Ympäristönsuojelun alku Tampereella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristönsuojelun alku Tampereella"

Transkriptio

1 Tampereen seudun luonto 2/2011 2/ vsk Ympäristönsuojelun alku Tampereella Tysy 30 vuotta Teiskon monimuotoiset metsät

2 2 Tampereen seudun luonto 2/2011 Tysy on Tampereella toimiva Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys. Jäseneksi liittymällä saat Tampereen seudun luonto- ja Luonnonsuojelija -lehdet. SISÄLLYS 3 Pääkirjoitus 4 Teiskon metsissä kasvaa mahdollisuuksia 6 Matalimman aidan yli 7 Ketotalkoot 8 Makupaloja kesän retkiltä 10 Matti Leinosen haastattelu 12 Ylöjärven luonto 30 vuotta 13 Dekostra 14 Perhospuutarhakilpailu Lahopuusiirrot 17 Pyynikin puut 19 Jätkän laulu 19 Syyskokous Takakansi - Tysy 30 v, seminaariohjelma ja kutsu Etukannen kuva: Sanna Roine Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia. Ne eivät välttämättä edusta Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry:n virallista kantaa. Seuraava lehti ilmestyy keväällä Aineisto lehteen toimitetaan päätoimittajalle sähköpostilla tai postitse. TAMPEREEN SEUDUN LUONTO Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa PÄÄTOIMITTAJA Minna Santaoja, TOIMITUS Tysyn hallitus ja muut kirjoittajat ULKOASU Sirpa Koivu PAINOPAIKKA Eräsalon kirjapaino Oy JULKAISIJA Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, TYSY PAINOSMÄÄRÄ1700 YHTEYSTIEDOT Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toimisto, Varastokatu 3, Tampere, p INTERNETISSÄ www. tysy.fi verkkolomake OSOITTEENMUUTOKSET Rekisterinhoitaja Irma Kaitosaari, p JÄSENMAKSUT vuonna 2011 Varsinainen jäsen 32 euroa Perheenjäsen 10 euroa Kannatusjäsen 50 euroa ILMOITUSHINNAT Takakansi 170 1/1 sivu 127 1/2 sivu 68 1/4 sivu 43 Rivi-ilmoitus 1,5 /rivi Irtomainos lehden väliin 85

3 Tampereen seudun luonto 2/ Arvoisa lukija! Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen jäsenenä saat seuraavat jäsenedut: Tuet vapaaehtoista luonnon- ja ympäristönsuojelutyötä. Jäsenmaksun maksaminen on arvokas suojeluteko Tampereen seudun luonto lehti 2 kertaa vuodessa Luonnonsuojelija lehti 6 kertaa vuodessa 10 % alennusta Luontokaupan tuotteista Suomen luonto lehti edulliseen jäsenhintaan Jäsenhintaan retkille Alennusta Suomen retkeilymajajärjestön kotimaan hostelleissa Kauppahallin luomumyymälä LuomuAni: - 10 % tuotteista Runsaudensarvi: - 10 % tuotteista Ruohonjuuri: - 5 % tuotteista Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen jäsenyydestä lisätietoa: Hervantajärven kaava oikeuteen Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa Hervantajärven osayleiskaavan. Hervantajärven alueen virkistyskäyttöön vakiintuneiden metsien rakentamista on vastustettu vuosikymmeniä. Luonnonsuojeluyhdistykset ovat toistuvasti esittäneet Hervantajärven metsiä suojeltaviksi, viimeksi vuonna Tampereen kaupunki ei ole käsitellyt suojeluesitystä edes kaavoituksen yhteydessä eikä ole antanut yhdistyksille vastausta suojeluesitykseen. Muun muassa tämän vuoksi Tysy yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja lintutieteellisen yhdistyksen kanssa valitti hallinto-oikeuteen vaatien kaavan hylkäämistä. Hervantajärven osayleiskaava heikentäisi merkittävästi alueen suojelunarvoisia luontoarvoja. Pääkirjoitus Mega-Tampere Tampereella on meneillään megahankkeiden aikakausi. Kaupunkiin rakennetaan laajoja asuinalueita. Keskustaan nousee jättihalli pilvenpiirtäjineen. Muita suuria hankkeita ovat parkkiluola Hämeenkadun alla, jätteenpolttolaitos, vedenpuhdistamo ja rantaväylän tunneli. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on läsnä kaikkialla. Osa hankkeista on rakenteilla ja osaa vasta suunnitellaan. Yhteistä kaikelle on, että tulevaisuuden Tampere ei tule näyttämään samalta kuin Tampere vuonna Viime aikoina Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen aktiivit ovat olleet täystyöllistettyjä erilaisten lausuntojen ja mielipiteiden valmistelussa. Pelkästään asioiden seuraamiseen kuluu paljon aikaa. Tarkkaavaisuudesta huolimatta välillä tärkeitä asioita livahtaa ohi. Yhdistyksen mielipide on, että kaupunkirakenteen laajentuminen ja kehittyminen ovat hyviä asioita jos ne toteutetaan fiksusti. Luonto on osa kaupunkia ja mega-ajattelu pitää ulottaa myös siihen. Tasapainoista kaupunkia ei voi rakentaa ilman että myös luontoa kehitetään samassa mittakaavassa kuin muutakin rakennetta. Mahdollisuuksia on monia. Kaupunki omistaa Teiskosta laajoja metsäalueita. Niistä on mahdollista kehittää tulevaisuuden kaupunkilaisille hieno, luonnoltaan arvokas retkeilykokonaisuus. Tampereen lähistöltä puuttuvat toistaiseksi retkeilijöitä kiinnostavat suojelualueet. Pääkaupunkiseudulla luonnon merkitys on oivallettu paremmin kuin Tampereella. Sieltä löytyy jo kaksi kansallispuistoa ja lukuisia muita laajoja suojelualueita. Myös kantakaupunkiin on mahdollista perustaa 5-10 uutta pienempää luonnonsuojelualuetta ilman, että ne estävät rakentamista - esimerkkeinä näistä Tuomikallio, Iidesjärvi ja Hikivuori. Muiden metsien luontoarvoja voidaan lisätä jättämällä niihin nykyistä enemmän lahopuuta. Puistojen ja viheralueiden luontoa voi kehittää muuttamalla nurmialueita niityiksi, kuten esimerkiksi Porissa on tehty. Tällöin säästyy myös rahaa, kun nurmikkoa ei tarvitse leikata yhtä usein. Kaupungin kukkaistutuksissa voisi käyttää mesipitoisia perhoskasveja. Asfalttiviidakon luontoa voi rikastaa rakentamalla viherkattoja. Samalla kaupunkikuva monipuolistuu ja asukkaiden viihtyvyys paranee. Kaupunki valmistelee tällä hetkellä uutta metsäsuunnitelmaa sekä luonnonsuojeluohjelmaa. Luonto on otettava niissä vakavasti ja siinä mittakaavassa, jota kaupunkiseudun kehitys edellyttää. Jere Nieminen Tysyn puheenjohtaja

4 4 Tampereen seudun luonto 2/2011 Teiskon metsissä kasvaa mahdol Teksti ja kuvat: Jere Nieminen Tysy löysi Teiskosta laajoja ja luonnoltaan arvokkaita metsiä. Vastaavia ei Pirkanmaalla suojelun ulkopuolella juurikaan ole. Tysyn metsäaktiivit kartoittivat kesällä Tampereen omistamia metsiä Teiskossa. Kartoitusaineiston pohjalta Tysy teki kaupungin päättäjille avoimen ehdotuksen Teiskon metsien suojelemiseksi. Ehdotuksen pohjalta vihreät ja vasemmistoliitto tekivät viime kesäkuussa valtuustoaloitteen yhteensä 1500 metsähehtaarin suojelemiseksi Teiskossa. Pinta-ala on laaja ja vastaa pientä kansallispuistoa. Suojelualoitteen metsät ovat pääosin retkeilymetsiksi luokiteltuja metsiä, joille ei ole asetettu taloudellisia tavoitteita. Kyseisiä metsiä ei myöskään käytetä vaihtomaina eivätkä ne sijaitse sellaisissa paikoissa, jonne kaupunkirakentaminen tulisi koskaan laajentumaan. Esteitä metsien suojelulle ei siis pitäisi olla. Tysyn perusteellinen selvitys Teiskon metsistä kuva- ja karttamateriaaleineen on ladattavissa verkkosivuilta: Yllä: Neva Kintulammen retkeilymetsässä on osa Kylmäsuon monipuolista suoaluetta. Kintulammen retkeilymetsä on laajin kaupungin omistama retkeilymetsäalue ja myös sen luontoarvot ovat kaupungin metsien edustavimmat. Kintulammen helmi on Vattulan aarniometsäalue ja myös Kintulammen pohjoisosan kallioalueet ja suot ovat hienoja Oikealla: Raidankeuhkojäkälä on vanhan metsän indikaattorilaji. Se viihtyy haapojen ja raitojen pinnalla. Raidankeuhkojäkälää löytyi kartoituksessa muutamasta paikasta Teiskon metsistä. Kuvan jäkälä on Nallin retkeilymetsästä Alinna oikealla: Kuvassa on melko tavallinen näkymä Tampereen kaupungin omistamista retkeilymetsistä. Kuvan metsä on varttunutta ja rehevää kuusimetsää Kulkkilassa. Retkeilymetsissä on lahopuuta jonkin verran enemmän kuin ympäröivissä talousmetsissä, mikä tekee niistä luontoarvoiltaan merkittäviä. Lähitulevaisuudessa, jos alueet suojellaan ja jätetään käsittelyn ulkopuolelle, lisääntyvät niiden luontoarvot merkittävästi. Kun metsät vanhenevat, lahopuuta muodostuu lisää. Kuvassa on myös järeä haapa, jollaisia on kaupungin retkeilymetsissä melko paljon. Haavat lisäävät metsien merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta.

5 Tampereen seudun luonto 2/ lisuuksia Yllä: Juho Kytömäki tekee muistiinpanoja lahopuun määrästä kartoituskohteella. Tysyn metsäkartoituksen toteuttivat Kytömäen lisäksi Sanna Junttanen ja Jere Nieminen. Maastokartoitukset kestivät 12 pitkää päivää. Kenttämuistiinpanojen, kuvamateriaalin ja yli 130-sivuisen raportin kirjoittamiseen kului kolmelta henkilöltä kaksi täyttä työkuukautta. Vasemmalla: Suojelualoite sisältää rantametsiä muun muassa Vähä-Valkeajärvellä, Pirttijärvien ympärillä ja Kulkkilassa Paarlahden rannalla. Kuvassa on Vähä-Valkeajärven metsäalueen kalliomännikköä. Jos Teiskon metsät suojellaan ja niiden retkeilyreitistöä kehitetään, voivat tulevaisuudessa retkeilijät saapua alueelle laivakyydillä. Reitti voisi kulkea Tampereen keskustasta, Mustalahden satamasta Näsijärven selkää pitkin Paarlahdelle. Mikä olisi mukavampaa kuin aloittaa patikointi lyhyellä laivamatkalla? Kuva: Juho Kytömäki Alinna vasemmalla: Kaupunki hakkaa retkeilymetsiään paikoitellen voimakkaasti. Kuvassa on avohakattua retkeilymetsää Kulkkilassa. Vastaavia hakkuuaukkoja löytyy muistakin retkeilymetsistä. Tysyn selvityksen mukaan avohakattu metsä ei sovi alueelle retkeilyn, maiseman eikä luonnon kannalta. Muutamat avohakkuuaukot eivät haittaa alueiden suojelua. On tavallista, että laajoja suojelualueita muodostaessa niiden sisään jää jonkin verran heikompia alueita. Voimakkaan metsätalouden takia Etelä-Suomessa ei ole muuten mahdollista perustaa laajoja suojelualueita

6 6 Tampereen seudun luonto 2/2011 Matalimman aidan yli Lapset, olkaapas nyt! Kohta päästään kotiin, käydään nopeasti vain hommaamassa sapuskaa. Eivät ne taltu, hyppelevät ja kurmuuttavat toisiaan minkä ehtivät. En jaksa selvittää, onko kyseessä tosi vai leikki. Kävelen välillä edellä ja välillä perässä ja suljen korvani nahinalta. Äkkiä naapuri pelmahtaa eteemme mutkan takaa. Hän pysähtyy ja tuijottaa pyörein silmin. Eikö hän muista meitä, vaikka kuljemme hänen talonsa ohi joka aamu? Kun ilmeeseen alkaa lainehtia kauhua, vilkaisen olkani yli. Tiellä ei kuitenkaan näy mitään huolestuttavaa. Otan askelen eteenpäin. Mies huudahtaa. Mikä kumma häntä vaivaa? Onko jokin hätänä? Menen vielä hieman lähemmäs. Mies perääntyy täristen, kääntyy ja luikkii mutkan taakse. Hymähdän ja komennan hölmistyneet lapset viereeni. Lähdetään hakemaan ruokaa sieltä, mistä halvimmalla saa. Se ei kuitenkaan onnistu. Mehiläispesien ympärille on asetettu aita, joka iskee ilkeästi, kun siihen koskee. Selvä, mennään mustikkaan sitten. * * * Pirkanmaalla on puolensataa karhua. Tarkkaa määrää on mahdoton sanoa; epäilemättä osa karhuista liikuskelee myös naapurimaakuntien puolella. Tänä syksynä Pirkanmaalla ammuttiin karhu ensimmäistä kertaa vuosiin. Karhu on rauhoitettu, joten eläin kaadettiin poikkeusluvalla. Lupaa haettiin, koska karhut ovat Pohjois-Pirkanmaalla vahingoittaneet rehupaaleja ja liikkuneet laitumien läheisyydessä. Tarkoituksena oli kaataa ns. häirikkö, jotta tienoon muut karhut saisivat opetuksen ja ihmiset tuntisivat olonsa turvallisemmaksi. Aamulehti seurasi karhujahtia, jonka kuluessa tavoiteltu yksilö vaihtoi sekä ikää että sukupuolta nuoresta uroksesta 4-5- vuotiaaksi naaraaksi. Kaadon jälkeen ei kerrottu, oliko kyseinen yksilö todella aiheuttanut harmia. Yhden karhun kaataminen ei kantaa hetkauta. Silti tappamistouhuissa soisi aina noudatettavan tarkkaa harkintaa ja malttia. Voidaan kysyä, käytettiinkö poikkeuslupa parhaal- Ojalan alue uudelleen kaavoitettavana Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Ojalan osayleiskaavaehdotuksen jo vuonna 2002, mutta hyväksymispäätöksen jälkeen kaava-alueella päivitettiin liito-oravahavaintoja, joka johti kaavan uudelleen valmisteluun. Vuosina Ojalan ja Kangasalan puolella sijaitsevan Lamminrahkan alueen maankäytön vaihtoehtoja selvitettiin yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa. Lopulta päädyttiin kuntarajan siirtoon, joka toteutui vuoden 2009 alussa. Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta hyväksyi kesäkuussa Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot asetettavaksi nähtäville. Kaikki kolme luonnosvaihtoehtoa osoittivat asutusta Ojalan ydinalueelle, täydennysrakentamista Aitolahdentien varteen ja työpaikkarakentamista Tarastenjärventien risteykseen. Kaavavaihtoehdot eroavat toisistaan mm. asukasmäärien, rakentamistapojen ja liikenneverkon suhteen. Tysy esitti, että Ojalan osayleiskaavan suunnittelua jatkettaisi pääosin luonnosvaihtoehtojen B ja C pohjalta. la mahdollisella tavalla, kun kaadetun yksilön ei selkeästi voitu osoittaa häiriköineen. Karhujen ja ihmisten elinpiirit risteävät Pirkanmaalla paikoin ja ongelmia esiintyy, mutta parhaiten oppi mennee perille, jos sitä ujutetaan elävien yksilöiden päähän. Mehiläistarhat voidaan suojata sähköaidoin, ruoantähteet on mahdollista piilottaa uteliailta kuonoilta ja onpa rehujakin joskus pystytty varastoimaan ilman muovikääreitä ja muurahaishappoa. Kun keskustellaan pedoista, luonnonsuojelija saa usein kuulla suhtautuvansa asioihin tunteenomaisesti. Ihmetellä sopii, miksi tunteenomaista on ainoastaan tappamisen vastustaminen ja halu puolustaa jonkin oikeutta olla olemassa. Eikö halu tappaa ole yhtä lailla tunteenomaista, oli syynä sitten pelko, viha, metsästyksen jännitys tai omaisuuden varjelu? Eläimiä ei saa inhimillistää, sanotaan. Miksi ei? Olen aika varma siitä, että mikä on tyypillistä ihmisille, on tyypillistä myös muille eläville olennoille. Tuskinpa olemme saaneet ominaisuuksiamme tyhjästä. Ajatellaan vaikkapa sitä, miten valitsemme asuinsijamme. Ihmisten ja karhujen mieltymykset ovat äkkiä arvioiden erilaiset mutta perustaltaan samat: siellä viihdytään, missä on helposti saatavilla ruokaa, sopivasti seuraa, lokoisia asuinsijoja ja turvallinen ympäristö jälkeläisten kasvaa. Karhut ovat palaamassa vanhoille kotikonnuilleen. Ehkä rinnakkaiselo helpottuu, jos miellämme eroavaisuuksien sijasta yhtäläisyydet sen, että eivät ne mitään pahaa tarkoita. Anni Kytömäki aluesihteeri, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Ojala-Lamminrahkan alue on kaavoituksellisesti erittäin haastava mm. sen monien merkittävien luontoarvojen vuoksi. Tysyn kaavaluonnoksista jättämässä mielipiteessä painotettiin, että Nurmi-Sorilan, Ojalan ja Lamminrahkan alueita tulee tarkastella kokonaisuutena, jolloin vältytään ympäristöä turhaan pilkkovilta ja luontoarvoja heikentäviltä ratkaisuilta. Arvokkaimmat luontoalueet on säilytettävä koskemattomina, kaavaan on merkittävä Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus ja muutkin luontokokonaisuudet on säilytettävä mahdollisimman ehjinä. Liito-oravien elinympäristöjä tulee tarkastella kokonaisuuksina ja metsien kehittyminen huomioiden ja ne on merkittävä kaavaan riittävän laajoina alueina. Myös kaikki selvityksissä havaitut lepakkoalueet tulee jättää rakentamisesta vapaiksi. Hulevesien hallintaan ja suunnitteluun on kiinnitettävä huomiota siten, ettei vesistöjen veden laatua heikennetä. Lamminrahkan suolle ei tule osoittaa rakentamista.

7 Tampereen seudun luonto 2/ Teksti ja kuvat: Eija Isoviita Konttasin hiljakseen pitkin niittyä ja yritin löytää heinän seasta ketokatkeroita kukkia, jotka olin juuri oppinut tunnistamaan. Tarkoituksena tuona pilvisenä mutta lämpimänä elokuun päivänä oli raivata niille ja muille harvinaisille ketokasveille elintilaa kitkemällä ja niittämällä. Tunsin ja totesin, että ketotalkoot ovat kirjaimellisesti ruohonjuuritason ympäristönsuojelua. Olin lähtenyt uteliaana ja avoimin mielin mukaan Tysyn järjestämiin ketotalkoisiin Teiskon Koivulan niitylle ja Jylhäperän Iso-Murron hakaan. Etukäteen en edes tiennyt tarkkaan, mitä talkoissa olisi tarkoitus tehdä. Olin vain arvellut, että kai siellä niitetään ja yrittänyt valita työhön sopivan vaatetuksen. Olin keväällä liittynyt Suomen luonnonsuojeluliittoon ja sitä myötä Tysyyn nimenomaan siksi, että toivoin sitä kautta pääseväni tekemään konkreettisesti jotain oman lähiympäristön hyväksi. Olen ollut paljonkin mukana yleishyödyllisessä vapaaehtoistoiminnassa, mutta aiemmin olen tehnyt pääasiassa hyvin hitaasti etenevää, monesti kaukaisia asioita koskevaa ja vaikutuksiltaan vaikeasti arvioitavaa järjestötyötä. Ketotalkoot sen sijaan kuulostivat heti toiminnalta, jossa ainakin työn jälki näkyy välittömästi. Halu tehdä jotain hyödyllistä ja aktivoivaa, ja mieluiten hyvässä seurassa, kumpusi osittain myös työttömyydestäni. Mukana elokuisissa talkoissa oli minun lisäkseni avomieheni ja viisi muuta tysyläistä. Saavuimme kimppakyydeillä ensin vanhan maalaistalon pihapiiriin Koivulan niitylle, ja pienen lämmittelyjumpan jälkeen aloitimme työt. Aluksi tutustuimme suojeltaviin kasvilajeihin ja sitten ryhdyimme kitkemispuuhiin. Pieneltä niittyalueelta, jossa aloitin heinännyhtämisen, löytyi yllättävän monta violettikukkaista ketokatkeroa. Kitkiessä saikin olla varovainen, ettei kiskonut ylös juuri niitä suojeltavia kasveja, ja siksi eteneminen oli hidasta. Tunnelma oli kuitenkin leppoisa ja sääkin suosi, mitä nyt muutama sadepisara välillä ropsahti taivaalta. Varsin pian olin kahden muun talkoolaisen kanssa raivannut siistiksi mukavan pikku alueen ja laskenut siinä kasvaneet ketokatkerot. Siirryimme koko porukka evästauolle heinälatoon. kertalaisena ketotalkoissa Ilokseni huomasin toista niittyaluetta reunustavalla aidalla useita pieniä sisiliskoja. Eväiden syönnin jälkeen jatkoimme vielä hommia Koivulan niityllä. Ilokseni huomasin toista niittyaluetta reunustavalla aidalla useita pieniä sisiliskoja. Pidän niistä kovasti ja kuvasinkin niitä ahkerasti. Mitä tulee kasveihin, ketokatkeroiden ohella tältä toiselta niittyalueelta löytyi myös muutama aho- ja ketonoidanlukko. Nämäkin erikoisen nimiset itiökasvit olivat minulle ennestään täysin tuntemattomia. Varsin erikoisen näköisiä ne olivatkin, kun niitä sitten muutama löydettiin. Kitkiessä jätin yhden suuren putkikasvin törröttämään paikalleen, sillä siinä majaili kaksi komeaa ritariperhosen toukkaa. Aikuisia ritariperhosia emme nähneet, mutta monia muita perhosia kedolla lepatteli. Iltapäivällä siirryimme toiseen talkoopaikkaan, Iso-Murron hakaan. Kuljimme tieltä kivikkoisen metsikön ja hirvien makuupaikkojen editse tiheän kuusikon laidalla olevalle aukiolle. Sinne olikin jo kepein ja punaisin nauhoin merkitty muutamia suojeltavia kasveja, jo tuttujen ketokatkerojen ja ketonoidanlukkojen lisäksi ainakin kirkiruoho ja ahosilmäruoho. Kitkimme uhanalaisten kasvien ympäriltä heinää ja niitimme jonkun verran. Siinä sivussa mietimme perinnemaisemien suojelua ja sitä, miten paljon raivattavaa tässäkin paikassa vielä olisi. Alkoi kuitenkin jo tulla ilta, joten emme viipyneet haassa kovin kauaa. Söimme vielä eväiden rippeitä ja palasimme sitten Tampereen keskustaan venyttelytuokion jälkeen. Ensikertalaisen näkökulmasta ketotalkoissa oli varsin mukavaa ja niistä jäi hyvä mieli. Työ ei ollut liian rankkaa, mutta silti sai tuntea tehneensä jotain, ja työn jäljen näki välittömästi. Työn lomassa pääsin tutustumaan aivan lähietäisyydeltä kedon kasveihin ja pikkueläimiin ja opin niistä uutta. Samalla tutustuin uusiin ihmisiinkin ja tietenkin sain raikasta ulkoilmaa ja liikuntaa. Ympäristönsuojelun kannalta yhdet ketotalkoot ovat ehkä vain pisara meressä, mutta ne ovat helppo ja konkreettinen tapa aloittaa. Minä ainakin lähden talkoilemaan toistekin.

8 8 Tampereen seudun luonto 2/2011 Makupaloja Koonnut Minna Santaoja kesän tapahtumista Tysy järjesti tuttuun tapaan tänäkin kesänä yleisöretkiä eri aiheista. Kolme vuotta jatkunut Luonnonsuojeluliiton Löydä luonto läheltäsi hanke ei enää tänä kesänä jatkunut, joten retket toteutettiin vapaamuotoisemmin, yhteen kohteeseen sitoutumatta. Lähiluonto oli edelleen keskeinen teema, ja esimerkiksi luonnonkukkapäivän suositusta retkestä haluttiin pitää tänäkin vuonna kiinni. Soukonvuoren luonnonsuojelualue avattiin Retkisarja käynnistyi kesäkuun alussa Soukonvuoren vasta perustetulla luonnonsuojelualueella Niihamassa. Retki järjestettiin maailman ympäristöpäivänä, sunnuntaina 5. kesäkuuta osana kaupungin koordinoimaa Vihreää viikkoa. Sattumalta myös ympäristösihteeri Lasse Kosonen oli suunnitellut retken Soukonvuoreen samalle päivälle, ja niinpä Tysy ja kaupunki yhdistivät voimansa. Maailman ympäristöpäivänä vietettiin juhlallisissa merkeissä Soukonvuoren luonnonsuojelualueen avajaisia. Tapahtuma keräsi satakunta osallistujaa, joista osa tuli paikalle Tampereen kaupunkiliikenteen ajamalla erikoisvuorolla. Juho Juhlapuheen Kytömäki ottaa piti kääpänäytettä. apulaispormestari Timo Hanhilahti ja maljojen kohotuksen jälkeen hän julisti alueen seremoniallisesti avatuksi nauhan leikkaamalla. Yhdistysväen puheenvuoron esitti Tysyn kutsumana Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kääntönen. Hän piti uutta suojelualuetta erinomaisena asiana mutta muistutti samalla, ettei hurraahuutoihin suoranaisesti ole aihetta, sillä Kauppi-Niihamaakin nakerretaan jatkuvasti rakentamiselle. Puheiden jälkeen kuultiin trubaduuri Juho Kytömäen musisointia, ja viimein yleisö pääsi tutustumaan juhlan kohteena olevaan alueeseen. Soukonvuoren luonnonsuojelualueelle oli juuri ennen vihkiäisiä saatu valmiiksi opastaulu ja kahdet pitkospuut. Juhlaväki jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen lähti kiertämään luontopolkua Lasse Kososen johdolla ja toinen tutustui alueeseen Tysyn rekrytoiman eräopas Harri Viitasen vetämänä. Alkukesän sää suosi juhlavaa retkeä. Retken päätteeksi nautittiin Niihaman ulkoilumajalla pullakahvit. Idylliä häiritsivät vain hieman vieressä lammella pörränneet vesihiihtäjät. Ympäristötori Tammelantorilla Osana Vihreän viikon viettoa Tammelantorilla järjestettiin kesäkuun alussa iltapäivän mittainen ympäristötoritapahtuma. Ajatus lähti liikkeelle tavaranvaihtotorin järjestämisestä, mutta lopulta sen ympärille rakentui monipuolinen ympäristöteemainen tapahtuma. Ekokumppaneiden organisoimassa tapahtumassa poikkesi 2500 kävijää ja torilla oli yhteensä 47 ympäristöalan näytteilleasettajaa. Myös Tysy oli mukana kertomassa toiminnastaan ja esittelemässä Teiskon metsäkartoitusta ja suojeluehdotusta. Monet torilla kävijät poikkesivat Tysyn pöytään hakemaan lehden kesälukemiseksi ja juttelemaan metsiensuojelusta. Tysyn pöydän takana päivystivät Jere, Mervi ja Minna. Monimuotoisuusretki Pyynikillä Heinäkuussa oli vuorossa Pyynikinharjun retki, jolla ihasteltiin luonnon monimuotoisuutta. Oppaana toimi Tysyn puheenjohtaja Jere. Sadepäivänä retkelle osallistui kymmenen henkilöä. Monimuotoisuusnäkökulmasta retkellä käytiin läpi harju, paahderinteet, talous-/käsitellyt metsät, lahopuu, haapa ja lehdot. Pohdittiin myös alkuperäisluonnon käsitettä ja sitä, mikä laji pitää suojella ja mitä ei. Lisäksi opeteltiin muutamia kasveja. Pyynikki on kohteena helposti lähestyttävä ja aina kiinnostava, ja retkiä siellä tullaan varmasti järjestämään jatkossakin. Luonnonkukkaretki Haiharassa Luonnonkukkien päivän retki järjestettiin tänä vuonna Haiharan kartanon pihapiirissä Kaukajärvellä. Oppaaksi saimme tänäkin vuonna Matti Kääntösen. Luonnonkukkien päivää vietettiin Suomessa nyt yhdeksättä kertaa, ja retkiä järjestettiin viikonlopun aikana ennätyksellisesti 110 paikkakunnalla. Haiharassa oli tarkoitus katsella luonnonkukkia jo muutama vuosi sitten, mutta tuolloin sää ei suosinut retkeä. Tällä kertaa oli onni matkassa, ja aurinkoinen kesäpäivä sai liikkeelle 40 retkeilijää. Lepakoita Tapahtumien yössä Tampereen teatterikesäviikolla elokuun alussa vietettiin Tapahtumien yötä, johon Tysy osallistui tänä vuonna toistamiseen järjestämällä lepakkopäivystyksen Pyynikin kirkkopuistoon. Sade tauottua väkeä oli liikkeellä Tapahtumien yössä runsaasti. Lepakoista kuulemassa ja detektorin avulla niitä havainnoimassa poikkesi 250 ihmistä. Pohjanlepakoista kertovat esitteet menivät kuumille kiville. Lepakkopäivystyksen järjestivät tysyläisistä Jere, Matti ja Mervi. Tapahtuma herätti kiinnostusta jopa valtakunnallisesti, sillä MTV3-kanavan kymmenen uutisten kuvausryhmä tuli paikalle ja lepakkopäivystyksestä esitettiin pätkä seuraavan illan uutisten loppukevennyksenä. Heti kymmeneltä päivystyksen alkaessa paikalla oli jo sata henkilöä ja kuvausryhmä, mutta lepakoista ei ollut tietoakaan. Onneksi myöhemmin kolme pohjanlepakkoa ilmestyi liitelemään puoleksi tunniksi, jonka jälkeen niitä osui paikalle satunnaisemmin.

9 Tampereen seudun luonto 2/2011 Lepakkoretki Hatanpäällä Vuosi 2011 on lepakoiden vuosi, ja lepakkokiinnostuksen lisääntyessä järjestettiin tätä vuonna enemmänkin lepakkoaiheista ohjelmaa. Elokuun lopun perjantai-iltana Tysy järjesti lepakkoretken Hatanpään arboretumilla. Liikkeellä oli toistasataa lepakoista kiinnostunutta huolimatta tiedotuksessa tapahtuneesta kömmähdyksestä. Retken aloitusajankohdaksi ilmoitettiin alun perin kello 20, mutta tuohon aikaan on elokuussa vielä valoisaa, ja niinpä retki siirrettiin alkavaksi klo 21:30. Valitettavasti tieto uudesta ajankohdasta ei ollut saavuttanut kaikkia, ja osa oli tullut paikalle tarpeettoman aikaisin. Pahoittelemme tapahtunutta ja koetamme jatkossa olla tarkempia tiedotuksen suhteen. Lepakkokiinnostus alkaa saada jo sellaiset mittasuhteet että harkitsemme toisen detektorin hankkimista yhdistykselle. Hatanpään retkellä lepakkoasiantuntijoina toimivat Jere ja Mervi. Elokuun lopussa Tysy oli myös mukana järjestämässä lepakkotutkija Eeva- Maria Kyheröisen luentoa luonnontieteellisellä museolla Vapriikissa ja sen perään lepakkoretkeä Tallipihan ympäristössä. Jätteenpolttohanke etenee unohtuiko jätelaki? Pirkanmaan jätehuolto ja Tampereen mikäli kaikki yhdyskuntajäte sitoudutaan sähkölaitos suunnittelevat suurta jätteenpolttolaitosta toimittamaan polttoaineeksi laitokseen. Tampereelle Tammervoima- Jätteenpolttohankkeen ongelmana on hankkeen nimellä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi päättyi keväällä. Tysy jätti YVAsta muistutuksen yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja Kangasalan luonnon kanssa. Samalla olemme koettaneet käynnistää keskustelua jätteenpolton ongelmista muun muassa Aamulehdessä ja Tampereen Tulevaisuuskylässä. Tammervoiman ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin neljää eri sijoitusvaihtoehtoa, joista vähiten hankalaksi todettiin Tarastenjärvi. Kesäkuussa Tammervoima tiedotti jatkavansa laitoksen suunnittelua Tarastenjärven vaihtoehdon pohjalta. Ympäristölupaa laitokselle on tarkoitus hakea vielä tänä vuonna. Suuri jätteenpolttolaitos rakentamalla ohitetaan jätelaissa oleva jätehuollon ensisijaisuusjärjestys, joka painottaa jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalikierrätystä. myös ylikapasiteetti. Suomessa on jo toiminnassa jätteenpolttolaitoksia, ja rakenteilla ja suunnitteilla on useita laitoksia lisää. Laitosten yhteenlaskettu polttokapasiteetti on merkittävästi suurempi kuin valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa arvioitu tarve. Jätettä ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin polttolaitoksiin. Tämä ei ole taloudellisesti kannattavaa, muusta kestävyydestä puhumattakaan. Ruotsin jätteenpolttolaitoksiin on jo jouduttu tuomaan lisää poltettavaa Norjasta ja tulevaisuudessa jopa Italiasta saakka. Jätteen energiasisältö on vaihtelevaa, ja tuhkien käsittely on ratkaisematta. Nyt tehtävä jätehuoltoratkaisu ei ole pelkästään tekninen kysymys jätehuollon järjestämisestä, vaan merkittävä poliittinen arvovalinta jolla on kauaskantoiset seuraukset. Tysyn ja muiden ympäristötoimijoiden toiveesta jätehuolto ja Jätteen synnyn ehkäisy on ympäristön Ekokumppanit järjestävät Tampereella kannalta kestävin ja myös taloudellisin tapa jäteongelmaan vastaamiseksi. Tämän kehittämiseen ei jää mahdollisuuksia, työ-pajoja, joissa eri toimijoiden yhteistuumin mietitään jätteen synnyn ehkäisyn mahdollisuuksia. 9 Keskuspuhdistamo vastatuulessa Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Sulkavuori-vaihtoehdon ympäristövaikutusten arviointi on päättynyt. Tysy jätti yhdessä luonnonsuojelupiirin ja viiden muun paikallisyhdistyksen kanssa mielipiteen Sulkavuoren YVA-selostuksesta. Keskuspuhdistamon suunnittelu Sulkavuoren alueelle on herättänyt alueen asukkaissa voimakasta vastustusta muun muassa rakentamisen aikana odotettavissa olevan melun ja tärinän, lisääntyvän liikenteen ja mahdollisten hajuhaittojen vuoksi. Puhdistamon vastustuksen leimaaminen nimby-ilmiöksi ( ei minun takapihalleni ), kuten Aamulehdessä on tehty, on kapeakatseista, sillä puhdistamohankkeeseen liittyy laajemminkin tarkasteltuna lukuisia ongelmia. Vaihtoehtona Sulkavuoren keskuspuhdistamolle YVAssa tarkasteltiin NYKY+ vaihtoehtoa, jossa nykyiset Viinikan, Raholan ja Lempäälän puhdistamot saneerattaisiin vastaamaan nykyisiä jäteveden puhdistustarpeita. Keskuspuhdistamo ei sovi yhteen minkään Sulkavuoren alueella olemassa olevan kaavan kanssa. Puhdistettujen jätevesien purku yhteen pisteeseen sisältää merkittäviä riskejä. Keskuspuhdistamoa perustellaan puhdistusprosessien tehostumisella, mutta lopputulos on nurinkurinen. Sulkavuoren vaihtoehto kuormittaisi Pyhäjärveä enemmän kuin NYKY+ vaihtoehto, koska puhdistetut jätevedet purettaisiin yhteen pisteeseen. Siirtolinjavaihtoehtojen linjalle tai niiden läheisyyteen sijoittuu useita arvokkaita luontokohteita, kuten Peltolammin- Pärrinkosken luonnonsuojelualue, Peltolammin liito-oravametsä ja Arranmaanojan louhikko. Alueilla sijaitsee uhanalaisia ja tiukasti suojeltuja lajeja, joiden elinolosuhteiden heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Hankkeen luontoselvitykset ovat puutteellisia ja kiireessä tehtyjä. Sulkavuoren eteläpuolella, alueella jonne on suunniteltu sijoitettavaksi puhdistamon maanpäällisiä toimintoja, on vanhaa kaatopaikkatäyttöä. Tutkimuksessa jätetäytössä todettiin korkeita raskasmetallipitoisuuksia, ja täytöstä purkautuvasta kaasusta mitattiin korkeita metaanipitoisuuksia. Alueen todetaankin soveltuvan vain rajoitetusti suunniteltuun tarkoitukseen. Tampereen lietteiden käsittely hoituu jo nykyään kyseenalaisesti, eikä ympäristövaikutusten arviointia ole ulotettu lietteiden käsittelyyn. Katsomme, että Tampereen Veden on laadittava yksityiskohtaiset selonteot sekä Viinikanlahden että Raholan lietteiden käsittelystä, loppusijoituksesta ja toiminnan ympäristövaikutuksista, jotta toiminta saadaan kestävälle mallille. Vaihtoehtojen vertailussa todettiin sekä NYKY+ että Sulkavuoren vaihtoehto teknisesti toteutettavissa oleviksi. NYKY+ vaihtoehdon ollessa sekä taloudellisempi että ekologisilta ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan parempi ei Sulkavuori-vaihtoehdon toteuttamiselle nähdäksemme jää argumentteja. Pyhäjärven tilaa päästäisiin nopeasti kohentamaan kunnostamalla nykyiset puhdistamot. Keskuspuhdistamon suunnittelun taustalla on muun muassa halu vapauttaa Viinikanlahti muuhun käyttöön, rakentamiseen ja virkistykseen. Tätä ei tosin ympäristövaikutusten arvioinnissa ole suoraan tuotu julki, eikä alueen mahdollista tulevaa maankäyttöä ole esitelty. Hankkeen tarkoitus ja tarve ei YVA-selostuksessa käy selväksi.

10 10 Tampereen seudun luonto 2/2011 Miten Tampereen ympäristönsuojelu sai alkunsa? Teksti ja kuvitus: Mervi Myyrä Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys täytti tänä vuonna 30 vuotta. Nuoren aikuisen ikään jo ehtineellä, luonnon puolta pitävällä kansalaisjärjestöllä oli mutkikas alku. Kaikki eivät halunneet Tampereelle aktiivista ympäristöjärjestöä. Alkukommellusten jälkeen asiat lähtivät kuitenkin rullaamaan mallikkaasti, ja Tysy toimii edelleen aktiivisesti Tampereen ympäristön puolestapuhujana sekä kaupunkilaisten luontosuhteen ylläpidon edesauttajana. Ympäristöekologian dosentti Matti Leinonen, Tysyn ensimmäinen puheenjohtaja, valottaa meille hieman yhdistyksen alkuaikojen tunnelmia. Tampereella paikat rempallaan Vuosi 1970 oli ensimmäinen maailmanlaajuinen luonnonsuojelun vuosi luvulla ympäristöasiat nousivat esille maailmalla ja niin myös Tampereella herättiin huomaamaan kaupunkiympäristön huono tila. Tampereen keskustassa oli alueita, jotka nykyisten laatuvaatimusten mukaan luokiteltaisiin asuinkelvottomiksi; rautatieaseman ja linja-autoaseman ympäristöjen, keskustorin sekä Tuulensuun alueen ilmassa oli paljon haitallisia aineita. Kotitaloudet polttivat jätteensä itse suurissakin keskustan taloissa ja rikkiyhdisteet levisivät heikentämään ilmanlaatua. Sekä Pyhäjärven että Näsijärven tila oli kaoottinen. Kalakuolemat olivat arkipäivää huonon jätevedenpuhdistuksen tilan vuoksi ja Pyynikin uimaranta jouduttiin sulkemaan. Näsijärven eteläosa oli pahasti saastunut etenkin Lielahden ja Kaupin rantaalueilla. Leinonen muistelee ottaneensa eräänä keväänä haavilla poikiensa kanssa valtavia määriä kuolleita kaloja Kaupin rannasta. Kaupungin väkiluku kasvoi, mutta jätevesien puhdistamiseen ja muihin ympäristöasioihin Tampereen kaupungin päättäjät eivät olleet valmiita panostamaan. Ympäristön tilasta huolestuneet kokoontuvat Ympäristön kehnosta tilasta huolissaan oleva asiantuntijakaarti perusti vuonna 1969 Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistyksen. Joukossa oli mukana mm. biolo- Matti Leinonen kotoisassa ympäristössään Tampereen pääkirjastossa kädessään Tysyn 25-vuotishistoriikki. gian ja maantiedon opettaja, metsänhoitaja, maisemanhoidonvalvoja sekä Tampereen kaupungin vesiensuojelupäällikkö. Matti Leinonen valittiin Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Takanaan aktiivijäsenillä oli nopeasti kasvavan rivijäsenjoukon vankka kannatus. Kun järjestö perustettiin, se sai mukaansa 500 jäsentä kertaheitolla. Yhdistys kasvoi nopeasti Suomen suurimpiin kuuluvaksi luonnonsuojeluyhdistykseksi. Ympäristön tila huolestutti ihmisiä ja yhdistys tuli tarpeeseen. Risupartaradikaalit, jollaiseksi Leinostakin nimitettiin, nousivat vaatimaan muutoksia ja ympäristöasioista käytiin kovasanaista keskustelua. Tysyn synty Muutaman vuoden toimittuaan Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistys joutui monien muiden yhdistysten tavoin stalinistien valtaamaksi. Koska yhdistyksen jäseneksi pystyi liittymään vielä vuosikokouksen alussakin, stalinisteja ilmaantui vuosikokoukseen suuri joukko, joka äänesti hallituksen uusiksi. Tämän vuoksi Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistyksellä oli surkeita vuosia, jolloin yhdistyksessä ei tapahtunut mitään, sillä yhdistyksen vallanneet eivät saaneet edes vuosikokousta aikaiseksi. Suuri osa aktiiveista erosikin järjestöstä ja perusti Tampereen luonnonsuojeluyhdistyksen. Leinonen kuitenkin päätti olla eroamatta Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistyksestä, koska hän halusi nähdä miten lopulta kävisi. Viimein tulikin aika, jolloin Suomen luonnonsuojeluliitto alkoi järjestää alueellista toimintaa ja päätti avustaa myös Tampereen paikallisyhdistystä. Huomattuaan Tampereen ympäristöjärjestöjen kahtiajaon he kuitenkin ilmoittivat, ettei-

11 Tampereen seudun luonto 2/2011 vät lähde tällaiseen mukaan. Tampereen paikallisyhdistyksen tilanteesta kokoustettiinkin liiton edustajan kanssa monta kertaa ennen kuin päästiin yhteisymmärrykseen. Tampereen luonnonsuojelun yhdistystoiminta saatiin eheytettyä ja yhdistykset sulautettiin. Näin syntyi Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys, tuttavallisemmin Tysy, joka perustettiin 27. helmikuuta vuonna Molempien järjestöjen osapuolet luottivat Leinoseen, joka koki tehtäväkseen saada yhdistystoiminta taas jaloilleen. Kun asiat lähtivät rullaamaan hyvin eteenpäin, Leinonen luovutti puheenjohtajuutensa ( ) ja keskittyi muihin tehtäviin. Innokas vaikuttaja monissa järjestöissä Leinonen on aina ollut innokas osallistumaan yhdistystoimintaan ja päätöksentekoon. Tysyn puheenjohtajuuden jälkeen hän on toiminut Biologian- ja maantieteen opettajien liiton hallituksessa sekä Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksessa. Kun Tampereelle perustettiin vuonna 1986 ympäristölautakunta, löysi Leinonen tiensä myös lautakunnan jäseneksi. Ympäristölautakunnan perustamisen jälkeen Tampereen kaupungin ympäristöasioissa tapahtui todella paljon. Aseveliakseli, eli kokoomuslaiset ja demarit, veti asioita eteenpäin. Ympäristöasiat hyvällä mallilla Leinonen sanoo, että ympäristönsuojelussa on tapahtunut suuri asennemuutos viime vuosikymmeninä. Ympäristö- ja luontojärjestöjä kuunnellaan ja järjestöjen mielipiteet ja lausunnot ovat tärkeitä myös kaupungin päätöksenteon tukemiseksi. Yhdistysten ja alueiden asukkaiden mielipidettä on ympäristölainsäädännön mukaan kuultava ennen kuin asioista päätetään. Tampereella on nykyään asiat ihan hyvin. Ympäristön tila ja ympäristöasioiden huomioiminen ovat nykyään aivan toisella tolalla kuin aiemmin, muis- Lue lisää Tysyn alkutaipaleesta Tampereen seudun luonto -lehdestä 2/2006, joka löytyy myös osoitteesta 11 tuttaa Leinonen nuoremmille sukupolville, jotka eivät kovin pitkälle taaksepäin muista. Tampere voi nykyään olla ylpeä ympäristöasioidensa hoitamisesta. Leinonen on edelleen Tysyn jäsen ja seuraa järjestön toimintaa mm. lukemalla Aamulehden sivuilta Tysyn mielipidekirjoituksia. Leinosen mielestä on tärkeää, että ympäristöjärjestö jaksaa puuttua Tampereen kaupungin kehittämistä ja ympäristön tilaa koskeviin ajankohtaisiin aiheisiin - niin kuiviin kaava-asioihin kuin kaupunkilaisten aktivoimiseenkin. Ihmiset tarvitsevat positiivisia asioita arjen vastapainoksi. Passiivisen television tuijottamisen sijaan luontoretket ja inspiroivat tapahtumat ovat kaivattuja. Myönteisten asenteiden luominen ympäristöasioita kohtaan on tärkeää Luokkajuhla Matti lähti saatolle kauniina kesäyönä; nykyisen vaimonsa kanssa veneellä Keurusselälle ja on samalla reissulla vieläkin Väitöskirja valmistui 6-vuotinen tutkimus västäräkin populaatioekologiasta ja etologiasta Keuruun Keurusselällä päätökseen Suomen tietokirjailijat ry:n hallitukseen Nykyisin yhdistyksen kunniajäsen. Ollut mukana 180 oppija tietokirjan tekemisessä Ympäristöekologian dosentti Tampereen yliopistoon Sai vaikuttaa luennoillaan nuoriin aikuisiin Hanski Keskikoulun biologian opettaja, joka sai pojatkin innostumaan luonnosta Tampereen normaalikouluun lehtoriksi Siitä lähtien Leinonen on ollut aktiivi Tampereen seudun 1979 Biologian ja maantiedon oppikirjailijaksi Kirjoittanut kymmeniä oppikirjoja työryhmien jäsenenä.

12 12 Tampereen seudun luonto 2/2011 Ylöjärven luonto 30 vuotta Tysyn sisaryhdistys Ylöjärven luonto täytti tänä vuotta Tysyn lailla 30 vuotta. Ylöjärven yhdistystä juhlittiin toukokuussa Pikku-Ahveniston juhlatalolla samannimisen järven rannalla. Paikka oli mitä sopivin, sillä yhdistyksen perustavassa kokouksessa vuonna 1981 yksi käsiteltävistä asioista oli Ahveniston tilan kohtalo. Yhdistys oli myötävaikuttamassa siihen että Ylöjärven kaupunki hankki tilan omistukseensa, ja hieno pihapiiri on pyritty säilyttämään alkuperäisessä asussaan luvun alussa valmistuneen päärakennuksen suunnitteluun on osallistunut mm. tamperelaisten tuntema arkkitehti Wivi Lönn. Pikku-Ahvenisjärven kiertää puolentoista kilometrin luontopolku, jota juhlayleisö ei nyt ukkossateessa lähtenyt kiertämään. Toukokuisessa juhlassa myönnettiin Suomen luonnonsuojeluliiton hopeiset ansiomerkit yhdistyksessä pitkään vaikuttaneille ja ansioituneille jäsenille. Ylöjärven luonnosta merkin saivat Jussi Kytömäki, Eero Jurvelin ja Harri Luojus. 150 perustajaa Eero Jurvelin ja Harri Luojus olivat koonneet leikkeitä ja tapahtumia yhdistyksen vuosien varrelta. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin tammikuussa 1981 Moision koululla ja siihen otti osaa peräti 150 ylöjärveläistä. Perustava kokous otti kantaa Ylöjärvelle suunniteltua ongelmajätelaitosta vastaan ja kannatti sen sijaan jätteidenkäsittelylaitoksen perustamista. Yhdistyksen nimi on muuttunut vuosien varrella pariin otteeseen ennen nykymuotoaan ja matkan varrelle on mahtunut monenlaista toimintaa. Yhdistys on julkaissut Ylöjärven-Kurun luonto lehteä ja perustanut LuontoToukat-kerhon kannustamaan nuoria luontoharrastukseen. Yhdistys on myös järjestänyt linnunpönttö- ja ketotalkoita, retkiä eri teemoilla ja tietysti pyrkinyt vaikuttamaan luonnonvarojen käyttöön aloittein ja muistutuksin. Kulttuurirahaston kulttuuriteko Marja Härkönen kiinnitti SLL:n hopeiset kunniamerkit Jussi Kytömäelle, Eero Jurvelinille ja Harri Luojukselle. Tuoreimpiin kamppailuihin lukeutuu Veittolan alueen kohtalo Ylöjärven keskustaajaman tuntumassa. Alue koostuu Suomen Kulttuurirahastolle testamentatusta 50 hehtaarin tilasta ja Ylöjärven kaupungin omistamasta pienemmästä tilasta. Kulttuurirahastolle alue testamentattiin palvelemaan luonnonsuojelua ja nuorisotyötä, mutta 2000-luvun alussa laaditussa yleiskaavassa alueelle on sijoitettu omakotitontteja. Alueella on muun muassa hieno vanha metsälaidun ja rehevää metsää. Metsissä on kuitenkin vastoin testamentin tahtoa tehty harvennuksia ja hakkuita, ja nurin on mennyt jopa metsälehmuksia. Luonnonsuojeluyhdistys on ollut yhteydessä Kulttuurirahastoon muistuttaen testamentista ja alueen luontoarvoista. Alueelle kaavoitettua asuinrakentamista ei pitäisi toteuttaa, vaan Veittola ansaitsisi suojelupäätöksen. Suojelussa pienilläkin on merkitystä Tilaisuuden juhlapuhujaksi oli kutsuttu luontoiltakonkari Seppo Vuokko. Hänen puheensa johtoajatuksena oli pohjalla on tilaa ja pienilläkin on merkitystä. Tämä sai puheessa monia merkityksiä. Vuokko hauskuutti juhlayleisöä muistuttamalla että ihmisessä on enemmän bakteerisoluja kuin omia soluja, ja ihmisen tehtävänä onkin toimia bakteerien elinalustana tarjoten niille otolliset olosuhteet. Luonnon monimuotoisuutta löytyy niinkin läheltä kuin ihmisen ulosteesta, jossa on moninkertainen määrä geenejä itse ihmiseen verrattuna ja me kun pidämme tätä monimuotoisuudeltaan rikasta massaa hyljeksittävänä jätteenä! Seppo Vuokko kertoi luonnonsuojeluajatuksissaan olevansa jossain määrin eri mieltä akatemiaprofessori Ilkka Hanskin kanssa. Hanski on esittänyt että jopa 30 prosenttia pinta-alasta tulisi suojella luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Vuokko sen sijaan painotti pienilläkin suojelualueilla olevan merkitystä suuren osan monimuotoisuudesta ollessa pohjalla, maaperässä. Teksti:Minna Santaoja Kuvat: Jaakko Salmela Juhlapuhuja Seppo Vuokko ja Marja Härkönen keskustelevat Härkösen juuri julkaisemasta limasienikirjasta.

13 Tampereen seudun luonto 2/ Sisustusliike Dekostra myy kestävää kauneutta Teksti: Minna Santaoja Hämeenkadun länsipäässä avattiin lokakuussa 2010 ekologinen sisustusliike Dekostra. Marraskuun 2011 alusta liike löytyy Verkatehtaankadulta. Liikkeen perustanut nokialainen Raija Stranius kertoo sisustamisen ja käsillä tekemisen olleen hänelle rakas harrastus, ja haave omasta liikkeestä oli elänyt pitkään. Raija jäi vuorotteluvapaalle työstään suuressa yrityksessä ryhtyäkseen toteuttamaan haavettaan, eikä paluuta enää ollut. Dekostrassa on myynnissä niin huonekaluja kuin pienempääkin sisustustavaraa. Huonekaluilla on FSC-sertifikaattia vastaava indonesialainen LEI-metsäsertifikaatti, joka takaa että käytetty puuraaka-aine on tuotettu sademetsäystävällisesti. Huonekalut on valmistettu viljellystä mahongista, massiivimännystä ja kierrätetystä tiikistä. Löytyypä myös pöytiä, joiden jalusta on aseteltu valikoidusta ajopuusta. Kalusteita maahantuo porvoolainen Sasu s Playhouse, jonka edustaja käy kolmesti vuodessa Indonesiassa tarkastamassa työntekijöiden työolot. Ekologisuus on Raija Straniukselle tärkeää, ja näitä arvoja hän pyrkii välittämään myös liikkeessään asioiville. Vihreät arvot ovat Raijan mukaan monille sisustuksesta kiinnostuneille tärkeitä. - Sisustaminen ei ole turhaa kuluttamista silloin, kun hankkii ajatonta ja ekologista, joka kestää vuodesta toiseen ja on viljeltyä tai kierrätettyä puuta, hän linjaa. - Turhanpäiväistä on se, kun ostaa halpaa, MDF- tai lastulevytuotteita, jotka menevät rikki ja roskiin hyvinkin nopeasti. Toinen kantava teema Dekostrassa on vanhan uudelleen käyttö. Monien myynnissä olevien tuotteiden taustalla on mie- Yllä: Kotimaisen divaanin täytteenä on kierrätetyistä muovipulloista tehtyä vanua. Pehmeä on istua, todistaa Dekostra-sisustusliikkeen Raija Stranius. Vasemmalla: Miten päin se hevosenkenkä pitikään ripustaa että onni pysyy talossa? lenkiintoinen tarina. Kun tietää tavaran tarinan, siihen syntyy toisenlainen suhde ja tavaraa arvostaa ihan eri tavalla, Raija miettii. Dekostraan on myyntiin valittu tuotteita joita ei ole saatavissa muualta. Raija Stranius on hankkinut kaunista säänpieksemää lautaa, heinäseipäitä, vanhoja ovia ja ikkunanpokia. Näistä voi käsistään kätevä sisustaja toteuttaa omia ideoitaan. Heinäseipäistä on tehty myyntiin maalaisromantiikkaa henkiviä sisustustikkaita ja vanhasta laudasta naulakoita. Naulakoita Raija valmisti ensin itse, mutta sahaushommat kävivät liiketiloissa hankaliksi. Hätiin löytyi kangasalalainen mielenterveyskuntoutujien verstas Sevinio. Siellä kuntoutujat sanoivat että onpa ihanaa tehdä vanhasta, Raija kertoo. Se oli ihan terapeuttista. Liikkeen ympärille rakentuu sattumienkin kautta erilaisten tekijöiden verkostoja. Riti Kähkösen lasityöt tulivat myyntiin, kun taiteilija poikkesi sisustusliikkeeseen. Olisipa aikaa kiertää paikallisten tekijöiden pajoja, sieltä voisi löytyä monenlaista myyntiin sopivaa, Raija huokaa. Yksityisyrittäjä on liikkeessään kuutena päivänä viikossa, ja sunnuntait hän haluaa ymmärrettävästi varata itselleen, lepoon ja mökkeilyyn. Tyhjin käsin oli toimittajan ominaisuudessakaan mahdotonta ekosisustusliikkeestä lähteä. Kotiin viemisiksi tarttui vanha hevosenkenkä onnea tuomaan, kotimainen käsintehty saippua ja vanhoista ruokailuvälineistä valmistettu hauska lautasliinateline. Kulttuurieläimenä ihminen tarvitsee hyvin voidakseen myös kaunista turhuutta, arjen estetiikkaa, silmänruokaa.

14 14 Tampereen seudun luonto 2/2011 Koonnut Minna Santaoja Perhospuutarhakilpailu sija: Kaarina Davis, Hämeenkyrö Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys järjesti tänä vuonna kolmatta kertaa perhospuutarhakilpailun. Kilpailussa oli kaksi sarjaa: puutarhasarja ja parvekesarja. Parvekesarjaan ei tänä vuonna ollut osallistujia. Kilpailuun osallistujia pyydettiin toimittamaan muutama kuva puutarhastaan ja kertomaan puutarhasta löytyvät perhoskasvit sekä muutenkin kannustettiin tarkkailemaan puutarhassa kesän mittaan viihtyviä perhosia. Kilpailun tuomareina toimi tällä kertaa Tysyn hallitus. Raati valitsi kilpailun voittajaksi Kaarina Davisin Hämeenkyröstä. Toisen sijan jakoivat Ulla Helle Tampereelta, jonka perhospuutarha sijaitsee Litukan siirtolapuutarhassa, ja Raimo Flink Lempäälässä sijaitsevalla mökkipuutarhallaan. Kilpailun voittaja saa palkinnoksi 50 euron lahjakortin Akateemiseen kirjakauppaan. Toinen palkinto on 25 euron lahjakortti Runsaudensarveen. Onnittelut voittajille! Pihani on luonnontilainen, nurmikkoa ei ole. Koetan pitää pihaa lajistoltaan monipuolisena, jotta se olisi mahdollisimman houkutteleva erilaisille eliöille, mm. perhosille. Luonnonvaraisista perhoskasveista pihallani kasvaa muun muassa voikukkia, nokkosia, pajua, suolaheiniä, hernevirnaa, metsäkurjenpolvia, ohdakkeita, puna-apilaa, mataraa, kultapiiskua, siankärsämöä, pietaryrttiä, karhunputkea jne. Tontilla on paljon haapoja ja ne ovat hyviä perhosten ja perhosten toukkien koteja. Istutetuista perhoskasveista punahattu on perhosten ehdoton suosikki. En ole nähnyt minkään muun kukan houkuttelevan niin paljon perhosia. (Luonnonvaraisista kukista hernevirnalla tuntuu olevan samantyyppistä vientiä.) Muita pihaan istuttamiani perhoskasveja ovat

15 Tampereen seudun luonto 2/ Heinähukan toukka kämmenellä. (Kaarina Davis) 2. Kaarinan aamukahviseuralaisia punahatulla. 3. Puuntuhoojan toukka. (Kaarina Davis) 4-7. Raimo Flinkin perhoskuvia. 5 heliotrooppi, syyssyrikkä, aurankukka, iisoppi, ruohosipuli, neidonkieli, rohtoraunioyrtti, mäkimeirami, minttu, väinönputki, timjami, iltahelokki, illakko, nukula, myskimalva, syyspäivänhattu, valtikkanauhus, kallionauhus, punatähkä, maksaruoho, samettikukka, aitokissanminttu. Harjaneilikoita ja palavaa rakkautta ei kai ole yleisesti pidetty hyvänä perhoskasvina, mutta olen huomannut niissä usein valkoisia perhosia (kaali, nauris). Sireeni, tammi, jasmike, rusokuusama, syyshortensia Kasvaa niitä vielä jotain muutakin, mutta ei kaikkia muista! Seuraavia perhoslajeja olen tavannut pihassani: kaaliperhonen, suruvaippa, neitoperhonen, nokkosperhonen, sitruunaperhonen, herukkaperhonen, amiraali, ohdakeperhonen, metsänokiperhonen, horsmakiitäjä, poppelikiitäjä, lauhahiipijä, ritariperhonen, tesmaperhonen, heinähukan toukka, puuntuhoojantoukka, täplätupsukkaantoukka, ruostesiiventoukka, ja monia muita (sinisiipiä, hopeatäpliä, mittareita ja yökkösiä, joita en tunnista lajilleen). Talvisin polttopuukasasta löytyy koteloita, jotka nostelen toisaalle polttopuukasaan turvaan. Aitan katon alla talvehtii aikuisia nokkos- ja neitoperhosia. Tänä kesänä näin pihassa elämäni ensimmäisen kerran häiveperhosen. Oli tosi kaunis. Olen houkutellut perhosia pihaan kokeilemalla erilaisia perhosbaaricocktaileja. Suosituinta on mehunkeitosta jäänyt marjamössö, siinä käy monia eri perhosia. Suruvaipat yksinään tykkäävät vesimelonista. 2. sija: Ulla Helle, Tampere Pihani on Litukan siirtolapuutarhassa Tampereella. Tänä kesänä puutarhassamme oli tosi vähän perhosia verrattuna viime kesään. Viime vuonna esimerkiksi Neitoperhoja saattoi samanaikaisesti olla Jaloangervossa useita kymmeniä, tänä vuonna parhaimmillaan ehkä puolisen tusinaa. Loistava perhoskasvi on Purppurapunalatva. Se on erityisesti Ritariperhosten mieleen. Ritariperhosiakaan ei ollut läheskään niin paljon kuin viime kesänä. Purppurapunalatvan kukinta jäi lyhyeksi, sillä myöhään kukkivana se sai saderyöpyn niskaansa juuri kun oli aukeamassa parhaaseen loistoonsa. 3. sija: Raimo Flink, Lempäälä Kuvasin perhosia kesämökilläni Lempäälässä pitkin kesää. Tontin tavallisia perhosia ovat neito-, suruvaippa-, nokkos-, sitruuna-, sinisiipi- ja kaaliperhoset. Harvinaisuuksina pidän ritari- ja haapaperhosta. Kaikkia en pysty tunnistamaan.

16 16 Tampereen seudun luonto 2/2011 Tero Tähtinen HUMINAA JA HILJAISUUTTA Eli mitä olen elämästä oppinut Pyynikinharjun puilta tephanie Kazan teoksella The Attentive Heart (1993) on poikkeuksellisen tärkeä paikka sekä kirjahyllyssäni että sydämessäni. Teos kertoo siitä, mistä kaikki hyvät, tärkeät ja koskettavat kirjat kertovat eli puista. Vaikka Kaza työskentelee siviilissä Vermontin yliopiston ympäristötieteen professorina, hänen kirjansa ei ole mikään pölynkuiva tieteellinen esitelmä vaan henkilökohtainen ja tunnustuksellinen kirjanen, joka päästää lukijan syvälle kirjoittajansa ajatuksiin ja tuntemuksiin. Kirjan alaotsikko kertoo tarkemmin, mistä siinä on kysymys: Conversations with Trees eli Keskusteluja puiden kanssa. Kazan kirja koostuu vapaamuotoisesti ja villisti rönsyilevistä omaelämäkerrallisista esseistä, joissa hän kertoo kohtaamisistaan erilaisten puitten kanssa erilaisissa elämäntilanteissa, -vaiheissa, maisemissa ja yhteyksissä. Tavallaan hän siis kronikoi omaa elämäkertaansa ja tutkii omaa sielunmaisemaansa katsellen niitä puukansan pitelemästä peilistä. Kirjassaan hän muun muassa ihastelee Etelä-Kalifornian valkearunkoisia sykomoreja, käy patikointiretkellään tutkailemassa High Sierran jalokuusia, seuraa kevätsateiden eloon herättämiä vaahteroita, tutkii maastopalon jälkeen kulomaasta esiin ponnistavia manzanitoja ja niin edelleen. Yhdessä esseessä hän käy katsomassa Yhdysvaltojen länsirannikon jättimäisiä punapuita, joista osa on jo neljätuhatta vuotta vanhoja. Kirjan riipaisevimmassa tarinassa Kaza kertoo lapsuudenkotinsa takapihalla kasvavasta jalavasta, jonka massiivisiksi kasvut juuristo on alkanut rikkoa talon perustuksia ja joka sen vuoksi on saanut kuolemantuomion. Kaza kiiruhtaa paikalle, koska haluaa olla jättämässä jäähyväiset pitkäaikaiselle ystävälleen. Hän kirjoittaa teloitettavaksi joutuneesta jalavasta yhtä lämpimästi ja rakastavasti kuin toisesta ihmisestä. Jos haluaisin kirjoittaa Kazan teoksen hengessä teoksen oman elämäni tärkeistä puukohtaamisista, pelkästään nykyisen kotipaikkani lähimaisemien (Pispalan, Tahmelan ja Pyynikin) tutuista ja rakkaista risuhiuksista ja takkuoksista saisin kasaan jo aika tuhdin eepoksen. Vähän aikaa sitten edesmennyt akateemikko Paavo Haavikko suomalaisista valkokauluspuunhalaajista kuuluisin kirjoitti kerran yhdessä runossaan, että maailmassa on monta viisasta miestä, mutta ei toisaalta yhtään hullua puuta. Aforistisen säkeen lempeä ironia havainnollistuu kotimaisemassani lukuisina, toinen toistaan ihmeellisimpinä kaarnakylkinä. Kuten jokainen paikalla kuljeskellut tietää, Pyynikinharju on täynnä toinen toistaan uljaampia mäntypilareja, jotka vuodesta toiseen huojahtelevat raskaina mutta levollisina juurakkoankkureittensa yllä. Toisinaan niiden neulaskäsiä koristaa paksu lumipeite, välillä keskikesän aurinko paahtaa murhaavasti niiden punertaviin kylkiin, toisinaan vimmaiset syysmyrskyt saavat ne tanssahtelemaan. Vuodenajat, säätilat ja ohikulkijat vaihtuvat mutta männyt pysyvät. Mänty on kaikista maailman puista jotenkin suomalaisin tuulipuvuissaan, vähän nukkavieruina, hiljaisina ja juroina supermarkettien parkkipaikoilla vaeltelevat suomalaiset näyttävätkin aivan männiköiltään. Mänty ei koreile, pöyhkeile, tunkeile, pulise eikä harrasta small talkia. Mänty vain on. Mäntyjen hiljainen, tyyni läsnäolo ja ulkoisista olosuhteista piittaamaton tyyni pysyvyys tekevät niistä verrattomia sielunkumppaneita. Minulle Pyynikin männyt ovat kuin suomalaiseen maisemaan rantautuneita neulaskätisiä Buddhia, ja lukuisia ovat ne kerrat, kun olen huoliani ja murheitani niiden tyvelle kantanut. Ja tiedän, että en ole tässä puuhassa ainoa lajiani. Joka kerta männyt tuntuvat lohduttavan ja ottavan osan taakastani kantaakseen silkalla olemassaolollaan. Ei tarvitse kuin hetkeksi istahtaa yhden kaarnakyljen juureen ja katsella ylös kahiseviin korkeuksiin, kun olo tuntuu jo seestyvän

17 Tampereen seudun luonto 2/ ja keventyvän. Kun kuuntelen oksakruunujen havinaa, opin jälleen kerran olemaan hiljaa ja kuuntelemaan. Tätä, tätäkin männyt voivat meille opettaa: taakan jakamista, hiljaisuuden eheyttävää voimaa, läsnäolon ihmettä. Tahmelan uimarannan pielessä kasvaa mahtavankokoinen kynäjalava, jota käyn tervehtimässä ja tarkkailemassa miltei päivittäin aamu- tai iltakävelyllä. Talvella puu on lehdetön ja kaarevan muotonsa vuoksi raskaan lumikerroksen kuorruttama. Keväänkorvalla sen oksanpäihin ilmestyivät pienet, mantelinmuotoiset silmut, jotka hitaasti puhkeavat heleiksi kukinnoiksi. Kesällä latvustoa peittää sahalaitaisten, veneenmuotoisten lehtien tummanvihreä huntu. Loppukesästä puu alkaa kellastua pohjoispuolelta, harjun suunnasta, ikään kuin se hiukan kainostelisi järvenselkää. Jalava muuttuu vuodenaikojen mukaan, joka päivä pikkuriikkisen, ja tuo hidas ja hiljainen prosessi näkyy vain sille, jolla on silmät nähdä ja aikaa katsoa tarkkaan. Tämän rannan jalava on minulle opettanut: kärsivällisyyttä. Hyhkynlahden länsipuolen törmällä kasvaa yksi isoimmista koivuista, mitä olen koskaan eläissäni nähnyt. Koivujättiläinen on niin valtava, että kesällä, vehreimpään lehväsaikaan, on täysin mahdoton sanoa, missä koivu päättyy ja sen vieruspuut alkavat. Sen juuristo näyttää niin massiiviselta, että se pitänee yksin koko rinnettä koossa. Sen pysähtyneistä juurista noista kiemurtelevista ja haarautuvista puulihaksista huokuu voimaa ja ikiaikaisuutta, jollaiseen ihminen ei koskaan yllä. Tämän rinteen koivu on minulle opettanut: järkkymättömyyttä ja periksiantamattomuutta. Maailma on paikkoja. Tuo Gary Snyderin Erämaan opetus -kirjan (1990) lause on seurannut minua siitä saakka, kun sen joskus takavuosina tulin lukeneeksi. Vetinen rimpi, läpitunkematon kuusikko, Pispalan tuuliset kujat, Katmandunlaakso kaukana Himalajalla, Pariisin Gare du Nord, Vapaudenaukio Kairon keskustassa Koemme maailman erilaisina paikkoina, joista toisissa vain käymme piipahtamassa, toisissa poikkeamme läpikulkumatkalla, joissakin viivähdämme hetken ja joihinkin jäämme pitemmäksi aikaa, asumme niissä, muutumme osaksi niitä, juurrumme. Yksi keskeisistä eroista alkuperäisheimojen ja modernin sivilisaation välillä on, että ensiksi mainituille kaikki tieto, oppiminen ja viisaus liittyivät johonkin konkreettiseen paikkaan ja seutuun. Intiaanien luomismyytti kertoi heimon jäsenille, miten juuri tuo vuori, tuo merenlahti, tuo niemennokka tai tuo järvi syntyi. Näin tieto oli tavallaan myös kartta, jonka avulla ihminen saattoi maailmassa elää ja vaeltaa. Äärimmäinen esimerkki ilmiöstä lienee Australian aboriginaalit, jotka käyttivät monimutkaista lauluverkostoa apunaan suunnistaessaan pitkin mantereen rannattomia aavikoita. Jälkiteollisessa mediamaailmassa paikan merkitys vähenee koko ajan tai se on oikeastaan jo kadonnut. Missä esimerkiksi internet, Facebook tai televisiomainokset sijaitsevat? Onko olemassa jokin paikka tai sfääri, jossa ne ovat? Jokainen peruskoulun käynyt suomalainen tietää, mikä on Kiinan pääkaupunki, hypotenuusa, elektroni, neliöjuuri tai hiilen kemiallinen merkki mutta kuinka moni osaa nimetä kotiympäristöstään kymmenen syötävää kasvia tai viisi siellä pesivää lintulajia? Mitä enemmän vietämme aikaa keinotekoisessa virtuaalitodellisuudessa, sitä vähemmän olemme täällä, tällä vetisellä ja moninaisuudessaan henkeä salpaavalla planeetalla, missä me todellisuudessa olemme ja josta emme millään pääse pois. Sekä Kaza että Snyder pyrkivät kirjoissaan palaamaan takaisin tähän maailmaan ja sen konkretiaan, sen puihin, lintuihin ja loputtomiin erilaisiin paikkoihin. Kun kävelen Pyynikinharjulla tai Tahmelanrannassa ja katselen puuystäviäni, tiedän ja tunnen olevani juurtuneena tähän maailmaan, osaksi sen ihmeellistä elämän verkostoa. Ihmiset tulevat ja menevät, mutta puut pysyvät. Tero Tähtinen on tahmelalainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija, joka on julkaissut esseekokoelmat Aurinko laskee Aleksandriassa ja Katmandun unet, sekä suomentanut Gary Snyderin kirjan Erämaan opetus ja Nanao Sakakin runokokoelman Syödään tähtiä! Teksti ja kuvat: Tero Tähtinen

18 18 Tampereen seudun luonto 2/2011 Seurakunta siirsi vanhat puistopuut metsään lahoamaan Teksti ja kuvat: Jere Nieminen Tampereen seurakunta näyttää esimerkkiä uudenlaisesta luonnonsuojelusta Tampereen seurakunta siirsi viisi vanhaa ruotsinpihlajaa Kalevankankaan hautausmaalta metsään lahoamaan. Metsässä vanhat puistopuut tuottavat luonnon monimuotoisuudelle arvokasta lahopuuta. Lahopuiden puuttuminen metsistä on tällä hetkellä Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen merkittävin pullonkaula. Lahopuiden vähäisyys johtuu metsien tehometsätaloudellisista käsittelytavoista. Lahopuista ovat riippuvaisia monet sienet, hyönteiset ja linnut. Etenkin jalojen lehtipuiden lahoavat rungot ovat luonnon kannalta merkittävä puute. Vanhoja ja järeitä lahopuita kasvaa puistoissa ja hautausmailla. Ne ovat luonnonsuojelun kannalta merkittävä voimavara. Lahopuusiirroissa vanhat ja kaatumisvaarassa olevat puistopuut viedään metsiin lahoamaan, jossa ne kehittävät luonnon monimuotoisuutta sen sijaan, että ne vietäisiin kaatopaikoille tai haketettavaksi. Uhanalaisen ja harvinaistuneen lajiston kan- nalta puun ei tarvitse olla kasvanut samassa metsässä kuin se lahoaa. Tulevina vuosina seurakunta siirtää samaan metsään lisää hautausmaalta poistettavia puistopuita. Tällöin alueelle muodostuu luonnon kannalta erittäin merkittävä lahopuujatkumo, jossa on eriasteisesti lahonneita puita. Iidesjärvi suojeltava kaavassa Tampereen kaupunki on laatimassa Iidesjärven alueelle osayleiskaavaa. Syksyllä nähtävänä oli kolme luonnosta, joista kahdessa järven etelärannalle suunnitellaan asuinrakentamista ja kolmas vaihtoehto on toteuttaa alueelle perhepuisto. Tysy jätti kaavaluonnoksista mielipiteen yhdessä luonnonsuojelupiirin, Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen ja Tampereen hyönteistutkijain seuran kanssa. Iidesjärven suojelua on ehdotettu pitkään, viimeksi mainitut yhdistykset yhdessä alueen asukkaiden kanssa jättivät Tampereen kaupunginhallitukselle esityksen suojelualueen perustamisesta vuonna Esitykseen ei ole kaupungin taholta vastattu ja uudistimmekin suojeluvaatimuksen kaavaluonnoksista jättämässämme mielipiteessä. Iidesjärvi on arvokas lintujärvi ja luontokohde kaupungin keskustan tuntumassa. Se on arvokas alue niin virkistyskäyttäjille kuin luontoharrastajillekin. Alueen luontoarvoja on seurattu pitkään ja järven rantamilla on mielenkiintoista lajistoa, kuten erityisesti suojeltavia lepakoita ja viitasammakoita. Luontoyhdistysten näkökulmasta järvi rantavyöhykkeineen on perustettava luonnonsuojelualueeksi ja alueelle on laadittava hoitosuunnitelma yhdessä luontoharrastajien kanssa. Kaavoituksessa voidaan nähdäksemme edetä perhepuisto-vaihtoehdon pohjalta. Perhepuistosta ei kuitenkaan tule suunnitella uutta Särkänniemeä, vaan alueen vetovoimaisuuden tulee perustua nimenomaan Iidesjärven monimuotoiseen luontoon. Eri toimintojen yhdistäminen edellyttää huolellista suunnittelua.

19 Tampereen seudun luonto 2/2011 Kutsu syyskokoukseen 19 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen kaikille jäsenille tarkoitettu syyskokous pidetään torstaina 8. joulukuuta kello luonnonsuojelupiirin toimistolla, Varastokatu 3, 4. kerros (punatiilinen rakennus Tullintorin ja Sorsapuiston välissä). Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntömääräiset asiat: 1) Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa. 2) Valitaan hallituksen puheenjohtaja vuodelle ) Valitaan hallituksen jäsenet sekä varajäsenet vuodelle ) Määrätään jäsenmaksujen suuruus seuraavalle toimintavuodelle. 5) Valitaan tilintarkastajat/toiminnantarkastajat ja heille varahenkilöt. 6) Vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle. 7) Vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavalle toimintavuodelle. 8) Päätetään lehdistä, joissa kokouskutsu julkaistaan ja tavasta, jolla kokouksiin kutsutaan. Sääntömääräisten asioiden lisäksi keskustelemme syyskokouksessa yhdistyksen Tampereen seudun luonto -lehden nimen muuttamisesta muotoon Tampereen luonto. Tutustutaan toisiimme, uusiin ja vanhoihin tysyläisiin, ja jutellaan vapaamuotoisesti ajankohtaisista asioista ja tulevasta toiminnasta. Tysy tarjoaa kokousväelle kahvit. Lämpimästi tervetuloa! Mikäli tulet myöhässä ja alaovi on kiinni, soita Jerelle p Mitä Tysyssä tehdään? Pidetään kokouksia. Järjestellään retkiä. Pidetään yhteyksiä muihin yhdistyksiin. Kirjoitetaan mielipiteitä lehtiin. Juodaan kahvia. Hermostutaan poliitikkoihin. Toimitetaan lehteä. Seurataan kaupungin ympäristöasioita. Osallistutaan tapahtumien järjestämiseen. Ollaan asiantuntijoita. Lobataan poliitikkoja. Juodaan teetä. Kirjoitetaan mielipiteitä hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneista. Pohditaan Tysyn tarkoitusta. Tehdään suojeluesityksiä. Turhaudutaan virkamiehiin. Tehdään metsäkartoituksia. Tutustutaan ja ystävystytään. Otetaan kuvia. Ideoidaan uusia toimintamuotoja. Kerätään niittykukkien siemeniä. Rakastetaan luontoa. Masennutaan, stressaannutaan ja poltetaan päreitä. Nauretaan itsellemme ja muille. Syödään keksejä. Muistutetaan kaavoittajaa luontoarvoista. Valitetaan huonoista päätöksistä oikeuteen. Pidetään niittotalkoita. Parannetaan maailmaa. JÄTKÄN LAULU Olen yksin, yksin, yksin niin, kyllästynyt, pettynyt ihmisiin. En kaipaa iloa, lohtua seurain, kuljen vain reittejä metsäpeurain. En riemuja ole koskaan vailla, kunhan taivaltaa saan salomailla. Tyhjää taivasta yllä ja alla, huolen hahtuakaan ei kulkijalla. Pakenen kurulle unohdetulle, tuulessa kylliksi seuraa on mulle. (Kaamanen ) Tero Tähtinen Tule sinäkin!

20 20 Tampereen seudun luonto 2/2011 Millainen kevät - Tampereen luonto vuonna 2050 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen 30-vuotisjuhlaseminaari Perjantaina 18. marraskuuta 2011 Tampereen yliopiston Linna-kirjastorakennuksen Väinö Linna -salissa kello (Kalevantie 5). Tilaisuus on avoin ja maksuton kaikille kiinnostuneille. Keskustelemassa pitkän linjan yhdistysaktiivi ja Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kääntönen, Tampereen kantakaupungin kasvikartoituksen tehnyt kaupunkiekologian tutkija Pertti Ranta, kaupunkilehti Tamperelaisen päätoimittaja ja Tampere-kirjailija Jari Niemelä, Mieluisa Tampere kaupunkitaideprojektin vetäjä, arkkitehti Juho Manka ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, ympäristöpolitiikan tutkija Jere Nieminen. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii yhdistyksen hallituksen jäsen, ympäristöpolitiikan tutkija Minna Santaoja. Puheenvuorojen jälkeen tilaisuudessa on aikaa keskustelulle, johon myös yleisö voi osallistua. Rachel Carsonin kirja Äänetön kevät ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1962 ja ensimmäisen kerran suomeksi heti seuraavana vuonna. Kirja on monella tapaa ollut lähtölaukaus ympäristöliikkeelle ja sai aikaan ympäristöherätyksen, jonka ansiosta äänetöntä kevättä ei vielä ole tullut. Kirja johti mm. Yhdysvalloissa DDT:n käytön kieltämiseen vuonna 1972, mutta ympäristön kemikalisoituminen on edelleen maailmanlaajuinen ongelma. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen edeltäjä Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistys perustettiin vuonna 1969, ja Tysy sai alkunsa vuonna Yhdistyksen 30 vuoden olemassaolon aikana moni asia on muuttunut ja ympäristökeskustelu on siirtynyt marginaalista valtavirtaan. Tieto ympäristöstä on lisääntynyt, ja samalla tietoisuus ilmastonmuutoksen kaltaisista globaaleista ympäristöongelmista. Voidaan sanoa, että ympäristöliikettä tarvitaan vähintään yhtä paljon kuin 1960-luvulla. Minkälainen on Tampereen kevät vuonna 2050? Miltä luonnon tulevaisuus näyttää? Tätä teemaa pohditaan Tysyn juhlaseminaarissa. Pirkanmaan ympäristöohjelma valmistui Pirkanmaan ympäristöohjelma vuosille on valmistunut. Päivitetty ympäristöohjelma kokoaa ja esittää tavoitteet sekä joukon toimenpiteitä ympäristövastuullisemman, vähäenergisemmän ja samalla ekotehokkaamman tulevaisuuden saavuttamiseksi. Ympäristöohjelmatyötä tehtiin laajalla joukolla Pirkanmaan liiton vetämänä. Ohjelma on luettavissa Pirkanmaan liiton sivuilta: Ohjelmaan sisältyy mm. Tysyn ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ajama toimenpide maakunnallisen luonnon monimuotoisuusohjelman laatimisesta. Ympäristöohjelman toteutumista seuraa Pirkanmaan ELYkeskuksen vetämä seurantaryhmä, ja vuosittain tullaan järjestämään maakunnan ympäristötoimijoita yhteen kokoavia seurantaseminaareja.

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 25.4.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 25.4.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 25.4.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Kirjaamo 31.8.2011 PL 487 33101 Tampere

Kirjaamo 31.8.2011 PL 487 33101 Tampere Tampereen kaupunki Mielipide Kirjaamo 31.8.2011 PL 487 33101 Tampere Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Varastokatu 3 33100 Tampere ASIA: Mielipide Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtoihin (TRE:639/10.02.03/2010)

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

AVOIN VETOOMUS TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE TEISKON METSIEN SÄÄSTÄMISEKSI JA SUOJELEMISEKSI

AVOIN VETOOMUS TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE TEISKON METSIEN SÄÄSTÄMISEKSI JA SUOJELEMISEKSI 21.9.2012 Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry Tampereen hyönteistutkijain seura ry Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry Asiaa hoitaa: Kuninkaankatu 39 33200 Tampere AVOIN VETOOMUS TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA Tekpan seutuseminaari 23.3.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi 1 KÄYNNISSÄ OLEVIA SEUDULLISIA HANKKEITA Sako ja umpikaivolietteiden keräystyön järjestäminen

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05. 1 TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.2011 klo 18:00 Läsnä: Markus Lehmuskoski, Lahden kaupunki, maankäyttö

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011 Rauman Seudun Luonnonystävät Jäsentiedote 1/2011 Hyvät luonnonystävät Vuosi vaihtui ja sen myötä myös yhdistyksen puheenjohtaja. Ilona halusi välillä keskittyä muihin asioihin ja hänen ehdotuksestaan yhdistyksen

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

15.11.2008 Turpaboogiet, Pori. Petra Lattunen Ingreening

15.11.2008 Turpaboogiet, Pori. Petra Lattunen Ingreening Petra Lattunen Ingreening Kuva: Kenya Boogie and Hinton Skydive Centre Kuva: Richard Wanderman Miksi laskuvarjohyppääjän pitäisi miettiä ympäristöasioita? Hyppypaikan ympäristölupa Hyppypaikka Kerhon hyppykone

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Hetta-Pallas 2-9.8.2014

Hetta-Pallas 2-9.8.2014 Hetta-Pallas 2-9.8.2014 eli ensikertalaisen kokemuksia viikon vaellukselta Joensuun Ladun Loistavien Leidien matkassa. Opin aika monta asiaa vaeltamisesta ja varustautumisesta, kanssavaeltajistani ja itsestäni;

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Peltolan uutiset 3/2011

Peltolan uutiset 3/2011 Peltolan uutiset 3/2011 Syksyllä golfkausi alkaa olla lopuillaan, mutta ei vielä ohi. Golfkauden lopuksi on hyvä kaivella aivojen muistisopukoita ja kerrata golfin sääntöjä. Sääntöopas, golffarin paras

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot