UBUNTU2014. etelä-afrikka-seura

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UBUNTU2014. etelä-afrikka-seura"

Transkriptio

1 UBUNTU2014 suomi etelä-afrikka-seura 1

2 Tässä numerossa: Ihastu Etelä-Afrikkaan! / Suvianna Hakalehto-Wainio... 3 Etelä-Afrikan vähemmän tallattuja polkuja halki Itä-Kapin / Sirje Nikulainen... 5 Itsetuntoa ja iloa yrittämisellä / Arja Alho...8 William Kentridgen poeettinen politiikka koskettaa / Marjut Haussila...10 Grahamstown esittelee Uuden Etelä-Afrikan teatteria / Eila Karhu...13 Etelä-Afrikan matka muutti suomalaisnuoria /Helvi Kolehmainen Lehtikuvaajien opissa Kapkaupungissa / Annu Hattunen...16 Suvianna Hakalehto-Wainio Ihastu Etelä-Afrikkaan! Lisää ulkomaalaisopiskelijoita Suomeen / Pekka Peltola...19 Education, education, education? / Börje Mattsson years of democracy an on-going struggle for change / Mark Waller Drakensberg erilainen luontokohde Etelä-Afrikassa / Joonas Lyytinen...27 Pullotettua runoutta / Suvianna Hakalehto-Wainio...30 Kahvikulttuuri kuumana / Päivi Brink Uutisia ja kirjavinkki...34 Ubuntu on Suomi-Etelä-Afrikka-seuran jäsenlehti, joka ilmestyy 1 2 kertaa vuodessa. Suomi-Etelä-Afrikka-seura ry PL Helsinki Tämän numeron päätoimittaja: Helvi Kolehmainen Kannen kuva: Flag on Faces, Embassy of South Africa Graafinen suunnittelu: Hilppa Hyrkäs Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola oy, Jakobstad Julkaisu on saatavilla PDF -formatissa sivuilla Etelä-Afrikkaan ei voi olla ihastumatta! On mahdotonta olla viehättymättä maan upeista maisemista: dramaattisista vuoristoista, villistä savannista, loputtomista rannoista. Ensimmäisiä kertoja vierailevalle Etelä-Afrikka onkin usein huikeita luonnonnähtävyyksiä, ystävällisiä ihmisiä, luonnonpuistoja, viinejä, makuelämyksiä ja aurinkoa. Jos tahtoo kurkistaa pintaa syvemmälle, avautuu tätäkin jännittävämpiä näkymiä. Suosittelen tutustumaan Etelä-Afrikan turbulenttiin historiaan, maan vasta kaksikymmentä vuotta vanhaan demokratiaan, mustien asuinalueiden eli townshipien elämään sekä maan polttaviin haasteisiin vähentää eriarvoisuutta, parantaa koulutuksen laatua ja luoda työpaikkoja. Oma tutustumiseni Etelä-Afrikkaan alkoi kiinnostuksesta maan perustuslakiin, jota pidetään maailman edistyksellisimpänä valtiosääntönä. Apartheid-kauden jälkeen uusi yhteiskunta tahdottiin perustaa vahvasti ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden yhdenvertaiselle turvaamiselle. Tavoite huokuu perustuslain säännöksistä, joita maan perustuslakituomioistuin soveltaa tarkoituksena edistää oikeuksien tosiasiallista toteutumista. Constitutional Court on käytännössä mm. katsonut samaa sukupuolta olevien välisen avioliiton kiellon olevan vastoin yhdenvertaista kohtelua. Perustuslakia enemmän ihastuin eteläafrikkalaisiin ihmisiin. Maan parhaisiin puoliin kuuluvat sen 54 miljoonaa asukasta, joista mustien osuus on hieman yli 80 %, valkoisten noin 8 %. Loput ovat värillisiä sekä intialaista tai aasialaista alkuperää. Optimistisuus ja iloisuus kuuluvat kansanluonteeseen. Samoin ylpeys omasta maasta ja sen perinteistä. Omalla alallani oikeustieteessä akateeminen keskustelu on laadukasta ja vilkasta. Kansalaisjärjestöt ovat aktiivisia ja media nostaa kärkkäästi esiin yhteiskunnan epäkohtia. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen toiminnalla Etelä-Afrikassa on pitkät perinteet. Kehitysyhteistyö ei ole enää pelkästään länsimaisten ideoiden ja toimintamallien vientiä. Se on myös vuorovaikutusta, jossa myös suomalainen osapuoli on valmis omaksumaan ja oppimaan eteläafrikkalaisista ajattelumalleista ja käytännöistä. Näin toimii myös Suomi-Etelä-Afrikka - seura, joka täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Tässä seuran julkaisemassa Ubuntu-lehden numerossa voit lukea niin Etelä-Afrikan luonnosta ja viineistä kuin myös maan demokratian kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä. Kutsun sinut tutustumaan kiehtovaan Etelä-Afrikkaan, sen menneisyyteen ja tulevaisuuteen! p.s. Etelä-Afrikasta kiinnostuneen kannattaa katsoa Nelson Mandelan elämästä ja Etelä- Afrikan vapaustaistelusta kertova, Mandelan elämänkertaan perustuva elokuva Long Walk To Freedom. Se sai ensi-iltansa Lontoossa , samana päivänä jolloin Mandela kuoli kotonaan Johannesburgissa 95-vuotiaana. Nelson Mandelasta on tehty myös lukuisia muita kirjoitettuja elämänkertoja. Kirjoittaja on Suomi-Etelä-Afrikka-seuran puheenjohtaja 2 3

3 Ripaus seikkailuhenkeä. Avoin ja utelias mieli. Kartta ja kylmälaukku. Kapkaupungissa asuva suomalaisperhe autoili kuukauden päivät kotikaupungistaan Kosi Bayhin Mosambikin rajalle. Teksti ja kuvat: Sirje Nikulainen Etelä-Afrikan vähemmän tallattuja polkuja halki Itä-Kapin Matkan tavoitteena oli tutustua monipuolisesti uuden kotimaan ihmisiin ja luontoon laajemmin ja syvemmin. Aktiivisten ulkoilmaihmisten toivelistalla oli myös nähdä ja kokea paikkoja, joissa voi vaeltaa, pyöräillä, meloa, juosta ja uida. Monimuotoisen, rajulla tavalla kauniin ja vapaan luonnon ohella matkan ehdoton kohokohta olivat maan ihmiset. Tavalliset eteläafrikkalaiset ihmiset. Tavalliset ihmiset, joilla jokaisella oli erikoinen ja erilainen tarina. Ihmiset, joiden kotimaa on kompleksinen ja jossa jokainen on tottunut pitämään huolen itsestään. Ennakkoluulot saivat kyytiä kun nuori afrikaanerinainen kertoi työstään ravintoterapeuttina townshipin mielisairaalassa. Durbanilaiset teinitytöt, joiden halvaantunut isä kommunikoi ottamiensa valokuvien kautta, pelasivat innokkaasti monta päivää korttia eskari-ikäisen poikamme kanssa. Karjatilallinen kertoi ylpeänä työntekijänsä yliopistossa opiskelevasta lapsesta, ensimmäisestä ikinä. Zimbabwessa syntynyt viisikymppinen nainen, joka oli yksin pyörittänyt miehensä farmia tämän kuoltua syöpään lasten ollessa taaperoita, oli valmistautumassa ystävänsä ja tämän pojan hautajaisiin. Nämä oli tappanut gnuuantilooppi sarvillaan. Sivumennen nainen myös totesi isänsä tulleen murhatuksi. Pihalla jalkapallon globaali kieli yhdisti ryhmän pikkupoikia: eteläafrikkalaissyntyisen suomalaisen, farmin työntekijöiden Xhosa-pojat ja Johannesburgista kotoisin oleva autistinen vauraan perheen pojan. Ihmisten tarinat kertoivat rakkaudesta maata ja sen ihmisiä kohtaan, yritteliäisyydestä ja selviytymisestä, elämänilosta ja elämänhalusta. Uskosta parempaan huomiseen, turhautumisesta nykytilanteeseen ja halusta tehdä asioille jotain. Periksi antamattomuudesta ja sitkeydestä. Nöyryydestä ja sopeutuvuudesta. Etelä-Afrikka on aktiivisen ulkoilmaihmisen paratiisi. Kaikkein upeimpiin paikkoihin pääsy edellyttää ainakin pientä, joskus suurta, vaivannäköä. Likaisen ja kaoottisen Port St John sin lähettyvillä kuoppaisten teiden ja pikkukylien takaa löytyi eteläafrikkalais-saksalaisen hippipariskunnan pitämään Khululeka. Yksinkertainen paikka, josta päivisin melottiin rankkasateiden punamultaiseksi värjäämää jokea pitkin läheiselle lehmiä lukuun ottamatta autiolle rannalle. Vaellusreittejä löytyy lähes joka kylästä jos niitä osaa kysyä. Sattuma voi viedä vaikkapa joelle vanhalla traktorin renkaalla koskia laskemaan. Jalkapallon universaali kieli toimii vaikka yhteistä puhuttua kieltä ei olisikaan. Maan maine vaarallisena paikkana ei ole tuulesta temmattu, mutta maalaisjärjellä pääsee autollakin pitkälle. Nyrkkisääntöjä ovat 4 Yksi kymmenistä upeista auringonlaskuista. 5

4 Ihana Khululeka lähellä rähjäistä Port St. Johnsia ei yksin, arvotavaroiden pois jättäminen ja ystävällinen mutta määrätietoinen käyttäytyminen. Tiet Etelä-Afrikassa ovat monin paikon, erityisesti kaupunkien ympäristössä, eurooppalaista tasoa. Maaseudulla, erityisesti Itä-Kapissa, tilanne on toinen ja kuoppaisilla teillä eteneminen on hidasta. Osin tämän takia ajaminen tapahtui aina valoisaan aikaan. Valoisaan aikaan ajaminen on järkevää myös siksi, että valaisemattomilla kuoppaisilla teillä liikkuu autojen lisäksi myös paljon muuta: kanoja, lehmiä, vuohia, sikoja ja ihmisiä. Ulkomaiset turistit Itä-Kapissa ovat harvassa. Sieltä puuttuvat kansainvälisen lentokentät, kuuluisat villieläinpuistot ja suuret kaupungit eurooppalaishenkisine ravintoloineen. Kontrasti äärimmäisten erojen mutta silti niin länsimai-seen Kapkaupunkiin on huima. Kontrasti toiseen kotikaupunkiin Helsinkiin on käsittämätön. Itä-Kapissa aika tuntuu pysähtyneen mutta luonto liitää vapaana. Majatalon keittiössä voi hyvin asustaa lemmikkilehmä ja omistajat tiskaavat vieraittensa tiskit käsin. Syöttämässä porkkanoita lampaita shakaaleilta suojelevilta aaseille. Sirje Nikulainen on Kapkaupungissa perheensä kanssa asuva yrittäjä, joka pitää blogia osoitteessa ja vetää matkailijat ja paikalliset yhdistävää Cities by Locals-palvelua osoitteessa Taatusti ilman turvavöitä mutta hymyillen ja nauraen matkalla joulun viettoon. 6 7

5 Kehitysyhteistyön kestohaaste on: miten aikaansaada pysyvää muutosta, kestävää kehitystä? Suomi-Etelä- Afrikka-seura on kehittänyt kehitysyhteistyölle hittituotteen. Se syntyi yritysten ja erehdysten kautta. Yrittäjäseminaari Suomessa. Pääpuhujana Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Teksti: Arja Alho, kuvat: Arja Alho ja Iikka Saunamäki Itsetuntoa ja iloa yrittämisellä Tehtävä tuntui toivottamalta. Halusimme vahvistaa Etelä-Afrikan haurasta demokratiakehitystä ja olla mukana tasa-arvokehityksessä. Mitä pieni ystävyysseura voi tehdä kymmenen kertaa suuremmassa Etelä-Afrikassa, jossa apartheid-aika on piirtänyt jälkensä maisemaan, yhdyskuntarakenteeseen mutta erityisesti ihmisten mieliin? Lähtökohta oli selvä. Mitä ikinä teemmekään, haluamme tehdä paikallisesti ja mustissa yhteisöissä. Samoin, että kansalaisjärjestönä teemme yhteistyötä järjestöjen kanssa. Pienyrittäjyys ja sen tukeminen tuntui myös heti hyvältä. Perheet saavat nopeasti leipää pöytään. Yrittäjäksi voi toki ryhtyä kylmiltään. Me kuitenkin halusimme antaa valmiuksia. Emme kovin syvällisiä tai vaativia mutta sellaisia, joita tarvitaan joka päivä. Kyse oli yritysidean löytämisestä, oikeasta hinnoittelusta, kassavirran hallitsemisesta, markkinoinnista ja säästämisestä investointeja varten. Yhteistyökumppanimme ovat ottaneet yrittäjyyden osaksi toimintaansa. Myös pohjoinen-etelä-yhteistyö löysi seminaarimuotonsa. Viime syksyn seminaarissamme Suomen Yrittäjissä puhuivat Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, etelä-afrikkalaiset vieraamme Kim Klir ja Kennedy Mhephu sekä myös seuramme jäsen, väitöskirjan pienlainotuksesta tehnyt, Johanna Hietalahti. Surumme oli suuri kun kuulimme Kennedyn menehtyneen viime kesänä. Kennedyssä oli aitoa ylväyttä, älyä ja sydäntä. Etelä-Afrikassa niin Stellenboschin kuin Johannesburgin päätösseminaareissa oli hälyä, iloa ja itsetuntoa. Paikalla oli niin kouluttajia, yrittäjiä kuin yhteistyökumppaneidemme edustajia. Loppuraporttimme herätti suurta innostusta etenkin kun monesta heistä oli raportissa kuva. Eräskin yrittäjäpariskunta arveli olevansa nyt kuuluisia Suomessa. Yrittäjäkoulutusta Etelä-Afrikassa. Koulutusaineisto oli olemassa. Cedric Buffler oli kehittänyt mikroyrittäjyyden koulutuspaketin, joka toimi myös lukutaidottomille. Me löysimme Kapin ja Limpopon alueelta yhteistyökumppanit. Ensimmäisten kokemusten jälkeen päätimme, että haluamme kestävää yritystoimintaa. Päätimme lisätä koulutukseen jatkoseurannan ja tukemisen yritystoiminnan kehittämiseksi. Myös koulutusohjelmat räätälöityivät olosuhteiden mukaisiksi. Vuosi sitten projektijohtaja Iikka Saunamäellä, Liikemiesten lähetysliiton toiminnanjohtaja Erkki Haaralalla ja minulla oli ilo saattaa projekti päätöksen. Reilut 5000 yrittää on saanut kauttamme koulutuksen ja mentoroinnin. Projekteilla on alkunsa ja loppunsa. Kun monen vuoden miltei vapaaehtoisvoimin pyöritetty projektihallinto ja omarahoituksen kerääminen on voitu jättää taakse, mielessä on kuitenkin miten tästä eteenpäin. Lupasimme, ettei kaikki ole nyt loppu, ehkä enemmän uuden alku. Kunhan taas jaksamme miettiä pienyrittäjyyttä, yrityskummitoiminnassa riittäisi tehtävää. Vaikka kehityserot Suomen ja Etelä-Afrikan mustissa yhteisöissä ovat valtavat, yrittämisen jokapäiväiset ongelmat ja ilot ovat samat. Kirjoittaja oli seuran pj

6 Teksti: Marjut Haussila, kuva: Ari Karttu William Kentridgen poeettinen politiikka koskettaa I am an artist. My job is to make drawings. Not to make sense. Taidemuseo EMMAn 2014 kesänäyttelyn tähti oli William Kentridge. Vuonna 1955 syntyneen ja 1990-luvulla kansainvälisen läpimurron tehneen taiteilijan töitä voi nähdä maailman tunnetuimmissa museoissa ja näyttelyissä. Ne ovat esillä usein Goodman Galleriassa Johannesburgissa ja Kapkaupungissa. Marraskuussa Philip Millerin kanssa tehty Paper Music nähtiin New Yorkin laajassa taidekatselmuksessa. Puhuttelevaa multimediaa Kentridge arveli nuorena päätyvänsä pankkiiriksi tai taitelijaksi. Ihmisoikeusjuristiperheessä varttunut taiteilija näki lapsena tuoreita valokuvia vuonna 1960 tapahtuneesta Sharpevillen massamurhasta. Kodin eetos kantaa niin poetiikan ja politiikan kuin taiteen ja tieteen poluilla ja Kentridge onkin kerännyt lukuisia palkintoja ja kunnianosoituksia. Vuonna 2009 aikakauslehti Time nimesi hänet maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. Poliittisen historian ja taiteen opinnot Johannesburgissa, teatteri-ilmaisuun perehtyminen Pariisissa sekä toiminta TV- ja elokuvayhteyksissä ovat muovanneet ilmaisukeinoja ja teemoja. Kentridge kertoo jo 14-vuotiaana kuvanneensa piirroksiaan kaitafilmikameralla. Myöhemmin hän on päivittänyt renessanssimestarimaisen piirustustaitonsa aikamme teknisiä keinoja hyödyntäväksi, omaleimaiseksi kuva- tai multimediailmaisuksi. Monikerroksisuus syntyy pyyhkimällä ja päälle piirtämällä. Se avaa koskettavia näkökulmia ihmisyyteen ja ihmiskohtaloihin. Aiheet toistuvat eri teoksissa. Maailma välittyy koettavaksemme suhteiden verkkona ja vaatii meitä osallistumaan tulkintaprosessiin. Elämän fragmentaarisuus ja hauraus sekä taiteen eheyttävä merkitys välittyvät aistien kautta, syviä muistijälkiä jättäen, kehossa eletyksi tulevaa alleviivaten. Kentridge ja Suomi EMMAssa nähtiin Saastamoisen säätiön kokoelmasta hiilipiirroksista animoitu, Johannesburgia ja sen ristiriitoja kuvaava Other Faces (2011). Toinen teos oli mittasuhteiltaan massivinen videoinstallaatio The Refusal of Time (2012), jonka syntyyn vaikuttivat Harvardin yliopiston fysiikan ja tieteen historian professori Peter Galisonin kanssa käydyt keskustelut. Äänimaailmaltaan rikas teos oli yhtaikaa kevyen ilmava ja traagisen syvällinen, kuin Mozartin oopperat. Siinä kyseenalaistetaan aika fysikaalis-tekniseen todellisuuskäsitykseen liittyvänä ilmiönä. Esittelin UBUNTUssa muutama vuosi sitten Kentridgen Taikahuilu-produktion, jossa kuultiin suomalaisiakin laulajia. Syksyllä 2014 hänen Metropolitaniin tehty, Gogolin romaaniin perustuva ja nuoren Shostakovitsin säveltämä ooppera Nenä välitettiin satelliittilähetyksenä myös Suomeen. Marraskuussa Kentridgen ja säveltäjä Philip Millerin uusi teos Paper Music nähtiin New Yorkin legendaarisen Carnagie Hallin UBUNTUfestivaalin ohjelmassa, missä esiteltiin Etelä-Afrikan musiikkia laajalti. Monteverdi-projekti Grahamstownfestivaalilla v lumosi allekirjoittaneen: olen siitä lähtien toivonut kunnon katselmusta Suomeen. Olavinlinna tarjoaisikin hienot puitteet Kentridgen visioille ja ubuntu-viestille. Teemalla nähtiin joulukuussa hieno dokumentti Kentridgestä, joka puhuu mm. oopperasta Nenä. Eteläafrikkalainen taiteen ja todellisuuden horisontti sopii satiiriin kuin nenä mailman poetiikan keinoin tajuavaan päähän. The Refusal of Time

7 Etelä-Afrikassa on jokavuotinen Grahamstownin kulttuuritapahtuma, joka alkoi 40 vuotta sitten vastarintateatterin katselmuksena. Vahvimmin on esillä yhä teatteri, mutta nyt muut taiteetkin ovat mukana. Teksti ja kuva: Eila Karhu Grahamstown esittelee Uuden Etelä-Afrikan teatteria Taistelu vedestä. Teatterissa on usein vauhtia, musiikkia ja tanssia. Salissa ei ikävysty, ja välillä joutuu pyyhkimään silmiään. Arkojakin aiheita nostetaan esiin, sillä sana on nyt vapaa. Murhenäytelmä Marikanan platinakaivoksilla Aubrey Sekhabin Marikana-musikaali perustuu tositapahtumiin monikansallisen Lonminyhtiön platinakaivoksilla Marikanassa. Poliisi ampui pari vuotta sitten kaivosmiehiä, ja kaikkiaan 44 ihmistä sai surmansa mielenosoituksissa. Miehet vaativat ensin lisää palkkaa julisteilla ja iskulauseilla. Heidän työnsä on vaarallista, eikä heillä ole varaa tuoda mukaan perheitään. Kun asia ei etene ja poliisit ovat uhkailleet, miehet tehostavat vaatimuksiaan vauhdikkailla tansseilla ja suojaavat itseään kilistellen perinteisiä nuppikeppejä ja viidakkoveitsiä, pangoja. Poliisi vetää esiin piikkilanka-aidat, ja laukaukset kaikuvat. Jäljelle jää hiljainen kuoleman kenttä, josta pian alkaa kuulua leskien itku. Traaginen mutta komea Marikana-musikaali ei suoraan osoittele kuka on konna. Uhreja ovat surmatut ja heidän perheensä. Valitsin esitystavaksi musikaalin, sillä Marikanan työläiset lauloivat, tanssivat ja toistivat iskulauseita paikalliseen tapaan, Sekhabi sanoo. Hänen mukaansa musiikki on tehokkaampaa kuin hitaasti huipentuva puhedraama. Apartheid-ajoilta meillä on vahva protestiteatteri. Sillä on suurempi vaikutus kuin kirjoilla tai elokuvilla. Se on vuorovaikutteinen ja vetoaa tunteisiin, sanoo yksi palkitun Marikana-kirjan tekijöistä, toimittaja Lucas Ledwaba. Sekhabi muokkasi kirjan aiheen näyttämölle. Marikanan lauluista on tullut suosittuja. Ne hoitavat murhenäytelmän aiheuttamia traumoja. Surullisimmat laulut olen kirjoittanut yöllä. Me laulamme surussa, ilossa ja parantuaksemme, sanoo Sekhabi. Marikana-musikaalin tuottoja käytetään myös tukemaan kuolleiden kaivosmiesten perheitä. Etelä-Afrikassa väitellään yhä siitä, kuka antoi Marikanan poliiseille tappokäskyn, mutta kukaan ei myönnä tehneensä sitä. Marikana on demokratian ajan pahin joukkosurma, jota verrataan Sharpevillen verilöylyyn 1960 ja Soweton kansannousuun Usein näkyy kysymys, että eikö yhteiskunta ole oppinut apartheidin ajoista mitään. Musta lähiö taistelee vedestä Protestissa Korruptio on esillä Mpumelelo Paul Grootboomin musiikkinäytelmässä Protesti. Kuvitteellisessa lähiössä vesihanat ja kaivot ovat kuivuneet. Kun asukkaat valittavat asiasta pormestarille, tämä ei kuuntele eikä tule paikalle. Pikkupoliitikko, joka haluaa paremmille palkoille keinoja kaihtamatta, alkaa manipuloida ihmisiä. Hän houkuttelee väkeä ryöstelyyn ja tuhopolttoihin. Näytelmän sankari Tsepo estää pahimmat tihutyöt. Hän haluaa toimia väkivallattomin keinoin. Lopulta pormestari saa potkut. Lähiön väki odottaa nyt vettä, mutta pettyy. Uusi pormestari on samanlainen ketku kuin entinen. Lähiöläiset jäävät Tsepon johdolla vaatimaan vettä rauhanomaisella kampanjalla. Väki kuitenkin laulaa toiveikkaasti. Tsepo-nimi tarkoittaa toivoa. Grootboomia sanotaan brechtiläiseksi, joka haluaa osoittaa kansan oikeuden tulla kuulluksi ja mennä vastarintaan. Sen voi tehdä myös laulaen ja tanssien

8 Hulda, Kalle Raittila (dokumentin ohjaaja) sekä paikallisia lapsia. Neljän suomalaisen nuoren kuoret rikkoutuivat elokuisella Etelä-Afrikan matkalla. Kukaan heistä ei palannut Suomeen samanlaisena kuin sinne lähti. Kokemukset olivat niin vaikuttavat. Teksti: Helvi Kolehmainen, kuvat: Saara Välimäki ja Otto Heino Etelä-Afrikan matka muutti suomalaisnuoria Hulda Lopanda ja Tshepo Sepuru. 17-vuotias Hulda Lopanda Helsingistä oli yksi näistä nuorista. Hänelle matka Afrikkaan oli erilainen kuin muille nuorille, sillä hänen perheensä on muuttanut Suomeen Kongosta. Hulda on syntynyt Suomessa, mutta elänyt kotona afrikkalaisen kulttuurin keskellä. Suomalaiset nuoret vierailivat Johannesburgin lähiössä Westburyssa, joka on eteläafrikkalaisen luokituksen mukaan värillisten asuinalue. Huolimatta 20 vuotta jatkuneesta demokratiasta, eri ihmisryhmät asuvat edelleen pääasiassa omilla asuinalueillaan. Westburyssa on 65 prosentin työttömyys, koulukeskeytykset ovat yleisiä, huumeiden käyttö on runsasta ja alueella toimii nuorisoa houkuttelevia rikollisjengejä. Suomen Lasten ja Nuorten Säätiö on ulkoministeriön ja Koneen 100-vuotissäätiön rahoittamana aloittanut Westburyssa vuonna 2013 nuorille suunnatun projektin. Pääyhteistyökumppani Etelä-Afrikassa on arvostettu Khulisa Social Solution kansalaisjärjestö. Projekti on kolmivuotinen. Koneen säätiö rahoitti aluksi kansalaisjärjestöjen yhteishankkeen, nuorisotilan korjauksen. Entinen kouluasuntola toimii tällä hetkellä nuoren yhteisenä tilana, jossa vapaa-ajanvieton lisäksi annetaan monipuolista koulutusta. Elämäntaitoa ja käytännön oppia Westburyn nuoria valmennetaan aktivoitumaan oman alueensa kehittämiseen. Nuorille annetaan elämäntaito- ja mm. sosiaalisen median käyttökoulutusta. Sosiaalinen media auttaa heitä olemaan aloitteellisia muita nuoria ja hallinnon edustajia kohtaan. Keskuksen nuoria valmennetaan menemään kouluihin kannustamaan muita nuoria opiskeluun ja terveisiin elämäntapoihin. Nuorisokeskuksessa annetaan myös valokuvaus- ja videokoulutusta ja juuri sitä varten suomalaiset nuoret matkustivat Etelä-Afrikkaan. Mukana olleen elokuvaohjaaja Kalle Raittilan kanssa he valmistivat yhdessä muutamien eteläafrikkalaisten nuorten kanssa dokumentin, joka kuvaa elämää Westburyssa. Aiheen antoivat keskuksen nuoret, jotka halusivat näyttää asuinalueeltaan myös myönteisiä puolia kaikkien ongelmien rinnalla. Hulda Lopandan oli afrikkalaistaustansa ja myös persoonansa vuoksi helppo päästä sisään eteläafrikkalaiseen ilmapiiriin ja kulttuuriin. Kokemus oli vielä voimakkaampi kuin edeltä käsin osasin kuvitella, kertoo Hulda. Kaikki auttoivat siellä toisiaan ja olivat iloisia. Erityisesti minulle jäivät mieleen pienet lapset, jotka ilman kenkiä hyppäsivät kadulla hyppynaruilla ja näyttivät onnellisilta. Tajusin, että todella pienetkin asiat tekevät ihmiset onnelliseksi; ei tarvita tavaraa sitä tuomaan. Huolimatta lyhyestä, kahden viikon ajasta dokumentti saatiin valmiiksi. Yhteistyö nuorten kesken oli erittäin helppoa. Kaikki olivat aloittelijoita eli suomalaiset olivat oppilaita siinä missä eteläafrikkalaiset nuoretkin. Työn aikana opittiin tuntemaan molempien maiden asioita luonnosta ja säästä alkaen. Erityisen suurta hämmennystä herätti eteläafrikkalaisissa lumi, jota kukaan tuskin oli nähnyt kuvissakaan. Oppia tasa-arvosta Hulda ja muut suomalaiset asuivat paikallisessa perheessä, jonka elintaso oli varsin vaatimaton. Oli hienoa oppia, että olosuhteet eivät vaikuta ihmissuhteisiin ja että tasa-arvon voi kokea maasta tai kulttuurista riippumatta. Perhe oli ihana ja heidän kanssaan saattoi keskustella mm. eri ihmisryhmien asemasta nykyisessä Etelä-Afrikassa. Huumoria tai ei, perheen poika kertoi värillisten olleen apartheidin aikana liian mustia ja nyt demokratian aikana liian vaaleita. Hulda mietti matkan aikana ja sen jälkeen, minkälaista apua suomalaiset voisivat kehitysmaihin viedä. Erityisen suuren vaikutuksen häneen teki paikallisen koulun rehtori, joka pitkään opettajana olleena ymmärsi lasten ongelmat. Rehtori oli perustanut Westburyyn useita jalkapallokerhoja, joissa alueen lapset ja nuoret saattoivat purkaa energiaansa ja oppia elämäntaitoja. Ongelma oli, että kerhoilta puuttui palloja ja lapsilta tietysti myös kenkiä. Huldan mielestä suomalaisilta ei vaatisi paljoakaan rahaa eikä vaivaa tukea juuri tällaista toimintaa kehitysmaissa. Vaikka emme Huldan kanssa pystyneet maailman nuorten ongelmia yhdellä istumalla ratkaisemaankaan, olimme yhtä mieltä siitä, että huumeet ovat eräs kaikkein pahimpia asioita maailmassa. Westburyssa nuoria joukkoonsa houkuttelevat jengit ovat pahin uhka nuorten tulevaisuudelle, joka ei muutenkaan ole helppo Etelä-Afrikassa. Huumeiden leviämisen ehkäisy näyttää kuitenkin toivottomalta. Hulda ja kolme muuta matkalaista lähtevät näyttämään yhdessä tekemäänsä dokumenttia kouluihin ja nuorisotaloihin. Elokuva nähdään myös Tampereen elokuvajuhlilla. Elokuvanäytäntöjä järjestetään tietysti eri paikoissa myös Etelä-Afrikassa. Hulda laulaa studiossa uutta biisiä, jonka hän on kirjoittanut paikallisten kanssa. Kuvausharjoitus Valmistautumista radiohaastatteluun.

9 Etelä-Afrikka on valokuvaajan paratiisi. Maan suurimmassa sanomalehdessä kuvaajan tulee mennä lähelle ihmisiä. Teksti ja kuvat: Annu Hattunen Lehtikuvaajien opissa Kapkaupungissa You don t pose a picture, you arrange it. The Sunday Timesin kuvapäällikkö Terry Shean suhtautui vuonna 2005 ammattiinsa hyvin realistisesti. Lehtikuvaajana uransa tehnyt eteläafrikkalainen oli nähnyt kameran läpi muun muassa Nelson Mandelan vapautumisen, ensimmäiset demokraattiset vaalit ja maan suurimmat konfliktit. Hänen mielestään lehtikuvaajan velvollisuus oli järjestää tilanne sellaiseksi, jollaisena se kuvaushetkellä näyttäytyy. Shean oli lähiesimieheni, kun työskentelin harjoittelijana Sunday Timesin Kapkaupungin toimituksessa osana journalismin opintojani. Sunnuntailehti oli tuolloin ja on edelleen Etelä-Afrikan Kapkaupunkilainen muotisuunnittelija Malcolm Kluk luottomallinsa Natalie Beckerin kanssa. suurin sanomalehti, joka tunnetaan tutkivasta journalismistaan yhtä hyvin kuin korkealentoisista juorujutuistaan. Bring something interesting. Päädyin lehteen kuvaajaharjoittelijaksi päähänpistosta: olin nähnyt Sunday Timesin kuvatoimituksen esimiehen, Greg Marinovichin kuvia ja vaikuttunut niin suuresti, että päätin soittaa hänelle. Johannesburgista käsin lehden kuvaosastoa johtava Marinovich passitti minut tapaamaan Kapkaupungin toimitukseen Sheania. Kun ilmestyin paikalle laihoine työnäytteineni, Shean tuumi hetken ja laittoi minut kaupungille kuvaamaan. Ohjeistus kuului: Bring something interesting. Tunnin kuluttua palasin toimitukseen mukanani nippu potretteja keskustan Green Market Squarella työskentelevistä ihmisistä. Sillä toimeksiannolla sain harjoittelupaikan, vaikka näin kymmenen vuoden jälkeen hämmästelen, miten ihmeessä onnistuin. Avoid dead face Harjoitteluviikkojen aikana työskentelin välillä paparazzina väijyen kaupungissa vierailevaa Steven Seagalia tai prinssi Harryn kanssa tuolloin heilastellutta Chelsy Davya. Kuvasin viikoittain rygby-otteluita, poliitikkoja ja mielenosoituksia. Kerran jopa erään kissameedion. Vajaan parin kuukauden harjoittelupätkä opetti minulle yhden tärkeän asian. Lehtikuvaajan pitää aina pysyä liikkeessä, sekä jaloiltaan että mieleltään. Terry Shean muun muassa opetti minulle, kuinka kävellään ruuhkassa takaperin ja kuvataan samalla kohdetta. Hän ohjeisti lukemaan tilanteita ja ennakoimaan kuvattavan liikkeitä. Lä- helle piti aina mennä. Kuviin piti saada dramatiikkaa, hikipisaroita, voimakkaita ilmeitä ja hetken tuntua. Dead face eli mitäänsanomattomat kasvot olivat kiellettyjä. Go close Maan arki näyttäytyi kameran kautta minulle monenlaisina ääripäinä. Lehtikuvaajahan on paikalla usein silloin, kun jotain tapahtuu. Go close, oli Sheanin neuvo. Ennen Sunday Timesia olin työskennellyt lähes vuoden Etelä-Afrikan Punaisen Ristin viestinnässä. Olin sielläkin nähnyt tilanteita, joita matkailija ei valitettavasti näe. Esimerkiksi muutamaan kuukautta aiemmin olimme kuvaamassa tulipaloa yhdessä Kapkaupungin monista townshipeistä. Keittolevystä syttynyt palo tuhosi ihmisen kodin parissa tunnissa. Sitä ennen olimme olleet kuvausmatkalla Eastern Capessa, jossa Punaisella Ristillä oli käynnissä hiv-positiivisten kotihoitoprojekteja. Great work Hyppy humanitaarisesta järjestöstä uutismaailmaan oli suuri. Se tarjosi kuitenkin uudenlaisen näkökulman sateenkaarivaltion arkeen. Shean ja Marinovich olivat rohkaisevia suomalaisnoviisia kohtaan. Shean oli erityisen viehättynyt yrityksestäni tuoda keikoilta aina uudenlaisia kuvia. Kerran sain Marinovichiltä minulle osoitetun palautteen. Siinä luki: Great work Annu. Great use of natural light. Kaksi Marinovichilta saatua greatsanaa olivat Sheanin mukaan niin harvinaista, että hän kehotti minua säilyttämään viestin. Se on edelleen portfolioni viimeisellä sivulla. Uusiseelantilaisen Bluesin pelaajat taklaavat eteläafrikkalaisen Stormersin Jean De Villiersin rugby-ottelussa. NELJÄ LEHTIKUVAAJAA OLIVAT BANG-BANG CLUB Vuonna 2000 Greg Marinovich julkaisi kuvaajaystävänsä Joao Silvan kanssa kirjan The Bang-Bang Club: Snapshots from a Hidden War. He kuvaavat siinä kokemuksiaan 1990-luvun alun Etelä- Afrikasta, joka oli sisällissodan partaalla. Kirja vetää lukijan ampumisen eli bangbangin keskelle katsomaan, miltä apartheidin murtuminen näyttää. Se osoittaa, kuinka kuvaajat ovat ensimmäisinä paikalla todistamassa vallan väärinkäyttöä ja inhimillistä menetystä. Bang-Bang Club oli neljän lehtikuvaajan ryhmä. Siihen kuuluivat Silvan ja Marinovichin lisäksi Ken Oosterbroek (k. 1994) ja Kevin Carter (k. 1994). Ryhmää pidettiin poikkeuksellisen taitavana ja rohkeana. Jäsenten kuvia on julkaistu kaikissa maailman valtalehdissä, ja heidän kuvansa ovat voittaneet lukuisia lehtikuvapalkintoja. Kirjan pohjalta 2010 tehdyssä nimikkoelokuvassa päähenkilö Marinovichia näyttelee Ryan Phillippe. Etelä-Afrikan Punaisen Ristin ruoka-apua. Kapkaupunkilainen kokki ja entinen katulapsi Mkhanyiseli Kapa kuuli juuri päässeensä Jamie Oliverin oppiin Englantiin. (Tämä kuva kirvoitti Greg Marinovichilta kaksi great-sanaa)

10 Olen pettynyt moniin kehitysapuhankkeisiin, joista jotkut ovat olleet omiani. Koulutushankkeet ovat kuitenkin olleet tuloksellisia. Olen kokenut, että koulutus ei mene koskaan hukkaan. Teksti: Pekka Peltola, kuva: Embassy of South Africa Lisää ulkomaalaisopiskelijoita Suomeen Afrikassa olen kuitenkin myös joutunut näkemään, että koulujen rakentaminen ja lasten paimentaminen kouluun ei vielä ratkaise suurimpia ongelmia. Etelä-Afrikassa on havaittu, että peruskoulun päättyessä neljännes oppilaista ei osaa tarpeeksi saadakseen hyväksyttävän päästötodistuksen. Oikeasti tilanne on vielä huonompi, sillä puolet aloittaneista oppilaista on jo jättänyt koulun kesken ennen 12. luokkaa. Kun vielä pitää todeta, että 30% kuudesluokkalaisista ei vielä osaa lukea eikä kirjoittaa riittävästi, puhumattakaan laskemisesta, alkaa koko kurjuus olla näkyvissä. Ei riitä, että 96% lapsista on päässyt kouluun. Ei riitä, että Suomen suurlähettiläs Sello Moloto sanoo seminaarissa, että maan tärkeimpiä asioita ovat koulutus, koulutus ja koulutus. Etelä-Afrikka on suuri ja monessa suhteessa rikas teollisuusvaltio ja keskimäärin paljon paremmassa kunnossa kuin muu ns. musta Afrikka. Muualla menee monin paikoin vielä huonommin. Köyhä kansa ponnistelee tulevaisuuteen pitkältä takamatkalta. Jos lapset ovat koulussa, mutta eivät opi, se johtuu varsinkin opettajista. Jos opettaja ei tunne opettamiaan asioita, kuten kieltä, jota opettaa, tuloksia ei synny. Opetusmenetelmissä on parantamisen varaa, jos lähtökohtana on koraanikoulujen kaltainen ulkoa pänttääminen. Lapset eivät myöskään voi mitään sille, jos kotona ei osata arvostaa koulutusta eikä tukea sitä esimerkiksi suosimalla lehtien ja kirjojen lukemista vuohien paimentamisen sijasta. Etelä-Afrikassa on hiljattain pidennetty opettajakoulutuksen kestoa kolmesta neljään vuoteen. Se varmasti auttaa. Ehkä mekin voisimme auttaa siirtämällä oman kehitysapumme painopistettä selvästi koulutuksen tukemisen puolelle. Suomessa on maailman paras peruskoulu. Se tarkoittaa, että meillä on maailman parhaat peruskoulun opettajat ja opetusmetodit. Niitä ei silti voi sellaisenaan siirtää Afrikkaan. Ne toimivat ennen kaikkea Suomessa. Siirron voivat tehdä onnistuneesti vain afrikkalaiset itse, omia kulttuurisia näkökohtiaan soveltaen. Suomi voisi kehittää koulutusjärjestelmän, jossa kehitysmaista valittuja opiskelijoita valmennettaisiin peruskoulun ja ammattikoulujen opettajiksi Suomessa. He olisivat myös käytännön työharjoittelussa suomalaisessa ympäristössä. Kaikki tapahtuisi tietysti kiinteässä ja pitkäjänteisessä yhteistyössä valittujen kehitysmaiden korkeakoulujen ja koululaitosten kanssa. Opiskelijoille koulutus olisi ilmaista, mutta keskituloisten vastaanottajamaiden hallituksilta voitaisiin edellyttää tuntuvaakin osallistumista kustannuksiin. Esimerkiksi Etelä-Afrikalla, Namibialla ja Botswanalla olisi tähän hyvät mahdollisuudet. Kyse olisi silti selkeästi kehitysyhteistyöstä, eikä sitä pitäisi sekoittaa keskusteluun ulkomaalaisten mahdollisesta maksullisesta opiskelusta Suomessa. Ollakseen merkittävä, tällaisen hankkeen pitäisi olla melko suuri, jotta tarvittavat pitkäjänteiset investoinnit suomalaisten korkeakoulujen englanninkielisiin opetusohjelmiin ja tiloihin voitaisiin tehdä. Tavoitteeksi voitaisiin ottaa vaikkapa ulkomaisen opiskelijan lisäys eli nykyisen määrän lähes kaksinkertaistaminen. Se maksaisi paljon rahaa, jonka voisi ottaa vaikka eräille korruptoituneille maille jaettavasta suorasta budjettituesta. Suomi tietysti hyötyisi näistä ulkomaisista opiskelijoista, mutta enemmän hyötyisivät opiskelijoita lähettäneet maat. Varmaan olisi myös sitten helpompaa lähettää suomalaisia afrikkalaisiin kouluihin oppimaan ja opettamaan lisää

11 Kolme asiaa, mitä vähän jokainen Etelä-Afrikan johtaja tai edustaja haluaa aina korostaa puhuttaessa maan nuoren demokratian kehityksestä, ovat Education, education, education! Koulutuksen määrärahojen osuus maan budjetista on suurimpia maailmassa, kuitenkin koulutuksen ja koulujen taso on townshipeissä erittäin heikko. Kuten myös tulokset. Raaseporin kaupungin ja Makanan Municipality-yhteistyöprojektissa on tartuttu tähän asiaan. Toiset yhteistyö-osiot liittyvät kulttuuriin ja aikasemmin mainittuun koulutukseen. Kumpikaan näistä eivät Etelä-Afrikassa kuulu suoraan kunnan tehtäviin, mutta koska ne vaikuttavat keskeisesti kunnan asukkaiden elämän laatuun, on niitä kuitenkin otettu ja voitu ottaa partnerhipin osiksi. Kulttuuriosiossa olemme aloittaneet kampanjan tunnuksella I am, I can We can! Sen tavoitteena on kultuuritoiminnan kautta nostaa nuorten omatoimisuutta, siten myös itsetuntoa, ja uskoa itseensä ja näin valmiutta ottaa vastuu omasta elämästään. Välituntiriemua. Teksti: Börje Mattsson, kuvat: Antti Jyrkkänen, Riikka Lankinen, Börje Mattsson Education, education, education? Erityisopettaja Sirpa Ikävalko ruohonjuuritason työssä. Raaseporin kaupungin ja Makanan Municipalityn partnership-projekti on osa Kuntaliiton hallinnoimaa ja ulkoministeriön kustantamaa Etelä Pohjoinenohjelmaa. Tämä ohjelma päättyy nyt vuosien vaihteessa, mutta kuntien yhteistyöprojektit jatkuvat kuitenkin sen jälkeen osana Suomen yhteistyöpolitikkaa. Kaupunkien yhteistyöllä on monta eri osa-alueita. Osa liittyy kunnallistekniikkaan: kylissä ja kouluissa kehitellään kuivakäymälälöitä vesivessojen sijaan. Pyritään myös luomaan uutta jätteenkäsittelyjärjestelmää, mikä perustuisi townshipien omaan vastuuseen, toimivaan lajitteluun ja uusiokäyttöön. Tavoitteena on myös luoda suunnitelmia miten harmaan veden kerääminen ja puhdistaminen voisi kehittää. Alustava työ on myös tehty energiasuunnitelman tuottamiseksi Makanan alueelle, mikä kattaisi toisaalta energian säästämisen mutta myös uuden uusiutuvan energian tuottamiseen kaupungille. Näin voitaisiin vähentää pitkälti kivihiileen perustuvan energian ostamista valtiolta. Useat koulut Raaseporissa ja koulut Makanan alueella ovat solmineet suorat kontaktit keskenään. Rehtorit ja opettajat ovat useamman kerran käyneet toistensa luona, ja tavanneet myös laajalti koululaisia. Näiden kontaktien pohjalta ollaan nyt kehittämässä useita yhteistoiminnan muotoja kouluparien kesken. Lähes vallankumouksellista on, että kouluille on saatu IT- ja skype-kontaktit. Ennen projektia näillä township-kouluilla ei ollut internettiä, eikä juuri tietokoneitakaan. Nyt koululaiset voivat keskustella suoraan toistensa kanssa. Townshipien lapsille on avautunut aivan uusi maailma, suomalaiset lapset ovat taas saaneet käsitystä siitä, mitä on olla lapsi townshipissä. Olemme myös avaamassa yhteisiä Facebookryhmiä, olemme pitäneet yhteisiä skypekonsertteja. Suunnitelmissa on myös pitää yhteisiä englanninkielen tunteja, eri teemapäiviä, tuottaa yhdessä uutta opintomateriaalia ym. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat! Suomalainen koululaitos on kansainvälisestikin katsottuna tuottanut erittäin hyviä tuloksia. Verratessamme maittemme koulutusjärjestelmiä olemme pohtineet, miten voisimme hyödyntää suomalaisen opetuksen perinnettä maidemme erilaiset olosuhteet huomioonottaen. Kymmenkunta raaseporilaista opettajaa kävi lokakuussa Etelä-Afrikassa seuraamassa työskentelyä luokissa osallistuen itsekin opetukseen. Tämän pohjalta on syntynyt ajatuksia, miten Etelä-Afrikan koulujärjestelmää voisi kehittää, sekä laajemmin hallintoa, että ennen kaikkea koulutasolla, missä se tärkein työ tietenkin tehdään. Näemme myös, että tässä olisi yksi keskeisimpiä aloja sisällöksi myös valtiotason kehitysyhteistyöhön Suomen ja Etelä-Afrikan välillä. Raasepori olisi hyvin valmis ja innostunut olemaan myös siinä mukana. Kirjoittaja on Makana-Raseborg Municipal Partnership -projektin koordinaattori Rehtori Timo Oksanen seuraa lukuharjoitusta. Rapphael School PE, suojakoti lapsille. Katri Pailoksen vetämä taidepäivä. Antti Jyrkkänen vetää tietoyhteyttä Samuel Ntsikon kouluun

12 South Africa is now a shadow of the miserable country it was pre Teksti: Mark Waller, kuvat: Embassy of South Africa 20 years of democracy an on-going struggle for change South Africa s inherited legacies, varying narratives of change, and overall record of success and failure over the last 20 years comprise a fiercely contested terrain. We rarely find any sort of balanced account in the mass media or even academic analyses of what is happening in the country. This is not because fanatics populate the discussion, though we may sometimes wonder. Rather, it is because very much is still at stake in a country of enormous wealth but also tenacious mass poverty. The cake, of which everyone understandably wants a fair share, is largely in the hands of a few. South Africa s course is still very much to be decided, and this is one reason why there is such a fierce contest being played out in its domestic politics. Also, many of the pre-1994 patterns of ownership that existed under white minority rule remain stubbornly in place, despite the growth of a black middle class in the urban business hubs. In 2013, the SA Institute of Race Relations reported that the level of relative poverty for black-africans is 42 per cent while that for whites is a mere one percent. The majority of the population either live in impoverished rural communities or in large dormitory townships, mainly on the outskirts of cities and towns. The general lack of development in these townships those around Cape Town are predominantly shacks and their reliance on the urban centres for which they continue to be pools of labour, means that apartheid spatial patterns tend to persist. The need for better public services and infrastructure, including housing, remains intense. In some areas, mainly rural ones, villages mainly still have dirt roads and have to use communal water, which often has to be carried hundreds of meters in containers by wheelbarrow to individual homes. The need of work Unemployment officially stands at a little over 25 per cent. The expanded figure, which includes people who have stopped looking for work, was nearly 39 per cent in Another blight on the country s efforts to reconstruct itself as a society of equality and opportunity is corruption. Despite the current furore stemming from the Public Protector s findings on President Zuma s Nklandla residence, corruption is more of a problem at lower levels of public administration. It is also rampant throughout the private sector, though we tend to hear only about public sector dysfunction. The cake, of which everyone understandably wants a fair share, is largely in the hands of a few. In the public sector, it tends to be most prevalent and damaging in the municipalities. The government audit of municipalities for gave only 22 out of 278 municipalities a clean audit. It found that 90 per cent of all municipalities and municipal entities had broken financial management laws and regulations, mainly supply chain management regulations. Only 40 per cent of municipal managers have the right qualifications for the job (City Press, 23 February 2014). In addition, much municipal activity is run through lucrative tendering processes and networks of outside specialist consultants. This means that corruption is largely hardwired into the system, making it hard to root out. Daily service protests The bad impact of all this is on local communities who are not receiving all the services they need. In some areas, lack of housing and insufficient water supply, sanitation and health services spark almost daily service delivery protests up and down the country. There were some such protests in Despite this outline of some of the problems the country faces, the rule of the African National Congress has achieved much since 1994 and has worked according to a vision of transformation and development that none of the opposition parties have the ability to match. The view we get from the mainstream media is almost without exception one of a government in chaos. Writing in Business Day (20 October 2014) on the government s deployment of ANC loyalists to key positions, a leading investigative journalist, 22 23

13 Gareth van Onselen, declaims that the situation has devolved into a shambles, as the ANC has itself disintegrated internally and externally as a government, and that because of it the party reduces any institution to an administrative wreck. This is mainstream commentary (South African newspapers print far more commentary than news) and what is strange about it is not that it lashes the government, but that it does so to such an extreme. Obviously, if such disintegration and wreckage were as Van Onselen describes, nothing would function at all anywhere and the country would be in total meltdown. The article is an egregious example of the daily deluge of press commentary depicting the Zuma administration as incapacitated by its own venality and incompetence. But if we consider just a few aspects of the post-1994 situation, it is hard to square the reality of change with the fiercely negative narrative we get in the media. Very much has been done South Africa is a shadow of the miserable country it was pre While huge obstacles remain and the ANC is the first to admit that they do more has been done to change the country for the better than in any national context anywhere in the world within such a short period. In 1994, the Mandela government inherited a dilapidated, fragmented, unaccountable, and racially divided country. In 1994, the Mandela government in-herited a dilapidated, fragmented, unaccountable, and racially divided country portioned into deeply impoverished homelands for the respective black ethnic communities. Services, such as, housing, education and health and public administration were racially segregated, and for the majority population were of demeaningly low quality. Housing, for instance, was organised through 14 separate race and ethnically divided administrations. Nearly 3 million small, low-cost housing units have been provided since 1994, mainly to replace shack housing. Millions of water and sanitation connections have also been made in the last two decades. Pre-1994, government was highly centralized, inefficient and bureaucratic, with its better functioning elements weighted towards serving the white minority population only. Parliamentary institutions were not designed at all for representative democracy, or for implementing democratic rights and legislation. Due to the states of emergency and upheaval in the country as opposition to white rule mounted, political and state power had become increasingly in the hands of the police, army and intelligence services. All this has changed. The adoption and complex implementation of a democratic, progressive Constitution and Bill of Rights, and the building of state, provincial and local institutions on non-racial lines that serve the population equally have been an extraordinary undertaking. Governance at all levels has had to be redesigned from scratch. Rights, legal protection and special attention have been developed for sections of society that were wholly marginalised, particularly women and vulnerable sections of the population such as disabled people and children. 3,6 million out of poverty The World Bank s South Africa Economic Update, issued in October this year, reports that since 1994 government fiscal policies have lifted 3.6 million people out of poverty and have cut the rate of extreme poverty by half. Much of this has been by the creation of social security benefits, but also because of better quality of life in poor areas, and the opening up of opportunities through better education and training. The media s day-to-day coverage of events in South Africa rarely takes account of these achievements, nor of the fact that they are areas of change that are ongoing at national, provincial and local level. Life expectancy, for instance, has increased by about five years since 2009, and is continuing to improve, thanks to the government s totally revamped policy on fighting HIV-Aids and TB. In South Africa and abroad, media coverage of the 20th anniversary of the 1994 breakthrough hardly bothered to cover these gains or what continues to be done to build on them. The point is not to build up a rosy picture of things to obscure the bad. It is to consider both, and to examine how and why the struggle for change continues to be so intense and fraught throughout South Africa, and what sort of contesting interests are at stake

14 Drakensberg erilainen luontokohde Etelä-Afrikassa Teksti ja kuvat: Joonas Lyytinen Etelä-Afrikan matkailukohteista ylivoimaisesti tunnetuimpia ovat safarikohteet kuten Krugerin luonnonpuisto ja Kapmaan viinialueet. Neljä kertaa Suomen kokoiseen maahan mahtuu kuitenkin myös paljon muuta kiehtovaa nähtävää. Vuoripuro ukhahlamba-drakensbergin luonnonpuistossa. Alueen purojen vesi on juomakelpoista ja suvantopaikoissa voi käydä myös uimassa virkistävän viileässä vedessä

15 Lammaspaimenia Lesothossa. Yksi näistä vähemmän tunnetuista, mutta vierailemisen arvoisista alueista on Drakensberg-vuoristo. Sen alueella ovat Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva ukhahlamba-drakensbergin luonnonpuisto, Tugelan putoukset ja Sani-sola. Yli 180 miljoonaa vuotta sitten syntynyt Drakensbergin vuoristo tai Lohikäärmevuoret levittäytyvät Etelä-Afrikan itäosissa lounais koillissuunnassa Itä-Kapin provinssista Lesothon kuningaskunnan ja KwaZulu-Natalin välistä aina Mpumalangaan asti, yhteensä yli tuhannen kilometrin matkan. Vuorijonon korkein huippu Thabana Ntlenyana yltää 3482 metrin korkeuteen. Alueen luonto jyrkkine vuorenrinteineen ja syvine laaksoineen on jylhää ja kaunista. Runsaiden vesisateiden vuoksi vuorten rinteitä ja laaksoja halkovat lukuisat vuoristopurot. Kasvillisuus on runsasta ja yli 2000 alueella kasvavasta kasvilajista noin sata on alueelle kotoperäisiä. Matalammalla laaksoissa ruohoaron ohella kasvaa havupuita, korkeammalla vuoristossa matalia pensaita. Eläinkunnasta erityisesti linnusto on rikasta ja alueelta tavataankin miltei 300 erilaista lintulajia. Nisäkkäistä yleisimpiä ovat erilaiset antiloopilajit, paviaanit ja kojootit. Maailman toiseksi korkein vesiputous Vuoriston pohjoisosissa sijaitsee Royal Natalin kansallispuisto, jonka merkittävin nähtävyys on maailman toiseksi korkein vesiputous Tugela, jonka viiden peräkkäisen pudotuksen yhteismitta on 948 metriä. Putouksen läpi kulkeva vesimäärä vaihtelee voimakkaasti sademääristä riippuen ja ajoittain putous voi kuivua jopa kokonaan. Putoukselle johtaa maantieltä kaksi noin seitsemän kilometrin mittaista patikkareittiä. Mont Aux Source vuorien huippujen kautta kulkeva reitti on raskas, mutta tarjoaa myös hienoimmat näköalat. Royal Natal puistosta vajaa sata kilometriä kaakkoon alkaa laaja ukhahlamba- Drakensbergin luonnonpuisto. Puiston alueella on yli 500 kallioluolaa, joista löytyy koko Saharan eteläpuolisen Afrikan merkittävin kivikautisten luolamaalausten keskittymä. Arviolta luolamaalauksen suojelemiseksi niihin pääsee tutustumaan vain virallisen oppaan seurassa. Luolamaalaukset tekivät noin 4000 vuotta sitten Etelä-Afrikan alkuperäiskansa sanit. Aiheina ovat mm. eläimet ja ihmiset. ukhahlamba-drakensbergin eteläosassa sijaitseva Sani-solan kautta kulkee ainoa tieyhteys KwaZulu-Natalin ja Lesothon välillä. Sani-solan läpi kulkeva reitti nousee yli 1300 metriä liki 3000 metrin korkeuteen ja solaan rakennettu tie mutkittelee serpentiinä ylös jyrkkää vuorenseinää. Reitti vaatii nelivedolla varustetun ajoneuvon. Paras tapa solan näkemiseen onkin hotellien ja lukuisten matkailuyritysten järjestämät retket. Retket sisältävät yleensä tutustumisen lesotholaiseen kylään ja kulttuuriin sekä lounaan The Sani Top Chalet ssa, joka on Afrikan korkeimmalla sijaitseva ravintola. Retkeilytaivas Drakensberg tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet retkeilyyn lyhyistä jokusen tunnin kävelyistä useamman päivän patikkaretkiin asti. Reittikarttoja on saatavilla kaikista Maisema ukhahlamba-drakensbergilta. Taustalla Gian t Cupiksi nimetty kaksihuippuinen vuori. Kylä Lesothossa lähellä Etelä-Afrikan rajaa. Retkeily-yrittäjien järjestämät päiväretket Lesothoon sisältävät yleensä tutustumisen johonkin tällaiseen kylään ja paikalliseen elämäntapaan hotelleista ja hostelleista ja reitit on myös merkitty maastoon. Tarjolla on myös lukuisia ohjattuja patikkaretkiä asiantuntevien oppaiden kanssa sekä Etelä-Afrikan että Lesothon puolella rajaa. Yksi parhaista patikkaretkiä tarjoavista yrityksistä on lähellä Sani-solaa sijaitseva Sani Lodge-hostelli, jonka valikoimaan kuuluu lukuisten eripituisten patikkaretkien lisäksi myös mm. poniretkiä. Retkeilyn lisäksi Drakensbergillä on mahdollisuus koskimelontaan Tugelajoella, maastopyöräilyyn, taimenten kalastamiseen ja talvella jopa hiihtämiseen. Joukkoliikenneyhteydet Drakensberg vuorille eivät ole parhaat mahdolliset vaikka Baz Bus -bussiyhtiöllä onkin säännöliset reittiyhteydet sekä Durbanista että Johannesburgista. Helpoin tapa matkustaa vuoristoon onkin vuokrata oma auto. Automatka Durbanista kestää noin kolme ja Johannesburgista noin seitsemän tuntia. Johannesburgista ajettaessa kannattaa matkalla pysähtyä Ladysmithissä, jota toisen buurisodan aikana brittiläiset joukot piirittivät yli sadan päivän ajan. Kaupungin piiritysmuseo sekä sen ympäristössä olevat lukuiset buurisotien muistomerkit kertovat alueen vaiheikkaasta historiasta. Durbanin suunnalta lähestyttäessä matkan varrella on puolestaan historiallinen Pietermaritzburgin kaupunki, jonka keskustassa on lukuisia kauniita vanhoja rakennuksia

16 Teksti ja kuva: Suvianna Hakalehto-Wainio Pullotettua runoutta Etelä-Afrikassa viiniä päästiin nauttimaan seitsemän vuotta sen jälkeen, kun hollantilainen siirtokunta oli asettunut Kapinmaalle. Siirtokunnan johtaja Jan van Riedbeeck kirjoitti päiväkirjaansa : Today, praise be to God, wine was pressed for the first time from Cape grapes. Kun hugenotit saapuivat Ranskasta vuonna 1688, viininviljely kehittyi ja tiloilla ryhdyttiin viljelemään myös ranskalaisia lajikkeita. Etelä-Afrikka on maailman yhdeksänneksi suurin viinintuottajamaa. Se luetaan ns. uuden maailman viinimaihin erotuksena Euroopasta, mutta poikkeaa muista ryhmään kuuluvista maista kuten Australiasta ja Chilestä viininviljelyn pitkän historian ansiosta. Apartheidin päätyttyä viinintuotanto lähti nousuun ja valmistajat ryhtyivät kilpailemaan viiniensä laadulla. Viininvalmistusmenetelmät kehittyivät ja viljelyssä ryhdyttiin panostamaan kansainvälisesti merkittäviin lajikkeisiin. Viininkorjuuaika Stellenbochissa Kun vuonna 1990 vähemmän kuin 30 % viinisadosta päätyi viiniksi, vuonna 2013 luku oli lähes 80 %. Loppusato käytetään brandyteollisuuteen ja hedelmämehuksi. Etelä-Afrikan viinitilat sijaitsevat lähellä rannikkoa. Kahden valtameren törmäyskohdassa ilmasto muistuttaa Välimeren alueen ilmastoa, joka on viininviljelylle optimaalinen. Kesä jatkuu marraskuusta huhtikuulle. Kapmaan alueella kesät eivät ole tasaisen kuumia vaan välillä sää on viileämpää ja varsin tuulista. Myös sadetta saadaan. Nämä seikat ovat viinintuotannon kannalta edullisia samoin kuin rankkasateiden ja yöpakkasten harvinaisuus satokaudella. Valkoviiniä tuotetaan eniten Valkoviiniä tuotetaan lähes kaksi kertaa enemmän kuin punaviiniä. Alun perin tunnetuimat Etelä-Afrikan viinit olivat 1700-luvulla Constantian alueella Muscat-rypäleestä tehdyt jälkiruokaviinit. Nyt viljellyin rypäle on Steen eli Chenin Blanc. Rypäleestä tehdään melko kuivia valkoviinejä, joiden aromeissa korostuvat kypsä trooppinen hedelmäisyys, jopa hedelmäkarkkisuus. Valkoisista rypäleistä viljellään laajalti myös Colombardia, jota käytetään runsaan happoisuutensa vuoksi tuomaan viinisekoituksissa viinille ryhtiä. Maahan lukujen vaihteessa saapunut Sauvignon Blanc tuottaa laadukkaita, trooppisen hedelmäisiä ja raikkaan hapokkaita viinejä. Ulkomaan markkinat ovat lisänneet punaisten rypäleiden viljelyä. Punaisista rypäleistä eniten viljellään Cabernet Sauvignonia ja Shirazia. Etelä-Afrikassa valmistetaan australialaishenkisiksi kutsuttuja Shiraz-Cabernet-sekoituksia, mutta myös yksinomaan Shiraz-rypäleestä tehtyjä erinomaisia viinejä. Etelä-Afrikan viininviljelyn historian tähtihetkiä oli Pinotage-rypäleen kehittäminen vuonna Tuolloin A.I.Perold risteytti Stellenboschin yliopistossa Pinot Noirin ja Cinsautin (kutsutaan myös nimellä Hermitage). Pinotagesta valmistettujen viinien ominaispiirteisiin kuuluu paahteisuus, savuisuus, kahvisuus, hedelmäisyys sekä banaanin, vadelman ja savulihan aromit. Viini on väriltään syvä ja tyyliltään rustiikkinen. Sen karheat, joskus epäpuhtaat piirteet ovat herättäneet kritiikkiä. Toiset pitävät sitä maan omana erikoisuutena. Stellenbosch on viinituotannon keskus Etelä-Afrikan viinintuotannon keskukseksi on noussut 45 km päässä Kapkaupungista sijaitseva Stellenboschin yliopistokaupunki. Alueella on noin 160 viinitilaa, jotka muodostavat Stellenboschin kuuluisan viinireitin, jonka varrella on mahdollisuus tutustua viinintuotantoon ja maistella viinejä kymmenillä tiloilla. Omiin suosikkitiloihini kuuluvat Jordan, Hartenberg, Vergelegen, Waterford ja Delheim. Stellenboschin yliopistossa on viininviljelyn ja enologian osasto, jossa voi opiskella tohtoriksi asti. Myös lyhyitä kursseja viininystäville on tarjolla. Maailman ensimmäinen ja Etelä-Afrikan suurin Reilun kaupan viiniyritys, Thandi, sijaitsee Stellenboschissa ja Elginissä. Etelä-Afrikassa reilun kaupan kriteerit liittyvät mustien afrikkalaisten voimaannuttamiseen. Thandin ja sen käyttämän maan omistaa 250 perheen osuuskunta. Kasvava musta keskiluokka on lisännyt viinien kotimaista kysyntää. Vienti on silti yhä keskeisessä asemassa. Vuonna 2013 tuotetusta 920 miljoonasta viinilitrasta 517 miljoonaa litraa päätyi vientiin. Ulkomaille myydäänkin viiniä nyt yli kaksi kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Suurimmat tuotanto-alueet ovat Stellenbosch, Paarl ja Robertson. Muita merkittäviä alueita ovat mm. Constantia ja Franschoek. Viini on pullotettua runoutta, kirjoitti aikanaan Robert Louis Stevenson. Alkosta on saatavilla noin 170 eteläafrikkalaista tuotetta. Tätä laajemmin viinejä tulee kaupan hyllylle vain Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Chilestä ja Australiasta. Ruotsin Systembolagestista voi ostaa lähes 700 eteläafrikkalaista viiniä. Etelä-Afrikan viinejä maistellaan iloisessa seurassa myös Suomi-Etelä-Afrikka-seuran kahdessa tastingissa vuonna Lisätietoja: SUOMI- ETELÄ-AFRIKKA- SEURA Jäsenmaksu Yksityisjäsenet 15 euroa Yhteisö- ja yritysjäsenet 100 euroa Jäsenmaksu maksetaan tilille FI Uudet jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita seuraan. Ilmoita yhteystietosi seuran sihteerille sähköpostiosoitteeseen tai postitse Suomi-Etelä-Afrikka-Seura, PL 535, Helsinki Jäsenenä saat Ubuntu-lehden 1 2 kertaa vuodessa. Ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi saat tietoa Etelä-Afrikkaan liittyvistä uutisista ja tapahtumista. Seuraa myös afrikka.netinternetsivuja, joilla kerrotaan tulevista kulttuuritapahtumista, seminaareista ja muista ajankohtaisista asioista. Suomi-Etelä-Afrikkaseuran hallitus 2015 Suvianna Hakalehto-Wainio (pj.) Helvi Kolehmainen (vpj.) Joonas Lyytinen (vpj.) Matti Manninen (siht.) Arja Alho Marjut Haussila Eila Karhu Börje Mattsson Leena Märsylä Pekka Peltola Varajäsenet Päivi Brink Petra Jääskeläinen Sinikka Keinänen Annu Kekäläinen Martta October Iikka Saunamäki Mark Waller 30 31

17 Etelä-Afrikka on perinteisesti ollut teen ja pikakahvin luvattu maa, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana erikoiskahvit ovat ostaneet suosiotaan huimasti. Pieniä kahvipaahtimoita on noussut kuin sieniä sateella, erityisesti Johannesburgiin ja Kapkaupunkiin. Päivi Brink haastatteli kahta Kapkaupungin kahvipaahtimon omistajaa, Truth Coffeen David Dondea ja Espresso Labin Helene Vaerlienia. Lue lisää eteläafrikkalaisesta kahvikulttuurista: Kahvikulttuuri kuumana David Donde, Truth Coffee Miten kuvaisit tämän päivän etelä-afrikkalaista kahvikulttuuria? Kahvi on vasta alettu nähdä tavoitteellisena tuotteena. Tämän erikoisalan tuotanto pitää paljon meteliä ja on läsnä monessa, kuten vastaavan ikäinen pikkulapsi! Kasvu on huimaa, mutta pieneltä pohjalta. Miten teidän paahtimonne eroaa muista pienpaahtimoista Etelä-Afrikassa? Me keskitymme intohimoisesti makuun ja aromeihin ja noudatamme omaa filosofiaamme. Kyseenalaistamme kaiken, mitä teemme ja uskomme, että aina voimme tehdä paremmin. Erotumme eduksemme papujen hankinnassa, paahtamisessa, laaduntarkkailussa ja toisaalta palvelukulttuurin, henkilökunnan koulutuksen ja jopa teknisten korjaustaitojen avulla. Olemme uskoaksemme ainoa paahtimo maailmassa, joka toimii täysin jätebioöljyllä! Mistä kahvinne tulee ja miten kuvailisit paahtamistyyliänne? Relationship Coffee -kahvit tulevat kaikkialta maailmasta, ja useimmiten löydämme kumppanimme yhteistyössä [kansainvälisen kahvitukun] DR Wakefieldin kanssa. Paahdamme käsityönä ja kirjaamme paahtoprofiilit tietokonepohjaiseen järjestelmään. Saamme tiimiltämme jatkuvaa palautetta maistelupöydästä. Paahdamme jokaisen pienerän juuri sille sopivalla tavalla. kaupungin keskustassa, osoitteessa 36 Buitenkant Street. Myymme kahvia myös postimyyntinä. Kartamme jälleenmyyjiä, mutta kahviamme saa parhaista hotelleista, ravintoloista ja kahviloista eri puolilta Etelä-Afrikkaa ja Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Helene Vaerlien, Espresso Lab Microroasters Miten kuvaisit tämän päivän eteläafrikkalaista kahvikulttuuria? Muutaman viime vuoden aikana kahvikulttuurista on tullut hyvin trendikästä, mutta se ei tarkoita, että se olisi aina tasokasta. Ikävä kyllä suuri osa kahvikulttuurista on vain trendikkyyttä ja näyttäytymistä, eikä niinkään keskittymistä tuotteen laatuun. Espresso Labin fokus on aina ollut laadussa: pyrimme saamaan käsiimme parasta mahdollista kahvia asiakkaillemme. Etelä- Afrikalla on vielä pitkä tie kuljettavana, jotta saavuttaisimme Pohjois-Euroopan ja Skandinavian standardit. [Helene on ruotsalainen!] että suodatinkahvipohjaisia. Kesäksi olemme kehittäneet kahvi-cocktail-listan. Mistä kahvinne tulee ja miten kuvailisit paahtamistyyliänne? Käytämme vain parhaita erikoistason kahvipapuja (specialty grade coffee) eri puolilta maailmaa. Tällä hetkellä meillä on kahvilaatuja Etiopiasta, Keniasta, Brasiliasta, Costa Ricasta ja El Salvadorista. Paahdamme kahvimme hyvin vaaleiksi. Tämä paahto tunnetaan pohjoismaisena tyylinä ja meidän mielestämme se korostaa kahvin hedelmäisyyttä ja heleyttä. Osallistumme joka vuosi pohjoismaissa pidettävään Nordic Barista Cupiin oppiaksemme lisää ja kehittääksemme paahtamistapaamme. Milloin yrityksenne on perustettu? Montako henkeä työllistätte? Avasimme toukokuussa 2009, kun Kapkaupungissa oli vain yksi toinen erikoispaahtimo. Meillä on kolme kokoaikaista työntekijää ja viisi osa-aikaista. kuvat: Espresso Lab kuva: Mickey Hoyle Milloin yrityksenne on perustettu? Montako henkeä työllistätte? Avasimme 2009 ja työllistämme noin 50 henkilöä. Missä voin käydä juomassa kupillisen? Steampunk Headquaters -pääkonttorimme ja kahvilamme, jonka on suunnitellut Haldane Martin, sijaitsee Kap- Miten teidän paahtimonne eroaa muista pienpaahtimoista Etelä-Afrikassa? Kahvilassamme ei myydä lainkaan ruokaa, joten näemme itsemme enemmänkin paahtimona (paahtimo on kahvilassa) ja kahvibaarina. Meillä on laaja valikoima erilaisia kahvijuomia, sekä espressopohjaisia Missä voin käydä juomassa kupillisen? Kahvilamme sijaitsee Old Bisquit Millin alueella Woodstockissa, Kapkaupungissa, osoitteessa Albert Road. Meillä on myös verkkokauppa ja kourallinen tukkumyyntikumppaneita

18 Uutisia ja kirjavinkki YRITTÄJÄKOULUTUKSEN HEDELMÄÄ Suomi-Etelä-Afrikka-Seuran yrittäjäkoulutuksen saanut Elize Anthony on perustanut oman guesthousen Cloetesvilleeen, muutaman kilometrin matkan päähän Stellenbochista. KUNNIANOSOITUS DEMOKRATIALLE Pohjoismainen Afrikka-instituutti järjesti syyskuussa yhdessä Etelä-Afrikan suurlähetystön kanssa seminaarin Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. Seminaari oli kunnianosoitus Etelä- Afrikan demokratialle ja apartheidin päättymiselle 20 vuotta sitten. Pohjoismaat kuuluivat niihin maihin, jotka aktiivisesti tukivat Etelä-Afrikan vapautumista apartheidista ja ovat sen jälkeen rohkaisseet ja tukeneet maata demokratian rakentamisessa. Seminaarin pääpuhuja oli entinen Etelä- Afrikan keskuspankin pääjohtaja Tito Mboweni (kuvassa). Muita puhujia olivat mm. Pretorian yliopiston professori Maxi Schoeman sekä suurlähettiläät Sello Moloto, Kirsti Lintonen ja Bengt Säve-Söderbergh kuva: Henrik Hulden ANDRÉ BRINK: TUOKIO TUULESSA. WSOY, 1976 Tuokio tuulessa on kirja, jota ei tahtoisi laskea käsistään. Se kertoo tarinan 1700-luvun Etelä-Afrikasta, jossa nuori Elisabeth Larsson on jäänyt yksin keskelle autiomaata miehensä tutkimusretkikunnan tuhouduttua. Hänet löytää karannut orja Adam Mantoor. Adam ehdottaa Elisabethille kauppaa: hän vie Elisabethin Kapkaupunkiin, mikäli tämä ostaa hänet siellä vapaaksi. Vaeltajien suhde on aluksi rotuennakkoluulojen myrkyttämä. Matkan aikana ihonvärit kuitenkin haalistuvat pois. Vankeus ja orjuus saavat uuden muodon rakkaudessa, kun koko ikänsä itsensä alistetuksi tuntenut nainen tapaa ensimmäistä kertaa miehen, joka ei pidäkään häntä naisena vaan ihmisenä. Syntyy suhde, joka Etelä-Afrikassa vielä kirjan kirjoittamisvuonnakin olisi ollut täysin hyväksymätön. Brink tuo Etelä-Afrikan rannikon vuorineen niin eloon, että lukija voi tuntea kävelevänsä polttavalla maalla heidän kanssaan. Vaikka kirja on kirjoitettu liki 40 vuotta sitten, ei aika ole vienyt siitä mitään pois. Matkalla kulkijoiden on päästettävä irti paitsi tavaroistaan ja ennakkoluuloistaan myös periaatteistaan säilyäkseen hengissä. Elisabethin ja Adamin vaellus on kaikkien hyvien matkojen tapaan ennen kaikkea matka ihmisen sisimpään. Tässä tapauksessa matka käydään aavikoiden ja paratiisirantojen kautta kohti sivistystä - mitä se ikinä sitten tarkoittaakaan. Anne Heinonen 34 35

19 Paras tapa kokea Etelä-Afrikka. Asiakkaamme arvostavat kokeneita matkanjohtajiamme. He ovat kohteidemme asiantuntijoita, kielitaitoisia, helposti lähestyttäviä, hyviä ryhmähengen luojia, joilla on paljon elämänkokemusta. Matkustaminen on vaivatonta, kun matkanjohtajamme huolehtii ryhmästä koko matkan ajan. Asiakkaittemme ei tarvitse murehtia sitä, miten siirtyä terminaalista toiseen jatkolennoilla tai kenen puoleen kääntyä yllättävissä ongelmatilanteissa. Matkanjohtajamme kertovat kohdemaiden tavoista, kulttuurista, uskonnoista ja historiasta suomalaisia kiinnostavalla tavalla. Tutustu Etelä-Afrikan-matkoihimme osoitteessa: Yrjönkatu 9, Helsinki, p. (09) Esitetilaukset 24 t: (09) tai

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA THE SHORENSTEIN CENTER ON THE PRESS, POLITICS & PUBLIC POLICY JOHN F. KENNEDY SCHOOL OF GOVERNMENT, HARVARD UNIVERSITY, CAMBRIDGE, MA 0238 PIPPA_NORRIS@HARVARD.EDU. FAX:

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvä ja paha pelillistäminen

Hyvä ja paha pelillistäminen Hyvä ja paha pelillistäminen Kalle Huhtala, kehitysjohtaja @Kalle_Huhtala #pelillistäminen #gamification #vvop2014 A NORDIC MORNING COMPANY Hyvässä hypessä Big Data Sosiaalinen media työelämässä Gamification/

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF By Risto Antikainen - Are you searching for Opintomatkat pdf Books? Now, you will be happy that Opintomatkat PDF

Lisätiedot

ASCII-taidetta. Intro: Python

ASCII-taidetta. Intro: Python Python 1 ASCII-taidetta All Code Clubs must be registered. Registered clubs appear on the map at codeclubworld.org - if your club is not on the map then visit jumpto.cc/18cplpy to find out what to do.

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

60% c92 m0 y80 k31 r102 g158 b137 60% Pantone 327 C

60% c92 m0 y80 k31 r102 g158 b137 60% Pantone 327 C Graafinen ohjeisto c92 m0 y80 k31 r0 g93 b57 Pantone 327 C 60% c92 m0 y80 k31 r102 g158 b137 60% Pantone 327 C c0 m50 y100 k0 r252 g114 b22 Pantone 151 C c0 m25 y100 k0 r255 g167 b0 Pantone 1235 C Petäjäveden

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare 2013

Helsinki Region Infoshare 2013 Helsinki Region Infoshare 2013 Apps4Finland 2012 Ville Meloni & Petri Kola Forum Virium Helsinki 1 Suomalainen tietoyhteiskunta 2012? Tietoyhteiskunnan kehittäminen Kansalaiset vaativat avoimuutta Rohkeita

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan?

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Menestyjäksi elinikäisellä oppimisella webinaari 12.12.2011 Johanna Ollila, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? MITEN

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Kotitehtävä 6, toteuttakaa alla olevan luokka ja attribuutit (muuttujat) Kotitehtävä 6, toteuttakaa alla olevan luokka ja attribuutit (muuttujat) Huom!

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia.

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin huhtikuun 23. valittiin barcelonalaisen kirjakauppiaan idean mukaan kirjojen ja ruusujen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuuston kokous 16.1.2007 oheismateriaali. Helsinkiläiset Euroopan mitassa 2006

Kaupunginvaltuuston kokous 16.1.2007 oheismateriaali. Helsinkiläiset Euroopan mitassa 2006 Kaupunginvaltuuston kokous 16.1.2007 oheismateriaali läiset Euroopan mitassa 2006 mielipiteitä elämän laadusta palveluista kotikaupungista muutoksia neljän vuoden takaa Leila Lankinen Survey on perceptions

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Tarja Nikula Soveltavan kielentutkimuksen keskus tarja.nikula@jyu.fi Kiinnostuksen kohteena Luokkahuonevuorovaikutus vieraalla kielellä englannin kielen

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Aurinkoenergia kehitysmaissa

Aurinkoenergia kehitysmaissa Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Janna Koivisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta 4.6.2012 1 Ensivaikutelma on tärkein

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi.

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. SOSIAALINEN MEDIA Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. FACEBOOK Facebook mahdollistaa useiden erilaisten Social plugins -toimintojen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Tietoturva ja johdon vastuu

Tietoturva ja johdon vastuu Tietoturva ja johdon vastuu Jan Lindberg & Mika J. Lehtimäki 21.1.2014 18.10.2011 1 Esityksen rakenne Tietoturvalainsäädännön nykytila Vahingonkorvausvastuun rakenne Vastuu yhtiölle Vastuu kolmansille

Lisätiedot

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF - Are you searching for Lakimies Books? Now, you will be happy that at this time Lakimies PDF is available at our online library. With our complete

Lisätiedot

MAALIVAHTISEMINAARI 3-4.1-16

MAALIVAHTISEMINAARI 3-4.1-16 KARI TAKKO Dallasin Euroopan kykyjen etsinnän päällikkö Peliura Pelasin ensimmäisen liigaotteluni 16-vuotiaana Ässissä 12/78 Lukkoa vastaan ja sain NHL-varauksen Quebec Nordiquesiin 1980, mutta en tehnyt

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Hollannissa 2.3. 29.3.2015 Kirjoittaja: Minna Nybacka-Rukanen, puutarha-alan aikuisopiskelija, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto,

Työssäoppimassa Hollannissa 2.3. 29.3.2015 Kirjoittaja: Minna Nybacka-Rukanen, puutarha-alan aikuisopiskelija, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Työssäoppimassa Hollannissa 2.3. 29.3.2015 Kirjoittaja: Minna Nybacka-Rukanen, puutarha-alan aikuisopiskelija, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäen toimipiste Työssäoppimispaikkani sijaitsi

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Rakennettu ympäristö Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Kiinteistö on oikeuksien, rajoitusten ja velvollisuuksien muodostama alueellisesti rajattu kokonaisuus Reaalitalouden yksikkö Maankäytön yksikkö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma. Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto

Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma. Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto Lyhyt tilaesittely: Kilpiän tila Itsenäinen tutkimus- ja opetustila Lohjalla 75 ha peltoa 130 ha metsää Harjumaisemia

Lisätiedot

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009 Photo: Paavo Keränen KAINUU in statistics 2009 KAINUU IN PROPORTION TO THE WHOLE OF FINLAND Forest area Total area Roads Primary production Summer cottages Unemployed Populat. over 64 years Number of farms

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Henkiset kilpailut / Cultural competitions

Henkiset kilpailut / Cultural competitions Ilmoittautuminen Australasian Suomalaisten Liiton (ASL) Suomi-Päivien kilpailuihin Registration for Australasian Federation of Finnish Societies and Clubs (AFFSC) Finnish Festival competitions (Huom. tekstaa

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla. 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti

Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla. 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Tutkimuspäällikkö vai Yli-innovaatioaktivisti? Vastaanottovirkailija vai First Impression Manager?

Lisätiedot

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR?

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? Juho Saari, Professor, Welfare sociology, Director, The University of Eastern Finland, Tieteiden talo, 22.9.2011 WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? The pillars

Lisätiedot