Sara Lauri OULUN SATAMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sara Lauri OULUN SATAMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET"

Transkriptio

1 Sara Lauri OULUN SATAMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Pro gradu -tutkielma Kansantaloustiede Marraskuu 2005

2 2 Sisällys Kuviot ja taulukot 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet Aineiston kerääminen ja mallin valinta Tutkimuksen eteneminen TYÖLLISYYSVAIKUTUSTEN TUTKIMISESTA Työllisyysvaikutusten muodot Lyhyesti työllisyysvaikutusten arvioinnista panos-tuotostarkastelun avulla Aikaisempia tutkimuksia sataman työllisyysvaikutuksista PANOS-TUOTOSANALYYSI Yleistä panos-tuotosmallista Panos-tuotostaulukko Tuotantomalli Kerrannaisvaikutuksista alueellisessa panos-tuotosanalyysissa Panos-tuotosmallin käyttömahdollisuuksia ja rajoitteita SATAMA TUTKIMUKSEN KOHTEENA Sataman määritelmä Sataman tehtävät Erilaisia satamatyyppejä Sataman toimijat ja sidosryhmät OULUN SATAMA OSANA SUOMEN SATAMAJÄRJESTELMÄÄ Suomen satamajärjestelmä Oulun Sataman kuvaus Sataman osien esittelyä Oulun Sataman tavaraliikenne Oulun Sataman maakuljetukset Oulun Sataman ja satama-alueen muut toimijat OULUN SATAMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Aineisto ja menetelmät Työllisyysvaikutusten jako välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin Oulun Sataman välittömät työllisyysvaikutukset Oulun Sataman välilliset työllisyysvaikutukset Tuotantovaikutuksesta aiheutuvat työllisyysvaikutukset Palkkojen vaikutus Ostopalveluiden ja investointien kautta syntyvät työllisyysvaikutukset Oulun Sataman välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten arviointia Satama työssäkäyntialueena YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET...VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.

3 3 KUVIOT Kuvio 1. Tuotantopanokset ja tuotos...9 Kuvio 2. Tuotannon, tulojen ja kulutuksen välinen riippuvuus panos-tuotosmallissa..24 Kuvio 3. Sataman sidosryhmät ja toiminnot...31 Kuvio 4. Oulun Sataman organisaatio...35 Kuvio 5. Oulun satamien sijainti...36 Kuvio 6. Oulun Sataman ulkomaan ja kotimaan tavaraliikennemäärien kehitys v Kuvio 7. Oulun Sataman tuonti tavaralajeittain eriteltynä v Kuvio 8. Oulun Sataman vienti tavaralajeittain eriteltynä v TAULUKOT Taulukko 1. Euroopan satamien työllisyysvaikutuksia koskevia tutkimustuloksia...12 Taulukko 2. Panos-tuotostaulukko...16 Taulukko 3. Oulun Sataman tuonti ja vienti satamittain ja tavaralajeittain v Taulukko 4. Oulun Sataman aikaansaamat välittömät työllisyysvaikutukset henkilötyövuosina pääryhmittäin...45 Taulukko 5. Laskennalliset työllisyysvaikutukset panostutos-tarkastelun pohjalta...49 Taulukko 6. Oulun Sataman kokonaistyöllisyysvaikutukset...49 Taulukko 7. Oulun Sataman ns. satamasidonnaiset työllisyysvaikutukset...52 Taulukko 8. Oulun Sataman välittömät ja välilliset sekä ns. satamasidonnaiset työllisyysvaikutukset...53

4 4 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Satamien on aina tiedetty aktivoivan ja kehittävän taloutta sekä teollisuutta itse satamaalueella, mutta myös sen ns. takamaa-alueella eli varsinaisella vaikutusalueellaan. Aina aika ajoin on haluttukin selvittää sataman taloudellista merkitystä alueellaan. (Ojala 1991, 11.) Jalkasen (1996, 45) mukaan varsinaisesti satamien kannattavuutta ei ole maassamme juurikaan tutkittu. Sataman kannattavuutta ja merkittävyyttä voidaan kuitenkin tarkastella muutoinkin kuin vain liiketaloudellisin perustein. Tällöin voidaan selvittää sataman aikaansaamia kunnallistaloudellisia vaikutuksia ja kiinnittää huomiota erityisesti siihen, mikä on satamatoiminnan kokonaistaloudellinen merkitys sijaintipaikkakunnalleen. Sataman työllisyysvaikutusten selvittäminen on esimerkki tällaisesta tarkastelusta. 1.2 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää Oulun Sataman työllisyysvaikutuksia. Käytännössä tutkimusongelmana on siis selvittää, kuinka paljon Oulun Satama saa aikaan välittömästi työllisyyttä itse satamassa, satama-alueella ja muissa ympäristön yrityksissä. Jotta kokonaistyöllisyysvaikutus hahmoittuisi on tarpeen tarkastella myös sataman ja sen toimijoiden aikaansaamia välillisiä työllisyysvaikutuksia. Kokonaistyöllisyysvaikutus muodostuu välittömien ja välillisten vaikutusten summana. Tässä tutkimuksessa keskitytään selvittämään Oulun Sataman alueelliset työllisyysvaikutukset. Alueellisuus tarkoittaa tässä sitä, että työllisyysvaikutuksia tarkastellaan vain oman maakunnan eli Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella.välittömät vaikutukset ilmentävät sitä työllisten määrää, minkä satama ja siihen välittömästi liittyvät toimijat työllistävät suoraan palkkaamalla työntekijöitä. Välilliset työllisyysvaikutukset muotoutuvat näiden toimijoiden luomasta palvelujen ja tarvaroiden kysynnästä muihin yrityksiin sekä työntekijöille maksettujen palkkojen ja niistä kulutukseen käytetyn osuuden aikaansaamasta lisäkysynnästä.

5 5 Tutkimusongelmaa voi kiteyttää seuraavasti: 1. Kuinka paljon työpaikkoja Oulun satama tarjoaa? 2. Mitkä toimijat voidaan varsinaisesti lukea kuuluvan pääasiallisesti satamaan? 3. Kuinka paljon em. toimijat työllistävät? 4. Kuinka paljon satama ja sen päätoimijat saavat aikaan työllisyyttä välillisesti ns. tuotantovaikutusten ja kulutusvaikutusten kautta? 5. Kuinka paljon syntyy välillisesti työllisyyttä, kun osa työntekijöille maksetuista palkoista siirtyy kulutuskysynnäksi? Tavoitteena on tuottaa vastaukset edellä esittettyihin kysymyksiin ja samalla kuvata Oulun Satamaa ja sen suhdetta sidosryhmiinsä. Ilman näitä toimijoita itse satamankin toiminta olisi kovin hankalaa eikä välttämättä onnistuisi lainkaan. Toisaalta satama tarvitsee myös muiden yritysten palveluita ja on niiden kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tämän laajan toimijaverkon kuvaaminen liittyy myös tämän työn tavoitteisiin. Työn tärkein osa on kuitenkin Oulun Sataman työllisyysvaikutusten analysoinnissa. 1.3 Aineiston kerääminen ja mallin valinta Välittömät työllisyysvaikutukset selvitetään suoraan toimijoilta saatujen tietojen perusteella. Työllisystiedot kuvaavat vuoden 2004 tilannetta.välillisten työllisyysvaikutusten selvittämiseksi on käytettävissä Tilastokeskuksen vuonna 2000 laatima alueellinen panos-tuotos Panos-tuotosanalyysin käyttäminen aiheuttaa sen, että päädytään tarkastelemaan työllisyysvaikutuksia toimialatasolla. Välittömien työllisyysvaikutusten selvittäminen kyselyiden perusteella on työläs, mutta työläydestään huolimatta kuitenkin luotettavin ja selkein mittari toteutuneiden työllisyysvaikutusten mittaamiseen. Välittömät työllisyysvaikutukset on selvitetty suoraan toimipaikoilta joko henkilökohtaisesti paikan pällä tehtyjen haastatteluiden tai puhelimen välityksellä tehtyjen haastatteluiden avulla. Oulun Satamalta ja pääoperaattori Herman Andersson Oy:ltä saatiin tiedot niiden sidosryhmistä ja niiden tietojen perusteella lähdettiin kartoittamaan tutkimusjoukkoa.

6 6 Välillisten työllisyysvaikutusten selvittämiseksi valittiin tutkimusmenetelmäksi panostuotosanalyysi, koska se mahdollistaa välillisten kerrannaisvaikutusten ja toimialoittaisten työllisyysvaikutusten tarkastelut tarkemmin kuin muut mallit. Valintaan vaikutti myös se, että tutkimuksessa voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa alueellista panos-tuotosaineistoa. Panos-tuotosmallin avulla saadut välilliset työllisyysvaikutustulokset on laskettu välittömiin työllisyysvaikutuslukuihin perustuen. 1.4 Tutkimuksen eteneminen Työllisyysvaikutusten selvittäminen satamissa ei ole aina kovin yksiselitteistä, sillä esimerkiksi jo satamaa määriteltäessä havaitaan, ettei yhtä oikeaa määritelmää ole olemassakaan, vaan määritelmä laajenee tai supistuu käyttötarkoituksen mukaan. Lähemmin satamaan tutkimuskohteena tutustutaan luvussa neljä. Luvussa kaksi kerrotaan, mitä työllisyysvaikutuksilla tarkoitetaan, miten niitä voidaan tutkia, miten niitä voidaan jaotella esim. välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin. Samalla kuvataan aikaisempia tutkimuksia sataman työllisyysvaikutuksista hyvin yleisellä tasolla. Välittömät työllisyysvaikutukset ovat käsitteenä varsin selkeät, mutta välillisiä työllisyysvaikutuksia täytyy aina hieman perustella. Tässä tutkimuksessa välillisten työllisyysvaikutusten selvittämiseksi käytettiin apuna panos-tuotosmallia ja tauluja. Luvun kaksi lopussa kuvataan panos-tuotosmenetelmän perusteita ja sitä, miten panostuotosmenetelmää voidaan käyttää työllisyysvaikutusten arvioimiseksi satamassa. Perusteellisempi vahvasti teoriapainoitteinen osa panos-tuotosanalyysistä esitellään luvussa kolme. Luvussa kuvataan varsin yksityiskohtaisesti panos-tuotostaulun rakenne ja tuotantomallin muodostaminen. Tämän lisäksi kerrotaan kerrannaisvaikutuksista ja mallin käyttökohteista ja rajoitteista. Luku neljä on satamatoiminnan yleistä kuvausta. Yleisesti ajatellen satama on paikka, josta lähdetään matkalle tai paikka jonne laivat tulevat ja josta ne lähtevät. Satama organisaationa, työpaikkana, tavaran varastoijana ja kuljetusketjun merkittävänä osana

7 7 ja monenlaisten palveluiden tuottajana voi kuitenkin olla monelle meistä jo hieman tuntemattomampi asia. Satama on paljon muutakin kuin vain paikka veden äärellä. Kappaleessa neljä esitellään sataman tehtävät ja määritelmä. Laajan määritelmän mukaan satama muodostaa toimnnallisen kokonaisuuden, jonka toiminnot ovat laajat ja kytkennät sidosryhmiinsä ovat vahvat. Satamien moninaisten palvelutoimintojen tuottaminen sitoo edelleen paljon työvoimaa, joskin mm. lastaus- ja purkaustoimintojen teknistymisen kautta satamamien työvoimavaltaisuus on muuttunut pääomavaltaisuudeksi ja varsinaisesti satamissa käsintehtävä työ on vähentynyt voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Luvussa viisi tutustutaan yleisellä tasolla Suomen satamajärjestelmään ja esitellään erilaisia satamatyyppejä. Samassa kappaleessa esitellään Oulun Satama. Koska tutkimusaiheena on Oulun Sataman työllisyysvaikutukset on mukava saada tietoa siitä, mitä Oulun Satamassa tehdään. Muutamien kuvioiden ja taulukoiden avulla saadaan tietoa Oulun Sataman viennistä ja tuonnista. Samalla kuvataan Oulun Sataman toimintaa ja sen toimijoita. Näin siitä syystä, että seuraavassa luvussa esitellään Oulun Sataman työllisyysvaikutusten tutkimusmalli ja luvun viisi onkin tarkoitus muodostaa pohja tutkimusmallin rakenteelle. Luvussa kuusi esitetään käytetyn tutkimusmenetelmän avulla saadut tutkimustulokset. Tuloksissa on mukana sekä suoraa, haastattelemalla saatua tarkkaa tietoa työllisyysvaikutuksista, että laskennallisia arvioita työllisyysvaikutuksista. Luku seitsemän on päätäntö, jossa esitetään arvioita ja pohdintaa tutkimuksen kulusta ja saaduista tuloksista.

8 8 2. TYÖLLISYYSVAIKUTUSTEN TUTKIMISESTA Työllisyysvaikutukset ovat kiinteästi sidoksissa taloudelliseen toimintaan ja ne voidaan määritellä esim. erilaisten taloudellisten toimintojen aikaansaamina työvoimatarpeen määrällisinä ja laadullisina muutoksina (Kasanko 1998, 4). Työllisyysvaikutukset syntyvät työmarkkinoilla, joilla työnantajat ostavat ja työntekijät myyvät työpanoksia. 2.1 Työllisyysvaikutusten muodot Työllisyysvaikutuksia voidaan ryhmitellä eri tavoin. Vaikutuksia voidaan tarkastella esimerkiksi niiden ajallisuuden (vaiheiden) tai syntytavan mukaisesti. Ajallinen tarkastelu tarkoittaa sitä, että työllisyysvaikutuksia tarkastellaan vaiheittain esim. jonkin investoinnin aikaansaamana muutoksena. Useissa tutkimuksissa (mm. Jokipii, Joutsensaari, Kallberg & Salli 2000; Kasanko 1998; LTT 1997; Tulkki 2002) on tutkittu tai esitelty erilaisten investointien tai hankkeiden aikaansaamia työllisyysvaikutuksia. Valtion tulo- ja menoarviosta voidaan myöntää erilaisia määrärahoja hakemuksesta investointeihin. Näiden investointimäärärahojen myöntämisen perusteenksi on hyvin usein vaadittu työllisyysvaikutusten selvittämistä. Jotta työllisyysvaikutuksia voitaisiin mitata jollakin yhtenäisellä tavalla, on Työministeriön toimeksiannosta on laadittu erityinen Työllisyysperusteisten investointien työllisyysvaikutusten arviointi malli eli ns. TVA-malli (LTT 1997; Tulkki 2002). Kyseisen mallin mukaisesti investointien työllisyysvaikutuksia arvioidaan ajallisesti vaiheittain investointivaiheen, kasvusysäysvaiheen ja toimintavaiheen aikana. Työllisyysvaikutuksia voidaan tarkastella myös niiden syntytavan mukaan, jolloin työllisyysvaikutukset jaetaan välittömiin eli suoriin vaikutuksiin ja välillisiin eli epäsuoriin vaikutuksiin. Yleisesti välittömät työllisyysvaikutukset syntyvät tutkittavassa kohteessa itsessään ja välilliset työllisyysvaikutukset syntyvät toisaalla toisissa yrityksissä tai toisella toimialalla taloudellisen toiminnan seurauksena tuotantotoiminnan ja kulutuksen kautta. Välillisiä työllisyysvaikutuksia voidaan

9 9 selvittää panos-tuotosanalyysin avulla. Esimerkisi mm. Häyrynen (1984), Saurama & Kantola (2001), Knuuttila (2004) käyttivät panos-tuotostarkastelua selvittäessään tutkimuksissaan alueellisia työllisyysvaikutuksia. 2.2 Lyhyesti työllisyysvaikutusten arvioinnista panos-tuotostarkastelun avulla Panos-tuotosanalyysi on menetelmä, jota käytetään kansantalouden eri toimialojen välisten riippuvuuksien selvittämiseen. Panos-tuotosanalyysi koostuu panostuotostaulukosta ja panos-tuotosmallista. Talouselämän toiminnan kuvaus kohdistuu panos-tuotostaulussa rahassa mitattuihin toimialojen välisiin tavara- ja palvelusvirtoihin. Hyödykevirtoja tarkastellaan panos-tuotostaulukossa yhtä aikaa kahdesta näkökulmasta eli hyödykkeiden tuotannon ja niiden käytön kannalta. Hyödykevirtaa kutsutaan tuotokseksi, kun sitä tarkastellaan tarjonnan eli tuotannon näkökulmasta. Toisaalta, kun hyödykevirtaa tarkastellaan kysynnän eli käytön kannalta, kutsutaan sitä panokseksi. Kukin toimiala ja yritys tarvitsee tuotantoaan varten erilaisia tuotantopanoksia. Toimialalla toimivan yrityksen tuotos koostuu sen itsensä käyttämästä työpanoksesta, muista perupanoksista ja muilta yrityksiltä sekä toimialoilta hankituista välituotepanoksista. Peruspanoksia ovat työn lisäksi verot ja veronluonteiset maksut, tuonti, poistot ja toimintaylijäämä. Välituotepanoksia ovat yrityksen hankkimat tuotteet ja palvelut. Kuviossa 1. on ilmennetty tätä ketjua. PANOKSET Toimialan tai yrityksen tuotanto Välituotepanokset -tuotteet Peruspanokset TUOTOKSET -työ TUOTOS Kuvio 1. Tuotantopanokset ja tuotos

10 10 Työllisyysvaikutus muotoutuu siten kolmen osatekijän yhteisvaikutuksesta ja yhdessä ne muodostavat työllisyyden kokonaisvaikutuksen. Ensimmäinen osatekijä on käytettävä työpanos yrityksessä eli tässä satamassa (vrt. laaja määritelmä) itsessään ja tällöin on kyseessä välitön työllisyys. Toinen osatekijä syntyy välituotepanosten käytön kautta toisissa yrityksissä ja toimialoilla. Tässä tutkimuksessa välituotepanosten käyttöä kuvataan sataman ostoilla ja investoinneilla ja tarkastelu tehdään panostuotostaulukoiden avulla.. Kolmas osatekijä muodostuu kulutuksen kautta aiheutuvasta vaikutuksesta tuotantotoiminnassa. Tässä tutkimuksessa kulutuksen vaikutusta selvitetään panos-tuotostarkastelun avulla maksettujen palkkojen kautta kulutukseen siirtyvän summan kautta. Viimeksimainituilla tarkoitetaan välillistä tuotantovaikutusta ja välillistä kulutusvaikutusta. Välittömät työllisyysvaikutukset voidaan selvittää hyvinkin tarkasti, mutta välillisten työllisyysvaikutusten arvioimiseksi käytetään panos-tuotostarkastelussa apuna panostuotosmallia. Jotta tuotantotoimintaa voitaisiin kuvata ja riippuvuuksia selittää, tarvitaan todellisuutta yksinkertaistavia oletuksia. Panos-tuotosmalli, kuten muutkin mallit, on rajoitustensa tulos. Tästä johtuen panos-tuotosmallin avulla lasketut luvut täytyykin ymmärtää laskennallisiksi arvioiksi, eikä niitä voida suoraan tulkita uusien työpaikkojen lukumääriksi. Suositeltavaa onkin suhtautuaa saatuihin lukuihin enemmänkin suuntaa antavina arvioina kuin absoluuttisen tarkkoina lukuina. Huolellisesti tehtynä laskelmat ovat kuitenkin suhteellisen luotettavia. Toisaalta, välillisten työllisyysvaikutusten jättäminen kokonaan huomioimatta merkitsisi sitä, että kokonaisvaikutus arvioitaisiin alakanttiin. Tätä taustaa vasten välillisten työllisyysvaikutusten selvittäminen, vaikkakin se on vain arvio toteutuneesta, on hyvin perusteltua. 2.3 Aikaisempia tutkimuksia sataman työllisyysvaikutuksista Työllisyysvaikutusten tutkiminen ei ole satamissa välttämättä kovin yksiselitteistä, koska tutkimukseen ja etenkin tutkimustuloksiin vaikuttaa kovasti se, miten itse satama määritellään ja miten määritellään työllisyysvaikutukset eli se, mitä halutaan tutkia. Tutkimuskäytäntöjä, lähestymistapoja ja määritelmiä on monia ja siksi eri satamista tehtyjen tutkimustulosten keskinäiset vertailut ovat osoittautuneet hankaliksi tai jopa

11 11 mahdottomiksi niin Suomessa kuin muissakin maissa. Satamien työllisyysvaikutuksia ei voida tutkia vain yhdellä ja ainoalla oikealla tavalla. (Saurama ja Kantola 2001, 26, 30.) Satamiin liittyviä tutkimuksia on tehty maassamme paljon, mutta kovin paljon niiden työllisyysvaikutuksiin keskittyneitä tutkimuksia ei ole tehty. Tämän työn kannalta merkittävimmät tutkimukset löytyvät Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen sarjasta B osista: B 112 Saurama (2000) ja B 116 Saurama ja Kantola (2001). Työssään Satakunnan satamien työllisyysvaikutukset Saurama (2000) selvitti Satakunnan satamien (Porin, Rauman, Merikarvian ja Olkiluodon sataman) työllisyysvaikutuksia maakuntatasolla. Sauraman tutkimusjoukko jakaantui kolmen pääryhmään a) sataman päätoiminnot ja organisaatiot, b) viranomaiset ja muut julkisen sektorin organisaatiot sekä c) satamasidonnainen toiminta. Näistä satamasidonnaisella toiminnalla tarkoitettiin satamiin liittyvää muuta taloudellista eli satamasidonnaista toimintaa. Sidonnaisuus koostuu useista eri tekijöistä ja yksi niistä on sijaintiin perustuva läheinen vuorovaikutussuhde. (Saurama 2000, 25-28, 40.) Saurama jakoi työllisyysvaikutukset välittömiin ja välillisiin. Sauraman (2000) tutkimustulosten mukaan satamilla, varsinkin Porin ja Rauman satamilla, oli Satakunnan alueella varsin merkittävä alueellinen ja erityisesti paikallinen työllistävä vaikutus. Tutkimuksessaan Satamasidonnaisten toimintojen työllisyysvaikutukset Varsinais- Suomessa: Turku, Naantali ja Uusikaupunki Saurama ja Kantola (2001) selvittivät ko. alueella sijaitsevien satamien välillisiä ja välittömiä työllisyysvaikutuksia. Välittömät työllisyysvaikutukset selvitettiin tutkimuksessa kyselyiden ja tilastoanalyysien perusteella. Välillisten työllisyysvaikutusten arvioimiseksi tutkijat käyttivät apunaan tilastoja ja Tilastokeskuksen (2000) julkistamaa alueellista panostuotosaineistoa. Tutkimuksen mukaan alueellisella tasolla arvioituna satamien työllisyysvaikutukset olivat huomattavat. Kaiken kaikkiaan Turun, Naantalin ja Uudenkaupungin satamiin sidoksissa oleva työllisyys edusti lähes 5 % koko maakunnan työllisyydestä, joskin satamakaupungit olivat isoimmat hyötyjät. Samalla

12 12 todettiin, että tutkimuksessa mukana olleiden satamien voitiin katsoa vetovoimallaan tuoneen alueelle työpaikkoja sekä säilyttäneen niitä. (Saurama ja Kantola 2001, 6, 77.) Ulkomailla satamien työllisyysvaikutuksia on tutkittu enemmän kuin Suomessa. Saurama ja Kantola (2001) olivat koonneet tutkimukseensa mukaan tulokset keskeisimmistä eurooppalaisia satamia koskevista työllisyysvaikutustutkimuksista. Seuraavassa taulukossa (taulukko 1) on esitettynä ulkomaisten työllisyysvaikutustutkimusten tuloksia Sauraman ja Kantolan (2001) mukaan. Taulukko 1. Euroopan satamien työllisyysvaikutuksia koskevia tutkimustuloksia ( ks. Saurama & Kantola 2001,31) Tutkittu satama (tutkimusvuosi) Kokonaistyöllisyysvaikutus Välitön työllistävä vaikutus Välillinen (tai siihen rinnastettava) työllistävä vaikutus Kerroin (kokonaisvaikutus/välitö n vaikutus) Århus (1999) ,79 Bordeaux (1992) ,41 Hampuri (1990) ,50 Lyypekki (1993) ,14 Nantes (1997) ,08 Plymouth (1991) ,42 Pori (1999) ,26 Rauma (1999) ,22 Rostock (1996) ,42 Amsterdam (1996) ,73 Taulukossa mainitut satamat ovat kokoluokaltaan aivan erilaisia, eikä tässä olekaan tarkoitus verrata satamien kokoja keskenään. Sen sijaa voidaan kuitenkin tarkastella kerroinvaikutuksia. Pääosassa ainakin näissä kansainvälisissä tutkimuksissa kerroinvaikutukset olivat 1,2 ja 2,0 välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksi sataman välitön työpaikka kertaantuu jopa kaksinkertaiseksi kokonaisvaikutuksiltaan verrattuna välittömään vaikutukseen. Toki täytyy muistaa, että tulosten saamiseksi on jouduttu tekemään yleistyksiä ja laskelmia. Eikä käytössä myöskään ole tietoa käytetyistä tutkimusmenetelmistä. Välillisten työllisyysvaikutusten vaikutusten osalta ei voidakaan ilmoittaa, että ne olisivat absoluuttisia työllisyyslukuja, vaan niihin on suhtauduttava suuntaa antavia tuloksina.

13 13

14 14 3. PANOS-TUOTOSANALYYSI 3.1 Yleistä panos-tuotosmallista Panos-tuotosanalyysi on yleisesti käytetty menetelmä kansantalouden eri toimialojen välisten riippuvuuksien selvittämiseen. Panos-tuotostutkimuksen varsinaisena kehittäjänä pidetään Wassily Leontiefiä. Panos-tuotosanalyysi koostuu panostuotostaulukosta ja panos-tuotosmallista. Panos-tuotostaulukko on tilastollinen kuvaus kansantalouden tuotantosuhteista, sen eri toimialojen panoksista ja tuotoksista tietyn ajanjakson, yleensä vuoden, aikana. Panos-tuotosmalli on teoreettinen kaavio, joka muodostuu joukosta simultaanisia lineaarisia yhtälöitä, joissa tuntemattomia ovat eri toimialojen kokonaistuotokset ja joiden parametrit (panoskertoimet) estimoidaan (lasketaan) empiirisestä panos-tuotostaulukkoon sisältyvästä informaatiosta. (Leontief 1966, 134; Nenonen, 1976, 53.) 3.2 Panos-tuotostaulukko Panos-tuotostaulu on yksi kansantaloudellisen tilinpidon muoto, jossa talouselämä jaetaan lukuisiin toimialoihin. Panos-tuotostaulussa talouselämän tuotantotoimintaa kuvataan monipuolisesti ja sen avulla saadaan tietoja eri toimialojen tuotannon asemasta kansantaloudessa. Pääasiallisesti talouselämän toiminnan kuvaus kohdistuu siinä rahassa mitattuihin toimialojen välisiin tavara- ja palvelusvirtoihin. Hyödykevirtoja tarkastellaan panos-tuotostaulukossa yhtäaikaa kahdesta näkökulmasta eli hyödykkeiden tuotannon ja niiden käytön kannalta. Kun hyödykevirtaa tarkastellaan tarjonnan eli tuotannon näkökulmasta sitä kutsutaan tuotokseksi. Toisaalta, kun hyödykevirtaa tarkastellaan kysynnän eli käytön kannalta, kutsutaan sitä panokseksi. Tuotosten yhteismitallistamiseksi mittayksikkönä käytetään useimmiten rahayksikköä. Tällöin panos-tuotostaulujen hyödykevirrat esitetään arvosuureina, joita voidaan pitää ajanjakson hyödykevirran keskimääräisen yksikköhinnan ja sen sisältämien määräyksiköiden lukumäärän tulona. Yhteismitallisuus mahdollistaa sen, että tuotosten lisäksi panoksetkin voidaan laskea yhteen ja riippuvuudet voidaan siten yhtenäisesti ilmaista. (Forssell 1985, 8.)

15 15 Panos-tuotostaulun kultakin vaakariviltä nähdään, kuinka paljon kyseisellä toimialalla valmistettuja hyödykkeitä on käytetty eri toimialoilla panoksina ja lopputuotteina. Taulun sarakkeelta nähdään kuinka paljon toimialan tuotannon valmistuksessa on tarvittu erilaisia välituotepanoksia ja peruspanoksia. Taulussa kunkin tuoteryhmän tuotanto on yhtä suuri kuin sen valmistamiseen käytettyjen panosten summa eli toimialan tuottamien hyödykkeiden kokonaiskäytön täytyy vastata niiden tuotantoa. Panos-tuotostaulu voidaan esittää lohkokaaviona esim. seuraavsti (Forssell 1985, 14): Välituotteiden käyttö + Lopputuotteiden = Kokonaistuotanto käyttö Peruspanosten käyttö + Peruspanosten käyttö = lopputuotteina Peruspanosten summa = = = Tuotantopanosten summa + Lopputuotteiden = Kokonaissumma summa Välituotteet ovat samalla kertaa sekä tuotoksia että panoksia. Tarkastelun pääpaino kohdistuukin juuri välituotteiden käytön kuvaukseen. Välituotteiden tuotanto ja käyttö kuvaa toimialojen riippuvuutta toisistaan: toisen toimialan (yrityksen) tuotanto on toisen toimialan (yrityksen) panos. Panos-tuotostilinpidossa markkinahyödykevirrat arvostetaan tuottajahintaan. (Forssell 1985, 14.) Peruspanoksia ainoastaan käytetään ja lopputuotteita vain valmistetaan. Lopputuotekäyttö jakautuu kulutukseen (yksityinen ja julkinen), pääomanmuodostukseen ja vientiin. Tuonti on esitetty taulukossa 2 lopputuote-eränä miinusmerkkisenä. Välituotteet sisältävät tällöin myös tuontihyödykkeet luokiteltuna niitä valmistavan tuotantotoiminnan mukaan. Tuontihyödykkeet voitaisiin käsitellä myös kokonaisuudessaan peruspanoksina. Tällöin lopputuotekysynnöissä olisi vain kotimaisiin hyödykksisiin kohdistuva kysyntä. Lopputuote-eriä ovat lisäksi varastojen lisäys ja tilastovirhe

16 16 Peruspanoksia ovat kotimaisten markkinattomien hyödykkeiden ostot miinus myynnit, hyödykeverot miinus hyödyketukipalkkiot (tullit ja tasausvero, arvonlisävero, muut hyödykeverot, hyödyketukipalkkiot), palkat, työnantajain sosiaalivakuutusmaksut, muut välilliset verot kuin hyödykeverot miinus muut kuin hyödyketukipalkkiot, kiinteän pääoman kuluminen ja toimintaylijäämä. Usein arvonlisäys (toimintaylijäämä, kiinteän pääoman kuluminen, palkat, työnantajain sosiaalivakuutusmaksut ja välilliset hyödykeverot vähennettynä tukipalkkioilla) esitetään taulussa omana eränään. (Forssell 1985,15.) Panos-tuotostaulu voidaan esittää myös kirjainsymbolien avulla. Vastaavia merkintöjä käytetään myöhemmin panos-tuotosmallia muodostettaessa. (Forssell 1985, 16.) Taulukko 2. Panos-tuotostaulukko Välituotteet Lopputuotteet Tuotanto- 1 toiminta.. toimialat. 1,...,i,...,n i... n Välituotepanokset yht. Palkat 1 Toiminta- 2 ylijäämä Välill. verot 3 Tuotantotoiminta toimialat 1... j... n x x 1j... x 1n x i1... x ij... x in x n1... x nj... x nn x.1... x.j... x.n z z 1j... z 1n z z 2j... z 2n z 31 z 3j z 3n Välituot. yht. x x i.... x n. x.. Kulu- Pääom Vienti Tuonti Lopputus muod. tuot.yht y 11 y 12 y 13 -y 14 y y i1 y i2 y i3 -y i4 y i y n1 y n2 y n3 -y n4 y n. Peruspanosten käyttö lopputuotteena Yhteensä Peruspanokset z.1... z. j... z.n z.. yht. Yhteensä x 1... x j... x n y.1 y.2 y.3 -y.4 y.. x 1... x i... x n z 1. z 2. z 3.

17 17 Merkinnät: [ x ij ] X = = välituotteiden ( n x n)-matriisi; elementit { } x = = kokonaistuotannon (n x 1)-pystyvektori; elementit osoittavat toimialan i x x i n i. = xij = j=1 osoittavat, kuinka paljon toimialan i tuotantoa käytetään panoksena toimialan j tuotannossa kokonaistuotannon tuotoksen i käyttö välituotteena x ij x i x n = x =.j ij i=1 välituotteiden käyttö panoksina tuotantotoiminnassa j x.. n n = x = välituotteiden kokonaissumma ij i= 1 j= 1 [ y ih ] Y = = lopputuotteiden ( n x m)-matriisi; elementit osoittavat, kuinka paljon tuotosta i käytetään lopputuotteena h { } y i y = = lopputuotteiden (n x 1)-pystyvektori, elementit yi osoittavat, kuinka paljon toimialan i tuotantoa käytetään yhteensä lopputuotteena n y = y = y = h= 1 ih i. i tuotoksen i käyttö lopputuotteena y ih n y ih i= 1 = y.h = lopputuotteen h kokonaissumma y.. n n = yih = lopputuotteiden kokonaissumma h= 1 i= 1 [ ] Z = z kj = peruspanosten (l x n)-matriisi; elementit zkj osoittavat, kuinka paljon { } peruspanosta k käytetään toimialalla j z = z j = peruspanosten (1 x n)-vaakavektori; elementit osoittavat, kuinka paljon peruspanoksia käytetään tuotantotoiminnassa j z j z = z = z =.j k kj k=1 l = peruspanosten kokonaiskäyttö tuotantotoiminnassa j z.. l n = zkj = peruspanosten kokonaiskäyttö k= 1 j= 1 Panos-tuotostaulussa tuotantotoimintaa kuvataan siten, että kunkin tuotantotoiminnan rivin ja sarakkeen välillä vallitsee seuraava yhteys:

18 18 i n x = x + y x + z = x ij i. ij. j j= 1 i= 1 n j (i = j); j = 1,...,n Kunkin toimialan tuotanto on yhtä suuri kuin tuotoksen käyttö panoksina tuotantotoiminnassa (välituotteet) ja lopputuotteina, mikä puolestaan on yhtä suuri kuin kyseisen toimialan tuotantotoiminnassa käyttämien välituotepanosten ja peruspanosten summa. (Forssell ) Päämääränä on ryhmitellä tuotantotoiminta taloudellisen toiminnan teknisten ominaisuuksien eli tuotantomenetelmien samankaltaisuuden perusteella. Mikäli noudatettaisiin tiukasti teorian mukaisia periaatteita, niin samaan ryhmään luettaisiin kuuluviksi vain sellaiset tuotantomenetelmät, joilla valmistettavaa tuotosyksikköä kohti tarvitaan yhtä paljon samaa panosta. Tällainen ei kuitenkaan ole käytännössä täysin mahdollista ja tuotantomenetelmät ovat taulun ryhmien sisällä hyvin erilaisia. Yksityiskohtaista ryhmittelyä rajoittavina tekijöinä ovat tietojen hallittavuus, luotettavuus ja hankintavaikeudet. Tästä johtuen onkin tyydyttävä luokittelemaan tuotantotoiminta toimialoihin, joiden perusyksikkönä on toimipaikka. Tällöin kaikkien samanlaista tuotetta valmistavien toimipaikkojen käyttämät tuotantomenetelmät kuuluvat samaan toimialaan. (Forssell 1985, ) Panos-tuotostaulu on talouselämän tuotantotoiminnan kuvaamiseen monipuolinen tietolähde. Siitä saadaan tietoja eri toimialojen tuotannon asemasta kansantaloudessa. Lisäksi siitä voidaa määrittää erilaisten peruspanosten ja lopputuotteiden suuruus ja toimialoittainen jakautuminen, toimialojen tuotteiden käyttökohteet, toimialojen tuotantotekniikka ja keskimääräinen kustannusrakenne. Panos-tuotostaulu antaa yksityiskohtaisen yleiskuvan hyödykevirtojen kiertokulusta talouselämässä ja tarjoaa sitä kautta hyvän kehikon erilaisille analyyseille. (Forssell 1985, ) 3.3 Tuotantomalli Tuotantomallissa tuntemattomia ovat eri toimialojen tuotokset. Toimialojen väliset riippuvuudet ilmaistaan mallissa parametreilla, jotka lasketaan empiirisestä panos-

19 19 tuotostaulukkoon sisältyvästä informaatiosta. (Nenonen 1976, 53.) Tuotantomallin laatiminen aloitetaan panos-tuotostaulun riviyhtälöstä (Forssell 1985, 21): n xi = xij + y i j= 1 (i = 1,...,n) (1) Kyseinen yhtälö kuvaa tietyn toimilalan i tuotannon käytön kansantalouden muilla toimialoilla välituotteina ( x ij ) ja erilaisina lopputuotteina ( y i ). Panoskertoimet lasketaan panos-tuotostaulusta seuraavasti: xij aij = (2) x j Panoskerroin a (0 aij 1 ij ) ilmaisee, kuinka paljon toimialalla j tarvitaan toimialan i tuotantoa yhden tuotosyksikön valmistamiseen. Välituotteiden kysynnän yhtälöksi siis saadaan: x = a x (3) ij ij j Tuotantomalli voidaan nyt laatia sijoittamalla mallin taseyhtälöön (1) yhtälö (3). Eli tuotantomalli on seuraava: i n x = a x + y j= 1 ij j i (i = 1,,n) (4) tai matriisimerkinnöin x a a.. a 1 y n a a.. a x2 y n x = Ax + y, missä x =., y =., A = x an1 a n2.. ann n yn

20 20 Tuotantomallin selitettävinä muuttujina ovat toimialojen kokonaistuotannot. Selittävinä muuttujina ovat toimialojen lopputuotekysynnät (kotitalouksien kulutus, valtion ja kuntien kulutus, pääomanmuodostus ja vienti). Parametreina ovat panoskertoimet, jotka ilmaisevat toimialojen väliset riippuvuudet. Tuotantomallissa selitetään toimialojen kokonaistuotanto lopputuotteiden kysynnän ja toimialojen tuotannon keskinäisten riippuvuuksien avulla. Mallin ratkaisu perustuu olettamukselle, että kaikki tuotanto tähtää lopputuotteiden käyttöön ja valmistukseen. Kun mallia käytetään arvioitaessa, kuinka paljon tuotantoa eri toimialoilla tarvitaan, jotta tietty lopputuotteiden kysyntä voidaan tyydyttää, oletetaan panoskertoimien pysyvän kiinteinä. Tuotantomallissa on lineaarisia yhtälöitä yhtä monta kuin on ratkaistavia tuntemattomia muuttujia. Tällöin toimialojen tuotanto voidaan laskea kulloinkin tunnetun lopputuotteiden kysynnän suhteen. Tarkoituksenmukaisempaa on kuitenkin ratkaista yhtälöryhmä ( I A) x = y, (5) missä I on yksikkömatriisi, jonka diagonaalielementit ovat arvoltaan ykkösiä ja muut elementit nollia eli I = Tuotantomallin ratkaistuksi muodoksi saadaan x = ( I A) 1 y, (6) kun yhtälön (5) molemmat puolet kerrotaan matriisin (I-A) käänteismatriisilla. Matriisi (I A) -1 eli Leontiefin käänteismatriisi ilmaisee toimialojen kokonaistuotoksen ja lopputuotteiden kysynnän välisen riippuvuuden. Käänteismatriisin elementti ( b 0 ) ilmaisee, kuinka paljon tarvitaan tuotantoa toimialalla i, jotta toimialalta j ij voitaisiin saada yksi yksikkö lopputuotetta j. Matriisin riviltä nähdään, kuinka paljon tuotantoa tällä kyseisellä toimialalla tarvitaan, jotta eri toimialoilta saataisiin yksi yksikkö lopputuotetta. Matriisin sarakkeesta nähdään, kuinka paljon tuotantoa tarvitaan

21 21 eri toimialoilta, jotta kyseisen toimialan (sarake) yhden lopputuoteyksikön kysyntä voidaan tyydyttää. Kun käänteismatriisin sarakkeen ilmaisemat toimialojen tuotannontarpeet lasketaan yhteen, saadaan selville kyseisen toimialan lopputuotekysynnän aikaansaama tuotantotoiminnan kerrannaisvaikutus. Käänteismatriisin sarakekertoimien voidaankin tulkita ilmaisevan taaksepäin suuntautuvat tuotannon kerrannaisvaikutukset. Kertoimet muodostuvat sitä suuremmiksi, mitä jalostetumpia toimialalla tuotetut hyödykkeet ovat. Esimerkiksi kulutustavarateollisuuden kertoimet ovat yleensä suurempia kuin maatalouden kertoimet. (Forssell 1985, ) Käänteismatriisin rivin kertoimien tulkitaaan ilmaisevan eteenpäin suuntautuvaa vaikutusta, sillä riveittäin tarkasteltuna kertoimet osoittavat, miten tarkasteltavan toimialan tuotanto riippuu eri toimialojen lopputuotteiden kysynnästä.. Riveittäin muodostetuista yhtälöistä koostuu tuotantomallin ratkaistu muoto. (Forssell 1985, 27.) 3.4 Kerrannaisvaikutuksista alueellisessa panos-tuotosanalyysissa Suomessa panos-tuotosaineistojen keräämisestä ja julkaisusta vastaa Tilastokeskus. Vuonna 2000 julkaistiin ensimmäiset alueelliset vuoden 1995 panos-tuotostaulut. Näiden julkaisemisen myötä alueellisten panos-tuotostarkasteluiden tekeminen helpottui. Aikaisemmin alueellisia panos-tuotosanalyyseja tehtäessä kansalliset koko maata koskevat panos-tuotostaulut piti eri keinoja ja laskentamenetelmiä hyväksikäyttäen alueellistaa. (mm. Nenonen 1981, 53-69; Susiluoto 1996, 74; Susiluoto 1999, 15.) Alueellisten panos-tuotosaineistojen kerääminen on vaivalloista ja hidasta. Alueellinen panostuotos 1995 on toistaiseksi ainut ja viimeisin käytettävissä oleva aineisto, joka sisältää talouden toimialojen keskinäiset panos-tuotostaulut kaikista Suomen 20 maakunnasta. Alueellisista panos-tuotostaulukoista käy ilmi alueiden toimialarakenne ja erikoistuminen eri toimialoihin. Panos-tuotoskäänteimatriisin avulla voidaan selvittää, miten välilliset tuotanto- ja työllisyysvaikutukset leviävät toimialoille ja alueille, tosin työllisyysvaikutusten selvittämiseksi tarvitaan lisäksi tietoa toimialoittaisista

22 22 työpanoskertoimista. Sen avulla voidaan myös tutkia ja verrata alueiden toimialarakenteita sekä ennakoida alueen taloudellista kehitystä. (Susiluoto 1999, 16.) Toimialoittaisten kerrannaisvaikutusten laskeminen on ollut yksi alueellisen panostuotosanalyysin keskeinen sovellus (Susiluoto 1996, 103). Kerrannaisvaikutukset ovat taloudellisten toimintojen ketjureaktio. Tuotannon kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan alueellisen panos-tuotosmallin ratkaistusta muodosta saatavaa tietyn toimialan lopputuotekysynnän lisäyksen aiheuttamaa välitöntä ja välillistä alueen muille toimialoille kohdistuvaa tuotannontarvetta. Käänteismatriisiin sisältyvät kaikki toimialojen osto- ja myyntisuhteiden välittämät tuotantovaikutukset. Mikäli tarkasteltavan alueen tuotantoon kohdistuva lopputuotekysyntä on luotettavasti ennustettavissa, voidaan siitä aiheutuvien niin kotitalouksien kuin yritystoiminnankin kehittymisedellytysten kannalta oleelliset kerrannaisvaikutukset selvittää panostuotosmallin avulla. Kerrannaisvaikutusten aiheuttajia, autonomisen muutoksen kohdanneita muuttujia, tarkastellaan toimialakohtaisesti, mutta itse kerrannaisvaikutuksia aggregoidusti, välituotetarpeen kokonaiskasvuna. (Nenonen 1976, 45, 65) Toimialan i lopputuotekysynnän lisäyksestä Δyi aiheutuvat kerrannaisvaikutukset toimialalle j saadaan käänteismatriisin (I A) -1 sarakkeen j summan ja Δy i:n tulona eli n K i = (I A) -1 *)yi (i = 1,,n), j = 1 missä K i ilmaisee toimialalla i autonomisesta kysynnän lisäyksestä aiheutuvia kerrannaisvaikutuksia. (Nenonen 1976, 65.) Toimialan kerrannaisvaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä vahvemmat siteet sillä on alueen muihin toimialoihin. Yleisesti välituotteiden käyttö on sitä laajempaa, mitä monipuolisempaa ja jalostetumpaa alueen tuotanto on. Mikäli alueen tuotanto on yksipuolista ja/tai toimialat hankkivat välituotteita muualta (toisista maakunnista tai ulkomailta) kuin omalta alueelta, niin osa kerrannaisvaikutuksista vuotaa muille alueille tai ulkomaille. Toimialojen yhtä lopputuoteyksikköä kohti lasketut

23 23 kerrannaisvaikutukset osoittaa siis käänteismatriisi (I - A) -1. Tilastokeskuksen (2000) aineistossa käänteismatriisit on laskettu valmiiksi 37 toimilalan luokituksella. Tuotannon kerrannaisvaikutusten lisäksi on mahdollista tarkastella kulutuksen kerrannaisvaikutuksia. Yksityisen kulutuksen kerrannaisvaikutuksia syntyy, kun palkansaajat käyttävät osan palkkatuloistaan lisäkulutukseen. Toimialojen tuotantoon ja kotitalouksien toimintaan liittyvää riippuvuuksien ketjua voidaan kuvata vaiheittain seuraavasti (Häyrynen 1984, 8):

24 24 toimialojen tuotanto palkat ja toimintaylijäämäämä kotitalouksille kotitalouksien käytettävissä oleva tulo tulonkäyttö kulutukseen kulutusmenot alueelle kulutus hyödykeryhmittäin kulutuskysynnän kohdentuminen toimialoitta verot ym. tulonsiirrot säästöt tuonnin osuus kulutuksesta Alueen sisäisiä kerrannaisvaikutuksia välittävät kytkennät Ulkopuoliset kytkennät Kuvio 2. Tuotannon, tulojen ja kulutuksen välinen riippuvuus panos-tuotosmallissa (Häyrynen 1984, 8). Kuvan vasemmanpuoleinen ketju kuvaa alueen tuotannosta aiheutuvia kulutuksen kerrannaisvaikutuksia. Ne syntyvät siitä, että tulojen käyttö kulutukseen aiheuttaa tuotannon kasvua kulutushyödykkeitä valmistavilla toimialoilla. Kulutuksesta johtuvina ne kertautuvat lähinnä kulutustavarateollisuteen ja palveluksiin. Kaikki tulot eivät kuitenkaan kohdistu kerrannaisvaikutuksina aluetalouteen, vaan osa tuloista vuotaa alueen ulkopuolelle tulonsiirtoina (alueen kotitaloudet myös saavat tulonsiirtoja

25 25 ulkopuolelta, lähinnä valtiolta.), säästöinä ja tuontina (tuonnin myötä kulutuksen tuotantoa kasvattava vaikutus siietyy tuontihyödykkeiden valmistusalueelle.) Kerrannaisvaikutukset ilmenevät tuotannon kasvuna sekä välittömästi että välillisesti. Panos-tuotosmallin avulla kasvun suuruus saadaan toimialoittain. Tuotannon kasvu aiheuttaa lisäksi sekä työllisyyden että tulojen kasvua. Kerrannaisten työllisyysvaikutusten arvioimiseksi panos-tuotostaulussa on saatavilla toimialoittaiset työpanoskertoimet, jotka kuvaavat työvoiman osuutta tuotannosta. 3.5 Panos-tuotosmallin käyttömahdollisuuksia ja rajoitteita Panos-tuotostaulu ja sen avulla laaditut mallit sisältävät runsaasti yksityiskohtaista ja kokonaisvaltaista tietoa kansantalouden toiminnasta. Peruspanoksia ja niiden käyttöä voidaan panos-tuotosmallin avulla tutkia myös, vaikka panoksia mitattaisiinkin fyysisillä yksiköillä eli esimerkiksi työpanosta mitattaisiin työvuosissa. Tällöin panoksen käyttö lasketaan tietyn (esim. miljoonan euron) arvoista toimialan tuotosta kohden. Tällä tavoin saadaan lasketuiksi toimialoittaiset työllisyyskertoimet. Käyttämällä näitä työllisyyskertoimia tuotantomallin käänteismatriisi voidaan muuntaa työvuosina ilmaistuksi työllisyystarpeeksi. Tämä tehdään kertomalla käänteismatriisin sarakkeet vastaavasti työllisyyskertoimilla. Näin saadun taulun sarakkeista nähdään, kuinka paljon työllisyyttä kyseisen toimialan esim. miljoonan euron arvoisen lopputuotteen valmistus aikaansaa eri toimialoilla. Tuotantotoiminnasta aiheutuvat kerrannaisvaikutukset ovat tällä tavoin meneteltäessä mukana laskelmissa. Panos-tuotosmallilla on myös rajoituksensa. Kuvattu malli on luonteeltaan kysyntämalli eli tuotannon, tulojen ja työllisyyden kehitystä ohjaa lopputuotekysyntä. Esimerkiksi, jos toimiala haluaa laajentaa tuotantoaan, oletetaan, että sopivaa työvoimaa on aina saatavilla, vaikka se ei välttämättä kaikissa oloissa (esim. työvoimapula) olisikaan realistista. Rajoitukseksi on mainittu mm. se, että panostuotosmenetelmä on staattinen eli se perustuu yhden vuoden tuotantorakenteeseen ja mallin panoskertoimet ovat kiinteitä eli nyt käytetyssä tutkimuksessa vuoden 1995 rakenteelle perustuvia. Malli antaa oikeita tuloksia, jos talouden rakenne pysyy

26 26 tarkastelujakson aikana suunnilleen samana kuin perusvuotena. Malli ei huomioi talouden dynaamisuutta esimerkiksi hintatason, investointiasteen eikä investointien tuotto-odotusten muutoksia. Tämän lisäksi mallin lineaarinen ratkaisu tarkoittaa, että tuotannon määrän kasvattaminen tietyllä osuudella edellyttää kaikkien tuotantopanosten kasvattamista samalla osuudella esim. 10 prosentin tuotannon kasvu lisää työvoiman käyttöä samassa suhteessa eikä malli siten huomioi työvoiman käytön mahdollista tehostumista. (mm. Susiluoto 1999, ) Malleja rasittavat myös aineisto-ongelmat mm. siitä syystä, että puuttuvia alueellisia havaintoja joudutaan korvaamaan laskennallisesti johdetuilla aineistoilla. Ongelmana voi pitää myös sitä, että alueelliset panos-tuotostaulut saadaan valmiiksi työläytensä vuoksi aina tutkimusajankohtaan nähden pitkällä viiveellä ja tällöin uudet panostuotostaulut ja panoskertoimet voivat olla jo syntyessään tavallaan vanhoja. Ainalin mukaan aikaisempien tutkimustulosten nojalla voidaan uskoa taulujen kokonaistarkkuuden pysyvän riittävän luotettavana jopa 5-10 vuotta. (Ainali 2000, 8,19.) Rajoituksista huolimatta katsottiin, että tässä tutkimuksessa voidaan käyttää Tilastokeskuksen laatimia alueellisia panos-tuotostauluja, koska uudempia ei ole saatavilla. Toisaalta, kun mallin rajoitukset tiedostetaan, voidaan ne huomioida tuloksia ilmoitettaessa.

27 27 4. SATAMA TUTKIMUKSEN KOHTEENA 4.1 Sataman määritelmä Sataman käsitteelle ei ole olemassa vain yhtä yksiselitteistä määritelmää. Sataman määritelmä laajenee tai supistuu sen mukaisesti, mitkä kaikki toiminnot sataman käsitteeseen halutaan sisällyttää. Suomessa satamia ei ole lainäädännöllisesti määritelty. Satamasta voidaan käyttää ainakin seuraavaa määritelmää: (mm. Karvonen & Tikkala 2004, 10; Viitanen ym. 2003, 95.): 1. satama fyysisenä alueena käsittää satama-alueet, kentät, laiturit sekä meri- ja maakuljetusväylät 2. satama käsittää fyysisen alueen lisäksi sataman toimintaan liittyvät rakennukset ja laitteet (varastot, nosturit ja terminaalit) 3. sataman laajimmassa määritelmässä satama sisältää maa- ja vesialueen sekä infrastruktuurin lisäksi kaiken sen palvelutuotannon, jonka satamassa toimivat organisaatiot tuottavat. Edellämainitun luokittelun laajimmalla tavalla satamaa määriteltäessä havaitaan, että sataman toiminta muodostuu eri toimijoiden yhteispanoksesta. Satamayhteisö pitää sisällään kaikki sataman alueella toimivat organisaatiot, joista kukin omalla tahollaan hoitaa sataman tai satamaan liittyviä eri toimintoja. Satamatoiminnan kokonaisuus muotoutuu näiden organisaatioiden toiminnasta. Vasta yhdessä ne muodostavat sataman. 4.2 Sataman tehtävät Suykensin (1983) mukaan sataman tehtävät voidaan jakaa kolmeen ryhmään (ks. Jalkanen 1996, 10; Ojala 1991, 8, joissa viitattu Suykens 1983, 22) 1. Tavaran käsittely- ja kuljetustehtävä eli tavaran siirto maakuljetusmuodosta vesikuljetusmuotoon tai päinvastoin 2. Kaupallinen tehtävä, joka pitää sisällään tavaran varastoinnin ja jakelun

28 28 3. Teollistamistehtävä Näiden tehtävien merkitys vaihtelee satamittain ja tarkasteluajankohdittain (Suykens 1983, 22; kts. Jalkanen 1996, 10).Tavaran käsittely- ja kuljetustehtävällä tarkoitetaan sitä, että satama voidaan nähdä meritse tapahtuvan kuljetusketjun osana, jossa kuljetus pysähtyy ja kuljetusmuoto vaihtuu toiseksi. Satamassa tavarat ja matkustajat siirtyvät maaliikenteen kuljetusvälineistä laivoihin ja muihin vesiliikenteen kuljetusvälineisiin tai päinvastoin. Kuljetusmuodon vaihto edellyttää valmiutta käsitellä ja siirtää tavaraa, mitä voidaankin pitää sataman perustehtävänä. (Jalkanen 1996, 10; Karvonen & Tikkala 2004, 10.) Satamien kaupallinen tehtävä on muuntunut logistisen kehityksen myötä. Logistisen ketjun yleisenä tavoitteena on saada materiaali kulkemaan mahdollisimman tasaisena virtana raaka-aineesta jalostuksen kautta lopulliselle kuluttajalle. Ojala (1991, 14) jakaakin sataman tehtävät vain kahteen luokkaan eli logistiseen tehtävään ja teollistamistehtävään. Ojalan (1991, 14) mukaan sataman logistinen tehtävä pitää sisällään edellä mainittujen tavaran käsittelytehtävän ja kaupallisen tehtävän lisäksi tietojenkäsittely- ja tiedonsiirtotehtävät. Tällä hän haluaa korostaa sitä, että satamissa fyysisen tavarankäsittelyn rinnalle on yhä enenevissä määrin noussut tietojenkäsittely ja tiedonsiirto. Ojala näkee, että tulevaisuudessa satamien yksinkertainen tavaran siirtoja varastointitehtävä voisi muuntua kehittyneen varastointi- ja tiedonsiirtotekniikan avulla runsaasti lisäarvoa tuottavaksi varastointi- ja jakelupalvelutehtäväksi. Esimerkkinä tällaisista palveluista ovat mm. kuljetuksiin ja tavaraan liittyvän tiedon tarjonta elektronisessa muodossa sekä erilaiset terminaali- ja logistiikkakeskuspalvelut. (Jalkanen 1996, 11-12; Viitanen ym. 2003, 139.) Sataman kaupalliseen tehtävään liittyy keskeisesti myös varastointi. Toimiva satama tarvitsee ympärilleen riittävästi varastotiloja niin satama-alueella kuin sen välittömässä läheisyydessäkin, sillä satamaalueella ja sataman lähialueella olevat varstot luovat perustan lisäarvopalveluihin sataman kautta kulkevissa logistisissa toimitusketjuissa (Liikenneministeriö 1998, 40). (Liitteessä 1 on kuvattu sataman logistisen ketjun muodostumista.) Satamien teollistamistehtävällä tarkoitetaan sitä, että satamat, kuljetusmuodon vaihtopisteinä, ovat perinteisesti vetäneet teollisuutta puoleensa. Teollisuuden sijoittumista satamiin voidaan selittää mm. halulla minimoida kuljetuskustannuksia,

29 29 raaka-ainetarpeilla, agglomeraatiohyödyillä ja maankäytöllisillä syillä. Monet satamat muodostavat tuotantotoimintoineen yhtenäisen kokonaisuuden, jossa teollistamistehtävällä on merkittävä rooli. Satamahakuisen teollisuuden synnyllä onkin ollut hyvin merkittävä rooli monen Keski-Euroopan sataman kehityksessä. (Jalkanen 1996, 12; Saurama & Kantola 2001, 27; Suykens 1993, 13.) Satamien yhteydessä olevaa teollista tuotantotoimintaa voidaan Suomessa Sauraman ja Kantolan (2001) mukaan luokitella esim. seuraavasti. 1) Perinteiset teollisuuden alat, joilla on usein vahvat historialliset juuret satamien yhteydessä tai joiden ympärille satamat ovat myöhemmin rakentuneet (esimerkiksi laivanrakennus, korjaustelakat). 2) Teollisuusyritykset, jotka vievät/tuovat sataman kautta ja joiden merkitys sataman kokonaistavaramääristä on merkittävä. 3) Tuotantoyksiköt, joilla on omat satama eli teollisuussatama. 4) Alihankintayritykset, jotka ovat sijoittuneet suurempien tuotantoyksiköiden läheisyyteen satama-alueella. Teoriatasolla tarkasteltuna sataman tehtävät ilmaistiin edellä varsin yleisellä tasolla. Sataman varsinaisiin joka päiväisiin käytännöntehtäviin kuuluvat sekä tavara- ja henkilöliikenteen välittämiseen liittyvät palvelutoiminnot että erilaiset viranomaistehtävät. Sataman palvelutoimintoja ovat: - alustekniset palvelut, kuten luotsaus, hinaus sekä alusten kiinnitys ja irrotus - lastinkäsittely, joka käsittää ahtauksen, kuormauksen, uudelleenlastauksen ja muun terminaalin sisäisen kuljetuksen, säilytyksen, varikkotoiminnan ja varastoinnin lastiluokkien mukaan sekä rahdinjärjestelyn - matkustajapalvelut, joihin sisältyvät matkustajien ottamien alukseen ja laskeminen maihin. Sataman viranomaistehtäviin kuuluu tilastointi, vaarallisten aineiden käsittely sekä satamajärjestyksen ja yleisen turvallisuuden valvonta. Lisäksi valtion viranomaiset (esim. Merenkulkulaitos, Rajavartiolaitos ja Tulli) suorittavat omiin tehtäväkenttiin kuuluvia viranomaistehtäviä satamissa.

30 Erilaisia satamatyyppejä Satamat on perinteisesti omistuksen ja avoimuuden perusteella ryhmitelty yleisiin satamiin ja yksityisiin satamiin. Yleiset satamat ovat olleet kuntien omistamia satamia. Suomen kunnalliset satamat voidaankin nähdä osana kunnallista palvelutoimintaa Vaikka satamalaitos on kunnallinen, sen tehtävänä ei ole palvella kuntalaisia, vaan se tarjoaa palveluitaan pääasiallisesti kunnan ulkopuolisille toimijoille ja on kaikkien niiden käytettävissä, jotka täyttävät sataman järjestys ja turvallisuusehdot. Sataman on tarkoitus toimia niin, että se pitää toimintansa kannattavana tai jopa voittoa tuottavana laitoksena. Välillisinä sataman luomina hyötyinä voi olla esim. vilkastunut ja mahdollisesti lisääntynyt elinkeinotoiminta, turistien tuoma lisäkysyntä tai työllisyyden paraneminen alueella. (Santala 1988, 137.) Yleistenkin satamien toiminta on kuitenkin vuosien mittaan muuttunut yhä liikeyritysmäisemmäksi ja niille on vuosien kuluessa annettu yhä itsenäisempi rooli. Osa maamme yleisistä satamista on edelleen kunnallisia satamalaitoksia, mutta suurin osa merkittävistä yleisistä satamista on liikelaitostettu. (Karvonen & Tikkala 2004, 4.) Yksityiset satamat ovat suurimmaksi osaksi teollisuusyritysten omistamia ja ovat pääasiassa vain niiden omien kuljetusten hoitamiseen tarkoitettuja. Tosin valtioneuvoston myöntämän erityisen luvan turvin on mahdollista perustaa myös yksityinen yleinen satama. Oulun satama kuuluu tässä luokituksessa yleisiin kunnallisiin satamiin. (Jalkanen 1996, 40.) Yleissatamia voidaan jaotella myös tavaravirtojen mukaan. Tällöin puhutaan yleisesti esimerkiksi kappaletavara- ja konttisatamista, öljysatamista, irtolastisatamista ja matkustaja-autolauttasatamista. Tavaravirtojen mukainen luokittelu perustuu yleensä siihen, että jokin tietty tavaralaji vastaa suurimmasta volyymista satamassa, vaikka siellä käsiteltäisiinkin muitakin tavaralajeja. Satamat voidaan jaotella edelleen vielä tuonti- tai vientisatamiksi. Tuontisatamissa enin osa kokonaisliikenteestä on tuontia ja vastaavasti vientisatamassa vientiä. Esimerkiksi puunjalostusteollisuuden tuotteiden viennillä voi olla jossakin vientisatamassa hallitseva osuus sataman kokonaisliikenteestä. Tuontisatamat ovat yleensä

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA PANOS-TUOTOSMALLIT Olavi Rantala ETLA 19.11.2013 Panos-tuotosmalli Esimerkkitapauksena kahden toimialan kansantalouden panos-tuotosriippuvuudet: Y1 = a11y1 + a12y2 + b11c + b12g + b13k + b14x Y2 = a21y1

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Tuontituotteiden käytön osuus öljynjalostuksessa teollisuustoimialojen suurin vuonna 2014

Tuontituotteiden käytön osuus öljynjalostuksessa teollisuustoimialojen suurin vuonna 2014 Kansantalous 2017 Panos-tuotos 2014 Tuontituotteiden käytön osuus öljynjalostuksessa teollisuustoimialojen suurin vuonna 2014 Tilastokeskuksen panos-tuotostilaston mukaan tuontituotteiden käytön osuus

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Panos-tuotos -analyysi ja omakustannusarvo, L28b

Panos-tuotos -analyysi ja omakustannusarvo, L28b , L28b -analyysi (Input-output analysis) Menetelmän kehitti Wassily Leontief (1905-1999). Venäläissyntyinen ekonomisti. Yleisen tasapainoteorian kehittäjä. 1953: Studies in the Structure of the American

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa teollisuuden suurimmat suhteelliset työllisyysvaikutukset vuonna 2008

Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa teollisuuden suurimmat suhteelliset työllisyysvaikutukset vuonna 2008 Kansantalous 2011 Panos-tuotos 2008 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa teollisuuden suurimmat suhteelliset työllisyysvaikutukset vuonna 2008 Tilastokeskuksen vuoden 2008 panos-tuotostilaston

Lisätiedot

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2.6.2016 (c) Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 1 Matkailun merkitys

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

1 JOHDANTO PANOSTUOTOSANALYYSI... 6

1 JOHDANTO PANOSTUOTOSANALYYSI... 6 230 Esa Storhammar Panostuotosanalyysi kotimaisen kirjolohen ja norjalaisen allaslohen taloudellisista vaikutuksista Suomessa Helsinki 2001 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS ISBN 952-11-0982-3 (nid.) ISBN 952-11-0983-1

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien

Lisätiedot

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C =

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C = BMA58 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 6, Syksy 5. Olkoon [ 6 6 A =, B = 4 [ 3 4, C = 4 3 [ 5 Määritä matriisien A ja C ominaisarvot ja ominaisvektorit. Näytä lisäksi että matriisilla B

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

802118P Lineaarialgebra I (4 op)

802118P Lineaarialgebra I (4 op) 802118P Lineaarialgebra I (4 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2012 Lineaarialgebra I Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M206 Kurssin kotisivu

Lisätiedot

Turkisalan taloudellinen merkitys

Turkisalan taloudellinen merkitys Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät 1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät 11 Yhtälöryhmä matriisimuodossa m n-matriisi sisältää mn kpl reaali- tai kompleksilukuja, jotka on asetetettu suorakaiteen muotoiseksi kaavioksi: a 11 a 12 a 1n

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9. Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos: 8 Kanta Tässä luvussa tarkastellaan aliavaruuden virittäjävektoreita, jotka muodostavat lineaarisesti riippumattoman jonon. Merkintöjen helpottamiseksi oletetaan luvussa koko ajan, että W on vektoreiden

Lisätiedot

1.1. Määritelmiä ja nimityksiä

1.1. Määritelmiä ja nimityksiä 1.1. Määritelmiä ja nimityksiä Luku joko reaali- tai kompleksiluku. R = {reaaliluvut}, C = {kompleksiluvut} R n = {(x 1, x 2,..., x n ) x 1, x 2,..., x n R} C n = {(x 1, x 2,..., x n ) x 1, x 2,..., x

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 1.11.2016 Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Rahoitettavat yrityshankkeet valitaan Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintakriteereiden perusteella.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä 1 3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta 4. MS-A4/A6 Matriisilaskenta 4. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto..25 Tarkastellaan neliömatriiseja. Kun matriisilla kerrotaan vektoria, vektorin

Lisätiedot

Tulosrahoitusmittaristo ennen ja nyt mittariston ominaisuudet

Tulosrahoitusmittaristo ennen ja nyt mittariston ominaisuudet Tulosrahoitusmittaristo ennen ja nyt mittariston ominaisuudet Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusseminaari 2010 17.9.2010 Hanna Virtanen & Mika Maliranta Mittariston kehittämishankkeet Mittariston

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus )

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus ) 31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus 7.2.2017) Tämän harjoituskerran tehtävät

Lisätiedot

Kansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337

Kansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Hahmota Oy:n tausta

Lisätiedot

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö Yhtälöryhmä Yhtälöryhmässä on useita yhtälöitä ja yleensä myös useita tuntemattomia. Tavoitteena on löytää tuntemattomille sellaiset arvot, että kaikki yhtälöt toteutuvat samanaikaisesti.

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kaupunkialueen työmarkkinat ja niiden dynamiikka. Petri Böckerman Palkansaajien tutkimuslaitos

Kaupunkialueen työmarkkinat ja niiden dynamiikka. Petri Böckerman Palkansaajien tutkimuslaitos Kaupunkialueen työmarkkinat ja niiden dynamiikka Petri Böckerman Palkansaajien tutkimuslaitos 1. Johdanto Suomen talouden elpyessä 1990-luvun alun syvästä lamasta työllisyyden ja työttömyyden alue-erot

Lisätiedot