SÄHKÖINEN PLAGIAATINTUNNISTUS SUOMEN KORKEAKOULUISSA 2013

Transkriptio

1 SÄHKÖINEN PLAGIAATINTUNNISTUS SUOMEN KORKEAKOULUISSA 2013 Totti Tuhkanen Kari Silpiö Anna Johansson Markku Ihonen Elizabeth San Miquel Minna Vänskä Dan Holm Ole Karlsson Marja Kokko Pauliina Kupila Irma Mänty Anne Nevgi Sanna Suoranta Sari Tervonen Arja Tuuliniemi Kaie Veiler

2 PLAGIOINTI PLAGIOINTI- VILPPI OPISKELU- VILPPI Sähköisen plagiaatintunnistuksen ulottuvilla oleva plagiointi Kaavio 1 Taulukot: Taulukko 1, s. 26: Yhteenveto PT-järjestelmien hankintamenettelyn kehittämiskohteista. Taulukko 2, s. : Yhteenveto suomalaisen vertailutiedon laatua edistävistä toimenpiteistä. Taulukko 3, s. 34: PDF-tallenteiden tekstitunnistuksen ongelmatilanteita ja toimintasuosituksia niiden ratkaisemiseksi. Taulukko 4, s. 50: Yhteenveto PT-toimintaan liittyvien ohjeistojen rakenteesta ja kattavuudesta Suomen yliopistoissa. Taulukko 5, s. 54: Suositukset korkeakouluille opiskelijoiden eettisyyteen kouluttamisessa ja opiskeluvilppitapausten käsittelyssä. Taulukko 6, s. 57: Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja opettaminen PT-järjestelmän tuella tutkinto-opintojen eri vaiheissa. Taulukko 7, s. 60: Eettisen ohjeiston, PT-ohjeiston HTKkoulutusohjeiston hallintaa ja saavutettavuutta koskeva arviointikysymykset opiskelijalle, opettajalle ja koulutusorganisaatiolle. Kuvat: Kuva 1, s. 8: Tunnuskuva: tekniikka. Kuva 2, s 12: Plagiarism Reference Tariff, kansallinen ohjeisto plagiointivilpin sanktiointiin Iso-Britanni-assa. Kuva 3, s. 14: Digitodayn uutinen Nalkin käyttöönotosta Kuva 4, s. 31: Virheellisen PDF:n rikkomapt-järjestelmän tarkastusraporttinäkymä. Kuva 5, s. 51: Turun yliopiston oppimisen eettiset ohjeet. Kaaviot: Kaavio 1, s. 2: Plagioinnin, plagiointivilpin ja opiskeluvilpin suhde sähköiseen plagiaatintunnistukseen. K. Silpiö 2013, s. 22. Kaavio 2, s 7: kick off -seminaarista jatkotyöryhmäkäsittelyyn viedyt kysymykset. Kaavio 3, s 9: PT-järjestelmän ja PT-palvelun suhde plagiarismin hallinnan ohjauskehykseen. Kaavio 4, s 9: PT-järjestelmän liittymät korkeakoulun tietoinfraan ja keskeisiin toimintaohjeisiin. Kaavio 5, s. 29: Indeksoinnista sopimisen yleisprosessi. Kaavio 6, s. 29: Turnitinin prosessikuvaus indeksoinnin tekniselle valmistelulle. Kaavio 7, s. 35: Vaasan yliopiston menettelyohjeet vilppitapausten käsittelyssä. Diagrammit: Diagrammi 1, s. 13: Plagioinnista annettujen varoitusten ja määräaikaisten erottamisten osuus rangaistuksista Ruotsin korkeakouluissa. Diagrammit 2, s. 17: PT-järjestelmien jakauma Suomen yliopistoissa Duagrammi 3, s. 17: PT-järjestelmien jakauma Suomen ammattikorkeakouluissa Diagrammit 4, s. 18: PT-palvelun omistajat korkeakouluissa Diagrammi 5, s. 18: Loppukäyttäjätuen tarjoajat korkeakouluissa Diagrammi 6, s. 18: PT-palvelun omistajat, loppukäyttäjätuen tarjoajat ja ylläpidon tuesta ensisijaisesti vastaavat toimijat korkeakouluissa. RAKETTI-hankkeen julkaisuja 2

3 TIIVISTELMÄ Suomen korkeakouluissa on toteutettu laaja sähköisen plagiaatintunnistuksen hankintaja käyttöönottovaihe vuosina Tunnistusjärjestelmä on nyt käytössä 34 korkeakoulussa. Koulutuksen ja tutkimuksen tukijärjestelmiksi on valikoitunut kaksi kansainvälisessä vertailussa korkeimmalle laatutasolle arvioitua ohjelmistoa, amerikkalainen Turnitin ja ruotsalainen Urkund. Hankintojen valmistelussa on tehty useissa ryhmittymissä yhteistyötä, mutta lisensiointisopimukset on solmittu organisaatiokohtaisesti. Suuri osa hankinnoista on tehty ilman kilpailutusta. Seuraavia sopimusjaksoja ennakoiden voidaan todeta, että hankintamenettelyyn liittyy vielä kehittämistarpeita. Hankintoja valmistelleissa pilotoinneissa ei ole tunnistettu kaikkia toiminnallisia vaatimuksia, joita suuren volyymin tuotantokäyttöön voi liittyä. Lisensiointijaksoja voitaisiin pidentää, jotta kumuloituvien vertailutietokantojen hyödyt saataisiin suunnitelmallisesti käyttöön. Saatujen kokemusten pohjalta olisi hyödyllistä luoda korkeakouluille yhteinen vaatimuskriteeristö ja lisensiointimalli seuraavien sopimusjaksojen tarpeisiin. Tunnistinjärjestelmillä haettavia laadun- ja riskinhallinnallisia hyötyjä ei voida saavuttaa vain sähköistä teknologiaa käyttäen, ilman vahvan ohjausjärjestelmän tukea. Näitä hyötyjä ei saavuteta myöskään ohjausjärjestelyin ilman kehittyneen teknologian tukea. Plagioinnin tunnistusmenettelyjen kehittäminen edellyttää opinto- ja tietohallinnon sekä kirjastojen jatkuvaa yhteistyötä. Kriittisimmät kehittämistarpeet liittyvät tunnistinjärjestelmien vertailutietokantoihin. Suomalaista korkeakoulutusta palvelevia kotimaisia ja kansainvälisiä sisältöjä olisi saatava lisää tunnistusjärjestelmien vertailutietokantoihin. Näitä referenssivarantoja tulisi kehittää aktiivisella asiakasohjauksella, koulutusaloittain määriteltävien prioriteettien mukaisesti. Ilman omaa aloitteellisuuttamme ei kansainvälisten tunnistinpalvelujen markkinavetoinen referenssistrategia tunnista eikä siten voi ottaa huomioon suomalaisia erityistarpeita. Myös referenssidatan teknistä laatua tulisi kehittää. Indeksoinnin kattavuuteen luo aukkoja mm. yhteensopimattomien tallennusmuotojen käyttö: yleisin sähköisten julkaisujen jakeluformaatti PDF voidaan tuottaa lukuisina variantteina, joista osa manipuloi tekstintunnistusalgoritmit tuottamaan virheellisiä vastaavuusarvoja. Autentikointia ja roolinhallintaa olisi kehitettävä tukemaan järjestelmien joustavaa ja samalla tietoturvallista liittämistä koulutuksen ja tutkimuksen prosesseihin. Tunnistinjärjestelmiä voidaan käyttää erillisen kirjautumisen takaisina pilvipalveluina tai korkeakoulun perusjärjestelmiin integroituina tukipalveluina. Hyvä käyttöaste ja vaikuttavuus saavutetaan oppimisalustaan ja julkaisujärjestelmiin integroiduilla ratkaisuilla: tällöin plagiaatintunnistus on oppimisympäristön tai julkaisuprosessin yksi toiminnallinen osa. Integraatioissa on tiedonsiirtorajapintojen toimivuuteen ja käyttöympäristön tietoturvan kokonaistasoon kiinnitettävä erityistä huomiota. Liittyessään koulutuksen ja tutkimuksen ydinprosesseihin suoritusten alkuperäisyystarkastus vaatii vahvan legitimiteetin ja täsmälliset käyttösäännöt. Lisäksi tarkastusprosessi nivoutuu hyvän tieteellisen käytännön (HTK) laajempaan soveltamiskehykseen. Menettelyohjeistoissa on kehitettävää. Ne tulisi nykyistä tiiviimmin ja kattavammin sitoa toimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön. Selvitysprosesseissa olisi valmistettava toimivaltasuhteiden selkeys, seuraamusten kohtuullisuus tekoon nähden sekä osapuolten yksityisyyden suoja. Raportti tarjoaa kriteereitä toimivan ja saavutettavan ohjeiston luomiseen. Plagiaatintunnistuksen käyttö opintopolun kaikissa vaiheissa tuo tieteellisen vilpin hallinnan peruskäsitteille ja käsittelyprosesseille uusia sisällöllisiä ja näkökulmallisia vaatimuksia. Selvityshankkeen osana on tuotettu pohjamääritys tälle työkäsitteistölle sekä ohjavaa aineistoa sen soveltamiselle. Jokin toimivaltainen taho voi jatkaa määritystyötä, tai nämä määritykset voidaan sellaisenaan ottaa korkeakoulujen ohjeistoissa käyttöön. 3

4 SISÄLLYS: TIIVISTELMÄ...3 SAATTEEKSI PT-JÄRJESTELMÄ, PT-PALVELU JA PLAGIARISMIN HALLINNAN MENETTELYT MITEN ISOA ONGELMAA TARKASTELEMME? PLAGIAATINTUNNISTUSJÄRJESTELMIEN LYHYT HISTORIA SUOMEN KORKEAKOULUISSA PT-teknologian ensimmäinen aalto PT-teknologian käytöstä tulee laatujärjestelmävaatimus Yhteenvetoa hankintojen historiasta Hankitut järjestelmät, niiden omistajat sekä ylläpitäjät vuonna HANKINTAMENETTELYN KEHITTÄMISKOHTEITA Valintakriteerien yhteisvalmistelu Hyvän tietoturvatason varmistaminen koko palveluympäristössä Tehokkuuden, käytettävyyden ja luotettavuuden arviointi Palveluntarjoajan vastuu referenssitietokantojen laadusta Yhteenveto hankintamenettelyn kehittämiskohteista PT-JÄRJESTELMIEN TUOTANTOKÄYTTÖ Suomalaisten julkaisujen näkyvyys referenssitietokannoissa Sisällöllisten tarpeiden kartoitus PT osaksi tiedekustantamojen julkaisuprosesseja Yhtenäinen indeksointiprosessi eri palveluntarjoajille Opinnäytteiden ja opintosuoritusten käyttö referenssitietona Yhteenveto suomalaisen vertailutiedon laatua edistävistä toimenpiteistä PT-järjestelmien luotettavuutta ja käytettävyyttä heikentäviä tekijöitä Osittaiset indeksoinnit ja eksklusiiviset lisensioinnit Epävalidit tallennusmuodot Manipuloidut tallenteet Käyttöliittymien ja ohjetekstien heikkolaatuiset kieliversiot Suorakäytön ja integroidun käytön toiminnalliset erot PLAGIARISMIN HALLINNAN YHTEISET PERUSKÄSITTEET Johdanto Eettinen kirjoittaminen ja luvallinen lainaaminen Plagiointi ja plagiointivilppi Plagiointi-käsitteen tarkastelun jäsentely Plagiointi opintosuorituksessa -käsitteen määritelmä PLAGIARISMIN HALLINNAN OHJEISTOT JA NIIDEN KÄYTTÖ SUOMEN KORKEAKOULUISSA PT-järjestelmien käyttö luo tarpeen menettelyohjeiden harmonisoinnille PT-toimintaan liittyvien ohjeistojen sisällön ja rakenteen kehittämiskohteita Ohjauskonteksti Suositukset korkeakouluille opiskelijoiden eettisyyteen kouluttamisessa ja opiskeluvilppitapausten käsittelyssä OHJAUKSEN TARVE JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Miksi hyvää tieteellistä käytäntöä on opetettava? Plagioinnin ehkäiseminen opetuksessa Opetussuunnitelma ja opetusohjelma Opettajan työn suojeleminen Sähköisen plagiaatintunnistusohjelman käyttö opetuksessa Sähköisen plagiaatintunnistuksen käyttöönotto ja siitä viestiminen korkeakoulussa Eettisen ohjeiston, PT-ohjeiston HTK-koulutusohjeiston arviointikysymykset YHTEENVETO TOIMENPIDE-ESITYKSISTÄ LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA

5 SAATTEEKSI Raportti sähköisen plagiaatintunnistuksen käyttöönotosta Suomen korkeakouluissa tarkastelee plagiaatintunnistusteknologiaa (PT-teknologiaa) sen käytettävyyden, luotettavuuden, vaikuttavuuden ja hyväksyttävyyden näkökulmista. Samalla kysytään, miten tämä teknologia voisi nykyistä paremmin tukea koulutuksen ydinprosesseja, ja mitä erityisvaatimuksia PT-järjestelmien laadukas käyttö asettaa toimintaympäristölle ja ohjauksen suunnittelulle. Kysymyksenasettelu on johdettu niistä hankinta- ja käyttöönottoprosessien kokemuksista, joita ammattikorkeakouluissa on saatu vuodesta 2008 alkaen ja yliopistoissa laajamittaisemmin vuodesta 2010 alkaen. Sekä suomalaisten korkeakouluopettajien havainnot että tuoreen EU-tasoisen vertailun 1 tulokset kertovat monista kehittämistarpeista PT-järjestelmissä ja erityisesti niiden käytön ohjauksessa. Raportissa kiinnitämme huomiota ongelmiin joita kohdataan, jos sähköisen PT-teknologian käyttö suunnitellaan liian kapea-alaisesti, ilman toiminnallisten ohjausrakenteiden kehittämistä. Teknologiapainotteinen näkökulma voi mm. vääristää toimintakulttuuria siten, että opiskelijoita ohjataan plagioinnin formaaliin välttämiseen samalla kun tieteellisen tiedonkäytön peruskysymykset ja tieteenalakohtaisten kuvaustapojen suhde eettisen kirjoittamisen yleisnormeihin jäävät liian vähälle huomiolle. 2 Raportissa esitämme luonnoksia hyviksi käytännöiksi PT-teknologian ja plagiaatintunnistusprosessien keskeisten ongelmien hallintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedepolitiikan osaston linjauksen mukaisesti tämän raportin valmistelu on tapahtunut työryhmissä ja osana korkeakoulujen opetus- ja tutkimushallinnon RAKETTI-hanketoimintaa. Vielä suppean käyttökokemuksen pohjalta on yhteistuumin määritelty ja priorisoitu niitä tukitoimia, joita uuden teknologian laaja käyttö näyttäisi edellyttävän. Teknologia- ja pelisääntökysymysten lisäksi selvitysprosessiin on liittynyt määrätietoista organisoitumista, kun PT-järjestelmien ylläpitäjät, kouluttajat ja käyttöohjeistojen valmistelijat ovat verkostoituneet osaksi RAKETTI-toimijoiden ekosysteemiä. Ensisijaisesti raporttimme onkin työmuistio PT-palveluiden hankinnoista, ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavien asiantuntijoiden verkostoille. PT-järjestelmien käyttöön liittyy myös korkeakoulujen välisiä asiointiprosesseja, joiden hallinnasta olisi yhteisesti sovittava. Osa kansallisen tason kehittämiskohteista tarvitsee jatkossa myös toimivaltaisen omistajan; ehdotuksia asianomistajuuskysymysten ratkaisuiksi ja ratkaisijoiksi on raportin eri luvuissa useita. 1 Impact of Policies for plagiarism in Higher Education Across Europe ( 2 Erika Löfström & Pauliina Kupila (2011): Plagiaatintunnistusjärjestelmä oppimisen ohjaamisen välineenä. Peda-Formum 2/11, 17; A. R. Abasi & B. Graves (2008): Academic literacy and plagiarim: conversations with international graduate students and disciplinary professors. Journal of English for Academic Purposes,

6 Selvitysraportti valmistui monivaiheisen taustaprosessin tuella: Totti Tuhkanen lähetti ylijohtaja Anita Lehikoiselle muistion, jossa kiinnitti OKM:n huomiota käynnissä olevien PT-järjestelmähankintojen esiin nostamiin kansallisen tason kysymyksiin: miten organisoidaan suomalaisten referenssiaineistojen laaja hankinta, miten turvataan selvitysmenettelyjen riittävä yhdenmukaisuus, miten tuotetaan uusien toimintaprosessien ohjaukseen legitiimejä käsitemäärityksiä ja miten PT-teknologian hankintamenettelyä voitaisiin laadullisesti kehittää? Kun kysymystä PT-infrastruktuurin kehittämistavoitteista käsiteltiin OKM:n tiedepolitiikan osastolla, siihen liittyvien jatkotoimenpiteiden linjausvastuu delegoitiin RAKETTI-hankkeiston ohjausryhmälle. Ohjausryhmä käsitteli asiaa todeten, että opinnäytteiden tutkimuseettisesti korkean laadun varmistaminen on korkeakoululaitoksen uskottavuuden kannalta tärkeä asia; tällä laatukysymyksellä ei kuitenkaan ole selkeätä yhtä omistajaa. Asia välitettiin molempien korkeakoulusektoreiden opintohallinnon verkoston käsiteltäväksi. Jatkotoimenpiteenä asetettiin Tuhkaselle vuoden 2013 loppuun jatkuva selvitystehtävä, johon liittyi samalla PT-järjestelmien käyttäjien ja kouluttajien yhteistyötä pohjustava verkostointitavoite. Selvitysprosessin kick off -tilaisuutena järjestettiin Plagiarismin hallinta ja sähköinen plagiaatintunnistus korkeakouluissa -seminaari Hankenilla Helsingissä. Seminaaria edelsi helmi-huhtikuussa 2013 IT-johtajien FUCIO- ja AAPA-verkostojen tuella toteutettu, tunnistinjärjestelmiä ja niiden ylläpidon organisointia koskeva suppea kyselytutkimus. Korkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan, Kansalliskirjaston, tiedekustantamojen sekä PT-palveluntuottajien odotuksia ja tarpeita kuvaavissa 18 asiantuntijan alustus- ja paneelipuheenvuoroissa tuotiin keskusteluun plagiarismin hallinnan keskeiset kipupisteet ja akuutit kehittämiskohteet. Kahdeksankymmenen osallistujan kick off -seminaarin välittömänä tuloksena organisoitiin neljä jatkotyöryhmää, joiden tuella tässä raportissa kuvatut analyysit, määrittelyt ja toimenpide-ehdotukset on valmisteltu. Jatkotyöryhmät ovat organisoineet useita tiedonkeruita, joita ovat tukeneet mm. opintohallinnon OHA-verkosto ja Kansalliskirjaston FinELib-toimijat. Plagiaatintunnistusteknologian, järjestelmäintegraatioiden, arviointikriteerien, selvitysprosessimallien, eettisten ohjeistojen, hyvän tieteellisen käytännön koulutuksen sekä plagiarismin hallintaan liittyvien ydinkäsitteiden määrittelyn kysymyksiä on käsitelty 14 työpajakokouksessa. Samaan aikaan on korkeakouluissa tehty useita PT-järjestelmien käyttöönottoja, julkaistu uusia menettelyohjeistoja ja uudistettu vanhoja ohjekokonaisuuksia. Näille prosesseille on jatkotyöryhmien benchmarkkaus- ja tiedonvaihtofoorumi pyrkinyt tarjoamaan tukea. Projektin aineistot on ylläpidetty CSC:n RAKETTI-wikissä. 6

7 Kaavio 2: kick off -seminaarista jatkotyöryhmäkäsittelyyn viedyt kysymykset. PT-järjestelmien toimivuuteen tai käytettävyyteen liittyviä ongelmia käsitellään raportissa siten, että ne on kuvataan, rajataan ja niiden ratkaisemiseksi esitetään mahdollisia etenemispolkuja, arviointimalleja tai pilotoituja toimintamalleja sekä tarvittaessa ehdotuksia kehittämiskohteiden omistajiksi jatkotyöskentelyn osalta. Raporttiin sisältyy selvitysmiehen sekä jatkotyöryhmien puheenjohtajien valmistelemia osuuksia, joista osa sijoittuu täydentävänä tietona CSC:n palvelusivuille. Kaikkia sisältöjä on jalostettu jatkotyöryhmissä siten, että raportin allekirjoittavat kaikki työryhmien jäsenet. Selvitysraportin tuloksia on arvioitu RAKETTI-hankkeiston OPI-Synergiaryhmässä, OPI-ohjausryhmässä sekä RAKETTI-ohjausryhmässä, jonka suositusten mukaisesti raportin lopussa esitettäviä kehittämistavoitteita voidaan ottaa jatkovalmisteluun. 10. tammikuuta 2013 Selvitysmies: Totti Tuhkanen, TY Ryhmien puheenjohtajat: Anna Johansson, Aalto Markku Ihonen, TaY Kari Silpiö, Haaga-Helia Minna Vänskä, Aalto Asiantuntijat: Dan Holm, ÅA Ole Karlsson, ÅA Marja Kokko, JY Pauliina Kupila, HY Irma Mänty, Laurea Anne Nevgi, HY Elizabeth San Miquel, Haaga-Helia Sanna Suoranta, Aalto Sari Tervonen, UEF Arja Tuuliniemi, FinELib Kaie Veiler, Hanken 7

8 OSA 1: TEKNIIKKA Kuva 1. Tekniikka. 8

9 1. PT-JÄRJESTELMÄ, PT-PALVELU JA PLAGIARISMIN HALLINNAN MENETTELYT Tarkastelumme kohdistuu PT-järjestelmähankintojen analyysiin sekä tuotantokäytössä olevien PT-palveluiden kehittämismahdollisuuksien arviointiin. Järjestelmä- ja palvelunäkökulmien suhde määräytyy seuraavasti: PT-järjestelmä on tunnistinohjelman ja sen käyttämien referenssitietokantojen ja käyttäjähallintaratkaisun muodostama kokonaisuus. PT-palveluksi kutsutaan PT-järjestelmää, joka on lokalisoitu asiakkaan käyttöön; tällöin se on integroitu korkeakoulun tietojärjestelmiin ja sille on tuotettu toimintaympäristön mukaiset käyttöohjeet, vahvistettu käyttösäännöt ja vakiinnutettu koulutus- ja tiedotusmalli ylläpitoresursseineen. Tunnistusprosessia laajemmassa kontekstissa plagiarismin hallinta toteutuu hyvän tieteellisen käytännön arvoihin, tavoitteisiin ja laadukkaaseen akateemiseen työnohjaukseen pohjautuvalla toimintapolitiikalla. Koulutuksen laatujärjestelmään liittyvänä investointina PT-järjestelmä on kaksijakoinen kohde. Tekniikan osalta se on helposti perusosiltaan muutamissa minuuteissa käyttöön otettava pilvipalvelu, jonka lisensiointihinta on melko alhainen. Opinto- ja keskushallinnolle PT-järjestelmän käyttöönotto sen sijaan on aina isompi investointi: käyttöönottovaihe kestää tyypillisesti yhdestä kahteen vuotta, ja valmistelevaan työhön sitoutuu helposti yli yksi henkilötyövuosi. Koulutus- ja perehdytystarve koskee järjestelmän jokaista käyttäjää, ja tämän tuen tarve on pysyvä opettajien ja opiskelijoiden vaihtuvuudesta johtuen. Kun PT-järjestelmä lokalisoidaan ja siitä luodaan PT-palvelu, valmisteluun tarvitaan yleishallinnon, lakimiehen, korkeakoulupedagogiikan sekä koulutuksen TVT-tuen asiantuntijaresursseja. Odotusten hallintaan ja sitouttavan arvokeskustelun organisointiin tarvitaan lisäksi tiedotuksen tukea ja rehtorin päätöksiä. Tämän monimuuttujaisen valmisteluprosessin kustannuksia ja toisaalta sen tuottamia toiminnan laadullisen kehittämisen hyötyjä on vaikea ennakkoon tai jälkikäteenkään mitata. Konkreettisimmat mittarit löytynevät korkeakoulun laatukäsikirjan riskienhallintataulukosta. Jokainen plagiaatiksi osoittautuva opinnäyte murtaa korkeakoulun laatuleimaa tavalla, jolla voi olla sekä imagollisia että taloudellisia jälkivaikutuksia. PT-palvelua käyttää korkeakoulussa tyypillisesti suurempi kohderyhmä kuin esim. työajan kohdennusjärjestelmää, mutta pienempi ryhmä kuin sähköpostijärjestelmää. Opiskelijat, opettajat, opinnäytetöiden ohjaajat, tiedekuntien selvittäjät, julkaisusarjojen toimittajat sekä kirjastoinformaatikot edustavat eritavoin painottuvia käyttötarpeita ja niihin liittyviä käyttäjätuen ja ohjeistuksen tarpeita. Plagiaatintunnistus on sekä tukipalvelun että järjestelmän ylläpidon näkökulmasta haastavaa toimintaa. 9

10 Kaavio 3: PT-järjestelmän ja PT-palvelun suhde plagiarismin hallinnan ohjauskehykseen. Palvelun perusrakenne on edelleen sama, mutta siihen liittyvä ohjaussisältö sitä monimuotoisempi, mitä useampaan järjestelmään (kuten oppimisalustaan ja julkaisujärjestelmään) tunnistin on integroitu. Koska plagiaatintunnistus liittyy useisiin eri tyyppisiin ohjaus- ja arviointiprosesseihin, tunnistimen käyttöä säätelee monien eri vastuutahojen ylläpitämä säännöstö. Käytön normatiivisesta ohjauksesta vastaa korkeakoulun keskushallinto. Käytön koulutuksesta, tieteenalakohtaisista sovellusohjeista sekä teknisestä tuesta voi vastata opintohallinnon, tutkimushallinnon, IT-hallinnon ja kirjaston toimijoista muodostuva verkosto. Kirjautumismenettely tunnistinjärjestelmän käyttäjäksi voi olla palveluntarjoajan tuottama, tai se voi olla korkeakoulukohtainen suora tai oppimisalustaintegraation kautta tapahtuva Haka-kirjautuminen. Kun liittymäpinta korkeakoulun eri toimintoihin on näin tiivis, kestää PT-palvelun toimintaympäristön valmistelu yleensä noin kaksi vuotta, ja sen toimeenpanoon tarvitaan monipuolista asiantuntemusta. Plagiaatintunnistuspalvelun käyttöönotossa noin 80 prosenttia resursseista sitoutuu toiminta-arkkitehtuuriin ja 20 prosenttia tietotekniikkaan liittyvien kysymysten ratkaisemiseen. Kaavio 4: PT-järjestelmän liittymät korkeakoulun tietoinfraan ja keskeisiin toimintaohjeisiin. PT-järjestelmän käyttö liittyy koulutuksen ja tutkimuksen ydinprosesseihin. Siksi sen käyttötapa ja -tavoite kirjataan moniin toimintaa ohjaaviin sääköksiin ja ohjeisiin. Myös teknisiä rajapintoja voi olla useita. Näin tiiviisti organisaatioon kiinninaulatun tietojärjestelmän hankinnassa korostuvat pitkäjänteisen käytön vaatimukset ja hyödyt. Esimerkkikuvaus on Turun yliopistosta. 10

11 2. MITEN ISOA ONGELMAA TARKASTELEMME? Tässä yhteydessä emme voi esittää kokonaisarviota plagiarismin laajuudesta ja merkityksestä Suomessa, koska siihen tarvittavan pohjatiedon keruuta ei ole tehty. Ilmiön käsittelyn mahdollistava käsiteanalyyttinen pohjatutkimus on jo käytettävissä, ja sen tuloksia käsitellään luvussa neljä. Plagiointiin liittyviä asenteita, syitä ja vilpillisen toiminnan yhteisöllisiä vaikutuksia arvioivaa tutkimusta on tehty sekä case-lähtöisesti että laajojen kyselyaineistojen pohjalta. 3 Uusia tutkimushankkeita on vireillä mm. eri ohjausmenettelyiden vaikutuksesta ja plagiointiin liittyvästä puhekulttuurista. Näissä tutkimuksissa havaintoja on tehty tai ollaan tekemässä yhden tai enintään muutaman korkeakoulun tarjoaman aineiston pohjalta. Kokonaiskuvan puuttuessakin on mahdollista päätellä, että tilanne Suomen korkeakouluissa ei merkittävällä tavalla poikkea eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten korkeakoulujen tilanteesta: paikallisten tutkimusten indikaatiot opiskelijoiden asenteista, havainnoista ja omakohtaisista kokemuksista vastaavat kansainvälisten tutkimusten keskimääräisiä tuloksia. Suuntaa-antavia tunnuslukuja tarjoaa vertailukohdaksi Ruotsi, jossa on vakiintunut käytäntö tilastoida korkeakoulujen kurinpitomenettelyyn johtaneet tapaukset vuosittain. Tarkastelujaksona se opiskeluvilpin seurantaluokka, johon plagiointitapaukset sisältyvät, kasvoi yli viisinkertaiseksi. Vuosi 2012 edusti pitkästä aikaa tasaantuvaa kehitystä, plagiointitapausten määrä jopa aleni edellisestä vuodesta. Se voi olla merkki plagiarismin hallintaan liittyvien toimien tuloksellisuudesta. Ruotsin tilastossa kiinnittää huomiota myös kautta linjan ehkä suomalaista käytäntöä vahvempi sanktiointi: vuonna 2012 kirjatuista 801 opiskeluvilppitapauksesta (joista vajaat 500 liittyi plagiointiin) johti 621 määräaikaiseen erottamiseen ja 180 varoitukseen. 4 Toisen tilastoidun vertailunäkymän tarjoaa Iso-Britannia, jonka korkeakouluissa selvitetään yli vilppitapausta vuosittain. Jo yhden ison yliopiston vuosittaisten tapausten määrä voi vastata Ruotsin kaikkien korkeakoulujen yhteenlaskettua vilppiprosessien määrää. 5 Näiden tulosten ääressä herääkin kysymys, missä määrin on mahdollista tehdä eri maiden tilannevertailua, jos plagiointivilpin kriteerit ja käsittelykäytännöt ovat niin erilaisia kuin ne ovat? 6 3 Puusniekan ja Eskolan (2004) sekä Suokkaan (2010) kyselytutkimuksiin vastasi yhteensä 1600 opiskelijaa kolmesta eri korkeakoulusta. Vastaajat ilmoittivat tehneensä korkeakouluopinnoissaan plagioinniksi käsitettäviä tekoja seuraavasti: 8 % oli palauttanut opiskelukaverin tekemän harjoitustyön omissa nimissään, 13 % oli saanut suoritusmerkinnän ryhmätyöstä, vaikka ei ollut tehnyt omaa yhteisesti sovittua osuuttaan, 19 % oli käyttänyt Internetistä otettua tekstiä omissa nimissään ja 23 % oli käyttänyt samaa harjoitustyötä useamman kerran eri kursseilla. Puusniekka & Eskola 2004; Suokas 2010; vrt Silpiö 2012, Universitetskanslersämbetet, Rapport 2013:6: Disciplinärenden 2012 vid universitet och högskolor, 8. 5 The Telegraph 05 Mar 2011: The cheating epidemic at Britain s universities. University cheating league table, ks esim. Sheffiled Hallam 2009/10. 6 IPPHEAE-hankkeen Iso-Britanniaa koskevassa tilannearvioinnissa todetaan, ettei laajaa konsensusta ole saavutettu plagiointiongelman laajuudesta tai kehityssuunnasta. Seurantatieto on liian yhteismitatonta korkeakoulujen vertailuun ja kirjaus- ja käsittelykäytännöissä on yksik- 11

12 Kuva 2: Plagiarism Reference Tariff antaa kansallisen tason ohjeiston eri asteisen plagiointivilpin sanktiointiin. Iso-Britanniassa tämä haaste on tiedostettu, ja menettelytapojen yhdenmukaistamiseksi on pitkän kehittelyn jälkeen otettu vuonna 2010 käyttöön kansallinen ohjeisto, Plagiarism Reference Tariff. 7 Plagiointivilpin rangaistavuus määritellään siinä plagiaatin laajuuden, opintojen vaiheen sekä mahdollisen aikaisemman vilppihistorian yhteisvaikutuksen pohjalta. Englantilaisen ohjeiston mukaan jo hyvin lyhyt samasanainen teksti voi tietyissä olosuhteissa olla peruste sanktiolle, kun Pohjoismaissa korostuu tekstiin liittyvän plagiaatin kokonaismerkityksen arviointi. Englantilaisissa yliopistoissa plagiointitapaukset myös kirjataan opintotietorekisteriin ja opintovilppitapaukset voidaan mainita työnohjaajan kirjallisissa lausunnoissa työnhakutilanteita varten. 8 kökohtaisia eroja myös korkeakoulujen sisällä. Ks. Plagiarism Policies in the United Kingdom. Executive Summary, 2.2, Plagiarism Reference Tariff Iso-Britannian IPPHEAE-raportissa todetaan vallitsevan rangaistuskäytännön yhdeksi ongelmaksi se, että opiskelijoille lankeavat sanktiot voivat muodostua ankarammiksi kuin vastaavista virheitä työelämässä koituvat sanktiot. Toisaalta tämän vakiintuneen, normatiivisesti tiukan järjestelmän vaikutus näyttäisi vaihtelevan yliopistoittain. Suomessa loppuvuodesta 2013 uutisoidun, Talentum Media Oy:n plagiaattina markkinoilta pois vetämän Virtuaalimaine-teoksen jälkiselvittelyissä paljastui, että saman kirjoittajan Hertfordshiren yliopistoon tekemä väitöskirjakin sisältää plagiointia. Tutkielma oli kuitenkin läpäissyt sikäläisen laatuseurannan. Samaa yliopistoa koskeva tutkimusartikkeli vuodelta 2005 toteaa, että 51% haastatelluista opettajista (N: 127) ilmoitti jättäneensä puuttumatta havaitsemaansa opiskeluvilppiin, ks. Ruth Barret and Anna L. Cox (2005): At least they re learning something : the hazy line between collaboration and collusion, Assessment & Evaluation in Higher Education Vol. 30, No. 2, 12

13 Plagioinnin tilastollisten seuranta-aineistojen perusongelmana voidaan edelleen pitää niiden vähäistä erottelevuutta. Kun esimerkiksi Ruotsissa vuosittaisiin summalukuihin sisältyvät sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut, ei koulutuskohtainen ja opintojen vaiheen mukainen tulosanalyysi ole mahdollista tämän kansallisen tilaston pohjalta; tarkemmat vertailut on tehtävä masterdataa käyttäen. Myöskään eri suoritusmuotoihin liittyvää vilppiriskiä ei tilaston tuella voi arvioida, ei liioin opiskelijarekrytoinneissa paljastuneiden plagioitujen tutkimussuunnitelmien määrää. Diagrammi 1: Ruotsissa plagioinnista annetut varoitukset (Varn.) ja määräaikaiset erottamiset (Avst.) muodostavat yli puolet kaikista tilastoiduista rangaistuksista. Vuonna 2012 käsitellyistä 460 plagiointivilppitapauksesta 81 % johti opiskelijan määräaikaiseen erottamiseen. Lähde: Disciplinärenden 2012 vid universitet och högsolor, 11, Diagram 5. Suomessa on vielä avoin kysymys, ottaako Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) varsinaiseen tutkimukseen liittyvien hyvän tieteellisen käytännön loukkausten seurantavastuun rinnalle myös opintopintojen aikaisten vilppitapausten seurantavastuun. Kansallisen seurannan indikaattorit tulisi asettaa korkeakoulutuksen laatuohjauksen tavoitteiden pohjalta ja tiedonkeruun realiteetit sekä kansainväliset referenssit huomioon ottaen. Ruotsissa on opetusministeri asettanut selvitysmiehen arvioimaan opiskeluvilpin nykyisiä tilastointikäytäntöjä. Työ edennee jonkinlaisiin päätelmiin vuoden 2014 aikana. Tässä nivelkohdassa olisi mahdollista pyrkiä määrittelemään myös yhteispohjoismaisia periaatteita ja menettelytapoja seurantatiedon keruulle. April 2005, 118. EU-tasoista plagiarismin seurantaa tekevän IPPHEAE-raportin toimittaja Irene Glendinning arvioi, että Iso-Britannian yliopistoilla on PT-järjestelmät kattavasti hankittuina, mutta niiden käyttö ei ole systemaattista. Tieto annettu Irene Glendinnigin sähköpostiviestissä Kari Silpiölle

14 3. PLAGIAATINTUNNISTUSJÄRJESTELMIEN LYHYT HISTORIA SUOMEN KORKEAKOULUISSA 3.1 PT-teknologian ensimmäinen aalto Sähköinen plagiaatintunnistus on laajasti tarpeellista ja mahdollista vain avoimen Internetin toimintakontekstissa. Ensimmäiset plagiaatintunnistuksen verkkopalvelut kehitettiin Yhdysvalloissa tuotantokäyttöön pian World Wide Webin avautumisen jälkeen. Yksi uranuurtajista oli Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa työskennellyt John Barrie, joka perusti Plagiarism.org-palvelun vuonna Plagiarism.org toimii kansainvälisenä tietopalveluna edelleen, mutta suurempi merkitys tuli olemaan sen pohjalta kehitetyllä TURNITIN.COMpalvelulla. Myös Suomessa sähköisen plagiaatintunnistuksen kehitystyö käynnistyi luvulla. Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston ohjelmistotekniikan osastolla otettiin vuonna 1998 käyttöön itse kehitetty PLAKKI-ohjelma. Sillä tarkastettiin ohjelmoinnin harjoitustöitä. Sovellusta pidettiin hyödyllisenä: aluksi kierrätettyjen plagiaattien osuus sähköisesti tarkastetuista harjoitustöitä oli useita kymmeniä prosentteja, mutta Plakin käytön vakiintuessa niiden osuus putosi muutamaan tapaukseen vuodessa. 10 Plakki toimi suljetussa ympäristössä. Kun TTY tarvitsi laajemmin avoimen Internetin aineistoja tunnistavan PT-järjestelmän, se aloitti Turnitinin testikäytön vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin suomenkielisten referenssiaineistojen vähäisyys ja puutteet skandinaavisten merkkien hallinnassa heikensivät tulosten luotettavuutta, vaikka järjestelmän yleinen käytettävyys arvioitiin hyväksi. TTY jatkoi oman PT-ohjelman kehittämistä. Vuonna 2008 julkaistiin tuotantokäyttöön NALKKI, jolle seuraavina vuosina suunniteltiin myös kansainvälisiä markkinoita. 11 Kuva 3: Digitodayn uutinen Nalkin käyttöönotosta Myös useissa muissa yliopistoissa otettiin koti- ja ulkomaisia tunnistinohjelmia käyttöön yksikkötasolla. Aloitteellisimpia oltiin kauppatieteissä ja matemaattisissa oppiaineissa. Pilotoivan käytön kokemuksia benchmarkattiin mm. Suomen virtuaaliyliopiston työseminaarissa , ja ensimmäiset yliopistota- 9 Stephanie Vie (2013): Turnitin s History; Barrie, John M. (2008): Catching the cheats: How original. The Biochemist, 30(6), ; iparadigms Board of Directors. 10 Kirsi Ala-Mutkan haastattelutieto julkaisussa V. Surakka (2003): Plagiointi opintosuorituksissa, s Sama. Lisäksi Nalkki odottaa plagioivia opiskelijoita Tampereella, Digitoday ; TTY Pilottihankkeet

15 son käyttöönotot toteutuivat Tuolloin pro gradu -opinnäytteiden alkuperäisyystarkastus tuli velvoittavaksi Åbo Akademissa ja Hankenilla, ja menettelyohjeisiin kirjattuna suosituksena se otettiin käyttöön Oulun yliopistossa. Oulussa, Helsingissä ja Turussa otettiin käyttöön ruotsalainen, Uppsalan yliopistossa vuonna julkaistu, Prio Infocenter Ab:n kehittämä URKUNDjärjestelmä. Rinnakkaiskäyttöön, erityisesti väitösten tarkastusta varten, Hanken lisensioi myös Turnitin-järjestelmän. Plagiarismin kasvu sähköisissä toimintaympäristöissä todettiin suomalaisen korkeakoulutuksen laatuongelmaksi jo 1990-luvun lopulla. Ongelman hallintaan ryhdyttiin hakemaan ratkaisuja sekä kontrolloinnin teknologiasta että ennaltaehkäisevästä ohjauksesta. Monissa tapauksissa luotettiin enemmän hyvillä ohjauskäytännöillä ja selkeillä toimintaohjeilla saavutettavaan laatuvaikutukseen kuin matemaattisiin tunnistusalgoritmeihin. Myöhemmät tutkimustulokset ovat tukeneet tätä valintaa: on havaittu, että pelkkä plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö ilman sitä tukevia muita ohjausrakenteita ei vähennä plagiointitapausten määrää. 13 Toisaalta vahvoillakaan ohjausrakenteilla ei plagiarismiongelmaa ole voitu poistaa, koska sen taustalla on niin monia syitä. (nootti en. Raporttiin ja Karin toimintakenttätaulukkoon). Perusongelmien vaikeasti muutettavaa luonnetta kuvastaa plagiarismin hallinnan kysymyksissä perinteisesti aktiivisen Tampereen yliopiston toimintahistoria. TaY asetti vuonna 2002 asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida ja vertailla teknologiapohjaisten ja ohjauksellisten keinojen vaikutusta plagioinnin ennaltaehkäisyyn ja hyvän tieteellisen käytännön toteutumiseen yliopisto-opiskelussa. Tämän selvitysryhmän alustavassa raportissa vuodelta nimetään useimmat niistä käytännön haasteista, jotka edelleen vuonna 2013, tätä selvitystä tehtäessä, voidaan tunnistaa opintosuoritusten arvioinnin ja PT-järjestelmien käytön keskeisiksi ongelmiksi. Muistion päätelmien pohjalta TaY jatkoi vielä vuosikymmenen vain toiminnallisen ohjauksen välinein, ennen kuin teki oman PT-järjestelmähankinnan. 3.2 PT-teknologian käytöstä tulee laatujärjestelmävaatimus Plagiaatintunnistuksen yleisvalmiuksissa Suomessa otettiin merkittävä kehitysaskel vuonna , kun ammattikorkeakoulukirjastojen AMKITkonsortio organisoi yhteisen PT-järjestelmähankinnan. Tällä toimenpiteellä tavoiteltiin merkittäviä synergiahyötyjä käytön tuen ja kotimaisten referenssitietokantojen kehittämisessä. Tällä hetkellä Urkund-lisenssi on 20 ammattikorkeakoululla. 15 Hankintaan ei liittynyt varsinaista kilpailutusta, vaan jokainen organisaatio solmi oman lisensiointisopimuksen joko yhden tai kahden vuoden jaksolle. Metropolia Ammatikorkeakoulu otti rinnalle käyttöön myös Turnitinin. Diakonia-ammattikorkeakoululla on käytössään Ephorus. 12 Prio Infocenter: Om Urkund. 13 Esim. Walker 2010, Jocoy & DiBiase Surakka et. al Laajempaa lopullista versiota raportista ei julkaistu. 15 Suomen korkeakoulujen SystQuery2013-tilasto

16 Yliopistokenttä ei 2010-luvun alussa löytänyt yhteistä omistajaa PT-infrastruktuurin kehittämiselle, vaikka yleinen keskustelu plagiarismin ongelmista monimediaisessa ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä oli vilkasta. Uusia järjestelmähankintoja valmisteltiin edelleen yksin, tosin usean yliopiston vertaisverkoston tuella. Ensimmäisen PT-järjestelmäkilpailutuksen ja siten myös ensimmäisen avoimiin vaatimusmäärityksiin pohjautuvan hankinnan toteutti Helsingin yliopisto vuonna Pohjoismaisen referenssin kilpailutukselle tarjosi 30 ruotsalaisyliopiston yhteistyönä edellisenä vuonna toteutettu vaatimusmäärittely ja kilpailutus, jossa Turnitin ja Urkund jakoivat kärkisijan. Jyväskylän yliopisto sai tukea HY:n kokemuksia ja pyrki muokkaamaan valintakriteereistä entistä erottelevampia. Tasaväkinen kilpailu Turnitinin ja Urkundin välillä toistui. Sekä Helsingissä että Jyväskylässä valinnaksi tuli Urkund. Turun yliopisto ja Tampereen yliopisto toteuttivat hankinnan valmistelun yhdessä. Ruotsin yliopistokonsortion sekä HY:n ja JY:n kilpailutukset olivat laskeneet PT-järjestelmien markkinahintoja jo niin dramaattisesti, että vuosikustannuksen merkitys valintakriteerinä pieneni. Vaatimusmäärittelyn referenssinä toimi HY:n ja JY:n malli, jota karsittiin ja modifioitiin melko voimakkaasti. TY:n ja TaY:n valintakriteereissä painottuivat käyttöprosessin tietoturvallisuuteen, työnohjauksellisen käytön vuorovaikutteisuuteen ja referenssitietokantojen akateemiseen tietosisältöön liittyvät vaatimukset. Tarjousten yhteismitallista vertailtavuutta pyrittiin varmistamaan sillä, että jokaisen kriittisen vaatimuksen yhteydessä edellytettiin taustadokumentaatio sekä näyttökuvia järjestelmän toimintatavasta. Poikkeuksellisen yksityiskohtaisilla näyttövaatimuksilla pyrittiin ennalta varmistamaan annettujen tietojen yhteismitallisuus edeltävissä kilpailutuksissahan oli törmätty tulkinnallisiin haasteisiin. TY:n ja TaY:n valinnaksi tuli elokuussa 2012 Turnitin. Urkund ei jättänyt tarjousta. Neljännen kilpailutuksen toteutti yhteenliittymä, jossa mukana olivat Aalto, Itä-Suomen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Taideyliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto. Valmistelun pohjana käytettiin TY TaY:n hankintakriteeristöä, jonka käyttöä pyrittiin edelleen selkiyttämään lisäämällä pakollisten ominaisuuksien osuutta. Tietoturvakriteerien ja integroidun käytön kriteerien painoarvoa edelleen nostettiin, ja myös hinta sai edellistä kilpailutusta suuremman painoarvon. Hankinnassa päädyttiin syksyllä 2013 Turnitin-järjestelmään. Urkund veti tarjouksensa pois. Näiden kilpailutusten lomassa teki Lapin yliopisto Urkundin suorahankinnan marraskuussa Hankinnan arvo ei ylittänyt kilpailutusrajaa. Maanpuolustuskorkeakoulu edelleen selvittää PT-järjestelmien soveltuvuutta käyttöönsä. 16

17 3.3 Yhteenvetoa hankintojen historiasta Kun plagiaatintunnistuksesta tuli 2010-luvulla kansainvälisten esikuvien mukaisesti yksi koulutuksen laadunhallinnan legitiimi osa, myös PT-hankintoja alettiin tarkastella koulutuksen ydinprosesseja tukevan tietoarkkitehtuurin kehyksessä. Tämä näkökulma muutti hankintojen luonnetta. Hankintakriteereissä alkoivat korostua laajempi ennakkosuunnittelu, testaus ja KA-näkökulman mukaisina laatuvaatimuksina integroitavuus, käyttöprosessien tietoturvallisuus, vuorovaikutteisen ohjauksen toiminnallisuudet sekä akateemisten referenssiaineistojen validiteetti. Koska järjestelmät liittyivät monin tavoin korkeakoulujen muihin tietojärjestelmiin ja toimintaprosesseihin, oli tarpeen myös arvioida järjestelmän elinkaarikysymyksiä ja tavoitella aikaisempaa pitkäkestoisempia käyttösopimuksia. Pidemmät sopimuskaudet toivat hankintoihin myös kilpailutusvelvoiteen ja merkittävänä bonuksena hyvän motiivin kehittää PT-järjestelmien vaatimusmäärittelyjen kattavuutta. Suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvan hankintakriteeristön valmistelussa Helsingin yliopisto teki vuosina merkittävän pohjatyön. Siitä ovat hyötyneet kaikki seuraavat hankintaprosessit. Kokemusten ja määritystiedon vaihto on ollut avointa yhteistyöverkostossa. Edellisten hankintojen kipupisteistä oppia ottaen on seuraavien hankintojen vaatimusmäärittelykriteeristöjä säädetty ja täydennetty. Toiminnallisten vaatimusten priorisointiin liittyvä tietopohja Suomessa on vahvistunut. Yhteistyöverkostossa on myös kehittynyt työnjakoa eri osaamisalueita koskevien kysymysten käsittelyssä. 3.4 Hankitut järjestelmät, niiden omistajat sekä ylläpitäjät vuonna 2013 Suomen korkeakouluissa käytetään organisaatiotasoisina ratkaisuina kolmea PT-järjestelmää: ruotsalaista Urkundia, amerikkalaista Turnitinia ja yhdessä korkeakoulussa hollantilaista Ephorusta. Urkundilla on ollut hallitseva markkina-asema viime vuosikymmeneltä alkaen. Kahta tapausta lukuunottamatta Urkund-hankinnat ovat toteutuneet ilman kilpailutusta. Turnitin-järjestelmän käyttö on yleistynyt 2010-luvulla yliopistoissa: kahdeksan viimeistä kilpailutettua hankintaa on päätynyt Turnitin-järjestelmään. Kotimainen Nalkki on edelleen oheisjärjestelmänä kahdessa yliopistossa. Diagrammit 2 ja 3: PT-järjestelmien jakauma Suomen korkeakouluissa Ammattikorkeakouluissa yleisin järjestelmä on Urkund, yliopistoissa Turnitin. Lähde: Korkeakoulujen SysQuery2013 ( ). ½-osuudet yliopistoissa viittaavat Hankenin kahden järjestelmän ratkaisuun. Nalkki on lisäväline TTY:ssa. 17

18 PT-järjestelmien ylläpidossa on opintohallintoon liittyvillä koulutuksen, lähituen ja toiminnanohjauksen palveluilla keskeinen asema. Kevään 2013 kyselyn mukaan 75 % PT-järjestelmistä omistaa opintohallinto, joka samalla prosenttiosuudella vastaa myös loppukäyttäjätuesta. Kirjaston ja sille vastuutettujen opetusteknologiapalvelujen omistuksessa on 25 % PT-järjestelmistä ja 14 % loppukäyttäjätuesta. Järjestelmien teknisestä ylläpidosta ja administraatiosta vastaa IT-hallinto 61 %:n osuudella, opintohallinto 20 %:n osuudella ja kirjasto 15 %:n osuudella. Palveluntarjoajalle on tekninen ylläpito ja loppukäyttäjätuki ulkoistettu 4 %:ssa tapauksista. Diagrammit 4, 5 ja 6: PT-palvelun omistajat, loppukäyttäjätuen tarjoajat ja ylläpidon tuesta ensisijaisesti vastaavat toimijat korkeakouluissa. Korkeakouluissa, joissa teknisen ylläpidon ja loppukäyttäjätuen organisoi sama palveluyksikkö, kokonaisvastuu lankeaa yhtä usein opintohallinnolle ja kirjastolle, IT-hallinnon jäädessä lisensioinneista ja rajapintaratkaisuista vastaavaan rooliin. 16 Eri yksiköiden päävastuuroolit heijastuvat jossain määrin PT-palveluiden sisältöön ja PT-järjestelmien käyttötapoihin. Toiset organisoitumiset tukevat enemmän proaktiivista, toiset reaktiivista plagiarismin hallintaa. Ylläpidon työnjakoa kriittisempi kehittämiskohde lienevät PT-järjestelmien administraation avainroolit. Nyt toiminta on riskirajoille asti keskittynyttä. Tyypillisesti PT-järjestelmän ylläpito ja kehittäminen on vastuutettu yhdelle tai muutamalle asiantuntijalle, joille ei ole sijaistukea: Palvelun pääkäyttäjälle opintohallinnossa on keskitetty seuraavat tehtävät: käytön seuranta ja raportointi, käyttäjäpalautteen ja kehittämistarpeiden käsittely, palvelun elinkaarisuunnitelman seuranta, käyttäjäkoulutustarjonnan organisointi ja pääkouluttajana toimiminen, 24/5 online-tuki ongelmatilanteissa, palvelun dokumentointi laatujärjestelmään sekä koulutusta ja tutkimusta ohjaaviin sääntöihin, palvelusta tiedottaminen ja yhteistyön edistäminen. 17 Päävastuuhenkilö ja tekninen tuki on keskitetty yhdelle henkilölle: amk:mme tietopalvelupäällikölle. Hän jakaa tunnuksia, vastaa teknisiin kysymyksiin ja vie kehittämisideoita eteenpäin. Hän on tarvittaessa yhteydessä Urkundin henkilöstöön. Ohjelman käytön koulutuksesta henkilöstölle vastaavat pääasiallisesti kunkin yksikön opinnäytetyökoordinaattorit Palvelun omistajuutta ja ylläpidon vastuita koskeviin kysymyksiin vastasi ainoastaan 23 korkeakoulua. Tulosta vääristää useiden amk:ien tietojen puuttuminen: ammattikorkeakouluissa kirjaston rooli PT-palvelujen järjestelmäsessä on keskeisempi kuin yliopistoissa. Kyselyn aikaan myös monen yliopiston PT-palvelun vastuuroolit olivat vielä määrittelemättä. 17 PT-teknologiakysely 2-4/2013, avoin kysymys palvelun organisointimallista, yliopisto-case. 18 Sama, amk-case. 18

19 Monessa korkeakoulussa PT-palvelun käyttö liittyy kiinteästi tutkinnonvahvistamisprosessiin. Tällöin PT-järjestelmän käytön vakaudella ja saavutettavuudella on sama kriittisen palvelun vaatimustaso kuin opintohallinnon perustietojärjestelmällä. Yhden hengen ylläpitomallin kustannusetuja tulisi arvioida toiminnallisten vastuiden ja riskienhallinnan perusvaatimuksia vasten. 19

20 4. HANKINTAMENETTELYN KEHITTÄMISKOHTEITA 4.1 Valintakriteerien yhteisvalmistelu PT-järjestelmän hankintaprosessi koetaan edelleen poikkeuksellisen vaativaksi. Yhden korkeakoulun resurssit eivät välttämättä ole riittäneet hankinnan oikeudellisia, teknisiä, prosessuaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia vaatimuksia kattavan kriteeristön hyvään hallintaan. Järjestelmähankinnan sisäisten ja siihen välillisessä suhteessa olevien ulkoisten tekijöiden (kuten integraatiorajapintojen, käyttösääntöjen, prosessipolkujen, ohjauskäytäntöjen, roolinhallintavaatimusten ja oppimisalustan tukemien tallennusformaattien) käsittely erillisinä, priorisoidun painoarvon saavina kokonaisuuksinaan on vaikeata. Vaatimuskehikon haastavuuteen onkin törmätty sekä tarjouskäsittelyissä että käyttöönottotestauksissa: avoimeksi on voinut jäädä kysymys, miten hankintaaikataulun puitteissa varmistetaan tarjouksessa luvattujen ominaisuuksien aito toimivuus, kun ne todentuvat vasta käytön skaalautuessa satoihin tai tuhansiin tapahtumiin ja käyttäjiin? Toiminnan laadun ja kustannusten hallinnan kannalta hyvänä ratkaisuna pidetään hankintayhteistyön laajentamista ja sen omistajuuden antamista jollekin pysyvälle yhteistyöelimelle. 4.2 Hyvän tietoturvatason varmistaminen koko palveluympäristössä Varmuus vahvasta tietoturvasta, tietomurtokestävyydestä ja referenssitallennusten käytöstä ainoastaan asiakkaan sallimalla tavalla vertailudatana on PTjärjestelmien hyväksyttävyyden keskeisin edellytys. Julkisten aineistojen ohella PT-järjestelmiin tallennetaan vielä julkituomatonta tutkimus- ja innovaatioaineistoa, jonka tieteellinen ja taloudellinen arvo, ja siten myös suojaustarve käsittelyprosessin kaikissa vaiheissa, voivat olla erittäin suuret. Suomessa laajasti käytettävät PT-järjestelmät Turnitin ja Urkund ovat globaalisti toimivia pilvipalveluita. Niiden tiedonsiirtoihin ja asiakastiedon ylläpitoon liittyvien menettelytapojen on täytettävä EU-lainsäädäntöön kirjatut vaatimukset, ja oltava tietoturvan, tietomurtojen, laatuprosessien ja liiketoiminnan vakauden osalta kolmannen osapuolen auditoimia. EU-alueen ulkopuolella tapahtuvien tietokantatallennusten osalta niiden on sitouduttava U.S. E.U. Safe Harbor frameworkiin. Kilpailutuksissa asetettujen tietoturvavaatimusten on tähän saakka katsottu täyttyvän, mutta viimeisen yliopistoryhmän kilpailutuksen voittanut palveluntarjoaja vetäytyi toimitusvastuusta vedoten tietoturvaratkaisujensa auditoinnin keskeneräisyyteen. Tietoturvan tasoon liittyvien valintakriteerien määrittelyyn on tähänastisissa hankinnoissa panostettu paljon, mutta nopeasti kehittyvä pilviteknologia asettaa korkeakouluille jatkuvan tarpeen seurata ja kehittää tietoturva-arvioinnin kysymyksenasetteluja viimeistään seuraavan kilpailutuskierroksen pohjaksi. 20

21 Aktiiviset tietoturvariskit liittynevät kuitenkin asiakkaan asiakkaiden tapaan käyttää integroitua PT-järjestelmää liian joustavasti koulutuksen ja ohjauksen eri prosesseissa. PT-järjestelmän käyttötapaan liittyviä tietoturvariskejä on tunnistettu monimuotoisen tuotantokäytön yleistyessä. Kun tähänastisissa hankintakilpailutuksissa on todennettu ydinjärjestelmän tietoturvan taso, on jatkossa tarpeen arvioida myös ydinjärjestelmään integroitavien muiden toiminnallisuuksien ja toimintaprosessien vaikutus kokonaistietoturvaan. Tämä vaatimus tulisi huomioida mm. käyttäjähallinta- ja oppimisalustaliittymien vaatimuskriteereissä. Palveluntarjoajilta tulisi edellyttää nykyistä yksityiskohtaisempia kuvauksia itse tuottamiensa tai tukemiensa pluginien käytön tietoturvatasosta ja käyttösäännöistä sekä asiakastuesta. Suomalaisissa korkeakouluissa käytetään PT-järjestelmiä usein joko Moodletai Optima-oppimisalustaan integroituna. Kevään 2013 PT-järjestelmäkyselyyn osallistuneiden korkeakoulujen PT-järjestelmistä 84 % oli integroitu/oltiin integroimassa korkeakoulun oppimisalustaan. 19 Menettely on toiminnallisesti ja pedagogisesti mielekäs. Vähälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se problematiikka, joka liittyy oppimisalustojen käyttövarmuuteen dokumentin hallinnassa. Kun kaikki opiskelijoiden kirjalliset opintosuoritteet ja muut tarkastettavat tutkimusjulkaisut tallentuvat PT-prosessin yhteydessä myös oppimisalustojen tietokantoihin (tai muihin korkeakoulukohtaisiin tietovarastoihin), tulisi niiden tietoturvan vastattata vähintään PT-järjestelmien turvatasoa. Korkeakoulukohtaisesti tulisi varmistaa, että koulutuksen ja tutkimuksen tietotekniikka vastaa kaikilta osiltaan yleisiä tietoturvasuosituksia ja että järjestelmiä käytetään näiden suositusten mukaisesti. Opinnäytteiden ja harjoitustehtävien velvoittavat säilytysajat määritellään kunkin korkeakoulun arkistonmuodostussuunnitelmassa (AMS). PT-järjestelmien tietokannoista tallenteet poistetaan vakioidun prosessin mukaisesti, jota tulisi käyttää AMS:n asettamaa vuosiaikataulua noudattaen. Oppimisalustojen osalta vastaava menettely ei liene käytössä yhdessäkään korkeakoulussa: aineistot pysyvät tietokannassa niin kauan kuin instanssi on käytössä. Kuitenkin oppimisalustat ovat tietoturvaltaan olennaisesti PT-järjestelmiä haavoittuvampia. Tietoturvariskejä voi liittyä myös oppimisalustojen niihin ominaisuuksiin, jotka ovat loogisessa ristiriidassa oppimisalustaan integroidun PT-järjestelmän tietoturvakonseptin kanssa. Esimerkiksi Moodlen kurssialueiden hallintavälineistöön liittyvä metalinkitys periyttää käyttäjäroolit eri kurssien välillä tavalla, joka murtaa Turnitinin roolipohjaisen tietosuojan täysin. 19 Koko organisaation käytössä olevat PT-järjestelmät ovat useimmin oppimisalustaan integroituja, osastojen käyttöön hankitut järjestelmät eivät. Kahdessa korkeakoulussa integraatio on tehty kahteen rinnakkain käytettävään oppimisalustaan. 21

22 Kevään 2013 tilannekarjoitukseen sisältyvistä PT-järjestelmistä 56 % oli integroitu tai oltiin integroimassa korkeakoulun IDM:ään. Myös käyttäjähallinnan toteutukseen liittyy kehittämistarpeita. Administraatiota kuormittavia päällekkäisprosesseja koituu järjestelystä, jossa PT-järjestelmää voidaan käyttää samaan aikaan sekä suoraan järjestelmän oman käyttäjähallinnan kautta että korkeakoulun HAKA-kirjautumisen tai oppimisalustaintegraatioon liittyvän HAKA-kirjautumisen kautta. Tämä kaksoiskäyttö on yllättävän yleistä, koska siihen liittyy toiminnallisia etuja niin kauan kuin integroidut käyttöliittymät ja suorat käyttöliittymät eivät ominaisuuksiltaan täysin vastaa toisiaan. Natiivikäyttöliittymän kautta tiedonsiirrot toimivat hieman nopeammin kuin oppimisalustan kautta järjestelmää käytettäessä. PT-järjestelmä voi tukea suorakäytössä myös useampia tallennusformaatteja kuin integroidussa käytössä, jossa oppimisalustan sisäiset rajoitukset muodostuvat myös PT-järjestelmän rajoitteiksi. Toisaalta esim. Moodle-integraatio tarjoaa sekä Urkundissa että Turnitinissa hyödyllisiä lisäominaisuuksia suorakäyttöön verrattuna. Aktiivisin lisäominaisuuksien kehittely näyttääkin kohdistuvan nyt integroituihin käyttöliittymiin. Kahden rinnakkaisen kirjautumispolun ratkaisu voi mahdollistaa PT-järjestelmän käytön senkin jälkeen kun opiskelija- tai henkilökuntastatus on päättynyt, sillä korkeakoulun vanha sähköpostiosoite omasalasana-pari toimii PTpalvelun omassa käyttäjähallinnassa vaikka sähköpostitili olisi suljettu. Suoran HAKA-kirjautumisen ongelmat liittyvät skeeman rajoituksiin tai attribuuttien käytön puutteisiin käyttäjäroolien hallinnassa. Komplisoituja käyttötilanteita on erityisesti jatko-opiskelijoilla, joiden työnkuvaan liittyy opiskelun ja tutkimuksen ohella erilaajuisia opetustehtäviä. FunetEduPerson-skeeman päivittäminen (käynnistettiin ) tarjonnee mahdollisuuden ratkaista tässä kohdattuja ongelmia. Opinnäytteen sähköiseen julkaisu(arkisto)järjestelmään liittyvät PT-integraatiot (kattaa 15% järjestelmistä) näyttäisivät toteutuneen ongelmitta. 4.3 Tehokkuuden, käytettävyyden ja luotettavuuden arviointi PT-järjestelmähankintoihin liittyneissä esiselvitys- ja pilotointihankkeissa on päähuomio keskitetty järjestelmien käyttöliittymäominaisuuksiin, tulosraporttien käsiteltävyyteen sekä valmisteltavien ohjaustarpeiden ja käyttösääntöjen määrittelyyn. Tietoturvaa ja haavoittuvuutta on arvioitu teknisen dokumentaation pohjalta ilman empiirisiä kokeita. Tulosten prosessointitehoa on pidetty kaikissa tapauksissa riittävänä ilman erillisiä julkaistuja testauksia. Tunnistustulosten on lisäksi oletettu kohentuvan sitä mukaa kun suomalaista referenssiaineistoa tallentuu referenssitietokantoihin. Ruotsissa toteutettiin PT-järjestelmien laaja puitekilpailutus yliopistojen yhteistyönä keväällä Muutamat yliopistot täydensivät sitä omilla jatkokilpailutuksillaan, joihin liittyi yliopistojen tarpeisiin spesifioituja testauksia. 22

23 Yhteiskilpailutuksen testaus muodostui kolmesta monialaisesta tekstikoosteesta, jotka pohjautuivat yliopistokirjastojen käytetyimpiin aineistoihin. Lisäksi mukana oli Wikipedia-sisältöä. Kilpailutukseen osallistuneiden järjestelmien tunnistustarkkuus 50 aineistosta oli seuraava: Turnitin 37 (74 %), Urkund 18 (36 %) ja GenuineText 0 lähdettä. Analyysien kokonaisajat olivat: Turnitin 8 min. (kerroin: 1) Urkund 37 min. (4,6) ja GenuineText 67 min. (8,4). 20 Tukholman yliopisto testasi tehoa, tarkkuutta ja käytettävyyttä laajemmalla seitsemällä testiaineiston koosteella. 21 Ne edustivat eri tieteenalojen tietosisältöjä, loivat kuvaa yhtenäisten tekstien ja toisaalta sirpaloitujen, monista kopiolähteistä tuotettujen tekstien analyysikykyä. Vertailtavien järjestelmien tunnistuskyky vaihteli Tukholman yliopiston testissä aineistotyypeittäin. Oikeustieteellisissä ja humanististen tieteiden aineistoissa Urkundin ja Turnitinin tunnistustarkkuus oli identtinen, yhteiskuntatieteissä ja luonnontieteissä tulokset olivat % Turnitinin eduksi. 22 Tietokanta-aineistoja, julkaisuaineistoja, opiskelijoiden harjoitustöitä ja Internetaineistojen ja tietokanta-aineistojen yhdistelmiä edustavista 167:stä refernssistä Turnitin löysi 50,2 % ja Urkund 37,7 %. Järjestelmien tarkkuuden välinen suhde oli 1,0/0, Kokonaistulos oli vahva muistutus siitä, että PTjärjestelmät voivat toimia vain tukiroolissa opinnäytetekstien alkuperäisyyttä arvioitaessa. Suurin mitattu ero järjestelmien välillä oli tunnistusprosessin nopeudessa: Turnitin käytti seitsemän koeaineiston prosessointiin yhteensä 15 minuuttia, kun Urkund käytti siihen 1002 minuuttia ja Genuine Text 1026 minuuttia. 24 Suuri nopeusero ei kuitenkaan kuvasta dramaattista eroa järjestelmien käyttökelpoisuudessa, koska tulos huomiseen mennessä -nopeus riittää useimpiin käyttötilanteisiin. Tulosraporttien tulkittavuutta pidettiin Turnitinilla parempana kuin Urkundilla. Yhteenvetona Tukholman testiryhmä totesi: Data suggest Turnitin as the best suited originality check system for the needs of university lecturers. This system was superior in terms of all three major areas evaluated: a) time for searching, b) identification of plagiarised text, and c) the design of the originality report. 25 Johtava eurooppalainen plagiaatintunnistusteknologian testaaja on Hochschule für Technik und Wirtschaft Berlin. Se on julkaissut laajoja, vuosittain eri osa-alueisiin painottuvia vertailutestejä vuodesta 2004 alkaen. Vuoden 2010 yleisvertailu kattoi 27 PT-järjestelmää. Molemmat Suomessa käytettävät järjestelmät sijoittuivat vertailun parhaaseen tulosryhmään: Turnitin toiseksi ja Urkund viidenneksi. 26 Vuoden 2012 testi keskittyi kolluusion, opiskelijoiden 20 Resultat av utvärdering, dnr SU Frey Appelgren Heyman, Mattias Olofsson, Henrik Hansson, Jan Moberg, Ulf Olsson: Can we rely on text originality check systems? Evaluation of theree systems used in higher education and suggestion of a new methodological test approach. Stockholm University Sama, Table Sama, Table Sama, Table Sama, Conclusion HTW-Berlin: Softwaretest 2010: Results of the Plagiarism Detection System Test

24 epärehellisen yhteistoiminnan tunnistuskykyyn harjoitustehtävissä. 18 järjestelmän vertailussa Turnitin sijoittui ensimmäiseksi, Urkund ei ollut mukana. 27 Vuoden 2013 yleistestiin valikoitui vain 15 järjestelmää. Tulosten kokonaisarvioita leimasi kriittinen sävy: Most troublesome is the continued presence of false negatives the software misses plagiarism that is present and above all false positives. So-called plagiarism detection software does not detect plagiarism. In general, it can only demonstrate text parallels. The decision as to whether a text is plagiarism or not must solely rest with the educator using the software: It is only a tool, not an absolute test. 28 Tässä HTW-Berlinin vertailussa Urkundin tunnistustehokkuus oli 9 % parempi kuin Turnitinin. Järjestelmän käytettävyysarvo oli puolestaan Turnitinilla 20 % korkeampi kuin Urkundilla. Tarkentavaan kysymykseen järjestelmien keskinäisestä paremmuudesta testaustoimintaa johtava prof. Debora Weber- Wulff totesi: There is no ranking! The systems were grouped in three groups, Urkund and Turnitin are in the same group, both have major usability issues. 29 Testaustuloksista voi johtaa päätelmän, että Suomen korkeakouluissa on otettu käyttöön kaksi teknisesti korkeimman laatutason PT-järjestelmää. Tai vähintäänkin niitä voi luonnehtia huonoista vaihtoehdoista parhaiksi. 4.4 Palveluntarjoajan vastuu referenssitietokantojen laadusta Eräissä vuoden 2012 PT-järjestelmäkilpailutuksissa pyydettiin palveluntarjoajilta roadmap suomalaisten referenssiaineistojen kartuttamiseksi järjestelmän käyttöön. Kuvaukset olivat melko vakuuttavia. Roadmapien toimeenpano on kuitenkin asiakkaan, palveluntarjoajan sekä tiedekustantajien yhteistyönä pienin askelin etenevää, pitkäjänteistä kehitystyötä. Toiminnan tuloksia ei ole voitu hankintamenettelyn rajaamassa aikakehyksessä mitenkään todentaa. Viidennessä luvussa esiteltävän valmistelutyön pohjalta olisi mahdollista määritellä menettelytapoja, joilla lisätään PT-järjestelmissä ylläpidettävien referenssitietovarantojen läpinäkyvyyttä, arvioitavuutta ja sitoutumista niiden kehittämiseen kustantajien, palveluntarjoajien ja asiakkaiden win-win-pohjaisena yhteistyönä. Luvussa 7 käsitellään myös PT-järjestelmien tuotantokäytön aikaisia teknisiä kehittämiskohteita ja -tarpeita. 27 HTW-Berlin: Collusion Test 2012: Collusion Detection System Test Report HTW-Berlin: Softwaretest Results of the Plagiarism Detection System Test Debora Weber-Wulffin sähköpostiviestissä Totti Tuhkaselle

25 4.5 Yhteenveto hankintamenettelyn kehittämiskohteista Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hankintayhteistyö kansallisella tasolla Yleisesti hyväksyttävänä pidetään tavoitetta, että jokin kansallisen tason toimija, kuten IT-johtajien LisenssiSIG-verkosto, ottaisi vastuun seuraavan polven PT-järjestelmien kilpailutuksesta ja lisensiointisopimusten yhteisvalmistelusta. Hyödyllisenä pidetään nykyisistä hankintaprosesseista saadun kokemustiedon dokumentoimista avoimeen vaatimusmäärityspankkiin hankinnoissa käytettyjen valintakriteeristöjen yhteyteen. Nämä kokemukset auttavat paikantamaan jatkokehitystarpeita, joita liittyy PT-järjestelmän käyttöä kokonaisuutena arvioivien kriteerien ja laatuvaatimusten määrittelyyn. PT-palveluiden käytön tuki on alimitoitettua. Toiminnan tehokkuutta lisäisi eri korkeakoulujen PT-tukihenkilöiden verkostoituminen ja kouluttautuminen sekä toimivien prosessien ja hyvien käytäntöjen määrittely yhteistyönä. Korkeakoulurajat ylittävä backup-työnjako voisi vähentää PT-palveluiden saavutettavuus- ja vakausriskejä. Järjestelmien ja toimintaprosessien kokonaistietoturvan kehittäminen PT-järjestelmien tietoturvavaatimuksia laajennetaan koskemaan myös prosessit, joita hallitaan integraatioiden kautta. Liitännäisten toimivuuden ja tietoturvan todentaminen otetaan nykyistä kattavammin osaksi valintakriteerejä. Yhtenäistetään korkeakoulukohtaisten referenssiaineistojen ylläpito- ja poistosäännöt; tämä ei tarkoita standardoituja säilytysaikoja, vaan yhtenäistä tapaa sitoa aineistojen tallennusajat kunkin korkeakoulun AMS:aan. Varmistetaan, että sääntöjä sovelletaan sekä PT-tietokantojen että oppimisalustatietokantojen osalta. Harmonisoidaan käyttäjähallintamallit ja varmistetaan, että FunetEduPerson-skeemaa käytetään ja kehitetään tavalla, joka täyttää PT-järjestelmien roolinhallinnalliset tarpeet. Järjestelmien testausmenettelyjen kehittäminen Kehitetään jatkuvan testauksen malli PT-järjestelmille eurooppalaisena yhteistyönä. Suomalaiset korkeakoulut voisivat hyötyä eurooppalaisesta yhteistyöstä PT-järjestelmien testauksessa, koska omaa laajempaa testauskokemusta ei ole. Suomalaiset voisivat tuoda testaukseen kokonaisvaltaista näkökulmaa ja yliopistopedagogisten näkökulmien hallintaa. Esimerkkinä käsitelty Tukholman yliopiston testausmalli on yliopistonäkökulmasta validi, mutta kriteereiltään kapea-alainen. THW-Berlinin analyysikonsepti puolestaan on 10 vuoden aikana monipuoliseksi kehitetty, mutta näyttäisi referenssiaineistoissaan painottavan PT-järjestelmien yleiskäyttöisyyttä (mm. kouluasteella) ehkä korkeakoulukäyttöä spesifisti palvelevien kriteerien kustannuksella. Pohjoismaisista ja eurooppalaisista ohjauskäytännöistä ja plagiarismin hallintamalleista arviointikriteerinsä johtava usean maan yhteinen testausmalli voisi parantaa vertailutulosten validiteettia ja vahvistaa asiakasohjauksen merkitystä järjestelmäkehityksessä. Testausta tulisi laajentaa mm. käyttöprosessien tietoturvan ja haavoittuvuuden auditointiin. Suomalaisten vertailutietovarantojen kehittäminen Määritellään korkeakoulujen referenssiaineistojen kansallinen kehittämistavoite ja -politiikka. Tämän kehittämisalueen koordinointi sijoittuisi luontevasti Kansalliskirjaston FinELib-toiminnalle, joka vastaa korkeakoulujen sähköisten aineistojen lisensioinnista ja on tiiviissä toiminnallisessa yhteydessä koko kustannuskenttään. Määritellään tätä kehittämispolitiikkaa tukevat toiminnalliset velvoitteet PT-palveluntarjoajille. Taulukko 1: Yhteenveto PT-järjestelmien hankintamenettelyn kehittämiskohteista. 25

26 5. PT-JÄRJESTELMIEN TUOTANTOKÄYTTÖ Suomen korkeakouluihin on hankittu lähes kattava PT-infrastruktuuri. Sen käyttötavoista ja käyttöasteesta on saatavissa vain välillistä tietoa. Ammattikorkeakouluissa PT-järjestelmien käyttötilannetta voi luonnehtia vakiintuneeksi, kun pääosa käyttöönotoista tapahtui jo vuonna Raportin 7. luvun valmisteluun liittynyt ohjeistotiedonkeruu kuitenkin osoitti, että tunnistusteknologian käyttöpolitiikka vaihtelee merkittävästi ammattikorkeakouluittain. Suuri variointi ohjeistuskäytännöissä ja toimintatavoissa voi selittää sitä laadullista vaihtelua, johon yliopettaja Erja Moore kiinnittää huomiota 91 Theseus-julkaisuarkistoon tallennettua opinnäytettä kattavassa tutkimuksessaan. Moore analysoimista tutkielmista yli puolet täytti hyvän tutkimustekstin yleiset laatukriteerit, mutta joka kahdeksannesta opinnäytteestä löytyi vakavia puutteita lähdeviitteissä tai työt sisälsivät plagiointia. IPPHE- AE:n konferenssissa Brnossa Moore tiivisti tuloksensa: The study shows evidence that partly plagiarized theses are accepted and published. This evidence is in sharp contrast with the educational discourse about high quality in higher education." 30 Yliopistoissa PT-järjestelmien käyttöönotto on edelleen sisäänajovaiheessa. Mooren Theseus-analyysin kaltaista, useita yliopistoja kattavaa lähdetiedon käytön laadullista tutkimusta ei ole tehty; sellaisen tarve on ilmeinen. PTtarkastusten kattavuudesta ja menettelytapojen kypsyysasteesta ei ole arvioita. Tarkastusmenettelyn ohjeistot ovat yliopistoissa keskimäärin kattavampia kuin ammattikorkeakouluissa. PT-järjestelmien tuotantokäytön vaihetta ei vielä voitane luonnehtia kypsäksi. Sekä tarkastusprosessien että tarkastusjärjestelmien luotettavuutta ja vertailtavuutta tulisi kehittää. 5.1 Suomalaisten julkaisujen näkyvyys referenssitietokannoissa Referenssitietokannat ovat sähköisen plagiaagintunnistuksen luotettavuuden, käyttökelpoisuuden ja hyväksyttävyyden kannalta ensisijainen kehittämiskohde. Kiireellisiä kehittämistarpeita liittyy Suomessa kustannettujen tiedejulkaisujen sekä korkeakouluissamme tuotettavien tutkimus- ja opinnäyteaineistojen indeksointiin. Näillä sisältöalueilla PT-järjestelmien automatisoitu tiedonkeruu ja massahyötyjä hakeva sisällönhankintamalli eivät toimi. Globaalien PT-palveluntarjoajien näkökulmasta suomalaiset aineistot ovat marginaalisia. Myös korkeakoulujemme vähäinen opiskelijamäärä, varsinkin kun se jakautuu useaan PT-järjestelmäleiriin, vähentää painoarvoamme asiakkaina. Tarvitsemme kansallista yhteistyötä Suomen korkeakoulujen asiakasroolin vahvistamiseksi. 30 Erja Moore: Sloppy Referencing and Plagiarism in Students Theses. Conclusions. IPPHEAE conference, Brno

27 Tätä tilanneraporttia valmisteltaessa organisoitiin syyskauden 2013 aikana muutamia pilottihankkeita aktiiviseen asiakasohjaukseen liittyvien mahdollisuuksien selvittämiseksi. Seuraavassa kuvataan pilottien rakenne ja tulokset Sisällöllisten tarpeiden kartoitus Ensimmäinen toimenpidealue oli eri tieteenalojen koulutukseen liittyvien, keskeisiksi priorisoitujen lähdeaineistokokonaisuuksien kartoittaminen. Korkeakoulukirjastoilla on seurantatietoa sähköisten julkaisujen käytöstä ja Kansalliskirjaston FinELib-palvelu vastaa niiden lisensioinnista. Näiden hyvin yleisen tason käyttötietojen lisäksi koottiin korkeakoulukohtaista tietoa PTjärjestelmiä aktiivisesti käyttävien opettajien referenssitarpeista. Tuloksia: Toistaiseksi harvat opettajat osasivat nimetä aineistoja, joiden puuttuminen PT-järjestelmän referensseistä haittasi seurantajärjestelmän käyttöä. Tiedonkeruu tulee järjestää niin, että indeksointipyynnön voi tallentaa kiinteään osoitteeseen aina tarpeen tullen, käyttökokemusten karttuessa. Pilotoitavaksi palvelumalliksi valmisteluryhmä avasi CSC:n Confluencealustalle jatkuvan tiedonkeruun sivun, jonne yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat ja PT-palveluiden ylläpitäjät voivat kirjata toiveitaan indeksoitavista aineistoista. Jos kyseessä on on FinELibin lisensioima sisältö, tiedotetaan indeksointitoiveesta viimeistään sovittaessa seuraavasta lisensiointijaksosta kustantajan kanssa. Indeksointitoiveet tiedotetaan myös PT-palveluntarjoajille. Vakiinnutettava indeksointipyyntöpalvelu voisi toimia Kansalliskirjaston FinELib-palvelun alaisuudessa PT osaksi tiedekustantamojen julkaisuprosesseja Tietoa Suomen korkeakoulujen uudesta plagiaatintunnistusmenettelystä ja sen luomista referenssitarpeista välitettiin selvitysjakson aikana kustannuskentälle monin tavoin. FinELib-palvelu lähetti suomalaisille tiedekustantajille kyselyn PT-palveluntarjoajien kanssa mahdollisesti solmituista yhteistyösopimuksista. Yksittäisiin kustantajiin ja kustannusyhdistyksiin oltiin yhteydessä syksyn kansallisten kirjamessujen yhteydessä. Partneritapaamisissa tiedotettiin uuden PT-infrastruktuurin merkityksestä korkeakoulujen laatutyölle. Tuloksia: Suomalainen kustannuskenttä asennoituu positiivisesti sähköisen alkuperäisyydentarkastuksen käyttöönottoon. Järjestelmiä ei vielä ole otettu kustannusprosesseissa käyttöön, mutta käyttöprosesseja, luotettavuutta ja taloudellisia hyötyjä koskevan tarkemman tiedon tarve on suuri. Pilotoitavaksi palvelumalliksi valmisteluryhmä avasi CSC:n Confluence-alustalle PT-teknologiasta ja sen akateemisesta käytöstä kertovan tiedotussivun. Sivulta voi ladata myös valmiin kieliversioidun tekstipohjan PT-toiminnan esittelytekstiksi, kun korkeakoulu tekee kustantajalle aloitteen julkaisutuotannon indeksoinnista. 27

28 5.1.3 Yhtenäinen indeksointiprosessi eri palveluntarjoajille PT-palveluiden lyhyt toimintahistoria osoittaa, että suomalainen erityisesti suomenkielinen tieteellinen julkaisuaineisto ei indeksoidu vertailutietokantoihin ilman korkeakoulujen toteuttamaa aktiivista asiakasohjausta. Palveluntarjoajat suosivat sopimuspartnereina kansainvälisiä julkaisuportaaleja, joiden kehyksissä voidaan yhdellä valmistelutyöllä organisoida useiden kustannussarjojen massaindeksointi. Kustannettua e-kirjallisuutta voidaan liittää referenssiaineistoiksi vain sopimuspohjaisesti. Sopiminen edellyttää kansainvälisesti valideja sopimusmalleja. Sopimuksen vahvistaminen ja indeksointiin liittyvien tiedonsiirtojen valmistelu on monivaiheinen prosessi. Toimenpiteeseen liittyvää työmäärää lisää se, että kustantajan toimitus- ja julkaisuketjun työntekijät on koulutettava käyttämään PT-järjestelmää, ellei indeksointia toteuteta vain jälkikäteisinä eräajoina välitallennustietokannasta. Kustantajan on informoitava indeksointimenettelystä yhteistyötahojaan ja asiakkaitaan, ja vakiinnutettava se kustannusprosessin alaprosessiksi. Urkund ei ole julkaissut tietoja sopimuskumppaneiden ja referenssiaineistojen määrästä. iparadigmsin palveluliittymässä on lista julkaisukokonaisuuksista sekä hakutoiminnallisuus, jonka avulla asiakas (ei opiskelija) voi selvittää, kuuluuko jokin julkaisusarja jo indeksoituihin aineistoihin. Referenssitietokantojen kehittämisen kolmannella toimenpidealueella pilotoitiin kahta yliopistoasiakkaan käynnistämää indeksointiprosessia kokonaisprosessin kuormittavuuden selvittämiseksi. Pilottikumppaneiksi haettiin kustannusportaaleja, joilla olisi sisällöllisesti laaja tarjonta ja hallitseva asema yhden tieteenalan suomalaisessa julkaisutoiminnassa. Tuloksia: Pilottihankkeet käynnistyivät Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja oikeustieteellisen tiedekunnan lähettämillä toivomusaloitteilla Kustannus Oy Duodecimille ja Edita Kustannuksen Edilex-portaalille. Duodecimin kustannussarjoihin liittyy Duodecim-kausijulkaisun lisäksi laajasti suomalaisia lääkärinkirja-, hoitosuositus-, koulutus-, oppikirja- ja aikakauslehtimateriaaleja. Edilex on Suomen laajin lakitietopalvelu, joka kattaa lainsäädännön lisäksi myös oikeustieteellisen julkaisutoiminnan kausijulkaisuista laadukkaisiin opinnäytteisiin. Kummankin kustantajan aineistoja hyödynnetään oppimateriaaleina ja tutkielmien lähdemateriaaleina. Pilotoiva palvelumalli: Kustannussarjojen määrästä riippuen tarvittiin 1 2 kustannustoimittajien ja tekniikaväen kahden tunnin perehdytystilaisuutta. Kokouksissa oli mukana asiakkaan (TY), palveluntarjoajan (Turnitin) ja kustantajan (Duodecim ja Edita) edustajat. Tämän jälkeen kustantaja ja palveluntarjoaja olivat valmiita kahdenvälisen sopimuksen vahvistamiseen ja indeksointimenettelyn toimeenpanoon palveluntarjoajan prosessimallin mukaisesti 31. Pilotoinnit tehtiin iparadigmsin tietokantaan, mutta samalla sovittiin, että 31 Turnitin Process for adding content to Database. 28

29 Solmitaan kumppasopimus Sovitaan indeksointiprosessi Vakiinnutetaan toiminta LUONNOS myöhemmin tarkentuvan aikataulun mukaisesti kaikki piloteissa käsiteltävä aineisto on indeksoitavissa myös Urkundin tietokantaan. Aluksi järjestetään palveluntarjoajan, kustantajan ja asiakkaan yhteinen työpaja, jossa tutustutaan PT-järjestelmään ja määritellään yhteiset hyötytavoitteet. Lisäksi sovitaan työpolku. Asiakkaan edustaja välittää tiedon niistä kustantajan aineistoista, joiden indeksiointia pidetään ensisijaisen tärkeänä. Palveluntarjoaja käsittelee indeksointisopimuksen ja menettelytapakysymykset kustantajan kanssa. Kustantaja kuvaa palveluntarjoajalle, missä muodossa ja missä osoitteissa indeksoitava aineisto on. Palveluntarjoaja sopii kustantajan kanssa indeksointiin tarvittavan tiedonsiirron aikataulun ja tekniset yksityiskohdat. Massaindeksoinnissa voidaan käsitellä koko kustannushistoriatieto kerralla. Massasiirtoa varten perustetaan kansio/rakenne johon kustantaja tallentaa esim. kvartaaleittain uuden aineiston. Indeksointia varten turvattu tiedonsiirto tapahtuu tästä kansiosta, ei perusjärjestelmästä. Usea palveluntarjoaja (esim. Turnitin ja Urkund) voivat tehdä haun samasta kansiosta. Indeksoinnin jälkeen kansio tyhjennetään. Jatkossa kustantajalla on käytettävissä oma tarkastus-välineistö julkaisuprosessinsa osana. Se indeksoi aineistot reaaliaikaisesti. Kaavio 5 ( yllä): Indeksoinnista sopimisen yleisprosessi. Pilotoitu prosessi on lyhyt, mutta vaatii 4 8 työtunnin panostuksen kultakin vastuutoimijalta. Tiedon välivarastointiin ja indeksointiin sisältyvä työ ei sisälly tähän aika-arvioon. Kaavio 6 (vas).: Turnitinin prosessikuvaus indeksoinnin tekniselle valmistelulle. 32 Korkeakoulujen näkökulmasta tärkeää on markkinoita jakavien järjestelmien tasapuolisten kehittymisedellytysten turvaaminen. Jotta kilpailutilanne pysyisi aidosti avoimena kaikille PT-järjestelmien kehittäjille, olisi korkeakoulujen ja kustannuskentän sovittava menettelystä, jolla priorisoidut aineistot olisivat yhtäläisin ehdoin kaikkien indeksoijien saavutettavissa. Toisaalta monen indeksoijan malli olisi vaikea motivoida kustantajille, joille kertautuvista indeksoinneista koituisi ylimääräistä kuormitusta. Mahdollisimman laajaa avointen julkaisuarkistojen mallia ilman eksklusiivisten indeksointioikeuksien mahdollisuutta pitää HTW-Berlinin tunnistinjärjestelmäasiantuntija, prof. Deborah Weber-Wulff kestävimpänä kehittämismallina sähköisen plagiaatintunnistuksen palveluille Turnitin Acquistion Process. 33 Debora Weber-Wulffin sähköpostiviestissä Totti Tuhkaselle

30 5.1.4 Opinnäytteiden ja opintosuoritusten käyttö referenssitietona Suomen ensimmäisen polven PT-järjestelmähankintojen keskeinen motiivi oli tarve hillitä harjoitustehtävien laajamittaista kierrätystä massakursseilla. Vielä 2010-luvullakin muodostavat toisten opiskelijoiden tekstit keskeisen plagioinnin lähteen. Tästä johtuen korkeakouluilla on tarve kehittää sisäisiä, harjoitustehtävistä ja julkaisemattomista käsikirjoituksista koostuvia referenssitietokantojaan. Oikeudellisia esteitä laajamittaiselle opintosuoritusreferenssien keruulle voivat muodostaa paitsi immateriaalioikeudet, myös korkeakoulujen arkistointiohjeet, joissa on määritelty kunkin opintosuoritustyypin ja dokumentin sääntömääräinen säilytysaika. Sen jälkeen aineisto tulee hävittää. Tutkintoon liittyvät opinnäytteet säilytetään pysyvästi, mutta useimmissa korkeakouluissa pitkäaikaissäilytys toteutetaan vain paperimuodossa. Jos rinnakkaisesta sähköisen arkistoinnin mahdollisuudesta ei ole päätetty (tällainen päätös tehtiin esim. Helsingin yliopistossa vuonna 2013) opinnäytteet tulisi poistaa PT-järjestelmän referenssitietokannasta määräajan kuluessa. Muiden opintosuoritusten säilytysajat on yleensä määritelty 1 2 vuodeksi. Vaikka niiden sähköinen säilytys olisi sallittua, AMS:aan kirjattu yleisohjeisto on usein ristiriidassa PT-palvelun kehittämislogiikan kanssa: plagiointi kohdistuu tyypillisesti joko kaikkein uusimpaan tai selvästi vanhempaan aineistoon. Monissa viime vuosien selvitysprosesseissa on käsitelty yli kymmenen vuoden takaisiin aineistoihin liittyviä plagiaatteja. Tuloksia: Tarve AMS:aa pidempien tallennusaikojen sallimiseen referenssitietokannoissa on ilmeinen muuten jäämme pysyvästi lähtökuopiin vertaisaineistoista koostuvien referenssitietokantojen kehittämisessä. Näiden ei-avointen aineistojen arvo PT-järjestelmille on keskeisen suuri. Plagiaatintunnistuksen tarpeet tulisi ottaa mukaan AMS:ien säilytysaikasääntöjä koskevaan keskusteluun. Selvitys opinnäytteiden sähköisen pitkäaikaissäilytyksen tilanteesta ja käytännön toteutuksista korkeakouluissa: Jatkotoimenpiteiden pohjaksi selvitetään kandidaatintutkielmien, pro gradujen sekä lisensiaatin ja väitöstutkimusten sähköisen julkaisemisen säännöt ja käytettävät julkaisuarkistot. Lisäksi kartoitetaan osoitemuotokäytännöt (URL/DOI/muu) ja käytettävät tallennusformaatit ja tallenteiden validointi. 30

31 5.1.5 Yhteenveto suomalaisen vertailutiedon laatua edistävistä toimenpiteistä Asiakkuuden aktiivinen kehittäminen Organisoidaan PT-järjestelmäasiakkaiden konsortio tai liitetään suomalaisten PT-järjestelmäasiakkaiden edunvalvonta joko osaksi IT-hallinnon SIG-toimintaa tai Kansalliskirjaston FinELibtoimintaa. Yhtenäinen indeksointiprosessi eri palveluntarjoajille Kustantajien kanssa yhteistyössä määritelty toimintaprosessi tehostaa ja suoraviivaistaa indeksointiprojektien toteutusta. Lisäksi yhteinen malli edistää referenssitietokantojen tasapuolista kehittämistä korkeakoulujen PT-järjestelmissä Suomalainen PT-tiedotussivusto Vastuutetaan suomalaisen PT-tiedotussivuston ylläpito yhteisasiakkuuden kehittämisen organisoivalle taholle. Sivusto tarjoaa tietoa suomalaisten korkeakoulujen laatumenettelyistä ja PT-toiminnan tavoitteista, aineistokokonaisuuksia koskevista (online-palveluna karttuvista) indeksointipyynnöistä sekä palveluntarjoajille yhteisestä indeksointimallista suomalaisten kustantajien kanssa. Avointen julkaisuarkostojen ja rinnakkaisjulkaisemisen edistämistavoite Selvitetään ja yhdenmukaistetaan opinnäytteiden tallennusmenettelyjä avoimissa julkaisuarkistoissa. Esitetään tutkimusten rinnakkaisjulkaisemista suomalaisten korkeakoulujen julkaisuarkistoissa. Kartoitetaan mahdollisuudet käyttää opintosuoritusten sähköisiä tallenteita PT-järjestelmien referenssiaineistoina AMS:issa nykyisin määriteltyjä säilytysaikoja pidempään tämä lisäisi alkuperäisyystarkastusten tarkkuutta ja vaikuttavuutta. Taulukko 2: Yhteenveto suomalaisen vertailutiedon laatua edistävistä toimenpiteistä. 31

32 5.2 PT-järjestelmien luotettavuutta ja käytettävyyttä heikentäviä tekijöitä Osittaiset indeksoinnit ja eksklusiiviset lisensioinnit Referenssiaineistojen sisältöindeksoinnin toteutus- ja kuvaustavassa on kehitettävää. Käyttökokemuksia on saatu tapauksista, joissa laajan referenssivarannon osaksi ilmoitetuista julkaisusisällöistä vain osa toimii aktiivisena referenssinä. Kustannettujen julkaisujen tietokantakokonaisuuksissa tämä on voinut tarkoittaa tiivistelmätekstin indeksointia varsinaisen monografian tai artikkelin jäädessä käyttöoikeuksia säätelevien sopimusten ja esimerkiksi lukitun tallennusmuotonsa vuoksi indeksoinnin ulkopuolelle. Referenssitietokantojen sisältö on PT-palveluntarjoajalle laajavaikutteisempi kilpailutekijä kuin palvelun tietotekninen toteutus. Siksi referenssiaineistoista käydään hankintakilpailua globaalilla tasolla. Markkinoita vääristävänä tekijänä voidaan pitää eksklusiivisten sopimusten käyttöä kilpailullisesti tärkeimpien aineistojen indeksoinnissa. Tällainen menettely heikentää avoimen kilpailun ja aktiivisen tuotekehittelyn edellytyksiä. Suomalaisten korkeakoulujen tulisi toimintapolitiikallaan edistää useille toimijoille avoimia indeksointi- ja lisensiointiratkaisuja Epävalidit tallennusmuodot Suomalaisen käytännön mukaan akateemisten opinnäytteiden kaikki osat, myös jo aiemmin refereekäsittelyn läpäisseet ja julkaistut artikkelit, tarkastetaan PT-järjestelmällä osana suorituksen kokonaisarviointia. Tähän jo Internetissä julkaistujen tekstien arviointiin liittyy useita virhetekijöitä. Niitä laajimmin yhdistävä taustaominaisuus on PDF-tallennusmuoto. PDF-formaatti kattaa lukuisia erilaisia ISO-standardin mukaisia tallennusmuotoja 34, ja osa markkinoilla olevista PDF-tulostusajureista tuottaa vain osittain standardin mukaisia (tai vanhentuneen standardin mukaisia) tallenteita, jotka kyllä aukeavat luettavaan muotoon nettiselaimilla tai reader-ohjelmilla, mutta jotka eivät tue virheetöntä tekstitunnistusta. Kuva 4: Virheellisen PDF:n rikkoma tarkastusraporttinäkymä. Latex-editori on tässä tapauksessa tuottanut PDF:n, joka pirstaloi Turnitinin raporttinäkymän käyttökelvottomaksi. Sama dokumentti esti myös Urkundin raportoinnin. 34 PDF-standardiin (ISO 15930) liittyy PDF/X, PDF/A, PDF/E, PDF/UA ja PDF/VT alakategorioiden ISO-standardeja, joilla puolestaan on alakategorioita sähköisen julkaisemisen ja dokumentinhallinnan erityistarpeisiin. 32

33 Virhetyyppi Ongelman kuvaus Toimintasuositus 1 Lukittu tai kuvamuotoon tallennettu PDF ei näy referenssinä Lukitut, tulostus- ja tallennussuojatut PDF:t eivät näy vertailutuloksissa, koska niiden tekstikoodi ei kopioidu indeksointia eikä vertailuprosessia varten. PDF voidaan tallentaa myös kuvamuotoon, jolloin sivunäkymä on bittikartta. Tällainen dokumentti ei indeksoidu referenssiksi, ja plagiaatintunnistusjärjestelmä ei hyväksy sen tallennusta koska ei löydä tunnistettavia merkkejä. Referenssiyhteistyössä toimivat kustantajat pyydetään tekemään indeksointitallennukset ennen jakeluversion lukitsevaa tallennusta PDF:ksi. Tutkijat ohjeistetaan käyttämään alkuperäisyystarkastuksissa käsikirjoitusten final-versioita eikä netistä kopioituja, lukittuja julkaisuversioita. 2 Lukittu PDF näkyy osittain referenssinä tai tulee osittain tunnistetuksi PDF-dokumentti voi olla osittain lukittu. Tällöin PT-järjestelmä hyväksyy sen tarkastettavaksi tai referenssiksi. Alkuperäisyystarkastus toteutuu vain näiden avointen ikkunoiden osalta, jolloin analyysitulos on virheellinen. Referenssitietona vain dokumentin lukitsemattomat osat muodostavat vastaavuuslöydöksen. Kuten yllä. Vältetään kategorisesti lukittuja tallenteita ja tiedotetaan tästä periaatteesta myös kustantajia. 3 Epäsandardi PDF Eräät laite- ja ohjelmistoyhdistelmät voivat tuottaa PDF-tallenteita, jotka ruutukatselussa ovat toimivia, läpäisevät plagiaatintunnistusjärjestelmän lataussuodattimen, mutta sisältävät epästandardia koodia, jolloin tunnistustulos vääristyy tai tulosraportti ei ole lukukelpoinen. Laajasti tunnettu PDF-standardiongelma liittyy LaTeX-editorin käyttöön; ohjelmakomponenteista riippuen PDF-tallenne voi olla validi tai eri asteisesti epästandardi. 1. Tarkastuksissa suositaan PT-järjestelmän tukemien ohjelmien natiivitallennusmuotoja (kuten MS Wordin.doc(x)). 2. PDF-tallenteita tarkastettaessa varmistetaan tiedoston luettavuus ja standardinmukaisuus PDF-validaattorilla. 3. Kootaan empiiristä tietoa eri välinekokoonpanojen tuottamien PDFtallenteiden standardinmukaisuudesta ja annetaan suosituksia esim. La- TeX-kokoonpanoista. 4 Tallenteeseen on upotettu toista tiedostomuotoa oleva elementti Esim. Word-dokumenttiin voidaan upottaa toisilla ohjelmilla tuotettuja elementtejä. Vaikka pääteksti tunnistuu oikein, upotetut kuviluaineistot voivat antaa virheellisen tuloksen. Tiedotetaan ongelmasta PT-järjestelmien käyttöohjeissa ja tarkastajan toimintaohjeissa. Neuvotaan tarkastamaan erimerkkiset osat manuaalisesti. 5 Päällekkäiset tekstilayerit Virhelähde voi olla kustantajan lisäämä, julkaisun käyttöoikeudet kuvaava kuultoteksti sivunäkymän päällä. Toimenpiteen myötä PDF:n tekstikoodiin voi tulla sen tunnistustarkkuutta merkittävästi alentavaa teknistä koodia. Kuten kohdassa 1. 6 Tavutukset PDF-tallenteen koodissa voi alkuperäistekstin optionaalinen tavutus muuttua kovaksi tavutukseksi, jolloin tavu- ja rivinvaihtomerkin sisältävää sanaa ei tunnisteta alkuperäislähteen sanaksi. Useaan palstaan taitetuissa julkaisuissa voi pilkkoutuneiden sanojen osuus tekstistä olla kymmeniä prosentteja, mikä heikentää tunnistustulosta merkittävästi. Kuten kohdassa 1. Taulukko 3: PDF-tallenteiden tekstitunnistuksen ongelmatilanteita ja toimintasuosituksia niiden ratkaisemiseksi. 33

34 5.2.3 Manipuloidut tallenteet PDF-tallenteiden tunnistusvirheisiin vertautuva toinen ongelmaryhmä ovat tahallisesti manipuloidut tiedostot. Avoimesta Internetistä löytyy runsaasti artikkeleita, videoita ja vihasivuja joilla tarjotaan erilaisia keinoja PT-järjestelmien harhauttamiseen. Monet näistä toimintatavoista ovat niin työläitä ja tunnistettavia, ettei niiden käyttö tuo ainakaan työajallisia hyötyjä vilppiä yrittävälle. Eräät piilokoodauksen menettelyt ovat sen sijaan vaikeasti havaittavia ja ne eivät näy esim. muutoksina dokumentin sanamäärässä tai tiedostokoossa yleensä ne kuitenkin tuottavat pieniä muutoksia merkkimäärään. Häiriökoodin suodatuskyky vaihtelee PT-ohjelmistoittain ja koodausmenetelmästä riippuen. Ilman laajaa testisarjaa ei ole mahdollista arvioida Urkundin ja Turnitinin tunnistusalgoritmien yleistä häiriöalttiutta. Pienimuotoinen testi kuitenkin osoitti, että piilokoodauksella voidaan vaikuttaa tunnistustuloksiin jopa useita kymmeniä prosentteja. 35 Tarkastettavien tekstien ennakkovalidointiin tulisi tältäkin osin kiinnittää entistä suurempaa huomiota Käyttöliittymien ja ohjetekstien heikkolaatuiset kieliversiot PT-järjestelmien käyttöliittymissä, eri toiminnallisuuksien popup-ohjeissa, lomakepohjissa ja vastaavissa oppimisalustaan integroidun käyttöliittymän osissa on kieliversioitua tekstiä, johon liittyy semanttisia ongelmia. Käyttäjät eivät aina tiedä, mihin ohjeilla viitataan ja mitä niiden nojalla tulisi tehdä. Opintohallinnon sähköiseen infrastruktuuriin liittyvien PT-järjestelmien tulisi käyttöliittymissään käyttää hyvää suomalaistan yleiskieltä sekä vakiintunutta opintohallinnollista sanastoa. Suomalainen opintohallinnon sanasto on laajasti standardoitu OKM:n koordioiman OKSA-prosessin ja CSC:n koordinoiman Kansallisen tietomallin kehitys- ja ylläpitotyön yhteydessä Suorakäytön ja integroidun käytön toiminnalliset erot Oppimisalustaan integrointi tehostaa PT-järjestelmän päivittäiskäyttöä erilaisten opintosuoritusten tarkatuksessa ja ohjauksessa. Vuorovaikutteisessa kurssityöskentelyssä korostuvat PT-järjestelmän hyödyt lähdekritiikin harjoittelun ja jopa uuden lähdetiedon hakujen apuvälineenä. Harjoitustehtävien ja opinnäytetöiden ohjauksessa voivat PT-järjestelmien annotointivälineet olla kehittyneempiä ja notkeampia kuin oppimisalustojen alkuperäiset työkalut. 35 Testi toteutettiin Haaga-Helian ja Turun yliopistonyhteistyönä. Testiaineistona käytettiin Wikipediassa julkaistua artikkelia Teksti kopioitiin Word-dokumentiksi ja sen alkuun lisättiin Ote Wikipediasta -selite. Turnitinilla vastaavuusarvoksi tuli odotetusti 99 % ja Urkundilla 98 % ero ei ollut merkitsevä. Tämän jälkeen sama teksti piilokoodattiin. Sanamäärä säilyi ennallaan, mutta merkkimäärää kasvoi hieman. Uudessa vastaavuustarkastuksessa Turnitinin tulos aleni 97 %:iin; (tulokseen vaikutti myös yhden sanan katkeaminen tavuviivalla, jolloin sitä ei tunnistettu alkuperäiseksi). Urkundilla tulos oli 68 %. Koodaus häivytti vastaavuutta 30 %. 34

35 Oppimisalustayhteys luo myös ongelmia. Korkeakouluissa työskentelee edelleen paljon opettajia ja tutkijoita, jotka eivät käytä oppimisalustaa oppimateriaaliensa jakeluun ja opintojen ohjaukseen. Tälle kohderyhmälle PT-järjestelmän käyttöönotto on suurempi kulttuurinen muutos kuin oppimisalustoja pitkään käyttäneille opettajille. Jos integroidun PT-järjestelmän käyttöönotto merkitsee sekä oppimisalustan että PT-järjestelmän käytön samanaikaista opettelua, on kyseessä iso muutos työrutiineihin. Näissä tapauksissa on lähituen riittävyyteen kiinnitettävä valpasta huomiota. Käyttöönottokynnystä voidaan toki madaltaa monin keinoin. Esimerkiksi Turun yliopistossa tarjotaan käyttäjille aloituspakettia, jossa uuden Moodlekurssin tilatessaan saa käyttöönsä myös valmiiksi kotiyliopiston suositusten mukaisiksi parametroidut Turnitin-palautustehtävät. Tämän kokonaisuuden käyttöönotto on osoittautunut kivuttomaksi ja tekninen ohjaus on painottunut erityistarpeiden mukaisten säätöjen tekoon. Monitoiminen oppimisalusta taipuu erilaisiin tiedon jakelun ja prosessoinnin ratkaisuihin. Tämä joustavuus voi mahdollistaa samalla tietoturvan ja yksityisyyden suojan kannalta virheellisiä toimintatapoja. PT-järjestelmien käyttöturvallisuus pohjautuu käyttäjäroolin mukaisesti tarkasti vakioituihin ja rajattuihin käyttöpolkuihin. Integroidussa ympäristössä nämä kaksi toimintatapaa, joustava ja säännelty, voivat asettua ristiriitaan. Luvussa kuvataan esimerkkinä roolinhallintaongelma, joka muodostuu Moodlen metalinkkien käytöstä. Vapaan ja säännellyn toimintatavan ero on havaittavissa myös aineistojen säilytyskäytännössä: tarkastettavien dokumenttien hallinnassa PT-järjestelmät noudattavat korkean tason suojausta ja poistosääntöjä, kun taas oppimisalustoihin tallentuvat duplikaatit jäävät tietokantoihin toistaiseksi ja ilman yhtä vahvaa suojaa esim. tietomurroilta. Koska integoitu käyttöympäristö tuo PT-järjestelmien käyttöliittymiin paitsi lisää ominaisuuksia, myös lisää monimutkaisuutta ja hitaita tiedonsiirtorajapintoja, osa opettajista haluaa käyttää PT-järjestelmää erillisenä palveluna ilman välittäjäkerroksia. Tällöin ohjaavina arvoina ovat käytön nopeus ja intuitiivinen selkeys. Näin määriteltyyn käyttöön voi liittyä pedagogisia riskejä. Vaihtoehdon tarpeellisuudesta kertoo kuitenkin mm. Hankenin suunnitelma ottaa Turnitinin rinnalle samaa referenssitietokantaa käyttävä ithenticate, josta puuttuvat Turnitinin oppimisalustapiirteet, mutta joka on hyvin suoraviivainen ja nopea käyttää. Päätös tukea joko integroitua tai suoraa käyttöä heijastuu PT-järjestelmälle annettavaan rooliin osana opetuksen ja tutkimuksen tukivälineistöä. Integroitu käyttö liittyy usein ennakoivan ja pedagogisen ohjausotteen suosimiseen, suorakäyttö taas liittyy seurannan laajuuden maksimointiin ja lopullisten, siis ei enää muokattavien, opintosuoritustekstien tarkastustavoitteeseen. 35

36 OSA 2: TOIMINTA Kaavio 7: Vaasan yliopiston menettelyohjeet vilppitapausten käsittelyssä, s

37 6. PLAGIARISMIN HALLINNAN YHTEISET PERUSKÄSITTEET [Kari Silpiö] Sähköisen plagiaatintunnistuksen käyttö korkeakouluopintojen kaikissa vaiheissa on luonut tarpeen laajentaa ja täsmentää vilpillisesti tuotettujen opintosuoritusten käsittelyn sanastoa. Ilman terminologisesti täsmällisiä työkäsitteitä ei PTjärjestelmien käytön prosesseja voida ohjeistaa niin, että suoritusten arviointi toteutuu tasapuolisesti ja johtaa oikeisiin päätelmiin. Tämän tilanneraportin taustatyönä suoritetussa korkeakoulujen vilppitapausten käsittelyohjeistojen vertailussa havaitsimme vaihtelua eettisen tiedonkäytön peruskäsitteiden sovellustavassa. Vaihtelu onkin luonnollista, koska eri konteksteissa näillä tutkimuseettisillä peruskäsitteillä jäsennetään eri ilmiöitä. Tässä luvussa selvitetään, mitä sovellusohjeita ja apukäsitteitä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa -ohjeiston peruskäsitteet tarvitsevat, kun niitä sovelletaan (niin kuin kaikissa Suomen korkeakouluissa sovelletaan) tutkimuskontekstin lisäksi myös opetustyön ja yleishallinnon konteksteissa. Tässä luvussa kuvataan muutamien keskeisten käsitteiden sidoksia, rajauksia ja merkitystä tavalla, jonka uskomme tukevan opintohallinnollisten ja eettisten ohjeistojen laatijoita ja päivittäjiä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. 6.1 Johdanto Kirjallisuudessa korostetaan plagiointi-käsitteen monimuotoisuutta ja sen riippuvuutta erilaisista tulkinnan konteksteista. 36 Plagiointi-käsitteen sisältö määrittyy valitun tarkastelunäkökulman ja siihen liittyvien tavoitteiden kautta. Vaikka plagioinnin yleinen sanakirjamääritelmä vaikuttaisi selkeältä, yhteistä käsitystä plagioinnista ja sen eri muodoista ei kuitenkaan ole hyväksytty ja yhtenäisesti ymmärretty korkeakoulumaailmassa. Asiaan vaikuttavia taustatekijöitä ovat esimerkiksi kirjoittamisen perinne eri kulttuureissa ja tieteenalakohtaiset painotuserot. Lisäksi plagioinnin ajatellaan ilmenevän useanlaisina, piirteiltään toisistaan poikkeavina tekoina, ja plagioinnin kohteena voivat tekstien lisäksi olla myös muunlaiset tuotokset. Tässä luvussa tarkastellaan ja määritellään plagiointi-käsitettä nimenomaan korkeakoulukontekstissa. Määrittelyn pohjatyönä ja tämän luvun tekstin lähtökohtana 37 on käytetty tämän luvun kirjoittajan omaa vuonna 2012 julkaistua pro gradu -raporttia 38 sekä Plagiarismin hallinta ja sähköinen plagiaatintunnistus korkeakouluissa -seminaarin esitysmateriaalia Mm. Carroll 2002; Whitley & Keith-Spiegel 2002; Mäkinen 2006; Surakka 2003; Sutherland-Smith Joissain tämän luvun kohdissa kirjoittaja käyttää aiempaa esitystään myös samasanaisesti. 38 Silpiö, K Opiskeluvilppi ja plagiointi korkeakoulujen opintosuorituksissa. Kirjallisuuskatsaus ja käsiteanalyysi. Tampereen yliopisto. Pro gradu -tutkielma. 39 Silpiö, K Plagiointivilppi Suomen korkeakouluissa. Miten laajasta tutkitusta ilmiöstä keskustelemme? Työkäsitteiden määrittelyä. 37

38 Plagiointi-käsitteen määrittelyn taustaksi eritellään aluksi eettisen kirjoittamisen ja luvallisen lainaamisen perusperiaatteita. Sitten plagiointi-käsitteen määrittelyä jäsennetään erittelemällä käsitteen tarkastelua varten seuraavat kolme näkökulmaa: yleinen näkökulma, tutkimustyön näkökulma ja opetustyön näkökulma. Varsinainen käsitteen määrittely keskittyy erityisesti opetustyön näkökulmaan tuottamaan sovellusohjeita ja apukäsitteitä täydentämään Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimaa ohjeistoa. Käsitteen määrittelyn kannalta pääkäsitteet ovat plagiointi opintosuorituksessa ja plagiointivilppi. Pääkäsitteiden määrittelyn edellyttämässä laajuudessa määritellään myös opiskeluvilppi-käsitettä. 6.2 Eettinen kirjoittaminen ja luvallinen lainaaminen Roigin 40 mukaan eettisen kirjoittamisen taustalla vaikuttaa sellainen implisiittinen sopimus, jonka perusteella lukija voi olettaa seuraavaa: (a) teksti on tekijäksi merkityn henkilön oma luomus, (b) kaikki tekijän muilta lainaamat ideat ja tekstit on varustettu asianmukaisilla lähdeviittauksilla ja (c) epäsuorat lainaukset on pyritty tekemään vääristelemättä alkuperäisen lähteen asiasisältöä. Eettisen kirjoittamisen edellyttämät lähdeviittaukset tehdään systemaattisella tavalla jonkin yleisesti tunnetun lähdeviittausjärjestelmän sääntöjen mukaisesti 41. Lähdeviittausjärjestelmän perusosat ovat lähdeluettelo ja tekstiin sisällytettävät lähdeviitteet. Systemaattinen lähdeviittausjärjestelmän käyttö edellyttää seuraavaa: Kaikki suorat ja epäsuorat lainaukset on merkitty lähdeviitteillä Lähdeviitteet on merkitty vaatimusten mukaisella notaatiolla. Lähdeluettelo on laadittu vaatimusten mukaisella tavalla. Kaikki lähdeviitteissä mainitut lähteet löytyvät lähdeluettelosta 42. Kaikkiin lähdeluettelossa mainittuihin lähteisiin on viitattu tekstissä. Luvallinen lainaaminen edellyttää, että Lainaus on merkitty asianmukaisella lähdeviitteellä Lähdeviittaus osoittaa lainauksen laajuuden siten, että lainaus erottuu tekijän omasta ajattelusta/tiedosta. Sitaattioikeus täyttyy ilman lainatun lähteen tekijän lupaa tehdyn suoran lainauksen tapauksessa. Sitaattioikeuden mukaan suoran lainauksen voi tehdä ilman tekijän lupaa, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: Lähteenä käytetty teos on julkistettu (saatettu tekijän luvalla yleisön saataville). 40 Roig Tieteenalasta ja/tai julkaisijasta riippuen käytetään joko sellaista lähdeviittausjärjestelmää, jossa lähdeviitteet merkitään numeroviittauksina tai sellaista järjestelmää, jossa lähdeviitteessä mainitaan suluissa tekijät, painovuosi ja sivunumerot. 42 Tai käytettävästä lähdeviittausjärjestelmästä riippuen alaviitteistä. 38

39 Siteeraus tehdään hyvän tavan mukaisesti. Hyvä tapa edellyttää, että (a) siteeraus erotetaan selvästi lainaajan omasta esityksestä, (b) lähde mainitaan asianmukaisella tavalla ja (c) siteerauksella on hyväksyttävä asianmukainen sisällöllinen yhteys lainaajan omaan esitykseen. Siteeraus tehdään vain tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Puutteelliseen lähteisiin viittaamiseen liittyvien ongelmien perustyyppejä ovat esimerkiksi seuraavat: oman esityksen laadun heikkeneminen tiedon vääristyminen (oman ja lainatun tiedon sekoittuessa keskenään) tekijänoikeuden loukkaus (riippuu tapauksesta) plagiointi (kun lainattu esitetään omissa nimissä). 6.3 Plagiointi ja plagiointivilppi Plagiointi-käsitteen tarkastelun jäsentely Tätä selvitysraporttia varten tehdyn plagiointi-käsitteen määrittelyn edetessä eriteltiin käsitteen tarkastelua varten seuraavat kolme näkökulmaa: yleinen näkökulma, tutkimustyön näkökulma ja opetustyön näkökulma. Kaavio 1: Plagiointi-käsitteen tarkastelun kolme näkökulmaa Yleisessä näkökulmassa keskiössä ovat kaikille näkökulmille yhteisinä tavoitteina tekijyyden ja tekijänoikeuden kunnioittaminen. Yleistä näkökulmaa edustavat esimerkiksi seuraavat Kielitoimiston 43 sanakirjamääritelmät: 43 Kielitoimiston sanakirja

40 plagioida esittää toisen tekijän tekstiä, musiikkia tm. taiteellista t. tieteellistä tuotantoa omanaan, varastaa plagiaatti kirjallinen t. taiteellinen varkaus, plagiointi; sellaiseen perustuva teos t. sen osa Termien "plagiointi" ja "plagiaatti" kohdalla on huomattava, että ne eivät ole Suomen lainsäädännössä käytettyjä oikeudellisia termejä. Ne eivät esiinny Suomen rikoslaissa, tekijänoikeuslaissa, yliopistolaissa tai ammattikorkeakoululaissa. Suppeimmillaan plagiaatti voi koostua esimerkiksi yhdestä sellaisesta sitaatista, josta puuttuvat lainausmerkit. Tähän liittyen esimerkiksi Mäkinen 44 korostaa, että yhteen lauseeseen rajoittuva plagiointi ei ole yhtään sallitumpaa kuin laajempien tekstikokonaisuuksien plagiointi. Tutkimustyön näkökulmassa painottuvat erityisesti tieteellisen tiedon tuottaminen ja tieteellinen kirjoittaminen. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimassa HTK-ohjeessa 45 plagiointi luokitellaan yhdeksi tieteellisen vilpin neljästä alakategoriasta. Tutkimustyön näkökulmaa plagioinnin määrittelyssä edustaa HTK-ohjeen sisältämä seuraava määritelmä: Plagioinnilla (plagiarism) eli luvattomalla lainaamisella tarkoitetaan jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen esittämistä omana. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi. HTK-ohjeessa toisen henkilön julkituomattomien tuotosten esittäminen omana sisällytetään anastaminen-käsitteen alaan seuraavasti: Anastamisella (misappropriation) tarkoitetaan toisen henkilön tutkimustuloksen, -idean, -suunnitelman, -havaintojen tai -aineiston oikeudetonta esittämistä tai käyttämistä omissa nimissä. HTK-ohjeessa käsitteen "piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä" 46 alaan luokitellaan myös itsensä plagiointi (self plagiarism) joka on määritelty HTK-ohjeessa seuraavasti: "samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina (eli niin sanottu itsensä plagiointi)". Tekijyyden käsitettä tiedeyhteisössä ja tutkimustyössä voidaan pitää vaatimuksiltaan ankarampana kuin juridista tekijyys-käsitettä koska juridinen tekijänoikeus rajoittuu periaatteessa vain artikkelin tekstin tuottoon Mäkinen 2006, Tutkimuseettinen neuvottelukunta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. 46 "Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ilmenee törkeinä laiminlyönteinä ja holtittomuutena tutkimustyön eri vaiheissa" 47 Risteli

41 Opetustyön näkökulmassa painottuvat erityisesti oppiminen, oppimisen ja osaamisen arviointi sekä opintosuorituksen arviointi 48. Mikäli opiskelija ei itse ole tehnyt sitä työtä, jonka hän esittää omanaan, arviointi ei tältä osin kohdistu kyseisen opiskelijan omaan oppimiseen ja osaamiseen. Opinnäytetyöt muodostavat erityisen opetustyön ja tutkimustyön näkökulmien leikkauspisteen. Opetustyön näkökulmaa voidaan pitää vaatimuksiltaan ankarimpana edellä tarkastellusta kolmesta näkökulmasta, koska se kattaa kaiken tyyppiset opiskelijan opintosuorituksen arviointia varten esittämät tuotokset 49 ja tarkastelussa painottuu tuotoksen tarkastelun lisäksi kysymys siitä, kuka on tehnyt arvioitavaksi esitettyyn tuotokseen johtaneen varsinaisen työsuorituksen Plagiointi opintosuorituksessa -käsitteen määritelmä Plagiointi opintosuorituksessa -käsitteen 50 määrittelyn lähtökohtana ovat erityisesti opetus-opiskelu-oppiminen -prosessin tarpeet. Opiskelijan esittäessä toisen tekemän työn omanaan opintosuorituksen arvioija erehtyy siitä kenen oppimista ja osaamista hän on arvioimassa ja kenen tekemän työn perusteella hän päättää opintosuorituksen hyväksymisestä sekä arvosanasta. Opintosuorituksen omien tavoitteiden lisäksi taustalla vaikuttavat eettisen kirjoittamisen ja hyvän tieteellisen käytännön osaamistavoitteet. Tässä selvitysraportissa plagiointi opintosuorituksessa -käsite määritellään seuraavasti: plagiointi opintosuorituksessa 1) toisen tekemän työn tahallinen tai tahaton esittäminen omanaan opintosuorituksen arvioijaa erehdyttävällä tavalla, 2) saman työn esittäminen arvioitavaksi useamman kuin yhden opintosuorituksen osana opintosuorituksen arvioijaa erehdyttävällä tavalla Määritelmässä käytetty ilmaus "toisen tekemän työn" laajentaa opintosuoritukseen liittyvän plagioinnin lähteiden joukon tieteellistä ja taiteellista tuotantoa laajemmaksi, eikä se edellytä lähteen olevan teoskynnyksen ylittävää tasoa. Ilmaus "tahallinen tai tahaton" on lisätty määritelmään korostamaan, että plagioinniksi katsottava teko voi tapahtua myös tahattomasti. Ilmauksen "opintosuorituksen arvioijaa erehdyttävällä tavalla" tarkoituksena on toisaalta korostaa sitä, että plagioinnin tapauksessa huolellisestikin toimi- 48 Tässä luvussa käytetty arviointi-termi kattaa sekä diagnostisen, formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin että ammattikorkeakoulu- ja yliopistolain mukaisen opintosuorituksen arvioinnin. Diagnostinen arvioinnin tavoitteena on opiskelijan lähtötason selvittäminen. Formatiivinen arviointi on sellaista opintosuorituksen aikana tapahtuvaa jatkuvaa arviointia, jonka tavoitteisiin sisältyy opiskelijan motivointi ja oppimisprosessien ohjaaminen kohti oppimistavoitteita. Summatiivisen arvioinnin tavoitteena on selvittää mitä opiskelija on oppinut. Tätä tietoa käytetään opintosuorituksen arvioinnissa, jossa päätetään opintojaksosuorituksen hyväksymisestä ja arvosanasta. 49 Myös sellaiset pienet laskuharjoitustyyppiset yksittäiset harjoitustehtävät, joiden vastaukset syntyvät kaavamaisella tavalla. 50 Englanninkielessä vastaava yleisesti käytössä oleva termi on "student plagiarism". 41

42 valle opintosuorituksen arvioijalle voi syntyä virheellinen käsitys opiskelijan arvioitavaksi esittämän työn tai sen osan tekijyydestä. Se myös jättää ulkopuolelle esimerkiksi sellaiset tilanteet, joissa arvioinnin kohteena on työn väliversio tai opintosuorituksen arvioija muuten toteaa esitetyn työn olevan niin keskeneräinen, että sitä ei oteta tarkempaan tarkasteluun ennen kuin opiskelija on tehnyt sen riittävän valmiiksi. Lisäksi opintosuorituksen arvioija voi ottaa huomioon kontekstin 51. Noviisin kirjoittamisharjoitusta (sisältää virheitä) ja valmista väitöskirjatekstiä (pitää olla pilkuntarkasti kunnossa) luetaan ja arvioidaan eri tavalla. Plagiointi opintosuorituksessa -käsitteen määritelmään on sisällytetty myös niin sanottu itsensä plagiointi (self plagiarism) seuraavasti: "saman työn esittäminen arvioitavaksi useamman kuin yhden opintosuorituksen osana opintosuorituksen arvioijaa erehdyttävällä tavalla". Korkeakouluissa noudatettavan periaatteen mukaan opiskelijan on luvallista käyttää samaa työtään useammassa kuin yhdessä opintosuorituksessa vain sopimalla tapauskohtaisesti työn mahdollisesta käyttötavasta opintosuorituksen arvioijan kanssa. Myös luvallisesti omaa työtä lainattaessa lainauksen alkuperä on tuotava esille. Plagiointi-käsitteen alaa tarkasteltaessa itsensä plagiointi on rajakäsite. Se ei ole sellaisenaan yhteensopiva plagiointi-käsitteen hyvin yleisen tason määritelmien kanssa. Ulkomaisessa käsikirjallisuudessa se kuitenkin usein sisällytetään plagiointi-käsitteen alaan nimenomaan korkeakoulukontekstissa. Yksi lisäperuste itsensä plagioinnin sisällyttämisellä plagiointi opintosuorituksessa -käsitteen alaan on tarve korostaa tämän asian ymmärtämisen tärkeyttä ja hyvän tieteellisen käytännön noudattamista myös oman aiemman työn hyödyntämisessä. < jatkuu > 51 Esimerkiksi opiskelijaryhmän lähtövalmiudet ja opintosuorituskohtaiset vaatimukset 42

43 (Sitten tarkastellaan ja jäsennellään käsitteen alaa... ) (Ensin yleisjäsentely... ) Silpiön (2012) laatimaan käsitemäärittelyyn sisältyvät seuraavat plagioinnin esiintymismuotojen pääluokat: 1. Suora kopiointi 2. Itsensä plagiointi 3. Yhteistoiminnallinen plagiointi 3.1 Epärehellinen yhteistoiminta (kolluusio) 3.2 Vapaamatkustaminen ryhmätyösuorituksessa (täydellinen tai osittainen) 4. Yksittäiseen lainaukseen liittyvä plagiointi 4.1 Tietoisesti omiin nimiin ottaminen 4.2 Taitamaton tai huolimaton lähteisiin viittaaminen. 43

44 (Ja edetään yksityiskohtaiselle tasolle erittelemään, millaisilla teoilla plagiaatit voivat syntyä...) Taulukko 28. Kuusi esimerkkiä erilaisista plagioinniksi katsotuista toimintatavoista 1 Huom. Tuotos on jo ennestään olemassa. 2 Huom. Luokittelun rajat eivät ole tarkkoja. 44

45 ( Karin työn alla oleva toinen tarkastelutapa... ) ( Puretaan muistiinpanoista auki käsitteen ektension tarkastelua / Joitakin teksteihin liittyviä plagioinnin muotoja... ) Suora kopiointi: 1. Suoraan lainattu tekstijakso esitetään ilman lähdeviitettä 2. Suoraan lainattu tekstijakso esitetään epäsuoraksi lainaukseksi merkittynä 3. Suoraan lainattua tekstijaksoa muunnellaan pintapuolisesti lauseiden sisällöllistä merkitystä muuttamatta ja kyseinen tekstijakso esitetään epäsuorana lainauksena Epäsuora kopiointi: 4. Epäsuora lainaus esitetään ilman lähdeviitettä 5. Toissijaiseen lähteeseen viitataan siten kuin kyseessä olisi ensisijainen lähde Epätarkka viittaaminen: 6. Lähdeviite esitetään muuten oikein, mutta se ei kata lainattua osuutta kokonaan 45

46 Tyylin kopiointi: 7. Toisen henkilön esittämä erityinen kieli- tai vertauskuva esitetään omana 8. Toisen henkilön erityinen ajatuksenkulku / päättelytyyli / pohdinta esitetään omana siten, että syntyy alkuperäistekstin juonen mukaelma. Huomautus 1: Huomautus 2: Virheellisestä epätarkasta viittaamisesta (mutta ei plagioinnista) on kyse myös silloin kun lähdeviittaus kattaa lainattua osuutta laajemman tekstijakson omassa tekstissä tai lähteessä. Tyylin kopiointiin voisi ehkä lukea myös suoraan lainatun tutkimusasetelman esittämisen omana. Linjaukset Jotain määrittelyn / linjausten soveltamisesta Lyhyesti jotain suhteesta PT-järjestelmän rajapintaan =>PT-rajapintaa pitää avata yhdessä Erityisen tärkeää on tämän määrittelyn / linjauksen positiointi suhteessa ulkoisiin toimintajärjestelmiin => linjausta, jota työryhmä tekee yhdessä < keskeneräinen työale päättyy> 46

47 7. PLAGIARISMIN HALLINNAN OHJEISTOT JA NIIDEN KÄYTTÖ SUOMEN KORKEAKOULUISSA Virike vilppitapausten käsittelyohjeistojen systemaattiseen vertailuun ja kehittämiseen syntyi useissa yliopistoissa 2010-luvun alkuvuosina, ensimmäisten PThankintaprojektien ryhtyessä kokoamaan vertailutietoa hallinnollisista käytännöistä ja niitä tukevista eettisistä ohjeistoista eri yliopistoissa. Vastaavaa organisoitumista saattoi olla ammattikorkeakouluissa vuonna 2008, kun AMKIT-konsortio organisoi yhteisen PT-järjestelmähankinnan tarkempaa dokumentaatiota valmistelusta ei kuitenkaan ole säilynyt. Yliopistojen eettiset ohjeistot ja vilppitapausten selvitysprosessit havaittiin melko yleisellä tasolla kuvatuiksi, ja ne eivät tarjonneet riittävän kategorista tukea sähköisen tarkastusjärjestelmän käyttösäännöille. Eettisiin menettelytapoihin liittyvät ohjeistot saattoivat myös olla oppiainekohtaiseen tai tieteenalakohtaiseen käyttöön laadittuja, eikä niillä ollut virallista asemaa tai sidosta korkeakoulun muuhun normatiiviseen ohjaukseen. Hallinnollisia ja eettisiä ohjeistoja oli tarve päivittää, jotta ne voisivat tukea uuden laatumenettelyn liittämistä osaksi ohjauksen ja arvioinnin prosesseja. Tälle uudistustyölle ei aivan kivuttomasti löytynyt omistajia eikä sisällöllisiä asiantuntijoita sen toteuttajiksi. Tutkimuksen osalta tilanne ei ollut kriittinen, koska kaikki eettinen yleisohjeistus oli jo perinteisesti kiinnitetty kansalliseen TENK:n HTK-ohjeistoon. Koulutuksen osalta prosessiohjeita ja menettelytapoja oli tarve tarkentaa, koska TENK:n ohjeisto ei sisällä opintojen aikaisiin, eri suoritusmuotoihin liittyvien vilppitapausten käsittelysääntöjä. 7.1 PT-järjestelmien käyttö luo tarpeen menettelyohjeiden harmonisoinnille Sääntöuudistukset organisoitiin erillishankkeina, koska yliopistoihin aiemmin perustetut tutkimuseettiset toimikunnat, joiden tehtäviin kuului käynnistettävien tutkimushankkeiden ennakkoarviointi, toimivat samoista lähtökohdista kuin TENK siis rajaten opiskelua ja opetusta koskevien eettisten ohjeistojen ja PT-järjestelmien hallinnollisten käyttösääntöjen valmistelun oman toimintansa ulkopuolelle. Kun yhdestä korkeakoulusta ei yleensä löytynyt kaikkea parasta substanssiosaamista, pyrkivät oha-suunnittelijat ja lakimiehet verkostoitumaan suurempien periaatteellisten kysymysten käsittelyssä. Tämän verkostoyhteistyön jatkokehittämisedellytyksiä ja keskeisiä tavoitteita kuvataan tässä raportissa. Nyt vuoden 2013 lopussa useimmilla yliopistoilla on käytössään melko tuore ja opintovilppiasioiden käsittelyn osalta yhtenevä ohjeisto. Ammattikorkeakouluissa tilanne on kirjavampi johtuen mm. jo vuonna 2009 toteutuneista PTjärjestelmien käyttöönotoista käyttöönottovaiheessa julkaistuille ohjeistoille on kertynyt luonnollisia päivitystarpeita. Sähköisen plagiaatintunnistuksen velvoittavuus vaihtelee korkeakouluittain. Osassa tarkastusvaatimus koskee kattavasti kaikkia tutkintoon liittyviä opin- 47

48 näytteitä kandidaatin tutkielmista väitöstutkimuksiin; osa on lähtenyt liikkeelle pro gradu-tasoisten opinnäytteiden PT-tarkastuksella ja laajentaa tarkastusvelvoitetta vähittäin jatkotutkintoihin ja alempiin opinnäytteisiin ja opintosuorituksiin. Osa korkeakouluista linjaa, että PT:n käyttö on mahdollista opinnäytteiden yhteydessä. Käyttösääntöjen joustavuus heikentää PT-järjestelmillä tavoiteltavien laadullisten hyötyjen ja riskienhallinnan toteutumista; lisäksi se voi lisätä opiskelijoiden epätasa-arvoa, jos tapauskohtaisesti voidaan sopia opinnäytteelle suoritettavasta sähköisestä tarkastuksesta. PT-tarkastuksen tulos määrittelee muuta laatuarviointia kategorisemmin, onko opinnäyte validi. Kitkaa erilaiset käyttösäännöt voivat luoda myös korkeakoulujen välisiin toimintaprosesseihin. Esimerkiksi väitöstutkielman esitarkastajien ja vastaväittäjän tulisi voida luottaa, että tekstin PT-tarkastus on ennakkoon tehty väittelijän kotiyliopistossa ja tiedon autenttisuuskysymyksiin ei tarvitse sitoa resursseja. Esitarkastajien ja vastaväittäjän tulisi pyynnöstä saada käyttöönsä PTraportin tarjoama taustatieto. Joissakin tapauksissa esitarkastajat ovat täydentäneet väittelijän virallisen alkuperäisyysraportin tietoja oman yliopistonsa PT-järjestelmän tuottamalla analyysilla. Periaatteellisia pohdintoja laadunseurannan yhteismitallisuudesta ovat aiheuttaneet tilanteet, joissa toisella järjestelmällä tuotettu analyysi on tarjonnut merkittävästi suuremman esim. seitsenkertaisen määrän vastaavuuksia viralliseen (väittelijän kotiyliopiston) tarkastustulokseen verrattuna. Käytettävän PT-järjestelmän referenssitietokantojen kattavuudestahan riippuu, miten luotettavaan tunnistustulokseen todistusraportti pohjautuu. Toimintaympäristön nopea kehitys ja yhteistyön tuloksena löydettyjen hyvien käytäntöjen soveltamistarve luovat painetta ohjeistojen tarkennuksiin ja täydennyksiin lähes vuosittain. Esimerkiksi Aalto-yliopiston opiskelua koskevat eettiset säännöt ja niiden rikkomusten käsittely -ohjeisto uudistettiin selvitystyön jälkeen syksyllä 2013; edellinen versio oli otettu käyttöön vuonna Vastaavia pikapäivityksiä valmistellaan myös muissa verkostoyhteistyöhön osallistuneissa korkeakouluissa. Opiskeluvilpin käsittelyohjeiden kansallista, jopa kansainvälistä harmonisointia perustelevat siis monet syyt, kuten 1) pyrkimys opiskelijoiden tasa-arvoiseen kohteluun, 2) pyrkimys korkeakoulujen välisten prosessien sujuvoittamiseen vaihto-opiskelijoiden, JOO-opiskelijoiden sekä jatko-opiskelijoiden opintohallinnossa, 3) laadullisen seurannan ja vertailtavuuden parantaminen, sekä 4) tunnistettujen hyvien käytäntöjen laaja käyttöönotto. Tältä jatkuvalta seuranta-, arviointi-, tutkimus-, ja koulutushankkeelta puuttuu kuitenkin omistaja, ellei TENK laajenna nykyistä toimintaansa tälle alueelle. Tarkoituksenmukaista olisi saada tälle, nykyisellään pirstoutuneelle, asiakokonaisuudelle toimivaltainen omistaja edistäjä jolla olisi kokonaisvaltainen kehittämisvastuu. Plagiarismin hallintamenettelyt tulisi myös saada Korkea- 48

49 koulujen Arviointineuvoston (KKA:n) auditointimenettelyn piiriin, kuten IPPHEAEN maaraportin toimenpidesuosituksissa todetaan PT-toimintaan liittyvien ohjeistojen sisällön ja rakenteen kehittämiskohteita Tätä selvitystä varten ammattikorkeakouluille ja yliopistoilla lähetettiin kyselyt heidän eettisistä säännöistään ja vilppitapausten käsittelyohjeistaan. Vastausten perusteella yliopistojen ohjeet olivat varsin yhdenmukaisia mm. viitatessaan yliopistolakiin ja yliopiston arvoihin sekä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohjeisiin erityisesti käsitteiden osalta. Vilpin seuraamuksiksi oli yleisesti hahmotettu opintosuorituksen hylkääminen ja yliopistolaissa määritellyt kurinpitorangaistukset. Useissa yliopistoissa oli käytössä myös huomautus. Vilppitapausten käsittelyprosessit olivat pääasiassa keskitetty tiedekuntatai vastaavalle yksikkötasolle ja dekaani vastasi vakavien tapausten saattamisesta rehtorin harkintaan. Taulukko 4: Yhteenveto ohjeistojen rakenteesta ja kattavuudesta Suomen yliopistoissa IPPHEAE 2013, Plagiarism Policies in Finland. Executive Summary, Yliopistokyselyn vastaukset ovat lyhentämättöminä linkissä: PT- ja HTK-säännöt yliopistoissa; ennaltaehkäisy ja seuranta_2013. Yliopistokyselyn ja sen tulosanalyysin valmisteli Anna Johansson. 49