Säpinä 3/

Transkriptio

1 Säpinä 3/

2 Toiminnanjohtajan mietteitä: Työ on ollut mielenkiintoista Olen saanut työskennellä kuluneen alkuvuoden paikallisen toimintaryhmän, KKTM ry:n, toiminnanjohtajan sijaisena. Työ on ollut mielenkiintoista, vaikka Euroopan komission päätökset ovat antaneetkin odottaa syksyyn. Hankehaut ovat juuri nyt aukeamassa. Työtä on siitä huolimatta ollut kiitettävästi edellisen rahoituskauden loppuun saattamisessa ja uuden kauden toimintojen järjestelemisessä. Parhaita hetkiä työssäni olen viettänyt paikallisten, aitojen ja sydämellisten ihmisten seurassa luonnonkauniissa maisemissa ympäri Tunturi-Lappia. Olen saanut lyhyeltä reissultani täällä elämänreppuun rutkasti uusia eväitä, joita ehkä jatkossa voin käyttää toisissa tehtävissä Tunturi-Lapin hyödyksi. Varsinaisen toiminnanjohtajan työhön palatessa jää minulta rutkasti keskeneräisiä asioita hänelle ja hallitukselle loppuunsaatettavaksi: sääntöuudistus, yhdistyksen kotisivut, hallintokulujen leikkaaminen ja uusien tehokkaampien toimintatapojen etsiminen, diaari- ja arkistointijärjestelmät ja videoneuvottelujen käyttöönotto muutamia mainitakseni. Yhdistyksen kotisivut ovat olleet tekeillä keväästä saakka. Niiden sisältö ja toimivuus on ollut hyvä pohtia useampaankin kertaan silmällä pitäen niin Te-keskuksen ja ministeriön tarpeita kuin yhdistyksen omia intressejä. Toivon, että Intranetjärjestelmä tuo jatkossa säästöä hallintokuluihin, hallitustyöskentelyyn mielekkyyttä sekä asiakkaille päivitettyä tietoa hankkeista ja hanketyöskentelystä. Sääntöuudistus hallituksen jäsenen toimiajan rajaamiseksi kuuteen vuoteen on aiheuttanut seutukunnassa keskustelua. Mielestäni yhdistyksen toiminta on oltava avointa, myös hallituksen jäsenistön osalta. Tällöin toimii demokratia, ja kaikilla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan halutessaan oman seutukuntansa asioihin. Lisäksi uusien ihmisten myötä tulevat uudet ajatukset ja uudet käyttämättömät voimat niin yhdistyksen toiminnan kuin alueen kehittämiseen. KKTM ry:n tavoitehan on olla nimenomaan Tunturi-Lapin kehittäjä. Toiminnan muutospaineita on hallinnossa, mikäli jatkossa hallintoraha pienenee oleellisesti, kuten on arvioitu. Silloin hallinnon uudelleen organisointi säästöjen saamiseksi on pakollinen, mutta ei miellyttävä tehtävä. Toimintaryhmän työ arvostetaan juuri niin korkealle kuin mitä se on saanut aikaiseksi toimialueellaan. Työtä kyllä riittää ja sen tekemiseen tarvitaan kaikkien alueen asukkaiden panosta. Hallitukselle onkin kova haaste laajentaa yhdistyksen jäsenkuntaa. Kiitän työtovereitani, hallitusta ja tapaamiani mukavia lappilaisia ihmisiä ajastani Tunturi-Lapissa. Hymyillään, kun tavataan missä tahansa. Maarit Timonen vt.toiminnanjohtaja p Maa ja metsätalousministeriö valitsi Leader-toimintaryhmää vuodelle Yksi rahoitettavista toimintaryhmistä on Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry, joka toimii Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion alueella. Alueelle tuli julkista rahoitusta noin 3,5 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus 20 %. Kokonaisrahoitukseen kuuluu lisäksi yksityistä (yksityisten henkilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen) rahoitusta vähintään 35 %. Uusien yrityshankehakemusten vastaanotto on alkanut päätöspäivänä eli Kehittämishankehakemusten hakuaika alkaa ennakkotiedon mukaan syyskuussa.

3 Hankevetäjä Tanja Nurmela: Luonto- ja maaseutuyrittäminen Tunturi-Lapissa hankkeessa tapahtuu! Tätä kirjoittaessani on kesälomasta kaksi viikkoa ja paljon on jo viikkoihin mahtunut. Hankkeen ohjausryhmän kokous on tulossa ja siellä päätetään mahdollisesta kolmen kuukauden jatkoajasta, jolloin hanke jatkuisi tämän vuoden loppuun. Säpinää hankevetäjän työhön tuo vihdoinkin avautuva yritystukihaku. Valmistelussa olleita hankkeita päästään viimeistelemään ja tietenkin myös suunnittelemaan uusia. Kehittämishankkeiden osalta haku alkanee syyskuun puolivälin jälkeen, mikäli tarvittava asetus saadaan valtioneuvostossa siihen mennessä säädettyä. Hankkeen loppuseminaari järjestetään Seminaarissa käsitellään luontoja maaseutuyrittämistä eri näkökulmista käsin. Tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet! Tanja Nurmela hankevetäjä Luonto ja maaseutuyrittäminen Tunturi- Lapissa hanke Metsätalo, Nilitie Kittilä puh Luonto- ja maaseutuyrittäminen Tunturi-Lapissa hankkeen LOPPUSEMINAARI Kittilän Köngäs, LomaPaksu Oy:n tilausravintola Elli, Inarintie 172, Köngäs Kohderyhmä: Luonto- ja maaseutuyrittämisestä kiinnostuneet, alan yrittäjät ja yrittäjyyttä suunnittelevat sekä yritysneuvontaa antavat tahot Ohjelma: 10:00 Avaus 10:15 Luonto- ja maaseutuyrittäminen Tunturi-Lapin mahdollisuutena ja KKTM:n rooli vt. toiminnanjohtaja Maarit Timonen 10:40 Hankkeen ja sen tulosten esittely, hankevetäjä Tanja Nurmela 11:10 Alueen kuntien katsaus aiheeseen, elinkeinoasiamiehet Katariina Palola, Kittilä Heikki Kauppinen, Muonio Tapio Niittyranta, Kolari 11:50 Työvoimapulan Tunturi-Lappi v. 2010, Seudulliset yrityspalvelut projekti, Lapin TE-keskus aluekoordinaattori Pertti Kokko 12:00 Lounas (omakustanteinen) 12:45 Luonto- ja maaseutuyrittäminen yritysneuvojan näkökulmasta, yritysneuvoja Ari Saarela, ProAgria Lappi 13:15 Yrittäjien kokemuksia ja näkökulmia luonto- ja maaseutuyrittämiseen LomaPaksu Oy, Reijo Paasirova Grooppi Oy, Pekka Orvola Tmi EräVentures, Juha Laine 14:15 Tunturi-Lapin Luonto- ja kyläoppaan esittely 14:30 Tilaisuuden päättäminen Ilmoittautumiset mennessä hankevetäjä Tanja Nurmela, puh tai tanja.nurmela@lapland.ws

4 Hankesihteerin terveiset: Uudet hakemukset laitetaan diariin KKTM ry:n toimistossa KKTM ry:n loppuraportti on valmistunut. Raporttia tehdessä huomasin kuinka mielenkiintoisia ja hyviä hankkeita olemme saaneet aikaan. Tehty työ ei ole mennyt hukkaan. Kehitystä, koulutusta, yrityksiä ja työpaikkoja on tullut runsaasti Tunturi-Lapin alueelle. Alueelle on syntynyt uusia työpaikkoja 43 ja yrityksiä 46. Lopulliset luvut selviävät jälkeen, kun kaikki hankkeet ovat loppuneet. Toimintaryhmän toimesta on erittäin aktiivisesti tuettu alueen yrittäjiä, vaikka heidän hankkeensa eivät olisikaan edenneet KKTM ry:n rahoituskehyksestä. Voimme olla ylpeitä yhdessä saavutetuista tuloksista. Yritystukien haku alkoi , kun KKTM ry hyväksyttiin Leadertoimintaryhmäksi. Uudet hankehakemukset laitetaan diaariin KKTM ry:n toimistossa. Hankkeen voi käynnistää heti, kun on jättänyt hakemuksen, kuitenkin omalla vastuulla. Hakemuksen käsittely etenee siten, että KKTM ry:n hallitus antaa ensin lausuntonsa ja sen jälkeen päätös tulee TEkeskuksesta. Hakemuksen liiteluettelo kannattaa ottaa ajoissa esiin, jotta ehtii hankkia kaikki mahdolliset liitteet. Yrityshankkeiden avulla voi aloittaa uuden yrityksen tai kehittää vanhaa. Tunturi-Lapin alue tarvitsee vielä uusia palveluja. Kehityksen jatkumiseksi tarvitsemme uskoa tulevaisuuteen ja alueella elämiseen. KKTM ry:n uuden kehittämissuunnitelman nimi on Vireä Tunturi-Lappi Kehittämissuunnitelman painopistealueina ovat maaseutuyrittäjyys ja elämysmatkailu. Olemme saaneet vuonna 2007 jo 21 uutta jäsentä. Tarvitsemme vielä lisää. Tiedotteen takakannesta löytyy ohjeet jäseneksi liittyvälle. Hanketyö on yhdessä tekemistä. Kylien kehittäminen kuuluu meille kaikille. aurinkoisin terveisin Tarja Vuorinen, hankesihteeri Kunnanvirasto, PL Muonio puh Ilkka Leinonen, Saivaara mökit, Kilpisjärvi: Apua hankkeeseen KKTM ry:stä Olen Ilkka Leinonen, syntynyt 1957 Keiteleellä. Tulin Kilpisjärvelle Rajavartiostoon 1978, jossa olin töissä 8 vuotta. Kärsin kahvikuppineuroosista, niin päätin vaihtaa kuksaan. Luontaiselinkeinolain valmistuttua jäin rajasta pois Pyysin riekkoja, kettuja, kalaa ja keräsin hilloja. Riekon- ja kalanpyynti tahto olla alkuaikoina sellaista, kun saaliit vei hotellin keittiöön, niin tulot kierrätettiin baarin kautta kassaan, ja lähettiin korvat lurpallaan takaisin pyytöhommiin. Kehittelin toimintaa järkevämmäksi, aloin purkittaa kalaa ja suunnitella mökkimajoitusta. Rovaniemellä TE-keskuksesta kertoivat KKTM ry:stä. Kolarissa oli tuolloin talven aikana KKTM:n järjestämä pienyrittäjyyskurssi, joka antoi itseluottamusta ja varmuutta perustaa toiminimi ja hakea rahoitusta neljälle lomamökille Kilpisjärvelle. Tosin meille muutamalle kurssilaiselle jäi kirjanpitotunnilla epäselväksi, onko se ALVI poromies vai mikä se on...? KKTM:n hankesihteeri auttoi hankeasiakirjojen täyttämisessä ja kirjanpidossa. Suosittelen hanketuen hakemista KKTM:n kautta koska "Tunturien maan tytöt" auttavat selviämään paperisotaviidakosta. Rahoitushakemukset lähtevät aina eteenpäin tarkistettuina käsittelyihin, bumerangikyselyjä ei tullut ja rahoitusaikataulut pelasivat. Tällä hetkellä meillä on neljä lomamökkiä, pyydän riekkoja, purkitan kalaa, hillastan ja minulla asuu neljä alkuperäistä ja syntyperäistä sukulaista, omat lapset ja lastenlapset Kilpisjärvellä. Niin.. kirjanpidon hoitaa tilitoimisto. Siellä tiedetään se ALVI. Saivaaran mökit Ilkka Leinonen Harjutie Kilpisjärvi

5 KKTM ry:n loppuraportista: Mikä on innovatiivisuus? Toimintaryhmän rahoittamista hankkeista on syntynyt innovaatiota eli ongelmanratkaisuja todellisiin tarpeisiin. Ratkaisuina on käytetty mm. ympäristökasvatusta, kestävän kehityksen periaatteen mukaista toimintaa, jätteiden kierrätystä ja ravinteiden talteenottoa sekä energiatehokkuuden ja omavaraisuuden parantamista. Koska Tunturi-Lapin alueella suurin vientivaltti ja vetonaula on luonto, niin kaikki mikä ylläpitää kaunista ja koskematointa luontoa sekä maisemaa on tarpeellista ja kekseliäisyyttä vaativaa. Turismi tuo rahaa, mutta toisaalta myös kuluttaa ja pahimmillaan, jopa tuhoaa alkuperäistä luontoa: eroosio, roskaaminen, melu, päästöt fossiilisista polttoaineista ja rakentamisen myötä maiseman muuttuminen. Näihin ongelmiin ovat vastanneet mm. seuraavat hankkeet jätteiden kierrätyshanke Vihreät Niityt, jätevedenpuhdistamo ja jätteiden lajitteluhanke Torassiepin Lomapallas, Särkijärven majat hakelämmityshanke ja Levin poropuisto. Ideointi- ja neuvottelutilaisuus Tunturi-Lapin maakuntakaavaan liittyvistä kysymyksistä Kutsumme kylätoiminnan edustajat Tunturiluonnosvaiheessa olevan Lapin maakuntakaavan ideointi- ja neuvottelutilaisuuteen, joka pidetään Äkäslompolossa hotelli Seita (Tiurajärventie 36 A) klo Ilmoittautumiset mennessä Lapin liiton virastoon aluesuunnittelija Juha Piisilälle, puh , fax , Maakuntakaavalla on merkittäviä vaikutuksia kuntien kaavoitukseen ja muuhun alueiden Tunturi-Lapissa on runsaasti hyödyntämätöntä bioenergiaa. Tunturi-Lappi profiloituu energiantuotannossa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisiin, ympäristöystävällisiin energiaratkaisuihin ja alentaa omalta osaltaan kasvihuonekaasujen muodostumista. Tällaisia hankkeita on ollut mm. turpeennostoon kalustohankintahanke Turve- ja lumiraito, Energiapuun haketuslaitteiston hankinta Ylläsjärven rakennuspalvelu Oy, kourakuormaimen ja vaunun hankinta hirsirakentamiseen ja puunkuljetukseen Olavi Harju. Tunturi-Lapin alueella on hyvin omintakeinen kulttuuriperintö ja värikäs historia. Sen ylläpitäminen ja tallentaminen sekä matkailullinen hyödyntäminen pienyrityksissä kaikissa mahdollisissa muodoissa takaa tulevaisuudessakin alueen ihmisille elannon. Tästä esimerkkeinä Navettapaja Samikka, Ounasjoen kosket kuohuvat, Kylätalohankkeet Kerässieppi, Kurtakko, Vittakumpu, Ammattimaiseen poronhoitoon liittyvä ohjelmapalvelu, Paksun elämyspedagoginen toimintakeskus ja Nammalakurun mökkipalvelu. Tekniset ratkaisut, jotka tuovat niin alueen ihmisille kuin alueella vieraileville turisteille erilaiset palvelut lähemmäksi ja ylipäätään saataville ovat ensisijaisen tärkeitä perusrakenteita: laajakaistayhteydet, sähköiset julkiset palvelut (lomakkeet, hakemukset, pankkipalvelut) sekä tie- ja liikenneyhteydet. Tällaisia hankkeita ovat olleet Tunturi-Lapin palveluiden kehittäminen, Puolen Lapin kansalaisverkko, Tunturi-Lapin sähköinen asiointi ja Enontekiön portti. käytön järjestämiseen sekä viranomaisten toimintaan. Maakuntakaavassa pääpaino on sellaisissa alueiden käytön asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan vähintään seudullisia: esimerkiksi matkailukeskusten yhteistyö toistensa, kuntakeskusten ja kylien sekä ympäröivän maaseudun kanssa, liikenne, virkistysalueet ja reitit, metsien monikäyttö. Kaavaa tehdään yhteistyössä niiden tahojen kanssa, joita kaava koskee, jotta mukaan saadaan mahdollisimman laaja asiantuntemus, vaikutusmahdollisuudet ja sitoutuminen yhdessä sovittujen tavoitteiden edistämiseen. Tilaisuudessa keskustellaan Tunturi-Lapin maakuntakaava-alueen (Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio) pitkän tähtäyksen kehittämisestä

6 Lea Kaulanen, Navettagalleria Samikka, Äkäslompolo: Pienyritykset kylän sielu Syksyllä 2001 muutin kotiseudulleni syntymäkotiini Äkäslompolon pohjoislaidalle. Tein huovutustöitä, rankensin nukkehahmoja ja satuolentoja. Kotitaloni on viisikymmenluvun alun jälleenrakennusajan rintamamiestalo, pihapiireineen. Vieressä kulkee vaellusja latureitti kansallispuistoon. Jo muuttaessani ajattelin rakentavani toimeentuloni kotitaloni ympäristöön jollakin tavalla. Etenkin olin kiinnostunut pihapiirin olemassa olevien rakennusten hyödyntämisestä. Minusta oli mukavaa ajatella, että vaikka elinkeinot, elämäntavat ja maailma muuttuvat, jotain jää jäljelle myös entisestä. Olin opiskellut käsi-ja taideteollisissa oppilaitoksissa erilaisia käsityötekniikoita ja halusin toteuttaa itseäni näitä taitoja hyväksi käyttäen. Haaveenani oli kunnostaa pihanavetta itselleni työtilaksi, jonka voisi muuntaa matkailukausina kahvilaksi ja käsityötuotteiden myyntitilaksi. Jo siinä vaiheessa, kun suunnitelmat olivat vielä kovasti ilmassa löysin kunnan sivuilta Kyläkulttuuria tuntureitten maassa maaseudun kehittämisyhdistyksen. Kyläkulttuuria, sitähän juuri olin tekemässä! Yhteistyö alkoi kunnolla oikeastaan siinä vaiheessa, kun olin saanut selvitettyä, että mitä tarkkaan ottaen halusin tehdä. Suunnitelma navettarakennuksen saneerauksesta oli paperilla. Menin suunnitelmineni Kolarin KKTM:n toimistoon, ja siellä kävimme läpi toimintani käynnistämiseen liittyviä mahdollisuuksia, riskejä sekä laskelmia saneeraukseni kustannuksista ja tulostavoitteista. Ideoiden ja tavoitteiden muuttaminen numeroiksi ja laskelmiksi on hyvä tehdä ihmisen kanssa, joka osaa asiansa. Muutenkin on hyvä kuulla erilaisia näkökulmia mahdollisimman paljon. Kun laskelmat viimein saatiin kuntoon ja hankkeen rahoitushakemus valmiiksi, olin käynyt läpi hankettani niin moneen kertaan KKTM:n toiminnanjohtajan kanssa, että minusta oli luonnollista hakea hankkeelleni rahoitusta nimenomaan KKTM:n kautta. Mielestäni on erittäin tärkeää, että meillä on oma kehittämisyhdistys, joka tuntee mahdollisimman hyvin paikalliset olosuhteet, kulttuuriympäristön ja resurssit. Nimenomaan pienet perheyritykset ja toiminimet tarvitsevat tukea ja neuvoja juuri siinä vaiheessa, kun idea on kypsymässä liiketoiminnaksi ja joudutaan ottamaan riskejä - tai päätetään olla niitä ottamatta. Suuria ihmismääriä palvelevien yritysten rinnalla pienet paikalliset yritykset, käsityöpajat, maatilat ja muut toimijat ovat juuri niitä, jotka tekevät kylästä elävän, mielenkiintoisen ja persoonallisen. Ne ovat mielestäni kylän sielu. Samikka Lea Kaulanen Tamukkatie Äkäslompolo lea.kaulanen@pp1.inet.fi

7 ELMA-hanke tarjoaa Erityistukikoulutusta perinnebiotooppituesta Kolarissa tiistaina alkaen klo 14. Koulutus sisältää hakulomakkeen, pohjan hoitosuunnitelmaa varten ja kustannusarvion. Kesto n. 1 h. Terkuin Heli Hankkeen toimialue Tunturi-Lapin alueella on Enontekiö, Kittilä ja Muonio Tuenhakijana voi olla rekisteröity yhdistys. Mikä on perinnebiotooppi? Ylläpidetään perinteisen maatalouden tuottamaa kasvi- ja eläinlajistoa ja kulttuuriympäristöä pääasiassa laiduntamalla, niittämällä ja raivaamalla pellon ulkopuolisia alueita. Perinnebiotooppi voidaan perustaa kedolle, niitylle, lehdesniitylle, hakamaalle, metsälaitumelle tai nummelle, jolla selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon Metsälaitumelle, jolla eri-ikäisiä lehtija havupuulajeja sekä laho- ja kolopuita sekä jokin seuraavista: valoisia aukkokohtia ja niittyaukkoja ruohoja ja heiniä enemmän kuin vastaavalla metsätyypillä tai laidunnuksen loppumisesta kulunut enintään 20 v. Kasvillisuuden hoito Niitto (niittojätteen keruu ja poiskuljetus), laidunnus, lehtipuiden lehdestys, pensaikon ja puuston raivaus Perinteisten karjatalouteen liittyvien rakennelmien ja rakenteiden säilytys ja kunnostus Alueen aitaaminen ja muut laiduntamiseen liittyvät toimenpiteet Ei saa muokata, lannoittaa, käsitellä torjunta-aineilla (pääsääntö), ojittaa tai metsittää Tuen suuruus ja maksuperuste Enintään 450 / hehtaari Arvokkaat pienialaiset kohteet (5-30 aaria), kiinteä tuki 135 / kohde Tuki maksetaan kerran jokaiselta sopimusvuodelta ELMA-hankkeesta saat elinkeinoneuvontaa maaseudulla toimiville yrityksille apua maatalouden ympäristötuen erityistukien hakemisessa maisemanhoitosuunnitelmia kyläyhdistyksille Tuet haetaan kerran vuodessa TEkeskuksesta huhtikuun loppuun mennessä. Heli Pääkkö hankevastaava ProAgria Lappi ry ELMA-hanke Jäämerentie 3 B Sodankylä p heli.paakko@proagria.fi Maaseudun Sivistysliiton opintokeskus jakaa tukea aikuisten opintoryhmäopiskelua varten. jäsenjärjestöjensä tavoitteellisesti opiskeleville ryhmille. Opintoryhmän perustamiseen riittää viisi henkilöä, jotka ovat yli 15-vuotiaita. Ryhmä valitsee keskuudestaan ohjaajan ja päättää yhdessä, mitä opiskelee ja miten. Kokoontumiskertoja tulee olla vähintään 5 ja opintotunteja vähintään 10. Kun ryhmän opiskelu käynnistyy, ohjaaja lähettää opintokeskukseen opintoryhmän aloitusilmoituksen. Vuonna 2007 tuetaan opiskelusta aiheutuneita menoja enintään 3,30 /opintotunti, jos opintoryhmällä on menoja. Lisätietoja: Maaseudun Sivistysliiton opintokeskus (09) marjatta.hakkarainen@msl.fi

8 HALLITUS 2007 Puheenjohtaja Timo Kurula KKTM ry:n syyskokouksessa valitaan uusi hallitus vuodelle Yhdistysten/ Kunta Kuntaedustaja yritysten edustaja Aktiivikuntalainen Enontekiö jäsen Pentti Keskitalo Raili Velhola Marjut Muotkajärvi varalla Helinä Hautamäki Tapio Huttunen Riikka-Liisa Vieltojärvi Kittilä jäsen Timo Kurula Raili Fagerholm Lasse Yritys varalla Mauri Taskila Juhani Alatörmänen Kaarina Lehto Kolari jäsen Tapio Niittyranta Johanna Koivumaa Asta Hakso varalla Heikki Havanka Emmi Vaattovaara Hilja Liimatainen Muonio jäsen Aulikki Heinonen Helena Soutukorva Oona Kuru varalla Heikki Kauppinen Varpu Ojanen Ona Rauhala TULE JÄSENEKSI Maksamalla jäsenmaksusi tilille POP olet mukana kehittämässä Tunturi-Lappia voit osallistua KKTM ry:n vuosikokouksiin saat yhdistyksen 3-4 kertaa vuodessa ilmestyvän jäsentiedotteen, jossa kerrotaan yhdistyksen toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista. varmistat yhdistyksen toimintaedellytykset alueella, koska EU:sta ja valtiolta tuleva rahoitus on osaltaan sidottu yhdistyksen jäsenmäärään Vuonna 2007 jäsenmaksut ovat 5 yksityiseltä henkilöltä 25 oikeustoimikelpoiselta yhteisöltä, yritykseltä, rekisteröidyltä yhdistykseltä ja säätiöltä