eniere-posti SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND Vuosikerta XVII

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "eniere-posti SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND Vuosikerta XVII"

Transkriptio

1 SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND Vuosikerta XVII

2 Meniere-paikallistoiminta Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Pirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B 13, Seinäjoki tekstiviestit Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Kyllikki Turunen Kallaraitti 15, Mikkeli puh , Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Susanna Kivinen Konstankaarre 19, Iittala puh , Keski-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Soili Salonen Salmenhaantie 39, Kokkola puh , Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Anita Piri-Piispanen Joonaantie 18, Jyskä puh , Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry Tarja Pukero Viimakatu 1, Kotka, puh Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, Maksniemi puh , , Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Tuovi Kiviniemi Tiilitie 1 D 12, Oulu puh , Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, Tampere puh , , Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, Panelia puh , , Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Mikko Seeskorpi Kirkkosalmentie 3 E 74, Helsinki puh , Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Carola Silvander Kettupolku 2 B 4, Parainen puh , Kainuun Meniere-kerho Hannele Kähkönen Sotkamontie 8 b 15, Kajaani puh , Teija Karjalainen Ridellinkuja 6 as 9, Kajaani, puh Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus Puheenjohtaja Mikko Seeskorpi Kirkkosalmentie 3 E 74, Helsinki puh Varapuheenjohtaja Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A 6, Palokka puh , Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C 75, Turku puh Tuovi Kiviniemi Tiilitie 1 D 12, Oulu puh Jouko Kotimäki KAKS, korvapkl. Sotkamontie 13, Kajaani puh Jukka Lankinen Tuomikatu 28, Mikkeli puh Sylvi Martikainen Heinosentie 32, Pori puh Anita Ojanen Rautamäentie 8 B 1, Hämeenlinna puh Portinvartija/ projektisihteeri Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, Tampere puh Koillismaan Meniere-kerho Liisa Poussu Hukanpolku 1, Kuusamo puh , , Loimaan Meniere-kerho Pirkko Kärhä Niittytie 4 B 6, Loimaa, puh Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot sivulla 23

3 Mn lehtitoimikunta: Mauno Haliseva, Tuulikki Hartikainen, Nina Kallunki, Marjukka Laitinen, Anita Ojanen, Kirsti Salovaara pj. SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND Seuraava M ilmestyy viikolla 51. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä viimeistään tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemminkin. Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, Turku, puh , , sähköposti: Taitto: Tmi Helle Laaksonen - graafinen suunnittelu puh Painopaikka: Painola, T Nieminen Oy, Kaarina. ISSN Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla tai postitse Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, TAMPERE. Jäsenliittymis- ja osoitteenmuutoslomake sivulla 21. Raikal Rekisteripalvelun kotisivut: ja puh M netissä M on Meniere-liiton jäsenten luettavissa internetissä liiton kotisivuilla: www. suomenmeniereliitto.fi/jäsensivut /jäsenten extranet Jäsenosion palvelut on tarkoitettu vain liiton jäsenille ja pääsy palveluihin on rajoitettu käyttäjäkohtaisilla tunnuksilla ja salasanoilla. Kirjautumiseen vaaditaan tunnus on netti ja salasana neuvoo Sisällys Vuosikerta XVII Meniere-paikallistoimintaa ja Suomen Meniere-liiton hallitus...2 Syksyn satoa puheenjohtaja Mikko Seeskorpi...4 MeniTuki -ohjelma Menieren taudin rajoitusten voittamiseksi...5 Menieren tauti - autoimmuunisairausko?...6 Gluteeniherkkyys ja Menieren tauti...10 Menieren tauti: tyypilliset oireet ja taudin diagnostiikka...11 Dafydd Stevens Tuulikki Hartikainen: Lappi-sarja...13 Harhaluuloja terveellisestä ruuasta...14 Ketsuppi onkin terveystuote ainakin miehille...15 YLE ohjelmatekstitys...16 Yhdistysten toimintaa...17 Meniere kurssit vuonna Liity jäseneksi...21 Menierelääkärien yhteystietoja...22 Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot...23 Kansi: Pasi Hurme: Syysaamu Suomen Meniere-liiton kotisivut: Löydät Suomen Meniere-liiton myös Facebookista 3

4 Puheenjohtaja Mikko Seeskorpi Syksyn satoa Näin alkusyksystä kuulee ihmisten usein harmittelevan kesän loppumista ja säiden viilentymistä eikä töihinpaluu kesälomaltakaan aina taida välttämättä olla ihan mieluisaa. Me Menieren tautia sairastavat taidamme kuitenkin tässä kohtaa poiketa suuresta enemmistöstä, ainakin siinä mielessä että monelle meistä kovat helteet eivät sovi itse asiassa ollenkaan, vaan silloin oma olo saattaa tuntua kovinkin tukalalta. Ja tunnollisina ihmisinä me yleensä palaamme hyvillä mielin työpaikalle, vaikka sitten työpäivän jälkeen pitää ainakin ensi alkuun jonkin aikaa ottaa päiväunet ennen kuin elimistö taas tottuu työntekoon. Päiväunien lisäksi minulla on pari muutakin mukavaa syksyyn liittyvää asiaa, joista koen saavani lisää jaksamista syksyn kiireisiin. Ensimmäinen on marja- ja sienimetsässä käynti. Metsässä liikkuminen on jo sinänsä rentouttavaa, ja jos sieltä vielä sattuu löytymään jotain marjoja tai sieniä, niin se on mukava bonus. Eikä marjoja tarvitse kerätä tuntikausia ja litratolkulla, melko pienestä määrästä voi jo leipoa piirakan tai tehdä vaikka marjarahkaa. Sama juttu pätee sieniiin: muutama hyvä tatti, pieni keko suppilovahveroita ja/tai kanttarelleja niistä syntyy jo maukas soppa. Se toinen kiva syksyn juttuni on uinti viileässä meressä tai järvessä. Rannalla ei ole ruuhkaa, sinilevät eivät enää kiusaa, mutta hyvällä tuurilla voi kuitenkin vielä nauttia auringonpaisteesta ja tyynestä ja tuulettomasta säästä. Kylmä vesi rentouttaa jännittyneet lihakset, ja olo on uinnin jälkeen rento ja kevyt. 4 Suomen Meniere-liiton tämän syksyn satoa puolestaan on mm. MeniTuki-seminaari Tampereella Viikonlopun koulutuksen aiheena on vertaistuki ja MeniTuki-ohjelman lanseeraus sekä ohjelman käytön edistäminen. Hallitus kokoontuu yhdessä MeniTuki-ohjelmaa tekevän Urho Roivasen kanssa vielä ennen seminaaria; kolme hallituksemme jäsentä toimivat myös ohjelman koekäyttäjinä. Paikallisyhdistysten toiminta jatkuu niinikään aktiivisena, tarkempia tietoja paikallisyhdistysten toiminnasta löydät tämän lehden sisäsivuilta. Keskustelupalstamme löytyy osoitteesta huomiothan että keskustelupalsta vaatii uudelta käyttäjältä rekisteröitymisen. Saat muutaman päivän kuluessa ilmoituksen rekisteröitymisen onnistumisesta sähköpostiisi. Meillä on myös Facebookissa oma ryhmä, johon pääset jäseneksi lähettämällä kaveripyynnön Suomen Meniere-liitolle. Vertaistukihenkilöillemme voit myös soittaa tai lähettää sähköpostia mikäli vertaistukihenkilömme ei pysty heti vastaamaan hän soittaa sinulle takaisin. Mukavaa syksyn jatkoa sinulle hyvä Mn lukija, ja mikäli arkesi alkaisi jossain vaiheesa tuntua liian stressaavalta ota silloin käyttöön Anton Tsehovin hyvä ohje: Jos sinulla on kiire, älä tee mitään.

5 Vertaistukiryhmä. Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri. Rasku Jyrki FT, Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen MeniTuki -ohjelma Menieren taudin rajoitusten voittamiseksi Haluatko lievitystä oireisiisi vai muutosta elämään? Tämä on kysymys, jota useat pohtivat. Monet päätyvät lievittämään oireita, jotkut tekemään muutoksen elämäänsä. Oletko miettinyt mitä nämä vaihtoehdot merkitsevät sinulle? Elämänmuutos vaatii suuria ponnisteluja ja vie aikaa sinulta. Se kuluttaa energiaa, jota tautisi jo on nakertanut ohueksi. Haluatko todella muuttua? Muuttuminen tarkoittaa pysyvää tilaa, jossa muutosvastarinta on nujerrettu ja uudet ajatukset ja opit on sisäistetty. Olet reaktioiltasi eri ihminen kuin aikaisemmin. Oireen lievittäminen auttaa selviämään päivittäisistä esteistä ja löydät keinoja selvitä kohtauksesta, kuulla paremmin kuulolaitteen kanssa ja parantaa tasapainoa. Mutta yleensä esteesi, rajoituksesi ja asenteesi ongelmiin jäävät ennalleen. Rajoitat elämääsi välttääksesi Menieren taudin tuomia ongelmia. Muutos ei aiheuta vastarintaa ja muutos ei ole pysyvä. Oireen väistyttyä palaat nopeasti aikaisempiin elintapoihisi. Menieren taudissa henkilö joutuu kysymään itseltään kumpaa hän todella haluaa ja jaksaako hän käydä lävitse muutoksen vaatiman toimintaketjun. Ennen kuin vastaat tähän mieti sitä mikä on suurin muutos, jonka olet kokenut. Se voi olla pelottavat huimauskohtaukset, pelko työpaikan menetyksestä tai jatkuva, voimakas tinnitus. Se voi olla myös ääretön uupumuksen tunne ja ahdistuneisuus. Kutakin oiretta voidaan lievittää, kunhan olet varma, että juuri tämä oire on pääasiallisin ongelmasi. Oireen lievittämiseen voidaan käyttää rauhoittavia lääkkeitä, pahoinvointilääkkeitä, huimauslääkkeitä tai masennuslääkkeitä. Nämä auttavat sinua vaikean jakson ylitse, mutta lääkitys ei muuta tautisi kulkua ja omaa reaktiotasi. Lääkitys vain lieventää oireita. Jos haluat pysyvän muutoksen, sinun tulee tarkastella miten oireet vaikuttavat toimintaasi ja oppia toimimaan uudella tavalla. Oppimalla miten reagoit vaikeuksiin voit vähentää tunne-elämääsi liittyviä reaktioita ja olet vahvempi sairauden edessä. Opit voittamaan esteet ja hyväksymään asiat joita et voi muuttaa. Suhteesi läheiseesi paranee ja te ymmärrätte paremmin toisianne. Et reagoi enää ahdistuksella vaan olet ottanut käyttöösi uuden toimintamallin. Et jää enää yksin. MeniTuki on tietokonepohjainen vertaistukiohjelma, joka auttaa sinua hallitsemaan omia reaktioitasi. Se luo myös toimintamalleja esteiden ja rajoitusten poistamiseksi. Mutta se vaatii sinua muuttumaan. Jos olet valmis muutokseen niin kokeile MeniTukea. Jos haluat lievitystä oireisiisi, lue MeniTukeen liittyvät tietopaketit. MeniTuki-ohjelma on tällä hetkellä tarkastusvaiheessa ja lopullisessa muodossaan käyttäjille lähiaikoina. Katso tautiprofiilisi ja vertaa muihin. Katso mitkä tekijät ohjaavat ratkaisujasi. 5

6 Vertaistukiryhmä. Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri. Rasku Jyrki FT, Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen Menieren tauti - autoimmuunisairausko? Oheisessa kirjoituksessa tarkastelemme syitä, miksi Menieren tauti syntyy. Viime aikoina on lisääntyvässä määrin tullut tukea ajatukselle, että Menieren tauti olisi ainakin osassa tapauksia autoimmuunisairaus. Miksi autoimmuniteettia syntyy ja miten selitetään nestekierron häiriö ja soluvauriot ovat myös selitettävissä tämän teorian mukaisesti. Vielä runsaat kaksikymmentä vuotta sitten vatsahaavaa pidettiin elämäntapasairautena. Kova kiire ja stressi lisäsivät suolahapon eritystä ja laukaisivat vatsakatarrin, joka johti osalla pohjukaissuolen haavaan. Jatkuvat vatsakivut ja huonovointisuus olivat eräänlaisena leimana väärästä elämäntavasta. Kaikki muuttui yhdessä yössä, kun australialaiset tutkijat löysivät Helicobakteerin ja osoittivat sen olevan vatsahaavan ja osiltaan myös vatsasyövän syynä. Tanskalaiset tutkijat totesivat taudin paranevan erikoisella antibioottihoidolla ja aikaisemmat varsin traumaattiset leikkaushoidot ovat jääneet suurilta osin historiaan. Onko Menieren taudin kanssa samoin? Pitkään tutkijakunnan kanta on jakautunut kahtia. Toiset pitävät Menieren tautia elämäntapasairautena, johon kunnianhimoiset, kiireiset ja pikkutarkat ihmiset sairastuvat. Sairastumista leimaa stressi ja stressin laukaisemat kohtaukset. Toisaalta suuri osa tutkijoista pitää stressiä vain laukaisevana tekijänä ja muita syitä tautia aiheuttavina tekijöinä. Näitä muita syitä on epäilty olevan eräänlainen sisäkorvan autoimmuunisairaus, perinnälliset tekijät ja sisäkorvaan kohdistuvat vammat ja tulehdukset. Saattaako tähän stressaantumisen ja kiireisen elämänrytmin leimaamaan tautiin olla syynä autoimmuniteetti? Ennen kuin tähän kysymykseen voi vastata, tulee tietää, miten sisäkorva vaurioituu ja reagoi. Vaurio sisäkorvassa johtaa solujen toimintahäiriöön ja solutuhoon Kuva: Kaliumin kierto sisäkorvassa ja sitä säätelevät geenit. Miksi sitten nämä tekijät aiheuttavat Menieren taudin? Sisäkorvan nestekierto poikkeaa muista elimistä suolatasapainon kohdalla. Suolan natriumionien vaihto kaliumioneihin tapahtuu sisäkorvan keskeiskäytävässä tarkkaan säädellysti siten että sidekudossolut syöttävät aistinsoluista kaliumia takaisin solusiltoja pitkin sisäkorvan nesteeseen tai vaihtavat vuotanutta kaliumia natriumiin. Sisäkorvan vaurioituessa tämä säätely pettää ja säätelykanavat al- 6

7 kavat vuotaa. Kaliumin takaisin otto solusiltoja pitkin epäonnistuu ja natrium-pitoista suolaa kertyy sisäkorvan keskeiskäytävän nesteisiin liikaa. Ne vetävät vettä mukaansa ja seurauksena on kalvoston turpoaminen, endolymfaattinen hydropsi, joka on tyypillinen löydös Menieren taudissa. Vuonna 1938 Osakan Yliopiston professori Yamakawa julkaisi ensimmäisen kuvauksen sisäkorvan nestekertymästä vain kuutta kuukautta aikaisemmin kuin englantilaisessa kirjallisuudessa mainitut Hallpike ja Carns. Sisäkorvassa keskeiskalvostossa oleva nesteen määrä on melko vähäinen, vain 3-5 µl. Mistään suurista virtauksista ei ole kyse. Nykyinen käsitys on, että Menieren taudissa kuulo heikkenee, koska nestekertymä venyttää ulkoisia aistinkarvoja liikaa ja ne menettävät toimintakykynsä. Nestekeräytymän palatessa normaaliksi, kuulo myös palautuu. Oireiden jatkuessa lopulta aistinsolut vaurioituvat pysyvästi, jolloin kuulo alenee myös pysyvästi. Kuulon alenema ei ole yhteydessä kalvoston turpoamiseen. Huimauksen syynä pidetään kalvoston repeytymistä, jolloin keskeistilan nestettä pääsee karkaamaan perilymfatilaan. Keskeistilan neste on myrkyllistä hermoille, jolloin tasapainohermojen säikeet lamaantuvat; kuulo ja tasapaino heikkenevät kohtauksittain. Kalvoston korjautuessa häiriö palautuu. Toistuvien kohtausten jälkeen tai yhdessä laajemmassa kohtauksessa voi vaurio olla niin suuri, että kuulo ja tasapaino eivät kohtauksen jälkeen enää palaudukaan. Gussenin (1966) tutkimukset Menieren tautia sairastavilta potilailta tukevat tätä teoriaa. Koska sisäkorvan useimmilla soluilla on myös hormonireseptoreita ulkopinnallaan, niin sisäkorvan solujen toimintaa ohjaavat mitä moninaisimmat hormonit ja vitamiinit. Tunnettuja hormoneja ovat kilpirauhashormoni, jonka puute aiheuttaa Menieren taudin kaltaisen tilan ja mahdollisesti adrenaliini ja muut stressihormonit. D3-vitamiini on esimerkkinä kuulon ja tasapainon hormonaalisesta säätelystä. Hiirillä D3 vitamiinin puutos aiheuttaa tasapainohäiriöitä ja huonokuuloisuutta. Nykyisen käsityksen mukaan nestekierron häiriö ei ole syypää itse oireisiin ja taudin kehittymiseen. Se on kuin senkan kohoaminen tulehduksessa. Nestekertymä sisäkorvassa ilmoittaa, että sisäkorvassa on sairautta aiheuttava tapahtuma. Miksi sitten aistinsolut kuolevat? Miten sisäkorvan kuulojärjestelmä vaurioituu Aistinsolut eivät uusiudu. Aistinsolujen kuolema sisäkorvasta on tarkoin kontrolloitua; sisäkorvaan ei voi jäädä aukkoja. Sisäkorvan solut kuolevat ohjelmoidun itsemurhan eli apoptoosin kautta. Apoptoosin laukaisevat sisäkorvassa vapaiden radikaalien muodostuminen, joita syntyy esim. aineenvaihdunta- ja tulehdustapahtuman seurauksena. Vapaiden radikaalien kertyminen aktivoi solussa kaksi geeniä Bcl-2 geenin ja Baxgeenin. Bcl-2 geeni on suojelusenkeli ja Bax geeni on tuonelan enkeli. Mitä vaurioituneempi solu on, sitä voimakkaampi on Bax geenin vaikutus, ja tämä geeni ohjelmoi solun hajoamisen. Bax geenin Kuva: Solun itsemurha (apoptoosi) ja solukuolion mekanismit sisäkorvassa. 7

8 ansiosta solu poistuu ilman tulehdusreaktiota. Bcl-2 geeni on kuin hyvä haltijatar, joka laukaisee solun korjausreaktiot ja pyrkii säilyttämään solun ennallaan. Vapaiden radikaalien määrästä ja solun vaurioitumisen asteesta riippuu, korjataanko solua vai tuhoutuuko se. Antioksidantit Voidaanko kuulon heikkenemistä estää käyttämällä antioksidantteja? Tästä tiedetään toistaiseksi vähän ja kokemukset koe-eläintöistä meluvamman yhteydessä tukevat ajatusta, että antioksidanteilla voidaan estää kuulosolujen rappeutumista. Kokeissa on tutkittu N-acetyl-cysteinin, salisyylihapon, C-vitamiinin ja E-vitamiinin tehoa. Nämä estävät solujen kuolemaa ja kuulon heikkenemistä. Menieren taudista ei toistaiseksi ole tutkimuksia mutta vaurioitumisen mekanismit ovat samanlaisia koe-eläimillä ja ihmisillä, joten todennäköisesti vapaiden radikaalien salpauksella voidaan vähentää kuulon ja tasapainon heikkenemistä Menieren taudissa. Myös muita valmisteita on kehitteillä ja osittain jo markkinoilla. Miksi sisäkorva vaurioituu Menieren taudissa Sisäkorvan vaurioitumisen voi aiheuttaa useampi erilainen tekijä. Koe-eläintutkimuksissa on saatu asiasta runsaasti tietoa. Meluvamma tai kallovamma johtaa marsulla jo sangen nopeasti nestekertymän muodostumiseen. (Kuva s. 7 Solun itsemurha, apoptoosi ja solukuolion mekanismit sisäkorvassa.) Välikorvan immunisoiminen johtaa marsulla ja rotalla tasapainovaikeuksiin, kuulonalennukseen ja sisäkorvan nestekertymään. Ihmisillä olemme juuri julkaisseet tapausselostuksen, jossa korvatulehdus aiheutti Menieren taudin oireiston. Magneettikuvassa voitiin havaita miten tulehduksen seurauksena verisuonen läpäisevyys oli lisääntynyttä ja sisäkorvaan vuoti nestettä aiheuttaen kalvoston laajenemisen. Olemme todenneet myös neljällä potilaalla, joilla oli ylemmän kaarikäytävän luukaton puutos, kalvoston laajenemisen ja Menieren taudin oireiston. Merkillepantavaa oli, että kahdella oireisto siirtyi myös terveeseen korvaan. Tulokset koe-eläimillä ja ihmisillä ovat yhteneväisiä. Viruksia on epäilty jo 30 vuoden ajan syypääksi Menieren tautiin. Varsinkin Herpes ryhmän viruksia on epäilty. Ne ovat perimältään DNA-viruksia, joka on samankaltaista ihmisen perimän kanssa. Näitä viruksia ovat mm. yskänrokkoa, vesirokkoa ja vyöruusua aiheuttavat virukset. Näihin liittyy sukulaisvirus, sytomegalovirus (CMV), joka varsinkin vastasyntyneillä voi aiheuttaa sisäkorvavaurioita. Menieren taudissa on löydetty tasapainohermon tumakkeessa ja sisäkorvanesteessä yskärokkoviruksen DNA:ta ja vasta-aineita. Ongelma oli, että myös täysin oireettomilta henkilöiltä löydettiin yskärokkovirusta. Lisäksi näistä viruskappaleista puuttui entsyymi, joka voisi aktivoida viruksen. Viime vuosikymmenellä havaittiin, että entsyymi ja piilevää viruksen DNA:ta oli sisäkovassa 48 %, tasapainohermon tumakkeessa 62 % henkilöillä. Nämäkin löydökset ovat liian yleisluonteisia koska muutokset olivat yhtä yleisiä sairailla ja terveillä. Vertailevissa tutkimuksissa, joissa Meniere-potilailta ja verrokeilta mitattiin virusten vasta-aineita, havaittiin, että vesirokko-vyöruusuviruksen, adenoviruksen (nuhakuume), coxacie viruksen (nuhakuume, ripuli), ja RSV viruksen vasta-aineet olivat poikkeavat Menieren tautia sairastavilla. Myös influenssaviruslöydös oli poikkeava. Suurimmat erot olivat vesirokko-vyöruusuryhmän virusten kanssa. Koe-eläintöissä nämä virukset sisäkorvaan ruiskutettuna aiheuttivat sairastumisen, mutta lähes poikkeuksetta sairastunut sisäkorva kuuroutui. Välitön tulehdus ei siis ole todennäköinen syy Menieren taudille. Voiko viruksen aiheuttama sisäkorvatulehdus aiheuttaa toistuvia kohtauksia ja miten selitetään Menieren taudissa oleva sisäkorvanesteen keräytymä? Nämä todennäköisesti johtuvat elimistön puolustusmekanismien hyökkäyksestä. 8

9 Autoimmuniteetti Menieren taudin syynä? Sinänsä virusinfektio ei sellaisenaan voi selittää Menieren taudinkuvaa. Kun mukaan tulee elimistön oma suojausmekanismi, joka perustuu immuniteetin muodostamiseen, tulehdus voi aktivoitua uudelleen ja vaihdella, kuten nivelreumassa. Tämä mekanismi voi selittää Menieren taudille tyypillisen kohtauksittaisen taudinkuvan, ja myös sen että vain osa sisäkorvasta voi sairastua. Selvitimme puolustusvasteita menieren tautia sairastavilla ja havaitsimme, että Menieren taudissa vasteet ovat poikkeuksellisia kahdella kolmesta potilaasta. Veressä kiersi poikkeavia valkuaisia (B1 globuliinia, komplementti-aineita, tumavasta-aineita ja reumafaktoria), jotka liittyivät elimistön puolustusreaktioon. Muutokset sopivat autoimmuuniperäiseen oireistoon, kuten reumassa. soluja. Mekanismia kutsutaan molekyylimimikriaksi. Tällä tarkoitetaan sitä että solun rakenne on samankaltainen kuin hyökkääjän varsinainen kohde, poikkeava rakenne. Muina mahdollisuuksina ovat laaja kudoksiin kohdistuva T-immuunisolujen aktivaatio, joka alkaa tuottaa superantigeenejä. Se johtaa viattoman sivusta-katsojan vaurioitumiseen ja aiheuttaa normaa- listi piilossa olevien kudosrakenteiden paljastumiseen. Useimmat tutkimistamme viruksista kykenevät muuttamaan elimistön puolustusjärjestelmää ja sallivat autoimmuunireaktioiden kehittymisen. Varsinkin tietyt veren valkuaisaineet, interferonit, voivat toimia linkkinä virusten ja autoimmuunivasteiden välisessä kehitysketjussa. Virukset voivat ulkokuoreltaan muistuttaa solun normaaleja rakenteita ja näin elimistö tunnistaa väärin tuhoten sisäkorvan omia Kuva: Kaaviokuva virusperäisen Menieren taudin syntymekanismista. Virus infektioi sisäkorvasolun ja aiheuttaa tulehduksen. Tulehdus aktivoi immuunijärjestelmän joka tunnistaa väärin sisäkorvan valkuaisaineet ja aiheuttaa toistuvia tai eteneviä taudinkohtauksia. Yhteenvetona voin todeta, että varsinkin vyöruusu-vesirokko virus on sangen vahva kandidaatti. Menieren tautia aiheuttavaksi virukseksi. Se ilmeisesti ei ole ainoa tekijä vaan on olemassa myös joukkio muitakin, ja taudin aiheuttaa autoimmuuni reaktio, joka voi laueta myös ilman viruksia. Vesirokko on mielenkiintoinen tauti, sillä sitä aiheuttava herpes virus piilottautuu hermon solutumaan ja vasta-ainetason laskiessa ulkopuolisen stressin aiheuttamana laukaisee vuosikymmeniä myöhemmin vyöruusun. Ilmeisesti sama virus kykenee aiheuttamaan rajoittuneen sisäkorvavasteen, joka virukseen liittyvästä immuniteetista johtuen voi aiheuttaa äkillisen kuulonalennuksen tai huimauksen tai etenevän Menieren taudin. Meluvammassa, tulehduksissa ja kaarikäytävän ollessa paljaana verenkierron läpäisevyys lisääntyy ja ne vuotavat nesteen mukana myös immuniteettiin perehtyneitä soluja, jotka alkavat virheellisesti hyökätä omia kudoksia vastaan. Virukset, vammat ja tulehdukset ovat mahdollisesti laukaisijoita immuniteetin välittämälle taudille. 9

10 Jouko Kotimäki LT, KNK-tautien erikoislääkäri Gluteeniherkkyys ja Menieren tauti Arvostetussa A korva-, nenä- ja kurkkutautialan tietellisessä lehdessä, Laryngoscopessa, julkaistiin tämän vuoden maaliskuussa italialaisten tutkijoiden artikkeli koskien Menieren tautia ja gluteeniherkkyyttä (Di Berardino F, Cesarani A. Gluten sensitivity in Meniere s disease). Taustalla tutkimukseen on jo lähes vuosisadan takainen tieto siitä, että hengityksen ja ruuan mukana tulevilla allergeeneilla voi olla yhteyttä Menieren oireisiin. Koska allergeenin yhteys oireisiin ei välttämättä ilmene välittömästi, on näitä asioita ollut vaikeaa todistaa varmaksi. Suurin osa allergisista sairauksista ilmenee jo lapsuudessa, kun taas Meniere-potilaista vain 3 % on lapsuusikäisiä, mikä ei tue näiden sairauksien suoraa yhteyttä. Vehnä tavallisin ruokaallergeeni menieerikoilla Vuonna 2000 amerikkalaistutkijat osoittivat, että vehnä on tavallisin ruoka-allergeeni meniereerikoilla. Vehnässä nimenomaan gliadiini on pääasiallisin allergiaa aiheuttava osa. Tässä italialaistutkimuksessa haluttiin testata, kuinka moni menieerikko reagoi positiivisesti gliadiiniin ihopistoko+keessa. 10 Tutkimukseen valittiin 58 aikuista Menierepotilasta, 25 tervettä verrokkia ja 25 potilasta, joilla oli heinänuha. Meniere-potilaista jopa 47 (82.7 %):lle tuli positiivinen reaktio yhdelle tai useammalle ihopistokokeen allergeenille. 33 (56.9 %) oli herkkiä gliadiinille. Reaktion ilmeneminen tapahtui kolmasosalla vasta 6-12 tunnin kuluttua pistokokeesta. Terveiden verrokkipotilaiden sekä heinänuhapotilaiden ryhmissä yksikään ei reagoinut gliadiiniin pistokokeessa. Tutkijat ihmettelivät sitä, kuinka huomattava osa Meniere-potilaista reagoi gliadiiniin viivästetysti eli vasta 6-12 tuntia pistokokeen jälkeen. Tällainen myöhäinen reagointi on tyypillistä esimerkiksi atooppisten lasten ruoka-altistuksissa. Gluteeniyliherkkyys ja keliakia eivät ole sama asia Mitä sitten merkitsee se, että lähes 60 % menierepotilaista reagoi tässä tutkimuksissa positiivisesti gliadiinipistokokeeseen? Positiivinen tulos ei välttämättä merkitse välttämättä ruoka-allergiaa, vaan voi olla altistumista ilman käytännön oireita. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että gluteeniherkkyys ja kelia- kia eivät ole sama asia, vaan gluteeniherkkyys on lievempi tila, johon ei liity esimerkiksi muita autoimmuunisairauksia kuten keliakiaan. Menieerikoilla esiintyy usein myös ruuansulatuskanavan oireita kuten ripulia, vatsakipua tai painon vaihtelua. Tämän tutkimuksen tulokset antavat aihetta pohtia, onko vehnän muillakin ainesosilla kuin gliadiini merkitystä immunologisessa reaktiossa. Tutkimisen tekee vaikeaksi se, että standardoituja kaupallisia allergiatestiuutteita ei ole saatavilla muista kuin gliadiinista. Gluteeniherkkyys diagnosoidaan yleensä oireiden ja eliminaatiodieetin avulla, sillä mitään laboratoriotestiä tätä varten ei ole olemassa. Tutkijoiden mukaan vehnä(gliadiini) allergian mahdollisuus on syytä ottaa huomioon menierepotilaita hoitaessa. Ongelma vain on se, kuinka pitkään eliminaatiodieettiä pitäisi jatkaa, että Menieren oireisto rauhoittuu.

11 Vertaistukiryhmä. Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri. Rasku Jyrki FT, Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen Menieren tauti: tyypilliset oireet ja taudin diagnostiikka Menieren tauti on kliininen oireyhtymä, jonka oireina ovat kohtauksittainen huimaus, huonokuuloisuus ja korvan soiminen tai paineentunne korvassa. Taudin etiologia on toistaiseksi tuntematon. Menieren taudin esiintyvyys Suomessa on 500 tapausta asukasta kohti. Tauti alkaa usein toisesta korvasta, mutta taudin edetessä molempien korvien taudin yleisyys lisääntyy. Sisäkorvan magneettikuvauksessa todettiin 75% nestekierron häiriö molemmissa korvissa, vaikka vain toinen korva oireili. Huimaus Menieren taudissa on tavallisimmin kiertohuimausta ja diagnoosin asettamiseen tarvitaan vähintään kaksi yli 20 minuutin mittaista huimauskohtausta. Kohtausten kesto voi vaihdella kohtauksesta toiseen ja kohtaus voi kestää useita tunteja. Kohtauksen aikana potilaalla on horisontaalis-rotatorinen nystagmus ja usein voimakas pahoinvointi. Huimaukseen ei liity mitään neurologisia oireita. Taudin edetessä osalla potilaista esiintyy otoliittikriisi kohtauksia (Tumarkin drop attacks), jotka ovat äkillisiä kaatumisia tai horjahduksia ilman tajunnan menetystä. Kuulonlasku Menieren taudin alkuvaiheessa voi olla fluktuoivaa, jolloin huimauskohtauksen yhteydessä potilas kokee korvan lukkoiseksi, ja siinä voi lisäksi esiintyä paineen tunnetta tai tinnitusta. Joko tinnitus tai paineen tunne täytyy esiintyä sairaassa korvassa, jotta voidaan asettaa Menieren taudin diagnoosi. Varmaan Menieren taudin diagnoosiin potilaan kuulonlasku ei tarvitse fluktuoida, mutta kuulonlasku tulee olla dokumentoitu kuulonmittauksella. Kuulokäyrässä muutos usein alkaa laskulla matalilla taajuuksilla (250 Hz, 500 Hz ja 1 khz) ja puoliero terveeseen puoleen tulisi olla 10 db tai suurempi näillä taajuuksilla. Taudin edetessä kuulonlasku leviää kaikille taajuuksille ja tasaantuu usein 60 db tasolle. Kuulon heikkenemisen lisäksi myös puheenerotuskyky huononee Menieren taudissa. Amerikan korvalääkäriyhdistyksen tasapainokomitea on laatinut Menieren taudille diagnostiset kriteerit, jotka on esitetty viereisessä taulukossa Kiistaton Menieren tauti 2 tai useampia yli 20 minuutin spontaania huimauskohtausta Kuulomittauksessa dokumentoitu kuulonlasku Tinnitus tai paineen tunne korvassa Sisäkorvassa endolymfaattinen hydropsi Tumarkinin sekuntihuimaus. Menieerikko kokee äkillistä huimausta, joka menee saman tien ohitse. Varma Menieren tauti 2 tai useampia yli 20 minuutin spontaania huimauskohtausta Kuulomittauksessa dokumentoitu kuulonlasku Tinnitus tai paineen tunne korvassa Muut mahdolliset syyt poissuljettu Todennäköinen Menieren tauti Huimausjakso Kuulomittauksessa dokumentoitu kuulonlasku Tinnitus tai paineen tunne korvassa Muut mahdolliset syyt poissuljettu Mahdollinen Menieren tauti Meniere-tyyppinen kohtauksittainen huimaus ilman dokumentoitua kuulonlaskua tai kuulonalenema, johon liittyy tasapainovaikeuksia ilman että on kohtauksittaista huimausta Muut mahdolliset syyt poissuljettu Menieren taudin diagnoosi tehdään oireiden perusteella ja samalla suljetaan muut mahdolliset sairaudet pois. Tällaisia tauteja ovat muun muassa vestibulaari schwannoma ja erilaiset infektiot, kuten borrelioosi. Vestibulaari schwannoman poissulkuun käytetään aivorunko audiometriaa tai takakuopan magneettitutkimusta. Myös migreeniin liittyvä huimaus voi muistuttaa Menieren tautia ja migreenityyppinen päänsärky on tärkeää anamnestisesti selvittää. Jokaiselta huimauspotilaalta on lisäksi syytä poissulkea mahdolliset neurologiset syyt huimaukseen. Potilailta on syytä tutkia ainakin aivohermostatus, sorminenänpää-koe, Rombergin testi ja viivakävely. 11

12 Dafydd Stevens Suomen Meniere-liiton vertaistukihankkeen kehittäjä, kansainvälisesti arvostettu brittiläinen tutkija, luennoija ja kliinikko professori Dafydd Stephens kuoli 2. heinäkuuta 2012 pitkän syöpäsairauden uuvuttamana. Hän kuoli 70-vuotis syntymäpäivänään. Professori Stephens oli keskeinen hahmo Iso-Britannian korvalääketieteen kehittämisessä sekä kansainvälisesti arvostettu kuulo- ja tasapainokuntoutushoidon kehittäjä. Lukuisten oppikirjatekstien sekä yli 400 tieteellisen artikkelin lisäksi Stephens julkaisi sekä editoi useita kirjoja kuulon heikkenemisestä sekä auditiivisesta kuntoutuksesta. Hän syntyi Carmarthen-kaupungissa Walesissa. Valmistuttuaan lääkäriksi, hän aloitti audiologian tutkijana Iowan yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän eteni tutkijana nopeasti, saavuttaen vuonna 1976 Royal National Ear Nose and Throat sairaalassa, Lontoossa, audiologiaan erikoistuneen lääkärin viran. Tutkijan uransa alusta lähtien hän korosti potilaskeskeistä ja kokonaisvaltaista hoitoa ja keskittyi uusiin objektiivisiin kuulotesteihin sekä niiden mahdolliseen käyttöön kuulokuntoutuksessa. Hän oli ensimmäisten joukossa suosittamassa kuulokojeen käyttöä molemmissa korvissa sekä korostamassa vaikutuksia, joita potilas ja hänen läheisensä kokevat kuulonmenetyksen seurauksena. Hän oli erittäin kansallismielinen walesilainen ja vuonna 1986 hänet valittiin johtajaksi Welsh Hearing Institutetiin, Cardiffiin, missä hän toimi johtajana vuoteen Hänen määrätietoinen tavoitteensa oli kaupungissa asuvien potilaiden lisäksi viedä apua myös Walesin laaksoissa, maaseudulla, asuville kuulovaikeuksien kanssa kamppaileville. Hän piti säännöllisesti vastaanottoa syrjäseu- duilla eikä koskaan jättänyt huomioimatta kylän liikuntakyvytöntä, kuulovaikeuksien vuoksi eristäytynyttä vanhusta. Hän itse koki selkeästi nyky-yhteiskunnan kommunikointi- ja toimintavaatimukset oman kaksipuolisen kuulovamman kehityttyä. Vaikka Stephens jäi eläkkeelle vuonna 2005, hänellä riitti intoa jatkaa opetus- ja tutkimustyötä myös kansainvälisissä projekteissa, joista viimeinen oli haastava ja täysin uudenlainen tapa käyttää tietokoneen keinoälyä Menieren tautia sairastavan vertaistukena. Tämän vuoden lopulla julkaistava ohjelma auttaa potilasta työstämään Menieren taudin aiheuttamat ongelmat ja löytämään auttavat menetelmät taudista selviytymiseen. Stephens saavutti lukuisia kansallisia sekä kansainvälisiä akateemisia saavutuksia ja palkintoja.yli kolmen vuosikymmenen ajan hän toimi merkittävien audiologisten järjestöjen puheenjohtajana, audiologisten tieteellisten julkaisujen editorina sekä kansainvälisten konferenssien puhujana. Elämäntyyliltään hän oli vaatimaton luonnonsuojelija, joka uskoi omavaraisuuteen; omien vihannesten ja eläinten, kuten kanojen ja vuohien, kasvatukseen. Hänet tunnettiin ystävällisenä ja innokkaana kliinisenä akateemikkona ja vieraanvaraisena isäntänä. Hänen asenteensa akateemisiin tavoitteisiin oli kriittinen ja analyyttinen, mutta työtoverit tunsivat hänet myös hartaana walesilaisena, jolla oli positiivinen ja huumorintajuinen asenne. Häntä jäi kaipaamaan puoliso Dr Janig Bodiou, kolme lasta sekä kuusi lastenlasta. Suomessa vertaistukiryhmä kaipaa inspiroivaa ja alan kehityksen kannalta keskeistä vaikuttajaa. Kuvassa professori Dafydd Stephens ja Janig Bodiou pääsiäisenä 2012 porotilalla Pyhätunturin ja Luoston seudulla. 12

13 Tuntureita ruskaa avaruutta niin kauas kuin silmä kantaa. Tasapainoa mielenrauhaa hiljaista ymmärrystä: elämä on upeaa. Kristalliveden solina kuljettaa kultaisia lehtiä. Vaeltajan repussa kultaiset muistot kulkevat mukana. Vanha kelo maassa rungon kierteissä elämän paino. Maatuu hitaasti aikaa myöten joskus mustaa multaa. Ihminen ajassa mukanaan elämän paino, sielussaan rypyt ja kolhut. Muuttuu muistoksi kun aika on täysi. Säilyvät vaeltajan ajan. Jokainen kivi tunturipuron pohjassa yksin ja yhdessä elämän mosaiikkia kristallivesi solisee yli omaa kulkuaan kuunnellen. Hankien hohteessa riekonjälkien helminauha vallattomasti kiemurrellen koivunoksan sininen varjo lumen kimalluksessa. Onnen hipaisu kevyt höyhenen kosketus iholla sydämessä. Kun on aivan hiljaista kuulen kuinka kuu nousee tunturin otsalle se on suuri ja keltainen ja ihan täysi. Kun on aivan hiljaista kuulen kuinka tähdet tuikkivat niitä on tuhansia ja taas tuhansia ja ne helisevät hiljaa. Kun on aivan hiljaista kuulen kuinka yö kuluu ja tekee tilaa uudelle aamulle. Kun on aivan hiljaista kuulen kuinka lumi sataa maahan raskain hitain hiutalein. Tuuli pidättelee hengitystä ja tietää kevään tulevan. Kun on aivan hiljaista. Tuulikki Hartikainen: Lappi-sarja 13

14 Harhaluuloja terveellisestä ruuasta Professori Rainer Huopalahti Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitokselta tietää, että lisäaineita luetaan tuoteselosteista turhan pelokkaina. Lisäaine on sana, joka nostaa karvat pystyyn, vaikka siihen ei olisi syytä liittää negatiivisia mielleyhtymiä. Suurin osa lisäaineista on luonnosta peräisin ja nekin lisäaineet, jotka on teollisesti tuotettu, ovat käyneet läpi perusteellisen testauksen, Huopalahti sanoo. Huopalahti havainnollistaa asiaa puolukan; terveellisen ja raikkaan luonnonmarjan avulla. - Puolukka sisältää suuria määriä bentsoehappoa, joka edesauttaa sen säilymistä. Elintarvikkeiden valmistus on niin säänneltyä, että niihin ei voitaisi laittaa vastaavaa määrää tätä ainetta. Lisäaineita käytetäänkin pääasiassa ruuan säilyvyyden parantamiseksi ja ilman niitä erilaiset mikrobiologiaan liittyvät sairaudet kuten ripuli olisivat bakteerikasvun myötä paljon yleisempiä. Syömme silmillämme Kuluttajille ruuan ulkonäkö on oleellinen asia eivätkä hailakat värit herätä ruokahalua. Kun ruoka näyttää hyvältä, sitä pidetään houkuttelevana ja laadukkaana, vaikka väri saattaa olla keinotekoinen tuote. - Erilaisilla rehuilla voidaan esimerkiksi vaikuttaa siihen, miten keltainen kanamunan sisus on tai miten punaista kirjolohen lihasta tulee. Jos kananmunan keltuainen on haalea, voi tuntua, että se on jotenkin pilalla, vaikka kyse olisi vain värisävyjen eroista. Mieltymyksissä on myös kulttuurisia eroja, sillä Meksikossa syödään mielellään kananmunia, joiden keltuaiset on tehty punertaviksi, Huopalahti kertoo. Vaikka teolliset väriaineet eivät ole vaarallisia, olisi luontainen väri parempi vaihtoehto. Huopalahti tutkii yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kanssa sitä, miten luontaisten väriaineiden säilyvyyttä saataisiin parannettua. Voi olla, että kohta keltaista väriä saadaan samettikukasta ja punaista revonhännästä. Kohtuus kaikessa paitsi marjoissa Dieettien, terveellisten ja epäterveellisten ruoka-aineiden listat ja ohjeet tuntuvat vaihtuvan niin tiheään, ettei enää tiedä, mitä olisi parasta syödä. Huopalahdella on asiaan selkeä näkemys. - Ihminen on sekaravinnon syöjä, jolle on terveellisintä syödä kohtuullisesti ja tasapuolisesti kaikkia ruoka-aineita. Ravintotieteilijän ruokalautasmalli pitää siis edelleen paikkansa. - Marjat ovat sellainen ruoka, jota ei oikeastaan voi syödä liikaa, täydentää professori Heikki Kallio biokemian ja elintarvikekemian laitokselta. Marjat eivät ainoastaan edistä terveyttä vaan myös vähentävät riskiä sairastua tiettyihin tauteihin ja lieventävät niiden oireita. - Lääkkeiksi marjoista ei ole, mutta niiden terveyttä edistävät vaikutukset ovat kiistattomia. Esimerkiksi tyrnimarjojen öljyt helpottavat kuivasilmäisiä ja atooppisesta ihottumasta kärsivien oireisiin auttaa mustaherukan siemenöljy. Marjojen kuten mustaherukan, tyrnin, puolukan ja mustikan syöminen taas tasaa maksan arvoja terveelliseen suuntaan sekä pudottaa sokeriarvoja kakkostyypin diabeteksen riskiä alentaen, Kallio kertoo tutkimustuloksista. Entä mikä on pahin terveyspommi, jota ruokaostoksilla kannattaa välttää? - Itse voisin poistaa energiajuomat ja limsat vallan pois hyllyjen valikoimista. Ne saavat kehon sokeritasapainon järkkymään. Jos elimistöään kiusaa jatkuvasti, se voi pettää, Huopalahti toteaa. Teksti: Henna Borisoff UTUonline.fi-verkkolehti. 14

15 Ketsuppi onkin terveystuote ainakin miehille Tomaattien ja tomaattipohjaisten elintarvikkeiden syöminen saattaa vähentää aivohalvauksen riskiä, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Suojaavana tekijänä on ilmeisesti tomaatin sisältämä lykopeeni. Tutkimuksessa havaittiin, että niillä miehillä, joilla veren lykopeenipitoisuus oli korkein, oli 55 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski kuin niillä, joilla lykopeenia oli veressä vähiten. Tulokset julkaistiin arvostetussa Neurology -lehdessä 9. lokakuuta. Oliiviöljyä mukaan Lykopeeni on karotenoidien ryhmään kuuluva tomaatin punainen väriaine ja vahva rasvaliukoinen antioksidantti. Hyviä lykopeenin lähteitä ovat tomaatti, vesimeloni, verigreippi ja ruusunmarja. Lykopeeni imeytyy parhaiten käsitellyistä tomaattipohjaisista elintarvikkeista, kun niiden kanssa nautitaan esimerkiksi oliiviöljyä. Tuoretta tomaattia parempia lykopeenin lähteitä ovat esimerkiksi ketsuppi, tomaattimehu, tomaattipyree ja pastakastike, joissa lykopeeni on tiivistetymmässä muodossa. 12 vuoden seuranta Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä tehtyyn tutkimukseen osallistui 1031 itäsuomalaista vuotiasta miestä. Heiltä mitattiin veren lykopeenipitoisuudet tutkimuksen alussa, jonka jälkeen heitä seurattiin 12 vuotta. Seurannan aikana 67 miestä sairastui aivohalvaukseen. Tutkittavat jaettiin seerumin lykopeenipitoisuuden mukaan neljään ryhmään. Miehillä, joiden seerumin lykopeenipitoisuus oli ylimmässä neljänneksessä, havaittiin 55 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski kuin alimpaan neljännekseen sijoittuneilla. Alimpaan lykopeenineljännekseen kuuluneista 258 miehestä sairastui 25 ja ylimpään neljännekseen kuuluneista 259 miehestä sairastui 11. Ruokavaliolla riski pienemmäksi Tarkasteltaessa pelkästään iskeemisiä eli verisuonitukoksesta johtuvia aivohalvauksia näiden ryhmien välillä oli vielä suurempi ero. Iskeemisen aivohalvauksen riski oli korkeimpien ly- kopeenipitoisuuksien ryhmässä 59 prosenttia pienempi. Tutkimuksen perusteella runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävä ruokavalio voi olla yhteydessä vähentyneeseen aivohalvauksen riskiin. Tulokset tukevat suositusta nauttia viisi tai useampia annoksia hedelmiä ja vihanneksia päivässä. Suosituksen toteutuminen voisi tutkijoiden mukaan vähentää aivohalvauksia merkittävästi jopa maailmanlaajuisesti. Tekniikka ja talous, Terveys, Helena Raunio

16 YLE tarjoaa ohjelmatekstityksiä suomenkielisissä ohjelmissa helpottamaan televisio-ohjelman seuraamista. Ohjelmatekstityksessä eri puhujien repliikit erottuvat eri väreillä. Ruudulla näkyy myös tietoja tapahtumiin liittyvistä äänistä, joiden lähdettä ei näy kuvassa. Ohjelmatekstitys otetaan käyttöön valitsemalla digi-vastaanottimen tekstityskieleksi hollanti. Jos haluat, että ohjelmatekstitys näkyy automaattisesti aina, kun se on tarjolla, aseta digilaitteesi asetuksista ensisijaiseksi tekstityskieliksi hollanti (hol/ned/dut). Tällöin toissijaiseksi tekstityskieleksi tulee asettaa suomi, jotta myös käännöstekstit tulevat näkyviin automaattisesti. Yle on ottanut käyttöön sinisen T-symbolin, joka kertoo, että ohjelmaan on tarjolla ohjelmatekstitys. Symboli näkyy ohjelman alussa TV-kuvan vasemmassa alareunassa. Ruudussa näkyvä T-symboli. YLE tarjoaa ohjelmatekstityksiä myös Teksti-TV-tekstityksinä. Lisätietoja tekstityspalveluista löytyy Teksti-TV:n sivulta 330. Vaalit tekstitettynä Perinteinen eduskuntapuolueiden suuri vaalikeskustelu Ohjelma lähetetään Yle TV1 -kanavalla. Yle ohjelmatekstittää suorat kuntavaalilähetyksensä suomeksi seuraavan päivän pikauusintaan. Vaalikeskustelujen uusintojen lisäksi tekstitetään suorana vaali-illan suora tuloslähetys, tekstitys on saatavana Teksti-TV:n sivulla 333. Dokumentit tekstitettyinä ja alkuperäisellä selostuksella Ylen ulkomaisiin dokumentteihin, joihin on tehty suomenkielinen selostus, on lokakuusta alkaen tarjolla kaikilla kanavilla myös alkuperäinen selostuskieli. On siis mahdollista kuunnella vieraskielistä selostusta ja seurata ohjelmia suomenkielisen tekstityksen kera. Tähän asti tämä mahdollisuus on ollut vain Yle 16 Teeman kansainvälisissä dokumenteissa sekä vuoden ajan Yle TV1:n Avarassa luonnossa. Tekstitetyt ohjelmat myös Areenassa YLE Teksti-TV sivu 559 Yle tarjoaa ohjelmatekstityksen myös internetissä Yle Areenassa. Areenan käyttäjä saa tekstityksen näkyviin, kun vie osoitinlaitteen kursorin videokuvan päälle, klikkaa ruutuun ilmestyvää TXT-kuvaketta ja valitsee kieleksi Suomi (ohjelmatekstitys) tai ruotsinkielisissä ohjelmissa Svenska (programtextning). Teksti-TV:n sivulla 559 on Meniere-yhdistysten yhteystietoja ja tietoja tapahtumista. Yhdistykset huolehtivat itse tietojen lähettämisestä ja niiden pitämisestä ajan tasalla. Tiedot voi toimittaa tekstisivuille sähköpostitse osoitteella faksilla numeroon (09) Teksti-TV:n kirjeosoite on YLE Teksti-TV, PL 77, Yleisradio

17 Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry ma klo18.00 Järjestötalo, Kauppakatu 1, 2.krs, linja-autoasemaa vastapäätä. Illan erityisvieraana Suomen Meniere-liiton puheenjohtaja Mikko Seeskorpi. Tervetuloa kuulemaan puheenjohtajan uutisia Meniere-rintamalta ja esittämään omia toiveitasi tulevasta toiminnasta. la klo pikkujouluruokailu Pohjan Kesti -lounasravintolassa, Päivölänkatu 40, S:joki. Ota mukaan pikkupaketti pukinkonttiin. Pikkujouluista ohjelmaa, salaista suunnitelmaa - sullako sellaista lienee? Ota kaverikin mukaan. Jouluaterian hinnaksi tulee korkeintaan 25 euroa/jäsen, loppuhinnasta vastaa yhdistys. Kiitos, että ilmoittaudut hyvissä ajoin - jos osallistujia on vähintään 20, säästymme tilavuokralta. Jos haluat tukea yhdistyksen toimintaa, voit maksaa vuoden 2012 kannatusjäsenmaksuna, 10 euroa/kannatusjäsen Etelä-Pohjanmaan Meniereyhdistyksen tilille POP Kiitos tuesta! Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Kokoonnumme jokaisena parillisen viikon tiistaina klo 14. Wanha Talo -kahviossa Mikkelissä, Savilahdenkatu 12. Toivomme kovasti uusiakin jäseniä mukaan juttelemaan, kertomaan kuulumisia ja jos jollain on sydämellään jotain, niin senkin purkaminen käy. Voitaisiin myös miettiä porukalla mille alettaisiin ja ainakin päättää pikkujoulu-illastamme. Tervetuloa! Kyllikki Turunen, pj. Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Ti klo Näkövammaisten tiloissa, Parolantie 22. Tuntemattoman sotilaan jalanjäljissä: Retki Laatokalle ja Ääniselle. Esittäjä Pentti Immonen. Kahvimaksu 3 Ti klo Näkövammaisten tiloissa, Parolantie 22. Infoa ja kokemuksia Kuuloliiton Valkean Talon Meniere-kursseista. Esittäjänä pj. Susanna Kivinen. Kahvimaksu 3. Jaossa esitteitä. Viikolla 50 pikkujoulu, aika ja paikka vielä avoin. Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry ke klo hallituksen kokous ja klo vertaistukea kahvi-/ teekupin ääressä Tapaamisiin! Anita Piri-Piispanen, pj P.S. Muistathan seurata yhdistyksen nettisivuja. Sieltä löytyy ajantasainen tieto Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Ti klo osallistumme Oulun Meniere-yhdistyksen järjestämään Menierepäivä-tapahtumaan Siellä kuulemme lääkärin luennon, tutkija Elina Hietikon Menieren-taudin perinnöllisyystutkimuksesta sekä kuulon apuvälineiden esittelyä. Ma klo vertaistuki-ilta. Paikkana on Kemin kulttuurikeskuksessa 3. kerroksen luokkahuone 310, pääsee myös hissillä. La alkaen klo10 osallistumme Arjen Sankarit messuille Torniossa Rajalla-På Gränsen kauppakeskuksessa. Siellä voimme tehdä yhdistyksemme toimintaa tutuksi. 17

18 Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Syksy on tullut ja yhdistystoiminta käynnistynyt.keväällä kävimme tarkastamassa junan uuden ravintolavaunun puisen rakennemallin, maketin. Meillä oli tilaisuus kertoa muotoilijoille seikkoja, mitä me Menieren tautia sairastavina haluamme huomiotavan.vietimme myös puheenjohtajamme syntymäpäiväjuhlia huhtikuun jäsenillassa musiikipainotteisesti, illassa oli kävijäennätys. Kesällä nautimme totuttuun tapaan kesäteatteriesityksestä Toppilan Möljällä, esitys oli Kohtuuttomuus Kaikessa. Puhelinrinkitoiminta käynnistyy kahden ryhmän voimalla. Jos olet halukas keskustelemaan toisten Menieren tautia sairastavien kanssa, ota yhteys Tuovi Kiviniemeen puh Jäsenilta joka kuukauden toisena tiistaina. Ti klo Menierepäivä Rauhalassa, Mannenkatu 1, Oulu. Ilmoittautumiset mennessä Tuoville. Aloitamme lounaalla, Menierentaudin perinnöllisyyttä tutkinut Elina Hietikko kertoo tutkimukseen tuloksen. Asiaa kuulosta! Teatterilippuja voi varata. Ti klo Aleksinkulma, Väinö-sali. Sääntömääräinen syyskokous, teatterilippujen lunastus, La klo Oulun Kaupunginteatteri, esitys: Kätilö Ke klo Pikkujoulu yhdessä Kuulovammaisten kanssa, Tuiran kirkolla. Myllytie 5 Tukihenkilöt: Tuovi Kiviniemi, puh ja Nina Kallunki puh Kainuun Menierekerhon kerhoillat Kokoontumispaikkana on Karoliinan Kamari, Brahenkatu 14, Kajaani Ke klo kerhoilta Kerhon yhteyshenkilöt: Hannele Kähkönen, puh , s-posti Teija Karjalainen, puh ja Merja Junkkarinen puh , s-posti Tukihenkilöt: Hannele Kähkönen puh ja Merja Junkkarinen , sähköposti: Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Hyvä Pirkanmaan Meniere-yhdistyksen jäsen! Yhdistyksemme on rekisteröity virallisesti Jäsenmäärämme on tasaisesti kasvanut. Olemme yrittäneet järjestää monipuolista toimintaa. Kahden vuoden aikana on tullut kuvaan uusi ilmiö, joka lienee kaikilla Suomen yhdistyksillä. Kun on järjestetty esitelmiä ym. ohjelmaa yhdistysväkeä ei ole paikalla. Toimijoita yhdistykseen on vaikea saada. Olemme harkinneet yhdistyksemme jäsenistön siirtämistä suoraan Suomen Meniere-liittoon, ja yhdistyksen lopettamista. Olemme kuitenkin päättäneet jatkaa vielä ensi vuonna, koska yhdistyksemme on tehnyt Tays:n kanssa hyvää yhteistyötä uusien potilaiden hyväksi. Vetoankin nyt jäsenistöömme: toivoisin vilkkaampaa osallistumista, jotta saamme oman yhdistyksemme toiminnan jatkumaan. to klo Pikkujoulu Ruokaravintola Sevillassa, Itsenäisyydenk. 2. Pikkupaketti mukaan! Meniere-jumppa Kuulovammaisten koululla, Kaupinkatu 29, keskiviikkoisin klo Lisätietoja Tauno Ahonen puh Tervetuloa osallistumaan. Lisätietoja toiminnasta saat: Kirsti Salovaara, pj. Pirkko Alhola, siht. puh puh

19 Satakunnan Meniere-yhdistys ry Ke klo Porin teatterissa Hillitön hotelli ilmoittautumisiaka päättynyt Ti klo kuukausikerho Yhteisökeskus, Isolinnank. 16, mukana projektisihteeri Kirsti Salovaara. Ti klo syyskokous ja kuukausikerho Yhteisökeskuksessa, Isolinnankatu 16. Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Ti Saaran kodissa Helsingissä, osoitteessa Bulevardi 19 A 1, klo alkaen vertaistuki-ilta, jossa aiheena Menieren taudin kanssa pärjääminen työelämässä. Mukana Terhi Eskelinen ja Mikko Seeskorpi. Ti 6.11.Saaran kodissa klo tasapainojumppa, vetäjänä Jenni Hämäläinen. Jumpatessa voi tulla kuuma joten ota t-paita mukaan! Jumpan jälkeen juomme kahvit. La syysretki Tuusulan rantatien kulttuurimaisemiin. Lähtö klo Kiasman edestä, Charter Tuomi kuljettaa. Aamukahvit nautimme kahvila Tyynissä Järvenpäässä. Sitten lähdemme oppaan mukana entisajan tunnelmiin kiertoajelulla ja Halosenniemessä. Lounas ravintola Onnelassa ja lopuksi tutustuminen Lottamuseoon ja iltapäiväkahvit. Paluu Helsinkiin n. klo Tule retkelle ja ota ystäväsikin mukaan! Ilmoittautuminen mennessä Irmeli Tammiselle puh tai s-postilla (ilmoita mahdollisista ruokarajoituksista). Retken hinta on 35 yhdistyksen jäsenille ja 40 ei-jäsenille. Retki maksetaan viimeistään yhdistyksen tilille: OP / IBAN: FI , viitetiedoksi tuusula Äkillisissä maksupäivän jälkeen tapahtuvissa peruutuksissa yhdistys palauttaa osallistumismaksun niiltä osin, joista yhdistykselle ei aiheudu kuluja. Ti vertaistuki-ilta jouluisissa merkeissä Saaran kodissa klo alkaen. Tarjolla joulukahvit ja glögiä. Mukavaa syksyn jatkoa ja nähdään! Terveisin Aino, Hilkka, Irmeli ja Mikko Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Ti klo jäsenilta Yhdistyksemme jouluiset 21-vuotisjuhlat klo Happy Housessa, Ursininkatu 11, Turku Syysterveisin Carola Silvander, pj. Loimaan kerho Varsinais-Suomen Meniere-yhdistyksen paikallinen Loimaan kerho on aloittanut toimintansa keväällä Kokoonnumme mukavan jutustelun ja vertaistuen merkeissä Cafe Henriikassa, Seppälänkatu 5, Loimaa. Tervetuloa mukaan! Syyskauden ensimmäinen tapaaminen oli syyskuun lopulla. Yhdyshenkilö on Pirkko Kärhä, Niittytie 4 B 6, Loimaa, puh , soita ja kysy seuraavasta kerrasta! 19

20 Meniere-kurssit vuonna 2013 Kuuloliitto kuntouttaa, Valkea talo, Helsinki Sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville (Kela): 1. osa 2.osa Kelan kurssi nro Kelan kurssi nro Kelan kurssi nro Kelan kurssi nro Sopeutumisvalmennuskurssi eläkeläisille (RAY): Työelämäpainotteinen kurssi huonokuuloisille tai Menieren tautia sairastaville (Kela): 1. osa 2.osa Kelan kurssi nro Työelämässä olevien kurssit on tarkoitettu alle 67-vuotiaille henkilöille, joilla on todettu Menieren tauti t+ai Menieren taudille tyypillinen oireisto. Kuntoutuja voi olla työelämässä, työttömänä, opiskelemassa tai kuntoutustuella. Kurssille voi hakea yhdessä omaisen kanssa. Eläkeläisten kursseille voivat hakea työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja vanhuuseläkeikäiset henkilöt omaisineen. Työelämäpainotteinen kurssi on tarkoitettu vuotiaille henkilöille, joilla huonokuuloisuus tai Menieren tauti vaikeuttaa työssä selviytymistä tai työelämään pääsemistä. Kurssi on sopeutumisvalmennusta täydentävää kuntoutusta eli hakijan toivotaan käyneen jo aiemmin sopeutumisvalmennuskurssin. Kustannukset Kurssi on osallistujille maksuton, rahoittajina Kela ja eläkeläisten kurssilla RAY. Kela korvaa matkakulut omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Kurssiajalta on mahdollista hakea Kelan kuntoutusrahaa, jos kurssille osallistuminen aiheuttaa ansionmenetystä. Hakeminen Hakuaika kursseille päättyy 12 viikkoa ennen kurssin alkua. Työelämässä olevien kursseilla hakemuksena käytetään Kelan kuntoutushakemuslomaketta Ku 102. Eläkeläisten kurssille haetaan Kuuloliitosta saatavalla omalla lomakkeella. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto B tai vastaava, jossa suositellaan kurssia. Hakemukset postitetaan osoitteella: Kuuloliitto ry / Aikuisten kurssitoiminta Ilkantie 4, HELSINKI Lisätietoja Aikuisten kurssitoiminnan johtaja Päivi Sammallahti-Laakkonen, puh. (09) , Kurssisihteeri Rebekka Jäntti, puh. (09) , Tarkemmat kurssiesitteet löytyvät Kuuloliiton nettisivuilta 20

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yhdistystiedote 7/2015

Yhdistystiedote 7/2015 Yhdistystiedote 7/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen haulla kiire. Ottakaa asia puheeksi hallituksessa! - Liittopäivät ilmoittautuminen lähestyy - Syksyn aikana runsaasti koulutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 21.6.2016 Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 Teema: Oppimisen apuvälineet, lukijärjestöjen vertais- ja neuvontatoiminta VARASLÄHTÖ VIIKKOON Kouvola 30.9. Apuvälinepäivä kunnan työntekijöille

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

OULUNLÄÄNIN LIHASTAUTIYHDISTYS RY

OULUNLÄÄNIN LIHASTAUTIYHDISTYS RY on valtakunnallisen Lihastautiliiton jäsenyhdistys. Yhdistyksessä on jäseniä n.170,yhdistys toimii Pohjois-Pohjanmaan - ja Kainuun maakunnassa. Kotipaikkana on Oulu. VERTAISTUKIRYHMÄ Vertaistukiryhmiin

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO

MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO Vertaistukityöryhmä: Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, dosentti, Vinaya Manchaiah, Fil tri. (Audiologia) MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO Mikä on Menieren tauti? Menieren taudilla tarkoitetaan

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku

Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku 16.11.2015 1(5) YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen 3

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) ,

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) , JÄSENKIRJE 1/2017 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5, 26100 Rauma puh. (02) 821 1065, www.friskituult.fi, friski@friskituult.fi Sisällys Sääntömääräinen Kevätkokous... 2 Kirpputori matka Poriin

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen

Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen yrjo.maattanen@phnet.fi helpottamiseksi puh. 050 413 0820 4.11.2009 1. Yleistä SuLVInet on SuLVI:n aloitteesta avattu sivusto LVI-alan kehittäjäfoorumiksi.

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen UUTISKIRJE lokakuu 2016 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi. D 52 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintöosasto Helsinki 27. 2.1981 Yleiskirje n:o 195 Asia: Hevosen näivetystauti Sen lisäksi mitä eläintautilaissa (55/80) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla

ROCKTAIL NEWS. sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla 3/2015 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

HUOLTAJAN OHJE TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN HUOLTAJAKSI ILMOITTAUTUMINEN REKISTERÖITYMINEN

HUOLTAJAN OHJE TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN HUOLTAJAKSI ILMOITTAUTUMINEN REKISTERÖITYMINEN 3.2.2016 vj Oikeudet: huoltaja HUOLTAJAN OHJE Tämä ohje on tarkoitettu partiolaisen huoltajalle. Ohjeesta selviää kuinka huoltaja voi toimia huollettavansa partiojäsenyyteen liittyvissä asioissa. Huoltajalla,

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuulo ja ikääntyminen

Kuulo ja ikääntyminen Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Omaistukitoiminta keväällä 2016

Omaistukitoiminta keväällä 2016 Omaistukitoiminta keväällä 2016 Kevään aikana on mahdollisuus osallistua keskusteluryhmiin, teematapaamisiin jne. Toivotamme yhdessä eri toimijoiden kanssa teidät sydämellisesti tervetulleiksi ja toivomme,

Lisätiedot

TYYn avustukset järjestöille

TYYn avustukset järjestöille TYYn avustukset järjestöille 23.03.2016 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen ja julkaisujen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä. SUOMESSA syödään yhdessä harvemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Kuitenkin 85 % suomalaisista toivoo, että yhdessä syömisen kulttuuri kukoistaisi Suomessa. Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Näkövammaistyö Syksy 2015 Kesä

Näkövammaistyö Syksy 2015 Kesä Näkövammaistyö Syksy 2015 Kesä 2016 1 Tervetuloa mukaan! Espoon seurakunnat järjestävät näkövammaisille monenlaisia kohtaamisen paikkoja. Tästä esitteestä löydät kaikki tiedot näkövammaisten syksyn 2015

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille LASTEN NÄYTTEENOTTO Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille Sisältö: Tervetuloa laboratorioon Mitä veri on? Verinäytteenotto Verinäytteenotto sormenpäästä Taikalaastari Sydänfilmi eli EKG 2.painos 2015 Alkuperäinen

Lisätiedot

Syyskuu Velkuan Kummelissa tiistaisin NAANTALIN SEURAKUNTA LÄÄKÄRIN VASTAANOTTOPÄIVÄT NAANTALIN 4H-YHDISTYS

Syyskuu Velkuan Kummelissa tiistaisin NAANTALIN SEURAKUNTA LÄÄKÄRIN VASTAANOTTOPÄIVÄT NAANTALIN 4H-YHDISTYS Syyskuu 2016 NAANTALIN SEURAKUNTA Syksyn toimintaa Velkualla Messu kirkossa su 11.9. klo 16.30. Risto Räty ja Tiina Lustig Kummelissa: Ehtoollishartaus ke 14.9. ja 12.10. klo 17. Marja Saantola ja Reini

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot