Maakunnan energiahuolto. Kotikenttä ja Referenssit ja. ensimmäiset kokemus-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakunnan energiahuolto. Kotikenttä ja Referenssit ja. ensimmäiset kokemus-"

Transkriptio

1 Huomio! Suunnitelma on lausunnolla valmisteluun osallistuneissa yrityksissä saakka Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma Maakunnan energiahuolto Uutta tietoa ja osaamista sekä tukipalveluita Bioenergian osaamisverkosto Kotikenttä ja Referenssit ja ensimmäiset kokemus- asiakkaat peräinen tieto sekä työtilaukset Toimintaympäristö ja tukipalveluita Työtilaukset Osallistuminen investointiprojekteihin Teknologian ja osaamisen vienti

2 2 Julkaisija Jyväskylä Innovation Oy, Jyväskylä Piippukatu 11, PL 27, Jyväskylä p , faksi Laatija, kehittämispäällikkö s-posti:

3 3 Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma Sisällys Suunnitelman lähtökohta ja menetelmät...4 Suunnitelman lähtökohta...4 Suunnittelun menetelmät...4 Klusterin kuvaus 6/ Ominaispiirteet...6 Klusteri...6 Maakunnan energiahuolto...8 Teknologian ja osaamisen vienti...15 Bioenergian osaamisverkosto...17 Vision 2015 kiteytys...20 Mikä on klusterin rooli vs. muuhun kehittämistoimintaan...21 Avaintoimijat ja toimijoiden sitoutuminen klusteriin...21 Klusterin kehitysteemat...22 Mikä on klusterin kasvustrategia Mihin kasvu perustuu ja pitkän tähtäimen suunnittelua ohjaavat tavoitteet ja päämäärät...28 Klusterin kehitysportaat...28 Klusterin strategia...31 Potentiaaliset esteet/haasteet tavoitteiden/vision saavuttamiseksi...35 Klusterin organisoituminen...36 Toimintasuunnitelma Tulosten mittaaminen...37 Resursointi esitetyn mukaiseen toimintaan...38 Panostukset toimijoilta itseltään ja julkisilta toimijoilta...38

4 4 Suunnitelman lähtökohta ja menetelmät Suunnitelman lähtökohta Maakuntasuunnitelman laatiminen on maakuntaliittojen lakisääteinen velvoite. Maakuntasuunnitelma (vuodelta 2005) on maakunnan kehittämisen keskeinen asiakirja ja sen aikajänne on elinkeinopolitiikan osalta vuoteen 2015 ja infrastruktuurin osalta vuoteen Keski-Suomen maakuntasuunnitelma asettaa muun muassa tavoitteeksi, että vuoteen 2015 mennessä Keski-Suomi on fossiilisista polttoaineista vapaa maakunta, lukuun ottamatta osaa liikenteen polttoaineista. Maakuntaohjelma laaditaan kunnallisvaltuustojen toimikauden mittaiseksi, toisin sanoen nyt valmisteltava suunnitelma on vuosille Maakuntaohjelma pyrkii toteuttamaan maakuntasuunnitelman linjauksia. Keski-Suomen maakuntaohjelman elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi käynnistettiin työ klusterisuunnitelmien laatimiseksi luontaisille vahvuusalueille niiden kehityksen tukemiseksi. Eri vaiheissa vuosien 2006 ja 2007 aikana käynnistettiin kuuden klusteriohjelman suunnittelu. Maakuntaohjelman ohjausryhmä ja viisi seutukuntaa tunnistivat ja valitsivat jo alkuvaiheessa bioenergian yhdeksi potentiaaliseksi kärkiklusteriksi. Samanaikaisesti Keski-Suomen TE keskus oli käynnistänyt suunnittelutyön bioenergian kehittämisrahoituksen kohdentamiseksi käynnistyvällä rakennerahastokaudella. Rakennerahastokausien suunnittelujännettä seuraa sisäasianministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittama osaamiskeskusohjelma. Jyväskylän seutu on ollut ohjelmassa mukana sen alusta asti. Käynnistyneelle kaudelle Jyväskylän seutu esitti yhdessä viiden muun energia-alan osaamiskeskittymän kanssa Tulevaisuuden energiateknologiat osaamiskeskusohjelma -ehdotuksen. Tämän suunnittelu tapahtui vuoden 2006 aikana ja uusiutuva energia, erityisesti bioenergia, sai siinä laajasti huomiota. Tulevaisuuden energiateknologiat ohjelma hyväksyttiin yhdeksi kolmestatoista osaamiskeskusohjelmasta. Kansallisessa työjaossa Jyväskylän seudun erityiseksi vastuualueeksi sovittiin bioenergia. Lisäksi Jyväskylän seutu on mukana nanoteknologian, metsäteollisuuden, matkailun ja informaatioteknologian osaamiskeskusohjelmissa, jotka tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia energiasektorille poikkitieteellisten uusien innovaatioiden synnyttämiseen. Keski-Suomen liitto ja TE keskus esittivät, että eri bioenergiaan liittyvät suunnitteluhankkeet yhdistetään samaan prosessiin niin pitkälle kuin mahdollista ja ehdottivat bioenergian klusteriohjelman valmistelua Jyväskylä Innovation Oy:lle sekä tekivät päätökset työn rahoittamiseksi. Työn toteuttajaksi valittiin kehittämispäällikkö. Suunnittelun menetelmät Bioenergiasta voimavara ohjelman suunnittelu on tapahtunut maakuntaohjelman johtoryhmän ohjauksessa. Klustereiden välistä vuoropuhelua on pidetty yllä klustereiden valmistelijoista koostuvalla ydinryhmällä. Lisäksi Bioenergiasta voimavara ohjelmalle perustettiin oma ohjausryhmä. Teknistä tukea suunnitteluun on tarjonnut Synocus Oy. Työ toteutettiin seuraavissa vaiheissa: Marraskuu 2006 helmikuu 2007 Laadittiin alustava esitys tavoitteista, tavoitteiden perusteluista ja klusterin rakenteesta. Helmikuu huhtikuu 2007 Käytiin yrityskohtainen neuvottelukierros, joka sisälsi 25 yritys-tapaamista alan keskeisten

5 5 yritysten ja yhteisöjen kanssa ja noin 10 kpl yleisötilaisuuksia, joissa alustavaa suunnitelmaa esiteltiin. Saatu palaute ohjasi suunnitelman valmistelua. Huhtikuu 2007 Käytyjen keskustelujen pohjalta muodostettiin 4 kpl kehitysteemaryhmiä, jotka koostuvat kukin varsin kiinteän yhteisen liiketoimintaintressin omaavista yrityksistä ja yhteisöistä. Kehitysteemat ovat: 1. Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät 2. Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät 3. Pellettienergiajärjestelmät 4. Biokaasujärjestelmät Huhtikuu kesäkuu 2007 Kehitysteemaryhmien kokoukset 2 3 kpl / teema. Kokouksiin osallistui edustajia 33 yrityksestä ja yhteisöistä (keskimäärin 8 yritystä tai yhteisöä / teema). Kesäkuu 2007 Klusterisuunnitelman koostaminen ja esittely. Bioenergiasta voimavara johtoryhmä ja klustereiden ydinryhmä ohjasivat esitysten valmistelua. Klusterisuunnitelmat esiteltiin maakunnan yhteistyöryhmälle (MYR) ja maakuntaohjelman johtoryhmälle Alla olevassa kuvassa on Biovoimaloiden polttoainejärjestelmiä pohtiva ryhmä työssä.

6 6 Klusterin kuvaus 6/2007 Ominaispiirteet Klusterin nimi on: Bioenergiasta voimavara Klusteri Suunnitelman lähtökohtana on, nimensä mukaisesti, klusterinomainen toimintatapa, jossa tavoitteena on tukea niitä toimenpiteitä, joilla edistetään yritysten ja alueen muiden toimijoiden yhteistyötä kilpailukykyisen ja dynaamisen yhteisön kehittämiseksi. Klustereihin perustuva kehittämismalli yleistyy voimakkaasti maailmalla ja vallalla on käsitys, että fyysisesti riittävän lähellä toisiaan olevat toimijat voivat yhteistyön avulla muodostaa kriittisen massan valitsemansa erikoistumisalueen liiketoimintaan ja siten tulla kansainvälisesti kilpailukykyiseksi toimijaksi. Klusteri siis edellyttää, että yritysten toimintakulttuuri alueella kehittyy entistä avoimemmaksi mahdollistaen yhteiset kehitysponnistukset, mutta myös tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden, koulutusorganisaatioiden, kehittämisyhtiöiden, viranomaisten ja muiden alaan liittyvien toimijoiden resurssien valjastamista yhteisten kehityshankkeiden ja prosessien voimavaraksi. Erityisesti klusterimaisella toimintatavalla pyritään luomaan kansainväliseen kauppaan menestyksellisesti osallistuva ryhmittymä. Bioenergiasta voimavara -klusteri Tulevaisuuden energiateknologiat oske Osallistuminen investointiprojekteihin Projektivalmistelu Uutta tietoa ja osaamista Osaamisverkosto Maakunnan energiahuolto Referenssit ja kokemusperäinen tieto Työtilaukset Kotikenttä ja ensimmäiset asiakkaat Toimintaympäristö ja tukipalvelut Linkit muihin osaamiskeskuksiin Yhteistyö Muut klusterit Teknologian ja osaamisen vienti

7 7 Yllä olevassa kuvassa on kuvattu Bioenergiasta voimavara klusterin rakenne. Klusteri rakentuu kolmesta toimijaryhmästä: maakunnan energiahuoltoon osallistuvat yritykset ja yhteisöt, laitteiden ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseen ja myyntiin osallistuvat yritykset ja yhteisöt sekä osaamisverkosto, johon kuuluvat T&K organisaatiot, koulutusorganisaatiot, kehitysyhtiöt, viranomaiset, rahoittajat, alan rekisteröidyt yhdistykset jne. Klusterin dynamiikka syntyy näiden toimijaryhmien sisäisestä ja keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Maakunnan energiahuollon kehittäminen toimii pohjana, jolla generoidaan sellaista osaamista ja tuotteita, joilla Keski-Suomi menestyy vientimarkkinoilla. Maakunnassa toteutettavat hankkeet tarjoavat mahdollisuuden kehittää ja pilotoida uutta tekniikkaa ja toimintamalleja ja ne toimivat ensimmäisinä asiakkaina ja referenssikohteina teknologian toimittajille. Toisaalta aktiivinen kehittämistoiminta ja asiantuntijuuden lisääntyminen sekä yritysten aktiivinen osallistuminen projektien kehittämiseen parantavat maakunnan energiahankkeiden onnistumisedellytyksiä ja kilpailukykyä. Osaamisverkosto tarjoaa asiantuntijuutta ja tukipalveluita kilpailukykyisen osaamisen synnyttämiseen ja tuotteiden kehittämiseen sekä uuden yrittäjyyden ja resurssien saatavuuden edistämiseen. Klusteri linkittyy muihin alueellisiin ja kansallisiin osaamiskeskuksiin Tulevaisuuden energiateknologiat osaamiskeskusohjelman (oske) kautta. Alueen nanoteknologian, metsäteollisuuden ja ICT osaamiskeskukset luovat pohjan uusille poikkitieteellisille innovaatioille. Tulevaisuuden energiateknologiat osaamiskeskusohjelmaan osallistuvat Jyväskylän lisäksi Vaasan, Porin, Tampereen, Joensuun ja Varkauden energiateknologian osaamiskeskittymät, joiden kanssa liittoutumalla voidaan täydentää keskisuomalaista klusteria puuttuvilta osin ja saada sellaista osaamista, mitä alueelta ei löydy. Kansainvälisille markkinoille laajempien kansallisten yhteenliittymien muodostamisella saadaan tarpeellista vahvuutta. Oske myös tukee Bioenergiasta voimavara - klusterin vaativien ja haasteellisten projektien valmistelua ja rahoituksen hakua. Muihin klustereihin syntyy useita liittymäpintoja, kuten Uudistuvat koneet ja laitteet ja Kehittyvä asuminen ja asiointi klustereihin. Uudistuvat koneet laitteet klusterin Biometalli teema on osa tämänkin klusterin prosessia. Työnjakoa on pyritty luomaan eri laisen näkökulman muodossa. Biometalli keskittyy erityisesti laitteiden tuotantojärjestelmiin ja teknologioihin, kun Bioenergiasta voimavara taas keskittyy bioenergiaan liittyvien järjestelmien ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Useat energiaratkaisut liittyvät rakennushankkeisiin, jolloin luonnollinen yhtymäkohta syntyy Kehittyvä asuminen ja asiointi klusterin kanssa. Erityisesti pilot- ja demohankkeissa yhteistyö on tarpeellista. Vientitoiminnassa voimavaroja yhdistämällä saavutettaneen myös etuja. Myös Edu, Hyvinvointi ja CIBS klustereilla on nähtävissä liittymäpintoja tähän klusteriin.

8 8 Maakunnan energiahuolto Keski-Suomen energiatase ja sen mahdollisuudet Keski-Suomen energiatase 2004 Puu 4278 GWh Vesivoima 170 GWh Tuontisähkö 5005 GWh Teollisuus GWh Turve 2211 GWh Hiili 44 GWh Jäteliemi 2266 GWh Rakennusten lämmitys 4556 GWh Öljy REF Muut YHT GWh Muu kulutus 1200 GWh 203 GWh Liikenne 731 GWh 2626 GWh GWh GWh Keski-Suomen energiatase osoittaa maakunnan energiahuollon kehityksen ja rakenteen. Vuodesta 1983 koottu energian tuotantoa kuvaava kooste kertoo kuinka rakenne on muuttunut voimakkaasti vuosikymmenten kuluessa. Fossiiliset polttoaineet (hiili ja öljy) ovat menettäneet asemaansa merkittävästi ja puu sekä turve ovat nousseet. Erityisesti metsäenergian määrä on kasvanut, ollen vuonna 2004 noin 1 terawattituntia 0,5 miljoonaa kuutiota). Määrä on ehdottomasti Suomen korkein. Samalla maakunnan energian kulutus on myös kasvanut voimakkaasti. Kasvua on tapahtunut kaikissa kuluttajatyypeissä maataloutta lukuun ottamatta. Alla olevassa taulukossa ja kuvaajassa on kuvattu energian kulutuksen kehitys (gigawattituntia vuodessa).

9 Puu Vesivoima Tuontisähk Turve Hiili Mustalipeä Öljy Muut Yhteensä Primäärienergian kulutus energialähteittäin GWh Muut Öljy Mustalipeä Hiili Turve Tuontisähkö Vesivoima Puu Year Energiataseesta (uusin vuodelta 2004) on nähtävissä alueet, joihin bioenergiaohjelmalla voidaan vaikuttaa. Suurin tuontienergian muoto on sähkö, jonka kulutuksesta ainoastaan 23 % tuotetaan omassa maakunnassa. Yli 5 terawattituntia sähköä tuodaan vuodessa alueelle. Keski-Suomessa ei ole suuria vesivoima-, ydinvoima-, kaasu- tai hiililauhdevoimaloita, joilla valtakunnan peruskuorma pääosin tuotetaan. Biopolttoaineisiin perustuvaa sähköntuotantoa tehdään Suomessa lähes yksinomaan vastapainevoimaloissa, jollaisia Keski-Suomessakin on seitsemän kappaletta. Tämä tarkoittaa, että parhaat lämpökuormat on jo valjastettu yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon (CHP) ja merkittäviä lisäämismahdollisuuksia ei ole. Suurimmat mahdollisuudet CHP tuotannon lisäämiseen ovat Jyväskylässä (uusi voimala ja Savela), Säynätsalossa, Keuruulla, Viitasaarella, Saarijärvellä ja Hankasalmella. Pien-CHP -tuotannon teknistaloudellisten olosuhteiden parantuessa hajautettu sähkön tuotanto laajentunee muihin kaukolämpölaitoksiin ja kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. Toinen merkittävä tuontienergian muoto on öljyn käyttö, niin kiinteistöjen lämmityksessä kuin liikenteessä. Öljyn käyttö on vähentynyt merkittävästi, erityisesti viime vuosina, uusien biolämpökeskusten vaikutuksesta, mutta on edelleen noin 4,4 terawattituntia. Tästä 1,8 terawattituntia käytetään lämmityksessä (josta 0,4 TWh höyryn tuotannossa) ja 2,6 terawattituntia liikenteen polttoaineena. Liikennekäyttö on lisääntynyt tasaisesti. Öljyn korvaamiseen lämmityskäytössä on olemassa varsin kilpailukykyiset ja toimivat ratkaisut, tarvitaan lähinnä teknistä hienosäätöä, palveluliiketoiminnan kehittämistä ja markkinoiden edistämistä. Lähes kaikki Keski-Suomen kuntakeskukset ovat kaukolämmityksen piirissä. Kaukolämpöverkkojen ulkopuolelle jäävät haja-asutusalueet, mutta myös taajamia, teollisuuskyliä ja rakennusryhmiä, joissa aluelämmitys pienimittakaavaisena kaukolämmityksenä voisi olla varteenotettava ratkaisu. Lähes kaikki

10 10 kaukolämpölaitokset ovat siirtyneet biopolttoaineiden käyttöön. Sen sijaan niiden huippukuorma ja kesäaikainen alikuorma tehdään pääosin öljyllä. Tämän käytön suuruus on gigawattituntia vuodessa. Liikenteen energiaratkaisut ovat riippuvaisempia kansallisesti ja kansainvälisesti tehtävistä valinnoista ja markkinoiden kehityksestä. Maakunnan tasolla voidaan valmistautua odotettavissa oleviin liikennepolttoainejärjestelmiin ja kehittää ratkaisuja paikallisliikenteelle, kuten linja-autoille, jakeluautoille ja takseille. Myös maa- ja metsätalouden työkoneiden polttoainehuolto voi perustua paikallisiin järjestelmiin. Kolmas energiahuollon haaste liittyy energian kulutuksen nopeaan kasvuun. Kulutus kasvaa erityisesti sähkön käytössä. Liikenteen kasvu on myös merkittävää. Sen sijaan lämmityskäytössä ei ole tapahtunut juurikaan kasvua viimeiseen kymmeneen vuoteen. Teollisuuden energian käytön lisäys on seurausta tuotannon kasvusta, mikä on maakunnan talouden kannalta hyvä asia. Raskaan teollisuuden energiatehokkuus on ollut teollisuuden itsensä voimakkaan huomion kohteena jo kauan kasvavien energian hintojen vuoksi ja siksi kehittynyt ja edelleen kehittyvä alue. Pienteollisuuden puolella sen sijaan energiatehokkuuteen ei ole kiinnitetty siinä määrin huomiota, joten energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä tukitoimia tällä sektorilla tarvitaan erityisesti. Myös palvelu- ja asumissektoreilla sähkön käyttö on kasvanut nopeasti. Siellä energian käytön seuranta ja kehitys eivät ole ammattimaisessa hoidossa ja erityisesti vastuutettuina jollekin taholle, vaan asian tiedostaminen, osaaminen ja resurssit ovat heikot. Tästä johtuen energian hankintaan ja kulutukseen liittyvät elinkaarikustannukset, ympäristövaikutukset, järjestelmien tehokas käyttö ja monet muut energiatehokkuutta parantavat seikat jäävät vajaalle huomiolle tai peräti käsitetään väärin. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat suorasähkölämmitteiset talot, joissa rakennuskustannukset ovat olleet valintaperuste lämmitysratkaisulle. Sähköä käytettiin lämmittämiseen vuonna 2004 noin 650 gigawattituntia. Koska teollisuuden energiankäyttö on varsin tasaista, niin sanotun huippukuorman tarve syntyy kiinteistöjen sähkölämmityksestä kylminä ajanjaksoina. Tätä huippukuormaa varten joudutaan pitämään yllä varakapasiteettia, jota käytännössä käytetään vain lyhyitä ajanjaksoja vuodessa. Lisäksi huippukuormalaitokset ovat lähes yksinomaan hiili- tai öljylaitoksia, joiden ylläpidosta ja käynnistämisestä aiheutuu kustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä. Keski- Suomessa ei tällaisia laitoksia ole. Suurimmat energian tuottajat Keski-Suomessa ovat Fortum, Jyväskylän Energia, Vattenfall, Pohjolan Voima, Äänevoima Oy, Keuruun lämpö Oy, Vapo Oy ja Kumpuniemen Voima Oy. Maakuntaan tuotavan sähkö rahallinen arvo oli vuonna 2004 noin 240 miljoonaa euroa, öljyn arvo 330 miljoonaa euroa, josta lämmitysöljyn osuus 72 miljoonaa euroa, ja hiilidioksidipäästöt 3,1 miljoonaa tonnia. Vertailuna voidaan todeta, että yksityisten metsänomistajien puunmyyntitulot ovat vuosittain noin 150 miljoonaa euroa. Yhteenvetona energiataseen näkökulmasta maakunnan energiahuollon kehittämistarpeet liittyvät: 1. Sähkön vastapainetuotannon lisäämiseen 2. Rakennusten lämmitysöljyn korvaamiseen biopolttoaineilla ja aluelämmityksen laajentamiseen 3. Paikallisliikenteen biopolttoainehuollon kehittämiseen 4. Energiatehokkuuden parantamiseen erityisesti pk teollisuudessa ja palvelu- ja asumissektoreilla.

11 11 Keski-Suomen biomassavarat ja niiden mahdollisuudet Keski-Suomessa on merkittävät biomassavarat. Keski-Suomi on valtakunnan metsäisimpiä maakuntia ja mittavat turvevarat sijaitsevat maakunnan alueella ja välittömässä läheisyydessä. Energiakasvien kasvatuksen soveltuvaa peltoa löytyy myös kohtuullisesti. Lisäksi maakunnassa syntyy kierrätyspolttoaineeksi soveltuvaa jätettä. Keski-Suomen Bioenergiastrategiassa on esitetty arvio teknistaloudellisesti korjattavissa olevista biopolttoainemääristä. Arvio seuraavassa taulukossa: GWh Metsähake Polttopuu 1979 Turve Peltobiomassa Kierrätyspa. Sivutuotteet Lisäämistavoite 2015 Vuoden 2000 tiedot ovat toteutumatietoja. Metsähakkeen tuotannon taso vuonna 2004 oli noin 1 terawattituntia. Keski-Suomen metsäkeskuksen laatiman arvion pohjalta metsähakkeen tuotanto voidaan vielä kaksinkertaistaa pitkällä tähtäimellä, mikäli olosuhteet ovat suotuisat. Luvut eivät sisällä metsäteollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttävää puuta. Merkittävimmät metsähakelähteet ovat kuusikoiden päätehakkuiden hakkuutähteet ja kannot sekä nuorten metsien energiapuuharvennukset. Suojelualueiden ulkopuolella sijaitsevat teknis-taloudelliset turvevarat (yli 50 ha) ovat noin 175 terawattituntia. Nykyisin turvetuotantoon otetut ja tulossa olevat suovarat (n ha) riittävät nykyisellä käytöllä (2,2 TWh) 2020 luvulle. Mikäli käyttö nostetaan noin 3,4 terawattituntiin, turvevarat riittävät vuoden 2020 jälkeen vielä reilu 50 vuotta. Arvioitu lisäämistavoite on noin 1,2 terawattituntia. VTT:n tekemän arvion mukaan Keski-Suomessa on realistisesti mahdollista nostaa energiakasvien tuotanto noin 600 gigawattitunnin vuositasolle. Tähän tarvitaan hehtaarin peltoala. Mikäli maakuntaan rakennetaan kierrätyspolttoaineita käyttävä energialaitos, kierrätysenergiajakeet jäävät maakuntaan ja enimmillään vaikuttavat energiataseeseen noin 500 gigawattitunnin edestä. On myös arvioitu, että polttopuun käyttöä on lisättävissä gigawattituntia. Metsäteollisuuden kiinteiden puutähteiden käyttö on noin 3 terawattituntia vuodessa. Käytännössä kaikki puutähteet ovat jo käytössä, joten lisäysmahdollisuutta ei ole ilman uusia puunjalostuslaitosinvestointeja. Sen sijaan puutähteiden jalostusarvoa voidaan edelleen nostaa muun muassa valmistamalla niistä pellettejä ja biodieseliä.

12 12 Maakunnan biomassavarat mahdollistavat noin kolmen terawattitunnin lisäyksen, mikäli olosuhteet ovat suotuisat. Vuonna 2004 kiinteiden biopolttoaineiden käyttö oli noin 6,7 terawattituntia, joten lisäyspotentiaali on lähes 50 %. Mikäli energian kulutus ei lisäänny, tällä päästään 48 % osuuteen maakunnan energian kulutuksesta. Jäteliemi, vesivoima ja eräät siistausjätteet huomioiden tämä nostaa uusiutuvan energian osuutta energiataseessa 15 % (65 %:iin). Metsäteollisuus hakee uusia tuotantomuotoja. Niin sanottujen biojalostamoiden kehittäminen etenee vahvasti. Tavoitteena on, että metsäteollisuus -integraatti tuottaa puuraaka-aineesta ja mahdollisesti myös turpeesta joustavasti erilaisia tuotteita, muun muassa liikenteen biopolttoaineita. Mikäli alueelle sijoittuu metsäteollisuuden biojalostamo, lisää se myös ainespuun käyttöä merkittävästi. Maakunnassa on mahdollista lisätä puun korjuuta %. Tällä voidaan karkeasti arvioida olevan noin yhden terawattitunnin vaikutus Keski-Suomen energiataseeseen. Yhteensä siis bioenergian tuotantoa ja käyttöä on lisättävissä Keski-Suomessa 4 terawattituntia. Tämä edellyttää, että maakunnan suuret laitosinvestoinnit toteutuvat, bioenergian kilpailukyky kehittyy suotuisasti ja tuotantokoneisto kehittyy mahdollisuuksien mukaisesti. Keskisuomalaisten energialaitosten hankinta-alue ulottuu maakuntarajojen ulkopuolelle. Voidaan arvioida, että Keski-Suomi tulee imemään ympäröiviltä alueilta biopolttoaineita enemmän kuin niitä viedään maakunnasta ulos. Alla olevassa kuvassa on arvio hankinta-alueesta. Keski-Suomen metsäkeskus on laatinut Jyväskylä Innovation Oy:n toimeksiannosta arvion yllä kuvatulta alueelta vuoteen 2045 saakka korjattavissa olevista teknis-taloudellisista metsähakevaroista. Aluejako kuvaa laskenta-alueita, jotka on valittu puuston rakenteen perusteella. Alue 1. on Suomenselän aluetta, jolle on tyypillistä turvemaiden ja nuorten männiköiden suuri osuus. Alue 2. on Keski-Suomen mäntyvyöhyke. Myös uudistettavia kuusikoita on hieman. Alue 3. on itäisen Keski-Suomen kuusialue. Alue 4. on eteläisen Keski- Suomen sekapuustoinen alue, jolle on tyypillistä luonnon vaihtelevuus sekä mäkisyys ja kivisyys.

13 13 Laskelma osoittaa, että kuluvan kahdenkymmenen vuoden aikana alueelta on korjattavissa metsähaketta vuosittain noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa noin 4,4 terawattituntia. Tämän jälkeen potentiaali kuitenkin laskee noin 1,8 miljoonaan kuutioon (3,6 TWh) seuraavalla 20 -vuotisjaksolla, johtuen metsien rakenteen kehittymisestä mäntyvaltaisemmaksi. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä metsän uudistaminen tapahtui pääosin männyllä, josta johtuen nuoria männiköitä on nousemassa harvennusvaiheeseen runsaasti. Pääosa nykyisistä metsäenergiajakeista korjataan vanhoista kuusikoista, joiden osuus on laskemassa, joten pitkällä tähtäimellä on löydettävä keinoja hyödyntää männiköitä entistä paremmin. Lisäksi puun korjuu tulee kohdistumaan enenevässä määrin harvennushakkuille. Biojalostamot saattavat olla ratkaisu muuttuvien puuraaka-ainevarantojen jalostamiseen. Mäntyyn perustuvaa mekaanista puunjalostusta tulisi myös kehittää. Tässä yhteydessä erilaisten bioenergiatuotteiden kehittäminen on erinomainen mahdollisuus. Lisäksi korjuuteknologioiden tulee kehittyä olosuhteisiin paremmin soveltuviksi. Muun muassa kannattavat turvemaiden harvennushakkuut ovat kova haaste puun korjaajille. Erityisesti toimivien biopolttoainejärjestelmien kehittäminen on keskeistä toimittaessa näin suurten volyymien ja resurssien hyödyntämisintensiteetin olosuhteissa. Jyväskylä Innovation Oy:n, GTK:n ja Vapon yhteistyönä on selvitetty turvetuotantoon soveltuvia turvevaroja suunnilleen yllä kuvatulla hankinta-alueella. Selvityksen mukaan yli 50 hehtaarin paksuturpeisia suojelualueiden ulkopuolella olevia soita on noin hehtaaria ja niiden korjattavat turvevarat 450 terawattituntia. Näin ollen 3,4 terawattitunnin vuosikäytöllä turvevarat riittävät 140 vuotta. Keskisuomalaisten turpeen hankinta saattaa ulottua tätäkin pitemmälle Pohjois-Pohjanmaan runsaille turvealueille, joten potentiaali on tätäkin suurempi. Keski-Suomessa toimivat Suomen merkittävimmät biopolttoaineiden toimittajat. Näiden urakoitsijoina tai itsenäisinä toimittajina toimii suuri joukko korjuu- ja kuljetusyrittäjiä. Useat metsänhoitoyhdistykset osallistuvat myös metsäenergian tuotantoon. Metsäenergian tuotanto Keski-Suomessa on suurinta Suomessa ja useat uudet teknologiat ja toimintamallit on kehitetty ja lanseerattu käyttöön juuri täällä. Turvetuotantoa toteuttaa maan suurin biopolttoaineita toimittava yritys, Vapo Oy, mutta myös pieniä yksityisiä turvetuottajia löytyy maakunnasta. Alan organisaatioihin on kerääntynyt huomattava määrä biopolttoaineiden tuotannon ja toimitusten osaamista. T&K- ja koulutusorganisaatiot ovat myös alansa merkittävimpiä toimijoita Suomessa.

14 Maakunnan energiahuollon tavoitteet 14 Tarkastelemalla käytettävissä olevia biomassavaroja ja energian tuotannon ja käytön rakennetta voidaan päätellä teemat, joilla bioenergian käyttöä maakunnan energiahuollossa voidaan lisätä. Kehittämismahdollisuudet voidaan kohdistaa seuraaviin neljään teemaan: 1. Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät Maakunnassa sijaitsevien ja suunnitteilla olevien voimalaitosten ja mahdollisen biojalostamon biopolttoainehuollon kehittäminen on avainkysymys suurten biomassavolyymien hyödyntämiseksi energian tuotannossa. Tällaiset polttoainejärjestelmät palvelevat myös kaukolämpölaitoksia ja muita pienempiä energian tuottajia. Tavoitteena tuleekin olla maailman edistyneimmät biopolttoaineiden tuotantojärjestelmät, jotka huomioivat teknis-taloudellisen edistyksellisyyden, mutta myös ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden. 2. Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät Merkittävä osuus maakunnassa käytettävästä lämmitysöljystä käytetään tällä sektorilla. Teemaan liittyy erityisesti mahdollisuuksia kehittää palveluliiketoimintaa ja uusia integroituja ja tehokkaita lämmitysteknologioita. Kokonaisvaltaisten järjestelmien kehittäminen on avainalue. Pääpolttoaineita ovat metsähake ja muut puupolttoaineet, palaturve ja peltobiomassat. Aurinkoenergiatekniikka ja lämpöpumput ovat esimerkkejä näihin integroitavista täydentävistä tekniikoista. Polttoaineen tuotannon järjestelmät ovat merkittävä osa kokonaisjärjestelmää. Teemaan kuuluu myös sähkölämmitteisten pientalojen sähkön kulutuksen vähentäminen ja pienteollisuuden ja palvelu- ja asumissektorin energiatehokkuuden parantaminen. Jyväskylän yliopistoon perustettava uusi uusiutuvan energian professuuri tukee tämä kehittämisteemaa. 3. Pellettienergiajärjestelmät Puu- ja muut biomassapelletit ovat erinomainen polttoaine erityisesti pienten kohteiden lämmityksen toteuttamiseen. Myös suuremmissa kohteissa, kuten kaukolämpölaitosten huippukuorman tuotannossa, pelleteille löytyy sovellusmahdollisuuksia. Pellettijärjestelmät ovat puhtaasti toimivia, pitkälle automatisoitavissa ja kilpailukykyisiä. Pääosa Suomessa tuotetuista pelleteistä menee tänä päivänä vientiin, joten käytön lisäämiseen tarvittavat pelletit ovat periaatteessa saatavissa. Pelletöinti on kuitenkin mahdollisuus lisätä maakunnan raaka-ainevarojen, kuten purun jalostusarvoa. Samalla tuottajien määrän lisääntyminen lisää pellettien uskottavuutta polttoaineena. Maakunnassa tuleekin tavoitella myös pellettituotannon lisäystä. 4. Biokaasujärjestelmät Biokaasusta on nopeasti kehittymässä mielenkiintoinen menetelmä jätteiden hyödyntämiseen energiantuotannossa. Raaka-aineena voidaan käyttää myös muita biomassoja, kuten peltokasveja. Biokaasulla voidaan tuottaa maatalouden lämpöä ja sähköä, mutta se soveltuu myös liikennepolttoaineeksi. Erityisesti paikallisliikenteessä se on hyvin sovellettavissa. Biokaasun käyttö muun muassa julkisessa liikenteessä vähentää kaupunkien melua ja parantaa merkittävästi ilman laatua. Biokaasuprosessin käyttöönotolla on myös mahdollista tehostaa merkittävästi ravinteiden kierrätystä, koska biokaasuprosessin tähde on suurelta osin käytettävissä turvallisesti ja hajuttomasti lannoitteena. Näiden teemojen kehittämisen yhteisvaikutuksesta maakunnan bioenergian hyödyntäminen voi nousta jopa 4 terawattituntia vuoteen 2015 mennessä. Tämä merkitsisi, että maakunnan lämmityssektorilla saavutettaisiin riippumattomuus tuontipolttoaineista, erityisesti öljystä, sähkön omavaraisuus parantuisi, huomattava osuus liikenteen polttoaineista korvattaisiin paikallisilla biopolttoaineilla ja bioenergian aluetaloudelliset ja ympäristöhyödyt koituisivat maakuntaan maksimaalisesti. Bioenergian käytön tavoite vuodelle 2015 jakautuu alla olevan taulukon mukaisesti. On huomioitava, että mikäli puupellettejä valmistetaan tällä hetkellä maakunnassa energiakäytössä olevasta purusta, se on korvattava jollakin muulla polttoaineella.

15 15 Käyttökohde Polttoaine (GWh) 2015 Polttoaine GWh Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät Voimalaitokset Turve 480 Turve 1200 Metsähake 500 Metsähake 1000 Peltobiomassa 70 Peltobiomassa 700 Kierrätyspolttoaine 475 Kierrätysp-a 500 Biojalostamo Turve 400 Polttopuu 50 Kaukolämpö Turve 50 Aurinko ja lp 20 Metsähake 150 Puupelletit 530 Peltobiomassa 425 Yhteensä 2550 Yhteensä 4000 Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät Kaukolämmön Turve 100 ulkopuolinen lämmitys Metsähake 350 Peltobiomassa 80 Polttopuu 50 Aurinko ja lämpöpumput 20 Yhteensä 600 Pellettienergiajärjestelmät Kaukolämpö huippuk. Puupelletit 200 Turvepelletit 100 Peltobiomassapelletit (seos) 100 Kiinteistökohtainen Puupelletit 330 Turvepelletit 70 Yhteensä 800 Biokaasujärjestelmät Maatalous Peltobiomassa 20 Eloperäinen jäte 5 Liikenne Peltobiomassa 5 Eloperäinen jäte 20 Yhteensä 50 Yhteensä kaikki 4000 Tavoitteen toteutuminen merkitsisi myös, että Keski-Suomi olisi vuonna 2015 erittäin korkean bioenergian hyödyntämisen alue, jossa käytössä olevien sovellusten monimuotoisuus on suuri ja järjestelmien toimivuus korkealla tasolla. Sen perusteella Keski-Suomea voitaisiin pitää yhtenä maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Teknologian ja osaamisen vienti Keskisuomalainen bioenergiateknologian valmistus keskittyy pääasiassa pienen kokoluokan laitteisiin. Kattiloiden ja polttimien valmistajia on muutamia, yksi keskikokoinen, Ariterm Oy, ja muut pienyrityksiä, HT Enerco Oy, KO Tulostekniikka Oy ja Keuruun Energiatekniikka Oy, joiden tuotteet sijoittuvat kokoluokkaan 15 kw 5000 kw. Sekä hake että pellettiteknologiaan perustuvia laitteita valmistetaan. Pääosa tuotannosta myydään kotimaahan, mutta jonkin verran suuntautuu myös vientiin, lähinnä Pohjoismaihin ja Baltiaan. Kaukolämpöputkia ja niiden asennusta tarjoaa pari yritystä, Logstor Oy ja PV

16 16 Putkitus Oy. Automaatiojärjestelmiä ja suunnittelupalveluita sekä tutkimuspalveluita on tarjolla myös voimalaitostekniikoihin liittyen, esim. Protacon Oy, Vaskol Oy, Elomatic Oy, Lamit Oy ja VTT. Energiapuun korjuukalustoa valmistavia yrityksiä on vielä vähän, pari pientä laitevalmistajaa, Moisio Oy ja Metso-Metalli Oy sekä Veljekset Nisula Oy. Sen sijaan traktoreita (Valtra Oy) ja yleistä maatilan puun korjuun ja maatalouden kalustoa (Nokka Oy) valmistetaan merkittävästi. Niistä pääosa menee vientiin. Lisäksi maakunnassa on yksi autoalustaisia suurhakkureita valmistava yritys, LHM Hakkuri Oy. Maakunnassa on myös biopolttoaineiden logistiikan ohjausjärjestelmiä toimittava yritys Fifth Element Oy. Biokaasulaitteita valmistaa Metener Oy. Alaan liittyvien osaamispalveluiden tarjonta vientiin on toistaiseksi vähäistä. Maakunnassa on muutama suunnittelutoimisto, joiden suunnittelupalveluiden ja konsultoinnin myynti suuntautuu lähes yksinomaan kotimaahan (Vaskol Oy, Elomatic Oy, Lamit Oy). Kotimaan markkinoilla ne ovat kuitenkin vahvoja toimijoita. Kansainvälistä konsultointia ovat tarjonneet pienessä mittakaavassa lähinnä MK Protech Oy, Watrec Oy, VTT ja Jyväskylän Teknologiakeskus / Jyväskylä Innovation Oy. Juuri perustettu Benet Oy tähtää kansainvälisille konsultointimarkkinoille. Jyväskylässä sijaitseva tanskalainen Ramboll Oy on kansainvälinen infrastruktuuri- ja ympäristösuunnittelun insinööritoimisto. Jämsässä sijaitseva Pöyry Engineering on osa kansainvälisesti toimivaa Pöyry yhtiötä. Teknologian ja osaamisen viennin mahdollisuudet Bioenergiateknologian ja osaamispalveluiden markkinat ovat huimassa kasvussa maailmalla. Ilmaston suojelun vaatimukset ja energiahuollon turvaaminen öljyn (ja joissakin tapauksissa kaasun) saatavuuden vaikeutuessa pakottavat energiateollisuuden mullistamaan tuotantorakenteensa. Usean vuosikymmenen ajan energiahuolto on perustunut suurelta osin kansainvälisillä markkinoilla bulkkituotteina kaupattaviin polttoaineisiin ja yhteneviin energiantuotantojärjestelmiin. Tuotantorakenteen muutos tuo paikallisiin resursseihin ja menetelmiin perustuvat hajautetut energiantuotantojärjestelmät jälleen osaksi energiahuoltoa. Muutokseen liittyy huimia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. On arvioitu, että muun muassa EU:n kasvihuonekaasupäästöjen leikkaustavoitteen saavuttaminen edellyttää 2000 miljardin euron investoinnit vuoteen 2020 mennessä. Pohjois-Amerikan ja Aasian energiateknologiamarkkinat ovat vielä moninkertaiset tähän verrattuna. Koska bioenergiamarkkinat maailmalla ovat hyvin hajanaiset ja paikallisiin ratkaisuihin perustuvat, pääosa investointiprojekteista on pieniä. Lukumääräisesti niitä on valtavasti. Suuria biovoimaloita ei toistaiseksi ole rakennettu juuri muualle kuin Pohjoismaihin (lähinnä Suomeen) prosessiteollisuuden ulkopuolelle. Sellaiset biopolttoainejärjestelmät, jotka pystyvät uskottavasti tuottamaan suuria määriä polttoainetta, puuttuvat, joten investoijat eivät lähde liikkeelle. Sen sijaan lämpökeskuskokoluokan ratkaisuihin on rakennettavissa paikallisia polttoainejärjestelyjä uskottavasti, joten ne etenevät. Poikkeus ovat pelletit, jotka ovat laajasti tarjolla oleva polttoaine, joka soveltuu pieniin käyttökohteisiin, mutta käytetään myös suurissa kohteissa edellä mainitusta syystä johtuen. Pellettien saatavuudessakin on Euroopassa ollut uskottavuusongelmia. Keskisuomalaiset yritykset valmistavat juuri lämpökeskuskokoluokan tekniikkaa, joten tuotteet ovat erittäin ajankohtaisia. Ne ovat myös laadullisesti hyviä ja hintakilpailukykyisiä. Yhtenä ongelmana on yritysten pieni koko, joka ei mahdollista mittavaa vientitoimintaa. Keskieurooppalaiset alan yritykset ovat huomattavasti suurempia ja ottavat markkinoita haltuunsa. On vain ajan kysymys, koska ne alkavat valloittaa myös Suomen markkinoita. Näistä syistä johtuen keskisuomalaiseen bioenergian laitevalmistukseen tulee nyt panostaa merkittävästi, jotta markkina-asemat saadaan varmistettua ja hyödynnettyä markkinoiden kasvu. Aika saattaisi olla oikea jopa suureen riskinottoon bioenergian teknologiateollisuuden kasvattamiseksi. Vaikka ala kasvaa ja teknologian tarjontaa on kohtuullisesti, silti lämpökeskusprojektien synnyttämisessä on kitkaa. Ongelman muodostaa se, että investoija joutuu useassa tapauksessa rakentamaan lämmitysjärjestelmän (polttoaineiden tuotanto ja toimitus, energian tuotanto, energian jakelu, ylläpito ja huolto, operaattoreiden osaaminen, toiminnan taloudellisuus ja riskien hallinta, asiakkaiden ja sidosryhmien sitouttaminen, luvitus ym.) ja siihen liittyvän liiketoiminnan kokonaan ja tyhjästä liikkeelle lähtien. Pelkkä komponenttien hankinta ei riitä, vaan pitää hallita kokonaisuus. Ensimmäistä ja kenties urallaan ainoata

17 17 vastaavaa investointia suunnitteleva asiakas kokee suurta epävarmuutta suhteellisen kompleksisen järjestelmän ymmärtämisessä ja rakentamisessa. Rahoittajan vakuuttaminen on sitäkin vaikeampaa. Markkinoilla ei ole ainakaan kovin näkyvästi vielä tarjolla holistisia ratkaisuja biolämmitysjärjestelmistä, joiden ominaisuudet voidaan kuvata asiakkaalle läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi ja joiden rakentaminen ja käyttöönotto on helppoa. Yritysten yhteistyössä tarjoamana sellaiset järjestelmät toisivat merkittävää kilpailuetua ja edistäisivät markkinoiden kehittymistä. Toisaalta yhteistyön kautta syntyisi osittain sitä voimaa, mitä tarvitaan vientitoimintaan. Keski-Suomen oman bioenergian lisäystavoitteen saavuttaminen edellyttää karkeasti arvioiden 250 miljoonan euron investoinnit (ilman Jyväskylän suurvoimalaa ja biojalostamoa). Suomen markkinat ovat noin 20 kertaiset Keski-Suomeen verrattuna ja Euroopan bioenergialaitteiden markkinoiden on sanottu olevan 500 kertaiset Keski-Suomeen verrattuna. Näin olemme siis yli 125 miljardin euron eurooppalaisen markkinan äärellä, johon periaatteessa keskisuomalaisilla yrityksillä on tarjottavaa. Teknologian ja osaamisen viennin tavoitteet Bioenergian teknologian ja osaamisen viennin tavoitteena on kasvattaa alasta yksi Keski-Suomen menestysaloja. Lähtökohdat ja aika tukevat tätä tavoitteen asettamista. Mahdollisuudet maailman markkinoilla ovat keskisuomalaisesta näkökulmasta lähes rajattomat. Kyse on ensi vaiheessa kotitehtävien hyvästä ja kasvuun tähtäävästä hoitamisesta. Tällä ohjelmalla pyritään kehittämään erityisesti sellaista yritysten ja osaamisverkoston yhteistyötä, jolla synnytetään kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja toimitusjärjestelmiä maailman bioenergiamarkkinoille. Näkökulma on holistinen, eli kokonaisuus on hallitsevassa asemassa osiin nähden. Toki yritysten omaa tuotekehitystä kannustetaan samalla, mutta se ei tässä klusteriohjelmassa ole painopisteenä. Bioenergian menestystuotteet ja osaaminen nojaavat alkuvaiheessa erityisesti maakunnan energiahuollon kehittämisen teemoihin. Kehittämis-, pilotointi- ja demonstrointitoiminta synnyttävät kilpailukykyistä osaamista ja järjestelmiä, joita viedään maakunnasta muualle Suomeen ja ulkomaille. Bioenergiasta voimavara klusteriohjelman tavoitteena on, että maakunnan bioenergian teknologian ja osaamisen viennin arvo kasvaa vuoteen 2015 mennessä 275 miljoonalla eurolla. Myynnin lisäystavoitteet kehitysteemoittain ovat seuraavat: 2010 miljoonaa euroa Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät 1,0 5,0 2. Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät 20,0 100,0 3. Pellettienergiajärjestelmät 20,0 150,0 4. Biokaasujärjestelmät 1,0 20,0 Pitkällä tähtäimellä keskisuomalaisten tuotteiden tulee saavuttaa teknologiajohtajuus valituilla markkinasegmenteillä. Vientituotteita ovat esim. konsultointi, suunnittelu, käyttöönottokoulutus, traktorit, puun ja peltobiomassan korjuun laitteet, logistiikan hallinnan työvälineet, polttoaineen valmistuksen ja käsittelyn laitteet, biokaasun tuotannon laitteet, biokaasun puhdistuslaitteet, biokaasuvoimalat, biokaasun jakelulaitteet, biokattilat, biopolttimet, varastot, automaatiolaitteet, lämpökeskusrakennukset, lämpökanavat, energiamittarit, lämmönvaihtimet, rakennusten energialaitteet ja pelletöintilaitteet. Bioenergian osaamisverkosto Keski-Suomessa on yksi Suomen ja kenties Euroopankin vahvimmista bioenergian osaamiskeskittymistä. Maakuntaan on sijoittunut johtava tutkimuslaitos VTT, bioenergiaan vahvasti panostava Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti, Jyväskylän yliopiston uusiutuvan energian maisteriohjelma ja professuuri sekä ympäristön tutkimus, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen bioenergisti

18 18 koulutusohjelma, Jämsänkosken metsäoppilaitoksen metsäkoneen kuljettajan bioenergiakoulutusohjelma, Finbio Suomen bioenergiayhdistys, Turveteollisuusliitto, International Peat Society, Suomen pellettienergiayhdistys, Jyväskylä Innovation Oy ja sen hallinnoimat Benet Bioenergiaverkosto, Keski- Suomen energiatoimisto ja energiateknologian osaamiskeskusohjelma, Keski-Suomen metsäkeskuksen puuenergianeuvonta sekä yritysten laboratorioita ja kehityshenkilöstöä. Keski-Suomessa on myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimusasema, jolla olisi potentiaalia tarjota bioenergiaan liittyvää tutkimusta. Muu koulutustoiminta tukee myös monin osin bioenergian-alan kehittämistä. Metsäntutkimuksen puuttuminen maakunnasta on selkeä puute kokonaisuudessa. Osaamisverkostoon on luettava myös julkiset rahoittajat, TE-keskus, Keski-Suomen liitto, Tekes, Keski- Suomen lääninhallitus ja kunnat. Kuntien kehittämisyhtiöillä on keskeinen rooli uuden yritystoiminnan synnyttämisessä ja yritysten toimintaolosuhteiden kehittämisessä. Finpro tukee yritysten vientitoimintaa. Muut rahoittajatahot, kuten rahoitusyhtiöt, pankit, Finnvera, riskirahoittajat ja aatteelliset rahoitusjärjestöt (säätiöt ym.) tulee sisällyttää klusteriin. Lisäksi eräät etujärjestöt, kuten Kauppakamari, Metsänomistajien liitto, MTK, Koneyrittäjien liitto ja Energiateollisuus ovat merkittäviä sidosryhmiä klusterin kannalta. Osaamisverkosto on enemmän mahdollistaja edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamiselle kuin varsinaista alueen kansantuotetta kasvattava elinkeinon ala. Toki tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että tukitoiminnan, erityisesti tutkimuksen ja kehittämisen, volyymia ja laatua kasvatetaan. Osaamisverkostolla tuleekin olla asetettuna myös laadullisia ja määrällisiä kehitystavoitteita. Vuonna 2004 tehdyssä selvityksessä metsäenergiaan liittyvän kehitystoiminnan työllisyysvaikutus oli noin 40 henkilötyövuotta. Muut bioenergiamuodot huomioiden taso lienee noin 50 henkilötyövuotta. Julkisrahoitteisen kehittämistyön (pl. yritysten oman hankkeet) taso oli päättyneellä rakennerahastokaudella noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Selkeästi bioenergia-aiheen alla on annettu täydennyskoulutusta noin 100 henkilölle vuodessa. Lyhytkurssitusta on annettu epälukuinen määrä. Tulevaisuuden energiateknologiat osaamiskeskusohjelman tehtävänä on erityisesti tukea tämän osaamisverkoston kehittymistä. Oske tuottaa klusteria ja sen kehittymistä kuvaavaa tietoa sekä tietoa energiamarkkinoiden yleisestä kehityksestä, tukee vaativien hankkeiden valmistelua, linkittää osaamista muiden osaamiskeskusten kanssa, tekee aloitteita koulutuksen ja tutkimuksen suuntaamiseksi, tukee maakunnan foorumityöskentelyä sekä markkinoi osaltaan keskisuomalaista klusteria. Keski-Suomen Bioenergiastrategia ja Teknologiastrategia asettivat tavoitteeksi, että Keski-Suomi on bioenergia-alan johtava osaamiskeskittymä Suomessa. Automaattisesti tämä tarkoittaa, että kyseinen asema tuo myös aseman yhtenä johtavista osaamiskeskittymistä maailmassa. Bioenergian käytön lisääminen tavoitteen mukaisesti ja viennin merkittävä kasvu muodostavat Keski- Suomesta ainutlaatuisen toimintaympäristön bioenergiaan liittyvän osaamisen kehittämiselle. Maakunta edustaa korkean bioenergian hyödyntämisen olosuhdetta, jossa on käytössä runsas valikoima erilaisia toimintamalleja ja teknologioita. Näiden lisäksi voidaan tuottaa uutta tietoa myös bioenergiaan liittyvistä kestävän kehityksen ominaisuuksista, ympäristövaikutuksista ja niiden hallitsemisesta, sosiaalisista vaikutuksista ja aluetaloudellisista vaikutuksista. Niihin liittyvien ilmiöiden havainnointi ja toiminnan kehittäminen sekä konkreettiset esimerkit tekevät keskisuomalaisesta alan osaamisesta erittäin kilpailukykyistä. Bioenergian osaamisverkoston tavoitteet Päättyneellä rakennerahastokaudella bioenergian T&K toiminnasta saatujen kokemusten ja palautteen perusteella on tunnistettu neljä kehittämistarvetta: Hankkeet ovat liian pieniä ja hajanaisia. Selkeitä valintoja ei ole tehty eivätkä hankkeet tue kunnolla toisiaan. Tästä johtuen tulee klusterissa tuottaa yhteinen näkemys keskeisistä tavoitteista ja rakentaa entistä laajempia ja tavoitteellisempia hankkeita niiden toteuttamiseksi. Tällöin kukin osallistujataho tietää mitä tavoitellaan, mikä kenenkin rooli ja tehtävä ovat ja millaista panostusta ja resursseja

19 kultakin tarvitaan. 19 Osaamisverkoston toimijoiden yhteistyö ja työnjako on edelleen puutteellista. Resurssien yhteiskäytöllä, yhteisten visioiden ja tavoitteiden jakamisella, osaamisen ja resurssien tuntemisella, tiedon ja asiantuntijoiden liikkuvuudella, työnjakosuunnitelmilla ja verkostoyhteistyön organisoinnilla ym. voidaan tiivistää ja tehostaa osaamisverkoston toimintaa. Osaamisverkoston ja yritysten välisestä suhteesta puuttuu dynamiikkaa. Suuremmilla hankekokonaisuuksilla voidaan vaikuttaa myös tähän ongelmaan. Toisaalta tukipalveluiden kehittämiseksi tulee käydä tiivistä vuoropuhelua asianosaisten välillä, jotta palveluita voidaan kehittää tarpeita vastaaviksi ja esim. yritykset voivat ulkoistaa kehittämistoimintoja T&K organisaatioille ja siten saada lisää voimaa kehittämiseen. Maakunnasta tuleva tilaus T&K toimintaan on mahdollistanut noin 10 miljoonan euron vuotuisen liikevaihdon bioenergian kehittämisessä. Panostus bioenergiaan lisääntyy voimakkaasti ympäri maailmaa. Johtavan osaamiskeskittymän aseman ja muiden yllä kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseen kyseinen taso ei enää riitä, vaan panostusta on kasvatettava. Yritysten tulee lisätä panostusta kehittämiseen ja toisaalta yhteiskunnan tulee nyt tarttua bioenergian suomaan mahdollisuuteen ja laittaa kunnollinen rahoitusruiske liiketoiminnan vauhtiin saamiseksi. Ohjelman ja hankesuunnitelmien avulla kuvataan tavoiteltava kasvu ja rahoitustarve. Suunnitelmista on laadittava riittävän kunnianhimoisia. Osaamisverkoston määrälliset tavoitteet ovat seuraavat: T&K toiminnan volyymi, miljoonaa euroa 15,0 20,0 2. Bioenergian professuureja, kpl Bioenergian asiantuntijoita, htv Bioenergian täydennyskoulutusta, henkilölle Bioenergiaklusterin tavoitteiden ja nykytilan tunnuslukuja Kasvutavoitteet Keski-Suomi Bioenergia Bioenergia Bioenergia (2006 = lähtökohta) Liikevaihtotavoite, M Vientitavoite, M Bioenergian osuus energian kulutuksesta, % Alan työpaikkoja yhteensä, kpl Metsäenergian tuotanto, TWh 1 1,6 2 Turve-energian tuotanto, TWh 2,2 2,5 3,4 Peltoenergian tuotantoala, ha

20 Vaikutukset aluetalouteen 20 Tavoitteen mukaisen bioenergian tuotannon lisäyksen arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Tuontienergiaa korvaavana sen vaikutus kohdistuu noin 95 prosenttisesti aluetalouteen ja synnyttää merkittävästi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Bioenergian tuotannon lisäykseen käytetään pääasiassa raaka-aineita, joille ei ole kilpailevaa käyttöä, joten kyseisen summan voidaan katsoa edustavan toiminnan aiheuttamaa jalostusarvon nousua. Laitteiden ja osaamisen viennin jalostusarvon nousuna voitaneen pitää noin puolta viennin arvosta, eli noin 165 miljoonaa euroa. Mikäli tällä bioenergian tuotannolla korvataan fossiilisia polttoaineita, vähentyvät vuotuiset hiilidioksidipäästöt noin tonnia. Bioenergian käytön lisäys vaikuttaa myönteisesti myös kaupunkien melun torjuntaan, kaupunki-ilman laatuun, maaseudun elinvoimaisuuteen, maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutukseen, maa- ja metsätalouden toimeliaisuuteen, energiakuljetusten riskeihin, energiahuollon turvallisuuteen ja maakunnan ja sen toimijoiden imagoon. Vision 2015 kiteytys Bioenergiasta voimavara klusterin visio: Keski-Suomi vuonna 2015: Maakunnan energiahuolto Keski-Suomi on eräs maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Bioenergian tuotanto on lisääntynyt 4 tewattituntia ja sen osuus nousee 65 %:iin energiankulutuksesta. Teknologian ja osaamisen vienti Bioenergiateknologian ja osaamisen vienti on yksi Keski- Suomen menestystarinoista. Viennin arvo on noussut 325 miljoonaan euroon ja keskisuomalaiset tuotteet ovat teknologiajohtajia valituilla markkinasegmenteillä. Osaamisverkosto Keski-Suomi on johtava bioenergia-alan osaamiskeskittymä Suomessa. T&K toiminnan volyymi on noussut 20 miljoonaan euroon, alan asiantuntijoiden työpanos on 80 henkilötyövuotta ja pitkäkestoista koulutusta annetaan 300 henkilölle vuodessa.

Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007-2015

Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007-2015 Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007-2015 Maakunnan energiahuolto Uutta tietoa ja osaamista sekä tukipalveluita Bioenergian osaamisverkosto Kotikenttä ja Referenssit ja ensimmäiset kokemus- asiakkaat

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tavoitteet ja toiminta 2007-2010. Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007 2015

Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tavoitteet ja toiminta 2007-2010. Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007 2015 Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tavoitteet ja toiminta 2007-2010 Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007 2015 Klusteriohjelman valmistelu Perustuu maakuntaohjelmaan 2007-2010 Marraskuu

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Pienpolton markkinanäkymät

Pienpolton markkinanäkymät Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Suomen yrittäjät: Kunnallisjohdon seminaari 19. - 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen

Lisätiedot