s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y 02 2009"

Transkriptio

1 k i e l i s i lta s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y

2 2 Kielisilta issn Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry Toimitus Kielisilta, Suomen Viittomakielen Tulkit ry c/o Laine, Oikokatu 4 A 9, Jyväskylä, puh , Palautusosoite Eveliina Sipilä Myllykyläntie 14 B 4, Lapua Päätoimittaja Liisa Halkosaari, Toimitussihteeri Minttu Laine, Toimittajat Emilia Norppa, Terja Hannola, Sanna Ala-Sippola, Salla Vallius, Kuvankäsittely, kuvituksen suunnittelu Kaisa Hirvonen, Editori Kaisa Markkula, Oikoluku Sirpa Lotsari Markkinointi Toimitus, Taitto ja ulkoasu Kairo Graphics Oy Paino Jyväskylän Yliopistopaino, Cygnaeuksenkatu 3, Jyväskylä Paperi G-print 115 g, kansi G-print 150 g Osoitteenmuutokset Eveliina Sipilä, Aineistopäivä, teema, ilmestymispäivä 3/09: Yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen, /09: Eläkeikä ja elämänkokemus, Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehtitilaukset sekä Kestotilaus 28,00 Kappalehinta 9,50 (+postituskulut) Parc du Luxembourg, Pariisi Valokuva, 2009 kuvaaja emilia norppa, viittomakielen tulkki Valokuvaan vain huvikseni. Olen opetellut käyttämään Nikon D60 digijärjestelmäkameran vähemmän automaattisia toimintoja ja saanut joskus onnistumisen kokemuksia. Useammin päädyn kuitenkin kameran eteen kuin sen taakse. Tämä kuva syntyi niin kuin niillä parhaimmilla on tapana: tuosta noin vain, katsomatta etsimen kautta. Olin juuri viettänyt aurinkoisen ruokalevon Luxembourgin puistossa Pariisissa, kun päätin napsaista huvikseni kameralla kohti taivaita. Graafiseen muotoon leikatut hevoskastanjat ja sininen taivas tuovat kesän lähemmäs. Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa. jäsenmaksut 2009 Varsinainen jäsen 1,3 % päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: Opiskelijajäsen 0 /vuosi. Mikäli työssäoloehto täyttyy, opiskelija maksaa tuloistaan 1,3 % Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: Kannatusjäsen Henkilöjäsenet 35 /vuosi. Lasku lähetetään. Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt 70 /vuosi. Lasku lähetetään.

3 Tässä lehdessä Toimitussihteeriltä 3 02 Kannen kuva 03 Toimitussihteeriltä 04 Puheenjohtajan palsta 05 Hallituksen kuulumisia 06 Esittelyssä yhdyshenkilöt 08 Ajankohtaista 09 Nuoruus ja opintoputki: Tässä iässä 10 Nuoruus ja opintoputki: Tulkkaus poistaa osan opiskelun esteistä 12 Nuoruus ja opintoputki: Opiskelutulkkien mietteitä 14 Alamme tulevaisuus: Tulevaisuuden tulkki 16 Kouluttajuus kehittyy: Ammattikorkeakouluopetuksen perustuksilla 18 Edunvalvonta: Hyvää matkaa! 19 Edunvalvonta: Entä jos toimeni kunnallisessa tulkkikeskuksessa lakkautetaan? 20 Mitä kelaat?: Kilpailutus aiheuttaa pörinää kentällä 21 Posteri: Kilpailutus muutti palvelurakennetta merkittävästi 23 Mitä kuuluu marjaleena: Erkki Räsänen 24 Ammatillisesti ajateltuna: Pirosia sytykkeitä 26 Työkielet: Sampoa pyöritetään nyt kuten kahvimyllyä 28 Toisesta vinkkelistä: Tuleekohan kurssille tänään automaattitulkki? 30 Opiskelijapalsta: Kokemus tekee tulkin 31 Domino: Kirje rakkaalle Mummilleni 32 Vapaalla: Haiskahtaa urheilulliselta! 34 Ilmoitustaulu 35 Lue minut kuva paula ala-nikula Me tulkit taidamme olla yksi joutavista ammattikunnista. Olemme olemassa vain niin kauan kuin joku katsoo, että meille on tarvetta. Olemme välttämätön kiusa, eikä kukaan kaipaa mielipiteitämme. Epäkiitollista hommaa, ja vaatii taitoa olla hyvä siinä. Joutavuus joutaa jorpakkoon, kun meiltä kysytään, miten työmme pitäisi järjestää työyhteisössämme tai valtion järjestelmän tasolla. Silloin kuuluu pöristä ja pistääkin herhiläisen lailla, mutta osua asiaan ja asiallisesti. Olennaisen tunnistamisen taito ja aito rakentava kriittisyys ovat ominaisuuksia, joilla harvat meistä voivat leveillä. Sen takia tarvitsemme toisiamme: mitä useampi meistä pörisee, kannustaa ja kritisoi, sitä tehokkaammin voimme kehittää tulkkausalan asiantuntijuuttamme ja toimintaympäristöämme. Keskustelutalkoisiin on tässä numerossa osallistunut kiinnostava joukko. Teemaamme Nuoruus ja opintoputki käsittelevät koulutuksen tutkija, opiskelijat ja alamme kouluttajat. Palautettakin on tarjolla. Julkaisemme kiitollisena asiakaskunnan palautetta, tiiliä ja laastia työnäkemystämme varten. Kielisilta-akatemiassa eli toimituksen pörinäpohdinnoissa päätimme kiinnittää huomiota juttujen monipuolisuuden lisäksi lehden rakenteeseen ja visuaaliseen ilmeeseen. Katso vaikka! Intoa joutavaan oleiluun, hyvät kollegat! Minttu

4 4 p u h e e n j o h ta j a n PA L S TA Missä sinä olet kymmenen vuoden kuluttua? teksti liisa halkosaari valokuvat susanna karvinen kuvitus eemeli nieminen Toimitko silloin vielä tulkkina? Nykyisellä koulutustahdilla meitä on siihen mennessä valmistunut kaksinkertainen määrä. Töitä ei ehkä riitä. Koulutuspaikkojen määrän noustua tulkin opinnot aloittaa joka vuosi noin 80 opiskelijaa. En haluaisi vaihtaa alaa, kun nyt kerran olen tähän nykyiseen jotenkin tykästynyt. Takaraivossa kuitenkin kolkuttaa ajatus, montako viittomakielistä tulkkauspalvelun käyttäjää on olemassa vuonna 2019? Entäpä 2039? Ethän sä silloon pääse eres eläkkeelle vaikkolisit kuinka raihnaanen, korkeintansa vuorotteluvapaalle. Jos spekuloimme, että vuonna 2019 kuuroja on alle kolme tuhatta, lakisääteisiä tulkkaustunteja olisi silloin periaatteessa käytettävissä puolisen miljoonaa. Vaikka kaikki käyttäisivät jokaisen tuntinsa, ei töitä riittäisi kuin arviolta 350 tulkille. Tällä hetkellä kentällä lienee nelisen sataa tulkkia. Nyt kun olen ensin maalannut piruja seinille ja masentanut jokaisen lukijan, ehdotan, että teemme asialle jotakin. Kuurojen määrään emme voi vaikuttaa, joten vaikuttakaamme työhön, sen reunaehtoihin ja tulkkikoulutukseen. Mitä vaihtoehtoja meillä on? En tarkoita ammatinvaihtoa, vaan vaihtoehtoja alan sisällä. Voimmeko vaikuttaa paritulkkauksen systemaattiseen lisäämiseen? Lisääntyykö työelämätulkkaus tulevaisuudessa ennusteiden mukaisesti? Poistuvatko tulkkituntien rajat? Lisääkö etä- ja mobiilitulkkaus ympärivuorokautisen päivystysmahdollisuuden koko maahan? Voitaisiinko peruskoulutuksessa kouluttaa jotain muuta kuin viittomakielen tulkkeja, ja voisiko tulkkaaminen suomi SVK suomi olla vain yksi erikoistumisala? Samalla päästäisiin eroon jokaisen ammatti-itsetuntoa horjuttavasta tarpeesta oppia täysin uusi kieli ja tulkkaaminen neljässä vuodessa. Entä jos paino jätettäisiin vain niiden harteille, jotka ovat käyttäneet suomalaista viittomakieltä jo ennen tulkkikoulutusta? Vai olisiko tämä kielipoliittisesti arveluttava ratkaisu? Tukiviittomien opettajia nähtävästi tarvitaan tulevaisuudessakin, ja siihen erikoistuu jo nyt tulkkikoulutuksessa moni. Myös kuurosokeiden useisiin eri kommunikointimenetelmiin voisi kouluttaa vuosittain tietyn määrän opiskelijoita. Entä ne sisäkorvaistutetta käyttävät lapset, jotka jo kohta kolkuttelevat lukioiden ja amisten ovia? Saako tulkkikoulutus uuden nimen, jos koulutettu viittomakielentulkki (AMK) ei enää tee kovin suurella todennäköisyydellä tulkkausta, saati viittomakielen tulkkausta? Oppilaitokset joutuvat kamppailemaan olemassaolostaan jatkuvasti, eikä niiden näkökulmasta ole järkevää vähentää aloituspaikkoja. Jos ajamme aloituspaikkojen vähentämistä, ajamme samalla yhtä tai useampaa yksikköä jos sallitte metaforan pahoinpitelyn kohti autuaampia koulutusmaita. Koulutukset ovat yrittäneet löytää tähän tahoillaan ratkaisuja, kuten Roslöfin artikkelista sivulla 14 käy ilmi. Epäilemättä myös kentän ääntä kaivattaisiin avuksi. Mitä mieltä sinä olet? Kommentteja otetaan vastaan! Suomen Viittomakielen Tulkit ry Liisa Halkosaari, puheenjohtaja Päivänkaari 13 C 11, Espoo

5 h a l l i t u k s e n K U U L U M I S I A 5 Suuria loikkia ja matalia kynnyksiä teksti maikki hakkarainen ja ulla niittyinperä Piskuinen, mutta riittävä joukko aktiiveja kävi läpi kevätkokousrutiinit, myönsi vastuuvapauden edellisestä vuodesta ja esitti tarpeelliset kommentit toimintakertomukseen. Kokousasiakirjoihin voi tutustua nettisivuillamme Kokouksessa tiedotettiin ajankohtaisista asioista Hallitus lykkäsi täksi kevääksi suunnitellun pohjoismaisen tulkkitapaamisen Nordic Seminarin Ruotsissa on ollut juuri tulkkien yhdistyksen (Sveriges Teckenspråkstolkars Förening) 40-vuotisjuhla ja efsli on tulossa Tallinnaan ensi syyskuussa. Emme lähteneet kilpailemaan näiden kanssa, vaan valmistaudumme huolella järjestämään houkuttelevan Nordicin ensi keväänä. Yhdistyksemme käyttää jatkossa Akavan Erityisaloissa (AE) muuta kuin SVT-lyhennettä, koska AE:hen liittyy heinäkuussa Suomen Verotarkastajat SVT ry. Verokarhuilla kolmikirjaiminen lyhenne kuuluu viralliseen yhdistysnimeen. Hallitus on pohtinut mahdollisuutta käyttää AE:n puitteissa lyhennettä SVKT ja muualla tuttua äsveeteetämme. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä selvittää mahdollisuutta siirtää tulkkirekisteri viranomaistaholle, esimerkiksi Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valviraan. Valviran tehtävänä on ohjata ja valvoa elinympäristön terveysriskien hallintaa sekä oikeusturvan toteutumista ja palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jäseniltä keskusteluun, keskustelu jäsenistöön k o k o u s k u t s u Sääntömääräinen syyskokous Aika: la Paikka: Helsinki Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10 mukaiset asiat. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan Kielisillassa 3/09 sekä verkkosivuillamme osoitteessa Suomen Viittomakielen Tulkit ry Hallitus Selvitimme jäsenen tekemän keskustelualoitteen pohjalta, miten kentällä toimitaan kun freelancerin työ peruuntuu. Käytännöt ovat kirjavia eikä tuntityötä koskevia työsopimuksia aina tehdä, mikä saattaa aiheuttaa ikäviä yllätyksiä, kun tulkkaus peruuntuu. Yritykset ja tulkkikeskukset pyrkivät järjestämään peruuntuneen työn tilalle vastaavanlaista työtä: valmistautumista, raportointia tai itsensä ammatillista kehittämistä. Iltaisin ja viikonloppuisin korvaavaa työtä ei välttämättä löydy. Silloin tulkki saa palkan voimassaolevan peruutusehdon mukaan. Keikkoja välittäessä ja vastaanottaessa olisi kaikin puolin selvintä sopia, mitä työstä maksetaan (palkka, lisät) ja miten työn peruuntuessa toimitaan. Toinen avaus liittyi kirkolliseen tulkkaukseen: miten tulkin tulisi käyttää virallisia käännöksiä ja saavatko tulkit asianmukaisen palkan valmistautumisajalta. Päätimme palauttaa kysymyksen kentälle yhdyshenkilöiden kautta ja kerätä näin lisätietoa vallitsevista käytännöistä. Jo hallituksen keskustelussa tuli esille erilaisia näkökohtia käännösten hyödyntämisestä valmistautuessa ja niiden käyttämisestä tulkkauksessa. Tarvitsemme tietoa siitä, viittovatko tulkit suoraan käännöstekstejä oman muistin varassa tai muistintukien avulla, vai käytetäänkö käännöksiä enemmän lähteenä tulkkausratkaisuille. Lisäksi odotamme kuulevamme tulkkien kantoja virsien viittomiseen ja kääntämiseen ja teknisten apuvälineiden käytöstä hengellisissä tilaisuuksissa. Selvitämme myös asiakaskuntamme näkemyksiä ja sitä, millaisena Kirkkohallitus näkee käännösten aseman ja tehtävän ja tulkit kirkollisten tekstien viittojina. Arkipäiväisten ja pyhäpäivän tulkkausasioiden lisäksi hallitus hahmottelee tulkkausalan kehityksen suuria linjoja yhteistyötahojen kanssa. Tulevat muutokset vaativat vielä paljon selvittämistä ja valmistelua. Yhteisten asioiden eteenpäinviemiseksi toivomme keskustelua tapaamisissa ja netin keskustelupalstalla. Sovittaisiinko, että kommentointikynnys on matala? Tervetuloa keskustelufoorumille!

6 6 e s i t t e ly s s ä Y H DY S H E N K I L ö t Kyä Tampereel o inansa reirumpaa porukkaa teksti kaisa-maija rauha Tampereen yhdyshenkilökaksikon ei tarvitse kauaa miettiä vastausta kysymykseen, miksi juuri heidän alueellaan on kiva tehdä tulkin töitä. Tulkkipalvelun perusta on kunnossa ja alueellamme on mukavia tulkkeja, kehaisee Irmeli Savolainen. Työ on monipuolista ja haasteita tarjoavaa. Tulkkaus kuurosokeille tarjoaa oman lisänsä, jatkaa Mira Suomela. Reilut kaksi vuotta yhdyshenkilöinä toimineesta parista Irmeli työskentelee pääasiassa välityksessä ja Mira tekee opiskeluja asioimistulkkauksia. Kuten lähes kaikki alueen tulkit, tekee myös Mira tulkkauksia kuurosokeille. Kuurosokeita asiakkaita on runsaasti, sillä Tampereen Hervannassa sijaitsee Kuurosokeiden toimintakeskus. Viime vuosina alueen tulkeilla on ollut totuttelemista uuteen, kun tulkkipalvelut kilpailutettiin Pirkanmaalla vuonna Alueella toimii suurempia tulkkausalan yrityksiä sekä yksittäisiä toiminimiä, jotka työllistävät yhden tulkin. Työt jakaantuvat kilpailutusjärjestyksen mukaan. Jos freelance-tulkkina on saanut tilauksia pääsääntöisesti tietyltä asiakkaalta, voivat näiden tuttujen asiakkaiden keikat nyt mennä muille tulkeille ja itselle tuleekin uusia asiakkaita. Tulkkina joutuu suunnittelemaan omaa työaikaansa etukäteen: tulkkivälitysohjelman kalenteri pitää avata vähintään kolme viikkoa eteenpäin. Enää ei pääse itse päättämään mitä Mira Suomela Asuinpaikka Tampere Valmistumisvuosi ja -paikka: joulu 2001, DIAK Turku Alue Tampere Tulkkien määrä alueella Aloittanut yhdyshenkilönä keväällä 2007 Työ tulkki Viittomakielialan Osuuskunta Viassa keikkaa ottaa, vaan tulkkivälitys täyttää tulkkien kalentereja tulkin ja asiakkaiden profiilien pohjalta, kuvailee Irmeli tilannetta kilpailutuksen jälkeen. Kilpailutuksen myötä tilauksia on tullut enemmän, mikä on Irmelin mukaan osittain luonnollista seurausta siitä, että alueen tulkinkäyttäjien on tilattava tulkki Pirkanmaan tulkkivälityksestä. Pääsääntöisesti työn ja tekijöiden määrät kohtaavat. Lähes kaikkiin tilauksiin löytyy sopiva tulkki. Joskus työvoimaa joudutaan toki pyytämään kauempaakin. Välillä tulkkeja pitäisi olla enemmän, välillä taas tilauksia, laskeskelee Irmeli. Vaikka puitteet ovat muuttuneet ja tulkkeja pyörii kentällä nykyään monen nimen alla, kuva jussi-pekka arkkola on perustyö ja siitä nauttiminen ennallaan. Kun saa kokea hyvää yhteistyötä esimerkiksi paritulkkauksessa, on aivan sama, mistä firmasta tulkki tulee!, tuumii Mira. Nykyinen kilpailutus päättyy helmikuussa Tampereella mietityttääkin miten väliaikana, ennen syksyn 2010 Kelan kilpailutusta, toimitaan. Tulkkipalveluiden valtiollistaminen herättää tamperelaisissa epävarmuutta ja pelkoakin tulevasta. Toisaalta Pirkanmaalla on jo koettu kilpailutus ja nähty, ettei mitään kamalaa tapahtunutkaan. Kokemusta on saatu, ja uskoa on, että seuraavastakin muutoksesta selvitään, Mira vakuuttaa. Tulkkitapaamisia järjestetään Tampe-

7 e s i t t e ly s s ä Y H DY S H E N K I L ö t 7 Esittelyssä yhdyshenkilöt Esittelemme alueelliset yhdyshenkilöt. Seuraavassa Kielisillassa ovat vuorossa Etelä-Karjalan & Kymenlaakson alueen Anu Piik ja Hämeenlinnan alueen Minna Anttila. Saamme kaksikolta vastaukset kysymykseen: Millä mielin odotatte tulevaa valtiollistamista? Irmeli Savolainen Asuinpaikka Tampere Valmistumisvuosi ja -paikka: kevät 2005, HUMAK Kuopio Alue Tampere Tulkkien määrä alueella Aloittanut yhdyshenkilönä keväällä 2007 Työ tulkki/välittäjä Viittomakielialan Osuuskunta Viassa reen seudulla tavallisesti kolme vuodessa: keväällä, syksyllä ja pikkujouluaikaan. Kokoontumiset keräävät koolle parikymmentä tulkkia. Viime vuoden puolella suosiota sai muun muassa tapaaminen, joka järjestettiin viittomakielisten nuorten slangi -aiheen ympärille. Illan nuoret vierailijat kertoivat esimerkein nuorison käyttämästä kielestä. Esitys saatiin myös kuvata, joten alueen tulkit ovat voineet käyttää tallennetta myöhemminkin vaikkapa tulkkausharjoitukseen. Mira iloitsee SVT:n tuesta, jonka myötä illan viittomakielisille vieraille voitiin antaa palkkioksi lahjakortit. Alueellisilla tulkkitapaamisilla on tärkeä kuva ossi kajas yhdistävä tehtävänsä eritoten aikana, jolloin tulkit työskentelevät eri työnantajilla. Pidempään alalla toimineilta kollegoilta on tullut kommenttia, että ennen kaikki alueen tulkit pitivät yhtä. Nyt on enemminkin ryhmitytty omien firmojen sisään, Irmeli kertaa kuulemaansa. Mira ja Irmeli näkevät alueelliset tulkkitapaamiset hyvinä keinoina tutustua naapuriyrityksenkin tulkkiin tai tulkkeihin ja kehitellä jälleen yhteistyötä. Mira ja Irmeli ovat tyytyväisiä tamperelaisia, mutta ensi syksynä kumpikin asuu toisaalla. Irmeli vaihtaa paikkakuntaa Suomessa, Mira sen sijaan muuttaa puoleksi vuodeksi toiselle pallonpuoliskolle, Australiaan. Ensi syksyksi tulkkitoiminnaltaan vireälle Tampereelle on siis haussa uusi paikallistoiminnan luotsaaja tai luotsipari. Kaksikko kannustaa hommaan, jos asia vähänkään kiinnostaa. Vaivaa joutuu näkemään jonkun verran, mutta kaupassa jää saamapuolelle. Hommassa on saanut kokemusta asioiden, tilaisuuksien, tapahtumien järjestämisestä. Se on ollut myös hyvä tapa tutustua tulkkikollegoihin, SVT:hen ja alaan ylipäätään, Mira luettelee yhdyshenkilövuosien antia. Irmeli rohkaisee, että yksin ei tarvitse jäädä, kysymyksiä voi osoittaa yhdyshenkilövastaavalle tai muulle hallitukselle. Tampereelle on suunnitteilla loppukevääksi vielä yksi tulkkitapaaminen, joka jää viimeiseksi Irmelin ja Miran luotsaamaksi. Vaikkei olekaan vielä hyvästien aika, kaksikko haluaa lausua kiitoksensa alueen tulkeille aktiivisuudesta ja yhteiseen toimintaan osallistumisesta! Olemme tulkkeina huipulla kun voimme keskittää voimamme olennaiseen. Mira Suomela ja Irmeli Savolainen

8 8 a j a n k o h ta i s ta EUMASLI Helsingissä Turkulaiset pokkasivat palkinnon opinnäytetyökisassa teksti terja hannola teksti salla vallius Degree Program in Sign Language Interpreting (EUMASLI) koulutusohjelman opiskelijat viettivät lähijakson Suomessa Seitsemän eri maan tulkeista koostuva kuudentoista opiskelijan joukko vietti ohjelmantäyteisen viikon Valkeassa Talossa Humanistisen ammattikorkeakoulun Helsingin kampuksella. Lähijakson ohjelmaan kuului muun muassa ammatillisen kehittymisen suunnittelua sekä suomalaisen viittomakielen opintoja. Vaikka koulutuksessa opiskellaan kouluttajamaiden viittomakieliä, tavoitteena ei ole näiden kokonaisvaltainen hallinta. On hyvä, jos tulkilla on kuitenkin jonkinlainen käsitys eri viitottujen kielten rakenteesta ja luonteesta, sillä se on hyvä lähtökohta kansainvälisen viittomisen oppimiselle, kertoo HUMAKin lehtori Eeva Salmi koulutuksen sisällöstä. European Master in Sign Language Interpreting on ylempi ammattikorkeakoulututkinto, jossa kumppaneina ovat Humanistinen ammattikorkeakoulu Suomesta, skotlantilainen Heriot-Watt University ja saksalainen Hochschule Magdeburg-Stendal. Koulutus sisältää lähiopiskelua kaikissa kolmessa maassa. Diakonia-ammattikorkeakoulun lehdistötiedotteen mukaan Turun toimipaikasta viittomakielen tulkeiksi valmistuneet Terhi Kangasniemi, Susanna Karvinen, Anna Oranne ja Hanna- Kaisa Turtiainen menestyivät voitokkaasti Thesis opinnäytetyökisassa. Yhteistyössä toteutetulla opinnäytetyöllä Laulamme päivät halki PMMP:n konsertin yhteistoiminnallinen tulkkaus naiset saavuttivat humanistisen ja kasvatusalan sarjassa opinnäytetyöpalkinnon. Opinnäytetyö sisälsi kirjallisen osan lisäksi myös toiminnallisen osan, jossa toteutettiin yhteistoiminnallisena tulkkauksena näyttävä ja saumaton tulkkaus PMMP-yhtyeen konsertissa kesällä Kirjallisessa osassa syvennyttiin viittomakielen ja musiikin ominaispiirteisiin sekä esiteltiin PMMP:n laulujen käännösprosessi. Viittomakielisille oma netti-tv teksti salla vallius Kuurojen Liitto avasi helmikuussa 2009 internettiin viittomakielisen netti-tv-kanavan. Asiasta kerrottiin Kuurojen Liiton internetsivuilla. Uusi kanava tarjoaa katsojilleen uutisia, ajakohtaismateriaalia sekä muita ohjelmia, kuten poimintoja Kuurojen Videon ohjelmatuotannosta. Materiaali on suunnattu ensisijaisesti viittomakieliselle yleisölle, mutta myös esimerkiksi viittomakielen tulkit voivat hyötyä uudesta palvelusta. Netti-TV:n tarkoituksena on kehittää Kuurojen Liiton viittomakielistä tiedonvälitystä ja täydentää liiton video-ohjelmapalvelua. Kuurojen Liiton toiminnanjohtajan Markku Jokisen mukaan netti-tv avaa uusia mahdollisuuksia parantaa viittomakielisten ryhmän tiedonsaantia ja vuorovaikutusta. Tällä hetkellä julkisen palvelun (YLE) kanavien viittomakielinen uutisja ohjelmatarjonta on vähäistä ja kaupallisten kanavien jopa olematonta. Viittomakielisen netti-tv-palvelun mahdollisti GoodMoodin Kuurojen Liitolle lahjoittama netti-tv:n sovellus. GoodMoodTV on organisaatioiden tarpeisiin kehitetty videoiden julkaisualusta. Viittomakielistä sisältöä on nyt helposti löydettävissä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Videot ovat hyvälaatuisia ja isokokoisia, ja ne näkyvät myös Suomen ulkopuolella. Nettivideoita voi katsoa ilmaiseksi vuoden ajan kuka tahansa osoitteessa

9 n u o r u u s j a o p i n t o p u t k i 9 Lähettäjä: Anne Sjöroos Vastaanottaja: Pvm: Otsikko: Tässä iässä Heipsan! kuva ilona penttilä Olen Anne Sjöroos, 22-vuotias neitokainen suoraan Espoon metsistä. Asustelen oikein viihtyisässä Ymmerstan lähiössä söpöläisen kanssa, jota myös poikaystäväkseni kutsutaan. Opiskelen Metropolia Ammattikorkeakoulussa Arabianrannan toimipisteessä kulttuurituottajaksi ensimmäistä vuotta. Miten sitten päädyin opiskelemaan tätä alaa? Pienenä unelma-ammattini oli joko suntio (koska halusin kerätä rahaa kolehtiin ja herätellä kirkossa nukkuvia ihmisiä) tai lentoemäntä. Ysiluokalla huomasin suunnitelmani olevan varsin epärealistinen. Suntiothan eivät ansaitse kovin hyvin, ja lentoemännäksi olin ja olen edelleen alimittainen. Menin lukioon hautomaan suunnitelmaa, mutta viimeisenä vuotena olin jo aika epätoivoinen. Miten en neljässä vuodessa ollut keksinyt vielä mitään?! Pahinta oli, että opo-testi kehotti minua ryhtymään papiksi. Papiksi! Sitten ihan sattumalta juttelin isosiskoni kanssa hänen ystävänsä kuulumisista, joka sattumoisin opiskeli kulttuurituottajaksi. Siinähän se! Kuin salama kirkkaalta taivaalta minustakin tulisi kulttuurituottaja! Käytännössä ammatin saaminen ei ollut näin helppoa. Tuhannet muut olivat yllättäen saaneet saman idean... Vietin pari välivuotta leppoisasti eri kulttuurialojen töiden parissa ja suoritin muun muassa kulttuurihistorian approbaturin. Näillä irtosi sen verran vakuuttavat lisäpisteet, että kolmannella kerralla hakkasin 500 muuta tyyppiä ja pääsin sisään! Juhuu! Opiskellessani kulttuurihistorian approbaturia, minulla oli käytössäni Vian ihana tulkkitiimi. Harmillisinta oli se, että jos kukaan vakitulkeistani ei päässyt paikalle, niin joku kaikista muista mahdollisista firmoista tuli hätiin. Sama tulkki oli harvoin kahtena päivänä peräkkäin paikalla. Näin minun piti selittää joka aamu tulkille, kuka kukin oli, mistä oli kyse, mitä tänään käsiteltäisiin, ketkä opettajat olivat ja niin edelleen. Keväällä tilanne helpottui ja aika usein samat tulkit pääsivät paikalle. Nyt Metropoliassa on ihanaa, että käytössäni on yleensä vain kaksi opiskelutulkkia: he tuntevat luokan, opiskelijoiden ja oppilaiden viittomat ja tietävät missä mennään. Tulkit myös oppivat tuntemaan viittomistyylini niin hyvin, että voin huoletta luottaa heihin: he kyllä tulkkaavat oikein. Tulkkien kanssa on oikein rentoa he kuuluvat luokkaan! Asioimistulkkia käytän silloin tällöin. On mukavaa, kun voin asioida omalla äidinkielelläni! Puhelintulkkausta puolestaan inhoan vain, koska en voi itse soittaa. Käytän paljon tekstipuhelinpalvelua (mikä on kyllä vuosisadan keksintö), mutta puolen tunnin jonottaminen ja koko systeemi turhauttaa. Ja minä soittelen paljon! Mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan? Tavoitteena on valmistua 2012, ja toivon oikein oikein oikein kovasti, että saan jokaiselle opiskeluvuodelle kaksi vakituista opiskelutulkkia, sillä se helpottaa opiskelua huomattavasti. Voin keskittyä opiskeluun ilman, että tarvitsee selitellä ja esitellä joka kerta uusille tulkeille tilanteet ja paikat. Entäpä valmistuttuani? Suunnitelmissa on köyhänä opiskelijana kituuttamisen jälkeen tulla kuuluisaksi ja rikkaaksi sekä hankkia kattohuoneisto Pariisista, tietysti! Au revoir! Anne

10 10 n u o r u u s j a o p i n t o p u t k i Tulkkaus poistaa osan opiskelun esteistä teksti elina lehtomäki, tutkijatohtori, jyväskylän yliopisto Heikosti velvoittavan lainsäädännön vuoksi viittomakielisen opiskelijan mahdollisuudet ovat määrittyneet ensisijaisesti lyhytaikaisten projektien raameissa sekä oppilaitosten johdon ja henkilöstön tietojen ja asenteiden mukaan. Tulkkauspalvelun tehtävänä on mahdollistaa opiskelijan yhdenvertainen osallistuminen opinnoissa. Hyvä tulkkauspalvelu on tärkeä osa kuitenkin vain osa opiskelun esteettömyyden ja saavutettavuuden monimuotoista palapeliä. Tässä artikkelissa väitän, että suurin este yhdenvertaisen opiskelun toteuttamiselle Suomessa ovat epäselvyydet vastuista ja velvollisuuksista. Esimerkkinä käytän tulkkausta yliopisto-opiskelussa. Sen sijaan, että tarkastelisin opiskelua viittomakielisen vähemmistön näkökulmasta, sovellan sosiokulttuurista lähestymistapaa laajemmin opiskelijan, ryhmän ja oppilaitoksen välisen vuorovaikutuksen tarkasteluun. Yhdenvertaisuus ja esteettömyys Käsitepari yhdenvertaisuus ja esteettömyys viittaavat kaikkien osallisuuteen, inkluusioon. Yhdenvertaisuuslaki (2004) velvoittaa julkiset ja yksityiset toimijat, myös koulutuksen järjestäjät, edistämään yhdenvertaista osallistumista. Periaatteessa opiskelijalla on oikeus vaatia oppilaitokselta yhdenvertaista kohtelua ja osallistumisen edistämistä tai syyttää oppilaitosta syrjinnästä. Käytännössä esimerkiksi oppilaitosten vastuuta tarvittavista järjestelyistä kuten tulkkauksesta ei ole määritelty. On nurinkurista, että vammaispalvelulaki on edistänyt viittomakielisen opiskelijan oikeuksia enemmän kuin yhdenvertaisuuslaki tai opetusta ja oppilaitosten toimintaa säätelevät lait. Tulkkauspalvelu on toteutettu yksilöllisenä oikeutena. Vain yksittäisissä hankkeissa tai oppilaitoksissa sen tarjoaminen on ollut oppilaitoksen velvollisuus. Heikosti velvoittavan lainsäädännön vuoksi viittomakielisen opiskelijan mahdollisuudet ovat määrittyneet ensisijaisesti lyhytaikaisten projektien raameissa sekä oppilaitosten johdon ja henkilöstön tietojen ja asenteiden mukaan. Opetusministeriön valtakunnallinen hanke Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (ESOK) on tuottanut tietoa ja materiaaleja opettajien, oppilaitosten ja opiskelijoiden tueksi. Hanke on koordinoinut korkea-asteen oppilaitosten yhteistyötä, kartoittanut esteettömyyden toteuttamista, koonnut hyviä käytänteitä, julkaissut tutkimustietoa ja järjestänyt valtakunnallisia seminaareja (katso esok.jyu.fi). Vuonna 2009 päättyvän hankkeen tavoitteena on vastuuttaa, toisin sanoen saada esteettömyys osaksi korkea-asteen oppilaitosten yleisstrategioita ja laatukriteerejä sekä opetusministeriön tarjoaman rahoituksen perusteita. Tulkkauksen kannalta tämä tarkoittaisi sitä, että lainsäädäntö velvoittaisi korkea-asteen oppilaitokset järjestämään, tarjoamaan ja kehittämään tulkkauspalveluja tarpeiden mukaisesti, ja opetusministeriö turvaisi palvelun edellyttämän rahoituksen. Yhtäläiset kriteerit, hyvät käytännöt kaikille Opiskelijan kannalta yhdenvertaisuus tarkoittaa, että valintakriteerit, opintovaatimukset ja tutkinnot ovat kaikille samat. Viittomakielisen opiskelijan näkökulmasta hakeutuminen opintoihin, yhdenvertainen kohtelu haku- ja valintaprosesseissa, opiskelu ja osallistuminen ovat oikeuksia, joiden toteutumista etujärjestöt ovat jo vuosien ajan edistäneet. Lähtökohtina ovat olleet sosiokulttuurinen näkökulma viittomakieliseen yhteisöön, vähemmistöasema ja erityisesti kielelliset oikeudet.

11 n u o r u u s j a o p i n t o p u t k i 11 Hyviksi koettuja käytänteitä ei ole vielä hyödynnetty laajemmin, vaan ne ovat jääneet viittomakielisten opinto-ohjelmien sisälle. Tämä tarkoittaa, että yhdenvertaisuus ei vielä toteudu opintoihin hakeutumisessa ja opinnoissa. Jyväskylän yliopistossa viittomakielisiä opiskelijoita on ollut opettajakoulutuksessa ja viittomakielen pääaineopinnoissa, ensisijaisesti oman viiteryhmän parissa toteutettavissa opinnoissa. Tutkimusten mukaan vertaistuki edistää opiskelijoiden sosiaalisen identiteetin rakentumista, hyvinvointia ja opinnoissa menestymistä. Vertaisryhmän ja yksittäisen opiskelijan vastuita ja velvollisuuksia ei ole tarkasteltu. Yliopistossa on pohdittu muun muassa sitä, onko viittomakielisillä opiskelijoilla samat valintakriteerit ja vaatimukset kuin muilla opiskelijoilla. Yhdenvertaisen osallistumisen näkökulmasta tarkasteltuna koulutuksen tavoitteita, sisältöä ja tutkintoja ei tule muuttaa, mutta oppimisen ja opetuksen välineitä ja menetelmiä voidaan soveltaa. Yksittäisten pääaineiden ja koulutusohjelmien avautumisen kautta viittomakieliset opiskelijat ovat saaneet kokemuksia yliopisto-opinnoista, vaatimustasoista ja tutkinnoista. Hyviksi koettuja käytänteitä ei ole vielä hyödynnetty laajemmin, vaan ne ovat jääneet viittomakielisten opintoohjelmien sisälle. Tämä tarkoittaa, että yhdenvertaisuus ei vielä toteudu opintoihin hakeutumisessa ja opinnoissa. Tukea on tarjolla vain ryhmille ja rajatuille opintoaloille. Esteettömyys maksaa! Opiskelijat ovat esittäneet, että tulkkaustoiminta tulisi koordinoida kattamaan koko yliopisto ja palvelemaan eri tiedekuntia ja laitoksia. Tämä edistäisi merkittävästi yhdenvertaista osallistumista opiskelu- ja työympäristöissä. Tuskin kukaan vastustaisi tällaista ehdotusta, jos joku sen maksaisi. Miten yhdenvertaisuuslaki ja sosiokulttuurinen lähestymistapa auttavat rahoituksen perustelemisessa ja saannissa? Kouluttaessaan yliopiston uusien toimitilojen suunnittelijoita Invalidiliiton arkkitehti Kirsti Pesonen totesi, että kun jo suunnitteluvaiheessa tarkistetaan ja varmistetaan rakennusten esteettömyys, kustannuksissa säästetään. Pesosen mukaan on selvästi hankalampaa ja kalliimpaa korjata vanhaa kuin rakentaa kaikille soveltuvin kriteerein uutta. Valitettavasti sama ei suoraan päde esimerkiksi tulkkauspalvelujen järjestämiseen. Tämä tuli esiin Esteetön yliopisto -työryhmän järjestäessä yliopiston johdon koulutusta. Jouduimme tarkistamaan, kuka maksaa tulkkauskustannukset. Kaikkia korkea-asteen oppilaitoksia velvoittavana ja yleisen laatujärjestelmän osana esteettömyys (ja tulkkauksen järjestäminen) ei olisi lisäkustannus, vaan osa yhdenvertaisen osallistumisen kuluja. Jos tulkkauspalvelun kattavuus olisi laajempi, kustannusten suhteellinen osuus laitoksittain olisi pienempi ja palvelujen saatavuus parempi. Nuoruus ja opintoputki Lehtiemme teemat kiertyvät tänä vuonna elämänvaiheiden ympärille. Teemaa käsittelevällä vakiopalstallamme vierailee tässä numerossa tutkijatohtori Elina Lehtomäki. Hän lähestyy aihetta opiskelun esteettömyyden kautta. Kirjoittaja väitteli vuonna 2005 työllä Pois oppimisyhteiskunnan marginaalista? Koulutuksen merkitys vuosina opiskelleiden lapsuudestaan kuurojen ja huonokuuloisten aikuisten elämänkulussa. Lehtomäki on mukana seuraavissa tutkimushankkeissa: Koulutetut tytöt ja naiset Tansaniassa, Tulkinnat koulutuksen sosiokulttuurisesta merkityksestä (Suomen Akatemia) ja Oppiminen kansainvälisissä tehtävissä (Yliopistoallianssi). Hän on Jyväskylän yliopiston Esteetön yliopisto -työryhmän puheenjohtaja. Oikeutta vai oikeuteen? Optimistisessa tulevaisuuden visiossani opiskelija- ja vammaisjärjestöt käynnistävät syrjäyttävien käytänteiden perusteella oikeusprosesseja. Niiden seurauksena opetusministeriö lisää esteettömyyden yhdeksi tulosohjauksen kriteereistä, ohjaa ja kannustaa oppilaitoksia taloudellisesti ja palkitsee yhdenvertaisuuden edistämistä. Vaihtoehtoisesti ESOK-hanke onnistuu tavoitteessaan ja opetusministeriö alkaa ohjata yhdenvertaisuuden toteuttamista ennen oikeusprosesseja. Tällöin suomalaiset pääsevät samaan junaan pohjoismaiden ja eurooppalaisten huippuoppilaitosten kanssa. Brittiläisten mallien mukaisesti myös yksityiset rahoittajat voivat tukea esteettömiä käytänteitä tai resurssikeskusten perustamista oppilaitoksiin.

12 12 n u o r u u s j a o p i n t o p u t k i Opiskelutulkkien mietteitä teksti helmi koukka, humanistinen ammattikorkeakoulu kuva kaisa hirvonen HUMAKin opiskelutulkkauksen kehittämishankkeessa on tarkasteltu opiskelutulkkausta eri näkökulmista. Projektityöntekijä Marjo Larinen keräsi vuonna 2007 tulkkien ajatuksia niin sanotulla tulevaisuuden muistelulla. Tulkkeja pyydettiin muistelemaan työtään silloin vuonna 2007 ja kertomaan, miten asiat ovat nyt, kun aikaa on kulunut kaksi vuotta ja epäkohdat ovat korjautuneet. Aineistoa täydennettiin vuonna 2008 opiskelijahavainnoilla. Kolmannen vuoden tulkkiopiskelijat kirjoittivat verkkopäiväkirjaa opiskelutulkkauksen työharjoittelujaksolla havaitsemistaan kiinnostavista ilmiöistä. Tulkkien kokemukset ja opiskelijoiden havainnot voi luokitella kolmeen luokkaan: yhteistyö, käytännön kysymykset ja omat taidot. Tulkin kaksi työyhteisöä Opiskelutulkki tekee yhteistyötä moneen suuntaan: opiskelijoiden, opettajien ja muiden tulkkien kanssa. Myös luokkatoverit ja viittomakielisen opiskelijan vanhemmat voivat olla kiinteä osa yhteistyöverkostoa. Yhteistyö sujuu yleensä hyvin, jos tulkin rooli ymmärretään oikein. Oppilaitoksesta riippuen voidaan alussa pitää esittelytilaisuus tai tulkkauksesta tiedotetaan muilla tavoin. Tämän lisäksi voidaan antaa konkreettinen tietopaketti opettajille samalla kun kerrotaan käytännön asioista. Lisäksi täytyy yhä uudelleen jaksaa selittää, miksi etukäteismateriaaleja tarvitaan ja keneltä voi kysyä viittomakielisen opiskelijan asioista. Tulkilla on kaksi työyhteisöä: tulkkiyhteisö esimerkiksi oppilaitoksessa tai yrityksessä sekä koulun työyhteisö. Molempiin kuuluminen on yhtä tärkeää. Tulkkikollegojen kanssa voi keskustella viittomista ja parhaasta tavasta tehdä yhteistyötä opettajien kanssa sekä jakaa tuntemuksia. Tulkkipari on konkreettinen apu ja tuki jaksamiseen. Esimieheltä tai työnantajalta voi saada apua esimerkiksi sijaisten etsimiseen ja työnohjauksen järjestämiseen. Oppilaitoksen työyhteisössä tulkki voi lunastaa paikkansa olemalla avoin ja aktiivinen oma itsensä, ei olen vain tulkkina täällä, en voi puhua -tyylillä. Monet käytännöt asiat vaikuttavat siihen, tunteeko tulkki kuuluvansa koulun työyhteisöön: taukotila, vaatekaappi, pääsy luokan sähköpostiin, henkilökunnan ruokaliput, parkkipaikka. Palkan maksajaa ei yleensä kysellä, kun istutaan yhteisessä ruokapöydässä. Osa yhteistyötä on ennakkomateriaalin toimittaminen tulkille. Avainasia on, miten saada opettajat ymmärtämään valmistautumisen merkitys tulkkaukselle. Positiivinen jankuttaminen voi tuottaa hyvän tuloksen. Toisaalta täytyy joustaa, sillä kaikilta opettajilta ei materiaalia saa etukäteen. Ammattitaidon kehittyessä tulkit oppivat nopean valmistautumisen salat, kuten avainasioiden löytämisen, tiivistelmien ja kuvioiden hyödyt. Toiveena pari ja kohtuullinen korvaus Jos raha-asiat eivät ole kunnossa, ei juuri viitsi pohtia yhteistyön hienosäätöä. Tulkit toivovat saavansa kohtuullista korvausta tekemästään työstä, myös valmistautumisajalta. Monen tulkin suurin toive on saada pari aina tarvittaessa. Monet käytännön ongelmista (asiakas myöhästelee, nukkuu tunnilla, ilmoittaa poissaolosta viime tipassa) ratkeavat parhaiten keskustellen. Usein kyse on pelkästä tietämättömyydestä; nuoret opiskelutulkin asiakkaat saattavat olla ensikertalaisia tulkin käyttäjinä. Kukaan ei ole seppä syntyessään! Tulkki voi opastaa tulkkaustilanteen sujuvuuteen liittyvissä asioissa kaikkia osapuolia. Yksi tavallisimmista tulkkeja mietityttävistä asioista on kielten tuntien tulkkaus. Jossakin kokeillaan kirjoitustulkki viittomakielen tulkki -paria, jotkut viittovat vieraan kielen huuliolla, toiset sormittavat niin, että savu nousee sormista, tekstiä myös tikutetaan. Toiset spiikkaavat opiskelijan sormituksesta vieraalle kielelle, jossakin opiskelija kirjoittaa vastauksensa läppärille. Monet tulkit odottavat kirjoitustulkkauk-

13 n u o r u u s j a o p i n t o p u t k i 13 Pikahaastattelussa Oikeustieteen opiskelija Eeva Tupi teksti terja hannola ja salla vallius kuva ida rogers sen tuovat avun, mutta on vaikeaa löytää kirjoitustulkkia, joka kirjoittaisi vaikkapa englantia puheen tahdissa. Käytännöt ovat enemmän ja vähemmän toimivia, viisasten kiveä ei ole vielä kukaan löytänyt. Nuorten tulkkien taito huolestuttaa Monet tulkit ovat huolissaan taitojensa riittämisestä ja kehittymisestä. Varsinkin uusilla tulkeilla voi olla hätä, ettei kielitaito pääse kehittymään, jos työskentelee vain yhden asiakkaan kanssa. Toisaalta nähdään, että juuri opiskelutulkkauksessa nopeus, sanasto ja spiikkaustaidot kehittyvät. Kentältä on tullut palautetta, ettei uusien tulkkien kielitaito ole riittävän hyvä tai ettei heitä haluta opiskelutulkeiksi. Tämä aiheuttaa vastavalmistuneille suuria paineita. On kuitenkin turha pohtia, tykkääkö asiakas minusta tai kelpaanko minä kellekään. Realistinen suhtautuminen omiin taitoihin, luottamus siihen että taidot kasvavat työssä ja omanarvontunne auttavat. Myös tuntemusten jakamisen kautta huomaa, että samanlaisia kokemuksia on muillakin kollegoilla. Opiskelutulkeilta vaaditaan hyviä sosiaalisia taitoja. Toisaalta vaaditaan kykyä olla neutraali, vain tulkki, vaikka tietäisi opetettavasta aiheesta enemmän kuin sijaisopettaja, vaikka opettaja ei saisi luokkaan työrauhaa tai vaikka kyseessä olisi kuinka mielenkiintoinen keskustelu, johon haluaisi osallistua. Opiskelutulkilta vaaditaan arjen ja tylsyyden sietoa silloin, kun opiskelijat tekevät harjoitustöitä tai luento ei voisi vähempää kiinnostaa. Vaativa, mutta antoisa työ, toteavat tulkit. Miten opiskelutulkkauksesi on järjestetty? Opiskelupaikan saatuani sain yllätyksekseni tulkkausasiat kuntoon parissa viikossa. Tulkkaus on lähes aina paritulkkausta. Olen käyttänyt viittomakielen tulkkausta opiskelussa ala-asteelta lähtien, mutta vasta yliopistossa kokeilin ensimmäisen kerran kirjoitustulkkausta. Nyt käytän molempia tilanteesta riippuen. Kirjoitustulkkauksen hyvänä puolena on se, että muistiinpanoja on helpompi tehdä. Ihanteellisinta olisi saada seurata samanaikaisesti sekä kirjoitustulkkausta että viittomakielen tulkkausta. Mitä odotat opiskelutulkkaukselta asioimistulkkaukseen verrattuna? Opiskelutulkkauksen suhteen vaatimukseni ovat tiukemmat kuin asioimistulkkauksen. Pikkuasian hoitamiseen minulle käy kokemattomampikin tulkki, mutta opiskeluissani olen tulkkauksen tason suhteen huomattavasti tarkempi. Saavatko tulkit jutella tulkkaustilanteesta, jos tarkoituksena on välittää tulkkauksen kannalta hyödyllistä tietoa? Mielestäni on hyvä, jos tulkit keskustelevat keskenään. Se helpottaa toimintaani, koska minun ei tarvitse selittää ja kertoa viittomia alusta alkaen. Opiskeluni on julkista, ei henkilökohtainen tai arka asia. Siitä keskusteleminen tulkkien kesken on täysin sallittua. Siinä mielessä tilanne eroaa asioimistulkkauksesta. Joudutko usein ajattelemaan tulkkausta? Tulkkausjärjestelyiden miettiminen vie energiaa. Esimerkiksi harjoittelupaikan saatuani en voinut heti ottaa sitä vastaan, sillä ensin piti selvittää saanko tulkin. Etenkin viime hetken muutokset lukujärjestyksessä aiheuttavat päänvaivaa. Mielestäni tulkkauksen järjestäminen on tulkkien työtä, josta heille maksetaan. Itse en haluaisi alkaa koordinoida tulkkien valmistautumista tai välittää materiaaleja. Mikä tulkkauksessa huolettaa? Olen pohtinut lähtemistä opiskelijavaihtoon. Kuinka tulkkaus silloin järjestyy? Kunnat eivät maksa palvelua, mutta muuttuko asia, kun tulkkauspalvelut siirtyvät Kelalle? Olen myös miettinyt aikaa opiskelujeni jälkeen. Lain mukaan opiskelutulkkaukseen on oikeus opiskelujen edellyttämissä määrin, mutta entä sitten, kun siirryn työelämään? Helsingin yliopiston päärakennus on Eeva Tupille tuttu talo.

14 14 a l a m m e T U L E VA I S U U S Tulevaisuuden tulkki Diakin tulkkikoulutuksen visio teksti raija roslöf, diakonia-ammattikorkeakoulu kuva patrik raski Koulutukseen hakeutuvan nuoren pääasiallisena tavoitteena on saada itselleen ammatti ja sitä kautta työ, jolla elättää itsensä. Tämä onkin koulutuksen tärkein tavoite: tuottaa ammattilaisia työkentälle. Viittomakielen tulkin tutkintonimike on varsin selkeä ja yksiselitteinen myös antamansa pätevyyden suhteen: henkilö voi toimia viittomakielen tulkkina. Diakista ei ole mahdollista valmistua tutkintonimikkeellä Viittomakielentulkki (amk) suorittamatta taidonnäytettä eli tulkkirekisterikoetta. Kysymys siitä, mitä on viittomakielen tulkkina toimiminen tai millainen on tulkin ammattikuva ja työkenttä, onkin jo monimutkaisempi. Asiaa määrittelevät paitsi koulutuspaikat, myös työtä tekevät tulkit sekä asiakkaat. Kaikilla osapuolilla on omat toiveensa, odotuksensa ja vaatimuksensa tulkin ammattikuvasta näkemykset voivat olla jopa ristiriitaisia. Koulutuspaikalla täytyy olla varsin tarkka visio ja näkemys työkentästä. Koska koulutus kestää neljä vuotta, ei nykyisen työkentän tuntemus riitä, lisäksi pitää olla visio siitä, millainen tilanne tulee olemaan opiskelijan valmistuessa. Tulevaisuuden ennustaminen ei ole koskaan helppoa, eikä se ole helppoa varsinkaan nyt, kun koko palvelujärjestelmää lakeja myöten uudistetaan. Työelämän tarpeet Työelämän kannalta suoritettu koulutus on tärkeä, eikä meidän alallamme yleensä palkatakaan kouluttamattomia tulkkeja. (1) Esimerkiksi Päivi Rainò. Suomalaisen viittomakielen tulevaisuudesta Demografinen näkökulma (2) Tilausmäärät Eteva ja Pirkanmaa, 2008 ja 2009.

15 a l a m m e T U L E VA I S U U S 15 Tutkinto on merkki perusammattitaidon hallinnasta ja kyvystä suoriutua tulkkaustehtävistä itsenäisesti. Tulkiksi pätevöityminen on suuri ja monitahoinen asia ja onkin hyvä, että tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä miettii parhaillaan asiaa perusteellisesti. On selvää, että vastuu perusammattitaidosta koulutuspaikalla eikä työelämällä, olkoonkin että todellinen ammatissa kehittyminen ja työn hallinnan oppiminen tapahtuu vasta varsinaisen työn kautta. Jo koulutuksen aikana ammattitaitoa opitaan työelämässä harjoittelujen aikana, jolloin opiskelijat omaksuvat valmiiden tulkkien ratkaisumalleja, ajatuksia työn vaatimuksista sekä asenteita. Työkentän ja koulutuksen välisen yhteistyön tärkeyttä tulevien kollegoiden kouluttamisessa ei voi korostaa liikaa. Työnantajan on aina helpompi palkata henkilö, jolla on laaja osaamisprofiili kuin henkilö, jolla on syvällinen mutta suppea osaaminen. Suomen kokoisessa maassa ei ainakaan vielä riitä kysyntää suppealle erikoistumiselle. Toisaalta asiakaskunnan korkealaatuisen tulkkauksen tarpeet lisääntyvät koko ajan. Viittomakieliset kouluttautuvat asiantuntijatehtäviin, mikä osaltaan luo laatuvaatimuksia ja syvällistä osaamistarvetta viittomakielen tulkeille. Samalla tämä antaa myös tulkeille mahdollisuuden kehittyä sekä kehittää osaamistaan erikoistumalla. Tutkimusten mukaan asiakaskunnan käyttämät kommunikaatiomenetelmät muuttuvat samalla kun viittomakielisten asiakkaiden määrä vähenee ja viitottua puhetta tai tukiviittomia käyttävien asiakkaiden määrä kasvaa (1). Kirjoitustulkkauksen merkitys ja määrä kasvaa mitä ilmeisimmin ja tulkkauksen tilannesidonnaisuus lisääntyy. Työmuotoina pari- ja tiimitulkkaus lisääntyvät ja vakiinnuttavat asemaansa. Vakiintuneina palvelumuotoina etä- ja mobiilitulkkaus mahdollistavat myös asiakkaiden spontaanin asioimisen ja tulkin käytön. Koko palvelujärjestelmän yhtenäistyminen Kelan kautta varmasti lisää palvelun tarjon- (3) Kielisilta 1/2009, taa (2) ja sitä kautta myös kysyntää. Viittomakielisen asiakaskunnan keskiikä nousee koko väestön ikääntyessä. Suuret ikäluokat ovat tottuneita tulkin käyttäjiä ja varmasti käyttävät tulkkia myös aktiivisina vanhuksina. Ikääntyneet asiakkaat ovat merkittävä asiakasryhmä, jolla on tulkin käyttäjänä omat vaatimuksensa niin kielen kuin palvelun sisällön suhteen. Toisaalta perinteisen asioimistulkkauksen tarve vähenee verkko- ja mobiilipalveluiden kehittyessä. Nuorten kohdalla onkin jo nähtävissä suuntaus, jossa asioiminen vähenee, mutta opiskelu- ja työelämätulkkaus kasvaa. Opetussuunnitelma uudistumassa Koulutuksen on välttämätöntä reagoida tuleviin muutoksiin jo etukäteen, jotta valmistuvilla olisi työelämän tarpeita vastaavat taidot ja tiedot. Diakissa mietitään tällä hetkellä suurta opetussuunnitelman uudistusta, joka toteutuessaan tulisi voimaan aikaisintaan syksyllä Yksi mahdollinen kehityssuunta on yhteistyön tiivistäminen puhuttujen kielten asioimistulkkien kanssa ja valmistuvan osaamisprofiilin laajentaminen eri asiakasryhmien tulkkauksen osalta. Koulutuksen tulee antaa valmistuvalle työkalut, joilla hän pystyy toimimaan ammatissa paikkakunnasta riippumatta. Tällä hetkellä meillä ei ole yhtenäistä tulkkauspalvelujärjestelmää, joten valmistuvan on hallittava perusteet niin työntekijäpohjaisesta työn tekemisen mallista kuin osin jo vanhanaikaisesta freelance-mallista moninaisine laskutuskäytäntöineen. Samalla opiskelijan tulee saada tietoa siitä, miten palvelujärjestelmä tulee organisoitumaan ja tässäkin yhteistyö työelämän kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Vaikka koulutuksen sisältö on muuttunut ja muuttuu myös tulevaisuudessa, ja koulutuksen pidentyessä laatuvaatimukset ovat kasvaneet, niin yksi vaatimus on ja pysyy: asenne. Osaamista voi hankkia, mutta asennetta on vaikea muuttaa, sanoi eräs alan työnantaja. Hän oli oikeassa. Työn tekeminen lähtee sen asiakaspalveluluonteen ymmärtämisestä, asiakaskunnan ja kielen kunnioittamisesta sekä nöyryydestä. Nöyrä saa olla, muttei nöyristellä. Oikean asenteen opettaminen on suuri haaste, eikä ehkä aina ole edes mahdollista. Oikean asenteen perustana on viittomakielisen kulttuurin olemuksen ymmärtäminen. Yliopettajamme Terhi Rissanen toteaa usein: Kuurot eivät ole kuulevia, jotka eivät kuule, ja tuon periaatteen sisäistäminen avaa monta solmua. Suomen ja suomalaisen viittomakielen leksikon vastaavuuden, kuurojen historian ja kulttuurin ymmärtäminen sekä erityisesti molempien osapuolien kunnioittaminen alkaa ymmärryksestä: kyseessä on erilaisuudelle perustuva kommunikaatiotilanne. Tämä asenne koulutuksen täytyy välittää valmistuville. Lopuksi On hyvä, että tulkkikoulutus kestää neljä vuotta. Sinä aikana opiskelija ehtii paitsi oppia paljon, myös toivottavasti elää ja kasvaa ihmisenä. Sanotaan, ettei tulkin työ voi olla nuoren ensimmäinen työkokemus; tulkilla pitäisi olla elämänkokemusta enemmän. Siksikin on hyvä, että tulkkiopiskelija myös elää ja kerää kokemuksia. Tärkein virka on ihmisen virka kuten Ulla-Maija Aaltomaan ja Riitta-Kaisa Korhosen tekstissä Kielisillassa 1/2009 sanottiin. (3) Pro gradu tutkielmaani varten haastattelin viittomakielen tulkkeja heidän työkokemuksistaan. Yksi haastateltavistani sanoi: Se että on ihmisenä kehittynyt, se on kyllä antanut paljon. Se on niin vaativa työ ja sitten kun kuitenkin tekee sitä, vaikka ikään kuin passiivisessa roolissa, mutta kuitenkin joutuu itsensä kanssa työskentelemään ja itse oppii ja elämänkatsomus laajenee se on kyllä niin loistava ammatti kuin olla voi!. Tähän on helppo yhtyä. Jos tällaisen innon työtä kohtaan ja ylpeyden ammatista pystyy välittämään opiskelijoille, koulutus on päässyt pitkälle.

16 16 k o u l u t ta j u u s K E H I T T Y Y Ammattikorkeakouluopetuksen perustuksilla Artikkelissa pohditaan ammattikorkeakoulutopetuksen perustana olevan ammatillisen ja tieteellisen perinteen välisen dialogin luonnetta ja merkitystä tulkkikoulutuksessa. teksti eeva salmi, humanistinen ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakouluopettajuus on varsin uusi asia tulkkikoulutuksessa traditio on vasta kymmenen vuoden ikäinen. Verrattuna esimerkiksi suomalaisten yliopistojen 370 vuotta pitkään perinteeseen, ammattikorkeakouluopettajat ottavat ensi askeleitaan ammattinsa hahmottamisessa. Ammatin nuoren iän vuoksi tulkkikouluttajat joutuvat päivittäin puntaroimaan opettajuuden, opettamisen ja oppimisen peruskysymyksiä. Yliopisto-opetuksen perustana on tutkimus, mutta ammattikorkeakoulujen opetuksen perusta ja oikeutus eivät ole vielä saaneet yhtä selkeää muotoilua. Oppilaitokset ovat lyhyen olemassaolonsa ajan kamppailleet luodakseen itselleen yliopistoista erottuvan profiilin. Keskeiseksi on muodostunut dialogi ammatillisen ja tieteellisen perinteen kesken. Ammattikorkeakoulussa on monenlaista opettajuutta: on puhuttu esimerkiksi mestari kisälli-perinteestä, ammattikasvatusperinteestä ja korkeakouluperinteestä. Tulkkikoulutuksessa mestari kisälli -traditio elää työharjoittelussa ja jossain määrin myös tulkkauksen opettamisessa. Jälkimmäisessä on olennaista kuitenkin ammatillista toimintaa koskevien tiedollisten rakenteiden merkitys, jolloin opetus lähestyy ammattikasvatusperinnettä. Korkeakouluperinne painottaa uuden tiedon luomista, joka konkretisoituu tulkkikoulutuksessa opinnäytetyöopinnoissa tai opiskelijoiden ohjaamisessa muun tutkimusja kehittämistoiminnan parissa. Näiden traditioiden pohjalta onkin kehittymässä uudenlainen ammattikorkeakoulujen opettajuuskäsitys, jonka ytimessä on työelämän kehittäminen. Tulkki, opettaja tulkkikouluttaja Monilla Humanistisen ammattikorkeakoulun tulkkauksen lehtoreista on opistoasteella tai ammattikorkeakoulussa hankitun tulkkikoulutuksen lisäksi yliopistollinen maisterintutkinto kasvatus- tai aikuiskasvatustieteestä. Yhtälö kuulostaa päällisin puolin täydelliseltä, mutta se ei ole ongelmaton. Kyseinen koulutusyhdistelmä ei tuota tulkkauksen aineenopettajan taitoja, vaan jokainen opettaja joutuu rakentamaan tulkkikouluttajuutensa itse. HUMAKin lehtori, tulkki ja luokanopettaja Outi Mäkelä kuvaa tulkkikouluttajuuden luomista haastavaksi: Luokanopettaja osaa kaikkea vähän, mutta ammattikorkeakoulussa aineopettajuuden ulottuvuus vaatii aineen syvällistä hallintaa. Se, että on koulutukseltaan ja ammatiltaan tulkki, ei automaattisesti tuo aineen syvällistä teoreettista hallintaa. Kasvatustieteellisen osaamisen ja tulkin ammatin lisäksi täytyy rakentaa pohja, jonka avulla pystyy analysoimaan tulkkauksen takana olevia ilmiöitä, perusteita ja erilaisia näkemyksiä ja käsityksiä. Kouluttajuuden perustan rakentaminen vaatii laaja-alaista perehtymistä tulkkauksen tutkimukseen ja aiheesta käytävään keskusteluun. Yliopiston lehtorit tekevät tutkimusta, joten suhde tutkimukseen on aktiivinen, uutta tietoa luova. Tutkimuksen ja opetuksen suhde on mutkaton. Lehtori Marjukka Nisula HUMAKista kokee ammattikorkeakouluopettajien olevan haastavamman tehtävän edessä: Opetuksen täytyy pohjautua uusimpaan tutkimukseen, mutta tulkkikouluttajan tehtävä tutkimuksen suhteen on jollain tapaa monimutkaisempi, suodattava ja soveltava. Kouluttaja puntaroi tutkimuksia käytännön kokemuksensa valossa ja miettii tutkimuksen sovellettavuutta alalle. Ammattikorkeakouluissa harjoitetaan myös työelämälähtöistä tutkimustoimintaa, mutta tähän mennessä esimerkiksi HUMAKissa tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssit ovat olleet varsin pienet ja tutkimustoiminnan tavoitteissa sekä niiden integroitumisessa opetukseen on vielä paljon mietittävää. Sekä Mäkelä että Nisula näkevätkin tulevaisuudenkuvissaan nykyistä aktiivisemman toiminnan työelämälähtöisessä tutkimuksessa. Nisula muistuttaa, että ammattikorkeakouluopettajilla on lakisääteinen velvollisuus tutkia ja kehittää työtään. Tämä on olennaista tulevaisuuden ennakoimisen näkökulmasta, Nisula sanoo. Vaikka opetus on työelämälähtöistä, sitä ei voi perustaa vain

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika: 2.9.2013 klo 10-16 Paikka: Osallistujat: Poissa Tulkit Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Sirpa Laurén

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. 1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Alkutehtävä Valitse kortti, joka kuvastaa fiiliksiäsi/mietteitäsi/suhtautumistasi elämään lukion jälkeen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoe järjestetään 7.-9.6.2016. Valintakokeessa on kolme osaa: 1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma 2. Haastattelu 3. Musiikillinen työnäyte. Valintakokeeseen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 2016 Luento #3 Tiedeyhteisö ja työelämä Kysymyksiä parin viikon takaa Toinen kotimainen kieli https://into.aalto.fi/display/filc/toinen+kotimainen+kieli

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Strateginen rasti 15.5.2013: Hyvä tieteellinen käytäntö opetuksessa Markku Ihonen TENK:n ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

TieVie koulutuksen mentorointi

TieVie koulutuksen mentorointi TieVie koulutuksen TieVie kouluttajakoulutus Turun seminaari 21.-22.3. Hanke-esittely Minna Vuorela Tutkija Turun yliopisto, Opetusteknologiayksikkö Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu TieVie

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016 Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta Ajankohtaista abien ohjauksessa OP1-kurssin abivuoden opotunnit ovat olleet 1. ja 3. jaksossa. Hakuinfo järjestetään

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella Alkio-opisto Jyväskylän Korpilahdella Avoimia yliopisto- ja amk-opintoja Yleissivistäviä opintoja Kokous-, juhla- ja majoituspalveluja Kursseja Jyväskylän Korpilahdella Monipuolista oppia ja hyötyä Valmistautumista

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot