SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISOHJEET SISÄLTÖ 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISOHJEET SISÄLTÖ 3"

Transkriptio

1 PRTTNEM Omakotialueen suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet i.... K. n a n k u Et an ta... : VL T. e. e e R.. TU. LA TU. NN..... KE... T.. T. e.. KE KL e. e... e. e.. VK VL.. NN. :.. UR LA TU ET ET e e. lä r o. nk ie A u. rin g ja n ra ti o itt.... Ranta..... ra e e... VL m oo. tto rik el kk. a A VL-/s Selvitysalue (tuleva asuntoalue?)..... T HAUK..... SUUSAARENKERTO Leikkipuisto. VL. PRTTNEMENKÄRK... VL/s ONKPUSTO PLKKPUSTO KUJA Pi sy.. Pi sy TU LUOD ONKA... HEPO AP. TAMENK ATU TU.. AP... KAKA AK AT U MATK KU H U AT AK AHVE NKAT U KK.. ERTO KATU MUKKU ARENK SUUSA... SUNTSANNTA LA E PRTTLAHDENT.. SA AP. VL A. KUOR EKUJ PRTTNEMENPUSTO... VL/s NKATU. LAHNASAARE..... AP PRTT UJ AK... LA HN VL Uimapaikka.. MTTAKAAVA. Kuopio Pirttiniemi HAVANNEKUVA KUOPON KAUPUNK Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus....

2

3 SUUNNTTELU- JA KENTAMSOHJEET SSÄLTÖ OSA PENTALOKENTAJEN SUUNNTTELU- JA KENTAMSOHJEET - Yleiset suunnitteluohjeet - Julkisivut, rakennuksen ilme - Katot - Kerrosluku ja lattian korkeusasema - Autotalli tai -katos, talousrakennukset - Tontin liittyminen katuun - Aidat - Puusto - Hulevedet - Tontin pohjatutkis ja pintavaaitus - Rantatatontit ja rantarakentaminen - Korttelisuunnitelmakartan merkintöjen selitykset - Tonttiin kohdistuvia merkintöjä - Rakennusten sijoitteluperiaatteita OSA PHASUUNNTTELUN JA VHERKENTAMSEN OHJEET - Tontin pihasuunnitelma - Omien tarpeiden ja toiveiden arviointi - Oleskelupiha - Leikkipiha - Talouspiha - Hyötypuutarha - stutettava kasvillisuus - Luonnonalue ja puiden säilyttäminen - Kasvavien puiden suojelu - Maaston otoilu - Kivien käyttö piharakentamisessa OSA YLESTÄ KENNUSHANKKEESTA - Omakotikorkotukilaina matalaenergiatalon rakentamiseen - Suunnittelu - Tontinvuokraus - Rakennuslupa - Muut suunnitelmat - Tarkastukset ja katselkset - Rakentaminen - Liittymiskuluja - Toimipaikkojen osoitteet ja puhelinnumerot - Teknisen tilan suunnitteluohjeet - Postilaatikoiden sijoitteluohjeet - Jätehuolto Liite: - stutettavien kasvien aluerajauskartta merkkien selitys - Katualueiden ja tonttien rajalle istutettavat aidannekasvit omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet PRTTNEM

4

5 Pirttiniemen omakotirakentaja Tervetuloa Pirttiniemen asuntoalueelle. Olet valinnut uuden Saaristokaupungin rakennushankkeesi sijaintipaikaksi. Olemme osaltamme tehneet valmisteluja, jotta Pirttiniemen alueesta rakentuisi viihtyisä asuinalue. Tämä kirjanen sisältää alueelle laaditut kortteli- ja vihersuunnitteluohjeet sekä neuvoja rakennushankkeesi eri vaiheisiin. Nämä ohjeet liittyvät vuokrasopikseen tai tontin luovutusehtoihin. Ne sisältävät sekä rakentamistapaa koskevia sitovia ohjeita että suosituksia. Sitovat ohjeet on esitetty tekstissä lihavoituna. Tontin saajille pidetään suunnittelun alkuvaiheessa tiedotustilaisuus, jossa vielä tarkemmin selitetään ohjeita. Rakennushankkeesta ja utoksista yleensäkin on syytä neuvotella naapureiden kesken, jotta lopputulos odostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Muutostoivoksista voi neuvotella Kuopion alueellisessa rakennusvalvonnassa, jossa yhteyshenkilönä on valvonta-arkkitehti. Olet varmaan jo huomannut, että edessäsi on melkoista paperisotaa jo ennen ensimmäistä lapionpistoa. Sen yksinomaisena tarkoituksena on kuitenkin varmistaa, että talostasi ja sen lähiympäristöstä tulee viihtyisä, terveellinen ja turvallinen asuinpaikka perheellesi tuleviksi vuosikymmeniksi. Onnea rakennushankkeellesi omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet PRTTNEM

6 OSA PENTALOKENTAJEN SUUNNTTELU- JA KENTAMSOHJEET Ohjeen tarkoitus ja käyttö Ohjeen tarkoitus on auttaa rakentajia sovittamaan suunnitelmansa yhteen siten, että rakentamisen tuloksena syntyy viihtyisä ja tasapainoinen asuinympäristö. Vuokrasopikseen tai tontin luovutusehtoihin sisältyy ehto, joka edellyttää suunnittelu- ja rakentamistapaohjeiden noudattamista. Lähtökohtana ovat alueen rakentamisolosuhteet siten, että rakentaminen sovitetaan alueen vaihtelevaan maastoon ja ohjeista odostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia, esimerkiksi katunäkymiä. Ohje ja siihen liittyvä korttelisuunnitelmakartta antavat suuntaviivat tiettyihin peruskysymyksiin, suurin osa jää silti suunnittelijan hallittavaksi. Ohjeessa ja korttelisuunnitelmakartassa ratkaistuja peruskysymyksiä ovat: rakennuksen tai rakennusten sijoitus tontille rakennuksen sovitus maastoon katon pääharjansuunta julkisivujen väri ja materiaalit tontin aitaaminen hulevesien käsittely tontilla Ennen rakennussuunnittelun aloittamista tulee neuvotella rakennusvalvontaviraston kanssa, jotta kaavan määräykset ja rakentamisohjeen tavoitteet sekä mahdollisesti naapureiden jo laatimat suunnitelmat tulevat riittävästi huomioonotetuiksi jo luonnosvaiheessa. Neuvotteluvaiheessa tulee olla läsnä myös hankkeen pääsuunnittelija. Lisätietoja antaa valvonta-arkkitehti. Rantarakentamisessa tulee neuvotella ympäristönsuojelutoimiston kanssa rantaa koskevista määräyksistä. YLESET SUUNNTTELUOHJEET Säilytä tontilla alkuperäistä maastoa ja puustoa Korttelisuunnitelmassa rakennukset yleensä sijoitetaan lähelle katua. Näin on vaikeassa maastossa yleensä helpointa järjestää sisäänkäynnit ja ajo autotalliin jne. Tällöin on mahdollista säilyttää tontilla olevaa puustoa, kallioita ja kiviä. Käytä olemassa olevaa maastoa ja puustoa omaleimaisen pihasi lähtökohtana. Tontin turha pengertäminen ja louhiminen on paitsi kallista niin myös ikävän ja tavanomaisen näköistä. Rakennus pitää sovittaa olemassa olevaan maastoon. Suuret pengerrykset rinnemaastossa eivät ole sallittuja. Maaston pengertämistä ja täyttämistä sallitaan vain korttelisuunnitelmakartassa osoitetuilla tonteilla. Tasaisia tontteja on vain vähän. Useimmilla tonteilla suunnittelun lähtökohdaksi on otettu ns. rinneratkaisu eli rakennuksen lattiatasot on syytä porrastaa maastoa myötäillen. PRTTNEM omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

7 Varaa aikaa suunnitteluun ja käytä asiantuntijaa Pirttiniemessä maastoodot ovat vaihtelevia, tta samalla mielenkiintoisia ja ne tarjoavat hyvän lähtökohdan kaikenlaisille pientaloratkaisuille. Suunnittele ja mieti omien tavoitteittesi toteuttamista. Mieti näkymiä asunnostasi ulos, tontin valoisuutta eri vuorokauden ja vuoden aikoina. Tavoitteittesi toteuttamiseen on käytettävä ammattisuunnittelijaa. Suunnittelun osuus on vain utama prosentti hankkeen kustannuksista; siihen panostaminen maksaa aina itsensä taloudellisimpana ja toiminnallisimpana ratkaisuna sekä monipuolisempana asuinympäristönä. KATTOMUOTOVAHTOEHTO KATTOMUOTOVAHTOEHTO LEKKAUSESM. KENNUS RNTEEN SUUNTASEST LEKKAUSESMERKKEJÄ JULKSVUT, KENNUKSEN LME Suosi yhtenäisyyttä luovien perusratkaisujen ohella yksityiskohtia. Kehittele katoksia, kuisteja, pergoloita ja ulokkeita. Älä tee rumaa ja kömpelöä. Älä tyydy kaikkein yksinkertaisimpaan, laatikkomaiseen ratkaisuun. Sovita rakennus naapureihisi, tta suosi samalla rakennusta elävöittäviä ratkaisuja kuten porrastuksia, sisäänvetoja ja katon porrastuksia. Julkisivuissa on oltava yksi selkeä päämateriaali. Muita materiaaleja käytetään arkkitehtonisena tehosteena, esim. tiilijulkisivussa puupintaisia osia. Ristinurkkaisia tai pyöröhirsisiä hirsitaloja alueella ei sallita. Julkisivuväriä määriteltäessä tulee ottaa huomioon aluekokonaisuus. Vältä huomiotaherättävien tehostevärien käyttöä yleisvärityksessä. Mahdollisista rakennuksen porrastuksista aiheutuvat korkeat sokkelit ja kellarin seinät on käsiteltävä un julkisivupinnan tapaan. Muuraukset ulotetaan pääsääntöisesti vesikattoon asti, ei koko matkalta laudoitettuja seinien yläosia. LEKKAUSESM., KENNUS RNNETTÄ VASTAAN PÄÄTYESMERKKEJÄ PÄÄTYESMERKKEJÄ Rakennuksen poikkileikkaus- ja kattootoesimerkkejä kkunoiden puuosien on oltava peittomaalattuja. Pääsääntöisesti tulisi käyttää valkoista väriä tai hyvin vaaleita sävyjä. kkuna-aukotuksen osalta suositellaan käytettäväksi tavanomaisten mallien sijasta persoonallisempaa aukotusta. Kuisteissa tulisi käyttää mahdollisimman paljon lasiseiniä. KATOT Alueella käytettävä kattooto on harjakatto tai sen sovellutus (erilaiset pulpettikatot). Kattokaltevuus on yleensä :,. Korttelisuunnitelmassa erikseen osoitetuilla tonteilla kattokaltevuus on :,. Katon väri tulee olla koko alueella tumma tta materiaali on vapaasti valittavissa. Tontinhaltijat voivat pienalueittain (esim. katunäkymä) yhteisesti esittää rakennusvalvonnalle utakin kattokaltevuutta. Rakennusten pitää odostaa kuitenkin yhtenäisiä kokonaisuuksia. omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet PRTTNEM

8 KERROSLUKU JA LATTAN KORKEUSASEMA Alueella sallitaan yleisesti osittain -kerroksisten rakennusten rakentaminen. Rakentamisessa on otettava huomioon palomääräykset. Vaihteleva maasto sallii tontille kellarikerroksen rakentamisen, joko kokonaan tai osalle rakennusta. Sen lisäksi toiseen kerrokseen voidaan sijoittaa osa rakennettavasta kerrosalasta. Älä tee rakennusta liian matalalle. Pääperiaatteena on, että sisäänkäyntikerroksen lattia on aina kadun pinnan yläpuolella (vähintään cm ympäröivää maanpintaa ja cm kadun keskilinjaa korkeammalla). Korttelisuunnitelmakartalla on esitetty kunkin tontin ohjeelliset lattian korkeusasemat ja tontin täyttötasoja. Rannan läheisyyteen tai alavalle paikalle rakennettaessa on alimman lattiatason korkeusaseman oltava NN. m tai sen yläpuolella. Lattian korkeusasema katutasoon nähden. AUTOTALL TA -KATOS, TALOUSKENNUKSET Autotalli tai -katos sekä varastotilat esitetään sijoitettavaksi erilliseen rakennukseen tai päärakennuksen yhteyteen korttelisuunnitelmakartassa esitetyn periaatteen kaisesti. Jälkimmäisessä tapauksessa olisi autotalli yleensä syytä porrastaa asuinrakennuksesta erottuvaksi. Rinnemaastossa kadun alapuolisilla tonteilla rakennus on tarkoituksenkaista sijoittaa mahdollisimman lähelle katua, jolloin kadun ja rakennuksen välinen täyttötarve on mahdollisimman vähäinen. Autotallin sisäänajon edessä tontilla oleva vapaa tila tulee olla vähintään m. Päärakennuksen etäisyys kadun puoleisesta rajasta tulee olla vähintään m ellei korttelisuunnitelmassa toisin esitetä. PRTTNEM omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

9 TONTN LTTYMNEN KATUUN Autotallin korkeusasema on sovitettava huolellisesti kadun korkeusasemaan nähden. Ajoradan ja tontin välinen alue tulee käsitellä vastaavasti kuin autotallin tai -katoksen edusta, mielellään laatoittamalla. Korttelisuunnitelmassa on esitetty kadun keskilinjan korkeusasema (kadunreunan korko, ohjeellinen tontinrajan korko). Korttelisuunnitelmassa autotallin lattia on noin - cm kadun pinnan yläpuolella. Ajoluiskan kaltevuus kadunpuoleisesta tontinrajasta tontille tulee olla loivempi kuin :. ADAT Asuntokatujen varsilla ei suositella käytettäväksi rakenteellista aitaa, vaan piha-alue on korttelisuunnitelmassa esitetty rajattavaksi katualueesta pensasaidalla, -ryhmillä ja matalakasvuisilla puilla. Erityisperusteella voi rakennusvalvonta myöntää poikkeuksia ympäristölliset seikat huomioon ottaen. Tonttien välit Mahdollisen aidan korkeus, malli ja väri on sovittava naapurusten kesken. Naapureiden aidan värin tulee näkyä rakennuslupahakeksessa. Umpinaisen aidan viereen tulee istuttaa pensaita tai köynnöksiä vaikutelman pehmentämiseksi. Jokaisen tontin etupihalle tulee istuttaa vähintään yksi puu, mikäli olemassa olevia puita ei voida säilyttää. Rantatonteilla aita ei saa ulottua vesirajaan saakka. Rakennettua aitaa ei saa tuoda metriä lähemmäksi vesirajaa vaan ranta tulee jättää mahdollisimman luonnonkaiseksi. omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet PRTTNEM

10 PUUSTO Liito-oravan liikkumisväylien (pl-) alueilla olemassa oleva puusto on säilytettävä tai täydennettävä liito-oravan liikkumisen kannalta riittävällä puustolla. Tonttien peräosissa ja erityisesti puistoon rajoittuvilla tontin osilla tulee säilyttää yhtenäisiä puuryhmiä. Näillä alueilla tulee säilyttää myös aluskasvillisuutta. Yksittäiset suuret puut, jotka kelpaavat pihapuiksi säilytetään. Ennen rakentamaan ryhtymistä tontilla on suoritettava puustokaitus. Rakennuslupavaiheessa asemapiirustuksessa on esitettävä kaadettavat ja säilytettävät puut. Lehtipuiden ja mäntyjen lisäksi tulee varsinkin luonnonvaraisena säilyvillä ranta-alueilla säästää myös kuusia. Varsinkin rannan osalta tulee käyttää harkintaa puiden poistossa. Pihan peruskasvit ja keskeiset puustoisina säilytettävät alueet on esitetty korttelisuunnitelmakartassa. Puistoon rajoittuvat tontin rajat olisi syytä jättää aitaamatta. Puistoon rajoittuvilla osilla säilytetään puustoa ryhminä ja täydennetään sitä erityisesti lehtipuilla. Tarkempia piharakentamista koskevia ohjeita on esitetty osassa. HULEVEDET (sade- ja sulamisvedet) Tontin hulevedet tulee kerätä pääsääntöisesti päällystetyiltä pinnoilta, kuten piha-alueilta, autopaikoilta ja katoilta. Kattovedet, salaojavedet ja pihavedet tontin päällystetyiltä alueilta johdetaan sadevesiviemäriin. Mikäli tämä ei ole mahdollista, voidaan vedet imeyttää tontin maaperään imeytyskentän kautta, edellyttäen ettei siitä ole haittaa naapureille. Hulevesiä ei saa johtaa avo-ojissa suoraan järveen, vaan ne on imeytettävä vähintään metrin päähän rannasta. Hulevedet käsitellään keskitetysti kosteikkoalueilla. TONTN POHJATUTKMUS JA PNTAVAATUS Ennen rakentamaan ryhtymistä tulee tontilla tehdä yksityiskohtainen pohjatutkis ja pintavaaitus. Täyttöalueet on pääosin esitetty korttelisuunnitelmassa. Koska täyttö on erittäin vaativa maarakennusvaihe, on se tehtävä huolella ja yhteistyössä naapuritontin kanssa. Perustamisessa tulee käyttää paalutusta tai syvälle vietyjä anturoita. Korttelisuunnitelmassa rakennukset on sijoitettu mahdollisimman lähelle katualuetta, jolloin täyttöalueet jäävät pieniksi ja paalutus voidaan toteuttaa esim. yhteistoimituksena. NTATONTT JA NTAKENTAMNEN Vesialueen puolella toimittaessa on aina selvitettävä, tarvitsevatko tehtävät toimenpiteet vesilain kaisen luvan. Lisätietoja vesialueen käsittelystä antaa Pohjois-Savon ELY-keskus (p. ). Lupaa ei tarvita vähäiseen rannan ruoppaamiseen, millä tarkoitetaan laiturin ja pieniotoisen uimarannan edellyttämiä toimenpiteitä. Ruoppausmassojen läjitys järveen, rannan u täyttäminen ja maalaiturien rakentaminen ei ole sallittua. Rantaan voidaan sijoittaa tonttikohtainen, kevytrakenteinen laituri, jonka koko on alle m. Laiturirakenteet eivät saa olla raskaat ja massiiviset. Rantatonteille suositellaan ponttoonilaitureita. Tonttien rantaviiva on säilytettävä mahdollisimman luonnonkaisena. Rannassa olevat lohkareet ja suuret kivet on pääsääntöisesti säilytettävä. Laiturin yhteyteen voidaan kuitenkin rakentaa pieniotoinen, rannan otoihin sopeutuva uimaranta, jonka molemmin puolin tulee jättää luonnontilaista rantaa. Uimarannalle voidaan tarvittaessa lisätä hiekkaa. Keskiveden korkeus on otettava huomioon myös rakentamisessa. Asunnon alimman lattiatason tulisi olla vähintään tason NN. yläpuolella. Aitaa ei saa rakentaa kymmentä metriä lähemmäksi vesirajaa, mistä eteenpäin tonttien rajaaminen on hoidettava kasvillisuuden avulla. Rannan tuntumassa tulisi säilyttää luonnonkaista aluskasvillisuutta ja välttää rantaan saakka ulottuvaa nurmettamista. Tontille voidaan rakentaa pieniotoisia oleskelualueita ja grillikatoksia (alle m). PRTTNEM omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

11 Korttelin tonteille..., sallitaan rantasaunan rakentaminen ( m). Uutta saunaa ja grillikatosta (alle m) ei saa rakentaa metriä lähemmäksi tontin rannan puoleista rajaa eikä metriä lähemmäksi tontin rajaa. KORTTELSUUNNTELMAKARTAN MERKNTÖJEN SELTYKSET Rakennuksen sijainti Tonteilla, joiden rakennusala ulottuu naapuritontin rajaan saakka, tulee rakennuksen etäisyyden naapuritontin rakennusalasta (rajasta) olla vähintään metriä ellei rakenneta samanaikaisesti kiinni naapurirakennukseen. Rakennuksen sijoittelussa on otettava huomioon naapurin rakentaminen. Pääikkunan eteen saadaan näin metriä rakentamamatonta tilaa, mikä mahdollistaa asuinhuoneiden pääikkunoiden sijoittamisen myös rakennuksen rajan puoleiselle sivulle ja kun ne näin ovat vähintään metrin päässä naapurin päärakennuksesta. Autotalli saa olla metrin päässä tonttien välisestä rajasta, ellei rakenneta samanaikaisesti kiinni naapurirakennukseen. () Suluissa oleva kerrosluku osoittaa vaihtoehtoisen talotyypin (lattiatasot ja rakennuksen sijainti selvitettävä erikseen). [. Hakasuluissa oleva luku on autotallin/-autokatoksen ohjeellinen korkeusasema. Katon väri: Mu tumma, sitova, materiaali vapaa TASAMAAN TYYPP Yksikerroksinen, ainakin asuintilat voidaan toteuttaa yhdessä tasossa. Ratkaisu voi olla myös osittain kaksikerroksinen.. Rakennuksen asuintilojen lattiatason ohjeellinen korkeusasema (autotalli-varasto -osa voi tarvittaessa olla eri tasossa). LOVAN RNTEEN TYYPP Yksikerroksinen, porrastettu vähintään kahteen tasoon. Ratkaisu voi olla myös osittain kaksikerroksinen.. (.) Ylemmän ja alemman lattiatason ohjeelliset korkeusasemat (lattiatasoja voi olla useampiakin). lman sulkuja oleva luku on kadunpuoleisten asuintilojen lattiatason korkeusasema (autotalli-varasto-osa voi tarvittaessa olla eri tasossa). / JYRKÄN RNTEEN TYYPP Osittain kaksikerroksinen, ylärinteen puolelta yksikerroksinen, alarinteen puolelta kaksikerroksinen. Erityistapauksissa ratkaisu voi olla myös osittain kolmikerroksinen (katkoviivat).. (.) Ylemmän ja alemman lattiatason ohjeelliset korkeusasemat. lman sulkuja oleva luku on kadunpuoleisten asuintilojen lattiatason korkeusasema (autotallivarasto-osa voi tarvittaessa olla eri tasossa). TASAMAAN TYYPP / KAKSKERROKSNEN Kokonaan tai osittain kaksikerroksinen.. Rakennuksen alemman asuinkerroksen lattiatason ohjeellinen korkeusasema (autotalli-varasto-osa yleensä erillisenä). LOVAN RNTEEN TYYPP / KAKSKERROKSNEN Kaksikerroksinen, porrastettu vähintään kahteen tasoon.. (.) Ylemmän ja alemman lattiatason ohjeelliset korkeusasemat. lman sulkuja oleva luku on kadunpuoleisten asuintilojen lattiatason korkeusasema (autotalli-varasto-osa voi tarvittaessa olla eri tasossa). omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet PRTTNEM

12 pp. :.. / JYRKÄN RNTEEN TYYPP / OSN KOLMKERROK- SNEN Osittain kolmikerroksinen, ylärinteen puolella yksikerroksinen, alarinteen puolella kaksi- tai kolmikerroksinen. (Autotalli-varasto-osa voi tarvittaessa olla eri tasossa). TONTTN KOHDSTUVA MERKNTÖJÄ: ASEMAKAAVAMERKNNÄT: h Rakennusalalla olevan rakennuksen suurin sallittu keskikorkeus metreissä ( rakennuksen vaipan pinta-ala / rakennuksen piiri). e. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. etä- Rakennuksen etäisyyden naapuritontin rakennusalasta tulee olla vähintään merkinnän osoittama metrimäärä ellei rakenneta samanaikaisesti kiinni naapurirakennukseen. (Huom! Korttelit ja etä-) ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. Merkintä osoittaa, että alueelle on laadittu rakentamistapaohje. klvl- Rakennukset on liitettävä MRL a edellytysten kaisesti kaukolämpöverkkoon. KORTTELSUUNNTELMAKARTAN JA KEN- TAMSTAPHJEEN MERKNNÄT: STOVAT:. m pu [.... KP KP KP. KP katupysäköinti KP. KP Päärakennuksen harjan suunta on STOVA (Ks). Talotyyppi on STOVA (Ks,Ro). :,Kattokaltevuus on STOVA (Ks,Ro). m KP Katon väri (tumma) on STOVA (Ks,Ro). Autotallin etäisyys kadun puoleisesta tontin rajasta on STOVA. Kunnallisteknisten linjojen liittymäpaikat ovat STOVA (Ks). Katualueella olevien laitetilojen (jakokaapit) paikat ovat STOVA (Ks). Valaisinpylväiden paikat ovat STOVA (Ks). stutettavan kasvilajit (esim. KPkotipihlaja jne.) ovat STOVA (Ks). OHJEELLSET:. h e. etä- ap/as [.). Rakennuksen sijoitus on OHJEELLNEN (Ks). Autotallin lattian korkeusasema on OHJEELL- NEN (Ks). Rakennuksen asuintilojen lattiatason korkeusasema on OHJEELLNEN (Ks). Ote korttelisuunnitelmakartasta. KP kotipihlaja, Sorbus aucuparia Annetut lattian korkeusasemat on sidottu esitettyyn paikkaan. Ks Korttelisuunnitelmakartta Ro Rakentamistapaohje PRTTNEM omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

13 KENNUSTEN SJOTTELUPERAATTETA Korttelisuunnitelman sitovasti määrittämät kadunvarsi-istutusten kasvilajit (puut ja pensaat katuviheralueen ja rakennuksen välisellä alueella sekä n. m:n pituisella matkalla tonttien välissä). m Kaupungin kylvämä nurmikko ja istuttamat katupuut. Vuokraehtojen kaan tontinhaltija hoitaa tontin edustalla olevan nurmikon. Kaupunki hoitaa katualueelle istutetut puut. n. m Korttelin sisäosissa (takarajat ja sivurajat rakennuksen kohdalta takarajalle) tonttien välirajojen aitaustapa (rakenteellinen aita, pensaat tai u kasvillisuus) vapaampi (edellyttää kaikkien osapuolten hyväksymistä eli rakennusluvan yhteydessä naapurin suostus)., m katuviheralue omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet PRTTNEM

14 OSA PHASUUNNTTELUN JA VHERKENTAMSEN OHJEET Yleistä Tontin suunnittelusta ja viherrakentamisesta on annettu sekä sitovia määräyksiä että suosituksia. Sitovat määräykset löytyvät asemakaavasta ja korttelisuunnitelmasta. Näillä määräyksillä halutaan vaikuttaa asuinalueen kaupunkikuvalliseen ilmeeseen. Ne kohdistuvat pääsääntöisesti tontin katualueeseen liittyvään tontinosaan sekä tontilla säilytettävään luonnonkasvillisuuteen. Tässä yhteydessä annetaan vinkkejä ja suosituksia, joita voi hyödyntää pihasuunnittelussa ja viherrakentamisessa. TONTN PHASUUNNTELMA Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on pihasuunnitelman teko tontille. Suunnitelma pihan käytöstä ja istutuksista esitetään asemapiirustuksessa. Piirustuksen mittakaava on :. Pihasuunnitelmassa esitetään seuraavat asiat: rakennettavaksi aiotut rakennukset, rakennelmat ja aidat pihan korkeusasemat ja pintavesijärjestelyt pihan jäsentely käyttötarkoituksen kaan: o ajo- ja jalankulkuväylät sekä autopysäköinti o kuivatus- ja tuuletuspaikat sekä jätepiste o oleskelu- ja leikkialuee kasvillisuus: o säilytettävät ja kaadettavat puut * säilytettävän kasvillisuuden osalta on noudatettava alueelle laadittua asemakaavaa ja korttelisuunnitelmaa o uudet istutukset * istutuksia suunniteltaessa on noudatettava alueelle laadittua korttelisuunnitelmaa * istutettava kasvillisuus on nimettävä pintojen päällysteet ja rajaukset ilmansuunnat naapuritontit ja niiden rakennusalueen rajat vähintään kuuden metrin päähän rajasta OMEN TAEDEN JA TOVEDEN ARVONT Ennen pihasuunnittelun aloittamista kannattaa kirjoittaa toiveiden ja tavoitteiden lista sekä huomioida korttelisuunnitelman asettamat vaateet. Tärkeää on miettiä mitä kukin perheenjäsen pihassa haluaa tehdä. Seuraavaksi on syytä pohtia mitä pihalla tahdotaan nähdä ja kokea sekä mitä pihasta halutaan näyttää ille. Tärkeää on myös listata lempikasvit ja miettiä kuinka paljon on halukas käyttämään aikaa pihan hoitamiseen. Neuvotelkaa pihanne jäsentelystä ja rajapintojen käsittelystä naapurienne kanssa. Omien tarpeiden ja toiveiden listauksen jälkeen kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen, joka suunnittelee toiveista ja tavoitteista toimivan kokonaisuuden. PRTTNEM omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

15 OLESKELUPHA Paras oleskelupaikka pihalla on talon etelä- tai länsiseinustalla. Pihan avautuessa itään oleskelupaikka on usein syytä sijoittaa kauemmaksi seinustalta, paikkaan, missä se saa ilta-aurinkoa. Oleskelupaikan lähellä pääsevät oikeuksiinsa läheltä katseltavat, odoiltaan ja väreiltään herkät kasvit. Oleskelupaikka mitoitetaan tilan tarpeen kaan. Esimerkiksi x m:n alueelle sopii pöytä, - tuolia ja pieni grilli. Oleskelupaikka tarvitsee näkö- ja tuulensuojan. LEKKPHA Lasten leikkitilat sijoitetaan tontin aurinkoiseen ja turvalliseen osaan. Tärkeimpiä leikkitarpeita ovat hiekka ja vesi sekä niitä täydentävät inaiset leikkivälineet. Yksinkertaisen keinun voi sijoittaa esim. pergolan yhteyteen. Myrkyllisiä kasveja on syytä välttää pienimpien lasten leikkipaikan välittömässä läheisyydessä. omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet PRTTNEM

16 TALOUSPHA Talouspiha sijoitetaan paikkaan, mikä ei näy oleskelutiloihin eikä kadulle. Näkösuojana käytetään aitoja, pensasistutuksia tai niiden yhdistelmiä. Talouspihaan sijoitetaan pyykinkuivausteline ja tarvittaessa tuuletusteline. Roska-astiat sijoitetaan mieluimmin vajan yhteyteen, helposti tyhjennettävään paikkaan. Oikein suunniteltua ja varustettua talouspihaa voidaan käyttää askartelu- ja työpihana. HYÖTYPUUTARHA Erillinen hyötypuutarha kannattaa tontille perustaa siinä tapauksessa, että asukkaat ovat innostuneita hyötykasvien viljelystä ja tontilla on käytettävissä tai sinne voidaan edullisesti hankkia viljelykelpoista maata. Hyötytarha voidaan suunnitella ja rakentaa oleelliseksi tontin osaksi. Hyötykasveja voidaan kasvattaa myös koristekasvien tapaan pensas- ja perennaryhmissä. PRTTNEM omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

17 STUTETTAVA KASVLLSUUS Kasvillisuuden tehtävänä on pihan kaunistamisen ja näkösuojan odostamisen lisäksi pihan jäsentäminen ja suojaaminen tuulilta, pölyltä sekä roiskeilta. Kunnolliset kasvualusta, hyvät terveet ja kestävät taimet, huolellinen istutustyö sekä riittävä hoito johtavat kasvien jatkuvaan menestymiseen. Parhaiten menestyvät kotimaista alkuperää olevat, menestymisalueille -V suositellut kasvit. LUONNONALUE JA PUDEN SÄLYTTÄMNEN Sitovat ohjeet Kauimpana kadusta olevat tontin osa säilytetään luonnonvaraisena. Korttelisuunnitelmassa esitetty rajaus on ohjeellinen ja täsmennetään maastossa paikan olosuhteiden kaan. Rakennettavalla tontin osalla säilytetään yksittäisiä puita, jos ne laadultaan ja sijainniltaan ovat pihapuiksi sopivia. Luonnonvaraisen alueen rajaus, puiden poisto- ja harvennussuunnitelma esitetään rakennuslupaa haettaessa. Luonnonalueilla säilytetään sekä puita että aluskasvillisuutta. Rakennusaikaisen kasvien säilymisen varmistaa liikkumista estävä aita. Harvennuksessa säästetään ensi sijassa nuoria, elinvoimaisia ja kaunisotoisia puita. Luonnonvaraisen sekametsän säilyminen on varmistettava säästämällä lehtipuiden lisäksi myös mäntyjä ja kuusia. Suositukset Luonnonalueen kasvillisuutta voidaan täydentää sopivilla luonnonkasveilla. Varovainen lannoitus vahvistaa luonnonaluetta ja lisää kulutuskestävyyttä. omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet PRTTNEM

18 KASVAVEN PUDEN SUOJELU Matalissa - cm:n täytöissä puiden juuristolle levitetään kevytsora- tai sepelikerros. Kaivon rengasta tai uta tukea ei tarvita. Yli cm:n täytöissä asetetaan rungon tyvelle kaivonrengas tai u tuki ja kuoppa täytetään kevytsoralla tai sepelillä. Kaikissa täytöissä vettä ja ilmaa läpäisevän kerroksen on ulotuttava puiden toimivaan juuristoon asti (latvuksen ulkopiirin kohdalle asti). Erikoisen arvokkaiden puiden juuristojen veden ja ilman saanti turvataan täyttöjen kohdalla salaojaputkilla. Juuriston katkaisukohtaan kasvaa uusi, veden ja ravinteiden ottoon kykenevä juuristo, jos katkaisupaikkaan pannaan maahan kasvuturvetta ja pidetään turve kosteana, ks. kuva. Puiden rungot suojataan rakennusaikana laudoilla alaoksiin asti. Pehmikkeenä käytetään esim. vaahtoovia. Juuristo suojataan tiivistymiseltä esim. rakentamalla aita tai mm:n sorakerroksella, joka poistetaan rakennustöiden päätyttyä. MAASTON MUOTOLU Sitovat ohjeet Tonttia ei saa täyttää yhtenäiseksi, tontin rajoja seuraavaksi tasoksi. Kaikki luiskat, olivatpa ne tontin rajoilla tai tontin sisällä, on kunnostettava ja hoidettava. Turhaa maaston uttamista on vältettävä, tta jos maastoa utetaan, se on tehtävä huolella. Suositukset Mikäli tarvitaan tukiureja tms. maastorakenteita niissä suositellaan käytettäväksi paikalla olevia kiviä. Nurmena voidaan helposti hoitaa : luiska, pensastona voidaan hoitaa loivemmat kuin :, luiskat. Luiskan voi myös kivetä. Luiskat joiden kaltevuus on > :, > :, voidaan istuttaa pensaille tai perennoille ilman luiskaa tukevia rakenteita. Luiskat joiden kaltevuus on suurempi kuin :, on kivettävä tai tuettava uten. PRTTNEM omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

19 KVEN KÄYTTÖ PHAKENTAMSESSA Kiviä voidaan käyttää monin eri tavoin piharakentamisessa mm. tukiureihin, kivikkoryhmien rakentamiseen, sokkelin varren kiveämiseen ja istutusalustojen reunuksena. ESMERKK LUONNONKVEN KÄYTÖSTÄ PHAN KENTAMSESSA Luonnonkivistä rakennettu tukiuri. Luonnonkivillä tuettu luiska. Leveä, matalilla tukireunuksilla tuettu istutusalue. Kapea kiviurein tuettu istutusalue. stutusalue KVKKORYHMÄ koostuu eri kokoisista kivistä ja niiden väliin jätettävistä istutusalueista. Kivien asennus aloitetaan istutusalueen reunasta, suurimmat kivet reunaan. Kenttäkiveys Ø - mm Askelmakivet Pystyssä olevat kivet omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet PRTTNEM

20 MUKULAKVESTÄ TEHTY VESKOURU Kivet asetetaan tiiviisti toisiinsa kiinni. Suurimmat kivet reunoille. Kivien koko Ø - mm KENTTÄKVEYS KENNUKSEN JA STUTUKSEN VÄLSSÄ Kivet upotetaan kivituhkaan tiiviisti siten, että alle jää - cm kivituhkaa. Kivet juntataan maahan ja saumat lakaistaan täyteen kivituhkaa, joka tiivistetään vedellä. Kiveys tuetaan lankuilla x mm (painekyllästetty puu). PRTTNEM omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

21 OSA YLESTÄ KENNUSHANKKEESTA OMAKOTKORKOTUKLANA matalaenergiatalon rakentamiseen Lainahakes tulee jättää kaupungin asuntotoimeen Suokatu. Varsinainen hakuaika on yleensä tammikuu. Hakeksia otetaan vastaan kuitenkin jatkuvasti. Hakuajan jälkeen tulleet hakekset käsitellään saapumisjärjestyksessä kunnalle annetun myöntämisvaltuuden rajoissa. Ennen rakentamiseen ryhtymistä tulee varmistaa hankkeen rahoitus kokonaisuudessaan. Välttämätöntä on myös tehdä laina-ajan kattava asumiskustannuslaskelma. On kavampaa elellä, jos tulot asumis- ja lainakustannusten lisäksi riittävät uhunkin. Lainan sisältö, ehdot, tulorajat ym. selvitetään toisaalla. Seuraavassa annetaan lyhyt ajo-ohje, miten hakijan tulee toimia hakiessaan korkotukilainaa omakotitalon rakentamiseen.. Asiakas käy pankissa (pankeissa tai ussa rahalaitoksessa) selvittämässä lainansaantimahdollisuutensa (varsinaista lainapäätöstä ei tässä vaiheessa tehdä).. Asiakas käy asuntotoimessa selvittämässä edellytykset (tulorajat, varallisuus) saada omakotitalon rakentamislainalle korkotukea.. Asiakkaalle varataan hakeksesta vuokratontti kaupunkiympäristön palvelualueen maaomaisuuden hallintapalvelusta (Suokatu ) tai hän hankkii ualta omistustontin/vuokratontin. Tontin voi hankkia tietysti jo paljon aikaisemminkin.. Rakentaja toimittaa asuntotoimeen omakotikorkotukilainahakeksen, perheen tulo- ja omaisuusselvitykset. Tonttiasiat voivat olla vielä kesken.. Kun hakijan lainaoikeus on todettu, pyydetään asuntotoimeen hankkeen rakennuspiirustukset, kustannusarvio, hanketiedot ja energiaselvitys.. Kustannukset, suunnitelmat ja matalaenergisyys hyväksytään. Asuntotoimi hakee hankkeelle valtion asumisen rahoitus ja kehittämiskeskukselta (A:lta) korkotukilainan myöntämisvaltuuden.. Asuntotoimi tekee alustavan korkotukilainavarauksen/päätöksen ja ilmoittaa rakentajalle omakotitalon kustannusten, suunnitelmien ja korkotukilainan enimmäismäärän hyväksymisestä sekä antaa rakentajalle lomakkeen, jolla pankki ilmoittaa omat lainaehtonsa.. Rakentaja toimittaa asuntotoimeen pankin todistuksen lainan enimmäismäärästä, laina-ajasta, koroista ja lyhennyksistä sekä hankkii omakotitalolle rakennusluvan.. Asuntotoimi tekee kirjallisen lainan hyväksymispäätöksen. Päätöksessä hyväksytään lainan ehdot, lisäksi siinä on maininta omakotitalon käyttämisestä omana asuntona. Päätös lähetetään tiedoksi lainansaajalle, myöntäjälle ja valtiokonttorille.. Pankki myöntää lainan omakotirakentajalle asuntotoimen päätöksen kaisesti.. Tarvittaessa alueellinen rakennusvalvonta (Suokatu C) tekee valmiusastetarkastuksia. HAKEMUKSET tehdään Valtion asuntorahaston lomakkeille, joita saa asuntotoimesta, /asuminen ja liitteinä toimitetaan: kaikkia yli -vuotiaita koskevat veroliput viimeksi vahvistetusta verotuksesta kaikkia yli -vuotiaita koskevat selvitykset nykyisistä kuukausituloista, palkkatodistus tai tilinauha, eläketodistus ja opiskelijoilta opiskelijatodistus mahdollinen raskaustodistus arvio entisen omaisuuden käyvästä arvosta esim. osakkeesta, kesämökistä tai usta kiinteistöstä ja lainanantajan todistus em. omaisuuteen kohdistuvista lainoista todistus rakennustontin varaamisesta taikka jäljennös tilan tai tontin ostokauppakirjasta karttaote haja-asutusalueella sijaitsevasta rakennuspaikasta energiaselvitys matalaenergisyysvaatiksen täyttämisestä ut mahdolliset selvitykset, joilla voi olla vaikutusta lainan saantiin. omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet PRTTNEM

22 Enimmäistulot (bruttotulot - vähennykset) omakotikorkotukilainan saamiseksi Henkilöluku Tulot. /kk Yli henkisen perheen tulorajaa korotetaan eurolla. Kuukausituloista vähennetään: jos perheessä on useita tulonsaajia, eniten ansaitsevaa lukuun ottamatta kultakin enintään hakemisvuonna alle vuotiaasta lapsesta vuorotyöstä enintään % maksamattomista valtion takaamista opintolainoista todistettavissa olevat lasten elatusmaksut Lainan määrä, lainaehdot ja lainan myöntäjä Lainan määrä on enintään % hyväksytyistä rakennus- ja tonttikustannuksista lainoitettavien neliöiden osalta. Varallisuus voi pienentää lainan määrää. Vähimmäislaina-aika on vuotta. Asuntotoimi suosittelee vähintään vuoden laina-aikaa. Korko saa olla enintään pankin samanlaisiin tarkoituksiin myöntämien lainojen koron suuruinen. Lainan myöntää pankki, luottolaitos, vakuutusyhtiö tai eläkelaitos. Lainoitettavien neliöiden enimmäismäärät Lainoitettavien neliöiden enimmäismäärä määräytyy perheen henkilöluvun kaan. henk. tai pienempi m henk. m henk. tai suurempi m Yli henkisille perheille lisätään lainoitettavaa pinta-alaa m/lisähenkilö. Jos ruokakuntaan kuuluu puolisot, joista kumpikaan ei ole hakemisajankohtana täyttänyt vuotta ja heillä on yksi lapsi, sovelletaan nelihenkiselle ruokakunnalle säädettyä enimmäismäärää. Huoneistoala saa ylittää enintään m:llä edellä mainitut neliömäärät. Lainan hyväksyminen korkotukilainaksi Asuntotoimi lähettää lainanhakijoille alustavan lainapäätöksen hyväksyttävissä olevista rakennus- ja tonttikustannuksista. Korkotukilainaksi hyväksymisen edellytys on, että asuntotoimi on hyväksynyt ok-talon suunnitelmat ja kustannukset ennen töiden aloittamista ja hankkeelle on saatu rakennuslupa. Matalaenergiavaatis on toteuduttava. Korkotukilainaksi lopullista hyväksymistä varten asuntotoimeen tulee toimittaa lainan antajan ilmoitus, josta tulee käydä selville lainan määrä, käyttötarkoitus, laina-aika, lyhennykset, korko, viitekorko ja korkomarginaali sekä ihin vastaaviin tarkoituksiin myönnettävien lainojen keskikorko. Korkotuen määrä, maksuaika ja maksaja Omakotikorkotukilainalle maksetaan korkotukea korkotukilainasta perittävän vuotuisen koron siitä osasta, joka ylittää, prosenttia lainavuosittain seuraavasti: - vuotta % - vuotta % Valtiokonttori maksaa korkotuen lainanmyöntäjälle kaksi kertaa vuodessa. Asunnon käyttö ja luovutus Asuntoa on käytettävä omana asuntona. Asunto voidaan myöhemmin vuokrata tai myydä vapaasti. PRTTNEM omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

23 Korkotuki lakkaa asunnon luovutuspäivästä, jollei korkotukilainaa käytetä kk:n kuluessa luovutuksesta uudelleen oman asunnon hankintaan. Hankittavalle asunnolle ei ole rajoituksia esim. hinnan tai pinta-alan suhteen. Verovähennysoikeus Lainansaajan maksettavaksi jäävät korkotukilainan korot voidaan vähentää verotuksessa. SUUNNTTELU Rakentamista ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), Maankäyttö- ja rakennusasetus (M) ja Suomen rakentamismääräyskokoelma. Kunnan tasolla lisää ohjeita on Kuopion kaupungin ja Vehmersalmen rakennusjärjestyksissä. Taajama-alueella rakentamista ohjaa asemakaava. Lisäksi uusille alueille on laadittu korttelisuunnitelma ja suunnittelu- ja rakentamisohje, minkä noudattaminen on tontin vuokrasopiksen ehtona. Pientalon suunnittelijalta vaaditaan taitoa sovittaa yhteen rakentajan toiveet, rakennuslainsäädännön vaatikset, kaavamääräykset ja korttelisuunnitelman ohjeet ja suositukset. Toimivan, viihtyisän ja kauniin asuinrakennuksen suunnittelu on vaativa tehtävä, josta parhaiten suoriutuu kokenut ammattisuunnittelija (vähintään talonrakennuspuolen rakennusmestari). TONTNVUOKUS Tontti varataan tontinsaajalle, mikäli alueen kunnallistekniikka ei ole valmis. Tällöin tontista peritään varausmaksu, joka määräytyy maapoliittisen ohjelman kaan. Valmiin kunnallistekniikan piirissä olevat tontit vuokrataan heti. Maanvuokraa aletaan periä vuokra-ajan alusta alkaen. Ennen rakennusluvan hakemista tontinsaajan on tehtävä maanvuokraussopis Kuopion kaupungin kanssa. Tontin vuokraoikeus on kiinnityskelpoinen, kun maanvuokraussopis on allekirjoitettu. Rakennusluvan saaminen edellyttää tontin hallintaoikeutta. Ohjeita tontinvuokrauksesta saa kaupungin tonttipalvelusta, Suokatu, p. ja. KENNUSLUPA Rakennusvalvonta on laatinut ohjeen pientalorakentajille - Pientalo-ohje, joka on internetissä osoitteessa kohta kaupunkiympäristö/rakennusvalvonta. Ohjetta saa myös rakennusvalvonnasta. Luvan hakemisen ajoittaminen Rakennuslupahakekset on jätettävä Kuopion alueelliseen rakennusvalvontaan, Suokatu, parisen kuukautta ennen rakennustöiden ennakoitua alkamisajankohtaa. Lupahakesten käsittelyssä ja lupapäätöksen saamisessa on ihannetapauksessakin varauduttava viikkoon. Asiakirjojen korjaaminen ja täydentäminen lykkää päätöksen saantia viikon kerrallaan. Opastus ja neuvonta Omakotirakentajalla ja suunnittelijalla on mahdollista saada neuvontaa rakennuksen suunnitteluun liittyvissä asioissa jo luonnosvaiheessa Kuopion alueellisen rakennusvalvonnan valvonta-arkkitehdilta. Neuvontatilaisuudessa tulee olla kana suunnittelun laadusta vastaava pääsuunnittelija. omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet PRTTNEM

24 Piirustusten ennakkotarkastus Omakotirakentajat voivat halutessaan jättää rakennuspiirustukset ennakkotarkastukseen jo ennen tontin vuokratodistuksen saamista. Hakijalle annetaan mahdollisuus tarvittaessa korjata niitä siten, että tontin vuokrakauden alkaessa rakennustarkastaja voi myöntää luvan. Luvan myöntämisen edellytys on, että hakija oma-aloitteisesti täydentää hakesasiakirjat. Tällä ennakkotarkastuksella omakotirakentaja välttyy joutumasta rakennusvalvontaviraston joka keväiseen hakesruuhkaan. Ennakkotarkastuksessa on tosin rakentajan kannalta se riski, ettei tontinvuokrauspäätös olekaan myönteinen. Rakennusvalvontavirasto laskuttaa lupamaksun rakennusluvan myöntämisen jälkeen. Lupahakes Kaikkia lupahakekseen tarvittavia lomakkeita saa rakennusvalvonnasta ja internetistä osoitteesta kohta kaupunkiympäristö/rakennusvalvonta Lupahakeksen käsittely ja luvan antaminen Lupa-asiakirjoja tarkastaa viikoittain rakennusvalvontaviraston henkilökunta. Rakennusluvat myöntää viikoittain rakennustarkastaja. Päätökset annetaan luvanhakijoille keskiviikkona. Vastaava työnjohtaja Rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin hankkeella on rakennuslupa, rakennustarkastajan hyväksymä rakennustöiden vastaava työnjohtaja ja aloituskokous on pidetty. Hakeslomakkeita saa rakennusvalvonnasta ja internetistä osoitteesta fi, kohta kaupunkiympäristö/rakennusvalvonta Vastaavalta työnjohtajalta edellytetään vähintään rakennusmestarin tutkintoa. Vastaavan työnjohtajan vastuualue on hyvin laaja. On suotavaa, että vastaava työnjohtaja asuu paikkakunnalla. Rakentajan on syytä tarkistaa, ettei hänen valitsemallaan henkilöllä ole ennestään valvottavana niin monta kohdetta, ettei hän suoriudu tehtävästään. MUUT SUUNNTELMAT Pääpiirustusten lisäksi on rakentajan teetettävä rakenne-, sähkö- ja LV-suunnitelmat piirustuksineen. Erikoissuunnitelmat toimitetaan lupapäätökseen merkittyjen ehtojen kaisesti rakennusvalvontaan. Sähkö- ja lämpöpiirustukset tarkastaa Kuopion Energia ja vesijohto- ja viemäröintipiirustukset sekä ilmanvaihtosuunnitelmat rakennusvalvonta. TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET Lupapäätöksestä ilmenee, mitä tarkastuksia rakennustöiden edistyessä on suoritettava. Nämä on joko vastaavan työnjohtajan tai rakentajan pyydettävä rakennusvalvontaan. PRTTNEM omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

25 KENTAMNEN Kunnallistekniikka Rakennettavat katu-, vesi-, viemäri-, sadevesi-, kaukolämpö- ja sähköverkostot sekä laajakaista- ja kaapeli TV-järjestelmät pyritään saamaan valmiiksi tonttien hakuvaiheessa ilmoitetun tavoiteaikataulun kaisesti. Tämän jälkeen voivat rakennustyöt tonteilla alkaa. Ajoneuvoliittymän rakentaminen ajoradan reunasta alkaen kuuluu tontin haltijalle. Työmaaliikenne Rakentamisaikana liikenne alueella hoidetaan katuverkostoja pitkin. Tontilla on hyvä olla opastustaulu, jossa on rakentajan nimi ja osoite sekä postilaatikko. Maanrakennus lman rakennuslupaa ei tontilla saa kaivaa eikä puita kaataa. Alueen raivaus kuuluu tontin rakentajalle. Käyttöön soveltumattomat kaivumaat kuljetetaan välittömästi kaupungin osoittamaan paikkaan. Viralliset merkit, esim. tonttipisteet, on hyvä suojata siten, etteivät ne siirry paikaltaan tai utoin vahingoitu. Rakennustyön aikainen tontinkäyttö on hyvä suunnitella siten, ettei pihan vastaiselle käytölle merkittäviä luonnonsuhteita hävitetä. Esim. tilapäisvarastot kannattaa sijoittaa niille tontinosille, jotka on varattu pihasuunnitelmassa kulkuteiksi, paikoitusalueiksi tms. käyttöön. Säilytettävän puuston suojelusta on annettu ohjeet toisaalla tässä kirjasessa (osa ). Kaikilla tonteilla on tehtävä pohjatutkis, jonka perusteella voidaan määritellä kullekin tontille sopiva perustamistapa. Rinnetonteilla maaperäselvityksen yhteydessä tehtävä nykyisen maanpinnan korkeusasemat määrittelevä pintavaaitus on erityisen tärkeä tontille sopivan talotyypin valitsemiseksi. Tontin suunnittelua varten on selvitettävä pintavesiolosuhteet. Erityisesti rinnemaastossa tulee selvittää tontille tulevien ja siltä lähtevien pintavesien reitit ja virtausmäärät etenkin tulva-aikoina. Luonnontilaiselta alueelta tontille valuvat vedet kuuluu tontinhaltijan johtaa sadevesiviemäriin tai luonnontilaisiin puistoalueisiin rajoittuvilta tonteilta ympäröivään maastoon yhteistyössä naapureiden kanssa. Kattovedet, salaojavedet ja pihavedet tontin päällystetyiltä alueilta johdetaan sadevesiviemäriin. Mikäli tämä ei ole mahdollista, voidaan vedet imeyttää tontin maaperään imeytyskentän kautta, edellyttäen ettei siitä ole haittaa naapureille. Pintavesisuunnitelma on esitettävä rakennuslupavaiheessa rinnetonteilla, jotka rajoittuvat alapuolisilta osiltaan naapuritonttiin. Työmaan huolto Rakennustyön aikana voidaan saada vettä kaupungin verkostosta Kuopion Veden ohjeiden kaisesti. Kadut aurataan talvella kaupungin toimesta. Muu lumen ja jään poisto kuuluu tontin haltijalle. LV, sähkö ja tietoliikenne Rakennukset ovat kaukolämmityksen piirissä. Ennen liittymän rakentamista on tehtävä lämpösopis. Rakennukset liitetään Kuopion Energian sähköverkkoon. Ennen liittymistä rakentajan on tehtävä sähköliittymä- ja toimitussopis. Rakennukset liitetään Kuopion Veden vesi- ja viemäriverkkoon. Ennen liittymistä rakentajan on tehtävä liittymis- ja käyttösopis. Pirttiniemen alueelle rakennetaan DNA:n uudenaikainen laajakaistainen tietoliikenneverkko, joka toteutetaan kuitutekniikalla. Ennen kiinteistön liittymistä DNA:n verkkoon rakentajan on tilattava kiinteistökaapeli. Tiedustelut uusista palveluista ja kiinteistökaapelin tilaukset DNA:n asiakaspalvelusta p.. omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet PRTTNEM

26 LTTYMSKULUJA Liittymiskuluina laskutetaan kiinteistönhaltijalta seuraavia maksuja Vesijohto, jätevesiviemäri ja sadevesiviemäri tontin rajalle tuotuna (.. alkaen): Liittymismaksu ok-talolle alle k-m Liittymismaksu ok-talolle yli m Liitymän rakentaminen Vesimittarointi Kaukolämpö Liittymismaksu uudisrakennusalueella, sisältää m tontille sijoitettavaa kaukolämpöputkea Ylimenevä osuus /m Sähköliittymä (nämä maksut ovat voimassa kesäkuussa ) Liittymismaksu sisältää liittymisoikeuden Kuopion Energian sähköverkkoon valitulla sulakekoolla. Liittymispiste on tontin rajalla. Asiakas vastaa liitymisjohdon rakentamisesta liittymispisteestä pääkeskukselle. Liittymismaksu x A x A Palvelumaksu / toimenpide (enintään A:n mittauslaitteiston asennus / kpl) Liittymisjohdon kytkentä DNA:n kiinteistökaapeli DNA:n kiinteistökaapeli sisältää enintään m kaapelipituuden lähimmästä verkon liittymispisteestä mitattuna. Kaapeli jää DNA:n omistukseen ja DNA:n ylläpidon piiriin. Tontin osalla rakentaja vastaa yhtenäisen putkireitin rakentamisesta tontin rajalta, DNA:n osoittamasta paikasta, kiinteistön sisälle. Kaapelointimaksu peritään käyttöönoton yhteydessä. Kaapelointimaksu: Kiinteistökuitu omakotitalolle Liittymän avulla toteutetuista palveluista peritään kulloinkin voimassa olevan hinnaston kaiset maksut. Jätehuolto Jätekukko toimittaa uusille asuinkiinteistöille veloituksetta tarvittavan määrän jäteastioita. Tilaus Jätekukon asiakaspalvelusta p., vähintään kahta viikkoa ennen kiinteistön käyttöönottoa. Muut maksut Kiinteistötoimitusmaksu - Rakennuslupa Rakennuslupakäsittelyyn ja rakennusten maastoon merkitseminen yms. on varattava rahaa rakennusten määrästä ja koosta riippuen. - NÄMÄ MAKSUT OVAT VOMASSA MARSKUUSSA PRTTNEM omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

27 TOMPAKKOJEN OSOTTEET JA PUHELNNUMEROT:. Asiakaspalvelu, Valtuusto-virastotalo, Suokatu, p. tai - neuvonta ja opastus - asemakaavat ja korttelisuunnitelmat - lupahakeslomakkeet - viralliset karttaotteet. Asuntotoimi, Suokatu A, p. (vaihde) - asuntolaina-asiat. Maaomaisuuden hallintapalvelut, Suokatu, p. (vaihde) - tonttivaraukset - tontinvuokra-asiat - rakennuksen maastoon merkitseminen - asuntolaina-asiat. Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut, Suokatu A, p. (vaihde) - asemakaava-asiat - korttelisuunnitelmat - katupiirustukset. Kuopion alueellinen rakennusvalvonta, Suokatu C, p. (vaihde) - rakennuslupa-asiat - lakisääteinen rakennusvalvonta - opastus ja neuvonta, p.. Kuopion Energia, sähköverkko, Haapaniementie, p. - kotisivu: ohjeet sähköverkkoon liittymisestä - työmaasähkö - sähköliittymis- ja toimitussopikset. Kuopion Energia, kaukolämpö, Snellmaninkatu, p. kotisivu: - ohjeet kaukolämpöön liittymisestä - liittymien sijainti - suunnitelmien tarkastus - lämpösopis - liittymisjohdon rakentaminen - kaukolämpölaitteiden käyttöönotto- ja lopputarkastus. Pohjois-Savon pelastuslaitos, Volttikatu A, p. (vaihde) - tulisijojen tarkastukset. Kuopion Vesi Liikelaitos, asiakaspalvelu, Suokatu, p. kotisivu: - ohjeet vesi- ja viemäriverkkoon liittymisestä - liittymien sijainti (liitosilmoitukset) - sopikset - vesi- ja viemärijohtojen liittymän tarkastukset. DNA:n asiakaspalvelu p. kotisivu: Jätekukko - asumisen ja rakentamisen jätehuolto kotisivu: Asiakaspalvelu, Maaherrankatu, p. Jätekeskus, Kaatopaikantie, p. omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet PRTTNEM

28 KENNUS-, LV- JA SÄHKÖSUUNNTTELJOLLE KNTESTÖJEN TEKNSTEN LATTEDEN SJOTUS- JA TLANVAUSSUOSTUS Tekninen tila Kuopion Energia, Kuopion Vesi ja DNA suosittelevat uudisrakennuksissa erityisesti kaukolämmitysalueilla kunnallisteknisten liityntöjen keskittämistä rakennuksessa ns. tekniseen tilaan, johon on järjestetty yhteinen pääsy ulkoa. Näin mahdollistetaan teknisessä tilassa olevien laitteiden käyttö ja kunnossapito mahdollisimman häiriöttömästi Yhteinen tekninen tila mahdollistaa myös liittymäjohtojen ja kaapeleiden sijoittamisen ympäristöä ja kustannuksia säästäen samaan kaivantoon. Kunnallistekniset liittymäpaikat Tontin ja katualueen rajalle on kiinteistölle keskitetysti varattu/rakennettu valmiiksi kunnallistekniset liittymäpaikat, joiden sijainti tulisi ottaa huomioon kiinteistön suunnittelussa, jotta tulevan rakennuksen tekninen tila sijoittuisi mahdollisimman lähelle sille varattuja/rakennettuja liittymäpaikkoja. Kunnallistekniset liittymäpaikkatiedot on saatavilla kultakin yritykseltä/laitokselta omista liittymistään. Teknisen tilan mitoitus ja varustelu Vähimmäistilantarvevaatis pohjautuu Suomen Kaukolämpöyhdistyksen antamaan kuluttajalaitesuositukeen. Teknisen tilan mitoituksessa on huomioitava asiakkaan kaukolämpölaitteiden, Kuopion Energian kaukolämmönmittauksen sekä sähköpääkeskuksen, Kuopion Veden vesimittarin ja DNA:n laajakaistaverkon vaatimat tarpeet. Tekniseen tilaan voidaan myös sijoittaa ilmanvaihtokone ja keskuspölyiri huomioiden näiden laitteiden huollettavuuden ja aikaisemmin mainittu vähimmäistilantarve. Teknisen tilan avaimelle Kuopion Energian kaukolämpö toimittaa maksutta avainputkilon, jonka asennuksesta huolehtii rakentaja annetun ohjeen kaisesti. Kaukolämmön mittauskeskus ja Kuopion Veden vesimittari Kuopion Energian kaukolämmön mittauskeskus ja Kuopion Veden vesimittari asennetaan samalle seinäkannakkeelle (kuvat s. ja ). Annettuja kaukolämmön liittymäjohdon ja tonttivesijohdon asennusmittoja tulisi noudattaa mahdollisimman tarkasti, jotta lopputuloksesta tulisi laadukas ja vähän tilaa vievä. Kaukolämpömittaukselle tarvitaan sähkösyöttö ja lisäksi sähkömittauksen ja kaukolämpömittauksen välille tarvitaan kaukoluentakaapeli josta lisätietoa kotisivuillamme. Sähkökaapelin ja DNA:n kiinteistökaapelin sisäänvientiputket Mitoitus- ja materiaaliohjeet löytyvät sivulta. Lisätietoja pientalorakentajalle Kuopion Energian KENTAJAN OPPAASSA. Opas löytyy myös Kuopion Energian kotisivuilta sekä DNA:n kotisivuilta www. dna.fi/kiinteistokaapeli PRTTNEM omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

29 omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet PRTTNEM

30 PENTALON TEKNSEN TLAN VÄHMMÄSM- TAT lattiapinta-ala yksittäisen seinän pituus vapaa huoltotila Mittauksen edessä vapaa huoltotila sähköpääkeskuksen (P) edessä, m, m, m, m Tekninen tila on varustettava lattiakaivolla ja riittävällä ilmanvaihdolla. Kaukolämmön mittauskeskus ja vesimittari asennetaan Kuopion Energian asennuttamaan kannakkeeseen. Esimerkki suositeltavasta teknisen tilan laitteiden sijoittamisesta Lattiapinta-ala, m PRTTNEM omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

31 PENTALON KAUKOLÄMPÖ- JA VESJOHTOLT- TYMEN SSÄÄNVENNT Kaikki sisäänviennit on asennettava perustusvaiheessa ennen valutöiden aloittamista. Suojaputkien päät on ulotuttava routasuojauksen ulkopuolelle. * tarvittaessa KL-nousukulma anturan alapuolelta PENTALOJEN SÄHKÖKAAPELN JA DNA:N KNTESTÖKAAPELN SSÄÄNVENNT Kaikki sisäänviennit on asennettava perustusvaiheessa ennen valutöiden aloittamista. Suojaputkien päät on ulotuttava routasuojauksen ulkopuolelle.. Liittymiskaapelin suojaputki Ø. Loiva putkikulma >. Liittymiskaapelin suojaputki, lujuusluokka. Betoniraudoituksen yhdistys maadoitukseen. Maadoitusjohtimen suojaputki JM. Maadoituselektrodi Cu Ø mm m lenkkinä rakennuksen ympäri. DNA:n kiinteistökaapelin putkitus JM tontin rajalle JM jäykkä oviputki omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet PRTTNEM

32 POSTLAATKODEN SJOTTAMNEN JA RYHMTTELY Postilain kaisesti tella Posti Oy:llä on velvollisuus määrittää postilaatikon paikka. Ennen postilaatikon sijoittamista on otettava yhteyttä Postin asiakaspalveluun puh. (pvm/mpm). Postin paikallinen edustaja ottaa sinuun yhteyttä ja keo osoitteesi kaisen postilaatikon paikan. Posti määrittää postilaatikon paikan postilain ja Viestintäviraston ohjeiden kaisesti. Miten postilaatikko tai laatikkoryhmä sijoitetaan? Taajaman katualueella ja yleisen tien alueella postilaatikko tai laatikkoryhmä sijoitetaan vähintään cm:n etäisyydelle jalkakäytävän tai ajoradan piennaralueen reunasta. Haja-asutusalueella postilaatikot tai laatikkoryhmät sijoitetaan tien poikkisuunnassa noin cm:n etäisyydelle pientareen tai levennyksen ulkoreunasta ja noin yhden metrin etäisyydelle ajoradan reunasta. Jos tien luiskat ovat hyvin jyrkät tai postilaatikoita varten on rakennettu levennys, voidaan laatikot sijoittaa lähemmäksi tietä. Postilaatikon tai laatikkoryhmätelineen jalat upotetaan ja tuetaan hyvin maan sisään, vähintään cm syvyydelle. Postilaatikon täyttöaukon suosituskorkeus tienpinnasta on cm. Postilaatikot sijoitetaan ryhmään oikealta katsottuna numerojärjestyksessä pienimmästä suurimpaan. Pientalojen postilaatikot sijoitetaan ensisijassa yhtenäisiin ryhmiin. Pientaloalueella postilaatikot sijoitetaan pääasiassa neljän () laatikon ryhmiin samalle puolelle katua. Postilaatikoiden sijoittamista ryhmiin eli ryhmittelyä on toteutettu jo -luvullta ja ryhmittely jatkuu alue kerrallaan. Lähes koko Suomi on jo ryhmitelty. Postinjakelu on työvoimavaltainen ala, jossa jakelun kustannukset jaettua lähetystä kohden kasvavat jatkuvasti jakelukustannusten nousun ja jaettavien lähetysten vähenemisen myötä. Ryhmiin sijoittamisella pyritään turvaamaan kustannustehokas postinjakelu. Postinsaajalla on mahdollisuus sopia jakelusta osoitteenkaista postilaatikon paikkaa lähemmäksi. Lähilaatikko kotiin palvelu on kaikkien käytettävissä Postilaissa määrättyjen edellytysten täyttyessä postinsaajalla on oikeus henkilökohtaisiin erityistarpeisiin perustuen em. palvelutasoon maksutta Asikkaiden yhteydenotot tarvittaessa: Jukka Laitinen Sanna Uotila palveluesimies suunnittelija p. p. PRTTNEM omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

Omakotialueen suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

Omakotialueen suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet Omakotialueen suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet KUOPION KAUPUNKI Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus 18.3.2015 omakotitalon suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet HILTULANLAHDEN ITÄOSA

Lisätiedot

HAUKKANIEMI. Omakotialueen suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet

HAUKKANIEMI. Omakotialueen suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet HAUKKANIEMI Omakotialueen suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet KUOPION KAUPUNKI Tekninen virasto Kaavoitusosasto 31.8.2007 SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISOHJEET SISÄLTÖ OSA 1 PIENTALORAKENTAJIEN SUUNNITTELU-

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

SAVOLANNIEMEN POHJOISOSA Omakotialueen suunnittelu- ja rakentamisohjeet

SAVOLANNIEMEN POHJOISOSA Omakotialueen suunnittelu- ja rakentamisohjeet Omakotialueen suunnittelu- ja rakentamisohjeet KUOPION KAUPUNKI Tekninen virasto Kaavoitusosasto Tekninen lautakunta 18.9.2002 N OMAKOTIRAKENTAJA Tervetuloa Savolanniemelle. Olet valinnut uuden Saaristokaupungin

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI Tekninen virasto Kaavoitusosasto. Omakotialueen suunnitteluja rakentamisohjeet PÖLLÄKKÄ

KUOPION KAUPUNKI Tekninen virasto Kaavoitusosasto. Omakotialueen suunnitteluja rakentamisohjeet PÖLLÄKKÄ ä ss Tä KUOPION KAUPUNKI Tekninen virasto Kaavoitusosasto lm ää Omakotialueen suunnitteluja rakentamisohjeet je st e sj är U on ud k et äy jä tet rje ty st va el n m ha ät a ot ta et so tu k kä oo yt rdi

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 KAARINAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY 1 KAARINAN KAUPUNKI PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 Rakennussuunnittelun alkuvaiheessa on hyvä neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 52 20.03.2013. 52 Asianro 1373/10.00.02/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 52 20.03.2013. 52 Asianro 1373/10.00.02/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 52 Asianro 1373/10.00.02/2013 Asuntotontin 297-33-33-2 (Lehtoniementie 114) vuokraaminen / Lakea Kiinteistöt Oy Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00->

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00-> RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00-> SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT + ASEMAKAAVA + RAKENNUSTAPAOHJEET + KATUKOROT + KUNNALLISTEKNIIKAN LIITTYMÄT + TONTIN MAASTO JA MAAPERÄ (MAAPERÄTUTKIMUS JA VAAITUS)

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 13.6.2013 NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 6. SAVION KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 1728, 1729, 1730 JA 1731 YLEISTÄ Asemakaavan ja sitä täydentävien rakentamisohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET ÄÄNEKOSKI MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET Alue A Julkisivut tiili, rappaus tai lauta Alue B Julkisivut lauta Alue C Julkisivut höylähirsi tai lauta HYVÄKSYTTY ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA 5.2.2007 Äänekosken

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170 JA OSA KORTTELISTA 160 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 28.1.2013 - 1 - RAKENTAMISOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE Korttelisuunnitelman liite Rakentamistapaohjeet KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE 110. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 1-12. 5.10.2015 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3.

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953

RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953 RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953 RIIHIMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 17.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti.

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti. Laukaan kunta, Vihtavuori BRITTILÄNRANTA II ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 139-146 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN RUSKON KUNTA 1 / 5 Tekninen osasto PL 69 21291 RUSKO MUNITTULAN ASEMAKAAVA- ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET JOHDANTO Munittulan kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyn Ruskon kirkonkylän

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2. HANKESELOSTUS 1 (10) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 4905 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille kaupunkirakenteelle. Tiukat

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12 1 AO-KORTTELIT 2-12 2 Ohjeiden tarkoitus Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä sekä ovat ohjeena rakentajille, suunnittelijoille, rakennusvalvonnalle. Tavoite on yhtenäinen lähiympäristö,

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos

Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos Liite 7 Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos RAKENTAMISTAPAOHJEET 3.7.2013 1 Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 3.7.2013 YLEISTÄ

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA Rakennuslautakunta 10 05.02.2013 Lupa nro 2012-497 / Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2:n rakennuslupahakemus RAKLA 10 Rakennuslupa nro 2012-497 Rakennuspaikka: 405-4-64-2 Pinta-ala 0.0 Laivastokatu

Lisätiedot

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin tien ja/tai rinteen suuntaisesti.

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin tien ja/tai rinteen suuntaisesti. Laukaan kunta KATAANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 1148 1159 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3 3.2 Värit...3

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus

Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus Rakennuslautakunta 53 03.06.2014 Rakennuslautakunta 59 01.07.2014 Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus 187/10.03.00.04.00/2014 RAKLA 53 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 46 18.03.2015. 46 Asianro 1735/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 46 18.03.2015. 46 Asianro 1735/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 46 Asianro 1735/10.00.02.01/2015 Asuntotontin 297-10-10-7 vuokraaminen / Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki PIKKU-HAUKKALA. hakuaika 28.5.-8.6.2012. www.jyvaskyla.fi/tontit

Jyväskylän kaupunki PIKKU-HAUKKALA. hakuaika 28.5.-8.6.2012. www.jyvaskyla.fi/tontit Jyväskylän kaupunki PIKKU-HAUKKALA hakuaika 28.5.-8.6.2012 www.jyvaskyla.fi/tontit Pikku-Haukkala sijaitsee Jyväskylän pohjoispuolella kauniin Tuomiojärven läheisyydessä, hyvien liikuntamahdollisuuksien

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE TINTTIKALLIO II PIENTALOALUEELLE

RAKENTAMISOHJE TINTTIKALLIO II PIENTALOALUEELLE IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 11/2007 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Hyv. Ymp./rak.valv.ltk 9.10.2007 151 RAKENTAMISOHJE TINTTIKALLIO II PIENTALOALUEELLE (TUULIKALLIO KORTTELIT 59 61) TAVOITTEET

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 Tekniset palvelut, kaavoitustoimi 2003 korjattu 8.1.2004 Yleistä Rakennustapaohjeet koskevat Kuivatjärven Golfpuiston alueen kortteleita 133-163.

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 64 08.04.2015. 64 Asianro 2307/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 64 08.04.2015. 64 Asianro 2307/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 64 Asianro 2307/10.00.02.01/2015 Asuntotontin 297-27-7-3 (Ruutikellarinkatu 24) vuokraaminen / Kuopion Seudun Nuorisoasunnot ry Vs. kiinteistöjohtaja Jarkko Meriläinen

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009 YLEISTÄ Nämä asiakirjat piirustuksineen ja liitteineen sisältävät rakennusluvan. Rakennettaessa on noudatettava hyväksyttyjä piirustuksia.

Lisätiedot

Rakennuslupahakemus nro 2015-36 / 36-huoneistoinen asuinkerrostalo

Rakennuslupahakemus nro 2015-36 / 36-huoneistoinen asuinkerrostalo Rakennuslautakunta 15 03.03.2015 Rakennuslupahakemus nro 2015-36 / 36-huoneistoinen asuinkerrostalo 23/10.03.00.04.00/2015 RAKLA 15 Valmistelija/lisätiedot: rakennustarkastaja Päivi Salminen, puh. 040

Lisätiedot

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET Ohjeet koskevat tonttia: 1558-15 Tälle tontille voi rakentaa 1-1½kerroksisen asuin- tai asuntolaraken- nuksen, jossa on puujulkisivut. 2- kerroksinen osuus rakennuksen alasta saa olla enintään 50%. Ullakon

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506 Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö 13.12.2012 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506 Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

ULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P. 02-6774511

ULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P. 02-6774511 ULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P. 02-6774511 1 HORMISTON ASEMAKAAVAN OMAKOTIRAKENNUSTEN KORTTELEITA 701-708 JA OSAA KORTTELEITA 707, 710, 711 ja 714 KOSKEVAT RAKENTAMISOHJEET Rakentamisohjeet

Lisätiedot

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA Rakentamisohjeella tavoitellaan yhtenäistä, ilmeeltään omaleimaista aluekokonaisuutta. Tällaisen asukkaat voivat kokea omaksi paikakseen, jonka veto- ja elinvoima alkavat syntyä

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 1 RAKENTAMISOHJEESTA Rakentamisohje täydentää asemakaavaa. Riihimäen kaupungin tontinluovutusehdoissa

Lisätiedot

Hienon asuinalueen muodostuminen

Hienon asuinalueen muodostuminen Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-4-45-9 Pinta-ala 1559.0 Eteläinen Heikelintie 4 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus

Lisätiedot

Voivalan rannan asemakaavan muutos (Voivalan rannan lisäalue)

Voivalan rannan asemakaavan muutos (Voivalan rannan lisäalue) .0.04 Rakennusvalvonta, p. 588 486 Voivalan rannan asemakaavan muutos (Voivalan rannan lisäalue) Erillispientalojen alueet () kortteli 6035 Korttelissa 6035 asemakaavan ja rakentamistapaohjeiden määräykset

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 1(5) ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Korttelit 7709, 7711, 7712, 7713, 7714, 7715 ja 7716 24.9.2015 Havainnekuva alueesta. 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA Asemakaavamääräyksen mukaisesti ennen rakennuslupavaihetta

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET LEMPÄÄLÄ SÄÄKSJÄRVI

RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET LEMPÄÄLÄ SÄÄKSJÄRVI RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET LEMPÄÄLÄ SÄÄKSJÄRVI * Rajapolku LEMPÄÄLÄN KUNTA Tekninen toimi, 2009 1 RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET MÄÄRÄYSTEN TARKOITUS SUUNNITTELU PERUSTIEDOT Näillä määräyksillä pyritään ohjaamaan

Lisätiedot