Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy"

Transkriptio

1 Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy

2 Lainrikkoja-asiakkaiden näkökulma palveluihin ja niissä tehtäviin suunnitelmiin Katariina Pekkola Teija Sundman Pikassos Oy, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa 6/2006

3 Saatteeksi Yhteiskunnan tukijärjestelmien, seuraamusjärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan tasoilla tehdään paljon työtä ja käytetään kokonaisuutena paljon resursseja lainrikkojien yhteiskuntaan integroimiseksi. Resurssien käyttöön ja erilaisiin kehittämisprojekteihin nähden tutkimus tältä alalta on varsin vähäistä ja ns. kriminaalihuollon osalta erityisen vähäistä. Osaamiskeskuksemme on toiminta-ajatuksemme mukaisesti omalta osaltaan koettanut ylläpitää vuoropuhelua kentän toimijoiden, tutkijoiden ja opiskelijoiden kesken. Raportti on osa prosessia, jossa pyrittiin selvittämään asiakkaiden tarpeita palveluohjauksen kehittämiseksi nostamalla keskiöön asiakkaiden kokemuksia ja ääntä. Hanke on toteutettu Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän tutkimus- ja kehittämisrahoituksen turvin. Raportti on tarkoitettu palvelemaan lukijaa kuvauksena hankkeen toteutuksesta ja saaduista tuloksista. Uskon, että I osan tiivistys prosessista antaa kuvaa siitä työskentelytavasta, jolla olemme osaamiskeskusmaisesti toimineet. Osa I voi toimia myös aihepiiristä ja haastattelumenetelmästä kiinnostuneille opiskelijoille johdatuksena haastattelututkimuksen iloihin ja suruihin. Ne, jotka haluavat suoraan asiakkaiden äänen pariin, voivat aloittaa lukemisensa II osasta. Raportin III osan lopussa on johtopäätösten jälkeen kaksi artikkelia, joissa nostetaan keskusteluun aineistoon tutustumisen myötä syntyneitä ajatuksia. Haluan kiittää omasta puolestani raportin kirjoittajia haastavan tehtävän suorittamisesta, haastattelijoita siitä, että asiakashaastatteluaineisto saatiin kootuksi, sekä asiantuntijaryhmää osallistumisesta raportin kannalta tärkeisiin keskusteluihin. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituspanos tämän kaiken toteuttamisen kannalta oli luonnollisesti ratkaiseva. Tampereella Lasse Rautniemi toimitusjohtaja Pikassos Oy, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä Pirkanmaalla ja Satakunnassa

4 Sisällys ALUKSI... 1 OSA I: LAINRIKKOJA-HANKKEEN KUVAUS LAINRIKKOJA-HANKKEEN TAUSTA JA TOTEUTUS LAAJEMPI KEHITTÄMISTYÖ HANKKEEN TAUSTALLA HANKKEEN ENSIMMÄINEN VAIHE LAINRIKKOJA-HANKKEEN TOISEN VAIHEEN TAVOITTEET ASIANTUNTIJARYHMÄ HANKKEEN TUKENA ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOONPANO JA TOIMINTA ASIANTUNTIJARYHMÄ SELVITYKSEN TAVOITTEIDEN ASETTAJANA KOKEMUKSET ASIANTUNTIJARYHMÄN TOIMINNASTA LAINRIKKOJA HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI KOE VAPAUS KOONTIA SEMINAARISTA OSA II: TULOKSET SELVITYKSESSÄ KÄYTETTY AINEISTO HAASTATTELUJEN TOTEUTUS JA AINEISTON KUVAUS HAASTATTELUAINEISTON KERUUN HAASTEET AIKUISSOSIAALITYÖN TYÖRYHMISTÄ KERÄTTY AINEISTO ANALYYSI /AINEISTOSTA TEKSTIKSI PALVELUKARTOITUS JA YHTEISTYÖ ASIAKKAIDEN KÄYTTÄMÄT PALVELUT ASIAKKAALLE NÄKYMÄTÖN VERKOSTO YHTEISTYÖ TYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMASTA SUUNNITELMAT ASIAKKAIDEN TOIVEET JA TOIMIPISTEISSÄ TEHTÄVÄT SUUNNITELMAT MIKÄ ASIAKKAAN ELÄMÄSSÄ ON MERKITYKSELLISTÄ? Pyrkimys rikoksettomaan elämään Pyrkimys päihteetömyyteen Työ ja harrastukset Asunto Sosiaalinen verkosto MITÄ SUUNNITELMIA ERI TOIMIPISTEISSÄ TEHDÄÄN? Kunnallinen sosiaalitoimi Työvoimatoimiston palvelut Ulosotto Kansaneläkelaitos Asuntotoimi Päihdehuolto Terveydenhuolto ja mielenterveys palvelut Poliisi... 48

5 6.3.9 Kriminaalihuolto Vankeinhoito Kolmas sektori KOHTAAVATKO ASIAKKAIDEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN SUUNNITELMAT? PALVELUJÄRJESTELMÄN MERKITYKSELLISET TEKIJÄT JA KEHITTÄMISTARPEET JOHDANTO SOSIAALITURVA Taloudelliset tekijät merkityksellisenä elementtinä Sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuus KOKEMUKSIA PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ Tiedon ja palvelun saaminen Neuvonnan ja yksilöllisten palveluiden tarve Turha tai virheellinen palvelu Asuntoasioiden ongelmallisuus Asiakas rajataan palveluiden ulkopuolelle ASIAKKAANA PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Keskustelun merkitys Työntekijän asenne ja vuorovaikutus asiakasta kohtaan Vaihtoehtoisia kohtaamisia KUINKA ASIAKAS TULEE HUOMIOIDUKSI? OSA III JOHTOPÄÄTÖKSET JA ARTIKKELIT PALVELUT LAINRIKKOJA-ASIAKKAIDEN NÄKÖKULMASTA LÄHTEET ARTIKKELIT LIITE 1: KIRJE HAASTATELTAVILLE LIITE 2: PERUSTIETOJEN KARTOITUS -LOMAKE LIITE 3: ALKUHAASTATTELU LIITE 4: KUUKAUSIHAASTATTELU JA VIRANOMAISTEN HAASTATTELU LIITE 5: ASIAKKAAN SUOSTUMUS TIETOJEN ANTAMISEEN JA KÄYTTÄMISEEN... 96

6 Aluksi Pikassos Oy on sosiaalialan osaamiskeskus, joka toimii Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Pikassoksessa aloitettiin vuoden 2005 alussa hanke lainrikkojien palveluohjausmallin kehittämiseksi (Lainrikkoja-hanke), jonka aikana tehtiin arvioiva kartoitus lainrikkojien käyttämistä palveluista. Hankkeessa pyrittiin selvittämään konkreettisesti, millaista apua ja tukea eri palvelut antavat, millaisia suunnitelmia asiakkaille eri palvelujen piirissä tehdään ja mitkä ovat asiakaskohtaiset kustannukset käytettynä työaikana. Hankkeen lähtökohtana oli ensisijaisesti saada tietoa asiakkaan kokemuksista, joiden pohjalta selvitettiin viranomaisten ja muiden palveluntarjoajien näkemyksiä asiakkaan tilanteesta. Lainrikkojahanke on lähtökohdiltaan enemmänkin arvioiva tai kartoittava kuin tutkimuksellinen hanke, mutta sen tarkoituksena on kuitenkin löytää ja tuoda esiin oleellisia lainrikkojatyöhön liittyviä tutkimuskysymyksiä ja mahdollisesti myöhemmin jatkaa näiden kysymysten tarkastelua laajemman tutkimushankkeen puitteissa. Tässä selvityksessä käytetään käsitettä lainrikkoja-asiakas, joka edustaa tietynlaista rikoksiin syyllistyneiden joukkoa. Lainrikkoja-käsitettä on käytetty viime vuosina yhä enemmän suomalaisissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Lainrikkoja-asiakkaiden määrittelyssä nousee esiin kaksi ulottuvuutta: rikolliset teot sekä marginaalisuus suhteessa palvelujärjestelmään. Rikolliset teot kuvaavat myös lainrikkoja-asiakkaiden marginaalista asemaa yhteiskunnassa. Muista rikoksiin syyllistyneistä lainrikkojan erottaa juuri marginaalinen asema myös palveluiden käyttäjinä. Aikaisemman tutkimuksen valossa lainrikkoja-asiakkaiden on todettu olevan huono-osaisia asiakkaita, joiden elämää kuvaavat useat elämän eri ongelmat eli muutostarpeet. Näin ollen lainrikkoja-asiakkaista tulee useiden eri palveluiden käyttäjiä. (Sundman 2005, 8-11 ja ) Tämä Lainrikkoja hankkeen raportti koostuu kolmesta osasta: hankkeen esittelystä, selvityksen tuottamista tuloksista sekä johtopäätöksistä ja niitä kommentoivista artikkeleista. Osat on laadittu siten, että ne on helppo lukea joko erillisinä tai toisiinsa liittyvänä kokonaisuutena lukijan oman mielenkiinnon mukaan. Raportin kirjoittajina ovat toimineet Katariina Pekkola (yht.yo ja sosionomi amk.) ja Teija Sundman (YTM). Raportin ensimmäisessä osassa Lainrikkoja -hanketta ja sen lähtökohtia kuvataan tarkemmin. Aluksi kerrotaan hankkeen taustasta sekä vuosina toteutetusta ensimmäisestä vaiheesta (ks. Pikassos Oy 2004). Ensimmäisen vaiheen pohjalta hanketta päätettiin jatkaa toiseen vaiheeseen, jonka tavoitteet on koottu ensimmäiseen lukuun. Toisessa luvussa kerrotaan hankkeen tueksi kootusta asiantuntijaryhmästä ja sen toiminnasta. Asiantuntijaryhmä toimi samalla hankkeen ohjausryhmänä, ja osallistui hankeaikaiseen ideointiin sekä tapaamisissa että sähköpostitse. Luvussa kuvataan asiantuntijaryhmässä käytyä hankkeeseen liittyvää keskustelua. Raportin ensimmäisen osan päättää luku, jossa kuvataan järjestettyä Lainrikkoja -hankkeen päätösseminaaria ja siellä käytyä keskustelua lainrikkojien kanssa tehtävästä työstä ja sen suunnitelmallisuudesta. Raportin toisessa osassa kerrotaan, kuinka selvitys käytännössä toteutettiin ja sen keskeisimmät tulokset. Neljännessä luvussa kuvataan selvityksen aineisto ja sen keruu. Alkuperäinen aineisto koostuu asiakkaiden ja viranomaisten sekä muiden palveluntarjoajien haastatteluista, joita täydennettiin Sosiaalialan kehittämishankkeen Pikassos-alueen aikuissosiaalityön työryhmien työkokouksissa käydyillä keskustelulla. Lisäksi tarkastellaan asiakkaiden käyttämiä palveluita sekä viranomaisten välistä yhteistyötä. Kuudennessa luvussa tarkastellaan asiak- 1

7 kaille tehtyjä suunnitelmia. Luvussa nousevat esiin asiakkaiden ja työntekijöiden näkemykset eri organisaatiossa tehtävistä suunnitelmista, jota täydennetään lakiin kirjatuilla säännöksillä eri organisaatioiden suunnitelmista. Luvussa tarkastellaan myös sitä, kuinka asiakkaan omat elämänsuunnitelmat ja merkitykselliset asiat kohtaavat viranomaisten tekemät suunnitelmat. Seitsemännessä luvussa tarkastellaan asiakkaiden esiin tuomia merkityksellisiä ja onnistuneita kokemuksia eri palveluissa ja toisaalta niissä esiintyneitä ongelmia tai puutteita, joista osa voidaan nähdä myös kehittämisehdotuksina. Selvityksessä olemme halunneet tuoda esiin erityisesti asiakkaiden omaa ääntä, mikä näkyy suorien lainausten suurena määränä tuloksia esitellessä. Raportin kolmannessa osassa esitellään johtopäätökset sekä mahdolliset tutkimus- ja kehittämistarpeita. Osa koostuu aineistoon pohjautuvasta johtopäätösluvusta sekä sitä kommentoivista erillisistä artikkeleista. Artikkeleja ovat kirjoittaneet lainrikkoja-hankkeen ohjaus- ja asiantuntijaryhmän jäsenet. Haluamme kiittää Katja Saarasta ja Harri Virolaista hankkeen aiemmasta dokumentoinnista. Näitä dokumentteja olemme käyttäneet tässä raportissa. Ulla Lehtinen, Katariina Pekkola ja Harri Virolainen ovat keränneet tässä selvityksessä käytetyn haastatteluaineiston. 2

8 OSA I LAINRIKKOJA-HANKKEEN KUVAUS 3

9 1 Lainrikkoja-hankkeen tausta ja toteutus 1.1 Laajempi kehittämistyö hankkeen taustalla Päätös lainrikkojatyöhön liittyvän kehittämishankkeen aloittamisesta sai alkunsa monen tekijän vaikutuksesta. Pikassoksen toimialueella Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa on tehty jo pitkään kehittämistyötä, joka on tuottanut valtakunnallisesti merkittävää osaamista lainrikkojien kanssa tehtävässä työssä. Kehittämistyötä on tehty useissa hankkeissa sekä alueen monipuolisessa toimijaverkostossa, joka kattaa niin julkisen sektorin kuin järjestökentänkin. Myös Tampereen yliopistossa ja alueen ammattikorkeakouluissa on suuntauduttu alaan. Lisäksi Tampereelle on muuttamassa Poliisiammattikorkeakoulu. Kehittämistyön jäsentämisessä on osaltaan vaikuttanut myös seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmän yhteensovittamista selvittäneen toimikunnan mietintö. Mietinnön seurauksena käynnistettiin myös kuuden ministeriön alaa sivuava Yhteistyössä rikoksettomaan elämään -hanke (YRE). Mietinnössä esiin nostettiin seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien merkitys lainrikkojien kanssa työskenneltäessä. Pikassos halusi koota yhteen lainrikkojateemasta kiinnostuneita tutkimuksen ja koulutuksen toimijoita sekä käytännön työelämässä olevia henkilöitä, ja tälle työlle saatiin sosiaali- ja terveysministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta määräraha (ks. Pikassos 2004). Pikassos halusi antaa myös toimialueellaan toimiville YRE -hankkeille omasta osaamiskeskusnäkökulmastaan tukensa. Pikassoksen näkökulmasta keskeistä on koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän yhteys. Kyse on osaamiskeskustoiminnan perustehtävästä, ja siten näkökulma on ollut laajempi kuin pelkästään oikeusministeriön tai YRE -hankkeen toimialaan liittyvä kehittämistyö. 1.2 Hankkeen ensimmäinen vaihe Lainrikkoja -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa päätettiin koota yhteen laajasti lainrikkojien kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Pikassoksen koordinoimana kokoontui keväällä 2004 asiantuntijatyöryhmä, jossa asiantuntija-alustuksien pohjalta keskusteltiin vapaamuotoisesti lainrikkojiin kohdistuvan työn nykytilasta ja kehittämiskohdista. Asiantuntijaryhmään pyrittiin saamaan erilaisilla työtaustoilla olevia henkilöitä, joilla on näkemystä lainrikkojien kanssa tehtävän työn solmukohdista. Ryhmään osallistuivat Pekka Einemäki, Riitta Granfelt, Eija Heine, Hanneli Heliö, Eeva-Leena Jaakkola, Veli Järvenkylä, Minna-Kaisa Järvinen, Johanna Korpinen, Jari Kukko, Maija Laukkanen, Annukka Lehtonen, Jaana Leino, Henrik Linderborg, Jukka Mäki, Airi Mäki-Kulmala, Ari Niemi, Sinikka Piranen, Tarja Pösö, Kati Rantala, Sari Rämö, Anne Saarijärvi, Juha Santala, Ari Sarjanen, Teija Sundman, Maarit Suomela, Esa Uski, Heli Valokivi, Tapio Vanha-Jaakkola, Harri Virolainen. Osallistujissa oli edustettuna ammattikorkeakouluja, järjestöjä, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Kriminaalihuoltolaitos, lääninhallitus, poliisi, päihdehuolto, Rikosseuraamusvirasto, sairaanhoitopiiri, kunnallinen sosiaalitoimi, syyttäjälaitos, Vankeinhoitolaitos, yliopisto (tutkijat ja opiskelijat) ja YRE (Tampere). Ryhmien tapaamisten vetäjinä olivat toimitusjohtaja Lasse Rautniemi (Pikassos Oy), toimitusjohtaja Juha Kaakinen ja johtava tutkija Pekka Rissanen (Sosiaalikehitys Oy). 4

10 Ryhmän kuukausittaiset tapaamiset muodostuivat tietyn teeman ympärille, josta aluksi kuultiin asiantuntija-alustus, jonka pohjalta keskusteltiin. Asiantuntija-alustusten teemoja olivat: - Nuorisorikostoimikunnan mietintö (alustaja Jaana Leino) - Sosiaalityön paikka seuraamusjärjestelmässä (alustaja Henrik Linderborg) - Vapaus Vankila Vapaus ja sosiaalityön paikka seuraamusjärjestelmässä (alustaja Riitta Granfelt) - Vapaus Vankila Vapaus (alustaja Eija Heine) Ryhmän kokoontumisten tarkoituksena oli käsitellä eri näkökulmista seuraavia teemoja: - Millaista osaamista tarvitaan lainrikkojien hyväksi tehtävän työn ja kriminaalipolitiikan integraatiotyössä? - Onko lainrikkojien hyväksi tehtävän työn yhteydessä niin sanottuja harmaita alueita eli oleellisia ongelmia, joita ei ole tiedostettu tai otettu huomioon? - Miten, millaisen ja kenen tekemän työn tutkimustoiminnan avulla integraatiotyötä voitaisiin edistää? - Mitä ovat lainrikkojien hyväksi tehtävän työn niin sanotut hyvät käytännöt, mikä toimii? Työryhmän työskentely oli luonteeltaan vapaamuotoista ja ideoivaa. Osanottajien hyvin erilaiset ammatti- ja kokemustaustat näkyivät myös kannanottojen heterogeenisyydessä. Työryhmän tapaamisia oli kaikkiaan neljä ja kevätkauden työskentelyn loppuyhteenveto tehtiin Pikassoksen järjestämässä seminaarissa Sosiaalialan osaamisen suunta lainrikkojatyössä. Yhteenvetona työskentelystä voidaan sanoa, että keskustelujen pohjalta löydettiin muutamia lisäkehittelyä vaativia kohtia, joiden ratkaisemiseen tulisi suunnata voimavaroja. Juha Kaakinen (2004) toteaa ryhmän työskentelyn pohjalta, että yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta on tarpeen tuottaa nykyistä tarkempaa tutkimustietoa syrjäytymisen yhteiskunnallisista kokonaiskustannuksista ja palveluiden kehittämisen taloudellisesta vaikuttavuudesta. Lainrikkojatyön sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen tarvitsee tuekseen pitkäjänteistä kehittämistä ja tutkimusta. Lainrikkojateema voisi tarjota myös hyvän mahdollisuuden luoda mallia valtakunnallisesta erityisryhmien palvelujen kehittämisestä paikallisessa osaamiskeskuskontekstissa. (Raportti sosiaalialan kehittämisestä lainrikkojatyön kontekstissa 2004) Asiantuntijaryhmän kokoontumisten kanssa samanaikaisesti Eija Heine (2004) tuotti raportin Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa. Arvioiva kartoitus Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Tampereella. Raportissa Heine nostaa esiin esimerkiksi - julkilausutun ja arkisen työorientaation välisen ristiriidan, - verkostotyön systemaattisen kehittämisen tarpeet ja - palvelun vaikuttavuuden ja asiakaskokemuksien tutkimisen tarpeen. Lainrikkoja-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa nousi esiin tarve jatkaa aloitettua työskentelyä, joten hankkeen toisen vaiheen käynnistämiseksi päätettiin hakea rahoitusta. 5

11 1.3 Lainrikkoja-hankkeen toisen vaiheen tavoitteet Lainrikkoja -hankkeen toisessa vaiheessa asetettiin tavoitteeksi tehdä arvioiva kartoitus lainrikkojien käyttämistä palveluista. Hankkeessa haluttiin konkreettisesti selvittää, millaista apua ja tukea lainrikkoja-asiakkaat palveluista saavat, tehdäänkö heille suunnitelmia ja mitkä ovat palveluista aiheutuvat kustannukset. Kustannuksilla tarkoitettiin tässä käytettyä työaikaa, ja se perustui asiakkaan ja työntekijöiden antamiin tietoihin asiakkaan palveluissa käyttämästä ajasta. Tämän lisäksi työntekijöiltä tiedusteltiin arviota työajasta, joka kuluu asiakkaan asioiden hoitamiseen asiakaskäyntien ulkopuolella. Hankkeen päätavoitteet olivat seuraavat: 1. Selvitetään erilaisten suunnitelmien vaikutus lainrikkojien yhteiskuntaan integroitumisen kannalta. Tämä liittyy myös palveluohjauksen kehittämiseen osana asiakasprosessien parantamista ja tehtyjen suunnitelmien yhteensovittamista. 2. Verkostotyön systemaattisen kehittämisen edellytykset ja mahdollisuudet. 3. Arvioiva kartoitus lainrikkojien palveluiden käytöstä eri viranomaisissa ja niistä aiheutuvista kustannuksista käytettynä työaikana. Aineiston analyysivaiheessa tutkittaviin kysymyksiin lisättiin kaksi näkökulmaa, jotka nousivat selvästi esille asiakkaiden haastatteluista. Nämä tutkimuskysymykset antoivat mahdollisuuden asiakkaiden omien kokemusten esiin nostamiselle selvityksessä. Lisätyt tutkimuskysymykset ovat seuraavat - Mitkä tilanteet tai henkilöt asiakas on kokenut merkityksellisiksi? Mitkä elementit tekevät näistä tilanteista tai henkilöistä merkityksellisiä? - Millaisia puutteita tai ongelmia asiakas on kohdannut palvelujärjestelmässä? Hankkeessa korostettiin asiakkaan näkökulmaa ja hänen kokemuksiaan saamistaan palveluista. Toissijaisena näkökulmana oli asiakkaan tuottaman tiedon vertaaminen työntekijöiltä saatuihin tietoihin. Asiakasnäkökulman korostamista toteutettiin mm. siten, että viranomaisiin otettiin yhteyttä vasta asiakkaan haastattelun jälkeen asiakkaan antamien tietojen ja suostumuksen perusteella. Myös aineiston analyysissa ja raportissa asiakkaan ääni nostettiin esiin työntekijöiden näkökulman ollessa lähinnä sitä tukeva. 2 Asiantuntijaryhmä hankkeen tukena 2.1 Asiantuntijaryhmän kokoonpano ja toiminta Lainrikkoja-hankkeen toisen vaiheen tueksi koottiin asiantuntijaryhmä, joka toimi myös hankkeen ohjausryhmänä. Asiantuntijaryhmässä oli ensimmäisen vaiheen tapaan edustettuina sosiaalialan tutkijoita, työelämän edustajia sekä opiskelijoita. Ryhmää alettiin muodostaa vuoden 2004 lopussa, jolloin Pikassoksen toimitusjohtaja Lasse Rautniemi lähestyi sähköpostitse niitä henkilöitä, jotka olivat ilmaisseet kiinnostuksensa olla jatkossa mukana lainrikkojien asemaa ja lainrikkojatyötä koskevassa kehittämistyössä. Näin muodostunut asiantuntijaryhmä säilyi pääosin muuttumattomana koko hankkeen ajan, vaikka jotkut jäsenet joutuivat jäämään kesken pois ja uusia jäseniä liittyi mukaan. 6

12 Lainrikkoja-hankkeen aikana asiantuntijaryhmässä olivat mukana Riitta Granfelt (Helsingin yliopisto), Erja Henttonen (Porin sosiaalikeskus ja opiskelija Tampereen yliopiston Porin yksikkö), Eeva-Leena Jaakkola (Kriminaalihuoltolaitoksen Tampereen aluetoimisto), Minna- Kaisa Järvinen ja Tuija Hämäläinen hänen sijaisenaan keväällä 2005 (Tampereen YRE), Jouko Karjalainen (Stakes), Heidi Kervinen (opiskelija Tampereen yliopisto), Juha Kääriäinen (Tampereen yliopisto ja sittemmin Poliisiammattikorkeakoulu), Ulla Lehtinen (Kriminaalihuoltolaitoksen Riihimäen paikallistoimisto ja ammatillisen lisensiaattitutkinnon opiskelija, Jyväskylän yliopisto), Katariina Pekkola (opiskelija Tampereen yliopisto), Lasse Rautniemi (Pikassos), Katja Saaranen (Pikassos), Reino Seppänen (KRITS), Teija Sundman (opiskelija Tampereen yliopisto ja sittemmin Pikassos), Heli Valokivi (Tampereen yliopiston Porin yksikkö) sekä Harri Virolainen (Kriminaalihuoltolaitoksen Porin aluetoimisto ja opiskelija Tampereen yliopiston Porin yksikkö). Lisäksi seuraavat henkilöt saivat materiaalia sähköpostin välityksellä: Eija Heine (Oy Kasvunavain Ltd), Tarja Pösö (Tampereen yliopisto), Ilmari Rostila (Tampereen yliopiston Porin yksikkö) ja Juha Santala (Hämeen ammattikorkeakoulu). Hankkeen valvojana toimi sosiaalineuvos Martti Lähteinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ensimmäinen asiantuntijaryhmän tapaaminen oli Kaikkiaan asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden 2005 aikana viisi kertaa. Tämän lisäksi hankkeen työntekijät kokoontuivat omana ryhmänään useita kertoja hankkeen aikana. Näissä tapaamisissa asiantuntijaryhmän ideoita työstettiin edelleen ja käytiin läpi hankkeen käytännön toteutusta. Kun hankkeelle saatiin jatkoaikaa vuodelle 2006, asiantuntijaryhmä jatkoi työskentelyä edelleen hankkeen loppuun. Kevään 2006 aikana asiantuntijaryhmä kokoontui kaksi kertaa, joiden lisäksi sen jäseniä osallistui Sosiaalialan kehittämishankkeen Pikassos-alueen aikuissosiaalityön työryhmissä maalis-huhtikuussa (ks. Osa II luku 5). Aikuissosiaalityön työryhmissä pyrittiin keräämään lisäaineistoa keskustelemalla aikuissosiaalityötä tekevien työelämän edustajien kanssa aikaisemmin kerätyn aineiston pohjalta. 2.2 Asiantuntijaryhmä selvityksen tavoitteiden asettajana Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli hankkeen ideointi ja ohjaaminen. Lisäksi ryhmä ohjasi ja tuki hankkeen työntekijöitä aineiston keräämisessä ja analysoinnissa. Ryhmässä keskusteltiin mm. haastateltavien valinnasta, tutkimusluvista ja selvitykseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä, käytettävistä selvitysmenetelmistä ja kertyneen tiedon analyysista. Työntekijät tuottivat jo selvitysvaiheessa asiantuntijaryhmälle erilaisia tiivistelmiä ja analyyseja kommentoitavaksi, jolloin haastatteluja voitiin jatkossa suunnata kiinnostaviin teemoihin tai tarkentaa joitakin esiin tulleita kysymyksiä. Asiantuntijaryhmän kanssa pohdittiin myös käytännön selvitystyössä esiin tulleita ongelmia. Analyysivaiheessa asiantuntijaryhmä arvioi työntekijöiden aloittamia analyysipolkuja ja toi esiin uusia näkökulmia, joista aineistoa voi tarkastella. Tässä luvussa kerrotaan tarkemmin, mistä teemoista asiantuntijaryhmissä käytiin keskustelua. Teemojen sisällä näkyy myös hankkeen tutkimuskysymyksistä käyty keskustelu, mikä vaikutti tutkimuskysymysten lopulliseen muotoutumiseen. 7

13 Selvityksen tekeminen Asiantuntijaryhmälle annetun hankkeen ideointi- ja ohjaustehtävän mukaisesti tapaamisissa käytiin paljon läpi selvityksen konkreettiseen tekemiseen liittyviä kysymyksiä. Aluksi keskustelua oli tutkimuskysymyksistä ja hankkeen tavoitteen kirkastamisesta. Todettiin, ettei kysymyksessä ole varsinainen tutkimus, vaan selvityshanke, jossa voidaan hahmottaa oleellisia tutkimuskysymyksiä mahdollisille laajemmille tutkimushankkeille. Hankkeen alussa pohdittiin myös tarvittavia tutkimuslupia, kuten riittääkö asiakkaan antama suostumus vai tarvitaanko tietojen saamiseen myös jonkin muun tahon lupa. Asiassa konsultoitiin myös sosiaali- ja terveysministeriötä. Päätettiin tehdä tutkimuslupa asiakasta koskevien tietojen luovuttamiseen, minkä asiakas allekirjoittaa. Tampereen kaupungin osalta sovittiin lisäksi haettavaksi varsinaista tutkimuslupaa, koska tämä on ollut kaupungin käytäntö. Paljon keskustelua aiheutti selvityksen toteuttajien vahva kriminaalihuoltotausta. Asiantuntijaryhmä pohti erityisesti sitä, miten selvityksen tuloksiin vaikuttaa se, että yhden haastattelijan haastateltavat ovat hänen omia valvonta-asiakkaitaan. Huolena oli, että haastatteluasetelma muuttaa työtapoja ja vääristää siten selvityksen tulosta. Toisaalta tässä tapauksessa mahdollisuus asiakkaiden osallistumiseen ja kontaktin saamiseen nähtiin paremmaksi kuin muilla haastattelijoilla. Koska muut haastattelijat olivat keräämässä aineistoa ennestään tuntemattomista asiakkaista, katsottiin tämän osaltaan pienentävän tuloksen vääristymisen riskiä. Hankkeen aikana koettiin kuitenkin tärkeäksi korostaa sitä, että kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti seuraamusjärjestelmän ulkopuoliset palvelut ja asiakkaan kontaktit muihin kuin Kriminaalihuoltolaitoksen (Khl) viranomaisiin. Aineiston analyysivaiheessa Khl:n työntekijöiden rooli asiakkaiden viranomaisverkostossa alkoi kuitenkin vaikuttaa niin merkittävältä, että hankkeen työntekijät päättivät haastatella myös Khl:n työntekijöitä. Tätä varten otettiin yhteyttä muutamaan asiakkaaseen ja pyydettiin heiltä suostumusta työntekijöiden haastattelemiseen asiakkaan kesän ja syksyn aikaisesta tilanteesta. Asiantuntijaryhmissä otettiin kantaa myös asiakkaiden valintaan sekä aineiston keräämiseen ja selvitysmenetelmiin. Alkuvaiheessa pohdittiin, kuinka paljon tulosta vääristää se, ettei selvityksessä tavoiteta kaikkein marginalisoituneimpien lainrikkojien joukkoa. Sama aihe nousi esiin myöhemmin, kun haastatteluissa ei esiintynyt palvelujärjestelmää voimakkaasti kritisoivia puheenvuoroja. Tällöin pohdittiin, kuinka haastattelutilanne ja asiakkaiden valinta ovat voineet vaikuttaa kritiikin puuttumiseen. Todettiin, että erityisesti analyysivaiheessa asiakkaiden valikoituminen on otettava esiin. Analyysin onnistumiseksi sekä asiakas- että viranomaishaastattelut todettiin tärkeäksi dokumentoida hyvin. Myös haastattelijoiden tuli pyrkiä yhdenmukaisuuteen vertailun helpottamiseksi. Litteroinnin osalta pidettiin hyvänä haastattelijan itse tekemää litterointia, mutta päätettiin myös selvittää mahdollisuus ulkopuolisen litteroijan käyttöön niukkojen aikaresurssien takia. Lisäksi asiantuntijaryhmä toivoi, että aineiston analyysi aloitettaisiin jo haastatteluvaiheessa. Haastatteluvaiheessa nousi esiin paljon kysymyksiä, joista haastattelijat vaihtoivat kokemuksia ja saivat neuvoja asiantuntijaryhmässä. Monet haastatteluissa käytetyistä käsitteistä näyttivät olevan asiakkaille vaikeita ymmärtää tai ne tulkittiin eri tavoilla. Joihinkin kysymyksiin asiakkaiden oli hankala vastata niiden yleisluonteisuuden takia. Asiantuntijaryhmässä mietittiin, kuinka käsitteet ja kysymykset voitaisiin korvata niin, että kaikki puhuisivat samaa kieltä. Todettiin myös, että asiakkaan elämäntilanne vaikuttaa viranomaisiin suhtautumiseen, mikä on tärkeää huomioida haastatteluissa. Haastattelutilanteessa haluttiin välttää liiallista viranomaisasetelmaa ja siksi asiantuntijaryhmässä mietittiin, miten haastattelu saataisiin pidettyä keskustelunomaisena ja luontevana. Esimerkiksi asiakkaan taustatietoja päätettiin kysellä haastattelujen lomassa ja asiakkaan elämäntilannetta pyrittiin kartoittamaan avoimilla kysymyksillä ennen varsinaisten viranomaiskokemusten selvittämistä. 8

14 Vuoden 2005 viimeisessä tapaamisessa päätettiin hakea hankkeelle jatkoaikaa vuoden 2006 toukokuun loppuun, koska aineiston analyysi mahdollisine lisäaineistoineen ja raportin työstäminen vaativat alkuperäistä suunnitelmaa enemmän aikaa. Kustannukset Hankkeen yhtenä tavoitteena oli kartoittaa lainrikkojien palvelujen käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Asiasta käytiin kriittistä keskustelua asiantuntijaryhmän tapaamisissa. Keskusteluissa oltiin huolissaan siitä, että kustannukset nousisivat liian suureen rooliin ja niitä tulkittaisiin väärin. Toisaalta katsottiin, ettei aikaisemmin ole ollut saatavissa lukuja, joilla lainrikkojien ns. jälkihuolto voitaisiin perustella. Kustannusten kannalta olennaiseksi nähtiin pikemmin asumisesta, toimeentulosta ja koulutuksesta syntyvät kuin päällekkäisistä viranomaiskontakteista syntyvät kustannukset. Asiantuntijaryhmässä käydyn keskustelun perusteella kustannuksia päätettiin arvioida uudesta näkökulmasta. Päädyttiin tarkastelemaan kustannuksia käytettynä työaikana. Tämän toivottiin vastaavan kysymykseen siitä, pitäisikö palvelujärjestelmää kehittää esimerkiksi palveluohjauksen tai YRE -hankkeen Hämeenlinnan alueella kehitetyn avainhenkilökonseptin suuntaan. Tämä pienentäisi kustannuksia palveluiden turhan päällekkäisyyden poistumisena, suunnitelmien mahdollisena yhdenmukaistumisena ja vaikuttavuuden parantumisena. Myöhemmässä vaiheessa paljon keskustelua herätti haastatteluissa esiin tullut ristiriita asiakkaan kanssa tehdystä työstä ja työntekijän tekemästä taustatyöstä, jota asiakas ei näe. Esimerkiksi asiakas saattoi tavata viranomaista minuuttia, vaikka viranomaisen mukaan häneltä meni 5-6 tuntia kuukausittaisesta työajastaan asiakkaan asioiden hoitamiseen. Ryhmässä keskusteltiin paljon siitä, miksi asiakasta tavataan niin vähän ja mitä tuo muu työ pitää sisällään. Palvelujärjestelmä Suuri osa käydystä keskustelusta liittyi tutkimustehtävän mukaisesti lainrikkojien käyttämiin palveluihin ja palvelujärjestelmään yleensä. Asiantuntijaryhmässä pohdittiin viranomaiskontaktien päällekkäisyyttä ja toisaalta palvelujen piiriin pääsemisen valikoivaa luonnetta. Haluttiin nostaa esille palvelujärjestelmän yhteys laajempaan suomalaisen yhteiskunnan muutokseen ja sen kautta pohtia, mihin suuntaan palvelujärjestelmä on menossa: painottuuko siinä asiakkaan perusoikeudet vai asiakkaan oma vastuu ja vastikkeellisuuden politiikka. Myös asiakkaiden lainrikkojataustan vaikutus palveluihin mietitytti. Eija Heinen (2004) raportin perusteella Kriminaalihuoltolaitoksella oli suuri osuus asiakkaiden palvelujen käytön neuvonnassa. Normaaleissa sosiaalipalveluissa asiakkaan lainrikkojataustaa ei useinkaan tiedetty. Myös palvelujärjestelmän osalta tutkimuskysymykset tarkentuivat ja täydentyivät asiantuntijaryhmissä käydyn keskustelun pohjalta. Asiakkaiden kohdalla oltiin kiinnostuneita siitä, millaisia ongelmia heillä on ja kohdistuuko asiakkaiden saama palvelu näiden ongelmien selvittämiseen. Samalla oltiin kiinnostuneita palvelujen sisällöistä ja yksittäisten palvelujen erityispiirteistä. Myös vähän palveluja käyttävä asiakas koettiin mielenkiintoiseksi, koska hän toimii peilauspintana muille. Hänen kauttaan voitiin saada vastaus siihen, miksi palveluja ei käytetä. 9

15 Selvityksessä haluttiin myös tietää, kokevatko asiakkaat palvelujärjestelmässä olevan jotakin puutteita. Tässä yhteydessä asiantuntijaryhmässä heräsi kysymys, osaako asiakas tunnistaa ja nimetä puuttuvia palveluita vai onko hän lukkiutunut nykyisen palvelujärjestelmän tarjontaan. Toisaalta epäiltiin, että asiakkaat tuntevat palvelujärjestelmän työnjaon eivätkä odotakaan mitään ylimääräistä. Myöhemmin ryhmässä kuitenkin käsiteltiin esimerkkejä, joissa asiakkaat olivat haastatteluissa tuoneet esiin kokemiaan selkeitä puutteita palvelujärjestelmässä. Paljon keskustelua käytiin siitä, saavatko asiakkaat eri tahojen palveluita vain silloin, kun he täyttävät järjestelmän asettamat kriteerit palvelun saamiselle, eivätkä silloin, kun tuntevat niitä tarvitsevansa. Palveluohjauksen katsottiin tarkoittavan sitä, että myös palvelujärjestelmää ohjataan toimimaan viisaasti. Tämän voitiin katsoa sisältävän sekä asiakkaiden yhdenmukaisen kohtelun että panostamisen työntekijöiden ohjeistukseen, etiikkaan ja resurssien yhteiskäyttöön, kuten suunnitelmien yhdenmukaisuuteen ja toteutuksen seurantaan. Viranomaisten ja muiden palvelutahojen osalta selvitettäviksi asioiksi nousivat heidän näkemyksensä asiakkaiden suunnitelmien sisällöistä ja tavoitteista sekä asiakkaan kanssa käytetty aika ja viranomaisverkostojen työskentely. Mietittiin, mikä on verkostotyön hyöty. Toisaalta oltiin kiinnostuneita siitä, millaisena asiakas itse kokee verkostotyöskentelyn verrattuna esimerkiksi yhteen työntekijään. Aineistosta nousi monella asiakkaalla esiin yksi aktiivinen toimija. Keskusteluissa nousi esiin myös kokemukset vertaistuen suuresta merkityksestä asiakkaille, ja toisaalta viranomaisten mahdollisuus vahvistaa informaaleja järjestelmiä. Viranomaisiin liittyvä keskustelun aihe oli myös työntekijän ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, kuten sen tarkasteleminen, miten asiakkaan muutoshalukkuus havaitaan ja mikä saa muutoksen aikaan. Loppukesän 2005 keskusteluissa voitiin aineiston pohjalta jo miettiä vuorovaikutuksessa esiintyviä katkoksia ja aukkokohtia. Tämän keskustelun pohjalta muodostui yksi selvityksen tutkimuskysymyksistä: Mitkä palvelut tai työntekijäkontaktit asiakas on kokenut merkityksellisiksi ja mitkä elementit tähän ovat vaikuttaneet? Suunnitelmat Asiakkaille laaditut suunnitelmat olivat yksi selvityksen kiinnostuksen kohteista ja niistä käytiin myös keskustelua asiantuntijaryhmän tapaamisissa. Alusta asti keskusteluissa nousi esille eräänlainen viranomaisille ulkoapäin asetettu velvollisuus laatia suunnitelmia. Suunnitelmat eivät usein kuitenkaan toteudu sellaisenaan tai niiden tavoitteet tehdään liian isoiksi. Koettiin olennaiseksi miettiä, millä keinoilla suunnitelmissa kaavailtuihin muutoksiin päästään. Toisaalta ryhmäläisillä oli kokemuksia myös siitä, että joissakin viranomaisissa asiakkaille ei tehdä suunnitelmia ollenkaan. Keskustelua käytiin siitä, että viranomaiset tietävät, miten hyviä suunnitelmia tehdään, mutta ihmeteltiin, miksi teoria ei toteudu käytännössä. Haastatteluvaiheessa tuli lisäksi esille, etteivät asiakkaat usein tiedä itseään koskevista suunnitelmista. Tämä herätti kysymyksen, ovatko suunnitelmat työntekijän ja asiakkaan yhteisesti jakamia, ja mikäli eivät ole, millaisia päätelmiä siitä voidaan tehdä. Mietittiin, onko kyse jälleen vuorovaikutuksen ongelmista, kuten palvelujärjestelmää koskevassa keskustelussa tuli esiin. Toisaalta asiakkaat kertoivat usein työntekijän kanssa suunnitellusta jatkotyöskentelystä, vaikka eivät nimittäneetkään tätä suunnitelmaksi. Aineiston perusteella vahvistui käsitys siitä, ettei työntekijöiden kesken tai työntekijän ja asiakkaan välillä monesti ole yhteisesti jaettua näkemystä siitä, mikä on suunnitelma. Analyysissa toivottiin pohdittavan sitä, mihin 10

16 suunnitelmallisuuden tulo kentälle perustuu ja mihin se johtaa: näennäistyön lisääntymiseen vai hyvien suunnitelmien tekemiseen. Suunnitelmallisuuden nähtiin liittyvän resursseihin, organisaatiokulttuuriin, työntekijöiden osaamiseen sekä moraaliin ja etiikkaan. Asiakkaan näkökulma Heti hankkeen alussa selvityksen yhdeksi lähestymistavaksi haluttiin nostaa asiakkaiden oma näkökulma saamiinsa palveluihin ja suunnitelmiin. Viranomaispuhetta on dokumentoitu paljon, minkä takia asiakkaiden omat tavoitteet, tarpeet ja kommentointi koettiin kiinnostavaksi ja tarpeelliseksi korostaa. Asiakkaiden antaman tiedon pohjalta voidaan tarkastella myös viranomaisten toimintaa. Toisaalta asiakkaiden kokemukset koettiin myös haastavammaksi tutkia. Ryhmässä koettiin tärkeäksi korostaa asiakkaille heidän merkitystään tiedon tuottajina. Asiantuntijaryhmässä tuotettiin paljon keinoja tuoda asiakasnäkökulmaa esille haastatteluissa. Asiakkaan palvelujärjestelmän tuntemuksesta ja palvelujen tarpeesta voitaisiin saada kuva selvittämällä asiakkaalle merkityksellisiä asioita. Myös asiakkaan kokemus itseensä kohdistuneista mahdollisuuksista ja esteistä tai kokemistaan peloista, vaikeuksista ja vahvuuksista ovat osa asiakkaan näkökulman esiin tuomista. Asiakkaalta haluttiin selvittää, millaiset tilanteet ovat hänen mielestään olleet onnistuneita ja onko palveluita koettu jossain syrjiviksi. Selkeästi asiakasnäkökulman korostamiseen tähtäävä keino oli se, että viranomaisiin päätettiin ottaa yhteyttä vasta asiakkaan tuottaman tiedon pohjalta ja hänen luvallaan. 2.3 Kokemukset asiantuntijaryhmän toiminnasta Viimeisessä asiantuntijaryhmän kokouksessa käytiin läpi paikalla olleiden ryhmäläisten kokemuksia asiantuntijaryhmään osallistumisesta, sen toiminnasta ja asiantuntijaryhmästä toimintamuotona. Yleisesti ryhmäläiset suhtautuivat myönteisesti tämän tyyppiseen toimintaan ja näkivät oman toimintansa merkityksen ja hyödyn hankkeen etenemiselle. Ryhmässä kuitenkin todettiin, että ilman hankkeen konkreettisia toimijoita eli palkattuja työntekijöitä olisivat hankkeen tulokset jääneet vähäisemmiksi. Lainrikkoja -hankkeen puolesta tuotiin esille ryhmän suuri merkitys hankkeelle. Ryhmäläiset kokivat asiantuntijaryhmässä käsitellyn tematiikan kiinnostavana, mikä johtui ryhmäläisten omista mielenkiinnon kohteista työpaikan ja tutkimuksen kautta. Asiantuntijaryhmästä saadut kokemukset pystyi liittämään omaan työhön. Tutkimuksen näkökulmasta koettiin hyväksi, että teemasta käytävälle keskustelulle on olemassa foorumi. Ryhmä mahdollisti myös kokemusten vaihdon ja asiakastyön nykytilanteesta keskustelun tutkijoiden ja kentän työntekijöiden välillä, joka koettiin erityisesti tutkijoiden keskuudessa tärkeäksi. Yleisesti jonkin teeman ympärille kokoontuminen, keskustelu ja prosessin kommentoiminen koettiin toimivaksi toimintamalliksi, mitä voidaan käyttää myös jatkossa. Asiantuntijaryhmien toiminnan lisäksi keskustelussa nousi esiin Sosiaalialan kehittämishankkeen Pikassos-alueen aikuissosiaalityön työryhmät, joiden kokouksia käytettiin hankkeessa yhtenä keinona koota työntekijöiden näkemyksiä lainrikkojien asemasta palveluissa. Aikuissosiaalityön työryhmien käyttö menetelmänä sai niihin osallistuneilta asiantuntijaryhmän jäseniltä kiitosta, ja menetelmä koettiin kiinnostavaksi. Aikuissosiaalityön työryhmien kohdalla toistui kokemus yhteyden säilymisestä käytännön työhön. 11

17 Keskustelussa tuotiin myös esille asiantuntijaryhmän toimintaan liittyviä heikkouksia, joita olivat lähinnä toiminnan katkelmallisuus ja pirstaleisuus. Ryhmäläiset saattoivat siirtyä nopeasti toisesta työtilanteesta asiantuntijaryhmään sen materiaalin ehdoilla, jota heille oli ennakolta toimitettu. 3 Lainrikkoja-hankkeen päätösseminaari 3.1 Koe Vapaus Pikassos järjesti Lainrikkoja -hankkeen päätösseminaarin Koe Vapaus suunnitelmia vai suunnitelmallisuutta? Tulevaisuuden haasteet lainrikkojien kanssa tehtävässä työssä. Seminaarissa esiteltiin Lainrikkoja -hankkeessa saatuja tuloksia, minkä lisäksi seminaariin oli kutsuttu puhujia eri sektoreilta. Puheenvuorot käsittelivät seminaarin aiheen mukaisesti lainrikkoja-asiakkaille tehtäviä suunnitelmia ja työskentelyn suunnitelmallisuutta eri toimijoiden näkökulmista. Puhujina seminaarissa olivat Kansliapäällikkö Kirsti Rissanen, oikeusministeriöstä, Projektityöntekijät Teija Sundman ja Katariina Pekkola Pikassoksesta, Projektisuunnittelija Jarno Ruotsalainen Kriminaalihuollon tukisäätiöstä, Neuvotteleva virkamies Olavi Kaukonen oikeusministeriöstä, Apulaisjohtaja Anna Arola Riihimäen vankilasta, Johtava sosiaalityöntekijä Maria Palmgren Tampereen kaupungista ja Yliassistentti Heli Valokivi Tampereen yliopiston Porin yksikkö sekä Toimitusjohtaja Lasse Rautniemi Pikassoksesta Seminaariin osallistui edustajia ministeriöistä, aihealuetta pohtineista työryhmistä, Rikosseuraamusalan neuvottelukunnasta, järjestöistä, kunnista, Kriminaalihuollosta ja Vankeinhoitolaitoksesta. Seminaarista tehtiin lehdistötiedote ja seminaarissa oli myös paikalla toimittajia. Seminaarin materiaali laitettiin Pikassoksen www-sivuille. 3.2 Koontia seminaarista Seminaarin avasi oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissanen, joka kertoi omassa puheenvuorossaan lainrikkojien kanssa tehtävän työn kehityksestä vuodesta 2001 vuoteen Vuosina toimineen Seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien yhteensovittamista pohtineen toimikunnan mietinnön perusteella käynnistetty YRE -hanke päättyi vuonna 2005, mutta siinä aloitettuja yhteistyöverkostoja on jatkettu edelleen paikallisesti ja alueellisesti. Vankien asioissa on kehitetty eri tahojen yhteistoimintaa, jonka suositukset julkaistiin vuonna Muita uudistuksia ovat olleet mm. vankeuslakipaketin valmistelu, sakon muuntorangaistuksen ehtojen muuttuminen, yhdyskuntatyön kehittämisen linjauksien tuottaminen ja nuorisorangaistuksen muuttuminen pysyväksi rangaistusmuodoksi koko maassa. Puheenvuoronsa lopuksi Rissanen toi esiin, että vuoropuhelua lainrikkojien asioissa olisi laajennettava niin, että se nousisi poliittisen kiinnostuksen ja hallinnonalat ylittävän yhteistyön kohteeksi. 12

18 Lainrikkoja-hankkeen puheenvuorossa hankkeen työntekijät Katariina Pekkola ja Teija Sundman nostivat esiin lainrikkoja-asiakkaan näkökulman palveluihin ja niissä tehtäviin suunnitelmiin. Puheenvuorossa käsiteltiin selvityksen perusteella tehtyjä johtopäätöksiä asiakkaan tavoitteiden ja palvelujärjestelmän ja siinä tehtävien suunnitelmien kohtaamisesta. Lisäksi tarkasteltiin organisaatioiden välisen yhteistyön mahdollisuuksia asiakkaan elämäntilanteen kokonaisuuden ymmärtämisessä. Seminaarissa julkaistiin Kriminaalihuollon tukisäätiön selvitys Kuntouttava vankityö. Projektisuunnittelija Jarno Ruotsalainen puhui seminaarissa suunnitelmallisesta vankeudesta ja vapausprosessista ja niihin liittyvästä yhteistyöstä. Yhteistyö voidaan jakaa tavanomaiseen yhteistyöhön, rakenteelliseen yhteistyöhön ja palveluohjaukseen sekä palveluntuotantoon ja sopimusperustaiseen kuntoutusyhteistyöhön. Tavanomaisen vapautumisyhteistyön haasteena voidaan nähdä aluevankilajärjestelmä ja vangin mahdollisuudet yhteyksien luomiseen ja ylläpitämiseen käytännössä, kun matkaa vankilan ja kotikunnan välillä voi olla useita satoja kilometrejä. Toisaalta aluevankilajärjestelmä helpottaa käytäntöjen muodostumista, koska saman kunnan vankeja kohdataan useammin. Ruotsalainen pohtii sijoittajayksiköiden ja vastuuvankiloiden välistä vastuunjakoa ja sitä, kuka käytännössä ottaa yhteyttä muihin tahoihin. Ruotsalainen pohti vankien työttömyyden ja rikollisuuden yhteyttä toisiinsa. Lisäksi Ruotsalainen toi esiin Hämeenlinnan seudulla toimivan KuVa-projektin kokemuksia. Neuvotteleva virkamies Olavi Kaukonen oikeusministeriöstä esitteli sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön asettaman vankien jälkihuoltotyöryhmän antamia suosituksia. Suositukset Rikoksista rangaistujen tuen tarve Suositukset yhteistoiminnalle julkaistiin maaliskuussa Vankien jälkihuoltotyöryhmän asettamisen taustalla vaikuttivat vankeuslaki, uusi vankeinhoidon organisaatio sekä vapautuvien vankien ongelmat: asunnottomuus, päihteet, terveysasiat sekä toimeentulo-ongelmat. Työryhmän tehtäväksi annettiin laatia ehdotukset vankien jälkihuollon kehittämiseksi ja kriminaalihuollon asiakkaiden tuen tarpeiden huomioimiseksi yhteistyössä Vankeinhoitolaitoksen, Kriminaalihuoltolaitoksen ja kuntien kanssa siten, että tehtävät suunnitelmat tukevat toisiaan ja asiakkaan selviytymistä. Työryhmä ehdotti mm. ensihuoltojärjestelmän luomista sosiaalialalle, eri tahojen suunnitelmien nivomista yhteen ennen rangaistuksen suorittamista sekä sen jälkeen, tuetun asumisen ja sosiaalisen isännöinnin lisäämistä, työvoiman palvelukeskusten käytön tehostamista sekä yhteistoimintatahojen tietojen vaihdon yksinkertaistamista. Puheenvuoronsa lopuksi Kaukonen esitteli lainrikkojien kanssa tehtävän työn haasteita tällä hetkellä. Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi vankimäärän kasvu, huono-osaisten jääminen palveluiden ulkopuolelle, päihdehaittojen hillintä sekä suhteellisen köyhyyden lisääntyminen ja muuttuminen absoluuttiseksi huonoosaisuudeksi. Samalla Kaukonen pohti, ovatko lainrikkojille tarjotut vaihtoehdot riittäviä nykyiseen kehitykseen verrattuna. Kunnan sosiaalityön näkökulmasta seminaarissa puhui Tampereen kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Maria Palmgren. Puheenvuorossaan Palmgren tarkasteli, mitä lainrikkojaasiakkaiden kanssa on tehty, missä ollaan nyt ja mihin jatkossa pitäisi kiinnittää huomiota. Puheenvuorossaan Palmgren toi esiin, että vain muutamalla prosentilla asiakkaista on lainrikkojatausta, mikä asettaa haasteen yksittäisten sosiaalityöntekijöiden tietotaidolle. Yksittäin sosiaalityöntekijä kohtaa vain muutamia rikostaustaisia asiakkaita vuosittain. Vapautuvan vangin kohdalla on keskityttävä mm. asumiseen, työvoima-asioihin, päihdekuntoutukseen, perhesuhteisiin ja yhteistyökumppaneiden verkostoon. Tampereella siirryttiin 1990-luvulla alueellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, minkä lisäksi on ollut joitakin osittain eritytettyjä palveluita. Tällaisia palveluita tarjosi vuoteen 2005 asti sosiaaliasema Paussi, jossa tarjottiin yksilöllistä palveluohjausta (YPO) päihdetaustaisille ja asunnottomille asiakkaille. Palvelun 13

19 tavoitteena oli olla joustavaa ja tiivistä, ja se pyrki sosiaalityön tarpeen päättymiseen. Alueellisen sosiaalityön mallissa aikuis- ja lapsiperheiden sosiaalityö on eriytetty. YRE-hankkeen kautta mallinnettiin yhteistyötä vankilasta kuntouttavista toiminnoista vapautuvien kohdalla, mihin kuului palvelusuunnitelman laatiminen ja vastuullisen palveluohjaajan nimeäminen. Palmgrenin mukaan jatkossa on ylläpidettävä nykyisiä yhteistyökäytäntöjä ja vahvistettava marginaalisosiaalityön erityisosaamista. Lisäksi olisi päätettävä, järjestetäänkö palvelut perusvai erityispalveluina. Aikuissosiaalityötä ja seudullista yhteistyötä kehitetään Seutukehittäjä - hankkeessa. Tampereella on lisäksi meneillään toimeentulotuen kehittämishanke, jonka raportti valmistunee syksyllä. Etuuskäsittelijöiden määrää lisätään, mikä tulee vapauttamaan nykyistä enemmän sosiaalityöntekijöiden resursseja sosiaalityön tekemiseen. Uudesta vankeuslaista oli kertomassa Riihimäen vankilan apulaisjohtaja Anna Arola. Sekä vankilassa että vapaudessa suoritettavan vankeuden tavoitteena on edistää vangin valmiuksia rikoksettomaan elämään sekä estää rikosten tekemistä vankeusaikana. Uusi laki velvoittaa tekemään suunnitelman kaikille vangeille, kun se nykyisin on tehty yli kahden vuoden tuomiota suorittaville. Suunnitelma on nimeltään rangaistusajan suunnitelma, ja se koskee rangaistusaikaa, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta. Suunnitelman tarkoituksena on lisätä rangaistuksen täytäntöönpanon ennustettavuutta ja johdonmukaisuutta, vähentää moninkertaista työtä sekä tehostaa viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen yhteistyötä. Suunnitelmassa päätetään, mihin toimintakykyyn ja uusintarikollisuuteen vaikuttaviin tekijöihin vangin elämässä pyritään vaikuttamaan. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi vangin sijoittaminen, vankeusaikeinen toiminta, mahdollinen valvottu koevapaus, poistumisluvan edellytykset sekä suunnitelma ehdonalaisesta vapauttamisesta. Suunnitelma laaditaan sijoittajayksikössä, ja jatkossa sitä täydennetään ja sen toteutumista seurataan. Vanki sijoitetaan sen mukaan, missä suunnitelmaa pystytään parhaiten toteuttamaan. Vankeuslaissa halutaan korostaa vapauttamissuunnitelman roolia ja viranomaisten yhteistyötä, sillä suurinta osaa vapautuvista vangeista ei määrätä valvontaan eikä heillä ole vapaudessa mitään kiinnekohtaa. Arola toi myös esiin, etteivät monet vangit osaa nimetä työntekijöiden nimiä tai edes organisaatioita, joissa ovat asioineet siviilissä. Tämä asettaa haasteen selvittää, mitä ne tahot ovat, joiden kanssa vankeinhoidon pitäisi tehdä yhteistyötä. Lopuksi Arola käsitteli rikosten uusimista ja rikosten tekoon altistavia tekijöitä. Arolan mukaan olisi selvitettävä, mitkä tekijät saavat ihmiset luopumaan rikoksista ja pyrittävä vaikuttamaan myös niihin rikoksiin altistavien tekijöiden lisäksi. Seminaarin viimeisessä puheenvuorossa yliassistentti Heli Valokivi Tampereen yliopiston Porin yksiköstä tarkasteli lainrikkojien kanssa tehtävän työn mahdollisuuksia tutkimuksen näkökulmasta. Valokivi esitteli Juhilan (2006) määrittelemiä asiakkaan ja työntekijän välisen suhteen eri muotoja. Suhde voi olla liittämis- ja kontrollisuhde, kumppanuussuhde, huolenpitosuhde ja vuorovaikutuksessa rakentuva suhde. Valokivi pohti, kuinka paljon suunnitelmien ja kehittämisen taustalla vaikuttaa liittämis- ja kontrollisuhde, joissa asiakas on yhteiskuntaan liittämisen ja kontrollin kohde. Tämän suhteen lisäksi kumppanuussuhde vaatii vahvan asiakkaan. Huolenpitosuhteessa asiakas saa olla heikko ja apua tarvitseva, ja työntekijän rooli on olla asiakkaan rinnalla. Valokivi puhui myös siitä, että virallisen tiedon ohella on tärkeää antaa sijaa toisin tietämiselle, asiakkaiden yksilölliselle ja kokemukselliselle tiedolle, jota tarvitaan yksilöllisten ratkaisujen sekä suunnitelmien ja tavoitteiden tekemisessä. Toisin tietäminen antaa äänen marginaalissa oleville. Valokivi pohti myös ns. vastapuheen merkitystä auttamistyölle. Vastapuheella tarkoitetaan leimatut identiteetin kommentointia ja vastustamista joko teon tai puheen muodossa. Ihmiselle on tyypillistä, että hän reagoi itsensä kategorisointiin vastapuheella, jolloin tuodaan esiin uusia näkökulmia ja identiteetti neuvotellaan uudelleen. Valokivi näkee vastapuheen resurssina, jos se otetaan auttamistyössä huomioon. Tutkimuksen näkökulmasta auttamistyötä voidaan tarkastella kokemusten, vuorovaikutusten, ver- 14

20 kostojen ja hyvinvointipalvelujen näkökulmasta. Tutkimuksen näkökulmasta seuraamusjärjestelmää ja auttamisjärjestelmää tulisi kehittää yhdessä tekemisen kautta. Tutkimuksessa tulisi antaa ääni kaikille osapuolille, asiakkaiden ja työntekijöiden lisäksi myös päättäjille ja järjestelmälle itselleen. Tätä voidaan edistää virallisen tiedon ja toisen tiedon rinnakkaisuuden dialogisuuden huomioimisella. Tärkeää on ylläpitää käytännön ja tutkimuksen välistä vuoropuhelua. Seminaarin päätti Pikassoksen toimitusjohtaja Lasse Rautniemi. Puheenvuorossaan Rautniemi tarkasteli aikuissosiaalityön esiin tulemista Pikassoksen toimialueella ja toiminnassa. Pikassoksen toimialueen maakunnissa aikuissosiaalityö nousee vahvasti esille. Rautniemi uskoi, että lainrikkoja-asiakkaiden kanssa löydetyt toimintamallit voidaan siirtää myös muiden erityisryhmien kanssa tehtävään työhön ja tämän takia niitä kannattaa kehittää edelleen. 15

21 OSA II TULOKSET 16

22 4 Selvityksessä käytetty aineisto 4.1 Haastattelujen toteutus ja aineiston kuvaus Selvityksen aineistona on käytetty Kanta-Hämeestä Riihimäki-Hämeenlinna -alueelta, Pirkanmaalta Tampereelta ja Satakunnasta Porin alueelta kerättyä haastatteluaineistoa. Haastateltavina on ollut lainrikkojia ja työntekijöitä, joiden luona lainrikkojat ovat asioineet. Haastattelijoina toimivat Kanta-Hämeessä Ulla Lehtinen, Pirkanmaalla Katariina Pekkola ja Satakunnassa Harri Virolainen. Kaikki haastattelijat työskentelivät haastattelujen aikana Kriminaalihuoltolaitoksen alue- tai paikallistoimistossa. Haastattelut toteutettiin pääosin vuoden 2005 huhtikuun ja lokakuun välisenä aikana, mutta niitä täydennettiin myös tämän jälkeen. Suurin osa haastateltavista lainrikkojista löytyi Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaista. Osa lainrikkojista oli mukana YRE -hankkeen toiminnassa. Alun perin tarkoituksena oli saada haastateltavia myös sovittelutoimiston asiakkaista, mikä ei kuitenkaan toteutunut sovitteluasiakkaiden vähäisen määrän takia. Selvityksen aineistona on käytetty 11 henkilön haastattelumateriaalia. Haastatteluihin osallistui sekä miehiä että naisia. Haastateltavien joukossa on nuoria alle 25-vuotiaita sekä yli 35-vuotiaita henkilöitä. Kaikille haastateltaville oli tunnusomaista ilmaistu halu muuttaa omaa elämäänsä ja lopettaa esimerkiksi rikosten tekeminen ja päihteiden käyttö, joskin osa haastateltavista saattoi syyllistyä uusiin rikoksiin haastattelukertojen välillä. Kaikille haastateltaville oli myös tunnusomaista muutostarpeet useilla elämän alueilla. Jokaisen haastateltavan elämäntilanne on hyvin yksilöllinen eikä haastateltavien tarkempi kuvaaminen ole mahdollista, jottei heidän henkilöllisyytensä paljastu. Haastattelijat eivät ottaneet haastateltaviin suoraan yhteyttä, koska heiltä oli saatava suostumus heitä koskevien tietojen luovuttamiseen. Tämän takia Khl:n työntekijät kysyivät asiakkailtaan halukkuutta osallistua haastatteluihin. Tätä varten laadittiin kirje, jota Khl:n työntekijä saattoi käyttää apunaan selvityksestä kertoessaan ja antaa asiakkaalle tämän halutessa (Liite 1). Asiakkaan yhteystiedot annettiin haastattelijalle vasta, kun asiakas oli lupautunut haastatteluihin mukaan. Tarkoituksena oli, että noin puolen vuoden aikana haastatellaan samaa henkilöä useampaan kertaan. Tällä tavalla saatiin tietoa siitä, mitä muutoksia haastattelukertojen välillä haastateltavien elämässä tapahtuu. Koska tarkoituksena oli tehdä useita haastatteluja samalla henkilölle, oli tärkeää, että haastateltavat pystyisivät sitoutumaan selvityksen tekemiseen seurantaajaksi. Tämän takia haastateltaviksi valikoitui suhteellisen vakaassa elämäntilanteessa olevia henkilöitä. Kaikkia asiakkaita haastateltiin vähintään kaksi kertaa. Haastattelut tehtiin joko Kriminaalihuoltolaitoksen tiloissa tai asiakkaan toivomassa paikassa. Haastattelut kestivät puolesta tunnista puoleentoista tuntiin ja ne nauhoitettiin. Haastattelujen litteroinnin tekivät pääsääntöisesti haastattelijat. Osan aineistosta on litteroinut ulkopuolinen henkilö. Ensimmäisellä haastattelukerralla asiakkailta kerättiin tarvittavat perus- ja taustatiedot, kuten asuminen, työ- ja koulutustilanne, terveyden tila, sosiaalinen verkosto ja harrastukset (Liite 2). Taustatietoja täydennettiin myös muilla haastattelukerroilla. Ensimmäisellä kerralla selvitettiin, mitä palveluja asiakas on käyttänyt ja käyttää tällä hetkellä, ja mitä niissä tehdään. Lisäksi tiedusteltiin, onko asiakas kokenut palvelujärjestelmässä jotain puutteita ja mitä (uusia) palveluja asiakas toivoisi. Asiakkailta kysyttiin myös heidän tukiverkostostaan sekä sitä, mil- 17

Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy

Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy Saatteeksi Yhteiskunnan tukijärjestelmien, seuraamusjärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan tasoilla tehdään paljon työtä ja käytetään kokonaisuutena paljon resursseja

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4

Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4 6 Rikoksista rangaistut ja sosiaalityö vetäjä: erityisasiantuntija Vuokko Karsikas, Rikosseuraamusvirasto Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4 15.00 15.30 Yhdyskuntapalvelu

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä

Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä Asumispalvelut murroksessa Nimi ovessa hankkeen päätösseminaari 25.5.2012 Jenni Mäki ja Sampo Järvelä T A M P E R E E N K A U P U

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Vankilaopetuksen nykytila ja haasteet Vankilaopetuspäivät 7.10.2015 Kati Sunimento Rise/Keha

Vankilaopetuksen nykytila ja haasteet Vankilaopetuspäivät 7.10.2015 Kati Sunimento Rise/Keha Vankilaopetuksen nykytila ja haasteet Vankilaopetuspäivät 7.10.2015 Kati Sunimento Rise/Keha Opiskelevien vankien määrä keskimäärin päivässä rikosseuraamusalueittain vuonna 2014 Rikosseuraamusalue Opiskelevia

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS 1 (5) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 23.5.2011 klo 13-15.30 Paikka Sovatek, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Hannu Koivisto Kari Lahti Maritta

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

www.lapsiasia.fi 21.4.2010

www.lapsiasia.fi 21.4.2010 Lapsen oikeuksien näkökulma vanhemman vankeuteen - kommenttipuheenvuoro Maria Kaisa Aula Lapsi näkyväksi - seminaari vankien lasten huomioimisesta Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Eeva-Leena Jaakkola johtaja, Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Vilppulan vankila Yhteistyön

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö

Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Järjestöjen rooli päihdehuollon tuottamisessa Kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen nyt

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä. 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö

Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä. 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö Miksi Kelan kanssa yhteistyöhön? Toimeentulotuen kasvavat asiakasmäärät (8-9 % vuosikasvu)

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 Ryhmätyö: Palveluohjaus vammaistyössä ja verkostoissa 1. ESITÄ KYSYMYS Palveluohjauksessa on paljon tuttua - mutta sen toteuttamiseen liittyy myös monia

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA Sosiaaliohjausta on monenlaista Annika Parviainen Anna Peltokorpi Metropolia ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Sofianlehdonkatu 5 Sosionomi, SS08K1 Lastensuojelu-

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari Nuorten talo Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014 Titta Pelttari Nuorten talo Matalan kynnyksen asiointipiste Nuorten talo avattiin 1.10.2013. Nuorten talolla tarjotaan 16-29-vuotiaille tamperelaisille

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot