eniere-posti SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND Vuosikerta XVII

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "eniere-posti SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND Vuosikerta XVII"

Transkriptio

1 SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND Vuosikerta XVII

2 Meniere-paikallistoiminta Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Pirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B 13, Seinäjoki tekstiviestit pirjo.viitamaki@netikka.fi Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Kyllikki Turunen Kallaraitti 15, Mikkeli puh , kyllikki.turunen@surffi.fi Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Susanna Kivinen Konstankaarre 19, Iittala puh , susanna.kivinen@aluetaksi.net Keski-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Soili Salonen Salmenhaantie 39, Kokkola puh , soili.salonen@jippii.fi Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Anita Piri-Piispanen Joonaantie 18, Jyskä puh , piripiispanen.anita@gmail.com Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry Tarja Pukero Viimakatu 1, Kotka, puh Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, Maksniemi puh , , sinikka.kaikkonen@pp1.inet.fi Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Tuovi Kiviniemi Tiilitie 1 D 12, Oulu puh , etunimi.sukunimi@hotmail.com Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, Tampere puh , , salovaarak@kolumbus.fi Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, Panelia puh , , mara4@saunalahti.fi Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Mikko Seeskorpi Kirkkosalmentie 3 E 74, Helsinki puh , seesmi@suomi24.fi Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Carola Silvander Kettupolku 2 B 4, Parainen puh , silvander_carola@hotmail.com Kainuun Meniere-kerho Hannele Kähkönen Sotkamontie 8 b 15, Kajaani puh , hanne.kahkonen@gmail.com Teija Karjalainen Ridellinkuja 6 as 9, Kajaani, puh Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus Puheenjohtaja Mikko Seeskorpi Kirkkosalmentie 3 E 74, Helsinki puh seesmi@suomi24.fi Varapuheenjohtaja Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A 6, Palokka puh , tuulikki.hartikainen@gmail.com Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C 75, Turku puh marke.joulin@suomi24.fi Tuovi Kiviniemi Tiilitie 1 D 12, Oulu puh etunimi.sukunimi@hotmail.com Jouko Kotimäki KAKS, korvapkl. Sotkamontie 13, Kajaani puh jouko.kotimaki@kainuu.fi Jukka Lankinen Tuomikatu 28, Mikkeli puh jukkalankinen@hotmail.com Sylvi Martikainen Heinosentie 32, Pori puh sylvi.martikainen@gmail.com Anita Ojanen Rautamäentie 8 B 1, Hämeenlinna puh ojanen.anita@gmail.com Portinvartija/ projektisihteeri Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, Tampere puh salovaarak@kolumbus.fi Koillismaan Meniere-kerho Liisa Poussu Hukanpolku 1, Kuusamo puh , , liisa.poussu@pp1.inet.fi Loimaan Meniere-kerho Pirkko Kärhä Niittytie 4 B 6, Loimaa, puh Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot sivulla 23

3 Mn lehtitoimikunta: Mauno Haliseva, Tuulikki Hartikainen, Nina Kallunki, Marjukka Laitinen, Anita Ojanen, Kirsti Salovaara pj. SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND Seuraava M ilmestyy viikolla 51. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä viimeistään tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemminkin. Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, Turku, puh , , sähköposti: marjukka.laitinen@netti.fi Taitto: Tmi Helle Laaksonen - graafinen suunnittelu puh helle.laaksonen@gmail.com Painopaikka: Painola, T Nieminen Oy, Kaarina. ISSN Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla rainer.kallio@raikal.fi tai postitse Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, TAMPERE. Jäsenliittymis- ja osoitteenmuutoslomake sivulla 21. Raikal Rekisteripalvelun kotisivut: ja puh M netissä M on Meniere-liiton jäsenten luettavissa internetissä liiton kotisivuilla: www. suomenmeniereliitto.fi/jäsensivut /jäsenten extranet Jäsenosion palvelut on tarkoitettu vain liiton jäsenille ja pääsy palveluihin on rajoitettu käyttäjäkohtaisilla tunnuksilla ja salasanoilla. Kirjautumiseen vaaditaan tunnus on netti ja salasana neuvoo Sisällys Vuosikerta XVII Meniere-paikallistoimintaa ja Suomen Meniere-liiton hallitus...2 Syksyn satoa puheenjohtaja Mikko Seeskorpi...4 MeniTuki -ohjelma Menieren taudin rajoitusten voittamiseksi...5 Menieren tauti - autoimmuunisairausko?...6 Gluteeniherkkyys ja Menieren tauti...10 Menieren tauti: tyypilliset oireet ja taudin diagnostiikka...11 Dafydd Stevens Tuulikki Hartikainen: Lappi-sarja...13 Harhaluuloja terveellisestä ruuasta...14 Ketsuppi onkin terveystuote ainakin miehille...15 YLE ohjelmatekstitys...16 Yhdistysten toimintaa...17 Meniere kurssit vuonna Liity jäseneksi...21 Menierelääkärien yhteystietoja...22 Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot...23 Kansi: Pasi Hurme: Syysaamu Suomen Meniere-liiton kotisivut: Löydät Suomen Meniere-liiton myös Facebookista 3

4 Puheenjohtaja Mikko Seeskorpi Syksyn satoa Näin alkusyksystä kuulee ihmisten usein harmittelevan kesän loppumista ja säiden viilentymistä eikä töihinpaluu kesälomaltakaan aina taida välttämättä olla ihan mieluisaa. Me Menieren tautia sairastavat taidamme kuitenkin tässä kohtaa poiketa suuresta enemmistöstä, ainakin siinä mielessä että monelle meistä kovat helteet eivät sovi itse asiassa ollenkaan, vaan silloin oma olo saattaa tuntua kovinkin tukalalta. Ja tunnollisina ihmisinä me yleensä palaamme hyvillä mielin työpaikalle, vaikka sitten työpäivän jälkeen pitää ainakin ensi alkuun jonkin aikaa ottaa päiväunet ennen kuin elimistö taas tottuu työntekoon. Päiväunien lisäksi minulla on pari muutakin mukavaa syksyyn liittyvää asiaa, joista koen saavani lisää jaksamista syksyn kiireisiin. Ensimmäinen on marja- ja sienimetsässä käynti. Metsässä liikkuminen on jo sinänsä rentouttavaa, ja jos sieltä vielä sattuu löytymään jotain marjoja tai sieniä, niin se on mukava bonus. Eikä marjoja tarvitse kerätä tuntikausia ja litratolkulla, melko pienestä määrästä voi jo leipoa piirakan tai tehdä vaikka marjarahkaa. Sama juttu pätee sieniiin: muutama hyvä tatti, pieni keko suppilovahveroita ja/tai kanttarelleja niistä syntyy jo maukas soppa. Se toinen kiva syksyn juttuni on uinti viileässä meressä tai järvessä. Rannalla ei ole ruuhkaa, sinilevät eivät enää kiusaa, mutta hyvällä tuurilla voi kuitenkin vielä nauttia auringonpaisteesta ja tyynestä ja tuulettomasta säästä. Kylmä vesi rentouttaa jännittyneet lihakset, ja olo on uinnin jälkeen rento ja kevyt. 4 Suomen Meniere-liiton tämän syksyn satoa puolestaan on mm. MeniTuki-seminaari Tampereella Viikonlopun koulutuksen aiheena on vertaistuki ja MeniTuki-ohjelman lanseeraus sekä ohjelman käytön edistäminen. Hallitus kokoontuu yhdessä MeniTuki-ohjelmaa tekevän Urho Roivasen kanssa vielä ennen seminaaria; kolme hallituksemme jäsentä toimivat myös ohjelman koekäyttäjinä. Paikallisyhdistysten toiminta jatkuu niinikään aktiivisena, tarkempia tietoja paikallisyhdistysten toiminnasta löydät tämän lehden sisäsivuilta. Keskustelupalstamme löytyy osoitteesta huomiothan että keskustelupalsta vaatii uudelta käyttäjältä rekisteröitymisen. Saat muutaman päivän kuluessa ilmoituksen rekisteröitymisen onnistumisesta sähköpostiisi. Meillä on myös Facebookissa oma ryhmä, johon pääset jäseneksi lähettämällä kaveripyynnön Suomen Meniere-liitolle. Vertaistukihenkilöillemme voit myös soittaa tai lähettää sähköpostia mikäli vertaistukihenkilömme ei pysty heti vastaamaan hän soittaa sinulle takaisin. Mukavaa syksyn jatkoa sinulle hyvä Mn lukija, ja mikäli arkesi alkaisi jossain vaiheesa tuntua liian stressaavalta ota silloin käyttöön Anton Tsehovin hyvä ohje: Jos sinulla on kiire, älä tee mitään.

5 Vertaistukiryhmä. Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri. Rasku Jyrki FT, Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen MeniTuki -ohjelma Menieren taudin rajoitusten voittamiseksi Haluatko lievitystä oireisiisi vai muutosta elämään? Tämä on kysymys, jota useat pohtivat. Monet päätyvät lievittämään oireita, jotkut tekemään muutoksen elämäänsä. Oletko miettinyt mitä nämä vaihtoehdot merkitsevät sinulle? Elämänmuutos vaatii suuria ponnisteluja ja vie aikaa sinulta. Se kuluttaa energiaa, jota tautisi jo on nakertanut ohueksi. Haluatko todella muuttua? Muuttuminen tarkoittaa pysyvää tilaa, jossa muutosvastarinta on nujerrettu ja uudet ajatukset ja opit on sisäistetty. Olet reaktioiltasi eri ihminen kuin aikaisemmin. Oireen lievittäminen auttaa selviämään päivittäisistä esteistä ja löydät keinoja selvitä kohtauksesta, kuulla paremmin kuulolaitteen kanssa ja parantaa tasapainoa. Mutta yleensä esteesi, rajoituksesi ja asenteesi ongelmiin jäävät ennalleen. Rajoitat elämääsi välttääksesi Menieren taudin tuomia ongelmia. Muutos ei aiheuta vastarintaa ja muutos ei ole pysyvä. Oireen väistyttyä palaat nopeasti aikaisempiin elintapoihisi. Menieren taudissa henkilö joutuu kysymään itseltään kumpaa hän todella haluaa ja jaksaako hän käydä lävitse muutoksen vaatiman toimintaketjun. Ennen kuin vastaat tähän mieti sitä mikä on suurin muutos, jonka olet kokenut. Se voi olla pelottavat huimauskohtaukset, pelko työpaikan menetyksestä tai jatkuva, voimakas tinnitus. Se voi olla myös ääretön uupumuksen tunne ja ahdistuneisuus. Kutakin oiretta voidaan lievittää, kunhan olet varma, että juuri tämä oire on pääasiallisin ongelmasi. Oireen lievittämiseen voidaan käyttää rauhoittavia lääkkeitä, pahoinvointilääkkeitä, huimauslääkkeitä tai masennuslääkkeitä. Nämä auttavat sinua vaikean jakson ylitse, mutta lääkitys ei muuta tautisi kulkua ja omaa reaktiotasi. Lääkitys vain lieventää oireita. Jos haluat pysyvän muutoksen, sinun tulee tarkastella miten oireet vaikuttavat toimintaasi ja oppia toimimaan uudella tavalla. Oppimalla miten reagoit vaikeuksiin voit vähentää tunne-elämääsi liittyviä reaktioita ja olet vahvempi sairauden edessä. Opit voittamaan esteet ja hyväksymään asiat joita et voi muuttaa. Suhteesi läheiseesi paranee ja te ymmärrätte paremmin toisianne. Et reagoi enää ahdistuksella vaan olet ottanut käyttöösi uuden toimintamallin. Et jää enää yksin. MeniTuki on tietokonepohjainen vertaistukiohjelma, joka auttaa sinua hallitsemaan omia reaktioitasi. Se luo myös toimintamalleja esteiden ja rajoitusten poistamiseksi. Mutta se vaatii sinua muuttumaan. Jos olet valmis muutokseen niin kokeile MeniTukea. Jos haluat lievitystä oireisiisi, lue MeniTukeen liittyvät tietopaketit. MeniTuki-ohjelma on tällä hetkellä tarkastusvaiheessa ja lopullisessa muodossaan käyttäjille lähiaikoina. Katso tautiprofiilisi ja vertaa muihin. Katso mitkä tekijät ohjaavat ratkaisujasi. 5

6 Vertaistukiryhmä. Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri. Rasku Jyrki FT, Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen Menieren tauti - autoimmuunisairausko? Oheisessa kirjoituksessa tarkastelemme syitä, miksi Menieren tauti syntyy. Viime aikoina on lisääntyvässä määrin tullut tukea ajatukselle, että Menieren tauti olisi ainakin osassa tapauksia autoimmuunisairaus. Miksi autoimmuniteettia syntyy ja miten selitetään nestekierron häiriö ja soluvauriot ovat myös selitettävissä tämän teorian mukaisesti. Vielä runsaat kaksikymmentä vuotta sitten vatsahaavaa pidettiin elämäntapasairautena. Kova kiire ja stressi lisäsivät suolahapon eritystä ja laukaisivat vatsakatarrin, joka johti osalla pohjukaissuolen haavaan. Jatkuvat vatsakivut ja huonovointisuus olivat eräänlaisena leimana väärästä elämäntavasta. Kaikki muuttui yhdessä yössä, kun australialaiset tutkijat löysivät Helicobakteerin ja osoittivat sen olevan vatsahaavan ja osiltaan myös vatsasyövän syynä. Tanskalaiset tutkijat totesivat taudin paranevan erikoisella antibioottihoidolla ja aikaisemmat varsin traumaattiset leikkaushoidot ovat jääneet suurilta osin historiaan. Onko Menieren taudin kanssa samoin? Pitkään tutkijakunnan kanta on jakautunut kahtia. Toiset pitävät Menieren tautia elämäntapasairautena, johon kunnianhimoiset, kiireiset ja pikkutarkat ihmiset sairastuvat. Sairastumista leimaa stressi ja stressin laukaisemat kohtaukset. Toisaalta suuri osa tutkijoista pitää stressiä vain laukaisevana tekijänä ja muita syitä tautia aiheuttavina tekijöinä. Näitä muita syitä on epäilty olevan eräänlainen sisäkorvan autoimmuunisairaus, perinnälliset tekijät ja sisäkorvaan kohdistuvat vammat ja tulehdukset. Saattaako tähän stressaantumisen ja kiireisen elämänrytmin leimaamaan tautiin olla syynä autoimmuniteetti? Ennen kuin tähän kysymykseen voi vastata, tulee tietää, miten sisäkorva vaurioituu ja reagoi. Vaurio sisäkorvassa johtaa solujen toimintahäiriöön ja solutuhoon Kuva: Kaliumin kierto sisäkorvassa ja sitä säätelevät geenit. Miksi sitten nämä tekijät aiheuttavat Menieren taudin? Sisäkorvan nestekierto poikkeaa muista elimistä suolatasapainon kohdalla. Suolan natriumionien vaihto kaliumioneihin tapahtuu sisäkorvan keskeiskäytävässä tarkkaan säädellysti siten että sidekudossolut syöttävät aistinsoluista kaliumia takaisin solusiltoja pitkin sisäkorvan nesteeseen tai vaihtavat vuotanutta kaliumia natriumiin. Sisäkorvan vaurioituessa tämä säätely pettää ja säätelykanavat al- 6

7 kavat vuotaa. Kaliumin takaisin otto solusiltoja pitkin epäonnistuu ja natrium-pitoista suolaa kertyy sisäkorvan keskeiskäytävän nesteisiin liikaa. Ne vetävät vettä mukaansa ja seurauksena on kalvoston turpoaminen, endolymfaattinen hydropsi, joka on tyypillinen löydös Menieren taudissa. Vuonna 1938 Osakan Yliopiston professori Yamakawa julkaisi ensimmäisen kuvauksen sisäkorvan nestekertymästä vain kuutta kuukautta aikaisemmin kuin englantilaisessa kirjallisuudessa mainitut Hallpike ja Carns. Sisäkorvassa keskeiskalvostossa oleva nesteen määrä on melko vähäinen, vain 3-5 µl. Mistään suurista virtauksista ei ole kyse. Nykyinen käsitys on, että Menieren taudissa kuulo heikkenee, koska nestekertymä venyttää ulkoisia aistinkarvoja liikaa ja ne menettävät toimintakykynsä. Nestekeräytymän palatessa normaaliksi, kuulo myös palautuu. Oireiden jatkuessa lopulta aistinsolut vaurioituvat pysyvästi, jolloin kuulo alenee myös pysyvästi. Kuulon alenema ei ole yhteydessä kalvoston turpoamiseen. Huimauksen syynä pidetään kalvoston repeytymistä, jolloin keskeistilan nestettä pääsee karkaamaan perilymfatilaan. Keskeistilan neste on myrkyllistä hermoille, jolloin tasapainohermojen säikeet lamaantuvat; kuulo ja tasapaino heikkenevät kohtauksittain. Kalvoston korjautuessa häiriö palautuu. Toistuvien kohtausten jälkeen tai yhdessä laajemmassa kohtauksessa voi vaurio olla niin suuri, että kuulo ja tasapaino eivät kohtauksen jälkeen enää palaudukaan. Gussenin (1966) tutkimukset Menieren tautia sairastavilta potilailta tukevat tätä teoriaa. Koska sisäkorvan useimmilla soluilla on myös hormonireseptoreita ulkopinnallaan, niin sisäkorvan solujen toimintaa ohjaavat mitä moninaisimmat hormonit ja vitamiinit. Tunnettuja hormoneja ovat kilpirauhashormoni, jonka puute aiheuttaa Menieren taudin kaltaisen tilan ja mahdollisesti adrenaliini ja muut stressihormonit. D3-vitamiini on esimerkkinä kuulon ja tasapainon hormonaalisesta säätelystä. Hiirillä D3 vitamiinin puutos aiheuttaa tasapainohäiriöitä ja huonokuuloisuutta. Nykyisen käsityksen mukaan nestekierron häiriö ei ole syypää itse oireisiin ja taudin kehittymiseen. Se on kuin senkan kohoaminen tulehduksessa. Nestekertymä sisäkorvassa ilmoittaa, että sisäkorvassa on sairautta aiheuttava tapahtuma. Miksi sitten aistinsolut kuolevat? Miten sisäkorvan kuulojärjestelmä vaurioituu Aistinsolut eivät uusiudu. Aistinsolujen kuolema sisäkorvasta on tarkoin kontrolloitua; sisäkorvaan ei voi jäädä aukkoja. Sisäkorvan solut kuolevat ohjelmoidun itsemurhan eli apoptoosin kautta. Apoptoosin laukaisevat sisäkorvassa vapaiden radikaalien muodostuminen, joita syntyy esim. aineenvaihdunta- ja tulehdustapahtuman seurauksena. Vapaiden radikaalien kertyminen aktivoi solussa kaksi geeniä Bcl-2 geenin ja Baxgeenin. Bcl-2 geeni on suojelusenkeli ja Bax geeni on tuonelan enkeli. Mitä vaurioituneempi solu on, sitä voimakkaampi on Bax geenin vaikutus, ja tämä geeni ohjelmoi solun hajoamisen. Bax geenin Kuva: Solun itsemurha (apoptoosi) ja solukuolion mekanismit sisäkorvassa. 7

8 ansiosta solu poistuu ilman tulehdusreaktiota. Bcl-2 geeni on kuin hyvä haltijatar, joka laukaisee solun korjausreaktiot ja pyrkii säilyttämään solun ennallaan. Vapaiden radikaalien määrästä ja solun vaurioitumisen asteesta riippuu, korjataanko solua vai tuhoutuuko se. Antioksidantit Voidaanko kuulon heikkenemistä estää käyttämällä antioksidantteja? Tästä tiedetään toistaiseksi vähän ja kokemukset koe-eläintöistä meluvamman yhteydessä tukevat ajatusta, että antioksidanteilla voidaan estää kuulosolujen rappeutumista. Kokeissa on tutkittu N-acetyl-cysteinin, salisyylihapon, C-vitamiinin ja E-vitamiinin tehoa. Nämä estävät solujen kuolemaa ja kuulon heikkenemistä. Menieren taudista ei toistaiseksi ole tutkimuksia mutta vaurioitumisen mekanismit ovat samanlaisia koe-eläimillä ja ihmisillä, joten todennäköisesti vapaiden radikaalien salpauksella voidaan vähentää kuulon ja tasapainon heikkenemistä Menieren taudissa. Myös muita valmisteita on kehitteillä ja osittain jo markkinoilla. Miksi sisäkorva vaurioituu Menieren taudissa Sisäkorvan vaurioitumisen voi aiheuttaa useampi erilainen tekijä. Koe-eläintutkimuksissa on saatu asiasta runsaasti tietoa. Meluvamma tai kallovamma johtaa marsulla jo sangen nopeasti nestekertymän muodostumiseen. (Kuva s. 7 Solun itsemurha, apoptoosi ja solukuolion mekanismit sisäkorvassa.) Välikorvan immunisoiminen johtaa marsulla ja rotalla tasapainovaikeuksiin, kuulonalennukseen ja sisäkorvan nestekertymään. Ihmisillä olemme juuri julkaisseet tapausselostuksen, jossa korvatulehdus aiheutti Menieren taudin oireiston. Magneettikuvassa voitiin havaita miten tulehduksen seurauksena verisuonen läpäisevyys oli lisääntynyttä ja sisäkorvaan vuoti nestettä aiheuttaen kalvoston laajenemisen. Olemme todenneet myös neljällä potilaalla, joilla oli ylemmän kaarikäytävän luukaton puutos, kalvoston laajenemisen ja Menieren taudin oireiston. Merkillepantavaa oli, että kahdella oireisto siirtyi myös terveeseen korvaan. Tulokset koe-eläimillä ja ihmisillä ovat yhteneväisiä. Viruksia on epäilty jo 30 vuoden ajan syypääksi Menieren tautiin. Varsinkin Herpes ryhmän viruksia on epäilty. Ne ovat perimältään DNA-viruksia, joka on samankaltaista ihmisen perimän kanssa. Näitä viruksia ovat mm. yskänrokkoa, vesirokkoa ja vyöruusua aiheuttavat virukset. Näihin liittyy sukulaisvirus, sytomegalovirus (CMV), joka varsinkin vastasyntyneillä voi aiheuttaa sisäkorvavaurioita. Menieren taudissa on löydetty tasapainohermon tumakkeessa ja sisäkorvanesteessä yskärokkoviruksen DNA:ta ja vasta-aineita. Ongelma oli, että myös täysin oireettomilta henkilöiltä löydettiin yskärokkovirusta. Lisäksi näistä viruskappaleista puuttui entsyymi, joka voisi aktivoida viruksen. Viime vuosikymmenellä havaittiin, että entsyymi ja piilevää viruksen DNA:ta oli sisäkovassa 48 %, tasapainohermon tumakkeessa 62 % henkilöillä. Nämäkin löydökset ovat liian yleisluonteisia koska muutokset olivat yhtä yleisiä sairailla ja terveillä. Vertailevissa tutkimuksissa, joissa Meniere-potilailta ja verrokeilta mitattiin virusten vasta-aineita, havaittiin, että vesirokko-vyöruusuviruksen, adenoviruksen (nuhakuume), coxacie viruksen (nuhakuume, ripuli), ja RSV viruksen vasta-aineet olivat poikkeavat Menieren tautia sairastavilla. Myös influenssaviruslöydös oli poikkeava. Suurimmat erot olivat vesirokko-vyöruusuryhmän virusten kanssa. Koe-eläintöissä nämä virukset sisäkorvaan ruiskutettuna aiheuttivat sairastumisen, mutta lähes poikkeuksetta sairastunut sisäkorva kuuroutui. Välitön tulehdus ei siis ole todennäköinen syy Menieren taudille. Voiko viruksen aiheuttama sisäkorvatulehdus aiheuttaa toistuvia kohtauksia ja miten selitetään Menieren taudissa oleva sisäkorvanesteen keräytymä? Nämä todennäköisesti johtuvat elimistön puolustusmekanismien hyökkäyksestä. 8

9 Autoimmuniteetti Menieren taudin syynä? Sinänsä virusinfektio ei sellaisenaan voi selittää Menieren taudinkuvaa. Kun mukaan tulee elimistön oma suojausmekanismi, joka perustuu immuniteetin muodostamiseen, tulehdus voi aktivoitua uudelleen ja vaihdella, kuten nivelreumassa. Tämä mekanismi voi selittää Menieren taudille tyypillisen kohtauksittaisen taudinkuvan, ja myös sen että vain osa sisäkorvasta voi sairastua. Selvitimme puolustusvasteita menieren tautia sairastavilla ja havaitsimme, että Menieren taudissa vasteet ovat poikkeuksellisia kahdella kolmesta potilaasta. Veressä kiersi poikkeavia valkuaisia (B1 globuliinia, komplementti-aineita, tumavasta-aineita ja reumafaktoria), jotka liittyivät elimistön puolustusreaktioon. Muutokset sopivat autoimmuuniperäiseen oireistoon, kuten reumassa. soluja. Mekanismia kutsutaan molekyylimimikriaksi. Tällä tarkoitetaan sitä että solun rakenne on samankaltainen kuin hyökkääjän varsinainen kohde, poikkeava rakenne. Muina mahdollisuuksina ovat laaja kudoksiin kohdistuva T-immuunisolujen aktivaatio, joka alkaa tuottaa superantigeenejä. Se johtaa viattoman sivusta-katsojan vaurioitumiseen ja aiheuttaa normaa- listi piilossa olevien kudosrakenteiden paljastumiseen. Useimmat tutkimistamme viruksista kykenevät muuttamaan elimistön puolustusjärjestelmää ja sallivat autoimmuunireaktioiden kehittymisen. Varsinkin tietyt veren valkuaisaineet, interferonit, voivat toimia linkkinä virusten ja autoimmuunivasteiden välisessä kehitysketjussa. Virukset voivat ulkokuoreltaan muistuttaa solun normaaleja rakenteita ja näin elimistö tunnistaa väärin tuhoten sisäkorvan omia Kuva: Kaaviokuva virusperäisen Menieren taudin syntymekanismista. Virus infektioi sisäkorvasolun ja aiheuttaa tulehduksen. Tulehdus aktivoi immuunijärjestelmän joka tunnistaa väärin sisäkorvan valkuaisaineet ja aiheuttaa toistuvia tai eteneviä taudinkohtauksia. Yhteenvetona voin todeta, että varsinkin vyöruusu-vesirokko virus on sangen vahva kandidaatti. Menieren tautia aiheuttavaksi virukseksi. Se ilmeisesti ei ole ainoa tekijä vaan on olemassa myös joukkio muitakin, ja taudin aiheuttaa autoimmuuni reaktio, joka voi laueta myös ilman viruksia. Vesirokko on mielenkiintoinen tauti, sillä sitä aiheuttava herpes virus piilottautuu hermon solutumaan ja vasta-ainetason laskiessa ulkopuolisen stressin aiheuttamana laukaisee vuosikymmeniä myöhemmin vyöruusun. Ilmeisesti sama virus kykenee aiheuttamaan rajoittuneen sisäkorvavasteen, joka virukseen liittyvästä immuniteetista johtuen voi aiheuttaa äkillisen kuulonalennuksen tai huimauksen tai etenevän Menieren taudin. Meluvammassa, tulehduksissa ja kaarikäytävän ollessa paljaana verenkierron läpäisevyys lisääntyy ja ne vuotavat nesteen mukana myös immuniteettiin perehtyneitä soluja, jotka alkavat virheellisesti hyökätä omia kudoksia vastaan. Virukset, vammat ja tulehdukset ovat mahdollisesti laukaisijoita immuniteetin välittämälle taudille. 9

10 Jouko Kotimäki LT, KNK-tautien erikoislääkäri Gluteeniherkkyys ja Menieren tauti Arvostetussa A korva-, nenä- ja kurkkutautialan tietellisessä lehdessä, Laryngoscopessa, julkaistiin tämän vuoden maaliskuussa italialaisten tutkijoiden artikkeli koskien Menieren tautia ja gluteeniherkkyyttä (Di Berardino F, Cesarani A. Gluten sensitivity in Meniere s disease). Taustalla tutkimukseen on jo lähes vuosisadan takainen tieto siitä, että hengityksen ja ruuan mukana tulevilla allergeeneilla voi olla yhteyttä Menieren oireisiin. Koska allergeenin yhteys oireisiin ei välttämättä ilmene välittömästi, on näitä asioita ollut vaikeaa todistaa varmaksi. Suurin osa allergisista sairauksista ilmenee jo lapsuudessa, kun taas Meniere-potilaista vain 3 % on lapsuusikäisiä, mikä ei tue näiden sairauksien suoraa yhteyttä. Vehnä tavallisin ruokaallergeeni menieerikoilla Vuonna 2000 amerikkalaistutkijat osoittivat, että vehnä on tavallisin ruoka-allergeeni meniereerikoilla. Vehnässä nimenomaan gliadiini on pääasiallisin allergiaa aiheuttava osa. Tässä italialaistutkimuksessa haluttiin testata, kuinka moni menieerikko reagoi positiivisesti gliadiiniin ihopistoko+keessa. 10 Tutkimukseen valittiin 58 aikuista Menierepotilasta, 25 tervettä verrokkia ja 25 potilasta, joilla oli heinänuha. Meniere-potilaista jopa 47 (82.7 %):lle tuli positiivinen reaktio yhdelle tai useammalle ihopistokokeen allergeenille. 33 (56.9 %) oli herkkiä gliadiinille. Reaktion ilmeneminen tapahtui kolmasosalla vasta 6-12 tunnin kuluttua pistokokeesta. Terveiden verrokkipotilaiden sekä heinänuhapotilaiden ryhmissä yksikään ei reagoinut gliadiiniin pistokokeessa. Tutkijat ihmettelivät sitä, kuinka huomattava osa Meniere-potilaista reagoi gliadiiniin viivästetysti eli vasta 6-12 tuntia pistokokeen jälkeen. Tällainen myöhäinen reagointi on tyypillistä esimerkiksi atooppisten lasten ruoka-altistuksissa. Gluteeniyliherkkyys ja keliakia eivät ole sama asia Mitä sitten merkitsee se, että lähes 60 % menierepotilaista reagoi tässä tutkimuksissa positiivisesti gliadiinipistokokeeseen? Positiivinen tulos ei välttämättä merkitse välttämättä ruoka-allergiaa, vaan voi olla altistumista ilman käytännön oireita. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että gluteeniherkkyys ja kelia- kia eivät ole sama asia, vaan gluteeniherkkyys on lievempi tila, johon ei liity esimerkiksi muita autoimmuunisairauksia kuten keliakiaan. Menieerikoilla esiintyy usein myös ruuansulatuskanavan oireita kuten ripulia, vatsakipua tai painon vaihtelua. Tämän tutkimuksen tulokset antavat aihetta pohtia, onko vehnän muillakin ainesosilla kuin gliadiini merkitystä immunologisessa reaktiossa. Tutkimisen tekee vaikeaksi se, että standardoituja kaupallisia allergiatestiuutteita ei ole saatavilla muista kuin gliadiinista. Gluteeniherkkyys diagnosoidaan yleensä oireiden ja eliminaatiodieetin avulla, sillä mitään laboratoriotestiä tätä varten ei ole olemassa. Tutkijoiden mukaan vehnä(gliadiini) allergian mahdollisuus on syytä ottaa huomioon menierepotilaita hoitaessa. Ongelma vain on se, kuinka pitkään eliminaatiodieettiä pitäisi jatkaa, että Menieren oireisto rauhoittuu.

11 Vertaistukiryhmä. Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri. Rasku Jyrki FT, Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen Menieren tauti: tyypilliset oireet ja taudin diagnostiikka Menieren tauti on kliininen oireyhtymä, jonka oireina ovat kohtauksittainen huimaus, huonokuuloisuus ja korvan soiminen tai paineentunne korvassa. Taudin etiologia on toistaiseksi tuntematon. Menieren taudin esiintyvyys Suomessa on 500 tapausta asukasta kohti. Tauti alkaa usein toisesta korvasta, mutta taudin edetessä molempien korvien taudin yleisyys lisääntyy. Sisäkorvan magneettikuvauksessa todettiin 75% nestekierron häiriö molemmissa korvissa, vaikka vain toinen korva oireili. Huimaus Menieren taudissa on tavallisimmin kiertohuimausta ja diagnoosin asettamiseen tarvitaan vähintään kaksi yli 20 minuutin mittaista huimauskohtausta. Kohtausten kesto voi vaihdella kohtauksesta toiseen ja kohtaus voi kestää useita tunteja. Kohtauksen aikana potilaalla on horisontaalis-rotatorinen nystagmus ja usein voimakas pahoinvointi. Huimaukseen ei liity mitään neurologisia oireita. Taudin edetessä osalla potilaista esiintyy otoliittikriisi kohtauksia (Tumarkin drop attacks), jotka ovat äkillisiä kaatumisia tai horjahduksia ilman tajunnan menetystä. Kuulonlasku Menieren taudin alkuvaiheessa voi olla fluktuoivaa, jolloin huimauskohtauksen yhteydessä potilas kokee korvan lukkoiseksi, ja siinä voi lisäksi esiintyä paineen tunnetta tai tinnitusta. Joko tinnitus tai paineen tunne täytyy esiintyä sairaassa korvassa, jotta voidaan asettaa Menieren taudin diagnoosi. Varmaan Menieren taudin diagnoosiin potilaan kuulonlasku ei tarvitse fluktuoida, mutta kuulonlasku tulee olla dokumentoitu kuulonmittauksella. Kuulokäyrässä muutos usein alkaa laskulla matalilla taajuuksilla (250 Hz, 500 Hz ja 1 khz) ja puoliero terveeseen puoleen tulisi olla 10 db tai suurempi näillä taajuuksilla. Taudin edetessä kuulonlasku leviää kaikille taajuuksille ja tasaantuu usein 60 db tasolle. Kuulon heikkenemisen lisäksi myös puheenerotuskyky huononee Menieren taudissa. Amerikan korvalääkäriyhdistyksen tasapainokomitea on laatinut Menieren taudille diagnostiset kriteerit, jotka on esitetty viereisessä taulukossa Kiistaton Menieren tauti 2 tai useampia yli 20 minuutin spontaania huimauskohtausta Kuulomittauksessa dokumentoitu kuulonlasku Tinnitus tai paineen tunne korvassa Sisäkorvassa endolymfaattinen hydropsi Tumarkinin sekuntihuimaus. Menieerikko kokee äkillistä huimausta, joka menee saman tien ohitse. Varma Menieren tauti 2 tai useampia yli 20 minuutin spontaania huimauskohtausta Kuulomittauksessa dokumentoitu kuulonlasku Tinnitus tai paineen tunne korvassa Muut mahdolliset syyt poissuljettu Todennäköinen Menieren tauti Huimausjakso Kuulomittauksessa dokumentoitu kuulonlasku Tinnitus tai paineen tunne korvassa Muut mahdolliset syyt poissuljettu Mahdollinen Menieren tauti Meniere-tyyppinen kohtauksittainen huimaus ilman dokumentoitua kuulonlaskua tai kuulonalenema, johon liittyy tasapainovaikeuksia ilman että on kohtauksittaista huimausta Muut mahdolliset syyt poissuljettu Menieren taudin diagnoosi tehdään oireiden perusteella ja samalla suljetaan muut mahdolliset sairaudet pois. Tällaisia tauteja ovat muun muassa vestibulaari schwannoma ja erilaiset infektiot, kuten borrelioosi. Vestibulaari schwannoman poissulkuun käytetään aivorunko audiometriaa tai takakuopan magneettitutkimusta. Myös migreeniin liittyvä huimaus voi muistuttaa Menieren tautia ja migreenityyppinen päänsärky on tärkeää anamnestisesti selvittää. Jokaiselta huimauspotilaalta on lisäksi syytä poissulkea mahdolliset neurologiset syyt huimaukseen. Potilailta on syytä tutkia ainakin aivohermostatus, sorminenänpää-koe, Rombergin testi ja viivakävely. 11

12 Dafydd Stevens Suomen Meniere-liiton vertaistukihankkeen kehittäjä, kansainvälisesti arvostettu brittiläinen tutkija, luennoija ja kliinikko professori Dafydd Stephens kuoli 2. heinäkuuta 2012 pitkän syöpäsairauden uuvuttamana. Hän kuoli 70-vuotis syntymäpäivänään. Professori Stephens oli keskeinen hahmo Iso-Britannian korvalääketieteen kehittämisessä sekä kansainvälisesti arvostettu kuulo- ja tasapainokuntoutushoidon kehittäjä. Lukuisten oppikirjatekstien sekä yli 400 tieteellisen artikkelin lisäksi Stephens julkaisi sekä editoi useita kirjoja kuulon heikkenemisestä sekä auditiivisesta kuntoutuksesta. Hän syntyi Carmarthen-kaupungissa Walesissa. Valmistuttuaan lääkäriksi, hän aloitti audiologian tutkijana Iowan yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän eteni tutkijana nopeasti, saavuttaen vuonna 1976 Royal National Ear Nose and Throat sairaalassa, Lontoossa, audiologiaan erikoistuneen lääkärin viran. Tutkijan uransa alusta lähtien hän korosti potilaskeskeistä ja kokonaisvaltaista hoitoa ja keskittyi uusiin objektiivisiin kuulotesteihin sekä niiden mahdolliseen käyttöön kuulokuntoutuksessa. Hän oli ensimmäisten joukossa suosittamassa kuulokojeen käyttöä molemmissa korvissa sekä korostamassa vaikutuksia, joita potilas ja hänen läheisensä kokevat kuulonmenetyksen seurauksena. Hän oli erittäin kansallismielinen walesilainen ja vuonna 1986 hänet valittiin johtajaksi Welsh Hearing Institutetiin, Cardiffiin, missä hän toimi johtajana vuoteen Hänen määrätietoinen tavoitteensa oli kaupungissa asuvien potilaiden lisäksi viedä apua myös Walesin laaksoissa, maaseudulla, asuville kuulovaikeuksien kanssa kamppaileville. Hän piti säännöllisesti vastaanottoa syrjäseu- duilla eikä koskaan jättänyt huomioimatta kylän liikuntakyvytöntä, kuulovaikeuksien vuoksi eristäytynyttä vanhusta. Hän itse koki selkeästi nyky-yhteiskunnan kommunikointi- ja toimintavaatimukset oman kaksipuolisen kuulovamman kehityttyä. Vaikka Stephens jäi eläkkeelle vuonna 2005, hänellä riitti intoa jatkaa opetus- ja tutkimustyötä myös kansainvälisissä projekteissa, joista viimeinen oli haastava ja täysin uudenlainen tapa käyttää tietokoneen keinoälyä Menieren tautia sairastavan vertaistukena. Tämän vuoden lopulla julkaistava ohjelma auttaa potilasta työstämään Menieren taudin aiheuttamat ongelmat ja löytämään auttavat menetelmät taudista selviytymiseen. Stephens saavutti lukuisia kansallisia sekä kansainvälisiä akateemisia saavutuksia ja palkintoja.yli kolmen vuosikymmenen ajan hän toimi merkittävien audiologisten järjestöjen puheenjohtajana, audiologisten tieteellisten julkaisujen editorina sekä kansainvälisten konferenssien puhujana. Elämäntyyliltään hän oli vaatimaton luonnonsuojelija, joka uskoi omavaraisuuteen; omien vihannesten ja eläinten, kuten kanojen ja vuohien, kasvatukseen. Hänet tunnettiin ystävällisenä ja innokkaana kliinisenä akateemikkona ja vieraanvaraisena isäntänä. Hänen asenteensa akateemisiin tavoitteisiin oli kriittinen ja analyyttinen, mutta työtoverit tunsivat hänet myös hartaana walesilaisena, jolla oli positiivinen ja huumorintajuinen asenne. Häntä jäi kaipaamaan puoliso Dr Janig Bodiou, kolme lasta sekä kuusi lastenlasta. Suomessa vertaistukiryhmä kaipaa inspiroivaa ja alan kehityksen kannalta keskeistä vaikuttajaa. Kuvassa professori Dafydd Stephens ja Janig Bodiou pääsiäisenä 2012 porotilalla Pyhätunturin ja Luoston seudulla. 12

13 Tuntureita ruskaa avaruutta niin kauas kuin silmä kantaa. Tasapainoa mielenrauhaa hiljaista ymmärrystä: elämä on upeaa. Kristalliveden solina kuljettaa kultaisia lehtiä. Vaeltajan repussa kultaiset muistot kulkevat mukana. Vanha kelo maassa rungon kierteissä elämän paino. Maatuu hitaasti aikaa myöten joskus mustaa multaa. Ihminen ajassa mukanaan elämän paino, sielussaan rypyt ja kolhut. Muuttuu muistoksi kun aika on täysi. Säilyvät vaeltajan ajan. Jokainen kivi tunturipuron pohjassa yksin ja yhdessä elämän mosaiikkia kristallivesi solisee yli omaa kulkuaan kuunnellen. Hankien hohteessa riekonjälkien helminauha vallattomasti kiemurrellen koivunoksan sininen varjo lumen kimalluksessa. Onnen hipaisu kevyt höyhenen kosketus iholla sydämessä. Kun on aivan hiljaista kuulen kuinka kuu nousee tunturin otsalle se on suuri ja keltainen ja ihan täysi. Kun on aivan hiljaista kuulen kuinka tähdet tuikkivat niitä on tuhansia ja taas tuhansia ja ne helisevät hiljaa. Kun on aivan hiljaista kuulen kuinka yö kuluu ja tekee tilaa uudelle aamulle. Kun on aivan hiljaista kuulen kuinka lumi sataa maahan raskain hitain hiutalein. Tuuli pidättelee hengitystä ja tietää kevään tulevan. Kun on aivan hiljaista. Tuulikki Hartikainen: Lappi-sarja 13

14 Harhaluuloja terveellisestä ruuasta Professori Rainer Huopalahti Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitokselta tietää, että lisäaineita luetaan tuoteselosteista turhan pelokkaina. Lisäaine on sana, joka nostaa karvat pystyyn, vaikka siihen ei olisi syytä liittää negatiivisia mielleyhtymiä. Suurin osa lisäaineista on luonnosta peräisin ja nekin lisäaineet, jotka on teollisesti tuotettu, ovat käyneet läpi perusteellisen testauksen, Huopalahti sanoo. Huopalahti havainnollistaa asiaa puolukan; terveellisen ja raikkaan luonnonmarjan avulla. - Puolukka sisältää suuria määriä bentsoehappoa, joka edesauttaa sen säilymistä. Elintarvikkeiden valmistus on niin säänneltyä, että niihin ei voitaisi laittaa vastaavaa määrää tätä ainetta. Lisäaineita käytetäänkin pääasiassa ruuan säilyvyyden parantamiseksi ja ilman niitä erilaiset mikrobiologiaan liittyvät sairaudet kuten ripuli olisivat bakteerikasvun myötä paljon yleisempiä. Syömme silmillämme Kuluttajille ruuan ulkonäkö on oleellinen asia eivätkä hailakat värit herätä ruokahalua. Kun ruoka näyttää hyvältä, sitä pidetään houkuttelevana ja laadukkaana, vaikka väri saattaa olla keinotekoinen tuote. - Erilaisilla rehuilla voidaan esimerkiksi vaikuttaa siihen, miten keltainen kanamunan sisus on tai miten punaista kirjolohen lihasta tulee. Jos kananmunan keltuainen on haalea, voi tuntua, että se on jotenkin pilalla, vaikka kyse olisi vain värisävyjen eroista. Mieltymyksissä on myös kulttuurisia eroja, sillä Meksikossa syödään mielellään kananmunia, joiden keltuaiset on tehty punertaviksi, Huopalahti kertoo. Vaikka teolliset väriaineet eivät ole vaarallisia, olisi luontainen väri parempi vaihtoehto. Huopalahti tutkii yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kanssa sitä, miten luontaisten väriaineiden säilyvyyttä saataisiin parannettua. Voi olla, että kohta keltaista väriä saadaan samettikukasta ja punaista revonhännästä. Kohtuus kaikessa paitsi marjoissa Dieettien, terveellisten ja epäterveellisten ruoka-aineiden listat ja ohjeet tuntuvat vaihtuvan niin tiheään, ettei enää tiedä, mitä olisi parasta syödä. Huopalahdella on asiaan selkeä näkemys. - Ihminen on sekaravinnon syöjä, jolle on terveellisintä syödä kohtuullisesti ja tasapuolisesti kaikkia ruoka-aineita. Ravintotieteilijän ruokalautasmalli pitää siis edelleen paikkansa. - Marjat ovat sellainen ruoka, jota ei oikeastaan voi syödä liikaa, täydentää professori Heikki Kallio biokemian ja elintarvikekemian laitokselta. Marjat eivät ainoastaan edistä terveyttä vaan myös vähentävät riskiä sairastua tiettyihin tauteihin ja lieventävät niiden oireita. - Lääkkeiksi marjoista ei ole, mutta niiden terveyttä edistävät vaikutukset ovat kiistattomia. Esimerkiksi tyrnimarjojen öljyt helpottavat kuivasilmäisiä ja atooppisesta ihottumasta kärsivien oireisiin auttaa mustaherukan siemenöljy. Marjojen kuten mustaherukan, tyrnin, puolukan ja mustikan syöminen taas tasaa maksan arvoja terveelliseen suuntaan sekä pudottaa sokeriarvoja kakkostyypin diabeteksen riskiä alentaen, Kallio kertoo tutkimustuloksista. Entä mikä on pahin terveyspommi, jota ruokaostoksilla kannattaa välttää? - Itse voisin poistaa energiajuomat ja limsat vallan pois hyllyjen valikoimista. Ne saavat kehon sokeritasapainon järkkymään. Jos elimistöään kiusaa jatkuvasti, se voi pettää, Huopalahti toteaa. Teksti: Henna Borisoff UTUonline.fi-verkkolehti. 14

15 Ketsuppi onkin terveystuote ainakin miehille Tomaattien ja tomaattipohjaisten elintarvikkeiden syöminen saattaa vähentää aivohalvauksen riskiä, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Suojaavana tekijänä on ilmeisesti tomaatin sisältämä lykopeeni. Tutkimuksessa havaittiin, että niillä miehillä, joilla veren lykopeenipitoisuus oli korkein, oli 55 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski kuin niillä, joilla lykopeenia oli veressä vähiten. Tulokset julkaistiin arvostetussa Neurology -lehdessä 9. lokakuuta. Oliiviöljyä mukaan Lykopeeni on karotenoidien ryhmään kuuluva tomaatin punainen väriaine ja vahva rasvaliukoinen antioksidantti. Hyviä lykopeenin lähteitä ovat tomaatti, vesimeloni, verigreippi ja ruusunmarja. Lykopeeni imeytyy parhaiten käsitellyistä tomaattipohjaisista elintarvikkeista, kun niiden kanssa nautitaan esimerkiksi oliiviöljyä. Tuoretta tomaattia parempia lykopeenin lähteitä ovat esimerkiksi ketsuppi, tomaattimehu, tomaattipyree ja pastakastike, joissa lykopeeni on tiivistetymmässä muodossa. 12 vuoden seuranta Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä tehtyyn tutkimukseen osallistui 1031 itäsuomalaista vuotiasta miestä. Heiltä mitattiin veren lykopeenipitoisuudet tutkimuksen alussa, jonka jälkeen heitä seurattiin 12 vuotta. Seurannan aikana 67 miestä sairastui aivohalvaukseen. Tutkittavat jaettiin seerumin lykopeenipitoisuuden mukaan neljään ryhmään. Miehillä, joiden seerumin lykopeenipitoisuus oli ylimmässä neljänneksessä, havaittiin 55 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski kuin alimpaan neljännekseen sijoittuneilla. Alimpaan lykopeenineljännekseen kuuluneista 258 miehestä sairastui 25 ja ylimpään neljännekseen kuuluneista 259 miehestä sairastui 11. Ruokavaliolla riski pienemmäksi Tarkasteltaessa pelkästään iskeemisiä eli verisuonitukoksesta johtuvia aivohalvauksia näiden ryhmien välillä oli vielä suurempi ero. Iskeemisen aivohalvauksen riski oli korkeimpien ly- kopeenipitoisuuksien ryhmässä 59 prosenttia pienempi. Tutkimuksen perusteella runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävä ruokavalio voi olla yhteydessä vähentyneeseen aivohalvauksen riskiin. Tulokset tukevat suositusta nauttia viisi tai useampia annoksia hedelmiä ja vihanneksia päivässä. Suosituksen toteutuminen voisi tutkijoiden mukaan vähentää aivohalvauksia merkittävästi jopa maailmanlaajuisesti. Tekniikka ja talous, Terveys, Helena Raunio

16 YLE tarjoaa ohjelmatekstityksiä suomenkielisissä ohjelmissa helpottamaan televisio-ohjelman seuraamista. Ohjelmatekstityksessä eri puhujien repliikit erottuvat eri väreillä. Ruudulla näkyy myös tietoja tapahtumiin liittyvistä äänistä, joiden lähdettä ei näy kuvassa. Ohjelmatekstitys otetaan käyttöön valitsemalla digi-vastaanottimen tekstityskieleksi hollanti. Jos haluat, että ohjelmatekstitys näkyy automaattisesti aina, kun se on tarjolla, aseta digilaitteesi asetuksista ensisijaiseksi tekstityskieliksi hollanti (hol/ned/dut). Tällöin toissijaiseksi tekstityskieleksi tulee asettaa suomi, jotta myös käännöstekstit tulevat näkyviin automaattisesti. Yle on ottanut käyttöön sinisen T-symbolin, joka kertoo, että ohjelmaan on tarjolla ohjelmatekstitys. Symboli näkyy ohjelman alussa TV-kuvan vasemmassa alareunassa. Ruudussa näkyvä T-symboli. YLE tarjoaa ohjelmatekstityksiä myös Teksti-TV-tekstityksinä. Lisätietoja tekstityspalveluista löytyy Teksti-TV:n sivulta 330. Vaalit tekstitettynä Perinteinen eduskuntapuolueiden suuri vaalikeskustelu Ohjelma lähetetään Yle TV1 -kanavalla. Yle ohjelmatekstittää suorat kuntavaalilähetyksensä suomeksi seuraavan päivän pikauusintaan. Vaalikeskustelujen uusintojen lisäksi tekstitetään suorana vaali-illan suora tuloslähetys, tekstitys on saatavana Teksti-TV:n sivulla 333. Dokumentit tekstitettyinä ja alkuperäisellä selostuksella Ylen ulkomaisiin dokumentteihin, joihin on tehty suomenkielinen selostus, on lokakuusta alkaen tarjolla kaikilla kanavilla myös alkuperäinen selostuskieli. On siis mahdollista kuunnella vieraskielistä selostusta ja seurata ohjelmia suomenkielisen tekstityksen kera. Tähän asti tämä mahdollisuus on ollut vain Yle 16 Teeman kansainvälisissä dokumenteissa sekä vuoden ajan Yle TV1:n Avarassa luonnossa. Tekstitetyt ohjelmat myös Areenassa YLE Teksti-TV sivu 559 Yle tarjoaa ohjelmatekstityksen myös internetissä Yle Areenassa. Areenan käyttäjä saa tekstityksen näkyviin, kun vie osoitinlaitteen kursorin videokuvan päälle, klikkaa ruutuun ilmestyvää TXT-kuvaketta ja valitsee kieleksi Suomi (ohjelmatekstitys) tai ruotsinkielisissä ohjelmissa Svenska (programtextning). Teksti-TV:n sivulla 559 on Meniere-yhdistysten yhteystietoja ja tietoja tapahtumista. Yhdistykset huolehtivat itse tietojen lähettämisestä ja niiden pitämisestä ajan tasalla. Tiedot voi toimittaa tekstisivuille sähköpostitse osoitteella faksilla numeroon (09) Teksti-TV:n kirjeosoite on YLE Teksti-TV, PL 77, Yleisradio

17 Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry ma klo18.00 Järjestötalo, Kauppakatu 1, 2.krs, linja-autoasemaa vastapäätä. Illan erityisvieraana Suomen Meniere-liiton puheenjohtaja Mikko Seeskorpi. Tervetuloa kuulemaan puheenjohtajan uutisia Meniere-rintamalta ja esittämään omia toiveitasi tulevasta toiminnasta. la klo pikkujouluruokailu Pohjan Kesti -lounasravintolassa, Päivölänkatu 40, S:joki. Ota mukaan pikkupaketti pukinkonttiin. Pikkujouluista ohjelmaa, salaista suunnitelmaa - sullako sellaista lienee? Ota kaverikin mukaan. Jouluaterian hinnaksi tulee korkeintaan 25 euroa/jäsen, loppuhinnasta vastaa yhdistys. Kiitos, että ilmoittaudut hyvissä ajoin - jos osallistujia on vähintään 20, säästymme tilavuokralta. Jos haluat tukea yhdistyksen toimintaa, voit maksaa vuoden 2012 kannatusjäsenmaksuna, 10 euroa/kannatusjäsen Etelä-Pohjanmaan Meniereyhdistyksen tilille POP Kiitos tuesta! Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Kokoonnumme jokaisena parillisen viikon tiistaina klo 14. Wanha Talo -kahviossa Mikkelissä, Savilahdenkatu 12. Toivomme kovasti uusiakin jäseniä mukaan juttelemaan, kertomaan kuulumisia ja jos jollain on sydämellään jotain, niin senkin purkaminen käy. Voitaisiin myös miettiä porukalla mille alettaisiin ja ainakin päättää pikkujoulu-illastamme. Tervetuloa! Kyllikki Turunen, pj. Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Ti klo Näkövammaisten tiloissa, Parolantie 22. Tuntemattoman sotilaan jalanjäljissä: Retki Laatokalle ja Ääniselle. Esittäjä Pentti Immonen. Kahvimaksu 3 Ti klo Näkövammaisten tiloissa, Parolantie 22. Infoa ja kokemuksia Kuuloliiton Valkean Talon Meniere-kursseista. Esittäjänä pj. Susanna Kivinen. Kahvimaksu 3. Jaossa esitteitä. Viikolla 50 pikkujoulu, aika ja paikka vielä avoin. Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry ke klo hallituksen kokous ja klo vertaistukea kahvi-/ teekupin ääressä Tapaamisiin! Anita Piri-Piispanen, pj P.S. Muistathan seurata yhdistyksen nettisivuja. Sieltä löytyy ajantasainen tieto Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Ti klo osallistumme Oulun Meniere-yhdistyksen järjestämään Menierepäivä-tapahtumaan Siellä kuulemme lääkärin luennon, tutkija Elina Hietikon Menieren-taudin perinnöllisyystutkimuksesta sekä kuulon apuvälineiden esittelyä. Ma klo vertaistuki-ilta. Paikkana on Kemin kulttuurikeskuksessa 3. kerroksen luokkahuone 310, pääsee myös hissillä. La alkaen klo10 osallistumme Arjen Sankarit messuille Torniossa Rajalla-På Gränsen kauppakeskuksessa. Siellä voimme tehdä yhdistyksemme toimintaa tutuksi. 17

18 Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Syksy on tullut ja yhdistystoiminta käynnistynyt.keväällä kävimme tarkastamassa junan uuden ravintolavaunun puisen rakennemallin, maketin. Meillä oli tilaisuus kertoa muotoilijoille seikkoja, mitä me Menieren tautia sairastavina haluamme huomiotavan.vietimme myös puheenjohtajamme syntymäpäiväjuhlia huhtikuun jäsenillassa musiikipainotteisesti, illassa oli kävijäennätys. Kesällä nautimme totuttuun tapaan kesäteatteriesityksestä Toppilan Möljällä, esitys oli Kohtuuttomuus Kaikessa. Puhelinrinkitoiminta käynnistyy kahden ryhmän voimalla. Jos olet halukas keskustelemaan toisten Menieren tautia sairastavien kanssa, ota yhteys Tuovi Kiviniemeen puh Jäsenilta joka kuukauden toisena tiistaina. Ti klo Menierepäivä Rauhalassa, Mannenkatu 1, Oulu. Ilmoittautumiset mennessä Tuoville. Aloitamme lounaalla, Menierentaudin perinnöllisyyttä tutkinut Elina Hietikko kertoo tutkimukseen tuloksen. Asiaa kuulosta! Teatterilippuja voi varata. Ti klo Aleksinkulma, Väinö-sali. Sääntömääräinen syyskokous, teatterilippujen lunastus, La klo Oulun Kaupunginteatteri, esitys: Kätilö Ke klo Pikkujoulu yhdessä Kuulovammaisten kanssa, Tuiran kirkolla. Myllytie 5 Tukihenkilöt: Tuovi Kiviniemi, puh ja Nina Kallunki puh Kainuun Menierekerhon kerhoillat Kokoontumispaikkana on Karoliinan Kamari, Brahenkatu 14, Kajaani Ke klo kerhoilta Kerhon yhteyshenkilöt: Hannele Kähkönen, puh , s-posti hanne.kahkonen@gmail.com Teija Karjalainen, puh ja Merja Junkkarinen puh , s-posti merjajunkkarinen@hotmail.com. Tukihenkilöt: Hannele Kähkönen puh ja Merja Junkkarinen , sähköposti: merjajunkkarinen@hotmail.com Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Hyvä Pirkanmaan Meniere-yhdistyksen jäsen! Yhdistyksemme on rekisteröity virallisesti Jäsenmäärämme on tasaisesti kasvanut. Olemme yrittäneet järjestää monipuolista toimintaa. Kahden vuoden aikana on tullut kuvaan uusi ilmiö, joka lienee kaikilla Suomen yhdistyksillä. Kun on järjestetty esitelmiä ym. ohjelmaa yhdistysväkeä ei ole paikalla. Toimijoita yhdistykseen on vaikea saada. Olemme harkinneet yhdistyksemme jäsenistön siirtämistä suoraan Suomen Meniere-liittoon, ja yhdistyksen lopettamista. Olemme kuitenkin päättäneet jatkaa vielä ensi vuonna, koska yhdistyksemme on tehnyt Tays:n kanssa hyvää yhteistyötä uusien potilaiden hyväksi. Vetoankin nyt jäsenistöömme: toivoisin vilkkaampaa osallistumista, jotta saamme oman yhdistyksemme toiminnan jatkumaan. to klo Pikkujoulu Ruokaravintola Sevillassa, Itsenäisyydenk. 2. Pikkupaketti mukaan! Meniere-jumppa Kuulovammaisten koululla, Kaupinkatu 29, keskiviikkoisin klo Lisätietoja Tauno Ahonen puh Tervetuloa osallistumaan. Lisätietoja toiminnasta saat: Kirsti Salovaara, pj. Pirkko Alhola, siht. puh puh salovaarak@kolumbus.fi pirkko.alhola@tuubi.net 18

19 Satakunnan Meniere-yhdistys ry Ke klo Porin teatterissa Hillitön hotelli ilmoittautumisiaka päättynyt Ti klo kuukausikerho Yhteisökeskus, Isolinnank. 16, mukana projektisihteeri Kirsti Salovaara. Ti klo syyskokous ja kuukausikerho Yhteisökeskuksessa, Isolinnankatu 16. Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Ti Saaran kodissa Helsingissä, osoitteessa Bulevardi 19 A 1, klo alkaen vertaistuki-ilta, jossa aiheena Menieren taudin kanssa pärjääminen työelämässä. Mukana Terhi Eskelinen ja Mikko Seeskorpi. Ti 6.11.Saaran kodissa klo tasapainojumppa, vetäjänä Jenni Hämäläinen. Jumpatessa voi tulla kuuma joten ota t-paita mukaan! Jumpan jälkeen juomme kahvit. La syysretki Tuusulan rantatien kulttuurimaisemiin. Lähtö klo Kiasman edestä, Charter Tuomi kuljettaa. Aamukahvit nautimme kahvila Tyynissä Järvenpäässä. Sitten lähdemme oppaan mukana entisajan tunnelmiin kiertoajelulla ja Halosenniemessä. Lounas ravintola Onnelassa ja lopuksi tutustuminen Lottamuseoon ja iltapäiväkahvit. Paluu Helsinkiin n. klo Tule retkelle ja ota ystäväsikin mukaan! Ilmoittautuminen mennessä Irmeli Tammiselle puh tai s-postilla irmeli.tamminen@wmail.fi (ilmoita mahdollisista ruokarajoituksista). Retken hinta on 35 yhdistyksen jäsenille ja 40 ei-jäsenille. Retki maksetaan viimeistään yhdistyksen tilille: OP / IBAN: FI , viitetiedoksi tuusula Äkillisissä maksupäivän jälkeen tapahtuvissa peruutuksissa yhdistys palauttaa osallistumismaksun niiltä osin, joista yhdistykselle ei aiheudu kuluja. Ti vertaistuki-ilta jouluisissa merkeissä Saaran kodissa klo alkaen. Tarjolla joulukahvit ja glögiä. Mukavaa syksyn jatkoa ja nähdään! Terveisin Aino, Hilkka, Irmeli ja Mikko Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Ti klo jäsenilta Yhdistyksemme jouluiset 21-vuotisjuhlat klo Happy Housessa, Ursininkatu 11, Turku Syysterveisin Carola Silvander, pj. Loimaan kerho Varsinais-Suomen Meniere-yhdistyksen paikallinen Loimaan kerho on aloittanut toimintansa keväällä Kokoonnumme mukavan jutustelun ja vertaistuen merkeissä Cafe Henriikassa, Seppälänkatu 5, Loimaa. Tervetuloa mukaan! Syyskauden ensimmäinen tapaaminen oli syyskuun lopulla. Yhdyshenkilö on Pirkko Kärhä, Niittytie 4 B 6, Loimaa, puh , soita ja kysy seuraavasta kerrasta! 19

20 Meniere-kurssit vuonna 2013 Kuuloliitto kuntouttaa, Valkea talo, Helsinki Sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville (Kela): 1. osa 2.osa Kelan kurssi nro Kelan kurssi nro Kelan kurssi nro Kelan kurssi nro Sopeutumisvalmennuskurssi eläkeläisille (RAY): Työelämäpainotteinen kurssi huonokuuloisille tai Menieren tautia sairastaville (Kela): 1. osa 2.osa Kelan kurssi nro Työelämässä olevien kurssit on tarkoitettu alle 67-vuotiaille henkilöille, joilla on todettu Menieren tauti t+ai Menieren taudille tyypillinen oireisto. Kuntoutuja voi olla työelämässä, työttömänä, opiskelemassa tai kuntoutustuella. Kurssille voi hakea yhdessä omaisen kanssa. Eläkeläisten kursseille voivat hakea työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja vanhuuseläkeikäiset henkilöt omaisineen. Työelämäpainotteinen kurssi on tarkoitettu vuotiaille henkilöille, joilla huonokuuloisuus tai Menieren tauti vaikeuttaa työssä selviytymistä tai työelämään pääsemistä. Kurssi on sopeutumisvalmennusta täydentävää kuntoutusta eli hakijan toivotaan käyneen jo aiemmin sopeutumisvalmennuskurssin. Kustannukset Kurssi on osallistujille maksuton, rahoittajina Kela ja eläkeläisten kurssilla RAY. Kela korvaa matkakulut omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Kurssiajalta on mahdollista hakea Kelan kuntoutusrahaa, jos kurssille osallistuminen aiheuttaa ansionmenetystä. Hakeminen Hakuaika kursseille päättyy 12 viikkoa ennen kurssin alkua. Työelämässä olevien kursseilla hakemuksena käytetään Kelan kuntoutushakemuslomaketta Ku 102. Eläkeläisten kurssille haetaan Kuuloliitosta saatavalla omalla lomakkeella. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto B tai vastaava, jossa suositellaan kurssia. Hakemukset postitetaan osoitteella: Kuuloliitto ry / Aikuisten kurssitoiminta Ilkantie 4, HELSINKI Lisätietoja Aikuisten kurssitoiminnan johtaja Päivi Sammallahti-Laakkonen, puh. (09) , paivi.sammallahti-laakkonen@kuuloliitto.fi Kurssisihteeri Rebekka Jäntti, puh. (09) , rebekka.jantti@kuuloliitto.fi Tarkemmat kurssiesitteet löytyvät Kuuloliiton nettisivuilta 20

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille!

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Jäsenkirje 3/2014 Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Vaikka saamme vielä nauttia kesästä, yhdistyksen syyskausi lähtee täysin purjein käyntiin jo elokuussa. Kuukausittaiset jäsenillat kutsuvat omine

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään:

Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Tärkeää: Kevätkokouksen kannanotto Aivovammanuoret Instagramissa Tulevia tapahtumia Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 Aivovammaliiton kevätkokouksen kannanotto... 2 Aivovammanuoret Instagramissa...

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014

Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Syksy, ole tervetullut nyt koivut keltakultaa loistaa auringossa, pihlajat on pelkkää purppuraa ja vaahterassa ruskalehdet

Lisätiedot

Hämeenlinnan Reumayhdistys ry

Hämeenlinnan Reumayhdistys ry Hämeenlinnan Reumayhdistys ry Jäsentiedote 1/2017 1 HALLITUS V. 2017 Puheenjohtaja Tuiri Iso-Hollo tuiri.iso-hollo@elisanet.fi p. 050-3016043 Varapuheenjohtaja Rainer Paakkonen rainer.paakkonen@pp.inet.fi

Lisätiedot

Menieren tauti miksi se syntyy? Ilmari Pyykkö, Professori, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Karolinska Institutet, Tukholma. S-171 76.

Menieren tauti miksi se syntyy? Ilmari Pyykkö, Professori, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Karolinska Institutet, Tukholma. S-171 76. Menieren tauti miksi se syntyy? Ilmari Pyykkö, Professori, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Karolinska Institutet, Tukholma. S-171 76. 1. Menieren tauti historian silmin Mitä yhteistä on Julius

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja! KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian

Lisätiedot

Oma BMI-tulosteesi. Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Hyvä perhe! Syö terveellisesti, elä paremmin.

Oma BMI-tulosteesi. Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Hyvä perhe! Syö terveellisesti, elä paremmin. esi Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Kasvusi arviointia varten mittausarvosi merkitään ns. persentiilikäyrälle*. Siinä painoasi ja pituuttasi verrataan muiden samanikäisten ja samaan

Lisätiedot

Milloin blefaroplastia julkisessa erikoissairaanhoidossa? Juha Hagman LT, FEBO, silmäkir.erityispätevyys SSLY Syyskoulutus

Milloin blefaroplastia julkisessa erikoissairaanhoidossa? Juha Hagman LT, FEBO, silmäkir.erityispätevyys SSLY Syyskoulutus Milloin blefaroplastia julkisessa erikoissairaanhoidossa? Juha Hagman LT, FEBO, silmäkir.erityispätevyys SSLY Syyskoulutus 10.11.2018, Kuopio Milloon blefaroplastiahan julkises erikoossairaanhoiros? Juha

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Menieren tauti. Potilaan opas SUOMEN MENIERE-LIITTO RY

Menieren tauti. Potilaan opas SUOMEN MENIERE-LIITTO RY Menieren tauti Potilaan opas SUOMEN MENIERE-LIITTO RY 2 Sisällys Lukijalle...3 Mikä on Menieren tauti...4 Menieren taudin oireet... 4 Miten Menieren tauti todetaan... 5 Taudin esiintyminen... 5 Menieren

Lisätiedot

MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO

MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO Vertaistukityöryhmä: Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, dosentti, Vinaya Manchaiah, Fil tri. (Audiologia) MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO Mikä on Menieren tauti? Menieren taudilla tarkoitetaan

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Vanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus

Vanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista

Lisätiedot

NivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg

NivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg NivelTeho Liiku nivelet lempeästi kuntoon. Kuuden tutkitun aktiiviaineen yhdistelmä: MSM, inkivääriuute, glukosamiini, hainrusto, kupari ja C-vitamiini. 120 kaps. 32,90 411,25 e/kg (ovh. 40,70) Luontainen

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä)

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä) 3/2014 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA Päivitetty 06.07.2015 HEINÄKUU 2015 Avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo 10-13 Salla Harteelan taulunäyttely Ti 21.7. Päättyy ilmoittautuminen Pöytyän teatterin esitykseen

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin,

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin, Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry TOIMISTO AVOINNA: Vartiokuja 1 20700 TURKU tiistai keskiviikko 9:00 15:00 Puh. (02) 231 9632 torstai 9:00 17:00 e-mail: toimisto@tsey.fi Internetsivut: www.tsey.fi torstaikerhoiltaisin

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille LAPSI SAIRASTAA Opas vanhemmille LUKIJALLE Tässä oppaassa kerrotaan lasten sairauksista. Oppaassa on ohjeita, miten hoidat lasta kotona. Lisäksi neuvotaan, milloin täytyy soittaa terveysasemalle, kun lapsi

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Mikä on paineen tunne korvassa?

Mikä on paineen tunne korvassa? Suomen Meniere liitto Paineen tunne ja endolymfaattinen hydropsi Vertaistuki Tiedosto Versio 1. SISÄLLYSLUETTELO Mikä on paineen tunne korvassa?... 2 Miten paine aistitiaan sisäkorvasssa?... 2 Paineen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

OULUNLÄÄNIN LIHASTAUTIYHDISTYS RY

OULUNLÄÄNIN LIHASTAUTIYHDISTYS RY on valtakunnallisen Lihastautiliiton jäsenyhdistys. Yhdistyksessä on jäseniä n.170,yhdistys toimii Pohjois-Pohjanmaan - ja Kainuun maakunnassa. Kotipaikkana on Oulu. VERTAISTUKIRYHMÄ Vertaistukiryhmiin

Lisätiedot

Toimintaa toukokuussa 2019

Toimintaa toukokuussa 2019 Toimintaa toukokuussa 2019 TOUKOKUU 2019 JUMALANPALVELUKSET: su 5.5. klo. 10.00 su 12.5. klo. 10.00 su 19.5. klo. 10.00 su 19.5. klo. 10.00 su 26.5. klo. 10.00 to 30.5. klo. 10.00 pe 31.5. klo. 9.00 pe

Lisätiedot

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5 26100 Rauma puh (02) 821 1065 www.friskituult.fi friski@friskituult.fi RAUMAN MTY FRISKI TUULT RY 1 Sisällys Yhdistyksen

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Työohjeet Jippo- polkuun

Työohjeet Jippo- polkuun Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA Isä haluaa kokeilla pientä puhelaitetta, jota voi käyttää myös vuoteessa. Kokeiluun hankitaan laite, jossa 2 x 5 viestin ruudukko (kuvat 1-2) voidaan

Lisätiedot

Muokkaa opas omaksesi

Muokkaa opas omaksesi Xeplion Opas on tarkoitettu avuksi potilaille, joille on määrätty Xeplion -valmistetta. Päiväys: September 2017 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland, Tel +358 20 7531 300, jacfi@its.jnj.com,

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot