ISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaava-alue 058 Lakialue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaava-alue 058 Lakialue"

Transkriptio

1 Pudasjärven kaupunki ISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaava-alue 058 Lakialue Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavamuutoskarttaa Vireilletuloilmoitus Nähtävilläolo: Asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus Hyväksymispäivämäärät: Kaupunginhallitus , 139 Kaupunginvaltuusto , 23 ARKTON Suunnitteluryhmä Oy

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Pudasjärven kaupunki Naamangan kylä ISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaava-alue 058 / Laki-alue kortteli 1 Asemakaavan muutos koskee Iso-Syötteen matkailukeskuksen lakialueella korttelia 1, siihen liittyvää urheilu- ja virkistysaluetta, ulkoilu- ja retkeilyaluetta sekä helikopterin laskeutumispaikkaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Iso-Syötteen matkailukeskuksen lakialueella osaan korttelista 2 sijoittuvat matkailupalvelujen ja autopaikkojen korttelialueet ja kumoutuu kortteli 1 ja siihen liittyneitä urheilu- ja virkistyspalvelualueita, ulkoilu- ja retkeilyalueita sekä helikopterin laskeutumispaikka. Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto ARKTON Suunnitteluryhmä Oy Asemakatu 20 A Oulu Harri Lindroos arkkitehti SAFA Käsittelyt - Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. - Asemakaavaluonnos nähtävillä Asemakaavaehdotus nähtävillä Kaupunginhallitus hyväksynyt , Kaupunginvaltuusto hyväksynyt , Kaava-alueen sijainti Iso-Syötteen asemakaava-alue sijaitsee Pudasjärven kaupungin Naamangan kylässä Syötteellä käsittäen Iso-Syötteen keskeisen matkailutoimintojen alueen. Iso-Syötteen asemakaava-alue Syötteellä rajoittuu etelässä ja lännessä tunturia jakavaan valtion retkeilyalueeseen, idässä Posion maantiehen, pohjoisessa alueeseen sisältyy Iso-Syötteen hiihtostadion ja sen lähialueet. Kaavamuutosalue sijaitsee Oulun läänissä Pudasjärven kunnan alueella Naamangan kylässä Iso-Syötteen alueella noin 50 kilometriä keskustaajamasta Kurenalasta. Kaavamuutosalue sijoittuu Iso-Syötteen asemakaavaalueella Iso-Syötteen tunturin laelle. Kaavamuutosalue on rajattu kansikuvassa Iso-Syötteen asemakaavakartalle. Kaavamuutosalueen pinta-ala on n. 1,8 ha. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti...2 2TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos...5 3SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutehtävä ja suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualueen yleiskuvaus Alueen yleiskuvaus Iso-Syötteen maisemakuva Luonnonympäristö Yleistä Syötteen luonnonympäristön yleiskuvaus Iso-Syötteen asemakaavan luontoselvitykset Virkistys- ja suojelualueet Rakennettu ympäristö ja maankäyttö Rakennettu ympäristö, palvelut ja elinkeinot Tiestö ja reitistöt Yhdyskuntatekninen huolto Kulttuurihistorialliset kohteet, muinaismuistokohteet Maanomistus Pohjakartta Ympäristön häiriötekijät Kaavoitustilanne ja aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Kaavamuutoksen toiminnalliset ja määrälliset tavoitteet Alueelliset ja valtakunnalliset maankäyttötavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu, kokonaisrakenne ja mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Katu- ja liikennealueet, pysäköinti Viher- ja virkistysalueet, reitistöt Suojelualueet ja kohteet Teknisen huollon alueet Asemakaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset Kaavamuutoksen keskeisiä vaikutuksia Valtakunnalliset ja alueelliset maankäyttötavoitteet, maakuntakaava Kaavamuutoksen suhde laadittuihin suunnitelmiin ja selvityksiin Kaavamuutoksen suhde asetettuihin tavoitteisiin Vaikutukset matkailuelinkeinoon Toteutusedellytykset ja yhdyskuntatekniikka Rakentamisen vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Toteutus

4 Liitteet Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Liite 3: Kaavamerkinnät ja määräykset Liite 4: Kooste luonnosvaiheen lausuntojen ja mielipiteiden keskeisestä sisällöstä ja niihin laaditut vastineet Liite 5: Iso-Syöte, asemakaava-alueen kasvillisuusinventoinnin täydennys. Natans Oy Liite 6: Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset ja niihin laaditut vastineet Liite 7: Asemakaavan seurantalomake Luettelo kaavamuutosta koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista: - Iso-Syötteen retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Syötteen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Aarnio, J. Maankäytön historiaa Syöte Life -alueella. Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet / Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, osa 4 / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla / Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut Iso-Syötteen asemakaava-alueen kasvillisuusinventoinnit kesällä 2000, Biologitoimisto Jari Venetvaara ky - Iso-syötteen asemakaava-alueen pesimälinnusto 2000, Biologitoimisto Jari Venetvaara ky - Iso-Syötteen liikepalvelukeskuksen toiminnot ja kokonaisrakenne/ ARKTON Suunnitteluryhmä Oy, Mastot maisemassa / Ympäristöministeriön ympäristöopas

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Ilmoittaminen kaavamuutoksen vireilletulosta, laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja sen nähtäville asettamisesta Lakialueen kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavamuutosluonnoksesta lausuntonsa antoivat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Fortum Sähkönsiirto Oy ja DNA Palvelut Oy. Luonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Tiivistelmä lausunnoista ja niihin laaditut vastineet ovat selostuksen liitteenä. - Alkuperäinen suunnittelualue jaettiin kahteen erilliseen kaava-alueeseen (lakialue, Ollukan alue) kaavaprosessien aikatauluihin ja lisäselvityksiin liittyen osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivitys suunnittelualueiden rajausten muutoksiin liittyen. - Alustava asemakaavan muutosehdotus on päivätty Kaupunginhallitus päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta Kaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä Kaavaehdotuksen laatiminen edellytti kuitenkin lausuntojen perusteella luontoselvityksiin tehtäviä lisäselvityksiä, jotka ajoittuivat kesäkaudelle. Luontoselvitysten täydennys on tehty kesäkuussa Kaavaratkaisua on tämän jälkeen edelleen jatkotyöstetty rakennussalan tarkennuksin, maston vaara-alueelle on osoitettu lisäksi huolto- ja varastorakennuksille tarkoitettu rakennusala päivätty kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta jättivät lausuntonsa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / alueidenkäytönosasto, DNA Oy, Finavia Oy, Fortum Sähkönsiirto Oy, tekninen lautakunta sekä rakennuslautakunta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. ELY-keskuksen lausunnon perusteella RM-1-alueen kaavamääräystä täydennettiin riekonmarjaesiintymien huomioimista koskevalla kaavamääräyksellä. Lausunnot ja niiden käsittely ks. liite 6. - Kaupunginhallitus hyväksyi kaavamuutoksen ( 139) ja kaupunginvaltuusto ( 23). 2.2 Asemakaavan muutos Iso-Syötteen asemakaavan muutos koskee Iso-Syötteen matkailukeskuksen lakialueella Iso- Syötteen hotellin korttelia (kortteli 1) ja siihen liittyvää urheilu- ja virkistysaluetta, ulkoilu- ja retkeilyaluetta sekä helikopterin laskeutumispaikkaa. Lakialueen rakentamista on tutkittu ennen kaavamuutoksen käynnistämistä alueelle laaditussa käyttösuunnitelmassa. Rakennusalueita on laajennettu aiempaan kaavaan verrattuna pysäköintialueelle ja helikopterin laskeutumisalueelle sekä hotellin itäpuolella alarinteeseen. Kortteliin sijoittuu matkailua palvelujen rakennusten korttelialueita ja autopaikkojen korttelialue. Kaavamuutoksessa hotellin rakennusalueelle on osoitettu rakennusoikeus 7500 kem2 ja lakialueen majoitusalueelle 1600 kem2 sekä toiminnan vaatimille huolto- ja varastotiloille 200 kem2. Rakennusoikeus alueella on yhteensä 9300 kem2. Rakennusoikeus on uusien 5

6 rakennusalueiden myötä lisääntynyt aiempaan asemakaavaan verrattuna yhteensä 2300 kem2. Kortteliin on varattu mahdollisuus toteuttaa pysäköintiä myös maanalaisena ratkaisuna. Hotellin tontin 7500 kem2:n rakennusoikeudesta voidaan toteuttaa arviolta n. ¾ maanpäällisiin pysäköintiratkaisuihin tukeutuen, tämän ylittävältä osalta on varauduttava osin myös maanalaisen pysäköinnin toteutukseen. Rakennusalue sijoittuu Natura-alueen välittömään yhteyteen. Luonnosvaiheessa antamassaan lausunnossa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut, ettei suunnitellusta rakentamisesta aiheudu sellaisia vaikutuksia Natura-alueelle, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia tai suunnitelman muuttamista. Rakennusalueen rajan välittömään läheisyyteen sijoittuu 40 metriä korkea GSM-linkkimasto, jonka vaatimia turvaetäisyyksiä on selvitetty suunnittelun yhteydessä. Turvaetäisyydeksi suunnitelmissa on esitetty 2/3 x maston pituus maston valmistajan luonnosvaiheessa antamiin tietoihin perustuen. Maston omistava DNA Palvelut Oy on luonnosvaiheen lausunnossaan ilmoittanut, että maston suojaetäisyyden tulisi olla 1,5 x maston pituus. Alueen aiemmat toiminnot ja rakentaminen on mahdollista säilyttää ja toteuttaa suojaetäisyydellä 2/3 x maston pituus (=26,6 m). Mikäli todetaan tarve laajentaa suoja-aluetta tästä edelleen (vrt. DNA-Finlandin kaavaluonnoksesta antama lausunto), tulee varautua maston siirtoon jo alueen aiempien ja nykyisten toimintojen turvallisuuden takaamiseksi. Merkittävä osa rakennuksista, piha-alueista, retkeilyalueelle ja valoladulle johtava nykyinen kulkuyhteys sekä osa retkeilyalueesta, laduista ja reiteistä sijoittuu 60 metrin säteen sisäpuolelle. 6

