Ympäristönsuojelun alku Tampereella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristönsuojelun alku Tampereella"

Transkriptio

1 Tampereen seudun luonto 2/2011 2/ vsk Ympäristönsuojelun alku Tampereella Tysy 30 vuotta Teiskon monimuotoiset metsät

2 2 Tampereen seudun luonto 2/2011 Tysy on Tampereella toimiva Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys. Jäseneksi liittymällä saat Tampereen seudun luonto- ja Luonnonsuojelija -lehdet. SISÄLLYS 3 Pääkirjoitus 4 Teiskon metsissä kasvaa mahdollisuuksia 6 Matalimman aidan yli 7 Ketotalkoot 8 Makupaloja kesän retkiltä 10 Matti Leinosen haastattelu 12 Ylöjärven luonto 30 vuotta 13 Dekostra 14 Perhospuutarhakilpailu Lahopuusiirrot 17 Pyynikin puut 19 Jätkän laulu 19 Syyskokous Takakansi - Tysy 30 v, seminaariohjelma ja kutsu Etukannen kuva: Sanna Roine Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia. Ne eivät välttämättä edusta Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry:n virallista kantaa. Seuraava lehti ilmestyy keväällä Aineisto lehteen toimitetaan päätoimittajalle sähköpostilla tai postitse. TAMPEREEN SEUDUN LUONTO Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa PÄÄTOIMITTAJA Minna Santaoja, TOIMITUS Tysyn hallitus ja muut kirjoittajat ULKOASU Sirpa Koivu PAINOPAIKKA Eräsalon kirjapaino Oy JULKAISIJA Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, TYSY PAINOSMÄÄRÄ1700 YHTEYSTIEDOT Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toimisto, Varastokatu 3, Tampere, p INTERNETISSÄ www. tysy.fi verkkolomake OSOITTEENMUUTOKSET Rekisterinhoitaja Irma Kaitosaari, p JÄSENMAKSUT vuonna 2011 Varsinainen jäsen 32 euroa Perheenjäsen 10 euroa Kannatusjäsen 50 euroa ILMOITUSHINNAT Takakansi 170 1/1 sivu 127 1/2 sivu 68 1/4 sivu 43 Rivi-ilmoitus 1,5 /rivi Irtomainos lehden väliin 85

3 Tampereen seudun luonto 2/ Arvoisa lukija! Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen jäsenenä saat seuraavat jäsenedut: Tuet vapaaehtoista luonnon- ja ympäristönsuojelutyötä. Jäsenmaksun maksaminen on arvokas suojeluteko Tampereen seudun luonto lehti 2 kertaa vuodessa Luonnonsuojelija lehti 6 kertaa vuodessa 10 % alennusta Luontokaupan tuotteista Suomen luonto lehti edulliseen jäsenhintaan Jäsenhintaan retkille Alennusta Suomen retkeilymajajärjestön kotimaan hostelleissa Kauppahallin luomumyymälä LuomuAni: - 10 % tuotteista Runsaudensarvi: - 10 % tuotteista Ruohonjuuri: - 5 % tuotteista Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen jäsenyydestä lisätietoa: Hervantajärven kaava oikeuteen Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa Hervantajärven osayleiskaavan. Hervantajärven alueen virkistyskäyttöön vakiintuneiden metsien rakentamista on vastustettu vuosikymmeniä. Luonnonsuojeluyhdistykset ovat toistuvasti esittäneet Hervantajärven metsiä suojeltaviksi, viimeksi vuonna Tampereen kaupunki ei ole käsitellyt suojeluesitystä edes kaavoituksen yhteydessä eikä ole antanut yhdistyksille vastausta suojeluesitykseen. Muun muassa tämän vuoksi Tysy yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja lintutieteellisen yhdistyksen kanssa valitti hallinto-oikeuteen vaatien kaavan hylkäämistä. Hervantajärven osayleiskaava heikentäisi merkittävästi alueen suojelunarvoisia luontoarvoja. Pääkirjoitus Mega-Tampere Tampereella on meneillään megahankkeiden aikakausi. Kaupunkiin rakennetaan laajoja asuinalueita. Keskustaan nousee jättihalli pilvenpiirtäjineen. Muita suuria hankkeita ovat parkkiluola Hämeenkadun alla, jätteenpolttolaitos, vedenpuhdistamo ja rantaväylän tunneli. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on läsnä kaikkialla. Osa hankkeista on rakenteilla ja osaa vasta suunnitellaan. Yhteistä kaikelle on, että tulevaisuuden Tampere ei tule näyttämään samalta kuin Tampere vuonna Viime aikoina Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen aktiivit ovat olleet täystyöllistettyjä erilaisten lausuntojen ja mielipiteiden valmistelussa. Pelkästään asioiden seuraamiseen kuluu paljon aikaa. Tarkkaavaisuudesta huolimatta välillä tärkeitä asioita livahtaa ohi. Yhdistyksen mielipide on, että kaupunkirakenteen laajentuminen ja kehittyminen ovat hyviä asioita jos ne toteutetaan fiksusti. Luonto on osa kaupunkia ja mega-ajattelu pitää ulottaa myös siihen. Tasapainoista kaupunkia ei voi rakentaa ilman että myös luontoa kehitetään samassa mittakaavassa kuin muutakin rakennetta. Mahdollisuuksia on monia. Kaupunki omistaa Teiskosta laajoja metsäalueita. Niistä on mahdollista kehittää tulevaisuuden kaupunkilaisille hieno, luonnoltaan arvokas retkeilykokonaisuus. Tampereen lähistöltä puuttuvat toistaiseksi retkeilijöitä kiinnostavat suojelualueet. Pääkaupunkiseudulla luonnon merkitys on oivallettu paremmin kuin Tampereella. Sieltä löytyy jo kaksi kansallispuistoa ja lukuisia muita laajoja suojelualueita. Myös kantakaupunkiin on mahdollista perustaa 5-10 uutta pienempää luonnonsuojelualuetta ilman, että ne estävät rakentamista - esimerkkeinä näistä Tuomikallio, Iidesjärvi ja Hikivuori. Muiden metsien luontoarvoja voidaan lisätä jättämällä niihin nykyistä enemmän lahopuuta. Puistojen ja viheralueiden luontoa voi kehittää muuttamalla nurmialueita niityiksi, kuten esimerkiksi Porissa on tehty. Tällöin säästyy myös rahaa, kun nurmikkoa ei tarvitse leikata yhtä usein. Kaupungin kukkaistutuksissa voisi käyttää mesipitoisia perhoskasveja. Asfalttiviidakon luontoa voi rikastaa rakentamalla viherkattoja. Samalla kaupunkikuva monipuolistuu ja asukkaiden viihtyvyys paranee. Kaupunki valmistelee tällä hetkellä uutta metsäsuunnitelmaa sekä luonnonsuojeluohjelmaa. Luonto on otettava niissä vakavasti ja siinä mittakaavassa, jota kaupunkiseudun kehitys edellyttää. Jere Nieminen Tysyn puheenjohtaja

4 4 Tampereen seudun luonto 2/2011 Teiskon metsissä kasvaa mahdol Teksti ja kuvat: Jere Nieminen Tysy löysi Teiskosta laajoja ja luonnoltaan arvokkaita metsiä. Vastaavia ei Pirkanmaalla suojelun ulkopuolella juurikaan ole. Tysyn metsäaktiivit kartoittivat kesällä Tampereen omistamia metsiä Teiskossa. Kartoitusaineiston pohjalta Tysy teki kaupungin päättäjille avoimen ehdotuksen Teiskon metsien suojelemiseksi. Ehdotuksen pohjalta vihreät ja vasemmistoliitto tekivät viime kesäkuussa valtuustoaloitteen yhteensä 1500 metsähehtaarin suojelemiseksi Teiskossa. Pinta-ala on laaja ja vastaa pientä kansallispuistoa. Suojelualoitteen metsät ovat pääosin retkeilymetsiksi luokiteltuja metsiä, joille ei ole asetettu taloudellisia tavoitteita. Kyseisiä metsiä ei myöskään käytetä vaihtomaina eivätkä ne sijaitse sellaisissa paikoissa, jonne kaupunkirakentaminen tulisi koskaan laajentumaan. Esteitä metsien suojelulle ei siis pitäisi olla. Tysyn perusteellinen selvitys Teiskon metsistä kuva- ja karttamateriaaleineen on ladattavissa verkkosivuilta: Yllä: Neva Kintulammen retkeilymetsässä on osa Kylmäsuon monipuolista suoaluetta. Kintulammen retkeilymetsä on laajin kaupungin omistama retkeilymetsäalue ja myös sen luontoarvot ovat kaupungin metsien edustavimmat. Kintulammen helmi on Vattulan aarniometsäalue ja myös Kintulammen pohjoisosan kallioalueet ja suot ovat hienoja Oikealla: Raidankeuhkojäkälä on vanhan metsän indikaattorilaji. Se viihtyy haapojen ja raitojen pinnalla. Raidankeuhkojäkälää löytyi kartoituksessa muutamasta paikasta Teiskon metsistä. Kuvan jäkälä on Nallin retkeilymetsästä Alinna oikealla: Kuvassa on melko tavallinen näkymä Tampereen kaupungin omistamista retkeilymetsistä. Kuvan metsä on varttunutta ja rehevää kuusimetsää Kulkkilassa. Retkeilymetsissä on lahopuuta jonkin verran enemmän kuin ympäröivissä talousmetsissä, mikä tekee niistä luontoarvoiltaan merkittäviä. Lähitulevaisuudessa, jos alueet suojellaan ja jätetään käsittelyn ulkopuolelle, lisääntyvät niiden luontoarvot merkittävästi. Kun metsät vanhenevat, lahopuuta muodostuu lisää. Kuvassa on myös järeä haapa, jollaisia on kaupungin retkeilymetsissä melko paljon. Haavat lisäävät metsien merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta.

5 Tampereen seudun luonto 2/ lisuuksia Yllä: Juho Kytömäki tekee muistiinpanoja lahopuun määrästä kartoituskohteella. Tysyn metsäkartoituksen toteuttivat Kytömäen lisäksi Sanna Junttanen ja Jere Nieminen. Maastokartoitukset kestivät 12 pitkää päivää. Kenttämuistiinpanojen, kuvamateriaalin ja yli 130-sivuisen raportin kirjoittamiseen kului kolmelta henkilöltä kaksi täyttä työkuukautta. Vasemmalla: Suojelualoite sisältää rantametsiä muun muassa Vähä-Valkeajärvellä, Pirttijärvien ympärillä ja Kulkkilassa Paarlahden rannalla. Kuvassa on Vähä-Valkeajärven metsäalueen kalliomännikköä. Jos Teiskon metsät suojellaan ja niiden retkeilyreitistöä kehitetään, voivat tulevaisuudessa retkeilijät saapua alueelle laivakyydillä. Reitti voisi kulkea Tampereen keskustasta, Mustalahden satamasta Näsijärven selkää pitkin Paarlahdelle. Mikä olisi mukavampaa kuin aloittaa patikointi lyhyellä laivamatkalla? Kuva: Juho Kytömäki Alinna vasemmalla: Kaupunki hakkaa retkeilymetsiään paikoitellen voimakkaasti. Kuvassa on avohakattua retkeilymetsää Kulkkilassa. Vastaavia hakkuuaukkoja löytyy muistakin retkeilymetsistä. Tysyn selvityksen mukaan avohakattu metsä ei sovi alueelle retkeilyn, maiseman eikä luonnon kannalta. Muutamat avohakkuuaukot eivät haittaa alueiden suojelua. On tavallista, että laajoja suojelualueita muodostaessa niiden sisään jää jonkin verran heikompia alueita. Voimakkaan metsätalouden takia Etelä-Suomessa ei ole muuten mahdollista perustaa laajoja suojelualueita

6 6 Tampereen seudun luonto 2/2011 Matalimman aidan yli Lapset, olkaapas nyt! Kohta päästään kotiin, käydään nopeasti vain hommaamassa sapuskaa. Eivät ne taltu, hyppelevät ja kurmuuttavat toisiaan minkä ehtivät. En jaksa selvittää, onko kyseessä tosi vai leikki. Kävelen välillä edellä ja välillä perässä ja suljen korvani nahinalta. Äkkiä naapuri pelmahtaa eteemme mutkan takaa. Hän pysähtyy ja tuijottaa pyörein silmin. Eikö hän muista meitä, vaikka kuljemme hänen talonsa ohi joka aamu? Kun ilmeeseen alkaa lainehtia kauhua, vilkaisen olkani yli. Tiellä ei kuitenkaan näy mitään huolestuttavaa. Otan askelen eteenpäin. Mies huudahtaa. Mikä kumma häntä vaivaa? Onko jokin hätänä? Menen vielä hieman lähemmäs. Mies perääntyy täristen, kääntyy ja luikkii mutkan taakse. Hymähdän ja komennan hölmistyneet lapset viereeni. Lähdetään hakemaan ruokaa sieltä, mistä halvimmalla saa. Se ei kuitenkaan onnistu. Mehiläispesien ympärille on asetettu aita, joka iskee ilkeästi, kun siihen koskee. Selvä, mennään mustikkaan sitten. * * * Pirkanmaalla on puolensataa karhua. Tarkkaa määrää on mahdoton sanoa; epäilemättä osa karhuista liikuskelee myös naapurimaakuntien puolella. Tänä syksynä Pirkanmaalla ammuttiin karhu ensimmäistä kertaa vuosiin. Karhu on rauhoitettu, joten eläin kaadettiin poikkeusluvalla. Lupaa haettiin, koska karhut ovat Pohjois-Pirkanmaalla vahingoittaneet rehupaaleja ja liikkuneet laitumien läheisyydessä. Tarkoituksena oli kaataa ns. häirikkö, jotta tienoon muut karhut saisivat opetuksen ja ihmiset tuntisivat olonsa turvallisemmaksi. Aamulehti seurasi karhujahtia, jonka kuluessa tavoiteltu yksilö vaihtoi sekä ikää että sukupuolta nuoresta uroksesta 4-5- vuotiaaksi naaraaksi. Kaadon jälkeen ei kerrottu, oliko kyseinen yksilö todella aiheuttanut harmia. Yhden karhun kaataminen ei kantaa hetkauta. Silti tappamistouhuissa soisi aina noudatettavan tarkkaa harkintaa ja malttia. Voidaan kysyä, käytettiinkö poikkeuslupa parhaal- Ojalan alue uudelleen kaavoitettavana Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Ojalan osayleiskaavaehdotuksen jo vuonna 2002, mutta hyväksymispäätöksen jälkeen kaava-alueella päivitettiin liito-oravahavaintoja, joka johti kaavan uudelleen valmisteluun. Vuosina Ojalan ja Kangasalan puolella sijaitsevan Lamminrahkan alueen maankäytön vaihtoehtoja selvitettiin yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa. Lopulta päädyttiin kuntarajan siirtoon, joka toteutui vuoden 2009 alussa. Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta hyväksyi kesäkuussa Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot asetettavaksi nähtäville. Kaikki kolme luonnosvaihtoehtoa osoittivat asutusta Ojalan ydinalueelle, täydennysrakentamista Aitolahdentien varteen ja työpaikkarakentamista Tarastenjärventien risteykseen. Kaavavaihtoehdot eroavat toisistaan mm. asukasmäärien, rakentamistapojen ja liikenneverkon suhteen. Tysy esitti, että Ojalan osayleiskaavan suunnittelua jatkettaisi pääosin luonnosvaihtoehtojen B ja C pohjalta. la mahdollisella tavalla, kun kaadetun yksilön ei selkeästi voitu osoittaa häiriköineen. Karhujen ja ihmisten elinpiirit risteävät Pirkanmaalla paikoin ja ongelmia esiintyy, mutta parhaiten oppi mennee perille, jos sitä ujutetaan elävien yksilöiden päähän. Mehiläistarhat voidaan suojata sähköaidoin, ruoantähteet on mahdollista piilottaa uteliailta kuonoilta ja onpa rehujakin joskus pystytty varastoimaan ilman muovikääreitä ja muurahaishappoa. Kun keskustellaan pedoista, luonnonsuojelija saa usein kuulla suhtautuvansa asioihin tunteenomaisesti. Ihmetellä sopii, miksi tunteenomaista on ainoastaan tappamisen vastustaminen ja halu puolustaa jonkin oikeutta olla olemassa. Eikö halu tappaa ole yhtä lailla tunteenomaista, oli syynä sitten pelko, viha, metsästyksen jännitys tai omaisuuden varjelu? Eläimiä ei saa inhimillistää, sanotaan. Miksi ei? Olen aika varma siitä, että mikä on tyypillistä ihmisille, on tyypillistä myös muille eläville olennoille. Tuskinpa olemme saaneet ominaisuuksiamme tyhjästä. Ajatellaan vaikkapa sitä, miten valitsemme asuinsijamme. Ihmisten ja karhujen mieltymykset ovat äkkiä arvioiden erilaiset mutta perustaltaan samat: siellä viihdytään, missä on helposti saatavilla ruokaa, sopivasti seuraa, lokoisia asuinsijoja ja turvallinen ympäristö jälkeläisten kasvaa. Karhut ovat palaamassa vanhoille kotikonnuilleen. Ehkä rinnakkaiselo helpottuu, jos miellämme eroavaisuuksien sijasta yhtäläisyydet sen, että eivät ne mitään pahaa tarkoita. Anni Kytömäki aluesihteeri, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Ojala-Lamminrahkan alue on kaavoituksellisesti erittäin haastava mm. sen monien merkittävien luontoarvojen vuoksi. Tysyn kaavaluonnoksista jättämässä mielipiteessä painotettiin, että Nurmi-Sorilan, Ojalan ja Lamminrahkan alueita tulee tarkastella kokonaisuutena, jolloin vältytään ympäristöä turhaan pilkkovilta ja luontoarvoja heikentäviltä ratkaisuilta. Arvokkaimmat luontoalueet on säilytettävä koskemattomina, kaavaan on merkittävä Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus ja muutkin luontokokonaisuudet on säilytettävä mahdollisimman ehjinä. Liito-oravien elinympäristöjä tulee tarkastella kokonaisuuksina ja metsien kehittyminen huomioiden ja ne on merkittävä kaavaan riittävän laajoina alueina. Myös kaikki selvityksissä havaitut lepakkoalueet tulee jättää rakentamisesta vapaiksi. Hulevesien hallintaan ja suunnitteluun on kiinnitettävä huomiota siten, ettei vesistöjen veden laatua heikennetä. Lamminrahkan suolle ei tule osoittaa rakentamista.

7 Tampereen seudun luonto 2/ Teksti ja kuvat: Eija Isoviita Konttasin hiljakseen pitkin niittyä ja yritin löytää heinän seasta ketokatkeroita kukkia, jotka olin juuri oppinut tunnistamaan. Tarkoituksena tuona pilvisenä mutta lämpimänä elokuun päivänä oli raivata niille ja muille harvinaisille ketokasveille elintilaa kitkemällä ja niittämällä. Tunsin ja totesin, että ketotalkoot ovat kirjaimellisesti ruohonjuuritason ympäristönsuojelua. Olin lähtenyt uteliaana ja avoimin mielin mukaan Tysyn järjestämiin ketotalkoisiin Teiskon Koivulan niitylle ja Jylhäperän Iso-Murron hakaan. Etukäteen en edes tiennyt tarkkaan, mitä talkoissa olisi tarkoitus tehdä. Olin vain arvellut, että kai siellä niitetään ja yrittänyt valita työhön sopivan vaatetuksen. Olin keväällä liittynyt Suomen luonnonsuojeluliittoon ja sitä myötä Tysyyn nimenomaan siksi, että toivoin sitä kautta pääseväni tekemään konkreettisesti jotain oman lähiympäristön hyväksi. Olen ollut paljonkin mukana yleishyödyllisessä vapaaehtoistoiminnassa, mutta aiemmin olen tehnyt pääasiassa hyvin hitaasti etenevää, monesti kaukaisia asioita koskevaa ja vaikutuksiltaan vaikeasti arvioitavaa järjestötyötä. Ketotalkoot sen sijaan kuulostivat heti toiminnalta, jossa ainakin työn jälki näkyy välittömästi. Halu tehdä jotain hyödyllistä ja aktivoivaa, ja mieluiten hyvässä seurassa, kumpusi osittain myös työttömyydestäni. Mukana elokuisissa talkoissa oli minun lisäkseni avomieheni ja viisi muuta tysyläistä. Saavuimme kimppakyydeillä ensin vanhan maalaistalon pihapiiriin Koivulan niitylle, ja pienen lämmittelyjumpan jälkeen aloitimme työt. Aluksi tutustuimme suojeltaviin kasvilajeihin ja sitten ryhdyimme kitkemispuuhiin. Pieneltä niittyalueelta, jossa aloitin heinännyhtämisen, löytyi yllättävän monta violettikukkaista ketokatkeroa. Kitkiessä saikin olla varovainen, ettei kiskonut ylös juuri niitä suojeltavia kasveja, ja siksi eteneminen oli hidasta. Tunnelma oli kuitenkin leppoisa ja sääkin suosi, mitä nyt muutama sadepisara välillä ropsahti taivaalta. Varsin pian olin kahden muun talkoolaisen kanssa raivannut siistiksi mukavan pikku alueen ja laskenut siinä kasvaneet ketokatkerot. Siirryimme koko porukka evästauolle heinälatoon. kertalaisena ketotalkoissa Ilokseni huomasin toista niittyaluetta reunustavalla aidalla useita pieniä sisiliskoja. Eväiden syönnin jälkeen jatkoimme vielä hommia Koivulan niityllä. Ilokseni huomasin toista niittyaluetta reunustavalla aidalla useita pieniä sisiliskoja. Pidän niistä kovasti ja kuvasinkin niitä ahkerasti. Mitä tulee kasveihin, ketokatkeroiden ohella tältä toiselta niittyalueelta löytyi myös muutama aho- ja ketonoidanlukko. Nämäkin erikoisen nimiset itiökasvit olivat minulle ennestään täysin tuntemattomia. Varsin erikoisen näköisiä ne olivatkin, kun niitä sitten muutama löydettiin. Kitkiessä jätin yhden suuren putkikasvin törröttämään paikalleen, sillä siinä majaili kaksi komeaa ritariperhosen toukkaa. Aikuisia ritariperhosia emme nähneet, mutta monia muita perhosia kedolla lepatteli. Iltapäivällä siirryimme toiseen talkoopaikkaan, Iso-Murron hakaan. Kuljimme tieltä kivikkoisen metsikön ja hirvien makuupaikkojen editse tiheän kuusikon laidalla olevalle aukiolle. Sinne olikin jo kepein ja punaisin nauhoin merkitty muutamia suojeltavia kasveja, jo tuttujen ketokatkerojen ja ketonoidanlukkojen lisäksi ainakin kirkiruoho ja ahosilmäruoho. Kitkimme uhanalaisten kasvien ympäriltä heinää ja niitimme jonkun verran. Siinä sivussa mietimme perinnemaisemien suojelua ja sitä, miten paljon raivattavaa tässäkin paikassa vielä olisi. Alkoi kuitenkin jo tulla ilta, joten emme viipyneet haassa kovin kauaa. Söimme vielä eväiden rippeitä ja palasimme sitten Tampereen keskustaan venyttelytuokion jälkeen. Ensikertalaisen näkökulmasta ketotalkoissa oli varsin mukavaa ja niistä jäi hyvä mieli. Työ ei ollut liian rankkaa, mutta silti sai tuntea tehneensä jotain, ja työn jäljen näki välittömästi. Työn lomassa pääsin tutustumaan aivan lähietäisyydeltä kedon kasveihin ja pikkueläimiin ja opin niistä uutta. Samalla tutustuin uusiin ihmisiinkin ja tietenkin sain raikasta ulkoilmaa ja liikuntaa. Ympäristönsuojelun kannalta yhdet ketotalkoot ovat ehkä vain pisara meressä, mutta ne ovat helppo ja konkreettinen tapa aloittaa. Minä ainakin lähden talkoilemaan toistekin.

8 8 Tampereen seudun luonto 2/2011 Makupaloja Koonnut Minna Santaoja kesän tapahtumista Tysy järjesti tuttuun tapaan tänäkin kesänä yleisöretkiä eri aiheista. Kolme vuotta jatkunut Luonnonsuojeluliiton Löydä luonto läheltäsi hanke ei enää tänä kesänä jatkunut, joten retket toteutettiin vapaamuotoisemmin, yhteen kohteeseen sitoutumatta. Lähiluonto oli edelleen keskeinen teema, ja esimerkiksi luonnonkukkapäivän suositusta retkestä haluttiin pitää tänäkin vuonna kiinni. Soukonvuoren luonnonsuojelualue avattiin Retkisarja käynnistyi kesäkuun alussa Soukonvuoren vasta perustetulla luonnonsuojelualueella Niihamassa. Retki järjestettiin maailman ympäristöpäivänä, sunnuntaina 5. kesäkuuta osana kaupungin koordinoimaa Vihreää viikkoa. Sattumalta myös ympäristösihteeri Lasse Kosonen oli suunnitellut retken Soukonvuoreen samalle päivälle, ja niinpä Tysy ja kaupunki yhdistivät voimansa. Maailman ympäristöpäivänä vietettiin juhlallisissa merkeissä Soukonvuoren luonnonsuojelualueen avajaisia. Tapahtuma keräsi satakunta osallistujaa, joista osa tuli paikalle Tampereen kaupunkiliikenteen ajamalla erikoisvuorolla. Juho Juhlapuheen Kytömäki ottaa piti kääpänäytettä. apulaispormestari Timo Hanhilahti ja maljojen kohotuksen jälkeen hän julisti alueen seremoniallisesti avatuksi nauhan leikkaamalla. Yhdistysväen puheenvuoron esitti Tysyn kutsumana Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kääntönen. Hän piti uutta suojelualuetta erinomaisena asiana mutta muistutti samalla, ettei hurraahuutoihin suoranaisesti ole aihetta, sillä Kauppi-Niihamaakin nakerretaan jatkuvasti rakentamiselle. Puheiden jälkeen kuultiin trubaduuri Juho Kytömäen musisointia, ja viimein yleisö pääsi tutustumaan juhlan kohteena olevaan alueeseen. Soukonvuoren luonnonsuojelualueelle oli juuri ennen vihkiäisiä saatu valmiiksi opastaulu ja kahdet pitkospuut. Juhlaväki jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen lähti kiertämään luontopolkua Lasse Kososen johdolla ja toinen tutustui alueeseen Tysyn rekrytoiman eräopas Harri Viitasen vetämänä. Alkukesän sää suosi juhlavaa retkeä. Retken päätteeksi nautittiin Niihaman ulkoilumajalla pullakahvit. Idylliä häiritsivät vain hieman vieressä lammella pörränneet vesihiihtäjät. Ympäristötori Tammelantorilla Osana Vihreän viikon viettoa Tammelantorilla järjestettiin kesäkuun alussa iltapäivän mittainen ympäristötoritapahtuma. Ajatus lähti liikkeelle tavaranvaihtotorin järjestämisestä, mutta lopulta sen ympärille rakentui monipuolinen ympäristöteemainen tapahtuma. Ekokumppaneiden organisoimassa tapahtumassa poikkesi 2500 kävijää ja torilla oli yhteensä 47 ympäristöalan näytteilleasettajaa. Myös Tysy oli mukana kertomassa toiminnastaan ja esittelemässä Teiskon metsäkartoitusta ja suojeluehdotusta. Monet torilla kävijät poikkesivat Tysyn pöytään hakemaan lehden kesälukemiseksi ja juttelemaan metsiensuojelusta. Tysyn pöydän takana päivystivät Jere, Mervi ja Minna. Monimuotoisuusretki Pyynikillä Heinäkuussa oli vuorossa Pyynikinharjun retki, jolla ihasteltiin luonnon monimuotoisuutta. Oppaana toimi Tysyn puheenjohtaja Jere. Sadepäivänä retkelle osallistui kymmenen henkilöä. Monimuotoisuusnäkökulmasta retkellä käytiin läpi harju, paahderinteet, talous-/käsitellyt metsät, lahopuu, haapa ja lehdot. Pohdittiin myös alkuperäisluonnon käsitettä ja sitä, mikä laji pitää suojella ja mitä ei. Lisäksi opeteltiin muutamia kasveja. Pyynikki on kohteena helposti lähestyttävä ja aina kiinnostava, ja retkiä siellä tullaan varmasti järjestämään jatkossakin. Luonnonkukkaretki Haiharassa Luonnonkukkien päivän retki järjestettiin tänä vuonna Haiharan kartanon pihapiirissä Kaukajärvellä. Oppaaksi saimme tänäkin vuonna Matti Kääntösen. Luonnonkukkien päivää vietettiin Suomessa nyt yhdeksättä kertaa, ja retkiä järjestettiin viikonlopun aikana ennätyksellisesti 110 paikkakunnalla. Haiharassa oli tarkoitus katsella luonnonkukkia jo muutama vuosi sitten, mutta tuolloin sää ei suosinut retkeä. Tällä kertaa oli onni matkassa, ja aurinkoinen kesäpäivä sai liikkeelle 40 retkeilijää. Lepakoita Tapahtumien yössä Tampereen teatterikesäviikolla elokuun alussa vietettiin Tapahtumien yötä, johon Tysy osallistui tänä vuonna toistamiseen järjestämällä lepakkopäivystyksen Pyynikin kirkkopuistoon. Sade tauottua väkeä oli liikkeellä Tapahtumien yössä runsaasti. Lepakoista kuulemassa ja detektorin avulla niitä havainnoimassa poikkesi 250 ihmistä. Pohjanlepakoista kertovat esitteet menivät kuumille kiville. Lepakkopäivystyksen järjestivät tysyläisistä Jere, Matti ja Mervi. Tapahtuma herätti kiinnostusta jopa valtakunnallisesti, sillä MTV3-kanavan kymmenen uutisten kuvausryhmä tuli paikalle ja lepakkopäivystyksestä esitettiin pätkä seuraavan illan uutisten loppukevennyksenä. Heti kymmeneltä päivystyksen alkaessa paikalla oli jo sata henkilöä ja kuvausryhmä, mutta lepakoista ei ollut tietoakaan. Onneksi myöhemmin kolme pohjanlepakkoa ilmestyi liitelemään puoleksi tunniksi, jonka jälkeen niitä osui paikalle satunnaisemmin.

9 Tampereen seudun luonto 2/2011 Lepakkoretki Hatanpäällä Vuosi 2011 on lepakoiden vuosi, ja lepakkokiinnostuksen lisääntyessä järjestettiin tätä vuonna enemmänkin lepakkoaiheista ohjelmaa. Elokuun lopun perjantai-iltana Tysy järjesti lepakkoretken Hatanpään arboretumilla. Liikkeellä oli toistasataa lepakoista kiinnostunutta huolimatta tiedotuksessa tapahtuneesta kömmähdyksestä. Retken aloitusajankohdaksi ilmoitettiin alun perin kello 20, mutta tuohon aikaan on elokuussa vielä valoisaa, ja niinpä retki siirrettiin alkavaksi klo 21:30. Valitettavasti tieto uudesta ajankohdasta ei ollut saavuttanut kaikkia, ja osa oli tullut paikalle tarpeettoman aikaisin. Pahoittelemme tapahtunutta ja koetamme jatkossa olla tarkempia tiedotuksen suhteen. Lepakkokiinnostus alkaa saada jo sellaiset mittasuhteet että harkitsemme toisen detektorin hankkimista yhdistykselle. Hatanpään retkellä lepakkoasiantuntijoina toimivat Jere ja Mervi. Elokuun lopussa Tysy oli myös mukana järjestämässä lepakkotutkija Eeva- Maria Kyheröisen luentoa luonnontieteellisellä museolla Vapriikissa ja sen perään lepakkoretkeä Tallipihan ympäristössä. Jätteenpolttohanke etenee unohtuiko jätelaki? Pirkanmaan jätehuolto ja Tampereen mikäli kaikki yhdyskuntajäte sitoudutaan sähkölaitos suunnittelevat suurta jätteenpolttolaitosta toimittamaan polttoaineeksi laitokseen. Tampereelle Tammervoima- Jätteenpolttohankkeen ongelmana on hankkeen nimellä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi päättyi keväällä. Tysy jätti YVAsta muistutuksen yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja Kangasalan luonnon kanssa. Samalla olemme koettaneet käynnistää keskustelua jätteenpolton ongelmista muun muassa Aamulehdessä ja Tampereen Tulevaisuuskylässä. Tammervoiman ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin neljää eri sijoitusvaihtoehtoa, joista vähiten hankalaksi todettiin Tarastenjärvi. Kesäkuussa Tammervoima tiedotti jatkavansa laitoksen suunnittelua Tarastenjärven vaihtoehdon pohjalta. Ympäristölupaa laitokselle on tarkoitus hakea vielä tänä vuonna. Suuri jätteenpolttolaitos rakentamalla ohitetaan jätelaissa oleva jätehuollon ensisijaisuusjärjestys, joka painottaa jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalikierrätystä. myös ylikapasiteetti. Suomessa on jo toiminnassa jätteenpolttolaitoksia, ja rakenteilla ja suunnitteilla on useita laitoksia lisää. Laitosten yhteenlaskettu polttokapasiteetti on merkittävästi suurempi kuin valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa arvioitu tarve. Jätettä ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin polttolaitoksiin. Tämä ei ole taloudellisesti kannattavaa, muusta kestävyydestä puhumattakaan. Ruotsin jätteenpolttolaitoksiin on jo jouduttu tuomaan lisää poltettavaa Norjasta ja tulevaisuudessa jopa Italiasta saakka. Jätteen energiasisältö on vaihtelevaa, ja tuhkien käsittely on ratkaisematta. Nyt tehtävä jätehuoltoratkaisu ei ole pelkästään tekninen kysymys jätehuollon järjestämisestä, vaan merkittävä poliittinen arvovalinta jolla on kauaskantoiset seuraukset. Tysyn ja muiden ympäristötoimijoiden toiveesta jätehuolto ja Jätteen synnyn ehkäisy on ympäristön Ekokumppanit järjestävät Tampereella kannalta kestävin ja myös taloudellisin tapa jäteongelmaan vastaamiseksi. Tämän kehittämiseen ei jää mahdollisuuksia, työ-pajoja, joissa eri toimijoiden yhteistuumin mietitään jätteen synnyn ehkäisyn mahdollisuuksia. 9 Keskuspuhdistamo vastatuulessa Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Sulkavuori-vaihtoehdon ympäristövaikutusten arviointi on päättynyt. Tysy jätti yhdessä luonnonsuojelupiirin ja viiden muun paikallisyhdistyksen kanssa mielipiteen Sulkavuoren YVA-selostuksesta. Keskuspuhdistamon suunnittelu Sulkavuoren alueelle on herättänyt alueen asukkaissa voimakasta vastustusta muun muassa rakentamisen aikana odotettavissa olevan melun ja tärinän, lisääntyvän liikenteen ja mahdollisten hajuhaittojen vuoksi. Puhdistamon vastustuksen leimaaminen nimby-ilmiöksi ( ei minun takapihalleni ), kuten Aamulehdessä on tehty, on kapeakatseista, sillä puhdistamohankkeeseen liittyy laajemminkin tarkasteltuna lukuisia ongelmia. Vaihtoehtona Sulkavuoren keskuspuhdistamolle YVAssa tarkasteltiin NYKY+ vaihtoehtoa, jossa nykyiset Viinikan, Raholan ja Lempäälän puhdistamot saneerattaisiin vastaamaan nykyisiä jäteveden puhdistustarpeita. Keskuspuhdistamo ei sovi yhteen minkään Sulkavuoren alueella olemassa olevan kaavan kanssa. Puhdistettujen jätevesien purku yhteen pisteeseen sisältää merkittäviä riskejä. Keskuspuhdistamoa perustellaan puhdistusprosessien tehostumisella, mutta lopputulos on nurinkurinen. Sulkavuoren vaihtoehto kuormittaisi Pyhäjärveä enemmän kuin NYKY+ vaihtoehto, koska puhdistetut jätevedet purettaisiin yhteen pisteeseen. Siirtolinjavaihtoehtojen linjalle tai niiden läheisyyteen sijoittuu useita arvokkaita luontokohteita, kuten Peltolammin- Pärrinkosken luonnonsuojelualue, Peltolammin liito-oravametsä ja Arranmaanojan louhikko. Alueilla sijaitsee uhanalaisia ja tiukasti suojeltuja lajeja, joiden elinolosuhteiden heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Hankkeen luontoselvitykset ovat puutteellisia ja kiireessä tehtyjä. Sulkavuoren eteläpuolella, alueella jonne on suunniteltu sijoitettavaksi puhdistamon maanpäällisiä toimintoja, on vanhaa kaatopaikkatäyttöä. Tutkimuksessa jätetäytössä todettiin korkeita raskasmetallipitoisuuksia, ja täytöstä purkautuvasta kaasusta mitattiin korkeita metaanipitoisuuksia. Alueen todetaankin soveltuvan vain rajoitetusti suunniteltuun tarkoitukseen. Tampereen lietteiden käsittely hoituu jo nykyään kyseenalaisesti, eikä ympäristövaikutusten arviointia ole ulotettu lietteiden käsittelyyn. Katsomme, että Tampereen Veden on laadittava yksityiskohtaiset selonteot sekä Viinikanlahden että Raholan lietteiden käsittelystä, loppusijoituksesta ja toiminnan ympäristövaikutuksista, jotta toiminta saadaan kestävälle mallille. Vaihtoehtojen vertailussa todettiin sekä NYKY+ että Sulkavuoren vaihtoehto teknisesti toteutettavissa oleviksi. NYKY+ vaihtoehdon ollessa sekä taloudellisempi että ekologisilta ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan parempi ei Sulkavuori-vaihtoehdon toteuttamiselle nähdäksemme jää argumentteja. Pyhäjärven tilaa päästäisiin nopeasti kohentamaan kunnostamalla nykyiset puhdistamot. Keskuspuhdistamon suunnittelun taustalla on muun muassa halu vapauttaa Viinikanlahti muuhun käyttöön, rakentamiseen ja virkistykseen. Tätä ei tosin ympäristövaikutusten arvioinnissa ole suoraan tuotu julki, eikä alueen mahdollista tulevaa maankäyttöä ole esitelty. Hankkeen tarkoitus ja tarve ei YVA-selostuksessa käy selväksi.

10 10 Tampereen seudun luonto 2/2011 Miten Tampereen ympäristönsuojelu sai alkunsa? Teksti ja kuvitus: Mervi Myyrä Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys täytti tänä vuonna 30 vuotta. Nuoren aikuisen ikään jo ehtineellä, luonnon puolta pitävällä kansalaisjärjestöllä oli mutkikas alku. Kaikki eivät halunneet Tampereelle aktiivista ympäristöjärjestöä. Alkukommellusten jälkeen asiat lähtivät kuitenkin rullaamaan mallikkaasti, ja Tysy toimii edelleen aktiivisesti Tampereen ympäristön puolestapuhujana sekä kaupunkilaisten luontosuhteen ylläpidon edesauttajana. Ympäristöekologian dosentti Matti Leinonen, Tysyn ensimmäinen puheenjohtaja, valottaa meille hieman yhdistyksen alkuaikojen tunnelmia. Tampereella paikat rempallaan Vuosi 1970 oli ensimmäinen maailmanlaajuinen luonnonsuojelun vuosi luvulla ympäristöasiat nousivat esille maailmalla ja niin myös Tampereella herättiin huomaamaan kaupunkiympäristön huono tila. Tampereen keskustassa oli alueita, jotka nykyisten laatuvaatimusten mukaan luokiteltaisiin asuinkelvottomiksi; rautatieaseman ja linja-autoaseman ympäristöjen, keskustorin sekä Tuulensuun alueen ilmassa oli paljon haitallisia aineita. Kotitaloudet polttivat jätteensä itse suurissakin keskustan taloissa ja rikkiyhdisteet levisivät heikentämään ilmanlaatua. Sekä Pyhäjärven että Näsijärven tila oli kaoottinen. Kalakuolemat olivat arkipäivää huonon jätevedenpuhdistuksen tilan vuoksi ja Pyynikin uimaranta jouduttiin sulkemaan. Näsijärven eteläosa oli pahasti saastunut etenkin Lielahden ja Kaupin rantaalueilla. Leinonen muistelee ottaneensa eräänä keväänä haavilla poikiensa kanssa valtavia määriä kuolleita kaloja Kaupin rannasta. Kaupungin väkiluku kasvoi, mutta jätevesien puhdistamiseen ja muihin ympäristöasioihin Tampereen kaupungin päättäjät eivät olleet valmiita panostamaan. Ympäristön tilasta huolestuneet kokoontuvat Ympäristön kehnosta tilasta huolissaan oleva asiantuntijakaarti perusti vuonna 1969 Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistyksen. Joukossa oli mukana mm. biolo- Matti Leinonen kotoisassa ympäristössään Tampereen pääkirjastossa kädessään Tysyn 25-vuotishistoriikki. gian ja maantiedon opettaja, metsänhoitaja, maisemanhoidonvalvoja sekä Tampereen kaupungin vesiensuojelupäällikkö. Matti Leinonen valittiin Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Takanaan aktiivijäsenillä oli nopeasti kasvavan rivijäsenjoukon vankka kannatus. Kun järjestö perustettiin, se sai mukaansa 500 jäsentä kertaheitolla. Yhdistys kasvoi nopeasti Suomen suurimpiin kuuluvaksi luonnonsuojeluyhdistykseksi. Ympäristön tila huolestutti ihmisiä ja yhdistys tuli tarpeeseen. Risupartaradikaalit, jollaiseksi Leinostakin nimitettiin, nousivat vaatimaan muutoksia ja ympäristöasioista käytiin kovasanaista keskustelua. Tysyn synty Muutaman vuoden toimittuaan Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistys joutui monien muiden yhdistysten tavoin stalinistien valtaamaksi. Koska yhdistyksen jäseneksi pystyi liittymään vielä vuosikokouksen alussakin, stalinisteja ilmaantui vuosikokoukseen suuri joukko, joka äänesti hallituksen uusiksi. Tämän vuoksi Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistyksellä oli surkeita vuosia, jolloin yhdistyksessä ei tapahtunut mitään, sillä yhdistyksen vallanneet eivät saaneet edes vuosikokousta aikaiseksi. Suuri osa aktiiveista erosikin järjestöstä ja perusti Tampereen luonnonsuojeluyhdistyksen. Leinonen kuitenkin päätti olla eroamatta Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistyksestä, koska hän halusi nähdä miten lopulta kävisi. Viimein tulikin aika, jolloin Suomen luonnonsuojeluliitto alkoi järjestää alueellista toimintaa ja päätti avustaa myös Tampereen paikallisyhdistystä. Huomattuaan Tampereen ympäristöjärjestöjen kahtiajaon he kuitenkin ilmoittivat, ettei-

11 Tampereen seudun luonto 2/2011 vät lähde tällaiseen mukaan. Tampereen paikallisyhdistyksen tilanteesta kokoustettiinkin liiton edustajan kanssa monta kertaa ennen kuin päästiin yhteisymmärrykseen. Tampereen luonnonsuojelun yhdistystoiminta saatiin eheytettyä ja yhdistykset sulautettiin. Näin syntyi Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys, tuttavallisemmin Tysy, joka perustettiin 27. helmikuuta vuonna Molempien järjestöjen osapuolet luottivat Leinoseen, joka koki tehtäväkseen saada yhdistystoiminta taas jaloilleen. Kun asiat lähtivät rullaamaan hyvin eteenpäin, Leinonen luovutti puheenjohtajuutensa ( ) ja keskittyi muihin tehtäviin. Innokas vaikuttaja monissa järjestöissä Leinonen on aina ollut innokas osallistumaan yhdistystoimintaan ja päätöksentekoon. Tysyn puheenjohtajuuden jälkeen hän on toiminut Biologian- ja maantieteen opettajien liiton hallituksessa sekä Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksessa. Kun Tampereelle perustettiin vuonna 1986 ympäristölautakunta, löysi Leinonen tiensä myös lautakunnan jäseneksi. Ympäristölautakunnan perustamisen jälkeen Tampereen kaupungin ympäristöasioissa tapahtui todella paljon. Aseveliakseli, eli kokoomuslaiset ja demarit, veti asioita eteenpäin. Ympäristöasiat hyvällä mallilla Leinonen sanoo, että ympäristönsuojelussa on tapahtunut suuri asennemuutos viime vuosikymmeninä. Ympäristö- ja luontojärjestöjä kuunnellaan ja järjestöjen mielipiteet ja lausunnot ovat tärkeitä myös kaupungin päätöksenteon tukemiseksi. Yhdistysten ja alueiden asukkaiden mielipidettä on ympäristölainsäädännön mukaan kuultava ennen kuin asioista päätetään. Tampereella on nykyään asiat ihan hyvin. Ympäristön tila ja ympäristöasioiden huomioiminen ovat nykyään aivan toisella tolalla kuin aiemmin, muis- Lue lisää Tysyn alkutaipaleesta Tampereen seudun luonto -lehdestä 2/2006, joka löytyy myös osoitteesta 11 tuttaa Leinonen nuoremmille sukupolville, jotka eivät kovin pitkälle taaksepäin muista. Tampere voi nykyään olla ylpeä ympäristöasioidensa hoitamisesta. Leinonen on edelleen Tysyn jäsen ja seuraa järjestön toimintaa mm. lukemalla Aamulehden sivuilta Tysyn mielipidekirjoituksia. Leinosen mielestä on tärkeää, että ympäristöjärjestö jaksaa puuttua Tampereen kaupungin kehittämistä ja ympäristön tilaa koskeviin ajankohtaisiin aiheisiin - niin kuiviin kaava-asioihin kuin kaupunkilaisten aktivoimiseenkin. Ihmiset tarvitsevat positiivisia asioita arjen vastapainoksi. Passiivisen television tuijottamisen sijaan luontoretket ja inspiroivat tapahtumat ovat kaivattuja. Myönteisten asenteiden luominen ympäristöasioita kohtaan on tärkeää Luokkajuhla Matti lähti saatolle kauniina kesäyönä; nykyisen vaimonsa kanssa veneellä Keurusselälle ja on samalla reissulla vieläkin Väitöskirja valmistui 6-vuotinen tutkimus västäräkin populaatioekologiasta ja etologiasta Keuruun Keurusselällä päätökseen Suomen tietokirjailijat ry:n hallitukseen Nykyisin yhdistyksen kunniajäsen. Ollut mukana 180 oppija tietokirjan tekemisessä Ympäristöekologian dosentti Tampereen yliopistoon Sai vaikuttaa luennoillaan nuoriin aikuisiin Hanski Keskikoulun biologian opettaja, joka sai pojatkin innostumaan luonnosta Tampereen normaalikouluun lehtoriksi Siitä lähtien Leinonen on ollut aktiivi Tampereen seudun 1979 Biologian ja maantiedon oppikirjailijaksi Kirjoittanut kymmeniä oppikirjoja työryhmien jäsenenä.

12 12 Tampereen seudun luonto 2/2011 Ylöjärven luonto 30 vuotta Tysyn sisaryhdistys Ylöjärven luonto täytti tänä vuotta Tysyn lailla 30 vuotta. Ylöjärven yhdistystä juhlittiin toukokuussa Pikku-Ahveniston juhlatalolla samannimisen järven rannalla. Paikka oli mitä sopivin, sillä yhdistyksen perustavassa kokouksessa vuonna 1981 yksi käsiteltävistä asioista oli Ahveniston tilan kohtalo. Yhdistys oli myötävaikuttamassa siihen että Ylöjärven kaupunki hankki tilan omistukseensa, ja hieno pihapiiri on pyritty säilyttämään alkuperäisessä asussaan luvun alussa valmistuneen päärakennuksen suunnitteluun on osallistunut mm. tamperelaisten tuntema arkkitehti Wivi Lönn. Pikku-Ahvenisjärven kiertää puolentoista kilometrin luontopolku, jota juhlayleisö ei nyt ukkossateessa lähtenyt kiertämään. Toukokuisessa juhlassa myönnettiin Suomen luonnonsuojeluliiton hopeiset ansiomerkit yhdistyksessä pitkään vaikuttaneille ja ansioituneille jäsenille. Ylöjärven luonnosta merkin saivat Jussi Kytömäki, Eero Jurvelin ja Harri Luojus. 150 perustajaa Eero Jurvelin ja Harri Luojus olivat koonneet leikkeitä ja tapahtumia yhdistyksen vuosien varrelta. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin tammikuussa 1981 Moision koululla ja siihen otti osaa peräti 150 ylöjärveläistä. Perustava kokous otti kantaa Ylöjärvelle suunniteltua ongelmajätelaitosta vastaan ja kannatti sen sijaan jätteidenkäsittelylaitoksen perustamista. Yhdistyksen nimi on muuttunut vuosien varrella pariin otteeseen ennen nykymuotoaan ja matkan varrelle on mahtunut monenlaista toimintaa. Yhdistys on julkaissut Ylöjärven-Kurun luonto lehteä ja perustanut LuontoToukat-kerhon kannustamaan nuoria luontoharrastukseen. Yhdistys on myös järjestänyt linnunpönttö- ja ketotalkoita, retkiä eri teemoilla ja tietysti pyrkinyt vaikuttamaan luonnonvarojen käyttöön aloittein ja muistutuksin. Kulttuurirahaston kulttuuriteko Marja Härkönen kiinnitti SLL:n hopeiset kunniamerkit Jussi Kytömäelle, Eero Jurvelinille ja Harri Luojukselle. Tuoreimpiin kamppailuihin lukeutuu Veittolan alueen kohtalo Ylöjärven keskustaajaman tuntumassa. Alue koostuu Suomen Kulttuurirahastolle testamentatusta 50 hehtaarin tilasta ja Ylöjärven kaupungin omistamasta pienemmästä tilasta. Kulttuurirahastolle alue testamentattiin palvelemaan luonnonsuojelua ja nuorisotyötä, mutta 2000-luvun alussa laaditussa yleiskaavassa alueelle on sijoitettu omakotitontteja. Alueella on muun muassa hieno vanha metsälaidun ja rehevää metsää. Metsissä on kuitenkin vastoin testamentin tahtoa tehty harvennuksia ja hakkuita, ja nurin on mennyt jopa metsälehmuksia. Luonnonsuojeluyhdistys on ollut yhteydessä Kulttuurirahastoon muistuttaen testamentista ja alueen luontoarvoista. Alueelle kaavoitettua asuinrakentamista ei pitäisi toteuttaa, vaan Veittola ansaitsisi suojelupäätöksen. Suojelussa pienilläkin on merkitystä Tilaisuuden juhlapuhujaksi oli kutsuttu luontoiltakonkari Seppo Vuokko. Hänen puheensa johtoajatuksena oli pohjalla on tilaa ja pienilläkin on merkitystä. Tämä sai puheessa monia merkityksiä. Vuokko hauskuutti juhlayleisöä muistuttamalla että ihmisessä on enemmän bakteerisoluja kuin omia soluja, ja ihmisen tehtävänä onkin toimia bakteerien elinalustana tarjoten niille otolliset olosuhteet. Luonnon monimuotoisuutta löytyy niinkin läheltä kuin ihmisen ulosteesta, jossa on moninkertainen määrä geenejä itse ihmiseen verrattuna ja me kun pidämme tätä monimuotoisuudeltaan rikasta massaa hyljeksittävänä jätteenä! Seppo Vuokko kertoi luonnonsuojeluajatuksissaan olevansa jossain määrin eri mieltä akatemiaprofessori Ilkka Hanskin kanssa. Hanski on esittänyt että jopa 30 prosenttia pinta-alasta tulisi suojella luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Vuokko sen sijaan painotti pienilläkin suojelualueilla olevan merkitystä suuren osan monimuotoisuudesta ollessa pohjalla, maaperässä. Teksti:Minna Santaoja Kuvat: Jaakko Salmela Juhlapuhuja Seppo Vuokko ja Marja Härkönen keskustelevat Härkösen juuri julkaisemasta limasienikirjasta.

13 Tampereen seudun luonto 2/ Sisustusliike Dekostra myy kestävää kauneutta Teksti: Minna Santaoja Hämeenkadun länsipäässä avattiin lokakuussa 2010 ekologinen sisustusliike Dekostra. Marraskuun 2011 alusta liike löytyy Verkatehtaankadulta. Liikkeen perustanut nokialainen Raija Stranius kertoo sisustamisen ja käsillä tekemisen olleen hänelle rakas harrastus, ja haave omasta liikkeestä oli elänyt pitkään. Raija jäi vuorotteluvapaalle työstään suuressa yrityksessä ryhtyäkseen toteuttamaan haavettaan, eikä paluuta enää ollut. Dekostrassa on myynnissä niin huonekaluja kuin pienempääkin sisustustavaraa. Huonekaluilla on FSC-sertifikaattia vastaava indonesialainen LEI-metsäsertifikaatti, joka takaa että käytetty puuraaka-aine on tuotettu sademetsäystävällisesti. Huonekalut on valmistettu viljellystä mahongista, massiivimännystä ja kierrätetystä tiikistä. Löytyypä myös pöytiä, joiden jalusta on aseteltu valikoidusta ajopuusta. Kalusteita maahantuo porvoolainen Sasu s Playhouse, jonka edustaja käy kolmesti vuodessa Indonesiassa tarkastamassa työntekijöiden työolot. Ekologisuus on Raija Straniukselle tärkeää, ja näitä arvoja hän pyrkii välittämään myös liikkeessään asioiville. Vihreät arvot ovat Raijan mukaan monille sisustuksesta kiinnostuneille tärkeitä. - Sisustaminen ei ole turhaa kuluttamista silloin, kun hankkii ajatonta ja ekologista, joka kestää vuodesta toiseen ja on viljeltyä tai kierrätettyä puuta, hän linjaa. - Turhanpäiväistä on se, kun ostaa halpaa, MDF- tai lastulevytuotteita, jotka menevät rikki ja roskiin hyvinkin nopeasti. Toinen kantava teema Dekostrassa on vanhan uudelleen käyttö. Monien myynnissä olevien tuotteiden taustalla on mie- Yllä: Kotimaisen divaanin täytteenä on kierrätetyistä muovipulloista tehtyä vanua. Pehmeä on istua, todistaa Dekostra-sisustusliikkeen Raija Stranius. Vasemmalla: Miten päin se hevosenkenkä pitikään ripustaa että onni pysyy talossa? lenkiintoinen tarina. Kun tietää tavaran tarinan, siihen syntyy toisenlainen suhde ja tavaraa arvostaa ihan eri tavalla, Raija miettii. Dekostraan on myyntiin valittu tuotteita joita ei ole saatavissa muualta. Raija Stranius on hankkinut kaunista säänpieksemää lautaa, heinäseipäitä, vanhoja ovia ja ikkunanpokia. Näistä voi käsistään kätevä sisustaja toteuttaa omia ideoitaan. Heinäseipäistä on tehty myyntiin maalaisromantiikkaa henkiviä sisustustikkaita ja vanhasta laudasta naulakoita. Naulakoita Raija valmisti ensin itse, mutta sahaushommat kävivät liiketiloissa hankaliksi. Hätiin löytyi kangasalalainen mielenterveyskuntoutujien verstas Sevinio. Siellä kuntoutujat sanoivat että onpa ihanaa tehdä vanhasta, Raija kertoo. Se oli ihan terapeuttista. Liikkeen ympärille rakentuu sattumienkin kautta erilaisten tekijöiden verkostoja. Riti Kähkösen lasityöt tulivat myyntiin, kun taiteilija poikkesi sisustusliikkeeseen. Olisipa aikaa kiertää paikallisten tekijöiden pajoja, sieltä voisi löytyä monenlaista myyntiin sopivaa, Raija huokaa. Yksityisyrittäjä on liikkeessään kuutena päivänä viikossa, ja sunnuntait hän haluaa ymmärrettävästi varata itselleen, lepoon ja mökkeilyyn. Tyhjin käsin oli toimittajan ominaisuudessakaan mahdotonta ekosisustusliikkeestä lähteä. Kotiin viemisiksi tarttui vanha hevosenkenkä onnea tuomaan, kotimainen käsintehty saippua ja vanhoista ruokailuvälineistä valmistettu hauska lautasliinateline. Kulttuurieläimenä ihminen tarvitsee hyvin voidakseen myös kaunista turhuutta, arjen estetiikkaa, silmänruokaa.

14 14 Tampereen seudun luonto 2/2011 Koonnut Minna Santaoja Perhospuutarhakilpailu sija: Kaarina Davis, Hämeenkyrö Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys järjesti tänä vuonna kolmatta kertaa perhospuutarhakilpailun. Kilpailussa oli kaksi sarjaa: puutarhasarja ja parvekesarja. Parvekesarjaan ei tänä vuonna ollut osallistujia. Kilpailuun osallistujia pyydettiin toimittamaan muutama kuva puutarhastaan ja kertomaan puutarhasta löytyvät perhoskasvit sekä muutenkin kannustettiin tarkkailemaan puutarhassa kesän mittaan viihtyviä perhosia. Kilpailun tuomareina toimi tällä kertaa Tysyn hallitus. Raati valitsi kilpailun voittajaksi Kaarina Davisin Hämeenkyröstä. Toisen sijan jakoivat Ulla Helle Tampereelta, jonka perhospuutarha sijaitsee Litukan siirtolapuutarhassa, ja Raimo Flink Lempäälässä sijaitsevalla mökkipuutarhallaan. Kilpailun voittaja saa palkinnoksi 50 euron lahjakortin Akateemiseen kirjakauppaan. Toinen palkinto on 25 euron lahjakortti Runsaudensarveen. Onnittelut voittajille! Pihani on luonnontilainen, nurmikkoa ei ole. Koetan pitää pihaa lajistoltaan monipuolisena, jotta se olisi mahdollisimman houkutteleva erilaisille eliöille, mm. perhosille. Luonnonvaraisista perhoskasveista pihallani kasvaa muun muassa voikukkia, nokkosia, pajua, suolaheiniä, hernevirnaa, metsäkurjenpolvia, ohdakkeita, puna-apilaa, mataraa, kultapiiskua, siankärsämöä, pietaryrttiä, karhunputkea jne. Tontilla on paljon haapoja ja ne ovat hyviä perhosten ja perhosten toukkien koteja. Istutetuista perhoskasveista punahattu on perhosten ehdoton suosikki. En ole nähnyt minkään muun kukan houkuttelevan niin paljon perhosia. (Luonnonvaraisista kukista hernevirnalla tuntuu olevan samantyyppistä vientiä.) Muita pihaan istuttamiani perhoskasveja ovat

15 Tampereen seudun luonto 2/ Heinähukan toukka kämmenellä. (Kaarina Davis) 2. Kaarinan aamukahviseuralaisia punahatulla. 3. Puuntuhoojan toukka. (Kaarina Davis) 4-7. Raimo Flinkin perhoskuvia. 5 heliotrooppi, syyssyrikkä, aurankukka, iisoppi, ruohosipuli, neidonkieli, rohtoraunioyrtti, mäkimeirami, minttu, väinönputki, timjami, iltahelokki, illakko, nukula, myskimalva, syyspäivänhattu, valtikkanauhus, kallionauhus, punatähkä, maksaruoho, samettikukka, aitokissanminttu. Harjaneilikoita ja palavaa rakkautta ei kai ole yleisesti pidetty hyvänä perhoskasvina, mutta olen huomannut niissä usein valkoisia perhosia (kaali, nauris). Sireeni, tammi, jasmike, rusokuusama, syyshortensia Kasvaa niitä vielä jotain muutakin, mutta ei kaikkia muista! Seuraavia perhoslajeja olen tavannut pihassani: kaaliperhonen, suruvaippa, neitoperhonen, nokkosperhonen, sitruunaperhonen, herukkaperhonen, amiraali, ohdakeperhonen, metsänokiperhonen, horsmakiitäjä, poppelikiitäjä, lauhahiipijä, ritariperhonen, tesmaperhonen, heinähukan toukka, puuntuhoojantoukka, täplätupsukkaantoukka, ruostesiiventoukka, ja monia muita (sinisiipiä, hopeatäpliä, mittareita ja yökkösiä, joita en tunnista lajilleen). Talvisin polttopuukasasta löytyy koteloita, jotka nostelen toisaalle polttopuukasaan turvaan. Aitan katon alla talvehtii aikuisia nokkos- ja neitoperhosia. Tänä kesänä näin pihassa elämäni ensimmäisen kerran häiveperhosen. Oli tosi kaunis. Olen houkutellut perhosia pihaan kokeilemalla erilaisia perhosbaaricocktaileja. Suosituinta on mehunkeitosta jäänyt marjamössö, siinä käy monia eri perhosia. Suruvaipat yksinään tykkäävät vesimelonista. 2. sija: Ulla Helle, Tampere Pihani on Litukan siirtolapuutarhassa Tampereella. Tänä kesänä puutarhassamme oli tosi vähän perhosia verrattuna viime kesään. Viime vuonna esimerkiksi Neitoperhoja saattoi samanaikaisesti olla Jaloangervossa useita kymmeniä, tänä vuonna parhaimmillaan ehkä puolisen tusinaa. Loistava perhoskasvi on Purppurapunalatva. Se on erityisesti Ritariperhosten mieleen. Ritariperhosiakaan ei ollut läheskään niin paljon kuin viime kesänä. Purppurapunalatvan kukinta jäi lyhyeksi, sillä myöhään kukkivana se sai saderyöpyn niskaansa juuri kun oli aukeamassa parhaaseen loistoonsa. 3. sija: Raimo Flink, Lempäälä Kuvasin perhosia kesämökilläni Lempäälässä pitkin kesää. Tontin tavallisia perhosia ovat neito-, suruvaippa-, nokkos-, sitruuna-, sinisiipi- ja kaaliperhoset. Harvinaisuuksina pidän ritari- ja haapaperhosta. Kaikkia en pysty tunnistamaan.

16 16 Tampereen seudun luonto 2/2011 Tero Tähtinen HUMINAA JA HILJAISUUTTA Eli mitä olen elämästä oppinut Pyynikinharjun puilta tephanie Kazan teoksella The Attentive Heart (1993) on poikkeuksellisen tärkeä paikka sekä kirjahyllyssäni että sydämessäni. Teos kertoo siitä, mistä kaikki hyvät, tärkeät ja koskettavat kirjat kertovat eli puista. Vaikka Kaza työskentelee siviilissä Vermontin yliopiston ympäristötieteen professorina, hänen kirjansa ei ole mikään pölynkuiva tieteellinen esitelmä vaan henkilökohtainen ja tunnustuksellinen kirjanen, joka päästää lukijan syvälle kirjoittajansa ajatuksiin ja tuntemuksiin. Kirjan alaotsikko kertoo tarkemmin, mistä siinä on kysymys: Conversations with Trees eli Keskusteluja puiden kanssa. Kazan kirja koostuu vapaamuotoisesti ja villisti rönsyilevistä omaelämäkerrallisista esseistä, joissa hän kertoo kohtaamisistaan erilaisten puitten kanssa erilaisissa elämäntilanteissa, -vaiheissa, maisemissa ja yhteyksissä. Tavallaan hän siis kronikoi omaa elämäkertaansa ja tutkii omaa sielunmaisemaansa katsellen niitä puukansan pitelemästä peilistä. Kirjassaan hän muun muassa ihastelee Etelä-Kalifornian valkearunkoisia sykomoreja, käy patikointiretkellään tutkailemassa High Sierran jalokuusia, seuraa kevätsateiden eloon herättämiä vaahteroita, tutkii maastopalon jälkeen kulomaasta esiin ponnistavia manzanitoja ja niin edelleen. Yhdessä esseessä hän käy katsomassa Yhdysvaltojen länsirannikon jättimäisiä punapuita, joista osa on jo neljätuhatta vuotta vanhoja. Kirjan riipaisevimmassa tarinassa Kaza kertoo lapsuudenkotinsa takapihalla kasvavasta jalavasta, jonka massiivisiksi kasvut juuristo on alkanut rikkoa talon perustuksia ja joka sen vuoksi on saanut kuolemantuomion. Kaza kiiruhtaa paikalle, koska haluaa olla jättämässä jäähyväiset pitkäaikaiselle ystävälleen. Hän kirjoittaa teloitettavaksi joutuneesta jalavasta yhtä lämpimästi ja rakastavasti kuin toisesta ihmisestä. Jos haluaisin kirjoittaa Kazan teoksen hengessä teoksen oman elämäni tärkeistä puukohtaamisista, pelkästään nykyisen kotipaikkani lähimaisemien (Pispalan, Tahmelan ja Pyynikin) tutuista ja rakkaista risuhiuksista ja takkuoksista saisin kasaan jo aika tuhdin eepoksen. Vähän aikaa sitten edesmennyt akateemikko Paavo Haavikko suomalaisista valkokauluspuunhalaajista kuuluisin kirjoitti kerran yhdessä runossaan, että maailmassa on monta viisasta miestä, mutta ei toisaalta yhtään hullua puuta. Aforistisen säkeen lempeä ironia havainnollistuu kotimaisemassani lukuisina, toinen toistaan ihmeellisimpinä kaarnakylkinä. Kuten jokainen paikalla kuljeskellut tietää, Pyynikinharju on täynnä toinen toistaan uljaampia mäntypilareja, jotka vuodesta toiseen huojahtelevat raskaina mutta levollisina juurakkoankkureittensa yllä. Toisinaan niiden neulaskäsiä koristaa paksu lumipeite, välillä keskikesän aurinko paahtaa murhaavasti niiden punertaviin kylkiin, toisinaan vimmaiset syysmyrskyt saavat ne tanssahtelemaan. Vuodenajat, säätilat ja ohikulkijat vaihtuvat mutta männyt pysyvät. Mänty on kaikista maailman puista jotenkin suomalaisin tuulipuvuissaan, vähän nukkavieruina, hiljaisina ja juroina supermarkettien parkkipaikoilla vaeltelevat suomalaiset näyttävätkin aivan männiköiltään. Mänty ei koreile, pöyhkeile, tunkeile, pulise eikä harrasta small talkia. Mänty vain on. Mäntyjen hiljainen, tyyni läsnäolo ja ulkoisista olosuhteista piittaamaton tyyni pysyvyys tekevät niistä verrattomia sielunkumppaneita. Minulle Pyynikin männyt ovat kuin suomalaiseen maisemaan rantautuneita neulaskätisiä Buddhia, ja lukuisia ovat ne kerrat, kun olen huoliani ja murheitani niiden tyvelle kantanut. Ja tiedän, että en ole tässä puuhassa ainoa lajiani. Joka kerta männyt tuntuvat lohduttavan ja ottavan osan taakastani kantaakseen silkalla olemassaolollaan. Ei tarvitse kuin hetkeksi istahtaa yhden kaarnakyljen juureen ja katsella ylös kahiseviin korkeuksiin, kun olo tuntuu jo seestyvän

17 Tampereen seudun luonto 2/ ja keventyvän. Kun kuuntelen oksakruunujen havinaa, opin jälleen kerran olemaan hiljaa ja kuuntelemaan. Tätä, tätäkin männyt voivat meille opettaa: taakan jakamista, hiljaisuuden eheyttävää voimaa, läsnäolon ihmettä. Tahmelan uimarannan pielessä kasvaa mahtavankokoinen kynäjalava, jota käyn tervehtimässä ja tarkkailemassa miltei päivittäin aamu- tai iltakävelyllä. Talvella puu on lehdetön ja kaarevan muotonsa vuoksi raskaan lumikerroksen kuorruttama. Keväänkorvalla sen oksanpäihin ilmestyivät pienet, mantelinmuotoiset silmut, jotka hitaasti puhkeavat heleiksi kukinnoiksi. Kesällä latvustoa peittää sahalaitaisten, veneenmuotoisten lehtien tummanvihreä huntu. Loppukesästä puu alkaa kellastua pohjoispuolelta, harjun suunnasta, ikään kuin se hiukan kainostelisi järvenselkää. Jalava muuttuu vuodenaikojen mukaan, joka päivä pikkuriikkisen, ja tuo hidas ja hiljainen prosessi näkyy vain sille, jolla on silmät nähdä ja aikaa katsoa tarkkaan. Tämän rannan jalava on minulle opettanut: kärsivällisyyttä. Hyhkynlahden länsipuolen törmällä kasvaa yksi isoimmista koivuista, mitä olen koskaan eläissäni nähnyt. Koivujättiläinen on niin valtava, että kesällä, vehreimpään lehväsaikaan, on täysin mahdoton sanoa, missä koivu päättyy ja sen vieruspuut alkavat. Sen juuristo näyttää niin massiiviselta, että se pitänee yksin koko rinnettä koossa. Sen pysähtyneistä juurista noista kiemurtelevista ja haarautuvista puulihaksista huokuu voimaa ja ikiaikaisuutta, jollaiseen ihminen ei koskaan yllä. Tämän rinteen koivu on minulle opettanut: järkkymättömyyttä ja periksiantamattomuutta. Maailma on paikkoja. Tuo Gary Snyderin Erämaan opetus -kirjan (1990) lause on seurannut minua siitä saakka, kun sen joskus takavuosina tulin lukeneeksi. Vetinen rimpi, läpitunkematon kuusikko, Pispalan tuuliset kujat, Katmandunlaakso kaukana Himalajalla, Pariisin Gare du Nord, Vapaudenaukio Kairon keskustassa Koemme maailman erilaisina paikkoina, joista toisissa vain käymme piipahtamassa, toisissa poikkeamme läpikulkumatkalla, joissakin viivähdämme hetken ja joihinkin jäämme pitemmäksi aikaa, asumme niissä, muutumme osaksi niitä, juurrumme. Yksi keskeisistä eroista alkuperäisheimojen ja modernin sivilisaation välillä on, että ensiksi mainituille kaikki tieto, oppiminen ja viisaus liittyivät johonkin konkreettiseen paikkaan ja seutuun. Intiaanien luomismyytti kertoi heimon jäsenille, miten juuri tuo vuori, tuo merenlahti, tuo niemennokka tai tuo järvi syntyi. Näin tieto oli tavallaan myös kartta, jonka avulla ihminen saattoi maailmassa elää ja vaeltaa. Äärimmäinen esimerkki ilmiöstä lienee Australian aboriginaalit, jotka käyttivät monimutkaista lauluverkostoa apunaan suunnistaessaan pitkin mantereen rannattomia aavikoita. Jälkiteollisessa mediamaailmassa paikan merkitys vähenee koko ajan tai se on oikeastaan jo kadonnut. Missä esimerkiksi internet, Facebook tai televisiomainokset sijaitsevat? Onko olemassa jokin paikka tai sfääri, jossa ne ovat? Jokainen peruskoulun käynyt suomalainen tietää, mikä on Kiinan pääkaupunki, hypotenuusa, elektroni, neliöjuuri tai hiilen kemiallinen merkki mutta kuinka moni osaa nimetä kotiympäristöstään kymmenen syötävää kasvia tai viisi siellä pesivää lintulajia? Mitä enemmän vietämme aikaa keinotekoisessa virtuaalitodellisuudessa, sitä vähemmän olemme täällä, tällä vetisellä ja moninaisuudessaan henkeä salpaavalla planeetalla, missä me todellisuudessa olemme ja josta emme millään pääse pois. Sekä Kaza että Snyder pyrkivät kirjoissaan palaamaan takaisin tähän maailmaan ja sen konkretiaan, sen puihin, lintuihin ja loputtomiin erilaisiin paikkoihin. Kun kävelen Pyynikinharjulla tai Tahmelanrannassa ja katselen puuystäviäni, tiedän ja tunnen olevani juurtuneena tähän maailmaan, osaksi sen ihmeellistä elämän verkostoa. Ihmiset tulevat ja menevät, mutta puut pysyvät. Tero Tähtinen on tahmelalainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija, joka on julkaissut esseekokoelmat Aurinko laskee Aleksandriassa ja Katmandun unet, sekä suomentanut Gary Snyderin kirjan Erämaan opetus ja Nanao Sakakin runokokoelman Syödään tähtiä! Teksti ja kuvat: Tero Tähtinen

18 18 Tampereen seudun luonto 2/2011 Seurakunta siirsi vanhat puistopuut metsään lahoamaan Teksti ja kuvat: Jere Nieminen Tampereen seurakunta näyttää esimerkkiä uudenlaisesta luonnonsuojelusta Tampereen seurakunta siirsi viisi vanhaa ruotsinpihlajaa Kalevankankaan hautausmaalta metsään lahoamaan. Metsässä vanhat puistopuut tuottavat luonnon monimuotoisuudelle arvokasta lahopuuta. Lahopuiden puuttuminen metsistä on tällä hetkellä Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen merkittävin pullonkaula. Lahopuiden vähäisyys johtuu metsien tehometsätaloudellisista käsittelytavoista. Lahopuista ovat riippuvaisia monet sienet, hyönteiset ja linnut. Etenkin jalojen lehtipuiden lahoavat rungot ovat luonnon kannalta merkittävä puute. Vanhoja ja järeitä lahopuita kasvaa puistoissa ja hautausmailla. Ne ovat luonnonsuojelun kannalta merkittävä voimavara. Lahopuusiirroissa vanhat ja kaatumisvaarassa olevat puistopuut viedään metsiin lahoamaan, jossa ne kehittävät luonnon monimuotoisuutta sen sijaan, että ne vietäisiin kaatopaikoille tai haketettavaksi. Uhanalaisen ja harvinaistuneen lajiston kan- nalta puun ei tarvitse olla kasvanut samassa metsässä kuin se lahoaa. Tulevina vuosina seurakunta siirtää samaan metsään lisää hautausmaalta poistettavia puistopuita. Tällöin alueelle muodostuu luonnon kannalta erittäin merkittävä lahopuujatkumo, jossa on eriasteisesti lahonneita puita. Iidesjärvi suojeltava kaavassa Tampereen kaupunki on laatimassa Iidesjärven alueelle osayleiskaavaa. Syksyllä nähtävänä oli kolme luonnosta, joista kahdessa järven etelärannalle suunnitellaan asuinrakentamista ja kolmas vaihtoehto on toteuttaa alueelle perhepuisto. Tysy jätti kaavaluonnoksista mielipiteen yhdessä luonnonsuojelupiirin, Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen ja Tampereen hyönteistutkijain seuran kanssa. Iidesjärven suojelua on ehdotettu pitkään, viimeksi mainitut yhdistykset yhdessä alueen asukkaiden kanssa jättivät Tampereen kaupunginhallitukselle esityksen suojelualueen perustamisesta vuonna Esitykseen ei ole kaupungin taholta vastattu ja uudistimmekin suojeluvaatimuksen kaavaluonnoksista jättämässämme mielipiteessä. Iidesjärvi on arvokas lintujärvi ja luontokohde kaupungin keskustan tuntumassa. Se on arvokas alue niin virkistyskäyttäjille kuin luontoharrastajillekin. Alueen luontoarvoja on seurattu pitkään ja järven rantamilla on mielenkiintoista lajistoa, kuten erityisesti suojeltavia lepakoita ja viitasammakoita. Luontoyhdistysten näkökulmasta järvi rantavyöhykkeineen on perustettava luonnonsuojelualueeksi ja alueelle on laadittava hoitosuunnitelma yhdessä luontoharrastajien kanssa. Kaavoituksessa voidaan nähdäksemme edetä perhepuisto-vaihtoehdon pohjalta. Perhepuistosta ei kuitenkaan tule suunnitella uutta Särkänniemeä, vaan alueen vetovoimaisuuden tulee perustua nimenomaan Iidesjärven monimuotoiseen luontoon. Eri toimintojen yhdistäminen edellyttää huolellista suunnittelua.

19 Tampereen seudun luonto 2/2011 Kutsu syyskokoukseen 19 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen kaikille jäsenille tarkoitettu syyskokous pidetään torstaina 8. joulukuuta kello luonnonsuojelupiirin toimistolla, Varastokatu 3, 4. kerros (punatiilinen rakennus Tullintorin ja Sorsapuiston välissä). Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntömääräiset asiat: 1) Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa. 2) Valitaan hallituksen puheenjohtaja vuodelle ) Valitaan hallituksen jäsenet sekä varajäsenet vuodelle ) Määrätään jäsenmaksujen suuruus seuraavalle toimintavuodelle. 5) Valitaan tilintarkastajat/toiminnantarkastajat ja heille varahenkilöt. 6) Vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle. 7) Vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavalle toimintavuodelle. 8) Päätetään lehdistä, joissa kokouskutsu julkaistaan ja tavasta, jolla kokouksiin kutsutaan. Sääntömääräisten asioiden lisäksi keskustelemme syyskokouksessa yhdistyksen Tampereen seudun luonto -lehden nimen muuttamisesta muotoon Tampereen luonto. Tutustutaan toisiimme, uusiin ja vanhoihin tysyläisiin, ja jutellaan vapaamuotoisesti ajankohtaisista asioista ja tulevasta toiminnasta. Tysy tarjoaa kokousväelle kahvit. Lämpimästi tervetuloa! Mikäli tulet myöhässä ja alaovi on kiinni, soita Jerelle p Mitä Tysyssä tehdään? Pidetään kokouksia. Järjestellään retkiä. Pidetään yhteyksiä muihin yhdistyksiin. Kirjoitetaan mielipiteitä lehtiin. Juodaan kahvia. Hermostutaan poliitikkoihin. Toimitetaan lehteä. Seurataan kaupungin ympäristöasioita. Osallistutaan tapahtumien järjestämiseen. Ollaan asiantuntijoita. Lobataan poliitikkoja. Juodaan teetä. Kirjoitetaan mielipiteitä hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneista. Pohditaan Tysyn tarkoitusta. Tehdään suojeluesityksiä. Turhaudutaan virkamiehiin. Tehdään metsäkartoituksia. Tutustutaan ja ystävystytään. Otetaan kuvia. Ideoidaan uusia toimintamuotoja. Kerätään niittykukkien siemeniä. Rakastetaan luontoa. Masennutaan, stressaannutaan ja poltetaan päreitä. Nauretaan itsellemme ja muille. Syödään keksejä. Muistutetaan kaavoittajaa luontoarvoista. Valitetaan huonoista päätöksistä oikeuteen. Pidetään niittotalkoita. Parannetaan maailmaa. JÄTKÄN LAULU Olen yksin, yksin, yksin niin, kyllästynyt, pettynyt ihmisiin. En kaipaa iloa, lohtua seurain, kuljen vain reittejä metsäpeurain. En riemuja ole koskaan vailla, kunhan taivaltaa saan salomailla. Tyhjää taivasta yllä ja alla, huolen hahtuakaan ei kulkijalla. Pakenen kurulle unohdetulle, tuulessa kylliksi seuraa on mulle. (Kaamanen ) Tero Tähtinen Tule sinäkin!

20 20 Tampereen seudun luonto 2/2011 Millainen kevät - Tampereen luonto vuonna 2050 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen 30-vuotisjuhlaseminaari Perjantaina 18. marraskuuta 2011 Tampereen yliopiston Linna-kirjastorakennuksen Väinö Linna -salissa kello (Kalevantie 5). Tilaisuus on avoin ja maksuton kaikille kiinnostuneille. Keskustelemassa pitkän linjan yhdistysaktiivi ja Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kääntönen, Tampereen kantakaupungin kasvikartoituksen tehnyt kaupunkiekologian tutkija Pertti Ranta, kaupunkilehti Tamperelaisen päätoimittaja ja Tampere-kirjailija Jari Niemelä, Mieluisa Tampere kaupunkitaideprojektin vetäjä, arkkitehti Juho Manka ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, ympäristöpolitiikan tutkija Jere Nieminen. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii yhdistyksen hallituksen jäsen, ympäristöpolitiikan tutkija Minna Santaoja. Puheenvuorojen jälkeen tilaisuudessa on aikaa keskustelulle, johon myös yleisö voi osallistua. Rachel Carsonin kirja Äänetön kevät ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1962 ja ensimmäisen kerran suomeksi heti seuraavana vuonna. Kirja on monella tapaa ollut lähtölaukaus ympäristöliikkeelle ja sai aikaan ympäristöherätyksen, jonka ansiosta äänetöntä kevättä ei vielä ole tullut. Kirja johti mm. Yhdysvalloissa DDT:n käytön kieltämiseen vuonna 1972, mutta ympäristön kemikalisoituminen on edelleen maailmanlaajuinen ongelma. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen edeltäjä Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistys perustettiin vuonna 1969, ja Tysy sai alkunsa vuonna Yhdistyksen 30 vuoden olemassaolon aikana moni asia on muuttunut ja ympäristökeskustelu on siirtynyt marginaalista valtavirtaan. Tieto ympäristöstä on lisääntynyt, ja samalla tietoisuus ilmastonmuutoksen kaltaisista globaaleista ympäristöongelmista. Voidaan sanoa, että ympäristöliikettä tarvitaan vähintään yhtä paljon kuin 1960-luvulla. Minkälainen on Tampereen kevät vuonna 2050? Miltä luonnon tulevaisuus näyttää? Tätä teemaa pohditaan Tysyn juhlaseminaarissa. Pirkanmaan ympäristöohjelma valmistui Pirkanmaan ympäristöohjelma vuosille on valmistunut. Päivitetty ympäristöohjelma kokoaa ja esittää tavoitteet sekä joukon toimenpiteitä ympäristövastuullisemman, vähäenergisemmän ja samalla ekotehokkaamman tulevaisuuden saavuttamiseksi. Ympäristöohjelmatyötä tehtiin laajalla joukolla Pirkanmaan liiton vetämänä. Ohjelma on luettavissa Pirkanmaan liiton sivuilta: Ohjelmaan sisältyy mm. Tysyn ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ajama toimenpide maakunnallisen luonnon monimuotoisuusohjelman laatimisesta. Ympäristöohjelman toteutumista seuraa Pirkanmaan ELYkeskuksen vetämä seurantaryhmä, ja vuosittain tullaan järjestämään maakunnan ympäristötoimijoita yhteen kokoavia seurantaseminaareja.

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05. 1 TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.2011 klo 18:00 Läsnä: Markus Lehmuskoski, Lahden kaupunki, maankäyttö

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Juhani Korkeilan muistutus asemakaavaehdotuksiin 8084 ja 8080:

Juhani Korkeilan muistutus asemakaavaehdotuksiin 8084 ja 8080: Kalevi Suoniemen muistutus asemakaavaehdotukseen 8084: Särkijärven silta on tarpeeton. Melun leviäminen järvellä on väärin laskettu. Vaaditaan täydellistä selvitystä pumppaamoista ja hulevesistä sekä Höytämöjärven

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä) Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020

Lisätiedot

Porin taidekoulun pihaprojekti

Porin taidekoulun pihaprojekti Porin taidekoulun pihaprojekti Piha oppimisympäristönä Hankkeen tavoitteena on kehittää monipuolisempaa ja toiminnallisempaa kuvataideopetusta hyödyntämällä taidekoulun pihaa ympärivuotisena opetustilana.

Lisätiedot

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori)

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori) Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 40 17.3.2015 Tekninen lautakunta 98 7.6.2016 Kaupunginhallitus 252 19.9.2016 Asianro 955/10.02.03/2014 80 Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula)

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 /

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 / LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 / 2017 1 AIKA 19.1.2017 klo 18:00 - PAIKKA Myllymäen koulu Hiessillankatu 11, 53 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asianro Sivu 1 Kokouksen avaus ja toiminnan esittely 2 2 Pöytäkirjan

Lisätiedot

A Asemakaavan muutos. Marskinaukio, Asemakatu ja A. F. Airon puisto Keski-Lahti. Lahti.fi OAS A (5) D/678/

A Asemakaavan muutos. Marskinaukio, Asemakatu ja A. F. Airon puisto Keski-Lahti. Lahti.fi OAS A (5) D/678/ OAS A-2702 1 (5) A-2702 Asemakaavan muutos 6.3.2017 Marskinaukio, Asemakatu ja A. F. Airon puisto Keski-Lahti Lahti.fi OAS A-2702 2 (5) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5186 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro Eduskunnan ympäristövaliokunta Lauri Kivekäs 8.3.2016 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Retkelle luontoon Pirkkalassa

Retkelle luontoon Pirkkalassa Retkelle luontoon Pirkkalassa Pirkkalan luontokohteiden esittelyä (enimmäkseen vain kunnan omistamat maa-alueet otettu mukaan) Suojelualueet Pirkkalassa Suojelualueet Pirkkalassa: K i l l o n vanha metsä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot