ISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaava-alue 058 Lakialue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaava-alue 058 Lakialue"

Transkriptio

1 Pudasjärven kaupunki ISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaava-alue 058 Lakialue Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavamuutoskarttaa Vireilletuloilmoitus Nähtävilläolo: Asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus Hyväksymispäivämäärät: Kaupunginhallitus , 139 Kaupunginvaltuusto , 23 ARKTON Suunnitteluryhmä Oy

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Pudasjärven kaupunki Naamangan kylä ISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaava-alue 058 / Laki-alue kortteli 1 Asemakaavan muutos koskee Iso-Syötteen matkailukeskuksen lakialueella korttelia 1, siihen liittyvää urheilu- ja virkistysaluetta, ulkoilu- ja retkeilyaluetta sekä helikopterin laskeutumispaikkaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Iso-Syötteen matkailukeskuksen lakialueella osaan korttelista 2 sijoittuvat matkailupalvelujen ja autopaikkojen korttelialueet ja kumoutuu kortteli 1 ja siihen liittyneitä urheilu- ja virkistyspalvelualueita, ulkoilu- ja retkeilyalueita sekä helikopterin laskeutumispaikka. Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto ARKTON Suunnitteluryhmä Oy Asemakatu 20 A Oulu Harri Lindroos arkkitehti SAFA Käsittelyt - Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. - Asemakaavaluonnos nähtävillä Asemakaavaehdotus nähtävillä Kaupunginhallitus hyväksynyt , Kaupunginvaltuusto hyväksynyt , Kaava-alueen sijainti Iso-Syötteen asemakaava-alue sijaitsee Pudasjärven kaupungin Naamangan kylässä Syötteellä käsittäen Iso-Syötteen keskeisen matkailutoimintojen alueen. Iso-Syötteen asemakaava-alue Syötteellä rajoittuu etelässä ja lännessä tunturia jakavaan valtion retkeilyalueeseen, idässä Posion maantiehen, pohjoisessa alueeseen sisältyy Iso-Syötteen hiihtostadion ja sen lähialueet. Kaavamuutosalue sijaitsee Oulun läänissä Pudasjärven kunnan alueella Naamangan kylässä Iso-Syötteen alueella noin 50 kilometriä keskustaajamasta Kurenalasta. Kaavamuutosalue sijoittuu Iso-Syötteen asemakaavaalueella Iso-Syötteen tunturin laelle. Kaavamuutosalue on rajattu kansikuvassa Iso-Syötteen asemakaavakartalle. Kaavamuutosalueen pinta-ala on n. 1,8 ha. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti...2 2TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos...5 3SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutehtävä ja suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualueen yleiskuvaus Alueen yleiskuvaus Iso-Syötteen maisemakuva Luonnonympäristö Yleistä Syötteen luonnonympäristön yleiskuvaus Iso-Syötteen asemakaavan luontoselvitykset Virkistys- ja suojelualueet Rakennettu ympäristö ja maankäyttö Rakennettu ympäristö, palvelut ja elinkeinot Tiestö ja reitistöt Yhdyskuntatekninen huolto Kulttuurihistorialliset kohteet, muinaismuistokohteet Maanomistus Pohjakartta Ympäristön häiriötekijät Kaavoitustilanne ja aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Kaavamuutoksen toiminnalliset ja määrälliset tavoitteet Alueelliset ja valtakunnalliset maankäyttötavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu, kokonaisrakenne ja mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Katu- ja liikennealueet, pysäköinti Viher- ja virkistysalueet, reitistöt Suojelualueet ja kohteet Teknisen huollon alueet Asemakaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset Kaavamuutoksen keskeisiä vaikutuksia Valtakunnalliset ja alueelliset maankäyttötavoitteet, maakuntakaava Kaavamuutoksen suhde laadittuihin suunnitelmiin ja selvityksiin Kaavamuutoksen suhde asetettuihin tavoitteisiin Vaikutukset matkailuelinkeinoon Toteutusedellytykset ja yhdyskuntatekniikka Rakentamisen vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Toteutus

4 Liitteet Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Liite 3: Kaavamerkinnät ja määräykset Liite 4: Kooste luonnosvaiheen lausuntojen ja mielipiteiden keskeisestä sisällöstä ja niihin laaditut vastineet Liite 5: Iso-Syöte, asemakaava-alueen kasvillisuusinventoinnin täydennys. Natans Oy Liite 6: Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset ja niihin laaditut vastineet Liite 7: Asemakaavan seurantalomake Luettelo kaavamuutosta koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista: - Iso-Syötteen retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Syötteen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Aarnio, J. Maankäytön historiaa Syöte Life -alueella. Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet / Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, osa 4 / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla / Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut Iso-Syötteen asemakaava-alueen kasvillisuusinventoinnit kesällä 2000, Biologitoimisto Jari Venetvaara ky - Iso-syötteen asemakaava-alueen pesimälinnusto 2000, Biologitoimisto Jari Venetvaara ky - Iso-Syötteen liikepalvelukeskuksen toiminnot ja kokonaisrakenne/ ARKTON Suunnitteluryhmä Oy, Mastot maisemassa / Ympäristöministeriön ympäristöopas

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Ilmoittaminen kaavamuutoksen vireilletulosta, laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja sen nähtäville asettamisesta Lakialueen kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavamuutosluonnoksesta lausuntonsa antoivat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Fortum Sähkönsiirto Oy ja DNA Palvelut Oy. Luonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Tiivistelmä lausunnoista ja niihin laaditut vastineet ovat selostuksen liitteenä. - Alkuperäinen suunnittelualue jaettiin kahteen erilliseen kaava-alueeseen (lakialue, Ollukan alue) kaavaprosessien aikatauluihin ja lisäselvityksiin liittyen osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivitys suunnittelualueiden rajausten muutoksiin liittyen. - Alustava asemakaavan muutosehdotus on päivätty Kaupunginhallitus päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta Kaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä Kaavaehdotuksen laatiminen edellytti kuitenkin lausuntojen perusteella luontoselvityksiin tehtäviä lisäselvityksiä, jotka ajoittuivat kesäkaudelle. Luontoselvitysten täydennys on tehty kesäkuussa Kaavaratkaisua on tämän jälkeen edelleen jatkotyöstetty rakennussalan tarkennuksin, maston vaara-alueelle on osoitettu lisäksi huolto- ja varastorakennuksille tarkoitettu rakennusala päivätty kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta jättivät lausuntonsa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / alueidenkäytönosasto, DNA Oy, Finavia Oy, Fortum Sähkönsiirto Oy, tekninen lautakunta sekä rakennuslautakunta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. ELY-keskuksen lausunnon perusteella RM-1-alueen kaavamääräystä täydennettiin riekonmarjaesiintymien huomioimista koskevalla kaavamääräyksellä. Lausunnot ja niiden käsittely ks. liite 6. - Kaupunginhallitus hyväksyi kaavamuutoksen ( 139) ja kaupunginvaltuusto ( 23). 2.2 Asemakaavan muutos Iso-Syötteen asemakaavan muutos koskee Iso-Syötteen matkailukeskuksen lakialueella Iso- Syötteen hotellin korttelia (kortteli 1) ja siihen liittyvää urheilu- ja virkistysaluetta, ulkoilu- ja retkeilyaluetta sekä helikopterin laskeutumispaikkaa. Lakialueen rakentamista on tutkittu ennen kaavamuutoksen käynnistämistä alueelle laaditussa käyttösuunnitelmassa. Rakennusalueita on laajennettu aiempaan kaavaan verrattuna pysäköintialueelle ja helikopterin laskeutumisalueelle sekä hotellin itäpuolella alarinteeseen. Kortteliin sijoittuu matkailua palvelujen rakennusten korttelialueita ja autopaikkojen korttelialue. Kaavamuutoksessa hotellin rakennusalueelle on osoitettu rakennusoikeus 7500 kem2 ja lakialueen majoitusalueelle 1600 kem2 sekä toiminnan vaatimille huolto- ja varastotiloille 200 kem2. Rakennusoikeus alueella on yhteensä 9300 kem2. Rakennusoikeus on uusien 5

6 rakennusalueiden myötä lisääntynyt aiempaan asemakaavaan verrattuna yhteensä 2300 kem2. Kortteliin on varattu mahdollisuus toteuttaa pysäköintiä myös maanalaisena ratkaisuna. Hotellin tontin 7500 kem2:n rakennusoikeudesta voidaan toteuttaa arviolta n. ¾ maanpäällisiin pysäköintiratkaisuihin tukeutuen, tämän ylittävältä osalta on varauduttava osin myös maanalaisen pysäköinnin toteutukseen. Rakennusalue sijoittuu Natura-alueen välittömään yhteyteen. Luonnosvaiheessa antamassaan lausunnossa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut, ettei suunnitellusta rakentamisesta aiheudu sellaisia vaikutuksia Natura-alueelle, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia tai suunnitelman muuttamista. Rakennusalueen rajan välittömään läheisyyteen sijoittuu 40 metriä korkea GSM-linkkimasto, jonka vaatimia turvaetäisyyksiä on selvitetty suunnittelun yhteydessä. Turvaetäisyydeksi suunnitelmissa on esitetty 2/3 x maston pituus maston valmistajan luonnosvaiheessa antamiin tietoihin perustuen. Maston omistava DNA Palvelut Oy on luonnosvaiheen lausunnossaan ilmoittanut, että maston suojaetäisyyden tulisi olla 1,5 x maston pituus. Alueen aiemmat toiminnot ja rakentaminen on mahdollista säilyttää ja toteuttaa suojaetäisyydellä 2/3 x maston pituus (=26,6 m). Mikäli todetaan tarve laajentaa suoja-aluetta tästä edelleen (vrt. DNA-Finlandin kaavaluonnoksesta antama lausunto), tulee varautua maston siirtoon jo alueen aiempien ja nykyisten toimintojen turvallisuuden takaamiseksi. Merkittävä osa rakennuksista, piha-alueista, retkeilyalueelle ja valoladulle johtava nykyinen kulkuyhteys sekä osa retkeilyalueesta, laduista ja reiteistä sijoittuu 60 metrin säteen sisäpuolelle. 6

7 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelutehtävä ja suunnittelun lähtökohdat Iso-Syötteen asemakaavan muutos kohdistuu Iso-Syötteen matkailukeskuksen lakialueella Iso-Syötteen hotellin kortteliin (kortteli 1), sen lähialueisiin ja lakialueelle sijoittuvaan helikopterin laskeutumispaikkaan. Kaavamuutosalueiden perusselvitykset on tehty aikaisemman asemakaavoitustyön yhteydessä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 1,8 ha. Lakialueelle on laadittu uusien majoitusrakennusten osalta korttelin käyttösuunnitelma, joka poikkeaa alueelle aiemmin laaditusta asemakaavasta. Rakentaminen on aloitettu poikkeamisluvalla vuonna Matkailupalvelukorttelin yhteyteen sijoittuvalle helikopterin laskeutumisalueelle suunnitellun rakentamisen ja rakennusalueiden muiden laajennusten on todettu edellyttävän asemakaavan muutoksen. Kaavamuutoksen myötä asemakaava päivitetään toteutuneiden suunnitelmien mukaiseksi. Lakialueella sijaitsee suunnittelun käynnistyessä 30 majoitushuoneen hotelli ravintolatiloineen, kaavamuutosprosessin aikana alueelle on toteutettu seitsemän paritalotyyppistä majoitusrakennusta. 3.2 Suunnittelualueen yleiskuvaus Alueen yleiskuvaus Iso-Syötteen asemakaava-alue Syötteellä rajoittuu etelässä ja lännessä tunturia jakavaan valtion retkeilyalueeseen, idässä Posion maantiehen, pohjoisessa alueeseen sisältyy Iso- Syötteen hiihtostadion ja sen lähialueet. Pohjoisessa myös osa Syötteen kansallispuistosta sijoittuu asemakaava-alueelle. Alueen maanomistaja on Metsähallitus, joka on vuokrannut keskeisiä osia matkailukeskusalueella alueella toimiville yrityksille ja alueen loma-asuntorakentajille. Hiihtokeskusalue on vuokrattu Pudasjärven kunnalle, lakialueella rakennettu loma-asuntoalue ja hotellin alue on vuokrattu kiinteistöyhtiöille. Iso-Syöte muodostaa keskeisen osan Syötteen matkailukeskus-kokonaisuudesta, toinen matkailutoimintojen painopiste sijoittuu n. 5 km:n etäisyydelle Pikku-Syötteelle. Keskuksia yhdistävä uusi maisematieyhteys valmistui vuonna Iso-Syötteen alueelle sijoittuu hotellija ravintola-palveluja, majoitusrakentamista, asuntovaunualueita, laskettelurinnealue sekä latu- ja ulkoilureittiverkostoja. Kyläkeskukseen Syötekylään alueelta on matkaa n. 5 km. Kaavamuutosalue tunturin laella rajoittuu Syötteen retkeilyalueeseen, joka on myös Naturaaluetta. Alueelle sijoittuu hotelli ja vuonna 2007 valmistuneet majoitusrakennukset, kaavamuutosalueesta muu osa on pääosin pysäköintialuetta. Alueelle kohdistuu myös luontoarvoja, arvokkaat osa-alueet on kuitenkin rajattu rakentamisen ulkopuolelle Iso-Syötteen maisemakuva Korkeussuhteiltaan Syötteen alue on loivapiirteistä ja kumpuilevaa mäki- ja vuorimaata maaston kohotessa itää kohti Romevaaran ja Iso-Syötteen rinteille. Vaaramaisemat muodostavat alueen maisemallisen erityispiirteet. 7

8 Korkein kohta on Iso-Syötteen tunturin huippu, jonka korkeus on 431 mpy. Muut yli 300m mpy kohoavat huiput Syötteellä ovat Pieni-Syöte 384m, Sotivaara 380m, Romevaara 360m, Ahmavaara 385m, Päätuore 380m, Hiltuvaara 330m ja Selkävaara 360m mpy. Jyrkimmät rinteet sijaitsevat Iso-Syötteellä, jonka pohjoisrinne laskee noin 200 m/km. Laella on runsaasti kalliopaljastumia. Iso-Syötteen laen kallioalueet kuuluvat luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin, ks. liite 2. Lakialueella kaavamuutos kohdistuu käytännössä jo rakennetulle ja muokatulle alueelle, joka on voimassa olevassa kaavassa osoitettu matkailupalvelujen korttelialueeksi. Rinteessä kaavamuutosalue on yläosastaan havupuuston peittämää metsäistä rinnettä, jolla on paikoin maisemallisesti avoimempia pienimuotoisia soistumia. Alin osa on avoimempaa ja kosteampaa, merkittävä osa muutosalueesta kohdistuu asuntovaunualueena toimineelle avoimelle alueelle. Iso-Syötteen laki. Hotelli ja sen takana oleva pysäköintialue, joka on kuvan ottamisen jälkeen osin rakennettu, kuuluvat kaavamuutosalueeseen. Tunturimajakylä (vasemmalla) ja etualan majoitusrakennukset eivät sisälly suunnittelualueeseen. 8

9 Iso-Syöte idästä nähtynä. 3.3 Luonnonympäristö Yleistä Iso-Syötteen asemakaava-alueelle on laadittu luonnonympäristöselvitykset voimassa olevan asemakaavan laatimisen yhteydessä vuonna Kaavasuunnittelun yhteydessä valmistuneista luonnonympäristöselvityksistä on laadittu erilliset raportit (Iso-Syötteen asemakaavoitus, kasvillisuus- ja linnustoselvitykset). Luonnonympäristön yleiskuvauksessa on hyödynnetty lisäksi aiemman yleiskaavan luonnonympäristökuvauksia ja kansallispuiston ja retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelmia Syötteen luonnonympäristön yleiskuvaus Kasvillisuus Ekologisesti koko Syötteen alue voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: Pärjänjoen seutu, harjujakso ja vaara-alue. Suunnittelualue kuuluu viimeksi mainittuun osa-alueeseen. Syötteen kasvilajisto ei ole erityisen rikas eikä lajeissa esiinny erikoisuuksia. Syötteen alueen metsät ovat alkuaan tuoreen kankaan ja korven havupuustoa. Valtapuuna on kuusi, mänty puuttuu laajoilta alueilta lähes kokonaan. Vaarojen rinteillä olevat metsät ovat pääasiassa kerrossammal-mustikkatyypin kuusikoita (HTM), joiden puusto on n. 200 vuotiasta, paikoin löytyy jopa n. 500 vuotta vanhaa puustoa. Louhikkoisten ylärinteiden puusto on variksenmarja-puolukkatyyppiä tai tunturimetsätyyppiä. Vaarojen lakialueiden metsät ovat kuivempia ja harvempia kanerva-variksenmarja-mustikkatyypin metsiä. Alueella esiintyy myös pienialaisia lehtoja purojen varsilla ja jyrkkien rinteiden juurella (myös Iso-Syötteen alueella), Iso-Syötteen ja Romevaaran alueella männyn osuus on huomattava. Iso-Syötteellä metsänraja on noin 400 metrin korkeudella. Metsänrajan yläpuolella on kuitenkin yksittäisiä puita ja puuryhmiä, lakialueen puusto on tykyn vaurioittamaa. Kalliokasvillisuutta tavataan Iso-Syötteen lakiosaa lukuun ottamatta alueen rinteillä ja ylärin- 9

10 teillä olevissa louhikoissa. Iso-Syötteen lakiosaa lukuun ottamatta alueen kasvilajisto on tavanomainen eikä lajiharvinaisuuksia esiinny. Iso-Syötteellä ja Romevaarassa lakialueen kasvilajistossa esiintyy joitakin tunturikasveiksi luokiteltavia kasveja. Vaatimatonta tunturilajistoa edustavat lakipaljakka esim. riekonmarja (Arctostaphylos alpinum), tunturivihvilä (Juncus trifidus) sekä tunturilieko (Diphasiastrum alpinum). Kenttäkerros koostuu yksinomaan varvuista. Suojaisissa kalliokoloissa esiintyy myös esim. kieloa ( Convallaria majalis) ja vadelmaa (Rubus idaeus). Iso-Syötteen rinteillä on myös lehtomaisia kankaita (GMT) sekä runsaasti erilaisia korpia. Rehevimmät korvet ovat näyttäviä saniaislehtokorpia (SalHk). Rinteillä on myös paikoin pieniä tiheitä kielokasvustoja. Iso-Syötteen alarinteiden metsät ovat pääosin aarnimetsää. Syötteen alueen suot kuuluvat Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeseen. Iso-Syötteen rinteillä on pienehköjä rinnesoita, joista osa on turmeltunut. Eläimistö Syötteen alue kuuluu vyöhykkeeseen, jolla tavataan maassamme harvinaiseksi käyneitä suuria petoja kuten karhuja ja susia. Riistaeläimiin kuuluvista lajeista tavataan hirviä ja jänistä sekä linnuista metsoa, teertä, riekkoa ja eri vesilintuja. Petolinnuista alueella esiintyy mm. kana- ja hiirihaukka, suopöllö ja piekana. Pudasjärvi kuuluu poronhoitoalueeseen, porotalouden merkitys Syötteen alueelle ei kuitenkaan ole merkittävä. Ilmasto Pudasjärven alueen ilmasto on terminen ja mantereinen. Syötteellä ilmasto on kostea johtuen pienestä haihtumisesta, joka on alle puolet sademäärästä. Kosteat ilmasto-olosuhteet edistävät soistumista, mitä ilmentävät soistuneet kankaat ja vaarojen rinteet. Syötteen alue kuuluu Suomen lumisimpiin seutuihin, lumipeitteen vahvuus on noin 70 cm. Kylmimmät kuukaudet ovat tammi-helmikuu, jolloin keskilämpötila on noin 12 astetta. Lämpimintä on heinäkuussa, keskilämpötila on noin +15 astetta. Ilmasto-olosuhteet alueella vaihtelevat huomattavasti, johtuen ennen kaikkea suurista kerrosvaihteluista. Alueella esimerkiksi lämpötila voi laskea 0,6 astetta /100 m ylöspäin noustessa. Toisaalta mm. Iso-Syötteen laella on talvella usein huomattavasti lauhempaa kuin alempana maastossa, millä on merkitystä myös matkailun ja virkistyskäytön kannalta; lakialueen verkostoa on todettu voitavan hyödyntää myös silloin, kun alempana pakkasen kireys on rajoittanut ja estänyt virkistyskäyttöä. Sademäärä vuoden aikana on yli 500 mm, josta suurin osa sataa lumena. Sadepäivien lukumäärä (yli 1,0 mm/d) vuodessa Myös pienilmastolliset olosuhteet vaihtelevat nopeasti suppeillakin alueilla kasvillisuuden ja topografisen vaihtelun myötä. Suoalueiden ja niiden reunavyöhykkeiden sekä soistuneiden rinteiden alueet ovat kosteita, lakialue tuulinen. Iso-Syötteellä asumista ja rakentamista ajatellen soveliaita alueita ovat mm. etelärinteen kuivat alueet, joilla on riittävä suojapuusto. Geologia Syötteen maalajeista yleisin on moreeni, jota peittää soistuneilla alueilla turve. Iso-Syötteen kallioperä on gaproa, jota on suomessa melko vähän. Vaara-alueet kuuluvat liuskekivivyöhykkeeseen, jonka muodostavat kvartsiiteista koostuneet vaaraselänteet. Vyöhykkeiden iäksi on arvioitu noin 1,8 miljardia vuotta. Iso-Syötteen lakiosassa ja rinteillä on kalliopaljastumia ja louhikoita, vaarojen lakiosassa on pakkasrakoilun tuloksena syntyneitä rakoja. 10

11 3.3.3 Iso-Syötteen asemakaavan luontoselvitykset Iso-Syötteen asemakaavan laatimisen yhteydessä tehdyt luonnonympäristöselvitykset perustuvat kesän ja syksyn 2000 aikana tehtyihin maastokäynteihin. Selvitys kattaa myös lakialueen. Laadittujen selvitysten perusteella voidaan yhteenvetona todeta, ettei alueelle sijoitu varsinaisesti rauhoitettaviksi luokiteltuja kasvilajeja eikä alueella esiinny harvinaisempaa tunturikasvillisuutta, sen sijaan lakialueelle sijoittuu lajeja, jotka ovat alueellisesti harvinaisia (mm. tunturivihvilä). Alueella on avainbiotoopeiksi luokiteltavia osa-alueita, jotka tulee huomioida suunnittelussa. Avainbiotooppien säilyttämisen turvaaminen perustuu luonnonsuojelulakiin. Keskeisiä avainbiotooppeja ovat tunturin lakialueen lisäksi itä-/etelärinteillä sijoittuvat vanhan puun metsät sekä lettosuotyypin rinnesuot. Laen paljakka-alueelle sijoittuu erilaisia rakenteita (näköalatasanteet, tekniset laitteet). Lakialue muodostaa luonnonympäristöltään herkän aluekokonaisuuden, alue on kulutukselle erityisen altis. Paljakka-alue yhdessä muun lakialueen kanssa voidaan myös luokitella avainbiotoopiksi. Suunnittelualueen rakennusalueiden rakennettavuus ja luontoarvot. Ote alueen kasvillisuusrajauskartasta (Iso-Syötteen asemakaava-alueen kasvillisuusinventoinnit kesällä 2000, Biologitoimisto Jari Venetvaara ky).luontoselvitykseen sisältyviä suunnittelualuetta koskevia suosituksia: Karttaan on rajattu läpikuultavalla punaisella luonnonsuojelullisesti ja luontoarvoiltaan arvokkaimmat alueet, jotka tulisi jättää rakentamisesta vapaiksi. Nämä alueet täyttävät metsälain, luonnonsuojelulain tai muun syyn perusteella niiden suojelutarpeen kriteerit. Mikäli em. alueille osoitetaan rakentamista, tulisi se tehdä niin, ettei kohteen luontoa tai luonnonarvoja vahingoiteta niin paljoa, että arvot menetetään. Toinen vaihtoehto on menetellä ns. suotuisan suojelun tasoa noudattaen. Näille inventointikarttaan rajatuille kohdistuvista toimenpiteistä ja mahdollisesta rakentamisesta tulee neuvotella paikallisen ympäristökeskuksen ja metsäkeskuksen kanssa. Alueiden rakennettavuusarvo on seuraavasti: Rakennettavuusarvo A on hyvä, B on joillakin edellytyksillä ja C ei suositella rakentamista. Luokitusperusteita ovat 1) maaperä, kosteusolot ja luonnonolot. Luonnonoloihin kuuluvat harvinaiset luontotyypit, avainbiotoopit tai peräti luonnonsuojelulain tai metsälain asettama rakentamiskielto. Alleviivaus tarkoittaa runsaimpia lajeja tai tyyppilajia. 11

12 Rinnesuot ovat pienehköjä lettosoita. Alueille ei tule osoittaa rakentamista eikä reitistöjä, koska alueille kohdistuvat rakentamistoimenpiteet ja aktiivinen kulutus muuttavat vesitaloutta ja kosteusolosuhteita siten että aluekokonaisuus tuhoutuu. Rakentamista ei tule osoittaa myöskään rinnealueiden välittömään läheisyyteen niiden yläpuolelle. Alueen lounaisosaan sijoittuvan, arvokkaimmaksi luokiteltavan suoalueen läpi kulkee nykyisin kelkkareitti. Reitin aiheuttama kulutus kohdistuu kuitenkin talvikauteen eikä se siten merkittävästi vaikuta alueen luonnonolosuhteisiin. Uusia yhteyksiä suunniteltaessa herkimmät alueet on esitetty jatkossa kuitenkin kierrettäviksi Vanhan metsän alueilla on mm vuotta vanhoja kilpikaarnamäntyjä, joiden rungon halkaisija on n. 60 cm, lisäksi niille sijoittuu paikoin runsaasti lahopuustoa. Vanhan metsän alueella todettiin voitavan osoittaa vain rajoitetusti reitistöjä mutta ei rakentamista. Kaavamuutosalueelle suunnitellut reitistöt on pääosin jo toteutettu. Linnustoselvityksissä ei alueelta havaittu maankäytönsuunnittelua rajoittavia lajeja. Suunnittelualueen rajaus luontoselvityskartalla ja luontotyyppialueiden kuvaus. Pieni osa aiemmin kaavoitetusta hotellin rakennusalueesta sijoittuu luonnonympäristöltään erityisen herkäksi luokitellulle kallioalueelle. 99. Kallio/kivilouhikkoa/rakkaa. Runkojen maksimikorkeudet (kitukasvuisia) kuusi, Picea abies 5 m koivu 5 m, mänty 5 m. Hieskoivu, tunturikoivu, mänty, kataja, kanerva, riekonmarja, sianpuola, variksenmarja, juolukka, mustikka, puolukka, metsälauha, seinäsammal, kynsisammalia, hirvensarvijäkälä, poronjäkälä jne. C (erityisen herkkää aluetta) 100. Tunturikangasta. Pallosara, kanerva, suopursu, kuusi, Picea abies, tunturikoivu, hieskoivu, variksenmarja, mustikka, kataja, juolukka, puolukka, karhunsammal, kynsisammalia, riekonmarja, raita, suokukka, metsälauha, hirvensarvijäkälä, poronjäkälä jne. C (erityisen herkkää aluetta) 101. Kalliota, osa kalliolouhikkoa. Runkojen maksimikorkeudet (kitukasvuisia) mänty 3 m, tunturikoivu 3 m, kuusi, Picea abies 3 m. Kataja, riekonmarja, variksenmarja, puolukka, mustikka, kanerva, hirvensarvijäkälä, poronjäkälä, pihlaja, metsälauha, sianpuola, pallosara. A 102. Tunturikangasta. Tunturikoivu, kuusi, Picea abies, mänty, metsälauha, kanerva, variksenmarja, riekonmarja, mustikka, puolukka, seinäsammal, kysisammalia, haapa, hirvensarvijäkälä, poronjäkälä, (paikallisesti tunturilieko, kangaskeltalieko, vanamo, kangasmaitikka, pohjankatinlieko, suokukka). C (erityisen herkkää aluetta) 103. Korkeimman huipun kivirakassa (tai aivan sen alla) vanamo, sianpuola, variksenmarja, hirvensarvijäkälä, poronjäkälä, tunturikoivu, pihlaja, kataja, kanerva, metsälauha, ruohokanukka, ahokissankäpälä, jne. C (erityisen herkkää aluetta) 104. Huippu. Kalliota. Kuusi, Picea abies, mänty, tunturikoivu (joiden korkeudet 2-3 m), tunturivihvilä, puolukka, pihlaja, variksenmarja, mustikka, juolukka, sianpuola, riekonmarja, kataja, tunturilieko, metsälauha jne. C (erityisen herkkää aluetta) 105. Kuten 98., mutta lisäksi kerrossammalta. Puiden korkeus alle 3 m. C (erityisen herkkää aluetta) 106. Kalliota, rinnelouhikkoa. Kiiltopaju, riekonmarja, kanerva, pihlaja, metsälauha, juolukka, puolukka, variksenmarja, hirvensarvijäkälä, kangasmaitikka, poronjäkälä, mustikka, karhunsammal, kynsisammalia, seinäsammal, ruohokanukka, tunturikoivu, pohjanketunlieko jne. C (erityisen herkkää aluetta) 12

13 Luontoselvitysten täydennykset 2009 Luontoselvityksiä on täydennetty Hotellin alapuoleisen rinteen osalta kesällä 2009 alueelta, jolle aiempi selvitys yltänyt (Iso-Syöte, Asemakaava-alueen kasvillisuusinventoinnin täydennys, Lassi Kalleinen, Natans Oy, ). Hotellin rinteen rakennetulta osalta löytyi riekonmarjaesiintymiä laikkuina sekä laskettelurinteen reunalta lähde, jota ei kuitenkaan voida pitää enää luonnontilaisena. Riekonmarjan lisäksi muita erityisiä luontoarvoja, uhanalaisia lajeja tai suojeltuja luontotyyppejä ei havaittu. Selvityksessä suositellaan, että riekonmarjan kasvuedellytyksiä ylläpidetään rinteessä Virkistys- ja suojelualueet Syötteelle on perustettu valtion retkeilyalue 80-luvulla. Syötteen kansallispuisto on perustettu vuonna Syötteelle sijoittuu runsaasti Natura ohjelmaan sisältyviä alueita, myös retkeilyalue sisältyy Natura ohjelmaan. Kansallispuiston aluerajaus perustuu pääosin Natura-alueen rajaukseen. Kansallispuiston ja Natura-alueiden lisäksi Iso-Syötteen-alueelle ei sijoitu muita luonnonsuojelualueita. Kaavamuutosalue rajautuu lakialueella Natura-alueeseen ja Syötteen retkeilyalueeseen. Kansallispuisto ei yllä suunnittelualueelle. Syötteellä on myös Metsähallituksen virkistysmetsäalue. Virkistysmetsät on perustettu Metsähallituksen omalla päätöksellä. Alueet sijoittuvat suunnittelualueen ulkopuolelle. Metsähallitus on maanomistajana tehnyt riistan rauhoitusaluepäätöksen koskien Iso-Syötteen keskeistä matkailualuetta. Päätös perustuu alueelle kohdistuvaan virkistyskäyttöön, suunnittelualue sisältyy kokonaisuudessaan rauhoitusalueeseen. Syötteen kansallispuisto, Iso-Syötteen retkeilyalue ja Syötteen virkistysmetsä muodostavat Syötteen virkistys- ja luonnonsuojelualuekokonaisuuden, jonne voidaan ohjata luonteeltaan erityyppisiä aktiviteetteja. Syötteen virkistysmetsään voidaan ohjata moottoroituja toimintoja, kun taas Syötteen kansallispuistossa liikutaan pääsääntöisesti vain lihasvoimin. Syötteen kansallispuiston perustamissäädöksissä on turvattu perinteisten luonnonkäyttömuotojen poronhoito, metsästys, kalastus ja retkeily jatkuminen. Laki Syötteen kansallispuistosta astui voimaan vuonna Kansallispuisto kuuluu kokonaisuudessaan Suomen Natura verkostoon. Syötteen kansallispuisto rajautuu Iso-Syötteen retkeilyalueeseen, joka puolestaan rajautuu Syötteen virkistysmetsään. Kansallispuistolle, retkeilyalueelle ja virkistysmetsään on tehty omat hoito- ja käyttösuunnitelmansa. Kansallispuiston aluerajaus perustuu pääosin Natura-2000-alueen rajaukseen. Syötteen Natura-alueeseen ( hehtaaria) kuuluvat kansallispuiston lisäksi Ala-Lintusuo, Kaunislampi, Iso-Syötteen retkeilyalue ja Pytkynharju. Iso-Syötteen laki kuuluu osin retkeilyalueeseen. Natura-alueen ja retkeilyalueen rajaus poikkeavat lievästi toisistaan lakialueella Natura alueen rajauksen ollessa retkeilyalueen rajausta laajempi. 13

