Vastuulliseen ja kestävään kehitykseen perustuva 2000-luvun kaivostoiminta

Transkriptio

1 EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS PÄÄTÖSLAUSELMA Vastuulliseen ja kestävään kehitykseen perustuva 2000-luvun kaivostoiminta laadittu kestävän kehityksen, ympäristön, energiapolitiikan sekä tutkimus-, innovointi- ja teknologia-asioiden valiokunnan mietinnön pohjalta Euroopan parlamentin yhteisesittelijä: Latinalaisen Amerikan alueen yhteisesittelijä: Inês Zuber (GUE) Carlos Edward Osorio (Andien parlamentti, Kolumbia) Perjantai 5. kesäkuuta 2015 Bryssel (Belgia) AT\ doc PE v05-00

2 EUROLAT 5. kesäkuuta 2015 annettu päätöslauselma Bryssel (Belgia) [laadittu kestävän kehityksen, ympäristön, energiapolitiikan sekä tutkimus-, innovointi- ja teknologia-asioiden valiokunnan mietinnön pohjalta] Vastuulliseen ja kestävään kehitykseen perustuva 2000-luvun kaivostoiminta EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarinen edustajakokous, joka ottaa huomioon Latinalaisen Amerikan, Karibian ja Euroopan unionin maiden valtion- ja hallitusten päämiesten välillä Rio de Janeirossa (28. ja 29. kesäkuuta 1999), Madridissa (17. ja 18. toukokuuta 2002), Guadalajarassa (28. ja 29. toukokuuta 2004), Wienissä ( toukokuuta 2006), Limassa ( toukokuuta 2008), Madridissa (18. toukokuuta 2010) ja Santiago de Chilessä (26. ja 27. tammikuuta 2013) pidettyjen seitsemän huippukokouksen julkilausumat, ottaa huomioon ympäristöä ja kehitystä koskevassa Rion julistuksessa sekä Rio de Janeirossa kesäkuussa 1992 tehdyssä biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa esitetyn ennalta varautumisen periaatteen, ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen (Rio+20) julistuksen Tulevaisuus, jonka haluamme ja erityisesti sen kaivosteollisuutta koskevan 227 ja 228 kohdan, ottaa huomioon ympäristövastuusta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY 1, ottaa huomioon kaivannaisteollisuuden jätehuollosta 15. maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/21/EY 2, ottaa huomioon YK:n ympäristöohjelman laatiman käytännön oppaan menetelmistä ja tekniikoista elohopean käytön vähentämiseksi pienimuotoisessa kullankaivuussa, ottaa huomioon Andien parlamentin päätöslauselman nro 214 aiheesta Laiton kaivostoiminta Andien alueella, ottaa huomioon Andien yhteisön päätöksen nro 774 Andien politiikasta laittoman kaivostoiminnan torjumiseksi, ottaa huomioon kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen nro 169, ottaa huomioon YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen, ottaa huomioon yritystoiminnasta ja ihmisoikeuksista vastaavan YK:n erityisraportoijan John Ruggien laatimat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n perusperiaatteet, ottaa huomioon kaivos- ja kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevan aloitteen (EITI) strategisen liittouman, jonka avulla taataan luonnonvaroista peräisin olevien valtioiden tulojen julkistaminen, 1 EUVL L 143, , s EUVL L 102, , s. 15. PE v /8 AT\ doc

3 ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen terveydestä ja turvallisuudesta kaivoksissa, ottaa huomioon tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan unionin direktiivin 2013/34/EU 1, ottaa huomioon Amerikan ihmisoikeusjärjestelmän ja Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan päätöslauselmat ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ihmisoikeuksien puolustajien puolesta kaivosteollisuudesta aiheutuvien konfliktien yhteydessä, A. katsoo, että oikeus terveelliseen ympäristöön on ihmisoikeus; B. ottaa huomioon, että kaivostoiminnassa on kyse perusteellisesta prosessista, jonka avulla saadaan yhteiskunnissamme nykyisin käytettäviä luonnonvaroja ja että kaivosteollisuus on tärkeää kaikille maille, joilla on mineraalivaroja, ja erityisesti kehitysmaille; C. ottaa huomioon, että kaivosteollisuus muodostaa monissa maissa merkittävän osan bruttokansantuotteesta ja usein suurimman osan ulkomaankaupan tuloista ja ulkomaisista investoinneista ja tarjoaa mahdollisuuden edistää sosioekonomista kehitystä, jos kaivostoimintaa hallitaan tehokkaasti, vaikuttavasti, vastuullisesti, kestävästi ja täysin avoimesti; D. ottaa huomioon, että raaka-aineiden hyödyntämisestä vahvasti riippuvaiset taloudet ovat haavoittuvimmassa asemassa raaka-aineiden maailmanmarkkinoilla vaihtelevien hintojen vuoksi; E. katsoo, että mailla on suvereeni oikeus hyödyntää luonnonvarojaan kansallisten painopistealueidensa mukaisesti ja noudattamalla Rion periaatteissa kuvattua luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvää vastuullisuutta; F. katsoo, että kaivosala voi hyödyttää merkittävästi suoraan tai välillisesti paikallisen ja kansallisen talouden kasvua, luoda työpaikkoja, synnyttää uusia infrastruktuureja ja edistää valmiuksien ja paikallisten yritysten kehittymistä; toteaa kuitenkin, että nämä hyödyt jäävät usein toteutumatta paikallisväestölle; G. ottaa huomioon, että kansalaisten valitukset koskevat useimmiten vakavia ympäristölle ja vesilähteille aiheutuvia vahinkoja, kaivosten lähettyvillä asuville ihmisille aiheutuvia kielteisiä terveysvaikutuksia ja erityisesti hengitysvaikeuksia ja iho-ongelmia, yhteisöjen häätämistä alueelta ja alkuperäisväestön esi-isiltä perimien ja henkisesti ja kulttuuriperinnöllisesti arvokkaiden maa-alueiden tuhoamista; H. ottaa huomioon, että nousevien talouksien kysynnän ruokkimat raaka-aineiden korkeat kansainväliset hinnat olivat kannustin kaivostoimintaan investoimiseksi ja että Latinalaisessa Amerikassa kaivostoiminta on taloudellisesti, tuottavuuden kannalta ja yhteiskunnallisesti tärkeä ala, joka edistää infrastruktuurien kehittämistä; I. toteaa, että kaivos- ja kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevan aloitteen (EITI) tavoitteena on saada parannettua paikallisen väestön kehitystä luonnonvaroiltaan vaurailla 1 EUVL L 182, , s. 19. AT\ doc 3/8 PE v05-00

4 alueilla keskittymällä lisäämään tulojen hallintaan liittyvää avoimuutta, jotta voidaan vähentää lahjonnan mahdollisuutta ja mahdollistaa hyödyn tasapuolinen jakautuminen; J. toteaa, että pienimuotoiselle kaivostoiminnalle ominaisia piirteitä ovat merkittävä työvoimavaltaisuus, vähäinen teknologinen kehitystaso, epävarmat työ-, turvallisuus- ja hygieniaolosuhteet ja toisinaan haitalliset ympäristövaikutukset, mutta toteaa myös, että pienimuotoinen kaivostoiminta on tärkeä työmahdollisuus lähes miljoonalle ihmiselle Latinalaisessa Amerikassa ja pääasiassa sen maaseudulla; K. ottaa huomioon, että kansainvälinen yleisö on sitoutunut Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksessa nro 182 tekemään lopun kaikenlaisesta lapsityövoiman käytöstä ja kieltämään kaikenlaisen alaikäisten terveyden, turvallisuuden tai henkisen kehityksen vaarantavan työn tekemisen alle 18-vuotiailta henkilöiltä; L. katsoo, että laajamittaisen kaivostoiminnan ja avokaivosten ympäristövahinkoja voidaan vähentää käyttämällä ennaltaehkäiseviä ja korvaavia toimenpiteitä toiminnan aikana ja kunnostamalla kaivosten alueet kaivosten sulkemisen jälkeen; M. ottaa huomioon, että kaivostoiminnan ja tiettyjen mineraalien kaupan tuottoja on kanavoitu konfliktien rahoittamiseksi maailman eri alueilla ja että näitä konfliktimineraaleja voi myydä helposti kansainvälisillä markkinoilla, jos toimitusketjun due diligence -prosesseja ei vahvisteta; N. katsoo, että luonnonvarojen kirouksen poistamiseksi kaivosmaiden on lisättävä toimielintensä tuloja ja veropolitiikkoja, jotta ne voivat taata tulojen ja verotulojen käytön tehokkaasti, avoimesti ja inhimillistä kehitystä luonnonvaroiltaan vauraissa maissa edistävällä tavalla; O. katsoo, että kaivostoiminta etnisten yhteisöjen ja ryhmittymien asuttamilla alueilla edellyttää avointa hallituksen ja paikallisyhteisöjen ja erityisesti alkuperäisväestön edustajien välistä vuoropuhelua ja että suurimmassa osassa maita on tarpeen panna täytäntöön tehokas alueellinen suunnitelma, jonka avulla estetään haavoittuvassa asemassa olevien ekosysteemien vahingoittuminen vakavasti ja suojellaan paikallisyhteisöjen luonnollisia vesilähteitä; 1. toteaa, että kaivosala on tärkeä ala, joka tuottaa rahaa valtioille ja yrityksille ja on suoraan tai välillisesti tärkeä työllisyyden lähde ja jolla voi olla merkittävä vaikutus köyhyyden torjumisessa; korostaa kuitenkin, että runsaat luonnonvaransa taloudelliseksi ja sosiaaliseksi kehitykseksi muuntamaan pyrkivät maat kohtaavat merkittäviä haasteita, joita ovat muun muassa valmiudet houkutella investointeja ja hyväksyä kestäviä kaivostoimintaa koskevia politiikkoja; vaurauden luominen luonnonvaroista samalla kun suojellaan ympäristöä ja muita sosiaalisia ja kulttuurillisia arvoja; kaivostoiminnasta saatavien hyötyjen jakaminen tasapainoisesti koko yhteiskunnan, paikallisyhteisöjen ja kaivosyritysten kesken ja mahdollisten sosiaalisten konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen; 2. muistuttaa, että Latinalaisessa Amerikassa on runsaasti mineraalivaroja ja että sen osuus maailman tuotannosta on merkittävä ja että Latinalaisen Amerikan maat ovat monien eri tärkeiden raaka-aineiden kuten esimerkiksi niobiumin, mangaanin, raudan, bauksiitin, kuparin, reniumin, molybdeenin, litiumin, kullan, hopean, sinkin, volframin ja lyijyn maailman suurimpia toimittajia; PE v /8 AT\ doc

5 3. ottaa huomioon, että ei-toivottujen ympäristövaikutusten suuruus ja kaivostoiminnan kestävyys riippuvat eri asioista, ja vaatii siksi maita laatimaan avoimen, selvän ja konkreettisen oikeudellisen kehyksen, joka koskee kaikkia kaivostoiminnan vaiheita ja erityisesti kaivostoiminnan lopettamisen jälkeistä ja maa-alueiden kunnostamisen vaihetta; 4. toteaa olevansa huolissaan kaivosten työolosuhteista, sillä näistä työpaikoista monet ovat epävarmoja, eikä niissä kunnioiteta juuri lainkaan kansainvälisiä ja kansallisia työ- ja ympäristösäännöksiä; pyytää Latinalaisen Amerikan hallituksia ja yrityksiä soveltamaan Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksissa säädettyjä työtä koskevia perussäännöksiä, jotta voidaan taata kaivostyöläisille ihmisarvoa kunnioittava ja turvallinen työ; pitää tarpeellisena pienimuotoisen kaivostoiminnan virallistamista ja yhdistämistä osaksi arvoketjua siten, että sen avulla vähennetään köyhyyttä, lisätään tuloja ja estetään maaseudun siirtolaisuutta ja ympäristön tuhoaminen; 5. muistuttaa, että Andien yhteisö on hyväksynyt laittoman kaivostyön torjumista koskevan politiikan, jonka tavoitteena on laittoman kaivostyön torjuminen yhtenäisesti ja koordinoidusti, toimintojen valvonnan optimointi ja sellaisen yhteistyön kehittäminen, jonka avulla virallistetaan kaivostoimintaa, mikä lisää sosiaalista ja ympäristöön liittyvää vastuullisuutta ja parantaa alan kestävyyttä; 6. muistuttaa, että kaivostoiminta edellyttää useita varovaisuuteen, hillitsemiseen ja puhdistamiseen liittyviä toimenpiteitä, joiden avulla vältetään saastuttavien aineiden pitoisuuden nouseminen lainsäädännössä säädettyjä enimmäismääriä suuremmaksi; muistuttaa myös, että tuottajamaiden ympäristövirastoilla on oltava riittävät valtuudet ja valmiudet taata näiden toimenpiteiden soveltaminen; 7. suosittelee hallituksia käynnistämään tai tehostamaan pienimuotoisen kaivostoiminnan tukiohjelmia ja ryhtymään toimenpiteisiin pienimuotoisen kaivostoiminnan epävirallisuuden ja laittomuuden torjumiseksi; pyytää, että Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden poliittisessa toimintaohjelmassa asetettaisiin etusijalle kansainvälinen yhteistyö laittoman kaivostoiminnan torjumiseksi ja edistettäisiin kansallisia politiikkoja, joiden avulla säänneltäisiin kaivostoimintaa ilman kohtuutonta pirstoutumista ja soveltamalla mahdollisuuksien mukaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa; 8. painottaa lisäksi alueellisen ja kansainvälisen lähestymistavan tarvetta luonnonvarojen hyödyntämisen hillitsemiseksi; kannustaa maita ryhtymään toimenpiteisiin pienimuotoisen kaivostoiminnan virallistamiseksi ja aluesuunnittelun käyttöönottamiseksi; korostaa, että on tärkeää löytää vaihtoehtoisia kehittymisen muotoja ja monipuolistaa talouksia; 9. ottaa huomioon EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisestä raaka-aineiden kaupasta 29. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman, joka perustui talous- ja rahoitusasioiden sekä kaupallisten asioiden valiokunnan lausuntoon; 10. suhtautuu myönteisesti viimeisimpiin monenvälisiin, kahdenvälisiin ja yksipuolisiin aloitteisiin, joiden tavoitteena on vahvistaa due diligence -periaatteita mineraalien koko toimitusketjussa konfliktimineraalien käytön estämiseksi, kuten esimerkiksi OECD:n due diligence -järjestelmän suuntaviivat, Yhdysvaltojen Dodd Frank-lain 1502 pykälä ja komission ehdotus tinan, tantaalin ja volframin ja kullan toimitusketjuun sovellettavan, vastuullisten tuojien omaehtoiseen vakuutukseen perustuvan unionin due diligence -järjestelmän perustamisesta; AT\ doc 5/8 PE v05-00

6 11. painottaa tarvetta due diligence -järjestelmää koskevalle sekä EU:n että Latinalaisen Amerikan ja Karibian lainsäädännölle, joka kattaisi laajan määrän konfliktimineraaleja; 12. muistuttaa, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan välinen strateginen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, kun otetaan huomioon, että molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita edistämään kestävää kehitystä ja ympäristön tasapainoa, ja katsoo, että yhteistyön avulla olisi luotava lisää synergioita kaivosalan monenvälisillä foorumeilla, kuten esimerkiksi Euroopan komission Latinalaisen Amerikan maiden kasvua edistävissä operaatioissa, joihin kuuluu kansainvälinen raaka-aineita koskeva yhteistyö Argentiinan, Brasilian, Chilen, Kolumbian, Meksikon, Perun ja Uruguayn kanssa; vaatii yhdistämään ponnistelut urbaanin kaivostoiminnan kehittämistä ja varojen tehokasta käyttöä varten, jotta voidaan minimoida kaivostoiminnan vaikutukset; 13. katsoo, että kaivosteollisuus voi ja sen pitäisi vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan teknologian siirtojen ja vastuullisten investointien avulla; 14. pyytää, että molempien alueiden parlamentaarisessa työssä sitouduttaisiin vahvemmin keskittymään suoraan kaivostoimintaa koskevien politiikkojen, suunnitelmien ja hankkeiden täytäntöönpanon valvontaan ja seurantaan; palauttaa mieliin, että lain reunamilla toimivien ryhmien kaivostoiminta edellyttää kaikkien maiden, kansalaisten ja ympäristön turvallisuutta uhkaavien toimien ehkäisemistä, torjuntaa ja valvontaa; 15. vaatii EU:n ja Latinalaisen Amerikan viranomaisia laatimaan hyviä käytäntöjä koskevia yhteistyö- ja vaihtomekanismeja valmiuksien luomiseksi tai vahvistamiseksi ja institutionaalisia ja oikeudellisia kehyksiä, jotka ovat tarpeen kaivosteollisuuden tulojen hallitsemiseksi ja jakamiseksi avoimesti ja tehokkaasti; 16. muistuttaa geologian alan yhteistyön tärkeydestä ja ehdottaa siksi, että EU:n asiaankuuluvat elimet olisivat Latinalaisen Amerikan maiden käytettävissä, jos nämä maat haluavat laatia kartan Latinalaisen Amerikan tärkeistä raaka-aineista; 17. toteaa olevansa huolissaan joidenkin yritysten sotilaallisista toimista, jotka koskevat valtioiden asevoimien tai yksityisten turvallisuusyritysten palkkaamista turvallisuuden takaamiseksi, ja tuomitsee niiden joissakin tapauksissa käyttämän kidutuksen ja laittoman valvonnan; 18. muistuttaa hallituksia, että kaivostoiminnan on lisättävä mahdollisimman paljon sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä ja että kaivostoiminnalla on oltava suora vaikutus paikallisväestön kehitykselle; 19. korostaa myös, että makrotaloudelliselle tilanteelle voi olla haitallista, jos suuret rahatuotot vaikuttavat vaihtotaseeseen ja aiheuttavat kilpailukyvyn menetyksen revalvaation kautta; 20. vaatii hallituksia parantamaan paikallisyhteisöjen valmiuksia hallita vastuullisesti ja avoimesti kaivostoiminnan varoja edistämällä pitkäkestoisia hankkeita ja kestävää kehitystä; 21. pitää välttämättömänä tunnustaa ja taata alkuperäisväestön oikeudet ja perinteiset kulttuurit, kun kaivosteollisuutta harjoitetaan ympäristön kannalta arvokkailla tai alkuperäisväestön asuttamilla alueilla, ja toteaa, että alkuperäisväestön kuuleminen ja etukäteen tapahtuva ja tietoihin perustuva osallisuus on varmistettava; kannustaa siksi jäljellä olevia maita panemaan täytäntöön Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen nro 169 kansallisessa lainsäädännössään siten, että etukäteen tapahtuva kuuleminen on luonteeltaan sitovaa ja PE v /8 AT\ doc

7 muodostaa siten paikallista kehitystä ja kansalaisten osallistumista edistävän tekijän; kehottaa viranomaisia luomaan valmiuksia, jotta ne voivat järjestää kuulemisia paikallisyhteisöjen kanssa, arvioida asianmukaisesti valtauslupapyyntöä, valvoa kohdetta ja arvioida kaivostoiminnan taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia vaikutuksia ennen valtausluvan myöntämistä; 22. korostaa tarvetta taata sosiaali- ja ympäristölainsäädännön rikkomisen uhreille mahdollisuus viedä asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi; 23. painottaa, että EU:n jäsenvaltioiden kansainvälisen oikeuden ja unionin ihmisoikeuslainsäädännön mukainen velvollisuus on varmistaa, että niiden oikeudenkäyttöalueilla toimivat yritykset eivät välittömästi tai välillisesti aiheuta tai osaltaan edistä ihmisoikeusrikkomuksia toiminnassaan; 24. toteaa, että EU:n kaivosteollisuus on edistynyt viimeisten vuosikymmenten aikana huomattavasti ympäristönsuojelussa ja panee tyytyväisenä merkille, että tällä alalla toimivat yritykset ovat yleisesti hyväksyneet, että niiden on sovitettava toimintansa yhteen kestävän kehityksen ja ympäristön kanssa; kehottaa kuitenkin Euroopan komissiota edistämään ulkomailla toimivien unionin yritysten liiketoiminnan vastuullisuutta ja varmistamaan etenkin, että ne täyttävät ehdottomasti kaikki oikeudelliset velvoitteensa ja noudattavat erityisesti ihmisoikeuksia, työtä ja ympäristöä koskevia kansainvälisiä vaatimuksia ja sääntöjä; 25. pyytää hallituksia ottamaan käyttöön avoimet valtauslupien myöntämismenettelyt, jotka perustuvat oikeusvarmuuden periaatteelle, jotta voidaan rajata käyttöoikeuksiin ja maanomistukseen liittyviä ongelmia; pyytää viranomaisia liittämään osaksi asiaankuuluvaa kansallista lainsäädäntöä kansallispuistoissa ja maailmanperintökohteissa tapahtuvan mineraalien etsinnän ja hyödyntämisen; 26. vaatii hallituksia ja kaivosyrityksiä edistämään tilintekovelvollisuuden ja avoimia jatkuvaa lisäämistä, mukaan lukien säännöllinen tiedottaminen niiden toimista, ja parantamaan nykyisten asiaankuuluvien mekanismien tehokkuutta kaivostoimintaan liittyvien laittomien toimintojen estämiseksi; 27. vaatii hallituksia ja kaivosyrityksiä noudattamaan kansallista ja kansainvälistä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä ja tunnustamaan ja ehkäisemään kaivostyöstä aiheutuvat ammattitaudit sekä varmistamaan, että työntekijät ja heidän perheensä saavat asianmukaisen korvauksen kansallisen lainsäädännön mukaisesti; 28. vaatii hallituksia ja kaivosyrityksiä kieltämään lasten hyväksikäytön työvoimana kaivoksissa, jotta voidaan suojella alaikäisten oikeuksia; vaatii myös hallituksia estämään lasten hyväksikäytön työvoimana säätämällä asianmukaista lainsäädäntöä ja varmistamaan tällaisen lainsäädännön noudattamisen; vaatii myös hallituksia panemaan täysimääräisesti täytäntöön YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja Kansainvälisen työjärjestön yleissopimukset lapsityövoiman käytön kieltämisestä; 29. kehottaa toimivaltaisia viranomaisia varmistamaan, että kaivosoikeudet ja muu omaisuus myydään tai myönnetään avoimessa tarjousmenettelyssä; kehottaa viranomaisia korruption torjumiseksi julkistamaan sopimukset, myös niiden liitteet, kartat ja kaikki taloudelliset tiedot; kehottaa viranomaisia ja yrityksiä varmistamaan, että kaikki valtiolle suoritetut maksut julkistetaan mahdollisimman laajasti; AT\ doc 7/8 PE v05-00

8 30. pitää myönteisenä, että EU:n avoimuus- ja tilinpäätösdirektiivejä muutettiin äskettäin sisällyttämällä niihin velvoite ilmoittaa maksuista, joita hallituksille on suoritettu kaivannais- ja hakkuuteollisuuden alalla; kehottaa EU:n jäsenvaltioita panemaan nämä direktiivit nopeasti täytäntöön; edellyttää, että kerättyjen tulotietojen on oltava saatavilla avoimesti ja helppokäyttöisesti; * * * 31. kehottaa yhteispuheenjohtajiaan välittämään tämän päätöslauselman Euroopan unionin neuvostolle ja Euroopan komissiolle sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansanedustuslaitoksille ja kaikille Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioille, Latinalaisen Amerikan parlamentille, Keski-Amerikan parlamentille, Andien parlamentille ja Mercosurin parlamentille, Andien yhteisön sihteeristölle, Mercosurin pysyvien edustajien komitealle, Latinalaisen Amerikan talousjärjestelmän pysyvälle sihteeristölle sekä Amerikan maiden järjestöjen (OAS), Etelä-Amerikan kansojen unionin (UNASUR), Latinalaisen Amerikan kehityspankin ja Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen pääsihteereille. PE v /8 AT\ doc