Tyttö tehtaan varjoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyttö tehtaan varjoissa"

Transkriptio

1 MetsäPäijänne nro 3 / KESKI-SUOMEN SELLULOOSA OY HAAPANIEMENKATU KUOPIO 14 Maanmittauslaitos, lupa nro 270/MML/10 Päijänteen Metsänhoitoyhdistys TILAKARTTA Kunta: 410 Laukaa Kylä: 411 SAVIO Tila: 3:30 RAHKA Kp: , Karttalehti: :10000 Tyttö tehtaan varjoissa - Lievestuoreen sellutehtaan historiaa Lievestuoreen Liisa tyttö tehtaan varjoista, Lievestuoreen Liisa sievin Suomen marjoista. Kun tehdas avas porttinsa mä liksaa jälleen sain ja Kisapurren lavalta sut Liisa tanssiin hain, sä kuuluisin ja kaunein olit varmaan näillä main, me tanssin jälkeen haaveilimme kauan rinnakkain. Ja katsoimme likaojan juoksuun, sen kuohuissa rakkaus soi, sun hurmaavan hajuvetes tuoksuun, se varmuuden leivästä toi. Lievestuoreen Liisa tyttö tehtaan varjoista, Lievestuoreen Liisa sievin Suomen marjoista Irwin Goodman. Lievestuoreen sellutehtaan surullisen kuuluisa historia muistetaan lukuisina ympäristöongelmina, mutta myös hyvänä työllistäjänä. Tehtaan toimintavuosiin kuuluu monia vaiheita ja jälkipyykkiä, tai pikemminkin likapyykkiä, on riittänyt nykypäiviin asti ympäristöongelmien hoitamiseen. Sellutehtaan nousu Lievestuoreenjärven rantaan Haarla-yhtymän perustaja, korpilahtelaissyntyinen kauppaneuvos Rafael Haarlan rakennutti sulfaattiselluloosatehtaan Majaniemeen Lievestuoreelle Laajalahden rantaan vuonna Yhtiön toiminimeksi tuli Haarlan Selluloosa Oy. Tehtaan sijainti oli erinomainen hyvien kulkuyhteyksien takia vieressä Lievestuoreenjärvi uittoa ajatellen ja Jyväskylä-Pieksämäki-junarata tavaran kuljetuksille. Lisäksi alueen puun tarjonta oli hyvä, koska muutamaa kuukautta ennen kuin tehdas oli edes pystyssä, oli raaka-ainetarve hankittu ensimmäiselle toimintavuodelle. Aluksi valmistuskyky oli tonnia sulfaattiselluloosaa, josta valkaistun sellun osuus oli 60 prosenttia. Vuosien mittaan tuotanto kasvoi ollessaan 60-luvulla tonnia vuodessa. Reilussa vuodessa valmistuivat rakennukset, vesiputki pumppuasemalle, savupiippu ja rautatie. Puun kulutus oli kuutiometriä vuosittain ja syltä halkoja. Kannattavuuden heikentymisen ja tiukentuvien ympäristömääräysten takia tehdas suljettiin Sulkeminen oli kova isku kylälle ja koko Laukaan kunnalle, kun 500 työntekijä menetti työpaikkansa. Muutosten tuulet Sahateollisuuden Sivutuoteyhdistys etsi 70-luvun alussa jatkojalostuspaikkaa sahoilla syntyville hakkeille. Yhdistyksen omistama Sivutuote Oy osti Haarlan tehtaan ja tehdas käynnistettiin uudelleen maaliskuussa Toiminta jäi kuitenkin lyhyeksi, koska tehdas pysäytettiin muutaman kuukauden kuluttua vanhojen ympäristöongelmien takia. Työntekijät eivät antaneet helpolla periksi, vaan valtasivat tehtaan toukokuussa 1971 ja jatkoivat toimintaa omalla vastuullaan. Toimintaa pystyttiin lopulta jatkamaan normaalisti ja vuonna 1976 Sivutuote Oy osti Keski- Suomen Selluloosalta koko osakekannan. Tuotanto muodostui viskoosi- ja erikoissellusta vuodesta 1974 lähtien. Valmistunutta selluloosaa käytettiin mm. muovien, elintarvike- ja räjähdysaineiden sekä lastenvaippojen valmistamiseen. Vuosien myötä tehdasta modernisoitiin noin 80 Mmk:n investoinnilla. Suurimmillaan tuotanto oli yli tonnia sulfiittisellua vuodessa. Tehdas työllisti 206 henkilöä vuonna Likainen historia Ympäristöongelmat jatkuivat tehtaalla. Sivutuote Oy jäi kiinni vesinäytteiden väärentämisestä marraskuussa 1983 ja joutui maksamaan korvauksia kaiken kaikkiaan 23 Mmk Lievestuoreen järvitoimikunnalle, kalastuskunnille ja valtiolle jätepäästöjen takia. Yhtiölle langetettiin miljoonan markan uhkasakko toukokuussa 1984, jollei päästöjen pienentämiseen tarkoitettua investointiohjelmaa käynnistetä. Suuret investoinnit tulivat kalliiksi viimeisen viiden vuoden aikana rahaa kului investointeihin yli 70 Mmk. Keski-Suomen Selluloosa Oy Kartassa näkyy hyvin Laajalahteen rakennetut jätealtaat. jätti konkurssihakemuksen vuonna 1985 ja tehdas pysähtyi lopullisesti Työpaikan menetti 167 työntekijää. Tehdas räjäytettiin maan tasalle syyskuussa Tehtaasta jäi muistoksi savupiipun perusta ja Lipeälampi 9-tien varrella. Kuumasinkitykseen erikoistunut yritys K-S Sinkki Oy aloitti toiminnan tehdasalueella rakentamalla uuden tehtaan vuonna Aurajoki Oy osti K-S Sinkki Oy:n koko osakekannan vuoden 2009 alussa ja tehtaalla edelleen jatketaan kuumasinkitystä Haiseva Lipeälampi 270/MML/10 Ensimmäisen kerran saastumisongelmaa käsitteli Korkein hallinto-oikeus vuonna 1934, jolloin tehdas velvoitettiin poistamaan Lievestuoreenjärven Laajalahteen päästetty jätemassa. Tehdas kaivautti porrastetut saostusaltaat, joiden kautta jätevedet ja jäte- Kaivuri ruoppaamassa jätealtaan pohjaa Laajalahden pohjukasta erottavalla padolla joulukuussa Taustalla vasemmalla näkyy Hyyppäänvuori.

2 15 MetsäPäijänne nro 3 / Pato Lievestuoreenjärven (vas.) ja jätealtaiden (oik.) välissä. liemi virtasivat järveen ja kuidut painuivat altaiden pohjaan. Laajalahteen padottiin 10 ha kokoinen allas. Tehtaan paikka osoittautui huonoksi, koska se sijaitsi virtaamattoman veden rannalla. Saastumisen takia tehtaalle ei enää saatu puhdasta raakavettä. Puhtaan veden saannin takia louhittiin Kynsiveteen 9,5 kilometrin pituinen kalliotunneli, joka valmistui kesäkuussa Lipeälammen syntyminen alkoi 30-luvulla, kun tehtaalta rakennettiin neljän kilometrin pituinen asbestisementtiputki läheiselle Koivusuolle vuonna Suolle ryhdyttiin pumppaamaan väkevää keittolipeää aina 60-luvulle asti. Suoallas oli huonosti reunustettu, jolloin myrkkyjä pääsi maaperään ja vesistöihin. Lipeälammen kunnostustyöt aloitettiin 80-luvulla tyhjentämällä lampea vedestä. Jätevedet pumpattiin Jyväskylään Nenäniemen puhdistamolle vuosina , mutta lampi täyttyi uudestaan ja maaperässä olevat myrkyt pilasivat veden. Tyhjennyksiä tehtiin useita kertoja, koska lampi täyttyi luonnollisesti sulamis- ja sadevesistä. Rannalle rakennettiin vuonna 2000 biosuodatinpuhdistamo, jolla vesi puhdistettiin ja johdettiin Vaajakoskeen. Lammen tyhjentyessä ajettiin maata tilalle. Alueen pohja salaojitettiin ja hiekkakerroksen päälle laitettiin tiivis savikerros, mikä ei läpäise vettä. lopullisesti Lipeälampi saatiin täytettyä vuonna Entistä lipeälammen ympäristöä on kehitetty virkistyskäyttöä varten. Nykyisin alueella on Mustanvuoren ulkoilualueen lähtöpaikka. Biopuhdistamon parkkipaikalta, 9-tien varresta, pääsee hiihtämään 3, 5 ja 9 kilometrin lenkkiä, joista 3 km ja 5 km ovat valaistuja. Laajalahden kunnostus aloitettiin ympäristökeskuksen ja Laukaan kunnan yhteishankkeena vuonna 2007 ja hankkeen kokonaiskustannus on 2,5 miljoonaa euroa. Kunnostus toteutetaan ruoppaamalla pohjasta kuituliete, joka aiheuttaa hajuhaittoja kuormittaa järveä. Teksti ja kuvat: Petri Leinonen Lipeälammesta on muistona biopuhdistamo ja taustalla näkyvä täytetty lampi. Koska lammen päälle ei voida rakentaa eikä viljellä, pidetään se avoimena niittynä. Linnuille täyttömaan niitto on hyvä pesimäpaikka. Metsäyhtymä kuolinpesää parempi tapa omistaa metsää Kuolinpesä syntyy, kun metsänomistaja kuolee. Kuolinpesän osakkaita ovat kuolleen henkilön perilliset, leski ositukseen saakka, sekä yhteistestamentin saajat. Kuolinpesä muodostaa oman veroyksikkönsä, jonka tuloa tai alijäämää ei siirretä osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen. Pinta-alaverotuksen aikaan oli edullista pitää kuolinpesä kasassa, jolloin henkilökohtaiseen verotukseen ei tullut lisäystä kuolinpesän metsätulosta. Tilanne muuttui pinta-alaverotuksen päätyttyä. Kuolinpesän vähennykset hukkaan? Metsää omistavilla kuolinpesillä voi tilanne muuttua verotuksen kannalta ongelmalliseksi siinä tapauksessa, kun metsään kohdistuu kuluja ja vastaavasti tuloja ei ole. Menovarausten teko on erityisen tärkeää kuolinpesien metsäverosuunnittelussa. Menovarauksista edellisten vuosien puunmyyntituloa tuloutetaan sitä mukaan, kun kuluja ilmenee. Jos tuloutettavaa ei ole, menoja voidaan vähentää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vähennykset menevät hukkaan, jos tuloutettavaa ei ole tälle kymmenen vuoden ajalle. Kuolinpesän osuuden myynti veronalaista Kuolinpesän osuuden myynti katsotaan irtaimen kaupaksi ja sitä koskee luovutusvoiton verotus. Siinäkin tapauksessa, että osuus olisi metsäkiinteistöstä ja se myytäisiin sisarelle tai veljelle. Eri syistä johtuen säilyvät kuolinpesät jakamattomina ja siten verotuksellisesti edullisia kauppoja sisarusten välillä ei tehdä. Myös kuolinpesän osuuden omistajien ikääntyminen tuo omat ongelmansa metsätilojen hoitoon. Pahimmassa tapauksessa metsät saattavat jäädä myös kokonaan hoitamatta. Metsäyhtymä kuolinpesää parempi tapa omistaa metsää Muuttamalla kuolinpesä perinnönjakosopimuksella verotusyhtymäksi, kuolinpesässä syntyvät verotukselliset ongelmat voidaan välttää. Verotusyhtymässä (metsäyhtymässä) syntyvä alijäämä vähennetään yhtymän osakkaiden omassa verotuksessa, joko pääomatuloista tai niiden puuttuessa alijäämähyvityksenä ansiotulosta. metsäverotuksen vähennykset voidaan vähentää vuosittain. Omistusjärjestelyt yhtymässä Lähisukulaisten kesken tehty metsäyhtymäosuuden kauppa katsotaan sukupolvenvaihdoskaupaksi. Myyjän ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa, jos kauppa tehdään sisarusten tai rintaperillisten kesken. Edellytyksenä on vähintään kymmenen vuoden omistus. Jos metsäkiinteistö on saatu lahjana tai perintönä, lasketaan edellisen omistajan omistusaika siihen mukaan. Yhtymäomistusosuuden voi myös lahjoittaa, jolloin tätä kautta sukupolvenvaihdos on helppoa kuolinpesään verrattuna. Muutokseen tarvittavat toimenpiteet Kuolinpesä muutetaan yhtymäksi perinnönjakokirjalla. Perinnönjakokirjassa kuolinpesäosuudet jaetaan osakkaille määräosina. Jos kuolinpesän osakkaana on leski, tehdään samalla ositus- ja perinnönjakokirja. Perinnönjako voi olla osittainen koskien vain pesän metsäomaisuutta. Perinnönjakokirjassa todetaan kunkin osakkaan omistusosuus tilasta tai tiloista. Esimerkiksi kahden rintaperillisen pesässä molemmat perilliset saavat puolet tilasta. Lähisukulaisten kesken tehty metsäyhtymäosuuden kauppa katsotaan sukupolvenvaihdoskaupaksi Jos leski on elossa ja vainajalla on kaksi lasta, saa leski puolet tilasta ja lapset saavat neljänneksen kumpainenkin. * Perinnönjakosopimus toimitetaan verotoimistolle yhdessä yhtymäilmoituksen kanssa. * Ilmoittaudutaan arvonlisävelvolliseksi ja saadaan yhtymälle Y-tunnus. * Yhtymäosuuksille haetaan lainhuuto maanmittauslaitokselta. Hakemus voidaan tehdä yhdellä lomakkeella kaikille osakkaille. Yhteisomistuksesta sopimus Ismo Paukku Metsäyhtymälle on hyvä laatia yhteiseksi ohjenuoraksi yhteisomistusta koskeva sopimus. Sopimuksessa määritellään esimerkiksi tilan metsähoidon perustaksi metsäsuunnitelma. Tärkeää on myös valtuuttaa joku yhtymän osakkaista yhteyshenkilöksi. Hän allekirjoittaa yhtymän puolesta eri metsänhoito- tai hakkuuasiapaperit sekä pitää muut yhtymän osakkaat tilanteen tasalla. Yhteisomistussopimuksessa voidaan sopia myös yhtymän osakkaiden etuosto-oikeudesta, mikäli joku osakas haluaa myydä osuutensa. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset avustavat kaikissa metsäomaisuuden luovutus tai omistajan vaihdoksiin liittyvissä asioissa. Teksti: Ismo Paukku ja Ari Saarivaara

3 MetsäPäijänne nro 3 / Laserkeilaus uudistaa metsien inventointia Metsien inventointia on Suomessa tehty perinteisesti kumikenkämenetelmällä. Kaikki puustotunnukset on arvioitu maastossa ihmistyönä ja suurinta vastuuta maastoinventoinnin toteuttamisesta ovat kantaneet metsäkeskukset. Tämän lisäksi metsiä inventoivat myös metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt sekä metsätalousyrittäjät. Maanomistajalle metsien inventoinnista tuttu näky on perinteisesti ollut relaskoopin kanssa heiluva metsäsuunnittelija, joka mittaa tarvittavat puustotunnukset ja jalostaa puustotunnuksista metsänomistajan toiveiden mukaisen metsäsuunnitelman. Kaukokartoitusmenetelmien käyttö alkoi metsien inventoinnissa ja metsäsuunnittelussa 1970-luvulla, jolloin ilmakuvaus yleistyi luvulla laserkeilaimien kehittyminen on mahdollistanut myös lasertekniikan käytön metsien inventoinnissa. Suurempia hankkeita on toteutettu vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2010 Suomessa kaukokartoituspohjaista metsien inventointia toteutetaan yksityismailla reilun miljoonan hehtaarin verran. Metsäkeskusten tavoitteena on inventoida koko Suomi kaukokartoitusmenetelmiä hyväksikäyttäen vuoteen 2020 mennessä. Metsäkeskuksen lisäksi metsiä inventoivat kaukokartoitusmenetelmillä metsähallitus sekä metsäteollisuusyhtiöt. Kaukokartoitusmenetelmillä inventoitavat metsikköalueet ovat yleensä kooltaan noin hehtaaria. Automaattikuviointia (keltainen rajaviiva) puuston pituutta kuvaavan mallin päällä. Vuodesta 2010 lähtien metsäsuunnitelman metsikkökuviointi voi näyttää tältä. Puustotunnuksien aikaansaamiseksi on inventoitava metsäalue ilmakuvattava, laserkeilattava, kerättävä maastokoealat sekä tehtävä edellä mainittujen aineistojen yhdistäminen eli mallinnus. Mallinnusvaiheessa maastokoealoilta poimitaan laser- ja ilmakuvapiirteet ja lasketaan metsikkötunnukset, jotka myöhemmässä vaiheessa yleistetään inventoitavalle metsäalueelle. Ilmakuvaus ja laserkeilaus metsasaatio.fi tehdään lentokoneesta. Laserkeilausaineistot ja maastokoealat mahdollistavat tiedot kokonaispuustosta, kun taas ilmakuvat kertovat tietoa puulajeista. Jokaisessa inventointihankkeessa maastosta kerätään noin maastokoealaa, joiden tarkoituksena on kuvata metsissä tapahtuvaa luontaista puulajiensekä runkomuodon vaihtelua. Laskentojen lopputuloksena saadaan metsäisille ihmisille tuttuja tunnuksia kuten puuston pituus, keskiläpimitta, tilavuus, pohjapinta-ala, kehitysluokka sekä runkoluku. Perinteisten puustotunnuksien lisäksi kaukokartoitusmenetelmillä voidaan tuottaa uusia ja mielenkiintoisia tunnuksia metsistä. Näiden tunnuksien hyödyntämistä ei ole vielä käytännössä ehditty tehdä. Puustotunnuksien luotettavuus laserkeilaamalla on hoidetuissa metsissä kilpailukykyistä verrattuna metsäammattilaisten maastossa tekemiin arvioihin nähden. Hoitamattomissa metsissä, joissa luontainen metsien vaihtelu on suurta, on kaukokartoitusmenetelmillä tuotettujen metsätunnusten luotettavuus epävarmempaa. Lasse Turunen Tuotepäällikkö, Blom Kartta Oy Kuvien käyttöoikeus Blom Kartta Oy sekä Helsingin Sanomat (Marja Orava) Tässä maassa osataan ja halutaan hoitaa metsiä. Sillä tavoin kasvaa puuta, jolle löytyy ottajia ympäri maailman. Puukauppojen yhteydessä kerätään vapaaehtoinen menekinedistämismaksu, jolla Metsäsäätiö tekee suomalaista metsäelinkeinoa tunnetuksi ja edistää puun käyttöä. Menekinedistämismaksu on 0,2 % puukaupan arvosta. Keskivertopuukaupassa se on tukkipuun verran rahaa. Maastokoealojen mittaaminen vaatii osaamista metsänmittauksesta ja GPS-paikannuksesta.

4 17 MetsäPäijänne nro 3 / Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. 17 hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin luvulla laserkeilaimien kehittyminen on mahdollistanut myös lasertekniikan käytön metsien inventoinnissa. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Anna lapselle, lapsenlapselle lahjaksi retki omaan metsään Tämä kuponki oikeuttaa 2000-luvulla laserkeilaimien kehittyminen on mahdollistanut myös lasertekniikan käytön metsien inventoinnissa Lentokoneesta lähetetään laserpulsseja n metrin korkeudesta. Puustoon ja maahan osuneiden Lentokoneesta lähetetään laserpulssien laserpulsseja tarkka n sijainti metrin tiedetään korkeudesta. ja tietoa käytetään Puustoon hyväksi ja maahan metsien osuneiden inventointiprosessissa. laserpulssien tarkka sijainti tiedetään ja tietoa käytetään hyväksi metsien inventointiprosessissa.... osallistumaan metsäretkelle sovittuna ajankohtana... / ( varusteena sukset tai lumikengät) Retkellä tarjoillaan nuotiolla kahvia ( nokipannu tai termospullo) ja makkaraa. Oma muki mukaan ja roppakaupalla reipasta mieltä. Ps. muista villasukat!

5 18 MetsäPäijänne nro 3 / Vakuutuksella lisäarvoa metsälle Menneen kesän myrskytuhot aiheuttivat tulonmenetyksiä tuhansille metsänomistajille suurimmat vahingot joutuivat kärsimään ne metsänomistajat, joilla ei ollut metsävakuutusta. Ennen myrskytuhokorvauksia metsänomistajat saivat korvauksia menneen talven lumituhoista ja sitä ennen vuosi sitten laajoista myyrätuhoista, niinpä vakuutusmaksuille on tullut hyvin katetta. Metsien vakuuttaminen on usein toistuvista tuhoista huolimatta monelta metsänomistajalta jäänyt kuitenkin tekemättä. Suurimpana syynä vakuutuksen kieltäytymiseen pidetään hintaa, joka on kuitenkin varsin pieni arvokkaalle metsäomaisuudelle ja onhan vakuutusmaksu vähennyskelpoinen. Arvioperusteilla korvaus vahingolle Vakuutusmaksun suuruuteen vaikuttavat metsämaan pinta-ala, sijaintipaikkakunta, turvataso, omavastuuosuus ja myrskyvahinkojen enimmäiskorvausmäärä. Joillakin vakuutusyhtiöillä on mahdollista valita korkeampi kuutiokohtainen myrskytuhokorvaus maksamalla Peltomyyrän kaluama männyntaimi. Myyrät kiusaavat taimikoita keskimäärin joka kolmas tai neljäs vuosi. Metla on ennustanut uuden myyrähuipun talvelle Miesmuistiin tuhoisimmat mennen kesän myrskytuhot herätteli metsänomistajia vakuuttamaan metsiään. Veera-myrsky aiheutti Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella pääosan tuhoista. suurempaa vuosimaksua. Vakuutuksissa on tarjolla turvatasoon eri laajuuksia, jolloin on oltava tarkkana mitä vakuutus kattaa. Vakuutusmaksu on vähennyskelpoinen, mutta korvauksesta pidätetään pääomavero. Korvaussummaan lisätään arvonlisävero, jos metsänomistaja on alv-rekisterissä. Näinhän tilanne useimpien metsänomistajien kohdalla on. Arvioperusteet ovat taimikoissa kustannusarvio (metsitys- ja kasvatuskustannukset), kasvatusmetsissä puuston odotusarvolisä yleensä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion taulukoiden mukaan ja puuston hakkuuarvo (käypä arvo) ennen vahinkoa. Korvaus määräytyy puuston arvon erotuksesta ennen ja jälkeen vahingon. Vahingon jälkeiseen arvoon huomioidaan mm. kasvaneet korjuukustannukset ja puutavaralajisiirtymät, esim. myrskytuhossa tukkipuustoa kuiduksi tai polttopuuksi. Vahinkoarvion vakuutusyhtiölle tekee metsänhoitoyhdistys tai muu metsäammattilainen, mutta joillekin vakuutusyhtiöille joskus riittää mittaustodistus vahinkopuusta. Kun toimeksianto tulee vakuutusyhtiöltä, maksaa vakuutusyhtiö arviointikulut. Koska vakuutusmaksuun vaikuttaa pinta-ala, on muistettava ilmoittaa muuttuneet pinta-alat, esim. lisäalat pellonmetsityksen tai uuden tilan oston myötä. Väärän pinta-alan takia kyseessä on alivakuuttaminen, jolloin korvaus maksetaan todellisen ja ilmoitetun pintaalan suhteessa. Kaikkea ei korvata Mikäli vahinkoon on mahdollista saada korvaus Kemerasta, korvataan vain Kemera-tuen ylittävä osuus. Tienvarressa oleva hakkuutähde-, kanto- tai rankakasan palaminen korvataan, mutta palon tuhotessa jatkojalostettua tavaraa, esim. lautakasa tienvarressa, ei korvata. Useimmat yhtiöt korvaavat metsäpalon jälkivartiointikulut. Myrsky- ja lumituhoissa korvausraja on yleensä vähintään 15 m3 tai puoli hehtaaria. Metsityskustannuksia ei korvata lukuun ottamatta siemenpuumetsikön tuhoa, jolloin korvataan metsitys kylvökustannuksen mukaan. Taimikkotuhoissa korvausraja on vähintään puolen hehtaarin yhtenäinen alue. Eläintuhoilla tarkoitetaan jyrsijöitä, jäniksiä, metsäkauriita ja linnuista yleensä metsoa. Hirvituhoja ei korvata, vaan korvaus tulee metsäkeskuksen kautta valtiolta. Sienituhoja taimikoissa ovat mm. versosurma ja harmaakariste. Juurikäävän tuhoja ei korvata. Hyönteistuhoja taimikossa ovat esim. tukkimiehentäi, mäntypistiäinen ja pihkakääriäinen. Isommissa metsissä hyönteisuhoja aiheuttavat mm. kaarnakuoriaiset. Vakuutus ei korvaa hallan, kuivuuden ja ravinnepuutosten aiheuttamia tuhoja. Erikoispuut on vakuutettava erikseen, muutoin esimerkiksi visakoivut rinnastetaan rauduskoivuihin. Suojelualueet jätetään pois vakuutuksista, mutta määräaikaisen suojelualueen korvaukseen on mahdollisuus, mistä huomioidaan aiemmat saadut korvaukset, kuten Kemeran ympäristötuki tai Metso. Jokainen metsätila on vakuutettava erikseen, mutta yleensä on mahdollista määrittää tiloille eri turvataso. Tulvavahinkojen korvauksiin ei kuulu toistuvien tulvien aiheuttamat vahingot, kuten kevättulvat. Ilkivaltavahingoissa korvauksen edellytyksenä on, että ilmoitus on tehty viranomaisille. Joskus saatetaan vaatia myös rikostutkintapöytäkirja korvaushakemuksen liitteeksi. Teksti ja kuvat : Petri Leinonen Metsäneuvoja Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Täyden palvelun pienkonemyymälä ja korjaamo Vesk u kova lta t pehm ja pake eät ti puki nkon t ttiin FS450K Tm:i Moottorisaha-, pienkone- ja mopedihuolto Vesa Kirri Rokkakankaantie Laukaa as Suosituin ammattiraivuri! Vääntävä ja erinomaisesti kiihtyvä. Vakiona 3 terää ja 2 suojuksella. Sh e 44,3 cm³, 2,1 kw/2.9 hv, 8,0 kg Pihakääriäisen tuhosta kärsivä männyn taimikko Hankasalmen Kärkkäälässä. Taimet eivät kuole, mutta kasvutappioita syntyy, kun latvakasvain kuolee.

6 MetsäPäijänne nro 3 / LAKI NURKKA Yhteisomistussuhde voi- Yhteisomistussuhddaan voidaan purkaa purkaa joko joko halkomalla halkomalla tai kiinteistön myynnillä. myynnillä. Ensiksi Ensiksi mai- tai kiinteistönittu mainittu menettely menettely on pääsääntö. on pääsääntö. Yhteisomistussuhteita Yhteisomistussuhteita muodostuu muodostuu yleensä perinnönjaossa ja yleensä lahjoituksessa, perinnönjaossa kun jakoja tai lahjoituksessa, perusteella kun jako- myönnetään tai lahjakirjan lain- lahjakirjahuuto perusteella perilliselle myönnetään tai lahjansaajalle lainhuuto kiinteistön perilliselle määräosaan tai lahjansaajalle (esim. ½:een kiinteistön ¼:aan määräosaan jne). Omistajalla (esim. on _:een oike-,, us _:aan saada jne). osansa Omistajalla kiinteistöstä on oikeus erotetuksi saada halkomistoimituksessa, osansa kiinteistöstä erotetuksi halkomistoimituksessa, edellytykset täyttyvät. mikäli mikäli halkomisen Menettely halkomisen käynnistyy edellytykset maanmittaustoimistolle osoitetulla hakemuksella. täyttyvät. Menettely käynnistyy maanmittaustoimistolle rekisteriyksiköt osoitetulla hakemuksella. purkuun Pienet myyntimääräyksellä Pienet rekisteriyksiköt Jos purkuun kiinteistön myyntimääräyksellä jakaminen halkomalla ei ole mahdollista rekisteriyksikön pienuuden tai Jos kaavallisen kiinteistön osittamisrajoituksen jakaminen halkomalla vuoksi ei tai ole jako mahdollista aiheuttaisi rekisteriyksikön suhteettoman pienuuden tai kaavallisen suuria kustannuksia tai alentaisi osittamisrajoituksen huomattavasti kiinteistön vuoksi tai arvoa, jako aiheuttaisi voi käräjäoikeus suhteettoman antaa myyntimääräyksen suuria kustannuksia yhteisomistussuhteen tai alentaisi huomattavasti kiinteistön purkamista varten. arvoa, Tyypillinen voi käräjäoikeus pieni rekisteriyksikkö antaa myyntimääräyksen on esim. kesämökkikiinteistö yhteisomistussuhteen jolla on niin purkamista monta omistajaa, varten. Tyypillinen ettei jako pieni rekisteriyksikkö on esim. kesämök- Perunkirjoituspalvelumme auttaa nyt kuolinpesiä hallitsemaan veroseuraamuksia, sekä yhteisen metsä- ja muun omaisuuden käyttöä ja hallintaa. Perukirja on verottajaa varten laadittava asiakirja, missä vainajan ja mahdollisen lesken varat ja velat luetteloidaan perintöverotusta varten. Usein kuolinpesä kannattaa verotuksellisista syistä muuttaa ensi tilassa verotusyhtymäksi. Yhteisomistus ilman suunnittelua ei ole pitkän päälle toimivaa ja taloudellisesti järkevää. Siksi asiantuntijan apu on uusille metsänomistajille kuolinpesien osakkaina heti alkuunsa tarpeellista ja kannattavaa. 19 PERUNKIRJOITUSPALVELU HYÖDYNNÄ ASIANTUNTIJAN APU METSÄOMAISUUDEN HALLINNASSA Ota yhteyttä! Ismo Paukku, Jyväskylän toimisto p Aarne Jalkanen, Hankasalmen toimisto p Ari Saarivaara, Korpilahden/Jämsän toim. p Antti Paananen, Korpilahden toimisto p Tommi Rauhalinna, Jämsän toimisto p Taija Huuskonen, Jämsän toimisto p Pirjo Lumioja, Jyväskylän toimisto p Kiinteistön yhteisomistussuhteen Kiinteistön yhteisomistussuhteen purkaminen eräissä tapauksissa purkaminen eräissä tapauksissa vaksi varoista päältäpäin tietty korvaus esineeseen panemistaan kustannuksista, panemistaan kustannuksista, on uskotun Jukka Laitinen on uskotun miehen otettava sopimus tilityksessä miehen otettava huomioon. sopimus Käytännössä tilityksessä huomioon. Käytännössä ovat korvausvaatimukset melko tavallisia: korvausvaatimukset joku ovat melko osakkaista tavallisia: on saattanut joku osakkaista panostaa on kiinteistöön saattanut panostaa osuuttaan kiinteistöön enemmän osuuttaan maksamalla enemmän kiinteistön maksamalla kaikki kiinteistön kulut yhteisomistuksen kulut yhteisomistuksen ajalta. Riitaisuudet ajalta. Riitaisuudet koskevat kaikki yleensä koskevat panostuksen yleensä panostuksen määrää tai määrää sitä onko tai toimille sitä onko saatu toimille aikanaan saatu aikanaan muiden omista- muiden omistajien hyväksyminen. hyväksyminen. Rakennuksen vaurioitumisvaara vaurioitumis-vaara olla voi este olla este halkomiselle halkomiselle voi Myös yhteisalueella yhteisalueella oleva oleva rakennus rakennus voi- voidaan jakaa jakaa halkomistoimituksessa. halkomistoimituksessa. Kor- Korkein oikeus oikeus on on antamassaan antamassaan tuo- tuoreessa ratkaisussa ratkaisussa (KKO (KKO 2010:35, 2010:35, äänestys äänestys 3-2) linjannut 3-2) linjannut paritalokiinteistön paritalokiinteistön halkomi- halkomisen edellytyksiä. edellytyksiä. Ratkaisulla Ratkaisulla vahvistetaan vahvistetaan se periaate, se että periaate, muodostettavien että muodostettavietöjen kiinteistöjen raja voi kulkea raja myös voi kulkea rakennuksen myös kiinteis- rakennuksen keskellä ja että keskellä jako on ja että ensisijainen jako on menettely myyntiin menettely verrattuna myyntiin yhteisomistusta verrattuna ensisijainen yhteisomistusta purettaessa. Ratkaisulla purettaessa. pyritään Ratkaisulla suojaamaan määräosan suojaamaan omistajaa määräosan rajoittamalla omista- pyritään jaa oikeutta rajoittamalla purkaa yhteisomistussuhde oikeutta purkaa yhteisomistussuhdtimääräyksen myyntimääräyksen avulla. Päätös ei tarkoita avulla. myyn- Päätös kuitenkaan ei tarkoita sitä, että kuitenkaan rakennus sitä, olisi että aina rakennus jaettavissa. olisi Raunioittavan aina jaettavissa. jaon Raunioittavan edelleen jaon voimassa kielto on yleisenä edelleen oikeusperiaat- voimassa kielto on yleisenä teena. Kielto oikeusperiaatteena. tarkoittaa, että halkomisen Kielto tarkoittaa, edellytyksiä että halkomisen harkittaessa edellytyksiä on suoritettava harkittaessa seuraamusten on punninta: suoritettava aiheutuuko seuraamusten jakoa kikiinteistö jolla on niin monta omistajaa, Kuva Jukka Laitinen ettei jako ole mahdollinen. Myöskään punninta: vastustaneelle aiheutuuko omistajalle jakoa jaosta vastustaneelltöinä omistajalle kohtuuttomia jaosta seuraamuksia muutostöinä ja mikä koh- muutos- asemakaava-alueella ole mahdollinen. Myöskään olevaa sitovan asemakaavaalueella mukaista olevaa sitovan tonttia tonttijaon ei voida mukaista osittaa, tuuttomia vaikutus rakennuksen seuraamuksia jaolla ja mikä on kiinteistön vaikutus tonttijaon ellei tonttia kunta ei voida anna siihen osittaa, lupaa. ellei kunta anna rakennuksen arvoon. Rakennuksen jaolla on vaurioituminen kiinteistön arvoon. jaon siihen Myyntihakemuksen lupaa. käräjäoikeudelle Rakennuksen vuoksi voi siis vaurioituminen muodostaa esteen jaon halkomiselle, siis jolloin muodostaa ainoaksi esteen purkuvaihtoehdoksi halkomiselle, vuoksi voi Myyntihakemuksen tehdä kuka tahansa käräjäoikeudelle osaomistajista. voi Hakemukseen voi tehdä kuka on tahansa liitettävä osaomistajista. kiinteistönvälittäjän Hakemukseen arvio kohteen on liitettävä käyvästä kiinteistönvä- arvosta ja kiinteistön myynti yhteiseen lukuun.p jolloin jää kiinteistön ainoaksi myynti purkuvaihtoehdoksi yhteiseen lukuun. jää uskotuksi littäjän arvio mieheksi kohteen ehdotetun käyvästä suostumus. arvosta ja Viimeksi uskotuksi mainittu mieheksi on ehdotetun yleensä suostumus. asianajaja. Käräjäoikeus Viimeksi mainittu kuulee on muita yleensä osaomistajia asianajaja. hakemuksen Käräjäoikeus johdosta kuulee muita ja määrää osaomistajia kohteen myytäväksi, hakemuksen jollei johdosta esteitä ja määrää ole. Hakijan kohteen myytäväksi, käräjäoikeus jollei esteitä määrää ole. Haki- kiin- vaatimuksesta teistönvälittäjän jan vaatimuksesta arvioon käräjäoikeus perustuvan määrää alimman kiinteistönvälittäjän myyntihinnan ja arvioon myyntitavan. perustuvan Jos osakkaana alimman myyntihinnan on vajaavaltainen, myyntitavan. on käräjäoikeuden osakkaana aina on määrättävä vajaavaltainen, alin myyntihinta on käräjäoi- Jos ilman keuden vaatimustakin. aina määrättävä Uskottu alin myyntihinta mies huolehtii ilman myynnistä vaatimustakin. ja tilittää Uskottu kauppahinnan mies huolehtii myynnistä kuluilla ja vähennettynä. tilittää kauppahinnan Usko- osakkaille tulla osakkaille miehellä kuluilla ei ole vähennettynä. myyntimääräyksen Uskotulla miehellä toimivaltuutta ei ole ratkaista myyntimääräyksen omistajien nojalla keskinäisiä nojalla toimivaltuutta riitakysymyksiä. ratkaista Siltä omistajien osin on osallinen keskinäisiä ohjattava riitakysymyksiä. nostamaan Siltä kanne osin käräjäoikeudessa. osallinen ohjattava Jos nostamaan osapuolet kanne sen sijaan kärä- asianajaja, varatuomari, Jyväskylä on Erkki Urtti laativat jäoikeudessa. keskinäisen Jos osapuolet korvaussopimuksen, sen sijaan laativat keskinäisen osaomistajalle korvaussopimuksen, on sovittu maksetta- jossa asianajaja, varatuomari kaikki kirjoitukset Erkki luettavissa: Urtti jossa osaomistajalle on sovittu maksettavaksi varoista päältäpäin tietty korvaus esineeseen Jyväskylä Suositut ja hyvätuottoiset taimet suomalaiseen metsään kasvattaa Pohjan Taimi. Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi! POHJAN TAIMI Kannuksen taimitarha, Kannus P , f

7 MetsäPäijänne nro 3 / Tunnistatko valtuutetut? A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö AA AB AC AD AE AF AG AH AI AJ Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen 39 valtuutettua aloittivat neljän vuoden luottamushenkilöpestin vuoden 2009 alussa. Vuodenvaihteen pyhien ratoksi kokosimme tehtävän, jossa pyydämme jäsenkuntaa tunnistamaan valtuutetut. Kartasta löytyvät nimet ja numerot, joka pitää yhdistää kuvien kirjaimiin. Merkitse numerot viereisen sivun kuponkiin tai lähetä viesti sähköpostilla Päijänteen Mhy:n internetsivuilta löytyvällä lomakkeella. Tulokset siitä, kuinka hyvin valtuutetut on tunnistettu julkaisemme vuoden 2011 ensimmäisessä MetsäPäijänteessä. Palauta vastauksesi loppiaiseen ( ) mennessä. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 2 kpl Alvar Aallon teräsvateja. Lisäksi kaikille oikein vastanneille lähetetään pieni yllätyspalkinto.

8 21 MetsäPäijänne nro 3 / Vuoden kierron huikaisevat hetket ovat tulossa Vanhan ajan joulu Tuikea pakkanen piirtää puitten latvat talven valkeaan viittaan. Talojen savupiipuista nousee savu.tuvissa ja taloissa lämmitetään aikaisen talven merkiksi. Tuvan ovi käy ja sisään astuu naapurin isäntä. Eelis tässä, joko lähdetään. Naapurukset lähtevät kosken yläsuvannolle. Itsenäisyyspäivän aattona hankitut kapakalat muuttuvat näin joulun alusviikkoina lipeäkalaksi. Jouluun valmistaudutaan monella tapaa. Sukankutimien kilinä kuuluu tuvan perältä.talon isäntä asettelee puusuksiin mäystimiä. Joululahjat tehdään itse. Kauppoihin ei tee mieli ja 50 luvulla lahjavalikoimat ovat pienet. Kuusen hankinta on aina oma näytelmänsä. Muistan isäni ja äitini sanailun kuusesta. Koskaan se ei ollut juuri sellainen, jonka isäni jo kesällä näki ja päätti, että tuossa on joulupuu. Vähän myöhemmin kuin 50 luvulla, muistan mielenkiintoisen Joulurauhasanailun. Ikkunaan oli minusta niin mukava suihkuttaa sanat Joulurauhaa. Rauha oli mennyt ja äidilläni riitti muutama valittu sana. Viime päivien uutiset ovat kuitenkin kertoneet, että aurinkoisessa etelässä on satanut vettä, jopa lunta. vain yksi teema julkisuusjuttujen välissä. Ihmiset ovat kassoilla tympääntyneitä, hikisiä ja pahantuulisia. Kovin moni kaupan työntekijä saa nähdä ettei heille anneta joulun hyvää mieltä. Lahjavyöryä lapsilleen hankkiessa monet vanhemmat korvaavat antamantonta aikaa lapsilleen. Olen ollut joulukylässä, jossa lapset kirkuen repivät ahneesti lahjapaketteja auki. Yksi lahja avattuna vaihtuu toiseen, eikä lapsi osaa olla aidosti iloinen yksittäisestä lahjasta. Tänä päivänä lahjavyöry useimmalle lapselle on aivan liiallinen. Tavarataivas täyttää meidät jo pienestä pitäen. Aikamme kasvattaa lapsista suurkuluttajia pienestä pitäen. Tämä ylimitoitettu lahjarumba on saanut minut lähes inhoamaan tapaamme viettää joulua. Kaikki on joulussamme ylen. On ylen syonti, juonti ja kaikki muukin ylen. Joulu tuo valoa, toivoa ja muistojen jatkuvuutta Joulussamme ja sen vietossa on muutama asia, joka on säilynyt ja antanut meille toivoa valosta. Ensimmäisen adventin Hoosianna koskettaa joka kerta syvältä. Joulukuisten sunnuntaiden Kauneimmat joululaulut kirkoissamme tuovat menneet joulut kaukaa mielen kerroksista aivan liki tähän päivään. Jouluaaton hautausmaat kirkkautensa kanssa kertovat, että valoa ja muistojen jatkuvuutta mielessämme on. Joululaulu sanoo: Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan. Ehkä joulu on kuitenkin aika, jolloin menneet sukupolvet ovat mukanamme. Kun vain tarkkaan kuuntelemme. Anna-Kaisa Hermunen Laukaalainen toimittaja KRISTALLIPIPARIT Joulunodotuksen uudet sävyt Syksy on aina raskas meille suomalaisille. Olemme taas kahlaneet läpi pimeyden. Aina on pitänyt muistaa askareissa, että hämärä alkaa hiipiä jo aikaisin iltapäivällä. Nyt kun jutussani palaan tähän päivään, joulu ja joulunodotus on saanut monia uusia sävyjä verrattuna vuosikymmenien takaisiin jouluihin. Televisiosta seuraamme valon tuojan Lucian juhlaa. Vanhan perimätiedon mukaan joulukuun 13 ja 14 välinen yö on vuoden kierron pisin ja pimein yö. Vanhan ajan suomalaiset panivat yön merkille. Sananparsi kuului: Lucian yö, annan aatto, kukko kolmasti orrelta putoo. Tämän sanonnan juuret tulevat 600 vuoden takaa. Nämä päivät ovat merkittäviä; Lucianhan sanotaan kääntävän päivän jälleen kasvamaan. Ihmisolon elämäntapaan täällä Pohjolassa ja Keski-Suomen korkeudella kuuluu sisäinen ilo siitä, että pimeys alkaa kohta väistyä. Monet meistä ovat taistelleet pimeyttä vastaan matkaamalla ikiaurinkoon. Jouluaskareihin valmistautuessa on hyvä myös viivähtää ajatuksissa, mitä omalle pallollemme on tapahtumassa. Kuinka paljon me toimillamme olemme saanet paahtavat helteet ja aikaiset paukkupakkaset? Nehän olemme nyt kokeneet. Ymmärrän miksi paukkupakkas -sanaa käytetään, kun kuuntelen sata vuotta vanhojen tupani hirsien silloin tällöin kuuluvaa paukahdusta. Joulu on minulle yhdestä syystä todella vaikeaa aikaa. Muistanette, että jo lokakuulla televisio alkoi soitattaa joululahjamainoksia. Vuosi vuodelta joulun markkinointi on alkanut yhä aikaisemmin syksyllä. On tietysti upeaa, että pimeyteen ripustetaan joulun kuvia ja valoja, mutta tarvitseeko se aloittaa jo lokakuun puolella. Entä sitten kaupat ja tavaratalot? Jos et sairasta paniikkihäiriötä on se mahdollisuus saada kilinkalin kaupoista. Ihmiset täyttävät tavaratalot ja marketit ja ostaminen käy kuin viimeistä päivää. Joka vuosi julkisuudessa keskustellaan yhä kaupallisemmaksi käyvästä joulun vietosta, mutta sehän on 150 G voita 1 dl sokeria 0,5 dl vaaleaa siirappia 1 muna 1 rkl piparkakkumaustetta 1 tl inkivääriä 1 tl pomeranssinkuorta 4 dl vehnäjauhoja 0,5 tl ruokasoodaa kaulimiseen sokeria ja jauhoja Vaahdota voi ja sokeri. Lisää siirappi ja muna hyvin sekoittaen, sekä keskenään sekoitetut kuivat aineet. Anna taikinan levätä jääkaapissa noin tunti. Kauli taikina ohuehkoksi levyksi sokerin päällä. Ripota sokeria myös pinnalle ja ota muotilla piparkakkuja. Paista 175 asteessa noin 7 minuuttia. Annoksesta tulee n. 35 piparia. PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN PALVELUKORTTI Tilaan maksuttoman Toivon yhteydenottoa Vastaanpuunmyyntisuunnitelman metsäasioissa ottaja maksaa Haluan sähköisen tiedotteen, postimaksun s-postiosoitteeni on: Osallistun tunnistus- kilpailuun Osoitteenmuutos, uusi puhelinnumero Nimi Osoite Puhelin Päijänteen Metsänhoitoyhdistys TUNNUS INFO: JYVÄS VASTAUSLÄHETYS A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö AA AB AC AD AE AF AG AH AI AJ

9 MetsäPäijänne nro 3 / Syyskauden tapahtumasatoa Palvian luontopolulla päästiin kulkemaan pitkospuita pitkin Koululaisia metsäretkellä Jämsän seudulla Kuluneena syksynä Päijänteen Mhy ja Jämsän 4H-yhdistys veivät jälleen koululaisia metsäretkelle tutustumaan metsätalouteen ja luontoon. Tänä vuonna retkelle pääsivät Vitikkalan 6C-luokka, sekä Mäntykallion koulun 4A-luokka. Retket suuntautuivat Jämsän Palvialle, missä kierrettiin aluksi luontopolku. Polun varrella bongattiin kasvilajeja ja sieniä. Tehtävärasteilla harjoiteltiin metsän arvioimista mittaamalla puun pituutta ja paksuutta, sekä arvioimalla puiden ikää. Luontopolku päättyi kodalle, jonka luona nautittiin eväitä ja tietysti paistettiin makkaraa ja tikkupullaa. Evästelyn jälkeen siirryttiin linja-autolla tutustumaan metsäkonetyömaahan. Kohteena oli energiapuuhakkuu ja siellä koululaiset pääsivät katsomaan miten työ tapahtuu käytännössä ja miltä metsäkone näyttää sisältä. Päivän päättivät hauskat arpajaiset linja-autossa kotimatkalla. Arpajaispalkintojen lisäksi jokainen osallistuja sai palkinnoksi iloisen mielen aurinkoisesta syyspäivästä suomalaisessa luonnossa. Metsäpäivien toteuttamiseen saatiin tukea Suomen Metsäsäätiöltä. Teksti: Taija Huuskonen Kuvat: Leena Toivakka, Jämsän 4H Luontopolulla opeteltiin arvioimaan puun pituutta Mäntykallion koululaiset arvioivat puun ikää Ajankohtaisia metsäasioita kokoontui kuuntelemaan Hankasalmen Revontuleen noin 40 metsänomistajaa lokakuun lopussa. Illan aiheina oli puukauppakatsaus, myrskyn jälkityöt, metsänomistajan omatoimisuus metsänhoidossa ja Nordean infopaketti sijoittamisesta. Jämsän Nordealla lokakuussa pidetyssä metsä- ja sijoitusillassa oli tupa täynnä. Huuskosen Taija Päijänteen Mhy:n edustajana kertoi kuinka metsää kannattaa hoitaa, jotta siitä saa parhaimman tuoton. Nordea pankki puolestaan jatkoi aiheesta kertoen kuinka hyvällä hoidolla saadut metsärahat poikivat lisää pankkisijoituksilla. Nordea -pankki piti tilaisuudessa myös palkintoarpajaiset. Metsäsertifioinnin vuotuinen tarkastus eli auditointi kohdistui tänäkin vuonna myös Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimialueelle. Tarkastuksessa ulkopuoliset auditointihenkilöt tarkastavat, että organisaatioiden toiminta ja metsien käsittely ovat olleet metsäsertifioinnissa sovittujen vaatimusten mukaista. Päijänteen Mhy:n ja alueen metsänomistajien toiminta sai tarkastuksessa kiitettävää palautetta. Erityismaininnan saivat metsänhoitoyhdistyksen toteuttamien tie- ja ojitushankkeiden vesiensuojelutoimenpiteet. Kuvassa Christian Hornborg DNV:stä sekä oja- ja tieasiantuntija Jarmo Ukkonen mhy:stä laskeutusaltaan äärellä.

10 23 MetsäPäijänne nro 3 / Hyvää Joulua ja mukavaa Uutta Vuotta 2011! FinnMETKO 2010 tapahtuma Joulukuusen hoito-ohjeet METSÄTARVIKKEET - vaivattomasti - edullisesti NETTIKAUPASTAMME Kohtele joulupuutasi huolella - saat sen säilymään kauniina joulunpyhien ajan! Kuusen kaato Valitse tuore ja vihreä kuusi. Kaada se aikaisintaan kuukautta ennen joulua. Kaadettu joulupuu tulisi säilyttää ulkotiloissa, vaikkapa kylmässä autotallissa. Kuusen kuljetus Mikäli kuusi on suojaamaton, sitä voi kuljettaa autonkatolla tai peräkärryssä vain lyhyitä pyrähdyksiä. Pidemmille matkoille kuusi pitää pakata muoviin. Kuusen sulatus Sulata jäinen kuusi hitaasti. Siihen sopii viileä tila, jossa on vain muutama lämpöaste. Anna puun sulaa muutaman vuorokauden ajan ja pidä puun tyvi vedessä. Kuusen jalkaan asettaminen Ota kuusesta pois kuolleet neulaset ja ravistele roskat irti. Lyhennä kuusi sopivaksi. Sahaa muutama sentti tyvestä pois. Puun tyven tulee mahtua ohentamattomana jalkaan. Tyvestä ei saa poistaa kuorta. Kuusen hoitaminen sisätiloissa Aseta kuusi kauaksi lämmönlähteistä. Neulaset varisevat sitä herkemmin mitä lämpimämmässä ja kuivemmassa tilassa kuusta säilytetään. Pidä puun tyven leikkauspinta kokoajan vedessä. Vettä ei saa päästää loppumaan. Veden kulutus on suurin ensimmäisen vuorokauden aikana. Ajankohtaiset uutiset näppärästi sähköpostilla Liity mukaan Päijänteen Mhy:n sähköisen uutiskirjeen jakelulistalle. Uutiskirjeen kautta saat tietoa ajankohtaisista metsäasioista noin 8-10 kertaa vuodessa. Uutiskirjeen vastaanottaminen edellyttää vain toimivaa sähköpostiosoitetta. Uutiskirje on täysin maksuton palvelu. Voit liittyä uutiskirjeen vastaanottajaksi lähettämällä sähköpostiosoitteesi mhy:lle osoitteeseen Tervetuloa sähköisen tiedotuksen pariin! Metsä Päijänne Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti Julkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ry Puh fax Päätoimittaja Kari Kuusniemi Toimitussihteeri Pirjo Lumioja Tuotanto graafinenviestintätsto kuu Sivunvalmistus SSS Lehtipalvelu Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2010

11 Kiitämme kaikkia metsänomistajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivotamme Rauhallista Joulua sekä Menestystä Vuodelle 2011! Päijänteen Metsänhoitoyhdistys PUUKAUPALLISET PALVELUT SUUNNITTELU- JA KOULUTUSPALVELUT METSÄNOMISTAJIEN KOULUTUS JA NEUVONTA * kurssimuotoinen koulutus ja tiedotus * henkilökohtainen neuvonta ARVIOINTI * metsäkiinteistöjen arviot ja lausunnot * metsätuhojen tarkastukset, lausunnot * todistukset ja lausunnot TILAKAUPAN AVUSTAMINEN, KIINTEISTÖNVÄLITYS (LKV), PERUNKIRJOITUSPALVELUT METSÄVEROPALVELUT * metsäveroilmoitukset * arvonlisäveroilmoitukset * puukaupan veroasiat * muut veroasiat * perunkirjoituspalvelu METSÄSUUNNITTELU * metsäsuunnitelmien ajantasalla pito * oma paikkatietojärjestelmä * tarvittavat karttapohjat * tulosten laskeminen ja suunnitelman koostaminen * metsäsuunnitelmien laadinta METSÄNHOITOPALVELUT METSÄN UUDISTAMINEN * suunnittelu, toteutus ja valvonta * raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta * materiaalin valinta ja hankinta * siementen kylvö ja taimien istutus * jälkityöt TAIMIKON- JA NUOREN METSÄN HOITO * suunnittelu, toteutus ja valvonta * tarkastus ja raportointi KUNNOSTUSOJITUS JA METSÄTIEN TEKEMINEN * suunnittelu ja toteutus * tieyksikkölaskelmat METSÄN KASVATUS- JA TERVEYSLANNOITUKSET * suunnittelu, toteutus ja valvonta TAIMIEN, SIEMENTEN, TORJUNTA- AINEIDEN YM. MATERIAALIN VÄLITYS * tarpeiden kartoitus ja tarjousten pyytäminen sekä vertailu * materiaalin toimitus KULOTUS * suunnittelu ja toteutus * työvälineet * toteutusvastuu PUUNMYYNTISUUNNITELMA * hakkuu- ja myyntikohteiden selvitys ja rajaus maastoon * markkinatilanteen selvitys * puunmyyntisuunnitelman laadinta * metsänkäyttöilmoitus * määrä- ja hinta-arvio * jälkitöiden määrittely ja kustannusarviot * monimuotoisuuden ja avain biotooppien huomioiminen PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO * tarjouspyynnöt ja tarjousten vertailu tukinkatkonta ja erikoispuut huomioiden * ajantasainen hintaseuranta järjestelmä, leimikkokohtainen hinta- ja katkontatietous * valtakirjakauppa * puun myynti * kauppaehtojen tarkastus ja seuranta * korjuun- ja mittauksen valvonta * puutavaran luovutus, mittaustodistuksen allekirjoitus PUUNKORJUUN VALVONTA PYSTYKAUPOISSA * hakkuun valvonta, tarvittavat jälkimittaukset ja mo. edunvalvonta HANKINTA- JA KORJUUPALVELU * puunkorjuun suunnittelu, valvonta ja toteutus ENERGIAPUUN VÄLITYS *hakkuutähteet, rangat sekä kannot Kysy ensin meiltä - kaikki metsäpalvelut yhdestä paikasta

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS

METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS Rovaniemi 18.3.2017 Ilkka Ronkainen Mhy Länsi-Pohja YKSITYISMETSIEN OMISTAJIEN ONGELMIA Metsänomistajien 2 1. Ikääntyminen oikeustoimikelvottomuus 2. Hallitsemattomat yhteisomistukset

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat

Lisätiedot

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA Kuusankoski 6.5.2016 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä Sukupolvenvaihdos suunnittelu ja alkukartoittaminen Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku Toimiva metsä hanke Metsätilat tuottokuntoon, tiedotuspäivä Avauspuheenvuoro Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku Ylivieska 20.1.2011 Niilo Piisilä 1 Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria.

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät hanke MetsäPremium Oy Kuvat Riikka Jauhiainen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Sujuvasti seuraavalle. Miten omistajanvaihdos käytännössä tehdään? Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Espoo Pirjo Havia yrittäjä / tietokirjailija

Sujuvasti seuraavalle. Miten omistajanvaihdos käytännössä tehdään? Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Espoo Pirjo Havia yrittäjä / tietokirjailija Sujuvasti seuraavalle. Miten omistajanvaihdos käytännössä tehdään? Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Espoo 3.9.2016 Pirjo Havia yrittäjä / tietokirjailija www.metsapremium.fi Tärkeitä päätöksiä Päätös luopua

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä Metsätilat.fi Hintapyyntö 340 000 Tarjoa viimeistään 29.6.2016 Tulostettu 16.06.2016 KALVITSA 2 491-467-16-65 Mikkeli, Vehmaskylä 99,28 ha Kohdenumero 300912 Narilantien/Roitontien varrella metsäkiinteistö.

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Tiedot asuntoyhteisön ja osakkaan verotusta varten 2013, lomake 102. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kaisa Salonen, Verohallinto

Tiedot asuntoyhteisön ja osakkaan verotusta varten 2013, lomake 102. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kaisa Salonen, Verohallinto Tiedot asuntoyhteisön ja osakkaan verotusta varten 2013, lomake 102 Veroinfo isännöitsijöille Kaisa Salonen, Verohallinto 102-lomakkeen tarkoitus Verotusmenettelystä annetun lain 17 :ssä on säädetty asunto-osakeyhtiöiden

Lisätiedot

Yhteismetsistä. Tero Laitinen ,

Yhteismetsistä. Tero Laitinen , Yhteismetsistä Tero Laitinen 040-8017886, tero.laitinen@maanmittauslaitos.fi Metsäkiinteistöt perinnönjaossa ja kiinteistötoimituksissa (vaihtoehdot) Omistus ja metsätilat halutaan pitää ennallaan (ei

Lisätiedot

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta Auvo Hamarus, ylitarkastaja Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt yksikkö Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto 2009 METSO-OHJELMAN TOTEUTUS

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa

Lisätiedot

Tarjoukset on pyydetty klo mennessä ja määräaikaan mennessä saadut tarjoukset on avattu , mistä erillinen avauspöytäkirja.

Tarjoukset on pyydetty klo mennessä ja määräaikaan mennessä saadut tarjoukset on avattu , mistä erillinen avauspöytäkirja. Puumala Ote pöytäkirjasta 3/2015 1 (7) 30 Pirttimäen metsätien rakentaminen PuuDno-2015-255 Valmistelija / lisätiedot: Kimmo Hagman kimmo.hagman@puumala.fi Liitteet 1 Pirttimäen metsätien kartat 2015.pdf

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 1 Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 2 1. Yhtiön toiminimi Yhtiön toiminimi on Koha-Suomi Oy, ruotsiksi Koha-Finland Ab ja englanniksi Koha-Finland Ltd. 2. Yhtiön kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. 3.

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto AVIOEHTOSOPIMUKSESTA Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto 27.10.2016 Mikä on avio-oikeus Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. aviooikeus toistensa

Lisätiedot

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Suometsän hoito. Kemera-koulutus Suometsän hoito Kemera-koulutus Suometsän hoito Tarkastelua kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä ja metsien hoitoa sekä

Lisätiedot

Uurainen 17. Uuraisten työkohteet

Uurainen 17. Uuraisten työkohteet Uurainen 17. Uuraisten työkohteet Työnsuunnittelija Erkki Kupari on laatinut loppuraportit Uuraisten työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden henkilötyöpäivät. Uuraisten

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄT Pirkko Weckman sekä Risto Weckmanin kuolinpesän osakkaat: Kari Weckman Terttu Weckman Eeva-Liisa Weckman Mervi Maija-Leena Weckman

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

LÄHEISEN HENKILÖN HAKEMUS VALTION PERINTÖNÄ SAAMAN OMAISUUDEN LUOVUTTAMISEKSI

LÄHEISEN HENKILÖN HAKEMUS VALTION PERINTÖNÄ SAAMAN OMAISUUDEN LUOVUTTAMISEKSI VALTIOKONTTORI HAKEMUS LÄHEISEN HENKILÖN HAKEMUS VALTION PERINTÖNÄ SAAMAN OMAISUUDEN LUOVUTTAMISEKSI Perinnönjättäjä Kuolinaika Kotipaikka Hakija Syntymävuosi Osoite Puhelinnumero Omaisuus, jota haetaan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 280. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 280. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 14.09.2015 Sivu 1 / 1 3769/02.05.05/2015 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 44 7.9.2015 280 Tapiolan Urheilutalo Oy:n vähemmistöosakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista

Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Metsätilan sukupolvenvaihdos Tampere 19.5.2016 Antti Pajula Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Suomessa omistajaa vaihtaa vuosittain 15 000 metsätilaa, joista vapailla

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i - -~ "' ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ - jl,, '.:i - Vedenpää Mittakaava 1 :10000 TAPIO. Koordinaatista ETRS-TM35FIN ~ Keskipiste (490822, 7065779) Tulostettu 23.6.2016?()6 26;3.:.i 10-71 1 / 0 A - TAPIO.

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 132 Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen HEL 2016-007359 T 02 07 02 Oiken PK 20161656 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa kaupungin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa!

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa! Varissuon koulun joulujuhla 2015 Tervetuloa! Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Pieni

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 09.03.2015 Sivu 1 / 1 995/02.07.00/2015 29 Tontin määräosan myynti ja yleisen alueen vuokraus Tapiolasta Kiinteistö Oy Jousenpuiston Pysäköinti -yhtiölle pysäköintilaitoksen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA 1. JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Rovaniemen kaupunki (1978283 1) Hallituskatu 7, PL 8216 96101 Rovaniemi jäljempänä Kaupunki Redinor Oy (0919708 1) perustettavan

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

MAISEMATYÖLUPAHAKEMUS (MRL 128 )

MAISEMATYÖLUPAHAKEMUS (MRL 128 ) 1. Kiinteistö, jota hakemus koskee 2. Hakijan tai hakijoiden tiedot Hakijana voi olla vain kiinteistön omistaja tai -haltija Koko tontti tai tila Kiinteistön postiosoite: Hakijan postiosoite Hakijan postiosoite

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 7.2.2017 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- TYÖTÄ EI

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Viherlandia

Viherlandia Viherlandia 14.3.2015 Luovutetut alueet Tuntsajoki Tuntsajoki on joki Murmanskin alueella Venäjällä. Joki on Koutajoen vasen sivujoki. Pituus: 150 km Tuntsajoen latvahaarat ovat kuitenkin vielä Suomen

Lisätiedot

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Sivu 1/8 WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Puh: 02-4870258, Web: www.wenda.fi, E-Mail: sales@wenda.fi Sivu 2/8 Kamiinan perustiedot: Kamiina on valmistettu merivettä kestävästä alumiinista,

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Rautavaara-Savotta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdollinen tarjous Kunta-Metso alueesta/tilat Kiparinvuori ja Paljakka sekä Pieni-Mäkelä/Rautavaaran

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion

Lisätiedot

Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,

Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus, PÄÄTÖS Nro 98/07/1 Dnro ISY-2007-Y-148 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 HAKIJA Vaajakosken Veneilijät ry ASIA Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,

Lisätiedot