Toukokuu Toukokuu 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toukokuu 2014. Toukokuu 2014"

Transkriptio

1 SUKUMME Toukokuu 2014

2 KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA- SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Sukututkimusmenetelmät ovat kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Uusimpana menetelmänä perinteisen tutkimuksen rinnalle ja sitä täydentämään tuli vuosituhannen alussa ihmisen perintötekijöihin perustuva DNAtutkimus. Se kertoo henkilön esihistoriasta ja löytää geenisukulaisia. Vuonna 2001 onnistuttiin avaamaan ihmisen perintötekijät, jotka rakentuvat DNA-ketjuista. Tutkimuksessa voidaan seurata isälinjaa tai äitilinjaa aina Aatamiin ja Eevaan saakka. Nimittäin aikojen saatossa perintötekijöihin on syntynyt ja syntyy edelleenkin muutoksia eli mutaatioita, jotka jäävät pysyviksi ja periytyvät jälkeläisille. DNA-sukututkimus on näiden merkkien jäljittämistä ja sillä saadaan selville suvun historian suuret linjat jopa kymmenien tuhansien vuosien taakse. Tässä meidän tutkimuksessa seurattiin Kyllösten isälinjaa Y-kromosomissa olevien markkereiden avulla. Kuulumme Suomessa harvinaiseen sukuhaaraan eli klaaniin Suomalaisten miesten perintötekijäryhmät tunnetaan lähes sataprosenttisesti. He kuuluvat perintötekijöiltään neljään haploidiryhmään eli klaaniin. 72,3 % kuuluu idästä tulleeseen N3- ryhmään, ns. metsäsuomalaisten- tai mammutinmetsästäjien jälkeläisiin. 20,1 % kuuluu Länsi- Eurooppalaiseen I-ryhmään. 4,9 % kuuluu aasialaiseen R1a-ryhmään ja 0,5 % läntiseen R1bryhmään. Kyllöset kuuluvat isälinjaltaan juuri tähän viimeksi mainittuun, Suomessa harvalukuiseen klaaniin. Tarkemmin vielä R1b1a2-M269 haploidiryhmään.tämän klaanin historiaa pyrin tässä kirjallisuus- ja tutkimuslähteisiin nojaten selvittämään (kuva 1). Klaanien kulkureitit Kaikkien ihmisklaanien yhteinen esi-isä ( Aatami ) asui Kenian savanneilla jo vuotta sitten. Täältä kulku johti Lähi-Itään, jossa kaikkien suomalaisten klaanien esi-isä eli noin vuotta sitten. Lähi-Idästä I-klaani haarautui kulkemaan kohti Etelä-Eurooppaa ja N-klaani kohti pohjoista ja itää. Volgan tienoilla syntynyt, mutaatioiden kautta tunnistettava, R-makroklaani jakaantui noin vuotta sitten R1a- ja R1bklaaneihin. Meidän R1b-klaanimme tie kulki kohti Kuva 1.Kyllösten suvun vaiheet DNA-sukututkimuksen perusteella hahmotettuna. A=yhteinen kantaisä, R ja R1b = haploidiryhmien (klaanien) syntypaikkoja, H= Hampurin kulttuuri, Ah= Ahrensburgin kulttuuri, Sv= Svidrin kulttuuri. Keski- ja Länsi-Eurooppaa ja nämä ihmiset elivät jo jääkauden aikana Iberian niemimaalla (nyk. Espanja), nk. Iberian refugio (peuranmetsästäjät). He olivat ensimmäisiä eurooppalaisia, nykyisen ihmisen, nk. Cro Magmonin ihmisen ja Aurignackulttuurin edustajia. Jäätikön sulaessa he vaelsivat pohjoiseen muodostaen Länsi-Eurooppaan Magdeleinen ja Hampurin kulttuurit sekä edelleen Ahrensburgin kulttuurin. Viimeisimmän jääkauden aikaan Iberian niemimaan lisäksi Euroopassa oli kaksi muutakin aluetta, jolla ihmisiä asui. Balkanin refugio ja Ukrainan refugio. Ukrainan alueella asuivat suomalaisten N3-haploidiryhmän esi-isät. Jäätikön väistyttyä noin v. sitten nämä ihmiset vaelsivat koilliseen ja pohjoiseen, muodostaen Keski- Euroopassa todennäköisesti jo suomalaisugrilaisen nk. Svidrin kulttuurin noin 8500 v. sitten. Olosuhteiden- ja elannon hankkimisen pakottamana väki liikkui. Svidrin kulttuurin väkeä siirtyi edelleen luoteeseen, pohjoiseen ja itään. Nykyisen Pohjois-Saksan alueella sekoittuivat Ahrensburgin- ja Svidrin (suomalais-ugrilainen) kulttuurit ja ihmiset saivat vaikutteita toisiltaan. Syntyi uusi väestöryhmä, jota voiaan kutsua pohjoiseurooppalaisiksi ja josta myöhemmin erottuivat Jatkuu sivulla 3 2

3 (Jatkoa sivulta 2) skandinaavit sekä germaanit Pohjois-Saksan, Tanskan ja Etelä-Ruotsin alueelle. Väestön vaalea ihonväri tuli todennäköisesti Ukrainan refugion väestön mukana.saksan, Tanskan ja Etelä- Ruotsin alueelle. Tähän aikaan, noin 6000 v. Sitten, suomalais-ugrilainen kultturialue oli laajimmillaan ulottuen Brittein-saarilta Etelä- ja Keski-Skandinavian - sekä Pohjois- ja Keski-Saksan yli itään. Pian tämän jälkeen, maanviljelyn yleistyttyä, väestö lisääntyi ja pysyvämpi asutus yleistyi. Suomensukuisten vaikutusalue supistui ja siirtyi itään ja pohjoiseen siirtyen vähitellen nykyisinkin tunnetuille alueille. Mitä kautta Suomeen? Pohjois-Saksan alueelta tarjoutui meidän R1b-klaanillemme periaatteessa kaksi reittiä Suomeen. Toinen johtaa Itämeren rannikkoa pohjoiseen maitse kiertäen tai Suomenlahden yli Baltiasta. Toinen reitti johtaa Tanskan ja Keski-Ruotsin kautta Ahvenanmaalle ja edelleen Suomen mantereelle. Geeniperimää tarkastellen viimeksimainittu vaihtoehto näyttää todennäköisemmältä. Ruotsalaisista 20 % kuuluu meidän kanssa samaan klaaniin, norjalaisista peräti 27 %, puolalaisista 18 %, virolaisista 9 %. Yli 90 % nyt tehdyn geenitutkimuksen sukulaisuusosumista sijoittuu alueelle Keski- ja Etelä-Ruotsi, Tanska, Belgia, Saksa, Brittein-saaret, USA:n itärannikko. Puolasta löytyy yli 10 osumaa, mutta Baltian maista ei yhtään. Venäjältä 1, Valko-Venäjältä 3 ja Ukrainasta 5. Brittein-saaret koki suuren anglosaksisen muuttoaallon mm. 400-luvulla. Amerikkaan mentiin siirtolaisiksi 1500-luvulta lähtien. USA:ssa johtaa useitakin sukukaistemme suoria isälinjoja aina 1600-luvulle saakka. Vaikka suomalais-ugrilainen kulttuuri- ja kielialue supistui vuosituhansien saatossa, asui mahdollisesti vielä Kristuksen syntymän tienoilla Keski-Ruotsin itärannikolla suomenkielistä väestöä. Kieli olisi ollut itämerensuomen läntinen murre. Yhteydet Ruotsin, Suomen länsi- ja lounaisrannikon, sekä Viron välillä olivat toimivat. Mm Virosta 300 ekr. peräisin olevaa rautaesineistöä on löydetty sekä Suomen että Ruotsin rannikkoseuduilta. Tiedetään myös, että pronssikaudella ja rautakauden alussa (1500 ekr jkr.) Suomi sai germaanisia ja skandinaavisia vaikutteita ja väestöä lännestä, sekä permiläisiä ja volgalaisia vaikutteita idästä. Läntiset tulokkaat olivat useinmiten eliittiväestöä, porvareita, kauppiaita, hallintomiehiä, joiden kieli oli germaaninen (nk. suomengermaani). Pitemmän päälle tulokkaat sulautuivat kantaväestöön. Kyllösten ensimmäinen asuinpaikka, Kyllölän kylä Paimiossa, sijaitsee juuri germaanisskandinavisen vaikutuksen piirissä. Tässäkin valossa tuntuu todennäköiseltä, että sukumme tulosuunta Suomeen on läntinen, Ruotsin kautta. Kyllönen sukunimi esiintyy ruotsin kielessä muodossa Kyllen. Ruotsalaisissa geenisukulaistemme esi-isissä esiintyy myös muoto Kyller. Useampikin tutkimuksessa esiintullut Kyllösten sukulinja johtaa 1600-luvun Tukholmaan. Irlantilaisten sukulaisten esi-isissä on sukunimi Kelly ja Kelley Tutkimuksen herättämiä ajatuksia DNA-sukututkimus todistaa oikeaksi edesmenneen kunniapuheenjohtajamme Aarne Kyllösen arvelut, että Kyllösten suku edustaa Euroopan vanhinta väestöä. Esi-isämme Euroopassa olivat jääkauden aikaisia peuranmetsästäjiä. Geneettinen yhteys Viipuriin ja Lounais-Suomeen tukee myös FT Matti Kyllösen sukukirja 2 -osassa esittämiä johtopäätöksiä suvun vaiheista Viipurissa ja Paimiossa. Sen sijaan siirtymissuunta Suomeen on ollut vain arvailujen varassa. Virosta, Ruotsista, Saksasta, vai mistä? Kyllösen suku näyttää siis olevan aikoinaan idästä v. sitten länsieurooppaan siirtynyttä alkuperää ja edelleen Ruotsin kautta Lounais-Suomeen siirtynyttä väestöä. Kyllösiä toimi merkittävässä asemassa Suomessa luvulla. Nousiko esim. Niilo Kylliäinen merkittävään asemaansa talonpoikaisäädystä, vai oliko hän tai hänen esi-isänsä alunperinkin Ruotsista muuttanutta eliittiväestöä? Kun vielä ajattelee hänen poikansa Peder Nilson Kyllen eli Pietari Kylliäisen merkittävää asemaa Olavinlinnan voutina, nousee tällainen kysymys helposti esille. Geenisukulaisuutta osoittavien osumien vähäisyys Venäjällä, Itä-Euroopassa ja Baltiassa viittaa myös läntiseen alkuperäämme. Tosin näillä alueilla analyysejäkin on tehty vähemmän. Marien perimässä läntisten geenien osuus on vain 11 %. (Jatkuu sivulla 4) 3

4 Geenisukulaisuus on tältä osin hyvin epävarmalla pohjalla. Yleensäkin geenitutkimus on mullistanut kansojen oletettuja sukulaisuussuhteita. Toisaalta geenisukulaisuus ei selitä kielisukulaisuutta. Kielenvaihtoa on Euroopassakin tapahtunut vuosituhansien kuluessa suuressa määrin. Vähemmistökielet ja -väestöt ovat helposti sulautuneet valtakieleen ja -väestöön. Myös ajatus suomensukuisten kansojen yhteisestä alkukodista on osoittautunut nykytutkimuksen valossa myytiksi. Ei ole myöskään tapahtunut mitään suurta muuttovaellusta Suomen alueelle. Väestö on tullut vähitellen tihkumalla useasta suunnasta, pääosa tietysti idästä ja etelästä. DNA-sukututkimus on tuonut uutta ja entistä tietoutta täydentävää tietoa sukumme varhaisvaiheisiin. Tulokset elävät jatkuvasti. Uusia sukulaisuusosumia tulee lähes viikoittain sitä mukaa kuin analyysejä tehdään ja menetelmät kehittyvät. Varmaan vuoden kuluttua olemme taas viisaampia. Hannu Kyllönen Lähteet: -Kyllösten isälinjan DNA-geenitutkimus FamilyTreeDNA Genealogy by Genetics, Ltd. Houston, Texas. -Kyllönen Aarne (2005): Olemme profeettojen sukua. Olemmeko muinaisten kuninkaiden palvelijoita. Mistä me sukulaisemme tunnistamme. - Tietäjien ja taitajien sukua sukukirja 1.Kainuun - Sanomat Oy, Kajaani. Kyllönen Matti (2012): Kyllösten suvun vaiheista Marinmaalta Paimion ja Savo-Karjalan kautta Kuhmoon. Tietäjien ja taitajien sukua sukukirja 2. - Erweko Oy, Oulu -Wiik Kalevi (2002): Eurooppalaisten juuret. - Atena Kustannus Oy, Jyväskylä. -Wiik Kalevi (2004): Suomalaisten juuret. - Atena Kustannus Oy, Jyväskylä. Saatavilla pöytästandaari jalustalla a 30 / kpl Isännänviiri 100 /kpl Sukukirja II 50 /kpl Hintaan lisätään postituskulut. T-paita vaakunakuvalla 30 / kpl. Tulee myyntiin Tuusulan tilaisuuden jälkeen. Kesän sukutapaaminen Tuusulassa Kesä odotuttaa itseään ainakin täällä pohjoisessa Suomessa. Toivossa kuitenkin elämme, että lehti puuhun vielä kasvaa ja ruoho viheriöi ennen juhannusta. Kesän sukutapaaminen pidetään Tuusulassa juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna eli lauantaina Kokoonnutaan klo Majatalo Onnelaan, Tuusulan Rantatie 34. Tarkempi ohjelma löytyy kotisivuilta ja Sukumme-lehdestä. Sukututkimuksen osalta uutta tietoa suvun vaiheista on saatu sukuseuran hallituksen teettämän DNA-sukututkimuksen kautta. Tutkimuksesta ja tuloksista tulee enemmän tietoa lehdessämme ja tarkempi esitelmä kokouksessa. Miksi kokoonnumme juuri Tuusulassa? Useaan otteeseen kokouksissamme olemme todenneet, että pääkaupunkiseutu on yksi merkittävimmistä Kyllösten asuinalueista Suomessa. Ollaanhan siellä myös lähellä suvun kantapaikkoja Suomessa. Alueella asuu useita kymmeniä sukuseuran jäseniä. Kun vielä paikallista innokkuuttakin kokouksen järjestelyihin löytyi, sukuseuran hallitus päätti järjestää kokoontuminen siellä. Tuusulan perinteikäs kulttuuriympäristö sopii kokouspaikaksi mainiosti. Kyllöset ovat tietäjien ja taitajien sukua. Siksipä kokousohjelman lisäksi kokouspaikalla olisi mukava nähdä ja kuulla osallistujien omia tuotoksia. Käden taitoja, taidetta, kirjallista esitystä, laulua, soittoa jne. Paikalla on myynnissä myös sukuseuran tuotteita. Ensiesittelyssä ja myynnissä on sukuvaakuna-logolla varustettuja T-paitoja sekä Sukukirja 2, sukuvaakunastandaari, isännänviiri ja pinssejä. Tervetuloa Tuusulaan kaikki sukuseuran jäsenet, sukuun kuuluvat tai muuten suvusta kiinnostuneet. Tapaamme Onnelan pihalla. Aurinkoista kesää kaikille toivottaen Hannu Kyllönen, pj. 4

5 SUKUTUTKIMUS: HARRASTUS VAI ELÄMÄNTAPA Kuulun Kyllösten sukuun isoäitini kautta ja ilokseni saanut nauttia tämän suvun valmiista tutkimustiedosta. Oma suuri urakkani, jonka tulokset julkaistiin viime kesänä sukukirjan muodossa, koskee isäni puoleista Sotkamon Lukkarisukua. Saatuani kirjan maailmalle, keskityin tutkimaan kaikkia isovanhempieni sukuja, eli tein ns. esivanhempitutkimuksen kaikkien osalta vähintään 7 sukupolveen, suurimman osan olen saanut vietyä jo tuonne luvulle saakka. Esivanhempitutkimushan tarkoittaa sitä, että joka sukupolvessa esivanhempien määrä tuplaantuu (vanhemmat 2- isovanhemmat 4- isoisovanhemmat 8 jne.) eli luvulle päästäessä esivanhempien laskennallinen määrä on kymmenennessä sukupolvessa 1024 ja seuraavassa jo Esivanhempainkato, eli samat esivanhemmat useammassa kohdassa sukupuuta, hieman vähentää tuota lukua. Kainuussa on kyllä lähes mahdotonta, ainakin epätodennäköistä, onnistua rakentamaan itselleen sukupuu ilman esivanhempainkatoa. Sukututkimusharrastuksen aloitin noin 8 vuotta sitten eli olen suhteellisen tuore harrastaja. Luonteeni mukaisesti paneudun kaikkeen mielenkiintoiseen täysillä ja niin on käynyt tässäkin tapauksessa. Harrastus on vienyt mukanaan ja tämä on siitä hauska harrastus, että joka päivä kohtaa jotain uutta ja mielenkiintoista opittavaa. Minua pyydettiin kirjoittamaan tähän lehteen sukututkimusharrastusta aloittelevan mahdollisesti kohtaamista haasteista ja uhkaavista karikoista, yritän kertoa niistä oman mutkaisen ja kuoppaisen polkuni avulla. Aloitin oman harrastukseni isäni isälinjaisesta Lukkari- suvusta. Kun kiinnostukseni sukuni historiaa kohtaan heräsi, aloitin tutkimukseni soittamalla Lukkarinen- Lukkari sukuseuran sihteerille tiedustellakseni löytyykö suvusta mahdollisesti jotain jo tutkittua tietoa. Tuo puhelu muutti elämäni pysyvästi. En muista puhelun pituutta mutta kauan se kesti ja sen vihdoin loputtua totesin lupautuneeni jatkamaan toisen sukututkijan aloittamaa tutkimustyötä. Olin siis siinä onnellisessa asemassa, että sain melkoisesti jo valmista tietoa suvustani. Suvustaan kiinnostuneen kannattaakin selvittää ihan ensimmäiseksi, josko joku olisi jo koonnut tietoa mutta sitten edessä voikin olla se sukututkijan ensimmäinen ja vaarallisin sudenkuoppa. Vaikka minäkin sain valmiiksi tutkittua tietoa suvustani, tarkistin joka ikisen tiedon itse vielä kertaalleen. En epäillyt toki tiedon oikeellisuutta tai aikaisemman tutkijan taitoja, halusin vain olla täysin varma. Sukututkijan suurin virhe onkin kopioida tietoa muusta kuin alkuperäisestä lähteestä varmistamatta tiedon oikeellisuutta. Koskapa olin hypännyt uuteen harrasteeseeni niin sanotusti ihan pystymetsästä, tuli vastaani uusi haaste kun siirryin sitten tutkimaan tietoja alkuperäisiin lähteisiin eli kirkonkirjoihin, henkikirjoihin, läänintileihin ym luvun lähteet on varsinkin Kainuussa kirjoitettu erittäin kauniilla ja selkeällä käsialalla mutta mitä vanhempaan aineistoon mennään sitä haasteellisemmaksi kirjoituksen lukeminen ja tulkitseminen menee. Useamman kerran olen tuijottanut nimeä tai tekstiä tunti- jopa päiväkausia ennen kuin olen sen onnistunut selvittämään. Sukupolveni on saanut osakseen pakkoruotsin, joten ihan pihalla en sentään ollut virallisten kirjojen virallisesta kielestä mutta ne koukerot.kaiken toki oppii ajan kanssa ja toisaalta hitaasti mutta varmasti hyvä tulee. Suosittelen kuitenkin lämpimästi kaikkien sukututkimusharrastuksesta kiinnostuneiden aloittamaan harrastuksensa sukututkimuskurssin kautta. Kurssilla saa perustiedot paitsi erilaisten lähteiden käyttämiseen myös vanhojen käsialojen tulkintaan. Siellä varmaan myös varoitellaan kaikista niistä karikoista, jotka minä olen joutunut konttaamaan kurssitta läpi. Uskoisin, että kaiken kaikkiaan harrastukseen pääsee nopeammin sisälle pienen teho-opetuksen kautta. Kirkonkirjat (rippikirjat, syntyneiden kirjat, lastenkirjat, kuolleiden kirjat, muuttokirjat) ovat tärkeimmät lähteet sukututkimuksessa. Rippi- ja lastenkirjojen kautta pääsee usein kiinni koko perheeseen ja löytää useita uusia tietoja yhdellä kertaa. Valitettavasti kirjojen kirjoittajat eivät aina ole olleet kaikkein tarkimpia ja mukaan mahtuu myös virheitä varsinkin syntymäajoissa. Aina kaikki lapsetkaan eivät ole kirjattuina rippikirjan sivuille, siksipä suosittelenkin käyttämään useampaa lähdettä tiedon tarkistamiseen. Epäselvät syntymäajat rippikirjoissa ovat yleisiä ja ne kannattaa aina tarkistaa syntyneitten kirjasta. Syntyneitten kirjaa kannattaa lukea myös silloin, kun samaan rippikirjan sivuun on merkitty useamman perheen tietoja. Usein tiedot ovat niin epäselvästi merkittyinä, että lapset varsinkin saattavat helpostikin lipsahtaa väärille vanhemmille. Tutkijaa voi houkuttaa tietojen nopea keräämi- (Jatkuu sivulla 6) 5

6 nen ja tuplatarkistaminen voi jäädä tekemättä. Hitaasti mutta varmasti pätee periaatteena tässäkin, yksi väärin kirjattu sukulaisuus saattaa jälkeenpäin romuttaa koko tutkimuksen. Kukaan ei ole sanonut sukututkimuksen olevan helppoa. Aina silloin tällöin tulee eteen tilanne, jossa tiedot katkeavat, eikä tutkittavaa henkilöä tai perhettä enää löydykään mistään. Kun kaikki käytettävissä olevat lähteetkin on tutkittu, eikä henkilöitä ole löytynyt, iskee tutkijaa epätoivo ja uskonpuute. Kyseinen tilanne on tullut eteeni lukemattomia kertoja ja tulee varmaan vastakin. Nykypäivänä sukututkimusta tehdään yleensä tietokoneen ja erilaisten digitaaliarkistojen avulla. Samainen tietokone on korvaamaton väline myös muunlaiseen tutkimiseen ja verkostoitumiseen. Netistä löytyy äärettömän paljon erilaista sukututkimusta tukevaa aineistoa, kuten paikallishistorian artikkeleja, sukututkimusseurojen vanhoja lehtiä, vanhoja sanomalehtiä, henkilökronikoita sekä myös kirkollisten historiankirjojen hakuohjelmia. Hiski- hakuohjelma on tehty Suomen seurakuntien ja Katiha- Vanhan Suomen eli Karjalan seurakuntien kirkonkirjoista. Hakuohjelmista on sukututkijalle äärettömän suuri apu, mutta jos niitä yrittää käyttää tutkimuksessaan pääasiallisena lähteenä, on melko varmasti syvällä suossa. Tietojen tarkistamista alkuperäisistä lähteistä ei voi liikaa korostaa! Erilaisten digitaalisten lähteiden lisäksi netti myös yhdistää sukututkijoita ennen näkemättömällä tavalla. Sosiaalinen media, esimerkkinä Facebook, auttaa samanlaisista asioista tai harrasteista kiinnostuneita löytämään toisensa maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Facebookissa on useita valtakunnallisia sukututkimuksen ympärille muodostuneita ryhmiä ja joka puolelle Suomea on muodostunut lisäksi alueellisia ryhmiä. Ihan pakko mainostaa tässä Kainuulaiset Suvutryhmää, joka perustettiin 2013 alkutalvesta. Nyt jäseniä on ryhmässä noin 720 ja joka päivä tulee uusia. Ryhmän idea on jakaa itse kunkin eteen tulevia sukututkimusongelmia ja auttaa niiden ratkaisemisessa. Joukossamme on myös paljon uusia harrastajia ja heidän opastaminen ja tukeminen on myös ryhmämme tärkeä tehtävä. SukuForum- on yksi tärkeimmistä sukututkijoiden keskustelu- ja tiedonjakamispaikoista. Vaikka sukututkimuksen voisi kuvitella olevan tylsä ja yksinäinen harrastus, olen viimeisen 8 vuoden aikana tutustunut satoihin uusiin ihmisiin, uskallan väittää, että useampaan kuin jonkin muun harrasteen kautta. Sukututkimus on siis parhaimmillaan erittäin sosiaalinen ja yhteisöllinen harrastus. Verkostoituminen kaikin mahdollisin keinoin kannattaa sukututkimuksen kannalta mutta luo myös tärkeää yhteenkuulumisen tunnetta. Sukuseurat toimivat edistääkseen suvun yhteenkuulumisen tunnetta ja luovat erilaisia mahdollisuuksia yhteisöllisyyden toteuttamiseen esim. sukutapaamisten muodossa. Kun eteen tulee tilanne, jossa sukulaissuhteen varmentaminen omaan sukututkimukseen on vaikeaa tai mahdotonta, kannattaa tutkimus jättää siihen ainakin toistaiseksi ja suunnata energia jonkin toisen tiedon etsimiseen. Tietojen yhdistäminen epävarmoilla tai olemattomilla tiedoilla on pahin mahdollinen virhe, jonka tutkija voi tehdä. Toki epävarmakin tieto kannattaa kirjata ylös vastaisen varalle, jotta siihen voi mahdollisten lisätietojen löydyttyä palata, mutta tiedon epävarmuus lähteineen pitää kirjata tarkasti ylös. Valitettavan usein törmää jopa sukukirjoissa tietoihin, joiden yhdistämisessä on käytetty väkivaltaa ja väärä tieto on jäänyt elämään omaa elämäänsä. Väärä tieto saattaa siirtyä tutkijalta toiselle, eikä tiedon oikaiseminen ole enää mahdollista. Joskus jokaiselle tutkijalle tulee eteen myös tilanne, että on pakko nostaa kädet pystyyn ja luovuttaa. Ei siis ole suinkaan mahdotonta, että jonkin henkilön taustaa ei vain ole mahdollista selvittää. Syntymäajaton Anna ilman sukunimeä tai isännimeä, muuttanut jostain vaikka Kuhmoon, en sano etteikö voisi olla selvitettävissä mutta epätoivoiselta vaikuttaa Silloin on vain luovutettava ja toivottava, että jostain joskus kyseinen Anna tupsahtaa eteen. Pätevinkään tutkija ei siis pysty ratkaisemaan ja löytämään kaikkea. Liian pitkäksi aikaa ei kannata jäädä paikoilleen jumittamaan, jatkaa vain eteenpäin ja odottaa johtolanganpään mahdollista löytymistä myöhemmin (Jatkuu sivulla 5) 6

7 Mitkä ovat sitten sukututkijan eteen mahdollisesti tulevat karikot? Oikeastaan ainoa ylitsepääsemätön kuilu on se, että eteen tupsahtaa avioton lapsi- äpärä, kuten kirkonkirjoissa suoraan sanotaan. Vaikka nyky-yhteiskunnassa vanhemmat ihmiset kovastikin heristävät sormeaan aviottomille pareille tai yksinhuoltajaäideille, on aviottomien lasten syntyminen ollut erittäin yleistä koko kirjoitetun kirkkohistorian ajan. Sanoisinpa, että aviottomien lasten syntyminen oli ennen normaalimpaa kuin mitä siitä nykyisin ajatellaan. Äpärät olivat yhtä arvostettuja perheenjäseniä kuin muutkin lapset, eikä aviottoman lapsen synnyttänyttä äitiä hyljeksitty, päinvastoin. Mitä kauemmas historiaa kuljetaan, sitä normaalimpaa se oli. Sukututkijalle lapsi ilman virallista isää merkitsee kuitenkin sen isälinjan tutkimiselle kivitalon korkuista, ylittämätöntä seinää. Joskus käräjäkirjoista voi onnistua löytämään viitteitä lapsen isästä mutta sekin on harvinaista. Sanoisin niin, että kainuulaisten sukujen tutkiminen on suhteellisen helppoa, kunhan perustietämys sukututkimuksen tekniikasta on hallussa. Muualla Suomessa, esim. Pohjanmaalla, jossa sukunimien käyttäminen aloitettiin paljon myöhemmin kuin itäisessä Suomessa, on sukututkimus paljon haasteellisempaa. Tutkijan tärkeimmät ominaisuudet ovat looginen ajattelu, sinnikkyys ja kyky hahmottaa kokonaisuuksia. Kirjahyllyllinen paikallis- ja sukuhistoriaa auttaa syventämään ymmärrystä kulttuureista, aikakaudesta ja ympäristöstä. Historiankirjoista voi hyvällä tuurilla löytyä mainintoja myös omaan sukuun jollain lailla liittyvistä henkilöistä. Valmiit sukukirjat alueen muista suvuista ovat hyviä tietolähteitä vaikka suoranaisesti ei olisikaan omasta suvusta kirjoitettu. Maantieteellisesti pienellä läntillä, kuten Kainuu, suvut ovat sotkeutuneet toisiinsa useampaankin kertaan ja näitä yhteyksiä kannattaa etsiä. Jokaisen kannattaa ihan ensimmäiseksi hankkia oma Musta kirja, johon merkitsen pienimmätkin sukuun liittyvät löydökset lähdemerkintöineen. Vasta sitten tiedot kannattaa siirtää johonkin sukututkimusohjelmaan. Sukututkimus on hieno ja mukaansatempaava harrastus, parantumattomaksi taudiksikin kutsuttu. Nykytekniikka on tuonut tullessaan sukututkimukseen uusia mielenkiintoisia ulottuvuuksia, kuten DNA- tutkimus, jonka avulla meillä on edes mahdollisuus muodostaa jonkinlainen kuva esivanhempiemme historiasta ajalta, jolta kirjallisia lähteistä ei ole. DNA- tutkimus voi myös johtaa sellaisille poluille, joita emme muuten olisi osanneet edes kulkea. Ainakin omassa sukututkimuksessani DNA- tutkimuksella on ollut ainutlaatuisen mullistava merkitys. Kahdeksan tutkimuksen täyteisen vuoden aikana olen törmännyt moniin haasteisiin, useampaan kivitalon korkuiseen seinään ja erittäin moniin sykähdyttäviin löytämisen, oivaltamisen ja onnistumisen hetkiin, puhumattakaan kaikista niistä ihanista ihmisistä, jotka ovat olleet näitä onnistumisen kokemuksia tuottamassa. Toivon kuitenkin, ettei kukaan törmää tutkimuksissaan samaan kuin itse olen törmännyt ihan vähän aikaa sitten: esivanhempaan, joka oli elämänsä aikana onnistunut keräämään etunimensä jatkeeksi sukunimiä pohjanmaalaiseen tapaan enemmän kuin yksi mies ehtii kuluttaa: Thomas Thomasinpoika Klemettinen- Määttä- Hongasenaho- Meriläinen- Wimbari- Paavola. Rehellisesti todettakoon, että kyllä hän vain yhtä nimeä kerrallaan käytti mutta ei viihtynyt sen kanssa kovin kauan. Tällaisen henkilön elämää on hieman hankala selvitellä, varsinkin kun asuinpaikka vaihtui yhtä usein. Hän on kuitenkin olennainen lenkki siihen, että minä olen tässä ja nyt. Ihanaa alkavaa kesää kaikille sukulaisille lähellä ja kaukana! Jaana Lukkari, Olga Johanna Kyllösen tyttären tytär Netistä poimittua.yhdysvaltain murhattu presidentti Abraham Lincoln jätti jälkeensä melkoisen määrän tarinoita. Tässä niistä pari; Sisällissodan aikana muuan nuori saksalainen kreivi kääntyi Lincolnin puoleen tarjotakseen palvelujaan. Hyvin valituin sanankääntein hän korosti mainioita ominaisuuksiaan, ja presidentti lupasikin harkita asiaa. Keskustelun päättyessä nuori kreivi pelasi ulos viimeisen valttinsa ilmoittaen, että hänen perheensä kuului Westfalenin jaloimpaan aateliin. - Olkaa vain aivan rauhallinen, kuiskasi presidentti. Minä lupaan, ettei se ainakaan muodostu miksikään esteeksi. Eräänä iltapäivänä Lincoln sai vieraakseen huomattavassa yhteiskunnallisessa asemassa olevan naisen, joka vaativaan sävyyn esitti presidentille, että hänen poikansa tulisi saada nimitys everstiksi. - Se ei ole mikään suosio, jota vaadin, vaan oikeus. Seurasi pitkä luettelo perheen ansioista: - Isoisäni taisteli Lexingtonissa. Enoni oli ainoa, joka paennut Bradesburgin taistelussa. Isäni taisteli New Orleansissa ja rakas aviomieheni kaatui Montereyssa. - Kenties, arvoisa rouva, sanoi Lincoln varovaisesti, teidän perheenne on tehnyt riittävästi maan hyväksi. On jo aika, että toisetkin saavat mahdollisuuden. 7

8 Ilmari Kianto tapasi tolstoilaisen korpifilosofin Ilmari Kianto teki poikansa Otson kanssa turistimatkan Kuhmoon elokuussa Menomatka tehtiin postiautolla ja paluu Lentuanjärven yli takatuupparilla eli moottoriveneellä. Lopputaival Iivantiiran ja Kuumun pohjoisosan kautta Suomussalmen Ylivuokkiin taitettiin apaostolinkyydillä. Sieltä jatkettiin vielä postiautolla Suomussalmen kirkonkylälle. Jalkamatkansa varrella Kianto yöpyi kolmessa talossa. Kuumun Kaartisenvaarassa hän pysähtyi ja tapasi Kalle Kyllösen ja hänen vaimonsa Reetan ja heidän 19-vuotiaan poikansa. Kaatumatautia sairastava poika oli puettu pelkkään säkkiin, vieraalle poika oli todella outo ja vähän pelottavakin ilmestys. Kianto yöpyi Palovaarassa, joka on kilometrin matkan Kaartisenvaarasta. Kalle Kyllönen oli kuullut Kiannon vierailusta ja keksi jonkin syyn mennä tapaamaan kuuluisaa kirjailijaa. Tapaaminen kesti useita tunteja, juttua riitti. Kianto kertoo tapaamisesta matkakertomuksessaan, Kuhmon kulmilta: Kun astuimme kamarista takaisin pirttiin, oli siinä hämmästykseksemme Kaartin isäntä. Siis tuon säkkiilmestyksen isä. Hän oli tekosyyllä lähtenyt peräämme, härkäänsä noutaakseen Palovaaran karjasta, mutta itse asiassa sieluansa virkistämään puheluilla sen vieraan kanssa, joka äsken oli valokuvannut hänen kaatumatautisen poikansa. Tai kenties hän lähti sitä varten, jotta hän saisi annetuksi itsestään edullisen henkikuvan vieraalle, joka varmaankaan ei ollut kylliksi huomannut Kaartisen isäntää. Ja tosiaankin: tuo henkinen kuva näytti hämmästyttävältä. Hän tiesi maailman historiasta paljon asioita, oli omistautunut voimakkaiden persoonallisuuksien elämän katsomuksiin, ja erinäiset suunnat, teot ja niiden arvostelu huvittivat häntä kuin intelligenttiä ihmistä eräänlainen kaunopuheisuus oli tarttunut häneen kirjallisuudesta ja sanomalehdistä. Leo Tolstoi, tuo Venäjänmaan suuri poika, kuten se ja se sanoo, hän hehkuvasti huudahti edessäni, pimeävässä pirtissä. Ja minut hän kirjailijana omine saavutuksineni pani ikään kuin ahtaalle, samalla kun hän luottamuksella lateli tietojaan aivan kuin vieraan olisi pilkulleen pitänyt tuntea jokainen rivi, minkä hän mistäkin julkaisusta oli sattunut sieppaamaan. Kirjatoukka Kaartisen lahossa kartanossa kuinka hassunkurista elämän ilveilyä Nyt hän jäi arvoitukseksi, svinksiksi korpiluonnon kirojen sekamelskaan. Tai oliko asia niin, että tässä oli yksi tuhansista salaperäisistä tyypeistä nykyisenä maailmanmullistuksen aikana: individi, tarkoitettu toisenlaiseen kohtaloon, incognito erämaan vankina. Mikä oli miehiään tämä Kiannon tapaama korpifilosofi? Hänen elämänvaiheistaan ei ole kirjallisia dokumenttejä. Hän puhui paljon, mutta ei juuri kirjoittanut muistelujaan, vaikka osasikin kirjoittaa. Tiedot Kalle Kyllösestä ja hänen elämästään perustuvat lähinnä sukulaisten ja tuttavien muistikuviin. Kalle Kyllönen syntyi vuonna 1879 Kuhmon Kuumussa. Isä, Juho Sylvesterin poika Kyllönen ( )tunnettiin paikkakunnalla nimellä kirkon mies. Hän edusti Kuumunkylää seurakunnan kirkollisissa asioissa ja piti pyhäkoulua 30 vuotta laajassa Kuumunkylässä ja jopa Lentiiran alueella. Virsikannel kainalossa hän kiersi pyhäpäivisin jalkaisin tiettömiä taipaleita talosta taloon. Kalle Kyllönen oppi lukemaan isän pyhäkoulusssa jo alle 10-vuotiaana. Hän luki kaikki kirjat ja lehdet, mitä käsiinsä sai, paljonhan niitä ei ollut. Katekismuksen hän muisti ulkoa kannesta kanteen ja myös virsikirjasta satoja virsiä. Raamattua hän luki ahkerasti. Vanhan Testamentin tapahtumat Kalle muisti ulkoa lähes sanasta sanaan. Virsien ohella laulettiin Kallen kotona arkkiveisuja, joita sepitettiin suurista maailmantapahtumista. Arkkiveisut olivat jonkun tuntemattoman tekemiä laulusanoituksia, joita levitettiin ja myytiin irrallisina arkkeina. Muun muassa Titanic-laivan haaksirikosta oli tehty pitkä ja perusteellinen arkkiveisu, sitä laulettiin usein sunnuntaisin Kallen kotona Kaartisenvaaran pirtissä. 16-vuotiaana Kalle Kyllönen meni rippikouluun Kuhmon kirkolle. Katekismuksen hän kätki kirkon kivijalkaan. Hän päätteli asian niin, ettei tarvitse sitä oppitunneilla, koska osasi sen ulkoa. Kirkkoherra oli ihmeissään Kallen lukeneisuudesta ja hyvästä muistista. Kun rippikoulu päättyi, lahjoitti kirkkoherra Kallelle muutaman senaikaisen historiateoksen ja Leo Tolstoin suomennettuja kirjoituksia. Nämä Kalle luki suurella innolla. Näistä kirjoista hän sai uutta tietoa uskonnollisten kirjojen lisäksi. Kallesta tuli paikkakunnan kävelevä tietosanakirja. Kiantokin oli ymmällään tästä korven tietäjästä. Lukukinkereillä Kalle loisti Raamattutiedoillaan ja puheenvuoroillaan niin, että hänelle 8

9 anottiin saarna lupaa ja hän saikin sen. Kalle puhui vuosikymmeniä seuratilaisuuksissa ja saarnasi lukukinkereillä ja Lentiiran kirveskansan kirkossa. Puheita ja saarnoja hän ei kirjoittanut etukäteen, vaan kaikki sanottava syntyi samalla kun hän puhui. Kalle Kyllösen ajatusmaailmassa yhtyivät uskonto, sen ajan elämä ja historia ja taikausko kokonaisuudeksi, josta oli usein vaikea erottaa, mikä oli faktaa ja mikä fiktiota. Uskonto ja magia kulkivat Kallen ajattelussa käsi kädessä. Hän seurusteli ympärillä olevan luonnon ja sen ilmiöiden kanssa. Metsästys- ja kalaonni saavutettiin, kun lepytettiin metsä ja kalavesi. Sain 1945 lokakuussa seurata, kun Kalle valmisteli lintujen pyytämiseen tarkoitettuja linnunrihmoja. Kallen Reeta-vaimo punoi paljaan polvensa päällä hampusta rihmalangat. Hamppukuitujen sekaan hän pani hevosen häntäjouhen, joka tuki rihmasilmukkaa tuulella ja sateella. Valmiit rihmalangat Kalle kuljetti padan sangan alta kerran myötäja kerran vastapäivään. Tämän hän teki siksi, ettei lintu perääntyisi silmukasta, vaan jatkaisi eteenpäin ja rimpuillessaan kuristaisi itsensä kuoliaaksi. Kalle Kyllönen oli pienviljelijä. Talossa oli pari kolme lehmää, muutama lammas ja hevonen. Hallainen ja kivinen tila ei kuitenkaan yksin riittänyt perheen elatukseen. Oli hankittava käyttörahaa metsätöistä ja jokiuitoista. Koska Kallella oli hyvä lauluääni ja rytmitaju, oli hän uittotöissä vetolaulujen laulaja. Vetolaulua tarvittiin, kun kuivalle ajautunut tukki vedettiin usean keksimiehen voimalla veteen. Vetämisen tuli tapahtua yhtä aikaa. Kalle Kyllönen oli myös tervatynnyrien virallinen kruunaajana, siis melkein kunnallinen virkamies. Kaikkiin myytäväksi lähteviin tervatynnyriin tehtiin poltinraudalla merkit, joka takasi, että tynnyri sisälsi 125 litraa tervaa. Kuhmo oli 1900-luvun taitteessa Kainuun suurin tervantuottaja, joten vuosittain oli kruunattava tuhansia tynnyreitä. Kaupallisessa mielessä tervantuotto tyrehtyi Kainuussa ja myös Kuhmossa 1930-luvulla ja näin ollen Kalle Kyllösen kruunaustyö loppui. Viimeiset uittojen vetolaulut Kalle lauloi 1946 Kuumunjoen uitossa. Sen jälkeen Kalle ei enää liikkunut töissä kotinsa ulkopuolella. Kuhmon kirkkoherran rippikoulussa Kallelle lahjoittamat kirjat paloivat perheen asuinrakennuksen mukana Ja koska kylällä ei ollut lainakirjastoa, lukuhaluinen poika jäi kokonaan ilman kirjoja. Todennäköisesti hän sai papilta lahjoituksena muutaman Leo Tolstoin teoksen, joita suomennettiin 1900-luvun alkupuolella useita. Lukemansa kirjat hän painoi perusteellisesti muistiin, josta hän ammensi keskustelun aiheita pappien ja virkamiesten riesaksi. Sen sai kokea myös korpikirjailija Ilmari Kianto keskustellessaan Palovaaran hämärässä pirtissä elokuussa 1927 Kuhmon Kuumussa. Kalle Kyllönen oli myös paikkakunnalla tunnettu kansanparantaja. Hän oli lukenut Elias Lönnrotin Kotilääkäri-kirjan ja omaksunut muilta aikansa kansanparantajilta taitoja sairauksien parantamisessa. Kalle oli hyvin salaperäinen, eikä juuri koskaan paljastanut, mihin hänen tietonsa ja taitonsa perustui. Kaartis-Kalle, jolla nimellä hänet tunnettiin, oli Kuhmon Kuumussa ja myös Lentiirassa hyvin tunnettu persoona. Leo Tolstoita hän piti suorastaan oppi-isänään. Tolstoin kirjoituksia hän siteerasi keskusteluissaan koulujakäyneiden, tai oppineiden, kuten Kalle itse sanoi, kanssa. Kalle Kyllösellä oli ihanteena Vuorisaarnaan perustuva käytännön kristillisyys ja talonpojan yksinkertainen elämä, jota hän toteutti Kaartisenvaarassa. Tätä kirjailija Kianto ihmetteli tavatessaan Kallen. Kalle Kyllönen kuoli Kuhmon Kuumun Kaartisenvaarassa vuotiaana. Hänet on haudattu Kuhmon Lentiiran uudelle hautausmaalle parin kilometrin päähän kirveskansankirkon raunioilta. Korpifilosofi Kalle Kyllösen koulunkäynti rajoittui isänsä pitämiin pyhäkouluihin, muutaman viikon kiertokoulujaksoihin, rippikouluun ja kovaan korpielämän tuomiin kokemuksiin. Näiden lisäksi hän luki tarkkaan kaikki sen ajan kirjat, jotka sai käsiinsä ja perehtyi perusteellisesti Raamattuun. Hyvä muisti ja rikas mielikuvitus tekivät hänestä persoonan, joka sai kuulijat toteamaan omat tietonsa vähäiseksi. Tavattuaan Kalle Kyllösen kirjailija Ilmari Kianto tavattuaan kirjoitti kirjassaan: Kirjatoukka Kaartisen lahossa kartanossa kuinka hassunkurista elämän ilveilyä. Nyt hän jäi arvoitukseksi, svinksiksi korpiluonnon kirojen sekamelskaan. Reino Helttunen Kalle Kyllösen nuoremman siskon Helka Helttusen os. Kyllönen poika ( 9

10 Anneli Toijala (sukutaulu 1757) Tampere Vanha valokuva kertoo, vai kertooko? Sanonta: kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa, ei aina pidä paikkaansa. Oheisessa kuvassa istuva henkilö on minulle täysin tuntematon, mutta seisova henkilö on isäni Eino Jaakko Kyllönen, (sukutaulu 1146) joka syntyi Suomussalmen Pesiönkylässä, todennäköisesti Hilponvaarassa, ja kuoli Tampereella Hänen isänsä oli Jaakko Kyllönen, joka syntyi Vuokissa ja kuoli Suomussalmen Hilponvaarassa, ja äitinsä Elsa Moilanen, joka syntyi Kerälässä ja kuoli Hilponvaarassa. Lapsia oli kuusi. Virallisen tiedon mukaan isäni muutti Tampereelle , mutta silloisessa kaupungin asukkaiden osoiteluettelossa hän asuu täällä jo sisarensa Lyydian (s ) ja tämän perheen luona ja sen jälkeen pysyvästi. Isäni ja äitini, Emmi Aleksandra Lehtonen syntyi , avioituivat lokakuussa 1929, ja minä Anneli synnyin ja jäin ainoaksi lapseksi. Äitini kuoli Myöhemmin isäni solmi toisen avioliiton. Monestakin syystä tiedot isäni työpaikoista alkuvuosina ovat hatarat. Pisimpään hän työskenteli Klingendahl Oy:n villatehtaassa ja yleni lopulta työnjohtajaksi. Tehtaan historiikki vuodelta 1952 mainitsee hänet yli 20 vuotta tehtaalla olleiden luettelossa. Ainakin pahoina pulavuosina luvun alussa tiedän hänen olleen työtön. Sotavuosina hän toimi tehtaalla väestönsuojelutehtävissä. Jos ei oteta lukuun vaiteliaisuutta tyttären ja isän suhteen, ja nuorena jäävät kysymyksetkin esittämättä, hän oli hauska ja sosiaalinen, pidetty työtoveri. Lisäksi hän saattoi hyvällä syyllä sanoa: Toiset tekevät mitä osaavat, minä teen mitä tahdon. Taidot olivat tarpeen sotavuosina ja niiden jälkeenkin. Hän teki monipuolisia nahkatöitä, ompeli omat alusvaatteensa, flanellihousujahan miehet vielä käyttivät, pyjamia ja yöpaitoja, osasi koneparsintaa, korjasi kenkiä ja lastenvaunojen kuomuja, teki kasseja vaikkapa pienistä nahanpaloista, useita ryijytöitä, siis melkein mitä vain kaupunkioloissa saattoi tehdä. Klingendahlin tehtaaassa valmistetut miesten pukukankaat olivat kuuluisia laadustaan. Sotakorvaukseksi kelpasi paras sotilasdiagonaali, mutta työntekijätkin ostivat pukukankaita. Valmispuvut eivät isälleni sopineet, hän teetti kaikki räätälillä ja huolehti vaatteistaan, saattoipa ohjata tuttavaansa, jonka takki roikkui niskassa. Kun näki hänet kaupungilla villakangasulsteri yllään, Eden-hattu päässään, ei olisi heti luullut tehtaan työmieheksi. Hänellä oli jo lukuvuonna työväenopiston jäsenkortti. Hän suoritti tietääkseni ainakin kirjanpitokurssin. Hän kuului vuosia Tampereen Työväen mieskuoroon ja sen jälkeen oman tehtaan sekakuoroon. Eräs kuva kertoo, että hän soitti mandoliinia, 20- ja 30- lukujen muotisoitinta. Kaikki tämä tuntuu ehkä tyttären kehuilta, ja minuakin asiat jälkeen päin hämmästyttävät. Miten Pesiönkylän torpparin pojasta tuli tämmöinen mies? Halua kehittyä hänellä näyttää olleen, mutta löytyikö muita selityksiä, vai ovatko Pesiönkylän Kyllöset syntymälahjakkaita? Isähän oli käynyt vain kiertokoulua. Ohessa olevan kahden miehen valokuvan arvon löysin vasta 80-luvulla. Kuva ei kerro nimiä, aikaa eikä paikkaa, mutta sen takana on historiallinen merkintä hataralla käsialalla: tässä saatte kaksi lekioonan poikaa vieraaksenne nämä tietää kertoa koko reissun Kenelle kuva on alunperin lähetetty? Kumpi kirjoitti tekstin? Isäni ehkä, vaikka hän myöhemmin sai merkinnän: kirjoitustaidoton. Tämä vaatii pitkähkön selityksen. Tekstin lekioona on Muurmannin Suomalainen legioona. Kun 80-luvun alussa kiinnostuin tästä legioonasta, annoin jopa 1984 ilmestyneen romaanini Kaikki elämäni päivät henkilön menneisyydeksi mainitun legioonan, olisi silloin ollut minulle kertoo koko reissun kullanarvoinen tarina. Minun legioonalaiseni oli jo aikaa sitten kuollut. Kun lopulta 1999 julkaisin legioonataustaiset kirjani Punainen maa, valkea meri ja 2005 Merten takaa tulleet, Finlandia-ehdokaskin, huomasin, ettei legioona ollutkaan tunnettu vaihe Suomen historiassa. Sain kertoa siitä mm. kiinnostuneille, sodankin käyneille miehille, jotka eivät tätä legioonaa tunteneet. Vuosia se piti minua kiinni, vei minut (Jatkuu sivulla 11) 10

11 kutakuinkin kaikkiin Suomen arkistoihin, sai keräämään kymmeniä vanhoja kirjoja, lukemaan mikrofilmattuja suomalaisia ja englantilaisia lehtiä, elämäkertoja, keräämään kaikkea niin paljon, etten ollut mahtua työhuoneeseeni. Taustalla koko ajan Pesiönkylän Eino Kyllönen, jota en loppujen lopuksi kaikkineen ollut tuntenut, mutta joka tuntui vaativan paljon. Halusin päästä lähemmäs. Surullisen myöhään tosin. Suomen itsenäistyminen sulki laillisen itärajan. Sitä ennen oli enimmäkseen pohjoisista rajapitäjistä liikuttu vapaasti Muurmannin radan varrelle, joka rata oli rakennettu 1915 suomalaistenkin voimin, ja Vienan meren rannoille metsätyöhön, ja vielä senkin jälkeen. Osa suomalaisista oli jäänytkin alueelle. Vuoden 1917 sato oli ollut heikko, viljan saanti ulkomailta sodan takia vaikeaa. Vuoden 1918 sekavat poliittiset olot saivat aikaan pakolaisuutta. Monien mielestä myös vallankumous oli jäänyt kesken, ja punaisten johtajia siirtyi sitä jatkamaan rajan taakse. Suomalaisia pakolaisia siirtyi myös Pietarista radan varteen. Rajaalue kiinnosti molempia puolia, radasta puhumattakaan. Liittoutuneiden joukot oliva tulleet Muurmanskin sataman kautta turvaamaan rataa, Leninin suostumuksella. Vuoden 1917 jälkeen Vienan meren rannoilla olleet ulkomaiset sahat lopettivat toimintansa, ei ollut työtä eikä ruokaa. Suomalaiset olivat perustaneet ns. Pohjoisen kaartin ja lopulta leiriytyneet Vienan meren lahdessa olevan Knäsöin lähelle Santamäki-nimiseen paikkaan. Nälkä ja taudit harvensivat joukkoa. Kun liittoutuneet tarjosivat ahdingossa oleville suomalaisille mahdollisuutta siirtyä liittoutuneiden joukkoihin, jossa saisivat hoidon, ruoan, vaatteet, majoituksen ja sotilaskoulutuksen, oli suurin osa valmis. Sopimus esiteltiin joukoille Santamäessä. Liittyneitä miehiä oli noin Muiden tuli välittömästi poistua alueelta etelään. Myöhemmin legioonan leivissä oli myös naisia ja lapsia noin 100 henkeä. Miehistöluettelossa on 50 miestä, jotka ovat ilmoittaneet kotipitäjäkseen Suomussalmen. Heitä en tunne. Joukkoja oli radan varrella mm. Kantalahdessa, Knäsöissä, Koudassa ja lähellä Suomen rajaa. Isäni sotilaskoulutuksen laadusta en tiedä, mutta hän palveli koko ajan Knäsöissä työkomppaniassa, joka huolsi suksia, jalkineita ja muita varusteita. Sieltäkö ovat peräisin isäni taidot? Entä mitä jäi mieleen sotilaallisuudesta ja englantilaisten tavoista? Ihan kaikkea minun ei tarvinnut isäni kohdallakaan arvailla. Kun rauha Pariisissa solmittiin, kääntyivät vihollisuudet. Legioona oli nyt liittoutuneille haitta, se ei sopimuksen mukaan saanut enää osallistua radan turvaamiseen. Mutta liittoutuneet olivat luvanneet palauttaa legioonalaiset kunniallisesti Suomeen. Virallinen Suomi ei vain halunnut ottaa kyseenalaisia koulutettuja sotilaita eikä missään tapauksessa suoraan rajan yli, vaikka etäisyys Kantalahdesta oli vain 80 km. Heitä pelättiin. Neuvotteluissa käytettiin painostuksena Englannin vilja-apua ja lupausta tunnustaa Suomen itsenäisyys, Joukot siirrettiin koko alueelta Murmanskiin, siellä Kursk-laivaan, entiseen Amerikan-linjan alukseen, joka lähti , jolloin kenraali Maynard kertoo huokaisseeensa helpotuksesta. Toimettomat joukot olivat alkaneeet häiriköidäkin. Jotkut siirtyivät jopa sissijoukoiksi sabotoimaan liittoutuneita. Kursk kulki Jäämeren, Skotlannin, Edinburgin, Pohjanmeren, Itämeren kautta Suomenlahdelle, mutta ei aluevesillenmme. Isälleni järvien rannoilla eläneelle Eino Jaakko Kyllönen Tampere 1923 paluumatkan isoilla merillä on täytynyt olla elämys. Olisipa kertonut joskus minullekin ensimmäisestä ja ainoasta merimatkastaan. Tallinnasta joukkoja siirrettiin internoituina Itä-Villingin linnoitussaarelle, jossa valtiorikosoikeus tutki jokaisen erikseen, vapautti, vangitsi tai määräsi maastakarkoitukseen. Valtiorikoksen kaikki legioonalaiset olivat tehneet liittyessään vieraan vallan armeijaan. Jotkut kunnostautuneet kansalaissodan aikana. Kuulustelupöytäkirjat ovat suomeksi ja englanniksi, liittoutuneiden edustaja valvoi oikeudenkäyntiä, jopa keskeytti sen liian ankarien rangaistusten takia. Isäni kuulustelupöytäkirjasta lopulta saan 11

12 tietoja legioonalaisestani. Hänet on kuulusteltu ja uudestaan Ensimmäisessä kuulustelussa on mm. merkintä kirjoitustaidoton, liittynyt työväenyhdistykseen tammikuussa 1918, ollut suurlakon aikaan Heikki Hiltusella maatöissä, ei lakossa, ei ollut punakaartissa, siirtynyt helmikuussa 1918 Venäjälle, rajan yli luvatta, seuraa pitkä selostus töistä radan varrella ja lopulta hän on tullut joulukuussa 1918 legioonaan. Ensimmäisen kuulustelun englantilaisessa paperissa todetaan: Kuulusteltava ilmeisesti valehtelee ja että Kyllönen simukeeraa eli teeskentelee. On vaikea nähdä papereista mikä oli totuus. Yhtä ja toista voi kyllä päätellä. Toisesta kuulustelusta hän saa lausunnon, ettei ole tullut ilmi sellaista, jonka johdosta olisi asetettu syytteeseen. Samasta asiasta on K. R. Sutelan allekirjoittama todistus, jonka isäni on näyttänyt valvonnan takia A. Sandbergille Suomussalmella. Sama Sandberg oli antanut valtiorikosoikeudelle ilkeäsävyisen lausunnon isäni mielipiteistä. Oikeudelle tilattu rikosrekisteriote on tyhjä. Joukot kotiutettiin ryhmittäin, isäni pääsi lähtemään kolmannessa ryhmässä. Jokaiselle annettiin matkalippu kotiseudulle ja uudet siviilivaatteet. Miehet hevosineen saivat tulla rajan yli. Paluuta olivat turvaamassa englantilaiset. Myöhemmin tuntui, että isäni pidättäytyi puhumasta poliittisista asioista. Ehkä kuuri oli ollut liian kova. Työväen muistitietoarkistosta löysin muutaman maininnan: Tästä ei sitten puhuta. Aika kauan meni ennen kuin tutkijatkaan kiinnostuivat. Kaksi legioonalaista kuvassa eivät kertoneet reissusta ainakaan minulle. Onneksi on olemassa arkistot, joihin on vapaa pääsy. Tampereen Työväen museossa Werstaassa on tallella legioonan lippu ja rintamerkki, jonka legioonalaiset teettivät Helsingissä melko pian legioonan päättymisen jälkeen. Molemmat olivat esillä näyttelyssä muutama vuosi sitten. Isäni jäämistössä ei merkkiä ollut. Ehkä ei ollut rahaakaan lunastaa sitä. Saattaisi olla jonkun suomussalmelaisen legioonalaisen perillisillä. Kuvaa sotilasasuisesta legioonalaisesta ei ole. Toisessa kuvassa isäni on jo tamperelainen. Kuva on vuodelta Anneli Toijala (sukutaulu 1757) Tampere Tunnistaako joku 1920-luvulta olevan kuvan talon? Tiedon voi lähettää sihteeri(at)kyllostensukuseura 12

13 Toukokuu 2014 Luonnonvääriä ja pienoismalleja. vääriä. Harrastus sai alkunsa työmaalla olleen savolaismiehen oksien hyötykäyttämisestä, kun hän oli löytänyt kuusen latvuksen ja todennut voe perveli tuossa on hyvä saanan naala. Myöhemmin Martti möi oksia torilla peräkärrystä, jossa ilmoitus, vääryyttä myytävänä. Olipa torilla eräs mummo tullut kysymään miksi tuollainen ilmoitus, johon Martti löydätkö suoraa oksaa. Martti Kyllönen on syntynyt 1936 Hyrynsalmen Moisionvaaralla. Vanhemmat Kalle ja Stiina (os. Heikkinen) Kyllösen. Martti syntyi esikoiseksi seitsemän lapsiseen perheeseen. Nyt hän viettää eläkepäiviä Hyrynsalmella. Martilla on kiinnostuksen kohteena paikallishistoria, jota hän mielellään kertoo ja pienoismallit liittyvät tähän historian kertomukseen. Seuraava kymmenvuotinen harrastus löytyi pienoismallien parista. Kansalaisopistolla oli ollut Hyrynsalmen kirkonkylän pienoismalli projekti, jonka Martti on luonnossa viihtyvä ja tarkkailee sitä aktiivisesti. Kerää luonnosta löytyviä antimia kuten oksia. Luonnon tarkkailuun ja keräilyyn hänellä on ollut hyvät mahdollisuudet työskennellessään Metsähallituksessa suometsä-ojien auraajana 32 kesää, työ tehty raskaalla kalustolla catepillari ja iso aura. Tämä on tietojen mukaan pisin työhistoria kyseisessä työssä, suo-ojaa on syntynyt 6000 km. Talvella on sitten ollut puunajossa. Suo-ojan vedossa työasento on vinossa istumista, koska piti seurata auran kulkua ja menosuunta pitää suorana. Työ vei miestä eripuolille Suomea Tampere-Kemi välillä. Hyrynsalmella löytyi töitä vuodeksi Miten sitten terveyden säilyttäminen. Martti kertoi pyrkineensä kuntoilemaan päivittäin, liikkumalla tietyn kilometrimäärän hiihtäen tai kävellen. Työssä sai myös liikuntaa kun käveli työkoneen luokse ja illalla takaisin tienvarteen tai kortteeriin. Pisin kävely oli 9 km koneen luokse ja työvuoron loputtua takaisin. Hyrynsalmen asemanseutun pienoismalli v pienoismallin teon on alullepannut Toivo Kyllönen v Hanke oli pysähdyksissä neljä vuotta. Käsistään taitavana miehen pyysivät Marttia saattamaan työtä eteenpäin. Työ oli tarkkuutta ja sormien näppäryyttä vaativaa. Martti kertoi ihmetelleensä kuinka vanhat, makkarasormiset ukot pystyy tuollaista tekemään. Niin vai pienoismalli sai maaston, rakennuksensa ja talot puhelinlinjoineen. Puhelinlangat, 0,2mm siimasta oli ollut hankalaa sen ohuudesta ja liukkaudesta johtuen. Aikanaan pienoismalli ajalta ennen talvisotaa, valmistui ja on nähtävänä Hyrynsalmen kunnanvirastossa. Työpaikalta alkoi myös harrastus kerätä luonnon Seuraavana kohde oli vuosina Aseman seudun pienoismalli. Marttin johtamassa työryhmässä olivat mukana, Maria Bogdanoff, Eeva Heikkinen, Toivo Kyllönen, Jaakko Hirvelä, Lasse Miettinen, Hannu Kyllönen ja Jaakko Keränen. Martti ja Hallanpirttin ja tärpättitehtaan pienoismallit 13

14 Asemaseudun pienoismalli on tehty suhteutetussa mittakaavassa, Saksalaisten kartan mukaan. Siinä on paljon pikkutarkkaa työtä ja oivalluksia mitä raaka-aineita käytetään yksityiskohtien tekemiseen. Seuraavaksi oli vuorossa Hallan pirtti ja tärpättitehdas. Martin paikallishistorian tuntemukseen voi tutustua mm. opastetulla pienoismalleihin tutustumisella ja opastelulla luontoretkellä Hallanpirtille Tapani Kyllönen ja Pentti Kyllönen Kuvat Pentti Kyllönen Tuusula maaseutu kulman takana Jos kaipaat maalaismaisemaa, pieniä kyläkeskuksia ja järven läheisyyttä Helsingin lähellä, niin kannattaa suunnata Tuusulaan. Tuusulan historia itsenäisenä alueena yltää jo vuoteen 1643, jolloin muodostettiin Tuusulan kappeliseurakunta. Aina 1920-luvulle asti Tuusulan alue kattoi nykyiset Kuuma-kuntien alueet eli Tuusulan, Keravan ja Järvenpään kunnat. Ensimmäisenä alueesta irtosi Kerava vuonna 1924 ja 30 vuotta myöhemmin Järvenpää. Nykyisin Tuusulassa on neljä keskusta; Hyrylä, Jokela, Kellokoski ja Riihikallio. Tuusula ympäröi lähes kokonaan idyllistä Tuusulanjärveä. Järven pohjoisosaa hallitsee Järvenpään kaupunki. Tuusula tunnetaan parhaiten sen kulttuuriannista. Tuusulan alueella sijaitsee kuuluisa Rantatie, jossa asui Suomen merkittävin taiteilijayhteisö. Ennen yhteisön tuloa tien varressa asusti kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi. Myöhemmin sinne muutti muun muassa Juhani Aho, Jean Sibelius, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt. Tosin Sibeliuksen Ainola-koti sijaitsee nykyisin Järvenpään puolella. Rantatieltä löytyy myös upea Syvärannan Lottamuseo sekä Näkövammaisten keskusliiton hallussa oleva Onnela. Rantatien Tuusulan päädyssä sijaitsee maineikas Ravintola Krapinhovi, jossa järjestetään joka syksy Tuusulanjärven Taiteidenyön konsertteja. Aivan ravintolaa vastapäätä aukeaa Tuusulan Golfklubin täysmittaisen kentän kumpuilevat väylät. Tuusula onkin mitä mainioin kunta ulkoiluun! Golfkentän lisäksi löytyy frisbeegolf-ratoja, kilometreittäin luontopolkuja sekä hurjimmat kuntoilijat voivat pyöräillä tai juosta Tuusulanjärven ympäri (matka on noin 21 km). Tuusula tarjoaa myös sotahistoriasta kiinnostuneille paljon. Tuusulaan perustettiin 1850-luvulla venäläisten varuskunta, joka palveli myöhemmin tykistönä. Nykyisen varuskunnan alueella sijaitsee Ilmatorjuntamuseo, Taistelukoulun Upseerikerho sekä Suojeluskunnan Päällystökoulun perinnetilat. Sukuseura järjestää sukukokouksen. Päivän aikana pääsette tutustumaan muun muassa Rantatiehen ja sen tarjontaan. Tervetuloa Tuusulaan kuntaan, jossa maaseutu kohtaa kaupungin. Kirjoittaja on Järvenpäässä kasvanut Olavi Kyllösen tyttären tytär, joka suunnittelee joka kesä pyöräilyretkeä Rantatielle, mutta ei ole koskaan toteuttanut sitä. Kuva: Sukunimitilasto Lähde väestörekisterikeskus Kyllönen Lkm Miehet Naiset Suomessa Ulkomailla Nykyisenä nimenä Entisenä nimenä Kuolleilla Yhteensä

15 Tuokiokuvia Kuopiosta 2013 Kuvat Matti Kyllönen Kuhmo Sukuseuran hallitus 26.4 kokouksen jälkeen uusissa vaakunapaidoissa. Vasemalta Leino Nisula, ja Kyllöset Reijo, Hannu, Tapani, Olavi ja Pentti Kuva PK. Toimijoiden yhteystiedot. Puheenjohtaja Hannu Kyllönen, Puh , Iskantie 3 A 1, Haukipudas s-posti. hannuo.kyllonen(at)gmail.com Varapuheenjohtaja Olavi Kyllönen, Lahti, Puh s-posti. olavi.kyllonen(at)phnet.fi Sihteeri/rahastonhoitaja/jäsenasiat Pentti Kyllönen, Puh , Kinnulantie 70, Kuhmo. s-posti. pentti.kyllonenkuh(at)gmail.com Sukututkimussihteeri Reijo Kyllönen, Oulu. Puh Leino Nisula S-posti. Leino.nisula(at)gmail.com Tapani Kyllönen, Suomussalmi, s-posti. tapani.kyllonen(at)luukku.com Pekka Kyllönen, Kärsämäki Puh , s-posti. pekkaeriika(at)gmail.com Kotisivut: https://www.facebook.com/pages/kyllostensukuseura Lehden toimitus ja taitto Pentti Kyllönen. Kopiointi Kuhmo-talo. 15

16 OSOITE POSTIMERKKI Kyllösten sukutapaaminen Tuusulassa Lauantaina Majatalo Onnelassa Kokoonnutaan klo Majatalo Onnelan pihalle, Tuusulan Rantatie 34. Ohjelma: * klo Ruokailu (20 /henkilö). * Keitä me olemme, mistä me tulemme, esittäytyminen. * Kyllösten suvun historia DNAsukututkimuksen valossa (Hannu Kyllönen). * Tuusulan Rantatien kulttuuriseikkailu, oppaana Anne Häkkinen. Tutustumiskohteena mm. Aleksis Kiven kuolinmökki. Kävely päättyy Lottamuseon Lottakanttiiniin, jossa mahdollisuus kahvitteluun ja Lottamuseoon tutustumiseen (aikuiset 5, opiskelijat ja eläkeläiset 4, lapset 7-18 v. 1 ). Muita mahdollisia tutustumiskohteita lähistöllä ovat myös mm. Suojeluskuntain Päällystökoulun perinnetilat (Rantatie 66), Halosenniemen taidemuseo (Halosenniemen tie 4-6 ja Jean Sibeliuksen Ainola-koti (Ainolankatu, Järvenpää). Ilmoittautumisia ottavat vastaan mennessä: Anne Häkkinen (os. Kyllönen) puh , s-posti: amhakkinen(at) gmail.com Pentti Kyllönen puh , s-posti: pentti.kyllonenkuh(at)gmail.com Hannu Kyllönen puh , s-posti: hannuo.kyllonen(at)gmail.com Tervetuloa! Sukuseuran hallitus 16

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Julkaistu Sukumme 5 lehdessä KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Sukututkimusmenetelmät ovat kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Uusimpana menetelmänä perinteisen tutkimuksen

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

O H J E L M A. 39. Valtakunnallisten sukututkimuspäivien. Muista mist oot kotoosin!

O H J E L M A. 39. Valtakunnallisten sukututkimuspäivien. Muista mist oot kotoosin! Muista mist oot kotoosin! Tällä kehotuksella ovat monet eteläpohjalaisäidit ja -isät saatelleet jälkikasvuaan maailmalle jo usean sukupolven ajan. Sillä on muistutettu, että kotiseudulta saadut elämäneväät

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Sukujuurien jäljillä

Sukujuurien jäljillä Sukujuurien jäljillä Kun minua pyydettiin kirjoittamaan kotiseutulehteen artikkelin sukututkimuksessa käytettävistä lähteistä ja antamaan samalla neuvoja, miten aloittelija pääsisi tutkimuksessaan alkuun,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

1 of 4 1.12.2015 8:11

1 of 4 1.12.2015 8:11 1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Perttu Niitynpää Jari Martikainen 1.3.7 Selostus Oheisessa raportissa on viimekertaisen Studia Generalia

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot