Perusopetusjärjestelmä rakenteiden ja sosiaalisen systeemin näkökulmista: Osa 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusopetusjärjestelmä rakenteiden ja sosiaalisen systeemin näkökulmista: Osa 1"

Transkriptio

1 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO B ISSN-L ISSN Julkaisu- ja käyttöoikeudet: Perusopetusjärjestelmä rakenteiden ja sosiaalisen systeemin näkökulmista: Osa 1 Perusopetuksen hallinnon rakennemuutokset ja niiden rooli nykypäivässä Taina Lehtiö ja Tapio Keränen TIIISTELMÄ Tämä on perusopetusjärjestelmää ja opetusorganisaatioita käsittelevän kahden artikkelin sarjan ensimmäinen osa, joka tarkastelee koko perusopetusjärjestelmän perustehtävää ja rakenteita. Artikkeli käsittelee aihetta organisaatiotieteen ja sosiaalisen systeemin näkökulmista. Erityisesti artikkelissa tarkastellaan perusopetusjärjestelmän muutoksia, tai pikemminkin muutoksen hitautta ja tehtyjen muutosten seurauksia, joita tuodaan esille myös käytännön esimerkkien välityksellä. Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran ariantin blogiartikkelina AAINSANAT Perusopetusjärjestelmä, Peruskoulu, Rakennemuutos Tapio Keränen on valmistunut diplomi-insinööriksi v ja tekniikan lisensiaatiksi v Hän on toiminut 30 vuotta erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä energia-alalla ja on väitellyt tohtoriksi v Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa kansainvälisen projektiliiketoiminnan tutkimusalalta. Hän on tutkinut organisaation toimintaa ja muuttumista. Tapio jatkaa edelleen nykyisellä työnantajallaan, mutta toimii ohessa ariantin hallituksen puheenjohtajana ja tieteellisenä asiantuntijana. Taina Lehtiö on valmistunut diplomi-insinööriksi v ja suorittanut Turun yliopistossa taloussosiologian ja Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa työpsykologian ja johtamisen jatko-opintoja vuodesta 2002 lähtien. Tainan asiantuntija-alueena ovat organisaatioiden ja verkostojen toiminnan tarkastelu sosiaalisen systeemin näkökulmasta. Taina on toiminut 25 vuoden kuluessa sekä usean eri alan yrityksissä että tiedelaitoksissa. Taina on kehittänyt organisaatioiden toiminnan tutkimus- ja mallinnusmenettelyjä ja käyttänyt niitä useissa yrityskohteissa. Taina on tällä hetkellä ariantin toimitusjohtaja.

2 Perusopetuksen hallinnon rakennemuutokset ja niiden rooli nykypäivässä Johdanto Tämä artikkeli käsittelee suomalaista perusopetusjärjestelmää ja sen muutoksia. Syvennymme aiheeseen organisaatiotieteen ja sosiaalisen systeemin näkökulmista. Tarkastelemme aihettamme kahdelta eri tasolta: ylemmän tason hallintorakenteena (osa 1) ja perusopetusta toteuttavan opetusorganisaation toiminnan tasolta (osa 2). Koulujärjestelmä ja sen yksittäiset laitokset koskettavat jokaista työelämässä toimivaa aikuista. Lisäksi perusopetuksella on oma roolinsa suomalaisen työvoiman yleissivistyksen ja oppimistottumusten taustalla. Siten koulujärjestelmän tarkastelu työelämän organisaatioiden yhtenä esimerkkinä tuntuu tarpeelliselle. Asia on ajankohtainen myös siitä syystä, että kuntarakenteen uudistus vaikuttaa tulevaisuudessa tavalla tai toisella myös peruskoulujärjestelmän toimintaan. Tosin rakennemuutoksen seuraukset realisoituvat näkyviin peruskoulujen toiminnassa vasta tulevaisuudessa. Kimmoke aihealueen käsittelyyn syntyi viime vuonna koulusta kotiin toimitetusta huoltajille kohdistetusta tutkimuskyselystä, jonka saatteessa kerrottiin, että arvioinnin tuloksia käytetään perusopetuksen laadun kehittämiseen. Lomakkeen kysymyksenasettelun lähempi tarkastelu pani epäilemään koko kyselyn tarkoituksen toteutumista ja siitä syystä lomake jäi täyttämättä ja toimittamatta. Tutkimuslomakkeen oli laatinut Koulutuksen arviointikeskus, joka on toteuttanut koulutuksen arviointia jo vuodesta uoden 2011 tutkimuslomakkeen sisältö rakentui seuraavasti: Perhettä koskevat taustamuuttujat (1 5 kysymystä); lasta koskevat taustamuuttujat (sukupuoli, syntymävuosi); kouluvalintaan vaikuttaneet tekijät (6 väittämää); huoltajaa itseään kuvaavat väittämät (9 väittämää); ja lasta kuvaavat väittämät (30 väittämää). iimeisessä osiossa oppilaan opettajia käsiteltiin yhtenä ryhmänä ja tätä ryhmää kuvattiin seitsemällä (7) väittämällä, esim. Lapseni opettajat osaavat asiansa hyvin, ja Lapseni opettajat opettavat niin, että lapseni on helppo ymmärtää asiat. Tutkimuslomakkeen sisällöstä käy selvästi esille, että tutkimuskohteena ovat olleet etusijalla perhe, lapsi ja huoltajat, mutta eivät niinkään opettajat, opetuksen toteutus tai koulun käytännöt. Opettajien tutkiminen yhtenä ryhmänä tekee käytännöllisesti mahdottomaksi ariantti

3 vastata luotettavasti ja todellisuutta kuvaavasti heihin kohdistettuihin väittämiin. Tutkimuksen lähestymistavassa organisaation eli koulun asioita redusoidaan (tai rajataan) yksilön asiaksi, tässä tapauksessa oppilaan (ja myös huoltajan) asiaksi. Todellinen mittaamisen ja tarkastelun kohde, opetusorganisaation ja opetuksen toiminnan laatu, ohitetaan. Heijastaako tällainen lähestymistapa laajemminkin opetusorganisaatioiden vakiintunutta tarkastelutapaa, jossa kaikki huomio ja arviointi kohdistetaan oppilaaseen ja huoltajaan, mutta oma rooli ja toiminta, ja niiden arviointi, pyritään sivuuttamaan? Tässä kohtaa on selvä ero kilpailutilanteessa toimiviin liiketoiminnan organisaatioihin, joiden on koko ajan tarkasteltava omaa suoritustaan mittaamalla taloutta, asiakastyytyväisyyttä, työilmapiiriä ja palvelujen laatua muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Perusopetuksen tehtävät ja opetushallinnon rooli toimintaa ohjaavina rakenteina Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet 2004 määrittelee perusopetuksen tehtävät. Ohjeistossa todetaan perusopetuksen olevan osa koulutuksen perusturvaa, jolla on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Samaan aikaan perusopetus antaa yksilölle mahdollisuuden yleissivistykseen, mutta lakisääteisenä perusopetus on yksilöä koskeva oppivelvollisuus, ja myös yhteiskunnan väline kehittää sivistyksellistä pääomaa. Edellisten lisäksi perusopetuksen tehtävien määrittelyssä on tuotu esille paljon yleviä tavoitteita, joita ei tässä yhteydessä tarkastella. Kaupunkien ja kuntien sivistystoimen on huolehdittava siitä, että kouluille laaditaan Opetushallituksen laatimien perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden linjauksiin sovitetut opetussuunnitelmat. Ne toimivat opetusorganisaatioiden toiminnan tärkeänä ohjaavana rakenteellisena normina. Opetussuunnitelmat ovat julkisia asiakirjoja, jotka on asetettava esille myös kansalaisten luettaviksi. Tässä on lyhykäisyydessään nykypäivän tapa ohjata rakenteellisesti perusopetuksen järjestämistä ja koulujen toimintaa. Yhteiskunnan rakenteiden näkökulmasta tarkasteltuna opetussuunnitelmien perusteet ja niiden linjausten mukaan luodut opetussuunnitelmat pyrkivät luomaan normin, jonka mukaan opetus tulee järjestää. Mutta miten normi toteutuu todellisuudessa, sekä ylemmän hallintorakenteen että opetusorganisaatioiden tasoilla, on jo toinen kysymys. Onko koulujärjestelmällä jotain muuta päämäärää kuin toteuttaa edellä mainitun normin mukaan linjattavaa toimintaa? Onko organisaatiolla ariantti

4 systeeminä yhteinen päämäärä ja mikä se on: Onko sen päämääränä saada massa oppilaita siirtymään luokka-asteelta toiselle tietyn ajan kuluessa ja lopulta ulos toisesta päästä, jotta voidaan ottaa uusia oppilaita sisään vastakkaisesta päästä. Edelliseen kärjistettyyn kuvaukseen liittyen koulusysteemi on kuin tayloristimainen tehdaslaitos, jossa massa kulkee läpi putken. Oppilaiden läpimenoaika eli etenemisen tehokkuus opintoasteelta toiselle siirtymisessä vaikuttaa olevan useiden päättäjien näkemyksissä nykyään merkittävässä roolissa sekä peruskoulujen että ammatillisten opintojen kohdalla. Siten tavoiteasettelussa näyttää korostuvan enemmän opintojen tehokas suorittaminen kuin opetetun asian syvällinen oppiminen. Pyrkimys toiminnan tehokkuuteen voi korostaa peruskoulujärjestelmässä tayloristimaista ajattelua, jossa systeemin toiminnan halutaan etenevän yhdenmukaisena ja itseään samalla tavalla toistavana. Tällainen systeemi sietää yleensä huonosti häiriötä: toiminta menee sekaisin, jos oppilas ei toimi systeemin odottamalla tavalla, tai jos huoltaja aiheuttaa häiriötä ulkoa päin systeemin toiminnalle. Koululaitos organisaatiorakenteena Aldrichin (1999: 2-5) määritelmän mukaan organisaatio on Inhimillisen toiminnan sosiaalisesti konstruoitu systeemi, jolla on tavoitteet ja päämäärä ja jolla on rajat siinä mielessä, että määritellään ja rajataan, kuka kuuluu organisaatioon ja kuka ei. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka kaukana menneisyydessä nykyaikaisen koululaitoksen juuret ovat. Itse asiassa käsitteen koululaitos jälkimmäinen osa eli laitos (instituutio) merkitsee sitä, että koululaitokset instituutioina ovat normatiivisia rakenteita ja toimintoja, jotka tuovat vakautta ja merkitystä sosiaaliseen toimintaan ja käyttäytymiseen. Organisaatiotieteen näkökulmasta yhteiskunnan laitokset ovat sosiaalisesti rakentuneita toiminnan alustoja (templates), ja toiminta ja vuorovaikutukset pitävät niitä yllä. Tyypillistä yhteiskunnan laitoksille on, että toiminnassa ne pyrkivät ensisijaisesti toistamaan itseään (reproduction, uusintaminen), eivät muuntumaan (transformation). Jos ajatellaan opetuslaitosta normatiivisena organisaatiomuotona, niin McKelveyn (1982: 259) mukaan normatiivinen organisaatiomuoto voidaan jäljittää, esimerkiksi Kaksoisvirtainmaassa, ajanjaksolle ekr. Opetuslaitos organisaatiomuotona on suora perillinen normatiiviselle (ohjeita ja sääntöjä antava) organisaatiomuodolle (McKelvey 1982: 330). Normatiivista organisaatiota luonnehtii se, että sen jäsenet ovat moraalisesti sitoutuneet organisaation ariantti

5 perustarkoitukseen ja tavoitteisiin. Yhä edelleen monet opettajat pitävät omaa työtään eräänlaisena kutsumuksena ja valtaosa heistä viihtyy työssään pohjimmiltaan hyvin (Helsingin Sanomat: 2012, D5). Normatiivisen organisaation kompetenssit voivat vaihdella laajoissa rajoissa, mutta normatiivisen organisaation teknologia on Thompsonin (1967: 15 18) jaottelun mukaan ns. välittävä teknologia eli tarkoituksena on saattaa yhteen oppilaat ja opettajat opetustehtävän toteuttamista varten. Suurten ihmismassojen käsittelyä varten toiminta on standardoitava, jotta opetustehtävästä selviydyttäisiin ylipäänsä. Harvoin tosiaan tullaan ajatelleeksi sitä, kuinka vakioitua koulumaailma on. Rakennukset ja luokat ovat samankaltaisia, opetuksen sisältö ja oppimistavoitteet ovat määrätyt samoin kuin päivä-, viikko- ja lukukausirytmi ovat vakioidut. Jopa oppituntien ja välituntien kestot ovat täsmällisesti määrätyt. Koululaitoksen toiminnalle hyvin luonteenomaista on tarkka järjestys ja toistuvuus sekä periaatteessa kaikkien tulokkaiden riippumatta omasta taustastaan, kyvyistään ja ominaisuuksistaan on sopeuduttava systeemiin, koska näin on aina ollut. ielä eräs näkökulma koululaitokseen sosiaalisena systeeminä on Luhmannin (Rempel, 2001) käsitys sosiaalisista viestintäjärjestelmistä. Sosiaalisen systeemin voidaan ymmärtää koostuvan käsitteellisesti rakentuneista merkityksistä eikä niinkään sosiaalisista rakenteista tai toiminnasta. Rempel (2001: 91-92) täsmentää, että henkilöt tekevät sitä, mikä on kielellisesti ja tiedollisesti mahdollista jossakin olemassa olevassa merkityksen ja kielenkäytön osajärjestelmässä, kuten koululaitoksessa. Koululaitokseen sovellettuna (Rempel 2001: 92) sosiaalisen viestinnän tärkein merkitys koostuu vertailuista ja paremmuusjärjestykseen asettamisesta, ja tietenkin koulujärjestelmän jäsenten omasta luonnollisesta kielestä. Pätevyyden ja auktoriteetin perusta lepää oikeudessa arvioida, verrata ja suorittaa valintoja. Tähän oikeutettujen joukkoon kuuluvat opettajat ja/tai hallintoviranomaiset. Ja tärkein viestinnän väline ovat arvosanat, koepisteet, mutta myös saadut virhepisteet tai jälki-istuntojen ja huomautusten määrä. Koululaitosta usein luonnehditaan kielteisesti niin, että sen tarkoituksena on tasapäistää oppilaat. Oppilaiden heterogeenisuus huomioiden, pitkälle viedyt kaikille samanlaiseksi asetetut tavoitteet eivät vaikuta aina tasa-arvon onnistuneelle toteutukselle. Aivan kaikessa yhtenäisyyden pyrkimyksessä ei kuitenkaan tarvitse olla kysymys tasapäistämisestä. Opetuksen yhtenä tarkoituksena on myös kouluttaa oppilaita yhteiskunnan tehtäviin ja tapoihin, jotka puolestaan ovat lukuisien sääntöjen, ohjeiden ja vakiintuneiden käytäntöjen ariantti

6 määrittämiä. Joka tapauksessa koululaitoksen perusolemukseen organisaationa ja instituutiona kuuluu eräällä tavalla jatkuvuus ja toistuvuus, jotta sen perustehtävän suorittaminen olisi ylipäänsä mahdollista. Tämä myös merkitsee muutostilanteissa huomattavan suurta inertiaa, koska koululaitoksessa toimivat ihmiset ovat organisaatiomuodon mukaisesti vahvasti (vuosia kestäneen prosessin tuloksena) sosiaalistuneet järjestelmään ja sisäistäneet sen käytännöt ja rutiinit, kuten myös arvot siitä, mikä on oikein ja väärin. Tässä kohtaa tullaan paradoksiin, koska sana koulu (kreik. skhole) on alun perin tarkoittanut mm. työstä ja poliittisesta toiminnasta vapaata aikaa, joka vietettiin keskustellen tai esitelmää kuunnellen (Facta 5: 228). Sellainen koulu olisi koko ajan altis muutoksille ja uusille virtauksille. Koulujärjestelmän hallintouudistukset ja opettajien koulutukseen kohdistuneet valtionhallinnon esittämät uudet linjaukset ovat vaikuttaneet koulujen ja niiden opetusorganisaatioiden toimintaan kautta historian. Tämän artikkelin loppuosassa tarkastelemme peruskoulujärjestelmän hallintotasolla tapahtuneen esimerkin kautta hallinnollisen rakenteen roolia ja vaikutuksia perusopetusjärjestelmässä. Perusopetuksen ohjausjärjestelmän ja valvonnan muutokset ja niiden vaikutus toimintaan Rehtoreilla on ollut aina vahva rooli koululaitoksissa, mutta heidän rooli vahvistui entisestään vuoden 1990 jälkeen. Tuolloin valtioneuvosto teki periaatepäätöksen opetustoimen keskushallinnon uudelleenjärjestämisestä (Eduskunta, 1994). Ennen vuotta 1990 koulujen ja myös rehtorien toimintaa ohjattiin ja valvottiin vahvalla otteella valtion ja läänien tasojen opetushallinnosta käsin (mm. Räihä, 2010: 42; Toivanen, 2000: 84). Tuolloin lainsäätäjä asetti normit ja puitteet, ja rehtorien tehtävä oli huolehtia siitä, että koulun toiminta pysyi sille asetetussa ruodussa. Tämä rehtorin vastuu edellytti myös sitä, että rehtorit kävivät seuraamassa oppituntien etenemistä ja opettajan suoriutumista vuosittain. Sen lisäksi opetushallinnon tarkastajat kävivät tarkastamassa koulujen toimintaa vuosittain. Tarkastajilla oli olemassa myös valtuudet tarpeen ilmetessä puuttua koulujen ja sen henkilökunnan toimintaan. uoden 1990 jälkeen itsenäisesti toimiva ammattikasvatushallitus ja kouluhallitus lakkautettiin, ja opetusministeriön alaisuuteen perustettiin opetushallitus, jonka roolina oli toimia alan kehittämiskeskuksena. Samalla valtionhallinnon vahva johtajan rooli peruskoulujärjestelmässä ariantti

7 purettiin. Koulujen toimintaan liittyvä päätös- ja valvontavalta ja valtuudet siirrettiin kuntatasolle, jossa yhteydessä valtaa ja myös vastuuta siirrettiin merkittävästi edelleen koulujen rehtoreille. Opetushallinnossa toteutettiin myös rakennemuutoksen seurauksena joukko irtisanomisia vuonna Tarkastajien työ ja tarkastustoiminta entisessä laajuudessaan poistuivat, joten henkilöstötarve nähtiin jatkossa vähäisemmäksi. (Eduskunta, 1994; Toivanen, 2000). Muutoksessa koulujen rehtoreiden vastuu ja valtuudet kasvoivat, mutta samalla asiantunteva ulkopuolinen tuki rehtorin työn toteutukseen ja kehittämiseen heikkeni. Lehto (Toivanen, 2000: 85) on esittänyt näkemyksen, jonka mukaan 1980-luvun lopussa valtion valvontaa ja ohjausta purettiin olettamuksella, että kunnat vahvistaisivat oman koulutoimensa keskushallintoa. Tuolloin muutokseen otettiin nähtävästi mallia samaan aikaan liike-elämässä vallitsevista itseohjautuvuuden ideologioista ja matalasta organisaatiomallista. Rakennemuutoksen yhteydessä puhuttiinkin vahvasta, mutta matalasta hallinnosta. Muutoksen tarkoituksena oli Lehdon mukaan saada kuntiin sellaista opetustoimen hallinto- ja taloushenkilökuntaa, joka vastaisi kunnan opetustoiminnan järjestämisestä, johtamisesta, ohjaamisesta ja kehittämisestä. Asetelma oli sovitettu 1980-luvulla vallinneeseen tilanteeseen. Sitten tulikin 1990luvun alussa alkanut lama, joka johti pikemmin kuntatason eri toimintojen henkilöstön vähentämiseen. ähennykset johtivat Lehdon (Toivanen, 2000: 86) mukaan joissain kunnissa siihen, ettei kuntaan jäänyt yhtään jäävitöntä opetustoimen asiantuntijaa hoitamaan perusopetuksen hallintoa eikä opetustoiminnan kokonaisuuden kehittämistä. uoden 1990 jälkeen kunnat ovat muuttuneet perusopetuksen itsenäisiksi ylläpitäjiksi. Koulujen toiminta on riippuvainen niistä voimavaroista ja taloudellisista resursseista, jotka ylläpitäjä sille antaa. Siten myös kuntauudistus ja sen vaikutus perusopetuksen järjestämiseen on kiinnostava tulevaisuuden kysymys. Ylläpitäjän rooli on huomionarvoinen siksi, että perusopetusjärjestelmän kehittämisen ja johtamisen kyky kuntatasolla heikkeni entisestään vuonna 1993 toteutetussa valtionosuusuudistuksessa, joka toi rahoitusperusteisiin laskennallisen valtionosuuden. Tästä seurasi, että erityisesti väkimäärältään pienissä ja köyhissä kunnissa valtion rahoitusosuudet perusopetuksen järjestämiseen pienenivät merkittävästi. (Toivanen, 2000: 75). Tällainen muutos on osaltaan vähentänyt erityisesti pienien kuntien kykyä johtaa, ylläpitää ja kehittää opetustoimintaa kouluissaan. ariantti

8 Jatkuva toiminnan tehostamisen ja säästämisen pyrkimys näytti jäävän pysyväksi tavoitteeksi valtionhallinnon ja kuntaorganisaatioiden tavoitteisiin 1990-luvun laman jälkeen. Sen seurauksena kuntien opetushallintoa ja kouluorganisaatioita pyritään yhä edelleen pitämään henkilöresurssin osalta mahdollisimman ohuena. Samaan aikaan erilaisia uusia vaatimuksia on tullut vuosien varrella perusopetuksen järjestämiseen sekä lainsäädäntö- että opetussuunnitelmien perusteiden muutosten johdosta lisää. Perusopetuksen johtamis- ja valtionosuusjärjestelmien muutokset yhdessä talouslaman kanssa saivat aikaan koulujen toiminnan tasoon keskinäistä vaihtelua, joka on ainakin osittain seurausta perusopetusjärjestelmän ohjauksen heikkouksista. Kouluhallituksen ja läänien tarkastustoiminta on ollut aikanaan tärkeä ohjausmekanismi. Se on muodostanut koululaitoksen ylätason palautejärjestelmän ja varmistanut, että toiminta ohjautuu haluttuun suuntaan. Tässä mielessä tarkastusvaltuuksien poistaminen lääneiltä ja kouluhallituksen tarkastajilta tuomatta tilalle muuta riippumatonta arviointi- ja palautejärjestelmää on merkinnyt perusopetusjärjestelmän ohjattavuuden heikentymistä. Samanlainen vaikutus on ollut myös sillä, että rehtorin tehtävissä oppituntien kuunteleminen on suomalaisissa kouluissa loppunut. Jos rehtori on uskaltautunut seuraamaan opettajan oppituntia, on hän voinut saada osakseen paheksuvaa kommentointia, kuten Mitä tuo täällä kyylää tai Eihän se ymmärrä opettamastani aineesta mitään (Toivanen, 2000: 17). Molempien edellä mainittujen ohjausmekanismien poistumisesta on seurannut se, että mitään käytännössä toimivaa peruskoulujen toiminnan ja opetuksen auditointimenettelyä toiminnan kehittämiseen ei ole tällä hetkellä olemassa. Yhtenä esimerkkinä edellä esitettyjen rakennemuutosten seurauksena voidaan tuoda esille erityisopetuksen järjestämisen väliset suuret erot kuntien ja maakuntien välillä nykypäivänä. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrä on viimeisen 15 vuoden kuluessa jatkuvasti kasvanut (Tilastokeskus, Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat ). Erityisopetuksessa oli vuonna 2009 oppilaita 8,5 % peruskoulujen oppilasmääristä. Pihkalan (2011) mukaan erityisopetuksessa olevien osuudet vaihtelevat huomattavasti eri alueilla Suomessa: kuntatasolla vaihteluväli on 0 16 %, ja maakuntienkin välillä 3 10 %. Näin suurta vaihtelua ei Pihkalan mukaan selitetä oppilaspopulaation välisillä eroilla. Taustalla suuriin eroihin vaikuttavat enemmän hallinnollisten käytäntöjen erot, kouluverkostojen rakenneerot ja koulujen kehityksen taso. Eri kunnissa on myös poliittisten ariantti

9 päättäjien toimesta varattu toisiinsa nähden eritasoiset resurssit toteuttaa perusopetusta (Toivanen, 2000: 85). Oma näkemyksemme on, että suuri erityisopetuksessa olevien oppilaiden osuuden vaihtelu tulisi esille myös koulutasolle saakka tehdyssä tarkastelussa. Rehtorilla on merkittävä rooli organisaationsa kehittämisessä, eikä rehtorin toimintaa tällä hetkellä seurata säännöllisesti, eikä ohjata tai myös tueta minkään vakuuttavan ohjausjärjestelmän tuella. Lisäksi koulun toiminnan taso riippuu myös siitä, millaisesta joukosta opettajia ko. opetusorganisaatio koostuu. Rehtorin ja opettajien tietotaso erilaisista oppijoista ja myös suhtautuminen erilaisia oppijoita ja erityisen tuen toteutusta kohtaan vaihtelevat eri kouluissa jopa samalla paikkakunnalla. Näkemystämme tukee myös Pihkalan (2011) toteamus eri koulujen tilanteesta perusopetuslain muuttuessa vuonna 2011: Osassa suomalaisia kouluja ei tarvita erityisen tuen järjestämisessä mitään muutoksia, jotta uuden lain mukaiset tavoitteet toteutuvat. Samaan aikaan Suomessa on kouluja, joissa ei ole saavutettu vielä edellistenkään lakimuutosten asettamia uusia tavoitteita. Takaisinkytkennän tai sen puuttumisen merkitys toiminnan ohjaamisessa Edellinen esimerkki osoittaa osaltaan, että nykyisen perusopetusjärjestelmän kehittämisen ohjaaminen on muuttunut nykyään vaikeaksi tehtäväksi. Tähän on syynä kunnista (=ylläpitäjistä) riippumattoman ja valvontavaltuuksin varustetun seuranta- ja ohjausjärjestelmän puuttuminen koko perusopetusjärjestelmästä. Läänien tarkastustoiminnalla ja opetushallinnon asiantuntijoilla on järjestelmässä vain ohjaava rooli, joka käytännössä tarkoittaa, ettei tarkastajilla ei ole valtuuksia tehdä kunnissa auditointia, eikä valtuuksia puuttua kunnissa toteutettavaan opetushallinnon ja koulujen toiminnan toteutukseen. Auditointimenettelyä on julkisessa keskustelussa toisinaan arvosteltu opetusorganisaatioihin soveltumattomana liike-elämästä lainattuna oppina. Toiminnan auditointi ei ole kuitenkaan mikään liiketoiminnan yhteydessä syntynyt käytäntö. Se on tosiasiassa kautta vuosisatojen käytetty kontrolli/seurantamenettely, jotta eri organisaatiojärjestelmien ylätasolla on pystytty seuraamaan, mikä on paikallisen toiminnan tila: vrt. kuningaskuntien veronkanto ja virkamiestoiminta vuosisatoja sitten. Hyviä esimerkkejä ovat armeijan ja pankkitoiminnan sisäiset ja ulkoiset tarkastukset, ja myös monien suurten teollisuusyhtymien sisäiset ariantti

10 toimipaikkojen väliset ristiin auditoinnit. Kaikilla näillä menettelyillä tavoitteena on, paitsi yhteisten toimintatapojen noudattamisen valvonta ja kehittämiskohteiden tunnistaminen, myös hyvien käytäntöjen siirtäminen organisaatioyksiköstä toiseen. Kuntien eli perusopetuksen ylläpitäjien roolia opetustoiminnan arvioinnissa on pyritty lisäämään varovasti 1980-luvun puolivälistä saakka tapahtuneilla lainsäädäntömuutoksilla. Arviointitoimintaa kohtaan on kuitenkin noussut jo tuolloin, ja nousee yhä edelleen, opetusorganisaatioissa vastustusta ja suoranaisia vastalauseita. Arviointi nähdään yhä edelleen pikemminkin kiusallisena asiana kuin koulun kehittämisen välineenä. (Toivanen, 2000: ). Haavisto (Toivanen, 2000: 118) on tehnyt eri puolella Suomea toteuttamassaan koulutuksen arvioinnin koulutustyössä havainnon, jonka mukaan sitä parempia tuloksia kouluissa saavutettiin, mitä sitoutuneempi kunnan johto on koulujen kehittämiseen ja arviointiin. Mielenkiintoa herättävää onkin, mihin artikkelimme alussa esille tuodun kunnan arviointityössä on pyritty ja miten arviointiin on sitouduttu vuonna 2011, kun perusopetuksen kehittämistä varten on keskitytty tutkimaan arvioinnissa lähinnä oppilaan ja huoltajan ominaisuuksia ja toimintaa? Nykypäivän perusopetusjärjestelmän ohjausmekanismien tarkastelun osalta näyttää siltä, että vaikuttavimmaksi palautemenettelyksi jää ongelmatilanteiden ilmetessä oppilaiden huoltajien toimesta käynnistetty virallinen kantelumenettely, joka kohdistetaan koulun tai opetustoimen viranhoitajan toimintaan. Tällöin organisaation toimintaa muuttava prosessi sisältää konfliktin mahdollisuuden yksilöiden välillä. Tällaisten asetelmien syntymistä pitäisi välttää sosiaalisessa systeemissä, missä toimijoiden rehtorin, opettajien, oppilaiden ja huoltajien - valtasuhteet ovat toisiinsa nähden epäsymmetriset. Toinen nykypäivän ohjausjärjestelmän heikkoutta kuvaava esimerkkimme käsittelee kanteluprosessia vuosina Esimerkkitapauksen huoltaja teki asuinkunnan yhden koulun opettajan, rehtorin ja kunnan opetuspäällikön toiminnasta lääniin kantelun, joka käsitteli sekä oppilasta kohtaan opettajan ja rehtorin toimesta tapahtuvaa oppilaan siirtoyritystä toiseen kouluun ilman huoltajalle osoitettua riittävän perusteltua syytä että paikallisen opetushallinnon tapaa toimia asian selvittämisessä. Reagointi huoltajaa kohtaan oli kunnan kaikilla tasoilla se, että huoltajan huoli ja vaatimus asian selvittämiseen pyrittiin mitätöimään kaikin tavoin. Lisäksi paikallisen opetushallinnon ylemmät viranhoitajat kieltäytyivät selvittämästä asiaa huoltajan kirjallisesti pyynnöstä huolimatta. (Kanteluaineisto, ) ariantti

11 Huoltajan kirjallisesta pyynnöstä huolimatta opetuspäällikkö kieltäytyi selvittämästä asiaa, vastaten viestissään huoltajalle mm. koulun rehtori tekee tässä asiassa päätöksen. Hänen toimintatapojaan ja motiivejaan minun ei ole syytä epäillä vähimmässäkään määrin. Lisäksi samassa viestissä opetuspäällikkö totesi huoltajan huolesta opettajan motiiveja kohtaan, että Olen itse rekrytoinut kyseisen henkilön, enkä myönnä siinä epäonnistuneeni. Huoltaja pyysi lisäselvitystä, mistä päätöksestä opetuspäällikkö puhuu, mutta pyyntöön ei koskaan vastattu. Tässä vaiheessa huoltaja oli yhteydessä opetuslautakunnan puheenjohtajaan, joka ohjeisti huoltajaa viemään asian edelleen sivistysjohtajalle ja kuvaamaan koko tapahtumaketjun hänelle. Huoltaja toimi ohjeen mukaan. Sivistysjohtaja ei reagoinut asiassa huoltajalle päin, joten huoltaja otti yhteyttä sivistysjohtajaan päin. Sivistysjohtaja aloitti puhelun: Korostan, että minä olen täysin lojaali alaisilleni, eikä minulla ole mitään syytä epäillä heidän toimintaa tässä. Keskustelun aikana hän kuitenkin paljasti, ettei ole ehtinyt edes lukea huoltajan toimittamaa viestiä. Paikallisen opetushallinnon toimintatapa ja käytös johtivat siihen, että huoltaja päätyi selvittämään asiaa edelleen läänin kantelumenettelyn kautta. (Kanteluaineisto, ) Kantelu on vanha valtionhallinnon tarkastusjärjestelmä, joka mahdollistaa kansalaiselle oikeuden tarkastuttaa mm. kuntien viranhoitajien toiminnan lainmukaisuus kunnan ulkopuolisella kanteluviranomaisella ongelmatilanteiden ilmetessä. Kantelumenettely on prosessin hoitotavan osalta säilynyt hyvin samanlaisena kuin ennen vuotta 1990, vaikka kanteluviranomaisen rooli on myöhemmin merkittävästi muuttunut. Entisten läänien (kuten vuonna 2005), mutta nykyään aluehallintoviraston toimivalta kunnan koulujen osalta perustuu kuntalakiin, jonka mukaan aluehallintovirasto voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta toiminut voimassa olevien lakien mukaan. Kantelun saavuttua aluehallintovirastoon se lähetetään kuntaan ja siihen pyydetään selvitystä kunnalta. Selvityksen antamiseen annetaan aikaa noin kuukausi. Selvityksen saavuttua asian käsittely aluehallintovirastossa tapahtuu kanteluiden vireilletulojärjestyksessä. (Aluehallintovirasto, 2012.) Kantelun johdosta hallintotointa tai päätöstä ei voida muuttaa tai kumota. Kanteluviranomaisen ratkaisu sisältää ainoastaan kannanoton siihen, onko kantelun kohteena olevassa virkatoimessa noudatettu lakia ja hyvän hallinnon vaatimuksia. Mikäli niitä on rikottu, kanteluviranomainen voi kohdistaa asianomaiseen virkamieheen tai viranomaiseen muun muassa seuraavat toimenpiteet: antaa ariantti

12 asianomaiselle huomautuksen vastaisen varalle; kiinnittää asianomaisen huomiota lain tai hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn; tai saattaa asianomaisen tietoon käsityksensä lain oikeasta tulkinnasta tai hyvän hallintotavan mukaisesta menettelystä. Merkillepantavaa myös on, että kanteluviranomaisen päätöksestä ei voi valittaa. (Aluehallintovirasto, 2012.) Eli käytännössä kanteluviranomainen voi antaa huomautuksia ja ohjeistaa, mutta kunta päättää, miten se kantelupäätökseen reagoi. Ja käytännössä vain kunta valvoo, jos valvoo, onko kantelupäätöksen johdosta tapahtunut mitään muutosta asiassa, josta kanneltiin. Edellinen kuvaus osoittaa, että mitään vahvaa perusopetusjärjestelmän omaa valtakunnan tason kunnista ulkopuolista ja puolueetonta valvontaja ohjausjärjestelmää ei ole olemassa. Ainoa todellinen päätösvaltainen kanteluviranomainen Suomessa on nykyään joko eduskunnan oikeusasiamies tai oikeuskansleri. Heidän tekemänsä päätökset ovat eri tavalla määräystasoisia kuin aluehallintovirastojen kanteluviranomaisten ohjaavat päätökset. On aiheellista kysyä, onko Suomessa kansalaisilla riittävän tason puolueetonta tukimenettelyä, jos he tulevat kohdelluksi kuntien viranhoitajien toimesta lakien ja ohjeistusten vastaisella tavalla? Käräjäoikeuksien roolina on selvittää rikosasioita. Jos ei ole kyse rikosasiasta, jää ainoaksi reitiksi saada tilanteessaan asiantuntevaa tukea em. jäykillä ja raskailla kantelumenettelyillä. Esimerkkitapauksessamme kantelu jätettiin kesäkuussa Kanteluprosessi kesti maaliskuuhun 2006 saakka eli se kesti kaikkiaan kahdeksan kuukautta. Oppilas ehti käydä kouluaan epävarmoissa olosuhteissa lähes koko kouluvuoden, ennen kuin kanteluprosessissa saatiin päätös. Prosessin aikana myös selvisi, etteivät kanteluviranomaiset tee akuuttitilanteissa mitään tilannetta ohjaavia toimia paikanpäällä. Kaikki prosessinhoito tapahtuu kirjallisesti aiemmin esitetyssä järjestyksessä. Oppilaan ja huoltajan kohtelu prosessin venyessä sai paikoin ikäviäkin piirteitä, joten huoltaja yritti pyytää tukea kanteluviranomaiselta. Tämä totesi huoltajalle, että resurssipulasta johtuen lääni ei voi ottaa kesken käsittelyn kantaa yksittäisen tapauksen asioihin. Lisäksi kanteluviranomainen totesi saman keskustelun aikana, että huoltajan on nyt vain pärjättävä siellä yksinään. Edellisen tilanteen valossa on hyvä kysyä, onko kantelumenettely todellisuudessa rooliltaan toimintaa ohjaava ja kehittävä, vai vain konfliktin ratkaisumenettely, joka muistuttaa enemmän todisteluun perustuvaa kirjallista oikeusprosessia kuin ongelmatilanteen puolueetonta ja rakentavaa selvitysmenettelyä? ariantti

13 Esimerkkimme kanteluprosessissa tuli esille heikkoja kohtia kuntatason tavassa valvoa ja ohjata toimintaa. Kantelun käsittelijäksi nimitettiin sivistysjohtaja, jonka alaisuudessa kantelun kohteet olivat. Kunnan lakimies vastasi huoltajalle tilanteen selvityspyyntöön: Sivistystoimen hallinnonalaan kuuluvat asiat käsitellään johtosääntömme mukaisesti sivistyskeskuksen organisaatiossa. Eli kyseisessä kunnassa johtosääntö ohjasi oman opetushallintonsa käytännössä valvomaan omaa ja omassa vastuussa olevaa toimintaa itse. Jääviyttä ei huomioitu johtosäännössä. Tämä osoittaa, että kuntatason päätösvalta ilman valtakunnan tason seurannan ja ohjauksen takaisinkytkentöjä on johtanut paikoin kyseenalaisiin tapoihin määritellä valvontavastuu. Kanteluprosessissa sivistysjohtajan valmistelema kantelun tiivistelmä opetuslautakunnalle osoittaa osaltaan, mitä voi seurata, kun opetushallinnon oma edustaja selvittää omien alaistensa toimintaa. Tiivistelmässä kantelusta oli poistettu kokonaan sekä rehtorin että opetuspäällikön osuus siitä, että he olivat kieltäytyneet selvittämästä pyydettyä asiaa. Näin opetuslautakunnalle esitettiin vain kantelun osuus, jossa huoltaja pyysi selvitystä opettajan ja rehtorin perusteettomiin yrityksiin siirtää oppilas toiseen kouluun. Lisäksi tiivistelmä oli ilmeisen harkitusti laadittu muunnos alkuperäisestä kanteluasiakirjasta. Huoltajan kantelu kohdistui erityisesti opetusorganisaation ja opetushallinnon viranhoitajien menettelytapoihin, kun taas opetuslautakunnalle asia esitettiin oppilaan erityisopetustarpeen määrittelemiseksi. Lisäksi kantelutekstin tekstipätkiä ja lauseita oli valikoiden poimittu irti asiayhteydestään ja liitetty uudeksi kokonaisuudeksi, jotta koko kantelun sisältö saatiin muuttumaan toivottuun suuntaan. Opetuslautakunnan päätös oli luonnollisesti esittelijän tavoitteen mukainen. Mitään huomautettavaa ei havaittu rehtorin ja opettajan toiminnassa. Sen sijaan rehtorin ja opetuspäällikön kirjallinen kieltäytyminen asian selvittämisen osalta jäi opetuslautakunnan käsittelyn ulkopuolelle, koska se oli siivottu pois asian esittelystä. Huoltaja antoi läänille edelliseen puutteelliseen kunnan selvitykseen vastaselityksensä. Kanteluviranomaisen päätös asiassa jätti aukkoja sekä koulun rehtorin että huoltajan käsityksiin siitä, mitä ja miten päätös todellisuudessa huomautti ja ohjeisti. Kantelussa edellytetään, että kantelijan on kohdennettava, kenestä henkilötasolla hän kantelee ja mistä asiasta. Kun esimerkkimme kantelupäätös tuli, oli vastauksessa monta sivua suoraa lainausta laista, joka olisi ollut muutenkin luettavissa suoraan altion säädöstietopankista (Finlex). Iso osa tekstistä sisälsi ohjeita ariantti

14 siitä, miten oppilaaseen kohdistetaan siirtotoimia. Eli viranhoitajien toiminnan tarkastelun sijaan kantelupäätöksessä keskityttiin tarkastelemaan oppilaan asiaa. Lisäksi ohjeistettiin aivan aiheellisesti sitä, kuinka huoltajien kanssa on pyrittävä hoitamaan asiat yhteistyössä. Lääninhallituksen mukaan huoltajan kirjallisiin palautteisiin oli pääosin vastattu asianmukaisesti. Mutta missään kohdassa ei tuotu selvästi esille, mitkä ja kenen viranhoitajan vastauksista olivat epäasianmukaisia, eikä päätöksessä annettu huomautusta vastaamatta jättämisestä. Hallintolain /434 8 mukaan..viranomaisen... on vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. ja 6 mukaan iranomaisten on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Eli esimerkkimme perusteella kantelumenettelyssä kantelijan on kohdennettava asiansa, mutta kanteluviranomainen voi vastata kantelijalle epätarkasti ja huomauttaa kantelun kohteelle asioista yleisellä tasolla. Esimerkkitapauksessamme kunta sai kanteluviranomaisen loppupäätelmässä huomautuksen toiminnastaan, mutta huomautuksen sisältö ei kohdentunut kuin yleisellä tasolla mm. huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen. Kanteluviranomaisen esitystavassa kautta linjan painottui oppilaan asian järjestäminen, ei se, miten opetustoimen viranhoitajat ovat toimineet ja olisi suositeltavaa toimia. Edellä esitetty esimerkki osoittaa, että kantelutarkastajan tarkastelutavassa painottuu sama ilmiö kuin vuoden 2011 tutkimuslomakkeen tapauksessa: kouluorganisaation toiminnan tarkastelu redusoidaan yksilöön ja nähdään oppilaaseen kohdistuvina toimenpiteinä, ja organisaation toiminnan syvempi tarkastelu sivuutetaan. Ohjauksellisuus organisaation toimintaa kohtaan on enemmän yleisen tason ohjeistusta, joka ei anna riittäviä keinoja kehittää organisaatiota. Kanteluviranomainen piti toimitettuja asiakirjoja riittävinä asiasta päättämiseen. Hän ei ottanut mitään kantaa mm. kunnan johtosäännön kummallisuuteen (koska siitä ei erikseen kysytty kantelussa) ja sivistysjohtajan jääviyteen ja tapaan esitellä asia opetuslautakunnalle (koska sivistysjohtajan toiminta ei ollut kantelussa kohteena kuin vasta vastaselityksessä). Mielenkiintoisena lisätietona mainittakoon, että huoltaja pyysi 15 vuotta rikostutkintaa tehneen rikosylikonstaapelin tutustumaan koko aineistoon. Kyseisen asiantuntijan näkemys oli, että rikostutkintatilanteessa vain huoltajan toimittamat asiakirjat olisi hyväksytty sellaisenaan tutkintamateriaaliksi, koska asiat oli esitetty ariantti

15 aukottomasti ja riittävän tarkasti. Sen sijaan kunnan kaikkien viranhoitajien tekemät selvitykset olivat siten epäselviä, ja niissä oli aukkoja ja ristiriitaisuuksia, että henkilöitä olisi pitänyt kuulustella lisää, jotta selvitykset heidän osaltaan olisi voitu hyväksyä riittävinä rikostutkinnassa. Läänin kanteluviranomainen ei kiinnittänyt mitään huomiota päätöksessään tällaisiin epäkohtiin. Sitä suuremmalla syyllä on aihetta kysyä, onko tällaisessa menettelyssä sen enempää luotettavuutta, kuin mitään rakentavaa ohjaavuutta, jolla saataisiin epäselvä tilanne hoidettua kantelijoiden (ml. oppilas) tilanne huomioiden ripeästi, tai organisaation toimintaa kehitettyä? Lopuksi Positiivisena loppuna kerrottakoon, että esimerkkitapauksemme rehtori ja huoltaja päätyivät prosessin jälkeen aktiiviseen yhteistyöhön kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämisessä. Tämä oli seurausta valveutuneen rehtorin suhtautumisesta ja halusta selvittää asia huoltajan kanssa kuntoon. Pian kantelupäätöksen jälkeen rehtori oli syventynyt aineistoon tarkemmin ja tullut itsekin siihen tulokseen, että hänen nimissään oli viety tapahtumien alussa tietoa huoltajalle, jota hän ei ollut tuolloin todellisuudessa sanonut. Ja vastaavasti hänelle päin oli mitä ilmeisimmin välitetty huoltajan nimissä tietoa, jota huoltaja oli alun perin antanut eri tavalla. Tästä yksittäisen opettajan toiminnasta seurasi ikävä tapahtumien kulku, joka johti kanteluun. Kouluvuoden kevätlukukaudella rehtori ohjasi opettajan toimintaa aiempaa aktiivisemmin. Seuraavana vuonna opettaja siirtyi toiseen kouluun ja oppilaan tilanne sai uuden alun. On sitten toinen kysymys, miten paikallisen opetushallinnon viranhoitajien toimintatavat ja näkemykset kanteluprosessin seurauksena muuttuivat. Siihen asiaan ei tässä yhteydessä oteta kantaa. Edellinen esimerkki paikallisen opetushallinnon toiminnasta kanteluprosessissa tuo viitteitä myös tämän artikkelisarjan viimeisen eli toisen osan aiheeseen, joka tarkastelee perusopetusta opetusorganisaation näkökulmasta. Siinä pureudumme syvemmin opetusorganisaation toimintaan ja myös toiminnan taustalla vaikuttaviin organisaation identiteetin, kulttuurin ja luonteen näkökulmiin. ariantti

16 Lähteet Aldrich H., E. (1999): Organizations evolving, Sage Publications. Aluehallintovirasto (2012): Kantelut, Aluehallintoviraston kotisivut (elektroninen aineisto: poimittu , 6C ) Eduskunta (1994): altiopäiväasiakirjat Jurva: Opetushallituksen suunnitelmista irtisanoa henkilöstö-ään, valtiopäivät 1994, EPStunnus KK 430/1994 (elektroninen julkaisu: se=erkys..., poimittu ) Etzioni, A. (1975): A comparative analysis of complex organizations, The Free Press. Facta tietosanakirja, Kahdeksas painos, WSOY Porvoo Helsingin Sanomat (2012): Yläkoulun opettajat eivät kaipaa sääliä, lehtiartikkeli, toim. irtanen Jenni, , D5. Kanteluaineisto ( ): Hallintokantelu ja sen päätös SU 89 A, , Etelä-Suomen lääninhallitus, Sivistysosasto, Helsinki, opetustoimen hallinnon ja ohjauksen tulosyksikkö. Mukaan lukien kantelijan kirjeenvaihtoaineisto prosessin kuluessa. McKelvey, B. (1982): Organizational systematics taxonomy, evolution, classification, University of California Press. Pihkala, J. (2011): Uudistunut perusopetuksen lainsäädäntö, luento , Erilainen oppija vauvasta ikäihmiseen messujen luentoaineisto ja luentomuistiinpanot. (Opetusneuvos Pihkala, Opetusja kulttuuriministeriö) Rempel, M. (2001): On the interpenetration of social systems: a contemporary reconstruction of Par-sons and Luhmann, (Geyer Felix and Johannes van der Zouwen (Ed.) 2001 Sociocybernetics: complexity, autopoiesis and observation of social systems. Greenwood Press). Räihä, P. (2010): Koskaan et muuttua saa! Luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalintojen uudistamisen vaikeudesta, akateeminen väitöskirja, Tampereen yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Tampere. Thompson, J., D. (1967): Organizations in action: social science bases of administrative theory, McGraw-Hill Publishing Company. ariantti

17 Toivanen M.,L. (toim.) (2000): Kirjeitä rehtoreilta, Opetus 2000 sarja, PS-Kustannus. ariantti

Muutosvastarinta - Mitä se on?

Muutosvastarinta - Mitä se on? 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20110223B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi Muutosvastarinta

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat 16.12.2015 Sivu 1 / 1 5253/2015 05.10.00 219 Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta MUUTOKSEN TAUSTA 1. Miksi uudistus tehdään? 2. Millä perusteella koulupaikka 3. Mitkä ovat lähikoulun osoittamisen

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo:

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo: KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 14.4.2014 Voimaantulo: 1.6.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LAUTAKUNTA... 3 1 Toimiala... 3 2 Lautakunnan kokoonpano ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely KOTITALOUS Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely 18.11.2009 Marjaana Manninen KOTITALOUS KOTITALOUDEN YDINOSAAMINEN 2020

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.11.2016 Taltionumero 4668 Diaarinumero 2984/3/15 1 (6) Asia Valittaja Kunnallisasiaa koskeva valitus Hämeenkyrön kunnanhallitus Päätös,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA 25.2.2009 Dnro 2730/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt Esittelijä: Esittelijäneuvos Jorma Kuopus AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Opetustoimen muutoksenhaku

Opetustoimen muutoksenhaku Opetustoimen muutoksenhaku Perusopetuksen muutoksenhaku (hallintolainkäyttölaki) Opetuksen järjestäjän päätös: PL 13 Uskonto ja elämänkatsomustieto 30 pv KHO = korkein hal-lintooikeus Opetuksen järjestäjän

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat 10.09.2015 Sivu 1 / 1 3801/05.10.01/2015 25 Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli, puh.

Lisätiedot

04.09.2014. Lukuvuonna 2014-2015 2-luokkalaisten uimaopettajana toimii Pia Salonen, p. 050 3800489 ja sähköposti pia.salonen@kotka.

04.09.2014. Lukuvuonna 2014-2015 2-luokkalaisten uimaopettajana toimii Pia Salonen, p. 050 3800489 ja sähköposti pia.salonen@kotka. 2- LUOKKALAISTEN UIMAOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KOTKASSA 2014-2015 YLEISTÄ Kukin toisen luokan oppilas saa uimaopettajan antamaa uinnin opetusta yhteensä kymmenen tuntia. Opetus tapahtuu mahdollisuuksien

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.09.2015 Dnro OKV/1735/1/2014 1/5 ASIA Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 7.10.2014 osoittamassaan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Eduskunnasta pyydettiin tarkempia tilastotietoja kirjallisten kysymysten vastausajoista.

Eduskunnasta pyydettiin tarkempia tilastotietoja kirjallisten kysymysten vastausajoista. PÄÄTÖS 29.03.2017 Dnro OKV/7/50/2016 Valtioneuvoston kanslia 1/5 ASIA Kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin vastaaminen ASIAN VIREILLETULO Oikeuskanslerin vuoden 2015 vuosikertomuksen eduskuntakäsittelyn

Lisätiedot

Viestintä ja vuorovaikutus sosiaalisen systeemin suorituskyvyn mahdollistajana

Viestintä ja vuorovaikutus sosiaalisen systeemin suorituskyvyn mahdollistajana 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20110616B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi iestintä ja vuorovaikutus

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön Petrea 29.10.2014 1 Toimivaltapykäliä SHL 3.2 : aluehallintovirastolle kuuluu sosiaalihuollon suunnittelu,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Sosiaalisen systeemin häiriöt organisaatioiden toiminnan näkökulmasta

Sosiaalisen systeemin häiriöt organisaatioiden toiminnan näkökulmasta 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20110506B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi Sosiaalisen systeemin

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Oppilaitosjohdon foorumi 14.6.2012 Ritva Järvinen Aija Rinkinen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Ovatko varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen.

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.09.2015 Dnro OKV/2201/1/2014 1/5 ASIA Neuvonta työttömyysetuutta koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee 29.12.2014 oikeuskanslerille osoittamassaan kantelussa työ- ja elinkeinotoimiston

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 219. 219 Opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvien rekisterien rekisterinpitäjä ja vastuuhenkilöt

Espoon kaupunki Pöytäkirja 219. 219 Opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvien rekisterien rekisterinpitäjä ja vastuuhenkilöt 19.11.2014 Sivu 1 / 1 4590/07.01.01/2014 219 Opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvien rekisterien rekisterinpitäjä ja vastuuhenkilöt Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Muutoksenhaku opetustoimessa. Perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus

Muutoksenhaku opetustoimessa. Perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus Muutoksenhaku opetustoimessa Perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus Oikeus- ja koulutuspalvelu Law point Ay 1.1.2014 Muutosten yleiset perusteet 1.1.2016 Hallinnollinen muutoksenhaku ollut helppo

Lisätiedot

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Tarja Holi johtaja, valvontaosasto 16.4.2013 Tarja Holi 1 Valviran ja aluehallintovirastojen välinen työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Verkostot ja monitoimijainen yhteistyö opistotyön johtamisessa. Helena Ahonen KT 9.2.2012

Verkostot ja monitoimijainen yhteistyö opistotyön johtamisessa. Helena Ahonen KT 9.2.2012 Verkostot ja monitoimijainen yhteistyö opistotyön johtamisessa Helena Ahonen KT 9.2.2012 Lähteenä käytetty ja lisää voi lukea.. Reija Linnamaa (2004) Verkostojen toimivuus ja alueen kilpailukyky. Tampereen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5)

KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5) KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5) SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖT YLEISEN MAARÄYKSET 1 Soveltamisala Sivistystoimen luottamuselimiin, viranhaltijoihin ja työntekijöihin sovelletaan tämän johtosäännön määräyksiä.

Lisätiedot

Vesa Närhi. Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta

Vesa Närhi. Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta , Pst Niilo Mäki Instituutti ja Itä-Suomen yliopisto Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta Työrauha Kaikille toimintamalli Luokanopettajien konsultatiivinen koulutus, PsT Itä-Suomen yliopisto ja Niilo

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

to 12.2.2009 Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

to 12.2.2009 Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle to 12.2.2009 Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle Kantelija: Dos. Jouni Luukkainen puheenjohtaja, Pääkaupunkiseudun ateistit ry Wallininkuja 2 C 53, 00530 HELSINKI p. (09) 191 51443, (09) 7534 703 jouni.luukkainen@helsinki.fi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan johtosääntö

Sivistyslautakunnan johtosääntö 1 (7) Sivistyslautakunnan johtosääntö Kaupunginvaltuuston 20.6.2011 hyväksymä Voimaantulo 1.7.2011 Toiminta-ajatus 1 Sivistyslautakunta huolehtii kunnan varhaiskasvatus-, koulutus- ja kirjastopalvelujen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 27.08.2014 Sivu 1 / 1 2519/01.01.01/2014 103 Opiskeluhuoltoon liittyvien rekisterien rekisterinpitäjä ja vastuuhenkilöt Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877 1846 Merja von Schantz, puh.

Lisätiedot