7 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelutehtävä ja suunnittelun lähtökohdat Iso-Syötteen asemakaavan muutos kohdistuu Iso-Syötteen matkailukeskuksen lakialueella Iso-Syötteen hotellin kortteliin (kortteli 1), sen lähialueisiin ja lakialueelle sijoittuvaan helikopterin laskeutumispaikkaan. Kaavamuutosalueiden perusselvitykset on tehty aikaisemman asemakaavoitustyön yhteydessä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 1,8 ha. Lakialueelle on laadittu uusien majoitusrakennusten osalta korttelin käyttösuunnitelma, joka poikkeaa alueelle aiemmin laaditusta asemakaavasta. Rakentaminen on aloitettu poikkeamisluvalla vuonna Matkailupalvelukorttelin yhteyteen sijoittuvalle helikopterin laskeutumisalueelle suunnitellun rakentamisen ja rakennusalueiden muiden laajennusten on todettu edellyttävän asemakaavan muutoksen. Kaavamuutoksen myötä asemakaava päivitetään toteutuneiden suunnitelmien mukaiseksi. Lakialueella sijaitsee suunnittelun käynnistyessä 30 majoitushuoneen hotelli ravintolatiloineen, kaavamuutosprosessin aikana alueelle on toteutettu seitsemän paritalotyyppistä majoitusrakennusta. 3.2 Suunnittelualueen yleiskuvaus Alueen yleiskuvaus Iso-Syötteen asemakaava-alue Syötteellä rajoittuu etelässä ja lännessä tunturia jakavaan valtion retkeilyalueeseen, idässä Posion maantiehen, pohjoisessa alueeseen sisältyy Iso- Syötteen hiihtostadion ja sen lähialueet. Pohjoisessa myös osa Syötteen kansallispuistosta sijoittuu asemakaava-alueelle. Alueen maanomistaja on Metsähallitus, joka on vuokrannut keskeisiä osia matkailukeskusalueella alueella toimiville yrityksille ja alueen loma-asuntorakentajille. Hiihtokeskusalue on vuokrattu Pudasjärven kunnalle, lakialueella rakennettu loma-asuntoalue ja hotellin alue on vuokrattu kiinteistöyhtiöille. Iso-Syöte muodostaa keskeisen osan Syötteen matkailukeskus-kokonaisuudesta, toinen matkailutoimintojen painopiste sijoittuu n. 5 km:n etäisyydelle Pikku-Syötteelle. Keskuksia yhdistävä uusi maisematieyhteys valmistui vuonna Iso-Syötteen alueelle sijoittuu hotellija ravintola-palveluja, majoitusrakentamista, asuntovaunualueita, laskettelurinnealue sekä latu- ja ulkoilureittiverkostoja. Kyläkeskukseen Syötekylään alueelta on matkaa n. 5 km. Kaavamuutosalue tunturin laella rajoittuu Syötteen retkeilyalueeseen, joka on myös Naturaaluetta. Alueelle sijoittuu hotelli ja vuonna 2007 valmistuneet majoitusrakennukset, kaavamuutosalueesta muu osa on pääosin pysäköintialuetta. Alueelle kohdistuu myös luontoarvoja, arvokkaat osa-alueet on kuitenkin rajattu rakentamisen ulkopuolelle Iso-Syötteen maisemakuva Korkeussuhteiltaan Syötteen alue on loivapiirteistä ja kumpuilevaa mäki- ja vuorimaata maaston kohotessa itää kohti Romevaaran ja Iso-Syötteen rinteille. Vaaramaisemat muodostavat alueen maisemallisen erityispiirteet. 7

8 Korkein kohta on Iso-Syötteen tunturin huippu, jonka korkeus on 431 mpy. Muut yli 300m mpy kohoavat huiput Syötteellä ovat Pieni-Syöte 384m, Sotivaara 380m, Romevaara 360m, Ahmavaara 385m, Päätuore 380m, Hiltuvaara 330m ja Selkävaara 360m mpy. Jyrkimmät rinteet sijaitsevat Iso-Syötteellä, jonka pohjoisrinne laskee noin 200 m/km. Laella on runsaasti kalliopaljastumia. Iso-Syötteen laen kallioalueet kuuluvat luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin, ks. liite 2. Lakialueella kaavamuutos kohdistuu käytännössä jo rakennetulle ja muokatulle alueelle, joka on voimassa olevassa kaavassa osoitettu matkailupalvelujen korttelialueeksi. Rinteessä kaavamuutosalue on yläosastaan havupuuston peittämää metsäistä rinnettä, jolla on paikoin maisemallisesti avoimempia pienimuotoisia soistumia. Alin osa on avoimempaa ja kosteampaa, merkittävä osa muutosalueesta kohdistuu asuntovaunualueena toimineelle avoimelle alueelle. Iso-Syötteen laki. Hotelli ja sen takana oleva pysäköintialue, joka on kuvan ottamisen jälkeen osin rakennettu, kuuluvat kaavamuutosalueeseen. Tunturimajakylä (vasemmalla) ja etualan majoitusrakennukset eivät sisälly suunnittelualueeseen. 8

9 Iso-Syöte idästä nähtynä. 3.3 Luonnonympäristö Yleistä Iso-Syötteen asemakaava-alueelle on laadittu luonnonympäristöselvitykset voimassa olevan asemakaavan laatimisen yhteydessä vuonna Kaavasuunnittelun yhteydessä valmistuneista luonnonympäristöselvityksistä on laadittu erilliset raportit (Iso-Syötteen asemakaavoitus, kasvillisuus- ja linnustoselvitykset). Luonnonympäristön yleiskuvauksessa on hyödynnetty lisäksi aiemman yleiskaavan luonnonympäristökuvauksia ja kansallispuiston ja retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelmia Syötteen luonnonympäristön yleiskuvaus Kasvillisuus Ekologisesti koko Syötteen alue voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: Pärjänjoen seutu, harjujakso ja vaara-alue. Suunnittelualue kuuluu viimeksi mainittuun osa-alueeseen. Syötteen kasvilajisto ei ole erityisen rikas eikä lajeissa esiinny erikoisuuksia. Syötteen alueen metsät ovat alkuaan tuoreen kankaan ja korven havupuustoa. Valtapuuna on kuusi, mänty puuttuu laajoilta alueilta lähes kokonaan. Vaarojen rinteillä olevat metsät ovat pääasiassa kerrossammal-mustikkatyypin kuusikoita (HTM), joiden puusto on n. 200 vuotiasta, paikoin löytyy jopa n. 500 vuotta vanhaa puustoa. Louhikkoisten ylärinteiden puusto on variksenmarja-puolukkatyyppiä tai tunturimetsätyyppiä. Vaarojen lakialueiden metsät ovat kuivempia ja harvempia kanerva-variksenmarja-mustikkatyypin metsiä. Alueella esiintyy myös pienialaisia lehtoja purojen varsilla ja jyrkkien rinteiden juurella (myös Iso-Syötteen alueella), Iso-Syötteen ja Romevaaran alueella männyn osuus on huomattava. Iso-Syötteellä metsänraja on noin 400 metrin korkeudella. Metsänrajan yläpuolella on kuitenkin yksittäisiä puita ja puuryhmiä, lakialueen puusto on tykyn vaurioittamaa. Kalliokasvillisuutta tavataan Iso-Syötteen lakiosaa lukuun ottamatta alueen rinteillä ja ylärin- 9

10 teillä olevissa louhikoissa. Iso-Syötteen lakiosaa lukuun ottamatta alueen kasvilajisto on tavanomainen eikä lajiharvinaisuuksia esiinny. Iso-Syötteellä ja Romevaarassa lakialueen kasvilajistossa esiintyy joitakin tunturikasveiksi luokiteltavia kasveja. Vaatimatonta tunturilajistoa edustavat lakipaljakka esim. riekonmarja (Arctostaphylos alpinum), tunturivihvilä (Juncus trifidus) sekä tunturilieko (Diphasiastrum alpinum). Kenttäkerros koostuu yksinomaan varvuista. Suojaisissa kalliokoloissa esiintyy myös esim. kieloa ( Convallaria majalis) ja vadelmaa (Rubus idaeus). Iso-Syötteen rinteillä on myös lehtomaisia kankaita (GMT) sekä runsaasti erilaisia korpia. Rehevimmät korvet ovat näyttäviä saniaislehtokorpia (SalHk). Rinteillä on myös paikoin pieniä tiheitä kielokasvustoja. Iso-Syötteen alarinteiden metsät ovat pääosin aarnimetsää. Syötteen alueen suot kuuluvat Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeseen. Iso-Syötteen rinteillä on pienehköjä rinnesoita, joista osa on turmeltunut. Eläimistö Syötteen alue kuuluu vyöhykkeeseen, jolla tavataan maassamme harvinaiseksi käyneitä suuria petoja kuten karhuja ja susia. Riistaeläimiin kuuluvista lajeista tavataan hirviä ja jänistä sekä linnuista metsoa, teertä, riekkoa ja eri vesilintuja. Petolinnuista alueella esiintyy mm. kana- ja hiirihaukka, suopöllö ja piekana. Pudasjärvi kuuluu poronhoitoalueeseen, porotalouden merkitys Syötteen alueelle ei kuitenkaan ole merkittävä. Ilmasto Pudasjärven alueen ilmasto on terminen ja mantereinen. Syötteellä ilmasto on kostea johtuen pienestä haihtumisesta, joka on alle puolet sademäärästä. Kosteat ilmasto-olosuhteet edistävät soistumista, mitä ilmentävät soistuneet kankaat ja vaarojen rinteet. Syötteen alue kuuluu Suomen lumisimpiin seutuihin, lumipeitteen vahvuus on noin 70 cm. Kylmimmät kuukaudet ovat tammi-helmikuu, jolloin keskilämpötila on noin 12 astetta. Lämpimintä on heinäkuussa, keskilämpötila on noin +15 astetta. Ilmasto-olosuhteet alueella vaihtelevat huomattavasti, johtuen ennen kaikkea suurista kerrosvaihteluista. Alueella esimerkiksi lämpötila voi laskea 0,6 astetta /100 m ylöspäin noustessa. Toisaalta mm. Iso-Syötteen laella on talvella usein huomattavasti lauhempaa kuin alempana maastossa, millä on merkitystä myös matkailun ja virkistyskäytön kannalta; lakialueen verkostoa on todettu voitavan hyödyntää myös silloin, kun alempana pakkasen kireys on rajoittanut ja estänyt virkistyskäyttöä. Sademäärä vuoden aikana on yli 500 mm, josta suurin osa sataa lumena. Sadepäivien lukumäärä (yli 1,0 mm/d) vuodessa Myös pienilmastolliset olosuhteet vaihtelevat nopeasti suppeillakin alueilla kasvillisuuden ja topografisen vaihtelun myötä. Suoalueiden ja niiden reunavyöhykkeiden sekä soistuneiden rinteiden alueet ovat kosteita, lakialue tuulinen. Iso-Syötteellä asumista ja rakentamista ajatellen soveliaita alueita ovat mm. etelärinteen kuivat alueet, joilla on riittävä suojapuusto. Geologia Syötteen maalajeista yleisin on moreeni, jota peittää soistuneilla alueilla turve. Iso-Syötteen kallioperä on gaproa, jota on suomessa melko vähän. Vaara-alueet kuuluvat liuskekivivyöhykkeeseen, jonka muodostavat kvartsiiteista koostuneet vaaraselänteet. Vyöhykkeiden iäksi on arvioitu noin 1,8 miljardia vuotta. Iso-Syötteen lakiosassa ja rinteillä on kalliopaljastumia ja louhikoita, vaarojen lakiosassa on pakkasrakoilun tuloksena syntyneitä rakoja. 10

11 3.3.3 Iso-Syötteen asemakaavan luontoselvitykset Iso-Syötteen asemakaavan laatimisen yhteydessä tehdyt luonnonympäristöselvitykset perustuvat kesän ja syksyn 2000 aikana tehtyihin maastokäynteihin. Selvitys kattaa myös lakialueen. Laadittujen selvitysten perusteella voidaan yhteenvetona todeta, ettei alueelle sijoitu varsinaisesti rauhoitettaviksi luokiteltuja kasvilajeja eikä alueella esiinny harvinaisempaa tunturikasvillisuutta, sen sijaan lakialueelle sijoittuu lajeja, jotka ovat alueellisesti harvinaisia (mm. tunturivihvilä). Alueella on avainbiotoopeiksi luokiteltavia osa-alueita, jotka tulee huomioida suunnittelussa. Avainbiotooppien säilyttämisen turvaaminen perustuu luonnonsuojelulakiin. Keskeisiä avainbiotooppeja ovat tunturin lakialueen lisäksi itä-/etelärinteillä sijoittuvat vanhan puun metsät sekä lettosuotyypin rinnesuot. Laen paljakka-alueelle sijoittuu erilaisia rakenteita (näköalatasanteet, tekniset laitteet). Lakialue muodostaa luonnonympäristöltään herkän aluekokonaisuuden, alue on kulutukselle erityisen altis. Paljakka-alue yhdessä muun lakialueen kanssa voidaan myös luokitella avainbiotoopiksi. Suunnittelualueen rakennusalueiden rakennettavuus ja luontoarvot. Ote alueen kasvillisuusrajauskartasta (Iso-Syötteen asemakaava-alueen kasvillisuusinventoinnit kesällä 2000, Biologitoimisto Jari Venetvaara ky).luontoselvitykseen sisältyviä suunnittelualuetta koskevia suosituksia: Karttaan on rajattu läpikuultavalla punaisella luonnonsuojelullisesti ja luontoarvoiltaan arvokkaimmat alueet, jotka tulisi jättää rakentamisesta vapaiksi. Nämä alueet täyttävät metsälain, luonnonsuojelulain tai muun syyn perusteella niiden suojelutarpeen kriteerit. Mikäli em. alueille osoitetaan rakentamista, tulisi se tehdä niin, ettei kohteen luontoa tai luonnonarvoja vahingoiteta niin paljoa, että arvot menetetään. Toinen vaihtoehto on menetellä ns. suotuisan suojelun tasoa noudattaen. Näille inventointikarttaan rajatuille kohdistuvista toimenpiteistä ja mahdollisesta rakentamisesta tulee neuvotella paikallisen ympäristökeskuksen ja metsäkeskuksen kanssa. Alueiden rakennettavuusarvo on seuraavasti: Rakennettavuusarvo A on hyvä, B on joillakin edellytyksillä ja C ei suositella rakentamista. Luokitusperusteita ovat 1) maaperä, kosteusolot ja luonnonolot. Luonnonoloihin kuuluvat harvinaiset luontotyypit, avainbiotoopit tai peräti luonnonsuojelulain tai metsälain asettama rakentamiskielto. Alleviivaus tarkoittaa runsaimpia lajeja tai tyyppilajia. 11

12 Rinnesuot ovat pienehköjä lettosoita. Alueille ei tule osoittaa rakentamista eikä reitistöjä, koska alueille kohdistuvat rakentamistoimenpiteet ja aktiivinen kulutus muuttavat vesitaloutta ja kosteusolosuhteita siten että aluekokonaisuus tuhoutuu. Rakentamista ei tule osoittaa myöskään rinnealueiden välittömään läheisyyteen niiden yläpuolelle. Alueen lounaisosaan sijoittuvan, arvokkaimmaksi luokiteltavan suoalueen läpi kulkee nykyisin kelkkareitti. Reitin aiheuttama kulutus kohdistuu kuitenkin talvikauteen eikä se siten merkittävästi vaikuta alueen luonnonolosuhteisiin. Uusia yhteyksiä suunniteltaessa herkimmät alueet on esitetty jatkossa kuitenkin kierrettäviksi Vanhan metsän alueilla on mm vuotta vanhoja kilpikaarnamäntyjä, joiden rungon halkaisija on n. 60 cm, lisäksi niille sijoittuu paikoin runsaasti lahopuustoa. Vanhan metsän alueella todettiin voitavan osoittaa vain rajoitetusti reitistöjä mutta ei rakentamista. Kaavamuutosalueelle suunnitellut reitistöt on pääosin jo toteutettu. Linnustoselvityksissä ei alueelta havaittu maankäytönsuunnittelua rajoittavia lajeja. Suunnittelualueen rajaus luontoselvityskartalla ja luontotyyppialueiden kuvaus. Pieni osa aiemmin kaavoitetusta hotellin rakennusalueesta sijoittuu luonnonympäristöltään erityisen herkäksi luokitellulle kallioalueelle. 99. Kallio/kivilouhikkoa/rakkaa. Runkojen maksimikorkeudet (kitukasvuisia) kuusi, Picea abies 5 m koivu 5 m, mänty 5 m. Hieskoivu, tunturikoivu, mänty, kataja, kanerva, riekonmarja, sianpuola, variksenmarja, juolukka, mustikka, puolukka, metsälauha, seinäsammal, kynsisammalia, hirvensarvijäkälä, poronjäkälä jne. C (erityisen herkkää aluetta) 100. Tunturikangasta. Pallosara, kanerva, suopursu, kuusi, Picea abies, tunturikoivu, hieskoivu, variksenmarja, mustikka, kataja, juolukka, puolukka, karhunsammal, kynsisammalia, riekonmarja, raita, suokukka, metsälauha, hirvensarvijäkälä, poronjäkälä jne. C (erityisen herkkää aluetta) 101. Kalliota, osa kalliolouhikkoa. Runkojen maksimikorkeudet (kitukasvuisia) mänty 3 m, tunturikoivu 3 m, kuusi, Picea abies 3 m. Kataja, riekonmarja, variksenmarja, puolukka, mustikka, kanerva, hirvensarvijäkälä, poronjäkälä, pihlaja, metsälauha, sianpuola, pallosara. A 102. Tunturikangasta. Tunturikoivu, kuusi, Picea abies, mänty, metsälauha, kanerva, variksenmarja, riekonmarja, mustikka, puolukka, seinäsammal, kysisammalia, haapa, hirvensarvijäkälä, poronjäkälä, (paikallisesti tunturilieko, kangaskeltalieko, vanamo, kangasmaitikka, pohjankatinlieko, suokukka). C (erityisen herkkää aluetta) 103. Korkeimman huipun kivirakassa (tai aivan sen alla) vanamo, sianpuola, variksenmarja, hirvensarvijäkälä, poronjäkälä, tunturikoivu, pihlaja, kataja, kanerva, metsälauha, ruohokanukka, ahokissankäpälä, jne. C (erityisen herkkää aluetta) 104. Huippu. Kalliota. Kuusi, Picea abies, mänty, tunturikoivu (joiden korkeudet 2-3 m), tunturivihvilä, puolukka, pihlaja, variksenmarja, mustikka, juolukka, sianpuola, riekonmarja, kataja, tunturilieko, metsälauha jne. C (erityisen herkkää aluetta) 105. Kuten 98., mutta lisäksi kerrossammalta. Puiden korkeus alle 3 m. C (erityisen herkkää aluetta) 106. Kalliota, rinnelouhikkoa. Kiiltopaju, riekonmarja, kanerva, pihlaja, metsälauha, juolukka, puolukka, variksenmarja, hirvensarvijäkälä, kangasmaitikka, poronjäkälä, mustikka, karhunsammal, kynsisammalia, seinäsammal, ruohokanukka, tunturikoivu, pohjanketunlieko jne. C (erityisen herkkää aluetta) 12

13 Luontoselvitysten täydennykset 2009 Luontoselvityksiä on täydennetty Hotellin alapuoleisen rinteen osalta kesällä 2009 alueelta, jolle aiempi selvitys yltänyt (Iso-Syöte, Asemakaava-alueen kasvillisuusinventoinnin täydennys, Lassi Kalleinen, Natans Oy, ). Hotellin rinteen rakennetulta osalta löytyi riekonmarjaesiintymiä laikkuina sekä laskettelurinteen reunalta lähde, jota ei kuitenkaan voida pitää enää luonnontilaisena. Riekonmarjan lisäksi muita erityisiä luontoarvoja, uhanalaisia lajeja tai suojeltuja luontotyyppejä ei havaittu. Selvityksessä suositellaan, että riekonmarjan kasvuedellytyksiä ylläpidetään rinteessä Virkistys- ja suojelualueet Syötteelle on perustettu valtion retkeilyalue 80-luvulla. Syötteen kansallispuisto on perustettu vuonna Syötteelle sijoittuu runsaasti Natura ohjelmaan sisältyviä alueita, myös retkeilyalue sisältyy Natura ohjelmaan. Kansallispuiston aluerajaus perustuu pääosin Natura-alueen rajaukseen. Kansallispuiston ja Natura-alueiden lisäksi Iso-Syötteen-alueelle ei sijoitu muita luonnonsuojelualueita. Kaavamuutosalue rajautuu lakialueella Natura-alueeseen ja Syötteen retkeilyalueeseen. Kansallispuisto ei yllä suunnittelualueelle. Syötteellä on myös Metsähallituksen virkistysmetsäalue. Virkistysmetsät on perustettu Metsähallituksen omalla päätöksellä. Alueet sijoittuvat suunnittelualueen ulkopuolelle. Metsähallitus on maanomistajana tehnyt riistan rauhoitusaluepäätöksen koskien Iso-Syötteen keskeistä matkailualuetta. Päätös perustuu alueelle kohdistuvaan virkistyskäyttöön, suunnittelualue sisältyy kokonaisuudessaan rauhoitusalueeseen. Syötteen kansallispuisto, Iso-Syötteen retkeilyalue ja Syötteen virkistysmetsä muodostavat Syötteen virkistys- ja luonnonsuojelualuekokonaisuuden, jonne voidaan ohjata luonteeltaan erityyppisiä aktiviteetteja. Syötteen virkistysmetsään voidaan ohjata moottoroituja toimintoja, kun taas Syötteen kansallispuistossa liikutaan pääsääntöisesti vain lihasvoimin. Syötteen kansallispuiston perustamissäädöksissä on turvattu perinteisten luonnonkäyttömuotojen poronhoito, metsästys, kalastus ja retkeily jatkuminen. Laki Syötteen kansallispuistosta astui voimaan vuonna Kansallispuisto kuuluu kokonaisuudessaan Suomen Natura verkostoon. Syötteen kansallispuisto rajautuu Iso-Syötteen retkeilyalueeseen, joka puolestaan rajautuu Syötteen virkistysmetsään. Kansallispuistolle, retkeilyalueelle ja virkistysmetsään on tehty omat hoito- ja käyttösuunnitelmansa. Kansallispuiston aluerajaus perustuu pääosin Natura-2000-alueen rajaukseen. Syötteen Natura-alueeseen ( hehtaaria) kuuluvat kansallispuiston lisäksi Ala-Lintusuo, Kaunislampi, Iso-Syötteen retkeilyalue ja Pytkynharju. Iso-Syötteen laki kuuluu osin retkeilyalueeseen. Natura-alueen ja retkeilyalueen rajaus poikkeavat lievästi toisistaan lakialueella Natura alueen rajauksen ollessa retkeilyalueen rajausta laajempi. 13

14 Syötteen kansallispuiston, Iso-Syötteen retkeilyalueen ja Syötteen virkistysmetsän rajaukset. Kansallispuiston alueita sijoittuu runsaasti myös kartan ulkopuolelle. 3.4 Rakennettu ympäristö ja maankäyttö Rakennettu ympäristö, palvelut ja elinkeinot Matkailu on nykyisin Syötteen alueen suurin työllistäjä. Iso-Syötteellä matkailun työpaikkojen määrä kevättalvella on arviolta 50 tp, pysyvien, ympärivuotisten työpaikkojen määrä alueella on arviolta 10 tp. Työpaikat liittyvät alueen liike- ja ravintolapalveluihin, majoitukseen ja rinnetoimintoihin. Suunnittelualueella alarinteelle ei sijoitu työpaikkatoimintoja. Alueelle ei sijoitu vakituista pysyvää asutusta. Iso-Syötteen asemakaava-alueen majoituskapasiteetti oli vuonna 2005 n. 500 vuodepaikkaa. Alueelle on rakennettu viime vuosina lisäkapasiteettia mm. tunturihotellin yhteyteen ja alaaseman läheisyyteen, arvioitu majoituskapasiteetti vuonna 2008 on n vp. Lisäksi Iso- Syötteen asuntovaunualueella on n vp. Iso-Syötteen asemakaava-alueelle rakennettu kerrosala on yhteensä hieman yli k-m2. Lakialueelle on kaavamuutosprosessiin aikana rakennettu kaavamuutoksen mukaisia majoitustiloja noin lähes 1400 kem2 vuosina Syötteen matkailukeskusalueen majoituskapasiteetti on nykyisin noin 3000 vp. (2600?) 14

15 Iso-Syötteen asemakaava-alueen palveluvarustusta (2008): Lakialue: tunturihotelli ja hotelliravintola, n. 60 majoitushuonetta / 120 vp hotellitoimintaan liittyvä mökkimajoitus n. 100 vp tunturimajakylä Alarinne: eräpalvelukeskus,safari ohjelmapalvelutoiminta, ravintola, opastus erilaiset kahvilaravintolat, hampurilaisravintola kauppa välinevuokraus ja huolto laskettelurinteet: alueella on 8 rinnettä ja 6 hissiä, joiden teoreettinen nousukapasiteetti on yhteensä n n/h mökkimajoitusalueet Iso-Syötteen asema-kaava-alueelle toteutettu rakentaminen likimäärin (k-m2/ 2008): Iso-Syötteen lakialue: hotelli n k-m2 + paritalot 1200 k-m2 erillinen laajennus n k-m2 tunturimajakylä yht. n k-m2 metsähallituksen maja n. 400 k-m2 yht. n k-m2 Iso-Syötteen rinnealueet, alarinne, ala-asemat majoitusrakennukset n k-m2 kahvilat ravintolat, kaupat n k-m2 huoltorakennukset ym. n k-m2 yht. n k-m2 15

16 3.4.2 Tiestö ja reitistöt Laelle johtaa asfaltoitu tieyhteys ja rinteessä mutkitteleva kevyen liikenteen väylä. Laelle johtaa on kelkkareitti, latuyhteydet ja ulkoilureitit. Laella on lisäksi valaistu latu, kaavamuutosalueen läpi kulkee Iso-Syötteen laen kautta kulkeva UKK-ulkoilureitti. Tiestö, alueen palvelut ja reitistöt. 16

17 3.4.3 Yhdyskuntatekninen huolto Kaikki Iso-Syötteen rakennukset on liitetty paikallisen sähköyhtiön sähköverkkoon ja kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkkoon. Rinnealueella on kaksi vesijohtoverkon paineenkorotusasemaa. Putkistot ja sähkölinjat laelle kulkevat itärinteen kautta. Lakialueella kaavamuutosalueen välittömään yhteyteen sijoittuu DNA-Finland Oy:n GSMlinkkimasto. Masto on 40 m korkea harukseton putkirakenne, mastoon liittyy muutaman neliömetrin kokoinen tekniikkatila erillisenä rakennuksena sen vieressä. Masto sijaitsee muutaman metrin etäisyydellä kaavamuutosalueen rajasta. 3.5 Kulttuurihistorialliset kohteet, muinaismuistokohteet Kaava-alueelle on laadittu muinaismuistokartoitus kesällä 2001 (Pudasjärven Iso-Syötteen asemakaava-alueen arkeologisen kulttuuriperinnön inventointi, Jari Okkonen, ). Suunnittelualueelle ei sijoitu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Syötteelle on laadittu vanhan rakennuskannan inventointi vuonna 2007, kaavamuutosalueelle ei sijoitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. 3.6 Maanomistus Kaavamuutosalueet ovat metsähallituksen omistuksessa. Lakialueella hallintaoikeuksia on järjestelty pitkäaikaisin maanvuokrasopimuksin alueella toimivien kiinteistöyhtiöiden kanssa. 3.7 Pohjakartta Osin kaavamuutoksen kanssa yhtäaikaa rakennettavat lakialueen uudet rakennukset eivät näy asemakaavan pohjakartalla, muutoin pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen ja vastaa laatimisajankohdan olosuhteita. 3.8 Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutosalueelle ei kohdistu erityisiä ympäristön häiriötekijöitä. Lakialueella kaavamuutosalueen ulkopuolisella retkeilyalueella / Natura-alueella erottuvat tietotekniikan kaapelikaivantojen asennustöiden kaivujäljet kunnostamattomina voimakkaasti kesäaikaan (oheinen kuva). Alue rajautuu kaavamuutosalueeseen. 17

18 3.9 Kaavoitustilanne ja aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Maakuntakaavassa on määritetty alueen maankäytön perusratkaisut ja tavoitteet maakuntatasolla huomioiden valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan , kaava on saanut lainvoiman Syötteen alue on sisältyy laajaan kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettuun matkailun vetovoima-alueeseen / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen. Ko. merkinnällä osoitetaan ympäristöarvojen, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia. Iso-Syötteen alue on lisäksi osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä matkailukeskuksen ydinalueena (RM), johon liittyy loma- ja matkailualuevarauksia (R) ja seudullisesti merkittävänä virkistysalueena osoitettu Syötteen retkeilyalue. Iso-Syötteen, Pikku-Syötteen ja Teerivaaran lakien kallioalueet on osoitettu maisemakallioalueina, merkinnällä osoitetaan luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet. Maakuntakaavassa Syötteen alueelle osoitetaan lisäksi alueen läpi kulkeva kansainvälinen E10-vaellusreitti sekä vesistö- ja kelkkareittejä. Paikallispiirteiden ja luontoarvojen hyödyntäminen matkailussa on maakuntakaavan tavoitteiden mukaista. Ote maakuntakaavakartasta Yleiskaava Syötteen yleiskaavan muutos on hyväksytty ja korvaa aiemman hyväksytyn oikeusvaikutuksettoman Syötteen yleiskaavan. Vuoden 1990 yleiskaava oli nyt hyväksyttyä oikeusvaikutteista yleiskaavan tarkistusta laajempi käsittäen koko matkailu- ja loma-asutusaluekokonaisuuden, matkailun aluevaraukset sijoittuivat pääosin välille Syötekeskus Syötekylä Iso-Syöte Pytkynharju / Naamankajärvi. Uusittu yleiskaava painottuu Iso- 18

19 Syötteen ja Pikku-Syötteen matkailukeskusten alueelle ja ympäristöön ja pyrkii yhdistämään alueita toiminnallisesti yhtenäisemmäksi matkailukeskuskokonaisuudeksi. ote yleiskaavakartasta Iso-Syötteen kohdalta Asemakaava Alueella voimassa oleva Iso-Syötteen asemakaava on hyväksytty v Alueelle sijoittuu matkailupalvelujen, majoituksen ja loma-asutuksen aluevarauksia sekä erilaisia urheilu- ja virkistystoimintojen aluevarauksia. Lakialueelle on hotellin yhteyteen osoitettu helikopterin laskeutumispaikka. Alue ei ole ollut virallinen laskeutumispaikka eikä sitä ole osoitettu asemakaavan lisäksi muilla kartoilla. Kaava-alueen pinta-ala on n. 350 ha ja kaava-alueelle osoitettu rakennusoikeus hieman alle kem2 Hotellin korttelin rakennusoikeus on 7000 kem2. 19

20 Ote Iso-Syötteen asemakaavasta Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Syötteen matkailukeskuksen palvelu-infrastruktuurin ja ohjelmapalvelujen kehittämishanke Osana alueen matkailuympäristön kehittämistä on vuonna 2004 valmistunut Syötteen matkailukeskuksen palvelu-infrastruktuurin ja ohjelmapalvelujen kehittämishanke. Osana projektia laadittiin Iso-Syötteen liikekeskuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaava Iso-Syötteen liikepalvelukeskuksen toiminnot ja kokonaisrakenne -suunnitelma. Suunnitelma ei suoranaisesti kohdistu kaavamuutosalueelle. Havainnekuva suunnitelmasta liikepalvelukeskuksen ydinalueelta. 20

21 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 4.1 Kaavamuutoksen toiminnalliset ja määrälliset tavoitteet Lakialueella kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle laaditun käyttösuunnitelman mukaiset hotellimajoituksen laajennukset muuttamalla helikopterin laskeutumisalue rakentamisalueeksi. Lisäksi huomioidaan yleiskaavasuunnitelman mukaisen rakentamisen laajennusalueen toteutus hotellin yhteydessä. Osallisista alueen yrittäjien taholta tavoitteena on korostettu alueen aiempien suunnitteluperiaatteiden mukaisesti kaupallisen majoituskapasiteetin lisäämistä Iso-Syötteen matkailukeskuksen alueella. 4.2 Alueelliset ja valtakunnalliset maankäyttötavoitteet Valtakunnalliset kehittämistavoitteet perustuvat uuden maankäyttö- ja rakennuslain maankäytön ohjausjärjestelmään. Valtioneuvosto on tehnyt valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan päätöksen , päätös astuu voimaan MRL:n yleisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Ekologisesti kestävä kehitys edellyttää kestävää luonnonvarojen käyttöä ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä. Taloudellisesti kestävä kehitys puolestaan edellyttää yhtä aikaa sekä taloudellisesti että ekologisesti perusteltuja ratkaisuja. Luonnonympäristön ja maiseman osalta valtakunnalliset tavoitteet Syötteen alueella on määritelty Natura- ohjelmassa sekä valtion retkeilyalueen ja Syötteen kansallispuiston perustamispäätöksissä. Kulttuuriarvojen ja perinteen huomioiminen on erityisesti yksi Syötteen kansallispuiston teemoista, perinteeseen ja kulttuuriin liittyvien kohteiden kartoitusta on tehty kansallispuistohankkeen yhteydessä. Suunnittelualueelle ei sijoitu suojeltavia kohteita tai erityisiä kulttuuriympäristöarvoja. 21

22 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleisperustelu, kokonaisrakenne ja mitoitus Asemakaavassa osoitetaan korttelialueiden käyttötarkoitus, rakentamisen sijoittuminen, määrä ja kerroskorkeudet, viher- ja virkistysalueet sekä alueen liikenne- ja reitistöjärjestelyt. Ote asemakaavakartasta. Lakialueen rakentamista on tutkittu ennen kaavamuutoksen käynnistämistä alueelle laaditussa yksityiskohtaisessa käyttösuunnitelmassa, ratkaisua on tarkennettu lakialueen maston suoja-alueisiin liittyen. Rakennusalueita on laajennettu aiempaan kaavaan verrattuna pysäköintialueelle ja helikopterin laskeutumisalueelle sekä hotellin itäpuolella alarinteeseen. Kaavamuutoksessa alueelle on osoitettu hotellin rakennusalueelle rakennusoikeus 7500 kem2 ja lakialueen majoitusalueelle 1600 kem2 sekä toiminnan vaatimille huolto- ja varastotiloille 200 kem2. Huolto- ja varastorakennusten rakennusalue sijoittuu pääosin maston vaaraalueelle. Rakennusoikeus alueella on siten yhteensä 9300 kem2. Rakennusoikeus on uusien rakennusalueiden myötä lisääntynyt aiempaan asemakaavaan verrattuna yhteensä 2300 kem2. 22

23 Alueen rakennusoikeudesta majoituksen osuudeksi on arvioitu 70 75%, jolloin palvelukerrosalan määrä alueella olisi n kem2. Alueen majoituskapasiteetti voisi kasvaa hotellin nykyisestä n. 200 vuodepaikasta lähes kaksinkertaiseksi. Alueella pysäköintipaikkojen tarpeeksi on arvioitu n. 140 autopaikkaa, kaavassa on varauduttu myös maanalaisen pysäköinnin toteutukseen (n. 50 ap ) laajennusten toteutumisen myötä. maanalainen pysäköinti Alueleikkaus, joka havainnollistaa rakentamisen ja maaston korkeussuhteita lakialueella. Laen mökkialue sijoittuu korkeusasemalle n mmpy, viereinen tunturin laki kohoaa hieman yli mmpy korkeuteen. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Alue on autopaikkojen korttelialuetta (LPA) lukuun ottamatta matkailupalvelujen korttelialuetta (RM-1). Alue on jaettu kahteen rakennuspaikkaan, hotellin alue (rakennusoikeus 7500 kem2) ja siihen liittyvän mökkimajoituksen alue (rakennusoikeus 1600 kem2 + h200 kem2). Alueen rakennusoikeus on yhteensä 9300 kem2. Hotellin rakennuspaikalla kerrosluku on ½III ja mökkimajoitusalueella II. Tonttitehokkuusluvut tonteilla ovat e= 0,44 (hotelli) ja e=0,30 (mökkialue) Katu- ja liikennealueet, pysäköinti Kaavamuutosalueeseen ei sisälly katualueita. Alueelle ennen kaavamuutosta laaditun korttelin käyttösuunnitelman yhteydessä on selvitetty alueen autopaikoitustarvetta ja pysäköinnin järjestelyjä voimassa olleen asemakaavan mukaisen rakentamisen pohjalta. Käyttösuunnitelmassa oli osoitettu yhteensä n. 100 autopaikkaa, joista 3 oli varattu linja-autoille. Kaavaratkaisussa on uusien rakennusalueiden myötä lisätty lakialueen rakennusoikeutta yhteensä 2300 kem2:llä yhteensä 9300 kem2:iin. Kokonaisrakennusoikeudesta 1800 kem2 sijoittuu paritaloina toteutettavalle korttelin osalle, jolla majoitushuoneistojen lukumäärä on yhteensä 18 huoneistoa, pysäköintipaikkojen tarve alueella on 1 ap / huoneisto. Korttelin yhteiseen pysäköintiin tarkoitetulle LPA-alueelle voidaan sijoittaa yhteensä n. 60 autopaikkaa. Mitoituksella 1 ap / 65 kem2 hotellin rakennuspaikalle tarvittavista n. 115 autopaikasta tulisi tällöin hotellin korttelialueelle osoittaa yhteensä n. 55 autopaikkaa. Maanpäällisenä pysäköintinä tälle alueelle on arvioitu voitavan toteuttaa yhteensä n. 30 autopaikkaa, mistä johtuen kortteliin on varattu mahdollisuus toteuttaa pysäköintiä myös maanalaisena ratkaisuna. 23

24 Kaavassa maanalaiseen pysäköintiin varattu alue mahdollistaa arviolta noin 50 auton pysäköinnin. Maanpäälliset pysäköintiratkaisut mahdollistavat hotellin korttelialueella hieman vajaan 6000 kem2:n rakentamisen. Tämän ylittävien laajennusten osalta on varauduttava toteuttamaan osa pysäköintipaikoista maanalaisena ratkaisuna joko hotellin laajennusten kellaritiloihin tai erilliselle maanalaiseen pysäköintiin varatulle alueelle. Maanalainen pysäköinti mahdollistaa piha-alueiden väljemmän toteutuksen ja toiminnallisen kehittämisen sekä pysäköinnin laadun parantamisen ja paikkojen määrän kasvattamisen tarvittaessa. Maanalaisiin tiloihin olisi mahdollista sijoittaa myös esim. ohjelmapalvelujen tarvitsemia tiloja. Maanalaisen pysäköinnin toteutustarvetta tulee arvioida vaiheittaisten laajennusten yhteydessä verrattuna todelliseen käytännön tarpeeseen. Korttelia koskevat seuraavat autopaikkamääräykset: paritalomajoituksen alue / rakennuspaikka 3: 1ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. hotellin korttelialue / rakennuspaikka 2 1ap/65kem2 Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Kaavaratkaisun havainnekuva, joka esittää rakennusten ja laajennusten mahdollista sijoittumista. MK 1:

25 5.2.3 Viher- ja virkistysalueet, reitistöt Kaava-alueen sisälle ei sijoitu viher- tai virkistysalueita. Alue rajautuu laskettelualueeseen (VU) ja retkeily- ja ulkoilualueeseen (VR), kaavanmuutoksen myötä pieni osa retkeily- ja ulkoilualueesta muuttuu matkailupalvelujen korttelialueeksi. Kaavassa on osoitettu kulkuyhteydet hotellialueen läpi Natura-alueelle ja sen reitistöille sekä virkistys- ja ulkoilualueille. Natura-alueelle johtavaa yhteyttä lukuun ottamatta reitistöyhteydet on osoitettu ohjeellisina tarkoituksenmukaisen toteutuksen mahdollistamiseksi Suojelualueet ja kohteet Kaavamuutosalueella ei ole suojelualueita eikä -kohteita. Alue rajautuu Natura-alueeseen. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on luonnosvaiheen lausunnossaan todennut, ettei kaavamuutos edellytä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia Teknisen huollon alueet Kaavamuutosalueella ei ole erityisiä teknisen huollon aluevarauksia. Laen mökkialueen välittömään läheisyyteen sijoittuu 40 m korkea gsm-linkkimasto. Masto sijoittuu muutaman metrin sen rajakorkeuden yläpuolelle, jolla Masto 80- ohjeen mukainen suojaetäisyys kasvaisi merkittävästi 2/3 maston pituudesta (26,6 m) mittaan 1,5 kertaa maston pituus (60 m). Maston rakentaja on asiaa luonnosvaiheessa tiedusteltaessa ilmoittanut suojaetäisyydeksi 2/3 maston mitasta. Käytännössä alueen aiemmat toiminnot ja rakentaminen on mahdollista säilyttää ja toteuttaa tällä suojaetäisyydellä. Mikäli todetaan tarve laajentaa suoja-aluetta tästä edelleen (vrt. DNA-Finlandin kaavaluonnoksesta antama lausunto), tulee varautua maston siirtoon jo alueen aiempien ja nykyisten toimintojen turvallisuuden takaamiseksi. Merkittävä osa rakennuksista, piha-alueista, retkeilyalueelle ja valoladulle johtava nykyinen kulkuyhteys sekä osa retkeilyalueesta, laduista ja reiteistä sijoittuu 60 metrin säteen sisäpuolelle. Alueella liikkumista ei ole nykyisin rajoitettu, maston juurella on yksi jäiden putoamisvaarasta varoittava kyltti. Mastolle on asemakaavaratkaisussa osoitettu 2/3 sen pituudesta oleva suoja-aluevaraus. Liikkuminen tällä suoja-alueella tulee jäiden putoamisvaaran aikana tarpeen mukaan estää aitaamalla.. Vaara-alueelle on mahdollista rakentaa huollon ja varastoinnin tiloja, rakentamisen tulee sopeutua arkkitehtuuriltaan laen muuhun rakennuskantaan ja suunnittelussa tulee huomioida keskeinen sijainti matkailun majoitusrakennusten välittömässä läheisyydessä. Kaavaratkaisu mahdollistaa huollon tarvitseman kulkuyhteyden järjestämisen mastolle ja laitetilalle rakennuspaikan kautta. Maston vaara-aluetta koskee seuraava kaavamääräys. Rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida mastosta mahdollisesti putoavan jään rasitukset. Alueella liikkuminen tulee tarvittaessa estää aitaamalla tai muilla vastaavilla kulkua ohjaavilla rakenteilla. 5.3 Asemakaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät perustuvat pääosin ympäristöministeriön antaman asetuksen merkintöihin. Lisäksi reitistöjen osalta käytetty joitakin aiemman asemakaavan mukaisia, asetuksesta osin poikkeavia merkintöjä. Kaavamerkinnät on esitetty selostuksen liitteenä, liite 3. 25

26 Rakennusalueet laella rajautuvat osin suoraan Natura-alueeseen. Alueelle laaditussa tontin käyttösuunnitelmassa rajalle on osoitettu toteutettavaksi aita. Aitaamista koskeva määräys sisältyy myös asemakaavamääräyksiin. Kaavaan sisältyvät asemakaavamääräykset: Korttelin 2 tontti 3 on aidattava vähintään 1 metrin korkuisella puuaidalla Natura-alueeseen rajautuvilla tontin rajoilla. Asemakaava-alueella maisemaa muuttavat toimenpiteet kuten puiden kaataminen edellyttävät MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Vastuu rakennuskortteleihin johtavien sisäisten katujen ja muiden yleisten alueiden toteuttamisesta kuuluu maanomistajalle/-haltijalle. RM-1-alueella tulee alueen suunnittelussa huomioida alueelle sijoittuvat riekonmarjan esiintymislaikut siten, että ne pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään luonnontilaisina. 5.4 Kaavamuutoksen keskeisiä vaikutuksia Valtakunnalliset ja alueelliset maankäyttötavoitteet, maakuntakaava Rakennettavat matkailutoiminnot sijoittuvat maakuntakaavassa kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetulle laajalle matkailun vetovoima-alueelle / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueelle. Keskitetty, olevia matkailukeskittymiä tukeva kokonaisrakenne on yksi Syötteen yleiskaavan tavoitteista. Asemakaavan muutos edistää osaltaan tavoitteen toteutusta keskittämällä majoitusta palvelujen yhteyteen niiden kehitystä tukien. Kaava-alue rajautuu Natura-alueeseen, laelle sijoittuu lisäksi valtakunnallisesti arvokas maisemakallioalue. Kaavaratkaisu huomioi Natura-alueelle kohdistuvien haitallisten vaikutusten estämisen, kulku alueelle ohjataan rakennettujen reitistöjen kautta, muutoin kulku rakennusalueilta estetään aitaamalla. Hotellin laajennusalue kohdistuu osin kallioalueelle ja edellyttää pinnalla olevan avokallion louhintaa. Rakentaminen kohdistuu jo aiemmin laaditussa asemakaavassa rakennusalueeksi osoitetulle alueelle Kaavamuutoksen suhde laadittuihin suunnitelmiin ja selvityksiin Yleiskaava Yleiskaavasuunnittelu on ollut käynnissä yhtä aikaa asemakaavan muutoksen laatimisen kanssa. Asemakaava on yleiskaavaratkaisun mukainen. Aiempi asemakaava Kaavan muutoksen myötä lakialueen pysäköintiin varattu alue pienentyy. Hotellitontin koko rakennusoikeuden toteutukseen liittyen tulee varautua toteuttamaan osa pysäköintipaikoista maanalaisena ratkaisuna joko hotellin laajennusten kellaritiloihin tai erilliselle maanalaiseen pysäköintiin varatulle alueelle. Kaavamuutoksen myötä alueelta poistuu aiemmassa kaavassa helikopterin laskeutumispaikaksi osoitettu alue. Alue ei ole ollut virallinen laskeutumispaikka eikä sitä ole osoitettu ase- 26

27 makaavan lisäksi muilla kartoilla. Pohjois-Suomen lentopelastuskeskus on asiaa selvitettäessä ilmoittanut, ettei laskeutumispaikalla ole merkitystä pelastushelikopteritoiminnan kannalta. Laskeutumispaikalle ei ole todettu olevan käytännön tarvetta, lakialueen tuntumasta löytyy laskeutumiseen soveltuvia alueita. Rakennusalueet ovat laajentuneet hieman myös alarinteeseen itään. Rakennusalueiden laajennusten myötä alueen rakennusoikeus ja mahdollinen majoituskapasiteetti kasvavat. Muut suunnitelmat Kaavaratkaisu huomioi Iso-Syötteen alueelle laaditut reitistösuunnitelmat Kaavamuutoksen suhde asetettuihin tavoitteisiin Kaavamuutos mahdollistaa tavoitteiden mukaisen majoituskapasiteetin lisäyksen ja palvelujen laajennukset hotellin yhteydessä Vaikutukset matkailuelinkeinoon Lakialueella kaavaratkaisu mahdollistaa hotellin laajenemismahdollisuudet ja parantaa sen liiketoiminnan ja palvelujen kehittämisedellytyksiä sekä alueen kilpailukykyä. Laajennukset edistävät myös suurempien ulkomaisten asiakasryhmien majoittumista alueella ja siten laajentavat markkinoinnin kohderyhmiä Toteutusedellytykset ja yhdyskuntatekniikka Rakentaminen on liitettävissä olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Lakialueen merkittävä lisärakentaminen saattaa edellyttää vesijohtoveden paineenkorotusaseman toteutusta. Hotellin laajennusalueiden sijoittuminen rinteeseen ja kalliomaastoon kasvattavat toteutuskuluja, ohjaavat osin laajennusosien sijoittelua ja vaikuttavat myös rakennusaikaisiin järjestelyihin Rakentamisen vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Rakennusoikeuden lisäys mahdollistaa aiempaa asemakaavaa suuremman majoituskapasiteetin, majoituskapasiteetin kasvu aiempaan kaavaan verrattuna ei kuitenkaan ole luonnonympäristön kannalta merkittävä kulutuksen ohjautuessa rakennetuille reitistöille ja urheilu- ja virkistysalueille. Rakentamisesta huomattava osa kohdistuu pääosin jo rakennetuille ja muokatuille alueille, hotellin laajennusvarausten toteuttaminen kaavaratkaisun mukaisesti edellyttää louhintaa hotellin välittömässä yhteydessä sen pohjoispuolella hotellin ja rinteiden välillä. Tällä osalla rakentamisen laajennusalueesta osa sijoittuu luonnonympäristöltään herkälle kallioalueelle, jota ei ole suositeltu rakentamiseen. Kaavamuutoksesta aiheudu muutosta voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna tällä alueella. Valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen rajaus sivuaa rakennusalueita. Kaavanmuutokseen ei liity sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka uhkaisivat niitä luontoarvoja, jonka vuoksi lakialue on liitetty Natura 2000-verkostoon (ympäristökeskuksen lausunto kaavamuutosluonnoksesta, ks. liite 4). Laajennusten toteutus aiheuttaa muutoksia alueen maisemaan, rakentaminen kuitenkin liittyy kiinteästi jo rakennettuun alueeseen ja sijoittuu suppealle alueelle. Rakentamisen maisemavaikutuksia on havainnollistettu oheisissa havainnekuvissa. 27

28 Lakialueen rakennukset ja hotellin mahdolliset laajennukset ilmakuviin sovitettuna. Maisemalliset muutokset kohdistuvat suppealle alueelle jo rakennetun ympäristön yhteyteen. Korkein laki rakenteineen kohoaa huomattavasti laen rakennusalueita ylemmäksi. 28

29 5.5 Toteutus Hotellin alueella toteutuksesta vastaavat alueella toimivat kiinteistöyhtiöt. Lakialueen lisärakentaminen on käynnistynyt vuonna 2008, vuoden 2009 loppuun mennessä alueelle on rakennettu havainnekuvassa esitetyistä erillisistä majoitusrakennuksista kahdeksan, yhdeksäs on tarkoitus toteuttaa vuoden 2010 aikana. Koska ko. rakennuksen rakennuspaikka sijoittuu alueen sisääntulon välittömään yhteyteen muodostaen eräänlaisen portin yhdessä hotellin kanssa, rakennuksen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen korkeusasemaan ja keskeistä alueen sisääntulonäkymää muodostavaan rakennuksen päätyjulkisivuun. Muutoin lakialueen hotellitoiminnan laajennukset toteutuvat tulevaisuudessa vaiheittain muutaman kymmenen sadan neliön laajennuksista n kem2:n laajuisissa osissa. Maanalaisen pysäköintitilan rakentamisen tarvetta arvioidaan erikseen laajennusvaiheiden yhteydessä. Oulussa ARKTON Suunnitteluryhmä Oy Harri Lindroos arkkitehti SAFA 29

30 Liite 1: Osallistumis ja arviointisuunnitelma Pudasjärven kaupunki Iso-Syötteen asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma kaavan laatimiseen liittyvästä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue sijoittuu Pudasjärven Syötteellä Iso-Syötteen laskettelukeskuksen lakialueelle. Iso-Syötteellä on laskettelutoimintojen lisäksi hotelli, loma-asutusta ja matkailua palvelevaa liikerakentamista sekä ulkoilureitistöjä, latuja ja kelkkareittejä. Suunnittelualue voimassa olevalle asemakaavakartalle rajattuna. 2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ, LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUN TAVOITTEET Iso-Syötteen asemakaavan muutos koskee Iso-Syötteen matkailukeskuksen lakialueella hotellin korttelia (kortteli1), osaa siihen liittyvistä urheilu- ja virkistysalueista, ulkoilu- ja retkeilyalueista sekä helikopterin laskeutumispaikkaa. Alkuperäiseen suunnittelualueeseen sisältyi myös alueita tunturin itärinteellä, suunnittelualue jaettiin kuitenkin kahteen erilliseen kaava-alueeseen (lakialue, Ollukan alue) kaavaprosessien aikatauluihin ja lisäselvitystarpeisiin liittyen Molemmille alueille on päivitetty erilliset osallistumis- ja arviointisuunnitelmat. 30

31 Lakialueen kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa hotellimajoituksen laajennukset muuttamalla helikopterin laskeutumisalue rakentamisalueeksi ja laajentamalla korttelin rakennusalueita laaditun yleiskaavaluonnoksen mukaisesti. Samalla asemakaava päivitetään toteutuneita suunnitelmia vastaavaksi. Lakialueelle sijoittuu nykyisellään 60 majoitushuoneen hotelli ravintolatiloineen sekä seitsemän kappaletta vuonna poikkeamisluvalla 2007 rakennettuja paritalotyyppisiä majoitusrakennuksia. Iso-Syöte on osoitettu maakuntakaavassa valtakunnallisesti merkittäväksi matkailukeskuksen ydinalueeksi. Syötteellä on voimassa hyväksytty yleiskaava, kaava on valtuuston hyväksymä mutta ei oikeusvaikutteinen. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen on käynnissä, kaavan on tarkoitus valmistua kesällä Alueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty vuonna Asemakaavassa osoitetaan eri korttelialueiden käyttötarkoitus, rakentamisen sijoittuminen, määrä ja kerroskorkeudet, puisto- ja virkistysalueet sekä alueen liikennejärjestelyt ja -alueet reitistöineen. Kaavamuutosalueiden perusselvitykset on tehty aikaisemman asemakaavoitustyön yhteydessä. Suunnittelualueen pinta-ala on vajaat 2 ha. 3 OSALLISET JA TIEDOTTAMINEN Alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osakkaita maanomistajien ja asukkaiden lisäksi ovat mm. - tonttien vuokralaiset - alueella toimivat yritykset ja yhteisöt sekä niiden työntekijät, elinkeinojen harjoittajat - suunnittelualueen rajanaapurit Keskeisiä viranomaistahoja ovat: - Pudasjärven kaupunki; hallintotoimi, kaupungin tekninen toimi, lautakunnat, palo/pelastuslaitos - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Yhteisöjä, yrityksiä ja toimijoita, joiden toimialoja suunnittelussa saatetaan käsitellä: - Paikalliset vesi-, energia- ja puhelinyhtiöt Tiedottaminen kaavahankkeiden vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ja asemakaavanmuutosluonnoksen sekä -ehdotuksen nähtäville asettamisesta tapahtuu kunnan kaavahankkeita koskevan yleisen ilmoitustavan mukaisesti. Kaavoituksesta tiedotetaan myös kunnan internet-sivuilla. 4 KAAVAPROSESSI, VUOROVAIKUTUS JA AIKATAULU Osallinen voi ottaa kantaa suunnitelmiin ja osallistua suunnitteluun seuraavilla tavoilla: - kirjalliset yhteydenotot kunnan yhteyshenkilöihin, viranomaisiin ja suunnittelijoihin (ks. kohta yhteystiedot) - palautteet, ehdotukset ja huomautukset / lausunnot esitettyyn suunnitteluaineistoon kaavan valmisteluvaiheessa - muistutus kaavaehdotuksesta Luonnosvaiheen suunnittelu käynnistyi huhtikuussa. Kaavaehdotuksen on kuitenkin tarkoitus valmistua vuoden 2008 aikana. 31

32 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 04 / 2008 Kaavoituksen tullessa vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetystä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). Asemakaavanmuutosluonnos 04-07/2008 Asemakaavan valmisteluaineisto asetettiin mielipiteitä ja lausuntoja varten nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta annettiin 3 lausuntoa, luonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Lausuntoihin ja mieliteisiin on laadittu kaavan laatijan ja kaupungin teknisen toimen kanssa yhteistyössä vastineet, joiden käsittelyn perusteella ne huomioidaan jatkosuunnittelussa. Lakialueelle toteutettu GSM-masto on vaatinut lisäselvityksiä luonnosvaiheen jälkeen. Tiivistelmä lausunnoista sekä laaditut vastineet liitetään yleiskaavaselostuksen liitteeksi. Asemakaavan muutosehdotus 08-10/ 2008 Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus jättää kirjallinen muistutus suunnitelmasta ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Osalliselle, joka muistutusta jättäessään pyytää saada kirjallisesti tiedon sen käsittelystä ja laaditusta vastineesta, toimitetaan kirjallinen vastine ja tieto muistutusta koskevasta päätöksestä. Asemakaavanmuutoksen hyväksyminen 12 / 2008 Asemakaavanmuutoksen hyväksyy Pudasjärven valtuusto. Hyväksymisestä ilmoitetaan maankäyttöja rakennusasetuksen mukaisesti. 5 KAAVAMUUTOKSEN KESKEISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaava-asiakirjoihin liitetään aineisto, jonka perusteella pystytään arvioimaan kaavaratkaisun keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Työn kuluessa arvioidaan mm. kaavamuutoksen vaikutuksia Natura-alueeseen, asetettuihin tavoitteisiin ja laadittuihin muihin suunnitelmiin. 32

33 6 YHTEYSTIEDOT Kaavan valmistelusta vastaa Pudasjärven kaupungin tekninen toimi, jossa hanketta valmistelee maankäyttöinsinööri Markku Mattinen. Kaavan laatijana toimii arkkitehtitoimisto ARKTON Suunnitteluryhmä Oy, jossa suunnittelusta vastaa arkkitehti Harri Lindroos. Pudasjärven kaupunki / tekninen toimi Maankäyttöinsinööri Markku Mattinen puh: sähköposti: Pudasjärven kaupunki Varsitie Pudasjärvi Internet kotisivu: Arkkitehtitoimisto ARKTON Suunnitteluryhmä Oy Arkkitehti Harri Lindroos puh sähköposti: Asemakatu 20 A Oulu ARKTON Suunnitteluryhmä Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty

34 Liite 2: Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet - Inventointi- ja luokitustiedot on esitetty ympäristöministeriön julkaisussa Luonnonympäristön ja maisemanhoidon kannalta valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla. Kohteiden arvoluokitus: ensimmäinen numero on kallion arvoluokka asteikossa 1-7 (ainutlaatuinen vähäiset maisema-arvot) toinen numero on geologinen arvo asteikolla 1-4 kolmas numero on biologinen arvo asteikolla 1-4 neljäs numero on maisemallinen arvo asteikolla 1-4 Iso-Syötteen kallioalueen rajaus ja luokitus (kartalla rajausviiva vahvennettu, kartta ei ole mittakaavassa) Iso-Syöte /

35 Liite 3: Kaavamerkinnät ja -määräykset. 35

36 Liite 4: Kooste luonnosvaiheen lausuntojen ja mielipiteiden keskeisestä sisällöstä ja niihin laaditut vastineet Pudasjärvi Iso-Syötteen asemakaavan muutos Lakialue Lausuntojen ja mielipiteiden käsittely / kooste lausuntojen ja mielipiteiden keskeisestä sisällöstä ja niihin laaditut vastineet Vastineet on valmisteltu yhteistyössä Pudasjärven kaupungin teknisen toimen kanssa. Asemakaavan muutos on ollut lakialueen osalta luonnoksena nähtävillä Kaavamuutosluonnoksesta annettiin 3 lausuntoa, luonnoksesta ei jätetty mielipiteitä.: Lausunnot: - L1 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus - L2 Fortum Sähkönsiirto Oy - L3 DNA Palvelut Oy / Pohjois-Suomi Lausunnot / keskeinen sisältö, laaditut vastineet L1 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Alueidenkäytön osasto Lausunnossa todetaan: 1. Helikopterin laskeutumisalueen tarve mm. pelastuspalvelun kannalta tulee selvittää, tarvittaessa tulee osoittaa vaihtoehtoinen laskeutumisalue. 2. Luonnoksessa valaistulle ladulle johtavan kevyen liikenteen reitin lisäksi tulisi osoittaa reitit myös laskettelualueelle ja eteläpuolen tiealueelle turvaamaan kevyenliikenteen yhteydet virkistysalueille. 3. Linkkimaston suoja-alueet ja rajoitukset rakentamiselle tulee selvittää kaavatyön yhteydessä. 4. Kaavassa tulee selvittää autopaikoituksen tarve ja pysäköinnin järjestäminen korttelialueella. 5. Selityksistä puuttuvat merkinnät ma-a ja p 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman suunnittelualuekartalle on merkitty virheellisesti kaksi eri suunnittelualuetta. Muilta osin alueidenkäytön osastolla ei ole huomauttamista laadittuun luonnokseen. Luonnonsuojeluosasto Lausunnossa todetaan, että rakentaminen ei kohdistu suoraan Natura-alueelle, Naturaalueen raja kulkee kuitenkin aivan rakentamiseen osoitettavan alueen vieressä. Laelle todetaan kohdistuvan merkittäviä luontoarvoja. Haitallisten vaikutusten välttämiseksi edellytetään rakentamisessa tiedostettavaksi Natura-alueen luontoarvojen läheisyys. Lausunnossa todetaan edelleen, että kun lausunnossa todetut haitallisia vaikutuksia lieventävät seikat ja tehokas kulunohjaus otetaan huomioon, voidaan katsoa, ettei suunnitellusta rakentamisesta aiheudu sellaisia vaikutuksia Natura-alueelle, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia tai suunnitelman muuttamista. 36

37 Vastine / L1 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Vastine / Alueidenkäytön osasto 1. Lakialueelle hotellin yhteyteen osoitettu helikopterin laskeutumispaikka ei ole virallinen laskeutumispaikka eikä sitä ole osoitettu asemakaavan lisäksi muilla kartoilla. Aloite helikopterin laskeutumispaikan osoittamisesta alueelle ei ole perustunut pelastustoimen tarpeisiin. Pohjois-Suomen lentopelastuskeskus on asiaa kysyttäessä ilmoittanut, ettei laskeutumispaikalla ole merkitystä pelastushelikopteritoiminnan kannalta, pelastustoiminnassa kopteri laskeutuu lähimmälle soveltuvalle avoimella alueelle, laskeutumiseen riittää 20 m2 x 20 m2 kokoinen alue. Laskeutumispaikalle ei ole todettu olevan käytännön tarvetta, lakialueen tuntumasta löytyy osoittaa laskeutumiseen soveltuvia alue tarvittaessa. 2. Kaavaratkaisua esitetään lausunnon perusteella täydennettäväksi siten, että osoitetaan tarvittavat yhteydet alueen läpi 3. Alueelle sijoittuu 40 m:n mittainen harukseton DNA Palvelut Oy:n GSM- linkkimasto. DNA Palvelut Oy:n lausunnossa todetaan mastosta tippuneiden jäiden mm. rikkoneen laitetilan kattorakenteita niin, että kattorakenne joudutaan toteuttamaan kaksinkertaisella rakenteella. Em. perusteella voidaan todeta, että jäiden putoamisen aiheuttamien vahinkojen uhka alueella on ilmeinen. Maston valmistajan Aerial Oy:n edustaja ilmoitti asiaa luonnosvaiheessa tiedusteltaessa riittäväksi suojaetäisyydeksi 2/3 maston mitasta (26,6 m). Suojaetäisyyden maston valmistaja ilmoitti perustuvan Masto-ohje 1980 työsuojelua koskevan liitteen tietoihin. DNA Palvelut Oy:n kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa (ks. lausunto L3) ilmoitetaan maston suojaetäisyydeksi jäiden putoamisen suhteen 1,5 x maston pituus, mikä tarkoittaa 60 m:n suojaetäisyyttä. Ko. suojaetäisyyden todetaan samoin perustuvan Masto 1980 ohjeeseen. Lisäselvitysten myötä on käynyt ilmi, että maston korkeusasema sijaitsee Syötteen alueella vain muutaman metrin sen rajakorkeuden yläpuolella, jolla Masto 80- ohjeen mukainen suojaetäisyys kasvaa merkittävästi 2/3 maston pituudesta mittaan 1,5 kertaa maston pituus. Käytännössä alueen aiemmat toiminnot ja rakentaminen on mahdollista säilyttää ja toteuttaa suojaetäisyydellä 26,6 m. Mikäli todetaan tarve laajentaa suoja-aluetta tästä edelleen DNA Palvelut Oy:n kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa mainittuun 60 metriin (1,5 x maston pituus 40 m), on syytä selvittää maston siirtomahdollisuudet alueen aiempien ja nykyisten toimintojen turvallisuuden takaamiseksi. Merkittävä osa rakennuksista, piha-alueista, retkeilyalueelle ja valoladulle johtava nykyinen kulkuyhteys sekä osa retkeilyalueesta, laduista ja reiteistä sijoittuu 60 metrin säteen sisäpuolelle. 60 m:ä lähemmäksi mastoa sijoittuu lisäksi voimassa olevassa asemakaavassa oleva helikopterin laskeutumisalue ja suuri osa pysäköintialuetta. Alueella liikkumista ei ole nykyisin rajoitettu, maston juurella on jäiden putoamisvaarasta varoittava kyltti. Masto 80 -ohjeen mukaan jäävaaran aikana ulkopuolisten joutuminen tahattomasti vaaraalueelle voidaan parhaiten estää aitaamalla koko vaara-alue. Käytettävän ja kaavan yhteydessä hyväksyttävän suojaetäisyyden määritys ja siihen liittyvät toimenpiteet saattavat edellyttää lisäselvityksiä ja neuvotteluja. 4. Kaavaluonnoksen selostuksen liiteaineistoon sisältyy korttelin käyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä tehty pysäköintipaikkojen määrän tarkastelu, jonka perusteella alueelle on käyttösuunnitelmassa osoitettu n. 100 autopaikkaa. Luonnosvaiheen jälkeen suunnittelualuetta on tarkoitus laajentaa RM-korttelin osalta, joten autopaikkatarkastelua tarkennetaan suunnittelun edetessä edelleen. 5. Luonnoksen selitysosassa merkintöjen selityksiin liittyvien tekstien yhteydestä on jäänyt piirustusmerkintöjen osalta pois teksti pp ja ma-a. Merkinnät täydennetään. 37

38 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu koskemaan kaavamuutosta, johon sisältyvät sekä lakialue että ns. Ollukan alue itärinteellä. Molempien alueiden suunnittelu on käynnistetty luonnossuunnittelun osalta yhtäaikaisesti, lakialueen suunnittelu on edennyt rinnealueen suunnittelua nopeammin. Koska lakialueelle kohdistuvan hankkeen toteutus halutaan käynnistää mahdollisimman nopeasti, lakialueen ja rinnealueen kaavamuutokset käsitellään alustavan luonnosvaiheen jälkeen erillisinä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat päivitetään siten, että molemmille hankkeille laaditaan oma OAS. Vastine / Luonnonsuojeluosasto Lausunto ei anna aihetta muutoksiin kaavaratkaisuun. Lausunto L2 / Fortum Sähkönsiirto Oy Lausunnossa todetaan alueelle sijoittuvan kiinteistömuuntaja, 20 kv:n maakaapeleita ja sekä kaava-alueen tuntumaan muuta jakeluverkkoa ja annetaan ohjeita mahdollisiin muutostöihin liittyen. Lausunnossa ei puututa kaavan sisältöön. Lausunnon liitteenä on alueen sähköverkostokartat. Lausunnonantaja haluaa tiedon kaavan lainvoimaisuudesta. Vastine / L1 Fortum Lausunto ei anna aihetta muutoksiin kaavaratkaisuun. Lausunto L3 / DNA Palvelut Oy, Pohjois-Suomi DNA Palvelut Oy vastustaa kaavahanketta ja toteaa suunnitellun rakentamisen sijoittuvan liian lähelle mastoa. Masto on rakennettu 415 m:n korkeuteen ja sen pituus on 40 m, mastoon kohdistuu suuri vaara lumenkeräytymisen perusteella. Lausunnossa todetaan, että Masto ohjeen mukaan masto kuuluu luokan IV-vaara-alueelle, jolla maston suojaalueen tulisi olla 1,5 x maston pituus. Luokka IV sisältää seuraavat asennusrajoitteet: Mastoon kertyy usein suuria jäämääriä. Suojaetäisyydet 1,5 x maston pituus. Sijoitussuunnittelussa on pyrittävä ottamaan huomioon, että asemarakennus ja mastolle johtava tie tulisi sijoittaa kaakkois-lounassektoriin. Maston asentoa suunniteltaessa on otettava huomioon, että harusta ei saa sijoittaa kulkevaksi suoraan oviaukon tai asemalle johtavan kulkutien päältä. Asemarakennuksen sijoituksessa suositellaan harkittavaksi sopivaa suojaetäisyyttä maastossa. Jo rakennetuilla asemilla, joissa on havaittu vakavaa jäätymistä, ja joilla harus kulkee oviaukon tai asemalle johtavan kulkutien yli on rakennettava riittävä katos, joka takaa turvallisen kulun asemalle. (lausuntoon sisältyvä lainaus / Masto-ohje 1980) Lausunnossa todetaan mastosta tippuneiden jäiden mm. rikkoneen maston viereisen laitetilan kattorakenteet niin, että kattorakenne joudutaan toteuttamaan kaksinkertaisella rakenteella. Lisäksi lausunnossa todetaan, että mikäli DNA Palvelut Oy:n vastustuksesta huolimatta rakennetaan lähemmäksi kuin 60 metriä mastosta, yhtiö katsoo, että vahinkojen korvaus ei kuulu sille, vaan vahingoista vastaa hankkeen rakennuttaja. Vastine L3 / DNA Palvelut Oy, Pohjois-Suomi - Vastine ks. vastine L1 kohta Harri Lindroos arkkitehti SAFA Arkton Suunnitteluryhmä Oy 38

39 n a t a n s o y Kalimenkyläntie O U L U Iso-Syöte Asemakaava-alueen kasvillisuusinventoinnin täydennys

40 Iso-Syötteen asemakaava-alueen kasvillisuusinventoinnin täydennys Biologitoimisto Venetvaaran kasvillisuusinventoinnista Iso-Syötteen lakialueelta puuttuu hotellin itäpuolinen rinne. Nyt inventoitu alue on kartalla liitteenä (liite1). Alue inventoitiin paikan päällä. Alueella on lähdemuuntuma laskettelurinteen reunassa ja hotellin rinteen rakennetulla osalla kasvaa riekonmarjaa. Muita erityisiä luontoarvoja, uhanalaisia lajeja tai suojeltuja luontotyyppejä ei havaittu. Rinne on puustoinen ja kivikkoinen. Tyypiltään se on mustikka-oravanmarja -tyypin tuoretta kangasmetsää. Valtapuuna on kuusi ja valtavarpuna mustikka. Mustikan joukossa on kanervaa ja niukasti juolukkaa, kuusten joukossa lisäksi hieskoivua, katajaa, raitaa, pihlajaa ja haapaa. Kanervaa on runsaammin rinteen yläosassa ja mustikan peittävyys kasvaa alaspäin. Kuva 1 - Mustikkatyypin kangasmetsää hotellin alapuolella. Tummemmat juovat mustikan joukossa ovat kanervaa. Mustikan joukossa on myös ruohoja: oravanmarjaa (Maianthemum bifolium), metsätähtiä (Trientalis europaea), ruohokanukkaa (Cornus suecica), vanamoa (Linnea borealis) riidenliekoa, kangasmaitikkaa (Melampyrum pratense) ja keltanoita (Hieracium). Rinteen N-pää,joka rajoittuu hotelliin ja laskettelurinteeseen, on rakennettu. Rinne on pääosin kasvittunut. Sillä kasvaa pääosin kanervaa ja variksenmarjaa ja erilaisia puiden taimia. Näiden joukossa havaittiin pieninä laikkuina myös riekonmarjaa (Arctostaphylos alpina). Riekonmarja on Iso-Syötteen lakialueen luonteenomainen tunturikasvi, jolla on erityisen näyttävä ruskaväri. Sen lisääminen on osoittautunut vaikeaksi Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvatuksissa. On suositeltavaa, että riekonmarjan kasvuedellytyksiä ylläpidetään rinteessä. Rinne näkyy hotellin yleiskuvasta. natans oy

41 Kuva 2 Hotelli. Hotellin päätyrinteestä havaittiin riekonmarjalaikkuja. Kuva 3 Nuori riekonmarjalaikku hotellin rinteestä. Hotellin alarinteessä on pienehkö rakka. Kivikossa on yksi näyttävä haljennut kivi. Kuva 4 Rinteen rakka natans oy

42 Laskettelurinteen reunassa, metsään rajoittuen, on pienehkö lähde ja tihkupinta. Lähteen koordinaatit ovat : : (YKJ eli KKJ:n yhtenäiskoordinaatisto. Linkki : Kansalaisen karttapaikka.) Laskettelurinteen ja hotellin väliin jäävää lähdettä ei voi pitää enää luonnontilaisena. Lähteeltä ei havaittu merkittäviä kasvilajeja. Lähdekasvillisuutta hallitsee metsäkorte (Equisetum sylvaticum), metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris) ja korpikastikka. Tihkun tuntumassa niukkakasvisella lasketturinteellä kasvaa kuitenkin muutamia rehevyyttä ja kosteutta edellyttäviä kasvilajeja kuten kaarlenvaltikkaa (Pedicularis sceptrum-carolinum) ja lillukkaa (Rubus saxatilis). Tihkun ympäristössä myös muu ruohoisuus on runsaampaa (metsätähti, oravanmarja ja runsaasti ruohokanukkaa). Kuva 5 - Laskettelurinteen reunassa oleva lähde Haukiputaalla Natans Oy / Lassi Kalleinen Kalimenkyläntie Oulu natans oy

43 KARTTA Liite 1 natans oy

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467 Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen

Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen 627/08/10/2010 TEK 147 AirIX Ympäristö Oy on laatinut 27.4.2011 päivätyn kaavaluonnoksen Hulhavanahon, Luokkavaaran

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT.. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.8.2014 P195-P19523

Lisätiedot

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS 01:151 / ASEMAKATU 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

RIMMINKANKAAN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RIMMINKANKAAN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26942 TILAAJA: PUDASJÄRVEN KAUPUNKI RIMMINKANKAAN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS 2.5.2014 päivämääriä lisätty 28.5.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Kaavatyön käynnistäminen,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 10. JA 25. KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SEKÄ 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 44 TONTTIEN 6 JA 7 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (KELJO, CITYMARKET)

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark.

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Selostus Työ: 26024 Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. Sweco Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.scewo.fi Toimistot:

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

V096 Villähde kortteli 284 tontit 2 ja 3 Villähde, kortteli 284 Asemakaavan muutos

V096 Villähde kortteli 284 tontit 2 ja 3 Villähde, kortteli 284 Asemakaavan muutos Nastolan kunta Villähde, kortteli 284 Asemakaavan muutos Kaavaselostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Nastolan kunta Kaavoitus Nastolan kunta Selostus 1 (9) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki Iso-Syöte PYTKYNHARJUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12.3.2010 päivättyä asemakaavakarttaa.

Pudasjärven kaupunki Iso-Syöte PYTKYNHARJUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12.3.2010 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 (17) Iso-Syöte PYTKYNHARJUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12.3.2010 päivättyä asemakaavakarttaa. Pytkynharjun asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee Pytkynharjun

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Kemin korkeusjärjestelmämuutoksesta johtuva asemakaavan muutos (N2000) SELOSTUS - LUONNOS 10.09.2013 (sama pvm kuin karttaan)

Kemin korkeusjärjestelmämuutoksesta johtuva asemakaavan muutos (N2000) SELOSTUS - LUONNOS 10.09.2013 (sama pvm kuin karttaan) ASEMAKAAVAMUUTOS KOKO KEMIN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA-ALUEET Kemin korkeusjärjestelmämuutoksesta johtuva asemakaavan muutos (N2000) SELOSTUS - LUONNOS 10.09.2013 (sama pvm kuin karttaan) 1 (6) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Pirilän Kukkatalo Oy:n liiketoiminnan alueella Kerttulan kaupunginosassa

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151 Ak 5151 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus 4. kaupunginosa (Tapala) korttelin 314 tontti 5 ja puistoalue YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 27.3.2007

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Saaristomännyn akm. Asemakaavaselostus 21.1.2015

Naantalin kaupunki Saaristomännyn akm. Asemakaavaselostus 21.1.2015 Naantalin kaupunki Saaristomännyn akm Asemakaavaselostus 21.1.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELIT 153, 154 JA 255 ASEMAKAAVASELOSTUS EHDOTUS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 16.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot

Lisätiedot

TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 316 TONTIT 1 4 JA 6-9 P24387 1.12.2014 Kaavan

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut KAAVASELOSTUS Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 12.04.2016 2 Kaavaselostuksen sisällysluettelo: 1 Perus- ja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

HIU, 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 20-21 ASEMAKAAVAN MUUTOS

HIU, 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 20-21 ASEMAKAAVAN MUUTOS Uudenkaupungin kaupunki Ak 1904 Hallinto- ja kehittämiskeskus Maankäyttöpalvelut 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: HIU, 19. kaupunginosan kortteleita 20-21 (AO)

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA KAAVASELOSTUS. Pudasjärven kaupunki

FCG Finnish Consulting Group Oy ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA KAAVASELOSTUS. Pudasjärven kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA KAAVASELOSTUS Pudasjärven kaupunki 2.8.2012 2 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA Asemakaavan muutos koskee

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.06.2014 Kolarin kunta -

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/583/10.02.03/2014 VP 9/17.3.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1643 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKI METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 17.3.2014 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT _._.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 517 TONTIT 1 JA 3 ULVILASSA 1.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015 2

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot