Maakunnan energiahuolto. Kotikenttä ja Referenssit ja. ensimmäiset kokemus-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakunnan energiahuolto. Kotikenttä ja Referenssit ja. ensimmäiset kokemus-"

Transkriptio

1 Huomio! Suunnitelma on lausunnolla valmisteluun osallistuneissa yrityksissä saakka Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma Maakunnan energiahuolto Uutta tietoa ja osaamista sekä tukipalveluita Bioenergian osaamisverkosto Kotikenttä ja Referenssit ja ensimmäiset kokemus- asiakkaat peräinen tieto sekä työtilaukset Toimintaympäristö ja tukipalveluita Työtilaukset Osallistuminen investointiprojekteihin Teknologian ja osaamisen vienti

2 2 Julkaisija Jyväskylä Innovation Oy, Jyväskylä Piippukatu 11, PL 27, Jyväskylä p , faksi Laatija, kehittämispäällikkö s-posti:

3 3 Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma Sisällys Suunnitelman lähtökohta ja menetelmät...4 Suunnitelman lähtökohta...4 Suunnittelun menetelmät...4 Klusterin kuvaus 6/ Ominaispiirteet...6 Klusteri...6 Maakunnan energiahuolto...8 Teknologian ja osaamisen vienti...15 Bioenergian osaamisverkosto...17 Vision 2015 kiteytys...20 Mikä on klusterin rooli vs. muuhun kehittämistoimintaan...21 Avaintoimijat ja toimijoiden sitoutuminen klusteriin...21 Klusterin kehitysteemat...22 Mikä on klusterin kasvustrategia Mihin kasvu perustuu ja pitkän tähtäimen suunnittelua ohjaavat tavoitteet ja päämäärät...28 Klusterin kehitysportaat...28 Klusterin strategia...31 Potentiaaliset esteet/haasteet tavoitteiden/vision saavuttamiseksi...35 Klusterin organisoituminen...36 Toimintasuunnitelma Tulosten mittaaminen...37 Resursointi esitetyn mukaiseen toimintaan...38 Panostukset toimijoilta itseltään ja julkisilta toimijoilta...38

4 4 Suunnitelman lähtökohta ja menetelmät Suunnitelman lähtökohta Maakuntasuunnitelman laatiminen on maakuntaliittojen lakisääteinen velvoite. Maakuntasuunnitelma (vuodelta 2005) on maakunnan kehittämisen keskeinen asiakirja ja sen aikajänne on elinkeinopolitiikan osalta vuoteen 2015 ja infrastruktuurin osalta vuoteen Keski-Suomen maakuntasuunnitelma asettaa muun muassa tavoitteeksi, että vuoteen 2015 mennessä Keski-Suomi on fossiilisista polttoaineista vapaa maakunta, lukuun ottamatta osaa liikenteen polttoaineista. Maakuntaohjelma laaditaan kunnallisvaltuustojen toimikauden mittaiseksi, toisin sanoen nyt valmisteltava suunnitelma on vuosille Maakuntaohjelma pyrkii toteuttamaan maakuntasuunnitelman linjauksia. Keski-Suomen maakuntaohjelman elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi käynnistettiin työ klusterisuunnitelmien laatimiseksi luontaisille vahvuusalueille niiden kehityksen tukemiseksi. Eri vaiheissa vuosien 2006 ja 2007 aikana käynnistettiin kuuden klusteriohjelman suunnittelu. Maakuntaohjelman ohjausryhmä ja viisi seutukuntaa tunnistivat ja valitsivat jo alkuvaiheessa bioenergian yhdeksi potentiaaliseksi kärkiklusteriksi. Samanaikaisesti Keski-Suomen TE keskus oli käynnistänyt suunnittelutyön bioenergian kehittämisrahoituksen kohdentamiseksi käynnistyvällä rakennerahastokaudella. Rakennerahastokausien suunnittelujännettä seuraa sisäasianministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittama osaamiskeskusohjelma. Jyväskylän seutu on ollut ohjelmassa mukana sen alusta asti. Käynnistyneelle kaudelle Jyväskylän seutu esitti yhdessä viiden muun energia-alan osaamiskeskittymän kanssa Tulevaisuuden energiateknologiat osaamiskeskusohjelma -ehdotuksen. Tämän suunnittelu tapahtui vuoden 2006 aikana ja uusiutuva energia, erityisesti bioenergia, sai siinä laajasti huomiota. Tulevaisuuden energiateknologiat ohjelma hyväksyttiin yhdeksi kolmestatoista osaamiskeskusohjelmasta. Kansallisessa työjaossa Jyväskylän seudun erityiseksi vastuualueeksi sovittiin bioenergia. Lisäksi Jyväskylän seutu on mukana nanoteknologian, metsäteollisuuden, matkailun ja informaatioteknologian osaamiskeskusohjelmissa, jotka tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia energiasektorille poikkitieteellisten uusien innovaatioiden synnyttämiseen. Keski-Suomen liitto ja TE keskus esittivät, että eri bioenergiaan liittyvät suunnitteluhankkeet yhdistetään samaan prosessiin niin pitkälle kuin mahdollista ja ehdottivat bioenergian klusteriohjelman valmistelua Jyväskylä Innovation Oy:lle sekä tekivät päätökset työn rahoittamiseksi. Työn toteuttajaksi valittiin kehittämispäällikkö. Suunnittelun menetelmät Bioenergiasta voimavara ohjelman suunnittelu on tapahtunut maakuntaohjelman johtoryhmän ohjauksessa. Klustereiden välistä vuoropuhelua on pidetty yllä klustereiden valmistelijoista koostuvalla ydinryhmällä. Lisäksi Bioenergiasta voimavara ohjelmalle perustettiin oma ohjausryhmä. Teknistä tukea suunnitteluun on tarjonnut Synocus Oy. Työ toteutettiin seuraavissa vaiheissa: Marraskuu 2006 helmikuu 2007 Laadittiin alustava esitys tavoitteista, tavoitteiden perusteluista ja klusterin rakenteesta. Helmikuu huhtikuu 2007 Käytiin yrityskohtainen neuvottelukierros, joka sisälsi 25 yritys-tapaamista alan keskeisten

5 5 yritysten ja yhteisöjen kanssa ja noin 10 kpl yleisötilaisuuksia, joissa alustavaa suunnitelmaa esiteltiin. Saatu palaute ohjasi suunnitelman valmistelua. Huhtikuu 2007 Käytyjen keskustelujen pohjalta muodostettiin 4 kpl kehitysteemaryhmiä, jotka koostuvat kukin varsin kiinteän yhteisen liiketoimintaintressin omaavista yrityksistä ja yhteisöistä. Kehitysteemat ovat: 1. Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät 2. Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät 3. Pellettienergiajärjestelmät 4. Biokaasujärjestelmät Huhtikuu kesäkuu 2007 Kehitysteemaryhmien kokoukset 2 3 kpl / teema. Kokouksiin osallistui edustajia 33 yrityksestä ja yhteisöistä (keskimäärin 8 yritystä tai yhteisöä / teema). Kesäkuu 2007 Klusterisuunnitelman koostaminen ja esittely. Bioenergiasta voimavara johtoryhmä ja klustereiden ydinryhmä ohjasivat esitysten valmistelua. Klusterisuunnitelmat esiteltiin maakunnan yhteistyöryhmälle (MYR) ja maakuntaohjelman johtoryhmälle Alla olevassa kuvassa on Biovoimaloiden polttoainejärjestelmiä pohtiva ryhmä työssä.

6 6 Klusterin kuvaus 6/2007 Ominaispiirteet Klusterin nimi on: Bioenergiasta voimavara Klusteri Suunnitelman lähtökohtana on, nimensä mukaisesti, klusterinomainen toimintatapa, jossa tavoitteena on tukea niitä toimenpiteitä, joilla edistetään yritysten ja alueen muiden toimijoiden yhteistyötä kilpailukykyisen ja dynaamisen yhteisön kehittämiseksi. Klustereihin perustuva kehittämismalli yleistyy voimakkaasti maailmalla ja vallalla on käsitys, että fyysisesti riittävän lähellä toisiaan olevat toimijat voivat yhteistyön avulla muodostaa kriittisen massan valitsemansa erikoistumisalueen liiketoimintaan ja siten tulla kansainvälisesti kilpailukykyiseksi toimijaksi. Klusteri siis edellyttää, että yritysten toimintakulttuuri alueella kehittyy entistä avoimemmaksi mahdollistaen yhteiset kehitysponnistukset, mutta myös tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden, koulutusorganisaatioiden, kehittämisyhtiöiden, viranomaisten ja muiden alaan liittyvien toimijoiden resurssien valjastamista yhteisten kehityshankkeiden ja prosessien voimavaraksi. Erityisesti klusterimaisella toimintatavalla pyritään luomaan kansainväliseen kauppaan menestyksellisesti osallistuva ryhmittymä. Bioenergiasta voimavara -klusteri Tulevaisuuden energiateknologiat oske Osallistuminen investointiprojekteihin Projektivalmistelu Uutta tietoa ja osaamista Osaamisverkosto Maakunnan energiahuolto Referenssit ja kokemusperäinen tieto Työtilaukset Kotikenttä ja ensimmäiset asiakkaat Toimintaympäristö ja tukipalvelut Linkit muihin osaamiskeskuksiin Yhteistyö Muut klusterit Teknologian ja osaamisen vienti

7 7 Yllä olevassa kuvassa on kuvattu Bioenergiasta voimavara klusterin rakenne. Klusteri rakentuu kolmesta toimijaryhmästä: maakunnan energiahuoltoon osallistuvat yritykset ja yhteisöt, laitteiden ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseen ja myyntiin osallistuvat yritykset ja yhteisöt sekä osaamisverkosto, johon kuuluvat T&K organisaatiot, koulutusorganisaatiot, kehitysyhtiöt, viranomaiset, rahoittajat, alan rekisteröidyt yhdistykset jne. Klusterin dynamiikka syntyy näiden toimijaryhmien sisäisestä ja keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Maakunnan energiahuollon kehittäminen toimii pohjana, jolla generoidaan sellaista osaamista ja tuotteita, joilla Keski-Suomi menestyy vientimarkkinoilla. Maakunnassa toteutettavat hankkeet tarjoavat mahdollisuuden kehittää ja pilotoida uutta tekniikkaa ja toimintamalleja ja ne toimivat ensimmäisinä asiakkaina ja referenssikohteina teknologian toimittajille. Toisaalta aktiivinen kehittämistoiminta ja asiantuntijuuden lisääntyminen sekä yritysten aktiivinen osallistuminen projektien kehittämiseen parantavat maakunnan energiahankkeiden onnistumisedellytyksiä ja kilpailukykyä. Osaamisverkosto tarjoaa asiantuntijuutta ja tukipalveluita kilpailukykyisen osaamisen synnyttämiseen ja tuotteiden kehittämiseen sekä uuden yrittäjyyden ja resurssien saatavuuden edistämiseen. Klusteri linkittyy muihin alueellisiin ja kansallisiin osaamiskeskuksiin Tulevaisuuden energiateknologiat osaamiskeskusohjelman (oske) kautta. Alueen nanoteknologian, metsäteollisuuden ja ICT osaamiskeskukset luovat pohjan uusille poikkitieteellisille innovaatioille. Tulevaisuuden energiateknologiat osaamiskeskusohjelmaan osallistuvat Jyväskylän lisäksi Vaasan, Porin, Tampereen, Joensuun ja Varkauden energiateknologian osaamiskeskittymät, joiden kanssa liittoutumalla voidaan täydentää keskisuomalaista klusteria puuttuvilta osin ja saada sellaista osaamista, mitä alueelta ei löydy. Kansainvälisille markkinoille laajempien kansallisten yhteenliittymien muodostamisella saadaan tarpeellista vahvuutta. Oske myös tukee Bioenergiasta voimavara - klusterin vaativien ja haasteellisten projektien valmistelua ja rahoituksen hakua. Muihin klustereihin syntyy useita liittymäpintoja, kuten Uudistuvat koneet ja laitteet ja Kehittyvä asuminen ja asiointi klustereihin. Uudistuvat koneet laitteet klusterin Biometalli teema on osa tämänkin klusterin prosessia. Työnjakoa on pyritty luomaan eri laisen näkökulman muodossa. Biometalli keskittyy erityisesti laitteiden tuotantojärjestelmiin ja teknologioihin, kun Bioenergiasta voimavara taas keskittyy bioenergiaan liittyvien järjestelmien ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Useat energiaratkaisut liittyvät rakennushankkeisiin, jolloin luonnollinen yhtymäkohta syntyy Kehittyvä asuminen ja asiointi klusterin kanssa. Erityisesti pilot- ja demohankkeissa yhteistyö on tarpeellista. Vientitoiminnassa voimavaroja yhdistämällä saavutettaneen myös etuja. Myös Edu, Hyvinvointi ja CIBS klustereilla on nähtävissä liittymäpintoja tähän klusteriin.

8 8 Maakunnan energiahuolto Keski-Suomen energiatase ja sen mahdollisuudet Keski-Suomen energiatase 2004 Puu 4278 GWh Vesivoima 170 GWh Tuontisähkö 5005 GWh Teollisuus GWh Turve 2211 GWh Hiili 44 GWh Jäteliemi 2266 GWh Rakennusten lämmitys 4556 GWh Öljy REF Muut YHT GWh Muu kulutus 1200 GWh 203 GWh Liikenne 731 GWh 2626 GWh GWh GWh Keski-Suomen energiatase osoittaa maakunnan energiahuollon kehityksen ja rakenteen. Vuodesta 1983 koottu energian tuotantoa kuvaava kooste kertoo kuinka rakenne on muuttunut voimakkaasti vuosikymmenten kuluessa. Fossiiliset polttoaineet (hiili ja öljy) ovat menettäneet asemaansa merkittävästi ja puu sekä turve ovat nousseet. Erityisesti metsäenergian määrä on kasvanut, ollen vuonna 2004 noin 1 terawattituntia 0,5 miljoonaa kuutiota). Määrä on ehdottomasti Suomen korkein. Samalla maakunnan energian kulutus on myös kasvanut voimakkaasti. Kasvua on tapahtunut kaikissa kuluttajatyypeissä maataloutta lukuun ottamatta. Alla olevassa taulukossa ja kuvaajassa on kuvattu energian kulutuksen kehitys (gigawattituntia vuodessa).

9 Puu Vesivoima Tuontisähk Turve Hiili Mustalipeä Öljy Muut Yhteensä Primäärienergian kulutus energialähteittäin GWh Muut Öljy Mustalipeä Hiili Turve Tuontisähkö Vesivoima Puu Year Energiataseesta (uusin vuodelta 2004) on nähtävissä alueet, joihin bioenergiaohjelmalla voidaan vaikuttaa. Suurin tuontienergian muoto on sähkö, jonka kulutuksesta ainoastaan 23 % tuotetaan omassa maakunnassa. Yli 5 terawattituntia sähköä tuodaan vuodessa alueelle. Keski-Suomessa ei ole suuria vesivoima-, ydinvoima-, kaasu- tai hiililauhdevoimaloita, joilla valtakunnan peruskuorma pääosin tuotetaan. Biopolttoaineisiin perustuvaa sähköntuotantoa tehdään Suomessa lähes yksinomaan vastapainevoimaloissa, jollaisia Keski-Suomessakin on seitsemän kappaletta. Tämä tarkoittaa, että parhaat lämpökuormat on jo valjastettu yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon (CHP) ja merkittäviä lisäämismahdollisuuksia ei ole. Suurimmat mahdollisuudet CHP tuotannon lisäämiseen ovat Jyväskylässä (uusi voimala ja Savela), Säynätsalossa, Keuruulla, Viitasaarella, Saarijärvellä ja Hankasalmella. Pien-CHP -tuotannon teknistaloudellisten olosuhteiden parantuessa hajautettu sähkön tuotanto laajentunee muihin kaukolämpölaitoksiin ja kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. Toinen merkittävä tuontienergian muoto on öljyn käyttö, niin kiinteistöjen lämmityksessä kuin liikenteessä. Öljyn käyttö on vähentynyt merkittävästi, erityisesti viime vuosina, uusien biolämpökeskusten vaikutuksesta, mutta on edelleen noin 4,4 terawattituntia. Tästä 1,8 terawattituntia käytetään lämmityksessä (josta 0,4 TWh höyryn tuotannossa) ja 2,6 terawattituntia liikenteen polttoaineena. Liikennekäyttö on lisääntynyt tasaisesti. Öljyn korvaamiseen lämmityskäytössä on olemassa varsin kilpailukykyiset ja toimivat ratkaisut, tarvitaan lähinnä teknistä hienosäätöä, palveluliiketoiminnan kehittämistä ja markkinoiden edistämistä. Lähes kaikki Keski-Suomen kuntakeskukset ovat kaukolämmityksen piirissä. Kaukolämpöverkkojen ulkopuolelle jäävät haja-asutusalueet, mutta myös taajamia, teollisuuskyliä ja rakennusryhmiä, joissa aluelämmitys pienimittakaavaisena kaukolämmityksenä voisi olla varteenotettava ratkaisu. Lähes kaikki

10 10 kaukolämpölaitokset ovat siirtyneet biopolttoaineiden käyttöön. Sen sijaan niiden huippukuorma ja kesäaikainen alikuorma tehdään pääosin öljyllä. Tämän käytön suuruus on gigawattituntia vuodessa. Liikenteen energiaratkaisut ovat riippuvaisempia kansallisesti ja kansainvälisesti tehtävistä valinnoista ja markkinoiden kehityksestä. Maakunnan tasolla voidaan valmistautua odotettavissa oleviin liikennepolttoainejärjestelmiin ja kehittää ratkaisuja paikallisliikenteelle, kuten linja-autoille, jakeluautoille ja takseille. Myös maa- ja metsätalouden työkoneiden polttoainehuolto voi perustua paikallisiin järjestelmiin. Kolmas energiahuollon haaste liittyy energian kulutuksen nopeaan kasvuun. Kulutus kasvaa erityisesti sähkön käytössä. Liikenteen kasvu on myös merkittävää. Sen sijaan lämmityskäytössä ei ole tapahtunut juurikaan kasvua viimeiseen kymmeneen vuoteen. Teollisuuden energian käytön lisäys on seurausta tuotannon kasvusta, mikä on maakunnan talouden kannalta hyvä asia. Raskaan teollisuuden energiatehokkuus on ollut teollisuuden itsensä voimakkaan huomion kohteena jo kauan kasvavien energian hintojen vuoksi ja siksi kehittynyt ja edelleen kehittyvä alue. Pienteollisuuden puolella sen sijaan energiatehokkuuteen ei ole kiinnitetty siinä määrin huomiota, joten energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä tukitoimia tällä sektorilla tarvitaan erityisesti. Myös palvelu- ja asumissektoreilla sähkön käyttö on kasvanut nopeasti. Siellä energian käytön seuranta ja kehitys eivät ole ammattimaisessa hoidossa ja erityisesti vastuutettuina jollekin taholle, vaan asian tiedostaminen, osaaminen ja resurssit ovat heikot. Tästä johtuen energian hankintaan ja kulutukseen liittyvät elinkaarikustannukset, ympäristövaikutukset, järjestelmien tehokas käyttö ja monet muut energiatehokkuutta parantavat seikat jäävät vajaalle huomiolle tai peräti käsitetään väärin. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat suorasähkölämmitteiset talot, joissa rakennuskustannukset ovat olleet valintaperuste lämmitysratkaisulle. Sähköä käytettiin lämmittämiseen vuonna 2004 noin 650 gigawattituntia. Koska teollisuuden energiankäyttö on varsin tasaista, niin sanotun huippukuorman tarve syntyy kiinteistöjen sähkölämmityksestä kylminä ajanjaksoina. Tätä huippukuormaa varten joudutaan pitämään yllä varakapasiteettia, jota käytännössä käytetään vain lyhyitä ajanjaksoja vuodessa. Lisäksi huippukuormalaitokset ovat lähes yksinomaan hiili- tai öljylaitoksia, joiden ylläpidosta ja käynnistämisestä aiheutuu kustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä. Keski- Suomessa ei tällaisia laitoksia ole. Suurimmat energian tuottajat Keski-Suomessa ovat Fortum, Jyväskylän Energia, Vattenfall, Pohjolan Voima, Äänevoima Oy, Keuruun lämpö Oy, Vapo Oy ja Kumpuniemen Voima Oy. Maakuntaan tuotavan sähkö rahallinen arvo oli vuonna 2004 noin 240 miljoonaa euroa, öljyn arvo 330 miljoonaa euroa, josta lämmitysöljyn osuus 72 miljoonaa euroa, ja hiilidioksidipäästöt 3,1 miljoonaa tonnia. Vertailuna voidaan todeta, että yksityisten metsänomistajien puunmyyntitulot ovat vuosittain noin 150 miljoonaa euroa. Yhteenvetona energiataseen näkökulmasta maakunnan energiahuollon kehittämistarpeet liittyvät: 1. Sähkön vastapainetuotannon lisäämiseen 2. Rakennusten lämmitysöljyn korvaamiseen biopolttoaineilla ja aluelämmityksen laajentamiseen 3. Paikallisliikenteen biopolttoainehuollon kehittämiseen 4. Energiatehokkuuden parantamiseen erityisesti pk teollisuudessa ja palvelu- ja asumissektoreilla.

11 11 Keski-Suomen biomassavarat ja niiden mahdollisuudet Keski-Suomessa on merkittävät biomassavarat. Keski-Suomi on valtakunnan metsäisimpiä maakuntia ja mittavat turvevarat sijaitsevat maakunnan alueella ja välittömässä läheisyydessä. Energiakasvien kasvatuksen soveltuvaa peltoa löytyy myös kohtuullisesti. Lisäksi maakunnassa syntyy kierrätyspolttoaineeksi soveltuvaa jätettä. Keski-Suomen Bioenergiastrategiassa on esitetty arvio teknistaloudellisesti korjattavissa olevista biopolttoainemääristä. Arvio seuraavassa taulukossa: GWh Metsähake Polttopuu 1979 Turve Peltobiomassa Kierrätyspa. Sivutuotteet Lisäämistavoite 2015 Vuoden 2000 tiedot ovat toteutumatietoja. Metsähakkeen tuotannon taso vuonna 2004 oli noin 1 terawattituntia. Keski-Suomen metsäkeskuksen laatiman arvion pohjalta metsähakkeen tuotanto voidaan vielä kaksinkertaistaa pitkällä tähtäimellä, mikäli olosuhteet ovat suotuisat. Luvut eivät sisällä metsäteollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttävää puuta. Merkittävimmät metsähakelähteet ovat kuusikoiden päätehakkuiden hakkuutähteet ja kannot sekä nuorten metsien energiapuuharvennukset. Suojelualueiden ulkopuolella sijaitsevat teknis-taloudelliset turvevarat (yli 50 ha) ovat noin 175 terawattituntia. Nykyisin turvetuotantoon otetut ja tulossa olevat suovarat (n ha) riittävät nykyisellä käytöllä (2,2 TWh) 2020 luvulle. Mikäli käyttö nostetaan noin 3,4 terawattituntiin, turvevarat riittävät vuoden 2020 jälkeen vielä reilu 50 vuotta. Arvioitu lisäämistavoite on noin 1,2 terawattituntia. VTT:n tekemän arvion mukaan Keski-Suomessa on realistisesti mahdollista nostaa energiakasvien tuotanto noin 600 gigawattitunnin vuositasolle. Tähän tarvitaan hehtaarin peltoala. Mikäli maakuntaan rakennetaan kierrätyspolttoaineita käyttävä energialaitos, kierrätysenergiajakeet jäävät maakuntaan ja enimmillään vaikuttavat energiataseeseen noin 500 gigawattitunnin edestä. On myös arvioitu, että polttopuun käyttöä on lisättävissä gigawattituntia. Metsäteollisuuden kiinteiden puutähteiden käyttö on noin 3 terawattituntia vuodessa. Käytännössä kaikki puutähteet ovat jo käytössä, joten lisäysmahdollisuutta ei ole ilman uusia puunjalostuslaitosinvestointeja. Sen sijaan puutähteiden jalostusarvoa voidaan edelleen nostaa muun muassa valmistamalla niistä pellettejä ja biodieseliä.

12 12 Maakunnan biomassavarat mahdollistavat noin kolmen terawattitunnin lisäyksen, mikäli olosuhteet ovat suotuisat. Vuonna 2004 kiinteiden biopolttoaineiden käyttö oli noin 6,7 terawattituntia, joten lisäyspotentiaali on lähes 50 %. Mikäli energian kulutus ei lisäänny, tällä päästään 48 % osuuteen maakunnan energian kulutuksesta. Jäteliemi, vesivoima ja eräät siistausjätteet huomioiden tämä nostaa uusiutuvan energian osuutta energiataseessa 15 % (65 %:iin). Metsäteollisuus hakee uusia tuotantomuotoja. Niin sanottujen biojalostamoiden kehittäminen etenee vahvasti. Tavoitteena on, että metsäteollisuus -integraatti tuottaa puuraaka-aineesta ja mahdollisesti myös turpeesta joustavasti erilaisia tuotteita, muun muassa liikenteen biopolttoaineita. Mikäli alueelle sijoittuu metsäteollisuuden biojalostamo, lisää se myös ainespuun käyttöä merkittävästi. Maakunnassa on mahdollista lisätä puun korjuuta %. Tällä voidaan karkeasti arvioida olevan noin yhden terawattitunnin vaikutus Keski-Suomen energiataseeseen. Yhteensä siis bioenergian tuotantoa ja käyttöä on lisättävissä Keski-Suomessa 4 terawattituntia. Tämä edellyttää, että maakunnan suuret laitosinvestoinnit toteutuvat, bioenergian kilpailukyky kehittyy suotuisasti ja tuotantokoneisto kehittyy mahdollisuuksien mukaisesti. Keskisuomalaisten energialaitosten hankinta-alue ulottuu maakuntarajojen ulkopuolelle. Voidaan arvioida, että Keski-Suomi tulee imemään ympäröiviltä alueilta biopolttoaineita enemmän kuin niitä viedään maakunnasta ulos. Alla olevassa kuvassa on arvio hankinta-alueesta. Keski-Suomen metsäkeskus on laatinut Jyväskylä Innovation Oy:n toimeksiannosta arvion yllä kuvatulta alueelta vuoteen 2045 saakka korjattavissa olevista teknis-taloudellisista metsähakevaroista. Aluejako kuvaa laskenta-alueita, jotka on valittu puuston rakenteen perusteella. Alue 1. on Suomenselän aluetta, jolle on tyypillistä turvemaiden ja nuorten männiköiden suuri osuus. Alue 2. on Keski-Suomen mäntyvyöhyke. Myös uudistettavia kuusikoita on hieman. Alue 3. on itäisen Keski-Suomen kuusialue. Alue 4. on eteläisen Keski- Suomen sekapuustoinen alue, jolle on tyypillistä luonnon vaihtelevuus sekä mäkisyys ja kivisyys.

13 13 Laskelma osoittaa, että kuluvan kahdenkymmenen vuoden aikana alueelta on korjattavissa metsähaketta vuosittain noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa noin 4,4 terawattituntia. Tämän jälkeen potentiaali kuitenkin laskee noin 1,8 miljoonaan kuutioon (3,6 TWh) seuraavalla 20 -vuotisjaksolla, johtuen metsien rakenteen kehittymisestä mäntyvaltaisemmaksi. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä metsän uudistaminen tapahtui pääosin männyllä, josta johtuen nuoria männiköitä on nousemassa harvennusvaiheeseen runsaasti. Pääosa nykyisistä metsäenergiajakeista korjataan vanhoista kuusikoista, joiden osuus on laskemassa, joten pitkällä tähtäimellä on löydettävä keinoja hyödyntää männiköitä entistä paremmin. Lisäksi puun korjuu tulee kohdistumaan enenevässä määrin harvennushakkuille. Biojalostamot saattavat olla ratkaisu muuttuvien puuraaka-ainevarantojen jalostamiseen. Mäntyyn perustuvaa mekaanista puunjalostusta tulisi myös kehittää. Tässä yhteydessä erilaisten bioenergiatuotteiden kehittäminen on erinomainen mahdollisuus. Lisäksi korjuuteknologioiden tulee kehittyä olosuhteisiin paremmin soveltuviksi. Muun muassa kannattavat turvemaiden harvennushakkuut ovat kova haaste puun korjaajille. Erityisesti toimivien biopolttoainejärjestelmien kehittäminen on keskeistä toimittaessa näin suurten volyymien ja resurssien hyödyntämisintensiteetin olosuhteissa. Jyväskylä Innovation Oy:n, GTK:n ja Vapon yhteistyönä on selvitetty turvetuotantoon soveltuvia turvevaroja suunnilleen yllä kuvatulla hankinta-alueella. Selvityksen mukaan yli 50 hehtaarin paksuturpeisia suojelualueiden ulkopuolella olevia soita on noin hehtaaria ja niiden korjattavat turvevarat 450 terawattituntia. Näin ollen 3,4 terawattitunnin vuosikäytöllä turvevarat riittävät 140 vuotta. Keskisuomalaisten turpeen hankinta saattaa ulottua tätäkin pitemmälle Pohjois-Pohjanmaan runsaille turvealueille, joten potentiaali on tätäkin suurempi. Keski-Suomessa toimivat Suomen merkittävimmät biopolttoaineiden toimittajat. Näiden urakoitsijoina tai itsenäisinä toimittajina toimii suuri joukko korjuu- ja kuljetusyrittäjiä. Useat metsänhoitoyhdistykset osallistuvat myös metsäenergian tuotantoon. Metsäenergian tuotanto Keski-Suomessa on suurinta Suomessa ja useat uudet teknologiat ja toimintamallit on kehitetty ja lanseerattu käyttöön juuri täällä. Turvetuotantoa toteuttaa maan suurin biopolttoaineita toimittava yritys, Vapo Oy, mutta myös pieniä yksityisiä turvetuottajia löytyy maakunnasta. Alan organisaatioihin on kerääntynyt huomattava määrä biopolttoaineiden tuotannon ja toimitusten osaamista. T&K- ja koulutusorganisaatiot ovat myös alansa merkittävimpiä toimijoita Suomessa.

14 Maakunnan energiahuollon tavoitteet 14 Tarkastelemalla käytettävissä olevia biomassavaroja ja energian tuotannon ja käytön rakennetta voidaan päätellä teemat, joilla bioenergian käyttöä maakunnan energiahuollossa voidaan lisätä. Kehittämismahdollisuudet voidaan kohdistaa seuraaviin neljään teemaan: 1. Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät Maakunnassa sijaitsevien ja suunnitteilla olevien voimalaitosten ja mahdollisen biojalostamon biopolttoainehuollon kehittäminen on avainkysymys suurten biomassavolyymien hyödyntämiseksi energian tuotannossa. Tällaiset polttoainejärjestelmät palvelevat myös kaukolämpölaitoksia ja muita pienempiä energian tuottajia. Tavoitteena tuleekin olla maailman edistyneimmät biopolttoaineiden tuotantojärjestelmät, jotka huomioivat teknis-taloudellisen edistyksellisyyden, mutta myös ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden. 2. Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät Merkittävä osuus maakunnassa käytettävästä lämmitysöljystä käytetään tällä sektorilla. Teemaan liittyy erityisesti mahdollisuuksia kehittää palveluliiketoimintaa ja uusia integroituja ja tehokkaita lämmitysteknologioita. Kokonaisvaltaisten järjestelmien kehittäminen on avainalue. Pääpolttoaineita ovat metsähake ja muut puupolttoaineet, palaturve ja peltobiomassat. Aurinkoenergiatekniikka ja lämpöpumput ovat esimerkkejä näihin integroitavista täydentävistä tekniikoista. Polttoaineen tuotannon järjestelmät ovat merkittävä osa kokonaisjärjestelmää. Teemaan kuuluu myös sähkölämmitteisten pientalojen sähkön kulutuksen vähentäminen ja pienteollisuuden ja palvelu- ja asumissektorin energiatehokkuuden parantaminen. Jyväskylän yliopistoon perustettava uusi uusiutuvan energian professuuri tukee tämä kehittämisteemaa. 3. Pellettienergiajärjestelmät Puu- ja muut biomassapelletit ovat erinomainen polttoaine erityisesti pienten kohteiden lämmityksen toteuttamiseen. Myös suuremmissa kohteissa, kuten kaukolämpölaitosten huippukuorman tuotannossa, pelleteille löytyy sovellusmahdollisuuksia. Pellettijärjestelmät ovat puhtaasti toimivia, pitkälle automatisoitavissa ja kilpailukykyisiä. Pääosa Suomessa tuotetuista pelleteistä menee tänä päivänä vientiin, joten käytön lisäämiseen tarvittavat pelletit ovat periaatteessa saatavissa. Pelletöinti on kuitenkin mahdollisuus lisätä maakunnan raaka-ainevarojen, kuten purun jalostusarvoa. Samalla tuottajien määrän lisääntyminen lisää pellettien uskottavuutta polttoaineena. Maakunnassa tuleekin tavoitella myös pellettituotannon lisäystä. 4. Biokaasujärjestelmät Biokaasusta on nopeasti kehittymässä mielenkiintoinen menetelmä jätteiden hyödyntämiseen energiantuotannossa. Raaka-aineena voidaan käyttää myös muita biomassoja, kuten peltokasveja. Biokaasulla voidaan tuottaa maatalouden lämpöä ja sähköä, mutta se soveltuu myös liikennepolttoaineeksi. Erityisesti paikallisliikenteessä se on hyvin sovellettavissa. Biokaasun käyttö muun muassa julkisessa liikenteessä vähentää kaupunkien melua ja parantaa merkittävästi ilman laatua. Biokaasuprosessin käyttöönotolla on myös mahdollista tehostaa merkittävästi ravinteiden kierrätystä, koska biokaasuprosessin tähde on suurelta osin käytettävissä turvallisesti ja hajuttomasti lannoitteena. Näiden teemojen kehittämisen yhteisvaikutuksesta maakunnan bioenergian hyödyntäminen voi nousta jopa 4 terawattituntia vuoteen 2015 mennessä. Tämä merkitsisi, että maakunnan lämmityssektorilla saavutettaisiin riippumattomuus tuontipolttoaineista, erityisesti öljystä, sähkön omavaraisuus parantuisi, huomattava osuus liikenteen polttoaineista korvattaisiin paikallisilla biopolttoaineilla ja bioenergian aluetaloudelliset ja ympäristöhyödyt koituisivat maakuntaan maksimaalisesti. Bioenergian käytön tavoite vuodelle 2015 jakautuu alla olevan taulukon mukaisesti. On huomioitava, että mikäli puupellettejä valmistetaan tällä hetkellä maakunnassa energiakäytössä olevasta purusta, se on korvattava jollakin muulla polttoaineella.

15 15 Käyttökohde Polttoaine (GWh) 2015 Polttoaine GWh Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät Voimalaitokset Turve 480 Turve 1200 Metsähake 500 Metsähake 1000 Peltobiomassa 70 Peltobiomassa 700 Kierrätyspolttoaine 475 Kierrätysp-a 500 Biojalostamo Turve 400 Polttopuu 50 Kaukolämpö Turve 50 Aurinko ja lp 20 Metsähake 150 Puupelletit 530 Peltobiomassa 425 Yhteensä 2550 Yhteensä 4000 Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät Kaukolämmön Turve 100 ulkopuolinen lämmitys Metsähake 350 Peltobiomassa 80 Polttopuu 50 Aurinko ja lämpöpumput 20 Yhteensä 600 Pellettienergiajärjestelmät Kaukolämpö huippuk. Puupelletit 200 Turvepelletit 100 Peltobiomassapelletit (seos) 100 Kiinteistökohtainen Puupelletit 330 Turvepelletit 70 Yhteensä 800 Biokaasujärjestelmät Maatalous Peltobiomassa 20 Eloperäinen jäte 5 Liikenne Peltobiomassa 5 Eloperäinen jäte 20 Yhteensä 50 Yhteensä kaikki 4000 Tavoitteen toteutuminen merkitsisi myös, että Keski-Suomi olisi vuonna 2015 erittäin korkean bioenergian hyödyntämisen alue, jossa käytössä olevien sovellusten monimuotoisuus on suuri ja järjestelmien toimivuus korkealla tasolla. Sen perusteella Keski-Suomea voitaisiin pitää yhtenä maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Teknologian ja osaamisen vienti Keskisuomalainen bioenergiateknologian valmistus keskittyy pääasiassa pienen kokoluokan laitteisiin. Kattiloiden ja polttimien valmistajia on muutamia, yksi keskikokoinen, Ariterm Oy, ja muut pienyrityksiä, HT Enerco Oy, KO Tulostekniikka Oy ja Keuruun Energiatekniikka Oy, joiden tuotteet sijoittuvat kokoluokkaan 15 kw 5000 kw. Sekä hake että pellettiteknologiaan perustuvia laitteita valmistetaan. Pääosa tuotannosta myydään kotimaahan, mutta jonkin verran suuntautuu myös vientiin, lähinnä Pohjoismaihin ja Baltiaan. Kaukolämpöputkia ja niiden asennusta tarjoaa pari yritystä, Logstor Oy ja PV

16 16 Putkitus Oy. Automaatiojärjestelmiä ja suunnittelupalveluita sekä tutkimuspalveluita on tarjolla myös voimalaitostekniikoihin liittyen, esim. Protacon Oy, Vaskol Oy, Elomatic Oy, Lamit Oy ja VTT. Energiapuun korjuukalustoa valmistavia yrityksiä on vielä vähän, pari pientä laitevalmistajaa, Moisio Oy ja Metso-Metalli Oy sekä Veljekset Nisula Oy. Sen sijaan traktoreita (Valtra Oy) ja yleistä maatilan puun korjuun ja maatalouden kalustoa (Nokka Oy) valmistetaan merkittävästi. Niistä pääosa menee vientiin. Lisäksi maakunnassa on yksi autoalustaisia suurhakkureita valmistava yritys, LHM Hakkuri Oy. Maakunnassa on myös biopolttoaineiden logistiikan ohjausjärjestelmiä toimittava yritys Fifth Element Oy. Biokaasulaitteita valmistaa Metener Oy. Alaan liittyvien osaamispalveluiden tarjonta vientiin on toistaiseksi vähäistä. Maakunnassa on muutama suunnittelutoimisto, joiden suunnittelupalveluiden ja konsultoinnin myynti suuntautuu lähes yksinomaan kotimaahan (Vaskol Oy, Elomatic Oy, Lamit Oy). Kotimaan markkinoilla ne ovat kuitenkin vahvoja toimijoita. Kansainvälistä konsultointia ovat tarjonneet pienessä mittakaavassa lähinnä MK Protech Oy, Watrec Oy, VTT ja Jyväskylän Teknologiakeskus / Jyväskylä Innovation Oy. Juuri perustettu Benet Oy tähtää kansainvälisille konsultointimarkkinoille. Jyväskylässä sijaitseva tanskalainen Ramboll Oy on kansainvälinen infrastruktuuri- ja ympäristösuunnittelun insinööritoimisto. Jämsässä sijaitseva Pöyry Engineering on osa kansainvälisesti toimivaa Pöyry yhtiötä. Teknologian ja osaamisen viennin mahdollisuudet Bioenergiateknologian ja osaamispalveluiden markkinat ovat huimassa kasvussa maailmalla. Ilmaston suojelun vaatimukset ja energiahuollon turvaaminen öljyn (ja joissakin tapauksissa kaasun) saatavuuden vaikeutuessa pakottavat energiateollisuuden mullistamaan tuotantorakenteensa. Usean vuosikymmenen ajan energiahuolto on perustunut suurelta osin kansainvälisillä markkinoilla bulkkituotteina kaupattaviin polttoaineisiin ja yhteneviin energiantuotantojärjestelmiin. Tuotantorakenteen muutos tuo paikallisiin resursseihin ja menetelmiin perustuvat hajautetut energiantuotantojärjestelmät jälleen osaksi energiahuoltoa. Muutokseen liittyy huimia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. On arvioitu, että muun muassa EU:n kasvihuonekaasupäästöjen leikkaustavoitteen saavuttaminen edellyttää 2000 miljardin euron investoinnit vuoteen 2020 mennessä. Pohjois-Amerikan ja Aasian energiateknologiamarkkinat ovat vielä moninkertaiset tähän verrattuna. Koska bioenergiamarkkinat maailmalla ovat hyvin hajanaiset ja paikallisiin ratkaisuihin perustuvat, pääosa investointiprojekteista on pieniä. Lukumääräisesti niitä on valtavasti. Suuria biovoimaloita ei toistaiseksi ole rakennettu juuri muualle kuin Pohjoismaihin (lähinnä Suomeen) prosessiteollisuuden ulkopuolelle. Sellaiset biopolttoainejärjestelmät, jotka pystyvät uskottavasti tuottamaan suuria määriä polttoainetta, puuttuvat, joten investoijat eivät lähde liikkeelle. Sen sijaan lämpökeskuskokoluokan ratkaisuihin on rakennettavissa paikallisia polttoainejärjestelyjä uskottavasti, joten ne etenevät. Poikkeus ovat pelletit, jotka ovat laajasti tarjolla oleva polttoaine, joka soveltuu pieniin käyttökohteisiin, mutta käytetään myös suurissa kohteissa edellä mainitusta syystä johtuen. Pellettien saatavuudessakin on Euroopassa ollut uskottavuusongelmia. Keskisuomalaiset yritykset valmistavat juuri lämpökeskuskokoluokan tekniikkaa, joten tuotteet ovat erittäin ajankohtaisia. Ne ovat myös laadullisesti hyviä ja hintakilpailukykyisiä. Yhtenä ongelmana on yritysten pieni koko, joka ei mahdollista mittavaa vientitoimintaa. Keskieurooppalaiset alan yritykset ovat huomattavasti suurempia ja ottavat markkinoita haltuunsa. On vain ajan kysymys, koska ne alkavat valloittaa myös Suomen markkinoita. Näistä syistä johtuen keskisuomalaiseen bioenergian laitevalmistukseen tulee nyt panostaa merkittävästi, jotta markkina-asemat saadaan varmistettua ja hyödynnettyä markkinoiden kasvu. Aika saattaisi olla oikea jopa suureen riskinottoon bioenergian teknologiateollisuuden kasvattamiseksi. Vaikka ala kasvaa ja teknologian tarjontaa on kohtuullisesti, silti lämpökeskusprojektien synnyttämisessä on kitkaa. Ongelman muodostaa se, että investoija joutuu useassa tapauksessa rakentamaan lämmitysjärjestelmän (polttoaineiden tuotanto ja toimitus, energian tuotanto, energian jakelu, ylläpito ja huolto, operaattoreiden osaaminen, toiminnan taloudellisuus ja riskien hallinta, asiakkaiden ja sidosryhmien sitouttaminen, luvitus ym.) ja siihen liittyvän liiketoiminnan kokonaan ja tyhjästä liikkeelle lähtien. Pelkkä komponenttien hankinta ei riitä, vaan pitää hallita kokonaisuus. Ensimmäistä ja kenties urallaan ainoata

17 17 vastaavaa investointia suunnitteleva asiakas kokee suurta epävarmuutta suhteellisen kompleksisen järjestelmän ymmärtämisessä ja rakentamisessa. Rahoittajan vakuuttaminen on sitäkin vaikeampaa. Markkinoilla ei ole ainakaan kovin näkyvästi vielä tarjolla holistisia ratkaisuja biolämmitysjärjestelmistä, joiden ominaisuudet voidaan kuvata asiakkaalle läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi ja joiden rakentaminen ja käyttöönotto on helppoa. Yritysten yhteistyössä tarjoamana sellaiset järjestelmät toisivat merkittävää kilpailuetua ja edistäisivät markkinoiden kehittymistä. Toisaalta yhteistyön kautta syntyisi osittain sitä voimaa, mitä tarvitaan vientitoimintaan. Keski-Suomen oman bioenergian lisäystavoitteen saavuttaminen edellyttää karkeasti arvioiden 250 miljoonan euron investoinnit (ilman Jyväskylän suurvoimalaa ja biojalostamoa). Suomen markkinat ovat noin 20 kertaiset Keski-Suomeen verrattuna ja Euroopan bioenergialaitteiden markkinoiden on sanottu olevan 500 kertaiset Keski-Suomeen verrattuna. Näin olemme siis yli 125 miljardin euron eurooppalaisen markkinan äärellä, johon periaatteessa keskisuomalaisilla yrityksillä on tarjottavaa. Teknologian ja osaamisen viennin tavoitteet Bioenergian teknologian ja osaamisen viennin tavoitteena on kasvattaa alasta yksi Keski-Suomen menestysaloja. Lähtökohdat ja aika tukevat tätä tavoitteen asettamista. Mahdollisuudet maailman markkinoilla ovat keskisuomalaisesta näkökulmasta lähes rajattomat. Kyse on ensi vaiheessa kotitehtävien hyvästä ja kasvuun tähtäävästä hoitamisesta. Tällä ohjelmalla pyritään kehittämään erityisesti sellaista yritysten ja osaamisverkoston yhteistyötä, jolla synnytetään kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja toimitusjärjestelmiä maailman bioenergiamarkkinoille. Näkökulma on holistinen, eli kokonaisuus on hallitsevassa asemassa osiin nähden. Toki yritysten omaa tuotekehitystä kannustetaan samalla, mutta se ei tässä klusteriohjelmassa ole painopisteenä. Bioenergian menestystuotteet ja osaaminen nojaavat alkuvaiheessa erityisesti maakunnan energiahuollon kehittämisen teemoihin. Kehittämis-, pilotointi- ja demonstrointitoiminta synnyttävät kilpailukykyistä osaamista ja järjestelmiä, joita viedään maakunnasta muualle Suomeen ja ulkomaille. Bioenergiasta voimavara klusteriohjelman tavoitteena on, että maakunnan bioenergian teknologian ja osaamisen viennin arvo kasvaa vuoteen 2015 mennessä 275 miljoonalla eurolla. Myynnin lisäystavoitteet kehitysteemoittain ovat seuraavat: 2010 miljoonaa euroa Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät 1,0 5,0 2. Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät 20,0 100,0 3. Pellettienergiajärjestelmät 20,0 150,0 4. Biokaasujärjestelmät 1,0 20,0 Pitkällä tähtäimellä keskisuomalaisten tuotteiden tulee saavuttaa teknologiajohtajuus valituilla markkinasegmenteillä. Vientituotteita ovat esim. konsultointi, suunnittelu, käyttöönottokoulutus, traktorit, puun ja peltobiomassan korjuun laitteet, logistiikan hallinnan työvälineet, polttoaineen valmistuksen ja käsittelyn laitteet, biokaasun tuotannon laitteet, biokaasun puhdistuslaitteet, biokaasuvoimalat, biokaasun jakelulaitteet, biokattilat, biopolttimet, varastot, automaatiolaitteet, lämpökeskusrakennukset, lämpökanavat, energiamittarit, lämmönvaihtimet, rakennusten energialaitteet ja pelletöintilaitteet. Bioenergian osaamisverkosto Keski-Suomessa on yksi Suomen ja kenties Euroopankin vahvimmista bioenergian osaamiskeskittymistä. Maakuntaan on sijoittunut johtava tutkimuslaitos VTT, bioenergiaan vahvasti panostava Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti, Jyväskylän yliopiston uusiutuvan energian maisteriohjelma ja professuuri sekä ympäristön tutkimus, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen bioenergisti

18 18 koulutusohjelma, Jämsänkosken metsäoppilaitoksen metsäkoneen kuljettajan bioenergiakoulutusohjelma, Finbio Suomen bioenergiayhdistys, Turveteollisuusliitto, International Peat Society, Suomen pellettienergiayhdistys, Jyväskylä Innovation Oy ja sen hallinnoimat Benet Bioenergiaverkosto, Keski- Suomen energiatoimisto ja energiateknologian osaamiskeskusohjelma, Keski-Suomen metsäkeskuksen puuenergianeuvonta sekä yritysten laboratorioita ja kehityshenkilöstöä. Keski-Suomessa on myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimusasema, jolla olisi potentiaalia tarjota bioenergiaan liittyvää tutkimusta. Muu koulutustoiminta tukee myös monin osin bioenergian-alan kehittämistä. Metsäntutkimuksen puuttuminen maakunnasta on selkeä puute kokonaisuudessa. Osaamisverkostoon on luettava myös julkiset rahoittajat, TE-keskus, Keski-Suomen liitto, Tekes, Keski- Suomen lääninhallitus ja kunnat. Kuntien kehittämisyhtiöillä on keskeinen rooli uuden yritystoiminnan synnyttämisessä ja yritysten toimintaolosuhteiden kehittämisessä. Finpro tukee yritysten vientitoimintaa. Muut rahoittajatahot, kuten rahoitusyhtiöt, pankit, Finnvera, riskirahoittajat ja aatteelliset rahoitusjärjestöt (säätiöt ym.) tulee sisällyttää klusteriin. Lisäksi eräät etujärjestöt, kuten Kauppakamari, Metsänomistajien liitto, MTK, Koneyrittäjien liitto ja Energiateollisuus ovat merkittäviä sidosryhmiä klusterin kannalta. Osaamisverkosto on enemmän mahdollistaja edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamiselle kuin varsinaista alueen kansantuotetta kasvattava elinkeinon ala. Toki tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että tukitoiminnan, erityisesti tutkimuksen ja kehittämisen, volyymia ja laatua kasvatetaan. Osaamisverkostolla tuleekin olla asetettuna myös laadullisia ja määrällisiä kehitystavoitteita. Vuonna 2004 tehdyssä selvityksessä metsäenergiaan liittyvän kehitystoiminnan työllisyysvaikutus oli noin 40 henkilötyövuotta. Muut bioenergiamuodot huomioiden taso lienee noin 50 henkilötyövuotta. Julkisrahoitteisen kehittämistyön (pl. yritysten oman hankkeet) taso oli päättyneellä rakennerahastokaudella noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Selkeästi bioenergia-aiheen alla on annettu täydennyskoulutusta noin 100 henkilölle vuodessa. Lyhytkurssitusta on annettu epälukuinen määrä. Tulevaisuuden energiateknologiat osaamiskeskusohjelman tehtävänä on erityisesti tukea tämän osaamisverkoston kehittymistä. Oske tuottaa klusteria ja sen kehittymistä kuvaavaa tietoa sekä tietoa energiamarkkinoiden yleisestä kehityksestä, tukee vaativien hankkeiden valmistelua, linkittää osaamista muiden osaamiskeskusten kanssa, tekee aloitteita koulutuksen ja tutkimuksen suuntaamiseksi, tukee maakunnan foorumityöskentelyä sekä markkinoi osaltaan keskisuomalaista klusteria. Keski-Suomen Bioenergiastrategia ja Teknologiastrategia asettivat tavoitteeksi, että Keski-Suomi on bioenergia-alan johtava osaamiskeskittymä Suomessa. Automaattisesti tämä tarkoittaa, että kyseinen asema tuo myös aseman yhtenä johtavista osaamiskeskittymistä maailmassa. Bioenergian käytön lisääminen tavoitteen mukaisesti ja viennin merkittävä kasvu muodostavat Keski- Suomesta ainutlaatuisen toimintaympäristön bioenergiaan liittyvän osaamisen kehittämiselle. Maakunta edustaa korkean bioenergian hyödyntämisen olosuhdetta, jossa on käytössä runsas valikoima erilaisia toimintamalleja ja teknologioita. Näiden lisäksi voidaan tuottaa uutta tietoa myös bioenergiaan liittyvistä kestävän kehityksen ominaisuuksista, ympäristövaikutuksista ja niiden hallitsemisesta, sosiaalisista vaikutuksista ja aluetaloudellisista vaikutuksista. Niihin liittyvien ilmiöiden havainnointi ja toiminnan kehittäminen sekä konkreettiset esimerkit tekevät keskisuomalaisesta alan osaamisesta erittäin kilpailukykyistä. Bioenergian osaamisverkoston tavoitteet Päättyneellä rakennerahastokaudella bioenergian T&K toiminnasta saatujen kokemusten ja palautteen perusteella on tunnistettu neljä kehittämistarvetta: Hankkeet ovat liian pieniä ja hajanaisia. Selkeitä valintoja ei ole tehty eivätkä hankkeet tue kunnolla toisiaan. Tästä johtuen tulee klusterissa tuottaa yhteinen näkemys keskeisistä tavoitteista ja rakentaa entistä laajempia ja tavoitteellisempia hankkeita niiden toteuttamiseksi. Tällöin kukin osallistujataho tietää mitä tavoitellaan, mikä kenenkin rooli ja tehtävä ovat ja millaista panostusta ja resursseja

19 kultakin tarvitaan. 19 Osaamisverkoston toimijoiden yhteistyö ja työnjako on edelleen puutteellista. Resurssien yhteiskäytöllä, yhteisten visioiden ja tavoitteiden jakamisella, osaamisen ja resurssien tuntemisella, tiedon ja asiantuntijoiden liikkuvuudella, työnjakosuunnitelmilla ja verkostoyhteistyön organisoinnilla ym. voidaan tiivistää ja tehostaa osaamisverkoston toimintaa. Osaamisverkoston ja yritysten välisestä suhteesta puuttuu dynamiikkaa. Suuremmilla hankekokonaisuuksilla voidaan vaikuttaa myös tähän ongelmaan. Toisaalta tukipalveluiden kehittämiseksi tulee käydä tiivistä vuoropuhelua asianosaisten välillä, jotta palveluita voidaan kehittää tarpeita vastaaviksi ja esim. yritykset voivat ulkoistaa kehittämistoimintoja T&K organisaatioille ja siten saada lisää voimaa kehittämiseen. Maakunnasta tuleva tilaus T&K toimintaan on mahdollistanut noin 10 miljoonan euron vuotuisen liikevaihdon bioenergian kehittämisessä. Panostus bioenergiaan lisääntyy voimakkaasti ympäri maailmaa. Johtavan osaamiskeskittymän aseman ja muiden yllä kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseen kyseinen taso ei enää riitä, vaan panostusta on kasvatettava. Yritysten tulee lisätä panostusta kehittämiseen ja toisaalta yhteiskunnan tulee nyt tarttua bioenergian suomaan mahdollisuuteen ja laittaa kunnollinen rahoitusruiske liiketoiminnan vauhtiin saamiseksi. Ohjelman ja hankesuunnitelmien avulla kuvataan tavoiteltava kasvu ja rahoitustarve. Suunnitelmista on laadittava riittävän kunnianhimoisia. Osaamisverkoston määrälliset tavoitteet ovat seuraavat: T&K toiminnan volyymi, miljoonaa euroa 15,0 20,0 2. Bioenergian professuureja, kpl Bioenergian asiantuntijoita, htv Bioenergian täydennyskoulutusta, henkilölle Bioenergiaklusterin tavoitteiden ja nykytilan tunnuslukuja Kasvutavoitteet Keski-Suomi Bioenergia Bioenergia Bioenergia (2006 = lähtökohta) Liikevaihtotavoite, M Vientitavoite, M Bioenergian osuus energian kulutuksesta, % Alan työpaikkoja yhteensä, kpl Metsäenergian tuotanto, TWh 1 1,6 2 Turve-energian tuotanto, TWh 2,2 2,5 3,4 Peltoenergian tuotantoala, ha

20 Vaikutukset aluetalouteen 20 Tavoitteen mukaisen bioenergian tuotannon lisäyksen arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Tuontienergiaa korvaavana sen vaikutus kohdistuu noin 95 prosenttisesti aluetalouteen ja synnyttää merkittävästi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Bioenergian tuotannon lisäykseen käytetään pääasiassa raaka-aineita, joille ei ole kilpailevaa käyttöä, joten kyseisen summan voidaan katsoa edustavan toiminnan aiheuttamaa jalostusarvon nousua. Laitteiden ja osaamisen viennin jalostusarvon nousuna voitaneen pitää noin puolta viennin arvosta, eli noin 165 miljoonaa euroa. Mikäli tällä bioenergian tuotannolla korvataan fossiilisia polttoaineita, vähentyvät vuotuiset hiilidioksidipäästöt noin tonnia. Bioenergian käytön lisäys vaikuttaa myönteisesti myös kaupunkien melun torjuntaan, kaupunki-ilman laatuun, maaseudun elinvoimaisuuteen, maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutukseen, maa- ja metsätalouden toimeliaisuuteen, energiakuljetusten riskeihin, energiahuollon turvallisuuteen ja maakunnan ja sen toimijoiden imagoon. Vision 2015 kiteytys Bioenergiasta voimavara klusterin visio: Keski-Suomi vuonna 2015: Maakunnan energiahuolto Keski-Suomi on eräs maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Bioenergian tuotanto on lisääntynyt 4 tewattituntia ja sen osuus nousee 65 %:iin energiankulutuksesta. Teknologian ja osaamisen vienti Bioenergiateknologian ja osaamisen vienti on yksi Keski- Suomen menestystarinoista. Viennin arvo on noussut 325 miljoonaan euroon ja keskisuomalaiset tuotteet ovat teknologiajohtajia valituilla markkinasegmenteillä. Osaamisverkosto Keski-Suomi on johtava bioenergia-alan osaamiskeskittymä Suomessa. T&K toiminnan volyymi on noussut 20 miljoonaan euroon, alan asiantuntijoiden työpanos on 80 henkilötyövuotta ja pitkäkestoista koulutusta annetaan 300 henkilölle vuodessa.

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma

Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma Ydinryhmä 6/2007 Huomio! Suunnitelma on lausunnolla valmisteluun osallistuneissa yrityksissä 21.6. saakka Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma 2007-2015 1 Marraskuu 2006 helmikuu 2007 Alustavan esityksen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Osaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä

Osaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Luonnonvaraistituutin Bioenergian kehitysportaat Bioenergian osaamiskeskittymä v. 2005 JAMKin synergia Keski-Suomen Bioenergiastrategia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot