Tyttö tehtaan varjoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyttö tehtaan varjoissa"

Transkriptio

1 MetsäPäijänne nro 3 / KESKI-SUOMEN SELLULOOSA OY HAAPANIEMENKATU KUOPIO 14 Maanmittauslaitos, lupa nro 270/MML/10 Päijänteen Metsänhoitoyhdistys TILAKARTTA Kunta: 410 Laukaa Kylä: 411 SAVIO Tila: 3:30 RAHKA Kp: , Karttalehti: :10000 Tyttö tehtaan varjoissa - Lievestuoreen sellutehtaan historiaa Lievestuoreen Liisa tyttö tehtaan varjoista, Lievestuoreen Liisa sievin Suomen marjoista. Kun tehdas avas porttinsa mä liksaa jälleen sain ja Kisapurren lavalta sut Liisa tanssiin hain, sä kuuluisin ja kaunein olit varmaan näillä main, me tanssin jälkeen haaveilimme kauan rinnakkain. Ja katsoimme likaojan juoksuun, sen kuohuissa rakkaus soi, sun hurmaavan hajuvetes tuoksuun, se varmuuden leivästä toi. Lievestuoreen Liisa tyttö tehtaan varjoista, Lievestuoreen Liisa sievin Suomen marjoista Irwin Goodman. Lievestuoreen sellutehtaan surullisen kuuluisa historia muistetaan lukuisina ympäristöongelmina, mutta myös hyvänä työllistäjänä. Tehtaan toimintavuosiin kuuluu monia vaiheita ja jälkipyykkiä, tai pikemminkin likapyykkiä, on riittänyt nykypäiviin asti ympäristöongelmien hoitamiseen. Sellutehtaan nousu Lievestuoreenjärven rantaan Haarla-yhtymän perustaja, korpilahtelaissyntyinen kauppaneuvos Rafael Haarlan rakennutti sulfaattiselluloosatehtaan Majaniemeen Lievestuoreelle Laajalahden rantaan vuonna Yhtiön toiminimeksi tuli Haarlan Selluloosa Oy. Tehtaan sijainti oli erinomainen hyvien kulkuyhteyksien takia vieressä Lievestuoreenjärvi uittoa ajatellen ja Jyväskylä-Pieksämäki-junarata tavaran kuljetuksille. Lisäksi alueen puun tarjonta oli hyvä, koska muutamaa kuukautta ennen kuin tehdas oli edes pystyssä, oli raaka-ainetarve hankittu ensimmäiselle toimintavuodelle. Aluksi valmistuskyky oli tonnia sulfaattiselluloosaa, josta valkaistun sellun osuus oli 60 prosenttia. Vuosien mittaan tuotanto kasvoi ollessaan 60-luvulla tonnia vuodessa. Reilussa vuodessa valmistuivat rakennukset, vesiputki pumppuasemalle, savupiippu ja rautatie. Puun kulutus oli kuutiometriä vuosittain ja syltä halkoja. Kannattavuuden heikentymisen ja tiukentuvien ympäristömääräysten takia tehdas suljettiin Sulkeminen oli kova isku kylälle ja koko Laukaan kunnalle, kun 500 työntekijä menetti työpaikkansa. Muutosten tuulet Sahateollisuuden Sivutuoteyhdistys etsi 70-luvun alussa jatkojalostuspaikkaa sahoilla syntyville hakkeille. Yhdistyksen omistama Sivutuote Oy osti Haarlan tehtaan ja tehdas käynnistettiin uudelleen maaliskuussa Toiminta jäi kuitenkin lyhyeksi, koska tehdas pysäytettiin muutaman kuukauden kuluttua vanhojen ympäristöongelmien takia. Työntekijät eivät antaneet helpolla periksi, vaan valtasivat tehtaan toukokuussa 1971 ja jatkoivat toimintaa omalla vastuullaan. Toimintaa pystyttiin lopulta jatkamaan normaalisti ja vuonna 1976 Sivutuote Oy osti Keski- Suomen Selluloosalta koko osakekannan. Tuotanto muodostui viskoosi- ja erikoissellusta vuodesta 1974 lähtien. Valmistunutta selluloosaa käytettiin mm. muovien, elintarvike- ja räjähdysaineiden sekä lastenvaippojen valmistamiseen. Vuosien myötä tehdasta modernisoitiin noin 80 Mmk:n investoinnilla. Suurimmillaan tuotanto oli yli tonnia sulfiittisellua vuodessa. Tehdas työllisti 206 henkilöä vuonna Likainen historia Ympäristöongelmat jatkuivat tehtaalla. Sivutuote Oy jäi kiinni vesinäytteiden väärentämisestä marraskuussa 1983 ja joutui maksamaan korvauksia kaiken kaikkiaan 23 Mmk Lievestuoreen järvitoimikunnalle, kalastuskunnille ja valtiolle jätepäästöjen takia. Yhtiölle langetettiin miljoonan markan uhkasakko toukokuussa 1984, jollei päästöjen pienentämiseen tarkoitettua investointiohjelmaa käynnistetä. Suuret investoinnit tulivat kalliiksi viimeisen viiden vuoden aikana rahaa kului investointeihin yli 70 Mmk. Keski-Suomen Selluloosa Oy Kartassa näkyy hyvin Laajalahteen rakennetut jätealtaat. jätti konkurssihakemuksen vuonna 1985 ja tehdas pysähtyi lopullisesti Työpaikan menetti 167 työntekijää. Tehdas räjäytettiin maan tasalle syyskuussa Tehtaasta jäi muistoksi savupiipun perusta ja Lipeälampi 9-tien varrella. Kuumasinkitykseen erikoistunut yritys K-S Sinkki Oy aloitti toiminnan tehdasalueella rakentamalla uuden tehtaan vuonna Aurajoki Oy osti K-S Sinkki Oy:n koko osakekannan vuoden 2009 alussa ja tehtaalla edelleen jatketaan kuumasinkitystä Haiseva Lipeälampi 270/MML/10 Ensimmäisen kerran saastumisongelmaa käsitteli Korkein hallinto-oikeus vuonna 1934, jolloin tehdas velvoitettiin poistamaan Lievestuoreenjärven Laajalahteen päästetty jätemassa. Tehdas kaivautti porrastetut saostusaltaat, joiden kautta jätevedet ja jäte- Kaivuri ruoppaamassa jätealtaan pohjaa Laajalahden pohjukasta erottavalla padolla joulukuussa Taustalla vasemmalla näkyy Hyyppäänvuori.

2 15 MetsäPäijänne nro 3 / Pato Lievestuoreenjärven (vas.) ja jätealtaiden (oik.) välissä. liemi virtasivat järveen ja kuidut painuivat altaiden pohjaan. Laajalahteen padottiin 10 ha kokoinen allas. Tehtaan paikka osoittautui huonoksi, koska se sijaitsi virtaamattoman veden rannalla. Saastumisen takia tehtaalle ei enää saatu puhdasta raakavettä. Puhtaan veden saannin takia louhittiin Kynsiveteen 9,5 kilometrin pituinen kalliotunneli, joka valmistui kesäkuussa Lipeälammen syntyminen alkoi 30-luvulla, kun tehtaalta rakennettiin neljän kilometrin pituinen asbestisementtiputki läheiselle Koivusuolle vuonna Suolle ryhdyttiin pumppaamaan väkevää keittolipeää aina 60-luvulle asti. Suoallas oli huonosti reunustettu, jolloin myrkkyjä pääsi maaperään ja vesistöihin. Lipeälammen kunnostustyöt aloitettiin 80-luvulla tyhjentämällä lampea vedestä. Jätevedet pumpattiin Jyväskylään Nenäniemen puhdistamolle vuosina , mutta lampi täyttyi uudestaan ja maaperässä olevat myrkyt pilasivat veden. Tyhjennyksiä tehtiin useita kertoja, koska lampi täyttyi luonnollisesti sulamis- ja sadevesistä. Rannalle rakennettiin vuonna 2000 biosuodatinpuhdistamo, jolla vesi puhdistettiin ja johdettiin Vaajakoskeen. Lammen tyhjentyessä ajettiin maata tilalle. Alueen pohja salaojitettiin ja hiekkakerroksen päälle laitettiin tiivis savikerros, mikä ei läpäise vettä. lopullisesti Lipeälampi saatiin täytettyä vuonna Entistä lipeälammen ympäristöä on kehitetty virkistyskäyttöä varten. Nykyisin alueella on Mustanvuoren ulkoilualueen lähtöpaikka. Biopuhdistamon parkkipaikalta, 9-tien varresta, pääsee hiihtämään 3, 5 ja 9 kilometrin lenkkiä, joista 3 km ja 5 km ovat valaistuja. Laajalahden kunnostus aloitettiin ympäristökeskuksen ja Laukaan kunnan yhteishankkeena vuonna 2007 ja hankkeen kokonaiskustannus on 2,5 miljoonaa euroa. Kunnostus toteutetaan ruoppaamalla pohjasta kuituliete, joka aiheuttaa hajuhaittoja kuormittaa järveä. Teksti ja kuvat: Petri Leinonen Lipeälammesta on muistona biopuhdistamo ja taustalla näkyvä täytetty lampi. Koska lammen päälle ei voida rakentaa eikä viljellä, pidetään se avoimena niittynä. Linnuille täyttömaan niitto on hyvä pesimäpaikka. Metsäyhtymä kuolinpesää parempi tapa omistaa metsää Kuolinpesä syntyy, kun metsänomistaja kuolee. Kuolinpesän osakkaita ovat kuolleen henkilön perilliset, leski ositukseen saakka, sekä yhteistestamentin saajat. Kuolinpesä muodostaa oman veroyksikkönsä, jonka tuloa tai alijäämää ei siirretä osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen. Pinta-alaverotuksen aikaan oli edullista pitää kuolinpesä kasassa, jolloin henkilökohtaiseen verotukseen ei tullut lisäystä kuolinpesän metsätulosta. Tilanne muuttui pinta-alaverotuksen päätyttyä. Kuolinpesän vähennykset hukkaan? Metsää omistavilla kuolinpesillä voi tilanne muuttua verotuksen kannalta ongelmalliseksi siinä tapauksessa, kun metsään kohdistuu kuluja ja vastaavasti tuloja ei ole. Menovarausten teko on erityisen tärkeää kuolinpesien metsäverosuunnittelussa. Menovarauksista edellisten vuosien puunmyyntituloa tuloutetaan sitä mukaan, kun kuluja ilmenee. Jos tuloutettavaa ei ole, menoja voidaan vähentää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vähennykset menevät hukkaan, jos tuloutettavaa ei ole tälle kymmenen vuoden ajalle. Kuolinpesän osuuden myynti veronalaista Kuolinpesän osuuden myynti katsotaan irtaimen kaupaksi ja sitä koskee luovutusvoiton verotus. Siinäkin tapauksessa, että osuus olisi metsäkiinteistöstä ja se myytäisiin sisarelle tai veljelle. Eri syistä johtuen säilyvät kuolinpesät jakamattomina ja siten verotuksellisesti edullisia kauppoja sisarusten välillä ei tehdä. Myös kuolinpesän osuuden omistajien ikääntyminen tuo omat ongelmansa metsätilojen hoitoon. Pahimmassa tapauksessa metsät saattavat jäädä myös kokonaan hoitamatta. Metsäyhtymä kuolinpesää parempi tapa omistaa metsää Muuttamalla kuolinpesä perinnönjakosopimuksella verotusyhtymäksi, kuolinpesässä syntyvät verotukselliset ongelmat voidaan välttää. Verotusyhtymässä (metsäyhtymässä) syntyvä alijäämä vähennetään yhtymän osakkaiden omassa verotuksessa, joko pääomatuloista tai niiden puuttuessa alijäämähyvityksenä ansiotulosta. metsäverotuksen vähennykset voidaan vähentää vuosittain. Omistusjärjestelyt yhtymässä Lähisukulaisten kesken tehty metsäyhtymäosuuden kauppa katsotaan sukupolvenvaihdoskaupaksi. Myyjän ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa, jos kauppa tehdään sisarusten tai rintaperillisten kesken. Edellytyksenä on vähintään kymmenen vuoden omistus. Jos metsäkiinteistö on saatu lahjana tai perintönä, lasketaan edellisen omistajan omistusaika siihen mukaan. Yhtymäomistusosuuden voi myös lahjoittaa, jolloin tätä kautta sukupolvenvaihdos on helppoa kuolinpesään verrattuna. Muutokseen tarvittavat toimenpiteet Kuolinpesä muutetaan yhtymäksi perinnönjakokirjalla. Perinnönjakokirjassa kuolinpesäosuudet jaetaan osakkaille määräosina. Jos kuolinpesän osakkaana on leski, tehdään samalla ositus- ja perinnönjakokirja. Perinnönjako voi olla osittainen koskien vain pesän metsäomaisuutta. Perinnönjakokirjassa todetaan kunkin osakkaan omistusosuus tilasta tai tiloista. Esimerkiksi kahden rintaperillisen pesässä molemmat perilliset saavat puolet tilasta. Lähisukulaisten kesken tehty metsäyhtymäosuuden kauppa katsotaan sukupolvenvaihdoskaupaksi Jos leski on elossa ja vainajalla on kaksi lasta, saa leski puolet tilasta ja lapset saavat neljänneksen kumpainenkin. * Perinnönjakosopimus toimitetaan verotoimistolle yhdessä yhtymäilmoituksen kanssa. * Ilmoittaudutaan arvonlisävelvolliseksi ja saadaan yhtymälle Y-tunnus. * Yhtymäosuuksille haetaan lainhuuto maanmittauslaitokselta. Hakemus voidaan tehdä yhdellä lomakkeella kaikille osakkaille. Yhteisomistuksesta sopimus Ismo Paukku Metsäyhtymälle on hyvä laatia yhteiseksi ohjenuoraksi yhteisomistusta koskeva sopimus. Sopimuksessa määritellään esimerkiksi tilan metsähoidon perustaksi metsäsuunnitelma. Tärkeää on myös valtuuttaa joku yhtymän osakkaista yhteyshenkilöksi. Hän allekirjoittaa yhtymän puolesta eri metsänhoito- tai hakkuuasiapaperit sekä pitää muut yhtymän osakkaat tilanteen tasalla. Yhteisomistussopimuksessa voidaan sopia myös yhtymän osakkaiden etuosto-oikeudesta, mikäli joku osakas haluaa myydä osuutensa. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset avustavat kaikissa metsäomaisuuden luovutus tai omistajan vaihdoksiin liittyvissä asioissa. Teksti: Ismo Paukku ja Ari Saarivaara

