Ajankohtaista lasten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämisestä

Transkriptio

1 Ajankohtaista lasten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämisestä LapsiKuopio II -hankkeen päätösseminaari Esa Iivonen, STM

2 Lapsuus ja nuoruus osana muuttuvaa yhteiskuntaa ja kulttuuria Yhteiskunnan muuttuessa myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvat odotukset muuttuvat eli lasten ja nuorten kehitystehtävät muuttuvat. Myös lasten ja nuorten sosialisaatio eli yksilön prosessimainen kasvaminen yhteiskunnan jäseneksi muuttuu yhteiskunnan muutoksen myötä. Kasvuympäristön muutokset tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia ja haasteita, mikä lisää hyvinvoinnin eriytymiskehityksen riskejä. Kasvuympäristön muutokset on otettava huomioon syrjäytymisen ehkäisyssä. 2

3 Lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristön muutoksia (1) Vanhemmuuden sisällölliset vaatimukset ovat kasvaneet Vanhempien lapsilleen antaman tuen merkitys korostuu, jolloin vanhempien voimavarojen merkitys kasvaa Vanhemmaksi tullaan aiempaa myöhemmin Isien roolin vahvistuminen lasten ja perheen arjessa Yksinhuoltajaperheiden ja uusperheiden osuuden kasvu lapsiperheistä Yhteiskunnan monikulttuuristuminen, maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden kotoutumisen kysymykset 3

4 Lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristön muutoksia (2) Polarisoitumiskehitystä lapsiperheiden kesken, mm. osalla perheistä puutteita rajojen asettamisessa lapsille, arjen hallinnassa, sosiaalisissa suhteissa Vanhempien päihdeongelmien kasvu alkoholinkulutuksen lisääntymisen myötä Ongelmien kasautumista osalla perheitä Peruspalveluilla eneneviä vaikeuksia vastata tarpeisiin Palveluiden painottuminen erityispalveluihin Lasten ja perheiden peruspalvelujen kuntakohtaisten ja alueellisten erojen kasvu 4

5 Lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristön muutoksia (3) Lasten vanhempien työllisyysaste korkea perheissä, joissa nuorin lapsi kolme vuotta tai sitä vanhempi Työelämän vaatimusten kasvu, työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet, perheen yhteisen ajan puute Lapsiperheköyhyyden kasvu, yksinhuoltajaperheet erityisesti köyhyysriskissä Perhepoliittisten etuuksien tason lasku Lapsiperheiden talouden haasteena asumiskustannusten nousu 5

6 Lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristön muutoksia (4) Nuorten terveyskäyttäytymisessä myönteistä kehitystä, mm. alkoholinkäytössä ja tupakoinnissa Erot terveyskäyttäytymisessä ovat kuitenkin suuret, mm. lukiolaisten ja ammattioppilaitosten opiskelijoiden välillä Oppimiskäsitysten ja koulutuksen muutokset Oppimisvaikeuksien merkityksen kasvu syrjäytymisessä Koulutuksen ja kouluttautumisen merkityksen kasvu, koulutuksen ulkopuolelle jääminen aiempaa suurempi syrjäytymisriski Työelämän rakenteelliset muutokset muuttaneet työelämään tulevien nuorten osaamisvaatimuksia 6

7 Lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristön muutoksia (5) Osalla lapsista ja liian kovia suorituspaineita koulussa, harrastuksissa ja sosiaalisissa suhteissa. Sosiaalisten taitojen vaatimusten kasvu Perheen toimeentulovaikeuksien vaikutukset lasten ja nuorten elämään Kulutuskeskeinen elämätapa, arjen kaupallistuminen Median roolin vahvistuminen lasten ja nuorten elämässä, uusmedia, sosiaalinen media Valintojen mahdollisuuksien ja myös valintojen paikkojen/pakkojen lisääntyminen yksilön elämässä Vanhempien tuen merkityksen korostuminen lasten ja nuorten arjessa ja valinnoissa 7

8 Hallitusohjelman linjauksia; hyvinvointipolitiikka: perheiden lasten ja nuorten hyvinvointi Lapsen etua, perheen ja työn yhteensovittamista sekä varhaiskasvatuspalvelujen ja muiden peruspalvelujen yhteistyötä ja saumattomuutta edistetään. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään Kaste ohjelmassa luotujen hyvien käytäntöjen mukaisesti. Laajennetaan perhekeskustoimintaa perheiden, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Lapsiperheiden kotipalveluja ja matalan kynnyksen palveluja kehitetään ja lisätään. Vanhemmuuden tukea sekä lasten vanhempien parisuhdeneuvontaa kehitetään ja lisätään. Erosovittelua kehitetään lapsen edun vahvistamiseksi ja vanhemmuuden toteutumiseksi. 8

9 Hallitusohjelman linjauksia; hyvinvointipolitiikka: perheiden lasten ja nuorten hyvinvointi Tehostetaan toimia huostaanottojen vähentämiseksi. Lastensuojelussa painopistettä siirretään ennalta ehkäisyyn, varhaisiin tukipalveluihin ja laitosvaltaisuuden purkamiseen. Lastensuojelussa korostetaan perhekeskeisyyttä ja kehitetään perhehoitolainsäädäntöä. Turvakotipalveluja lisätään. Kehitetään opiskelijahuoltoa. Kouluterveydenhuollon alueellisia eroja kavennetaan varmistamalla neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen toimeenpano. Lisätään lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa. 9

10 Hallitusohjelman linjauksia; hyvinvointipolitiikka: perheiden lasten ja nuorten hyvinvointi & työelämän kehittäminen Selvitetään, miten lainsäädäntö turvaa perhevapaalta työhön palavien oikeudet ja arvioidaan perhevapaajärjestelmän päivärahaetuuksien tasot erityisesti isien perhevapaiden käytön kannustavuuden näkökulmasta. Arvioidaan mahdollisuudet korottaa osittaista hoitorahaa ja joustavoittaa sen käyttömahdollisuuksia. Osapäiväisen ja osa-aikaisen hoidon maksu muutetaan määräytymään kunnan ja palvelun käyttäjän sopiman hoitoajan perusteella. Edistetään kotihoidontukea saavien henkilöiden asteittaista siirtymistä työelämään yhdistämällä varhaiskasvatuspalvelut ja taloudellinen tuki. 10

11 Hallitusohjelman linjauksia; koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka; varhaiskasvatus Säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön (työryhmän määräaika 5/2012, siirto vuoden 2013 alusta). Varhaiskasvatuksen yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tiivistetään. 11

12 Hallitusohjelman linjauksia; koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka; varhaiskasvatus Pienten lasten vanhempien mahdollisuutta perheen ja työn joustavaan yhdistämiseen tuetaan. Päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena. Päivähoitojärjestelmää kehitetään tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön. Varmistetaan lasten päivähoidon turvallisuus ja korkea laatu. Päivähoitoa syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna kehitetään. Päivähoito säilytetään maksuttomana pienituloisille perheille eivätkä maksut muodosta työllistymiskynnystä. Erityisesti huomioidaan yksinhuoltajien asema. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa. 12

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste ) Valtioneuvosto vahvisti Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) vuosille Kaste-ohjelman tavoitteena on, että: I. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja II. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti. 13

14 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste ) Kaste-ohjelman tavoitteena on eriarvoisuuden vähentäminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelujen järjestäminen asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi. Painopistettä siirretään hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen. Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta osaohjelmasta, niihin liittyvistä säädösuudistuksista ja suosituksista. 14

15 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste ) Osaohjelman II teemana on lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Erityisenä tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta ja estää lasten ja nuorten syrjäytymistä sekä vahvistaa ehkäisevää lastensuojelua ja vähentää huostaanottojen tarvetta. Osaohjelmassa kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Osaohjelmassa vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä kehitetään lastensuojelutyötä. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita sovitetaan yhteen ja vahvistetaan eri toimijoiden kumppanuuksia. 15

16 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden Kaste-osaohjelmassa Vahvistetaan lapsiperhepalvelujen monialaista, poikkihallinnollista ja yhteen sovittavaa johtamista. Käynnistetään Kaste-ohjelman ensimmäisellä ohjelmakaudella luotujen lasten ja nuorten hyvinvointia, somaattista terveyttä ja mielenterveyttä tukevien menetelmien ja toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen. Kehitetään peruspalveluja tukemaan lasta, jonka perheessä on vakava fyysinen sairaus, mielenterveys- ja/tai päihdeongelma. 16

17 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden Kaste-osaohjelmassa Ohjataan kuntia tekemään lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma niin, että se sisältää myös kuntien nuorisolain mukaisen nuorisopoliittisen ohjelmatyön ja on yhteen sovitettu terveydenhuoltolain mukaisen hyvinvointikertomuksen kanssa. Kannustetaan kuntia selvittämään lasten ja nuorten omia mielipiteitä hyvinvointisuunnitelmien laadinnassa ja käyttämään suunnitelmia työvälineenä. 17

18 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden Kaste-osaohjelmassa Laajennetaan perhekeskustoimintaa perheiden, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Vahvistetaan lasten ja lapsiperheiden kotipalvelua ja kotiin vietäviä palveluja. Kehitetään lastensuojelun avohuoltoa ja perhehoitoa. 18

19 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden Kaste-osaohjelmassa Kehitetään oppilas- ja opiskelijahuoltoa ja edistetään kouluhyvinvoinnin parantamista. Arvioidaan lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen vaikuttavuutta. Yhteistyössä Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmän (TEM, OKM, STM) kanssa lisätään syrjäytymisuhan alla olevien nuorten koulutus- ja työelämäosallisuutta. Erityisesti kiinnitetään huomiota maahanmuuttaja- ja romaninuoriin. Vahvistetaan nuorisososiaalityötä ja etsivää nuorisotyötä. 19

20 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen I kokonaisuus: uusi sosiaalihuoltolaki - HE-luonnos työryhmän loppuraportissa vahva yleislaki käsitteiden modernisointi II kokonaisuus: sosiaalihuoltoa ohjaavien erityislakien sisällön tarkistaminen loppuraportissa esitettävän lainsäädäntöohjelman mukaisesti työryhmän periaatteet ja linjaukset erityislainsäädännön määrä III kokonaisuus: sosiaalihuollon rajapintojen sääntelyn tarkistaminen loppuraportin esitysten perusteella

21 Sosiaalihuoltolainsäädännön valmistelun jatko ja yhteistyökysymykset esitys uudeksi sosiaalihuoltolaiksi Työryhmän ehdotus erityislakien tarkistustarpeista Työryhmän ehdotus rajapinnoilla olevien lakien ja sosiaalihuoltolakien yhteensovituksista sekä hallinnonalan sisällä että muiden hallinnonalojen kanssa

22 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen ja järjestämislaki Parhaillaan selvitetään STM:n asettamassa työryhmässä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista. Työryhmä arvioi, millainen palvelurakenne olisi toimivin kuntauudistuksen myötä muodostuvissa uusissa peruskunnissa. Työryhmän väliraportti valmistuu toukokuun lopussa. Lisäksi työryhmä valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia. Työryhmän loppuraportti valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. 22