Porin kaupungin henkilöstölehti 4/2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin henkilöstölehti 4/2002"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 4/2002 Työstä stressiä s. 3 Porilaisen ruoankäyttötottumukset s. 4 Pori siirtyi dna:lle s. 8-9 Taideopintoihin vauhtia s. 16 Perinteistä Porin Päivää vietetiin monin tapahtumin

2 2 Karhun Tapahtuma Kalenteri Johannesburg ja Pori La Su SULASOL SOI YHTEISKONSERTTI, Porin lyseon juhlasali klo HEIKIN HÖLKKÄ, lähtö maauimalasta klo 11 (retkisarja klo 10) Kuntien ympäristöhallinto Suomessa on verrattain nuori hallinnonala. Vasta ja 1970-lukujen taitteessa kunnallinen ympäristöhallinto alkoi muotoutua ja silloinkin vapaaehtoisen toiminnan pohjalta. Melko yleisesti alan edelläkävijöinä pidetään Porin lisäksi Jyväskylän ja Lahden kaupunkeja. Vuonna 1980 valmistui sisäasiainministeriön asettaman toimikunnan väliraportti nimeltään Ympäristönsuojelun kunnallishallinto. Toimikunta katsoi, että ympäristönsuojelun hallinnon järjestäminen kunnissa kohtasi tuona ajankohtana lukuisia ongelmia. Lainsäädäntö oli vajavaista, lupajärjestelmä hajanainen ja ympäristönsuojelun arvostus maassamme vähäistä. Sitä kuvaa melko yleisesti viljelty lausahdus, jonka mukaan ympäristöhallinnon tulisi aktiivisemmin olla mukana kuntasuunnittelussa, kunhan se vaan ei häiritse muiden puuhastelua! 1990-luku on ympäristökysymysten kannalta ollut suotuisaa ja edistyksellistä aikaa. Gro Harlem Brundtlandin puheenjohdolla toimineen Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportti julkistettiin vuonna 1987 ja saatettiin YK:n käsittelyyn. Raportti siivitti laajan julkisen keskustelun, minkä myötä hyvän ympäristön arvostus kohosi merkittävästi. Toinen tärkeä sysäys oli Rio de Janeirossa pidetty YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi. Sen yksi tulos oli paikallisagenda 21, joka tähtää ympäristöä kunnioittavan lähestymistavan ottamiseen paikallisyhteisön toimintatavaksi jokaisella mantereella. Pori nousi uudelleen edelläkävijän asemaan vuonna 1993, kun se tiettävästi ensimmäisenä otti KV:n vahvistamaan toimintaajatukseen kestävän kehityksen periaatteen. Samanaikaisesti käytiin arvokeskustelu kaupungin palvelutuotannosta. Lopputulos oli, että kaikkein tärkeimmäksi palveluksi nousi vesi eli kysymys, joka oli päällimmäisenä esillä myös Johannesburgin jättimäisessä kokouksessa. Eikä ilman perustetta, sillä peräti kahta kolmasosaa maailman väestöstä uhkaa vesipula. Olen tarkoituksella tehnyt pelkistetyn suoraviivaisen kytkennän Johannesburgin kokouksen ja Porin kesken. Porissa ei Kaikenmoista johtamista Semmoista se on kun korkeapaine yllättää ja jämähtää paikoilleen kesäaikana. Porissa koettiin kesän lämpöennätys + 30 C. Elettiin lapsuuden kesä. Ei siinä paljon ultraviolettisäteilyn vaaroja mietitty. Paita pois ja veteen. Viimeisin uintireissu Yyteriin yhdeksäs yhdeksättä. Sillä lailla. Kesän ainoat sateet sattuivat jazz-viikonloppuun ja sitä seuranneeseen viikkoon kun maalari tuli ja kämpän väri vaihtui savupiipusta sokkeliin. Siitäkin selvittiin. Työsyksyyn siirtyminen tapahtui kuin hidastetussa Filmissä. Kaikki nauttivat syyskesän lämmöstä. ongelmana ole vesipula vaan sen häiriötön ja turvallinen jakelu. Jokaisen päättäjän tiedossa on, että vesi- ja viemäriverkostomme on vuosien myötä päässyt sellaiseen kuntoon, että mittavan ja pitkälle tulevaisuuteen jatkuvan peruskorjausohjelman rahoittamiseen ensimmäiset määrärahat kaikesta niukkuudesta huolimatta on osoitettava jo ensi vuonna. Kun huippukokouksen työlistalla veden lisäksi olivat mm. terveys, energia, luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos ja hyvä hallintotapa, ovat Porin oman kokousedustajan, ympäristöjohtaja Matti Lankiniemen Johannesburgista tuomat kokousterveiset sellaisia, joihin koko hallinnon on syytä huolella perehtyä. Kylmät tuulet alkoivat puhaltaa samalla kun tiedottajan tehtävät Furkalta kaapanneen Harri Aallon salaiset tietolähteet kertoivat odotettavissa olevista rajuista ja syvälle hallinnon rakenteisiin tunkeutuvista uudistuksista kaupungin hallinnossa isä Sinisalmen jälkeen. Martti Sinisalmi Kaupunginjohtaja Että semmoista. Mikään ei ole muuttunut. SK tietää ennen kuin kaupungin virkamiesjohto mitä tuleman pitää. Vanhat johtamisopit jylläävät yhä. Hajoita ja hallitse. Pidetään me vaan seminaareja ja pohditaan tiedonkulun ongelmia. Puhutaan avoimuudesta ja luottamuksesta. Muistetaan kuitenkin, ettei sekoiteta sitä vallan käyttöön. Poliittinen kulttuuri on asia erikseen. Muistuu mieleen vanha juttu. Olimme RKL:n kanssa reissulla Saksassa ja tulossa Finjetillä Itämeren yli kotiin. Laivalle tuli tieto, että Poriin tulee neljäs kaupunginjohtaja. Olisitte nähneet Ymmi Säteri vainaan ilmeen. Elämä kuitenkin jatkui. Henkilöstöjaosto sai uuden puheenjohtajan kun Eija Hakala valittiin edesmenneen Arja Träskelinin tilalle. Arjan kausi jäi lyhyeksi ja muistuttaa meitä elämän arvaamattomuudesta. Henkilöstölakimies Minna Kuohukoski puolestaan jäi kotiin odottamaan iloista perhetapahtumaa. Sijaisena opettelee Anne Vaarno. Hyvää syksyä! Arto Vitikka Henkilöstöjohtaja To Pe 18.- La La La La 26.- Su Pe 1.- Pe La Ke Ma 11.- Ti Ti To To PORI SINFONIETTAN KONSERTTI; Paganinia Promenadikeskus klo 19 VALTAKUNNALLISET KÄTILÖPÄIVÄT Promenadikeskus KONSERTTI; NOVOSPASSKIN LUOSTARIN MIESKUORO Keski-Porin kirkko klo 18 SOTILASKOTILIITON LIITTOKOKOUS, Porin Mies-Laulun talo ASU VIIHTYISÄMMIN MESSUT JA SATAMUKSU PERHEMESSUT Porin Tennishalli PORIN OOPPERA; Wolfgang Amadeus Mozart: TAIKAHUILU, kaksinäytöksinen ooppera, 8 esitystä Promenadikeskus JOUTSENRETKI PREIVIIKINLAHDELLE, ennakkoilmoittautuminen alkaen, puh PORI SINFONIETTAN KONSERTTI; Malstenin mukana Promenadikeskus klo 19 POHJOISEN ULOTTUVUUDEN KANSAINVÄLINEN FOORUMI International Northern Dimension Forum, teknologiakeskus Pripoli KONSERTTI; Pikkujouluillan kruunaajaksi - Anneli Sari kansainvälinen revyy nyt Suomessa, Promenadikeskus klo 19 HYVINVOINTIPALVELUT KUNNASSA 2002, Promenadikeskus KOKO PERHEEN TAIKASHOW JOKERI POKERI BOX Porin suomalainen yhteislyseo klo Pe 22.- ADVENTTITORI, järj. Promenadi-Pori ry. La kävelykatu pe klo 9-20 ja la klo 9-18 puh Su Ti 26.- Ke To JOULUPORIN AVAUS, järj. Promenadi-Pori ry. Kävelykatu klo 11 alkaen puh SIJOITUSMESSUT, järj. Satakunnan Messut Oy Promenadikeskus puh PORIN MIES-LAULUN ISÄNMAALLINEN KIRKKOKONSERTTI Keski-Porin kirkko klo 19 PORI

3 Karhun 3 Työstä stressiä! Lokakuun viimeisellä viikolla vietetään taas Euroopan työterveys- ja turvallisuusviikkoa. Aikaisempien vuosien tee muassa työperäisten tuki- ja liikuntaelinoireiden ehkäisy ja työtapaturmien torjunta. Tänä vuonna on siirrytty henkiselle alueelle keskittyen työperäiseen stressiin. Työperäisen stressin merkitystä ei tule vähätellä, sillä tutkimusten mukaan se on selkäsairauksien jälkeen toiseksi yleisin työperäinen ongelma Euroopan unionin maissa esiintyen jopa 28:lla prosentilla EU:n alueen työntekijöistä. moja ovat olleet muun,, Stressi on yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksen tulos, tapahtumasarja, joka syntyy koettujen vaatimusten ja selviytymiskeinojen välisestä epäsuhdasta. - myönteinen vaatimusten ja selviytymiskeinojen välinen tapahtumasarja johtaa tyytyväisyyteen, hallinnantunteeseen, hyvinvoinnin vahvistumiseen sekä lopulta ammattitaidon ja jopa persoonallisuuden kehittymiseen - kielteinen tapahtumasarja sen sijaan merkitsee stressin kokemuksia, rasittumista, itsetunnon laskua, ammattitaidon kaventumista, elämäntapojen huononemista ja sairausriskien kasvua Työyhteisöissä pitkään jatkuneet ratkaisemattomat ongelmat saattavat näkyä koko työyhteisön kuormittumisena ja toimintakyvyn heikkenemisenä. TYÖN STRESSIÄ AIHEUTTAVAT OMINAISUUDET KATEGORIA Työyhteisö Organisaatiokulttuuri ja organisaation toiminta Rooli organisaatiossa Urakehitys Päätösvalta/hallinta Henkilösuhteet työssä Kodin ja työn suhde Työn sisältö Työympäristö ja työvälineet Tehtävien suunnittelu Työtaakka / työtahti Työn aikataulu HAITALLISET OLOSUHTEET Niukka vuorovaikutus, ongelmien ratkaisuun ja henkilökohtaiseen kehitykseen kohdistuva vähäinen tuki, organisaation tavoitteiden määrittelyn puute. Roolin epäselvyys ja ristiriitaisuus, vastuu ihmisistä. Urakehityksen pysähtyminen, liian vähäinen tai liiallinen yleneminen/uralla eteneminen, huono palkka, työn epävarmuus, työn huono sosiaalinen arvostus. Vähäinen mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, työn hallinnan puute (hallinta, erityisesti osallistumisen muodossa, on myös työhön ja laajemmin organisaatioon liittyvä asia). Sosiaalinen tai fyysinen eristäminen, huonot suhteet esimiehiin, henkilöristiriidat, sosiaalisen tuen puute. Työn ja kodin vaatimusten välinen ristiriita, vähäinen tuki kotona, kahden uran ongelmat. Ongelmat, jotka liittyvät työvälineiden ja tilojen luotettavuuteen, saatavuuteen, sopivuuteen, huoltoon ja korjaukseen. Vaihtelun puute tai lyhyet työvaiheet, ositettu tai epämielekäs työ, kykyjä vastaamaton työ, suuri epävarmuus. Liikaa tai liian vähän työtä, työtahdin hallinnan puute, liiallinen kiire. Vuorotyö, joustamattomat työaikataulut, työajan ennalta arvaamattomuus, pitkät työpäivät tai sosiaalisesti huonosti sopiva työaika. Stressin tunnistaminen on sen hallinnan ja ehkäisypyrkimysten lähtökohta Työturvallisuuslain 9 3 mom mukaan on työnantajalla oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Tämän työsuojelun toimintaohjelman perusta on työssä esiintyvien riskien arviointi. Riskinarviointi on mielletty tapaturmavaarojen, erilaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten altisteiden määrittämisen työkaluksi, mutta se on toimiva väline myös työn stressiä synnyttävien tekijöiden arvioinnissa. Työperäisen stressin kohdalla riskin arviointi tarkoittaa sitä, että työyhteisössä selvitetään siellä esiintyvät psyykkistä kuormitusta tuottavat vaaratekijät ja arvioidaan niiden aiheuttaman haitallisen tapahtuman todennäköisyys ja suuruus = riski. Apuvälineenä voi käyttää tapaturmavaarojen riskinarvioinnissa harjoiteltua menetelmää ja esimerkiksi oheisessa taulukossa esitettyjä työyhteisössä esiintyviä haitallisia olosuhteita. Todettujen riskien poistamiseksi tai niiden haitallisten vaikutusten vähentämiseksi laaditaan työsuojelun toimintaohjelmaan sisällytettävä toimenpideohjelma, jonka toteutumista seurataan. Jo se, että työperäisen stressin kokemisesta ja sitä aiheuttavista tekijöistä keskustellaan työyhteisöissä, on hyvä alku työhyvinvoinnin lisäämiselle. Työterveyshuollolla ja työsuojelulla on runsaasti asiantuntemusta ja työkaluja auttaa työyhteisöjä käynnistämään työskentelyä henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Myös työnohjauksen menetelmin on mahdollisuus päästä lähemmäs hyvää työyhteisöä. Lisätietoa asiasta saat Euroopan työterveys- ja turvallisuusviikon sivuilta osoitteesta ja Suomen sivuilta osoitteesta otsikon - Hyvät käytännöt - alta. Ulla Roininen Työsuojelupäällikkö

4 4 Karhun Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys Porissa 2001.Osat 2-3. Porilaisen ruoankäyttötottumukset Rasvan käyttötottumuksissa korjaamista Hieman yli puolet porilaisista käyttää kasvimargariinia leivällä. Luku on alhainen, sillä vastoin yleistä oletusta kasvimargariinin kohtuullinen käyttö leivällä on hyvä asia. Pehmeän rasvan (kasviöljy ja margariini) ja kuidun käytöllä kohonneita kolesteroliarvoja saadaan pienenemään. Kasvirasvoista saadaan myös elimistölle välttämättömiä rasvahappoja ja rasvaliukoisia vitamiineja. Jos leivälleen ei halua levittää margariinia, tulee tällöin käyttää ruokaöljyä päivittäin noin 2-3 rkl. Ruokaöljyn käyttö ei useinkaan onnistu helposti, sillä ruoanvalmistusmenetelmät ovat nykyisin keveitä, eikä öljyä tule paljoakaan käytettyä. Kyselyn tuloksista käykin ilmi, että vain 37 % miehistä ja naisista 41 % käytti ruoanvalmistuksessa kasviöljyä. Porilaisten kasviöljyn käyttö ruoanlaitossa oli muuta maata vähäisempää. Tulee kuitenkin muistaa, että kasviöljy on 100 %:nen rasva ja se runsaasti käytettynä lihottaa. Ruokavaliossa veren kolesterolipitoisuutta suurentavat varsinkin kova rasva ja runsas rasvan määrä. Voi- kasviöljyseokset sisältävät nimensä mukaisesti voita, joka puolestaan taas sisältää kovaa rasvaa 54 %, joten näin ollen kasvimargariini (kovaa rasvaa 14-20%) on leivän päälle suositeltavampi vaihtoehto. Voi-kasviöljyseoksia Porissa käytettiin muuta maata enemmän, Porissa voi-kasviöljyseoksia käytti noin 28 %, kun taas muualla maassa käyttö oli 18%. Ruokavaliosta kovia ras- Porin aikuisväestön terveyskäyttäytymistä koskeva tutkimus toteutettiin postikyselynä vuonna Kyselyssä käytettiin lyhennettyä versiota valtakunnallisesta aikuisväestön terveyskäyttäytymiskyselystä. Kyselyä varten poimittiin väestörekisteristä 2000 hengen otos vuotiaista porilaisista. Seuraavassa kirjoituksessa on käsitelty porilaisten ruoankäyttötottumuksia perustuen em. tutkimukseen. voja saadaan levitteiden lisäksi etupäässä rasvaisesta maidosta ja maitovalmisteista (eli juustot, rasvaa sisältävät viilit, jogurtit, piimät, jäätelöt, kermat) sekä lihasta. Rasvatonta tai ykkösmaitoa ilmoitti juovansa porilaisista hieman alle puolet. Miehillä rasvattoman maidon käyttö oli koko maata yleisempää. Porilaisten ongelmana ylipaino Ylipainoisten osuus oli miesten osalta 65 % ja naisten % (vaihdellen ikärajauksen mukaan). Porissa ylipainoisuus on koko maata suurempi ongelma. Ylipainoisuus oli miehillä yleisintä Pohjois-Porissa (71 %) ja naisilla erottui Keski-Porin vähäinen ylipaino (43 %). Miehet eivät sen sijaan kokeneet itseään ylipainoiseksi, sillä vain 40% heistä ilmoitti olevansa ylipainoisia, naiset onnistuivat ylipainonsa arvioinnissa miehiä paremmin. Ohessa painoindeksin laskukaava. Suolan käyttö nostaa verenpainetta Mineraalisuolaa käytettiin muuta maata vähäisemmin. Porissa miehistä 20 ja naisista 28 prosenttia käytti mineraalisuolaa. Keski- Porissa naiset käyttivät yleisimmin mineraalisuolaa. Yleisistä luuloista huolimatta mineraalisuolan lisääminen ruokaan ei kuitenkaan ole terveellistä, mutta sen käyttö tavallisen suolan sijaan on kuitenkin suositeltavaa, sillä mineraalisuola sisältää vähintään puolet vähemmän haitallista natriumia kuin tavanomainen suola. Merisuola sisältää natriumia yhtä paljon kuin tavallinenkin suola. Ruokasuolan sisältämä natrium on kohonneen verenpaineen ensisijainen syy ja mineraalisuolaa käyttämällä saa natriumin saantiaan vähennettyä. Rasvan ja suolan käyttöä vähentämään, rasvan laatua muuttamaan ja laihduttamaan oli kehotettu prosenttia vastanneista, kun taas koko maassa ruokatottumuksia oli terveyssyistä kehotettu muuttamaan 30%:a. Kasvisten käytössä naisillakin parannettavaa Miehistä tuoreita vihanneksia ja juureksia käytti päivittäin 24 % ja naisista % (vaihdellen ikärajauksen mukaan), porilaiset miehet olivat koko maan keskiarvossa, mutta naiset olivat sen alle. Vihannesten käyttö oli miehillä yleisintä Länsi- ja Keski-Porissa. Hedelmiä ja marjoja käytti päivittäin lähes kolmannes naisista ja miehistä vain 16 %. Tämä oli muuta maata alhaisempaa. Kotimaiset kasvikset ry:llä on tällä hetkellä kampanja, jolla pyritään lisäämään kasvisten käyttöä 500 grammaan päivässä. Se saattaa kuulostaa paljolta, mutta tämän määrän saa koostettua, kun syö jokaisen ruokailun yhteydessä kasviksia. Ruokailukertoja suositellaan olevan päivittäin noin viisi (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala). Kasvisannoksensa voi koostaa esimerkiksi seuraavasti: perunoita 2-5 kpl päivässä, lisäksi yksi hedelmä, salaattia ja keitettyjä kasviksia molempia yksi annos ruokailun yhteydessä. Terveyskäyttäytymiskyselyn mukaan porilaisilla tähän on vielä matkaa. lisi myös lisätä. Mineraalisuolan käyttöä tulisi suosia muiden suolalaatujen asemasta. Oleellista on suolan ja runsassuolaisten tuotteiden käytön välttäminen. Sen sijaan vähäsuolaisia valintoja tulisi suosia. Painoindeksin laskukaava paino Painoindeksi= pituus x pituus(m) Eli paino jaettuna pituuden neliöllä, kun pituus ilmaistaan metreinä. Esimerkiksi 170 cm pitkä ja 70 kiloinen 70 kg/1,7x1,7=24 Normaalipaino on painoindeksi 18,5-24 Lievä ylipaino Merkittävä ylipaino Korjattavaa löytyy Vaikea ylipaino Yhteenvetona voidaan todeta, Sairaalloinen ylipaino yli 40 että porilaisilla on ruokavaliossaan parannettavaa. Tutkimuksessa löytyi monia kohtia, joiden osalta tulisi päästä ainakin muun Lähde: maan tasolle. Ylipainoisuus on Olli Nummela, Satu Helakorpi Porissa muuta maata suurempi ongelma. Naiset ovat tiedostaneet ja Antti Uutela. ylipaino-ongelmansa, mutta painoindeksin vastaisesti miehet sen Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen sijaan eivät koe itseään ylipainoisiksi yhtä usein. Kevyiden leipä- ja terveys Porissa Kansanterveyslaitos. Helsinki rasvojen ja kasviöljyn käyttöä tulisi lisätä. Tuoreiden vihannesten ja juuresten sekä hedelmien ja Soile Ruottinen marjojen päivittäistä käyttöä tu- Ravitsemusterapeutti, THM Liikunta ja kuntoutus Työmatkaliikunnasta on muodostunut monelle tapa hoitaa kuntoaan. Kävely ja pyöräily ovat vakiinnuttaneet paikkansa jopa talvikautena. Porissa kyselyyn vastanneista miehistä joka kolmas ei ollut työssä tai hänen työnsä oli kotona. Miehet kulkivat naisia yleisimmin työmatkat moottoriajoneuvolla. Miehistä 37 prosenttia ajoi työmatkan autolla tai muulla moottoriajoneuvolla, mutta naisista vain 23 %. Neljännes miehistä käytti aikaa työmatkoihin alle puoli tuntia, mutta 6,4 prosenttia miehistä käytti matkoihin aikaa enemmän kuin puoli tuntia. Naisista 30 % ei käynyt töissä tai heidän työnsä oli kotona. Työssä käyvät naiset käyttivät työmatkoihin aikaa selvästi enemmän kuin miehet. Työmatkat tehtiin miehiä useammin jalan tai pyöräillen. Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen Vapaa-ajan liikuntaa harrasti porilaisista miehistä 55 ja naisista 58 prosenttia, kun mittarina käytettiin kaksi kertaa viikossa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Koko maan vastaava luku oli miehillä 60 ja naisilla 64, joten liikuntaharrastuksen lisäys olisi monille paikallaan. On hyvä muistaa, että merkittävä terveyshyöty saavutetaan vasta, kun liikunta kuuluu useimpiin päiviin viikossa. Nuorimmassa ikäryhmässä miehet harrastivat aktiivisemmin liikuntaa kuin vastaavan ikäiset naiset. Naisilla liikunnan harrastaminen lisääntyi iän karttuessa. Liikuntaa harrasti neljä kertaa viikossa tai useammin porilaismiehistä 24 ja naisista 26 prosenttia. Yli 65 vuotiaista niin miehistä kuin naisistakin lähes 28 % harrasti päivittäin liikuntaa. Sai- Taulukko: Miesten ja naisten vapaa-ajan liikunnan harrastaminen sekä kuntoutuksessa olleet (%) Lähde: Aikuisten terveyskäyttäytyminen ja terveys Porissa 2001, Olli Nummela, Satu Helakorpi, Antti Uutela Kansanterveyslaitos rauden tai vamman vuoksi ei voinut liikuntaa harrastaa vuotiaista miehistä 13 ja naisista vajaa 4 prosenttia. Työn rasittavuus ja kuntoutus Työnsä kokee ruumiillisesti rasittavaksi miehistä joka kymmenes ja naisista 6 prosenttia. Istumatyötä teki miehistä 49 ja naisista 53 prosenttia. Joka viides miehistä ja naisista joutuu työssään kävelemään paljon. Vastaava määrä ilmoitti myös joutuvansa työssään sekä kävelemään että nostelemaan paljon. Kuntoutuksessa viimeisen viiden vuoden aikana oli käynyt 12 % vastaajista. Viimeisen vuoden aikana kuntoutuksessa olleita löytyi vastaajista 5,5 %. Itseään piti kuntoutuksen tarpeessa 38 % vastaajista. Kuntoutuksen tarve lisääntyy keski-iässä selkeästi ja naiset kokivat olevansa kuntoutuksen tarpeessa miehiä useammin. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Terveysvirasto

5 Karhun 5 Uusi, rahanarvoinen henkilöstöetu sinulle. Hyödynnä henkilöstöetusi! Porin kaupunki on neuvotellut Henki-Sammon kanssa henkilöstölleen uuden, rahanarvoisen henkilöstöedun. Etu on liitetty yksilölliseen, vapaaehtoiseen Sampo Eläkevakuutukseen. Käytä hyväksesi henkilöstöetusi: 170 euron bonus eläkevakuutukseen saakka. 1 3 % lisäbonus vuosittain maksetuille vakuutussäästöille. Etu koskee jatkuvassa työsuhteessa olevaa henkilöstöä. Soita heti ja varaa aikaa henkilökohtaiseen tapaamiseen allamainituilta Sammon asiantuntijoilta! Asiantuntijamme palveluksessasi: Anne Lukkari Marja-Leena Liljeroos Mervi Grönlund puh puh puh

6 6 Karhun Länsi-Suomen alueelliset sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät järjestettiin Raumalla. Päivien nimenä oli SAMAS PAATIS FRISKIS MYÄTTÄSES ja tavoitteena oli löytää ratkaisuja lapsiperheiden voimavarojen vahvistaminen. Ensimmäisen päivän aiheina olivat Yhteiskunnan muutos ja hyvinvoinnin turvaaminen sekä Paikallista ja alueellista hyvinvointipolitiikkaa tekemässä.toisen päivän teemana oli Lapsiperheiden tulevaisuus ja uudet ratkaisut. Ohessa on kaksi esimerkkiä päivien annista. ratkaisut,? Eriytyvätkö hyvinvointipolitiikan murtuuko hyvinvointimme perusta? Hyvinvoinnin eriytyminen Suomessa on ristiriidassa sosiaalisten oikeuksien kanssa. On tärkeää saada asiakkaan ääni mukaan ratkaisujen hakemiseen, sanoi toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta. Hyvinvoinnin kehitys on eriytynyt edelleen.vaikka kansalaisten kokonaishyvinvointi on parantunut, osa ihmisistä uhkaa jäädä pysyvästi sen ulkopuolelle. Hyvinvoinnin puutteet kasautuvat muutamille väestöryhmille. Erityisen vaikea on niiden kansalaisten tilanne, joiden työelämäkytkös on katkennut. Heitä ovat pitkäaikaistyöttömät, työhön sijoittumattomat nuoret sekä ikääntyvät, vanhan ammatillisen valmiuden omaavat. Pitkäkestoinen työelämän ulkopuolella olo merkitsee sosiaalisia ongelmia, toimeentulovaikeuksia ja laajenevaa köyhyyttä. Syrjäytyviä väestöryhmiä ovat myös pitkäaikaissairaat, asunnottomat, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset. Investointi ihmiseen kannattaa Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä kiinnitti huomiota hyvinvointiin kohdistuvasta hiipivästä vaikuttamisesta. Meidän tulee puolustaa yleisiä palveluja ja tukijärjestelmää tulee edelleen vahvistaa, hän sanoi. Syrjäytymiskehityksen pysäyttäminen ja ihmisarvoisen elämisen mahdollisuuksien takaaminen edellyttää yhteisöllisten arvojen nostamista taloudellisten arvojen rinnalle. Kyse on laajasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, johon tulisi viipy- mättä puuttua valtakunnallisesti nykyistä voimallisemmin. Investointi ihmiseen kannattaa, yhteiskunta kuuluu kaikille. Poliittiset arvot koventuneet Alueellinen polarisaatio heijastuu voimakkaasti kuntien taloudellisiin toimintaedellytyksiin ja kykyyn turvata kaikkia hyvinvointipalveluja. Näyttää siltä, että kunnissa harjoitetaan hyvinvointipolitiikkaa, jonka yhteisö- ja taloussidonnaisuus tiedostetaan vain osittain. Kunnilla on perustyypeiltään kahdenlaisia strategioita palvelujärjestelmän kehittämisessä. Tätä politiikka-aspektia jakaa suhtautuminen aktiivikansalaisuuteen. Esimerkiksi päihdehuollon ratkaisut eivät ole olleet riippuvaisia pelkästään kuntien taloudellisista edellytyksistä, vaan myös suuressa määrin poliittisesta tahdosta ja vallitsevista arvoista. Taloudellisesti hyvinvoivassa kunnassakaan huono-osaisten asemaa ei ole riittävästi kohennettu. Tältä osin poliittiset arvot ovat selkeästi koventuneet. Syrjäytymisen syyt yksilöllistetään, yksilön omaa vastuunottoa korostetaan ja sosiaalisen tuen muodot marginaalistetaan. Ratkaisujakin on löytynyt Kehitys osoittaa selkeästi, että kuntatasolla vallitsee varsin suuri epätietoisuus tai selkiytymättömyys hyvinvointipoliittisesta kehityksestä ja sen suunnasta. Valtio on vetäytynyt vastuusta ja kunnilla on eriytyvä kyky huolehtia palveluista. Vastuu ja resurssit ovat ristiriidassa. Kuka lopulta päättää? Osa kunnista on löytänyt ratkaisuja ja pystynyt suuntaamaan kehitystä. Osa kunnista on pikemminkin ajelehtinut kehityksen kuljettamana ilman tietoisia sosiaalipoliittisia ratkaisuja. Tietoisia ratkaisuja hakeneet kunnat ovat selvinneet paremmin ja kyenneet löytämään muutoksen edellyttämiä ratkaisuja. Yhteiskunnallisten arvojen kovenemisesta kertoo se, että on kuntia, joissa tehdyt ratkaisut ovat lisänneet väestöllistä eriytymistä. Universaaleihin ratkaisuihin pyrkineet kunnat ovat menestyneet erilaisin taloudellisin ja väestöllisin mittarein muita paremmin. Yhteistyötä ja verkostoitumista Noin puolet taantuvassa kehitysprosessissa olevista kunnista ilmaisee kykenevänsä vastaamaan palveluista tarvittaviin henkilöstöresurssien tarpeeseen huonosti. Lähes saman verran kuntia ilmaisee, etteivät ne kykene kunnolla vastaamaan sosiaalipalvelujen turvaamisesta. Kyse on myös osaamisen varmistamisesta. Sosiaalipalveluiden turvaaminen riippuu myös paikallisten toimijoiden kyvystä ja mahdollisuudesta harjoittaa yhteistyötä. Kyse on sekä poliittisesta halusta ja viranomaisten kyvystä että olemassa olevista edellytyksistä tehdä yhteistyötä. Ilman yhteistyön ja verkostoitumisen rakenteita sosiaalipalveluiden ylläpito vaarantuu. Sosiaalialan henkilöstö on monissa kunnissa riittämätön ja joutuu kantamaan asiakastilanteissa kohtuuttoman kuormituksen asioista, jotka eivät ole ratkaistavissa yksittäisissä asiakastilanteissa. Murtuuko perusta ja lakisääteinen oikeus? Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollossa vallalla olleeseen strategiaan nähden vaikuttaa ristiriitaiselta se, että niin sosiaali- ja terveysministeriön uudessa organisaatioratkaisussa kuin kansallisessa terveydenhuollon projektissakin sosiaali- ja terveydenhuoltoa tarkastellaan erillisinä. Vaikka tavoitteena lienee kummankin osaamisalueen erityisyyden vahvistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon eriytymiskehityksen vahvistaminen on erittäin suuri riski. Erilaiset myönteiset yritykset paikallisella ja alueellisella tasolla ylittää sosiaali- ja terveydenhuollon rajoja ja kehittää uusia ratkaisuja voivat vesittyä. Sosiaali- ja terveyspalveluilla on vankka legitimiteetti (legitimiteetti = laillinen oikeus) kansalaisten keskuudessa. Perinteisesti terveydenhuollolla on ollut vankempi asema kuin sosiaalihuollolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarkastelusta erillään voi olla myös se seuraus, että sosiaalihuolto jää toisarvoiseen asemaan. Kansalaisten suhtautuminen voi muuttua ja legitimiteetti sosiaalihuollon osalta murtua. Sitä kautta siirtymä universaaleista palveluista vain huono-osaisten palveluihin eli residuaalisen sosiaalipolitiikan suuntaan voi tapahtua vaiheittain ja hiipuen. Samaa kehitystä voivat tukea omalta osaltaan myös EU:n suunnalta tulevat vaikutukset mm. erilaiset toimintaohjelmat ja avoimen koordinaation mallin tuomat hyvinvointijärjestelmien harmonisoitumispaineet. Kestäviä ratkaisuja haetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon tukijärjestelmät ovat olleet kestäviä. Kokonaan ne eivät ole voineet estää polarisoitumiskehitystä ja väestöstä syrjäytymistä ja köyhtymistä. Kuntien pienuus, resurssipulat ja erilaiset ratkaisut monimutkaistavat tilannetta. Vaikka lainsäädännöllinen pohja pääsääntöisesti on kansalaisten kannalta palveluita ja tukea turvaava, se ei käytännössä toteudu. Uusia, tulevaisuuden kestäviä ratkaisuja haettaessa on erittäin vaikeaa lähteä liikkeelle vain joistakin osista ja puolista palvelu- ja tukijärjestelmissä. Kilpailuttaminen, suoritekeskeisyys palveluita ostettaessa ja sektorikohtaiset pienet tulosalueet, joilla haetaan tehokkuutta ja taloudellisuutta, todellisuudessa pirstovat palvelukokonaisuuksia. Käytännössä ne merkitsevät kustannusten ja pulmien siirtämistä toiselle ja erityisesti sellaisten ihmisten kannettavaksi, jotka eivät osaa tai jaksa pitää puoliaan. Halvinta ratkaisua ei voi ottaa kriteeriksi heikompien ihmisryhmien palveluiden tuottamiseen. Kyse on palvelutarpeen ja palvelun välisestä oikeasta suhteesta ja laadusta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää tärkeänä, että universaalit palvelut sekä ihmisarvoisen elämän takaava sosiaaliturva turvaavat kansalaisia tulevaisuudessakin. Se edellyttää kansallisesti laajaa kokonaisnäkemistä ja linjauksia tulevaisuuden valintojen tueksi sekä niille vankan poliittisen sitoutumisen. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Terveysvirasto

7 Karhun 7 Aino Ritala-Koskinen YTT, erikoissuunnittelija, Pikassos Oy Luentotiivistelmä Perheen muutos ja pysyvyys Uusperheet eivät ole uusi ilmiö. Lasten näkökulma uusperheeseen on mielenkiintoinen, sanoi erikoissuunnittelija Aino Ritala- Koskinen. Onkin kysyttävä, kenen tuottamaa tietoa pidämme luotettavana. Yhteiskunnallinen huoli perheestä elää loputon ta aaltoliikettä. Yksi perheeseen kytkeytyvistä huolen aiheista on ollut kysymys perheen muutoksesta. Perheen muutos on ilmennyt ennen kaikkea ydinperhemallille perustuvien vanhempien ja heidän yhteisten Perhe pysyy lastensa muodostamien perheiden määrän suhteellisena vähenemisenä. Yhtäältä huoli perheestä on ollut huolta ydinperheideologian mukaisten perhearvojen katoamisesta ja perheen horjumisesta yhteiskunnan perusyksikkönä. Toisaalta huoli on kääntynyt muutoksen keskellä eläviin lapsiin. Miten lapset selviävät monimutkaisten perhejärjestelyjen keskellä ja miten heistä kasvaa tasapainoisia aikuisia vanhempiensa uusien ja vanhojen parisuhteiden ristiaallokossa? Uudenlaista perhekulttuuria Vanhemmat eroavat ja muodostavat uusia perheitä, uusperheitä. Edellisten liittojen lapset seuraavat jompaakumpaa vanhempaansa näiden uusissa perhejärjestelyissä. Näissä uusperheissä elävät lapset joutuvat rakentamaan aivan uudenlaista perhekulttuuria, josta aiemmilla sukupolvilla ei ole kokemusta. Vanhempiensa uusien kumppanien ja mahdollisten uusien sisarusten lisäksi lapset ylläpitävät vaihtelevin tavoin suhteitaan muualla asuvaan biologiseen vanhempaansa tavallisesti isäänsä. Kysymys lapsen perheestä ja perhesuhteista ei asetu yhden kodin seinien sisäpuolelle. Aikuisilla on usein vahvoja käsityksiä siitä, mikä tässä tilanteessa on lasten hyvä ja mihin lapset ensisijassa kuuluvat. Uusperheissä elävien lasten haastattelut osoittavat, että lapsille itselleen perhe ja läheissuhteet rakentuvat tilanteittain hyvin yksilöllisellä tavalla. Tämä yksilöllisyyden keskellä lasten ymmärrystä perheestään jäsentävät hyvin keskeisesti kysymykset suhteiden biologisuudesta, juridisesta luonteesta sekä suhteiden sosiaaliset ja psykologiset ulottuvuudet. Vaikkapa oikeaa vanhempaa voidaan uusperhetilanteessa määritellä miltä perustalta tahansa. Kyse on samoista perhesuhteiden ulottuvuuksista, jotka ydinperhemallin mukaisessa perheessä asettuvat päällekkäin ja nivoutuvat yhteen. Uusperheessä elävät lapset puolestaan käyttävät näitä perheen perusulottuvuuksia joustavasti ja vaihdellen omaa perhettään jäsentäessään. Keskeinen lasten haastatteluista välittyvä viesti on, että uusperhe hyvin harvoin on lapsen oma perhe. Lapsilta ei kuitenkaan perhe ole kadonnut minnekään, vaan lapsen läheiset suhteet, hyväksytyksi, huolehdituksi ja välitetyksi tulemisen tunteet rakentuvat hyvin keskeisesti perheen varaan. Perhe rakenteena muuttuu, mutta ideana ja kokemuksena silti vahvasti pysyy. Väliotsikot Ulla Eklund Kuva: Ulla Eklund Lisätietoja aiheesta saat Aino Ritala- Koskisen väitöskirjasta: Mikä on lapsen perhe? Tulkintoja lasten uusperhesuhteista. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 38 / Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto. Helsinki MYYNTI: stina.fagel@vaestoliito.fi. (puh )

8 8 Karhun SOITTOTAVAT JA -HINNAT xxxx tarkoittaa kaupungin lankapuhelimen alanumeroa nnnn tarkoittaa muita kuin kaupungin liittymien suunta- ja puhelinnumeroja Soitettaessa dna xxxx matkapuhelimesta Soittosuunta soittotapa puhelujen hinnat senttiä/min (paikallispuhelut senttiä/sykäys) dna-liittymä dna perusliittymä xxxx (kaupunki) 80 xxxx 7,57 7,57 muu kuin kaupungin dna-liittymä 044-nnn nnnn 8,16 9,20 muut matkapuhelinoperaattorit 040/050 nnn nnnn 11,65 15, xxxx (dna city, kaupunki) 86 xxxx 8,16 8, xxxx (kaupungin alanumero) 88 xxxx 7,57 7,57 muu kuin kaupungin lankapuhelin nn-nnn nnnn 8,16 9,20 tekstiviesti 5,70 5,70 kiinteä hinta euroa/kk hinta euroa/kk kuukausimaksu 3,25 1,31 Soitettaessa dna city 654 xxxx puhelimesta xxxx (kaupunki) 80 xxxx 13,65 muu kuin kaupungin dna-liittymä 044-nnn nnnn 13,65 muut matkapuhelinoperaattorit 040/050 nnn nnnn 17, xxxx (dna city, kaupunki) 86 xxxx 6,73 + 5,38 min xxxx (kaupungin alanumero) 88 xxxx 6,73 + 5,38 min. muu kuin kaupungin lankapuhelin nn-nnn nnnn 6,73 + 5,38 min. tekstiviesti 6,73 kiinteä hinta euroa/kk kuukausimaksu 3,45 Soitettaessa lankapuhelimesta 621 xxxx xxxx (kaupunki) 80 xxxx 8,90 muu kuin kaupungin dna-liittymä 044-nnn nnnn 9,60 muut matkapuhelinoperaattorit 040/050 nnn nnnn 20, xxxx (dna city, kaupunki) 86 xxxx 5,59/sykäys (370 sek.) xxxx (kaupungin alanumero) xxxx maksuton paikallispuhelu 02-alueelle nnn nnnn 5,59/sykäys (370 sek.) kaukopuhelu (02-alueen ulkopuolelle) nn-nnn nnnn 6,06 ulkomaanpuhelut nn-n-nnn nnnn 25,00-33,00 Puhelujen siirrot upungin hankintatoimisto Siirto omasta alanumerosta omaan siirtäjä maksaa matkapuhelimeen (dna ja dna city) siirretyn puhelun osuuden Siirto **1 Siirron palautus **2

9 Karhun 9 Pori siirtyi dna:lle Kaupunki vaihtaa matkapuhelinoperaattoria. Lokakuun 1. päivästäalkaen uusi operaattori on dna. Päätökseen liittyy myös nykyisten DCS-city puhelimien vaihto dna city-puhelimiksi. Sopimuskumppani molemmissa tapauksissa on Satakunnan Puhelin Oy. Päätös merkitsee sitä, että tästä lähtien kaupungin kaikki matkapuhelinliittymät ovat joko dna-gsm tai dna-city liittymiä. Dna-gsm liittymien numerointi perustuu kaupungin puhelinvaihteeseen ja niiden numerointi määrätyy alanumeron mukaan. Esimerkiksi, kun tiedottaja Tapio Furuholmin pöytäpuhelimen loppuosa on 1165, niin hänen dna-gsm numeronsa on Sama logiikka on kaikissa dna-gsm liittymissä. Dna-city liittymien numerointi noudattaa vastaavaa periaatetta sillä erotuksel- la, että numeron alkuosa on 654 ja sitten pöytäpuhelimen neljä viimeistä numeroa. Dna-city on osa lankaliikennettä eikä se tarvitse etuliitettä. Kaikissa matkapuhelinasioissa voit - ja oikeastaan pitääkin - asioida oman hallintokuntasi puhelinyhdyshenkilön ja puhelintiimin edustajien kanssa. Heidän yhteystietonsa ovat mm. kaupungin uudessa intranetissä, osoitteesta Kysymällä varmasti selviää, kuka on sinun hallintokuntasi yhdyshenkilö. Puhelintiimissä ovat Leila Ketola Pori Energiasta, Jukka Mäkilä sosiaalikeskuksesta, Pekka A Salminen teknisestä palvelukeskuksesta, Jorma Uusitalo Satakunnan Ammattikorkeakoulusta ja tämän jutun kirjoittajat. Muista aina ilmoittaa puhelinvaihteeseen (Anne-Mari Anttonen) kaikki puhelimen käyttöä koskevat muutokset. Vaihteen on mahdoton hoitaa tehtäväänsä, jos tiedot eivät ole heidän käytettävissään. Kaupunginhallituksen päätökseen perustuen puhelinkuluja seurataan tarkasti. Se on varsin ymmärrettävää. Miksi tuhlaisimme puhelimen käyttöön yhtään ylimääräistä euroa tai senttiä? Oheisessa kaaviossa on esitetty mitä soittaminen maksaa. Pistä se talteen ja valitse aina edullisin soittotapa. Antero Anttonen Kari Annala SOITTOTAVAT JA -HINNAT xxxx tarkoittaa kaupungin lankapuhelimen alanumeroa nnnn tarkoittaa muita kuin kaupungin liittymien suunta- ja puhelinnumeroja Soitettaessa dna xxxx matkapuhelimesta Soittosuunta soittotapa puhelujen hinnat senttiä/min (paikallispuhelut senttiä/sykäys) dna-liittymä dna perusliittymä xxxx (kaupunki) 80 xxxx 7,57 7,57 muu kuin kaupungin dna-liittymä 044-nnn nnnn 8,16 9,20 muut matkapuhelinoperaattorit 040/050 nnn nnnn 11,65 15, xxxx (dna city, kaupunki) 86 xxxx 8,16 8, xxxx (kaupungin alanumero) 88 xxxx 7,57 7,57 muu kuin kaupungin lankapuhelin nn-nnn nnnn 8,16 9,20 tekstiviesti 5,70 5,70 kiinteä hinta euroa/kk hinta euroa/kk kuukausimaksu 3,25 1,31 Soitettaessa dna city 654 xxxx puhelimesta xxxx (kaupunki) 80 xxxx 13,65 muu kuin kaupungin dna-liittymä 044-nnn nnnn 13,65 muut matkapuhelinoperaattorit 040/050 nnn nnnn 17, xxxx (dna city, kaupunki) 86 xxxx 6,73 + 5,38 min xxxx (kaupungin alanumero) 88 xxxx 6,73 + 5,38 min. muu kuin kaupungin lankapuhelin nn-nnn nnnn 6,73 + 5,38 min. tekstiviesti 6,73 kiinteä hinta euroa/kk kuukausimaksu 3,45 Soitettaessa lankapuhelimesta 621 xxxx xxxx (kaupunki) 80 xxxx 8,90 muu kuin kaupungin dna-liittymä 044-nnn nnnn 9,60 muut matkapuhelinoperaattorit 040/050 nnn nnnn 20, xxxx (dna city, kaupunki) 86 xxxx 5,59/sykäys (370 sek.) xxxx (kaupungin alanumero) xxxx maksuton paikallispuhelu 02-alueelle nnn nnnn 5,59/sykäys (370 sek.) kaukopuhelu (02-alueen ulkopuolelle) nn-nnn nnnn 6,06 ulkomaanpuhelut nn-n-nnn nnnn 25,00-33,00 Puhelujen siirrot Porin kaupungin hankintatoimisto Siirto omasta alanumerosta omaan siirtäjä maksaa matkapuhelimeen (dna ja dna city) siirretyn puhelun osuuden Siirto **1 Siirron palautus **2

10 10 Karhun Informaatikko Jussi Kärki on työskennellyt SAMK:n Voyagerprojektissa ja hän kertoo artikkelissaan uuden kansainvälisen kirjastojärjestelmän eduista. Suomessa on eniten Voyager-kirjastoja koko Euroopan alueella, mikä vaikuttaa myös järjestelmän kehittämiseen. SAMK:n kirjasto siirtyi uuteen Voyager-järjestelmään Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjaston kaikissa yksiköissä on nyt käytössä Voyagerkirjastojärjestelmä. Se on amerikkalaisen Endeavorin tuottama järjestelmä, joka on käytössä yli 800 kirjastossa ympäri maailmaa. Suomessa yliopistokirjastot ja niiden liitännäisinä myös muutamat ammattikorkeakoulukirjastot ottivat järjestelmän käyttöön vuonna Varsinaisesti ammattikorkeakoulujen siirtyminen Voyager-järjestelmään tapahtuu viidessä aallossa vuosina , pääosin opetusministeriön myöntämällä ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kautta organisoidulla projektilla, jonka kokonaiskustannukset ovat yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Satakunnan ammattikorkeakoulu siirtyi ensimmäisessä aallossa uuteen järjestelmään, muut olivat Hämeen, Tampereen, Jyväskylän ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut. Satakunnan ammattikorkeakoulussa Voyager-projekti alkoi syksyllä Jo tätä ennen yhdeksän yksikön kirjastojen tietokannat yhdistettiin yhdeksi tietokannaksi, jolle annettiin nimeksi Tyrni. Yhteisen tietokannan myötä myös kirjaston nide- ja lainanumeroissa otettiin käyttöön valtakunnalliseen käytäntöön perustuvat viivakoo- dit. Tyrnin ulkopuolelle jäi tekniikan ja liiketalouden Porin kirjasto, joka oli siirtynyt Voyageriin jo syksyllä 2001 osana Tampereen teknillisen korkeakoulun Tutcattietokantaa. Ammattikorkeakoulun Voyager-projektissa ovat olleet mukana Kaisa Paasio, Anneli Korhonen, Jussi Kärki ja Harri Salminen. Tämä ryhmä laati ensin suunnitelman tietokannan saattamiseksi konvertoitavaan muotoon, myös luettelointiohjeiden tekeminen oli ensimmäisiä tehtäviä. Konversion mahdollistamiseksi tehtiin tietokantaan runsaasti erilaista siivousta ja muokkausta, lisäksi piti huolehtia yksiköiden henkilökunnan ohjeistamisesta uusiin kansallisiin käytäntöihin. Tiedonhaku tehostuu, etäkäyttö helpottuu Voyagerin tiedonhaku on huomattavasti edeltäjäänsä kehittyneempää, joten kirjaston asiakkaille mahdollistuu entistä tehokkaampien tiedonhakujen tekeminen. Tämä johtuu pääosin Voyagerin indeksoinnin edistyneisyydestä, ts. hakuja voidaan kohdistaa monella tavalla ja moniin eri kenttiin. Kirjaston etäkäyttö myös helpottuu entisestään, kunhan tiedossa olevat uudet ominaisuudet, kuten omien hakujen tallentaminen ja hakuliittymän muokkaaminen henkilökohtaisiin tarpeisiin, toteutuvat. Voyagerin ansiosta voidaan myös yhdestä hakuliittymästä tarjota pääsy moniin eri tietokantoihin. Tällä hetkellä Tyrnin wwwliittymän kautta saadaan yhteys Voyageriin siirtyneiden ammattikorkeakoulujen kirjastotietokantoihin. Kirjaston henkilökunnan kannalta suurin edistysaskel entiseen verrattuna on luetteloinnin nopeutuminen ja helpottuminen, kun voidaan hyödyntää jo olemassa olevia tietoja muista Voyager-tietokannoista. Luetteloinnin tasoa voidaan näin nostaa ja sitä kautta myös asiakkaiden tekemät tiedonhaut onnistuvat entistä paremmin. Nyt käytössämme on myös ohjelma, jolla voidaan periaatteessa hallita kirjaston kaikki toiminnot hankinnasta ja lehtien saapumisvalvonnasta lainaukseen, luettelointiin ja maksujen hallintaan asti. Korkeakoulukirjastojen yhteistyö tiivistyy Voyagerin merkitystä pohdittaessa ei voi myöskään unohtaa, että tämä tieteellisten kirjastojen yhteiseen järjestelmään siirtyminen on kansallisella tasolla tiivistänyt yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen välistä yhteistyötä. Pioneereina ovat luonnollisesti toimineet jo vuosia yliopistojen yhteistietokannassa mukana olleet ammattikorkeakoulukirjastot, mutta Voyager-projektin myötä yhteistyö on entisestään tiivistynyt. Käytännössä yhteistyön tiivistyminen on näkynyt tähän mennessä yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämisenä, sähköpostilistoina, tietojen vaihtona sekä toimimisena yhdessä Voyagerin käyttäjäryhmien kokouksissa. Kaikkiaan Voyagerin ansiosta koko Suomen tieteellisten kirjastojen näkyvyys sekä yhteydet ja arvostus muualla maailmassa ovat parantuneet, onhan maassamme eniten Voyager-kirjastoja koko Euroopan alueella. Tämä suomalaisten kirjastojen suuri määrä on päässyt vaikuttamaan jo tähän mennessä Voyagerin kehittämiseen entistä asiakasystävällisempään suuntaan, samoin ohjelmaa on muokattu paremmin eurooppalaisen näkökulman mukaiseksi, onpa Voyagerin käyttäjäryhmien johtotehtäviinkin saatu jo suomalaisjäseniä. Tulevaisuudennäkymiä Tulevaisuutta ajatellen Voyager tarjoaa mahdollisuuden vaikkapa ammattikorkeakoulujen yhteistietokannan rakentamiseen samaan tapaan kuin yliopistoilla ollut omansa jo vuosia. Tällainen yhteistietokantahan toisi asiakkaille helpon pääsyn kaikkien ammattikorkeakoulujen aineistoihin. Tiedonhaut helpottuvat myös siten, että samalla haulla voidaan jatkossa hakea aineistoa sekä omista että muiden kirjastojen kokoelmista. Tietokantoihin pystytään haluttaessa myös liittämään kokotekstiaineistoja ja kuvia, näiden toteuttamiseksi Voyageriin on mahdollisuus liittää apuohjelmia. Universal borrowing - eli yhteiset asiakastiedot - tarjoaa asiakkaille paremmat mahdollisuudet asioida eri kirjastojen välillä. Merkittävä tulevaisuuden piirre on myös EDI eli tilaustietojen elektroninen välitys kirjastojen ja kirjakauppojen välillä. EDI:n avulla tilausten teko tulee todella helpottumaan. EDI on jo todel- lisuutta Yhdysvalloissa, Suomessakin Voyager-kirjastoilla on nyt valmiudet toiminnan aloittamiseen vaikka heti kunhan kirjakaupat vain saavat järjestelmänsä valmiiksi. SAMK:n kirjaston www-osoitteita: Kirjaston kotisivu: Tyrni: Tutcat: tutcat.html Samalla haulla voidaan jatkossa hakea aineistoa sekä omista että muiden kirjastojen kokoelmista. Jussi Kärki Informaatikko SAMK

11 Karhun 11 opiskelijoiden puolesta Mikä se SAMMAKKO oikein on? Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijat SAMMAKKO ry on opiskelijayhdistys, joka ajaa kaikkien Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskelevien etuja, tarjoaa palveluita ja järjestää ikimuistoisia opiskelijatapahtumia. Itse perustehtävämme eli edunvalvonta ei ole mitenkään helppoa, jos ajattelee, että opiskelijoita on yli 6000, ammattikorkeakoulumme on levittäytynyt viidelle paikkakunnalle (Pori, Rauma, Huittinen, Harjavalta & Kankaanpää) sekä toimimme monialaisessa ammattikorkeakoulussa (liiketalous, matkailu ja kulttuuri, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja merenkulku). Koulutusohjelmia on koko Satakunnan ammattikorkeakoulussa 23 aina kuvataiteen, sosiaalialan ja merenkulun koulutusohjelmiin. Huh, mikä homma! SAMMAKKO ry:ssä ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajisto, joka on valittu jokaisesta Satakunnan ammattikorkeakoulun koulutusyksiköstä jäsenmäärämme mukaan. Edustajisto valitsee aina kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, hallituksen ja neljä alavastaavaa. Hallituksessamme toimii tänä vuonna koulutuspoliittinen, sosiaalipoliittinen, tutor-, ura- ja rekrytointi-, kansainvälisyys-, tiedotus- ja liikuntavastaavat. Lisäksi hallituksemme rinnalla toimii neljä koulutusalavastaavaa (sosiaali- ja terveysalan vastaavat, tekniikka ja merenkulun sekä liiketalouden, matkailun ja kulttuurin alavastaavat). SAMMAKKO ry:llä on myös sihteeristöä, yksi pääsihteeri, jonka toimenkuvaan kuuluvat kaikki hallituksen hänelle määräämät tehtävät. SAMMAKKO ry nimittää opiskelijaedustajat ammattikorkeakoulumme eri toimikuntiin ja työryhmiin. Tällä tavalla saamme ääntämme kuuluviin jo asioiden suunnitteluvaiheessa. Esim. koulutustoimikunta on elin, joka vahvistaa korkeakoulumme kaikki opetussuunnitelmat. Täällä opiskelijaedustaja pääsee vaikuttamaan ammattikorkeakoulumme perustehtävään eli oppimiseen ja opetukseen. Ikimuistoiset opiskelijatapahtumat Vaikka SAMMAKKO ry:n päätehtävänä on edunvalvonta, niin mitä opiskelijaelämä olisikaan ilman erilaisia opiskelijatapahtumia. Lukuvuoden avajaiset Kurnajaiset pidettiin Porissa syyskuun 11. päivä, jolloin keskustassa taivalsi yli 1400 haalareihin pukeutunutta opiskelijaa. Tällaisilla kaikki opiskelijamme yhteenkokoavilla tapahtumilla haluamme kirkastaa Porin kuvaa opiskelijakaupunkina. Toinen myös Porissa oleva tapahtuma on LOIKKA2002-liikuntapäivä. Keskiviikkona sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijat että henkilökunta on mahdollista liikkua ja kokeilla tuttuja ja tuntemattomampiakin lajeja aina curlingista, seinäkiipeilyyn ja uintiin. Illalla Isomäen jäähallissa järjestetään hyväntekeväisyysjääkiekkoottelu SAMK:n opiskelijat vastaan Ässien A-juniorit. Tuotto menee Satakunnan keskussairaalan lastenpsykiatrien osastolle. Tällä tapahtumalla haluamme omalta osaltamme olla luomassa SAMK-henkeä opiskelupaikkakunnasta ja toimialasta välittämättä. Tulevaisuus Opiskelijayhdistyksemme tulevaisuus on tällä hetkellä mielenkiintoinen, sillä odotamme kovasti vielä tällä kansanedustajakaudella eduskuntaan käsiteltäväksi Ammattikorkeakoululakia, jossa ainakin lakiehdotuksessa on kirjattuna sekä päätoimiset opiskelijat osana itsehallintoa että opiskelijakunnat. Opiskelijaedustajan saaminen korkeakoulumme hallintoon on ollut jo SAM- MAKKO ry:n pidempiaikainen tavoite ja lain toteutumisen myötä se olisi myös todellinen. Lakiehdotuksen läpi meneminen myös perustaisi jokaiseen ammattikorkeakouluun julkisoikeudellisen yhteisön, opiskelijakunnan, johon jokaisen ammattikorkeakoulun opiskelijan tulisi kuulua automaattisesti. Tämä uusi opiskelijakunta ei olisi opiskelijayhdistys SAMMAKKO vain aivan jotain muuta. Uusi järjestelmä olisi tasapuolisempi ja asettaisi opiskelijat edunvalvonnan edessä yhdenvertaiseen asemaan. Toisaalta uusi tilanne myös saattaisi mahdollistaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisen nykyisestä poikkeavalla tavalla. Mutta tästä asiasta kuullaan varmaan lisää tulevan vuoden aikana. Lisätietoja SAMMAKKO ry:stä ja yhteystiedot löydät osoitteesta Merja Vajala Pääsihteeri Sammakko ry Energiaa tokaluokkalaisille Ala-asteiden 2.luokkalaiksille ja heidän opettajilleen suunnattu Energiaa tokaluokkalaisille kampanjaa vietetään valtakunnallisella energian säästöviikolla Pori Energia on jälleen kampanjassa mukana kustantaen ilmoittautuneille ala-asteille kampanjamateriaalia. Mukana on myös Koulutusvirasto omalla panoksellaan. Koululaiset tutustuvat materiaalin avulla mm. eri energiamuotoihin, energian säästämiseen ja järkevään kulutukseen. Tokaluokkalaisille järjestetään Porin oma kilpailu, jonka voittajaluokka saa palkinnoksi Energisen päivän Pori Energiassa tulevana keväänä. Energistä päivää Pori Energiassa vietti Enäjärven ala-aste 2. luokka keväällä Energiaa Länsi-Suomessa Pori Energia on mukana myös 9. luokkalaisille suunnatussa projektissa Energiaa Länsi-Suomessa. Projekti on koko Suomen kattava. Ysiluokkalaisille on alkusyksyllä jaettu Energiaa Länsi-Suomessa lehti ja se toimii oppimateriaalina koulutunneilla. Kouluille tarjoutuu mahdollisuus käydä tutustumassa eri energian tuottamistapoihin. Pori Energian tutustumiskohteet ovat Tuulipuisto ja Pori Lämpövoiman Aittaluodon voimala. Pori Energia avus- taa koulujen bussimatkakuluja 85 eurolla. Energiaa Länsi-Suomessa projektin vierailuviikot ovat 39 ja 40. Niina Peltonen Pori Energia

12 12 Karhun Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Merja Majalahti toivotti ihmiset tervetulleiksi avajaisiin. Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa juhli uusia tiloja Porin vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa on kaupungin sosiaalikeskuksen toimipiste, jonka toiminta toteutetaan yhteistyössä seurakuntien diakoniakeskuksen kanssa. Kansainvälisen vapaaehtoistyön päivänä (5.12.) viisi vuotta täyttävä keskus sai uuden kumppanin syksyllä 2001, kun Suomen Punaisen Ristin Porin osaston ystäväpalvelu siirtyi Liisan katon alle. Liisa on paikka, jossa auttaja ja avun tarvitsija kohtaavat. Keskuksen 240 vapaaehtoistyöntekijää antavat saatto- ja asiointiapua vanhuksille, tukevat lapsiperheitä tai muuten vaan keskustelevat ja virkistävät harmaata arkea. Olit sitten pieni tai suuri, nuori taikka vanha, olet tervetullut Liisaan. Meillä on kentällä asiakkaita reilut 300. Lisäksi Liisassa käy ihmisiä päivittäin erilaisissa kerhoissa tai muuten vain kahvilla, kertoo vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Merja Majalahti, jonka työsuhde vakinaistettiin Merjan vakinaistaminen sekä uudet tilat luovat jatkuvuutta ja antavat turvaa Liisan tulevaisuuden suunnitelmille. Olen erittäin tyytyväinen, että pääsimme näihin uusiin tiloihin. Nämä ovat paljon käytännöllisemmät kuin vanhat kahdessa kerroksessa olleet tilat, joissa varsinkin vanhuksilla oli vaikeuksia liikkua, Majalahti iloitsee. Vapaaehtoisuudesta voimaa Majalahden lisäksi Liisassa työskentelee seurakuntien diakoniakeskuksen palkkaama vapaaehtoistyön diakoniatyöntekijä Merja Pöllä, yksi Lion s Clubin avulla palkattu vanhusten tukihenkilö sekä kolme työllistettyä henkilöä, jotka toimivat avunvälityksessä ja pyörittävät soittorinkiä. Liisan alaisuudessa työskentelee myös vanhustentaloissa virikekerhoja pitävä viriketoiminnan ohjaaja Eija Vuorinen. Vaikka Liisassa on aktiivinen ja osaava henkilökunta, keskuksen auttava voima piilee vapaaehtoisissa, jotka tekevät arvokasta työtä ilman rahallista palkkaa. Vapaaehtoiset, joilla on halu auttaa ja tukea toista ihmistä, saavat palkaksi jotain rahaa tärkeämpää sisältöä ja iloa elämään. Me Liisassa koulutamme vapaaehtoistyöhön valmiita henkilöitä. Kaikki toimintaan mukaan haluavat käyvät vapaaehtoistoiminnan peruskurssin. Lisäksi järjestämme koulutusta vapaaehtoistyötä jo tekeville. Esimerkiksi yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa koulutamme mielenterveysasiakkaille tukihenkilöitä, Majalahti tarinoi. Tunteikkaat avajaiset Vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä korosti myös Liisan avajaisissa puhunut Porin sosiaalijohtaja Kaj Kainulainen. Vapaaehtoistoimintaa voi tukea, mutta sitä ei voi määrätä. Peruspalvelut on järjestettävä palkattuna ammattityönä, mutta näitä palveluja voi tukea ja täydentää. Yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy ja poistaminen on eräs vapaaehtoistoiminnan keskeisiä tehtäviä, Kainulainen lausui. Diakoniajohtaja Jani Suvilan siunattua uudet tilat paljastettiin Niina Braggen tekemä Uusia tuulia teos. Teos koostuu keraamisista nenistä, jotka haistelevat uusia tuulia. Julkistamisen jälkeen Bragge puhui liikuttavasti, miten hän selvisi 90-luvun trendisairaudesta loppuun palamisesta muun muassa Liisassa tekemänsä vapaaehtoistyön avulla. Osana paranemisprosessia syntyi nyt Liisassa nähtävillä oleva teos. Koskettavan puheenvuoron jälkeen estradille astui meklari Jari Lampinen. Huutokaupattavana hänellä oli Liisan vapaaehtoisten palveluja ja taas nauru hersyi. Kauppa kävi, kun tarjolla oli isoja halauksia, hartiahierontaa tai vaikkapa haravointiapua. Yleisöä hauskuuttaneelle meklarille mieluinen kauppa syntyi, kun hänen äitinsä osti Liisteri-Likan tapetoimaan. Huutokaupan tauottua hörpittiin vielä kakkukahvit. Teemu Eskola Sosiaalikeskus Hyvinvoinnin tekijät Kotipalvelun ammattilainen - hyvinvoinnin tekijä Kotipalvelun työntekijät tukevat monella tavalla ihmisten arkielämää. Kotipalvelutyö on asiakaspalvelutyötä ja erilaisten ihmisten kanssa työskenneltäessä tärkeä työväline on työntekijän oma persoona. Työntekijältä odotetaan alan monipuolista osaamista, kekseliäisyyttä, joustavuutta, vuorovaikutustaitoja, hyvää työmotivaatiota, vastuuntuntoa sekä työssä jaksamista että valmiuksia kohdata muutoksia. Pääosa kotipalvelun asiakkaista on vanhuksia. Kodinhoitajan tehtävänä on arkipäivän askareista huolehtiminen silloin, kun asiakas ei itse siihen kykene. Kodinhoitoon liittyvien tehtävien lisäksi tärkeä osa työtä on asiakkaiden kuuntelu, ohjaus ja neuvominen. Työ on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta. Kotiavustaja Pirjo Vesa - kiireen kantapäillä Yhteiseen virkistysiltaan osallistui myös kotiavustaja Pirjo Vesa. Pirjo on työskennellyt kotipalvelussa kotiavustajana vuodesta 1978 alkaen. Työhön kuuluu päivä-, ilta- ja viikonloppuvuoroja ja toiminta-alueena on keskusta. Työmatkoilla polkupyörä on erinomainen kulkuväline. Yhteys esimiehen ja työntekijän välillä on päivittäistä. Matkapuhelin on nykypäivää ja melkein kaikilla on jo sellainen. Vanhuksilla on monenlaisia tarpeita, mutta kiireen vuoksi ei kaikkia toivomuksia pystytä mitenkään täyttämään. Kun Pirjo miettii asiakkaitaan hänen mielestään vanhukset ovat yleensä tyy- tyväisiä palveluun ja heiltä saa kivasti palautetta. Pirjo arvostaa omaa työtään ja toivoisi palkkaukseen muutoksia, koska työ vaatii monipuolista osaamista ja on vastuullista ja henkisesti ja fyysisesti raskasta. Vähän enemmän kotipalvelutyön arvostusta Pirjo kaipaisi, vakka työn arvostus on kyllä lisääntynytkin menneistä vuosista. Työtoverit ovat tosi tärkeitä. Heiltä saa tarvittaessa tukea, heidän kansaan on hyvä vaihtaa mielipiteitä ja neuvotella asiakkaita koskevista asioista. Hyvä työilmapiiri antaa voimia työssä viihtyvyyteen. Ilta Pohjajoella sujui mukavasti ja Pirjo pitää näitä tilaisuuksia jaksamisen kannalta erittäin tärkeinä. Iltaan oli panostettu paljon ja selvästikin kaikki mukanaolijat viihtyivät. Seija Saarinen Kuvat: Seija Saarinen Pirjo on työskennellyt kotipalvelussa kotiavustajana vuodesta 1978 alkaen.

13 Karhun 13 Nauru raikui ja välillä liikututtiin, kun vietettiin vapaaehtoistoiminnan keskus Liisan uusien tilojen avajaisia 17. syyskuuta. Eteläpuistossa olevat uudet avarat tilat avattiin ja siunattiin tilaisuudessa, joka hehkui inhimillistä lämpöä. Meklari Jari Lampinen hauskuutti kansaa Liisan avajaisissa ja Niina Bragge kertoi Uusia tuulia -teoksen vaiheista Keittiömestari Juhani Lahden Juustosellerisalaatti (4 hengelle) 200 g tahkojuustoa tai kermajuustoa 200 g juuriselleriä 100 g omenaa Kastike: Kermamajoneesia Mausta sitruunamehulla ja sokerilla Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa juhli uusia tiloja Hyvinvoinnin tekijät Liisan uudet tilat ovat katutasossa seurakuntien palvelukeskuksessa osoitteessa Eteläpuisto 10. Keskuksessa järjestetään joka kuukauden viimeisenä perjantaina esittelytilaisuus vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille. Liisaan voi poiketa vaikkapa kahville joka arkipäivä Seitsemänkymmentä kotipalvelun työntekijää viettivät elokuussa yhteistä kesäiltaa Ahlaisten Pohjajoella. Sää oli kuin morsian, oli aurinkoa, lämmintä ja niin leppoisaa. Syötiin makoisasti ja päälle juotiin vielä kahvit. Arvatkin tekivät kauppansa ja tunnelma oli muutenkin mukava ja rento. Ohjelmaan kuului lisäksi kisailua, saunomista ja uintia. Tilaisuudessa vieraili myös kassialma. Kuvassa ylhäällä toimistopäällikkö Pirjo Rehula porukoineen Pohjajoen illassa ja Kassi-Alma naurattamassa kotipalvelun työntekijöitä. Leikkaa juusto ohuiksi suikaleiksi. Leikkaa selleri ohuiksi suikaleiksi ja kiehauta miedossa suolavedessä muutama minuutti. Huuhtele kylmäksi ja valuta. Kalapaistos 800 g kampelaa tai muuta kalaa suolaa 5 6 dl kalalientä 200 g katkarapuja 200 g simpukoita, perataan 100 g herkkusieniä tai muita sieniä Laita kalakääröt voideltuun vuokaan, päälle kuuma kalaliemi. Peitä foliolla, kypsennä uunissa n min. 225 :ssa. Ota kalaliemi talteen ja käytä kastikkeen valmistukseen. Laita peratut äyriäiset kypsien kalakääröjen päälle. Pursota reunoille 600 g duchesseperunasosetta. Peitä kalat ja äyriäiset kastikkeella. Ripottele pinnalle hiukan korppujauhoja ja kuorruta uunissa 250 :ssa n min. Marjahyytelö (10 annosta) 0,6 kg marjoja (yhtä tai useampaa lajia) 1 l mehua (ko. marjojen makuista mehua) 12 kpl liivatteita 4 cl marjalikööriä sokeria tarpeen mukaan mehuun. Valmistusohje: Valmista mehuhyytelöliemi käyttäen valmista sokerilientä pohjana (tai keittäen kokonaisista marjoista liemi). Nosta marjat annoslasiin tai timbaalivuokaan ja kaada hyytelöliemi päälle. Hyydytä. Tarjoa annoslasista tai kumoa timbaalivuoasta. Korista kermapursotuksin ja mahdollisesti kokonaisin marjoin. Kinuskipiirakka (1 uunipellillinen) 1.) Vatkataan 4 munaa ja 3 dl sokeria. 2.) 2 dl kermaa 3.) Sekoitetaan 5 dl vehnäjauhoja, 4 tl leivinjauhetta ja 4 tl vaniljasokeria 4.) Sulatetaan 200 g voita. 1 l marjoja (puolukoita) Paistetaan :ssa n min. Sekoitetaan valmiiksi, saa makuuntua. Esille lasikulhoon. Koristeeksi: Lehtisalaattia, paprikaa, persiljaa, rouhittua pähkinää tai mantelia. Kastike: 2 rkl margariinia 3 rkl vehnäjauhoja 3 4 dl kalalientä 1 2 keltuaista dl kermaa suolaa, valkopippuria Valmista margariinista, vehnäjauhoista ja kalaliemestä kastike. Vähän jäähtyneeseen kastikkeeseen lisätään keltuaiset ja kerma. Kastikkeen tulee olla sakeaa ja hyvin maustettua. Kastike: Lisäkkeet: Vatkattu kerma Pikkuleivät Huomioonotettavaa: Pienet hedelmäkolmiot tai hedelmäkuutiot sopivat samalla tavalla käytettäviksi. Timbaalivuoan pohjalle voidaan panna pienet koristeet. Kuorrutus: Keitetään: 100 g voita 1 + dl sokeria 1 + dl kermaa Jäähtyneen piirakan päälle valutetaan lämmin kinuski.

14 ,, 14 Karhun Eläkkeelle...Eläkkeelle...Eläkkeelle... Pori siirtyi Kallelan koulun rehtorina vuodesta 1994 toiminut Pirjo Häti jäi virastaan eläkkeelle dna-aikaan Pori siirtyi dna-aikaan kaupunginjohtaja Martti Sinisalmen johdolla. Satakunnan Puhelimen toimitusjohtaja Veikko Naire myhäilee kaupunginjohtajan vieressä. Sinisalmen dna-numero otettiin käyttöön samana päivänä, kun uusi matkapuhelinsopimus astui voimaan eli 1. lokakuuta. Pori ja Oulu ovat dna:n suurimmat asiakkaat. Kaikki kaupungin matkapuhelimet siirtyvät dna-verkkoon lähiviikkoina. Karhunpalveluksen keskiaukeamalla on lisää tietoa puheluista ja niiden hinnoista. Tapio Furuholm Lapsi on tärkein Hämeenlinnan seminaarista vuonna 1970 valmistunut nuori peruskoulunopettaja ei arvannut, mitä kaikkea saisi vielä koulumaailmassa kokea. Pirjo Häti työskenteli ensin kotikaupungissaan Riihimäellä ja sen jälkeen Etelä-Suomen kaupungeissa, joista viimeksi Lohjalla, ennen kuin lähti opiskelemaan erityisopettajaksi Jyväskylän yliopistoon. Erityisluokanopettajan opinnot Jyväskylässä antoivat valmiuksia siihen, mikä todella kiinnosti ja innosti erilaisista oppimis- ja sopeutumisvaikeuksista kärsivien lasten opintien tukemiseen. Ulvilassa, Porissa ja Nakkilassa erityisluokilla työskentely innosti Pirjoa erityisopetuksen kehittämiseen ja uusien haasteiden etsimiseen. Suurin haaste tulikin vastaan, kun aukeni mahdollisuus ryhtyä Kallelan koulun rehtoriksi. Uudet koululait ja opetussuunnitelmat ovat antaneet erityiskouluillekin vapaammat kädet toteuttaa kasvatus- ja opetustyötä erilaisin tavoin. Kallelan koulussa on Pirjo Hätin ansiosta valittu runsaasti taiteen keinoja: musiikki ja draama yhdistyivät upeasti kahdessa musikaaliprojektissa Keinutuolimetsä ja Meriprinssi ovat opettaneet paitsi tanssia ja laulua myös harjoituttaneet muistia, kärsivälli- syyttä, toisten huomioon ottamista ja antaneet yhteistyön riemua. Talli-taideprojekti puolestaan antaa kiehtovan tilan ja ammattimaisen ohjauksen kautta mah- dollisuuden jokaiselle oppilaalle toteuttaa luovia kykyjään kuvaamataidon tunneilla, kerhoissa ja loma-aikoina leireillä. Viimeisellä kouluviikolla hän sai heti aamutuimaan vauhdikasta moottoripyöräkyytiä. Menopeliä ohjasti liikenneopettaja Mika Frigård Porin Uudesta Autokoulusta. Yhdessä työtoverien kanssa nautittiin aamukahvit Porin torilla ja sitten rehtoria vietiin vauhdilla ympäri Poria pienelle kotiseutukierrokselle. Meno oli tuntunut niin vauhdikkaalta ja jännittävältä, että tämä energinen eläkeläinen tuumi pyöräilyn jälkeen Moottoripyöräilystä voisi tulla vaikka uusi harrastus. Sosiaalipedagoginen työ koulussa on pitkälti Pirjo Hätin idea. Yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa on totutettu jo vuosien ajan tätä toimintamallia, missä kouluun tulee alan ammattilaisia auttamaan ongelmaisia nuoria tai järjestämään kouluun oppilaiden sosiaalista kehitystä tukevaa toimintaa. Toiminta on vuosien saatossa vaihtanut nimeä määräaikaisten projektien vaihtuessa: Kallelan koulu toimii 1 ja 2, Poriteko ja uusimpana Pedaali. Pirjo Hätin elämänuralle mahtuu runsaasti erilaisia luottamustehtäviä politiikassa sekä ammattiyhdistyksessä että urheilun ym. yhdistystoiminnan parissa. Rakkaaksi tehtäväksi voidaan myös lukea ns. vähemmistöryhmien parissa tehtävä vapaaehtoistyö. Näistä tällä hetkellä vaativinta on romanien parissa tehtävä koulutus-, kulttuuri- ja työllistämistyö Syksyllä Pirjo Häti jatkaa taideterapiaopintojaan ja aikoo tällä tavoin jatkaa toimintaa erityislasten ja nuorten parissa. Pirjo Hätin elämänohjeena on ollut Kalle Kaiharin lausahdus Opi erottamaan vähemmän tärkeät työt tärkeistä töistä!. Tätä lausahdusta noudattaen on iloinen, positiivisesti ajatteleva ja muista huolta pitävä rehtorimme ansainnut eläkepäivänsä, joilta todennäköisesti ei työtä ja touhua puutu. Hannele Nykänen Koulutusvirasto Porin Palveluopiston vaatetusalalle pidettiin perinteikkäät syntymäpäiväjuhlat Porissa tyttöjen ammattikoulu aloitti toimintansa 2. syyskuuta vuonna 1907 toisena paikkakuntana maassamme. Koulu otti nimekseen Porin valmistava tyttöjen ammattikoulu, johon oppilaat tulivat jopa 12-vuotiaina kansakoulun jälkeen. Opetuksen keskeisenä ammattiaineena oli liina- ja pukuompelu. 95-vuotiasta vaatetusalaa juhlittiin Porin Palveluopiston opiskelijaravintola Prikassa maanantaina Juhlan teema oli 1900-luvun alun hengen mukainen, mikä näkyi opettajien vaatetuksessa ja herraskaisissa kahveissa. Vierai- den nähtäväksi oli laitettu vanhoja vaatetusalan esineitä ja valokuvia koulun historian ajoilta. Juhlaohjelmaan kuului musiikkia ja puheita. Koulun entinen apulaisrehtori Raili Rinne sekä entinen opiskelija Jane Palmu kertoivat juhlaväelle omia kokemuksiaan vaatetusalasta ja sen muutoksista. Suunnitelmia tulevaisuuden vaatetusalan kahden tutkinnon pilottikokeilusta valotti toimialarehtori Juha Pentsinen. Vaatetusalaa onnitteli myös opetusneuvos Annamaija Aro Opetushallituksesta. Porin kaupungin tervehdyksen välitti rehtori Seppo Laakkonen. PSYL:n musiikkiluokka 9A tuli laulaen ja soittaen onnittelemaan jo kunnioitettavan iän saavuttanutta alaa. Lehtori Anneli Puuskaa muistettiin ansiomerkillä 20-vuotisesta työurastaan Porin kaupungin työntekijänä. Juhla päättyi yhteiseen Satakuntalaisten lauluun. Hanna Lehtinen Porin Palveluopisto Kuvat: Hanna Lehtinen Nykyiset vaatetusalan opettajat entisajan asuissa. Herraskaiset kahvit maistuivat koko juhlaväelle. Vanha Singer oli päässyt esille muiden historiallisten esineiden kanssa. Lehtori Anneli Puuskalle (vas) 20- vuotisansiomerkin ojensi johtokunnan puheenjohtaja Oili Heino (oik). Viimeinen silaus oman opettajan käsistä ja kaikki on valmista juhlaa varten.

15 Karhun 15 Tapaturmien torjuntapäivä perjantaina 13. joulukuuta Valtakunnallista tapaturmien torjuntapäivää on vietetty vuodesta 1995 alkaen, aina jonain perjantaina 13. päivä. Päivän tavoitteena on kiinnittää kansalaisten huomio keinoihin, joilla jokapäiväisiä vaaratilanteita voi välttää. Stakes osallistuu valtakunnallisen tapaturmapäivän suunnitteluun. Päivän aikana järjestetään lukuisia tempauksia ja tietoiskuja eri puolilla maata. Haastan Porin kaupungin eri hallintokunnat mukaan kampanjaan, sillä päivän tavoitteena on myös edistää tapaturmien torjunnan kanssa työskentelevien tahojen yhteistyötä. Päivän teemana on Valoa! Tänä vuonna tapaturmien torjunnan teemapäivä perjantai 13. osuu joulukuulle. Lucianpäivään Valoa teema sopii mainiosti, sillä valoahan me kaikki kaipaamme vuoden pimeimpään aikaan niin kotona, liikenteessä, kouluissa, työpaikalla kuin vapaaaikanakin. Kesäkuun alussa pienellä ryhmällä sovimme, että osallistumme Valoa -kampanjaan. Kokoukseen osallistui Terve Pori-verkoston yhdyshenkilöitä eri hallintokunnista sekä kutsuttuina työsuojelun ja Pori Energian edustaja. Mukana olleet välittävät tietoa myös omille yhteistyöverkostoilleen. Apuvälinelainaamossa alkoi heijastinnauhan teippaus lainattaviin välineisiin jo syyskuun alussa. Myös terveydenhoitajan kotikäyntilaukkuunkin teippi tarttui mukavasti. Taustalla opiskelija Jenni Kukkula paperitöihin syventyneenä. Varaslähtö heijastinkampanjalla Ideoita Porin tapaturmapäiväksi/ -viikoksi mietittiin yhdessä ja aikataulua suunniteltiin. Jos Sinä kaipaat ideoita, niitä löytyy tapaturmapäivän nettisivuilta. Sieltä löydät mm. muistilistan ja ohjeita tapahtumien järjestämiseen. Heijastin-kampanja sopii toteutettavaksi monissa toimipisteissä. Porin liikenneturvallisuustyöryhmä kampanjoi vuoden teemaan Kevytliikenne ja turvavälineet liittyen koko syksyn ajan yhteistyössä 3M:n kanssa eri tavoin kiinteiden heijastinten lisäämisen puolesta tiedottein ja tapahtumin mm. kirjasto ja työsuojeluorganisaatio. Tavoitteena on myös terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta lainattavien apuvälineiden: rollaattorit, kävelykepit ja sauvat varustaminen kiinteillä heijastinnauhoilla. Kiinteä heijastinnauha soveltuu myös sauvakävelyä harrastavien sauvoihin sekä mm. lastenvaunuihin näkyvyyden parantamiseen. Loppuhuipennus heijastinkampanjassa soveltuu Porin Valoa viikolle. Ideoita Porin Valoa viikolle Työpaikoilla voisi syksyn aikana kartoittaa pimeät paikat, joihin kaivataan lisävalaistusta. Lisävalaistuksen tarvetta löytyy varmasti myös monien kiinteistöjen pihaalueilta, joissa esim. roskien lajittelupisteisiin kaivataan tunnistinvalaisimia. Palopäällikkö Kalervo Laaksonen esitti, että kiinteistöjen numerointi ja valaistus sekä katujen valaistus tulisi olla riittävä, jotta apu löytäisi oikean osoitteen. Energiansäästölampuilla saisi kustannukset pieniksi. Hän muistutti myös, että jouluvaloja ja kynttilöitä poltettaessa tulee muistaa paloturvallisuus. Erilaisista turvatuotteista voi järjestää esittelyjä. Yövalot, tunnistinvalaisimet, energiansäästölamput ja palovaroittimet eivät ole vielä kaikille tuttuja ja ovat lisäksi oivallinen lahjavinkki. Teemaviikoksi saadaan myös uusi video Kyllä Keijo myy, jossa esitellään turvatuotteita. Myös aikaisemmin valmistuneet tapaturmaaiheiset videot ovat käyttökelpoisia ja niitä voi pyörittää odotustiloissa tai tapahtumissa. Tietoa tapahtumista ja säästöistä Tiedottaminen on yksi osa Valoa -viikon toteuttamista. Pekka Ohrankämmen lupasi, että Pori Energian Wattiviestissä teema tulee esille. Paljonko säästää, kun käytössä on energiasäästölamput tai mitä maksaa kiinteistön valaistu numerointi vuodessa. Omista kampanjoistaan ja tapahtumistaan hallintokunnat tiedottavat itse. Sähköposti kulkee nopeasti ja tavoittaa laajan lukijakunnan, mutta faksikin on edelleen käyttökelpoinen. Terveyskeskuksen apuvälinelainaamo ja sen yhteistyökumppanit esittelevät turvatuotteitaan pääterveysaseman ala-aulassa Asiasta kerrotaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa kaupungin menovinkeissä. Kampanjajulisteille löytyy varmaankin paikka useimmista toimipisteistä. Ne ovat muinakin vuosina olleet suosittuja, joten julisteet sekä muu aineisto kannattaa tilata ajoissa. Lisätietoja tapaturmapäivästä saat ja lisää vinkkejä myös Tapaturmien ehkäisy kunnissa hankkeen nettiosoitteesta tapaturmapaiva.htm Ulla Eklund Terveysvirasto Porin Stadionilla vipinää ja vilskettä Porin Stadionilla riitti vipinää ja vilskettä perjantaina 13. syyskuuta, kun Porin päiväkotien lapset kisailivat omissa olympialaisissaan. Kilpailut olivat jo tämän vuoden toiset päiväkotien olympialaiset, sillä Länsi-Porin lapset kilpailivat omassa tapahtumassaan toukokuussa. Nyt oli Pohjois-Porin, Itä- Porin sekä keskustan alueen lapsien vuoro ottaa leikkimielisesti mittaa toisistaan. Päiväkotien olympialaisia on järjestetty vuosittain osana lasten päivähoidon liikuntaprojektia. Kuvassa Taikurinhatun päiväkodin lapsia valmiina pikapyrähdykselle. Teemu Eskola Sosiaalikeskus Ensiapukurssi järjestettiin EA-1- kurssi järjestettiin 13. ja yhteensä 16 tuntia eri hallintokuntien osanottajille, joita tällä hätäensiapuun painottuneella kurssilla oli yht. 17 henkilöä. Opettajana kurssilla toimi työterveyshoitaja Jussi Konttinen (oikealla). Porin Päivää vietettiin perinteisesti Porin päivä keräsi jälleen suuren yleisömäärän lauantain toritapahtumaan. Siihen osallistuivat myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ahti Salmi sekä kansliapäällikkö Olli Juusela vieraanaan komentaja Dan Wilèn. Porin ortodoksikirkko vihittiin Kaupunkiimme valmistui ortodoksikirkko, jonka sijainti on Käppärässä Maantiekadun varressa. Kirkon vihki kulttuuriministeri Kaarina Dromberg. Pekka Hammais Karhun Porin kaupungin henkilöstölehti KarhunPalveluksen ilmestyminen 2002: 28.2., 25.4., 18.6., ja Painopaikka: KEHITYS OY/ALLATUM Pori 2002 Päätoimittaja Toimitussihteeri Toimituskunta Ulkoasu Martti Sinisalmi Pekka Hammais Ulla Eklund Ritva Hellman Hanna Isoaho Pertti Kohvakka Sirpa Mannila Seija Saarinen Maili Tamminen Birgitta Tuunainen Tuulikki Poutanen Seuraava Karhunpalvelus ilmestyy Lehden 5/2002materiaali viimeistään toimitukseen osoitteella: HENKILÖSTÖOSASTO Antinkatu 5, Pori Osoite- ja henkilötietomuutokset: Pirjo-Liisa Hautamäki/palkanlaskentapiste.

16 16 Karhun Reipas friidu Helsingin Malmilta lyö tahtia Porin taidekoulun rehtori Anne Koskinen tulee aamuvarhaiseen tapaamiseen persoonalliseen tyyliinsä. Hihnassa oleva, useaa laaturotua edustava Terttu eli meidän kesken Tepa puikkelehtii entisen Svenska Samskolanin pihalla sinne tänne. Koira ei kuulemma ole parhaassa vireessään käärme on purrut sitä pari päivää aikaisemmin. Taideopintoihin vauhtia Melkoisen positiivispistoksen sai Porin taidekoulukin vuosi sitten. Nuori rehtori ja taiteen maisteri on pistänyt tuulemaan, vauhti on ollut ainakin seitsemän kahdeksan beaufortin tahtia. Olenhan minä itsekin tästä vauhdista hämmästynyt. Paljon olen ajanut Porin ja Helsingin väliä, neuvotellut ja järjestänyt. Tilaus oli olemassa, kaikki loksahti paikoilleen ja nyt olemme tässä, viittaa Koskinen alkamassa olevaan korkeakoulutasoiseen visuaalisen nykykulttuurin opetukseen. Pohjana ovat Taideteollisen korkeakoulun tutkintovaatimukset ja se on jotain aivan uutta Porissa. Vaikka Anne Koskinen on korkean profiilin persoona, hän haluaa monissa asioissa vetää matalaa profiilia. Uusi koulutus alkaa pienimuotoisena vielä tänä syksynä. Eihän meillä ole vielä edes tiloja, ne valmistuvat vasta keväällä, varoittelee Koskinen innostumasta liikaa. Porin Taidemuseo Teos sarjasta Deus protector noster. Syyskuun puolivälissä päättyneessä haussa otettiin kolmetoista opiskelijaa. Heistä yhdeksän liittää opintonsa Turun yliopiston tutkintoon. Osaksi yliopistokeskusta Monilla porilaisilla on varmasti ollut vaikeuksia pysyä mukana Porin yliopistokeskuksen kasvussa. On ollut vaikeuksia ymmärtää, että varsin kiivaassa tahdissa Kokemäenjoen pohjoisrannalle on kasvanut ja kasvaa aivan oikea tiedeyhteisö. Pienempi kuin monissa perinteisissä korkeakoulukaupungeissa, mutta Porin oloissa näkyvä ja vaikuttava opinahjo. Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen nykykulttuurin Porin yksikkö tuo piristävän lisän ennakkoluulottomasti rakennetun yliopistokeskuksen toimintaan. Lähin liittolainen Porissa on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan Satakunnan yksikkö ja sen kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma. Heidän opiskelijoilleen meidän opintokokonaisuutemme käy hyvin sivuaineeksi, sanoo Koskinen tyytyväisenä. Tuollainen yhteistyö ja poikkitieteellisyys on korkealla hänen ajattelussaan muutenkin. Tieteen ja taiteen tulee kohdata rohkeasti. Lasten kuvataidekouluun arvalla Uusi koulutus on piristysruiske myös Porin taidekoululle, jonka kompastus on ollut tutkintojen puuttuminen. Koskinen sanookin suoralla tyylillään, että opiskelijoiden siirtymistä Taideteolliseen korkeakouluun, kuvataideakatemiaan ja Turun piirustuskouluun ei ole katsottu mustasukkaisena. Ei valmistavan koulun rooli ole huono asia. Olemme jopa kannustaneet opiskelijoita hakemaan muualle, koska tiedämme virallisella tutkintopaperilla olevan iso merkitys. Liukuma on näkynyt taidekoulun opiskelijamäärissä. Nelivuotisen koulutuksen alimmilla vuosikursseilla viidentoista opiskelijan kiintiö on lähes täynnä, kahdella jälkimmäisellä opiskelijoita on viisi. Lasten ja nuorten kuvataidekoulu on oma lukunsa. Siellä on peräti 214 innokasta opiskelijaa. Tulijoita on niin paljon, että nuorimmat eli 7-vuotiaat on arvottava. Se on kehittämisen arvoista toimintaa. Meillä on suunnitteluryhmä, joka tekee oman opetussuunnitelman, kertoo rehtori. Koskisen näpissä on myös Videopaja, jolla on jo pitkään ollut vakiintunut asema Porissa. Se on vapaasti kansalaisten käytössä. Tilat Itsenäisyydenkadulla eivät ehkä ole parhaat mahdolliset, mutta paja on toiminut hirveän hyvin. Läheiset siteet Saksaan Anne Koskinen on silläkin tavalla oman tiensä kulkija, että hänellä on tiivis suhde Saksaan, sen kieleen ja kulttuuriin. McDonalds ei ole vielä haukannut kaikkia meitä. Jo lukioaikana Koskinen oli Saksassa stipendiaattina ja sinne, Freiburgin yliopistoon, hän myös kulkeutui ylioppilastutkinnon jälkeen. Ensimmäiset kolme vuotta hän opiskeli kielitiedettä, germaanista filologiaa. Myöhemmin hän suoritti vielä vuoden jatko-opinnot ja nyt taskussa Meisterschülerin paperit. Porin taidekoulun tilanne emokorkeakoulu on 240 kilometrin päässä on minulle tuttu Saksan vuosilta. Freiburg on kuin Pori eli pieni sivutoimipiste. Emo eli Karlsruhen kuvataideakatemia on 130 kilometrin päässä. Järjestelmä on siis hyvin samankaltainen. Rehtori Koskinen ei yllätä sanoessaan, että työ on harrastus, mutta jotain muutakin hän ehtii. Viime kesänä hän matkusti jälleen kerran Saksaan, ajelin muutama tuhat kilometriä autolla. Mikäs oli ajellessa, opiskelurahoja hän hankki pirssikuskina Freiburgissa! En halua luopua saksan kielestä ja kulttuurista. Käyn siellä, luen kieltä, katselen saksalaista tv-kanavaa, luettelee Koskinen siteitään Keski-Euroopan mahtimaahan. Deus protector noster Taiteilijana Anne Koskinen tuli porilaisille tutuksi maaliskuussa taidemuseon näyttelyllään Deus protector noster. Hän oli valanut pronssiin Porin ja Helsingin väliltä löytämiään autojen yliajamiksi jääneitä eläimiä. Satakunnan Kansaan näyttelyn arvostellut Jarmo Huida arvioi, että näyttelyn saattoi nähdä ympäristökriittisenä. Huida päätyi kuitenkin siihen, että kriittisyys on katsojan valinta, ei Anne Koskisen. Teoksen työstäminen, prosessi, on Anne Koskinen mielestä olennainen osa työtä. Hän peilaa varmasti omaa luonnettaan, kun kertoo keskustelusta valajan kanssa ennen taidemuseon näyttelyä. Valaja sanoi minulle, että näiden tekeminen on mahdotonta. Minä sanoin, että ei ole ja lisäsin: minähän tämän maksan, muistelee Koskinen. Nuoreksi taiteilijaksi ja monessa muussa mukana olleeksi Anne Koskisen näyttelyiden määrä on kunnioitettavan korkea. Hänen töitään on kokoelmissa eri puolilla Eurooppaa. No, kuinka sujuvat Anne Koskiselta hallinnolliset työt? Ei ne niin erilaisia asioita ole. Minulla on ollut hauska, haasteellinen vuosi. Tätä voi verrata taiteelliseen työhön, prosessissa on samoja piirteitä, vakuuttaa rehtori Anne Koskinen. Tapio Furuholm Kuvat: Linda Silvan ja Erkki Valli-Jaakola

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä To be a Teacher Filmscreening ja keskustelutilaisuus 8.11.2017 Tarja Kantolahti, Jaana Vastamäki, työ- ja tasa-avo-osasto, STM 1 Sisaltö Psykososiaaliset

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön hedelmiä

Alueellisen yhteistyön hedelmiä Alueellisen yhteistyön hedelmiä 28.10.2009 Helsinki Anne Waldèn/ YTT YTRY Kuopion alueellinen työryhmä YTRY/ 1984- Lastensuojelun keskusliiton toimikunta, joka työskentelee pitkäaikaissairaiden ja vammaisten

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet

Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet Kuntamarkkinat 12.9.2018 Muutos onnistuu strategisella henkilöstöjohtamisella - seminaari Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet Professori Vuokko Niiranen Sosiaali- ja terveysjohtamisen

Lisätiedot

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta Tiedote Maaliskuu 2017 Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimus: Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta Tuoreen Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimuksen mukaan

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus

Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus Talentian selvitys 2017 Työ on mielenkiintoista, monipuolista ja sopivasti haastavaa. Työ on sovitettavissa yksityiselämään työmatkan ja -ajan, palkkauksen ja kuormittuvuuden

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että

Lisätiedot