3 MetsäPäijänne nro 3 / Laserkeilaus uudistaa metsien inventointia Metsien inventointia on Suomessa tehty perinteisesti kumikenkämenetelmällä. Kaikki puustotunnukset on arvioitu maastossa ihmistyönä ja suurinta vastuuta maastoinventoinnin toteuttamisesta ovat kantaneet metsäkeskukset. Tämän lisäksi metsiä inventoivat myös metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt sekä metsätalousyrittäjät. Maanomistajalle metsien inventoinnista tuttu näky on perinteisesti ollut relaskoopin kanssa heiluva metsäsuunnittelija, joka mittaa tarvittavat puustotunnukset ja jalostaa puustotunnuksista metsänomistajan toiveiden mukaisen metsäsuunnitelman. Kaukokartoitusmenetelmien käyttö alkoi metsien inventoinnissa ja metsäsuunnittelussa 1970-luvulla, jolloin ilmakuvaus yleistyi luvulla laserkeilaimien kehittyminen on mahdollistanut myös lasertekniikan käytön metsien inventoinnissa. Suurempia hankkeita on toteutettu vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2010 Suomessa kaukokartoituspohjaista metsien inventointia toteutetaan yksityismailla reilun miljoonan hehtaarin verran. Metsäkeskusten tavoitteena on inventoida koko Suomi kaukokartoitusmenetelmiä hyväksikäyttäen vuoteen 2020 mennessä. Metsäkeskuksen lisäksi metsiä inventoivat kaukokartoitusmenetelmillä metsähallitus sekä metsäteollisuusyhtiöt. Kaukokartoitusmenetelmillä inventoitavat metsikköalueet ovat yleensä kooltaan noin hehtaaria. Automaattikuviointia (keltainen rajaviiva) puuston pituutta kuvaavan mallin päällä. Vuodesta 2010 lähtien metsäsuunnitelman metsikkökuviointi voi näyttää tältä. Puustotunnuksien aikaansaamiseksi on inventoitava metsäalue ilmakuvattava, laserkeilattava, kerättävä maastokoealat sekä tehtävä edellä mainittujen aineistojen yhdistäminen eli mallinnus. Mallinnusvaiheessa maastokoealoilta poimitaan laser- ja ilmakuvapiirteet ja lasketaan metsikkötunnukset, jotka myöhemmässä vaiheessa yleistetään inventoitavalle metsäalueelle. Ilmakuvaus ja laserkeilaus metsasaatio.fi tehdään lentokoneesta. Laserkeilausaineistot ja maastokoealat mahdollistavat tiedot kokonaispuustosta, kun taas ilmakuvat kertovat tietoa puulajeista. Jokaisessa inventointihankkeessa maastosta kerätään noin maastokoealaa, joiden tarkoituksena on kuvata metsissä tapahtuvaa luontaista puulajiensekä runkomuodon vaihtelua. Laskentojen lopputuloksena saadaan metsäisille ihmisille tuttuja tunnuksia kuten puuston pituus, keskiläpimitta, tilavuus, pohjapinta-ala, kehitysluokka sekä runkoluku. Perinteisten puustotunnuksien lisäksi kaukokartoitusmenetelmillä voidaan tuottaa uusia ja mielenkiintoisia tunnuksia metsistä. Näiden tunnuksien hyödyntämistä ei ole vielä käytännössä ehditty tehdä. Puustotunnuksien luotettavuus laserkeilaamalla on hoidetuissa metsissä kilpailukykyistä verrattuna metsäammattilaisten maastossa tekemiin arvioihin nähden. Hoitamattomissa metsissä, joissa luontainen metsien vaihtelu on suurta, on kaukokartoitusmenetelmillä tuotettujen metsätunnusten luotettavuus epävarmempaa. Lasse Turunen Tuotepäällikkö, Blom Kartta Oy Kuvien käyttöoikeus Blom Kartta Oy sekä Helsingin Sanomat (Marja Orava) Tässä maassa osataan ja halutaan hoitaa metsiä. Sillä tavoin kasvaa puuta, jolle löytyy ottajia ympäri maailman. Puukauppojen yhteydessä kerätään vapaaehtoinen menekinedistämismaksu, jolla Metsäsäätiö tekee suomalaista metsäelinkeinoa tunnetuksi ja edistää puun käyttöä. Menekinedistämismaksu on 0,2 % puukaupan arvosta. Keskivertopuukaupassa se on tukkipuun verran rahaa. Maastokoealojen mittaaminen vaatii osaamista metsänmittauksesta ja GPS-paikannuksesta.

4 17 MetsäPäijänne nro 3 / Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. 17 hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin luvulla laserkeilaimien kehittyminen on mahdollistanut myös lasertekniikan käytön metsien inventoinnissa. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Anna lapselle, lapsenlapselle lahjaksi retki omaan metsään Tämä kuponki oikeuttaa 2000-luvulla laserkeilaimien kehittyminen on mahdollistanut myös lasertekniikan käytön metsien inventoinnissa Lentokoneesta lähetetään laserpulsseja n metrin korkeudesta. Puustoon ja maahan osuneiden Lentokoneesta lähetetään laserpulssien laserpulsseja tarkka n sijainti metrin tiedetään korkeudesta. ja tietoa käytetään Puustoon hyväksi ja maahan metsien osuneiden inventointiprosessissa. laserpulssien tarkka sijainti tiedetään ja tietoa käytetään hyväksi metsien inventointiprosessissa.... osallistumaan metsäretkelle sovittuna ajankohtana... / ( varusteena sukset tai lumikengät) Retkellä tarjoillaan nuotiolla kahvia ( nokipannu tai termospullo) ja makkaraa. Oma muki mukaan ja roppakaupalla reipasta mieltä. Ps. muista villasukat!

5 18 MetsäPäijänne nro 3 / Vakuutuksella lisäarvoa metsälle Menneen kesän myrskytuhot aiheuttivat tulonmenetyksiä tuhansille metsänomistajille suurimmat vahingot joutuivat kärsimään ne metsänomistajat, joilla ei ollut metsävakuutusta. Ennen myrskytuhokorvauksia metsänomistajat saivat korvauksia menneen talven lumituhoista ja sitä ennen vuosi sitten laajoista myyrätuhoista, niinpä vakuutusmaksuille on tullut hyvin katetta. Metsien vakuuttaminen on usein toistuvista tuhoista huolimatta monelta metsänomistajalta jäänyt kuitenkin tekemättä. Suurimpana syynä vakuutuksen kieltäytymiseen pidetään hintaa, joka on kuitenkin varsin pieni arvokkaalle metsäomaisuudelle ja onhan vakuutusmaksu vähennyskelpoinen. Arvioperusteilla korvaus vahingolle Vakuutusmaksun suuruuteen vaikuttavat metsämaan pinta-ala, sijaintipaikkakunta, turvataso, omavastuuosuus ja myrskyvahinkojen enimmäiskorvausmäärä. Joillakin vakuutusyhtiöillä on mahdollista valita korkeampi kuutiokohtainen myrskytuhokorvaus maksamalla Peltomyyrän kaluama männyntaimi. Myyrät kiusaavat taimikoita keskimäärin joka kolmas tai neljäs vuosi. Metla on ennustanut uuden myyrähuipun talvelle Miesmuistiin tuhoisimmat mennen kesän myrskytuhot herätteli metsänomistajia vakuuttamaan metsiään. Veera-myrsky aiheutti Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella pääosan tuhoista. suurempaa vuosimaksua. Vakuutuksissa on tarjolla turvatasoon eri laajuuksia, jolloin on oltava tarkkana mitä vakuutus kattaa. Vakuutusmaksu on vähennyskelpoinen, mutta korvauksesta pidätetään pääomavero. Korvaussummaan lisätään arvonlisävero, jos metsänomistaja on alv-rekisterissä. Näinhän tilanne useimpien metsänomistajien kohdalla on. Arvioperusteet ovat taimikoissa kustannusarvio (metsitys- ja kasvatuskustannukset), kasvatusmetsissä puuston odotusarvolisä yleensä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion taulukoiden mukaan ja puuston hakkuuarvo (käypä arvo) ennen vahinkoa. Korvaus määräytyy puuston arvon erotuksesta ennen ja jälkeen vahingon. Vahingon jälkeiseen arvoon huomioidaan mm. kasvaneet korjuukustannukset ja puutavaralajisiirtymät, esim. myrskytuhossa tukkipuustoa kuiduksi tai polttopuuksi. Vahinkoarvion vakuutusyhtiölle tekee metsänhoitoyhdistys tai muu metsäammattilainen, mutta joillekin vakuutusyhtiöille joskus riittää mittaustodistus vahinkopuusta. Kun toimeksianto tulee vakuutusyhtiöltä, maksaa vakuutusyhtiö arviointikulut. Koska vakuutusmaksuun vaikuttaa pinta-ala, on muistettava ilmoittaa muuttuneet pinta-alat, esim. lisäalat pellonmetsityksen tai uuden tilan oston myötä. Väärän pinta-alan takia kyseessä on alivakuuttaminen, jolloin korvaus maksetaan todellisen ja ilmoitetun pintaalan suhteessa. Kaikkea ei korvata Mikäli vahinkoon on mahdollista saada korvaus Kemerasta, korvataan vain Kemera-tuen ylittävä osuus. Tienvarressa oleva hakkuutähde-, kanto- tai rankakasan palaminen korvataan, mutta palon tuhotessa jatkojalostettua tavaraa, esim. lautakasa tienvarressa, ei korvata. Useimmat yhtiöt korvaavat metsäpalon jälkivartiointikulut. Myrsky- ja lumituhoissa korvausraja on yleensä vähintään 15 m3 tai puoli hehtaaria. Metsityskustannuksia ei korvata lukuun ottamatta siemenpuumetsikön tuhoa, jolloin korvataan metsitys kylvökustannuksen mukaan. Taimikkotuhoissa korvausraja on vähintään puolen hehtaarin yhtenäinen alue. Eläintuhoilla tarkoitetaan jyrsijöitä, jäniksiä, metsäkauriita ja linnuista yleensä metsoa. Hirvituhoja ei korvata, vaan korvaus tulee metsäkeskuksen kautta valtiolta. Sienituhoja taimikoissa ovat mm. versosurma ja harmaakariste. Juurikäävän tuhoja ei korvata. Hyönteistuhoja taimikossa ovat esim. tukkimiehentäi, mäntypistiäinen ja pihkakääriäinen. Isommissa metsissä hyönteisuhoja aiheuttavat mm. kaarnakuoriaiset. Vakuutus ei korvaa hallan, kuivuuden ja ravinnepuutosten aiheuttamia tuhoja. Erikoispuut on vakuutettava erikseen, muutoin esimerkiksi visakoivut rinnastetaan rauduskoivuihin. Suojelualueet jätetään pois vakuutuksista, mutta määräaikaisen suojelualueen korvaukseen on mahdollisuus, mistä huomioidaan aiemmat saadut korvaukset, kuten Kemeran ympäristötuki tai Metso. Jokainen metsätila on vakuutettava erikseen, mutta yleensä on mahdollista määrittää tiloille eri turvataso. Tulvavahinkojen korvauksiin ei kuulu toistuvien tulvien aiheuttamat vahingot, kuten kevättulvat. Ilkivaltavahingoissa korvauksen edellytyksenä on, että ilmoitus on tehty viranomaisille. Joskus saatetaan vaatia myös rikostutkintapöytäkirja korvaushakemuksen liitteeksi. Teksti ja kuvat : Petri Leinonen Metsäneuvoja Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Täyden palvelun pienkonemyymälä ja korjaamo Vesk u kova lta t pehm ja pake eät ti puki nkon t ttiin FS450K Tm:i Moottorisaha-, pienkone- ja mopedihuolto Vesa Kirri Rokkakankaantie Laukaa as Suosituin ammattiraivuri! Vääntävä ja erinomaisesti kiihtyvä. Vakiona 3 terää ja 2 suojuksella. Sh e 44,3 cm³, 2,1 kw/2.9 hv, 8,0 kg Pihakääriäisen tuhosta kärsivä männyn taimikko Hankasalmen Kärkkäälässä. Taimet eivät kuole, mutta kasvutappioita syntyy, kun latvakasvain kuolee.

6 MetsäPäijänne nro 3 / LAKI NURKKA Yhteisomistussuhde voi- Yhteisomistussuhddaan voidaan purkaa purkaa joko joko halkomalla halkomalla tai kiinteistön myynnillä. myynnillä. Ensiksi Ensiksi mai- tai kiinteistönittu mainittu menettely menettely on pääsääntö. on pääsääntö. Yhteisomistussuhteita Yhteisomistussuhteita muodostuu muodostuu yleensä perinnönjaossa ja yleensä lahjoituksessa, perinnönjaossa kun jakoja tai lahjoituksessa, perusteella kun jako- myönnetään tai lahjakirjan lain- lahjakirjahuuto perusteella perilliselle myönnetään tai lahjansaajalle lainhuuto kiinteistön perilliselle määräosaan tai lahjansaajalle (esim. ½:een kiinteistön ¼:aan määräosaan jne). Omistajalla (esim. on _:een oike-,, us _:aan saada jne). osansa Omistajalla kiinteistöstä on oikeus erotetuksi saada halkomistoimituksessa, osansa kiinteistöstä erotetuksi halkomistoimituksessa, edellytykset täyttyvät. mikäli mikäli halkomisen Menettely halkomisen käynnistyy edellytykset maanmittaustoimistolle osoitetulla hakemuksella. täyttyvät. Menettely käynnistyy maanmittaustoimistolle rekisteriyksiköt osoitetulla hakemuksella. purkuun Pienet myyntimääräyksellä Pienet rekisteriyksiköt Jos purkuun kiinteistön myyntimääräyksellä jakaminen halkomalla ei ole mahdollista rekisteriyksikön pienuuden tai Jos kaavallisen kiinteistön osittamisrajoituksen jakaminen halkomalla vuoksi ei tai ole jako mahdollista aiheuttaisi rekisteriyksikön suhteettoman pienuuden tai kaavallisen suuria kustannuksia tai alentaisi osittamisrajoituksen huomattavasti kiinteistön vuoksi tai arvoa, jako aiheuttaisi voi käräjäoikeus suhteettoman antaa myyntimääräyksen suuria kustannuksia yhteisomistussuhteen tai alentaisi huomattavasti kiinteistön purkamista varten. arvoa, Tyypillinen voi käräjäoikeus pieni rekisteriyksikkö antaa myyntimääräyksen on esim. kesämökkikiinteistö yhteisomistussuhteen jolla on niin purkamista monta omistajaa, varten. Tyypillinen ettei jako pieni rekisteriyksikkö on esim. kesämök- Perunkirjoituspalvelumme auttaa nyt kuolinpesiä hallitsemaan veroseuraamuksia, sekä yhteisen metsä- ja muun omaisuuden käyttöä ja hallintaa. Perukirja on verottajaa varten laadittava asiakirja, missä vainajan ja mahdollisen lesken varat ja velat luetteloidaan perintöverotusta varten. Usein kuolinpesä kannattaa verotuksellisista syistä muuttaa ensi tilassa verotusyhtymäksi. Yhteisomistus ilman suunnittelua ei ole pitkän päälle toimivaa ja taloudellisesti järkevää. Siksi asiantuntijan apu on uusille metsänomistajille kuolinpesien osakkaina heti alkuunsa tarpeellista ja kannattavaa. 19 PERUNKIRJOITUSPALVELU HYÖDYNNÄ ASIANTUNTIJAN APU METSÄOMAISUUDEN HALLINNASSA Ota yhteyttä! Ismo Paukku, Jyväskylän toimisto p Aarne Jalkanen, Hankasalmen toimisto p Ari Saarivaara, Korpilahden/Jämsän toim. p Antti Paananen, Korpilahden toimisto p Tommi Rauhalinna, Jämsän toimisto p Taija Huuskonen, Jämsän toimisto p Pirjo Lumioja, Jyväskylän toimisto p Kiinteistön yhteisomistussuhteen Kiinteistön yhteisomistussuhteen purkaminen eräissä tapauksissa purkaminen eräissä tapauksissa vaksi varoista päältäpäin tietty korvaus esineeseen panemistaan kustannuksista, panemistaan kustannuksista, on uskotun Jukka Laitinen on uskotun miehen otettava sopimus tilityksessä miehen otettava huomioon. sopimus Käytännössä tilityksessä huomioon. Käytännössä ovat korvausvaatimukset melko tavallisia: korvausvaatimukset joku ovat melko osakkaista tavallisia: on saattanut joku osakkaista panostaa on kiinteistöön saattanut panostaa osuuttaan kiinteistöön enemmän osuuttaan maksamalla enemmän kiinteistön maksamalla kaikki kiinteistön kulut yhteisomistuksen kulut yhteisomistuksen ajalta. Riitaisuudet ajalta. Riitaisuudet koskevat kaikki yleensä koskevat panostuksen yleensä panostuksen määrää tai määrää sitä onko tai toimille sitä onko saatu toimille aikanaan saatu aikanaan muiden omista- muiden omistajien hyväksyminen. hyväksyminen. Rakennuksen vaurioitumisvaara vaurioitumis-vaara olla voi este olla este halkomiselle halkomiselle voi Myös yhteisalueella yhteisalueella oleva oleva rakennus rakennus voi- voidaan jakaa jakaa halkomistoimituksessa. halkomistoimituksessa. Kor- Korkein oikeus oikeus on on antamassaan antamassaan tuo- tuoreessa ratkaisussa ratkaisussa (KKO (KKO 2010:35, 2010:35, äänestys äänestys 3-2) linjannut 3-2) linjannut paritalokiinteistön paritalokiinteistön halkomi- halkomisen edellytyksiä. edellytyksiä. Ratkaisulla Ratkaisulla vahvistetaan vahvistetaan se periaate, se että periaate, muodostettavien että muodostettavietöjen kiinteistöjen raja voi kulkea raja myös voi kulkea rakennuksen myös kiinteis- rakennuksen keskellä ja että keskellä jako on ja että ensisijainen jako on menettely myyntiin menettely verrattuna myyntiin yhteisomistusta verrattuna ensisijainen yhteisomistusta purettaessa. Ratkaisulla purettaessa. pyritään Ratkaisulla suojaamaan määräosan suojaamaan omistajaa määräosan rajoittamalla omista- pyritään jaa oikeutta rajoittamalla purkaa yhteisomistussuhde oikeutta purkaa yhteisomistussuhdtimääräyksen myyntimääräyksen avulla. Päätös ei tarkoita avulla. myyn- Päätös kuitenkaan ei tarkoita sitä, että kuitenkaan rakennus sitä, olisi että aina rakennus jaettavissa. olisi Raunioittavan aina jaettavissa. jaon Raunioittavan edelleen jaon voimassa kielto on yleisenä edelleen oikeusperiaat- voimassa kielto on yleisenä teena. Kielto oikeusperiaatteena. tarkoittaa, että halkomisen Kielto tarkoittaa, edellytyksiä että halkomisen harkittaessa edellytyksiä on suoritettava harkittaessa seuraamusten on punninta: suoritettava aiheutuuko seuraamusten jakoa kikiinteistö jolla on niin monta omistajaa, Kuva Jukka Laitinen ettei jako ole mahdollinen. Myöskään punninta: vastustaneelle aiheutuuko omistajalle jakoa jaosta vastustaneelltöinä omistajalle kohtuuttomia jaosta seuraamuksia muutostöinä ja mikä koh- muutos- asemakaava-alueella ole mahdollinen. Myöskään olevaa sitovan asemakaavaalueella mukaista olevaa sitovan tonttia tonttijaon ei voida mukaista osittaa, tuuttomia vaikutus rakennuksen seuraamuksia jaolla ja mikä on kiinteistön vaikutus tonttijaon ellei tonttia kunta ei voida anna siihen osittaa, lupaa. ellei kunta anna rakennuksen arvoon. Rakennuksen jaolla on vaurioituminen kiinteistön arvoon. jaon siihen Myyntihakemuksen lupaa. käräjäoikeudelle Rakennuksen vuoksi voi siis vaurioituminen muodostaa esteen jaon halkomiselle, siis jolloin muodostaa ainoaksi esteen purkuvaihtoehdoksi halkomiselle, vuoksi voi Myyntihakemuksen tehdä kuka tahansa käräjäoikeudelle osaomistajista. voi Hakemukseen voi tehdä kuka on tahansa liitettävä osaomistajista. kiinteistönvälittäjän Hakemukseen arvio kohteen on liitettävä käyvästä kiinteistönvä- arvosta ja kiinteistön myynti yhteiseen lukuun.p jolloin jää kiinteistön ainoaksi myynti purkuvaihtoehdoksi yhteiseen lukuun. jää uskotuksi littäjän arvio mieheksi kohteen ehdotetun käyvästä suostumus. arvosta ja Viimeksi uskotuksi mainittu mieheksi on ehdotetun yleensä suostumus. asianajaja. Käräjäoikeus Viimeksi mainittu kuulee on muita yleensä osaomistajia asianajaja. hakemuksen Käräjäoikeus johdosta kuulee muita ja määrää osaomistajia kohteen myytäväksi, hakemuksen jollei johdosta esteitä ja määrää ole. Hakijan kohteen myytäväksi, käräjäoikeus jollei esteitä määrää ole. Haki- kiin- vaatimuksesta teistönvälittäjän jan vaatimuksesta arvioon käräjäoikeus perustuvan määrää alimman kiinteistönvälittäjän myyntihinnan ja arvioon myyntitavan. perustuvan Jos osakkaana alimman myyntihinnan on vajaavaltainen, myyntitavan. on käräjäoikeuden osakkaana aina on määrättävä vajaavaltainen, alin myyntihinta on käräjäoi- Jos ilman keuden vaatimustakin. aina määrättävä Uskottu alin myyntihinta mies huolehtii ilman myynnistä vaatimustakin. ja tilittää Uskottu kauppahinnan mies huolehtii myynnistä kuluilla ja vähennettynä. tilittää kauppahinnan Usko- osakkaille tulla osakkaille miehellä kuluilla ei ole vähennettynä. myyntimääräyksen Uskotulla miehellä toimivaltuutta ei ole ratkaista myyntimääräyksen omistajien nojalla keskinäisiä nojalla toimivaltuutta riitakysymyksiä. ratkaista Siltä omistajien osin on osallinen keskinäisiä ohjattava riitakysymyksiä. nostamaan Siltä kanne osin käräjäoikeudessa. osallinen ohjattava Jos nostamaan osapuolet kanne sen sijaan kärä- asianajaja, varatuomari, Jyväskylä on Erkki Urtti laativat jäoikeudessa. keskinäisen Jos osapuolet korvaussopimuksen, sen sijaan laativat keskinäisen osaomistajalle korvaussopimuksen, on sovittu maksetta- jossa asianajaja, varatuomari kaikki kirjoitukset Erkki luettavissa: Urtti jossa osaomistajalle on sovittu maksettavaksi varoista päältäpäin tietty korvaus esineeseen Jyväskylä Suositut ja hyvätuottoiset taimet suomalaiseen metsään kasvattaa Pohjan Taimi. Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi! POHJAN TAIMI Kannuksen taimitarha, Kannus P , f

7 MetsäPäijänne nro 3 / Tunnistatko valtuutetut? A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö AA AB AC AD AE AF AG AH AI AJ Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen 39 valtuutettua aloittivat neljän vuoden luottamushenkilöpestin vuoden 2009 alussa. Vuodenvaihteen pyhien ratoksi kokosimme tehtävän, jossa pyydämme jäsenkuntaa tunnistamaan valtuutetut. Kartasta löytyvät nimet ja numerot, joka pitää yhdistää kuvien kirjaimiin. Merkitse numerot viereisen sivun kuponkiin tai lähetä viesti sähköpostilla Päijänteen Mhy:n internetsivuilta löytyvällä lomakkeella. Tulokset siitä, kuinka hyvin valtuutetut on tunnistettu julkaisemme vuoden 2011 ensimmäisessä MetsäPäijänteessä. Palauta vastauksesi loppiaiseen ( ) mennessä. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 2 kpl Alvar Aallon teräsvateja. Lisäksi kaikille oikein vastanneille lähetetään pieni yllätyspalkinto.

8 21 MetsäPäijänne nro 3 / Vuoden kierron huikaisevat hetket ovat tulossa Vanhan ajan joulu Tuikea pakkanen piirtää puitten latvat talven valkeaan viittaan. Talojen savupiipuista nousee savu.tuvissa ja taloissa lämmitetään aikaisen talven merkiksi. Tuvan ovi käy ja sisään astuu naapurin isäntä. Eelis tässä, joko lähdetään. Naapurukset lähtevät kosken yläsuvannolle. Itsenäisyyspäivän aattona hankitut kapakalat muuttuvat näin joulun alusviikkoina lipeäkalaksi. Jouluun valmistaudutaan monella tapaa. Sukankutimien kilinä kuuluu tuvan perältä.talon isäntä asettelee puusuksiin mäystimiä. Joululahjat tehdään itse. Kauppoihin ei tee mieli ja 50 luvulla lahjavalikoimat ovat pienet. Kuusen hankinta on aina oma näytelmänsä. Muistan isäni ja äitini sanailun kuusesta. Koskaan se ei ollut juuri sellainen, jonka isäni jo kesällä näki ja päätti, että tuossa on joulupuu. Vähän myöhemmin kuin 50 luvulla, muistan mielenkiintoisen Joulurauhasanailun. Ikkunaan oli minusta niin mukava suihkuttaa sanat Joulurauhaa. Rauha oli mennyt ja äidilläni riitti muutama valittu sana. Viime päivien uutiset ovat kuitenkin kertoneet, että aurinkoisessa etelässä on satanut vettä, jopa lunta. vain yksi teema julkisuusjuttujen välissä. Ihmiset ovat kassoilla tympääntyneitä, hikisiä ja pahantuulisia. Kovin moni kaupan työntekijä saa nähdä ettei heille anneta joulun hyvää mieltä. Lahjavyöryä lapsilleen hankkiessa monet vanhemmat korvaavat antamantonta aikaa lapsilleen. Olen ollut joulukylässä, jossa lapset kirkuen repivät ahneesti lahjapaketteja auki. Yksi lahja avattuna vaihtuu toiseen, eikä lapsi osaa olla aidosti iloinen yksittäisestä lahjasta. Tänä päivänä lahjavyöry useimmalle lapselle on aivan liiallinen. Tavarataivas täyttää meidät jo pienestä pitäen. Aikamme kasvattaa lapsista suurkuluttajia pienestä pitäen. Tämä ylimitoitettu lahjarumba on saanut minut lähes inhoamaan tapaamme viettää joulua. Kaikki on joulussamme ylen. On ylen syonti, juonti ja kaikki muukin ylen. Joulu tuo valoa, toivoa ja muistojen jatkuvuutta Joulussamme ja sen vietossa on muutama asia, joka on säilynyt ja antanut meille toivoa valosta. Ensimmäisen adventin Hoosianna koskettaa joka kerta syvältä. Joulukuisten sunnuntaiden Kauneimmat joululaulut kirkoissamme tuovat menneet joulut kaukaa mielen kerroksista aivan liki tähän päivään. Jouluaaton hautausmaat kirkkautensa kanssa kertovat, että valoa ja muistojen jatkuvuutta mielessämme on. Joululaulu sanoo: Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan. Ehkä joulu on kuitenkin aika, jolloin menneet sukupolvet ovat mukanamme. Kun vain tarkkaan kuuntelemme. Anna-Kaisa Hermunen Laukaalainen toimittaja KRISTALLIPIPARIT Joulunodotuksen uudet sävyt Syksy on aina raskas meille suomalaisille. Olemme taas kahlaneet läpi pimeyden. Aina on pitänyt muistaa askareissa, että hämärä alkaa hiipiä jo aikaisin iltapäivällä. Nyt kun jutussani palaan tähän päivään, joulu ja joulunodotus on saanut monia uusia sävyjä verrattuna vuosikymmenien takaisiin jouluihin. Televisiosta seuraamme valon tuojan Lucian juhlaa. Vanhan perimätiedon mukaan joulukuun 13 ja 14 välinen yö on vuoden kierron pisin ja pimein yö. Vanhan ajan suomalaiset panivat yön merkille. Sananparsi kuului: Lucian yö, annan aatto, kukko kolmasti orrelta putoo. Tämän sanonnan juuret tulevat 600 vuoden takaa. Nämä päivät ovat merkittäviä; Lucianhan sanotaan kääntävän päivän jälleen kasvamaan. Ihmisolon elämäntapaan täällä Pohjolassa ja Keski-Suomen korkeudella kuuluu sisäinen ilo siitä, että pimeys alkaa kohta väistyä. Monet meistä ovat taistelleet pimeyttä vastaan matkaamalla ikiaurinkoon. Jouluaskareihin valmistautuessa on hyvä myös viivähtää ajatuksissa, mitä omalle pallollemme on tapahtumassa. Kuinka paljon me toimillamme olemme saanet paahtavat helteet ja aikaiset paukkupakkaset? Nehän olemme nyt kokeneet. Ymmärrän miksi paukkupakkas -sanaa käytetään, kun kuuntelen sata vuotta vanhojen tupani hirsien silloin tällöin kuuluvaa paukahdusta. Joulu on minulle yhdestä syystä todella vaikeaa aikaa. Muistanette, että jo lokakuulla televisio alkoi soitattaa joululahjamainoksia. Vuosi vuodelta joulun markkinointi on alkanut yhä aikaisemmin syksyllä. On tietysti upeaa, että pimeyteen ripustetaan joulun kuvia ja valoja, mutta tarvitseeko se aloittaa jo lokakuun puolella. Entä sitten kaupat ja tavaratalot? Jos et sairasta paniikkihäiriötä on se mahdollisuus saada kilinkalin kaupoista. Ihmiset täyttävät tavaratalot ja marketit ja ostaminen käy kuin viimeistä päivää. Joka vuosi julkisuudessa keskustellaan yhä kaupallisemmaksi käyvästä joulun vietosta, mutta sehän on 150 G voita 1 dl sokeria 0,5 dl vaaleaa siirappia 1 muna 1 rkl piparkakkumaustetta 1 tl inkivääriä 1 tl pomeranssinkuorta 4 dl vehnäjauhoja 0,5 tl ruokasoodaa kaulimiseen sokeria ja jauhoja Vaahdota voi ja sokeri. Lisää siirappi ja muna hyvin sekoittaen, sekä keskenään sekoitetut kuivat aineet. Anna taikinan levätä jääkaapissa noin tunti. Kauli taikina ohuehkoksi levyksi sokerin päällä. Ripota sokeria myös pinnalle ja ota muotilla piparkakkuja. Paista 175 asteessa noin 7 minuuttia. Annoksesta tulee n. 35 piparia. PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN PALVELUKORTTI Tilaan maksuttoman Toivon yhteydenottoa Vastaanpuunmyyntisuunnitelman metsäasioissa ottaja maksaa Haluan sähköisen tiedotteen, postimaksun s-postiosoitteeni on: Osallistun tunnistus- kilpailuun Osoitteenmuutos, uusi puhelinnumero Nimi Osoite Puhelin Päijänteen Metsänhoitoyhdistys TUNNUS INFO: JYVÄS VASTAUSLÄHETYS A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö AA AB AC AD AE AF AG AH AI AJ

9 MetsäPäijänne nro 3 / Syyskauden tapahtumasatoa Palvian luontopolulla päästiin kulkemaan pitkospuita pitkin Koululaisia metsäretkellä Jämsän seudulla Kuluneena syksynä Päijänteen Mhy ja Jämsän 4H-yhdistys veivät jälleen koululaisia metsäretkelle tutustumaan metsätalouteen ja luontoon. Tänä vuonna retkelle pääsivät Vitikkalan 6C-luokka, sekä Mäntykallion koulun 4A-luokka. Retket suuntautuivat Jämsän Palvialle, missä kierrettiin aluksi luontopolku. Polun varrella bongattiin kasvilajeja ja sieniä. Tehtävärasteilla harjoiteltiin metsän arvioimista mittaamalla puun pituutta ja paksuutta, sekä arvioimalla puiden ikää. Luontopolku päättyi kodalle, jonka luona nautittiin eväitä ja tietysti paistettiin makkaraa ja tikkupullaa. Evästelyn jälkeen siirryttiin linja-autolla tutustumaan metsäkonetyömaahan. Kohteena oli energiapuuhakkuu ja siellä koululaiset pääsivät katsomaan miten työ tapahtuu käytännössä ja miltä metsäkone näyttää sisältä. Päivän päättivät hauskat arpajaiset linja-autossa kotimatkalla. Arpajaispalkintojen lisäksi jokainen osallistuja sai palkinnoksi iloisen mielen aurinkoisesta syyspäivästä suomalaisessa luonnossa. Metsäpäivien toteuttamiseen saatiin tukea Suomen Metsäsäätiöltä. Teksti: Taija Huuskonen Kuvat: Leena Toivakka, Jämsän 4H Luontopolulla opeteltiin arvioimaan puun pituutta Mäntykallion koululaiset arvioivat puun ikää Ajankohtaisia metsäasioita kokoontui kuuntelemaan Hankasalmen Revontuleen noin 40 metsänomistajaa lokakuun lopussa. Illan aiheina oli puukauppakatsaus, myrskyn jälkityöt, metsänomistajan omatoimisuus metsänhoidossa ja Nordean infopaketti sijoittamisesta. Jämsän Nordealla lokakuussa pidetyssä metsä- ja sijoitusillassa oli tupa täynnä. Huuskosen Taija Päijänteen Mhy:n edustajana kertoi kuinka metsää kannattaa hoitaa, jotta siitä saa parhaimman tuoton. Nordea pankki puolestaan jatkoi aiheesta kertoen kuinka hyvällä hoidolla saadut metsärahat poikivat lisää pankkisijoituksilla. Nordea -pankki piti tilaisuudessa myös palkintoarpajaiset. Metsäsertifioinnin vuotuinen tarkastus eli auditointi kohdistui tänäkin vuonna myös Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimialueelle. Tarkastuksessa ulkopuoliset auditointihenkilöt tarkastavat, että organisaatioiden toiminta ja metsien käsittely ovat olleet metsäsertifioinnissa sovittujen vaatimusten mukaista. Päijänteen Mhy:n ja alueen metsänomistajien toiminta sai tarkastuksessa kiitettävää palautetta. Erityismaininnan saivat metsänhoitoyhdistyksen toteuttamien tie- ja ojitushankkeiden vesiensuojelutoimenpiteet. Kuvassa Christian Hornborg DNV:stä sekä oja- ja tieasiantuntija Jarmo Ukkonen mhy:stä laskeutusaltaan äärellä.

10 23 MetsäPäijänne nro 3 / Hyvää Joulua ja mukavaa Uutta Vuotta 2011! FinnMETKO 2010 tapahtuma Joulukuusen hoito-ohjeet METSÄTARVIKKEET - vaivattomasti - edullisesti NETTIKAUPASTAMME Kohtele joulupuutasi huolella - saat sen säilymään kauniina joulunpyhien ajan! Kuusen kaato Valitse tuore ja vihreä kuusi. Kaada se aikaisintaan kuukautta ennen joulua. Kaadettu joulupuu tulisi säilyttää ulkotiloissa, vaikkapa kylmässä autotallissa. Kuusen kuljetus Mikäli kuusi on suojaamaton, sitä voi kuljettaa autonkatolla tai peräkärryssä vain lyhyitä pyrähdyksiä. Pidemmille matkoille kuusi pitää pakata muoviin. Kuusen sulatus Sulata jäinen kuusi hitaasti. Siihen sopii viileä tila, jossa on vain muutama lämpöaste. Anna puun sulaa muutaman vuorokauden ajan ja pidä puun tyvi vedessä. Kuusen jalkaan asettaminen Ota kuusesta pois kuolleet neulaset ja ravistele roskat irti. Lyhennä kuusi sopivaksi. Sahaa muutama sentti tyvestä pois. Puun tyven tulee mahtua ohentamattomana jalkaan. Tyvestä ei saa poistaa kuorta. Kuusen hoitaminen sisätiloissa Aseta kuusi kauaksi lämmönlähteistä. Neulaset varisevat sitä herkemmin mitä lämpimämmässä ja kuivemmassa tilassa kuusta säilytetään. Pidä puun tyven leikkauspinta kokoajan vedessä. Vettä ei saa päästää loppumaan. Veden kulutus on suurin ensimmäisen vuorokauden aikana. Ajankohtaiset uutiset näppärästi sähköpostilla Liity mukaan Päijänteen Mhy:n sähköisen uutiskirjeen jakelulistalle. Uutiskirjeen kautta saat tietoa ajankohtaisista metsäasioista noin 8-10 kertaa vuodessa. Uutiskirjeen vastaanottaminen edellyttää vain toimivaa sähköpostiosoitetta. Uutiskirje on täysin maksuton palvelu. Voit liittyä uutiskirjeen vastaanottajaksi lähettämällä sähköpostiosoitteesi mhy:lle osoitteeseen Tervetuloa sähköisen tiedotuksen pariin! Metsä Päijänne Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti Julkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ry Puh fax Päätoimittaja Kari Kuusniemi Toimitussihteeri Pirjo Lumioja Tuotanto graafinenviestintätsto kuu Sivunvalmistus SSS Lehtipalvelu Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2010

11 Kiitämme kaikkia metsänomistajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivotamme Rauhallista Joulua sekä Menestystä Vuodelle 2011! Päijänteen Metsänhoitoyhdistys PUUKAUPALLISET PALVELUT SUUNNITTELU- JA KOULUTUSPALVELUT METSÄNOMISTAJIEN KOULUTUS JA NEUVONTA * kurssimuotoinen koulutus ja tiedotus * henkilökohtainen neuvonta ARVIOINTI * metsäkiinteistöjen arviot ja lausunnot * metsätuhojen tarkastukset, lausunnot * todistukset ja lausunnot TILAKAUPAN AVUSTAMINEN, KIINTEISTÖNVÄLITYS (LKV), PERUNKIRJOITUSPALVELUT METSÄVEROPALVELUT * metsäveroilmoitukset * arvonlisäveroilmoitukset * puukaupan veroasiat * muut veroasiat * perunkirjoituspalvelu METSÄSUUNNITTELU * metsäsuunnitelmien ajantasalla pito * oma paikkatietojärjestelmä * tarvittavat karttapohjat * tulosten laskeminen ja suunnitelman koostaminen * metsäsuunnitelmien laadinta METSÄNHOITOPALVELUT METSÄN UUDISTAMINEN * suunnittelu, toteutus ja valvonta * raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta * materiaalin valinta ja hankinta * siementen kylvö ja taimien istutus * jälkityöt TAIMIKON- JA NUOREN METSÄN HOITO * suunnittelu, toteutus ja valvonta * tarkastus ja raportointi KUNNOSTUSOJITUS JA METSÄTIEN TEKEMINEN * suunnittelu ja toteutus * tieyksikkölaskelmat METSÄN KASVATUS- JA TERVEYSLANNOITUKSET * suunnittelu, toteutus ja valvonta TAIMIEN, SIEMENTEN, TORJUNTA- AINEIDEN YM. MATERIAALIN VÄLITYS * tarpeiden kartoitus ja tarjousten pyytäminen sekä vertailu * materiaalin toimitus KULOTUS * suunnittelu ja toteutus * työvälineet * toteutusvastuu PUUNMYYNTISUUNNITELMA * hakkuu- ja myyntikohteiden selvitys ja rajaus maastoon * markkinatilanteen selvitys * puunmyyntisuunnitelman laadinta * metsänkäyttöilmoitus * määrä- ja hinta-arvio * jälkitöiden määrittely ja kustannusarviot * monimuotoisuuden ja avain biotooppien huomioiminen PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO * tarjouspyynnöt ja tarjousten vertailu tukinkatkonta ja erikoispuut huomioiden * ajantasainen hintaseuranta järjestelmä, leimikkokohtainen hinta- ja katkontatietous * valtakirjakauppa * puun myynti * kauppaehtojen tarkastus ja seuranta * korjuun- ja mittauksen valvonta * puutavaran luovutus, mittaustodistuksen allekirjoitus PUUNKORJUUN VALVONTA PYSTYKAUPOISSA * hakkuun valvonta, tarvittavat jälkimittaukset ja mo. edunvalvonta HANKINTA- JA KORJUUPALVELU * puunkorjuun suunnittelu, valvonta ja toteutus ENERGIAPUUN VÄLITYS *hakkuutähteet, rangat sekä kannot Kysy ensin meiltä - kaikki metsäpalvelut yhdestä paikasta

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa Laukaa, Lievestuore n. 13 ha http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa 1 / 3 30.3.2015 10:02 (/) Etusivu (/) / Kiinteistönvälitys ) / Laukaa, Lievestuore n. 13 ha Kunta Laukaa Kylä Lievestuore

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä?

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistajan talvipäivä 9.2.2008 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 13.2.2008 1 Yksityismetsänomistus Suomessa Metsänomistusmuoto Yksin tai puolison

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi

Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Metsänomistajan Talvipäivä Pekka Kokko 30.1.2010 1 Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi 1. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pärnu 24.4.2009 Jääkö arvokkain omaisuutesi luonnonvoimien armoille? Tammelan metsäpalo 9.6.997 * maastopaloja 3000-5000 vuosittain

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen Metsätilan sukupolvenvaihdos Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen Metsäomaisuuden omistusjärjestelyt Esimerkkejä: Tilan luovutus perheen sisällä Tilan myynti ulkopuoliselle Omistusjärjestelyt

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsää omistavat tahot Yksityishenkilöt Kuolinpesät, leski + perittävän lapset Yhtymät (yhteisomistus)

Lisätiedot

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä

Lisätiedot

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Alueelliset Metsäkeskuksen yhdistetään ja jaetaan kahtia 2012. Jaossa julkisten palveluiden

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE

TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE Tekijänoikeuden voimassaoloaika Teoston asiakkuus Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa

Lisätiedot

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA. Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA. Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Luovutuksesta monenlaisia seuraamuksia 1. Kenellä on päätösvalta luovutuksen

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

LähiTapiola Etelä Pohjanmaa Matti Hallila. Metsäomaisuuden turvaaminen

LähiTapiola Etelä Pohjanmaa Matti Hallila. Metsäomaisuuden turvaaminen Metsäomaisuuden turvaaminen Toimiva ja reilu. Paikallinen kumppani. Ainoa eteläpohjalaisten omistama finanssiryhmä Tarjoamme henkilökohtaista palvelua kaikissa kanavissa. Kaikki tuotteet ja palvelut kehitetään

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Pesän osakkaat Määräävät yhdessä kuolinpesän omaisuudesta

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Metsätila-arvio Apua omaisuutesi arvon määrittelyyn

Metsätila-arvio Apua omaisuutesi arvon määrittelyyn Metsätila-arvio Apua omaisuutesi arvon määrittelyyn Elämäntilanteiden muuttuessa saatat tarvita erilaista tietoa metsäomaisuutesi mittasuhteista. OTSO on metsän arvonmäärityksen asiantuntija, jolta saat

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

Uskonto 10, matikka 4?

Uskonto 10, matikka 4? Uskonto 10, matikka 4? - Kimpan hyvä taloudenhoito, tilinavaus ja kirjanpito Johanna Heinonen Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry Kimpan hyvä taloudenhallinta Kimpalle avataan tili, jonne osakkaat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen. Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014

Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen. Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014 Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014 Ainutkertainen mahdollisuus tehdä hyviä ratkaisuja Jokainen tapaus on ainutkertainen ja ainutlaatuinen Ulkopuolinen taho voi

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset metsätilalla

Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yleistä kiinteistötoimituksista Kiinteistötoimitukset

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Turvaa, tuottoa ja veroetuja Tapiolasta

Turvaa, tuottoa ja veroetuja Tapiolasta Turvaa, tuottoa ja veroetuja Tapiolasta Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pekka Kokko 8.5.2011 18.5.2011 1 Älä jätä metsääsi oman onnensa nojaan! Asta-myrskyn jälkiä 30.7.2010 * Suurimmat vahingot jopa 400.000

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Esityksen sisältö Yhteismetsän verotus Verotus yhteismetsää perustettaessa

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsätiet kuntoon 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Tienteon historiaa Ensimmäiset puutavaran kuljetusta varten tehdyt tiet rakennettiin v.

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna Kantokäsittelyn tarkoitus Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen

Lisätiedot

Kausiveroilmoitus 2014. Jussi Linnala

Kausiveroilmoitus 2014. Jussi Linnala Kausiveroilmoitus 2014 Jussi Linnala Arvonlisäverotus Metsänomistaja alkutuottajana vuosimenettelyssä 8.500 euron vuotuinen raja -> pakollinen Ilmoittautuminen tai myös vapaaehtoisesti hakeutuminen. ALV

Lisätiedot

Uskonto 10, matikka 4?

Uskonto 10, matikka 4? Uskonto 10, matikka 4? - Kimpan hyvä taloudenhoito, tilinavaus ja kirjanpito Johanna Heinonen Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry Kimpan hyvä taloudenhallinta Kimpalle avataan tili, jonne osakkaat

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 SIVU 01/2015 AIKA Keskiviikkona 30. syyskuuta 2015 klo 12 14.15 PAIKKA Seurakuntakeskuksen kokoushuone, Orivesi LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot