Uudenmaan psykologiyhdistys ry:n jäsenlehti Nylands Psykologförening r.f. UPSY-posti 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan psykologiyhdistys ry:n jäsenlehti Nylands Psykologförening r.f. UPSY-posti 1"

Transkriptio

1 UPSY-posti Uudenmaan psykologiyhdistys ry:n jäsenlehti Nylands Psykologförening r.f. UPSY-posti 1

2 PSY Pääkirjoitus... 3 sisällys 1/08 Dissosiaatiohäiriöiden hoito... 4 Kertomusten voima ilmastonmuutoksessa... 6 Työn ja vapaa-ajan suhteen tunnustelua... 7 Kirja-arvio... 9 Terapeuttisen kirjoittamisen mahdollisuuksia Kuntasektorin psykologien uudistunut palkkaus Toivon siemeniä valokuvanäyttely Julkaisija: UPSY ry Toimitus: Hanna Jäkälä Ulkoasu: Riikka Kiema Kannen kuva: Eveliina Suonto Uudenmaan psykologiyhdistys ry:n jäsenlehti Nylands Psykologiförening r.f. UPSY-posti 2

3 pääkirjoitus Tervehdys Uudenmaan psykologiyhdistyksen jäsenille ja kaikille Upsy-postin lukijoille! Ammattiyhdistysten jäsenlehdet ovat erinomaisia kanavia ammattikunnan sisäiseen ja miksei myös ulkoiseen kommunikointiin. On ensiarvoisen tärkeää, että psykologit jakavat heille karttunutta tietoutta ja ymmärrystä avoimesti, tiedostaen oman tieteenalansa sekä ammattiosaamisensa merkityksen. Tässä lehdessä puhutaan muun muassa dissosiaatiohäiriöiden hoidosta, pohditaan työn ja vapaa-ajan suhdetta sekä syvennytään käsitteleellistämiseen ja psykologisten kertomusten muodostamiseen. Psykologiassa, niin kuin muillakin tieteenaloilla, ilmiöiden käsitteellistämisellä on perustavanlaatuinen merkitys. Psykologia pyrkii tekemään ihmisen mielen pääosin silmille näkymättömistä prosesseista näkyvämpiä ja ymmärrettävempiä. Useat psykologiset ilmiöt ovat kuitenkin vaikeasti sanoin kuvailtavissa. Esimerkiksi tunteet kaikessa monimuotoisuudessaan löytävät harvoin täysin osuvia kielikuvia, koska tunne voi olla hyvin monenlaisten ohimenevien tuntemusten ja ajatusten sekoitus. Tunteiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen on terveellä ihmisellä pitkälti vaistonvaraista, mutta psyyken tasapainon järkkyessä myös tämä automatisoitunut taito on haavoittuva. Silloin voi olla tarpeellista opetella uudestaan tunnistamaan omia ja toisten ihmisten kokemuksia esimerkiksi psykologin avulla. Ilmiöiden käsitteellistämisestä on silloinkin kysymys, kun psykologisten teorioiden avulla hahmotetaan ihmisten elämissä käytännössä ilmeneviä haasteita. Onkin kiinnostava ja tärkeä kysymys, miten psykologille teoreettisesti kertynyt tieto yhdistyy ymmärrykseen ihmisten käytännön elämää koskevia haasteita kohtaan. Tieteellinen kieli ja käytännön kieli eivät aina ole helposti yhteen sovitettavissa. Antaakseen tieteelliselle kielelle syvyyttä käytännön tilanteista ja kokemuksista tai järjestääkseen käytännön tilanteita ja kokemuksia tieteellisen kielen avulla, on tehtävä aktiivista henkistä työtä. Psykologi voi saada tämän työn tekemiseen tukea kollegoiltaan, opiskelusta ja kaikista lähteistä, jotka rikastuttavat kykyä kuvailla ja järjestää ihmisen kokemusmaailmaa. Parhaimmillaan yhteydet tarjoavat myös voimaa kantaa haasteita asiakkaiden kanssa ja siten säädellä toimivaa etäisyyden ja aidon myötätunnon astetta asiakkaisiin. Jotta ilmiöitä voidaan käsitteellistää, niistä on tultava ensin jossakin määrin tietoiseksi. Olisi uskaltauduttava laittaa myös omaa mutu-tuntumaa rohkeasti keskusteluun mukaan aina silloin, kun tämän tuntuman perusteella ei tehdä suuria päätöksiä. Psykologian alalla myös vähemmän vastuulliselle keskustelulle tulisi olla tilaa, koska siinä voidaan kokeilla ajatuksia, jotka voidaan diskurssin avulla huomata toimiviksi tai toimimattomiksi. Asiapitoisen tieteellisen psykologian rinnalla myös keittiöissä tapahtuvalla psykologisoinnilla on oma arvokas roolinsa, myös psykologeille. Hanna Jäkälä UPSY-posti 3

4 Dissosiaatiohäiriöiden hoito Traumaterapiakeskuksen järjestämillä koulutus päivillä hollantilainen filosofian tohtori, psykopatologian professori Onno van der Hart luennoi dissosiaatiohäiriöiden hoidosta. Johanna Kuivisto on kirjoittanut myös UPSY-lehdessä (2/2007) kirja-artikkelin persoonallisuuden strukturaalisesta dissosiaatiosta. Dissosiaatiohäiriöiden hoidon kulmakiviksi van der Hart nosti heti koulutuksen alussa kolme asiaa eli taidon käsitteellistää, havainnoida ja toimia. Käsitteellistämisellä hän viittaasi teoreettiseen dissosiaation tuntemiseen ja ymmärtämiseen. Ilmiön tunteminen on van der Hartin mukaan ehdoton vaatimus jo häiriöiden arvioinnille, mutta ennen kaikkea hoidolle. Havainnointitaitoja how and what to observe tarvitaan puolestaan dissosiaation tunnistamiseen terapiatilanteessa. Tätä taitoa havainnollisti video dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä (DID) kärsivästä aikuisesta naisesta, jolla oli useita erilaisia identiteettejä eli traumakielellä näennäisen normaaleja persoonallisuuden puolia (ANP) vastaamassa erilaisiin arjen haasteisiin kuten autolla ajamiseen. Persoonallisuuden eri puolet eivät suinkaan ole läheskään aina näin selvärajaisia, joten puolien vaihteluiden tunnistaminen vaatii tarkkaavaisuutta. Eri puolien olemassa olon voi päätellä esim. siitä, että henkilö puhuu itsestään tai kokemastaan kolmannessa persoonassa: isä hakkasi hänet ei siis minut. Toimintataidot puolestaan auttavat tekemään hoidossa oikeita asioita oikealla tavalla what to do and how. Van der Hart painotti toistuvasti hoidon sensitiivisyyttä ja empaattisuutta sekä sitä, ettei potilaalle tule puhua eri persoonallisuuksista vaan nimenomaan persoonallisuuden eri puolista (parts). Nämä ohjeet hän kiteytti lauseeseen inner people, as you kuva: eveliina suonto like to call them, inner parts, as I call them. Ilmiöstä on siis hyvä puhua sekä asiakkaan että terapeutin käyttämin metaforin. Van der Hartin ja kumppaneiden kehittämä teoria persoonallisuuden strukturaalisesta dissosiaatiosta sisältää kolme tasoa. Primaaria strukturaalista dissosiaatiota edustaa PTSD, sekundaarista krooninen, kompleksinen PTSD ja tertiääriä DID. PTSD:ssä persoonallisuuden ajatellaan jakautuneen yhteen traumaa välttelevään osaan (ANP) ja yhteen traumaan fiksoituneeseen emotionaaliseen osaan (EP), joka kärsii mm. traumatakaumista. Kompleksisessa PTSD:ssä on UPSY-posti 4

5 yksi ANP ja useita EP:tä. Dissosiatiivisessa identiteettihäiriössä persoonallisuus on jakautunut useampaan ANP:hen. Van der Hartin mukaan ANP:iden lukumäärä on rajallinen, ja hän pitää liioiteltuina tutkimuksia, joissa niitä on todettu olevan kymmeniä tai jopa sata. Van der Hartin, Nijenhuisin ja Steelen kirjan luettuani jäin pohtimaan krooniseen traumatisoitumiseen liittyvän persoonallisuuden strukturaalisen dissosiaation ja BPD (borderline personality disorder) suhdetta. Luentomateriaalissa BPD on esitetty yhtenä kroonisen posttraumaattisen stressin ilmenemismuotona, jossa ANP ja EP:t vuorottelevat. Luennoilla sain vastauksen myös siihen, miksi teoreettisesti hyvin tarkkarajaisiksi esitellyt EP:t eivät ole sitä käytännössä vaan asiakkaiden oirekuva on hyvinkin heterogeeninen. Tämän van der Hart selitti johtuvan siitä, että yksittäinenkin traumatapahtuma voi aktivoida useita eri toimintajärjestelmiä, minkä vuoksi EP:t eivät käytännössä ole tarkkarajaisia. Esim. seksuaalinen hyväksikäyttö läheisen taholta voi aktivoida mm. puolustautumiseen, kiintymykseen ja seksuaalisuuteen liittyvät toimintajärjestelmät. Videon avulla van der Hart havainnollisti sitä, että ANP ja EP voivat olla läsnä samanaikaisesti toisen ilmaistessa itseään sanallisesti ja toisen kehollisesti. Sanallisesti henkilö voi viestiä myöntymistä ( kyllä ) kehollisen vastauksen ollessa pään puistaminen. ANP(t) vastaa Janet n toimintajärjestelmien (action systems) mukaisesti normaaleista elämää ylläpitävistä toiminnoista kuten sosiaalisuudesta, leikistä, tutkimisesta, energian säätelystä ja seksuaalisuudesta. Nämä on hyvä muistaa myös traumahoidossa siten, että traumatapahtumista kysellessä (tutkiminen) tulee huomioitua myös sosiaaliseen toimintajärjestelmään kuuluva hoiva. Traumatisoitumisen ydin on van der Hartin mukaan realisaation puuttuminen. Tämä näkyy depersonalisaationa ja puutteellisena presentifikaationa eli kyvyttömyytenä tunnistaa traumaattinen tapahtuma itselle tapahtuneena ja ajallisesti menneisyyteen sijoittuvana. Tämän mukaisesti hoidon kulmakiveksi nousee integraatio eli tavoitteena on mm. minän jatkuvuuden tunne, traumaattisen tapahtuman narratiivinen muistaminen sekä joustava ja adaptiivinen toiminta. Hoidossa on van der Hartin mukaan keskeistä noudattaa kolmivaiheisuutta eli aloittaa vakauttamisesta ja oireiden vähentämisestä ja vasta tämän jälkeen edetä toiseen vaiheeseen eli varsinaiseen traumaattisten muistojen kohtaamiseen. Van der Hart varoitti liian suoraviivaisesta I-tyypin traumojen hoidosta, jos taustalla on kompleksinen traumatisoituminen. Virhearvioinnit voi välttää parhaiten huolellisella arvioinnilla, mikä on olennainen osa hoidon ensimmäistä vaihetta. Varomaton ja liian nopea eteneminen johtaa traumahoidossa muutenkin helposti takapakkeihin ja hoidon pitkittymiseen. Kompleksisen trauman hoidolle on tyypillistä syklimäisesti toistuva ensimmäisen ja toisen vaiheen vuorottelu. Vasta sitten on mahdollista edetä kolmanteen vaiheeseen eli persoonallisuuden (uudelleen)integraatioon. Dissosioituneita puolia lähestytään aina hoidossa siitä näkökulmasta, että ne ovat traumahetkellä palvelleet jotain positiivista tarkoitusperää ja jopa hengissä säilymistä kuten esim. antautuminen. Van der Hart vertasi hoitoa systeemiseen perheterapiaan, jossa jokaisella perheenjäsenellä on tärkeä rooli kokonaisuuden toimivuutta ajatellen. Videon avulla van der Hart esitteli hoidon toisessa vaiheessa käytettävää vaikeiden ja voimakkaiden tunteiden (kuten viha, häpeä, syyllisyys) kohtaamiseen tarkoitettua ohjattua synteesiä (guided synthesis), joka muistutti huomattavan paljon EMDR-koulutuksessa näkemääni videota EMDR-istunnosta. Van der Hart vahvisti kysyessäni hoitojen samankaltaisuuden, vaikkei hän itse EMDR:ää käytäkään. Koulutuspäivät olivat kaiken kaikkiaan erittäin antoisat ja mielenkiintoiset. Van der Hart elävöitti ja konkretisoi luento-osuuksia kliinisillä esimerkeillä. Myös videot ja yksi koulutukseen osallistujien avulla tehty harjoitus havainnollistivat sekä esitettyä teoriaa että hoitoa. Johanna Kuivisto Lähteenä koulutuksen lisäksi kirja The haunted self structural dissosiation and the treatment of chronic trauma. van der Hart. O, Nijenhuis, E.R.S ja Steele, K. (2006) Jokaisella on murtumispiste eli traumatisoituminen ei ole yksilön henkilökohtainen ominaisuus. UPSY-posti 5

6 kolumni Kertomusten voima ilmastonmuutoksessa Kun taannoinen tammikuu toi mukanaan huhtikuiset vesisateet eikä talvi tuntunut kehkeytyvän talveksi ollenkaan, alkoi ilmastonmuutos vaikuttaa valitettavalta tosiasialta. Asiaa rummutettiin ahkerasti niin mediassa kuin työpaikan kahvipöytäkeskusteluissakin. Itse huomasin mietteitteni vievän Jungiin ja tämän ajatuksiin kollektiivisesta alitajunnasta. Jos tällaisessa alitajunnassa kerran oli säilöttynä ihmiskunnan tunteet, kokemukset ja unelmat arkkityyppisessä, kaikkien tavoittamassa muodossa, niin löytyisikö sieltä minkäänlaisia yhteisiä eväitä tulla toimeen tässä uudessa tilanteessa? Ja kuinka nuo eväät saataisiin nostetuksi tietoisuuteen vielä pahemman vaurion estämiseksi? On selvää, että ihmiskunnalla on kaikkia puhuttelevia, kaikille kansoille yhteisiä myyttejä. Suurten syntymyyttien ohella sankaritarinat lienevät varsin universaaleja. Nämä tarinat kertovat itsensä voittamisesta ja kilvoittelusta; ne korostavat rohkeutta ja urheutta sekä ennen kaikkea neuvokkuutta, joilla mahdottomaltakin vaikuttava tilanne viimein kääntyy kertomuksen sankarin eduksi. Daavidin voitto Goljatjättiläisestä on tästä yksi kuvaava esimerkki. Ihmiset tarvitsevat sankareita ja näistä kertovia tarinoita. Monet kulttuurintutkijat ovatkin esittäneet, että näillä arkaaisilla kertomuksilla on omat vastineensa nykyisyydessä kirjallisuus ja muu taide, myös populaarikulttuuri viihdesarjoineen, kertovat meille yhä tarinaa ihmisistä, jotka jonkin ominaisuutensa tai sitkeytensä avulla kohoavat voittajiksi kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti. Näissä myyteissä voi olla voimaa, jotka kannustavat ihmistäkin taistelemaan yhteisen hyvän puolesta. Myyteillä on kuitenkin myös rosoisempi puoli. Monet tuntemamme tarinat kertovat epäonnistumisesta, siitä, kuinka ihanteet jäävät tavoittamatta tai kuinka nämä jopa petetään. Juutalais-kristillis-kreikkalaisen kulttuurin perillisinä meille ovat kotoisan tuttuja kertomukset syntiinlankeamuksesta tai siitä, kuinka Pietari kielsi Jeesuksen pelätessään oman henkensä puolesta. Myös Akilleus kantapäineen lienee oiva esimerkki siitä, kuinka ihminen on hetkessä altis muuttumaan sankarista häviäjäksi. Olemme rajallisia, ja kohtalonamme on törmätä rajoihimme. En tunne muiden uskontojen tai kulttuurien suuria tarinoita kovin yksityiskohtaisesti, mutta olen huomannut, että ihminen on aina sillä lailla sama, että hän tarvitsee kaikupohjaa myös omille vajaavaisuuden tunteilleen ja kokemuksilleen ja löytää tämän oman kulttuurinsa vastaavista kertomuksista. En kuitenkaan halua uskoa, että tällaisten tarinoiden tehtävä on osoittaa, että olemme tuomittuja epäonnistumaan. Haluan pikemminkin ajatella, että myös häviäjätarinat kertovat meille jotain oleellista ihmisenä olemisesta ja ehkä auttavat meitä tulemaan toimeen omien vastaavien kokemustemme kanssa. Niiden psykologinen funktio ei ole se, että ihminen luovuttaisi vaan että hän oppisi jotain ja ainakin pyrkisi vastaisuudessa toimimaan toisin. Samaa voisi toivoa ihmiskunnalta nyt, kun yhteinen näkemyksemme ilmastomuutoksesta alkaa hieman patetisoiden saada suuren häviäjäkertomuksen elementtejä. Haluan uskoa, että Pandoran lailla meilläkin on vielä hitunen toivoa jäljellä ja että tuo toivo antaa meille voimaa työstää yhteistä, globaalia tarinaamme nykyistä kestävämpään suuntaan. Maarit Roschier UPSY-posti 6

7 Kesälomaan valmistautuessa työn ja vapaa-ajan suhteen tunnustelua T yöskentelen Työterveyslaitoksella, ja tehtävänä on osallistua työelämän laadun kehittämiseen niin, että työikäinen väestö voi tehdä tuloksellista työtä koko työelämävaiheen ajan turvallisesti ja työstä iloiten. Mediakin on kovasti kiinnostunut työelämän ja hyvinvoinnin kysymyksistä. Kevään enteenä olen oppinut odottamaan puheluita, jossa pyydetään haastattelua kesälomaaiheesta; valmis tautumisesta, parhaasta kesä loman vietto tavasta, loman riit tä vyy destä ja lomalta paluusta. Olen yksi niistä, joille Työ terveyslaitoksen puhelin vaihde ohjaa näitä puheluita. Tutkimuslaitoksen työntekijä tottuu määrittelemään asioita ja etsimään niille mitattavaa muotoa. Pyrkimys näyttää olevan yhteinen useissa maissa lomaasioissakin. Sveitsissä Bernin yliopistossa psykologian tohtori Nicola Jacobshagen on yksi heistä. Hänen ryhmänsä määrittelyt tuntuvat kiinnostavilta ja välitän niitä nyt upsyläisille. Viikossa on 168 tuntia, mistä työhön käytetään noin 42 tuntia ja nukkumiseen 49 tuntia. Ovatko jäljellä olevat 77 tuntia vapaa-aikaa? Ei, tutkijoiden mukaan noin kahdeksan tuntia viikossa olisi vapaaajaksi määriteltävää. GA Kaplanin mukaan vapaa-aika on aikaa, jolloin olemme vapaita velvollisuuksista ja rooleista, ja jolloin olemme vapaita tekemään oman valinnan mukaan itselle mieluisia asioita. Tämä määritelmä rajaa ulkopuolelle lasten kuskaukset harrastuksiin (kuuluu vanhemman rooliin), seuralaiseksi menon kulttuuritilaisuuksiin jotka eivät itseä kiinnosta, nukkumisen joka on välttämättömyyksiä. Vapaa-ajan aktiviteetit ovat niitä, joita teemme virkistyäksemme, irtaantuaksemme tavanomaisesta rutiinista tai saadaksemme virikkeitä. Vapaa-ajan aktiviteettejä odottaa hyvällä mielellä ja muistelee mielellään. kuva: hanna jäkälä Jacobshagenin ja kumppaneiden kehittämä kysely koettaa ottaa haltuun vapaa-ajan ilmiön moninaisuutta. Kyselyn lyhenne on hauska I Hed Rep, kokonaisuudessaan Inventar zum Hedonistischen Repertoire. Upsyläinen voi soveltaa sitä vaikkapa näin: listaa vapaa-ajan tekemisten lajeja. Niitä voit tarkastella eri näkökulmista: miten mielelläni teen tätä? (mieluisuus), oliko minulla tähän aktiviteettiin viimeisen neljän viikon aikana aikaa tai muita mahdollisuuksia? (välineellisyys), miten usein tein tätä aktiviteettiä viimeisen neljän viikon aikana? UPSY-posti 7

8 (frekvenssi), miten usein haluaisin tehdä tätä aktiviteettiä jatkossa? (frekvenssin lisäys). Tämän jälkeen listausta voi tarkastella ja pohtia, mihin ryhmään vapaa-ajan aktiviteettiprofiili kuuluu. Lista johon kuuluvia aktiviteettejä pystyy tekemään ja tekee mielellään (ainakin kerran viikossa) ja haluaa vastakin tehdä on tyydyttävä I Hed Rep -lista. Onnittelut! Lista, johon kuuluu aktiviteettejä, joita tekisi mielellään useammin, mutta ennättää harvemmin kuin kerran viikossa on puolityydyttävä I Hed Rep -lista. Kunpa elämän puitteet antaisivat tilaa enemmän mieluisille asioille! Lista, johon kuuluu aktiviteettjä, joista ei erityisemmin pidä, mutta joita kuitenkin tekee kerran viikossa tai useammin, mutta haluaisi vähentää, on epätyydyttävä I Hed Rep -lista. Miksi oikeastaan? Sosiaalisen välttämättömyydenkö takia? Toisten vuoksi? Vai siksikö, että maku on mennyt, muttei osaa lopettaakaan? Tai ei ole aikaa muuhun? Jacobshagenin tutkimukseen osallistui Sveitsistä ja Saksasta 406 naista ja 412 miestä, iältään vuotiaita. Eroja löytyi. Naisilla oli enemmän mieluisia ja vähemmän epämieluisia aktiviteettjä kuin miehillä, vaikka heillä oli niihin vähemmän mahdollisuuksia. Miehet käyttivät enemmän aikaa valitsemiinsa aktiviteetteihin kuin naiset. Naiset myös halusivat lisätä aktiviteettejä enemmän kuin miehet. Stressi estää stressistä palauttamisaktiviteetit, voi Jacobshagenin ja Kunzin tutkimuksen tuloksista tiivistää. Henkilöt, joilla työn ja muun elämän tasapaino ei ollut kohdallaan työn liiallisten vaatimusten takia, raportoivat vähemmän mieluisia vapaa-ajan ja enemmän epämieluisia aktiiviteetteja. Tällä on yhteytensä hyvinvointiin. Hyvinvoinnin kognitiivinen puoli, tyytyväisyyden kokemus, vaihtelee vapaa-ajan aktiviteettien mieluisuuden mukaan. Hyvinvointi tunnekokemuksena kärsii, jos mieluisat vapaa-ajan aktiviteetit ovat käymässä vähiin. On hyvä tavoite tänäkin vuonna kehittää omaa vapaa-aikaansa niin, että lisää tyydyttävien aktiviteettien määrää ja koettaa vähentää epätyydyttävien ja miksei puolityydyttävienkin osuutta. Kesää ja kesälomaa kohti mentäessä on hyvä muistaa, että vapaa-aikaa - vailla velvollisuuksia ja rooleja olevia hetkiä - meillä on hyvä olla myös päivittäin, viikottain ja kuukausittain, ei vain kerran kesässä. Sirkku Kivistö työterveyspsykologi, Vantaa Lähde Jacobshagen N. & Kunz A. Freizeit = Frei-Zeit? Sichere Arbeit 3/2004, s UPSY-posti 8

9 kirja-arvio Steven Hall: Haiteksti Haiteksti alkaa epätietoisuudesta. Kirjan kertoja havahtuu tajuttomuudesta, jonka kestosta tai syystä hänellä ei ole aavistustakaan. Ympäröivät esineet ja huonekalut vaikuttavat vierailta. Kertoja ymmärtää, ettei hän tiedä, missä hän on tai edes sitä, kuka hän on. Löytämästään ajokortista hän kykenee vihdoin yhdistämään nimen Eric Sanderson itseensä. Asunnosta löytyy myös salaperäinen kirje, jonka on allekirjoittanut Ensimmäinen Eric Sanderson. Kirjeessä kehotetaan lukijaa ottamaan yhteyttä tohtori Randleen, psykiatriin, joka osaisi selittää, mitä on tapahtunut. Tohtori Randle kertoo Ericin kärsivän dissosiatiivisesta muistinmenetyksestä, joka on saanut alkunsa Ericin menetettyä tyttöystävänsä lomamatkalla kolme vuotta aiemmin. Psykiatrin mukaan Ericin tilassa on kuitenkin jotain kummallista: heti tapahtuneen jälkeen Eric oli unohtanut vain onnettomuusyön ja sen tapahtumat, mutta ajan kuluessa yhä suurempi osa Ericin muistoista oli tuhoutunut. Nyt, kolmen vuoden jälkeen, Ericin koko identiteetti on vain jäänne jostain, mistä yhdeksän kymmenesosaa on romahtanut. Hoidoksi tohtori Randle tarjoaa säännöllisiä käyntejä luonaan ja korostaa, että Ericin ei missään nimessä tulisi lukea hänen mahdollisesti saamiaan kummallisia Alkuperäisteos: The Raw Shark Texts Kustantaja: WSOY, Helsinki, 451 s. Suomentaja: Kaijamari Sivill Ilmestymisvuosi: 2006 Steven Hall on vuonna 1975 syntynyt brittiläinen kirjailija, jonka esikoisteos Haiteksti julkaistiin vuonna Suomeksi kirja käännettiin seuraavana vuonna. Hall on opinnoissaan perehtynyt myös kuvataiteisiin, mikä heijastuu Haitekstin visuaaliseen ilmeeseen. kirjeitä. Ne olisivat vain Ericin vaurioituneen mielen yrityksiä häiritä hoitoa ja totuuden selviämistä. Eksyneen ja yksinäisen oloinen Eric kuitenkin päätyy pikku hiljaa saapuvien kirjeiden aukaisemiseen. Ensimmäinen Eric Sanderson kertoo Ericin olevan vaarassa: häntä vainoaa käsitteellinen hai, ludoviciaaniksi kutsuttu otus, jonka päämääränä on ahmaista Ericin muistot kokonaan. Eric on epäuskoinen, mutta koettuaan eräänä iltana hain hyökkäyksen kotonaan hän päättää ryhtyä taistelemaan haita vastaan. Hän hylkää asuntonsa, lopettaa hoitokontaktinsa Randlen kanssa, pakkaa kissan mukaansa ja lähtee jäljittämään ihmisiä, joiden on kirjeiden perusteella ymmärtänyt tietävän jotain ludiviciaaneista ja ehkä hänestä itsestäänkin. Tämän pidemmälle Haitekstiä ja sen omalaatuista maailmaa ei oikeastaan voikaan kuvata viemättä lukijalta mahdollisuutta sukeltaa kirjan tunnelmiin ja tapahtumiin. Kirja on huikeaa kuvausta reaalimaailman ja tuon toisen maailman kohtaamisesta ja linkittymisestä: yhtäällä on siis arkimaailma tavallisine käytäntöineen ja tottumuksineen, toisaalla on aivan toisenlainen maailma hyökkäävine käsitteellisine haineen, epätiloineen ja ihmisineen, jotka ovat omistautuneet tämän salatumman maailman tutkimiseen UPSY-posti 9

10 ja selvittämiseen. Myös Erick toivoo löytävänsä vastauksen muistinmenetykselleen tästä toisesta maailmasta. Samalla hän toivoo ymmärtävänsä hänen ja hänen tyttöystävänsä tarinan, luoda sen uudestaan ja tulla sinuiksi surunsa ja menetyksensä kanssa. Tehtävä ei ole helppo, ja kirja tarjoaakin monia yllättäviä käänteitä ennen päätepistettään. Haiteksti on hyvin monitahoinen kirja, ja sitä varmasti luetaan hyvin eri tavoin. Psykologisesta näkökulmasta käsin kirja kuvaa ihmismielen järkkymistä ja jopa romahtamista traumaattisten tapahtumien jälkeen. Se kertoo surusta, joka ei ole koskaan saanut kunnolla muotoaan ja kulkee siksi jatkuvasti kannoilla estäen uuden elämän rakentumisen. Näkökulmaa laajentamalla nousee esiin kysymys tarinoiden merkityksestä ja voimasta käsitteet latautuvat, ja niistä tulee meille tärkeitä, halusimmepa tai emme. Merkitysyhteyden menettäminen, mihin ludoviciaanikin hyökkäyksellään pyrkii, irrottaa ihmisen tämän omasta kulttuurista, tarinasta ja identiteetistä. Ihmisen haavoittuvaisuus näyttäytyy tätäkin kautta. Tässä mielessä Haiteksti on narratiivisuuden merkitystä korostava kirja. Parhaiten Haiteksti kuitenkin ehkä toimii silloin, kun sen antaa itse puhua puolestaan. Psykologisilla näkökulmilla on tarinan ymmärtämisen kannalta oma painoarvonsa, mutta liika psykologisointi syö kirjan omintakeisen maailman lumoa. Haitekstin rinnakkaismaailmassa tapahtuvat seikkailut luovat Matrix-elokuvaan verratun ilmapiirin, jossa asiat loksahtavat ymmärrettäviksi enemmän kokonaisvaltaisella kuin tiukan analyyttisellä tasolla. Kaikissa teksteissä monitulkintaisuus ei toimi vaan lässähtää lopulta yhdentekeväksi hötöksi. Haitekstissä on tämä sudenkuoppa onnistuttu välttämään. Teksti pitää otteessaan mielenkiintoisen kerronnan ja juonenkehittelyn sekä Eric Sandersonin sympatiaa herättävän, hieman epävarman ja epätietoisen kertojaäänen kautta. Haiteksti on varmasti teos, joka muuttaa muotoaan lukukerrasta toiseen, mutta yhdelläkin lukukerralla se onnistuu herättämään lukijassaan pohdiskelua käsittelemistään teemoista: ideoista, identiteetistä ja todellisuuden mahdollisuuksista. Maarit Roschier UPSY-posti 10

11 Terapeuttisen kirjoittamisen mahdollisuuksia Omien kokemuksien hahmottuminen johonkin käsiteltävään muotoon ja rakenteeseen on ihmiselle hyvinvoinnnin kannalta tärkeää. Se mahdollistaa kokemusten kanavoitumisen itseilmaisuun, toiminnan tietoiseen suunnitteluun ja vastavuoroisten kokemusten saamiseen toisten ihmisten kanssa. Kokemusten hahmottuminen mahdollistaa niiden vertaamisen sekä omiin että toisten tavoitteisiin ja niihin mahdollisuuksiin, joita ympäristö kulloinkin tarjoaa. Näin ihminen voi elää henkisesti rikasta ja täyteliästä elämää. Taide ja taideterapiat ovat eräitä välineitä omien tunteiden ja ajatusten tekemiseksi näkyviksi. Taideterapiat tarjoavat erilaisia keinoja kokemuksien hahmottamiselle. Stimuloimalla luovuutta ne antavat paljon mahdollisuuksia yksiön oman mielikuvituksen käyttämiselle. Taideterapioissa vältetään liian suoraa ja nopeaa, jopa väkivaltaista ajatuksien ja tunteiden pakottamista loogiseen muotoon. Käyttämällä vapaan ilmaisun sallivia lähestymistapoja kokemuksiin mahdollistetaan niiden luonteesta itsestään lähtevä hahmottaminen. Tätä edistää tunteiden ja ajatusten hahmottelu riittävän hitaasti ja yksilön omilla ehdoilla. Terapeuttinen kirjoittaminen on yksi taideterapian muoto muun muassa tanssi-, musiikki-, kirjallisuus- ja kuvataideterapioiden ohella. Kirjoittaminen mahdollistaa käsitteellisesti täsmällisemmän ja rikkaamman ajattelun kuin mitä ajattelu ilman apuvälineitä voi olla. Kirjoittaessa on mahdollista järjestelmällisesti palata aiempiin ajatuksiin, yhdistää niitä toisiin ajatuksiin ja muokata johtopäätöksiä tietoisemmin. Rakenteellistetut koke kuva: hanna jäkälä mukset mahdollistavat myös hankalasti ilmaistavien kokemusten tietoisemman käsittelyn. Kun osa kokemuksista on saanut muodon, ne luovat heijastuspinnan ja rakenteen, jota vasten toisiakin kokemuksia on mahdollista hahmottaa. Kun ajatellaan ilman apuvälineitä, kerrallaan käsiteltävän informaatio määrä on hyvin rajallinen, jolloin ei myöskään ole mahdollista muodostaa tukirakenteita, joihin mahdollisesti epämääräiset kokemukset voidaan rakentaa. Luova toiminta voi tarjota ihmiselle kanavan muuntua, purkautua ja löytää tyydytystä ilman ristiriitoja henkilökohtaisen moraalin ja arvostuksien kanssa. Luovat toiminnot liittyvät keskeisesti minän kehittyneeseen puolustusmekanismiin eli sublimaatioon. Sublimaatiossa mahdollisesti tuhoisaa energiaa kanavoidaan uudelleen rakentaviin pyrkimyksiin ja minuudelle merkittäviin sekä sosiaalisesti hyödyllisiin tavoitteisiin. Muissa puolustusmekanismeissa on kyse energian sitomisesta ja kuluttamisesta, sublimaation avulla ego puolestaan saa uutta energiaa käyttöönsä. (Seppälä, 1991, 16). Kirjoittaminen voi olla keino etsiä ja löytää uusia, vaihtoehtoisia ratkaisuja tunteille ja kokemuksille, joilla ei aikaisemmin ole ollut mahdollisuuksia kanavoitua ilmaisuksi. Ihminen havaitsee ja kokee paljon asioita, jotka tallentuvat muistiin ilman sanallista muotoa. Varsinkin varhaislapsuuden kokemukset ovat tällaisia, koska silloin ei edes teoriassa ollut mahdollisuutta kielellistää omia kokemuksia. On mahdollista, että nämä hahmottomat kokemukset jäävät muistiin erityisen ahdistaviksi muodostaen muodottomia pelkoja sekä muita vahvoja UPSY-posti 11

12 tunteita ja rajoittavat elämistä sitoen toiminnan suunnitteluun tarvittavaa huomiota itseensä. Näitä kokemuksia ei välttämättä ole kovin helppoa palauttaa tietoisuuteen ja liian suora yrittäminen voi olla enemmän haitallista kuin hyödyllistä, koska psyyke ei välttämättä kestä näihin kokemuksiin latautuneita tunteita (Sanberg, 1978). Siksi voi olla parasta lähteä kuvailemaan asioita kiertoteitse mahdollisimman vapautuneen ilmaisun kautta, jonka ei tulkita kovin nopeasti kertovan mistään helposti ymmärrettävästä kokemuksesta ja tapahtumaketjusta. Tässä vaiheessa on opittava sietämään keskeneräistä tilaa, jossa omia kokemuksia ei saa nopeasti selkeään kehykseen ja luottamaan siihen, että rakenne syntyy ajan kanssa, kun kokemukselle annetaan aikaa puhua itsestään. Vaikka terapeuttisessa kirjoittamisessa on oleellista antaa kokemuksen puhua vapaasti, kirjoittaminen käsitetään tahtomattakin kommunikaation välineeksi, mikä luo siihen helposti estoisuutta. Tekstille kuvitellaan helposti lukija jo kirjoittamisvaiheessa, mikä luonnostaan kaventaa kirjoitetun tekstin ilmaisunvapautta. Kirjoittaminen, jota opitaan tekemään vain itseä varten, voi harjoittelun myötä muuttua rajattomaksi ja ilmaisultaan vapaammaksi. Tämä edellyttää luottamuksen syntymistä siihen, että vapaasti virtaavalla kirjoittamisella ja ilmaisulla on pitkällä tähtäimellä rakentava vaikutus. Tällaista kirjoittamista voisi kuvata tiedostamattoman mielen juoksuksi, jossa tiedostava mieli ei saa irtipäässyttä ilmaisua kiinni. On voitava luottaa siihen, että rajat ovat kuitenkin olemassa, ne ovat turvallisia ja pysyviä eikä kokemuksista kirjoittaminen tarkoita sitä, että ne automaattisesti toistavat itsensä käytännössä. Voi tapahtua päinvastoin, että yksilö tulee kirjoituksien kautta tietoisemmaksi omasta tavastaan kokea asioita ja alkaa ymmärtämään omaa käytöstään, mikä toistaa yhä uudestaan hankalien ja aikaisemmin ahdistavia tunteita aiheuttavia käyttäytymisen kaavoja. Vapautunut ilmaisu on näin avain ahdistusta herättäviin kokemuksiin, jotka ikään kuin etsivät muotoa ja ilmaisukanavaa eheyttääkseen yksilön tunteet ja niitä tasapainoittavan toiminnan. Kirjoittamisen kuten kaiken ilmaisun virtaaminen on riippuvainen siitä, kuinka kirjoittajan mieli toimii kokonaisuutena. Jos kirjoittaja määrittelee minuutensa ja säännöstelee elämäänsä ahtaasti, hän voi kokea hyvin uhkaavaksi mielijohteiden vapaan päästämisen paperille. Hän voi ahdistua paljon siitä, että hänen kirjoittamansa teksti mahdollisesti kyseenalaistaa hänen oman sekä hänen ympäristön totutun tavan nähdä itsensä. Onkin tärkeää korostaa, että kirjoitetun tekstin ei voi kovin suoraan ajatella määrittävän yksilön minuuden, joka koostuu sekä ympäristöön sopeutumisen mekanismeista että yksillösistä tunteista ja ajatuksista. Yksilön tapaan kokea itsensä vaikuttaa ilmaistujen ajatusten ja kokemusten lisäksi se, minkälaisia merkityksiä yksilö antaa niille sekä se, miten hän tulkitsee kokemuksiansa, kun hän heijastaa niitä omiin tavoitteisiinsa. Näistä syistä pelkästään omista ei-kielellisistä havainnoista tietoiseksi tuleminen ei määritä yksilöä kovin kokonaisvaltaisesti. Uusille havainnoille on annettava myös merkityksiä ja ne on suhteutettava yksilön tavoitteisiin ja arvoihin ennen kuin ne muodostuvat osaksi yksilön minuutta. Näin yksilö piirtää oman minuutensa rajoja suhteessa omiin tavoitteisiinsa, tasapainottaa omia taipumuksiaan ja mahdollisuuksiaan keskenään. Kirjoittaminen voi olla apukeino myös positiivisia tunteita herättävien kokemusten tunnistamiseen ja liittämiseen omaan minuuteen. Kirjoittaja voi pysähtyä positiivisia tunteita herättävään kokemukseen, tarkastella sen yksityiskohtia, assosioida siihen sanoja ja mielikuvia, jotka suurentavat kokemuksen merkitystä muistissa. Kun positiiviset kokemukset saa UPSY-posti 12

13 vat näin merkittävämmän roolin muistissa, luottamus vapautuneempaan kokemistapaan kasvaa eikä kokemusten vapaa virtaaminen kirjoittaessa tunnu enää uhkaavalta. Tällainen työskentely saattaa korjata vääristymää, joka syntyy ihmisten taipumuksesta sitoa energiaansa tunneperäisesti uhkaaviiin ja pelkoa herättäviin muistoihin ja mielikuviin. Kieli sisältää paljon tunteita kuvaavia fraaseja, kuten iloa rinnassa, perhosia vatsanpohjassa tai surun murtama. Nämä fraasit voivat kuitenkin kuvata usein vain hyvin ahtaasti kenen tahansa ihmisen kokemuksia, jotka ovat monimutkaisia erilaisten tunnetilojen, tavoitteiden, ajatusten ja havaintojen sekoituksia. Terapeuttisessa kirjoittamisessa voidaan soveltaa hyvin erilaisia tunnetilojen lähestymistapoja. Voidaan esimerkiksi opetella tunnistamaan ja kirjoittamaan ylös omien tunteiden, positiivisten ja negatiivisten, fyysisiä reaktioita. Näin mahdollisesti aikaisemmin tunnistamattomiksi jääneet vihjeet tunnetiloista tulevat tietoisemmiksi ja oma kokemistapa hahmottuu. Ihminen voi alkaa kuvailemaan, miltä tunne tuntuu hänen kehossaan, milloin hän tuntee sitä, mitä hän on tehnyt tai mitä on tapahtunut ennen kun tunne tulee. Tunteista ja niiden syntymekanismeista voi siten tulla tietoisemmaksi. Näin mahdollistuu oman ja toisten tunnistava reagoiminen todellisiksi muuttuneisiin, aiemmin epämääräisiin ja piiloon jääneisiin tunteisiin. Tunnistetuksi tuleminen ja varsinkin myötätunto ovat itsessään tunteiden ja ilmaisun virtaamista edistäviä voimia. Tietoiseksi tuleminen mahdollistaa siis tunteisiin reagoimisen sekä toimimisen sen eteen, että löydettäisi tunteiden ja tekojen toivottu tasapaino. Yksilö voi myös löytää kirjoittamisharjoituksista jatkuvasti elämäänsä laajentavia ja tasapainoittavia keinoja. Muun muassa Julia Cameronin kirjoittamassa kirjassa Tyhjän paperin nautinto on runsaasti myös oivaltavia kirjoitusterapeuttisia kirjoittamisharjoituksia. Kirjoittaminen saattaa jäädä yksilön elämään terapian jälkeenkin vaikeita tunteita tasapainoittavaksi välineeksi, avartamalla vaihtoehtoisia tapoja nähdä asioita ja lisäämällä elämään turvallisuudentunnetta sekä luomisen iloa. Hanna Jäkälä Lähteitä: Ihanius, Juhani, Kantavat sanat. Lappeenranta: Etelä-Saimaan Kustannus Oy. Sandberg, Juha, Artikkeli teoksessa Saaritsa, P., Nautinnon suola. Helsinki: Kirjayhtymä. Seppälä, K., Luovuus ja mielenterveys. Teoksessa Juhani Ihanius (toim.), Päiväkirjasta hypermediaan. Jyväskylä Gummerus, Aiheeseen liittyvää muuta kirjallisuutta: Bolton, Howlett: Writing cures Cameron, Julia: Tyhjän paperin nautinto Goldberg, Natalie: Luova mieli Leady, Jack. J.: Poetry as a healer Mending the troubled mind UPSY-posti 13

14 Kuntasektorin psykologien uusista palkkaohjeista Ja Upsyn järjestövalmiuskuulumisia Psykologiliitto järjesti yhteistyössä Upsyn ja Hepsyn kanssa kuntasektorilla työskenteleville jäsenilleen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden Helsingissä hotelli Arthurissa. Paikalla oli ilahduttava määrä psykologeja ja johtavia psykologeja. Tilaisuuden vetivät Psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen sekä kuntasektorin järjestöpäällikkö, JUKOn luottamusmies/hus Max Ervast. Lisäksi Helsingin kaupungilla JUKOn pääluottamusmiehenä toimiva Ritva Kalenius puhui tilaisuudessa. Saimme tilaisuudessa muun muassa kattavan kuvan siitä, millaisten vaiheiden kautta kuntapsykologien palkkauksessa on päädytty nykytilanteeseen eli siirtymiseen KVTES:n hinnoittelun ulkopuoliseksi ryhmäksi. Kaikki kuntasektorilla työskentelevät psykologit siirtyvät kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) hinnoittelun ulkopuolelle Tämän seurauksena psykologien palkasta sopiminen ja neuvotteleminen muuttuvat aiempaa vapaammaksi. Hinnoittelun ulkopuolellakin psykologeja koskevat kuitenkin edelleen kaikki KVTES:n palkkausta ja työehtoja koskevat määräykset. Samoin palkka määräytyy entistä painavammin työn vaativuuden sekä muiden KVTES:ssä mainittujen seikkojen perustella. KVTES:n palkkaluvun 5. pykälän mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että palkkahinnoittelun ulkopuolisten tehtäväkohtaiset palkat ovat oikeassa suhteessa niihin palkkahinnoittelun palkkaryhmiin kuuluvien tehtäväkohtaisten palkkojen kanssa, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää jonkinlaisena viiteryhmänä. Terveys-, sosiaali- ja opetustoimessa viiteryhmänä voidaan käyttää esimerkiksi sairaaloiden, terveyskeskusten, kouluterveydenhuollon ja kasvatus- ja perheneuvoloiden lääkärien tehtäväkohtaisia palkkoja. Psykologiliitto on laatinut suositukset kuntasektorin psykologien tehtäväkohtaisiksi vähimmäispalkoiksi vuodelle Suositukset perustuvat liiton syksyllä 2007 tekemään palkkatutkimukseen. Tutkimuksesta kävi ilmi, että vaikka psykologien työn vaativuus oli arvioitu usein asianmukaisesti, sitä ei ollut huomioitu riittävästi palkoissa. Kuntasektorilla työskentelevien psykologien tehtäväkohtainen palkka oli joulukuussa 2007 keskimäärin 2717 euroa kuussa. Psykologiliiton jäsenille lähetetty palkkaopas on tarkoitettu sekä psykologeille itselleen että psykologien esimiehille ja JUKOn luottamusmiehille. Psykologit voivat pyytää liiton toimistosta lisää oppaita, jotka he voivat antaa omalle esimiehelleen tai muille palkasta neuvotteleville ja päättäville henkilöille kunnassa tai kuntayhtymässä. KVTES:n hinnoittelun ulkopuolelle siirtymisen jälkeen on entistä tärkeämpää verkostoitua ja olla selvillä palkkauksen kehittymisestä esimerkiksi alueellisesti sekä eri toimialoilla. Psykologiliitto jatkaa palk UPSY-posti 14

15 katilanteen seuraamista muun muassa vuosittaisilla palkkatutkimuksillaan ja tekee alueellista palkkatiedotusta yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa. Samoin on tärkeää panostaa opiskelijoiden ja nuorten psykologien tiedottamiseen, jotta heillä on käytössään tietoa ja neuvottelutaitoa ensimmäisiä työsuhteita solmiessaan. Uudenmaan psykologiyhdistyksen alueella on nyt koottuna järjestövalmiusverkosto, joka toi mii sopimuskauden aikana myös palkka-asioiden edistämiseksi. Kaikissa yli viiden psykologin työpaikoissa on nimettynä yhteyshenkilö, joka päivittää osaltaan tietoja muuttuneista vakansseista ja niiden haltijoista. Lisäksi on nimetty alueellinen järjestövalmiustyöryhmä, jossa on mukana Upsyn puheenjohtaja, järjestövalmiusvastaava sekä Uudenmaan alueen suurten kuntatyönantajien osalta yhteyshenkilöitä. Yhteystietomme ovat luettavissa yhdistyksen nettisivuilla ota rohkeasti yhteyttä palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä! Asta Järvinen Upsyn järjestövalmiusvastaava Valokuvanäyttely Toivon siemeniä, pelon siemeniä 40 vuotta miehitystä palestiinalaisalueilla arkisin 8-20, lauantaisin Monitoimikeskus Lumo, Urpiaisentie 14, Vantaa Näyttelyn esittely maanantaina klo 18, psykologi Sirkku Kivistö Toivon siemeniä, pelon siemeniä -valokuvanäyttely vie kuvamatkalle Israeliin ja palestiinalaisalueille, missä miehityksen todellisuus on ollut läsnä yli 40 vuotta. Libanonin palestiinalaisleireillä toivo oikeudenmukaisesta ratkaisusta elää sitkeästi. Onko miehityksen keskeltä vielä löydettävissä toivon siemen? Silminnäkijöinä alueella ovat olleet mm. suomalaiset kuvaajat Carina Appel, Laura Junka, Sami Kero, Petteri Kokkonen, Tapio Kujala, Mikko Louhivuori, Leena Saraste ja Rauli Virtanen. Libanonin palestiinalaisleirien kuvaaja on psykologi Kirsti Palonen. Näyttelyn järjestävät Kirkon Ulkomaanapu, Amnesty Internationalin Suomen osasto ja Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry. vastuu.fi/libanon UPSY-posti 15

16 Liiton kotisivut osoitteessa jäsenille tarkoitettua ammatillista, ammattieettistä ja edunvalvontaan liittyvää tietoa. Katso myös UPSY:n omat kotisivut Osoitteenmuutokset Kun vaihdat työpaikkaa tai muutat, ilmoita siitä Psykologiliittoon osoit teeseen Suomen Psykologiliitto Jäsensihteeri Tarja Koivuniemi Bulevardi 30 B HELSINKI Muutosilmoituksen voit tehdä myös kätevästi internetissä liiton kotisivuilla osoitteessa > jäsenyys. Uudenmaan psykologiyhdistys ry:n jäsenlehti Nylands Psykologförening r.f. UPSY-posti 16

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Copyright IQ-FORM Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos 1

Copyright IQ-FORM Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos 1 Copyright IQ-FORM Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos 1 IQ-Research group (2001). A test based on Gardners' multiple intelligence theory "What kind of person am I?" Department of Education, University

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Reilu palkitsemisjärjestelmä

Reilu palkitsemisjärjestelmä VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) Talven kasvit AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset, sopii myös 1. vuosiluokalle TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisiin tavoitteisiin kuuluu metrin käsitteeseen

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016 Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy Mitä johtaja pelkää? Valta, johtajan työkalu Mitä valta tekee käyttäjälleen? Johtajan työssä ymmärrys itsetuntemuksen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Tunteiden hallinnan valmiudet, perustaidot ja huipputaidot. Tunteiden hallinnan valmiuksien tavoitteita

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Tunteiden hallinnan valmiudet, perustaidot ja huipputaidot. Tunteiden hallinnan valmiuksien tavoitteita Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Tunteiden hallinnan valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Tunteiden hallinnan valmiuksien tavoitteita Huomion kiinnittäminen harjoituksissa ja kilpailuissa koettuihin tunteisiin

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta.

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta. TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta. 3.3. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Tunteisiin liittyvä harjoitustyö Osa 1 Vaihtoehto 1: tunnista ja rekisteröi omia tunteitasi

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot