteissa olevia asiakkaitamme ja monipuolisessa yhteistyössä paikallisten, seudullisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Uskomme ihmisten omiin voimavaroihin ja kykyyn löytää ratkaisuja oman elämäntilanteensa parantamiseen, kun heille annetaan siihen riittävät mahdollisuudet. Nämä lähtökohdat antavat meille tilaisuuden luoda uutta ja tarkastella asiakkaiden tarpeita ja niihin liittyviä ratkaisuja laaja-alaisesti yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneidemme kanssa. Hyvinvoivassa Suomessa on valitettavan paljon erilaista työllistymis- ja oppimismahdollisuuksiin liittyvää eriarvoisuutta ja ulkopuolisuutta, joka vähentää yhteisiä voimavarojamme ja hyvinvointia. Arvostamme suomalaista hyvinvointi- ja kansalaisyhteiskuntaa ja haluamme kantaa oman vastuumme sen tulevaisuudesta. Tämä näkyy arvostavana suhtautumisena asiakkaisiimme ja yhteistyökumppaneidemme työhön. Silta-Valmennusyhdistys ry 5

4 2. Toiminnanjohtajan sana 3. Kohosta Kipinää suunnitelmiin Vuonna 2010 Silta-Valmennuksen henkilöstö ja hallitus paneutuivat yhdistyksen toimintastrategian uudistamiseen. Pohdinnan ydinkysymyksinä olivat yhdistyksen ja laajemmin järjestöjen toimijarooli hyvinvointipolitiikan ja palvelujen toteuttajana yhteiskunnan nopeassa muutoksessa sekä asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen ja heille soveltuvien palvelujen saannin turvaaminen asiakaskunnan haastavuuden lisääntyessä ja hyvinvointipalvelujen toimintaresurssien niukentuessa. Käyty keskustelu ja siitä tehdyt johtopäätökset olivat samalla toiminnallinen tilinpäätös yhdistyksen kymmenvuotisesta taipaleesta ja oiva pohja uudelle vuosikymmenelle lähdettäessä. Arjen keskellä on hyvä pysähtyä välillä ajattelemaan. Silta-Valmennuksen näkemyksen mukaan hyvinvointi rakentuu yksilön elämän ja kehitysedellytysten turvaamisesta, yhteisöjen toimivuudesta ja oikeudenmukaisuuteen perustuvasta yhteiskunnan turvallisuudesta. Jokainen hyvinvoinnin osatekijä vaikuttaa muihin osatekijöihin ja niiden tuloksena syntyvään hyvinvoinnin tasoon. Tästä syystä myös yksilötasolla pahoinvoinnin vähentäminen ja hyvinvoinnin lisäämisen lähtökohtana tulee olla yhteiskunnan eri toimijoiden kansainvälinen, kansallinen, alueellinen ja paikallinen yhteistyö ja kumppanuus. Tämä lähtökohta yhdistettynä eri toimijoiden osaamiseen ja asiakkaiden kokemukseen luo kasvualustan todellisille sosiaalisille innovaatioille. Sellaisen kehityksen ruokkiminen, jossa hyvinvointivaltiota koskevat käsitykset samaistetaan tarkoittamaan vain julkisin varoin tuotettuja palveluja, on suuri virhe. Tässä keskustelussa avainsanoja ovat kustannukset, tulokset, bruttokansantuote, kilpailukyky, sosiaalipolitiikan valjastaminen osaksi taloustiedettä, yksilön vastuun yksipuolinen korostaminen ja toimijoiden välinen kilpailu. Nyt tarvitsemme perinteisen sosiaalisia riskejä tasaavan resurssipainotteisen sosiaalipolitiikan rinnalle sosiaalisiin mahdollisuuksiin perustuvan hyvinvointipolitiikan vahvistamista. Tässä ajattelussa keskeisiä tavoiteltavia asioita ovat luottamus, vastavuoroisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys. Nämä hyveet voidaan tiivistää ihmisten erilaisia sosiaalisia mahdollisuuksia tukevaan hyvinvointipolitiikkaan, joka tähtää ihmisten toimintakyvyn parantamiseen, ylläpitämiseen, osallisuuden vahvistamiseen sekä palvelujärjestelmien ja kansalaistoiminnan kehittämiseen mahdollisuuksien näkökulmasta. Silta-Valmenuksen tulevien vuosien strategian keskiössä ovat osallistuva asiakas, eri organisaatioiden ja niiden työntekijöiden välinen syvenevä kumppanuusperusteinen yhteistyö, monialaisen valmennusosaamisen lisääminen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen tiivistämällä järjestöjen välistä yhteistyötä. Strategian toteuttamiseen tähtäävillä teoilla ja arvioimalla saavutettavia tuloksia uskomme pystyvämme vastaamaan edessä oleviin haasteisiin. Osallisuus tuottaa hyvinvointia kaikille. Sampo Järvelä toiminnanjohtaja Samu Portaanpää, 21, tuli Koho-palvelujen asiakkaaksi selvittääkseen, mitä omassa elämässä kannattaisi seuraavaksi tehdä. Koho-palvelu on ohjaus- ja neuvontapalvelu, joka on tarkoitettu vuotiaille tamperelaisille nuorille. Palvelussa kartoitetaan nuoren elämäntilannetta sekä viritellään ajatuksia ja kysymyksiä seuraavasta askeleesta elämässä. Samu sai Koho-palvelussa tietää mahdollisuudesta osallistua neljän viikon mittaiseen Kipinä-ryhmään. Lähdin Kipinä-ryhmään, koska ei ollut mitään tekemistä päivisin. Olin vähän skeptinen siinä ja lähdin vähän sellaisella asenteella, että mennään nyt katsomaan. Se kuitenkin osoittautui ihan hyväksi jutuksi. Kipinä-ryhmä tarjoaa toiminnallista ohjausta ja mukavaa tekemistä päiviksi vuotiaille nuorille. Tavoitteena on ryhtyä pohtimaan omaa elämäntilannetta ja suunnittelemaan tulevaisuutta. Samu on päihdekuntoutuja ja kokenut, ettei ole pitkään aikaan löytänyt elämässään kiinnostavia asioita. Kipinästäkin hänellä oli aluksi ennakkoluuloja, mutta huomasi jo ensimmäisenä päivänä, että ryhmässä on ideaa. Kipinä-ryhmässä oli oikein mukavaa, henkisesti piristävää ja se toi aktiviteettia päivälle, varsinkin kun oli ollut pitkän ajan kotona tekemättä mitään. Huomasin, miten kotona vajoaa synkkyyteen, turhaan murehtimiseen ja masentuneisuuteen. Kipinä-ryhmä tarjosi mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin. Samu koki, että heidän kanssaan voi aloittaa vuorovaikutuksen puhtaalta pöydältä, sillä kukaan ei tiennyt ennakkoon toistensa taustoista tai elämästä. Lisäksi ryhmäläiset olivat melko samanlaisessa tilanteessa, jossa he eivät oikein tienneet, mitä tehdä seuraavaksi. Omassa kaveripiirissä on päihteiden käyttäjiä ja keskustelunaiheet käsittelevät usein kuivanappailua. Kun tulin tänne, en ajatellut lainkaan päihteitä. Ryhmätoiminta vei ajatukset ihan kokonaan muualle. Osallistuin tosissani ryhmän tekemisiin. Parasta Kipinässä on ollut hyvä ryhmähenki ja se, että saa uusia ystäviä. Ryhmähenki rupesi toimimaan nopeasti. Ihan parin päivän jälkeen tuntui jo siltä kuin oltaisiin tunnettu pidemmän aikaa. Ihmiset olivat avoimia, ottivat kantaa asioihin ja suhtautuivat myönteisesti muutenkin ryhmätoimintaan. Koko ryhmä toimi kohottavasti. Myös nuorten omia koulutus- ja työelämätoiveita selvitellään Kipinä-ryhmässä. Samu on koneasentaja koulutukseltaan, mutta ei koe alaa omakseen. Hän aikoo hakea Virroille digitaalista äänenkäsittelyä ja kaupallista musiikkia opiskelemaan. Haave ammatista musiikin parissa on niin suuri, ettei hän aio antaa periksi, vaikkei ensi yrittämällä pääsisikään. Kipinän valmentajat kannustivat harkitsemaan myös sosiaalialan töitä. Samu aikookin hakea yhteyshaussa alalle, vaikka musiikinteko on edelleen tärkeintä elämässä. Ryhmävalmentaja Elina Helén ja harjoittelija Suvi Laakso osasivat hommansa todella hyvin. He asettivat itsensä samalle viivalle muiden ryhmäläisten kanssa, eikä ollut sellaista selkeää rooliasettelua valmentajan ja ryhmänjäsenen välillä, vaan oltiin kaikki tasavertaisia keskenään. Kipinään kannattaa tulla, jos ei tiedä, mitä tehdä. Jos makaa vain siellä himassa ja synkistelee, niin ehdottomasti vaan tänne. Se on todella järkevä vaihtoehto. Henkisesti piristävää on se, että tapaa muitakin ihmisiä, jotka ovat samassa tilanteessa. Yhdessä voi keskustella siitä, mitä aikoo tehdä elämässään ja kaikista muistakin jutuista. On paljon hyviä syitä, miksi kannattaisi tulla mukaan. 6 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 7

5 4. Työmme kivijalka Sillan työn kivijalkana ovat perustehtävä, työn arjessa elävät arvot ja kumppanuusyhteistyö. Vuoden 2010 keväällä yhdistyksen hallitus käynnisti yhteistyössä henkilöstön kanssa valmisteluprosessin Sillan vision, arvojen ja strategian uudistamiseksi vuoden 2011 alkuun mennessä. Strategian uudistamista aikaistettiin vuodella, koska syksyllä 2006 hyväksytyn vision ja strategian tärkeimmät tavoitteet katsottiin pääosin saavutetuiksi. Toisena syynä aikaistamiseen olivat monet sellaiset asiakaskuntaa ja toimintaympäristöä koskevat muutokset, jotka edellyttivät pysähtymistä miettimään näiden muutosten merkitystä Sillan toiminnalle. Missio ja perustehtävä Silta-Valmennusyhdistyksen päämääränä on lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa, osallisuutta ja hyvinvointia auttamalla ja valmentamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa. Silta-Valmennuksen kaikkien eri toimintojen perustehtävä on auttaa, tukea, ohjata ja valmentaa heikossa asemassa olevia ihmisiä saavuttamaan tavallinen elämä, jossa ihmisen omat realistiset toiveet työn, kodin ja ihmissuhteiden osalta ovat toteutuneet. Tämä tavallinen elämä on työmme tavoite, maalien maali. Arvot Ihmisen kunnioittaminen Ihmisen kunnioittaminen on syrjäytymisen ehkäisyn peruspilari. Arvostamme ihmisen omaa vapaata tahtoa ja kykyä löytää ratkaisut elämänsä pulmiin. Asiakkaanamme ihminen ei ole muutoksen kohde vaan muutoksen toteuttaja. Vastuullisuus Toimimme vastuullisesti perustehtävämme mukaisissa työtehtävissä ja kumppanuuden rakentajina työyhteisössämme ja yhteistyöverkostossamme. Valmennamme vastuullisuuteen. Sisu Teemme työtämme sisukkaasti ja ylläpidämme toivoa. Toimimme suunnitelmallisesti tavoitteiden saavuttamiseksi. Pyrimme poistamaan niitä rakenteellisia esteitä, jotka aiheuttavat syrjäytymistä ja ovat uhkana ihmisen tavalliselle elämälle. Visio tähtää vuoden 2010 loppuun Silta tuottaa ja kehittää yhteistoiminnallisesti työelämään suuntaavia sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelukokonaisuuksia. Yleishyödyllisenä yhdistyksenä Silta osallistuu toimialansa rakenteiden kehittämiseen. 8 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 9

6 5. Kumppanuudet 6. Palvelut Vuonna 2010 Sillalla oli kumppanuus- ja kehittämiskumppanuussopimuksia seuraavien organisaatioiden kanssa: Tampereen kaupunki lasten- ja nuorten palvelut Tampereen kaupunki terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Tampereen kaupunki, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Tampereen TE-toimisto Tampereen ammattiopisto Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Ammattiopisto Luovi Kiipulan ammattiopisto Ahlmanin ammattiopisto Bovallius ammattiopisto Valtakunnallinen Työpajayhdistys Pirkanmaan työpajojen ALU-toiminnassa mukana olevat työpajat Mainiemen kuntoutumiskeskus Pirkanmaalaisten päihdepalveluja tuottavien järjestöjen kumppanuus Hanketoiminnassa tehtiin lisäksi yhteistä kehittämistyötä useiden organisaatioiden kanssa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Asiakastyötä tukeva yhteistyö- ja kumppanuusverkosto koostuu laajasta monitoimijaisesta verkostosta, jolla pyritään turvaamaan asiakkaille tarpeiden mukaiset palvelut ja tukemaan heidän jatkosijoittumistaan Sillan palvelujen jälkeen. Yhdistyksen palvelut jakaantuivat neljään toimialaan: kuntoutuspalveluihin, ohjaus- ja valmennuspalveluihin, ammatillisen erityisopetuksen palveluihin ja työvalmennuspalveluihin. Kehittämistoiminnan rooli on entistä selkeämmin tukea yhdistyksen strategisia tavoitteita ja olemassa olevien palvelujen kehittämistä eikä lisätä peruspalvelujen tuottamista projektirahoituksella. Yhdistyksen toimialoilla oli vuoden lopussa yhteensä 22 (24) palvelua, jotka on tuotteistettu. Toiminnan hallittavuuden ja eri palvelujen välisen yhteistyön tiivistämiseksi sekä palveluprosessien yhtenäistämiseksi palvelut järjestettiin loppuvuodesta uudella tavalla neljään palveluprosessiin seuraavasti: Sosiaalinen kuntoutus, 4 palvelua Nuorten palvelut, 4 palvelua Työpajapalvelut, 9 palvelua Ammatillinen koulutus, 7 palvelua Palveluprosessien johtamista ja eri prosessien välistä yhteistyötä vahvistettiin yksilövalmennuksessa, sosiaalisessa kuntoutuksessa ja nuorten palveluissa toteutetulla väliesimiesjärjestelyllä. Eri ammattialoilla toimivia työvalmennusyksiköitä oli toiminnassa 10 (9) ja niissä toimintavuoden päättyessä noin 115 (100) valmennuspaikkaa. Palvelujen tilaajina ja kehittämiskumppaneina ovat julkisen sektorin toimijat, joista tärkeimmät ovat Tampereen kaupungin työllisyyden hoidon palveluyksikkö, Tampereen kaupungin terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen tilaajaryhmä, Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus ja ammattiopistot.

7 7. Kokiksi tuotantokoulusta 8. Asiakkaat Petri Kärki, 18, opiskelee catering-alaa tavoitteenaan valmistua kokiksi. Peruskoulussa mietittiin omaa alaa ja siellä tuumailin, että tämä voisi olla mun juttu. Tulin aluksi opiskelemaan työammattikouluun. Olin siinä vuoden, sitten siirryin varsinaiseksi catering-alan opiskelijaksi elokuussa 2010 Ammattiopisto Luovin tuotantokouluun. Silta-Valmennuksen ja Ammattiopisto Luovin ammatillisen koulutuksen mallista käytetään nimitystä tuotantokoulu. Tuotantokoulussa toiminnalle asetetaan tuotannolliset tavoitteet, jolloin saadaan aikaan yritysmallinen työ- ja oppimisympäristö. Odotin koulutukselta mahdollisuutta opiskella pienessä ryhmässä ja saada enemmän ohjausta. Koen sen todella hyvänä asiana. Silta-Valmennus ja Ammattiopisto Luovi tarjoavat opiskelijoilleen erityistä tukea ja ohjausta. Opiskelijan ammatillinen osaaminen karttuu työssä ja tekemällä oppien. Työ- ja oppimisympäristöt mahdollistavat ammattiin opiskelun ohella työelämätaitojen kehittymisen. Opinnot etenevät täällä työtä tekemällä ja mikä parasta, pulpettiteoriaa on minimimäärä. Tekemällä oppii teoriankin paremmin kuin vain pulpetissa istumalla. Olen oppinut paljon keittiöalan perusjuttuja ja tietysti ruoanlaittoa. Niistä kertyy se osaaminen. Esimerkiksi mehukoneen puhdistamiseen olen perehtynyt ja tehnyt siitä toimintaohjeen muille. Kahvinkeittokoneen käytön osaan myös hyvin, samoin kassakoneen käytön. Astioiden korjaaminen pöydästä on tärkeä taito. Catering-koulutuksessa työtehtävät vaihtuvat viikoittain. Yksi viikko on salityöskentelyä ja tiskaamista, toinen kylmäkön tehtäviä, kolmas kokin töitä sekä neljäs leipomotyöskentelyä. Petrin mielestä viikko on sopivan mittainen aika keskittyä yhteen työtehtävään. Leipomoviikko on toiseksi paras viikko, mutta kokkiviikko on paras. Silloin pääsee laittamaan sitä ruokaa. Opintojen alkuvaiheeseen liittyy Petrillä myös eräs kohokohta. Hänet nimittäin valittiin catering-koulutuksen vuoden tulokkaaksi. Esimerkillinen käytös ja tunnollinen työpanos tuottivat tekijälleen nimikoidun työtakin, leikkuulaudan ja laadukkaita kokkiveitsiä. Se oli mukava huomionosoitus. Teen yleensäkin työt mahdollisimman hyvin ja tunnollisesti. Catering-opintoihin kuuluu myös tutustuminen ravintola-alan uusimpiin trendeihin. Viimeksi opiskelijat tekivät ekskursion Helsinkiin ravintola-alan messuille. Myös työnhakutaidot on tärkeä hallita. Tätä varten Siltaan kutsuttiin henkilöstöpalveluyrityksestä vierailija kertomaan muun muassa catering-alan työllisyystilanteesta ja mahdollisuuksista hankkia kesätyöpaikka. Kesätöitä olisi hyvä saada ensi kesällekin, sillä työkokemuksesta on aina hyötyä. Viime kesän työpaikan sain täällä meillä asioineen kalakauppiaan yrityksestä. Helpommin ei voisi työllistyä. Silta-Lounasravintola saa opiskelijaltaan kiitosta. Tykkään työskennellä tällaisessa lounasravintolassa. Välillä on kiireisempiä päiviä ja välillä vähemmän kiireisiä. Silti meillä on ollut hyvä yhteishenki. Olen viihtynyt Sillassa hyvin ja oppinut tosi paljon. Kaikissa palveluissa oli toimintavuonna jatkavia ja alkavia asiakkuuksia yhteensä (1.148) eli asiakasmäärä kasvoi lähes 10 prosenttia. Vuoden asiakastavoite oli noin asiakasta. Vuonna 2010 asiakkaista oli miehiä 66 (67) prosenttia ja naisia 34 prosenttia (33). Tamperelaisia asiakkaista oli 84 %, Tampereen kaupunkiseudulta 8 % ja muista kunnista 5 %. Ulkomaalaistaustaisia asiakkaita oli 6 %. Aloittavia asiakkaita kaikissa toiminnoissa oli 903 (837). Päivittäin asiakasmäärä vaihteli asiakkaan välillä. Asiakkaiden ohjautuminen Asiakkaita ohjaavat Siltaan useat viranomaistahot ja niitä edustavat organisaatiot. Ohjaustahoja on yhteensä useita kymmeniä. Nuorten ottaessa yhteyttä suoraan Siltaan heidät joudutaan lähes aina ohjaamaan ensin jonkun viranomaistahon palveluun, koska osallistuminen Sillan palveluihin edellyttää viranomaispäätöstä. Vain Etsivän työparitoiminnan ja Kohon palvelujen piiriin nuori voi päästä hakeutumalla palveluun oma-aloitteisesti. Vuoteen 2009 verrattuna työvoiman palvelukeskuksen asiakasmäärä laski selvästi. Tätä vähennystä kompensoi kuntouttavan työtoiminnan, nuorten palvelujen ja ammatillisen koulutuksen asiakasmäärien kasvu. 12 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 13

8 Asiakasprofiili Tulohaastattelujen perusteella saatujen asiakastietojen valossa Sillan asiakkaiden enemmistön yhteinen piirre on nuoruus ja ulkopuolisuus. Ulkopuolisuutta määritellään muun muassa suhteessa koulutukseen, toimeentuloon, työmarkkina-asemaan, terveydentilaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Asiakkaiden ikärakenne nuoreni vuonna 2010 aiempaa nopeammin. Alle 30-vuotiaita Sillan asiakkaista on jo 75 prosenttia ja alle 22-vuotiaiden osuus kasvaa nopeimmin. Suhteessa koulutukseen, toimeentuloon, työkokemuksen määrään, työttömyyden kestoon, päihdeongelmiin ja velkoihin Sillan asiakkaiden tilanne voidaan tiivistää seuraavaan: Asiakkaista vain 30 prosentilla on peruskoulun jälkeen suoritettu tutkinto, koska opinnot toisen asteen koulutuksessa ovat keskeytyneet tai jatko-opintoihin ei ole hakeuduttu. Asiakkaista lähes kolmanneksen sosioekonominen asema on hyvin pulmallinen. 14 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 15

9 Asiakkaiden sijoittuminen ja aktivoituminen Asiakkaiden aktivoituminen on Sillan asiakastyön tärkein tavoite. Aktivoinnin päätavoite on löytää asiakkaalle hänen tarpeitaan vastaava jatkopolku ja varmistaa sen toteutuminen yhdessä asiakkaan ja vastaanottavan tahon kanssa. Asiakkaista vain 30 % on ollut ennen palveluun tuloaan jonkin kokopäiväisen tai säännöllisesti toistuvan aktivointitoimenpiteen piirissä ja heistäkin lähes puolet on ollut keskeyttämässä opintonsa. Ennen Siltaan tuloaan 70 % asiakkaista on ollut suhteessa palvelujärjestelmään passiivitilassa. Palvelun päättymisen jälkeen 72 % jatkaa, jossain aktiivitoimenpiteessä. Vuonna 2010 päättäneistä asiakkaista noin kolmannes sijoittui koulutukseen, työhön tai työharjoitteluun ja lähes puolet muihin palveluihin oman suunnitelmansa mukaisesti. Niiden asiakkaiden osuus, joille ei löytynyt soveltuvaa palvelua oli 13 prosenttia, heistä valtaosa keskeytti palvelun Sillassa hallitsemattomasti. Asiakaskunnan nuortuminen, ongelmien vaikeutuminen ja kasautuminen lisäävät hallitsemattomien keskeytysten määrää ja vaikeuttaa soveltuvien jatkopolkujen löytämistä. Tämä kehitys haastaa uudella tavalla kehittämään asiakastyön sisältöjä, asiakaskohtaista tavoiteasettelua ja asiakastyön tulosten ja vaikutusten arviointia tulevina vuosina. Vuoden 2010 asiakastyön tuloksia ja vaikutuksia on tarkemmin kuvattu sosiaalisessa tilinpäätöksessä. 9. Kiinteistöpajalla kiinnostavaa tekemistä Opiskelin ensin varastoalaa ja logistiikkaa, mutta en pitänyt siitä, kuvailee Henri Juvalainen, 23, aikaa ennen Silta-Valmennusyhdistykseen tuloaan. Lopulta en enää halunnut lähteä kouluun, koska kotonakin oli mukavaa tekemistä. Pari vuoden ajan olin kotona, luin kirjoja ja katselin elokuvia. Se oli sellaista turhanpäiväistä ajankuluttamista. Silta-Valmennusyhdistyksen kuntouttavaan työtoimintaan Henri tuli vuoden 2010 lokakuussa. Hän halusi kokeilla, millaista työskentely kiinteistöpajalla on. Minulla ei ollut Sillasta mitään odotuksia. Itse asiassa minulle riitti tieto siitä, että jokainen päivä on erilainen. Vaikka olisi ollutkin odotuksia, en olisi pettynyt. Olen tykännyt olla täällä. Kiinteistöpajan työt ovat vaihtelevia. On ollut kiinnostavaa tekemistä, kuten hiekoitusta, lumitöitä, lukkojen korjausta ja lamppujen vaihtoa. Kuntouttavaan työtoimintaan on mahdollista päästä aktivointisuunnitelman avulla. Se tehdään asuinkunnan kuntouttavan työtoiminnan yksikössä. Silta-Valmennusyhdistyksen kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja rakentaa polkua kohti työelämää ja koulutusta. Sillan kuntouttavaan työtoimintaan sisältyy sekä työ- että yksilövalmennus. Henri antaa työ- ja yksilövalmentajilleen kiitosta. Molemmat osaavat hommansa ja heidän kanssaan on helppo keskustella. Joskus annetut työtehtävät voivat vaihtua kesken työnteon, mutta se ei haittaa, sillä siinä oppii samalla joustavuutta. Kiinteistöpajan työtehtävät eivät olleet Henrille uusia, mutta myöskään kokemattomuus ei olisi ollut työnteon este. Esimerkiksi lukonvaihtamisen tai putkien rassaamisen olisi täällä kyllä oppinut, vaikkei olisi tehnyt niitä aiemmin. Kuntouttavan työtoiminnan jälkeen Henri siirtyy kiinteistöalan yritykseen kolmen kuukauden työharjoitteluun. Jatkossa hänellä on mahdollisuus työllistyä samaan paikkaan kesätöihin sekä kesän jälkeen jatkaa yrityksessä työskentelyä palkkatuella ja suorittaa samalla kiinteistöalan perustutkinto oppisopimuskoulutuksessa. Tulevaisuuden ammatissa on Henrin mielestä tärkeää, ettei jämähdä paikoilleen. Jos tekee liian kauan yhtä asiaa, siihen kyllästyy. Kiinteistöalan työt ovat siksi kiinnostavia, että niissä eivät samanlaiset päivät toistu. Vaikka lumitöitä olisi tehnyt viikon putkeen, se on kuitenkin joka kerta erilaista. Välillä lunta luodaan myös katoilta. Tekemisenhalu saa Henrin tekemään töitä. Niin kauan, kun saa näpertää käsillään tai tehdä ruumiillista työtä, olen tyytyväinen. 16 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 17

10 10. Kehittämistoiminta ja jatkuva parantaminen Kehittämis- ja projektitoiminta ovat osa Sillan arkea ja päittäistä työtä. Kehittämistoiminta jakaantuu omiin kehityshankkeisiin ja ulospäin suuntautuviin, useimmiten eri kumppaneiden kanssa toteutettaviin hankkeisiin. Sillan omissa kehityshankkeissa kehittämiskohteena ovat organisaation toiminta, laatujärjestelmän kehittäminen, arvioinnin kehittäminen tai asiakastyön työmenetelmien kehittäminen. Osalla sisäisistä kehittämishankkeista voi olla myös ulkopuolista rahoitusta. Ulospäin suuntautuvan hanketoiminnan tavoitteena on ensisijaisesti tukea kehittämispanoksin yhdistyksen perustehtävän mukaista asiakastyötä. Toiseksi kehittämistoiminnalla tähdätään sellaisiin hedelmällisiin kehittämiskumppanuuksiin, joissa syntyy uutta tietoa, ymmärrystä ja osaamista eri toimijoiden yhteisten asiakkaiden hyväksi. Kolmanneksi kehittämistoiminnalla pyritään tukemaan palvelurakenteiden kehittymistä paremmin kansalaisten palvelutarpeisiin vastaaviksi. Tämän mukaisesti Sillan kehittämis- ja projektitoiminta voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: olemassa olevia ja uusia palveluja kehittäviin hankkeisiin yhteistyöverkostoja, yhteistyötä ja kumppanuutta edistäviin hankkeisiin pääasiassa palvelurakenteita kehittäviin hankkeisiin Nykyisin kehittämishankkeet ovat lähes aina kumppanuuteen perustuvia kehittämisen areenoita, joiden tuloksena syntyy uutta tietoa ja ymmärrystä toiminnan kohteesta, uusia tapoja toimia ja joskus myös sosiaalisia innovaatioita. Vuonna 2010 kumppanuus- ja kehittämishankkeita oli käynnissä yhteensä 12, joista kaksi oli uusia. Hankkeista viisi oli pieniä työmenetelmien ja verkostojen kehittämiseen tähtääviä hankkeita ja seitsemän laajempia uusien toimintamallien ja kumppanuusyhteistyön kehittämishankkeita. Hanketoiminta jakaantui tasaisesti kaikille toimialoille. Hanketoiminta laajeni edellisvuodesta selvästi ja vuonna 2010 käynnissä olleiden ja käynnistyneiden hankkeiden yhteenlasketut budjetit olivat noin 2.9 miljoonaa euroa. Toimintavuonna sisäisiä kehittämishankkeita oli käynnissä viisi. Näistä kolme hanketta liittyi toiminnanohjaus- ja laatu- ja asiakastietojärjestelmien kehittämiseen, yksi sosiaalisen tilinpidon käyttöönottoon ja yksi viestintään. Euroopan laatupalkintomallin mukaista itsearviointia jatkettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti laaturyhmässä, eri toimintayksiköissä ja koko Sillan yhteisenä arviointina. Tärkeimmät koko Siltaa koskevat arvioinnin tuloksena syntyneet parannusehdotukset sisällytettiin vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan ja tuloskorttiin.

11 11. Kuntoutumassa tavalliseen elämään Lukio-opinnot kiinnostavat Sini Lahtista, 19, mutta kesken lukuvuoden niiden aloittaminen ei ollut mahdollista muualla kuin etälukiossa. Pohdimme kuntoutuksessa, voisinko aloittaa kuntoutuksen kakkosvaiheen lukiossa. Koska se ei onnistunut kesken lukuvuoden, päädyin Silta-Rakennuspalveluihin. Halusin kuitenkin käynnistää lukio-opinnot ja aloitin etälukion muutama viikko sitten, kertoo Sini opiskelusuunnitelmistaan. Olen tullut Sillan päihdekuntoutukseen marraskuussa Päihteitä olen käyttänyt 11-vuotiaasta asti. Peruskoulun pääsin juuri ja juuri läpi. Laitoksia oli yksi toisen perään, sijoituksia nuorisokoteihin ja niin edelleen. Juuri ennen Siltaa olin kuntoutusjaksolla Mainiemessä, josta ehdotettiin tätä paikkaa. En ollut aiemmin kuullut Sillasta, mutta tämä osoittautui minulle hyväksi paikaksi. Täällä voi olla vapaasti, toisin kuin suljetussa laitoksessa. Se auttaa pääsemään kiinni normaalista elämästä. Silta-Valmennusyhdistyksen päihdekuntoutujien valmennuspalvelut on tarkoitettu kaikille niille nuorille ja aikuisille, jotka päihdehoidon tai vankilassa tapahtuvan kuntoutuksen jälkeen tarvitsevat tukea ja apua arkeen ja asumiseen. Silta tukee ja auttaa asiakasta sitoutumaan päihteettömään, rikoksettomaan ja vastuulliseen elämäntapaan sekä ohjaa arjen taidoissa ja opiskelu- ja työelämävalmiuksissa. Osallistun kolme kertaa viikossa Rakennus-pajan työskentelyyn. En olisi uskonutkaan, miten hyvin viihdyn siellä. Tänään purettiin palanutta vajaa Tesoman kirkon läheltä. Olen myös maalannut seiniä ja tehnyt muuta pintaremonttia. Sini kertoo ihmetelleensä, miten erilaisista taustoista ihmisiä tulee samaan kuntoutusryhmään. Alussa yhteisön heterogeenisyys tuntui haastavalta toimintaympäristöltä, mutta ajan kuluessa hän on tottunut siihen. Muutenkin kuntoutuksessa on yhä mukavampi olla. Tärkeää on, että yhteisön jäsenet sitoutuvat suunnitelmaansa ja haluavat oikeasti kuntoutua. Kuntoutuksessa parasta on se, että on saanut oppia normaalia arkea: osaa mennä ihmisten aikaan nukkumaan ja syödä säännöllisesti. Kuntoutuksen keskusteluryhmissä on voinut tutustua itseensä. Itsestä on kuitenkin aika vaikea huomata, missä vaiheessa mennään. Ryhmätoiminnan etu on siinä, että voi seurata, miten muut yhteisön jäsenet edistyvät. Sini kokee kuntoutuksen yhteisön tiiviinä, sillä ohjattua toimintaa on aamusta keskipäivään ja loppupäivä vapaampaa vuorovaikutusta. Myös asuminen samalla piha-alueella lisää vuorovaikutusta. Yhteisöstä pääsee irtautumaan, jos käy kaupungissa. En tuntenut Tampereelta ketään, kun tulin tänne. Nyt kun olen asunut täällä jo kuukausia, olen tutustunut ihmisiin ja paikkoihin. Kavereita täältä on tullut tosi paljon, myös luotettavia ystävyyssuhteita. Nykyään on rohkeutta käydä myös kaupungilla. Kuntoutuksen ohjaajia Sini luonnehtii inhimillisiksi ja empatiakykyisiksi työntekijöiksi ammatillisen osaamisen lisäksi. Paljon laitoksissa olleena tuntuu, että ohjaajia ei opi tuntemaan persoonina tai ihmisinä. Ne ovat olleet vain henkilökuntaa. Täällä ohjaajat käyttäytyvät ihan normaalisti, ovat oikeita ihmisiä ja osaavat olla läsnä. Sillan kuntoutusta Sini suosittelee erityisesti sellaisille ihmisille, jotka sopeutuvat yhteisöön ja löytävät paikkansa siitä. Kaikille ei silti sovi yhteisö. Erityisen sopiva paikka tämä on niille, joiden tavoite on elää rikoksetonta elämää. Siitä täällä puhutaan paljon. Omalta tulevaisuudeltaan Sini odottaa tavallista elämää. Ei minulla oikeastaan suurempia odotuksia ole. Tietysti odotan hankkivani koulutuksen, työn, perheen ja oman kodin. Pääasiassa tavoitteena on saavuttaa mielenrauha. On tärkeää pystyä olemaan itsensä kanssa. Kuntoutuksen kakkosvaiheen päätyttyä Sini aikoo muuttaa Silta-Valmennuksen tukiasuntoon. Seuraava askel onkin oman vuokra-asunnon etsiminen. 20 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 21

12 12. Henkilöstö Silta-Valmennusyhdistyksen henkilöstöpolitiikan päätavoitteena on yhdistyksen perustehtävää aktiivisesti toteuttava, ammattitaitoinen, työhönsä sitoutunut ja työnsä mielekkääksi kokeva hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstöpolitiikalla tuetaan sellaisia toimintamenetelmiä ja tapoja, jotka edistävät yhdistyksen organisaatiokulttuurin pysymistä avoimena, vuorovaikutteisena, luovana ja turvallisena. Toiminnan ja osaamisen aktiivinen sopeutuminen toimintaympäristön ja asiakaskunnan tarpeita koskeviin muutoksiin edellyttää sekä organisaatiolta että työntekijöiltä jatkuvaa oppimista, joka tukee kykyä ennakoida muutoksia ja suunnata toimintaa uudelleen perustehtävän ja asiakastarpeiden mukaisesti. Silta-Valmennuksen henkilöstön toimintaa ohjaavina arvoina ovat yhdistyksen arvot ja keskeisinä toimintaperiaatteina osallisuus ja yhteisöllisyys. Yhdistyksessä työskentelevä henkilöstö muodostuu kolmesta ryhmästä: yhdistyksen palveluksessa olevasta asiakastyön ja hallinnon henkilöstöstä, Sillassa päätoimisesti työskentelevästä kumppanuusorganisaatioiden palveluksessa olevasta henkilöstöstä ja työvalmennusyksiköissä työskentelevästä usein asiakastaustaisesta ja palkkatuella työllistettävästä henkilöstöstä. Vuoden 2010 lopussa yhdistyksen koko henkilöstömäärä oli 69 (68) henkilöä. Heistä asiakastyössä ja hallinnossa työskenteli 58 (57) henkilöä, joista seitsemän oli kumppaniorganisaatioiden palveluksessa ja 11 työskenteli työvalmennuksen tuotannossa. Naisten ja miesten osuus Sillan työyhteisössä on lähes yhtäsuuri. Henkilöstön vaihtuvuus eli päättyneiden työsuhteiden suhde edellisen vuoden lopussa jatkuneisiin työsuhteisiin oli 12 %. Asiakastaustaisia henkilöitä oli työsuhteessa Siltaan vuoden aikana 28. He työskentelivät pääasiassa työvalmennusyksiköiden tuotannollisissa tehtävissä. Henkilöstörakenne ja osaaminen Yhdistyksen asiakastyötä tekevä henkilöstä jakaantuu yksilö-, ryhmä- ja työvalmentajiin, ohjaajiin ja opettajiin. Kehittämis- ja suunnittelutehtävissä työskentelevät ovat pääasiassa projektityöntekijöitä. Johdon ja hallinnon ryhmään kuuluvat kolmihenkinen johdon tiimi sekä rakennuspäällikkö, kirjanpitäjä, reskontranhoitaja, palkanlaskija ja atk-tuki. Henkilöstön suurimmat ryhmät ovat työvalmentajat, yksilövalmentajat ja kehittämistoiminnan henkilöstö. Työvalmentajien määrä on kasvanut tasaisesti, koska valtaosa yhdistyksen palveluista perustuu työvalmennukseen ja työssä oppimiseen. Henkilöstöstä 38 % on suorittanut korkeakoulututkinnon, 45 % ammattikorkeakoulututkinnon ja 17 % toisen asteen tutkinnon. Määrällisenä tavoitteena sosiaalisessa budjetissa oli keskimäärin vähintään neljä koulutuspäivää työntekijää kohden, toteutuneiden koulutuspäivien lukumäärä työntekijää kohden oli 6,4. Henkilöstön ulkoisessa koulutuksessa on painotettu pitkäkestoisia menetelmäkoulutuksia. Vuonna 2010 näitä olivat neuropsykiatrisen kuntoutuksen koulutus, opettajakoulutus ja realiteettiterapiakoulutus sekä johdon osalta järjestöjohtamisen koulutus. Sisäisenä koulutuksena järjestettiin muun muassa erilaiseen oppijuuteen sekä työ- ja yksilövalmennukseen liittyvää koulutusta. Käytännön työtaitoja parannettiin myös ATK- ja ensiapukoulutuksella. Työhyvinvointikyselyn väittämän Minulla on mahdollisuus syventää osaamistani omissa työtehtävissäni keskiarvo oli 3,8 ja työntekijöiden innostuneisuutta ja motivaatiota kuvaavien kysymysten vastausten keskiarvo oli neljä viisiluokkaisella asteikolla. Työyhteisön hyvinvointi Työyhteisön hyvinvointiin sisältyvät sekä työyhteisön että yksilöiden työhyvinvoinnin näkökulma, joita tuetaan henkilöstöpoliittisella ohjelmalla ja työhyvinvointiohjelman sisältämillä toimenpiteillä. Näistä tärkeimpiä ovat säännölliset vuosittain toistuvat kehityskeskustelut, työhyvinvointitoiminta, henkilöstön yhteistoimintaa tukeva toiminnat, hyvät työterveyshuollon palvelut ja säännöllinen arviointi. Työhyvinvointikysely tehdään joka toinen vuosi. Viimeksi vuonna 2009 tehtyyn kyselyyn vastasi 86 % henkilöstöstä. Kyselyn tuloksissa kaikkien kysymysten keskiarvo oli viisiportaisella arviointiasteikolla 3,7. 22 Vuosikertomus 2010

13 13. Sosiaaliset tulokset vuonna 2010 Perinteisesti yleishyödyllisten ja yhteistä hyvää tuottavien järjestöjen toiminnan raportointi on rajoittunut pääasiassa toiminnassa tuotettuja palveluja, suoritteita, taloustietoja ja järjestön toimintatapoja koskevan tiedon raportointiin järjestöjen vuosikertomuksissa. Raportointi on ollut usein suorite- ja panoskeskeistä. Silta-Valmennusyhdistyksen hallitus päätti käynnistää sosiaalisen tilinpidon käyttöönottoon tähtäävän kehityshankkeen. Hankekumppaneina kehitystyössä olivat mukana Yhdessä Selviytymisen Tuki ry, Tampereen A-kilta ry ja Tampereen kaupungin hallinnoima sosiaalisen yritystoiminnan kehittämistä tukeva SYS-projekti. Hankkeen konsulttina toimi toimitusjohtaja Jaana Merenmies Syfo Oy:stä. Ensimmäinen yhdistyksen sosiaalinen budjetti, tilinpäätös ja tilintarkastus koskevat vuotta Yhdessä hankkeeseen osallistuneiden järjestöjen kanssa järjestettiin Tampereen kaupungin valtuustosalissa maaliskuussa 2011 sidosryhmille suunnattu tiedotustilaisuus, jossa julkistettiin yhdistysten ensimmäiset sosiaaliset tilinpäätökset. Sosiaalisen tilinpidon tililuokkia oli viisi, joilla pyrittiin kuvaamaan tiiviisti yhdistyksen toiminnan sosiaalisia tuloksia. Nämä tililuokat olivat: Sosiaalisesta tilinpidosta julkaistiin oma tilinpäätöksensä ja sosiaalista tilinpitoa jatketaan ja kehitetään tulevina vuosina. Sidosryhmät tyytyväisiä Sillan palveluihin Osana sosiaalista tilinpitoa tehtiin syksyllä 2010 sidosryhmäkysely 171:lle Sillan palveluja käyttävälle toimijalle. Kyselyn tulokset osoittivat, että asiakkaita palveluihin ohjaavat tahot luottivat Sillan asiantuntemukseen, yhteistyökykyyn ja palvelujen laatuun ja kokivat asiakkaidensa hyötyneen Sillan palveluista. Kaikkien kysymysten keskiarvo oli viisiluokkaisella asteikolla 4,4. Erityisesti vastaajat luottivat Siltaan toimijana ja halusivat käyttää Sillan palveluja myös jatkossa. Asiakkaan voimaantumisen ja elämäntaitojen tukija ja valmentaja Asiakkaan työelämä-, opiskelu- ja asumisvalmiuksien valmentaja Yhteistyötä edistävä kumppani Lisäarvon tuottaja yhteiskunnalle ja Tampereen kaupunkiseudulle Osaamistaan kehittävä hyvä työyhteisö Numeroarvioiduista indikaattoreista asetettu tavoite saavutettiin 81- prosenttisesti. Niissä indikaattoreissa, joissa tavoitetta ei saavutettu, tavoitteesta jäätiin jälkeen lähes kaikissa tapauksissa vain hiukan. Sosiaalisessa budjetissa tavoitteet olivat kunnianhimoiset mutta ne perustuivat pääosin vuoden 2009 tietojen pohjalta tehtyihin arvioihin. Saavutetusta tulostasosta huolehtiminen on tulevien vuosien päätehtävä, ei niinkään tulosten parantaminen. 24 Vuosikertomus 2010

14 14. Talous Vuodesta 2006 vuoteen 2010 tulot ovat kasvaneet keskimäärin vuosittain noin 15 prosenttia ja menot hieman hitaammin. Vuonna 2010 yhdistyksen toiminnan tuotot olivat euroa ja menot , joten tulos oli ylijäämäinen noin euroa. Edellisten vuosien alijäämien seurauksena kumulatiivinen tulos oli ylijäämäinen euroa. Vuoden 2010 tulos oli yhdistyksen historian selvästi parhain. Tästä huolimatta yhdistyksen maksuvalmiushuolto perustuu edelleen pääosin lainarahoitukseen. Lisäksi toiminnan jatkuvuuden edellyttämien korvausinvestointien ja toiminnan laajentumisesta johtuvien investointien rahoittaminen on huomattava ongelma. Puitesopimuksiin perustuva hankintamenettely, jossa tilaaja ei sitoudu asiakasmäärätavoitteisiin vaikeuttaa huomattavasti palveluntuottajan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa sekä asiakastyön että talouden näkökulmasta. Tästä syystä puitesopimukset hankintatapana eivät ole myöskään asiakkaiden ja tilaajien edun mukainen. Toiminnan rahoitus Sillan monipalvelukonsepti perustuu laajaan rahoituspohjaan, jossa toiminnan rahoitus koostuu julkisesta ja yksityisestä rahoituksesta. Julkinen rahoitus perustuu julkisia palveluja tukevien palvelujen tuottamiseen valtion ja kuntien eri toimijoille, joko ostopalvelusopimuksin tai eri toimijoiden yhteisiin kumppanuus- ja kehittämishankkeisiin. Yksityinen rahoitus puolestaan perustuu työvalmennuspalvelujen yhteydessä syntyvien tuotteiden ja palvelujen myyntiin yrityksille ja kotitalouksille. Sillan palveluja hankkivia julkisen sektorin toimijoita on yli 20. Vakiintuneita työvalmennuksen yrityskumppaneita on useita kymmeniä. Vahvuutena monirahoitteisuudessa on se, että se suojaa toiminnan tulopohjaa kysynnän ja toimintaympäristön muutoksilta ja tukee samalla toiminnan monipuolista verkottumista ja asiakastyötä. Heikkoutena puolestaan on se, että monirahoitteisuus tuottaa paljon mm. tarjouksiin, taloushallintoon, johtamiseen ja toiminnan koordinointiin liittyvää työtä sekä tekee toiminnan hallinnasta ylipäätään haastavaa. Talouden näkökulmasta nämä tekijät lisäävät kustannuksia ja vaikeuttavat tuottavuuden parantamista. Käytännön työn ja osaamisen näkökulmasta monipalvelutuottajakonsepti edellyttää suurta joustavuutta ja monipuolista asioiden osaamista. Vuonna 2010 julkisen rahoituksen osuus kaikista tuloista oli 80 % ja yksityisen 20 %. Julkisesta rahoituksesta kuntien rahoitusosuus oli 36 %, valtion 48 % ja muun julkisen rahoituksen osuus 16 %. Tampereen kaupungin terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen tilaajaryhmän palveluhankinnat yhdistykseltä olivat euroa, jossa kasvua oli 45 %. Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen hankinnat euroa, jossa vähennystä edellisvuodesta 45 %. Ammatillisten oppilaitosten rahoitus oli euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 49 %. 26 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 27

15 28 Vuosikertomus 2010

16 15. Hallinto Yhdistyksen jäsenjärjestöissä ei toimintavuoden aikana tapahtunut muutoksia. Yhdistyksen hallitukseen ovat toimintavuonna kuuluneet pidetyssä vuosikokouksessa valittuina jäseninä seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet: Jukka Gustafsson, puheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Leena Jaakkola, varapuheenjohtaja, kriminaalihuoltojohtaja, Rikosseuraamusvirasto Tapio Kuure, tutkija, dosentti Timo Virtanen, koulutuspäällikkö, Tampereen ammattiopisto Rauno Konttila, koulutusjohtaja, Kiipulasäätiö Martti Silvennoinen, suunnittelujohtaja, Tapiola Lasse Rautniemi, kehittämispäällikkö, Pikassos Oy Sami Wirkkula, toiminnanjohtaja, Setlementtiyhdistys Naapuri ry Susanna Silvonen, työvalmentaja, Silta- Valmennusyhdistys henkilöstön edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet: Matti Ranta (Tapio Kuure), toimitusjohtaja Jetta Turunen (Timo Virtanen), koulutus- ja uraohjaaja, AKU-toiminta Vesa Vaittinen (Rauno Konttila), toiminnanjohtaja, Tampereen A-kilta ry Reijo Saarinen (Martti Silvennoinen), johtaja, Tampereen Invalidien Työtuki TITRY ry Johanna Heine (Sami Wirkkula), ohjaaja, Yhdessä Selviytymisen Tuki ry Mikko Siippainen (Lasse Rautniemi), projektikoordinaattori, opinto-ohjaaja, Tampereen kaupunki Tarja Rosenberg (Susanna Silvonen), yrityskoordinaattori, henkilöstön varaedustaja Hallitus kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi hallitus osallistui aktiivisesti strategian uudistamiseen ja päätti yhdistyksen liittymisestä Pirkanmaan päihdepalvelut ry:n perustajajäseneksi sekä Tampereen kaupungin ja järjestöjen perustaman työvalmennussäätiön perustajajäseneksi. Johdon tiimiin ovat kuuluneet toiminnanjohtaja Sampo Järvelä, toimialajohtajat Erkki Sipilä ja Maija Laukkanen. Johdontiimi kokoontui toimintavuoden aikana 24 (20) kertaa. Vuosikokouksen valitsemina tilintarkastajina toimivat tilikaudella Olli Saxlin (HTM) Tilintarkastustoimisto Olli Saxlin Oy:stä sekä Mauri Söderlund (HTM) ja varatilintarkastajina Leena Palola ja Minna Heinonen. 30 Vuosikertomus 2010

17 16. Tilinpäätöstiedot 32 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 33

18 34 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 35

19 36 Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 37

20 17. Silta pähkinänkuoressa 38 Vuosikertomus 2010

21

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2011

Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2011 Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2011 sisukas vastuullinen ihmistä kunnioittava yhdessä onnistuva Toimitus Sampo Järvelä Painopaikka Kopijyvä Oy Ulkoasu ja taitto Teemu Niemelä Valokuvat Pekka

Lisätiedot

Tavoitteena tavallinen elämä

Tavoitteena tavallinen elämä Tavoitteena tavallinen elämä ARVOT IHMISEN KUNNIOITTAMINEN VASTUULLISUUS SISU YHDESSÄ ONNISTUMINEN Silta-Valmennusyhdistys auttaa ja valmentaa ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään

Lisätiedot

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen Sillan lyhyt esittely kanssa Mihin kumppanuutta tarvitaan? Mihin pajat tarvitsevat ammatillista koulutusta, mihin koulutus pajoja? Kumppanuuden

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Tavoitteena tavallinen elämä

Tavoitteena tavallinen elämä Tavoitteena tavallinen elämä ARVOT IHMISEN KUNNIOITTAMINEN VASTUULLISUUS SISU YHDESSÄ ONNISTUMINEN Silta-Valmennusyhdistys auttaa ja valmentaa ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2009

Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2009 Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2009 sisukas vastuullinen ihmistä kunnioittava yleishyödyllinen TOIMITUS Kirsti Holmberg PAINOPAIKKA Domus Print Oy ULKOASU JA TAITTO Teemu Niemelä VALOKUVAT Pasi

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kumppanuus kehittää pankin toimintaa

Kumppanuus kehittää pankin toimintaa Kumppanuus kehittää pankin toimintaa Tarpeet Säästöpankkien henkilöstön kehittämisessä Säästöpankkiliiton ja Markkinointi-instituutin yhteistyönä syntyneet ratkaisut Mitä asiantuntija huomioi osuuttaan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto Kirjoita Master sivulle 18.3.2013 Kirjoita Master-sivulle Visio 2016 Perho on Euroopan johtavia hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia Ravintolakoulu Perho on johtava

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry tukea ja kuntoutusta vuodesta 1985 Yhteistyön merkitys asumis ja kuntoutuspalveluiden järjestämisessä Toiminnanjohtaja Timo Haapoja www.epsospsyk.fi Etelä

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot