Pohjois-Karjalan liitto / MYR:n sihteeristö POHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6-OHJELMAN SISÄINEN ARVIOINTI. Pohjois-Karjalan TE-keskus maaseutuosasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan liitto / MYR:n sihteeristö POHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6-OHJELMAN SISÄINEN ARVIOINTI. Pohjois-Karjalan TE-keskus maaseutuosasto"

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan liitto / MYR:n sihteeristö POHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6-OHJELMAN SISÄINEN ARVIOINTI Pohjois-Karjalan TE-keskus maaseutuosasto

2 2 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO 3 2. TOIMIALA A. Mekaaninen puunjalostus, puun energiakäyttö ja metsätalous 5 3. TOIMIALA B. Marjojen ja yrttien jalostus sekä luonnontuotteet 9 4. TOIMIALA C. Elintarviketalous TOIMIALA D. Luonnonmukainen tuotanto TOIMIALA E. Maaseutumatkailu 2 7. TOIMIALA F. Muut toimialat HANKE- JA PIENYRITYSRAHOITUKSEN YHTEENVETO TOIMIALOITTAIN LOPUKSI 36 Hankeluettelo 4

3 3 POHJOIS-KARJALAN TAVOITE 6-OHJELMAN SISÄINEN ARVIOINTI TE-keskus maaseutuosasto 1. Johdanto Tavoite 6-ohjelman sisäinen arviointi kohdistuu vuosina tehtyjen hankkeiden vaikuttavuuden arviointiin. Arviointi on pyydetty suoritettavaksi POKAT 26 ja tavoite 6-ohjelman keskeisempien tavoitteiden ja kriteereiden pohjalta, mikä tarkoittaa hankkeiden tarkastelua sekä määrällisten että laadullisten tekijöiden avulla. Määrälliset kriteerit koskevat uusien työpaikkojen määrän lisäystä ja koulutuksen kasvua sekä uuden yritystoiminnan syntyä, joita on taustoitettu jalostusarvon nousua ja kilpailukyvyn parantamista edistävien toimenpiteiden tarkastelulla. Laadullinen näkökulma kohdistuu hankkeiden kestävää kehitystä ja maakunnan tietoyhteiskunnallisia valmiuksia sekä tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi on pyydetty huomioimaan sitä, onko hanke kustannushyötysuhteeltaan onnistunut ja onko toiminnalla aikaansaatu jatkuvuutta. TE-keskuksessa käsiteltiin yhteensä 143 hankehakemusta, joista hyväksyttiin rahoitettavaksi 7 hakemusta. Hakemuksia hylättiin 41 kappaletta, peruttuja oli 15 ja muille viranomaisille siirrettiin 17 hakemusta. TEkeskuksen maaseutuosaston rahoittamat hankkeet kuuluvat EU:n yhtenäisen ohjelma-asiakirjan toimintalinjaan 3, johon sisältyvät maa-, metsä- ja kalatalouden sekä maaseudun ja ympäristön kehittämistoimenpiteet. Toimenpidekokonaisuus 3.1 käsittää ns. maaseudun kehittämispaketin, jonka painopisteinä ovat matkailun, elinkeinoelämän monipuolistamisen, pk-yritysten, metsätalouden ja pienimuotoisen puunjalostuksen, ympäristön ja kulttuuriperinnön sekä integroitu kylien kehittäminen. Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämispaketissa vuosina rahoitetut hankkeet kuuluvat pääosin toimenpidekokonaisuuteen 3.1. Arvioinnin kohteena olevien hankkeiden rahoitus on jaettu EMOTR-O:n kautta. Vuosina TE-keskuksen kehittämistoimenpiteet kohdistettiin pääasiassa maaseudun yritystoiminnan edellytysten parantamiseen, johon liitetyt varat jakautuivat maatilatalouden perustuotannon ja muun pienyritystoiminnan kesken. Perustuotannon tukeminen merkitsee maatalouden ja tässä yhteydessä maito- ja lihakarjatalouden kilpailukyvyn parantamista. Elinkeinojen laajennus tarkoittaa uusien pää- tai sivuelinkeinojen etsintää ja sovittamista maaseutuyrityksille. Perusmaatalouden ohella kehittämistoimet on kohdistettu myös muuta pienyritystoimintaa tukeviin potentiaalisiin hankkeisiin. Kehittämishankkeet muodostavat kuvan maaseudun elinkeinoelämän tilasta ja suuntautumisesta. Pohjois-Karjalan osalta oletettu kasvusuunta rakentuu siis perinteisen perustan metsä- ja nautakarjatalouden varaan. Näiden kahden elinkeinohaaran rinnalle kehittyy kuva maaseudun muista nykyisistä elinkeinoista, jotka nekin lähes pääsääntöisesti tukeutuvat kahteen edellä mainittuun. Kehittämislinjauksessa on kaksi lohkoa, maa- ja metsätalous sekä muu pienyritystoiminta. Kuva täsmentyy, kun tarkastellaan rahoitettuja maaseudun kehittämishankkeita, jotka jakautuvat kuuteen toimialalohkoon: 1 Mekaaninen puunjalostus, puun energiakäyttö ja metsätalous. 2 Marjojen ja yrttien viljely ja jalostus sekä luonnontuotteet.

4 4 3 Elintarviketalous. 4 Luonnonmukainen tuotanto. 5 Maaseutumatkailu 6 Muut hankkeet (jatkojalostusta, sosiaalipalveluja, tietotekniikkaa, yritystoiminnan edellytyksiä yms) Nämä kuusi toimialalohkoa ja niihin sisältyvät rahoitetut 7 hanketta muodostavat myös ko. arviointityön aineiston. Työ on tehty yhteistyössä TE-keskuksen maaseutuosaston ja Joensuun yliopiston Spatian, Kunta- ja aluetutkimusyksikön, tutkijan kesken. Työn ovat tehneet TE-keskuksen kehittämispäällikkö Risto Karvonen ja tutkija Jukka Sihvonen Joensuun yliopistosta. Kysymyksessä on Te-keskuksen sisäinen hankearviointi, ei siis ulkopuolinen arviointi, eräänlainen ulkoisen ja sisäisen arvioinnin välimuoto. Työhön on käytetty aikaa kaksi kuukautta. Tutkija on kerännyt tietomateriaalin, koostanut aineiston, tilastot ja yhteenvedot. Tiedot on haettu esiin hankeasiakirjoista, -suunnitelmista ja -raporteista sekä hankkeiden yhteenvetoindikaattoreista. Tässä raportissa keskitytään lähinnä määrällisiin tuloksiin eli hankkeiden ilmoittamien uusien pk-yritysten ja työpaikkojen määriin. Kyseissä aikataulussa ei ollut mahdollista suorittaa laajaa arviointityötä. Ulkopuolisen arvioinnin osarahoitus on tullut EMOTR-O/teknisestä tuesta. Jokainen hanke on arvioitu numeerisesti annetun arviointilomakkeen kautta. Seuraavassa arviointi puretaan toimialalohkojen mukaisessa järjestyksessä. on arvioitu numeerisesti arvosanalla kolmosesta ykköseen, janalla kolme (hyvä), kaksi (tyydyttävä) ja yksi (välttävä/heikko). Jokaisesta lohkosta nostetaan esille kaksi hanketta, joista toinen on annetun arviointikriteeristön kannalta arvioitu omalla toimialallaan verraten onnistuneeksi ja toinen kustannushyötysuhteeltaan hyväksi hankkeeksi. Lopuksi toimialalohkojen yhteenveto-osassa pohditaan hankkeiden yleistä vaikuttavuutta maaseudun kehittämisessä ja hankekäytännön suhdetta laajempaan alue- ja maaseutupolitiikkaan. Arviointi ei ole kohdistunut hankesuunnitteluun, ideaan ja toteutukseen, vaan suoraan hankkeiden ilmoittamiin tulosten yhteenvetämiseen. Hankearvioinnissa ei tässä yhteydessä ole mahdollista tarkemmin selvittää mm. sitä, miltä osin ilmoitetut työpaikka- ja yritystiedot ovat todellisia ja miten hankkeen ilmoittamat määrät suhteutuvat työssäkäyntialueisiin. Useampi projekti saattaa ilmoittaa saman työpaikan omaksi ansiokseen. esitellään toimialakohtaisesti, joista on nostettu esille rahoitus-, työllisyys- ja yrityslukemat, koulutettavien määrät sekä yhteistyörenkaiden ja erikois-/luomutuotantoon siirtyneiden maatilojen lukumäärät.

5 5 2. Toimiala A. Mekaaninen puunjalostus, puun energiakäyttö ja metsätalous 199-luvun alussa Pohjois-Karjalassa oli jo alkanut metsätalouden kehittämisedellytysten laajentamiskokeiluja. Maaseudun rakennemuutoksen tuomiin ongelmiin haluttiin vastata maaseudun vahvan toimialan, puunkäytön kehittämisen, avulla. Haasteet vaativat koulutusta ja uudelleenkouluttautumista. Vuosina maakunnallisten toimialojen kehittämisen kohderyhmänä olivat pk yritykset, maaseudun monialayritykset, puualan uudet yrittäjät sekä elinkeinojen kehittämisen vastuuhenkilöt ja muut yhteistyötahot. Kehittämisen painopisteet kohdistuivat puunjalostukseen ja puun energiakäytön lisäämiseen ja sen myötä bioenergian kehittämiseen. Maakunta tuottaa puuraaka-ainetta, muttei jalostustoimintaa samassa suhteessa, joten puuta viedään paljon maakunnasta pois. Puuraaka-aine soveltuu bioenergian kehittämisen tarpeisiin ja paikalliseen käyttöön. Puuenergian käytön lisäämistä on haluttu edesauttaa kahden kehittämishankkeen, Metka ykkösen ja kakkosen, voimin. Ensimmäinen suuntautui aluksi metsäyrittämiseen, mutta pian päärooliin nousi puun energiankäytön edistäminen. Metka II oli energiapuu -projekti. Oletuksena oli ja on, että energiapuun korjuu luo työpaikkoja maaseudulle samalla kun puunkäyttö myös vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta ja hiilidioksidin lisäystä. Toinen kehittämislinjaus profiloituu mekaaniseen puunjalostukseen. Näistä toimivin oli piensahaajien ja jatkojalostajien yritysverkot sekä sivutuotteiden hyödyntäminen hanke. Sen yhteydessä kehitettiin mm. piensahaajien toimesta projekti, jonka avulla syntyi maakunnallinen sahuriverkosto. Taulukot 1 A Mekaaninen puunjalostus, puun energiakäyttö ja metsätalous : 1. Piensahaajien ja jatkojalostajien yritysverkot sekä sivutuotteiden hyödyntäminen / Pyhäselän kunta 2. Puu-Suomi projekti / P-K:n ammatillinen kurssikeskus 3. Metka, metsätila kannattavaksi puun laaduntuottajaksi / Pohjois-Karjalan metsäkeskus 4. Metka II, energiapuun käytön ja metsäyrittämisen kehittämishanke / P-K:n metsäkeskus 5. Lämpöä jätteestä, maaseudulle jätehuoltoyrittäjiä hanke / Oy Feg Forest and Environment Group Ltd 6. Puu- ja kivituotteiden viennin edistäminen sekä yrittäjyyden ongelmakynnysten madaltaminen / Kiteen oppimiskeskus/keti 7. Keski-Karjalan puun jatkojalostus verkostotalouden pohjalta / Kiteen maatalousoppilaitos 8. Mekaaninen puunjalostaminen Pohjois-Karjalassa / KETI 9. Puunhankinta pk yrityksille / Joensuun seudun metsähoitoyhdistys 1. Puuenergiaa lämmöllä / Polvijärven kunta 11. Tavoite 6 ohjelmaan sisältyvät metsänparannustyöt / P-K:n metsäkeskus 12. Metsäneuvonnalla työtä ja toimeentuloa / P-K:n metsäkeskus Tavoite 6 ohjelman metsänparannustyöt 1 Taulukkojen rahoitusta koskeva lohko muodostuu EU:n ja valtion osuuksista Tulokset on jokaisessa toimialassa jaettu aina kahteen eri taulukkoon, 1. työpaikkoja ja yrityksiä koskevaan ja 2. koulutettuja ja yhteistyötä koskevaan osioon.

6 6 Taulukko A. 1 Rahoitus/ uudet työpaikat, säilytetyt työpaikat, uudet yritykset, liitännäisyritykset Eu+ valtio Uudet työpaikat Säilytetyt työpaikat Uudet Liitänn Hanke arvio mk N M yht N M yht yritykset yritykset 1 Piensahaajien ja Puu-Suomi -projekti 2, Metka, metsätila 2, Metka II energiap Lämpöä jätteestä 1, Puu-ja kivituotteiden Keski-Karjalan puun 2, Mekaaninen puunjal Puunhanhankinta 2, Puuenergiaa lämmöllä 11 Tav.6, metsänp Metsäneuvonnalla Tav 6, metsäp Yhteensä Keskiarvo 2,2 Metsät ja niiden hyödyntäminen tarjoavat syrjäisemmälle maaseudulle työtä. Perinteisesti metsätyö on ollut miesten työtä. Taulukossa 1 A hankkeet, Metka II sekä Piensahaajien ja jatkojalostajien yritysverkot ja sivutuotteiden hyödyntäminen, osoittavat työjaon yhä jatkuvan. Jako korostuu koko toimialaa tarkasteltaessa, miestyöpaikkojen osuus on huomattava. Molemmat sektorit omaavat paikallisesti työllistämismahdollisuuksia. Metka II-energiapuun käytön kehittämishanke Puun energiakäytössä yhdistyvät kestävän kehityksen ja talouden vaatimukset. Energiapuu hankkeet omaavat potentiaalisia työllistämismahdollisuuksia, joka kylläkin on riippuvainen valtion energiapolitiikan linjauksista. Metka hankkeet muodostavat jatkumon. Projektit pohjautuvat Sytyttäkö projektin aikana alkaneeseen puulämmön kehittämistyöhön. Tavoitteena on ollut energiaosuuskuntien perustaminen ja hakkeen käytön merkittävä lisääminen. Bioenergialla on tulevaisuutta. Metka II -hanke pyrki edesauttamaan energiapuun lisäystä ja siihen liittyvää tietotaitoa maakunnassa, siten, että maa- ja metsätilat voisivat tuottaa energiapuuta myös lämpöyrittäjille. Strategia keskittyi lämpöyrittäjätoiminnan kehittämiseen sekä suurimittaiseen puuenergianhankintaan. Pohjois-Karjalan nuoret metsät soveltuvat hyvin pieniläpimittaisen puun hyödyntämiseen. Hankkeen tausta-ajatuksena oli myös osaltaan rakentaa energiankäytön toimintamallia, joka vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja hiilidioksidin lisäystä. Energiapuun korjuu tuo työpaikkoja maaseudulle myös puun myynnin ja jakelun osalta. Hanke on keskittynyt pääasiassa koulutukseen, johon on osallistunut yli 2 henkilöä. Sen aikana on syntynyt 11 työpaikkaa sekä kiinnostusta puulämpöyrittämiseen. Hanke edistää vaihtoehtoista ja puhtaampaa energiatuotantoa. Toiminnan jatkaminen edellyttää kuitenkin yhtä vakavaa suhtautumista valtiovallan taholta ja energiapoliittisten linjausten suuntaamista puuenergian käytön lisäämiseen.

7 7 Piensahaajien ja jatkojalostajien yritysverkot sekä sivutuotteiden hyödyntäminen (puuelementtejä Japaniin) Piensahaajien hankkeessa oli kysymyksessä toimintatapa, jossa yritykset muodostivat sahaus- ja jatkojalostusverkoston. Yritykset muodostivat ketjun, jossa yhdistyy raaka-aineen hankinta, sahaus ja jatkojalostus. Ko projektissa on painopiste ollut puun hankinnassa, määrämittasahauksessa ja viennissä, mutta puun jalostusarvon nosto on jäänyt vähäiseksi. Näin ollen linjaus vain vahvistaa Pohjois-Karjalan roolia raakapuun toimittajana. Kuitenkin piensahaajien hanke on pohjustanut maakunnallista jatkojalostuksen kehittämistavoitetta. Se on hyvä alku varsinaiselle kehittämistyölle, joka kuluvalla hankekaudella tulee suunnata puun jalostamiseksi valmiiksi tuotteiksi maakunnassa. Tässä yhteydessä ei ole ollut mahdollista tehdä arviota työpaikkojen nykytilanteesta. Jatkoa ajatellen voisi luoda kaikkia hankkeita koskeva yritysseuranta indikaattoreineen, jolla voitaisiin todeta mihin yrityksiin työpaikat sijoittuvat ja näin saada todellista tietoa määrällisten tavoitteiden toteutumisesta. Hankeraporttien mukaan puunjalostukseen syntyi hankekauden aikana 52 liitännäisyritystä ja varsinaisia uusia yrityksiä syntyi 25. Mekaaninen puunjalostus nojautuu koulutukseen. Osaamisen rakenteiden parantaminen on keskeisellä sijalla lähes kaikissa hankkeissa. Perustaa puualan yrittäjyydelle luodaan useiden hankkeiden voimin. Osalle maatiloista mm. energiapuun korjuu on luonteva sivuelinkeino. Osassa hankkeista toiminnan painopiste onkin siirtynyt verkostotyöhön ja koulutukseen projektin aikana. Koulukseen kiinnitetyt varat luovat odotuksia kuluvalla hankekaudella. Taulukko A 2. Koulutukseen osallistuneet, uudet tuotteet, yhteistyörenkaat, joissa yrityksiä yhteistyössä Eu ja valtiokoulutukseen osallistuuudet Yhteistyö- Yrityksiä Hanke arvio mk N M Yht tuotteet renkaat yhteistyössä 1 Piensahaajien ja jatko Puu-Suomi -projekti 2, Metka, metsätila 2, Metka II energiapuun Lämpöä jätteestä 1, Puu-ja kivituotteiden Keski-Karjalan puun 2, Mekaaninen puunjal Puunhanhankinta 2, Puuenergiaa lämmöllä Tav.6, metsänp Metsäneuvonnalla Tav 6, metsäp Yhteensä Puu-Suomi hankkeen käytäntönä oli, että yrittäjät ja yhteisöt yhdessä pyrkivät vastaamaan puualan haasteisiin. Projekti keräsi omarahoitusosuutta yritysten osallistumismaksuilla, mikä aktivoi yrittäjiä verkostoyhteistyöhön ja lyhytaikaiseen koulutukseen. Projektin taustaorganisaationa toimi Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Puu-Suomi suuntautui yrittäjien koulutukseen ja alalle rekrytointiin. Tässä suhteessa projekti harjoitti sekä pitkäkestoista koulutusta (2 vuotta) sekä järjesti lyhytkursseja. Pitkäkestoisen koulutuksen tarkoitus oli valmentaa yrittäjiksi aikovia. Alan perinteinen miesvaltaisuus näkyy myös koulutukseen osallistuneiden määrässä. Osaamisen rakenteiden kannalta paikallinen ja yrittäjä/työntekijäkoulutus on välttämätöntä. Joissain projekteissa on kyetty luomaan toimiva perusta kouluttautumiselle. Kaikilta osin ei koulutuskaan ole jäsentynyt onnistuneesti. Kursseja voitaisiin yhdistää ja koulutuskeskukset voisivat erikoistua vahvemmin eri osaamisalueille. Kehittämiskeskusten rooli jää joiltain osin epäselväksi. Osassa projekteissa on ollut toiminnallisia ongelmia, projektinvetäjät vaihtuivat, yhteistyö ei ole pelannut aina toivotulla tavalla.

8 8 Kysymys on alkuvaiheen ongelmista. On jouduttu opettelemaan uusia ns. kehittämispolitiikkaan nojaavia käytäntöjä. Kun hankevastuuta on otettu paikallisiin käsiin, niin joissain yhteyksissä toiminnalliset resurssit eivät ole riittäneet asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Näin ollen tavoiteasettelua olisi syytä tarkentaa. Määrälliset tavoitteet saattavat hämärtää toiminnan sisällön. On muistettava, että pelkällä hankepolitiikalla ei voiteta rakenteita, sillä samanaikaisesti olisi maakunnan ylätasolla tehtävä laajempaa kehittämispoliittista työtä koko maakunnan osalta. Vaikka metsäala onkin maakunnallisesti merkittävä on kysyttävä miksi metsähoidollisia toimenpiteitä on rahoitettu elinkeinojen kehittämisen ja osaamisen resursseista? Kuva 1 Uudet työpaikat ja säilytetyt työpaikat miehet ja naiset Uudet työpaikat N Uudet työpaikat M Uudet työpaikat yht Säilytetyt työpaikat N Säilytetyt työpaikat M Säilytetyt työpaikat yht Mekaaninen puunjalostus- ja puun energiakäyttö- ja metsätalous hankkeissa ilmoitetut Uudet ja säilytetyt työpaikat Kuva 2 Uudet ja liitännäisyritykset Uudet yritykset Liitänn yritykset Mekaaninen puunjalostus- ja puun energiakäyttö- ja metsätalous hankkeissa ilmoitetut uudet ja liitännäisyritykset.

9 9 Kuva 3. Koulutukseen osallistuneet naiset/miehet Koulutukseen osallistuneet N Koulutukseen osallistuneet M Koulutukseen osallistuneet Yht Mekaaninen puunjalostus ja puun energiakäyttö- ja metsätalous hankkeissa ilmoitettu koulutukseen osallistuneiden lukumäärä. 3. TOIMIALA B. Marjojen ja yrttien jalostus sekä luonnontuotteet Pohjois-Karjala on yksi Suomen suurista marjanviljelyalueista. Marjanviljelyn kehittämisyhteistyö tehostui Suomen liittyessä EU:n jäseneksi. Ensimmäisen hankekauden aikana perustettiin tuottajaorganisaatio, jota ryhtyi hoitamaan Ilomantsin Marjaosuuskunta. Samanaikaisesti Suomessa marja-alaa ryhdyttiin kehittämään ns. Marja-Suomi -projektin avulla. Näin ollen marja-ala oli valtakunnallisestikin uudistamistyön alla. Suomessa marjojen tuotanto katsottiin yhdeksi maaseudun alkutyöpaikkojen mahdollistajaksi. Pohjois- Karjalassa eri marjaprojektit ovat tehneet perustyötä mm. markkinoinnissa. Teollisuuden pääostajat (P-K:ssa Chymos) 199-luvun alkupuolella luopuivat ostotoiminnasta, jolloin markkinointivastuut siirtyivät 199- luvun puolivälin jälkeen viljelijöille. Hankkeissa on suoritettu mm. ns. marjavirtakartoitus, jolla selvitettiin ostajien kiinnostus ja tarpeet sekä viljelijöiden tilanne muuttuneessa markkinakentässä. Kartoituksen osana tehdyllä kyselyllä haettiin tietoutta viljelijöiden halukkuudesta sitoutua pensasmarjaviljelijöiden tuottajaorganisaatioon. Tuottajaorganisaatiota pidettiinkin viljelijöiden parissa kiinnostavana ja uusia mahdollisuuksia sisältävänä toimintamallina. Ilomantsin Marjaosuuskunta kehitti mm. markkinointia. Pärjätäkseen avoimessa kilpailussa paikallinen marjanviljely tarvitsi runsaasti tukea mm. jatkojalostuksessa, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Ilomantsin viinikoulu oli osaltaan vastaus tähän tarpeeseen. Hanke sijoittui Ilomantsiin, koska se oli ja on Pohjois-Karjalan suurin marjantuottaja-alue, lisäksi siellä jo toimi menestyvä tilaviiniyritys, joten alueella oli viiniin liittyvää käytännön tietotaitoa valmiina. Taulukot B. Marjojen ja yrttien viljely ja jalostus sekä luonnontuotteet 1. Marjaraaka-aineen tuotanto- ja vientiprojekti / Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 2. Saimaa-tuotteisto projekti / Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 3. Ilomantsin viinikoulu / Pohjois-Karjalan koulutuskunayhtymä 4. Elävän EU-maaseudun verkosto / Juuan 4-H yhdistys 5. Pohjois-Karjalan luonnontuoteprojekti / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus

10 1 6. Erikoisviljelyn ja luonnontuotteiden keräilyn kehittäminen ja kannattavuuden parantaminen Pohjois- Karjalan biosfäärialueella Ilomantsissa / Ilomantsin kunta / Biosfäärialueprojekti 7. Eteeristen öljyjen tuotantohanke / Joensuun tiedepuisto Oy 8. Marjaverkkohanke /P-K:n ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 9. Koivunmahla elinkeinoksi / P-K:n ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 1. Pielisen-Karjalan luonnontuotteiden talteenoton tehostaminen ja jalostuksen kehittäminen /Nurmeksen yrityspalvelu oy 11. Pohjois-Karjalan luonnontuotealan kehittämisohjelma- ja koordinaatiohanke / P-K:n maaseutukeskus 12. Keski-Karjalan jatkojalostuskeskukset / Keski-Karjalan kehittämis- ja tietokeskus TaulukkoB 1 Uudet työpaikat, säilytetyt työpaikat, uudet yritykset, liitännäisyritykset Hanke arvi o Eu + valtio mk Uudet Säilytetyt Uudet Liitänn työpaikat työpaikat N M yht N M yht. yritykset yritykset 1 Marja-raaka-aineen tuot Saimaa-tuotteisto 1, Ilomantsin viinikoulu Elävän EU-maaseudun P-K:n luonnontuoteprojekti Erikoisviljelyn ja luonnont. 2, Eteeristen öljyjen tuot. 2, Marjaverkkohanke Koivunmahla elinkeinoksi Pielisen-Karjalan luonnont. 2, P-K:n luonnontuotealan ke 1, Keski-Karjalan jatkojalost Yhteensä Keskiarvo 2,1 Marja- ja luonnontuote hankkeiden tavoitteena oli vahvistaa maakunnan marja- ja muiden luonnontuotteiden hyötykäyttöä. Maankunnan viljelijät toimivat maantieteellisesti hajallaan, jolloin tietojen, taitojen ja kokemusten vaihto oli satunnaista. Alan kehittämisessä on pyritty yhteistyöhön. Toiminnallinen linjaus syntyy Marjaraaka-aineen tuotanto projektin sekä Ilomantsin viinikoulun ja Marjaverkkohankkeen kautta. Raaka-aineen tuotantoa koskeva hanke liittyy osuuskunnan perustamiseen. Viinikoulu -hanketta ryhtyi toteuttamaan ja johtamaan Ilomantsin oppimiskeskus, joka harjoitti koemielessä marjanviljelyä omilla pelloillaan. Marjaverkko -hankkeen ideana oli yhdistää maakunnan hajallaan sijaitsevat toimijat tuottajaryhmäksi, joka projektin avulla lähtee kehittämään tuotantoa, jalostusta ja markkinointia kilpailukyvyn parantamiseksi. Ilomantsin viinikouluhanke yhdistettiin Ilomantsin oppimiskeskuksen toimintaan. Hanke oli osa Pohjois- Karjalan maaseutuohjelmaa , jolla rahoitettiin Ilomantsin Tuupovaaran marjojen jatkojalostustoimintaa. Hankeen ideana oli hyödyntää marjantuotantoa, tuottamalla niistä laatutilaviinejä sekä kehittämällä myös muita marja- ja hedelmäpohjaisia tuotteita sekä niiden jatkojalostamista ja markkinointia. Viinikoulu lähti kehittämään sellaista osaamista, joka tuntee laaduntarkkailun menetelmät ja kykenee niiden avulla tekemään marjoista laadukasta Ilomantsin alueeseen miellettävää marjaviiniä. Marjaviinikoulu teki kansainvälistä yhteistyötä, jossa tärkein yhteys oli unkarilaiseen Budapestissä toimivaan Soos Istvan viinikouluun ja sen tietotaitoon. Ilomantsin koulun tärkeäksi kohde- ja yhteistyöryhmäksi tulivat alan yrittäjät, joiden kanssa tehtiin tuotekehitysyhteistyötä, mutta annettiin myös konsultointiapua viiniyrityksen suunnittelu-, perustamis- ja investointikysymyksissä. Uusia yrityksiä syntyi, viinikoulun oman tuotannon lisäksi, kuusi, joiden lisäksi perustettiin kaksi liitännäisyritystä.

11 11 Marjaverkko -hankkeen koordinoijana toimi Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Projektiin osallistuivat yhteistyötahoina Ilomantsin Marjaosuuskunta, Maatalouden tutkimuskeskus, Ilomantsin 4H yhdistys, Ilomantsi 2- hanke sekä Ilomantsin viinikoulu. Kaikkiaan hanke oli maakunnallinen, kaikki kunnat olivat mukana, joskin painopiste oli Ilomantsin, Kiihtelysvaaran, Liperin ja Rääkkylän kunnissa, jotka ovat maakunnan johtavia marjantuottaja-alueita. Hankkeen keskeisin tavoite oli löytää uusia yrittäjiä. Yleisempi tavoite koski viljelyneuvontaa ja markkinointimahdollisuuksia. Uusia viljelijöitä etsittiin lehti-ilmoitusten, tiedotustilaisuuksien sekä radio- ja lehtijuttujen avulla. Projekti kehitti myös ns. Marjaverkko infolehden sekä rakensi hankkeelle oman kotisivupalvelun, joka käynnistyi vuonna 2. Sivuilla on tiedotettu mm. itsepoiminta- ja suoramyyntitilojen yhteystietoja. Tilakohtaista neuvontaa tehtiin kunkin tilan tarpeiden mukaisesti. Neuvonta käsitti tuotantosuuntaan, peltoon, koneisiin ja laitteisiin liittyviä asioita. Marjan viljelyn aloitti hankkeen aikana 51 uutta marjatilaa, joiden istutusala oli 9 ha. Pääosin uudet tilat suuntautuivat pensasmarjoihin, mutta myös mansikkaan ja vadelmaan. Hankkeen kautta syntyi 5 yhteistyörengasta, jotka keskittyivät esimerkiksi menekin edistämiseen, koneyhteistyöhön tai tarvikehankintaan. Hanke ei ole täysin päässyt tavoitteisiinsa koskien työpaikkojen ja pinta-alan kasvua. Se on silti onnistunut tuomaan alalle uusia yrittäjiä ja luomaan yhteistyöverkoston sekä kehittämään viljelijöiden tietotaitoa neuvontatyön kautta. Lisäksi se on nostanut alan profiilia kehittämällä tiedotusta. Osaltaan marjaverkko hanke on myös vahvistanut marjatuotannon asemaa yhtenä vaihtoehtona tiloille, jotka joutuvat toimimaan maatalouden rakennemuutoksen kourissa ja harkitsemaan uutta tuotantosuuntaa. Hanke ei päässyt tavoitteisiinsa tuotekehityksessä ja jatkojalostuksessa. Tässä on kuitenkin huomattava, että alalla oli useita käynnissä olevia projekteja, joista osa keskittyi jatkojalostukseen alalla jo valmiina olevan tietotaidon lisäksi. Taulukko B 2 Koulutukseen osallistuneet, uudet tuotteet, yhteistyörenkaat, yrityksiä yhteistyössä, erikoistuotantoon ja luomutuotantoon siirtyneet tilat Hanke arvio Eu + valtio Koulutukseen Uudet Yhteist. Yrityksi Erikoist. Luomut. mk osallistuneet ä N M yht tuotteet renkaat yhteist siirtyneet siirt. 1 Marja-raaka-aineen tuot Saimaa-tuotteisto 1, Ilomantsin viinikoulu Elävän EU-maaseudun P-K:n luonnontuote Erikoisviljelyn 2, Eteeristen öljyjen tuot. 2, Marjaverkkohanke Koivunmahla elinkeinoksi. 1 Pielisen-Karjalan 2, luonnont. 11 P-K:n luonnontuotealan 1, ke 12 Keski-Karjalan jatkojalost Keskiarvo 2,1

12 12 Kuva 4 Uudet ja säilytetyt työpaikat naiset/miehet Kpl Uudet työpaikat N Uudet työpaikat M Uudet työpaikat yht Säilytetyt työpaikat N Säilytetyt työpaikat M Säilytetyt työpaikat yht. Marjojen ja yrttien viljely ja jalostus sekä luonnontuotteet hankkeiden ilmoittamat työpaikat. Kuva 5 Uudet yritykset / liitännäisyritykset kpl Liitänn yritykset Uudet yritykset Marjojen ja yrttien viljely ja jalostus sekä luonnontuotteet hankkeiden ilmoittamat yritykset. Kuva 6. Koulutukseen osallistuneet naiset/miehet Koulutukseen osallistuneet N Koulutukseen osallistuneet M Koulutukseen osallistuneet yht Marjojen ja yrttien viljely ja jalostus sekä luonnontuotteet hankkeissa koulutettujen lukumäärä.

13 13 4. TOIMIALA C. Elintarviketalous Elintarvikealan hankkeissa on keskitytty nostamaan toimintojen ja tuotteiden laatua. Laatuajattelu ja -ketju ovat esillä pääosassa hankkeita. Vuonna 1993 Pohjois-Karjalan maaseutukeskuksessa aloitettiin maakunnan pienimuotoinen elintarvikkeiden jatkojalostusprojekti. EU-liittymisen myötä projekti laajensi painopistettään maaseudun uusien yritystoimintojen suuntaan asettaen tavoitteeksi uusien yritysten perustamisen maaseudulle ja maatiloille. Pääpaino laitettiin naistyöpaikkojen lisäämiseen ja säilyttämiseen maaseudulla. Pohjois-Karjala on ollut suuri elintarvikealan työpaikkojen menettäjä. Pienyritysten tukemisella haluttiin kompensoida elintarvikealan rajun keskittämiskehityksen viemiä työpaikkoja. Hankkeiden tavoiteasettelua jäsennettiin uusien elintarviketuotteiden kehittämiseen toimiville elintarvikeyrityksille, yrityksille suunnattuun laatukoulutukseen sekä neuvojien ja maaseutuyrittäjien yhteistoiminnan parantamiseen. Uusi elintarvikealan yrittäminen painottui alussa marjojen, kasvisten jatkojalostukseen sekä pienimuotoiseen leipomotoimintaan. Maito-, liha- ja kalanjatkojalostusyrityksiä perustettiin varovaisemmin. Pohjois- Karjalassa uudet elintarvikeyritykset aloittivat pääasiassa perinteisten maidontuottajatilojen yhteydessä. Maitotalouden säilyttämiseen kohdennettiin voimakas kehittämispanostus. Kilpailukyvyn kohentamiseen on konkreettisesti suuntauduttu Maatilojen laatuohjelma- ja Maatilatalouden kilpailukyvyn parantaminen- ja uudet elinkeinot hankkeilla. Taulukot C Elintarviketalous : 1. Keski-Karjalan maaseutuyritysten kehittämishanke / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus 2. Carelian hybrid hybridisikojen vientiprojekti / Pohjois-Karjalan ammatillinen kurssikeskus 3. Pohjois-Karjalan elintarvikkeiden jatkojalostusprojekti / P-K:n maaseutukeskus 4. Ruhosta ruuaksi maaseutuyrittäjän koulutuksen kehittämishanke/kiteen oppimiskeskus, maaseutuopisto 5. Maatilojen laatuohjelma / P-K:n maaseutukeskus 6. Laatujärjestelmän omaksuminen ja vaikutukset maitotilan toimintaan / Joensuun yliopisto, P-K:n maaseutukeskus 7. Maatilatalouden kilpailukyvyn parantaminen ja uudet elinkeinot / P-K:n maaseutukeskus 8. Siitakesienten viljely- ja vientiprojekti / Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 9. Suomalaisen siitaketuotannon kehittämishanke / KETI 1. Rääkkylän sienikeskuksen rakentaminen / Rääkkylän kunta 11. Joensuun seudun maaseutuelinkeinojen kehittämisprojekti / P-K:n ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 12. Maaseudun voimavarat / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus 13. Maidolla nousuun / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus 14. Laadulla menestykseen / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus 15. Keski-Karjalan maaseutuyritysten yhteistoimintahanke / Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 16. Tulevaisuuden lihantuotanto tuottava kumppanuus / Lihakunta 17. Valtimon alkutuotannon tehostaminen / Valtimon kunta 18. Ilomantsin maaseutuyritysten kehittämishanke / Ilomantsin kunta 19. Porsastuotantotilojen terveyskartoitus / Lihakunta 2. Valmisruokahanke / Nurmeksen yrityspalvelu Oy

14 14 Taulukko C 1 Uudet työpaikat, säilytetyt työpaikat, uudet yritykset, liitännäisyritykset Hanke arvio Uudet työpaikat Säilytetyt työp mk N M yht N M yht Uudet y. Liitän. Y. 1 Keski-Karjalan maaseutuy Carelian hybrid 1, P-K:n elintarvikk. jatkojal. 2, Ruhosta ruuaksi 2, Maatilojen laatuohjelma Laatujärjestelmän omaksu 2, Maatilatalouden kilpailuky Siitakesienten viljely ja Suom. siitaketuotannon ke Rääkkylän sienikeskus 2, Jns seudun maas.elink.ke 2, Maaseudun voimavarat Maidolla nousuun -hanke Laadulla menestykseen 2, Keski-Karj. yritysten yht 1, Tulevaisuuden lihantuot. 1, Valtimon alkutuotannon 1, Ilomantisin maaseutuyrity 1, Porsastuotantotilojen terv Valmisruokahanke 1, Yhteensä Keskiarvo 2,3 Maatilojen laatuohjelma hanke Hanke oli laaja kehittämisprojekti, jota tuki erillinen tutkimushanke. Tutkimuksen avulla voitiin soveltaa laatutyön mallia käytäntöön ja seurata sekä arvioida sen leviämistä ja vaikutuksia. Yhdessä kehittämis- ja tutkimusprojekti ajoivat maatilatalouden toiminnallisen laadun parantamista paikallisesti sovelletun (alueellisen) laatuohjelman avulla. Projekti pyrki asiakaslähtöisyyden ideaan eli laadun parantaminen nojaa maatilayrityksen toimintaa ohjaaviin arvoihin. Projekti kehitti tämän lähtökohdan mukaisesti laatukäytännön, jossa painopiste on yrityksen ja sitä tukevan organisoidun neuvonnan vuorovaikutuksessa. Projekti mallitti neuvonnan toimintamenetelmiä, joilla laatuajattelu sisäistyisi yrityksen toimintatapoihin sekä sitä neuvovan tai ohjaavan organisaation toimintatapaan. Lopputuloksena olisi koko systeemin jatkuva kehittyminen (oppiminen), jossa tuotteiden yhtä hyvin kuin toimintojenkin laatu olisivat mitattavissa ja joiden kautta koko yrityksen kilpailukyky vahvistuisi. Näin ollen tuloksena on oppimisen kehä, jonka avulla yrityksen ja neuvonnan omaa toiminnan laatua voidaan arvioida. Näiden tavoitteiden myötä projekti muotoutui myös neuvojien koulutusprojektiksi. Laatutyön oppikokonaisuuden rakentamisen tueksi projekti pyrki hankkimaan laatujohtamisen osaamista, suunnittelemaan oppimateriaalia ja koulutusta yhteistyössä tutkimusprojektin kanssa. Lisäksi se valmensi neuvojia eri vaatimustasoille, organisoimaan koulutusta ja valmistamaan koulutustuotteita, tiedottamaan tuloksista ja siten edistämään laatuajattelun leviämistä. Hankeraportin mukaan Pohjois-Karjalassa aloitettiin laatukoulutuksen ja neuvonnan pioneerityö, jota sovelletaan laajasti maakunnan maitotiloihin.

15 15 Maatilatalouden kilpailukyvyn parantaminen ja uudet elinkeinot hanke Hanke oli kenttäpainotteinen siirtymävaiheen projekti, jonka aikana on perustettu yhteistyörenkaita sekä koulutettu yrittäjiä sopeutumaan ja aktivoitumaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Yrityksille tehtiin omat yksityiskohtaiset liiketoimintasuunnitelmat, jotka antoivat mahdollisuudet hyödyntää EU-osarahoitteiset ja kansalliset liiketoimintatuet. Projekti onnistui tuomaan apua viljelijätasolle, jossa muutospaineet olivat suuria. Käytäntö toimi hyvin varsinkin niiden osalta, jotka olivat päättäneet jatkaa toimintaansa joko investoiden tuotantosuuntaan tai siirtyen uuden toimialan pariin. Kehitetyt yhteistyörenkaat toimivat jatkossa viljelijöiden käytännön toimintojen ohella viljelijöiden keskustelukanavana ja sieltä lähtevänä kritiikin välittäjänä. Taulukko C 2 Koulutukseen osallistuneet, uudet tuotteet, yhteistyörenkaat, yrityksiä yhteistyössä, erikoistuotantoon ja luomutuotantoon siirtyneet tilat Hanke arvio Koulutukseen osallist Uudet Yhteist Yrityk Erikoist. Luomut mk N M yht. tuott renkaat renk. siirt siirt 1 Keski-Karjalan maaseutuy Carelian hybrid 1, P-K:n elintarvikk. jatkojal. 2, Ruhosta ruuaksi 2, Maatilojen laatuohjelma Laatujärjestelmän omaksu 2, Maatilatalouden kilpailuky Siitakesienten viljely ja Suom. siitaketuotannon ke Rääkkylän sienikeskus 2, Jns seudun maas.elink.ke 2, Maaseudun voimavarat Maidolla nousuun -hanke Laadulla menestykseen 2, Keski-Karj. yritysten yht 1, Tulevaisuuden lihantuot. 1, Valtimon alkutuotannon 1, Ilomantisin maaseutuyrity 1, Porsastuotantotilojen terv Valmisruokahanke 1, Yhteensä Keskiarvo 2,3

16 16 Kuva 7.a Toimiala C. Uudet työpaikat naiset / miehet Uudet työpaikat N Uudet työpaikat M Uudet työpaikat yht Elintarvikehankkeiden ilmoittamien uusien työpaikkojen lukumäärät. Kuva 7 b. Toimiala C. Säilytetyt työpaikat naiset / miehet Säilytetyt työp N Säilytetyt työp M Säilytetyt työp yht Elintarvikehankkeiden ilmoittamien säilytettyjen työpaikkojen lukumäärät.

17 17 Kuva 8. Toimiala C. Uudet yritykset ja liitännäisyritykset Liitän. Y. Uudet y. Elintarvikehankkeiden ilmoittamat uudet ja liitännäisyritykset Kuva 9. Koulutukseen osallistuneet naiset/miehet Koulutukseen osallist N Koulutukseen osallist M Koulutukseen osallist yht. Elintarvikehankkeiden ilmoittamien koulutukseen osallistuneiden henkilöiden lukumäärät

18 18 5. TOIMIALA D. Luonnonmukainen tuotanto Ensimmäisellä hankekaudella yhdeksi tuettavaksi painopistealueeksi valittiin luomutuotanto. Pohjois- Karjalassa oli ja on aktiivisia luomutuottajia. Tuottajat kehittivät luomutuotteiden markkinointia, kouluttivat kaupan ammattilaisia, perustivat luomuosuuskunnan ja lisäsivät sekä keskinäistä että ulkopuolista yhteistyötä. Tuotannon ylläpitämisen ja kasvun kannalta on kuitenkin tärkeää, että tuottajat saavat laajempaa maatalouspoliittista tukea, sillä luomutuotanto on pitkälle riippuvainen harjoitetusta tukipolitiikasta. Tukiehtojen heikentäminen vähentää viljelijöiden luomuun siirtymistä. Taulukot D. Luonnonmukainen tuotanto : 1. Pohjois Karjalan LUOMU 2 projekti / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus 2. Luomutuotannon markkinoinnin edistämishanke / Joensuun yliopisto 3. Luomuyhteistyö / Pohjois-Karjalan Luomuosuuskunta 4. Luomuviljan hankinta- ja markkinointiprojekti / Lipertek Oy Luomuyhteistyö hanke Luomuyhteistyöhankkeen toimijat perustivat hankekaudella osuuskunnan, jonka piirissä toimi lopulta lähes neljäkymmentä luomutuottajaa. Tuottajat suunnittelivat ja toteuttivat hankkeen itse. Luomutuotanto on pitkäjänteistä työtä, mutta hankkeen aikaansaaman osuuskunnan ylläpitämän ja välittämän tieto-taidon avulla päästään nopeammin eteenpäin niin tuotannossa, tuotteiden jatkojalostustyössä kuin markkinoinnissakin. Osuuskuntahanke on ollut asiaansa uskova ja itseensä luottava. Hanke on (vetäjien vaihtuvuudesta huolimatta) edennyt kohti tavoitetta ja luonut yhteistyöperustan, jonka pohjalta luomuun liittyviä toimintoja voidaan edelleen kehittää. Toiminnassa on pyritty kehittämään tuotantosuuntia ja valottamaan niiden vaikeuksia. Tätä varten toimijat perustivat seuraavia kehittämisryhmiä: maito-, liha-, juures-, marja-, vilja-, kone-, ja jatkojalostusryhmät. Tuottajien mukaan tuotantomäärien kasvattaminen edellyttäisi selkeää näyttöä osuuskunnan myynnin kasvusta. Siksi hankkeessa nähtiin tärkeäksi pyrkimys yhteistyöhön muiden markkinointiosuuskuntien kanssa. Kaikkiaan hanke on kyennyt yhdistämään eri tuotantoaloilla olevat viljelijät yhteistyöhön ja sitä kautta toimivaksi yhteisöksi. Luomuhankkeet loivat perustaa kuluvalle ohjelmakaudelle. Hankkeiden ilmoittamia uusia työpaikkoja syntyi viisi ja säilytettyjä työpaikkoja 16. Luomutuotannon kehittäminen yksi tavoite 1 ohjelman painopistealueista. Taulukko D 1 Uudet työpaikat, säilytetyt työpaikat, uudet yritykset, liitännäisyritykset Hanke arvio mk Uudet työpaikat Säilytetyt työpaikat Uudet Liitännäis- N M yht N M yht yritykset yrit 1 P-K:n luomu 2 2, Luomutuot. markkin. 1, Luomuyhteistyö 2, Luomuviljan hankinta Yhteensä Keskiarvo 2,5 Luomuviljan hankinta- ja markkinointiprojekti Hankkeen kautta työpaikkoja syntyi mylly- ja leipomoaloille. Luomuviljan hankinta- ja markkinointiprojektin päättyessä Liperin Myllyn ostama luomuviljamäärä kaksinkertaistui. Markkinointi tehostui keskusliikkeiden myyntikanavaosuuden noustessa vuodesta %:sta vuoden %:iin. Logistiikan muuttaminen suuremmiksi keräilyeriksi johti pienten tilojen yhteistoimintaan keräilypisteiden kehittämisessä. Hankkeen ympäristövaikutuksista korostui raportin mukaan se, että luomutuotantoon

19 19 siirtyneet tilat kuormittavat maaperä- ja vesiympäristöä huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Hanke synnytti jalostus- ja leipomotoimintaan yhteensä 4 uutta työpaikkaa (miehet 2/naiset 2 työpaikkaa). Säilytettyjä työpaikkoja on kirjattu yhteensä 7 (miehet 2/naiset 5). Koulutukseen osallistui 185 henkilöä. Ekologiseen luomutuotantoon siirtyi arviolta 3 tilaa. Yhteistyörenkaassa oli hankkeen päättyessä kaikkiaan 2 tilaa. Pohjois-Karjalan luomutuotannon suhteellinen osuus maan kokonaisviljelyalasta on maan korkeimpia. Taulukko D 2 Koulutukseen osallistuneet, uudet tuotteet, yhteistyörenkaat, yrityksiä yhteistyössä, erikoistuotantoon ja luomutuotantoon siirtyneet tilat Hanke arvio mk Koulutukseen osalli Uudet Yhteistyö- Erikoist. Luomut. N M yht tuotteet yrityksiä siirt siirt 1 P-K:n luomu 2 2, Luomutuot. markkin. 1, Luomuyhteistyö 2, Luomuviljan hankinta Yhteensä Keskiarvo 2,5 Kuva 1. Uudet ja säilytetyt työpaikat naiset/miehet Uudet työpaikat N Uudet työpaikat M Uudet työpaikat yht Säilytetyt työpaikat N Säilytetyt työpaikat M Säilytetyt työpaikat yht Luonnonmukainen tuotanto hankkeiden ilmoittamien uusien ja säilytettyjen työpaikkojen lukumäärät Kuva 11. Koulutukseen osallistuneet naiset/miehet Koulutukseen osalli N Koulutukseen osalli M Koulutukseen osalli yht Luonnonmukainen tuotanto hankkeiden ilmoittamien koulutukseen osallistuneiden lukumäärät

20 2 Kuva 12. Erikoistuotantoon ja luomutuotantoon siirtyneet tilat Erikoist. siirt Luomut. siirt Luonnonmukainen tuotanto hankkeiden ilmoittamien erikois-/luomutuotantoon siirtyneiden tilojen lkm Kuva 13. Yrityksiä yhteistyössä Luonnonmukainen tuotanto hankkeiden ilmoittamien yhteistyötä tehneiden yritysten lukumäärät 6. TOIMIALA E. Maaseutumatkailu Kehittämishankkeiden keskeisenä ajatuksena hahmottuu matkailupalvelujen tuotekehitys. Tavoitteet on asetettu palveluiden laadun parantamiseen, yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen ja matkailukautta pidentävien aktiviteettien tuottamiseen sekä käyttöasteen nostamiseen maaseutumatkailuyrityksissä. Projekteissa on korostettu alueen luontoa ja kulttuuria (esim. karjalaisuus ja maaseutukulttuuri) sekä ympäristövastuullisuutta. Taulukot E Maaseutumatkailu : 1.Karjalan kierros virkistys ja matkailukokonaisuuden jatkokehittäminen toimivaksi tuotteeksi / Lieksan kaupunki 2. Matikka Pohjois-Karjalan matkailukalastushanke / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus 3. Metsätilojen esittelyn järjestäminen / Oy FEG Forest and Environment Group Ldt 4. Kylämatkailuhanke Himmeli / Ruvaslahden kyläyhdistys r.y. 5. Vapaa-ajan asumisprojekti / Sisäasianministeriö/Saaristoasiain neuvottelukunta

21 21 6. Pohjois-Karjalan vesireittiprojekti Sohvina / Outokummun kaupunki 7. Vuonisprojekti / Osuuskunta Vuonis 8. Pohjois-Karjalan maaseutumatkailuprojekti / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus Vuonisprojekti Vuonisprojekti on yhteistyöhanke, jonka toiminta koostui projektiyritysten keskinäisestä tiiviistä yhteistyöstä. Yhteistyön piiriin kuuluivat Kolin ja Ruunaan alueet sekä projektin lopulla myös Ilomantsin kunta osittain. Tavoitteena oli kehittää Vuoniskyliä maaseutumatkailualueina, Kolin mainetta ja seudun kulttuuriperinnettä hyödyntäen, jolloin voimavarana ovat Pielisen luonto, kylät ja niiden ihmiset sekä heidän luomansa matkailupalvelut. Kehittämistä on tehty yhdessä kuntayhteisöjen ja oppilaitosten kanssa. Hanke on pyrkinyt muovaamaan seudusta yhtenäisen ja vetovoimaisen matkailualueen. Toimijat ovat omatoimisesti markkinoineet koko Lieksaa matkailukohteena kansallisilla ja kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Vuonishanke ajoittui vuosille Vuonna 1995 Vuonisprojektin ja yrittäjien toimesta perustettiin osuuskunta Vuonis. Ryhmään kuului 18 henkilöä, jotka edustivat kymmentä yritystä, lisäksi hankeyhteistyössä oli mukana kymmenen muuta yritystä ja yhteisöä. Projekti siirtyi tavoite 6 ohjelman rahoitukseen vuonna Vuonisprojekti onnistui kehittämään hyvän kylämatkailumallin, joka tähtää laajemman matkalualueen tunnetuksi tekemiseen. Ohjelmapalvelut kehittyivät projektin aikana keskeiseksi toimintatavaksi. Projektin aikana investointikynnys aleni, jolloin yrittäjät ryhtyivät tekemään yrityskohtaisia hankkeita. Hankkeisiin saatiin EU-rahoitusta. Projektin lopulla kahdeksan yritystä yhdestätoista ilmoitti liikevaihdonsa kasvaneen. Projektin myötä yritysten tietotekniset valmiudet paranivat ja lähes kaikki yritykset omaavat tietoliikenneyhteydet. Näin ollen hanke helpottaa tulevaa kehittämistyötä antaen hyvän mallin matkailuyritysten yhteistyön kehittämiselle. Uusista kehittämistavoitteista laajoja heijastusvaikutuksia omaavat etenkin liikenneyhteyksien ylläpitäminen ja niiden kehittäminen. Myös tähän aktuelliin tavoitteeseen projekti on antanut yhteistyötä korostavan tavoitteellisen toimintamallin. Osuuskunta jatkaa yhteistoiminnan kehyksenä. Taulukko E 1 Uudet työpaikat, säilytetyt työpaikat, uudet yritykset, liitännäisyritykset Hanke arvio mk Uudet työp Säilytetyt Uudet Liitänn N M yht N M yht yrityk yritykset 1 Karjalan kierros 2, Matikka - matk./kal. 2, Metsätilojen esittelyn Himmeli kylämatkailu 2, Vapaa-ajan asumisp. 1, Sohvina 1, Vuonisprojekti Pohjois-Karjalan maa 2, Yhteensä Keskiarvo 2,3 Matikka Pohjois-Karjalan matkailukalastushanke Matikka Pohjois-Karjalan matkailukalastushanke on toteuttanut uuden tavan sekä uudistaa kalastukseen liittyvää matkailuyrittämistä että sen alueellista markkinointia. Projektissa jaettiin maakunta operatiivisiin osa-alueisiin, joissa kalastusaluejako suhteutettiin maakunnan matkailuyrityskantaan. Osa-aluejaon ( Fishing Lodge jako) tekeminen ja yritysyhteistyö loivat sidoksen, jonka avulla projekti kehitti maakunnasta kansainvälisesti myytävän kokonaisuuden. Kalastuksesta kiinnostuneet matkailijat voidaan kanavoida haluamilleen vesialueille/kalastuspaikoille ja palvelujen äärelle. Hanketoimijoiden mukaan merkittävin hyöty on ollut maakunnan tunnetuksi tekeminen, jonka ohella hanke lisäsi tieto-taitoja ja niiden vaihtoa yritysten välillä. Toisaalta hankkeen ongelmaksi koettiin se, että vuorovaikutus ei yrittäjien ja olemassa olevien

22 22 matkailuorganisaatioiden välillä täysin onnistunut. Kehitettyjä toimintoja ei saatu integroitua tarvittavan nopeasti myyntiin ja markkinointiin eivätkä investoinnit kiertäneet matkailutulojen kautta takaisin odotetulla tavalla. Näin ollen hanke ei yrityksissä tuonut liikevaihdon merkittävää kasvua. Toisaalta on huomattava, että alan kilpailu on kovaa ja markkinat suhteellisen rajalliset. Hanke onnistui kuitenkin luomaan kuvan Pohjois-Karjalasta kalastusmatkailualueena, sekä kehittämään yhteistyöverkoston, joiden avulla alaa voidaan tulevaisuudessa edelleen kehittää markkinointimielessä. Yritysyhteistyöverkoston avulla on kehitetty ohjeisto, jonka avulla ympäristöön rakennettava infrastruktuuri toteutetaan vastaisuudessa ympäristöystävällisellä tavalla ja tasalaatuisesti. Lähtökohtana oli avoin ja osallistuva kehittäminen, jolloin saatiin laajapohjainen näkemys toimenpiteistä ja samalla toimintatapa, jossa eri paikkojen ylläpito ja kunnostus hoituu paikallisin voimin. Projekti kehitti laaja-alaisen alueellisen tarkastelun, joka loi maakunnan luontomatkailuyrittäjien parissa luottamuksen siihen, että muutkin alueet, kuin Pielisen ympäristö, omaavat kalastusmatkailullisia mahdollisuuksia Taulukko E 2 Koulutukseen osallistuneet, uudet tuotteet, yhteistyörenkaat, yrityksiä yhteistyössä Hanke arvio mk Koulutukseen osallistuneet Uudet Yhteistyö Yrityksiä N M yht tuotteet renk yhteist 1 Karjalan kierros 2, Matikka - matk./kal. 2, Metsätilojen esittelyn Himmeli kylämatkailu 2, Vapaa-ajan asumisp. 1, Sohvina 1, Vuonisprojekti Pohjois-Karjalan maa 2, Yhteensä Keskiarvo 2,3 Kuva 14. Uudet ja säilytetyt työpaikat naiset/miehet Uudet työp N Uudet työp M Uudet työp yht Säilytetyt N Säilytetyt M Säilytetyt yht Maaseutumatkailu -hankkeiden ilmoittamien uusien ja säilytettyjen työpaikkojen lukumäärät

23 23 Kuva 15. Uudet ja liitännäisyritykset Liitänn yritykset Uudet yrityk Maaseutumatkailuhankkeiden ilmoittamien uusien ja liitännäisyritysten lukumäärät Kuva 16. Koulutukseen osallistuneet naiset / miehet N M yht Maaseutumatkailuhankkeiden ilmoittamien koulutukseen osallistuneiden lukumäärät

24 24 Kuva 17. Yhteistyörenkaiden lukumäärä ja yhteistyössä olevien yritysten lukumäärä Yhteistyö renk Yrityksiä yhteist Maaseutumatkailuhankkeiden ilmoittamien yhteistyörenkaiden sekä niissä yhteistyössä olevien yritysten lukumäärät 7. TOIMIALA F. Muut toimialat Lohkoon F on sijoitettu erilaisia yrittäjyys- koulutushankkeita. Maaseutuyrittäjyyttä on pyritty edistämään mm. yrityshautomon kehittämisen sekä maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskuksen perustamisella. Maaseutuyrittäjien tietoteknistä osaamista on kohennettu koulutusprojektin avulla. Yrittäjyyttä ja töiden saantia laaja-alaisesti tukeva hanke on ollut maaseudun uustyöllistämishanke Sontikka. Yrittäjyyden ohella ja osin siihen liittyen Te-keskus on ollut mukana rahoittamassa myös Kytky hanketta eli maaseudun kylien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ja etsimässä vaihtoehtoja maaseudun palvelujen, elinvoimaisuuden ja mielekkään elämän säilymiselle. Julkistalouden kiristyminen muutti tasaisen kehityksen näkymiä, väestön muuttoliike kaupunkeihin kiihtyi, mutta se ei vähentänyt palvelujen tarvetta. Rakenteellinen muutos näkyy vanhusväestön palveluiden tarpeen kasvuna. Kysyntä myös kasvaa lähitulevaisuudessa eläkeläisten ja vanhusväestön lukumäärän kasvaessa. Samoista valtion vähentämistä varoista kamppailivat eri alueet ja eri hallintokunnat. Kytky hanke pyrki osaltaan tämän ongelman ratkaisuun eli hakemaan keinoja, joilla maaseudun palvelutuotantoa voitaisiin tehostaa ja monipuolistaa. Taulukot F. Muut toimialat : 1. Pielisen-Karjalan yrityshautomo / Pohjois-Karjalan maaseutukeskus 2. Humalassa humalan viljelyn kokeiluhanke / Pohjois-karjalan maaseutukeskus 3. Työmaalla projekti / Pohjois-Karjalan 4H -piiri 4. Maaseudun uustyöllistämishanke (Sontikka) / Sontikka työosuuskunta 5. Kytky hanke, Pohjois-Karjalan maaseudun kylien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishanke / Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 6. Kauneimmat Karjalasta Pohjois-Karjalan esittäytyminen Senaatintorilla / Pohjois- Karjalan maaseutukeskus 7. Pielisen Karjalan elintarvikkeiden ja pellavan jatkojalostushanke / Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 8. Maaseutuyrittäjien tietotekniikkaprojekti / Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 9. Tietomaaseutu / Hummovaaran kyläyhdistys 1. Pohjois-Karjalan maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskus /Itä-Suomen uusyrityskeskus r.y.

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki, 14.11.2012 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi NeliapilaNeliapila Maaseutuhallinto Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi Kuntien hoitama maaseutuhallinto on muuttunut paikalliset kuntien maaseututoimistot säilyvät ennallaan Vuoden 2012 alusta Nivalan,

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Pohjois-Karjalan liitto Pöytäkirja 4/2004 32 Torikatu 9 80100 JOENSUU Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Aika keskiviikkona 8.9.2004 klo 10.05 11.02 Paikka Valtion virastotalo, auditorio

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI 27.10.2004 Ari Heiskanen 1 RIISTATALOUDEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-KARJALASSA -HANKE 1.1.2004 31.12.2006 Toteuttajien yhteystiedot: Ari Heiskanen projektipäällikkö

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa

Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa Tuomo Hämäläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 12.12.2012 1 Energialinjaukset pääperiaatteet

Lisätiedot

Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia

Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia vaikutuksia etsimässä MMM, HL, Leena A. Leskinen Ekologiset tarkastelut yksityismetsien aluetason yhteistoiminnallisessa suunnittelussa (MOSSE) Mitä on sosiaalinen?

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN

HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN (Minulla on unelma...) Reijo Martikainen Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja ylitarkastaja (haaveileva maaseutuvirkamies) Maaseutuvirasto Kokemuksia tältä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot