Eduskunnan pankkivaltuusmiesten kertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan pankkivaltuusmiesten kertomus"

Transkriptio

1 Eduskunnan pankkivaltuusmiesten kertomus 1990 HeMnM 1991

2 1991 vp K 1 EDUSKUNNAN PANKKIVALTUUSMIESTEN KERTOMUS 1990 * EDUSKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE HELSINKI 1991

3 S IS Ä L L Y S S U O M E N P A N K IN T O IM IN T A... Sivu 3 Sivu T ilin p äätö k sen k o m m en tit T aloudellinen kehitys... 3 K esk u sp ankkipolitiikka... 5 Yleiset tilinpäätös- ja kirjausperiaatteet 20 Taseen kommentit Tuloslaskelman kommentit R ah a- ja v alu u ttak u rssip o litiik k a... 5 PA N K K IV A L T U U S M IE S T EN K Ä S IT T E L E M IÄ A S IO IT A T ilin tark astu s... L ainausliikkeen ja v a lu u tta k a u p a n ta rk a stu s... Inv en to in n it ja h a a ra k o n tto rie n ta rk a stu k se t... Suom en itsenäisyyden ju h la v u o d en 1967 rah a sto (Sitra)... K erto m u s E. J. L än g m an in rah asto jen to im in n asta... K o ro n m ak su p an k k ien k assav a ra n to talletuksille... Suom en P an k in v ak u u sjärjestelm ä... Suom en P an k in h a a ra k o n tto rit... Suom en P an k in jo h to s ä ä n n ö n m u u to k s ia Suom en P an k in eläk esään n ö n ja perheeläkesäännön m u u to k sia... K u o p ion k o n tto rin u u d isra k e n n u s h a n k e... K iinteistön m yynti... O sakem erkintöjä ja -ostoja... Suom en P an k in setelipainon yhtiö ittäm in en... P ääsopim us palvelusuhteen ehtojen m ääräytym isestä Suom en P ankissa... P E S -sopim us Suom en P an k in to im en h altijain vu o silo m asta... Suom en P an k in viran- ja to im en h altijain p alk k au s... J o h t o k u n t a... H a a ra k o n tto rie n v alvojat... P an k k iv altu u sm ieh et... T ilin ta rk a sta ja t... R aham arkkinakorkojen aleneminen taittui syksyllä... Luotonannon kasvu h id a s tu i... Pääom aa tuotiin runsaasti... P eruskorko ennallaan, jo ustavuutta kaivat tiin... Kassavarantojärjestelmä uusittiin, talletuksia p u r e ttiin... Raham arkkinoiden interventiojärjestelmän m uutoksia... 9 R a h o itu sm ark k in at... 9 O sakem arkkinat hiljenivät edelleen... P ankkien kannattavuusongelm at ja tk u iv a t.. P ankit sopeutuivat rahoitusm arkkinoiden vapautumiseen... Valuutansäännöstely purettiin lähes k o k o naan... Toimintaohjeita rahamarkkinoille valmisteltiin.. Rahoitusm arkkinoiden toim intaym päristöä uudistettiin M uu v iranom aistoim inta Järjestelyt m aksusopim u sm aiden k a n s s a... V a lu u ttav a ra n n o n h o ito... M ak su tasetilasto in n in uud istu k set... M ak su v älinehuolto T ilin p äätö s T a s e... T uloslaskelm a... T ilin p äätö k sen liitteet K ertom uksen luvut perustuvat vuoden 1991 tam m i-helm ikuun vaihteessa käytettävissä olleisiin tietoihin. ISSN Helsinki Valtion painatuskeskus SUOMEN PANKIN TOIMINTA Taloudellinen kehitys Läntisten teollisuusmaiden taloudellinen kas vu hidastui jo toisena vuonna peräkkäin. OECD-m aiden kokonaistuotanto kasvoi 2.8 % vuonna Kasvu hidastui vuoden aikana ja oli jälkimmäisellä puoliskolla enää vajaat 2 %. Inflaation vastainen rahapolitiik ka piti korot korkeina, mikä hillitsi varsinkin investointeja. M aailm ankaupan m äärän kas vu hidastui 5 prosenttiin eli 2 prosenttiyksik köä edellisvuotiseen verrattuna. Myös Suo men läntisten vientim arkkinoiden kasvu jäi 5 prosenttiin, m ikä osaltaan johtui hitaan kas vun maiden huom attavasta osuudesta Suo men viennissä. Samanaikaisesti Itä-Euroopan maiden talouksien sopeutumisongelmat heikensivät vientimahdollisuuksia täm än alueen maihin. Suomen viennin m äärä kasvoi kokonai suudessaan vain hieman yli 2 %. Idänviennin m äärä väheni noin 10 %, sillä mm. clearingkaupan osuuden supistuminen ja epätietoi suus sen tulevaisuudesta sekä ruplan kurssiin ja vientisaamisiin liittynyt epävarm uus ra joittivat vientiä. Lännenviennin m äärä kasvoi lähes 5 % eli suunnilleen m arkkinoiden kasvun verran. Yritykset pystyivät näin ollen säilyttäm ään vientim arkkinaosuutensa pa remmin kuin parina edellisenä vuonna, jol loin kotimaisen kysynnän nopea kasvu ra joitti vientitarjontaa. Hidastuva kansainvälinen kysyntä käänsi useimpien raaka-aineiden hinnat laskuun, ja myös m etsäteollisuustuotteiden ja metallien vientihinnat laskivat selvästi vuoden aikana. Keskimäärin tavaranviennin hintataso aleni noin prosentin. K un öljyn tuontihinta kallis tui tuntuvasti vuoden jälkipuoliskolla, ulko m aankaupan vaihtosuhteen neljä vuotta ja t kunut paranem inen taittui. K oko vuonna vaihtosuhde heikkeni lähes 3 %. Korkojen nousu, tulorahoituksen heiken tyminen ja osakesäästämisen lam aantum inen lisäsivät yritysten rahoituskustannuksia. Vuoden 1989 puolella käynnistetyt investoin nit pitivät silti investointien m äärän suurena vielä vuoden 1990 alkupuolella. Kun kuiten kin uusia investointihankkeita aloitettiin huom attavasti vähemmän kuin aikaisemmin, yritysten kiinteät investoinnit vähenivät 4 % vuonna Kotitalouksien käytettävissä olevat reaali tulot lisääntyivät 11/ 2 %. Veronpalautusten lykkääntym inen vuoden 1991 puolelle vähen si kasvua runsaan prosenttiyksikön. K otita louksien tulo-odotusten heikkeneminen, tun tuvaksi kasvanut velkaantum inen ja korkeat korot hillitsivät asuntojen hankintaa ja kulutushalukkuutta. Jo vuonna 1989 elpynyt säästäminen lisääntyi edelleen, ja kotitalouk sien velkaantuneisuus väheni hieman. Uusia, korkeasuhdanteen aikana aloitettu ja asuntoja valmistui noin eli jokseen kin saman verran kuin vuonna Valmis tuneista asunnoista oli vuoden 1990 lopussa noin neljännes m yymättä. R akentajat reagoi vat tilanteen heikentymiseen vähentämällä aloituksia asuntotuotannossa lähes 30 pro sentilla edellisvuotiseen verrattuna. K orkeat korot taittoivat vanhojen asunto jen hintojen nousun vuonna A sunto kaupan vaimeus johti edelleen hintojen las kuun vuonna Vuoden 1990 syksyllä vanhojen asuntojen hinnat olivat koko m aassa keskimäärin 7 % alemmat kuin hui pussaan vuoden 1989 keväällä. Asuntojen reaalihinnat laskivat sam ana aikana noin 13 %. Yksityisen kulutuksen m äärä lisääntyi va jaa t 1/2 % eli vähemmän kuin kotitaloussektorin ostovoima. Uusia kulutusluottoja otet tiin vähän, ja kestokulutushyödykkeiden osto väheni tuntuvasti. Eniten lisääntyi pal-

4 5 4 veluiden kysyntä; varsinkin m atkustusm enot kas voivat edelleen nopeasti. M erkittävim m in tuotannon kasvua piti yllä julkinen kysyntä. Julkisen sektorin ku lutus- ja investointimenojen m äärä kasvoi runsaat 4 %. Myös julkisen sektorin m aksa mien tulonsiirtojen reaalinen kasvu jatkui nopeana. Verotulojen kasvua hidastivat tuntuvasti yksityisen sektorin kysynnän ni mellisestikin vähäiseksi jäänyt lisäys ja m uutokset kysynnän rakenteessa. Julkisen sektorin rahoitustasapaino heikkenikin sel västi veronpalautusten siirtymisestä huoli m atta. K okonaisuudessaan kotim ainen kysyntä väheni hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 1989 lopulle nopeana jatk u n u t ky synnän kasvu taittui vuoden 1990 alussa. Kuusi viikkoa kestänyt pankkialan työtaiste lu nopeutti jonkin verran m uutosta. K un li säksi viennin kasvuvaikutukset lähes tyreh tyivät, kotim ainen kysyntä supistui edelleen vuoden jälkipuolella. Bruttokansantuote kasvoi vain vajaan puoli prosenttia edellisvuotiseen verrattuna; vuoden 1990 viimeisellä neljänneksellä se alkoi vähetä. Teollisuustuotanto supistui selvästi vuoden loppupuolella, ja koko vuo den tuotannon m äärä jäi lähes 2 % edellis vuotista pienemmäksi. Talouden taantum a vähensi myös useiden palvelualojen tuotan non m äärää, m utta koko suljetun sektorin (ml. julkinen sektori) tuotanto kasvoi vajaat 2 %. Kotimaisen kysynnän laantuessa ja kapasiteettirajoitteiden väistyessä alkoi tuonnin m äärä pienetä. Tavaroiden ja palveluiden tuonnin m äärä väheni lähes 2 %; tavaroiden tuonti väheni tätä enemmän, m utta palvelui den tuonti (esimerkiksi ulkom ainen m atkus tus) lisääntyi edelleen. Öljyn m arkkam ääräi nen tuontihinta oli elo-joulukuussa 70 % korkeam pi kuin ennen Persianlahden kriisin puhkeam ista elokuun alussa. Tuontihinnan kallistuminen lisäsi öljyn tuonnin arvoa run saalla 2 m rd. m arkalla. Työm arkkinoilla suhdanteiden heikkene minen alkoi näkyä vuoden jälkipuolella. Al kuvuodesta työttömyysaste aleni ja avoimien työpaikkojen m äärä pysyi suurena. Kesästä alkaen työttöm ien m äärä kasvoi selvästi, ja vuoden lopulla työttöm ien työnhakijoiden m äärä oli kausivaihtelusta puhdistettuna yli 5 % työvoimasta. K oko vuoden keskimää räinen työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoim atutkim uksen m ukaan 3.5 % eli sama kuin edellisenä vuonna. Valtaosa työm arkkinajärjestöistä hyväksyi vuoden 1990 tam mikuussa solmitun keskite tyn tuloratkaisun, jolla pyrittiin hillitsemään palkkojen nousua mm. kilpailukyvyn turvaa miseksi. Vielä alkuvuodesta yleinen työvoi m an puute johti tuntuviin palkkaliukum iin, ja palkansaajien ansiotaso nousi keskimäärin 8.7 % edellisvuotisesta. K un työaikaa lyhen nettiin ja työnantajan sosiaalikulut kasvoivat ripeästi, työkustannukset työtuntia kohti li sääntyivät noin 1 2 %. Tuottavuus parani suhdannetaantum assa aiem paa vähemmän, joten teollisuuden yksikkötyökustannukset kohosivat selvästi enemmän kuin kilpailija maissa. Työm arkkinajärjestöt sopivat m arraskuus sa kaksivuotisen tuloratkaisun toisen vuoden palkankorotuksista. U udet korotukset tule vat voimaan , ja niiden arvioidaan nostavan ansiotasoa noin 1 1/ 2%. T ulorat kaisun syntyminen hillitsi jonkin verran inflaatio-odotuksia. H intainflaatio hidastui vuoden jälkipuolel la. K uluttajahintaindeksin nousun vaim entu mista edistivät kysynnän laimeus ja asunto jen hintojen aleneminen. Indeksiin suoraan vaikuttavat öljytuotteiden hinnat kallistuivat alkusyksystä, m utta vuoden loppua kohti ne jälleen alenivat. Öljyn kallistumisen välilliset vaikutukset eivät vielä vaikuttaneet indek siin. K uluttajahintaindeksi nousi vuoden 1989 joulukuusta vuoden 1990 joulukuuhun 4.9 %. Tulosopim ukseen sisältyvä 5.7 pro sentin indeksiehto ei siten lauennut. Vuoden lopulla kuluttajahintaindeksin 12 kuukauden m uutos oli Suomessa valuuttakorim aiden keskiarvoa hieman pienempi. Talouden ulkoinen tasapainottom uus oli edelleen vaikea ongelma. K auppataseen ali jääm ä supistui 2.1 mrd. m arkkaan eli 4 mrd. m arkalla vuoden 1989 alijääm ään verrattu na. Palveluiden taseen alijääm ä kuitenkin sy veni 5.2 mrd. m arkkaan ja tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen lähin nä ulkomaisten velkojen korkom enojen alijääm ä 18.2 m rd. m arkkaan. Vaihtotaseen vajaus oli näin ollen 25.5 mrd. m arkkaa eli edelleen vajaat 5 % bruttokansantuotteesta. Suomen ulkomainen nettovelka lisääntyi si ten huom attavasti ja oli vuoden lopussa lä hes 114 mrd. m arkkaa eli 22 %. bruttokan santuotteesta (tilastom uutoksesta ks. s ). Yritysten velkarahoitus lisääntyi edelleen. Tulorahoituksen heikennyttyä yritykset lisä sivät erityisesti ulkomaista luotonottoaan. M arkkaluotoista vain työeläkemaksujen ta kaisinlainaus kasvoi selvästi. Yritysten m ark kam ääräiset pankkiluotot pysyivät sen sijaan likipitäen ennallaan. Osake-emissiot tyrehtyi vät käytännöllisesti katsoen kokonaan. Kotitaloussektorin rahoitustasapaino parani vuonna Lisääntynyt säästäminen suun tautui m erkittävästi velkojen kuoletuksiin, ja talletusten kasvu jäi vähäiseksi. Verotulojen kasvun hidastumisen m yötä julkisen sektorin säästäminen väheni selvästi, m utta ylitti kui tenkin edelleen julkisen sektorin om at inves toinnit. Taulukko 1. Kotimainen kehitys keskimäärin määrän muutos, % Vienti Yksityiset investoinnit Yksityinen kulutus K otim ainen kokonaiskysyntä siitä julkinen Tuonti BKT muutos, % Ansiotaso Viennin yksikköarvoindeksi Tuonnin yksikköarvoindeksi Vaihtosuhde K uluttajahinnat joulukuu-joulukuu... Työttömyysaste, % mrd. mk Vaihtotase... sidottu... vaihdettava... Valtion nettorahoitusasema Keskuspankkipolitiikka Raha- ja valuuttakurssipolitiikka Vuoden 1990 aikana kotimaisen kysynnän kasvu taittui ja ulkoisen tasapainon heiken tyminen pysähtyi. Suomen Pankin tavoittee na säilyi kysynnän kasvun hillintä inflaatio paineiden ja vaihtotaseen vajeen rajoittam i seksi. Finanssipolitiikka ei kysyntätilanteeseen nähden ollut riittävän tiukkaa. Kun syksyllä alkoi näkyä selviä merkkejä koti maisen kysynnän kasvun hidastumisesta, inf laatio-odotusten hallinnan tärkeys korostui entisestään. Erityisesti Kuwaitin miehitys ja sitä seurannut öljyn hinnan nousu lisäsivät inflaatio-odotuksia sekä yleistä epävarm uut ta. Pankkien rakenteelliset ongelmat ja kan nattavuuden heikkeneminen tulivat yhä il meisemmiksi vuoden 1990 aikana. Kun pankkien kannattavuus vuoden lopulla heikkeni nopeasti, Suomen Pankki kiinnitti kas vavaa huom iota rahoitusm arkkinoiden va kauden ylläpitämiseen.

5 6 7 Rahamarkkinakorkojen aleneminen taittui syksyllä Vuoden 1990 alkaessa raham arkkinakorot olivat korkeat ja ero ulkomaisiin korkoihin oli suuri. Täm ä johtui m arkan arvon puo lustamisesta edellisenä syksynä, jolloin va luuttam arkkinoilla oli ajoittain esiintynyt levottom uutta. Luottam us palautui vuoden alussa, m utta pankkien työtaistelu hiljensi valuuttam arkkinat ja siirsi pääom antuontia myöhemmäksi kevääseen. Työtaistelun vuok si interventiokorko jäädytettiin 16 prosenttiin tam m ikuun puolivälistä m aaliskuun alkuun saakka. Setelistön kysynnän tilapäinen kasvu samoin kuin m uutkin likviditeettitarpeet ra hoitettiin työtaistelun aikana m ääräaikaisilla luotoilla. Sijoitustodistuskauppo- ja ei tehty ja myös erääntyneet sijoitustodistukset ko r vattiin autom aattisesti m ääräaikaisilla luo toilla. V aluuttavaranto palautui tam mikuussa suunnilleen samansuuruiseksi kuin se oli ol lut ennen vuoden 1989 syksyn tapahtum ia. Tam mikuussa pääom antuontia vauhdittivat suuren korkoeron lisäksi pyrkimykset välttää helmikuun alussa voimaan tullutta ulkom ai siin luottoihin kohdistuvaa 0.5 prosentin suuruista luottoveroa. Pääom antuonti jatkui edelleen pankkien työtaistelun jälkeen melko runsaana. Likvidi teetti tilanteen keventymi sen m yötä korkotaso aleni nopeasti, ja huh tikuun lopulla koti- ja ulkomaisten korkojen ero oli jo noin 2 prosenttiyksikköä, kuten vuoden 1989 kesällä. Pääom antuonnin vuoksi valuuttaindeksi pysyi syyskuuhun saakka lähellä alarajaansa, ja Suomen Pankin oli aika ajoin ostettava valuuttaa rajoittaakseen indeksin vahvistu mista edelleen. Valuuttainterventioiden vuoksi vaihdettava valuuttavaranto kasvoi ja oli kesällä yli 35 mrd. m arkkaa. Hillitäkseen pääom antuonnin likviditeettiä keventävää vaikutusta Suomen Pankki teki avistainterventioiden lisäksi termiini-interventioita. Termiinisaamiset m ukaan lukien valuuttavaran to lisääntyi selvästi vuoden 1990 ensimmäi sellä vuosipuoliskolla ja oli vuoden lopussa 44.2 mrd. m arkkaa. Elokuussa hallituksen budjettineuvottelut ja Persianlahden kriisi aiheuttivat epävar m uutta raham arkkinoilla ja lyhytaikaiset korot nousivat. N ousu perustui kokonaan kotimaisiin tekijöihin, sillä edellisvuotisen kaltaisia valuuttam arkkinaliikkeitä ei esiintynyt. Taloudellisten näkymien synkkeneminen syksyllä nosti korkotasoa uudelleen.vaikka ero ulkomaisiin korkoihin kasvoi noin 4 prosenttiyksikköön, m erkittäviä valuuttainterventioita ei syksyn aikana tehty. Pääo manliikkeet pysyivät suhteellisen tasaisina ja valuuttavaranto vakaana. V aluuttaindek si heikkeni syyskuun lopulla runsaan pro sentin verran ja oli vuoden viimeisenä päi vänä 98.1, kun se vuotta aiemmin oli ollut K orkojen alttius vaihdella talouteen vai kuttavien uutisten m ukaan ilmeni jälleen m arraskuussa. Heti ns. Kallion tulosopimusesityksen tultua kuun puolivälissä hyväksy tyksi korot alenivat, m utta kohosivat pian sen jälkeen uudelleen, kun tiedot valtion tu lokertym än odotettua nopeam m asta piene nemisestä tulivat julkisuuteen. Pankkien työtaistelun jälkeen raham arkkinaoperaatioissa palattiin sijoitustodistuskauppoihin. Lähinnä valuuttavarannon kas vun ja kassavarantotalletusten palauttam isen vuoksi pankkijärjestelm än likviditeetti para ni. Siten Suomen Pankin sijoitustodistusostojen kautta m yönnettyä likviditeettiä vähen nettiin vuoden aikana edellisvuotiseen ver rattuna. Suomen Pankin sijoitustodistussaamiset vähenivät vuoden aikana 33.2 mrd. m arkasta 9.4 mrd. m arkkaan. Vuoden lopus sa kaikista pankkien liikkeeseen laskemista sijoitustodistuksista Suomen Pankin hallussa oli noin 13.6 %. Pitkäaikaiset m arkkinakorot nousivat ly hytaikaisia korkoja seuraten vuoden 1989 lo pulla. N ousu jatkui keväällä 1990 huolim atta lyhytaikaisten korkojen laskusta, m ikä hei jasti m arkkinoiden pitkän ajan odotuksia. M arras-joulukuussa pitkäaikaiset m arkkina korot laskivat hieman. Uusien luottojen korot pysyivät syksyyn saakka yhtä korkeina kuin edellisen vuoden lopulla. Lyhytaikaisten m arkkinakorkojen lasku keväällä ei niihin sanottavasti vaikutta nut. Syksyllä antolainauksen korot nousivat selvästi, m utta alenivat hieman joulukuussa. Kotitalouksien uusien kulutusluottojen ko rot seurasivat melko tarkasti heliborkorkoja siten, että ero 3 kuukauden heliborkorkoon oli keskimäärin vajaat 1 1/2 prosenttiyksik köä. Luotonannon kasvu hidastui Korkeiden korkojen, velkaantumisen kasvun ja talousnäkymien heikkenemisen vuoksi luottojen kysyntä väheni tuntuvasti edellisvuotisesta. Samalla myös luottojen tarjonta kiristyi. T arjontaa rajoitti pankkien varainhankinnan vaikeutuminen; erityisesti täm ä koski pitkäaikaista varainhankintaa. Lisäksi vakuus- ja m uita luottokriteereitä tiukennettiin kasvaneiden luottotappioriskien vuoksi. Pankkien m arkkam ääräisen luotonannon kasvu hidastui tuntuvasti jo toisena vuotena peräkkäin ja oli vuoden 1990 aikana noin 3 o/0 Kotitalouksien luottojen kysyntää hillitsi vät erityisesti kahden edellisen vuoden aikana lisääntynyt velkaantuneisuus, taloudellisen tilanteen huononeminen sekä korkeat korot, Uusia asuntoluottoja nostettiin vuoden viimeisellä neljänneksellä 27 % vähemm än kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Taantum aodotukset hillitsivät myös yritysten investointihalukkuutta ja luotonkysyntää. Yritykset tyydyttivät luotontarpeensa ensisijaisesti valuuttaluotoin; niiden m äärä kasvoi vuoden aikana noin puolitoistakertaiseksi, Valuuttam ääräisten luottojen osuus koko yrityssektorin luottokannasta kasvoi vuoden 1990 loppuun mennessä yli 50 prosenttiin. Taulukko 2. Vaihtotaseen rahoitus, milj. mk I II III IV I IV A. VAIHTOTASE K auppatase... B. PÄ ÄO M A N TU O N T I Rahoituslainat Pankkien välittäm ät Yleisö suoraan U lkom aankaupan rahoitus R ahoituslainat Toimitusluotot Pankkien term iinikaterahoitus Suorat sijoitukset, netto Portfoliosijoitukset, netto Valtion lainapääom a M uut erät A.+B. VALUUTTAVARANNON M UUTOS Vaihdettava... Sidottu Pääomaa tuotiin runsaasti Pääom antuonti oli erityisen runsasta vuoden alkukuukausina (taulukko 2). Helmikuun alusta voimaan tulleen luottoveron välttäm i seksi m onet yritykset aikaistivat suunnittele miensa luottojen nostam ista. Täm ä palautti valuuttavarannon tam m ikuussa jokseenkin samansuuruiseksi kuin se oli ollut ennen edellisen vuoden lopun valuuttam arkkinahäiriöitä. Suurin osa pääom antuonnista koostui yri-

6 tysten ulkomaisista rahoitusluotoista. Yksit täis velkakirjalainoja nostettiin nettom ääräi sesti 25.6 mrd. m arkkaa. Kotim aisten pank kien välittämien valuuttaluottojen osuus täs tä oli noin 40 %. Ulkom aiset sijoittajat teki vät m arkkasijoituksia Suomeen pääosin term iinim arkkinoiden kautta. Täm än ns. term iinikaterahoituksen m äärä oli vuoden 1990 alussa 11.2 m rd, m arkkaa, m utta supis tui vuoden aikana 3.7 mrd. m arkkaan. Kielto myydä uusia m arkkam ääräisiä joukkovelkakirjoja ulkomaalaisille kum ottiin helmikuussa. Vuoden loppuun mennessä nii tä myytiin ulkomaalaisille yhteensä 6.7 mrd. m arkan edestä; kevään aikana erääntyi kui tenkin suurehko m äärä vuonna 1985 ulko maille myytyjä joukkovelkakirjoja. K okonai suudessaan Suomeen suuntautuvien portfo liosijoitusten kanta lisääntyi 82.3 m rd. m ar kasta 95.1 mrd. m arkkaan (tilastom uutoksesta ks. s ). Edellisvuosien tapaan Suomeen tehtyjen suorien sijoitusten m äärä pysyi pienenä. Suo mesta ulkomaille tehdyt suorat sijoitukset olivat 13.0 mrd. m arkkaa, kun ne edellisenä vuonna olivat olleet 11.8 m rd. m arkkaa. M uutokset suorien sijoitusten tilastoinnissa aiheuttivat sen, että vuoden 1989 ulkom ai nen nettovelka oli noin 13 mrd. m arkkaa aiemmin tilastoitua suurempi (ks. s ). Ulkom ainen nettovelka vuonna 1989 oli si ten 99.5 mrd. m arkkaa. Vuoden 1990 lop puun mennessä ulkom ainen nettovelka kasvoi mrd. m arkkaan. Peruskorko ennallaan, joustavuutta kaivattiin Peruskorko pidettiin koko vuoden ennallaan eli 8.5 prosentissa. Peruskoron ja m arkkina korkojen ero kasvoi vuoden 1989 lopulla ja pysyi koko vuoden 1990 suurena eli keski m äärin runsaana 5 prosenttiyksikkönä. Peruskoron joustam attom uuden aiheutta m at ongelmat korostuivat jo vuoden 1989 syksyllä m arkkinakorkojen noustessa. Pank kien antolainauskannasta on edelleen sidottu peruskorkoon noin 60 %, ja tästäkin m ää rästä huom attava osa on m yönnetty m arkki nakorkoihin nähden hyvin alhaisella korolla. Vuoden 1990 aikana m atalakorkoisten verot tomien talletusten osuus pankkien varain hankinnasta pieneni. K un lisäksi m arkkina korot nousivat, pankkien kannattavuus heikkeni. Pankit odottivat peruskoron korottam ista, jo tta ero m arkkinakorkoihin olisi kaventu nut ja pankkien kannattavuus siten kohentu nut. Peruskoron korottam inen olisi samalla lisännyt verottomien talletusten kilpailuky kyä, m ikä olisi puolestaan hidastanut talle tus- ja joukkovelkakirjam arkkinoiden raken nem uutosta. Suomen Pankin johtokunta olisi ollut valmis korotukseen, m utta pidättäytyi kuitenkin esityksestä, koska korotuksella ei olisi useista syistä ollut m ahdollisuuksia tulla hyväksytyksi. Tärkein näistä syistä on se, että valtaosa asuntolainoista on edelleen pe ruskorkosidonnaisia. Viime vuosina on pe ruskorkosidonnaisia lainoja m yönnetty hy vinkin korkealla korolla. Peruskoron koro tus olisi täm än vuoksi useassa tapauksessa nostanut etenkin uusien asuntolainojen ko ron kohtuuttom alle tasolle. Peruskoron jäykkyyden aiheuttam ista on gelmista keskusteltiin syksyllä julkisuudessa kin. Pankkivaltuusm iehet pyysivät Suomen Pankilta selvitystä vaihtoehtoisista järjestel mistä, joissa peruskoron m uutokset voitai siin tehdä nykyistä joustavam m in. Johtokun ta antoi selvityksen m arraskuussa. Kassavarantojärjestelmä uusittiin, talletuksia purettiin Pitkään neuvoteltavana ollut kassavarantosopimuksen uudistus saatiin päätökseen huh tikuussa U uden sopimuksen m ukaan kassavarantovelvoitteen pohjana ovat pel kästään kotim aiset talletukset kunkin kuu kauden lopussa. Talletusvelvollisuuden enim mäismäärä on aluksi sama kuin aikai semmassa sopimuksessa eli 8 % kassavarantopohjasta. Vuoden 1991 heinäkuun alusta lähtien enim mäismäärä tulee olem aan 7 %. Kassavarantotalletuksille m aksettava kor ko m uuttui peruskorkosidonnaisesta heliborsidonnaiseksi. Aikaisemman sopimuksen m ukainen korko oli Suomen Pankin perus korko vähennettynä 1/4 prosenttiyksiköllä. Uuden sopimuksen m ukaan korko on 3 kuu kauden heliborkorko vähennettynä 3 pro senttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 8 %. Uusi koronm uodostustapa otettiin käyttöön toukokuun alusta lähtien. K orko oli touko kuussa keskim äärin 9.7 % eli noin 11/2 pro senttiyksikköä aiem paa korkeampi. U utta kassavarantosopim usta sovellettiin ensimmäisen kerran huhtikuun lopun talle tuksiin. Se merkitsi noin 10 prosentin supis tusta kassavarantopohjaan, ja näin talletuk sia vapautui toukokuun lopussa noin 3 mrd. m arkkaa. K assavarantovelvoite oli lokakuuhun saakka 8 % eli sopimuksen sallima enim mäismäärä. Vuoden loppua kohti pankkien kannattavuusongelm at kävivät yhä ilmei semmiksi. K oska luotonannon kasvu oli hi dastunut jo alkuvuodesta eikä vaaraa kasvu vauhdin uudesta kiihtymisestä katsottu ole van, velvoite alennettiin m arraskuun lopusta lähtien 7 prosenttiin. Velvoitteen alentamisen vuoksi talletuksia purkautui joulukuussa noin 2.5 mrd. m arkkaa. Varsinaisen kassavarantovelvoitteen alen tamisen lisäksi kassavarantotalletuksia pur kautui myös lisäkassavarantotalletusten pa lautusten ja kassavarantopohjan supistam i sen vuoksi. Pankkien vuonna 1989 m yöntä mien luottojen kasvun perusteella kerätyt yli m ääräiset kassavarantotalletukset palautet tiin pankeille vuoden 1990 heinä-joulukuussa kuutena yhtä suurena eränä kunkin kuukau den lopussa. Yhteensä palautettujen lisäkas savarantotalletusten m äärä oli 3 m rd. m ark kaa. Vuoden m ittaan kassavarantotalletuksia vapautui kaikkiaan 8 mrd. m arkkaa. Täm ä osaltaan vähensi pankkien riippuvuutta ly hytaikaisesta m arkkinarahasta. Rahamarkkinoiden interventiojärjestelmän muutoksia Vuoden 1989 aikana Suomen Pankki uudisti päiväikkunajärjestelm äänsä siten, että päiväluoton jatkuvan käytön kustannuksia lisät tiin tuntuvasti. Uudistuksen tarkoituksena oli m uuttaa järjestelm ä entistä selvemmin pankkien rahoituksen tilapäislähteeksi. Päi väluottokorko nostettiin 15 prosenttiin ja syksyllä käyttöön otettiin sääntö, jonka m u kaan päiväluoton korko on kaksinkertainen, jos pankin päiväaseman viiden päivän liuku va keskiarvo on negatiivinen. Kokem ukset osoittivat, että uusittu jä r jestelmä toimii tarkoitetulla tavalla eli nos taa lyhyitä korkoja tuntuvasti tilanteessa, A jossa Suomen Pankin on m arkan ulkoista arvoa tukeakseen kiristettävä likviditeettiä. K orkojen nopea nousu likviditeetin kiris tyessä vähentää myös spekulaatiohalukkuutta. Joulukuussa 1990 Suomen Pankki päätti ottaa keskuspankin ja pankkien välisessä raham arkkinakaupassa käyttöön arvopaperei den repo- eli takaisinostosopim ukset vuoden 1991 alusta lähtien. Repo-kaupoissa arvopa pereita m yydään m ääräajaksi siten, että sa malla sovitaan niiden takaisinostosta. A rvo papereiden myyjä saa myynnin ja takaisinos ton väliseksi ajaksi rahoitusta ja ostaja tekee vastaavasti m ääräaikaisen sijoituksen. Uusi kaupankäyntitapa täydentää tähänastista, lähinnä suoriin sijoitustodistuskauppoihin perustunutta interventiojärjestelmää. Sen tarkoituksena on vähentää keskuspankin luottoriskiä raham arkkinaoperaatioissa ja laajentaa instrum entti valikoimaa. Takaisin ostosopimusten kohteiksi hyväksytään vuo den 1991 alusta lähtien m arkkam ääräiset valtion liikkeeseen laskem at velkasitoum uk set ja joukkovelkakirjat sekä keskuspankki rahoitukseen oikeutettujen pankkien sijoitus todistusten lisäksi niiden liikkeeseen laske m at joukkovelkakirjat. Rahoitusm arkkinat Osakemarkkinat hiljenivät edelleen Pääom am arkkinoilla toim inta painottui vuo den 1990 aikana velkam arkkinoihin. Pörs siyhtiöillä ei ollut koko vuotena yhtään uutta maksullista yleisöantia. Osakkeiden hintojen huhtikuusta 1989 alkanut lasku jatkui miltei yhtäjaksoisesti koko vuoden Täm ä johtui lähinnä korkeista koroista ja kansan talouden tilaa koskevista kielteisistä odotuk sista. Osakkeiden hintojen tuntuva lasku hei kensi useiden rahoituslaitosten ja osakkeisiin sijoittaneiden yritysten kannattavuutta m er kittävästi. Useista pörssiyhtiöistä tehtiin jul kiset ostotarjoukset, joiden tarkoituksena oli yhtiöiden poistaminen pörssistä. Osakkeiden vaihto väheni huolim atta pörssissä tehdyistä isoista yrityskaupoista ja julkisista ostotar jouksista. Joukkovelkakirjam arkkinoilla vuosi 1990 oli vilkas. Uusien m arkkam ääräisten joukko velkakirjojen myynti ulkomaille sallittiin hel-

7 10 m ikuun alusta lähtien. U utta velkarahoitusta hankittiin m arkkam ääräisiltä joukkovelkakirjam arkkinoilta noin 29 mrd. m arkkaa, mikä oli 8 m iljardia enemmän kuin vuonna Arviolta neljännes näistä lainoista myytiin ulkomaille. Joukkovelkakirjarahoitusta edisti mm. se, että pitkäaikaiset m ark kinakorot olivat koko vuoden selvästi alem m at kuin lyhytaikaiset. Myös valtion obligaatioemissioiden etenkin verottom ien lai nojen väheneminen paransi yksityisen sek torin emissioiden edellytyksiä. Yritysten ulkomaisista valuuttaluotoista perittävä luottovero otettiin käyttöön Yhdessä korkean kotimaisen korkota son kanssa veron voim aantulo lisäsi suom a laisia valuuttam ääräisiä joukkovelkakirjaemissioita erityisesti tammikuussa. K aik kiaan näitä joukkovelkakirjoja laskettiin vuonna 1990 liikkeeseen noin 38 mrd. m ar kan arvosta eli noin 12 mrd. mk enemmän kuin vuonna Pankkien kannattavuusongelmat jatkuivat Rahoitusm arkkinoiden säännöstelyn purka misen sekä hyvät että huonot puolet koros tuivat vuonna K orkojen nousu hillitsi pankkien m arkkaluotonannon kasvua ja edisti siten talouden tasapainottum ista. Sa malla entistä suurempi osa luottojen korois ta sidottiin m arkkinakorkoihin. Korkeiden korkojen ja taloudellisen kasvun hidastum i sen vuoksi pankkien taloudellinen asema kuitenkin vaikeutui. Syksyllä Suomen Pank ki joutuikin ryhtym ään toimiin rahoitus m arkkinoiden vakauden säilyttämiseksi. Pankkien heikon kannattavuuden ja vai keuksien keskeisinä syinä olivat pieni korko kate, osakekurssien huom attava lasku sekä luottoriskien realisoituminen. Näiden vaiku tukset näkyivät pankkien arvopaperikaupan heikkona tuloksena, osakesalkkujen suuri na epäkuranttiusvähennyksinä, kustannusten liiallisena kasvuna tuottoihin nähden ja luot totappioiden suurena m ääränä. Pankit pyrki vät sopeutum aan tilanteeseen supistamalla konttoriverkostojaan ja rationalisoimalla m uutenkin toim intaansa. R ahoitusm arkkinoiden kiristyvä kilpailu yhdessä pankkien heikon kannattavuuden kanssa on lisännyt myös m arkkinoiden va kaudesta vastaavan keskuspankin tarvetta 11 valvoa pankkien riskinottoa ja vakavarai suutta. Tätä varten Suomen Pankki on jo m uutam an vuoden ajan seurannut eten kin keskuspankkirahoitukseen oikeutettujen pankkien ottam ia korko-, luotto- ja valuut takurssiriskejä. Lisäksi Suomen Pankki on kiinnittänyt enenevää huom iota pankkien ja niiden konsernien sijoitusten riskipitoisuuteen. Tarpeen vaatiessa pankkien kanssa on käyty keskusteluja niiden harjoittam asta si joitus- ja rahoitustoim innasta. Seurantaa on helpottanut lisääntynyt yhteistyö pankkitar kastusviraston ja valtiovarainm inisteriön kanssa. Pankit sopeutuivat rahoitusmarkkinoiden va pautumiseen Vielä vuonna 1989 peruskorkosidonnaiset luotot kattoivat kaksi kolm annesta uudesta m arkka-antolainauksesta, m utta vuoden 1990 aikana peruskorosta uusien luottojen viitekorkona luovuttiin suurelta osin. Samal la heliborkorot tulivat yleisimmiksi uusien m arkkaluottojen viitekoroiksi. Peruskorkosi donnaisina säilyivät kuitenkin edelleen hal linnollisesti säädellyt korkotuki- ja ns. kattokorkoluotot1. Pitkäaikaisten viitekorkojen käyttö yleistyi erityisesti asuntoluotoissa. Myös pankkien omien viitekorkojen, esimer kiksi ns. prim ekorkojen, käyttö lisääntyi. Peruskorkosidonnaisuuden väheneminen anto lainauksessa liittyy pankkien odotuksiin ja näkemyksiin m arkkavarainhankinnan tule vista korkosidonnaisuuksista. K un yksityisten henkilöiden talletusten ja joukkovelkakirjasijoitusten korkotuottoja koskeva lähdevero tuli voimaan , ve rolliset pankkitalletukset tulivat ainakin al kuvaiheessa tallettajille verottom ia peruskor koon sidottuja m ääräaikaistalletuksia edulli semmiksi. L ähdeverokin voim aantulo ja vii m eistään talletusten verottom uuden päätty minen vuoden 1992 lopussa merkitsevät kaikkien talletusten tuloa korkokilpailun pii riin. Peruskorko säilyy vanhojen, korkosäännöstelyn aikaisten luottojen viitekorkona vie 1 Ns. kattokorkoluottoja ovat luotot, joiden korkoa lain tai muun säännöksen perusteella rajoitetaan ja joi hin ei liity suoraa korkotukea; esimerkiksi aravan ensisijaisluotot ovat tällaisia luottoja. lä vuosia. N äm ä luotot m uodostavat siten pankeille rakenteellisen korkoriskin, jonka vaikutuksia kärjistää sekä pankkien toim in taym päristön m uuttum inen aikaisem paa kilpailullisemmaksi että vaikeus korottaa pe ruskorkosidonnaisten lainojen korkoja. Vii me m ainittu johtui velkakirjojen korkolausekkeista syntyneistä kiistoista. Rahoitusm arkkinoiden m uutos näkyi myös raham arkkinoilla; niiden vuosia ja tk u nut voimakas kasvu tasaantui, vaikka pai kallispankkien liikkeeseen laskemien sijoitus todistusten m äärä kasvoikin suhteellisesti katsoen huom attavasti. O saltaan kehityk seen vaikutti myös Suomen Pankin pankeilta keräämien kassavarantotalletusten vähene minen, mikä paransi pankkien maksuval m iutta ja vähensi keskuspankin tarvetta intervenoida sijoitustodistusm arkkinoilla. Pankkien varainhankinnassa merkittävin m uutos edellisten vuosien kehitykseen oli se, että m arkkatalletusten osuus ei enää pienen tynyt. M arkkinaehtoisen varainhankinnan osuus kasvoi kuitenkin edelleen, sillä talle tuksistakin entistä suurempi osa on m arkki nakorkoisia. O saltaan kehitykseen vaikutti vat korkokilpailun kiristyminen ja pankkien valm istautum inen lähdeveron käyttöönot toon verollisten talletustiliensä ehtoja m oni puolistamalla. Vuoden 1990 syksyllä verotto mien, peruskorkosidonnaisten talletusten osuus kaikista talletuksista oli kuitenkin vie lä noin 75 %. Pankkien m arkkavarainkäytön ja -hankin nan välinen korkoero alkoi vuoden 1990 al kupuolella monen vuoden supistumisen jäl keen kasvaa. Keskeisesti tähän vaikuttivat kassavarantojärjestelm än uusiminen ja m arkkinakorkojen lasku. Lisäksi m arkki naehtoisten korkojen käytön yleistyminen luotonannossa nosti luotonannon keskikor koa ja pienensi pankkien korkoriskejä. K or koero oli vuonna 1990 kuitenkin keskimää rin pienempi kuin luottojen korkosäännöstelyn purkam isen jälkeen vuosina 1987 ja Tuolloinhan pankkien antolainauskorot m ääräytyivät vapaasti, m utta ottolainauskorot olivat käytännössä säädeltyjä talletusten veronhuoj ennusjärj estelmän vuoksi. Valuutansäännöstely purettiin lähes kokonaan Helmikuun 1990 alusta lähtien vapautettiin uusien, yli vuoden pituisten joukkovelkakir jojen myynti ulkomaille lukuun ottam atta asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden liikkee seen laskemia joukkovelkakirjoja. Samalla saivat myös ulkom aalaiset luvan laskea Suo messa liikkeeseen m arkkam ääräisiä joukko velkakirjoja. M aaliskuun alusta lähtien rahoitusyhtiöil lä on ollut hakemuksesta oikeus ottaa ja vä littää ulkomaisia luottoja valuuttam ääräysten sallimissa rajoissa. H einäkuun alussa va pautettiin yksityishenkilöiden ulkomaiset si joitukset vuoden 1989 kesällä tehdyn peri aatepäätöksen mukaisesti. Samassa yhtey dessä sallittiin kuntien ja muiden yritysten kuin vakuutusyhtiöiden, rahoitusyhtiöiden, kiinnitysluottopankkien, luotto-osakeyhtiöiden ja pankkien ottaa vapaasti ulkomaisia, yli vuoden pituisia luottoja om an toim intan sa rahoittamiseen. Myös niiden sijoitukset ulkomaille vapautettiin. Suomalaisiin osakkeisiin perustuvien johdannaisinstrum enttien ja sidottuihin osakkei siin oikeuttavien optiotodistusten myynti ul komailla asuville sallittiin syyskuun alusta lähtien. Om istusrajoitusten vuoksi varsinai sia sidottuja osakkeita ei kuitenkaan saa luo vuttaa ulkomaalaisille. Samassa yhteydessä Suomessa asuvat saivat oikeuden ostaa ja asettaa ulkomaisiin osakkeisiin perustuvia j ohdannaisinstrum enttej a. V aluuttalakia m uutettiin vuoden 1991 alusta siten, että valuuttatoim et ovat sallittu ja, ellei Suomen Pankki ole m äärännyt niitä erikseen luvanvaraisiksi. V aluutanvaihtoa säädellään vastedes lähinnä yleisen elinkeinolainsäädännön sekä rahoituslaitoksia ja valuuttam ääräyksiä koskevan erityislainsää dännön perusteella. Siten Suomessa noin puoli vuosisataa kestänyt, poikkeusoloissa käyttöön otettu valuutansäännöstely on lä hes kokonaan lopetettu. M erkittävin m uutos vuoden 1991 alussa voimaan tulleissa Suomen Pankin valuuttam ääräyksissä entisiin verrattuna on lyhytai kaisia pääom anliikkeitä koskevien rajoitus ten kumoaminen. Lyhytaikaisilta pääom an liikkeiltä ei enää vaadita kaupallista taustaa, ja raham arkkinainstrum entteja kuten kaik kia m arkkam ääräisiä joukkovelkakirjojakin saa vapaasti myydä ulkomaille. V aluutan säännöstely koskee enää yksityishenkilöiden ja yksityishenkilöihin verrattavien yhteisöjen ulkomaisia luottoja. Lisäksi rahoituslaitosten ulkom aantoim intoja valvotaan edelleen va

8 13 12 luuttapankki-ja valuuttatoim intalupien avul la. Toimintaohjeita rahamarkkinoille valmisteltiin Pankkitarkastusvirasto ryhtyi vuoden alussa laatim aan raham arkkinoille ohjeistoa arvo paperim arkkinalain soveltamisesta. Suomen Pankki ja pankkitarkastusvirasto aloittivat keväällä neuvottelut, joiden avulla oli tarkoi tus saada aikaan m arkkinoiden toim intaa valvova järjestelm ä. Neuvotteluissa sovittiin, että Suomen Pankki vastaa pankkien välis ten m arkkinoiden valvonnasta. Syksyllä Suomen Pankki käynnisti toim in taohjeita koskevat sopim usneuvottelut kes kuspankkirahoitukseen oikeutettujen pank kien kanssa. Sopimuksen valmistuminen ja allekirjoittaminen siirtyivät vuoden 1991 puolelle. Rahoitusmarkk inoiden t o im in tay mpäris tää uudistettiin Vuoden 1990 aikana oli eduskunnan käsi teltävänä monia m erkittäviä rahoitusm ark kinoiden toim intaym päristöön vaikuttavia lakiesityksiä. Niiden sisältöön ja käynnissä oleviin lainsäädäntöhankkeisiin vaikutti olennaisesti Euroopan yhteisöjen (EY) pii rissä käynnissä oleva rahoituspalvelujen eli pankki-, arvopaperikauppa- ja vakuutuspal velujen sekä pääomanliikkeiden vapautta minen. Parhaillaan meneillään olevat Eu roopan talousaluetta (ETA) koskevat neu vottelut ovat osaltaan nopeuttaneet lainsää dännön harm onisointia EY:n säännösten kanssa. Yksi rahoitusm arkkinoita koskevan vero lainsäädännön tärkeim m istä uudistuksista oli lähdeverolain hyväksyminen, vaikka eduskunta hyväksyikin lain vain yksivuotise na. Pankkitalletusten ja joukkovelkakirjalai nojen korkojen verotuksessa siirryttiin vuo den 1991 alussa lopulliseen 10 prosentin läh deveroon. Vero koskee ainoastaan talletuk sia ja joukkovelkakirjalainoja, joissa koron saajana on Suomessa asuva luonnollinen henkilö tai kotim ainen kuolinpesä. Lähdeve roa peritään vain korkotulosta; vastaavasta om aisuudesta ei peritä varallisuusveroa eikä om aisuutta ja korkotuloa tarvitse ilm oittaa verotuksessa. Ulkomaille m aksettuihin ja ul kom ailta saatuihin korkoihin järjestelm ää ei sovelleta. Veron perii talletuksen vastaanot tanut pankki tai joukkovelkakirjalainan liik keeseenlaskija. Lähdevero ei koske talletus ten ja obligaatioiden veronhuojennuslaissa tarkoitettuja kokonaan verottom ia korkoja. Lähdeveroa pidettiin askeleena kohti pää omatulojen verotuksen neutraaliutta ja har monisointia, m utta sen säätäm inen ei rat kaissut kaikkia asiaan liittyviä ongelmia. Suomen Pankki katsoi kuitenkin, että lähdeverotukseen siirtyminen lisää pankkien välis tä korkokilpailua ja tehostaa rahoitusm ark kinoiden toim intaa. Jo vuosia vireillä ollut talletuspankkeja koskeva lainsäädäntöhanke saatiin vuoden 1990 lopulla päätökseen. Uusi talletuspankkilainsäädäntö tuli voimaan Talle tuspankkien toim innasta annettu laki koskee kaikkia talletuspankkeja ja antaa eri talletuspankeille samanlaiset lainsäädännölliset m ahdollisuudet harjoittaa pankkitoim intaa. Sen lisäksi pankkeihin sovelletaan joko liike pankki-, säästöpankki- tai osuuspankkilakia tai lakia Postipankki Oy:stä. Talletuspankki lain keskeisin uudistus koski vakavaraisuu den sääntelyä. Talletuspankin vakavaraisuus m ääritellään pääosin EY:n säännösten m u kaisesti; näm ä puolestaan perustuvat K an sainvälisen järjestelypankin (BIS) suosituk seen. Laki antaa talletuspankeille viiden vuo den m ääräajan, jonka kuluessa niiden on saatettava vakavaraisuutensa uuden lain m u kaiseksi. Kansainvälistä pankkitoim intaa harjoittavan pankin on kuitenkin täytettävä uudet vakavaraisuusvaatim ukset viimeistään lukien. Ulkom aiset luottolaitokset saivat lukien oikeuden harjoittaa pankkitoim intaa Suomessa perustam alla tänne sivukonttorei ta. Aikaisemmin tällainen toim inta oli m ah dollista vain tytär- tai osakkuuspankin kautta. Jo Suomessa olevalle ulkomaalaisomisteiselle tytärpankille laki antaa m ah dollisuuden valtiovarainm inisteriön luvalla jatk aa toim intaansa sivukonttorina. Sivukonttoreiden toim intaan sovelletaan talle tuspankkilakia, jollei m uualla ole toisin säädetty. Periaatteena on, että ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreita koskevat sa m at oikeudet ja velvollisuudet kuin suom a laisia talletuspankkeja. Suomen Pankki piti sivukonttoreiden toim innan sallimista pe rusteltuna ja ajankohtaisena sekä katsoi, että m uita rahoituslaitoksia koskevan lain säädännön uudistamisen yhteydessä tulisi muillekin ulkomaisille rahoituslaitoksille kuin pankeille antaa mahdollisuus perustaa sivukonttoreita Suomeen. Myös m uita luottolaitoksia kuin talletuspankkeja koskevat lainsäädäntöhankkeet etenivät vuoden aikana. Suomen Pankki osallistui lokakuussa 1990 m ietintönsä jä ttä neen rahoitustoim intalakitoim ikunnan työs kentelyyn. M ietinnössä ehdotettiin säädet täväksi am m attim aista rahoitustoim intaa sääntelevä laki, joka koskisi mm. luottokort ti-ja osam aksukaupan rahoitusta sekä factor ing- ja forfaitingrahoitusta2. Lakia ei sovel lettaisi talletuspankkien harjoittam aan rahoi tustoim intaan. Am m attim aisen rahoitustoi m innan harjoittam inen olisi luvanvaraista, ja luottolaitoksilta edellytettäisiin yleensä 25 milj. m arkan osake-, osuus- tai peruspää omaa. Täm ä vastaa EY:n toisessa pankki direktiivissä säädettyä perustam ispääom an vähim mäismäärää. Luottolaitoksen vakava raisuus m ääriteltäisiin samalla tavalla kuin talletuspankin vakavaraisuus. Ulkomaiset luottolaitokset voisivat perustaa Suomeen rahoitustoim intaa harjoittavia sivukonttorei ta valtiovarainm inisteriön luvalla. Syksyn 1990 aikana eduskunnalle annet tiin hallituksen esitys arvo-osuusjärjestel mäksi. Järjestelm än tavoitteena on, että fyy sisistä arvopapereista luovutaan kokonaan ja ne korvataan arvo-osuustileille autom aat tisen tietojenkäsittelyn avulla tehtävillä m er kinnöillä. Arvo-osuusjärjestelmä on pakolli nen pörssiyhtiöiden osakkeille. M uiden arvo-osuuksien liittäminen järjestelm ään on vapaaehtoista ja edellyttää Arvo-osuusyhdistyksen lupaa. Arvo-osuustilejä pidetään arvo-osuusrekistereissä. Rekisterinpitäjinä voivat olla mm. tätä tarkoitusta varten toimiluvan saaneet pankit ja arvopaperinvälitysliikkeet sekä Suomen Pankki. Vuoden lopulla asetettiin lisäksi työryhmä,- jonka tehtävänä on laatia ehdotus lakisääteiseksi arvopaperikaupan selvitysjärjestelmäksi. Myös Suomen Pankki osallistuu työryhm än työskentelyyn. Helsingin Raham arkkinakeskus Oy:n han 2 Forfaitingrahoitus on luottojärjestely, jossa yritys myy vientisaamisensa pankille. ke raham arkkinakaupan selvitys- ja m aksu järjestelmien hoitamiseksi eteni suunnitellus ti. Keskus aloittaa toim intansa kesällä Myös arvopaperim arkkinoita koskeva lainsäädäntö oli tarkastelun kohteena vuon na Arvopaperikauppakom itea antoi syksyllä 1989 mietintönsä sijoittajansuojasta arvopaperim arkkinoilla. Kom itea ehdotti, että arvopaperim arkkinalakiin lisättäisiin säännökset mm. tilinpäätöstä koskevasta in form aatiosta, puolivuotiskatsauksesta, osak keiden ostotarjousm enettelystä ja oikeussuojaelimenä toimivasta arvopaperim arkkinalautakunnasta. Niin ikään kom itea ehdotti, että arvopaperim arkkinalakia ja arvopaperinvälitysliikkeistä annettua lakia täydennet täisiin salkunhoitoa ja sijoitusneuvontaa kos kevilla säännöksillä. Suomen Pankki piti ko mitean esityksiä tiedonantovelvollisuuden li säämisestä sekä vähemmistösuojan ja sijoit tajan oikeussuojan parantam isesta perustel tuina. Sen sijaan kom itean sijoituspalveluja ja ostotarjouksia koskevat ehdotukset vaati sivat Suomen Pankin mielestä vielä täydentä mistä ja tarkentam ista. Suomen Pankki on m ukana myös oikeus ministeriön syyskuussa 1990 asettam assa toi m ikunnassa, joka valmistelee arvopaperi m arkkinoita koskevan lainsäädännön uudis tam ista arvopaperikauppakom itean ehdotus ten ja Euroopan yhdentymisen aiheuttam ien harm onisointipaineiden pohjalta. Sijoitusrahastolain perusteellinen uudista minen aloitettiin alkuvuodesta Asiaa valmistellut työryhm ä ehdotti, että säädettäi siin uusi sijoitusrahastolaki, jossa otettaisiin huom ioon EY:n sijoitusrahastoja koskevien direktiivien säännökset. Uusi laki antaisi ra hastoille entistä monipuolisemm at sijoitus m ahdollisuudet, vapaam m an voitonjaon ja mahdollisuuden myydä rahasto-osuuksiaan ulkomaalaisille. Työryhmä, jossa myös Suo men Pankki oli m ukana, ehdotti lisäksi sijoi tusrahastojen osuudenomistajien verotuk seen liittyvien kysymysten pikaista ratkaise mista. Suomen Pankki piti lausunnossaan tärkeänä, että suomalaisille sijoitusrahastoil le annettaisiin m ahdollisuus myydä rahastoosuuksiaan ulkomaalaisille. Lisäksi ulkom aalaistenkin tulisi Suomen Pankin mielestä saada perustaa Suomeen rahastoyhtiöitä, joi den hallitsemat sijoitusrahastot voisivat hankkia myös sidottuja osakkeita.

9 15 14 Vuoden 1990 aikana käynnistyi myös pankkien ja vakuutusyhtiöiden yhteistoimin taa ja keskinäistä om istusta koskevan kom i tean työskentely sekä luotto- ja rahalaitoslainsäädännön kehittäm istä käsittelevän toi m ikunnan työskentely. K orkotukityöryhm ä, jossa Suomen Pank ki on edustettuna, aloitti työnsä ja antoi vä liraportin vanhojen korkotuki- ja kattokorkoluottojen korkojen tarkistamisesta. Muu viranomaistoiminta Järjestelyt m aksusopimusm aiden kanssa Vuoden 1990 alussa Suomella oli käytössä clearingmaksujärjestelmä Bulgarian, N eu vostoliiton ja Saksan dem okraattisen tasa vallan kanssa, m utta vuoden loppuun m en nessä järjestelm ästä käytännössä luovuttiin. Toukokuussa Suomi lopetti vientimaksujensa välityksen Bulgarian selvitystilin kautta. Syynä tähän oli, ettei Bulgaria enää suoriu tunut m aksuvelvoitteistaan. Loppuvuodesta m aat sopivat, että selvitystiliä käytetään vain Suomesta Bulgariaan välitettävissä m aksuis sa, kunnes Bulgaria on m aksanut velkansa. Velan m äärä oli vuoden lopussa 75 milj. m arkkaa. Bulgaria m aksaa tuontinsa Suo mesta nyt käytännössä vapailla valuutoilla, vaikka clearingmaksujärjestelmä on yhä muodollisesti voimassa. Saksojen yhdentymisen vuoksi Suomi ja Saksan dem okraattinen tasavalta sopivat, että m aiden välinen clearingmaksusopimus puretaan kesäkuun 1990 lopussa. Varmuus siirtymisestä kaupankäyntiin va pailla valuutoilla Suomen ja Neuvostoliiton välillä tuli vasta joulukuussa koko syksyn kestäneen sekavan tilanteen jälkeen. K aupan näkymien epävarm uutta lisäsivät myös N eu vostoliiton öljyntuotannossa ja -viennissä il menneet vaikeudet, neuvostoliittolaisten yri tysten m aksuviivästym ät ja Neuvostoliiton valuuttakurssijärjestelm ässä vuoden lopulla tehty m uutos, jonka m yötä otettiin käyttöön uusi ruplan kaupallinen kurssi. Suomen ja Neuvostoliiton välinen selvitystili osoitti koko vuoden Suomen velkaa; vuo den lopussa sen m äärä oli 147 milj. ruplaa (957 milj. mk). Selvitystililtä korolliselle eri tyistilille vuonna 1987 siirrettyä tilivelkaa Neuvostoliitto lyhensi 125 milj. ruplaa niin, että vuoden lopussa erityistilivelkaa oli jäljel lä 60 milj. ruplaa (390 milj. mk). Suomen Pankin nettovelka oli siten vuoden lopussa 87 milj. ruplaa (566 milj. mk). Lopullinen clearingtilanne selviää vuoden 1991 alkupuo lella, kun kaikki clearingjärjestelmään liitty neet m aksut on selvitetty. V aluuttavarannon hoito Valuuttavarannon sijoittamisen periaatteet pysyivät vuoden 1990 aikana ennallaan. Va rannon sijoittamiseen liittyvien riskien hallin taa kuitenkin tehostettiin ja sijoitusjärjestelm ää kehitettiin edelleen teknisesti. Suomen Pankki mm. lisäsi arvopapereiden takaisinosto- eli nk. repo-sopim usten käyttöä suojatak seen varantoa pankkiriskeiltä. Suomen P an kin vaihdettava varanto sijoitettiin m uilta osin perinteiseen tapaan pääasiassa valtioi den liikkeeseen laskemiin velkasitoumuksiin, valuuttatalletuksiin, kultaan ja erityisiin nos to-oikeuksiin parhaiden turvallisuus- ja likvidiysvaatimusten mukaisesti. Tärkeim m ät sijoitusvaluutat olivat Yhdysvaltain dollari, Saksan m arkka, Japanin jeni, Ison-Britannian punta, Alankom aiden guldeni ja Rans kan frangi. Kullan m äärä pysyi likimain en nallaan. V aihdettavan varannon pääerien jakaum a ja m uutos vuoden aikana olivat seuraavat: Varanto Muutos Varanto milj. mk K u l t a... Erityiset nostooikeudet... Varanto-osuus I M F :s s ä... V aihdettavat va luutat, netto Y h te e n sä M aksutasetilastoinnin uudistukset Säännöstelyn purkam inen aiheutti tuntuvia m uutoksia keskuspankin harjoittam aan ra hoitusm arkkinoiden seurantaan. M aksu tasetilastoinnissa Suomen Pankki on siirty mässä pääom anliikkeiden luvanvaraistie- doista kyselyjen käyttöön. Samassa yhtey dessä m aksutaseen esitystapaa m uutetaan paremmin Kansainvälisen valuuttarahaston suosituksien mukaiseksi. U udistuksesta saatiin kertom usvuoden ai kana valmiiksi arvopaperikauppaa ja suoria sijoituksia koskevat m uutokset. A rvopaperi kaupassa luovuttiin liikkeeseenlaskun ja jälkim arkkinakaupan erittelystä. M aksutaseti lastossa joukkovelkakirjalainojen emissiot siirrettiin täm än vuoksi luotoista portfoliosijoituksiin. Tiedot suorien sijoitusten velka- ja saam iskannoista perustuvat vuonna 1990 to teutettujen m uutosten jälkeen yritysten tilin päätöstietoihin. Suoria sijoituksia koskeneiden tilastomuutosten vuoksi Suomen ulkomainen nettovel ka oli vuonna 1989 noin 13 mrd. m arkkaa eli 2 1/2 % bruttokansantuotteesta aiemmin ti lastoitua suurempi. Ensimmäisen kerran saatiin tietoja myös suoriin sijoituksiin liittyvistä uudelleen sijoi tetuista voittovaroista. Vaihto taselaskelmiin näm ä tiedot tulevat Tilastokeskuksen kanssa sovitun aikataulun m ukaan kesällä M aksuvälinehuolto Pankkialan työselkkaus aiheutti maksuvälinehuollossa poikkeustilanteen, jo k a kesti lä hes kaksi kuukautta. Pankkialan T yönanta jaliiton m äärääm ä työsulku alkoi ja Pankkitoimihenkilöliiton julistam a pankkilakko Lakko ja työsulku päättyi vät Työsulun ja lakon vuoksi liik keessä olleen käteisen rahan m äärä lähes kaksinkertaistui selkkauksen aikana. Suu rimmillaan setelistön m äärä oli , jol loin se oli 22.4 m rd. m arkkaa. Toukokuun kuluessa käteisen rahan m äärä palautui lähes normaaliksi. Lakonaikaisen maksuvälinehuollon hoitam ista helpotti Postipankin jä ä minen lakon ulkopuolelle. Uuden m etallirahasarjan liikkeeseenlasku alkoi , kun uuteen sarjaan kuuluvat 50 ja 10 pennin kolikot laskettiin liikkeeseen. V anhat kolikot pyritään vaihtam aan uusiin nopeasti, jo tta erikokoisten m utta sam anar voisten rahojen käsittelystä johtuvat sekaan nukset yleisön keskuudessa jäisivät m ahdol lisimman vähäisiksi. Vaihtoon oli varauduttu tilaam alla Suomen rahapajalta 70 m iljoonaa 50 pennin rahaa ja 220 m iljoonaa 10 pennin rahaa. Lyöntim äärät olivat alun alkaen nor m aalia suuremmat, ja uusia kolikoita tullaan lyömään tavallista enemmän vielä vuonna Pääosan liikkeessä olevista vanhoista 50 ja 10 pennin m etallirahoista arvioidaan vaihtuvan uusiin noin kuuden kuukauden kuluessa. M etallirahauudistuksen toinen vaihe to teutetaan vuoden 1993 lopulla. Silloin vaihde taan 5 m arkan ja 1 m arkan m etallirahat sekä lasketaan alustavien suunnitelmien m ukaan liikkeeseen myös 10 m arkan metalliraha. Liikkeessä olevan rahan m äärä kasvoi vuonna 1990 hieman bruttokansantuotetta enemmän. Täm ä aiheutui lähinnä pankkien kassojen kasvusta, m utta myös yleisön hal lussa olevan rahan m äärä lisääntyi jonkin verran. Pankkien kassojen kasvu jatkui voi m akkaana koko 1980-luvun, mikä suurim maksi osaksi johtui pankkiautom aattien lu kum äärän ripeästä kasvusta. Vuonna 1990 autom aatteja ei kuitenkaan enää lisätty yhtä runsaasti. K un vuosina otettiin vuosittain käyttöön uutta auto m aattia, oli vastaava luku vuonna 1990 vain 200. Pankkiautom aattinostot ovat lisäänty neet vuosittain noin 50 %. Suomen Pankin talletuspankeille m yöntä m ää käteisvaraluottojärjestelm ää m uutettiin m arraskuun lopusta siten, että luotto m yönnetään nyt kuukaudeksi kerrallaan edellisen kuukauden toteutuneiden kassasaldojen perusteella. Pankkien om avastuu osuuksia lisättiin samalla yleisön hallussa olevan rahan m äärän kasvun mukaisesti. Om avastuiden yhteism äärä on nyt milj. m arkkaa. K äteisvaraluoton m äärä kasvoi vuoden aikana 51 %. Päivittäin käteisvaraluottoa oli käytössä keskimäärin milj. m arkkaa. Setelinkäsittelyn autom atisointia jatkettiin asentamalla uudet tehokkaat lajittelukoneet Turun, Tampereen ja K uopion konttoreihin. Oulun konttori saa uuden lajittelukoneen vuoden 1991 puolivälissä. Koneilla varm iste taan tehokkaasti mm. seteleiden oikeellisuus. Setelien väärennösten m äärä oli vuoden ai kana kuitenkin vähäinen.

10 16 17 Tilinpäätös Vastattavaa Tase, mk Valuuttavelat (1) Vaihdettavat valuutat , ,71 Vastaavaa Sidotut v a lu u ta t , , , ,37 Kulta ja valuuttasaamiset (1) M uut ulkomaiset velat (1) K u lta , ,31 Erityiset nostooikeudet , ,71 Varanto-osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa , ,96 Vaihdettavat valuutat , ,08 Sidotut v a lu u ta t , , , ,51 Kansainvälisen valuuttarahaston m arkkatilit.. Osoitetut erityiset nosto -o ik eu d et... Liikkeessä oleva raha (6) Setelit... M etalliraha , , , , , , , , , , , ,00 Muut ulkomaiset saamiset (1) M arkkaosuus Kansainvälisessä valuuttara h a sto ssa , ,04 M ääräaikainen saaminen , , ,00 Saamiset rahoituslaitoksilta (2) P ä iv älu o to t ,67 S ijoitustodistukset , ,69 K äteisvaraluotot , ,00 Joukkovelkakirjat , ,00 M u u t , , ,00 Saamiset julkiselta sektorilta (3) Joukkovelkakirjat , ,00 Valtion metallirahavastuu , , ,20 Saamiset yrityksiltä (4) Viennin rahoitus ,17 Kotimaisten toimitusten rahoitus (KTR) , ,50 Joukkovelkakirjat: KTR , ,30 Joukkovelkakirjat: M uut , ,70 M uut , , ,35 Muut saamiset (5) Siirtosaam iset , ,52 M u u t , , , , , , , ,90 Velat rahoituslaitoksille (7) Päivätalletukset... Kassavarantotalletukset... Pääomantuontitalletu k se t... M u u t... Velat julkiselle sektorille (8) Sekkitilit... Kassavaratalletukset... Suhdannetalletukset... V ientitalletukset... M u u t... Velat yrityksille (9) Investointi- ja alushankintatalletukset... Pääom antuontitalletu k se t... Muut velat (10) S iirto v elat... M u u t , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,17 Arvonjärjestelytili ja varaukset (11) , ,33 Sitran pääoma , ,00 Yhteensä , ,03 Oma pääoma (12) K a n ta ra h a sto , ,00 Vararahasto... Tilikauden v o itto , , , , ,56 Yhteensä A , ,03

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus:

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus: Kaupunginhallitus 9 24.02.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 5 30.09.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 4 27.01.2015 Kaupunginhallitus 12 09.02.2015 Valtuustoaloite / kaupungin henkilöstön innostaminen miettimään

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen julkistus Helsinki 7.8.2007

Osavuosikatsauksen julkistus Helsinki 7.8.2007 Osavuosikatsauksen julkistus Helsinki 7.8.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Kysyntä jatkui hyvänä Euroopassa, USA:ssa edelleen heikko markkinatilanne Kysyntä jatkui hyvänä Sekä taloteknisten että yhdyskuntateknisten

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Euro kansainvälisenä valuuttana

Euro kansainvälisenä valuuttana Euro kansainvälisenä valuuttana 2.4. 26 Tapio Korhonen neuvonantaja rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Euro on vakiinnuttanut asemansa dollarin jälkeen toiseksi tärkeimpänä valuuttana maailman valuuttamarkkinoilla.

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 OSIKONMÄEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN SIVLTK 27.03.2014 15 Kunnanvaltuuston on hyväksynyt 21.3.2011 11 kouluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 1/2014 Osaketalletus 1/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita kevät 1990 S UHO ANN E - E N N U S T E 1 990-1 991 16.2.1990 Ennuste perustuu 8.2.1990 mennessä saatuihin tietoihin. TAULUKKOLI!TE KUVIOLIITE 16.2.1990 1 EA2 1. KORKO

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu.

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu. Tekninen lautakunta 53 13.10.2011 Jätemaksutaksan hyväksyminen 1.1.2012 alkaen 428/32.321/2011 Tekn.ltk 53 Nykyisin voimassa olevan jätelain 28 :n mukaan kunnalla on oikeus kan taa jär jes tä mäs tään

Lisätiedot

Rautatie on mahdollisuus

Rautatie on mahdollisuus Rautatie on mahdollisuus Pam flet ti Suo men rau ta teis tä ja liikennepolitiikasta Raideryhmä Suomes sa 22.5.2005 Olisi paljon helpompaa ministeriölle, jos RHK suostuisi ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan,

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011 sijoitustoiminta 211 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.211 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Kunnanhallitus 167 30.06.2014 Kunnanhallitus 246 20.10.2014 RANTASALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT

Kunnanhallitus 167 30.06.2014 Kunnanhallitus 246 20.10.2014 RANTASALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT Kunnanhallitus 167 30.06.2014 Kunnanhallitus 246 20.10.2014 RANTASALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT 114/01.00/2014 KHALL 30.06.2014 167 (Valmistelija kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää,

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa?

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Jaana Paanetoj a Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Tutkimus vajaakuntoisen tekemän työn oikeudellisesta luonteesta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a H elsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 2/2014 Osaketalletus 2/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Talentum. Varsinainen yhtiökokous 22.3.2013

Talentum. Varsinainen yhtiökokous 22.3.2013 Talentum Varsinainen yhtiökokous Sisältö 1. Talentumin vuosi 2012 2. Toimintaympäristö 3. Taloudellinen katsaus 4. Näkymät 2 1. Talentumin vuosi 2012 3 Talentumin vuosi 2012 Suoramarkkinointi jatkoi sekä

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot