Pohjois-Karjalan liitto / MYR:n sihteeristö POHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6-OHJELMAN SISÄINEN ARVIOINTI. Pohjois-Karjalan TE-keskus maaseutuosasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan liitto / MYR:n sihteeristö POHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6-OHJELMAN SISÄINEN ARVIOINTI. Pohjois-Karjalan TE-keskus maaseutuosasto"

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan liitto / MYR:n sihteeristö POHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6-OHJELMAN SISÄINEN ARVIOINTI Pohjois-Karjalan TE-keskus maaseutuosasto

2 2 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO 3 2. TOIMIALA A. Mekaaninen puunjalostus, puun energiakäyttö ja metsätalous 5 3. TOIMIALA B. Marjojen ja yrttien jalostus sekä luonnontuotteet 9 4. TOIMIALA C. Elintarviketalous TOIMIALA D. Luonnonmukainen tuotanto TOIMIALA E. Maaseutumatkailu 2 7. TOIMIALA F. Muut toimialat HANKE- JA PIENYRITYSRAHOITUKSEN YHTEENVETO TOIMIALOITTAIN LOPUKSI 36 Hankeluettelo 4

3 3 POHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6-OHJELMAN SISÄINEN ARVIOINTI TE-keskus maaseutuosasto 1. Johdanto Tavoite 6-ohjelman sisäinen arviointi kohdistuu vuosina tehtyjen hankkeiden vaikuttavuuden arviointiin. Arviointi on pyydetty suoritettavaksi POKAT 26 ja tavoite 6-ohjelman keskeisempien tavoitteiden ja kriteereiden pohjalta, mikä tarkoittaa hankkeiden tarkastelua sekä määrällisten että laadullisten tekijöiden avulla. Määrälliset kriteerit koskevat uusien työpaikkojen määrän lisäystä ja koulutuksen kasvua sekä uuden yritystoiminnan syntyä, joita on taustoitettu jalostusarvon nousua ja kilpailukyvyn parantamista edistävien toimenpiteiden tarkastelulla. Laadullinen näkökulma kohdistuu hankkeiden kestävää kehitystä ja maakunnan tietoyhteiskunnallisia valmiuksia sekä tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi on pyydetty huomioimaan sitä, onko hanke kustannushyötysuhteeltaan onnistunut ja onko toiminnalla aikaansaatu jatkuvuutta. TE-keskuksessa käsiteltiin yhteensä 143 hankehakemusta, joista hyväksyttiin rahoitettavaksi 7 hakemusta. Hakemuksia hylättiin 41 kappaletta, peruttuja oli 15 ja muille viranomaisille siirrettiin 17 hakemusta. TEkeskuksen maaseutuosaston rahoittamat hankkeet kuuluvat EU:n yhtenäisen ohjelma-asiakirjan toimintalinjaan 3, johon sisältyvät maa-, metsä- ja kalatalouden sekä maaseudun ja ympäristön kehittämistoimenpiteet. Toimenpidekokonaisuus 3.1 käsittää ns. maaseudun kehittämispaketin, jonka painopisteinä ovat matkailun, elinkeinoelämän monipuolistamisen, pk-yritysten, metsätalouden ja pienimuotoisen puunjalostuksen, ympäristön ja kulttuuriperinnön sekä integroitu kylien kehittäminen. Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämispaketissa vuosina rahoitetut hankkeet kuuluvat pääosin toimenpidekokonaisuuteen 3.1. Arvioinnin kohteena olevien hankkeiden rahoitus on jaettu EMOTR-O:n kautta. Vuosina TE-keskuksen kehittämistoimenpiteet kohdistettiin pääasiassa maaseudun yritystoiminnan edellytysten parantamiseen, johon liitetyt varat jakautuivat maatilatalouden perustuotannon ja muun pienyritystoiminnan kesken. Perustuotannon tukeminen merkitsee maatalouden ja tässä yhteydessä maito- ja lihakarjatalouden kilpailukyvyn parantamista. Elinkeinojen laajennus tarkoittaa uusien pää- tai sivuelinkeinojen etsintää ja sovittamista maaseutuyrityksille. Perusmaatalouden ohella kehittämistoimet on kohdistettu myös muuta pienyritystoimintaa tukeviin potentiaalisiin hankkeisiin. Kehittämishankkeet muodostavat kuvan maaseudun elinkeinoelämän tilasta ja suuntautumisesta. Pohjois-Karjalan osalta oletettu kasvusuunta rakentuu siis perinteisen perustan metsä- ja nautakarjatalouden varaan. Näiden kahden elinkeinohaaran rinnalle kehittyy kuva maaseudun muista nykyisistä elinkeinoista, jotka nekin lähes pääsääntöisesti tukeutuvat kahteen edellä mainittuun. Kehittämislinjauksessa on kaksi lohkoa, maa- ja metsätalous sekä muu pienyritystoiminta. Kuva täsmentyy, kun tarkastellaan rahoitettuja maaseudun kehittämishankkeita, jotka jakautuvat kuuteen toimialalohkoon: 1 Mekaaninen puunjalostus, puun energiakäyttö ja metsätalous. 2 Marjojen ja yrttien viljely ja jalostus sekä luonnontuotteet.

4 4 3 Elintarviketalous. 4 Luonnonmukainen tuotanto. 5 Maaseutumatkailu 6 Muut hankkeet (jatkojalostusta, sosiaalipalveluja, tietotekniikkaa, yritystoiminnan edellytyksiä yms) Nämä kuusi toimialalohkoa ja niihin sisältyvät rahoitetut 7 hanketta muodostavat myös ko. arviointityön aineiston. Työ on tehty yhteistyössä TE-keskuksen maaseutuosaston ja Joensuun yliopiston Spatian, Kunta- ja aluetutkimusyksikön, tutkijan kesken. Työn ovat tehneet TE-keskuksen kehittämispäällikkö Risto Karvonen ja tutkija Jukka Sihvonen Joensuun yliopistosta. Kysymyksessä on Te-keskuksen sisäinen hankearviointi, ei siis ulkopuolinen arviointi, eräänlainen ulkoisen ja sisäisen arvioinnin välimuoto. Työhön on käytetty aikaa kaksi kuukautta. Tutkija on kerännyt tietomateriaalin, koostanut aineiston, tilastot ja yhteenvedot. Tiedot on haettu esiin hankeasiakirjoista, -suunnitelmista ja -raporteista sekä hankkeiden yhteenvetoindikaattoreista. Tässä raportissa keskitytään lähinnä määrällisiin tuloksiin eli hankkeiden ilmoittamien uusien pk-yritysten ja työpaikkojen määriin. Kyseissä aikataulussa ei ollut mahdollista suorittaa laajaa arviointityötä. Ulkopuolisen arvioinnin osarahoitus on tullut EMOTR-O/teknisestä tuesta. Jokainen hanke on arvioitu numeerisesti annetun arviointilomakkeen kautta. Seuraavassa arviointi puretaan toimialalohkojen mukaisessa järjestyksessä. on arvioitu numeerisesti arvosanalla kolmosesta ykköseen, janalla kolme (hyvä), kaksi (tyydyttävä) ja yksi (välttävä/heikko). Jokaisesta lohkosta nostetaan esille kaksi hanketta, joista toinen on annetun arviointikriteeristön kannalta arvioitu omalla toimialallaan verraten onnistuneeksi ja toinen kustannushyötysuhteeltaan hyväksi hankkeeksi. Lopuksi toimialalohkojen yhteenveto-osassa pohditaan hankkeiden yleistä vaikuttavuutta maaseudun kehittämisessä ja hankekäytännön suhdetta laajempaan alue- ja maaseutupolitiikkaan. Arviointi ei ole kohdistunut hankesuunnitteluun, ideaan ja toteutukseen, vaan suoraan hankkeiden ilmoittamiin tulosten yhteenvetämiseen. Hankearvioinnissa ei tässä yhteydessä ole mahdollista tarkemmin selvittää mm. sitä, miltä osin ilmoitetut työpaikka- ja yritystiedot ovat todellisia ja miten hankkeen ilmoittamat määrät suhteutuvat työssäkäyntialueisiin. Useampi projekti saattaa ilmoittaa saman työpaikan omaksi ansiokseen. esitellään toimialakohtaisesti, joista on nostettu esille rahoitus-, työllisyys- ja yrityslukemat, koulutettavien määrät sekä yhteistyörenkaiden ja erikois-/luomutuotantoon siirtyneiden maatilojen lukumäärät.

5 5 2. Toimiala A. Mekaaninen puunjalostus, puun energiakäyttö ja metsätalous 199-luvun alussa Pohjois-Karjalassa oli jo alkanut metsätalouden kehittämisedellytysten laajentamiskokeiluja. Maaseudun rakennemuutoksen tuomiin ongelmiin haluttiin vastata maaseudun vahvan toimialan, puunkäytön kehittämisen, avulla. Haasteet vaativat koulutusta ja uudelleenkouluttautumista. Vuosina maakunnallisten toimialojen kehittämisen kohderyhmänä olivat pk yritykset, maaseudun monialayritykset, puualan uudet yrittäjät sekä elinkeinojen kehittämisen vastuuhenkilöt ja muut yhteistyötahot. Kehittämisen painopisteet kohdistuivat puunjalostukseen ja puun energiakäytön lisäämiseen ja sen myötä bioenergian kehittämiseen. Maakunta tuottaa puuraaka-ainetta, muttei jalostustoimintaa samassa suhteessa, joten puuta viedään paljon maakunnasta pois. Puuraaka-aine soveltuu bioenergian kehittämisen tarpeisiin ja paikalliseen käyttöön. Puuenergian käytön lisäämistä on haluttu edesauttaa kahden kehittämishankkeen, Metka ykkösen ja kakkosen, voimin. Ensimmäinen suuntautui aluksi metsäyrittämiseen, mutta pian päärooliin nousi puun energiankäytön edistäminen. Metka II oli energiapuu -projekti. Oletuksena oli ja on, että energiapuun korjuu luo työpaikkoja maaseudulle samalla kun puunkäyttö myös vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta ja hiilidioksidin lisäystä. Toinen kehittämislinjaus profiloituu mekaaniseen puunjalostukseen. Näistä toimivin oli piensahaajien ja jatkojalostajien yritysverkot sekä sivutuotteiden hyödyntäminen hanke. Sen yhteydessä kehitettiin mm. piensahaajien toimesta projekti, jonka avulla syntyi maakunnallinen sahuriverkosto. Taulukot 1 A Mekaaninen puunjalostus, puun energiakäyttö ja metsätalous : 1. Piensahaajien ja jatkojalostajien yritysverkot sekä sivutuotteiden hyödyntäminen / Pyhäselän kunta 2. Puu-Suomi projekti / P-K:n ammatillinen kurssikeskus 3. Metka, metsätila kannattavaksi puun laaduntuottajaksi / Pohjois-Karjalan metsäkeskus 4. Metka II, energiapuun käytön ja metsäyrittämisen kehittämishanke / P-K:n metsäkeskus 5. Lämpöä jätteestä, maaseudulle jätehuoltoyrittäjiä hanke / Oy Feg Forest and Environment Group Ltd 6. Puu- ja kivituotteiden viennin edistäminen sekä yrittäjyyden ongelmakynnysten madaltaminen / Kiteen oppimiskeskus/keti 7. Keski-Karjalan puun jatkojalostus verkostotalouden pohjalta / Kiteen maatalousoppilaitos 8. Mekaaninen puunjalostaminen Pohjois-Karjalassa / KETI 9. Puunhankinta pk yrityksille / Joensuun seudun metsähoitoyhdistys 1. Puuenergiaa lämmöllä / Polvijärven kunta 11. Tavoite 6 ohjelmaan sisältyvät metsänparannustyöt / P-K:n metsäkeskus 12. Metsäneuvonnalla työtä ja toimeentuloa / P-K:n metsäkeskus Tavoite 6 ohjelman metsänparannustyöt 1 Taulukkojen rahoitusta koskeva lohko muodostuu EU:n ja valtion osuuksista Tulokset on jokaisessa toimialassa jaettu aina kahteen eri taulukkoon, 1. työpaikkoja ja yrityksiä koskevaan ja 2. koulutettuja ja yhteistyötä koskevaan osioon.

6 6 Taulukko A. 1 Rahoitus/ uudet työpaikat, säilytetyt työpaikat, uudet yritykset, liitännäisyritykset Eu+ valtio Uudet työpaikat Säilytetyt työpaikat Uudet Liitänn Hanke arvio mk N M yht N M yht yritykset yritykset 1 Piensahaajien ja Puu-Suomi -projekti 2, Metka, metsätila 2, Metka II energiap Lämpöä jätteestä 1, Puu-ja kivituotteiden Keski-Karjalan puun 2, Mekaaninen puunjal Puunhanhankinta 2, Puuenergiaa lämmöllä 11 Tav.6, metsänp Metsäneuvonnalla Tav 6, metsäp Yhteensä Keskiarvo 2,2 Metsät ja niiden hyödyntäminen tarjoavat syrjäisemmälle maaseudulle työtä. Perinteisesti metsätyö on ollut miesten työtä. Taulukossa 1 A hankkeet, Metka II sekä Piensahaajien ja jatkojalostajien yritysverkot ja sivutuotteiden hyödyntäminen, osoittavat työjaon yhä jatkuvan. Jako korostuu koko toimialaa tarkasteltaessa, miestyöpaikkojen osuus on huomattava. Molemmat sektorit omaavat paikallisesti työllistämismahdollisuuksia. Metka II-energiapuun käytön kehittämishanke Puun energiakäytössä yhdistyvät kestävän kehityksen ja talouden vaatimukset. Energiapuu hankkeet omaavat potentiaalisia työllistämismahdollisuuksia, joka kylläkin on riippuvainen valtion energiapolitiikan linjauksista. Metka hankkeet muodostavat jatkumon. Projektit pohjautuvat Sytyttäkö projektin aikana alkaneeseen puulämmön kehittämistyöhön. Tavoitteena on ollut energiaosuuskuntien perustaminen ja hakkeen käytön merkittävä lisääminen. Bioenergialla on tulevaisuutta. Metka II -hanke pyrki edesauttamaan energiapuun lisäystä ja siihen liittyvää tietotaitoa maakunnassa, siten, että maa- ja metsätilat voisivat tuottaa energiapuuta myös lämpöyrittäjille. Strategia keskittyi lämpöyrittäjätoiminnan kehittämiseen sekä suurimittaiseen puuenergianhankintaan. Pohjois-Karjalan nuoret metsät soveltuvat hyvin pieniläpimittaisen puun hyödyntämiseen. Hankkeen tausta-ajatuksena oli myös osaltaan rakentaa energiankäytön toimintamallia, joka vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja hiilidioksidin lisäystä. Energiapuun korjuu tuo työpaikkoja maaseudulle myös puun myynnin ja jakelun osalta. Hanke on keskittynyt pääasiassa koulutukseen, johon on osallistunut yli 2 henkilöä. Sen aikana on syntynyt 11 työpaikkaa sekä kiinnostusta puulämpöyrittämiseen. Hanke edistää vaihtoehtoista ja puhtaampaa energiatuotantoa. Toiminnan jatkaminen edellyttää kuitenkin yhtä vakavaa suhtautumista valtiovallan taholta ja energiapoliittisten linjausten suuntaamista puuenergian käytön lisäämiseen.

7 7 Piensahaajien ja jatkojalostajien yritysverkot sekä sivutuotteiden hyödyntäminen (puuelementtejä Japaniin) Piensahaajien hankkeessa oli kysymyksessä toimintatapa, jossa yritykset muodostivat sahaus- ja jatkojalostusverkoston. Yritykset muodostivat ketjun, jossa yhdistyy raaka-aineen hankinta, sahaus ja jatkojalostus. Ko projektissa on painopiste ollut puun hankinnassa, määrämittasahauksessa ja viennissä, mutta puun jalostusarvon nosto on jäänyt vähäiseksi. Näin ollen linjaus vain vahvistaa Pohjois-Karjalan roolia raakapuun toimittajana. Kuitenkin piensahaajien hanke on pohjustanut maakunnallista jatkojalostuksen kehittämistavoitetta. Se on hyvä alku varsinaiselle kehittämistyölle, joka kuluvalla hankekaudella tulee suunnata puun jalostamiseksi valmiiksi tuotteiksi maakunnassa. Tässä yhteydessä ei ole ollut mahdollista tehdä arviota työpaikkojen nykytilanteesta. Jatkoa ajatellen voisi luoda kaikkia hankkeita koskeva yritysseuranta indikaattoreineen, jolla voitaisiin todeta mihin yrityksiin työpaikat sijoittuvat ja näin saada todellista tietoa määrällisten tavoitteiden toteutumisesta. Hankeraporttien mukaan puunjalostukseen syntyi hankekauden aikana 52 liitännäisyritystä ja varsinaisia uusia yrityksiä syntyi 25. Mekaaninen puunjalostus nojautuu koulutukseen. Osaamisen rakenteiden parantaminen on keskeisellä sijalla lähes kaikissa hankkeissa. Perustaa puualan yrittäjyydelle luodaan useiden hankkeiden voimin. Osalle maatiloista mm. energiapuun korjuu on luonteva sivuelinkeino. Osassa hankkeista toiminnan painopiste onkin siirtynyt verkostotyöhön ja koulutukseen projektin aikana. Koulukseen kiinnitetyt varat luovat odotuksia kuluvalla hankekaudella. Taulukko A 2. Koulutukseen osallistuneet, uudet tuotteet, yhteistyörenkaat, joissa yrityksiä yhteistyössä Eu ja valtiokoulutukseen osallistuuudet Yhteistyö- Yrityksiä Hanke arvio mk N M Yht tuotteet renkaat yhteistyössä 1 Piensahaajien ja jatko Puu-Suomi -projekti 2, Metka, metsätila 2, Metka II energiapuun Lämpöä jätteestä 1, Puu-ja kivituotteiden Keski-Karjalan puun 2, Mekaaninen puunjal Puunhanhankinta 2, Puuenergiaa lämmöllä Tav.6, metsänp Metsäneuvonnalla Tav 6, metsäp Yhteensä Puu-Suomi hankkeen käytäntönä oli, että yrittäjät ja yhteisöt yhdessä pyrkivät vastaamaan puualan haasteisiin. Projekti keräsi omarahoitusosuutta yritysten osallistumismaksuilla, mikä aktivoi yrittäjiä verkostoyhteistyöhön ja lyhytaikaiseen koulutukseen. Projektin taustaorganisaationa toimi Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Puu-Suomi suuntautui yrittäjien koulutukseen ja alalle rekrytointiin. Tässä suhteessa projekti harjoitti sekä pitkäkestoista koulutusta (2 vuotta) sekä järjesti lyhytkursseja. Pitkäkestoisen koulutuksen tarkoitus oli valmentaa yrittäjiksi aikovia. Alan perinteinen miesvaltaisuus näkyy myös koulutukseen osallistuneiden määrässä. Osaamisen rakenteiden kannalta paikallinen ja yrittäjä/työntekijäkoulutus on välttämätöntä. Joissain projekteissa on kyetty luomaan toimiva perusta kouluttautumiselle. Kaikilta osin ei koulutuskaan ole jäsentynyt onnistuneesti. Kursseja voitaisiin yhdistää ja koulutuskeskukset voisivat erikoistua vahvemmin eri osaamisalueille. Kehittämiskeskusten rooli jää joiltain osin epäselväksi. Osassa projekteissa on ollut toiminnallisia ongelmia, projektinvetäjät vaihtuivat, yhteistyö ei ole pelannut aina toivotulla tavalla.

8 8 Kysymys on alkuvaiheen ongelmista. On jouduttu opettelemaan uusia ns. kehittämispolitiikkaan nojaavia käytäntöjä. Kun hankevastuuta on otettu paikallisiin käsiin, niin joissain yhteyksissä toiminnalliset resurssit eivät ole riittäneet asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Näin ollen tavoiteasettelua olisi syytä tarkentaa. Määrälliset tavoitteet saattavat hämärtää toiminnan sisällön. On muistettava, että pelkällä hankepolitiikalla ei voiteta rakenteita, sillä samanaikaisesti olisi maakunnan ylätasolla tehtävä laajempaa kehittämispoliittista työtä koko maakunnan osalta. Vaikka metsäala onkin maakunnallisesti merkittävä on kysyttävä miksi metsähoidollisia toimenpiteitä on rahoitettu elinkeinojen kehittämisen ja osaamisen resursseista? Kuva 1 Uudet työpaikat ja säilytetyt työpaikat miehet ja naiset Uudet työpaikat N Uudet työpaikat M Uudet työpaikat yht Säilytetyt työpaikat N Säilytetyt työpaikat M Säilytetyt työpaikat yht Mekaaninen puunjalostus- ja puun energiakäyttö- ja metsätalous hankkeissa ilmoitetut Uudet ja säilytetyt työpaikat Kuva 2 Uudet ja liitännäisyritykset Uudet yritykset Liitänn yritykset Mekaaninen puunjalostus- ja puun energiakäyttö- ja metsätalous hankkeissa ilmoitetut uudet ja liitännäisyritykset.

9 9 Kuva 3. Koulutukseen osallistuneet naiset/miehet Koulutukseen osallistuneet N Koulutukseen osallistuneet M Koulutukseen osallistuneet Yht Mekaaninen puunjalostus ja puun energiakäyttö- ja metsätalous hankkeissa ilmoitettu koulutukseen osallistuneiden lukumäärä. 3. TOIMIALA B. Marjojen ja yrttien jalostus sekä luonnontuotteet Pohjois-Karjala on yksi Suomen suurista marjanviljelyalueista. Marjanviljelyn kehittämisyhteistyö tehostui Suomen liittyessä EU:n jäseneksi. Ensimmäisen hankekauden aikana perustettiin tuottajaorganisaatio, jota ryhtyi hoitamaan Ilomantsin Marjaosuuskunta. Samanaikaisesti Suomessa marja-alaa ryhdyttiin kehittämään ns. Marja-Suomi -projektin avulla. Näin ollen marja-ala oli valtakunnallisestikin uudistamistyön alla. Suomessa marjojen tuotanto katsottiin yhdeksi maaseudun alkutyöpaikkojen mahdollistajaksi. Pohjois- Karjalassa eri marjaprojektit ovat tehneet perustyötä mm. markkinoinnissa. Teollisuuden pääostajat (P-K:ssa Chymos) 199-luvun alkupuolella luopuivat ostotoiminnasta, jolloin markkinointivastuut siirtyivät 199- luvun puolivälin jälkeen viljelijöille. Hankkeissa on suoritettu mm. ns. marjavirtakartoitus, jolla selvitettiin ostajien kiinnostus ja tarpeet sekä viljelijöiden tilanne muuttuneessa markkinakentässä. Kartoituksen osana tehdyllä kyselyllä haettiin tietoutta viljelijöiden halukkuudesta sitoutua pensasmarjaviljelijöiden tuottajaorganisaatioon. Tuottajaorganisaatiota pidettiinkin viljelijöiden parissa kiinnostavana ja uusia mahdollisuuksia sisältävänä toimintamallina. Ilomantsin Marjaosuuskunta kehitti mm. markkinointia. Pärjätäkseen avoimessa kilpailussa paikallinen marjanviljely tarvitsi runsaasti tukea mm. jatkojalostuksessa, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Ilomantsin viinikoulu oli osaltaan vastaus tähän tarpeeseen. Hanke sijoittui Ilomantsiin, koska se oli ja on Pohjois-Karjalan suurin marjantuottaja-alue, lisäksi siellä jo toimi menestyvä tilaviiniyritys, joten alueella oli viiniin liittyvää käytännön tietotaitoa valmiina. Taulukot B. Marjojen ja yrttien viljely ja jalostus sekä luonnontuotteet 1. Marjaraaka-aineen tuotanto- ja vientiprojekti / Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 2. Saimaa-tuotteisto projekti / Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 3. Ilomantsin viinikoulu / Pohjois-Karjalan koulutuskunayhtymä 4. Elävän EU-maaseudun verkosto / Juuan 4-H yhdistys 5. Pohjois-Karjalan luonnontuoteprojekti / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus

10 1 6. Erikoisviljelyn ja luonnontuotteiden keräilyn kehittäminen ja kannattavuuden parantaminen Pohjois- Karjalan biosfäärialueella Ilomantsissa / Ilomantsin kunta / Biosfäärialueprojekti 7. Eteeristen öljyjen tuotantohanke / Joensuun tiedepuisto Oy 8. Marjaverkkohanke /P-K:n ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 9. Koivunmahla elinkeinoksi / P-K:n ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 1. Pielisen-Karjalan luonnontuotteiden talteenoton tehostaminen ja jalostuksen kehittäminen /Nurmeksen yrityspalvelu oy 11. Pohjois-Karjalan luonnontuotealan kehittämisohjelma- ja koordinaatiohanke / P-K:n maaseutukeskus 12. Keski-Karjalan jatkojalostuskeskukset / Keski-Karjalan kehittämis- ja tietokeskus TaulukkoB 1 Uudet työpaikat, säilytetyt työpaikat, uudet yritykset, liitännäisyritykset Hanke arvi o Eu + valtio mk Uudet Säilytetyt Uudet Liitänn työpaikat työpaikat N M yht N M yht. yritykset yritykset 1 Marja-raaka-aineen tuot Saimaa-tuotteisto 1, Ilomantsin viinikoulu Elävän EU-maaseudun P-K:n luonnontuoteprojekti Erikoisviljelyn ja luonnont. 2, Eteeristen öljyjen tuot. 2, Marjaverkkohanke Koivunmahla elinkeinoksi Pielisen-Karjalan luonnont. 2, P-K:n luonnontuotealan ke 1, Keski-Karjalan jatkojalost Yhteensä Keskiarvo 2,1 Marja- ja luonnontuote hankkeiden tavoitteena oli vahvistaa maakunnan marja- ja muiden luonnontuotteiden hyötykäyttöä. Maankunnan viljelijät toimivat maantieteellisesti hajallaan, jolloin tietojen, taitojen ja kokemusten vaihto oli satunnaista. Alan kehittämisessä on pyritty yhteistyöhön. Toiminnallinen linjaus syntyy Marjaraaka-aineen tuotanto projektin sekä Ilomantsin viinikoulun ja Marjaverkkohankkeen kautta. Raaka-aineen tuotantoa koskeva hanke liittyy osuuskunnan perustamiseen. Viinikoulu -hanketta ryhtyi toteuttamaan ja johtamaan Ilomantsin oppimiskeskus, joka harjoitti koemielessä marjanviljelyä omilla pelloillaan. Marjaverkko -hankkeen ideana oli yhdistää maakunnan hajallaan sijaitsevat toimijat tuottajaryhmäksi, joka projektin avulla lähtee kehittämään tuotantoa, jalostusta ja markkinointia kilpailukyvyn parantamiseksi. Ilomantsin viinikouluhanke yhdistettiin Ilomantsin oppimiskeskuksen toimintaan. Hanke oli osa Pohjois- Karjalan maaseutuohjelmaa , jolla rahoitettiin Ilomantsin Tuupovaaran marjojen jatkojalostustoimintaa. Hankeen ideana oli hyödyntää marjantuotantoa, tuottamalla niistä laatutilaviinejä sekä kehittämällä myös muita marja- ja hedelmäpohjaisia tuotteita sekä niiden jatkojalostamista ja markkinointia. Viinikoulu lähti kehittämään sellaista osaamista, joka tuntee laaduntarkkailun menetelmät ja kykenee niiden avulla tekemään marjoista laadukasta Ilomantsin alueeseen miellettävää marjaviiniä. Marjaviinikoulu teki kansainvälistä yhteistyötä, jossa tärkein yhteys oli unkarilaiseen Budapestissä toimivaan Soos Istvan viinikouluun ja sen tietotaitoon. Ilomantsin koulun tärkeäksi kohde- ja yhteistyöryhmäksi tulivat alan yrittäjät, joiden kanssa tehtiin tuotekehitysyhteistyötä, mutta annettiin myös konsultointiapua viiniyrityksen suunnittelu-, perustamis- ja investointikysymyksissä. Uusia yrityksiä syntyi, viinikoulun oman tuotannon lisäksi, kuusi, joiden lisäksi perustettiin kaksi liitännäisyritystä.

11 11 Marjaverkko -hankkeen koordinoijana toimi Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Projektiin osallistuivat yhteistyötahoina Ilomantsin Marjaosuuskunta, Maatalouden tutkimuskeskus, Ilomantsin 4H yhdistys, Ilomantsi 2- hanke sekä Ilomantsin viinikoulu. Kaikkiaan hanke oli maakunnallinen, kaikki kunnat olivat mukana, joskin painopiste oli Ilomantsin, Kiihtelysvaaran, Liperin ja Rääkkylän kunnissa, jotka ovat maakunnan johtavia marjantuottaja-alueita. Hankkeen keskeisin tavoite oli löytää uusia yrittäjiä. Yleisempi tavoite koski viljelyneuvontaa ja markkinointimahdollisuuksia. Uusia viljelijöitä etsittiin lehti-ilmoitusten, tiedotustilaisuuksien sekä radio- ja lehtijuttujen avulla. Projekti kehitti myös ns. Marjaverkko infolehden sekä rakensi hankkeelle oman kotisivupalvelun, joka käynnistyi vuonna 2. Sivuilla on tiedotettu mm. itsepoiminta- ja suoramyyntitilojen yhteystietoja. Tilakohtaista neuvontaa tehtiin kunkin tilan tarpeiden mukaisesti. Neuvonta käsitti tuotantosuuntaan, peltoon, koneisiin ja laitteisiin liittyviä asioita. Marjan viljelyn aloitti hankkeen aikana 51 uutta marjatilaa, joiden istutusala oli 9 ha. Pääosin uudet tilat suuntautuivat pensasmarjoihin, mutta myös mansikkaan ja vadelmaan. Hankkeen kautta syntyi 5 yhteistyörengasta, jotka keskittyivät esimerkiksi menekin edistämiseen, koneyhteistyöhön tai tarvikehankintaan. Hanke ei ole täysin päässyt tavoitteisiinsa koskien työpaikkojen ja pinta-alan kasvua. Se on silti onnistunut tuomaan alalle uusia yrittäjiä ja luomaan yhteistyöverkoston sekä kehittämään viljelijöiden tietotaitoa neuvontatyön kautta. Lisäksi se on nostanut alan profiilia kehittämällä tiedotusta. Osaltaan marjaverkko hanke on myös vahvistanut marjatuotannon asemaa yhtenä vaihtoehtona tiloille, jotka joutuvat toimimaan maatalouden rakennemuutoksen kourissa ja harkitsemaan uutta tuotantosuuntaa. Hanke ei päässyt tavoitteisiinsa tuotekehityksessä ja jatkojalostuksessa. Tässä on kuitenkin huomattava, että alalla oli useita käynnissä olevia projekteja, joista osa keskittyi jatkojalostukseen alalla jo valmiina olevan tietotaidon lisäksi. Taulukko B 2 Koulutukseen osallistuneet, uudet tuotteet, yhteistyörenkaat, yrityksiä yhteistyössä, erikoistuotantoon ja luomutuotantoon siirtyneet tilat Hanke arvio Eu + valtio Koulutukseen Uudet Yhteist. Yrityksi Erikoist. Luomut. mk osallistuneet ä N M yht tuotteet renkaat yhteist siirtyneet siirt. 1 Marja-raaka-aineen tuot Saimaa-tuotteisto 1, Ilomantsin viinikoulu Elävän EU-maaseudun P-K:n luonnontuote Erikoisviljelyn 2, Eteeristen öljyjen tuot. 2, Marjaverkkohanke Koivunmahla elinkeinoksi. 1 Pielisen-Karjalan 2, luonnont. 11 P-K:n luonnontuotealan 1, ke 12 Keski-Karjalan jatkojalost Keskiarvo 2,1

12 12 Kuva 4 Uudet ja säilytetyt työpaikat naiset/miehet Kpl Uudet työpaikat N Uudet työpaikat M Uudet työpaikat yht Säilytetyt työpaikat N Säilytetyt työpaikat M Säilytetyt työpaikat yht. Marjojen ja yrttien viljely ja jalostus sekä luonnontuotteet hankkeiden ilmoittamat työpaikat. Kuva 5 Uudet yritykset / liitännäisyritykset kpl Liitänn yritykset Uudet yritykset Marjojen ja yrttien viljely ja jalostus sekä luonnontuotteet hankkeiden ilmoittamat yritykset. Kuva 6. Koulutukseen osallistuneet naiset/miehet Koulutukseen osallistuneet N Koulutukseen osallistuneet M Koulutukseen osallistuneet yht Marjojen ja yrttien viljely ja jalostus sekä luonnontuotteet hankkeissa koulutettujen lukumäärä.

13 13 4. TOIMIALA C. Elintarviketalous Elintarvikealan hankkeissa on keskitytty nostamaan toimintojen ja tuotteiden laatua. Laatuajattelu ja -ketju ovat esillä pääosassa hankkeita. Vuonna 1993 Pohjois-Karjalan maaseutukeskuksessa aloitettiin maakunnan pienimuotoinen elintarvikkeiden jatkojalostusprojekti. EU-liittymisen myötä projekti laajensi painopistettään maaseudun uusien yritystoimintojen suuntaan asettaen tavoitteeksi uusien yritysten perustamisen maaseudulle ja maatiloille. Pääpaino laitettiin naistyöpaikkojen lisäämiseen ja säilyttämiseen maaseudulla. Pohjois-Karjala on ollut suuri elintarvikealan työpaikkojen menettäjä. Pienyritysten tukemisella haluttiin kompensoida elintarvikealan rajun keskittämiskehityksen viemiä työpaikkoja. Hankkeiden tavoiteasettelua jäsennettiin uusien elintarviketuotteiden kehittämiseen toimiville elintarvikeyrityksille, yrityksille suunnattuun laatukoulutukseen sekä neuvojien ja maaseutuyrittäjien yhteistoiminnan parantamiseen. Uusi elintarvikealan yrittäminen painottui alussa marjojen, kasvisten jatkojalostukseen sekä pienimuotoiseen leipomotoimintaan. Maito-, liha- ja kalanjatkojalostusyrityksiä perustettiin varovaisemmin. Pohjois- Karjalassa uudet elintarvikeyritykset aloittivat pääasiassa perinteisten maidontuottajatilojen yhteydessä. Maitotalouden säilyttämiseen kohdennettiin voimakas kehittämispanostus. Kilpailukyvyn kohentamiseen on konkreettisesti suuntauduttu Maatilojen laatuohjelma- ja Maatilatalouden kilpailukyvyn parantaminen- ja uudet elinkeinot hankkeilla. Taulukot C Elintarviketalous : 1. Keski-Karjalan maaseutuyritysten kehittämishanke / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus 2. Carelian hybrid hybridisikojen vientiprojekti / Pohjois-Karjalan ammatillinen kurssikeskus 3. Pohjois-Karjalan elintarvikkeiden jatkojalostusprojekti / P-K:n maaseutukeskus 4. Ruhosta ruuaksi maaseutuyrittäjän koulutuksen kehittämishanke/kiteen oppimiskeskus, maaseutuopisto 5. Maatilojen laatuohjelma / P-K:n maaseutukeskus 6. Laatujärjestelmän omaksuminen ja vaikutukset maitotilan toimintaan / Joensuun yliopisto, P-K:n maaseutukeskus 7. Maatilatalouden kilpailukyvyn parantaminen ja uudet elinkeinot / P-K:n maaseutukeskus 8. Siitakesienten viljely- ja vientiprojekti / Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 9. Suomalaisen siitaketuotannon kehittämishanke / KETI 1. Rääkkylän sienikeskuksen rakentaminen / Rääkkylän kunta 11. Joensuun seudun maaseutuelinkeinojen kehittämisprojekti / P-K:n ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 12. Maaseudun voimavarat / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus 13. Maidolla nousuun / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus 14. Laadulla menestykseen / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus 15. Keski-Karjalan maaseutuyritysten yhteistoimintahanke / Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 16. Tulevaisuuden lihantuotanto tuottava kumppanuus / Lihakunta 17. Valtimon alkutuotannon tehostaminen / Valtimon kunta 18. Ilomantsin maaseutuyritysten kehittämishanke / Ilomantsin kunta 19. Porsastuotantotilojen terveyskartoitus / Lihakunta 2. Valmisruokahanke / Nurmeksen yrityspalvelu Oy

14 14 Taulukko C 1 Uudet työpaikat, säilytetyt työpaikat, uudet yritykset, liitännäisyritykset Hanke arvio Uudet työpaikat Säilytetyt työp mk N M yht N M yht Uudet y. Liitän. Y. 1 Keski-Karjalan maaseutuy Carelian hybrid 1, P-K:n elintarvikk. jatkojal. 2, Ruhosta ruuaksi 2, Maatilojen laatuohjelma Laatujärjestelmän omaksu 2, Maatilatalouden kilpailuky Siitakesienten viljely ja Suom. siitaketuotannon ke Rääkkylän sienikeskus 2, Jns seudun maas.elink.ke 2, Maaseudun voimavarat Maidolla nousuun -hanke Laadulla menestykseen 2, Keski-Karj. yritysten yht 1, Tulevaisuuden lihantuot. 1, Valtimon alkutuotannon 1, Ilomantisin maaseutuyrity 1, Porsastuotantotilojen terv Valmisruokahanke 1, Yhteensä Keskiarvo 2,3 Maatilojen laatuohjelma hanke Hanke oli laaja kehittämisprojekti, jota tuki erillinen tutkimushanke. Tutkimuksen avulla voitiin soveltaa laatutyön mallia käytäntöön ja seurata sekä arvioida sen leviämistä ja vaikutuksia. Yhdessä kehittämis- ja tutkimusprojekti ajoivat maatilatalouden toiminnallisen laadun parantamista paikallisesti sovelletun (alueellisen) laatuohjelman avulla. Projekti pyrki asiakaslähtöisyyden ideaan eli laadun parantaminen nojaa maatilayrityksen toimintaa ohjaaviin arvoihin. Projekti kehitti tämän lähtökohdan mukaisesti laatukäytännön, jossa painopiste on yrityksen ja sitä tukevan organisoidun neuvonnan vuorovaikutuksessa. Projekti mallitti neuvonnan toimintamenetelmiä, joilla laatuajattelu sisäistyisi yrityksen toimintatapoihin sekä sitä neuvovan tai ohjaavan organisaation toimintatapaan. Lopputuloksena olisi koko systeemin jatkuva kehittyminen (oppiminen), jossa tuotteiden yhtä hyvin kuin toimintojenkin laatu olisivat mitattavissa ja joiden kautta koko yrityksen kilpailukyky vahvistuisi. Näin ollen tuloksena on oppimisen kehä, jonka avulla yrityksen ja neuvonnan omaa toiminnan laatua voidaan arvioida. Näiden tavoitteiden myötä projekti muotoutui myös neuvojien koulutusprojektiksi. Laatutyön oppikokonaisuuden rakentamisen tueksi projekti pyrki hankkimaan laatujohtamisen osaamista, suunnittelemaan oppimateriaalia ja koulutusta yhteistyössä tutkimusprojektin kanssa. Lisäksi se valmensi neuvojia eri vaatimustasoille, organisoimaan koulutusta ja valmistamaan koulutustuotteita, tiedottamaan tuloksista ja siten edistämään laatuajattelun leviämistä. Hankeraportin mukaan Pohjois-Karjalassa aloitettiin laatukoulutuksen ja neuvonnan pioneerityö, jota sovelletaan laajasti maakunnan maitotiloihin.

15 15 Maatilatalouden kilpailukyvyn parantaminen ja uudet elinkeinot hanke Hanke oli kenttäpainotteinen siirtymävaiheen projekti, jonka aikana on perustettu yhteistyörenkaita sekä koulutettu yrittäjiä sopeutumaan ja aktivoitumaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Yrityksille tehtiin omat yksityiskohtaiset liiketoimintasuunnitelmat, jotka antoivat mahdollisuudet hyödyntää EU-osarahoitteiset ja kansalliset liiketoimintatuet. Projekti onnistui tuomaan apua viljelijätasolle, jossa muutospaineet olivat suuria. Käytäntö toimi hyvin varsinkin niiden osalta, jotka olivat päättäneet jatkaa toimintaansa joko investoiden tuotantosuuntaan tai siirtyen uuden toimialan pariin. Kehitetyt yhteistyörenkaat toimivat jatkossa viljelijöiden käytännön toimintojen ohella viljelijöiden keskustelukanavana ja sieltä lähtevänä kritiikin välittäjänä. Taulukko C 2 Koulutukseen osallistuneet, uudet tuotteet, yhteistyörenkaat, yrityksiä yhteistyössä, erikoistuotantoon ja luomutuotantoon siirtyneet tilat Hanke arvio Koulutukseen osallist Uudet Yhteist Yrityk Erikoist. Luomut mk N M yht. tuott renkaat renk. siirt siirt 1 Keski-Karjalan maaseutuy Carelian hybrid 1, P-K:n elintarvikk. jatkojal. 2, Ruhosta ruuaksi 2, Maatilojen laatuohjelma Laatujärjestelmän omaksu 2, Maatilatalouden kilpailuky Siitakesienten viljely ja Suom. siitaketuotannon ke Rääkkylän sienikeskus 2, Jns seudun maas.elink.ke 2, Maaseudun voimavarat Maidolla nousuun -hanke Laadulla menestykseen 2, Keski-Karj. yritysten yht 1, Tulevaisuuden lihantuot. 1, Valtimon alkutuotannon 1, Ilomantisin maaseutuyrity 1, Porsastuotantotilojen terv Valmisruokahanke 1, Yhteensä Keskiarvo 2,3

16 16 Kuva 7.a Toimiala C. Uudet työpaikat naiset / miehet Uudet työpaikat N Uudet työpaikat M Uudet työpaikat yht Elintarvikehankkeiden ilmoittamien uusien työpaikkojen lukumäärät. Kuva 7 b. Toimiala C. Säilytetyt työpaikat naiset / miehet Säilytetyt työp N Säilytetyt työp M Säilytetyt työp yht Elintarvikehankkeiden ilmoittamien säilytettyjen työpaikkojen lukumäärät.

17 17 Kuva 8. Toimiala C. Uudet yritykset ja liitännäisyritykset Liitän. Y. Uudet y. Elintarvikehankkeiden ilmoittamat uudet ja liitännäisyritykset Kuva 9. Koulutukseen osallistuneet naiset/miehet Koulutukseen osallist N Koulutukseen osallist M Koulutukseen osallist yht. Elintarvikehankkeiden ilmoittamien koulutukseen osallistuneiden henkilöiden lukumäärät

18 18 5. TOIMIALA D. Luonnonmukainen tuotanto Ensimmäisellä hankekaudella yhdeksi tuettavaksi painopistealueeksi valittiin luomutuotanto. Pohjois- Karjalassa oli ja on aktiivisia luomutuottajia. Tuottajat kehittivät luomutuotteiden markkinointia, kouluttivat kaupan ammattilaisia, perustivat luomuosuuskunnan ja lisäsivät sekä keskinäistä että ulkopuolista yhteistyötä. Tuotannon ylläpitämisen ja kasvun kannalta on kuitenkin tärkeää, että tuottajat saavat laajempaa maatalouspoliittista tukea, sillä luomutuotanto on pitkälle riippuvainen harjoitetusta tukipolitiikasta. Tukiehtojen heikentäminen vähentää viljelijöiden luomuun siirtymistä. Taulukot D. Luonnonmukainen tuotanto : 1. Pohjois Karjalan LUOMU 2 projekti / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus 2. Luomutuotannon markkinoinnin edistämishanke / Joensuun yliopisto 3. Luomuyhteistyö / Pohjois-Karjalan Luomuosuuskunta 4. Luomuviljan hankinta- ja markkinointiprojekti / Lipertek Oy Luomuyhteistyö hanke Luomuyhteistyöhankkeen toimijat perustivat hankekaudella osuuskunnan, jonka piirissä toimi lopulta lähes neljäkymmentä luomutuottajaa. Tuottajat suunnittelivat ja toteuttivat hankkeen itse. Luomutuotanto on pitkäjänteistä työtä, mutta hankkeen aikaansaaman osuuskunnan ylläpitämän ja välittämän tieto-taidon avulla päästään nopeammin eteenpäin niin tuotannossa, tuotteiden jatkojalostustyössä kuin markkinoinnissakin. Osuuskuntahanke on ollut asiaansa uskova ja itseensä luottava. Hanke on (vetäjien vaihtuvuudesta huolimatta) edennyt kohti tavoitetta ja luonut yhteistyöperustan, jonka pohjalta luomuun liittyviä toimintoja voidaan edelleen kehittää. Toiminnassa on pyritty kehittämään tuotantosuuntia ja valottamaan niiden vaikeuksia. Tätä varten toimijat perustivat seuraavia kehittämisryhmiä: maito-, liha-, juures-, marja-, vilja-, kone-, ja jatkojalostusryhmät. Tuottajien mukaan tuotantomäärien kasvattaminen edellyttäisi selkeää näyttöä osuuskunnan myynnin kasvusta. Siksi hankkeessa nähtiin tärkeäksi pyrkimys yhteistyöhön muiden markkinointiosuuskuntien kanssa. Kaikkiaan hanke on kyennyt yhdistämään eri tuotantoaloilla olevat viljelijät yhteistyöhön ja sitä kautta toimivaksi yhteisöksi. Luomuhankkeet loivat perustaa kuluvalle ohjelmakaudelle. Hankkeiden ilmoittamia uusia työpaikkoja syntyi viisi ja säilytettyjä työpaikkoja 16. Luomutuotannon kehittäminen yksi tavoite 1 ohjelman painopistealueista. Taulukko D 1 Uudet työpaikat, säilytetyt työpaikat, uudet yritykset, liitännäisyritykset Hanke arvio mk Uudet työpaikat Säilytetyt työpaikat Uudet Liitännäis- N M yht N M yht yritykset yrit 1 P-K:n luomu 2 2, Luomutuot. markkin. 1, Luomuyhteistyö 2, Luomuviljan hankinta Yhteensä Keskiarvo 2,5 Luomuviljan hankinta- ja markkinointiprojekti Hankkeen kautta työpaikkoja syntyi mylly- ja leipomoaloille. Luomuviljan hankinta- ja markkinointiprojektin päättyessä Liperin Myllyn ostama luomuviljamäärä kaksinkertaistui. Markkinointi tehostui keskusliikkeiden myyntikanavaosuuden noustessa vuodesta %:sta vuoden %:iin. Logistiikan muuttaminen suuremmiksi keräilyeriksi johti pienten tilojen yhteistoimintaan keräilypisteiden kehittämisessä. Hankkeen ympäristövaikutuksista korostui raportin mukaan se, että luomutuotantoon

19 19 siirtyneet tilat kuormittavat maaperä- ja vesiympäristöä huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Hanke synnytti jalostus- ja leipomotoimintaan yhteensä 4 uutta työpaikkaa (miehet 2/naiset 2 työpaikkaa). Säilytettyjä työpaikkoja on kirjattu yhteensä 7 (miehet 2/naiset 5). Koulutukseen osallistui 185 henkilöä. Ekologiseen luomutuotantoon siirtyi arviolta 3 tilaa. Yhteistyörenkaassa oli hankkeen päättyessä kaikkiaan 2 tilaa. Pohjois-Karjalan luomutuotannon suhteellinen osuus maan kokonaisviljelyalasta on maan korkeimpia. Taulukko D 2 Koulutukseen osallistuneet, uudet tuotteet, yhteistyörenkaat, yrityksiä yhteistyössä, erikoistuotantoon ja luomutuotantoon siirtyneet tilat Hanke arvio mk Koulutukseen osalli Uudet Yhteistyö- Erikoist. Luomut. N M yht tuotteet yrityksiä siirt siirt 1 P-K:n luomu 2 2, Luomutuot. markkin. 1, Luomuyhteistyö 2, Luomuviljan hankinta Yhteensä Keskiarvo 2,5 Kuva 1. Uudet ja säilytetyt työpaikat naiset/miehet Uudet työpaikat N Uudet työpaikat M Uudet työpaikat yht Säilytetyt työpaikat N Säilytetyt työpaikat M Säilytetyt työpaikat yht Luonnonmukainen tuotanto hankkeiden ilmoittamien uusien ja säilytettyjen työpaikkojen lukumäärät Kuva 11. Koulutukseen osallistuneet naiset/miehet Koulutukseen osalli N Koulutukseen osalli M Koulutukseen osalli yht Luonnonmukainen tuotanto hankkeiden ilmoittamien koulutukseen osallistuneiden lukumäärät

20 2 Kuva 12. Erikoistuotantoon ja luomutuotantoon siirtyneet tilat Erikoist. siirt Luomut. siirt Luonnonmukainen tuotanto hankkeiden ilmoittamien erikois-/luomutuotantoon siirtyneiden tilojen lkm Kuva 13. Yrityksiä yhteistyössä Luonnonmukainen tuotanto hankkeiden ilmoittamien yhteistyötä tehneiden yritysten lukumäärät 6. TOIMIALA E. Maaseutumatkailu Kehittämishankkeiden keskeisenä ajatuksena hahmottuu matkailupalvelujen tuotekehitys. Tavoitteet on asetettu palveluiden laadun parantamiseen, yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen ja matkailukautta pidentävien aktiviteettien tuottamiseen sekä käyttöasteen nostamiseen maaseutumatkailuyrityksissä. Projekteissa on korostettu alueen luontoa ja kulttuuria (esim. karjalaisuus ja maaseutukulttuuri) sekä ympäristövastuullisuutta. Taulukot E Maaseutumatkailu : 1.Karjalan kierros virkistys ja matkailukokonaisuuden jatkokehittäminen toimivaksi tuotteeksi / Lieksan kaupunki 2. Matikka Pohjois-Karjalan matkailukalastushanke / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus 3. Metsätilojen esittelyn järjestäminen / Oy FEG Forest and Environment Group Ldt 4. Kylämatkailuhanke Himmeli / Ruvaslahden kyläyhdistys r.y. 5. Vapaa-ajan asumisprojekti / Sisäasianministeriö/Saaristoasiain neuvottelukunta

21 21 6. Pohjois-Karjalan vesireittiprojekti Sohvina / Outokummun kaupunki 7. Vuonisprojekti / Osuuskunta Vuonis 8. Pohjois-Karjalan maaseutumatkailuprojekti / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus Vuonisprojekti Vuonisprojekti on yhteistyöhanke, jonka toiminta koostui projektiyritysten keskinäisestä tiiviistä yhteistyöstä. Yhteistyön piiriin kuuluivat Kolin ja Ruunaan alueet sekä projektin lopulla myös Ilomantsin kunta osittain. Tavoitteena oli kehittää Vuoniskyliä maaseutumatkailualueina, Kolin mainetta ja seudun kulttuuriperinnettä hyödyntäen, jolloin voimavarana ovat Pielisen luonto, kylät ja niiden ihmiset sekä heidän luomansa matkailupalvelut. Kehittämistä on tehty yhdessä kuntayhteisöjen ja oppilaitosten kanssa. Hanke on pyrkinyt muovaamaan seudusta yhtenäisen ja vetovoimaisen matkailualueen. Toimijat ovat omatoimisesti markkinoineet koko Lieksaa matkailukohteena kansallisilla ja kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Vuonishanke ajoittui vuosille Vuonna 1995 Vuonisprojektin ja yrittäjien toimesta perustettiin osuuskunta Vuonis. Ryhmään kuului 18 henkilöä, jotka edustivat kymmentä yritystä, lisäksi hankeyhteistyössä oli mukana kymmenen muuta yritystä ja yhteisöä. Projekti siirtyi tavoite 6 ohjelman rahoitukseen vuonna Vuonisprojekti onnistui kehittämään hyvän kylämatkailumallin, joka tähtää laajemman matkalualueen tunnetuksi tekemiseen. Ohjelmapalvelut kehittyivät projektin aikana keskeiseksi toimintatavaksi. Projektin aikana investointikynnys aleni, jolloin yrittäjät ryhtyivät tekemään yrityskohtaisia hankkeita. Hankkeisiin saatiin EU-rahoitusta. Projektin lopulla kahdeksan yritystä yhdestätoista ilmoitti liikevaihdonsa kasvaneen. Projektin myötä yritysten tietotekniset valmiudet paranivat ja lähes kaikki yritykset omaavat tietoliikenneyhteydet. Näin ollen hanke helpottaa tulevaa kehittämistyötä antaen hyvän mallin matkailuyritysten yhteistyön kehittämiselle. Uusista kehittämistavoitteista laajoja heijastusvaikutuksia omaavat etenkin liikenneyhteyksien ylläpitäminen ja niiden kehittäminen. Myös tähän aktuelliin tavoitteeseen projekti on antanut yhteistyötä korostavan tavoitteellisen toimintamallin. Osuuskunta jatkaa yhteistoiminnan kehyksenä. Taulukko E 1 Uudet työpaikat, säilytetyt työpaikat, uudet yritykset, liitännäisyritykset Hanke arvio mk Uudet työp Säilytetyt Uudet Liitänn N M yht N M yht yrityk yritykset 1 Karjalan kierros 2, Matikka - matk./kal. 2, Metsätilojen esittelyn Himmeli kylämatkailu 2, Vapaa-ajan asumisp. 1, Sohvina 1, Vuonisprojekti Pohjois-Karjalan maa 2, Yhteensä Keskiarvo 2,3 Matikka Pohjois-Karjalan matkailukalastushanke Matikka Pohjois-Karjalan matkailukalastushanke on toteuttanut uuden tavan sekä uudistaa kalastukseen liittyvää matkailuyrittämistä että sen alueellista markkinointia. Projektissa jaettiin maakunta operatiivisiin osa-alueisiin, joissa kalastusaluejako suhteutettiin maakunnan matkailuyrityskantaan. Osa-aluejaon ( Fishing Lodge jako) tekeminen ja yritysyhteistyö loivat sidoksen, jonka avulla projekti kehitti maakunnasta kansainvälisesti myytävän kokonaisuuden. Kalastuksesta kiinnostuneet matkailijat voidaan kanavoida haluamilleen vesialueille/kalastuspaikoille ja palvelujen äärelle. Hanketoimijoiden mukaan merkittävin hyöty on ollut maakunnan tunnetuksi tekeminen, jonka ohella hanke lisäsi tieto-taitoja ja niiden vaihtoa yritysten välillä. Toisaalta hankkeen ongelmaksi koettiin se, että vuorovaikutus ei yrittäjien ja olemassa olevien

22 22 matkailuorganisaatioiden välillä täysin onnistunut. Kehitettyjä toimintoja ei saatu integroitua tarvittavan nopeasti myyntiin ja markkinointiin eivätkä investoinnit kiertäneet matkailutulojen kautta takaisin odotetulla tavalla. Näin ollen hanke ei yrityksissä tuonut liikevaihdon merkittävää kasvua. Toisaalta on huomattava, että alan kilpailu on kovaa ja markkinat suhteellisen rajalliset. Hanke onnistui kuitenkin luomaan kuvan Pohjois-Karjalasta kalastusmatkailualueena, sekä kehittämään yhteistyöverkoston, joiden avulla alaa voidaan tulevaisuudessa edelleen kehittää markkinointimielessä. Yritysyhteistyöverkoston avulla on kehitetty ohjeisto, jonka avulla ympäristöön rakennettava infrastruktuuri toteutetaan vastaisuudessa ympäristöystävällisellä tavalla ja tasalaatuisesti. Lähtökohtana oli avoin ja osallistuva kehittäminen, jolloin saatiin laajapohjainen näkemys toimenpiteistä ja samalla toimintatapa, jossa eri paikkojen ylläpito ja kunnostus hoituu paikallisin voimin. Projekti kehitti laaja-alaisen alueellisen tarkastelun, joka loi maakunnan luontomatkailuyrittäjien parissa luottamuksen siihen, että muutkin alueet, kuin Pielisen ympäristö, omaavat kalastusmatkailullisia mahdollisuuksia Taulukko E 2 Koulutukseen osallistuneet, uudet tuotteet, yhteistyörenkaat, yrityksiä yhteistyössä Hanke arvio mk Koulutukseen osallistuneet Uudet Yhteistyö Yrityksiä N M yht tuotteet renk yhteist 1 Karjalan kierros 2, Matikka - matk./kal. 2, Metsätilojen esittelyn Himmeli kylämatkailu 2, Vapaa-ajan asumisp. 1, Sohvina 1, Vuonisprojekti Pohjois-Karjalan maa 2, Yhteensä Keskiarvo 2,3 Kuva 14. Uudet ja säilytetyt työpaikat naiset/miehet Uudet työp N Uudet työp M Uudet työp yht Säilytetyt N Säilytetyt M Säilytetyt yht Maaseutumatkailu -hankkeiden ilmoittamien uusien ja säilytettyjen työpaikkojen lukumäärät

23 23 Kuva 15. Uudet ja liitännäisyritykset Liitänn yritykset Uudet yrityk Maaseutumatkailuhankkeiden ilmoittamien uusien ja liitännäisyritysten lukumäärät Kuva 16. Koulutukseen osallistuneet naiset / miehet N M yht Maaseutumatkailuhankkeiden ilmoittamien koulutukseen osallistuneiden lukumäärät

24 24 Kuva 17. Yhteistyörenkaiden lukumäärä ja yhteistyössä olevien yritysten lukumäärä Yhteistyö renk Yrityksiä yhteist Maaseutumatkailuhankkeiden ilmoittamien yhteistyörenkaiden sekä niissä yhteistyössä olevien yritysten lukumäärät 7. TOIMIALA F. Muut toimialat Lohkoon F on sijoitettu erilaisia yrittäjyys- koulutushankkeita. Maaseutuyrittäjyyttä on pyritty edistämään mm. yrityshautomon kehittämisen sekä maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskuksen perustamisella. Maaseutuyrittäjien tietoteknistä osaamista on kohennettu koulutusprojektin avulla. Yrittäjyyttä ja töiden saantia laaja-alaisesti tukeva hanke on ollut maaseudun uustyöllistämishanke Sontikka. Yrittäjyyden ohella ja osin siihen liittyen Te-keskus on ollut mukana rahoittamassa myös Kytky hanketta eli maaseudun kylien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ja etsimässä vaihtoehtoja maaseudun palvelujen, elinvoimaisuuden ja mielekkään elämän säilymiselle. Julkistalouden kiristyminen muutti tasaisen kehityksen näkymiä, väestön muuttoliike kaupunkeihin kiihtyi, mutta se ei vähentänyt palvelujen tarvetta. Rakenteellinen muutos näkyy vanhusväestön palveluiden tarpeen kasvuna. Kysyntä myös kasvaa lähitulevaisuudessa eläkeläisten ja vanhusväestön lukumäärän kasvaessa. Samoista valtion vähentämistä varoista kamppailivat eri alueet ja eri hallintokunnat. Kytky hanke pyrki osaltaan tämän ongelman ratkaisuun eli hakemaan keinoja, joilla maaseudun palvelutuotantoa voitaisiin tehostaa ja monipuolistaa. Taulukot F. Muut toimialat : 1. Pielisen-Karjalan yrityshautomo / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus 2. Humalassa humalan viljelyn kokeiluhanke / Pohjois-karjalan maaseutukeskus 3. Työmaalla projekti / Pohjois-Karjalan 4H -piiri 4. Maaseudun uustyöllistämishanke (Sontikka) / Sontikka työosuuskunta 5. Kytky hanke, Pohjois-Karjalan maaseudun kylien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishanke / Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 6. Kauneimmat Karjalasta Pohjois-Karjalan esittäytyminen Senaatintorilla / Pohjois- Karjalan maaseutukeskus 7. Pielisen Karjalan elintarvikkeiden ja pellavan jatkojalostushanke / Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 8. Maaseutuyrittäjien tietotekniikkaprojekti / Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 9. Tietomaaseutu / Hummovaaran kyläyhdistys 1. Pohjois-Karjalan maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskus /Itä-Suomen uusyrityskeskus r.y.

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja luonnontuoteala Oulu

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja luonnontuoteala Oulu Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 ja luonnontuoteala 25.2.2015 Oulu Kansallinen näkökulma alan kehittämiseen Kansallinen luonnontuotealan toimintaohjelma: Luonnontuotteet monipuolistuvissa

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Itä-Suomi -yhteistyö. Pohjois-Savon ELY-keskus Sivu 1

Itä-Suomi -yhteistyö. Pohjois-Savon ELY-keskus Sivu 1 Itä-Suomi -yhteistyö Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Alueiden väliset hankkeet 10348 Ravinnerenki I-S 13895 Tuottava itäsuomalainen naudanlihatuotanto I-S 11193 Rautalammin-Konneveden luontomatkailunkoordinointihanke

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Perusmaatalous Osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys, koulutus, tutkimus ja kehitystyö Pohjois-Savoa kehitetään nurmen-

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla Hyväksytty Maakunnan yhteistyöryhmässä 18.12.2015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020, maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla Yleistä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Lappeenranta 11.3.2016 Kouvola 15.3.2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Älykäs ja osallistava kasvu maaseutualueilla: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Sivu 1 16.5.2014

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 VOK-arviointiseminaari 30.11.2010 Outi Aarresola www.kihu.fi

Lisätiedot