14 Syötteen kansallispuiston, Iso-Syötteen retkeilyalueen ja Syötteen virkistysmetsän rajaukset. Kansallispuiston alueita sijoittuu runsaasti myös kartan ulkopuolelle. 3.4 Rakennettu ympäristö ja maankäyttö Rakennettu ympäristö, palvelut ja elinkeinot Matkailu on nykyisin Syötteen alueen suurin työllistäjä. Iso-Syötteellä matkailun työpaikkojen määrä kevättalvella on arviolta 50 tp, pysyvien, ympärivuotisten työpaikkojen määrä alueella on arviolta 10 tp. Työpaikat liittyvät alueen liike- ja ravintolapalveluihin, majoitukseen ja rinnetoimintoihin. Suunnittelualueella alarinteelle ei sijoitu työpaikkatoimintoja. Alueelle ei sijoitu vakituista pysyvää asutusta. Iso-Syötteen asemakaava-alueen majoituskapasiteetti oli vuonna 2005 n. 500 vuodepaikkaa. Alueelle on rakennettu viime vuosina lisäkapasiteettia mm. tunturihotellin yhteyteen ja alaaseman läheisyyteen, arvioitu majoituskapasiteetti vuonna 2008 on n vp. Lisäksi Iso- Syötteen asuntovaunualueella on n vp. Iso-Syötteen asemakaava-alueelle rakennettu kerrosala on yhteensä hieman yli k-m2. Lakialueelle on kaavamuutosprosessiin aikana rakennettu kaavamuutoksen mukaisia majoitustiloja noin lähes 1400 kem2 vuosina Syötteen matkailukeskusalueen majoituskapasiteetti on nykyisin noin 3000 vp. (2600?) 14

15 Iso-Syötteen asemakaava-alueen palveluvarustusta (2008): Lakialue: tunturihotelli ja hotelliravintola, n. 60 majoitushuonetta / 120 vp hotellitoimintaan liittyvä mökkimajoitus n. 100 vp tunturimajakylä Alarinne: eräpalvelukeskus,safari ohjelmapalvelutoiminta, ravintola, opastus erilaiset kahvilaravintolat, hampurilaisravintola kauppa välinevuokraus ja huolto laskettelurinteet: alueella on 8 rinnettä ja 6 hissiä, joiden teoreettinen nousukapasiteetti on yhteensä n n/h mökkimajoitusalueet Iso-Syötteen asema-kaava-alueelle toteutettu rakentaminen likimäärin (k-m2/ 2008): Iso-Syötteen lakialue: hotelli n k-m2 + paritalot 1200 k-m2 erillinen laajennus n k-m2 tunturimajakylä yht. n k-m2 metsähallituksen maja n. 400 k-m2 yht. n k-m2 Iso-Syötteen rinnealueet, alarinne, ala-asemat majoitusrakennukset n k-m2 kahvilat ravintolat, kaupat n k-m2 huoltorakennukset ym. n k-m2 yht. n k-m2 15

16 3.4.2 Tiestö ja reitistöt Laelle johtaa asfaltoitu tieyhteys ja rinteessä mutkitteleva kevyen liikenteen väylä. Laelle johtaa on kelkkareitti, latuyhteydet ja ulkoilureitit. Laella on lisäksi valaistu latu, kaavamuutosalueen läpi kulkee Iso-Syötteen laen kautta kulkeva UKK-ulkoilureitti. Tiestö, alueen palvelut ja reitistöt. 16

17 3.4.3 Yhdyskuntatekninen huolto Kaikki Iso-Syötteen rakennukset on liitetty paikallisen sähköyhtiön sähköverkkoon ja kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkkoon. Rinnealueella on kaksi vesijohtoverkon paineenkorotusasemaa. Putkistot ja sähkölinjat laelle kulkevat itärinteen kautta. Lakialueella kaavamuutosalueen välittömään yhteyteen sijoittuu DNA-Finland Oy:n GSMlinkkimasto. Masto on 40 m korkea harukseton putkirakenne, mastoon liittyy muutaman neliömetrin kokoinen tekniikkatila erillisenä rakennuksena sen vieressä. Masto sijaitsee muutaman metrin etäisyydellä kaavamuutosalueen rajasta. 3.5 Kulttuurihistorialliset kohteet, muinaismuistokohteet Kaava-alueelle on laadittu muinaismuistokartoitus kesällä 2001 (Pudasjärven Iso-Syötteen asemakaava-alueen arkeologisen kulttuuriperinnön inventointi, Jari Okkonen, ). Suunnittelualueelle ei sijoitu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Syötteelle on laadittu vanhan rakennuskannan inventointi vuonna 2007, kaavamuutosalueelle ei sijoitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. 3.6 Maanomistus Kaavamuutosalueet ovat metsähallituksen omistuksessa. Lakialueella hallintaoikeuksia on järjestelty pitkäaikaisin maanvuokrasopimuksin alueella toimivien kiinteistöyhtiöiden kanssa. 3.7 Pohjakartta Osin kaavamuutoksen kanssa yhtäaikaa rakennettavat lakialueen uudet rakennukset eivät näy asemakaavan pohjakartalla, muutoin pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen ja vastaa laatimisajankohdan olosuhteita. 3.8 Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutosalueelle ei kohdistu erityisiä ympäristön häiriötekijöitä. Lakialueella kaavamuutosalueen ulkopuolisella retkeilyalueella / Natura-alueella erottuvat tietotekniikan kaapelikaivantojen asennustöiden kaivujäljet kunnostamattomina voimakkaasti kesäaikaan (oheinen kuva). Alue rajautuu kaavamuutosalueeseen. 17

18 3.9 Kaavoitustilanne ja aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Maakuntakaavassa on määritetty alueen maankäytön perusratkaisut ja tavoitteet maakuntatasolla huomioiden valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan , kaava on saanut lainvoiman Syötteen alue on sisältyy laajaan kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettuun matkailun vetovoima-alueeseen / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen. Ko. merkinnällä osoitetaan ympäristöarvojen, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia. Iso-Syötteen alue on lisäksi osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä matkailukeskuksen ydinalueena (RM), johon liittyy loma- ja matkailualuevarauksia (R) ja seudullisesti merkittävänä virkistysalueena osoitettu Syötteen retkeilyalue. Iso-Syötteen, Pikku-Syötteen ja Teerivaaran lakien kallioalueet on osoitettu maisemakallioalueina, merkinnällä osoitetaan luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet. Maakuntakaavassa Syötteen alueelle osoitetaan lisäksi alueen läpi kulkeva kansainvälinen E10-vaellusreitti sekä vesistö- ja kelkkareittejä. Paikallispiirteiden ja luontoarvojen hyödyntäminen matkailussa on maakuntakaavan tavoitteiden mukaista. Ote maakuntakaavakartasta Yleiskaava Syötteen yleiskaavan muutos on hyväksytty ja korvaa aiemman hyväksytyn oikeusvaikutuksettoman Syötteen yleiskaavan. Vuoden 1990 yleiskaava oli nyt hyväksyttyä oikeusvaikutteista yleiskaavan tarkistusta laajempi käsittäen koko matkailu- ja loma-asutusaluekokonaisuuden, matkailun aluevaraukset sijoittuivat pääosin välille Syötekeskus Syötekylä Iso-Syöte Pytkynharju / Naamankajärvi. Uusittu yleiskaava painottuu Iso- 18

19 Syötteen ja Pikku-Syötteen matkailukeskusten alueelle ja ympäristöön ja pyrkii yhdistämään alueita toiminnallisesti yhtenäisemmäksi matkailukeskuskokonaisuudeksi. ote yleiskaavakartasta Iso-Syötteen kohdalta Asemakaava Alueella voimassa oleva Iso-Syötteen asemakaava on hyväksytty v Alueelle sijoittuu matkailupalvelujen, majoituksen ja loma-asutuksen aluevarauksia sekä erilaisia urheilu- ja virkistystoimintojen aluevarauksia. Lakialueelle on hotellin yhteyteen osoitettu helikopterin laskeutumispaikka. Alue ei ole ollut virallinen laskeutumispaikka eikä sitä ole osoitettu asemakaavan lisäksi muilla kartoilla. Kaava-alueen pinta-ala on n. 350 ha ja kaava-alueelle osoitettu rakennusoikeus hieman alle kem2 Hotellin korttelin rakennusoikeus on 7000 kem2. 19

20 Ote Iso-Syötteen asemakaavasta Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Syötteen matkailukeskuksen palvelu-infrastruktuurin ja ohjelmapalvelujen kehittämishanke Osana alueen matkailuympäristön kehittämistä on vuonna 2004 valmistunut Syötteen matkailukeskuksen palvelu-infrastruktuurin ja ohjelmapalvelujen kehittämishanke. Osana projektia laadittiin Iso-Syötteen liikekeskuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaava Iso-Syötteen liikepalvelukeskuksen toiminnot ja kokonaisrakenne -suunnitelma. Suunnitelma ei suoranaisesti kohdistu kaavamuutosalueelle. Havainnekuva suunnitelmasta liikepalvelukeskuksen ydinalueelta. 20

21 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 4.1 Kaavamuutoksen toiminnalliset ja määrälliset tavoitteet Lakialueella kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle laaditun käyttösuunnitelman mukaiset hotellimajoituksen laajennukset muuttamalla helikopterin laskeutumisalue rakentamisalueeksi. Lisäksi huomioidaan yleiskaavasuunnitelman mukaisen rakentamisen laajennusalueen toteutus hotellin yhteydessä. Osallisista alueen yrittäjien taholta tavoitteena on korostettu alueen aiempien suunnitteluperiaatteiden mukaisesti kaupallisen majoituskapasiteetin lisäämistä Iso-Syötteen matkailukeskuksen alueella. 4.2 Alueelliset ja valtakunnalliset maankäyttötavoitteet Valtakunnalliset kehittämistavoitteet perustuvat uuden maankäyttö- ja rakennuslain maankäytön ohjausjärjestelmään. Valtioneuvosto on tehnyt valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan päätöksen , päätös astuu voimaan MRL:n yleisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Ekologisesti kestävä kehitys edellyttää kestävää luonnonvarojen käyttöä ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä. Taloudellisesti kestävä kehitys puolestaan edellyttää yhtä aikaa sekä taloudellisesti että ekologisesti perusteltuja ratkaisuja. Luonnonympäristön ja maiseman osalta valtakunnalliset tavoitteet Syötteen alueella on määritelty Natura- ohjelmassa sekä valtion retkeilyalueen ja Syötteen kansallispuiston perustamispäätöksissä. Kulttuuriarvojen ja perinteen huomioiminen on erityisesti yksi Syötteen kansallispuiston teemoista, perinteeseen ja kulttuuriin liittyvien kohteiden kartoitusta on tehty kansallispuistohankkeen yhteydessä. Suunnittelualueelle ei sijoitu suojeltavia kohteita tai erityisiä kulttuuriympäristöarvoja. 21

22 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleisperustelu, kokonaisrakenne ja mitoitus Asemakaavassa osoitetaan korttelialueiden käyttötarkoitus, rakentamisen sijoittuminen, määrä ja kerroskorkeudet, viher- ja virkistysalueet sekä alueen liikenne- ja reitistöjärjestelyt. Ote asemakaavakartasta. Lakialueen rakentamista on tutkittu ennen kaavamuutoksen käynnistämistä alueelle laaditussa yksityiskohtaisessa käyttösuunnitelmassa, ratkaisua on tarkennettu lakialueen maston suoja-alueisiin liittyen. Rakennusalueita on laajennettu aiempaan kaavaan verrattuna pysäköintialueelle ja helikopterin laskeutumisalueelle sekä hotellin itäpuolella alarinteeseen. Kaavamuutoksessa alueelle on osoitettu hotellin rakennusalueelle rakennusoikeus 7500 kem2 ja lakialueen majoitusalueelle 1600 kem2 sekä toiminnan vaatimille huolto- ja varastotiloille 200 kem2. Huolto- ja varastorakennusten rakennusalue sijoittuu pääosin maston vaaraalueelle. Rakennusoikeus alueella on siten yhteensä 9300 kem2. Rakennusoikeus on uusien rakennusalueiden myötä lisääntynyt aiempaan asemakaavaan verrattuna yhteensä 2300 kem2. 22

23 Alueen rakennusoikeudesta majoituksen osuudeksi on arvioitu 70 75%, jolloin palvelukerrosalan määrä alueella olisi n kem2. Alueen majoituskapasiteetti voisi kasvaa hotellin nykyisestä n. 200 vuodepaikasta lähes kaksinkertaiseksi. Alueella pysäköintipaikkojen tarpeeksi on arvioitu n. 140 autopaikkaa, kaavassa on varauduttu myös maanalaisen pysäköinnin toteutukseen (n. 50 ap ) laajennusten toteutumisen myötä. maanalainen pysäköinti Alueleikkaus, joka havainnollistaa rakentamisen ja maaston korkeussuhteita lakialueella. Laen mökkialue sijoittuu korkeusasemalle n mmpy, viereinen tunturin laki kohoaa hieman yli mmpy korkeuteen. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Alue on autopaikkojen korttelialuetta (LPA) lukuun ottamatta matkailupalvelujen korttelialuetta (RM-1). Alue on jaettu kahteen rakennuspaikkaan, hotellin alue (rakennusoikeus 7500 kem2) ja siihen liittyvän mökkimajoituksen alue (rakennusoikeus 1600 kem2 + h200 kem2). Alueen rakennusoikeus on yhteensä 9300 kem2. Hotellin rakennuspaikalla kerrosluku on ½III ja mökkimajoitusalueella II. Tonttitehokkuusluvut tonteilla ovat e= 0,44 (hotelli) ja e=0,30 (mökkialue) Katu- ja liikennealueet, pysäköinti Kaavamuutosalueeseen ei sisälly katualueita. Alueelle ennen kaavamuutosta laaditun korttelin käyttösuunnitelman yhteydessä on selvitetty alueen autopaikoitustarvetta ja pysäköinnin järjestelyjä voimassa olleen asemakaavan mukaisen rakentamisen pohjalta. Käyttösuunnitelmassa oli osoitettu yhteensä n. 100 autopaikkaa, joista 3 oli varattu linja-autoille. Kaavaratkaisussa on uusien rakennusalueiden myötä lisätty lakialueen rakennusoikeutta yhteensä 2300 kem2:llä yhteensä 9300 kem2:iin. Kokonaisrakennusoikeudesta 1800 kem2 sijoittuu paritaloina toteutettavalle korttelin osalle, jolla majoitushuoneistojen lukumäärä on yhteensä 18 huoneistoa, pysäköintipaikkojen tarve alueella on 1 ap / huoneisto. Korttelin yhteiseen pysäköintiin tarkoitetulle LPA-alueelle voidaan sijoittaa yhteensä n. 60 autopaikkaa. Mitoituksella 1 ap / 65 kem2 hotellin rakennuspaikalle tarvittavista n. 115 autopaikasta tulisi tällöin hotellin korttelialueelle osoittaa yhteensä n. 55 autopaikkaa. Maanpäällisenä pysäköintinä tälle alueelle on arvioitu voitavan toteuttaa yhteensä n. 30 autopaikkaa, mistä johtuen kortteliin on varattu mahdollisuus toteuttaa pysäköintiä myös maanalaisena ratkaisuna. 23

24 Kaavassa maanalaiseen pysäköintiin varattu alue mahdollistaa arviolta noin 50 auton pysäköinnin. Maanpäälliset pysäköintiratkaisut mahdollistavat hotellin korttelialueella hieman vajaan 6000 kem2:n rakentamisen. Tämän ylittävien laajennusten osalta on varauduttava toteuttamaan osa pysäköintipaikoista maanalaisena ratkaisuna joko hotellin laajennusten kellaritiloihin tai erilliselle maanalaiseen pysäköintiin varatulle alueelle. Maanalainen pysäköinti mahdollistaa piha-alueiden väljemmän toteutuksen ja toiminnallisen kehittämisen sekä pysäköinnin laadun parantamisen ja paikkojen määrän kasvattamisen tarvittaessa. Maanalaisiin tiloihin olisi mahdollista sijoittaa myös esim. ohjelmapalvelujen tarvitsemia tiloja. Maanalaisen pysäköinnin toteutustarvetta tulee arvioida vaiheittaisten laajennusten yhteydessä verrattuna todelliseen käytännön tarpeeseen. Korttelia koskevat seuraavat autopaikkamääräykset: paritalomajoituksen alue / rakennuspaikka 3: 1ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. hotellin korttelialue / rakennuspaikka 2 1ap/65kem2 Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Kaavaratkaisun havainnekuva, joka esittää rakennusten ja laajennusten mahdollista sijoittumista. MK 1:

25 5.2.3 Viher- ja virkistysalueet, reitistöt Kaava-alueen sisälle ei sijoitu viher- tai virkistysalueita. Alue rajautuu laskettelualueeseen (VU) ja retkeily- ja ulkoilualueeseen (VR), kaavanmuutoksen myötä pieni osa retkeily- ja ulkoilualueesta muuttuu matkailupalvelujen korttelialueeksi. Kaavassa on osoitettu kulkuyhteydet hotellialueen läpi Natura-alueelle ja sen reitistöille sekä virkistys- ja ulkoilualueille. Natura-alueelle johtavaa yhteyttä lukuun ottamatta reitistöyhteydet on osoitettu ohjeellisina tarkoituksenmukaisen toteutuksen mahdollistamiseksi Suojelualueet ja kohteet Kaavamuutosalueella ei ole suojelualueita eikä -kohteita. Alue rajautuu Natura-alueeseen. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on luonnosvaiheen lausunnossaan todennut, ettei kaavamuutos edellytä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia Teknisen huollon alueet Kaavamuutosalueella ei ole erityisiä teknisen huollon aluevarauksia. Laen mökkialueen välittömään läheisyyteen sijoittuu 40 m korkea gsm-linkkimasto. Masto sijoittuu muutaman metrin sen rajakorkeuden yläpuolelle, jolla Masto 80- ohjeen mukainen suojaetäisyys kasvaisi merkittävästi 2/3 maston pituudesta (26,6 m) mittaan 1,5 kertaa maston pituus (60 m). Maston rakentaja on asiaa luonnosvaiheessa tiedusteltaessa ilmoittanut suojaetäisyydeksi 2/3 maston mitasta. Käytännössä alueen aiemmat toiminnot ja rakentaminen on mahdollista säilyttää ja toteuttaa tällä suojaetäisyydellä. Mikäli todetaan tarve laajentaa suoja-aluetta tästä edelleen (vrt. DNA-Finlandin kaavaluonnoksesta antama lausunto), tulee varautua maston siirtoon jo alueen aiempien ja nykyisten toimintojen turvallisuuden takaamiseksi. Merkittävä osa rakennuksista, piha-alueista, retkeilyalueelle ja valoladulle johtava nykyinen kulkuyhteys sekä osa retkeilyalueesta, laduista ja reiteistä sijoittuu 60 metrin säteen sisäpuolelle. Alueella liikkumista ei ole nykyisin rajoitettu, maston juurella on yksi jäiden putoamisvaarasta varoittava kyltti. Mastolle on asemakaavaratkaisussa osoitettu 2/3 sen pituudesta oleva suoja-aluevaraus. Liikkuminen tällä suoja-alueella tulee jäiden putoamisvaaran aikana tarpeen mukaan estää aitaamalla.. Vaara-alueelle on mahdollista rakentaa huollon ja varastoinnin tiloja, rakentamisen tulee sopeutua arkkitehtuuriltaan laen muuhun rakennuskantaan ja suunnittelussa tulee huomioida keskeinen sijainti matkailun majoitusrakennusten välittömässä läheisyydessä. Kaavaratkaisu mahdollistaa huollon tarvitseman kulkuyhteyden järjestämisen mastolle ja laitetilalle rakennuspaikan kautta. Maston vaara-aluetta koskee seuraava kaavamääräys. Rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida mastosta mahdollisesti putoavan jään rasitukset. Alueella liikkuminen tulee tarvittaessa estää aitaamalla tai muilla vastaavilla kulkua ohjaavilla rakenteilla. 5.3 Asemakaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät perustuvat pääosin ympäristöministeriön antaman asetuksen merkintöihin. Lisäksi reitistöjen osalta käytetty joitakin aiemman asemakaavan mukaisia, asetuksesta osin poikkeavia merkintöjä. Kaavamerkinnät on esitetty selostuksen liitteenä, liite 3. 25

26 Rakennusalueet laella rajautuvat osin suoraan Natura-alueeseen. Alueelle laaditussa tontin käyttösuunnitelmassa rajalle on osoitettu toteutettavaksi aita. Aitaamista koskeva määräys sisältyy myös asemakaavamääräyksiin. Kaavaan sisältyvät asemakaavamääräykset: Korttelin 2 tontti 3 on aidattava vähintään 1 metrin korkuisella puuaidalla Natura-alueeseen rajautuvilla tontin rajoilla. Asemakaava-alueella maisemaa muuttavat toimenpiteet kuten puiden kaataminen edellyttävät MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Vastuu rakennuskortteleihin johtavien sisäisten katujen ja muiden yleisten alueiden toteuttamisesta kuuluu maanomistajalle/-haltijalle. RM-1-alueella tulee alueen suunnittelussa huomioida alueelle sijoittuvat riekonmarjan esiintymislaikut siten, että ne pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään luonnontilaisina. 5.4 Kaavamuutoksen keskeisiä vaikutuksia Valtakunnalliset ja alueelliset maankäyttötavoitteet, maakuntakaava Rakennettavat matkailutoiminnot sijoittuvat maakuntakaavassa kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetulle laajalle matkailun vetovoima-alueelle / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueelle. Keskitetty, olevia matkailukeskittymiä tukeva kokonaisrakenne on yksi Syötteen yleiskaavan tavoitteista. Asemakaavan muutos edistää osaltaan tavoitteen toteutusta keskittämällä majoitusta palvelujen yhteyteen niiden kehitystä tukien. Kaava-alue rajautuu Natura-alueeseen, laelle sijoittuu lisäksi valtakunnallisesti arvokas maisemakallioalue. Kaavaratkaisu huomioi Natura-alueelle kohdistuvien haitallisten vaikutusten estämisen, kulku alueelle ohjataan rakennettujen reitistöjen kautta, muutoin kulku rakennusalueilta estetään aitaamalla. Hotellin laajennusalue kohdistuu osin kallioalueelle ja edellyttää pinnalla olevan avokallion louhintaa. Rakentaminen kohdistuu jo aiemmin laaditussa asemakaavassa rakennusalueeksi osoitetulle alueelle Kaavamuutoksen suhde laadittuihin suunnitelmiin ja selvityksiin Yleiskaava Yleiskaavasuunnittelu on ollut käynnissä yhtä aikaa asemakaavan muutoksen laatimisen kanssa. Asemakaava on yleiskaavaratkaisun mukainen. Aiempi asemakaava Kaavan muutoksen myötä lakialueen pysäköintiin varattu alue pienentyy. Hotellitontin koko rakennusoikeuden toteutukseen liittyen tulee varautua toteuttamaan osa pysäköintipaikoista maanalaisena ratkaisuna joko hotellin laajennusten kellaritiloihin tai erilliselle maanalaiseen pysäköintiin varatulle alueelle. Kaavamuutoksen myötä alueelta poistuu aiemmassa kaavassa helikopterin laskeutumispaikaksi osoitettu alue. Alue ei ole ollut virallinen laskeutumispaikka eikä sitä ole osoitettu ase- 26

27 makaavan lisäksi muilla kartoilla. Pohjois-Suomen lentopelastuskeskus on asiaa selvitettäessä ilmoittanut, ettei laskeutumispaikalla ole merkitystä pelastushelikopteritoiminnan kannalta. Laskeutumispaikalle ei ole todettu olevan käytännön tarvetta, lakialueen tuntumasta löytyy laskeutumiseen soveltuvia alueita. Rakennusalueet ovat laajentuneet hieman myös alarinteeseen itään. Rakennusalueiden laajennusten myötä alueen rakennusoikeus ja mahdollinen majoituskapasiteetti kasvavat. Muut suunnitelmat Kaavaratkaisu huomioi Iso-Syötteen alueelle laaditut reitistösuunnitelmat Kaavamuutoksen suhde asetettuihin tavoitteisiin Kaavamuutos mahdollistaa tavoitteiden mukaisen majoituskapasiteetin lisäyksen ja palvelujen laajennukset hotellin yhteydessä Vaikutukset matkailuelinkeinoon Lakialueella kaavaratkaisu mahdollistaa hotellin laajenemismahdollisuudet ja parantaa sen liiketoiminnan ja palvelujen kehittämisedellytyksiä sekä alueen kilpailukykyä. Laajennukset edistävät myös suurempien ulkomaisten asiakasryhmien majoittumista alueella ja siten laajentavat markkinoinnin kohderyhmiä Toteutusedellytykset ja yhdyskuntatekniikka Rakentaminen on liitettävissä olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Lakialueen merkittävä lisärakentaminen saattaa edellyttää vesijohtoveden paineenkorotusaseman toteutusta. Hotellin laajennusalueiden sijoittuminen rinteeseen ja kalliomaastoon kasvattavat toteutuskuluja, ohjaavat osin laajennusosien sijoittelua ja vaikuttavat myös rakennusaikaisiin järjestelyihin Rakentamisen vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Rakennusoikeuden lisäys mahdollistaa aiempaa asemakaavaa suuremman majoituskapasiteetin, majoituskapasiteetin kasvu aiempaan kaavaan verrattuna ei kuitenkaan ole luonnonympäristön kannalta merkittävä kulutuksen ohjautuessa rakennetuille reitistöille ja urheilu- ja virkistysalueille. Rakentamisesta huomattava osa kohdistuu pääosin jo rakennetuille ja muokatuille alueille, hotellin laajennusvarausten toteuttaminen kaavaratkaisun mukaisesti edellyttää louhintaa hotellin välittömässä yhteydessä sen pohjoispuolella hotellin ja rinteiden välillä. Tällä osalla rakentamisen laajennusalueesta osa sijoittuu luonnonympäristöltään herkälle kallioalueelle, jota ei ole suositeltu rakentamiseen. Kaavamuutoksesta aiheudu muutosta voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna tällä alueella. Valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen rajaus sivuaa rakennusalueita. Kaavanmuutokseen ei liity sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka uhkaisivat niitä luontoarvoja, jonka vuoksi lakialue on liitetty Natura 2000-verkostoon (ympäristökeskuksen lausunto kaavamuutosluonnoksesta, ks. liite 4). Laajennusten toteutus aiheuttaa muutoksia alueen maisemaan, rakentaminen kuitenkin liittyy kiinteästi jo rakennettuun alueeseen ja sijoittuu suppealle alueelle. Rakentamisen maisemavaikutuksia on havainnollistettu oheisissa havainnekuvissa. 27

28 Lakialueen rakennukset ja hotellin mahdolliset laajennukset ilmakuviin sovitettuna. Maisemalliset muutokset kohdistuvat suppealle alueelle jo rakennetun ympäristön yhteyteen. Korkein laki rakenteineen kohoaa huomattavasti laen rakennusalueita ylemmäksi. 28

29 5.5 Toteutus Hotellin alueella toteutuksesta vastaavat alueella toimivat kiinteistöyhtiöt. Lakialueen lisärakentaminen on käynnistynyt vuonna 2008, vuoden 2009 loppuun mennessä alueelle on rakennettu havainnekuvassa esitetyistä erillisistä majoitusrakennuksista kahdeksan, yhdeksäs on tarkoitus toteuttaa vuoden 2010 aikana. Koska ko. rakennuksen rakennuspaikka sijoittuu alueen sisääntulon välittömään yhteyteen muodostaen eräänlaisen portin yhdessä hotellin kanssa, rakennuksen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen korkeusasemaan ja keskeistä alueen sisääntulonäkymää muodostavaan rakennuksen päätyjulkisivuun. Muutoin lakialueen hotellitoiminnan laajennukset toteutuvat tulevaisuudessa vaiheittain muutaman kymmenen sadan neliön laajennuksista n kem2:n laajuisissa osissa. Maanalaisen pysäköintitilan rakentamisen tarvetta arvioidaan erikseen laajennusvaiheiden yhteydessä. Oulussa ARKTON Suunnitteluryhmä Oy Harri Lindroos arkkitehti SAFA 29

30 Liite 1: Osallistumis ja arviointisuunnitelma Pudasjärven kaupunki Iso-Syötteen asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma kaavan laatimiseen liittyvästä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue sijoittuu Pudasjärven Syötteellä Iso-Syötteen laskettelukeskuksen lakialueelle. Iso-Syötteellä on laskettelutoimintojen lisäksi hotelli, loma-asutusta ja matkailua palvelevaa liikerakentamista sekä ulkoilureitistöjä, latuja ja kelkkareittejä. Suunnittelualue voimassa olevalle asemakaavakartalle rajattuna. 2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ, LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUN TAVOITTEET Iso-Syötteen asemakaavan muutos koskee Iso-Syötteen matkailukeskuksen lakialueella hotellin korttelia (kortteli1), osaa siihen liittyvistä urheilu- ja virkistysalueista, ulkoilu- ja retkeilyalueista sekä helikopterin laskeutumispaikkaa. Alkuperäiseen suunnittelualueeseen sisältyi myös alueita tunturin itärinteellä, suunnittelualue jaettiin kuitenkin kahteen erilliseen kaava-alueeseen (lakialue, Ollukan alue) kaavaprosessien aikatauluihin ja lisäselvitystarpeisiin liittyen Molemmille alueille on päivitetty erilliset osallistumis- ja arviointisuunnitelmat. 30

31 Lakialueen kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa hotellimajoituksen laajennukset muuttamalla helikopterin laskeutumisalue rakentamisalueeksi ja laajentamalla korttelin rakennusalueita laaditun yleiskaavaluonnoksen mukaisesti. Samalla asemakaava päivitetään toteutuneita suunnitelmia vastaavaksi. Lakialueelle sijoittuu nykyisellään 60 majoitushuoneen hotelli ravintolatiloineen sekä seitsemän kappaletta vuonna poikkeamisluvalla 2007 rakennettuja paritalotyyppisiä majoitusrakennuksia. Iso-Syöte on osoitettu maakuntakaavassa valtakunnallisesti merkittäväksi matkailukeskuksen ydinalueeksi. Syötteellä on voimassa hyväksytty yleiskaava, kaava on valtuuston hyväksymä mutta ei oikeusvaikutteinen. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen on käynnissä, kaavan on tarkoitus valmistua kesällä Alueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty vuonna Asemakaavassa osoitetaan eri korttelialueiden käyttötarkoitus, rakentamisen sijoittuminen, määrä ja kerroskorkeudet, puisto- ja virkistysalueet sekä alueen liikennejärjestelyt ja -alueet reitistöineen. Kaavamuutosalueiden perusselvitykset on tehty aikaisemman asemakaavoitustyön yhteydessä. Suunnittelualueen pinta-ala on vajaat 2 ha. 3 OSALLISET JA TIEDOTTAMINEN Alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osakkaita maanomistajien ja asukkaiden lisäksi ovat mm. - tonttien vuokralaiset - alueella toimivat yritykset ja yhteisöt sekä niiden työntekijät, elinkeinojen harjoittajat - suunnittelualueen rajanaapurit Keskeisiä viranomaistahoja ovat: - Pudasjärven kaupunki; hallintotoimi, kaupungin tekninen toimi, lautakunnat, palo/pelastuslaitos - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Yhteisöjä, yrityksiä ja toimijoita, joiden toimialoja suunnittelussa saatetaan käsitellä: - Paikalliset vesi-, energia- ja puhelinyhtiöt Tiedottaminen kaavahankkeiden vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ja asemakaavanmuutosluonnoksen sekä -ehdotuksen nähtäville asettamisesta tapahtuu kunnan kaavahankkeita koskevan yleisen ilmoitustavan mukaisesti. Kaavoituksesta tiedotetaan myös kunnan internet-sivuilla. 4 KAAVAPROSESSI, VUOROVAIKUTUS JA AIKATAULU Osallinen voi ottaa kantaa suunnitelmiin ja osallistua suunnitteluun seuraavilla tavoilla: - kirjalliset yhteydenotot kunnan yhteyshenkilöihin, viranomaisiin ja suunnittelijoihin (ks. kohta yhteystiedot) - palautteet, ehdotukset ja huomautukset / lausunnot esitettyyn suunnitteluaineistoon kaavan valmisteluvaiheessa - muistutus kaavaehdotuksesta Luonnosvaiheen suunnittelu käynnistyi huhtikuussa. Kaavaehdotuksen on kuitenkin tarkoitus valmistua vuoden 2008 aikana. 31

32 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 04 / 2008 Kaavoituksen tullessa vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetystä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). Asemakaavanmuutosluonnos 04-07/2008 Asemakaavan valmisteluaineisto asetettiin mielipiteitä ja lausuntoja varten nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta annettiin 3 lausuntoa, luonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Lausuntoihin ja mieliteisiin on laadittu kaavan laatijan ja kaupungin teknisen toimen kanssa yhteistyössä vastineet, joiden käsittelyn perusteella ne huomioidaan jatkosuunnittelussa. Lakialueelle toteutettu GSM-masto on vaatinut lisäselvityksiä luonnosvaiheen jälkeen. Tiivistelmä lausunnoista sekä laaditut vastineet liitetään yleiskaavaselostuksen liitteeksi. Asemakaavan muutosehdotus 08-10/ 2008 Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus jättää kirjallinen muistutus suunnitelmasta ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Osalliselle, joka muistutusta jättäessään pyytää saada kirjallisesti tiedon sen käsittelystä ja laaditusta vastineesta, toimitetaan kirjallinen vastine ja tieto muistutusta koskevasta päätöksestä. Asemakaavanmuutoksen hyväksyminen 12 / 2008 Asemakaavanmuutoksen hyväksyy Pudasjärven valtuusto. Hyväksymisestä ilmoitetaan maankäyttöja rakennusasetuksen mukaisesti. 5 KAAVAMUUTOKSEN KESKEISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaava-asiakirjoihin liitetään aineisto, jonka perusteella pystytään arvioimaan kaavaratkaisun keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Työn kuluessa arvioidaan mm. kaavamuutoksen vaikutuksia Natura-alueeseen, asetettuihin tavoitteisiin ja laadittuihin muihin suunnitelmiin. 32

33 6 YHTEYSTIEDOT Kaavan valmistelusta vastaa Pudasjärven kaupungin tekninen toimi, jossa hanketta valmistelee maankäyttöinsinööri Markku Mattinen. Kaavan laatijana toimii arkkitehtitoimisto ARKTON Suunnitteluryhmä Oy, jossa suunnittelusta vastaa arkkitehti Harri Lindroos. Pudasjärven kaupunki / tekninen toimi Maankäyttöinsinööri Markku Mattinen puh: sähköposti: Pudasjärven kaupunki Varsitie Pudasjärvi Internet kotisivu: Arkkitehtitoimisto ARKTON Suunnitteluryhmä Oy Arkkitehti Harri Lindroos puh sähköposti: Asemakatu 20 A Oulu ARKTON Suunnitteluryhmä Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty

34 Liite 2: Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet - Inventointi- ja luokitustiedot on esitetty ympäristöministeriön julkaisussa Luonnonympäristön ja maisemanhoidon kannalta valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla. Kohteiden arvoluokitus: ensimmäinen numero on kallion arvoluokka asteikossa 1-7 (ainutlaatuinen vähäiset maisema-arvot) toinen numero on geologinen arvo asteikolla 1-4 kolmas numero on biologinen arvo asteikolla 1-4 neljäs numero on maisemallinen arvo asteikolla 1-4 Iso-Syötteen kallioalueen rajaus ja luokitus (kartalla rajausviiva vahvennettu, kartta ei ole mittakaavassa) Iso-Syöte /

35 Liite 3: Kaavamerkinnät ja -määräykset. 35

36 Liite 4: Kooste luonnosvaiheen lausuntojen ja mielipiteiden keskeisestä sisällöstä ja niihin laaditut vastineet Pudasjärvi Iso-Syötteen asemakaavan muutos Lakialue Lausuntojen ja mielipiteiden käsittely / kooste lausuntojen ja mielipiteiden keskeisestä sisällöstä ja niihin laaditut vastineet Vastineet on valmisteltu yhteistyössä Pudasjärven kaupungin teknisen toimen kanssa. Asemakaavan muutos on ollut lakialueen osalta luonnoksena nähtävillä Kaavamuutosluonnoksesta annettiin 3 lausuntoa, luonnoksesta ei jätetty mielipiteitä.: Lausunnot: - L1 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus - L2 Fortum Sähkönsiirto Oy - L3 DNA Palvelut Oy / Pohjois-Suomi Lausunnot / keskeinen sisältö, laaditut vastineet L1 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Alueidenkäytön osasto Lausunnossa todetaan: 1. Helikopterin laskeutumisalueen tarve mm. pelastuspalvelun kannalta tulee selvittää, tarvittaessa tulee osoittaa vaihtoehtoinen laskeutumisalue. 2. Luonnoksessa valaistulle ladulle johtavan kevyen liikenteen reitin lisäksi tulisi osoittaa reitit myös laskettelualueelle ja eteläpuolen tiealueelle turvaamaan kevyenliikenteen yhteydet virkistysalueille. 3. Linkkimaston suoja-alueet ja rajoitukset rakentamiselle tulee selvittää kaavatyön yhteydessä. 4. Kaavassa tulee selvittää autopaikoituksen tarve ja pysäköinnin järjestäminen korttelialueella. 5. Selityksistä puuttuvat merkinnät ma-a ja p 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman suunnittelualuekartalle on merkitty virheellisesti kaksi eri suunnittelualuetta. Muilta osin alueidenkäytön osastolla ei ole huomauttamista laadittuun luonnokseen. Luonnonsuojeluosasto Lausunnossa todetaan, että rakentaminen ei kohdistu suoraan Natura-alueelle, Naturaalueen raja kulkee kuitenkin aivan rakentamiseen osoitettavan alueen vieressä. Laelle todetaan kohdistuvan merkittäviä luontoarvoja. Haitallisten vaikutusten välttämiseksi edellytetään rakentamisessa tiedostettavaksi Natura-alueen luontoarvojen läheisyys. Lausunnossa todetaan edelleen, että kun lausunnossa todetut haitallisia vaikutuksia lieventävät seikat ja tehokas kulunohjaus otetaan huomioon, voidaan katsoa, ettei suunnitellusta rakentamisesta aiheudu sellaisia vaikutuksia Natura-alueelle, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia tai suunnitelman muuttamista. 36

37 Vastine / L1 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Vastine / Alueidenkäytön osasto 1. Lakialueelle hotellin yhteyteen osoitettu helikopterin laskeutumispaikka ei ole virallinen laskeutumispaikka eikä sitä ole osoitettu asemakaavan lisäksi muilla kartoilla. Aloite helikopterin laskeutumispaikan osoittamisesta alueelle ei ole perustunut pelastustoimen tarpeisiin. Pohjois-Suomen lentopelastuskeskus on asiaa kysyttäessä ilmoittanut, ettei laskeutumispaikalla ole merkitystä pelastushelikopteritoiminnan kannalta, pelastustoiminnassa kopteri laskeutuu lähimmälle soveltuvalle avoimella alueelle, laskeutumiseen riittää 20 m2 x 20 m2 kokoinen alue. Laskeutumispaikalle ei ole todettu olevan käytännön tarvetta, lakialueen tuntumasta löytyy osoittaa laskeutumiseen soveltuvia alue tarvittaessa. 2. Kaavaratkaisua esitetään lausunnon perusteella täydennettäväksi siten, että osoitetaan tarvittavat yhteydet alueen läpi 3. Alueelle sijoittuu 40 m:n mittainen harukseton DNA Palvelut Oy:n GSM- linkkimasto. DNA Palvelut Oy:n lausunnossa todetaan mastosta tippuneiden jäiden mm. rikkoneen laitetilan kattorakenteita niin, että kattorakenne joudutaan toteuttamaan kaksinkertaisella rakenteella. Em. perusteella voidaan todeta, että jäiden putoamisen aiheuttamien vahinkojen uhka alueella on ilmeinen. Maston valmistajan Aerial Oy:n edustaja ilmoitti asiaa luonnosvaiheessa tiedusteltaessa riittäväksi suojaetäisyydeksi 2/3 maston mitasta (26,6 m). Suojaetäisyyden maston valmistaja ilmoitti perustuvan Masto-ohje 1980 työsuojelua koskevan liitteen tietoihin. DNA Palvelut Oy:n kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa (ks. lausunto L3) ilmoitetaan maston suojaetäisyydeksi jäiden putoamisen suhteen 1,5 x maston pituus, mikä tarkoittaa 60 m:n suojaetäisyyttä. Ko. suojaetäisyyden todetaan samoin perustuvan Masto 1980 ohjeeseen. Lisäselvitysten myötä on käynyt ilmi, että maston korkeusasema sijaitsee Syötteen alueella vain muutaman metrin sen rajakorkeuden yläpuolella, jolla Masto 80- ohjeen mukainen suojaetäisyys kasvaa merkittävästi 2/3 maston pituudesta mittaan 1,5 kertaa maston pituus. Käytännössä alueen aiemmat toiminnot ja rakentaminen on mahdollista säilyttää ja toteuttaa suojaetäisyydellä 26,6 m. Mikäli todetaan tarve laajentaa suoja-aluetta tästä edelleen DNA Palvelut Oy:n kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa mainittuun 60 metriin (1,5 x maston pituus 40 m), on syytä selvittää maston siirtomahdollisuudet alueen aiempien ja nykyisten toimintojen turvallisuuden takaamiseksi. Merkittävä osa rakennuksista, piha-alueista, retkeilyalueelle ja valoladulle johtava nykyinen kulkuyhteys sekä osa retkeilyalueesta, laduista ja reiteistä sijoittuu 60 metrin säteen sisäpuolelle. 60 m:ä lähemmäksi mastoa sijoittuu lisäksi voimassa olevassa asemakaavassa oleva helikopterin laskeutumisalue ja suuri osa pysäköintialuetta. Alueella liikkumista ei ole nykyisin rajoitettu, maston juurella on jäiden putoamisvaarasta varoittava kyltti. Masto 80 -ohjeen mukaan jäävaaran aikana ulkopuolisten joutuminen tahattomasti vaaraalueelle voidaan parhaiten estää aitaamalla koko vaara-alue. Käytettävän ja kaavan yhteydessä hyväksyttävän suojaetäisyyden määritys ja siihen liittyvät toimenpiteet saattavat edellyttää lisäselvityksiä ja neuvotteluja. 4. Kaavaluonnoksen selostuksen liiteaineistoon sisältyy korttelin käyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä tehty pysäköintipaikkojen määrän tarkastelu, jonka perusteella alueelle on käyttösuunnitelmassa osoitettu n. 100 autopaikkaa. Luonnosvaiheen jälkeen suunnittelualuetta on tarkoitus laajentaa RM-korttelin osalta, joten autopaikkatarkastelua tarkennetaan suunnittelun edetessä edelleen. 5. Luonnoksen selitysosassa merkintöjen selityksiin liittyvien tekstien yhteydestä on jäänyt piirustusmerkintöjen osalta pois teksti pp ja ma-a. Merkinnät täydennetään. 37

38 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu koskemaan kaavamuutosta, johon sisältyvät sekä lakialue että ns. Ollukan alue itärinteellä. Molempien alueiden suunnittelu on käynnistetty luonnossuunnittelun osalta yhtäaikaisesti, lakialueen suunnittelu on edennyt rinnealueen suunnittelua nopeammin. Koska lakialueelle kohdistuvan hankkeen toteutus halutaan käynnistää mahdollisimman nopeasti, lakialueen ja rinnealueen kaavamuutokset käsitellään alustavan luonnosvaiheen jälkeen erillisinä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat päivitetään siten, että molemmille hankkeille laaditaan oma OAS. Vastine / Luonnonsuojeluosasto Lausunto ei anna aihetta muutoksiin kaavaratkaisuun. Lausunto L2 / Fortum Sähkönsiirto Oy Lausunnossa todetaan alueelle sijoittuvan kiinteistömuuntaja, 20 kv:n maakaapeleita ja sekä kaava-alueen tuntumaan muuta jakeluverkkoa ja annetaan ohjeita mahdollisiin muutostöihin liittyen. Lausunnossa ei puututa kaavan sisältöön. Lausunnon liitteenä on alueen sähköverkostokartat. Lausunnonantaja haluaa tiedon kaavan lainvoimaisuudesta. Vastine / L1 Fortum Lausunto ei anna aihetta muutoksiin kaavaratkaisuun. Lausunto L3 / DNA Palvelut Oy, Pohjois-Suomi DNA Palvelut Oy vastustaa kaavahanketta ja toteaa suunnitellun rakentamisen sijoittuvan liian lähelle mastoa. Masto on rakennettu 415 m:n korkeuteen ja sen pituus on 40 m, mastoon kohdistuu suuri vaara lumenkeräytymisen perusteella. Lausunnossa todetaan, että Masto ohjeen mukaan masto kuuluu luokan IV-vaara-alueelle, jolla maston suojaalueen tulisi olla 1,5 x maston pituus. Luokka IV sisältää seuraavat asennusrajoitteet: Mastoon kertyy usein suuria jäämääriä. Suojaetäisyydet 1,5 x maston pituus. Sijoitussuunnittelussa on pyrittävä ottamaan huomioon, että asemarakennus ja mastolle johtava tie tulisi sijoittaa kaakkois-lounassektoriin. Maston asentoa suunniteltaessa on otettava huomioon, että harusta ei saa sijoittaa kulkevaksi suoraan oviaukon tai asemalle johtavan kulkutien päältä. Asemarakennuksen sijoituksessa suositellaan harkittavaksi sopivaa suojaetäisyyttä maastossa. Jo rakennetuilla asemilla, joissa on havaittu vakavaa jäätymistä, ja joilla harus kulkee oviaukon tai asemalle johtavan kulkutien yli on rakennettava riittävä katos, joka takaa turvallisen kulun asemalle. (lausuntoon sisältyvä lainaus / Masto-ohje 1980) Lausunnossa todetaan mastosta tippuneiden jäiden mm. rikkoneen maston viereisen laitetilan kattorakenteet niin, että kattorakenne joudutaan toteuttamaan kaksinkertaisella rakenteella. Lisäksi lausunnossa todetaan, että mikäli DNA Palvelut Oy:n vastustuksesta huolimatta rakennetaan lähemmäksi kuin 60 metriä mastosta, yhtiö katsoo, että vahinkojen korvaus ei kuulu sille, vaan vahingoista vastaa hankkeen rakennuttaja. Vastine L3 / DNA Palvelut Oy, Pohjois-Suomi - Vastine ks. vastine L1 kohta Harri Lindroos arkkitehti SAFA Arkton Suunnitteluryhmä Oy 38

39 n a t a n s o y Kalimenkyläntie O U L U Iso-Syöte Asemakaava-alueen kasvillisuusinventoinnin täydennys

40 Iso-Syötteen asemakaava-alueen kasvillisuusinventoinnin täydennys Biologitoimisto Venetvaaran kasvillisuusinventoinnista Iso-Syötteen lakialueelta puuttuu hotellin itäpuolinen rinne. Nyt inventoitu alue on kartalla liitteenä (liite1). Alue inventoitiin paikan päällä. Alueella on lähdemuuntuma laskettelurinteen reunassa ja hotellin rinteen rakennetulla osalla kasvaa riekonmarjaa. Muita erityisiä luontoarvoja, uhanalaisia lajeja tai suojeltuja luontotyyppejä ei havaittu. Rinne on puustoinen ja kivikkoinen. Tyypiltään se on mustikka-oravanmarja -tyypin tuoretta kangasmetsää. Valtapuuna on kuusi ja valtavarpuna mustikka. Mustikan joukossa on kanervaa ja niukasti juolukkaa, kuusten joukossa lisäksi hieskoivua, katajaa, raitaa, pihlajaa ja haapaa. Kanervaa on runsaammin rinteen yläosassa ja mustikan peittävyys kasvaa alaspäin. Kuva 1 - Mustikkatyypin kangasmetsää hotellin alapuolella. Tummemmat juovat mustikan joukossa ovat kanervaa. Mustikan joukossa on myös ruohoja: oravanmarjaa (Maianthemum bifolium), metsätähtiä (Trientalis europaea), ruohokanukkaa (Cornus suecica), vanamoa (Linnea borealis) riidenliekoa, kangasmaitikkaa (Melampyrum pratense) ja keltanoita (Hieracium). Rinteen N-pää,joka rajoittuu hotelliin ja laskettelurinteeseen, on rakennettu. Rinne on pääosin kasvittunut. Sillä kasvaa pääosin kanervaa ja variksenmarjaa ja erilaisia puiden taimia. Näiden joukossa havaittiin pieninä laikkuina myös riekonmarjaa (Arctostaphylos alpina). Riekonmarja on Iso-Syötteen lakialueen luonteenomainen tunturikasvi, jolla on erityisen näyttävä ruskaväri. Sen lisääminen on osoittautunut vaikeaksi Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvatuksissa. On suositeltavaa, että riekonmarjan kasvuedellytyksiä ylläpidetään rinteessä. Rinne näkyy hotellin yleiskuvasta. natans oy

41 Kuva 2 Hotelli. Hotellin päätyrinteestä havaittiin riekonmarjalaikkuja. Kuva 3 Nuori riekonmarjalaikku hotellin rinteestä. Hotellin alarinteessä on pienehkö rakka. Kivikossa on yksi näyttävä haljennut kivi. Kuva 4 Rinteen rakka natans oy

42 Laskettelurinteen reunassa, metsään rajoittuen, on pienehkö lähde ja tihkupinta. Lähteen koordinaatit ovat : : (YKJ eli KKJ:n yhtenäiskoordinaatisto. Linkki : Kansalaisen karttapaikka.) Laskettelurinteen ja hotellin väliin jäävää lähdettä ei voi pitää enää luonnontilaisena. Lähteeltä ei havaittu merkittäviä kasvilajeja. Lähdekasvillisuutta hallitsee metsäkorte (Equisetum sylvaticum), metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris) ja korpikastikka. Tihkun tuntumassa niukkakasvisella lasketturinteellä kasvaa kuitenkin muutamia rehevyyttä ja kosteutta edellyttäviä kasvilajeja kuten kaarlenvaltikkaa (Pedicularis sceptrum-carolinum) ja lillukkaa (Rubus saxatilis). Tihkun ympäristössä myös muu ruohoisuus on runsaampaa (metsätähti, oravanmarja ja runsaasti ruohokanukkaa). Kuva 5 - Laskettelurinteen reunassa oleva lähde Haukiputaalla Natans Oy / Lassi Kalleinen Kalimenkyläntie Oulu natans oy

43 KARTTA Liite 1 natans oy

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus VAALAN KUNTA ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx Kaavaehdotus xx Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus xx / xx Kunnanvaltuusto xx / xx Selostus koskee 25.3.2015

Lisätiedot

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus 77 16.02.2009 Kunnanhallitus 243 12.10.2009 Kunnanhallitus 270 23.11.2009 Kunnanhallitus 5 11.01.2010 Kunnanvaltuusto 4 17.02.2010 SAUKKOVAARAN LAKIALUEEN ASEMAKAAVA 101/10/2009 KHALL 77

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 5.11.2015 VIREILLETULO

Lisätiedot

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16.

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16. Selostus 16.5.2011 HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16. SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaava-alue 1.2 Kaava-alueen sijainti

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut KAAVASELOSTUS Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 12.04.2016 2 Kaavaselostuksen sisällysluettelo: 1 Perus- ja

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE

ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE PITKÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KORTTELEITA 882-884 SEKÄ KATU- JA LÄHIVIRKISTYS- ALUEITA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVALLA (LAAJENNUS)

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan korttelin 305 osaa sekä puistoaluetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan korttelin 305 tontti 1 Kaavan

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 24.2.2015 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen,

Lisätiedot

Kaavaselostus

Kaavaselostus 4 NIVALAN KAUPUNKI KORTTELIN 309 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 15.5.2012 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU kortteli 309, TONTIT 2 ja 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta

MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 344, osa korttelia 346 sekä katualuetta MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

VAALAN KUNTA. Tekninen toimisto. Manamansalon rantaosayleiskaavan muutos Kultahiekkojen leirintäalueella Kaavaselostus

VAALAN KUNTA. Tekninen toimisto. Manamansalon rantaosayleiskaavan muutos Kultahiekkojen leirintäalueella Kaavaselostus 1 VAALAN KUNTA Tekninen toimisto Manamansalon rantaosayleiskaavan muutos Kultahiekkojen leirintäalueella Kaavaselostus Nähtävilläolo: Kaavaluonnos 8.4.-9.5.2014 Kaavaehdotus xx Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI 8067 TONTTI 1 JA PUISTOALUE. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI 8067 TONTTI 1 JA PUISTOALUE. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI 8067 TONTTI 1 JA PUISTOALUE Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 KAAVASELOSTUS Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELIT 153, 154 JA 255 ASEMAKAAVASELOSTUS EHDOTUS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 16.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27 L O V I I S A 5.11.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 30 PERNAJA (SÄHKÖKUJAN ALUE, KOSKENKYLÄ) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: KOSKENKYLÄ, PERNAJA Kaupunki: LOVIISA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.5.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03) 888 111

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 7.2.2014 Asemakaavamuutos koskee Puumalan Kitulanniemessä kiinteistöä 623-415-4-217. Asemakaavamuutoksella vahvistuu korttelit 241, 242,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos 1 (8) Asianumero 5070/10.02.03/2013 Aluenumero 411450 Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU UTAJÄRVI KORTTELI 45 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen, kunnanhallitus Hyväksyminenkunnanvaltuusto

Lisätiedot

KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA)

KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA) L O V I I S A KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: SEPPÄLÄNTIE / TORPPARINKUJA Kaupunki: LOVIISA Kaupunginosa:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/1940/2014 VP 64/10.12.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTI 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1640 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

LOVIISA LILJENDAL KORTTELI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

LOVIISA LILJENDAL KORTTELI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LOVIISA LILJENDAL KORTTELI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 24.1.2011 Vireille tulo: Teknisen lautakunnan päätös 4.1.2011 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty valtuustossa...

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN PIIPSJÄRVEN KYLÄN TILOJA SOUTULA 46:20 JA SURFIRANTA 46:12 KOSKEVA RANTA-ASEMAKAAVA Kaavan päiväys: 26.6.2012

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 18. KAUPUNGIN- OSAN KORTTELI 5, TONTIT 11 JA 13, HOLMINKATU

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 18. KAUPUNGIN- OSAN KORTTELI 5, TONTIT 11 JA 13, HOLMINKATU ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 18. KAUPUNGIN- OSAN KORTTELI 5, TONTIT 11 JA 13, HOLMINKATU 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 18. kaupunginosan asemakaavan muutos Kaavan tunnus: 18/17 Kaavan päiväys:20.5.2009

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (tarkistettu )

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (tarkistettu ) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 (tarkistettu 03.12.2013) KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Seitap Oy SODANKYLÄ KULTAOJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 304 JA 310

Seitap Oy SODANKYLÄ KULTAOJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 304 JA 310 Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTANEN KULTAOJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 304 RAKENNUSPAIKKA 2 JA KORTTELI 310 KAAVATUNNUS 758AS410KA008 KAAVASELOSTUS (KAAVAEHDOTUSVAIHE, MRL 65,

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 506 TONTIT 3 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 507

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 15.5.2012, 30.4.2013 Yleistä osallistumis- ja

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (4) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 40. KAUPUNGINOSAN KATU- JA LÄHIVIRKISTYSALUEITA Kunnan kaavatunnus: 243

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 10.10.2007 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan hautausmaa- ja katualuetta.

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot