ETT Mediassa. Museo avasi ETT:n :12: Kokkolan. ETT:stä tehdyt lehtijutut on kerätty tänne kaikkien luettaviksi.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "ETT Mediassa. Museo avasi ETT:n :12: Kokkolan. ETT:stä tehdyt lehtijutut on kerätty tänne kaikkien luettaviksi."

Kristiina Korpela
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 ETT Mediassa ETT:stä tehdyt lehtijutut on kerätty tänne kaikkien luettaviksi. Avaa "Juttupalsta Kokkola-lehdessä" vasemmalta. Paikallisten lehtien omasta raportoinnista (2010): Museo avasi ETT:n Erikoistietotoimisto on paikallishistorian tietäjien tukikohta. Tiettävästi ensimmäisenä Suomessa K.H. Renlundin museo on aloittanut määrätietoisen yhteistyön paikallishistorian harrastajien ja kerääjien kanssa. Museon toimistoon Hagströmin kulmaan on perustettu tietäjien tukikohta ETT, erikoistieto-toimisto. Museo on jo vuosia tehnyt yhteistyötä historian harrastajien kanssa. Viime aikoina olemme tiivistäneet sitä entisestään ja nimenneet vakituiset yhteistyökumppanimme viisaiksi miehiksi. Yhteistyön tarkoitus on tallentaa lähi- ja mikrohistoriaa sekä tuottaa aineksia alueen asukkaiden monipuoliseen hyvinvointiin, museotoimenjohtaja Kristina Ahmas kertoo. Viisaiden miesten joukkoon kuuluvat muun muassa Eero Huima, Eugen Söderström, Markku Kääntä, Keijo Jokinen ja Heimo Mäenpää. Joukkoon mahtuu lisää viisaita naisia ja miehiä. Jaetaan viisaus keskenämme ja kaikille kokkolalaisille, houkuttaa Ahmas. Tukikohtaan on jo Eero Huima tuonut arkistonsa. Lisää materiaalia otetaan vastaan. Myös sähköisessä muodossa tilan tietokoneelta löytyy paikallishistoriaa harrastajien keräämänä. Periaate on, että tiedot ovat kaikkien laisten - tutkijoiden, koulujen ja museohenkilökunnan käytössä. Ainoa rajoitus on, että mitään ei saa viedä pois, mutta aineistoa saa kartuttaa, Huima ohjeistaa. Museon tavoite on rakentaa kollektiivista asiantuntijuutta. Tässä vaiheessa kyse on lähinnä kanta-kokkolan aineistosta, mutta sitä laajennetaan liittyneille alueille. Tarkoitus on aktivoida myöhemmin koko maakunta. asialle. Maakunnan osalta yhteyshenkilönä, on museoamanuenssi, Kristina Ahmas selvittää :12: Kokkolan

2 Tutkimusamanuenssi Seija Johnson kiittelee kokkolalaisia historian harrastajia. On hieno asia että tällaisia tietojen kerääjiä on olemassa. He ovat olleet ja jatkossakin ovat suurena apuna esimerkiksi paikallisjulkaisujen teossa. He ovat avainasemassa virallisten reittien ohessa. K.H. Renlundin tapaan muun muassa Roosin perheestä on tavoitteena tehdä julkaisu, Johnson kertoo. Kotiseutuhistorian pitää Eero Huiman mukaan olla yhteistä omaisuutta ja avoin kaikille. Tietoa olemme keränneet monesta tasosta. Haaveena on, että saamme nettiin kuvia ja tarinoita. Huima toteaa, että isoisänsä, Kokkola-lehden päätoimittaja Eero Huiman juttuja kuunnellessaan hän ajatteli usein, että ne ovat vain juttuja. Selvisi myöhemmin, että Kokkola on oikeasti tarunomainen paikka. Kristina Ahmas painottaa, että historia on sananmukaisesti tarinoita. Sana tulee italiasta ja tarkoittaa todella tarinaa. Tarinoita Ykspihlajasta kertoo Heimo Mäenpää, jonka suku on asunut siellä jo sata vuotta. Tietoa Ykspihlajasta on kertynyt minulle paljon ja kylältä löytyy lisää. Markku Kääntä on perehtynyt erityisesti laivojen ja alueen merenkulun historiaan. Systemaattinen matkustajalaivaliikenne Kokkolasta alkoi jo Purjeilla varustettu 35-hevosvoimainen siipiratashöyrylaiva Uleåborg liikennöi Oulusta Pietariin ja Kokkola oli yksi välisatamista, Markku Kääntä väläyttää tietojen arkustaan. Eugen Söderström toteaa, että häneltä löytyy kotoa parisataa mapillista tietoa Kokkolan historiasta. Vuoden alusta hän on toiminut kuvatoimittajana tulevaa Kokkolan historiaa varten. Kyse on toisen maailmansodan ja Kokkola-Kaarlela-kuntaliitoksen välisestä ajanjaksosta. Erityisesti on tällä het-kellä pulaa sota-ajan kuvista. Minua kiinnostavat niin Kokkolassa kuin rintamallakin otetut. Kuvien välittämä historia on myös Keijo Jokisen erityisala. Käsieni läpi on kulkenut aika paljon kuvia. Tarkoitus on helpottaa tulevien sukupolvien tiedon etsimistä. Maisa Järvelä. Kokkola-lehti Vise män samlar lokalhistoria Lokalhistoria är så mycket mera än det som kan läsas i historieböckerna. KH. Renlunds museum har redan en längre tid samarbetat med flera lokala amatörhistoriker. Nu har museet intensifierat kontakten med de fasta medarbetarna och beslutat, kalla dem för vise män. sivustosta

3 Målet med samarbetet är att samla in när- och mikrohistoria och skapa ett material som kan vara till nytta och glädje för alla ortsbor. Från oss alla till er alla, vill Eero Huima kalla det samarbete som nu startar. Det är nämligen meningen att Karlebyborna själva ska bidra med fotografier och historier från tider som varit. Det kan man enklast göra genom att ta kontakt med någon av de vice männen, deras medhjälpare eller amanuens Seija Johnsson på KH. Renlunds museum. Det är först då man kan koppla en historisk händelse till lokaplanet och till en lokal person som historien får liv. I vår stad har det funnits många färgstarka personer vars historia bör berättas och bevaras så länge som det finns någon som kan göra det, säger Huima. Grundplåten till samlingen är Eero Huimas lokalhistoriska arkiv. För ändamålet finns nu också, ett skilt rum - en specialinformationsbyrå - i samband med museets kansli. I kansliet finns förutom Huimas samling även en dator till förfogande. Rummet liksom materialet står fritt att disponeras av alla men inget får föras bort, säger Eero Huima. Han medger att det var en lättnad att hitta en plats för det historiska arkivet, inte minst för hans hustru. Stora delar av arkivet fanns nämligen tidigare i paret Huimas sovrum. Huima är en av de tre vice männen. Hans samling har dels kommit till under många år av privat forskande och dels genom det Karleby-projekt som han medverkat i. De två övriga vise männen är Markku Kääntä som specialiserat sig på fartyg och sjöfart och Eugen Söderström som har fotografier och historiska händelser som sitt specialområde. Även Kääntä och Söderström har stora privata klipp- och fotosamlingar som också står till förfogande. Tanken är att materialet i framtiden ska samlas i en databas som är lättillgänglig för alla. Innan man är där står det ändå alla intresserade fritt, från amatörhistoriker till skolelever, att besöka specialinformationsbyrån och ta del av det material som finns och gärna bidra med eget material. Målsättningen är att engagera flera vice män och kvinnor. Eugen Söderström har i flera repriser samarbetat med museet. För närvarande är han engagerad som bildredaktör för två nya historieböcker som behandlar åren Det är tiden innan Karleby kommun och Gamlakarleby stad slogs samman. Jag tar gärna emot fotografier från den här tiden. Gärna vill jag också få information om vem som finns på bilden eller vad den föreställer. Specialinformationsbyrån har en fotoscanner och det betyder att den som har fotografier av intresse får dem med sig hem genast som de scannats in :12: Kokkolan

4 Förutom de tre vice männen är också Heimo Mäenpää och Keijo Jokinen engagerade i det lokalhistoriska projektet. Heimo Mäenpää är Yxpilabo och den som har uppgifter och fotografier från den stadsdelen kan med fördel kontakta honom. Keijo Jokinen har fotografier som sitt specialområde. Till att börja med omfattar det lokalhistoriska projektet gamla Karleby eller tidigare Gamlakarleby och Karleby kommun. Eftersom KH.Renlunds museum också är landskapsmuseum siktar man dock på att i framtiden engagera vice män runt om i hela landskapet. Maria Backman maria.backman(at)ot.fi Österbottens Tidning sivustosta

5 :12: Kokkolan

Samankaltaiset tiedostot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille