s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y 02 2009"

Transkriptio

1 k i e l i s i lta s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y

2 2 Kielisilta issn Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry Toimitus Kielisilta, Suomen Viittomakielen Tulkit ry c/o Laine, Oikokatu 4 A 9, Jyväskylä, puh , Palautusosoite Eveliina Sipilä Myllykyläntie 14 B 4, Lapua Päätoimittaja Liisa Halkosaari, Toimitussihteeri Minttu Laine, Toimittajat Emilia Norppa, Terja Hannola, Sanna Ala-Sippola, Salla Vallius, Kuvankäsittely, kuvituksen suunnittelu Kaisa Hirvonen, Editori Kaisa Markkula, Oikoluku Sirpa Lotsari Markkinointi Toimitus, Taitto ja ulkoasu Kairo Graphics Oy Paino Jyväskylän Yliopistopaino, Cygnaeuksenkatu 3, Jyväskylä Paperi G-print 115 g, kansi G-print 150 g Osoitteenmuutokset Eveliina Sipilä, Aineistopäivä, teema, ilmestymispäivä 3/09: Yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen, /09: Eläkeikä ja elämänkokemus, Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehtitilaukset sekä Kestotilaus 28,00 Kappalehinta 9,50 (+postituskulut) Parc du Luxembourg, Pariisi Valokuva, 2009 kuvaaja emilia norppa, viittomakielen tulkki Valokuvaan vain huvikseni. Olen opetellut käyttämään Nikon D60 digijärjestelmäkameran vähemmän automaattisia toimintoja ja saanut joskus onnistumisen kokemuksia. Useammin päädyn kuitenkin kameran eteen kuin sen taakse. Tämä kuva syntyi niin kuin niillä parhaimmilla on tapana: tuosta noin vain, katsomatta etsimen kautta. Olin juuri viettänyt aurinkoisen ruokalevon Luxembourgin puistossa Pariisissa, kun päätin napsaista huvikseni kameralla kohti taivaita. Graafiseen muotoon leikatut hevoskastanjat ja sininen taivas tuovat kesän lähemmäs. Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa. jäsenmaksut 2009 Varsinainen jäsen 1,3 % päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: Opiskelijajäsen 0 /vuosi. Mikäli työssäoloehto täyttyy, opiskelija maksaa tuloistaan 1,3 % Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: Kannatusjäsen Henkilöjäsenet 35 /vuosi. Lasku lähetetään. Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt 70 /vuosi. Lasku lähetetään.

3 Tässä lehdessä Toimitussihteeriltä 3 02 Kannen kuva 03 Toimitussihteeriltä 04 Puheenjohtajan palsta 05 Hallituksen kuulumisia 06 Esittelyssä yhdyshenkilöt 08 Ajankohtaista 09 Nuoruus ja opintoputki: Tässä iässä 10 Nuoruus ja opintoputki: Tulkkaus poistaa osan opiskelun esteistä 12 Nuoruus ja opintoputki: Opiskelutulkkien mietteitä 14 Alamme tulevaisuus: Tulevaisuuden tulkki 16 Kouluttajuus kehittyy: Ammattikorkeakouluopetuksen perustuksilla 18 Edunvalvonta: Hyvää matkaa! 19 Edunvalvonta: Entä jos toimeni kunnallisessa tulkkikeskuksessa lakkautetaan? 20 Mitä kelaat?: Kilpailutus aiheuttaa pörinää kentällä 21 Posteri: Kilpailutus muutti palvelurakennetta merkittävästi 23 Mitä kuuluu marjaleena: Erkki Räsänen 24 Ammatillisesti ajateltuna: Pirosia sytykkeitä 26 Työkielet: Sampoa pyöritetään nyt kuten kahvimyllyä 28 Toisesta vinkkelistä: Tuleekohan kurssille tänään automaattitulkki? 30 Opiskelijapalsta: Kokemus tekee tulkin 31 Domino: Kirje rakkaalle Mummilleni 32 Vapaalla: Haiskahtaa urheilulliselta! 34 Ilmoitustaulu 35 Lue minut kuva paula ala-nikula Me tulkit taidamme olla yksi joutavista ammattikunnista. Olemme olemassa vain niin kauan kuin joku katsoo, että meille on tarvetta. Olemme välttämätön kiusa, eikä kukaan kaipaa mielipiteitämme. Epäkiitollista hommaa, ja vaatii taitoa olla hyvä siinä. Joutavuus joutaa jorpakkoon, kun meiltä kysytään, miten työmme pitäisi järjestää työyhteisössämme tai valtion järjestelmän tasolla. Silloin kuuluu pöristä ja pistääkin herhiläisen lailla, mutta osua asiaan ja asiallisesti. Olennaisen tunnistamisen taito ja aito rakentava kriittisyys ovat ominaisuuksia, joilla harvat meistä voivat leveillä. Sen takia tarvitsemme toisiamme: mitä useampi meistä pörisee, kannustaa ja kritisoi, sitä tehokkaammin voimme kehittää tulkkausalan asiantuntijuuttamme ja toimintaympäristöämme. Keskustelutalkoisiin on tässä numerossa osallistunut kiinnostava joukko. Teemaamme Nuoruus ja opintoputki käsittelevät koulutuksen tutkija, opiskelijat ja alamme kouluttajat. Palautettakin on tarjolla. Julkaisemme kiitollisena asiakaskunnan palautetta, tiiliä ja laastia työnäkemystämme varten. Kielisilta-akatemiassa eli toimituksen pörinäpohdinnoissa päätimme kiinnittää huomiota juttujen monipuolisuuden lisäksi lehden rakenteeseen ja visuaaliseen ilmeeseen. Katso vaikka! Intoa joutavaan oleiluun, hyvät kollegat! Minttu

4 4 p u h e e n j o h ta j a n PA L S TA Missä sinä olet kymmenen vuoden kuluttua? teksti liisa halkosaari valokuvat susanna karvinen kuvitus eemeli nieminen Toimitko silloin vielä tulkkina? Nykyisellä koulutustahdilla meitä on siihen mennessä valmistunut kaksinkertainen määrä. Töitä ei ehkä riitä. Koulutuspaikkojen määrän noustua tulkin opinnot aloittaa joka vuosi noin 80 opiskelijaa. En haluaisi vaihtaa alaa, kun nyt kerran olen tähän nykyiseen jotenkin tykästynyt. Takaraivossa kuitenkin kolkuttaa ajatus, montako viittomakielistä tulkkauspalvelun käyttäjää on olemassa vuonna 2019? Entäpä 2039? Ethän sä silloon pääse eres eläkkeelle vaikkolisit kuinka raihnaanen, korkeintansa vuorotteluvapaalle. Jos spekuloimme, että vuonna 2019 kuuroja on alle kolme tuhatta, lakisääteisiä tulkkaustunteja olisi silloin periaatteessa käytettävissä puolisen miljoonaa. Vaikka kaikki käyttäisivät jokaisen tuntinsa, ei töitä riittäisi kuin arviolta 350 tulkille. Tällä hetkellä kentällä lienee nelisen sataa tulkkia. Nyt kun olen ensin maalannut piruja seinille ja masentanut jokaisen lukijan, ehdotan, että teemme asialle jotakin. Kuurojen määrään emme voi vaikuttaa, joten vaikuttakaamme työhön, sen reunaehtoihin ja tulkkikoulutukseen. Mitä vaihtoehtoja meillä on? En tarkoita ammatinvaihtoa, vaan vaihtoehtoja alan sisällä. Voimmeko vaikuttaa paritulkkauksen systemaattiseen lisäämiseen? Lisääntyykö työelämätulkkaus tulevaisuudessa ennusteiden mukaisesti? Poistuvatko tulkkituntien rajat? Lisääkö etä- ja mobiilitulkkaus ympärivuorokautisen päivystysmahdollisuuden koko maahan? Voitaisiinko peruskoulutuksessa kouluttaa jotain muuta kuin viittomakielen tulkkeja, ja voisiko tulkkaaminen suomi SVK suomi olla vain yksi erikoistumisala? Samalla päästäisiin eroon jokaisen ammatti-itsetuntoa horjuttavasta tarpeesta oppia täysin uusi kieli ja tulkkaaminen neljässä vuodessa. Entä jos paino jätettäisiin vain niiden harteille, jotka ovat käyttäneet suomalaista viittomakieltä jo ennen tulkkikoulutusta? Vai olisiko tämä kielipoliittisesti arveluttava ratkaisu? Tukiviittomien opettajia nähtävästi tarvitaan tulevaisuudessakin, ja siihen erikoistuu jo nyt tulkkikoulutuksessa moni. Myös kuurosokeiden useisiin eri kommunikointimenetelmiin voisi kouluttaa vuosittain tietyn määrän opiskelijoita. Entä ne sisäkorvaistutetta käyttävät lapset, jotka jo kohta kolkuttelevat lukioiden ja amisten ovia? Saako tulkkikoulutus uuden nimen, jos koulutettu viittomakielentulkki (AMK) ei enää tee kovin suurella todennäköisyydellä tulkkausta, saati viittomakielen tulkkausta? Oppilaitokset joutuvat kamppailemaan olemassaolostaan jatkuvasti, eikä niiden näkökulmasta ole järkevää vähentää aloituspaikkoja. Jos ajamme aloituspaikkojen vähentämistä, ajamme samalla yhtä tai useampaa yksikköä jos sallitte metaforan pahoinpitelyn kohti autuaampia koulutusmaita. Koulutukset ovat yrittäneet löytää tähän tahoillaan ratkaisuja, kuten Roslöfin artikkelista sivulla 14 käy ilmi. Epäilemättä myös kentän ääntä kaivattaisiin avuksi. Mitä mieltä sinä olet? Kommentteja otetaan vastaan! Suomen Viittomakielen Tulkit ry Liisa Halkosaari, puheenjohtaja Päivänkaari 13 C 11, Espoo

5 h a l l i t u k s e n K U U L U M I S I A 5 Suuria loikkia ja matalia kynnyksiä teksti maikki hakkarainen ja ulla niittyinperä Piskuinen, mutta riittävä joukko aktiiveja kävi läpi kevätkokousrutiinit, myönsi vastuuvapauden edellisestä vuodesta ja esitti tarpeelliset kommentit toimintakertomukseen. Kokousasiakirjoihin voi tutustua nettisivuillamme Kokouksessa tiedotettiin ajankohtaisista asioista Hallitus lykkäsi täksi kevääksi suunnitellun pohjoismaisen tulkkitapaamisen Nordic Seminarin Ruotsissa on ollut juuri tulkkien yhdistyksen (Sveriges Teckenspråkstolkars Förening) 40-vuotisjuhla ja efsli on tulossa Tallinnaan ensi syyskuussa. Emme lähteneet kilpailemaan näiden kanssa, vaan valmistaudumme huolella järjestämään houkuttelevan Nordicin ensi keväänä. Yhdistyksemme käyttää jatkossa Akavan Erityisaloissa (AE) muuta kuin SVT-lyhennettä, koska AE:hen liittyy heinäkuussa Suomen Verotarkastajat SVT ry. Verokarhuilla kolmikirjaiminen lyhenne kuuluu viralliseen yhdistysnimeen. Hallitus on pohtinut mahdollisuutta käyttää AE:n puitteissa lyhennettä SVKT ja muualla tuttua äsveeteetämme. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä selvittää mahdollisuutta siirtää tulkkirekisteri viranomaistaholle, esimerkiksi Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valviraan. Valviran tehtävänä on ohjata ja valvoa elinympäristön terveysriskien hallintaa sekä oikeusturvan toteutumista ja palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jäseniltä keskusteluun, keskustelu jäsenistöön k o k o u s k u t s u Sääntömääräinen syyskokous Aika: la Paikka: Helsinki Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10 mukaiset asiat. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan Kielisillassa 3/09 sekä verkkosivuillamme osoitteessa Suomen Viittomakielen Tulkit ry Hallitus Selvitimme jäsenen tekemän keskustelualoitteen pohjalta, miten kentällä toimitaan kun freelancerin työ peruuntuu. Käytännöt ovat kirjavia eikä tuntityötä koskevia työsopimuksia aina tehdä, mikä saattaa aiheuttaa ikäviä yllätyksiä, kun tulkkaus peruuntuu. Yritykset ja tulkkikeskukset pyrkivät järjestämään peruuntuneen työn tilalle vastaavanlaista työtä: valmistautumista, raportointia tai itsensä ammatillista kehittämistä. Iltaisin ja viikonloppuisin korvaavaa työtä ei välttämättä löydy. Silloin tulkki saa palkan voimassaolevan peruutusehdon mukaan. Keikkoja välittäessä ja vastaanottaessa olisi kaikin puolin selvintä sopia, mitä työstä maksetaan (palkka, lisät) ja miten työn peruuntuessa toimitaan. Toinen avaus liittyi kirkolliseen tulkkaukseen: miten tulkin tulisi käyttää virallisia käännöksiä ja saavatko tulkit asianmukaisen palkan valmistautumisajalta. Päätimme palauttaa kysymyksen kentälle yhdyshenkilöiden kautta ja kerätä näin lisätietoa vallitsevista käytännöistä. Jo hallituksen keskustelussa tuli esille erilaisia näkökohtia käännösten hyödyntämisestä valmistautuessa ja niiden käyttämisestä tulkkauksessa. Tarvitsemme tietoa siitä, viittovatko tulkit suoraan käännöstekstejä oman muistin varassa tai muistintukien avulla, vai käytetäänkö käännöksiä enemmän lähteenä tulkkausratkaisuille. Lisäksi odotamme kuulevamme tulkkien kantoja virsien viittomiseen ja kääntämiseen ja teknisten apuvälineiden käytöstä hengellisissä tilaisuuksissa. Selvitämme myös asiakaskuntamme näkemyksiä ja sitä, millaisena Kirkkohallitus näkee käännösten aseman ja tehtävän ja tulkit kirkollisten tekstien viittojina. Arkipäiväisten ja pyhäpäivän tulkkausasioiden lisäksi hallitus hahmottelee tulkkausalan kehityksen suuria linjoja yhteistyötahojen kanssa. Tulevat muutokset vaativat vielä paljon selvittämistä ja valmistelua. Yhteisten asioiden eteenpäinviemiseksi toivomme keskustelua tapaamisissa ja netin keskustelupalstalla. Sovittaisiinko, että kommentointikynnys on matala? Tervetuloa keskustelufoorumille!

6 6 e s i t t e ly s s ä Y H DY S H E N K I L ö t Kyä Tampereel o inansa reirumpaa porukkaa teksti kaisa-maija rauha Tampereen yhdyshenkilökaksikon ei tarvitse kauaa miettiä vastausta kysymykseen, miksi juuri heidän alueellaan on kiva tehdä tulkin töitä. Tulkkipalvelun perusta on kunnossa ja alueellamme on mukavia tulkkeja, kehaisee Irmeli Savolainen. Työ on monipuolista ja haasteita tarjoavaa. Tulkkaus kuurosokeille tarjoaa oman lisänsä, jatkaa Mira Suomela. Reilut kaksi vuotta yhdyshenkilöinä toimineesta parista Irmeli työskentelee pääasiassa välityksessä ja Mira tekee opiskeluja asioimistulkkauksia. Kuten lähes kaikki alueen tulkit, tekee myös Mira tulkkauksia kuurosokeille. Kuurosokeita asiakkaita on runsaasti, sillä Tampereen Hervannassa sijaitsee Kuurosokeiden toimintakeskus. Viime vuosina alueen tulkeilla on ollut totuttelemista uuteen, kun tulkkipalvelut kilpailutettiin Pirkanmaalla vuonna Alueella toimii suurempia tulkkausalan yrityksiä sekä yksittäisiä toiminimiä, jotka työllistävät yhden tulkin. Työt jakaantuvat kilpailutusjärjestyksen mukaan. Jos freelance-tulkkina on saanut tilauksia pääsääntöisesti tietyltä asiakkaalta, voivat näiden tuttujen asiakkaiden keikat nyt mennä muille tulkeille ja itselle tuleekin uusia asiakkaita. Tulkkina joutuu suunnittelemaan omaa työaikaansa etukäteen: tulkkivälitysohjelman kalenteri pitää avata vähintään kolme viikkoa eteenpäin. Enää ei pääse itse päättämään mitä Mira Suomela Asuinpaikka Tampere Valmistumisvuosi ja -paikka: joulu 2001, DIAK Turku Alue Tampere Tulkkien määrä alueella Aloittanut yhdyshenkilönä keväällä 2007 Työ tulkki Viittomakielialan Osuuskunta Viassa keikkaa ottaa, vaan tulkkivälitys täyttää tulkkien kalentereja tulkin ja asiakkaiden profiilien pohjalta, kuvailee Irmeli tilannetta kilpailutuksen jälkeen. Kilpailutuksen myötä tilauksia on tullut enemmän, mikä on Irmelin mukaan osittain luonnollista seurausta siitä, että alueen tulkinkäyttäjien on tilattava tulkki Pirkanmaan tulkkivälityksestä. Pääsääntöisesti työn ja tekijöiden määrät kohtaavat. Lähes kaikkiin tilauksiin löytyy sopiva tulkki. Joskus työvoimaa joudutaan toki pyytämään kauempaakin. Välillä tulkkeja pitäisi olla enemmän, välillä taas tilauksia, laskeskelee Irmeli. Vaikka puitteet ovat muuttuneet ja tulkkeja pyörii kentällä nykyään monen nimen alla, kuva jussi-pekka arkkola on perustyö ja siitä nauttiminen ennallaan. Kun saa kokea hyvää yhteistyötä esimerkiksi paritulkkauksessa, on aivan sama, mistä firmasta tulkki tulee!, tuumii Mira. Nykyinen kilpailutus päättyy helmikuussa Tampereella mietityttääkin miten väliaikana, ennen syksyn 2010 Kelan kilpailutusta, toimitaan. Tulkkipalveluiden valtiollistaminen herättää tamperelaisissa epävarmuutta ja pelkoakin tulevasta. Toisaalta Pirkanmaalla on jo koettu kilpailutus ja nähty, ettei mitään kamalaa tapahtunutkaan. Kokemusta on saatu, ja uskoa on, että seuraavastakin muutoksesta selvitään, Mira vakuuttaa. Tulkkitapaamisia järjestetään Tampe-

7 e s i t t e ly s s ä Y H DY S H E N K I L ö t 7 Esittelyssä yhdyshenkilöt Esittelemme alueelliset yhdyshenkilöt. Seuraavassa Kielisillassa ovat vuorossa Etelä-Karjalan & Kymenlaakson alueen Anu Piik ja Hämeenlinnan alueen Minna Anttila. Saamme kaksikolta vastaukset kysymykseen: Millä mielin odotatte tulevaa valtiollistamista? Irmeli Savolainen Asuinpaikka Tampere Valmistumisvuosi ja -paikka: kevät 2005, HUMAK Kuopio Alue Tampere Tulkkien määrä alueella Aloittanut yhdyshenkilönä keväällä 2007 Työ tulkki/välittäjä Viittomakielialan Osuuskunta Viassa reen seudulla tavallisesti kolme vuodessa: keväällä, syksyllä ja pikkujouluaikaan. Kokoontumiset keräävät koolle parikymmentä tulkkia. Viime vuoden puolella suosiota sai muun muassa tapaaminen, joka järjestettiin viittomakielisten nuorten slangi -aiheen ympärille. Illan nuoret vierailijat kertoivat esimerkein nuorison käyttämästä kielestä. Esitys saatiin myös kuvata, joten alueen tulkit ovat voineet käyttää tallennetta myöhemminkin vaikkapa tulkkausharjoitukseen. Mira iloitsee SVT:n tuesta, jonka myötä illan viittomakielisille vieraille voitiin antaa palkkioksi lahjakortit. Alueellisilla tulkkitapaamisilla on tärkeä kuva ossi kajas yhdistävä tehtävänsä eritoten aikana, jolloin tulkit työskentelevät eri työnantajilla. Pidempään alalla toimineilta kollegoilta on tullut kommenttia, että ennen kaikki alueen tulkit pitivät yhtä. Nyt on enemminkin ryhmitytty omien firmojen sisään, Irmeli kertaa kuulemaansa. Mira ja Irmeli näkevät alueelliset tulkkitapaamiset hyvinä keinoina tutustua naapuriyrityksenkin tulkkiin tai tulkkeihin ja kehitellä jälleen yhteistyötä. Mira ja Irmeli ovat tyytyväisiä tamperelaisia, mutta ensi syksynä kumpikin asuu toisaalla. Irmeli vaihtaa paikkakuntaa Suomessa, Mira sen sijaan muuttaa puoleksi vuodeksi toiselle pallonpuoliskolle, Australiaan. Ensi syksyksi tulkkitoiminnaltaan vireälle Tampereelle on siis haussa uusi paikallistoiminnan luotsaaja tai luotsipari. Kaksikko kannustaa hommaan, jos asia vähänkään kiinnostaa. Vaivaa joutuu näkemään jonkun verran, mutta kaupassa jää saamapuolelle. Hommassa on saanut kokemusta asioiden, tilaisuuksien, tapahtumien järjestämisestä. Se on ollut myös hyvä tapa tutustua tulkkikollegoihin, SVT:hen ja alaan ylipäätään, Mira luettelee yhdyshenkilövuosien antia. Irmeli rohkaisee, että yksin ei tarvitse jäädä, kysymyksiä voi osoittaa yhdyshenkilövastaavalle tai muulle hallitukselle. Tampereelle on suunnitteilla loppukevääksi vielä yksi tulkkitapaaminen, joka jää viimeiseksi Irmelin ja Miran luotsaamaksi. Vaikkei olekaan vielä hyvästien aika, kaksikko haluaa lausua kiitoksensa alueen tulkeille aktiivisuudesta ja yhteiseen toimintaan osallistumisesta! Olemme tulkkeina huipulla kun voimme keskittää voimamme olennaiseen. Mira Suomela ja Irmeli Savolainen

8 8 a j a n k o h ta i s ta EUMASLI Helsingissä Turkulaiset pokkasivat palkinnon opinnäytetyökisassa teksti terja hannola teksti salla vallius Degree Program in Sign Language Interpreting (EUMASLI) koulutusohjelman opiskelijat viettivät lähijakson Suomessa Seitsemän eri maan tulkeista koostuva kuudentoista opiskelijan joukko vietti ohjelmantäyteisen viikon Valkeassa Talossa Humanistisen ammattikorkeakoulun Helsingin kampuksella. Lähijakson ohjelmaan kuului muun muassa ammatillisen kehittymisen suunnittelua sekä suomalaisen viittomakielen opintoja. Vaikka koulutuksessa opiskellaan kouluttajamaiden viittomakieliä, tavoitteena ei ole näiden kokonaisvaltainen hallinta. On hyvä, jos tulkilla on kuitenkin jonkinlainen käsitys eri viitottujen kielten rakenteesta ja luonteesta, sillä se on hyvä lähtökohta kansainvälisen viittomisen oppimiselle, kertoo HUMAKin lehtori Eeva Salmi koulutuksen sisällöstä. European Master in Sign Language Interpreting on ylempi ammattikorkeakoulututkinto, jossa kumppaneina ovat Humanistinen ammattikorkeakoulu Suomesta, skotlantilainen Heriot-Watt University ja saksalainen Hochschule Magdeburg-Stendal. Koulutus sisältää lähiopiskelua kaikissa kolmessa maassa. Diakonia-ammattikorkeakoulun lehdistötiedotteen mukaan Turun toimipaikasta viittomakielen tulkeiksi valmistuneet Terhi Kangasniemi, Susanna Karvinen, Anna Oranne ja Hanna- Kaisa Turtiainen menestyivät voitokkaasti Thesis opinnäytetyökisassa. Yhteistyössä toteutetulla opinnäytetyöllä Laulamme päivät halki PMMP:n konsertin yhteistoiminnallinen tulkkaus naiset saavuttivat humanistisen ja kasvatusalan sarjassa opinnäytetyöpalkinnon. Opinnäytetyö sisälsi kirjallisen osan lisäksi myös toiminnallisen osan, jossa toteutettiin yhteistoiminnallisena tulkkauksena näyttävä ja saumaton tulkkaus PMMP-yhtyeen konsertissa kesällä Kirjallisessa osassa syvennyttiin viittomakielen ja musiikin ominaispiirteisiin sekä esiteltiin PMMP:n laulujen käännösprosessi. Viittomakielisille oma netti-tv teksti salla vallius Kuurojen Liitto avasi helmikuussa 2009 internettiin viittomakielisen netti-tv-kanavan. Asiasta kerrottiin Kuurojen Liiton internetsivuilla. Uusi kanava tarjoaa katsojilleen uutisia, ajakohtaismateriaalia sekä muita ohjelmia, kuten poimintoja Kuurojen Videon ohjelmatuotannosta. Materiaali on suunnattu ensisijaisesti viittomakieliselle yleisölle, mutta myös esimerkiksi viittomakielen tulkit voivat hyötyä uudesta palvelusta. Netti-TV:n tarkoituksena on kehittää Kuurojen Liiton viittomakielistä tiedonvälitystä ja täydentää liiton video-ohjelmapalvelua. Kuurojen Liiton toiminnanjohtajan Markku Jokisen mukaan netti-tv avaa uusia mahdollisuuksia parantaa viittomakielisten ryhmän tiedonsaantia ja vuorovaikutusta. Tällä hetkellä julkisen palvelun (YLE) kanavien viittomakielinen uutisja ohjelmatarjonta on vähäistä ja kaupallisten kanavien jopa olematonta. Viittomakielisen netti-tv-palvelun mahdollisti GoodMoodin Kuurojen Liitolle lahjoittama netti-tv:n sovellus. GoodMoodTV on organisaatioiden tarpeisiin kehitetty videoiden julkaisualusta. Viittomakielistä sisältöä on nyt helposti löydettävissä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Videot ovat hyvälaatuisia ja isokokoisia, ja ne näkyvät myös Suomen ulkopuolella. Nettivideoita voi katsoa ilmaiseksi vuoden ajan kuka tahansa osoitteessa

9 n u o r u u s j a o p i n t o p u t k i 9 Lähettäjä: Anne Sjöroos Vastaanottaja: Pvm: Otsikko: Tässä iässä Heipsan! kuva ilona penttilä Olen Anne Sjöroos, 22-vuotias neitokainen suoraan Espoon metsistä. Asustelen oikein viihtyisässä Ymmerstan lähiössä söpöläisen kanssa, jota myös poikaystäväkseni kutsutaan. Opiskelen Metropolia Ammattikorkeakoulussa Arabianrannan toimipisteessä kulttuurituottajaksi ensimmäistä vuotta. Miten sitten päädyin opiskelemaan tätä alaa? Pienenä unelma-ammattini oli joko suntio (koska halusin kerätä rahaa kolehtiin ja herätellä kirkossa nukkuvia ihmisiä) tai lentoemäntä. Ysiluokalla huomasin suunnitelmani olevan varsin epärealistinen. Suntiothan eivät ansaitse kovin hyvin, ja lentoemännäksi olin ja olen edelleen alimittainen. Menin lukioon hautomaan suunnitelmaa, mutta viimeisenä vuotena olin jo aika epätoivoinen. Miten en neljässä vuodessa ollut keksinyt vielä mitään?! Pahinta oli, että opo-testi kehotti minua ryhtymään papiksi. Papiksi! Sitten ihan sattumalta juttelin isosiskoni kanssa hänen ystävänsä kuulumisista, joka sattumoisin opiskeli kulttuurituottajaksi. Siinähän se! Kuin salama kirkkaalta taivaalta minustakin tulisi kulttuurituottaja! Käytännössä ammatin saaminen ei ollut näin helppoa. Tuhannet muut olivat yllättäen saaneet saman idean... Vietin pari välivuotta leppoisasti eri kulttuurialojen töiden parissa ja suoritin muun muassa kulttuurihistorian approbaturin. Näillä irtosi sen verran vakuuttavat lisäpisteet, että kolmannella kerralla hakkasin 500 muuta tyyppiä ja pääsin sisään! Juhuu! Opiskellessani kulttuurihistorian approbaturia, minulla oli käytössäni Vian ihana tulkkitiimi. Harmillisinta oli se, että jos kukaan vakitulkeistani ei päässyt paikalle, niin joku kaikista muista mahdollisista firmoista tuli hätiin. Sama tulkki oli harvoin kahtena päivänä peräkkäin paikalla. Näin minun piti selittää joka aamu tulkille, kuka kukin oli, mistä oli kyse, mitä tänään käsiteltäisiin, ketkä opettajat olivat ja niin edelleen. Keväällä tilanne helpottui ja aika usein samat tulkit pääsivät paikalle. Nyt Metropoliassa on ihanaa, että käytössäni on yleensä vain kaksi opiskelutulkkia: he tuntevat luokan, opiskelijoiden ja oppilaiden viittomat ja tietävät missä mennään. Tulkit myös oppivat tuntemaan viittomistyylini niin hyvin, että voin huoletta luottaa heihin: he kyllä tulkkaavat oikein. Tulkkien kanssa on oikein rentoa he kuuluvat luokkaan! Asioimistulkkia käytän silloin tällöin. On mukavaa, kun voin asioida omalla äidinkielelläni! Puhelintulkkausta puolestaan inhoan vain, koska en voi itse soittaa. Käytän paljon tekstipuhelinpalvelua (mikä on kyllä vuosisadan keksintö), mutta puolen tunnin jonottaminen ja koko systeemi turhauttaa. Ja minä soittelen paljon! Mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan? Tavoitteena on valmistua 2012, ja toivon oikein oikein oikein kovasti, että saan jokaiselle opiskeluvuodelle kaksi vakituista opiskelutulkkia, sillä se helpottaa opiskelua huomattavasti. Voin keskittyä opiskeluun ilman, että tarvitsee selitellä ja esitellä joka kerta uusille tulkeille tilanteet ja paikat. Entäpä valmistuttuani? Suunnitelmissa on köyhänä opiskelijana kituuttamisen jälkeen tulla kuuluisaksi ja rikkaaksi sekä hankkia kattohuoneisto Pariisista, tietysti! Au revoir! Anne

10 10 n u o r u u s j a o p i n t o p u t k i Tulkkaus poistaa osan opiskelun esteistä teksti elina lehtomäki, tutkijatohtori, jyväskylän yliopisto Heikosti velvoittavan lainsäädännön vuoksi viittomakielisen opiskelijan mahdollisuudet ovat määrittyneet ensisijaisesti lyhytaikaisten projektien raameissa sekä oppilaitosten johdon ja henkilöstön tietojen ja asenteiden mukaan. Tulkkauspalvelun tehtävänä on mahdollistaa opiskelijan yhdenvertainen osallistuminen opinnoissa. Hyvä tulkkauspalvelu on tärkeä osa kuitenkin vain osa opiskelun esteettömyyden ja saavutettavuuden monimuotoista palapeliä. Tässä artikkelissa väitän, että suurin este yhdenvertaisen opiskelun toteuttamiselle Suomessa ovat epäselvyydet vastuista ja velvollisuuksista. Esimerkkinä käytän tulkkausta yliopisto-opiskelussa. Sen sijaan, että tarkastelisin opiskelua viittomakielisen vähemmistön näkökulmasta, sovellan sosiokulttuurista lähestymistapaa laajemmin opiskelijan, ryhmän ja oppilaitoksen välisen vuorovaikutuksen tarkasteluun. Yhdenvertaisuus ja esteettömyys Käsitepari yhdenvertaisuus ja esteettömyys viittaavat kaikkien osallisuuteen, inkluusioon. Yhdenvertaisuuslaki (2004) velvoittaa julkiset ja yksityiset toimijat, myös koulutuksen järjestäjät, edistämään yhdenvertaista osallistumista. Periaatteessa opiskelijalla on oikeus vaatia oppilaitokselta yhdenvertaista kohtelua ja osallistumisen edistämistä tai syyttää oppilaitosta syrjinnästä. Käytännössä esimerkiksi oppilaitosten vastuuta tarvittavista järjestelyistä kuten tulkkauksesta ei ole määritelty. On nurinkurista, että vammaispalvelulaki on edistänyt viittomakielisen opiskelijan oikeuksia enemmän kuin yhdenvertaisuuslaki tai opetusta ja oppilaitosten toimintaa säätelevät lait. Tulkkauspalvelu on toteutettu yksilöllisenä oikeutena. Vain yksittäisissä hankkeissa tai oppilaitoksissa sen tarjoaminen on ollut oppilaitoksen velvollisuus. Heikosti velvoittavan lainsäädännön vuoksi viittomakielisen opiskelijan mahdollisuudet ovat määrittyneet ensisijaisesti lyhytaikaisten projektien raameissa sekä oppilaitosten johdon ja henkilöstön tietojen ja asenteiden mukaan. Opetusministeriön valtakunnallinen hanke Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (ESOK) on tuottanut tietoa ja materiaaleja opettajien, oppilaitosten ja opiskelijoiden tueksi. Hanke on koordinoinut korkea-asteen oppilaitosten yhteistyötä, kartoittanut esteettömyyden toteuttamista, koonnut hyviä käytänteitä, julkaissut tutkimustietoa ja järjestänyt valtakunnallisia seminaareja (katso esok.jyu.fi). Vuonna 2009 päättyvän hankkeen tavoitteena on vastuuttaa, toisin sanoen saada esteettömyys osaksi korkea-asteen oppilaitosten yleisstrategioita ja laatukriteerejä sekä opetusministeriön tarjoaman rahoituksen perusteita. Tulkkauksen kannalta tämä tarkoittaisi sitä, että lainsäädäntö velvoittaisi korkea-asteen oppilaitokset järjestämään, tarjoamaan ja kehittämään tulkkauspalveluja tarpeiden mukaisesti, ja opetusministeriö turvaisi palvelun edellyttämän rahoituksen. Yhtäläiset kriteerit, hyvät käytännöt kaikille Opiskelijan kannalta yhdenvertaisuus tarkoittaa, että valintakriteerit, opintovaatimukset ja tutkinnot ovat kaikille samat. Viittomakielisen opiskelijan näkökulmasta hakeutuminen opintoihin, yhdenvertainen kohtelu haku- ja valintaprosesseissa, opiskelu ja osallistuminen ovat oikeuksia, joiden toteutumista etujärjestöt ovat jo vuosien ajan edistäneet. Lähtökohtina ovat olleet sosiokulttuurinen näkökulma viittomakieliseen yhteisöön, vähemmistöasema ja erityisesti kielelliset oikeudet.

11 n u o r u u s j a o p i n t o p u t k i 11 Hyviksi koettuja käytänteitä ei ole vielä hyödynnetty laajemmin, vaan ne ovat jääneet viittomakielisten opinto-ohjelmien sisälle. Tämä tarkoittaa, että yhdenvertaisuus ei vielä toteudu opintoihin hakeutumisessa ja opinnoissa. Jyväskylän yliopistossa viittomakielisiä opiskelijoita on ollut opettajakoulutuksessa ja viittomakielen pääaineopinnoissa, ensisijaisesti oman viiteryhmän parissa toteutettavissa opinnoissa. Tutkimusten mukaan vertaistuki edistää opiskelijoiden sosiaalisen identiteetin rakentumista, hyvinvointia ja opinnoissa menestymistä. Vertaisryhmän ja yksittäisen opiskelijan vastuita ja velvollisuuksia ei ole tarkasteltu. Yliopistossa on pohdittu muun muassa sitä, onko viittomakielisillä opiskelijoilla samat valintakriteerit ja vaatimukset kuin muilla opiskelijoilla. Yhdenvertaisen osallistumisen näkökulmasta tarkasteltuna koulutuksen tavoitteita, sisältöä ja tutkintoja ei tule muuttaa, mutta oppimisen ja opetuksen välineitä ja menetelmiä voidaan soveltaa. Yksittäisten pääaineiden ja koulutusohjelmien avautumisen kautta viittomakieliset opiskelijat ovat saaneet kokemuksia yliopisto-opinnoista, vaatimustasoista ja tutkinnoista. Hyviksi koettuja käytänteitä ei ole vielä hyödynnetty laajemmin, vaan ne ovat jääneet viittomakielisten opintoohjelmien sisälle. Tämä tarkoittaa, että yhdenvertaisuus ei vielä toteudu opintoihin hakeutumisessa ja opinnoissa. Tukea on tarjolla vain ryhmille ja rajatuille opintoaloille. Esteettömyys maksaa! Opiskelijat ovat esittäneet, että tulkkaustoiminta tulisi koordinoida kattamaan koko yliopisto ja palvelemaan eri tiedekuntia ja laitoksia. Tämä edistäisi merkittävästi yhdenvertaista osallistumista opiskelu- ja työympäristöissä. Tuskin kukaan vastustaisi tällaista ehdotusta, jos joku sen maksaisi. Miten yhdenvertaisuuslaki ja sosiokulttuurinen lähestymistapa auttavat rahoituksen perustelemisessa ja saannissa? Kouluttaessaan yliopiston uusien toimitilojen suunnittelijoita Invalidiliiton arkkitehti Kirsti Pesonen totesi, että kun jo suunnitteluvaiheessa tarkistetaan ja varmistetaan rakennusten esteettömyys, kustannuksissa säästetään. Pesosen mukaan on selvästi hankalampaa ja kalliimpaa korjata vanhaa kuin rakentaa kaikille soveltuvin kriteerein uutta. Valitettavasti sama ei suoraan päde esimerkiksi tulkkauspalvelujen järjestämiseen. Tämä tuli esiin Esteetön yliopisto -työryhmän järjestäessä yliopiston johdon koulutusta. Jouduimme tarkistamaan, kuka maksaa tulkkauskustannukset. Kaikkia korkea-asteen oppilaitoksia velvoittavana ja yleisen laatujärjestelmän osana esteettömyys (ja tulkkauksen järjestäminen) ei olisi lisäkustannus, vaan osa yhdenvertaisen osallistumisen kuluja. Jos tulkkauspalvelun kattavuus olisi laajempi, kustannusten suhteellinen osuus laitoksittain olisi pienempi ja palvelujen saatavuus parempi. Nuoruus ja opintoputki Lehtiemme teemat kiertyvät tänä vuonna elämänvaiheiden ympärille. Teemaa käsittelevällä vakiopalstallamme vierailee tässä numerossa tutkijatohtori Elina Lehtomäki. Hän lähestyy aihetta opiskelun esteettömyyden kautta. Kirjoittaja väitteli vuonna 2005 työllä Pois oppimisyhteiskunnan marginaalista? Koulutuksen merkitys vuosina opiskelleiden lapsuudestaan kuurojen ja huonokuuloisten aikuisten elämänkulussa. Lehtomäki on mukana seuraavissa tutkimushankkeissa: Koulutetut tytöt ja naiset Tansaniassa, Tulkinnat koulutuksen sosiokulttuurisesta merkityksestä (Suomen Akatemia) ja Oppiminen kansainvälisissä tehtävissä (Yliopistoallianssi). Hän on Jyväskylän yliopiston Esteetön yliopisto -työryhmän puheenjohtaja. Oikeutta vai oikeuteen? Optimistisessa tulevaisuuden visiossani opiskelija- ja vammaisjärjestöt käynnistävät syrjäyttävien käytänteiden perusteella oikeusprosesseja. Niiden seurauksena opetusministeriö lisää esteettömyyden yhdeksi tulosohjauksen kriteereistä, ohjaa ja kannustaa oppilaitoksia taloudellisesti ja palkitsee yhdenvertaisuuden edistämistä. Vaihtoehtoisesti ESOK-hanke onnistuu tavoitteessaan ja opetusministeriö alkaa ohjata yhdenvertaisuuden toteuttamista ennen oikeusprosesseja. Tällöin suomalaiset pääsevät samaan junaan pohjoismaiden ja eurooppalaisten huippuoppilaitosten kanssa. Brittiläisten mallien mukaisesti myös yksityiset rahoittajat voivat tukea esteettömiä käytänteitä tai resurssikeskusten perustamista oppilaitoksiin.

12 12 n u o r u u s j a o p i n t o p u t k i Opiskelutulkkien mietteitä teksti helmi koukka, humanistinen ammattikorkeakoulu kuva kaisa hirvonen HUMAKin opiskelutulkkauksen kehittämishankkeessa on tarkasteltu opiskelutulkkausta eri näkökulmista. Projektityöntekijä Marjo Larinen keräsi vuonna 2007 tulkkien ajatuksia niin sanotulla tulevaisuuden muistelulla. Tulkkeja pyydettiin muistelemaan työtään silloin vuonna 2007 ja kertomaan, miten asiat ovat nyt, kun aikaa on kulunut kaksi vuotta ja epäkohdat ovat korjautuneet. Aineistoa täydennettiin vuonna 2008 opiskelijahavainnoilla. Kolmannen vuoden tulkkiopiskelijat kirjoittivat verkkopäiväkirjaa opiskelutulkkauksen työharjoittelujaksolla havaitsemistaan kiinnostavista ilmiöistä. Tulkkien kokemukset ja opiskelijoiden havainnot voi luokitella kolmeen luokkaan: yhteistyö, käytännön kysymykset ja omat taidot. Tulkin kaksi työyhteisöä Opiskelutulkki tekee yhteistyötä moneen suuntaan: opiskelijoiden, opettajien ja muiden tulkkien kanssa. Myös luokkatoverit ja viittomakielisen opiskelijan vanhemmat voivat olla kiinteä osa yhteistyöverkostoa. Yhteistyö sujuu yleensä hyvin, jos tulkin rooli ymmärretään oikein. Oppilaitoksesta riippuen voidaan alussa pitää esittelytilaisuus tai tulkkauksesta tiedotetaan muilla tavoin. Tämän lisäksi voidaan antaa konkreettinen tietopaketti opettajille samalla kun kerrotaan käytännön asioista. Lisäksi täytyy yhä uudelleen jaksaa selittää, miksi etukäteismateriaaleja tarvitaan ja keneltä voi kysyä viittomakielisen opiskelijan asioista. Tulkilla on kaksi työyhteisöä: tulkkiyhteisö esimerkiksi oppilaitoksessa tai yrityksessä sekä koulun työyhteisö. Molempiin kuuluminen on yhtä tärkeää. Tulkkikollegojen kanssa voi keskustella viittomista ja parhaasta tavasta tehdä yhteistyötä opettajien kanssa sekä jakaa tuntemuksia. Tulkkipari on konkreettinen apu ja tuki jaksamiseen. Esimieheltä tai työnantajalta voi saada apua esimerkiksi sijaisten etsimiseen ja työnohjauksen järjestämiseen. Oppilaitoksen työyhteisössä tulkki voi lunastaa paikkansa olemalla avoin ja aktiivinen oma itsensä, ei olen vain tulkkina täällä, en voi puhua -tyylillä. Monet käytännöt asiat vaikuttavat siihen, tunteeko tulkki kuuluvansa koulun työyhteisöön: taukotila, vaatekaappi, pääsy luokan sähköpostiin, henkilökunnan ruokaliput, parkkipaikka. Palkan maksajaa ei yleensä kysellä, kun istutaan yhteisessä ruokapöydässä. Osa yhteistyötä on ennakkomateriaalin toimittaminen tulkille. Avainasia on, miten saada opettajat ymmärtämään valmistautumisen merkitys tulkkaukselle. Positiivinen jankuttaminen voi tuottaa hyvän tuloksen. Toisaalta täytyy joustaa, sillä kaikilta opettajilta ei materiaalia saa etukäteen. Ammattitaidon kehittyessä tulkit oppivat nopean valmistautumisen salat, kuten avainasioiden löytämisen, tiivistelmien ja kuvioiden hyödyt. Toiveena pari ja kohtuullinen korvaus Jos raha-asiat eivät ole kunnossa, ei juuri viitsi pohtia yhteistyön hienosäätöä. Tulkit toivovat saavansa kohtuullista korvausta tekemästään työstä, myös valmistautumisajalta. Monen tulkin suurin toive on saada pari aina tarvittaessa. Monet käytännön ongelmista (asiakas myöhästelee, nukkuu tunnilla, ilmoittaa poissaolosta viime tipassa) ratkeavat parhaiten keskustellen. Usein kyse on pelkästä tietämättömyydestä; nuoret opiskelutulkin asiakkaat saattavat olla ensikertalaisia tulkin käyttäjinä. Kukaan ei ole seppä syntyessään! Tulkki voi opastaa tulkkaustilanteen sujuvuuteen liittyvissä asioissa kaikkia osapuolia. Yksi tavallisimmista tulkkeja mietityttävistä asioista on kielten tuntien tulkkaus. Jossakin kokeillaan kirjoitustulkki viittomakielen tulkki -paria, jotkut viittovat vieraan kielen huuliolla, toiset sormittavat niin, että savu nousee sormista, tekstiä myös tikutetaan. Toiset spiikkaavat opiskelijan sormituksesta vieraalle kielelle, jossakin opiskelija kirjoittaa vastauksensa läppärille. Monet tulkit odottavat kirjoitustulkkauk-

13 n u o r u u s j a o p i n t o p u t k i 13 Pikahaastattelussa Oikeustieteen opiskelija Eeva Tupi teksti terja hannola ja salla vallius kuva ida rogers sen tuovat avun, mutta on vaikeaa löytää kirjoitustulkkia, joka kirjoittaisi vaikkapa englantia puheen tahdissa. Käytännöt ovat enemmän ja vähemmän toimivia, viisasten kiveä ei ole vielä kukaan löytänyt. Nuorten tulkkien taito huolestuttaa Monet tulkit ovat huolissaan taitojensa riittämisestä ja kehittymisestä. Varsinkin uusilla tulkeilla voi olla hätä, ettei kielitaito pääse kehittymään, jos työskentelee vain yhden asiakkaan kanssa. Toisaalta nähdään, että juuri opiskelutulkkauksessa nopeus, sanasto ja spiikkaustaidot kehittyvät. Kentältä on tullut palautetta, ettei uusien tulkkien kielitaito ole riittävän hyvä tai ettei heitä haluta opiskelutulkeiksi. Tämä aiheuttaa vastavalmistuneille suuria paineita. On kuitenkin turha pohtia, tykkääkö asiakas minusta tai kelpaanko minä kellekään. Realistinen suhtautuminen omiin taitoihin, luottamus siihen että taidot kasvavat työssä ja omanarvontunne auttavat. Myös tuntemusten jakamisen kautta huomaa, että samanlaisia kokemuksia on muillakin kollegoilla. Opiskelutulkeilta vaaditaan hyviä sosiaalisia taitoja. Toisaalta vaaditaan kykyä olla neutraali, vain tulkki, vaikka tietäisi opetettavasta aiheesta enemmän kuin sijaisopettaja, vaikka opettaja ei saisi luokkaan työrauhaa tai vaikka kyseessä olisi kuinka mielenkiintoinen keskustelu, johon haluaisi osallistua. Opiskelutulkilta vaaditaan arjen ja tylsyyden sietoa silloin, kun opiskelijat tekevät harjoitustöitä tai luento ei voisi vähempää kiinnostaa. Vaativa, mutta antoisa työ, toteavat tulkit. Miten opiskelutulkkauksesi on järjestetty? Opiskelupaikan saatuani sain yllätyksekseni tulkkausasiat kuntoon parissa viikossa. Tulkkaus on lähes aina paritulkkausta. Olen käyttänyt viittomakielen tulkkausta opiskelussa ala-asteelta lähtien, mutta vasta yliopistossa kokeilin ensimmäisen kerran kirjoitustulkkausta. Nyt käytän molempia tilanteesta riippuen. Kirjoitustulkkauksen hyvänä puolena on se, että muistiinpanoja on helpompi tehdä. Ihanteellisinta olisi saada seurata samanaikaisesti sekä kirjoitustulkkausta että viittomakielen tulkkausta. Mitä odotat opiskelutulkkaukselta asioimistulkkaukseen verrattuna? Opiskelutulkkauksen suhteen vaatimukseni ovat tiukemmat kuin asioimistulkkauksen. Pikkuasian hoitamiseen minulle käy kokemattomampikin tulkki, mutta opiskeluissani olen tulkkauksen tason suhteen huomattavasti tarkempi. Saavatko tulkit jutella tulkkaustilanteesta, jos tarkoituksena on välittää tulkkauksen kannalta hyödyllistä tietoa? Mielestäni on hyvä, jos tulkit keskustelevat keskenään. Se helpottaa toimintaani, koska minun ei tarvitse selittää ja kertoa viittomia alusta alkaen. Opiskeluni on julkista, ei henkilökohtainen tai arka asia. Siitä keskusteleminen tulkkien kesken on täysin sallittua. Siinä mielessä tilanne eroaa asioimistulkkauksesta. Joudutko usein ajattelemaan tulkkausta? Tulkkausjärjestelyiden miettiminen vie energiaa. Esimerkiksi harjoittelupaikan saatuani en voinut heti ottaa sitä vastaan, sillä ensin piti selvittää saanko tulkin. Etenkin viime hetken muutokset lukujärjestyksessä aiheuttavat päänvaivaa. Mielestäni tulkkauksen järjestäminen on tulkkien työtä, josta heille maksetaan. Itse en haluaisi alkaa koordinoida tulkkien valmistautumista tai välittää materiaaleja. Mikä tulkkauksessa huolettaa? Olen pohtinut lähtemistä opiskelijavaihtoon. Kuinka tulkkaus silloin järjestyy? Kunnat eivät maksa palvelua, mutta muuttuko asia, kun tulkkauspalvelut siirtyvät Kelalle? Olen myös miettinyt aikaa opiskelujeni jälkeen. Lain mukaan opiskelutulkkaukseen on oikeus opiskelujen edellyttämissä määrin, mutta entä sitten, kun siirryn työelämään? Helsingin yliopiston päärakennus on Eeva Tupille tuttu talo.

14 14 a l a m m e T U L E VA I S U U S Tulevaisuuden tulkki Diakin tulkkikoulutuksen visio teksti raija roslöf, diakonia-ammattikorkeakoulu kuva patrik raski Koulutukseen hakeutuvan nuoren pääasiallisena tavoitteena on saada itselleen ammatti ja sitä kautta työ, jolla elättää itsensä. Tämä onkin koulutuksen tärkein tavoite: tuottaa ammattilaisia työkentälle. Viittomakielen tulkin tutkintonimike on varsin selkeä ja yksiselitteinen myös antamansa pätevyyden suhteen: henkilö voi toimia viittomakielen tulkkina. Diakista ei ole mahdollista valmistua tutkintonimikkeellä Viittomakielentulkki (amk) suorittamatta taidonnäytettä eli tulkkirekisterikoetta. Kysymys siitä, mitä on viittomakielen tulkkina toimiminen tai millainen on tulkin ammattikuva ja työkenttä, onkin jo monimutkaisempi. Asiaa määrittelevät paitsi koulutuspaikat, myös työtä tekevät tulkit sekä asiakkaat. Kaikilla osapuolilla on omat toiveensa, odotuksensa ja vaatimuksensa tulkin ammattikuvasta näkemykset voivat olla jopa ristiriitaisia. Koulutuspaikalla täytyy olla varsin tarkka visio ja näkemys työkentästä. Koska koulutus kestää neljä vuotta, ei nykyisen työkentän tuntemus riitä, lisäksi pitää olla visio siitä, millainen tilanne tulee olemaan opiskelijan valmistuessa. Tulevaisuuden ennustaminen ei ole koskaan helppoa, eikä se ole helppoa varsinkaan nyt, kun koko palvelujärjestelmää lakeja myöten uudistetaan. Työelämän tarpeet Työelämän kannalta suoritettu koulutus on tärkeä, eikä meidän alallamme yleensä palkatakaan kouluttamattomia tulkkeja. (1) Esimerkiksi Päivi Rainò. Suomalaisen viittomakielen tulevaisuudesta Demografinen näkökulma (2) Tilausmäärät Eteva ja Pirkanmaa, 2008 ja 2009.

15 a l a m m e T U L E VA I S U U S 15 Tutkinto on merkki perusammattitaidon hallinnasta ja kyvystä suoriutua tulkkaustehtävistä itsenäisesti. Tulkiksi pätevöityminen on suuri ja monitahoinen asia ja onkin hyvä, että tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä miettii parhaillaan asiaa perusteellisesti. On selvää, että vastuu perusammattitaidosta koulutuspaikalla eikä työelämällä, olkoonkin että todellinen ammatissa kehittyminen ja työn hallinnan oppiminen tapahtuu vasta varsinaisen työn kautta. Jo koulutuksen aikana ammattitaitoa opitaan työelämässä harjoittelujen aikana, jolloin opiskelijat omaksuvat valmiiden tulkkien ratkaisumalleja, ajatuksia työn vaatimuksista sekä asenteita. Työkentän ja koulutuksen välisen yhteistyön tärkeyttä tulevien kollegoiden kouluttamisessa ei voi korostaa liikaa. Työnantajan on aina helpompi palkata henkilö, jolla on laaja osaamisprofiili kuin henkilö, jolla on syvällinen mutta suppea osaaminen. Suomen kokoisessa maassa ei ainakaan vielä riitä kysyntää suppealle erikoistumiselle. Toisaalta asiakaskunnan korkealaatuisen tulkkauksen tarpeet lisääntyvät koko ajan. Viittomakieliset kouluttautuvat asiantuntijatehtäviin, mikä osaltaan luo laatuvaatimuksia ja syvällistä osaamistarvetta viittomakielen tulkeille. Samalla tämä antaa myös tulkeille mahdollisuuden kehittyä sekä kehittää osaamistaan erikoistumalla. Tutkimusten mukaan asiakaskunnan käyttämät kommunikaatiomenetelmät muuttuvat samalla kun viittomakielisten asiakkaiden määrä vähenee ja viitottua puhetta tai tukiviittomia käyttävien asiakkaiden määrä kasvaa (1). Kirjoitustulkkauksen merkitys ja määrä kasvaa mitä ilmeisimmin ja tulkkauksen tilannesidonnaisuus lisääntyy. Työmuotoina pari- ja tiimitulkkaus lisääntyvät ja vakiinnuttavat asemaansa. Vakiintuneina palvelumuotoina etä- ja mobiilitulkkaus mahdollistavat myös asiakkaiden spontaanin asioimisen ja tulkin käytön. Koko palvelujärjestelmän yhtenäistyminen Kelan kautta varmasti lisää palvelun tarjon- (3) Kielisilta 1/2009, taa (2) ja sitä kautta myös kysyntää. Viittomakielisen asiakaskunnan keskiikä nousee koko väestön ikääntyessä. Suuret ikäluokat ovat tottuneita tulkin käyttäjiä ja varmasti käyttävät tulkkia myös aktiivisina vanhuksina. Ikääntyneet asiakkaat ovat merkittävä asiakasryhmä, jolla on tulkin käyttäjänä omat vaatimuksensa niin kielen kuin palvelun sisällön suhteen. Toisaalta perinteisen asioimistulkkauksen tarve vähenee verkko- ja mobiilipalveluiden kehittyessä. Nuorten kohdalla onkin jo nähtävissä suuntaus, jossa asioiminen vähenee, mutta opiskelu- ja työelämätulkkaus kasvaa. Opetussuunnitelma uudistumassa Koulutuksen on välttämätöntä reagoida tuleviin muutoksiin jo etukäteen, jotta valmistuvilla olisi työelämän tarpeita vastaavat taidot ja tiedot. Diakissa mietitään tällä hetkellä suurta opetussuunnitelman uudistusta, joka toteutuessaan tulisi voimaan aikaisintaan syksyllä Yksi mahdollinen kehityssuunta on yhteistyön tiivistäminen puhuttujen kielten asioimistulkkien kanssa ja valmistuvan osaamisprofiilin laajentaminen eri asiakasryhmien tulkkauksen osalta. Koulutuksen tulee antaa valmistuvalle työkalut, joilla hän pystyy toimimaan ammatissa paikkakunnasta riippumatta. Tällä hetkellä meillä ei ole yhtenäistä tulkkauspalvelujärjestelmää, joten valmistuvan on hallittava perusteet niin työntekijäpohjaisesta työn tekemisen mallista kuin osin jo vanhanaikaisesta freelance-mallista moninaisine laskutuskäytäntöineen. Samalla opiskelijan tulee saada tietoa siitä, miten palvelujärjestelmä tulee organisoitumaan ja tässäkin yhteistyö työelämän kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Vaikka koulutuksen sisältö on muuttunut ja muuttuu myös tulevaisuudessa, ja koulutuksen pidentyessä laatuvaatimukset ovat kasvaneet, niin yksi vaatimus on ja pysyy: asenne. Osaamista voi hankkia, mutta asennetta on vaikea muuttaa, sanoi eräs alan työnantaja. Hän oli oikeassa. Työn tekeminen lähtee sen asiakaspalveluluonteen ymmärtämisestä, asiakaskunnan ja kielen kunnioittamisesta sekä nöyryydestä. Nöyrä saa olla, muttei nöyristellä. Oikean asenteen opettaminen on suuri haaste, eikä ehkä aina ole edes mahdollista. Oikean asenteen perustana on viittomakielisen kulttuurin olemuksen ymmärtäminen. Yliopettajamme Terhi Rissanen toteaa usein: Kuurot eivät ole kuulevia, jotka eivät kuule, ja tuon periaatteen sisäistäminen avaa monta solmua. Suomen ja suomalaisen viittomakielen leksikon vastaavuuden, kuurojen historian ja kulttuurin ymmärtäminen sekä erityisesti molempien osapuolien kunnioittaminen alkaa ymmärryksestä: kyseessä on erilaisuudelle perustuva kommunikaatiotilanne. Tämä asenne koulutuksen täytyy välittää valmistuville. Lopuksi On hyvä, että tulkkikoulutus kestää neljä vuotta. Sinä aikana opiskelija ehtii paitsi oppia paljon, myös toivottavasti elää ja kasvaa ihmisenä. Sanotaan, ettei tulkin työ voi olla nuoren ensimmäinen työkokemus; tulkilla pitäisi olla elämänkokemusta enemmän. Siksikin on hyvä, että tulkkiopiskelija myös elää ja kerää kokemuksia. Tärkein virka on ihmisen virka kuten Ulla-Maija Aaltomaan ja Riitta-Kaisa Korhosen tekstissä Kielisillassa 1/2009 sanottiin. (3) Pro gradu tutkielmaani varten haastattelin viittomakielen tulkkeja heidän työkokemuksistaan. Yksi haastateltavistani sanoi: Se että on ihmisenä kehittynyt, se on kyllä antanut paljon. Se on niin vaativa työ ja sitten kun kuitenkin tekee sitä, vaikka ikään kuin passiivisessa roolissa, mutta kuitenkin joutuu itsensä kanssa työskentelemään ja itse oppii ja elämänkatsomus laajenee se on kyllä niin loistava ammatti kuin olla voi!. Tähän on helppo yhtyä. Jos tällaisen innon työtä kohtaan ja ylpeyden ammatista pystyy välittämään opiskelijoille, koulutus on päässyt pitkälle.

16 16 k o u l u t ta j u u s K E H I T T Y Y Ammattikorkeakouluopetuksen perustuksilla Artikkelissa pohditaan ammattikorkeakoulutopetuksen perustana olevan ammatillisen ja tieteellisen perinteen välisen dialogin luonnetta ja merkitystä tulkkikoulutuksessa. teksti eeva salmi, humanistinen ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakouluopettajuus on varsin uusi asia tulkkikoulutuksessa traditio on vasta kymmenen vuoden ikäinen. Verrattuna esimerkiksi suomalaisten yliopistojen 370 vuotta pitkään perinteeseen, ammattikorkeakouluopettajat ottavat ensi askeleitaan ammattinsa hahmottamisessa. Ammatin nuoren iän vuoksi tulkkikouluttajat joutuvat päivittäin puntaroimaan opettajuuden, opettamisen ja oppimisen peruskysymyksiä. Yliopisto-opetuksen perustana on tutkimus, mutta ammattikorkeakoulujen opetuksen perusta ja oikeutus eivät ole vielä saaneet yhtä selkeää muotoilua. Oppilaitokset ovat lyhyen olemassaolonsa ajan kamppailleet luodakseen itselleen yliopistoista erottuvan profiilin. Keskeiseksi on muodostunut dialogi ammatillisen ja tieteellisen perinteen kesken. Ammattikorkeakoulussa on monenlaista opettajuutta: on puhuttu esimerkiksi mestari kisälli-perinteestä, ammattikasvatusperinteestä ja korkeakouluperinteestä. Tulkkikoulutuksessa mestari kisälli -traditio elää työharjoittelussa ja jossain määrin myös tulkkauksen opettamisessa. Jälkimmäisessä on olennaista kuitenkin ammatillista toimintaa koskevien tiedollisten rakenteiden merkitys, jolloin opetus lähestyy ammattikasvatusperinnettä. Korkeakouluperinne painottaa uuden tiedon luomista, joka konkretisoituu tulkkikoulutuksessa opinnäytetyöopinnoissa tai opiskelijoiden ohjaamisessa muun tutkimusja kehittämistoiminnan parissa. Näiden traditioiden pohjalta onkin kehittymässä uudenlainen ammattikorkeakoulujen opettajuuskäsitys, jonka ytimessä on työelämän kehittäminen. Tulkki, opettaja tulkkikouluttaja Monilla Humanistisen ammattikorkeakoulun tulkkauksen lehtoreista on opistoasteella tai ammattikorkeakoulussa hankitun tulkkikoulutuksen lisäksi yliopistollinen maisterintutkinto kasvatus- tai aikuiskasvatustieteestä. Yhtälö kuulostaa päällisin puolin täydelliseltä, mutta se ei ole ongelmaton. Kyseinen koulutusyhdistelmä ei tuota tulkkauksen aineenopettajan taitoja, vaan jokainen opettaja joutuu rakentamaan tulkkikouluttajuutensa itse. HUMAKin lehtori, tulkki ja luokanopettaja Outi Mäkelä kuvaa tulkkikouluttajuuden luomista haastavaksi: Luokanopettaja osaa kaikkea vähän, mutta ammattikorkeakoulussa aineopettajuuden ulottuvuus vaatii aineen syvällistä hallintaa. Se, että on koulutukseltaan ja ammatiltaan tulkki, ei automaattisesti tuo aineen syvällistä teoreettista hallintaa. Kasvatustieteellisen osaamisen ja tulkin ammatin lisäksi täytyy rakentaa pohja, jonka avulla pystyy analysoimaan tulkkauksen takana olevia ilmiöitä, perusteita ja erilaisia näkemyksiä ja käsityksiä. Kouluttajuuden perustan rakentaminen vaatii laaja-alaista perehtymistä tulkkauksen tutkimukseen ja aiheesta käytävään keskusteluun. Yliopiston lehtorit tekevät tutkimusta, joten suhde tutkimukseen on aktiivinen, uutta tietoa luova. Tutkimuksen ja opetuksen suhde on mutkaton. Lehtori Marjukka Nisula HUMAKista kokee ammattikorkeakouluopettajien olevan haastavamman tehtävän edessä: Opetuksen täytyy pohjautua uusimpaan tutkimukseen, mutta tulkkikouluttajan tehtävä tutkimuksen suhteen on jollain tapaa monimutkaisempi, suodattava ja soveltava. Kouluttaja puntaroi tutkimuksia käytännön kokemuksensa valossa ja miettii tutkimuksen sovellettavuutta alalle. Ammattikorkeakouluissa harjoitetaan myös työelämälähtöistä tutkimustoimintaa, mutta tähän mennessä esimerkiksi HUMAKissa tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssit ovat olleet varsin pienet ja tutkimustoiminnan tavoitteissa sekä niiden integroitumisessa opetukseen on vielä paljon mietittävää. Sekä Mäkelä että Nisula näkevätkin tulevaisuudenkuvissaan nykyistä aktiivisemman toiminnan työelämälähtöisessä tutkimuksessa. Nisula muistuttaa, että ammattikorkeakouluopettajilla on lakisääteinen velvollisuus tutkia ja kehittää työtään. Tämä on olennaista tulevaisuuden ennakoimisen näkökulmasta, Nisula sanoo. Vaikka opetus on työelämälähtöistä, sitä ei voi perustaa vain

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika: 2.9.2013 klo 10-16 Paikka: Osallistujat: Poissa Tulkit Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Sirpa Laurén

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. 1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU (Humak) päivä- ja monimuotototeutus Kevään 2015 yhteishaussa

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Erja Parviainen 10/2/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Esityksen sisältö: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1 Brändiohjeisto Se on siinä Uusi Junttan. Uusi ilme ja entistä tarkempi katse tulevaisuuteen. Uudistuminen on tehty Junttanin periaatteiden mukaan; kun siihen kerran ryhdytään niin tehdään sitten kunnolla.

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

LUPA TULKATA TULKKIEN AUKTORISOINNISTA JA REKISTERÖINNISTÄ

LUPA TULKATA TULKKIEN AUKTORISOINNISTA JA REKISTERÖINNISTÄ Sarja F. Katsauksia ja aineistoja 8, 2012 Virpi Thurén LUPA TULKATA TULKKIEN AUKTORISOINNISTA JA REKISTERÖINNISTÄ humak Humanistinen ammattikorkeakoulu Sarja F. Katsauksia ja aineistoja 8, 2012 HUMANISTINEN

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla Tikkasten nimikkokirje maaliskuu 2013 Kamwene! Kamwene on Maaliskuu 2013 bena-heimon kibenankielinen tervehdys, jota käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska miten ihmiset ilostuvat

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot