Sara Lauri OULUN SATAMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sara Lauri OULUN SATAMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET"

Transkriptio

1 Sara Lauri OULUN SATAMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Pro gradu -tutkielma Kansantaloustiede Marraskuu 2005

2 2 Sisällys Kuviot ja taulukot 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet Aineiston kerääminen ja mallin valinta Tutkimuksen eteneminen TYÖLLISYYSVAIKUTUSTEN TUTKIMISESTA Työllisyysvaikutusten muodot Lyhyesti työllisyysvaikutusten arvioinnista panos-tuotostarkastelun avulla Aikaisempia tutkimuksia sataman työllisyysvaikutuksista PANOS-TUOTOSANALYYSI Yleistä panos-tuotosmallista Panos-tuotostaulukko Tuotantomalli Kerrannaisvaikutuksista alueellisessa panos-tuotosanalyysissa Panos-tuotosmallin käyttömahdollisuuksia ja rajoitteita SATAMA TUTKIMUKSEN KOHTEENA Sataman määritelmä Sataman tehtävät Erilaisia satamatyyppejä Sataman toimijat ja sidosryhmät OULUN SATAMA OSANA SUOMEN SATAMAJÄRJESTELMÄÄ Suomen satamajärjestelmä Oulun Sataman kuvaus Sataman osien esittelyä Oulun Sataman tavaraliikenne Oulun Sataman maakuljetukset Oulun Sataman ja satama-alueen muut toimijat OULUN SATAMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Aineisto ja menetelmät Työllisyysvaikutusten jako välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin Oulun Sataman välittömät työllisyysvaikutukset Oulun Sataman välilliset työllisyysvaikutukset Tuotantovaikutuksesta aiheutuvat työllisyysvaikutukset Palkkojen vaikutus Ostopalveluiden ja investointien kautta syntyvät työllisyysvaikutukset Oulun Sataman välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten arviointia Satama työssäkäyntialueena YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET...VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.

3 3 KUVIOT Kuvio 1. Tuotantopanokset ja tuotos...9 Kuvio 2. Tuotannon, tulojen ja kulutuksen välinen riippuvuus panos-tuotosmallissa..24 Kuvio 3. Sataman sidosryhmät ja toiminnot...31 Kuvio 4. Oulun Sataman organisaatio...35 Kuvio 5. Oulun satamien sijainti...36 Kuvio 6. Oulun Sataman ulkomaan ja kotimaan tavaraliikennemäärien kehitys v Kuvio 7. Oulun Sataman tuonti tavaralajeittain eriteltynä v Kuvio 8. Oulun Sataman vienti tavaralajeittain eriteltynä v TAULUKOT Taulukko 1. Euroopan satamien työllisyysvaikutuksia koskevia tutkimustuloksia...12 Taulukko 2. Panos-tuotostaulukko...16 Taulukko 3. Oulun Sataman tuonti ja vienti satamittain ja tavaralajeittain v Taulukko 4. Oulun Sataman aikaansaamat välittömät työllisyysvaikutukset henkilötyövuosina pääryhmittäin...45 Taulukko 5. Laskennalliset työllisyysvaikutukset panostutos-tarkastelun pohjalta...49 Taulukko 6. Oulun Sataman kokonaistyöllisyysvaikutukset...49 Taulukko 7. Oulun Sataman ns. satamasidonnaiset työllisyysvaikutukset...52 Taulukko 8. Oulun Sataman välittömät ja välilliset sekä ns. satamasidonnaiset työllisyysvaikutukset...53

4 4 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Satamien on aina tiedetty aktivoivan ja kehittävän taloutta sekä teollisuutta itse satamaalueella, mutta myös sen ns. takamaa-alueella eli varsinaisella vaikutusalueellaan. Aina aika ajoin on haluttukin selvittää sataman taloudellista merkitystä alueellaan. (Ojala 1991, 11.) Jalkasen (1996, 45) mukaan varsinaisesti satamien kannattavuutta ei ole maassamme juurikaan tutkittu. Sataman kannattavuutta ja merkittävyyttä voidaan kuitenkin tarkastella muutoinkin kuin vain liiketaloudellisin perustein. Tällöin voidaan selvittää sataman aikaansaamia kunnallistaloudellisia vaikutuksia ja kiinnittää huomiota erityisesti siihen, mikä on satamatoiminnan kokonaistaloudellinen merkitys sijaintipaikkakunnalleen. Sataman työllisyysvaikutusten selvittäminen on esimerkki tällaisesta tarkastelusta. 1.2 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää Oulun Sataman työllisyysvaikutuksia. Käytännössä tutkimusongelmana on siis selvittää, kuinka paljon Oulun Satama saa aikaan välittömästi työllisyyttä itse satamassa, satama-alueella ja muissa ympäristön yrityksissä. Jotta kokonaistyöllisyysvaikutus hahmoittuisi on tarpeen tarkastella myös sataman ja sen toimijoiden aikaansaamia välillisiä työllisyysvaikutuksia. Kokonaistyöllisyysvaikutus muodostuu välittömien ja välillisten vaikutusten summana. Tässä tutkimuksessa keskitytään selvittämään Oulun Sataman alueelliset työllisyysvaikutukset. Alueellisuus tarkoittaa tässä sitä, että työllisyysvaikutuksia tarkastellaan vain oman maakunnan eli Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella.välittömät vaikutukset ilmentävät sitä työllisten määrää, minkä satama ja siihen välittömästi liittyvät toimijat työllistävät suoraan palkkaamalla työntekijöitä. Välilliset työllisyysvaikutukset muotoutuvat näiden toimijoiden luomasta palvelujen ja tarvaroiden kysynnästä muihin yrityksiin sekä työntekijöille maksettujen palkkojen ja niistä kulutukseen käytetyn osuuden aikaansaamasta lisäkysynnästä.

5 5 Tutkimusongelmaa voi kiteyttää seuraavasti: 1. Kuinka paljon työpaikkoja Oulun satama tarjoaa? 2. Mitkä toimijat voidaan varsinaisesti lukea kuuluvan pääasiallisesti satamaan? 3. Kuinka paljon em. toimijat työllistävät? 4. Kuinka paljon satama ja sen päätoimijat saavat aikaan työllisyyttä välillisesti ns. tuotantovaikutusten ja kulutusvaikutusten kautta? 5. Kuinka paljon syntyy välillisesti työllisyyttä, kun osa työntekijöille maksetuista palkoista siirtyy kulutuskysynnäksi? Tavoitteena on tuottaa vastaukset edellä esittettyihin kysymyksiin ja samalla kuvata Oulun Satamaa ja sen suhdetta sidosryhmiinsä. Ilman näitä toimijoita itse satamankin toiminta olisi kovin hankalaa eikä välttämättä onnistuisi lainkaan. Toisaalta satama tarvitsee myös muiden yritysten palveluita ja on niiden kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tämän laajan toimijaverkon kuvaaminen liittyy myös tämän työn tavoitteisiin. Työn tärkein osa on kuitenkin Oulun Sataman työllisyysvaikutusten analysoinnissa. 1.3 Aineiston kerääminen ja mallin valinta Välittömät työllisyysvaikutukset selvitetään suoraan toimijoilta saatujen tietojen perusteella. Työllisystiedot kuvaavat vuoden 2004 tilannetta.välillisten työllisyysvaikutusten selvittämiseksi on käytettävissä Tilastokeskuksen vuonna 2000 laatima alueellinen panos-tuotos Panos-tuotosanalyysin käyttäminen aiheuttaa sen, että päädytään tarkastelemaan työllisyysvaikutuksia toimialatasolla. Välittömien työllisyysvaikutusten selvittäminen kyselyiden perusteella on työläs, mutta työläydestään huolimatta kuitenkin luotettavin ja selkein mittari toteutuneiden työllisyysvaikutusten mittaamiseen. Välittömät työllisyysvaikutukset on selvitetty suoraan toimipaikoilta joko henkilökohtaisesti paikan pällä tehtyjen haastatteluiden tai puhelimen välityksellä tehtyjen haastatteluiden avulla. Oulun Satamalta ja pääoperaattori Herman Andersson Oy:ltä saatiin tiedot niiden sidosryhmistä ja niiden tietojen perusteella lähdettiin kartoittamaan tutkimusjoukkoa.

6 6 Välillisten työllisyysvaikutusten selvittämiseksi valittiin tutkimusmenetelmäksi panostuotosanalyysi, koska se mahdollistaa välillisten kerrannaisvaikutusten ja toimialoittaisten työllisyysvaikutusten tarkastelut tarkemmin kuin muut mallit. Valintaan vaikutti myös se, että tutkimuksessa voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa alueellista panos-tuotosaineistoa. Panos-tuotosmallin avulla saadut välilliset työllisyysvaikutustulokset on laskettu välittömiin työllisyysvaikutuslukuihin perustuen. 1.4 Tutkimuksen eteneminen Työllisyysvaikutusten selvittäminen satamissa ei ole aina kovin yksiselitteistä, sillä esimerkiksi jo satamaa määriteltäessä havaitaan, ettei yhtä oikeaa määritelmää ole olemassakaan, vaan määritelmä laajenee tai supistuu käyttötarkoituksen mukaan. Lähemmin satamaan tutkimuskohteena tutustutaan luvussa neljä. Luvussa kaksi kerrotaan, mitä työllisyysvaikutuksilla tarkoitetaan, miten niitä voidaan tutkia, miten niitä voidaan jaotella esim. välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin. Samalla kuvataan aikaisempia tutkimuksia sataman työllisyysvaikutuksista hyvin yleisellä tasolla. Välittömät työllisyysvaikutukset ovat käsitteenä varsin selkeät, mutta välillisiä työllisyysvaikutuksia täytyy aina hieman perustella. Tässä tutkimuksessa välillisten työllisyysvaikutusten selvittämiseksi käytettiin apuna panos-tuotosmallia ja tauluja. Luvun kaksi lopussa kuvataan panos-tuotosmenetelmän perusteita ja sitä, miten panostuotosmenetelmää voidaan käyttää työllisyysvaikutusten arvioimiseksi satamassa. Perusteellisempi vahvasti teoriapainoitteinen osa panos-tuotosanalyysistä esitellään luvussa kolme. Luvussa kuvataan varsin yksityiskohtaisesti panos-tuotostaulun rakenne ja tuotantomallin muodostaminen. Tämän lisäksi kerrotaan kerrannaisvaikutuksista ja mallin käyttökohteista ja rajoitteista. Luku neljä on satamatoiminnan yleistä kuvausta. Yleisesti ajatellen satama on paikka, josta lähdetään matkalle tai paikka jonne laivat tulevat ja josta ne lähtevät. Satama organisaationa, työpaikkana, tavaran varastoijana ja kuljetusketjun merkittävänä osana

7 7 ja monenlaisten palveluiden tuottajana voi kuitenkin olla monelle meistä jo hieman tuntemattomampi asia. Satama on paljon muutakin kuin vain paikka veden äärellä. Kappaleessa neljä esitellään sataman tehtävät ja määritelmä. Laajan määritelmän mukaan satama muodostaa toimnnallisen kokonaisuuden, jonka toiminnot ovat laajat ja kytkennät sidosryhmiinsä ovat vahvat. Satamien moninaisten palvelutoimintojen tuottaminen sitoo edelleen paljon työvoimaa, joskin mm. lastaus- ja purkaustoimintojen teknistymisen kautta satamamien työvoimavaltaisuus on muuttunut pääomavaltaisuudeksi ja varsinaisesti satamissa käsintehtävä työ on vähentynyt voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Luvussa viisi tutustutaan yleisellä tasolla Suomen satamajärjestelmään ja esitellään erilaisia satamatyyppejä. Samassa kappaleessa esitellään Oulun Satama. Koska tutkimusaiheena on Oulun Sataman työllisyysvaikutukset on mukava saada tietoa siitä, mitä Oulun Satamassa tehdään. Muutamien kuvioiden ja taulukoiden avulla saadaan tietoa Oulun Sataman viennistä ja tuonnista. Samalla kuvataan Oulun Sataman toimintaa ja sen toimijoita. Näin siitä syystä, että seuraavassa luvussa esitellään Oulun Sataman työllisyysvaikutusten tutkimusmalli ja luvun viisi onkin tarkoitus muodostaa pohja tutkimusmallin rakenteelle. Luvussa kuusi esitetään käytetyn tutkimusmenetelmän avulla saadut tutkimustulokset. Tuloksissa on mukana sekä suoraa, haastattelemalla saatua tarkkaa tietoa työllisyysvaikutuksista, että laskennallisia arvioita työllisyysvaikutuksista. Luku seitsemän on päätäntö, jossa esitetään arvioita ja pohdintaa tutkimuksen kulusta ja saaduista tuloksista.

8 8 2. TYÖLLISYYSVAIKUTUSTEN TUTKIMISESTA Työllisyysvaikutukset ovat kiinteästi sidoksissa taloudelliseen toimintaan ja ne voidaan määritellä esim. erilaisten taloudellisten toimintojen aikaansaamina työvoimatarpeen määrällisinä ja laadullisina muutoksina (Kasanko 1998, 4). Työllisyysvaikutukset syntyvät työmarkkinoilla, joilla työnantajat ostavat ja työntekijät myyvät työpanoksia. 2.1 Työllisyysvaikutusten muodot Työllisyysvaikutuksia voidaan ryhmitellä eri tavoin. Vaikutuksia voidaan tarkastella esimerkiksi niiden ajallisuuden (vaiheiden) tai syntytavan mukaisesti. Ajallinen tarkastelu tarkoittaa sitä, että työllisyysvaikutuksia tarkastellaan vaiheittain esim. jonkin investoinnin aikaansaamana muutoksena. Useissa tutkimuksissa (mm. Jokipii, Joutsensaari, Kallberg & Salli 2000; Kasanko 1998; LTT 1997; Tulkki 2002) on tutkittu tai esitelty erilaisten investointien tai hankkeiden aikaansaamia työllisyysvaikutuksia. Valtion tulo- ja menoarviosta voidaan myöntää erilaisia määrärahoja hakemuksesta investointeihin. Näiden investointimäärärahojen myöntämisen perusteenksi on hyvin usein vaadittu työllisyysvaikutusten selvittämistä. Jotta työllisyysvaikutuksia voitaisiin mitata jollakin yhtenäisellä tavalla, on Työministeriön toimeksiannosta on laadittu erityinen Työllisyysperusteisten investointien työllisyysvaikutusten arviointi malli eli ns. TVA-malli (LTT 1997; Tulkki 2002). Kyseisen mallin mukaisesti investointien työllisyysvaikutuksia arvioidaan ajallisesti vaiheittain investointivaiheen, kasvusysäysvaiheen ja toimintavaiheen aikana. Työllisyysvaikutuksia voidaan tarkastella myös niiden syntytavan mukaan, jolloin työllisyysvaikutukset jaetaan välittömiin eli suoriin vaikutuksiin ja välillisiin eli epäsuoriin vaikutuksiin. Yleisesti välittömät työllisyysvaikutukset syntyvät tutkittavassa kohteessa itsessään ja välilliset työllisyysvaikutukset syntyvät toisaalla toisissa yrityksissä tai toisella toimialalla taloudellisen toiminnan seurauksena tuotantotoiminnan ja kulutuksen kautta. Välillisiä työllisyysvaikutuksia voidaan

9 9 selvittää panos-tuotosanalyysin avulla. Esimerkisi mm. Häyrynen (1984), Saurama & Kantola (2001), Knuuttila (2004) käyttivät panos-tuotostarkastelua selvittäessään tutkimuksissaan alueellisia työllisyysvaikutuksia. 2.2 Lyhyesti työllisyysvaikutusten arvioinnista panos-tuotostarkastelun avulla Panos-tuotosanalyysi on menetelmä, jota käytetään kansantalouden eri toimialojen välisten riippuvuuksien selvittämiseen. Panos-tuotosanalyysi koostuu panostuotostaulukosta ja panos-tuotosmallista. Talouselämän toiminnan kuvaus kohdistuu panos-tuotostaulussa rahassa mitattuihin toimialojen välisiin tavara- ja palvelusvirtoihin. Hyödykevirtoja tarkastellaan panos-tuotostaulukossa yhtä aikaa kahdesta näkökulmasta eli hyödykkeiden tuotannon ja niiden käytön kannalta. Hyödykevirtaa kutsutaan tuotokseksi, kun sitä tarkastellaan tarjonnan eli tuotannon näkökulmasta. Toisaalta, kun hyödykevirtaa tarkastellaan kysynnän eli käytön kannalta, kutsutaan sitä panokseksi. Kukin toimiala ja yritys tarvitsee tuotantoaan varten erilaisia tuotantopanoksia. Toimialalla toimivan yrityksen tuotos koostuu sen itsensä käyttämästä työpanoksesta, muista perupanoksista ja muilta yrityksiltä sekä toimialoilta hankituista välituotepanoksista. Peruspanoksia ovat työn lisäksi verot ja veronluonteiset maksut, tuonti, poistot ja toimintaylijäämä. Välituotepanoksia ovat yrityksen hankkimat tuotteet ja palvelut. Kuviossa 1. on ilmennetty tätä ketjua. PANOKSET Toimialan tai yrityksen tuotanto Välituotepanokset -tuotteet Peruspanokset TUOTOKSET -työ TUOTOS Kuvio 1. Tuotantopanokset ja tuotos

10 10 Työllisyysvaikutus muotoutuu siten kolmen osatekijän yhteisvaikutuksesta ja yhdessä ne muodostavat työllisyyden kokonaisvaikutuksen. Ensimmäinen osatekijä on käytettävä työpanos yrityksessä eli tässä satamassa (vrt. laaja määritelmä) itsessään ja tällöin on kyseessä välitön työllisyys. Toinen osatekijä syntyy välituotepanosten käytön kautta toisissa yrityksissä ja toimialoilla. Tässä tutkimuksessa välituotepanosten käyttöä kuvataan sataman ostoilla ja investoinneilla ja tarkastelu tehdään panostuotostaulukoiden avulla.. Kolmas osatekijä muodostuu kulutuksen kautta aiheutuvasta vaikutuksesta tuotantotoiminnassa. Tässä tutkimuksessa kulutuksen vaikutusta selvitetään panos-tuotostarkastelun avulla maksettujen palkkojen kautta kulutukseen siirtyvän summan kautta. Viimeksimainituilla tarkoitetaan välillistä tuotantovaikutusta ja välillistä kulutusvaikutusta. Välittömät työllisyysvaikutukset voidaan selvittää hyvinkin tarkasti, mutta välillisten työllisyysvaikutusten arvioimiseksi käytetään panos-tuotostarkastelussa apuna panostuotosmallia. Jotta tuotantotoimintaa voitaisiin kuvata ja riippuvuuksia selittää, tarvitaan todellisuutta yksinkertaistavia oletuksia. Panos-tuotosmalli, kuten muutkin mallit, on rajoitustensa tulos. Tästä johtuen panos-tuotosmallin avulla lasketut luvut täytyykin ymmärtää laskennallisiksi arvioiksi, eikä niitä voida suoraan tulkita uusien työpaikkojen lukumääriksi. Suositeltavaa onkin suhtautuaa saatuihin lukuihin enemmänkin suuntaa antavina arvioina kuin absoluuttisen tarkkoina lukuina. Huolellisesti tehtynä laskelmat ovat kuitenkin suhteellisen luotettavia. Toisaalta, välillisten työllisyysvaikutusten jättäminen kokonaan huomioimatta merkitsisi sitä, että kokonaisvaikutus arvioitaisiin alakanttiin. Tätä taustaa vasten välillisten työllisyysvaikutusten selvittäminen, vaikkakin se on vain arvio toteutuneesta, on hyvin perusteltua. 2.3 Aikaisempia tutkimuksia sataman työllisyysvaikutuksista Työllisyysvaikutusten tutkiminen ei ole satamissa välttämättä kovin yksiselitteistä, koska tutkimukseen ja etenkin tutkimustuloksiin vaikuttaa kovasti se, miten itse satama määritellään ja miten määritellään työllisyysvaikutukset eli se, mitä halutaan tutkia. Tutkimuskäytäntöjä, lähestymistapoja ja määritelmiä on monia ja siksi eri satamista tehtyjen tutkimustulosten keskinäiset vertailut ovat osoittautuneet hankaliksi tai jopa

11 11 mahdottomiksi niin Suomessa kuin muissakin maissa. Satamien työllisyysvaikutuksia ei voida tutkia vain yhdellä ja ainoalla oikealla tavalla. (Saurama ja Kantola 2001, 26, 30.) Satamiin liittyviä tutkimuksia on tehty maassamme paljon, mutta kovin paljon niiden työllisyysvaikutuksiin keskittyneitä tutkimuksia ei ole tehty. Tämän työn kannalta merkittävimmät tutkimukset löytyvät Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen sarjasta B osista: B 112 Saurama (2000) ja B 116 Saurama ja Kantola (2001). Työssään Satakunnan satamien työllisyysvaikutukset Saurama (2000) selvitti Satakunnan satamien (Porin, Rauman, Merikarvian ja Olkiluodon sataman) työllisyysvaikutuksia maakuntatasolla. Sauraman tutkimusjoukko jakaantui kolmen pääryhmään a) sataman päätoiminnot ja organisaatiot, b) viranomaiset ja muut julkisen sektorin organisaatiot sekä c) satamasidonnainen toiminta. Näistä satamasidonnaisella toiminnalla tarkoitettiin satamiin liittyvää muuta taloudellista eli satamasidonnaista toimintaa. Sidonnaisuus koostuu useista eri tekijöistä ja yksi niistä on sijaintiin perustuva läheinen vuorovaikutussuhde. (Saurama 2000, 25-28, 40.) Saurama jakoi työllisyysvaikutukset välittömiin ja välillisiin. Sauraman (2000) tutkimustulosten mukaan satamilla, varsinkin Porin ja Rauman satamilla, oli Satakunnan alueella varsin merkittävä alueellinen ja erityisesti paikallinen työllistävä vaikutus. Tutkimuksessaan Satamasidonnaisten toimintojen työllisyysvaikutukset Varsinais- Suomessa: Turku, Naantali ja Uusikaupunki Saurama ja Kantola (2001) selvittivät ko. alueella sijaitsevien satamien välillisiä ja välittömiä työllisyysvaikutuksia. Välittömät työllisyysvaikutukset selvitettiin tutkimuksessa kyselyiden ja tilastoanalyysien perusteella. Välillisten työllisyysvaikutusten arvioimiseksi tutkijat käyttivät apunaan tilastoja ja Tilastokeskuksen (2000) julkistamaa alueellista panostuotosaineistoa. Tutkimuksen mukaan alueellisella tasolla arvioituna satamien työllisyysvaikutukset olivat huomattavat. Kaiken kaikkiaan Turun, Naantalin ja Uudenkaupungin satamiin sidoksissa oleva työllisyys edusti lähes 5 % koko maakunnan työllisyydestä, joskin satamakaupungit olivat isoimmat hyötyjät. Samalla

12 12 todettiin, että tutkimuksessa mukana olleiden satamien voitiin katsoa vetovoimallaan tuoneen alueelle työpaikkoja sekä säilyttäneen niitä. (Saurama ja Kantola 2001, 6, 77.) Ulkomailla satamien työllisyysvaikutuksia on tutkittu enemmän kuin Suomessa. Saurama ja Kantola (2001) olivat koonneet tutkimukseensa mukaan tulokset keskeisimmistä eurooppalaisia satamia koskevista työllisyysvaikutustutkimuksista. Seuraavassa taulukossa (taulukko 1) on esitettynä ulkomaisten työllisyysvaikutustutkimusten tuloksia Sauraman ja Kantolan (2001) mukaan. Taulukko 1. Euroopan satamien työllisyysvaikutuksia koskevia tutkimustuloksia ( ks. Saurama & Kantola 2001,31) Tutkittu satama (tutkimusvuosi) Kokonaistyöllisyysvaikutus Välitön työllistävä vaikutus Välillinen (tai siihen rinnastettava) työllistävä vaikutus Kerroin (kokonaisvaikutus/välitö n vaikutus) Århus (1999) ,79 Bordeaux (1992) ,41 Hampuri (1990) ,50 Lyypekki (1993) ,14 Nantes (1997) ,08 Plymouth (1991) ,42 Pori (1999) ,26 Rauma (1999) ,22 Rostock (1996) ,42 Amsterdam (1996) ,73 Taulukossa mainitut satamat ovat kokoluokaltaan aivan erilaisia, eikä tässä olekaan tarkoitus verrata satamien kokoja keskenään. Sen sijaa voidaan kuitenkin tarkastella kerroinvaikutuksia. Pääosassa ainakin näissä kansainvälisissä tutkimuksissa kerroinvaikutukset olivat 1,2 ja 2,0 välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksi sataman välitön työpaikka kertaantuu jopa kaksinkertaiseksi kokonaisvaikutuksiltaan verrattuna välittömään vaikutukseen. Toki täytyy muistaa, että tulosten saamiseksi on jouduttu tekemään yleistyksiä ja laskelmia. Eikä käytössä myöskään ole tietoa käytetyistä tutkimusmenetelmistä. Välillisten työllisyysvaikutusten vaikutusten osalta ei voidakaan ilmoittaa, että ne olisivat absoluuttisia työllisyyslukuja, vaan niihin on suhtauduttava suuntaa antavia tuloksina.

13 13

14 14 3. PANOS-TUOTOSANALYYSI 3.1 Yleistä panos-tuotosmallista Panos-tuotosanalyysi on yleisesti käytetty menetelmä kansantalouden eri toimialojen välisten riippuvuuksien selvittämiseen. Panos-tuotostutkimuksen varsinaisena kehittäjänä pidetään Wassily Leontiefiä. Panos-tuotosanalyysi koostuu panostuotostaulukosta ja panos-tuotosmallista. Panos-tuotostaulukko on tilastollinen kuvaus kansantalouden tuotantosuhteista, sen eri toimialojen panoksista ja tuotoksista tietyn ajanjakson, yleensä vuoden, aikana. Panos-tuotosmalli on teoreettinen kaavio, joka muodostuu joukosta simultaanisia lineaarisia yhtälöitä, joissa tuntemattomia ovat eri toimialojen kokonaistuotokset ja joiden parametrit (panoskertoimet) estimoidaan (lasketaan) empiirisestä panos-tuotostaulukkoon sisältyvästä informaatiosta. (Leontief 1966, 134; Nenonen, 1976, 53.) 3.2 Panos-tuotostaulukko Panos-tuotostaulu on yksi kansantaloudellisen tilinpidon muoto, jossa talouselämä jaetaan lukuisiin toimialoihin. Panos-tuotostaulussa talouselämän tuotantotoimintaa kuvataan monipuolisesti ja sen avulla saadaan tietoja eri toimialojen tuotannon asemasta kansantaloudessa. Pääasiallisesti talouselämän toiminnan kuvaus kohdistuu siinä rahassa mitattuihin toimialojen välisiin tavara- ja palvelusvirtoihin. Hyödykevirtoja tarkastellaan panos-tuotostaulukossa yhtäaikaa kahdesta näkökulmasta eli hyödykkeiden tuotannon ja niiden käytön kannalta. Kun hyödykevirtaa tarkastellaan tarjonnan eli tuotannon näkökulmasta sitä kutsutaan tuotokseksi. Toisaalta, kun hyödykevirtaa tarkastellaan kysynnän eli käytön kannalta, kutsutaan sitä panokseksi. Tuotosten yhteismitallistamiseksi mittayksikkönä käytetään useimmiten rahayksikköä. Tällöin panos-tuotostaulujen hyödykevirrat esitetään arvosuureina, joita voidaan pitää ajanjakson hyödykevirran keskimääräisen yksikköhinnan ja sen sisältämien määräyksiköiden lukumäärän tulona. Yhteismitallisuus mahdollistaa sen, että tuotosten lisäksi panoksetkin voidaan laskea yhteen ja riippuvuudet voidaan siten yhtenäisesti ilmaista. (Forssell 1985, 8.)

15 15 Panos-tuotostaulun kultakin vaakariviltä nähdään, kuinka paljon kyseisellä toimialalla valmistettuja hyödykkeitä on käytetty eri toimialoilla panoksina ja lopputuotteina. Taulun sarakkeelta nähdään kuinka paljon toimialan tuotannon valmistuksessa on tarvittu erilaisia välituotepanoksia ja peruspanoksia. Taulussa kunkin tuoteryhmän tuotanto on yhtä suuri kuin sen valmistamiseen käytettyjen panosten summa eli toimialan tuottamien hyödykkeiden kokonaiskäytön täytyy vastata niiden tuotantoa. Panos-tuotostaulu voidaan esittää lohkokaaviona esim. seuraavsti (Forssell 1985, 14): Välituotteiden käyttö + Lopputuotteiden = Kokonaistuotanto käyttö Peruspanosten käyttö + Peruspanosten käyttö = lopputuotteina Peruspanosten summa = = = Tuotantopanosten summa + Lopputuotteiden = Kokonaissumma summa Välituotteet ovat samalla kertaa sekä tuotoksia että panoksia. Tarkastelun pääpaino kohdistuukin juuri välituotteiden käytön kuvaukseen. Välituotteiden tuotanto ja käyttö kuvaa toimialojen riippuvuutta toisistaan: toisen toimialan (yrityksen) tuotanto on toisen toimialan (yrityksen) panos. Panos-tuotostilinpidossa markkinahyödykevirrat arvostetaan tuottajahintaan. (Forssell 1985, 14.) Peruspanoksia ainoastaan käytetään ja lopputuotteita vain valmistetaan. Lopputuotekäyttö jakautuu kulutukseen (yksityinen ja julkinen), pääomanmuodostukseen ja vientiin. Tuonti on esitetty taulukossa 2 lopputuote-eränä miinusmerkkisenä. Välituotteet sisältävät tällöin myös tuontihyödykkeet luokiteltuna niitä valmistavan tuotantotoiminnan mukaan. Tuontihyödykkeet voitaisiin käsitellä myös kokonaisuudessaan peruspanoksina. Tällöin lopputuotekysynnöissä olisi vain kotimaisiin hyödykksisiin kohdistuva kysyntä. Lopputuote-eriä ovat lisäksi varastojen lisäys ja tilastovirhe

16 16 Peruspanoksia ovat kotimaisten markkinattomien hyödykkeiden ostot miinus myynnit, hyödykeverot miinus hyödyketukipalkkiot (tullit ja tasausvero, arvonlisävero, muut hyödykeverot, hyödyketukipalkkiot), palkat, työnantajain sosiaalivakuutusmaksut, muut välilliset verot kuin hyödykeverot miinus muut kuin hyödyketukipalkkiot, kiinteän pääoman kuluminen ja toimintaylijäämä. Usein arvonlisäys (toimintaylijäämä, kiinteän pääoman kuluminen, palkat, työnantajain sosiaalivakuutusmaksut ja välilliset hyödykeverot vähennettynä tukipalkkioilla) esitetään taulussa omana eränään. (Forssell 1985,15.) Panos-tuotostaulu voidaan esittää myös kirjainsymbolien avulla. Vastaavia merkintöjä käytetään myöhemmin panos-tuotosmallia muodostettaessa. (Forssell 1985, 16.) Taulukko 2. Panos-tuotostaulukko Välituotteet Lopputuotteet Tuotanto- 1 toiminta.. toimialat. 1,...,i,...,n i... n Välituotepanokset yht. Palkat 1 Toiminta- 2 ylijäämä Välill. verot 3 Tuotantotoiminta toimialat 1... j... n x x 1j... x 1n x i1... x ij... x in x n1... x nj... x nn x.1... x.j... x.n z z 1j... z 1n z z 2j... z 2n z 31 z 3j z 3n Välituot. yht. x x i.... x n. x.. Kulu- Pääom Vienti Tuonti Lopputus muod. tuot.yht y 11 y 12 y 13 -y 14 y y i1 y i2 y i3 -y i4 y i y n1 y n2 y n3 -y n4 y n. Peruspanosten käyttö lopputuotteena Yhteensä Peruspanokset z.1... z. j... z.n z.. yht. Yhteensä x 1... x j... x n y.1 y.2 y.3 -y.4 y.. x 1... x i... x n z 1. z 2. z 3.

17 17 Merkinnät: [ x ij ] X = = välituotteiden ( n x n)-matriisi; elementit { } x = = kokonaistuotannon (n x 1)-pystyvektori; elementit osoittavat toimialan i x x i n i. = xij = j=1 osoittavat, kuinka paljon toimialan i tuotantoa käytetään panoksena toimialan j tuotannossa kokonaistuotannon tuotoksen i käyttö välituotteena x ij x i x n = x =.j ij i=1 välituotteiden käyttö panoksina tuotantotoiminnassa j x.. n n = x = välituotteiden kokonaissumma ij i= 1 j= 1 [ y ih ] Y = = lopputuotteiden ( n x m)-matriisi; elementit osoittavat, kuinka paljon tuotosta i käytetään lopputuotteena h { } y i y = = lopputuotteiden (n x 1)-pystyvektori, elementit yi osoittavat, kuinka paljon toimialan i tuotantoa käytetään yhteensä lopputuotteena n y = y = y = h= 1 ih i. i tuotoksen i käyttö lopputuotteena y ih n y ih i= 1 = y.h = lopputuotteen h kokonaissumma y.. n n = yih = lopputuotteiden kokonaissumma h= 1 i= 1 [ ] Z = z kj = peruspanosten (l x n)-matriisi; elementit zkj osoittavat, kuinka paljon { } peruspanosta k käytetään toimialalla j z = z j = peruspanosten (1 x n)-vaakavektori; elementit osoittavat, kuinka paljon peruspanoksia käytetään tuotantotoiminnassa j z j z = z = z =.j k kj k=1 l = peruspanosten kokonaiskäyttö tuotantotoiminnassa j z.. l n = zkj = peruspanosten kokonaiskäyttö k= 1 j= 1 Panos-tuotostaulussa tuotantotoimintaa kuvataan siten, että kunkin tuotantotoiminnan rivin ja sarakkeen välillä vallitsee seuraava yhteys:

18 18 i n x = x + y x + z = x ij i. ij. j j= 1 i= 1 n j (i = j); j = 1,...,n Kunkin toimialan tuotanto on yhtä suuri kuin tuotoksen käyttö panoksina tuotantotoiminnassa (välituotteet) ja lopputuotteina, mikä puolestaan on yhtä suuri kuin kyseisen toimialan tuotantotoiminnassa käyttämien välituotepanosten ja peruspanosten summa. (Forssell ) Päämääränä on ryhmitellä tuotantotoiminta taloudellisen toiminnan teknisten ominaisuuksien eli tuotantomenetelmien samankaltaisuuden perusteella. Mikäli noudatettaisiin tiukasti teorian mukaisia periaatteita, niin samaan ryhmään luettaisiin kuuluviksi vain sellaiset tuotantomenetelmät, joilla valmistettavaa tuotosyksikköä kohti tarvitaan yhtä paljon samaa panosta. Tällainen ei kuitenkaan ole käytännössä täysin mahdollista ja tuotantomenetelmät ovat taulun ryhmien sisällä hyvin erilaisia. Yksityiskohtaista ryhmittelyä rajoittavina tekijöinä ovat tietojen hallittavuus, luotettavuus ja hankintavaikeudet. Tästä johtuen onkin tyydyttävä luokittelemaan tuotantotoiminta toimialoihin, joiden perusyksikkönä on toimipaikka. Tällöin kaikkien samanlaista tuotetta valmistavien toimipaikkojen käyttämät tuotantomenetelmät kuuluvat samaan toimialaan. (Forssell 1985, ) Panos-tuotostaulu on talouselämän tuotantotoiminnan kuvaamiseen monipuolinen tietolähde. Siitä saadaan tietoja eri toimialojen tuotannon asemasta kansantaloudessa. Lisäksi siitä voidaa määrittää erilaisten peruspanosten ja lopputuotteiden suuruus ja toimialoittainen jakautuminen, toimialojen tuotteiden käyttökohteet, toimialojen tuotantotekniikka ja keskimääräinen kustannusrakenne. Panos-tuotostaulu antaa yksityiskohtaisen yleiskuvan hyödykevirtojen kiertokulusta talouselämässä ja tarjoaa sitä kautta hyvän kehikon erilaisille analyyseille. (Forssell 1985, ) 3.3 Tuotantomalli Tuotantomallissa tuntemattomia ovat eri toimialojen tuotokset. Toimialojen väliset riippuvuudet ilmaistaan mallissa parametreilla, jotka lasketaan empiirisestä panos-

19 19 tuotostaulukkoon sisältyvästä informaatiosta. (Nenonen 1976, 53.) Tuotantomallin laatiminen aloitetaan panos-tuotostaulun riviyhtälöstä (Forssell 1985, 21): n xi = xij + y i j= 1 (i = 1,...,n) (1) Kyseinen yhtälö kuvaa tietyn toimilalan i tuotannon käytön kansantalouden muilla toimialoilla välituotteina ( x ij ) ja erilaisina lopputuotteina ( y i ). Panoskertoimet lasketaan panos-tuotostaulusta seuraavasti: xij aij = (2) x j Panoskerroin a (0 aij 1 ij ) ilmaisee, kuinka paljon toimialalla j tarvitaan toimialan i tuotantoa yhden tuotosyksikön valmistamiseen. Välituotteiden kysynnän yhtälöksi siis saadaan: x = a x (3) ij ij j Tuotantomalli voidaan nyt laatia sijoittamalla mallin taseyhtälöön (1) yhtälö (3). Eli tuotantomalli on seuraava: i n x = a x + y j= 1 ij j i (i = 1,,n) (4) tai matriisimerkinnöin x a a.. a 1 y n a a.. a x2 y n x = Ax + y, missä x =., y =., A = x an1 a n2.. ann n yn

20 20 Tuotantomallin selitettävinä muuttujina ovat toimialojen kokonaistuotannot. Selittävinä muuttujina ovat toimialojen lopputuotekysynnät (kotitalouksien kulutus, valtion ja kuntien kulutus, pääomanmuodostus ja vienti). Parametreina ovat panoskertoimet, jotka ilmaisevat toimialojen väliset riippuvuudet. Tuotantomallissa selitetään toimialojen kokonaistuotanto lopputuotteiden kysynnän ja toimialojen tuotannon keskinäisten riippuvuuksien avulla. Mallin ratkaisu perustuu olettamukselle, että kaikki tuotanto tähtää lopputuotteiden käyttöön ja valmistukseen. Kun mallia käytetään arvioitaessa, kuinka paljon tuotantoa eri toimialoilla tarvitaan, jotta tietty lopputuotteiden kysyntä voidaan tyydyttää, oletetaan panoskertoimien pysyvän kiinteinä. Tuotantomallissa on lineaarisia yhtälöitä yhtä monta kuin on ratkaistavia tuntemattomia muuttujia. Tällöin toimialojen tuotanto voidaan laskea kulloinkin tunnetun lopputuotteiden kysynnän suhteen. Tarkoituksenmukaisempaa on kuitenkin ratkaista yhtälöryhmä ( I A) x = y, (5) missä I on yksikkömatriisi, jonka diagonaalielementit ovat arvoltaan ykkösiä ja muut elementit nollia eli I = Tuotantomallin ratkaistuksi muodoksi saadaan x = ( I A) 1 y, (6) kun yhtälön (5) molemmat puolet kerrotaan matriisin (I-A) käänteismatriisilla. Matriisi (I A) -1 eli Leontiefin käänteismatriisi ilmaisee toimialojen kokonaistuotoksen ja lopputuotteiden kysynnän välisen riippuvuuden. Käänteismatriisin elementti ( b 0 ) ilmaisee, kuinka paljon tarvitaan tuotantoa toimialalla i, jotta toimialalta j ij voitaisiin saada yksi yksikkö lopputuotetta j. Matriisin riviltä nähdään, kuinka paljon tuotantoa tällä kyseisellä toimialalla tarvitaan, jotta eri toimialoilta saataisiin yksi yksikkö lopputuotetta. Matriisin sarakkeesta nähdään, kuinka paljon tuotantoa tarvitaan

21 21 eri toimialoilta, jotta kyseisen toimialan (sarake) yhden lopputuoteyksikön kysyntä voidaan tyydyttää. Kun käänteismatriisin sarakkeen ilmaisemat toimialojen tuotannontarpeet lasketaan yhteen, saadaan selville kyseisen toimialan lopputuotekysynnän aikaansaama tuotantotoiminnan kerrannaisvaikutus. Käänteismatriisin sarakekertoimien voidaankin tulkita ilmaisevan taaksepäin suuntautuvat tuotannon kerrannaisvaikutukset. Kertoimet muodostuvat sitä suuremmiksi, mitä jalostetumpia toimialalla tuotetut hyödykkeet ovat. Esimerkiksi kulutustavarateollisuuden kertoimet ovat yleensä suurempia kuin maatalouden kertoimet. (Forssell 1985, ) Käänteismatriisin rivin kertoimien tulkitaaan ilmaisevan eteenpäin suuntautuvaa vaikutusta, sillä riveittäin tarkasteltuna kertoimet osoittavat, miten tarkasteltavan toimialan tuotanto riippuu eri toimialojen lopputuotteiden kysynnästä.. Riveittäin muodostetuista yhtälöistä koostuu tuotantomallin ratkaistu muoto. (Forssell 1985, 27.) 3.4 Kerrannaisvaikutuksista alueellisessa panos-tuotosanalyysissa Suomessa panos-tuotosaineistojen keräämisestä ja julkaisusta vastaa Tilastokeskus. Vuonna 2000 julkaistiin ensimmäiset alueelliset vuoden 1995 panos-tuotostaulut. Näiden julkaisemisen myötä alueellisten panos-tuotostarkasteluiden tekeminen helpottui. Aikaisemmin alueellisia panos-tuotosanalyyseja tehtäessä kansalliset koko maata koskevat panos-tuotostaulut piti eri keinoja ja laskentamenetelmiä hyväksikäyttäen alueellistaa. (mm. Nenonen 1981, 53-69; Susiluoto 1996, 74; Susiluoto 1999, 15.) Alueellisten panos-tuotosaineistojen kerääminen on vaivalloista ja hidasta. Alueellinen panostuotos 1995 on toistaiseksi ainut ja viimeisin käytettävissä oleva aineisto, joka sisältää talouden toimialojen keskinäiset panos-tuotostaulut kaikista Suomen 20 maakunnasta. Alueellisista panos-tuotostaulukoista käy ilmi alueiden toimialarakenne ja erikoistuminen eri toimialoihin. Panos-tuotoskäänteimatriisin avulla voidaan selvittää, miten välilliset tuotanto- ja työllisyysvaikutukset leviävät toimialoille ja alueille, tosin työllisyysvaikutusten selvittämiseksi tarvitaan lisäksi tietoa toimialoittaisista

22 22 työpanoskertoimista. Sen avulla voidaan myös tutkia ja verrata alueiden toimialarakenteita sekä ennakoida alueen taloudellista kehitystä. (Susiluoto 1999, 16.) Toimialoittaisten kerrannaisvaikutusten laskeminen on ollut yksi alueellisen panostuotosanalyysin keskeinen sovellus (Susiluoto 1996, 103). Kerrannaisvaikutukset ovat taloudellisten toimintojen ketjureaktio. Tuotannon kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan alueellisen panos-tuotosmallin ratkaistusta muodosta saatavaa tietyn toimialan lopputuotekysynnän lisäyksen aiheuttamaa välitöntä ja välillistä alueen muille toimialoille kohdistuvaa tuotannontarvetta. Käänteismatriisiin sisältyvät kaikki toimialojen osto- ja myyntisuhteiden välittämät tuotantovaikutukset. Mikäli tarkasteltavan alueen tuotantoon kohdistuva lopputuotekysyntä on luotettavasti ennustettavissa, voidaan siitä aiheutuvien niin kotitalouksien kuin yritystoiminnankin kehittymisedellytysten kannalta oleelliset kerrannaisvaikutukset selvittää panostuotosmallin avulla. Kerrannaisvaikutusten aiheuttajia, autonomisen muutoksen kohdanneita muuttujia, tarkastellaan toimialakohtaisesti, mutta itse kerrannaisvaikutuksia aggregoidusti, välituotetarpeen kokonaiskasvuna. (Nenonen 1976, 45, 65) Toimialan i lopputuotekysynnän lisäyksestä Δyi aiheutuvat kerrannaisvaikutukset toimialalle j saadaan käänteismatriisin (I A) -1 sarakkeen j summan ja Δy i:n tulona eli n K i = (I A) -1 *)yi (i = 1,,n), j = 1 missä K i ilmaisee toimialalla i autonomisesta kysynnän lisäyksestä aiheutuvia kerrannaisvaikutuksia. (Nenonen 1976, 65.) Toimialan kerrannaisvaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä vahvemmat siteet sillä on alueen muihin toimialoihin. Yleisesti välituotteiden käyttö on sitä laajempaa, mitä monipuolisempaa ja jalostetumpaa alueen tuotanto on. Mikäli alueen tuotanto on yksipuolista ja/tai toimialat hankkivat välituotteita muualta (toisista maakunnista tai ulkomailta) kuin omalta alueelta, niin osa kerrannaisvaikutuksista vuotaa muille alueille tai ulkomaille. Toimialojen yhtä lopputuoteyksikköä kohti lasketut

23 23 kerrannaisvaikutukset osoittaa siis käänteismatriisi (I - A) -1. Tilastokeskuksen (2000) aineistossa käänteismatriisit on laskettu valmiiksi 37 toimilalan luokituksella. Tuotannon kerrannaisvaikutusten lisäksi on mahdollista tarkastella kulutuksen kerrannaisvaikutuksia. Yksityisen kulutuksen kerrannaisvaikutuksia syntyy, kun palkansaajat käyttävät osan palkkatuloistaan lisäkulutukseen. Toimialojen tuotantoon ja kotitalouksien toimintaan liittyvää riippuvuuksien ketjua voidaan kuvata vaiheittain seuraavasti (Häyrynen 1984, 8):

24 24 toimialojen tuotanto palkat ja toimintaylijäämäämä kotitalouksille kotitalouksien käytettävissä oleva tulo tulonkäyttö kulutukseen kulutusmenot alueelle kulutus hyödykeryhmittäin kulutuskysynnän kohdentuminen toimialoitta verot ym. tulonsiirrot säästöt tuonnin osuus kulutuksesta Alueen sisäisiä kerrannaisvaikutuksia välittävät kytkennät Ulkopuoliset kytkennät Kuvio 2. Tuotannon, tulojen ja kulutuksen välinen riippuvuus panos-tuotosmallissa (Häyrynen 1984, 8). Kuvan vasemmanpuoleinen ketju kuvaa alueen tuotannosta aiheutuvia kulutuksen kerrannaisvaikutuksia. Ne syntyvät siitä, että tulojen käyttö kulutukseen aiheuttaa tuotannon kasvua kulutushyödykkeitä valmistavilla toimialoilla. Kulutuksesta johtuvina ne kertautuvat lähinnä kulutustavarateollisuteen ja palveluksiin. Kaikki tulot eivät kuitenkaan kohdistu kerrannaisvaikutuksina aluetalouteen, vaan osa tuloista vuotaa alueen ulkopuolelle tulonsiirtoina (alueen kotitaloudet myös saavat tulonsiirtoja

25 25 ulkopuolelta, lähinnä valtiolta.), säästöinä ja tuontina (tuonnin myötä kulutuksen tuotantoa kasvattava vaikutus siietyy tuontihyödykkeiden valmistusalueelle.) Kerrannaisvaikutukset ilmenevät tuotannon kasvuna sekä välittömästi että välillisesti. Panos-tuotosmallin avulla kasvun suuruus saadaan toimialoittain. Tuotannon kasvu aiheuttaa lisäksi sekä työllisyyden että tulojen kasvua. Kerrannaisten työllisyysvaikutusten arvioimiseksi panos-tuotostaulussa on saatavilla toimialoittaiset työpanoskertoimet, jotka kuvaavat työvoiman osuutta tuotannosta. 3.5 Panos-tuotosmallin käyttömahdollisuuksia ja rajoitteita Panos-tuotostaulu ja sen avulla laaditut mallit sisältävät runsaasti yksityiskohtaista ja kokonaisvaltaista tietoa kansantalouden toiminnasta. Peruspanoksia ja niiden käyttöä voidaan panos-tuotosmallin avulla tutkia myös, vaikka panoksia mitattaisiinkin fyysisillä yksiköillä eli esimerkiksi työpanosta mitattaisiin työvuosissa. Tällöin panoksen käyttö lasketaan tietyn (esim. miljoonan euron) arvoista toimialan tuotosta kohden. Tällä tavoin saadaan lasketuiksi toimialoittaiset työllisyyskertoimet. Käyttämällä näitä työllisyyskertoimia tuotantomallin käänteismatriisi voidaan muuntaa työvuosina ilmaistuksi työllisyystarpeeksi. Tämä tehdään kertomalla käänteismatriisin sarakkeet vastaavasti työllisyyskertoimilla. Näin saadun taulun sarakkeista nähdään, kuinka paljon työllisyyttä kyseisen toimialan esim. miljoonan euron arvoisen lopputuotteen valmistus aikaansaa eri toimialoilla. Tuotantotoiminnasta aiheutuvat kerrannaisvaikutukset ovat tällä tavoin meneteltäessä mukana laskelmissa. Panos-tuotosmallilla on myös rajoituksensa. Kuvattu malli on luonteeltaan kysyntämalli eli tuotannon, tulojen ja työllisyyden kehitystä ohjaa lopputuotekysyntä. Esimerkiksi, jos toimiala haluaa laajentaa tuotantoaan, oletetaan, että sopivaa työvoimaa on aina saatavilla, vaikka se ei välttämättä kaikissa oloissa (esim. työvoimapula) olisikaan realistista. Rajoitukseksi on mainittu mm. se, että panostuotosmenetelmä on staattinen eli se perustuu yhden vuoden tuotantorakenteeseen ja mallin panoskertoimet ovat kiinteitä eli nyt käytetyssä tutkimuksessa vuoden 1995 rakenteelle perustuvia. Malli antaa oikeita tuloksia, jos talouden rakenne pysyy

26 26 tarkastelujakson aikana suunnilleen samana kuin perusvuotena. Malli ei huomioi talouden dynaamisuutta esimerkiksi hintatason, investointiasteen eikä investointien tuotto-odotusten muutoksia. Tämän lisäksi mallin lineaarinen ratkaisu tarkoittaa, että tuotannon määrän kasvattaminen tietyllä osuudella edellyttää kaikkien tuotantopanosten kasvattamista samalla osuudella esim. 10 prosentin tuotannon kasvu lisää työvoiman käyttöä samassa suhteessa eikä malli siten huomioi työvoiman käytön mahdollista tehostumista. (mm. Susiluoto 1999, ) Malleja rasittavat myös aineisto-ongelmat mm. siitä syystä, että puuttuvia alueellisia havaintoja joudutaan korvaamaan laskennallisesti johdetuilla aineistoilla. Ongelmana voi pitää myös sitä, että alueelliset panos-tuotostaulut saadaan valmiiksi työläytensä vuoksi aina tutkimusajankohtaan nähden pitkällä viiveellä ja tällöin uudet panostuotostaulut ja panoskertoimet voivat olla jo syntyessään tavallaan vanhoja. Ainalin mukaan aikaisempien tutkimustulosten nojalla voidaan uskoa taulujen kokonaistarkkuuden pysyvän riittävän luotettavana jopa 5-10 vuotta. (Ainali 2000, 8,19.) Rajoituksista huolimatta katsottiin, että tässä tutkimuksessa voidaan käyttää Tilastokeskuksen laatimia alueellisia panos-tuotostauluja, koska uudempia ei ole saatavilla. Toisaalta, kun mallin rajoitukset tiedostetaan, voidaan ne huomioida tuloksia ilmoitettaessa.

27 27 4. SATAMA TUTKIMUKSEN KOHTEENA 4.1 Sataman määritelmä Sataman käsitteelle ei ole olemassa vain yhtä yksiselitteistä määritelmää. Sataman määritelmä laajenee tai supistuu sen mukaisesti, mitkä kaikki toiminnot sataman käsitteeseen halutaan sisällyttää. Suomessa satamia ei ole lainäädännöllisesti määritelty. Satamasta voidaan käyttää ainakin seuraavaa määritelmää: (mm. Karvonen & Tikkala 2004, 10; Viitanen ym. 2003, 95.): 1. satama fyysisenä alueena käsittää satama-alueet, kentät, laiturit sekä meri- ja maakuljetusväylät 2. satama käsittää fyysisen alueen lisäksi sataman toimintaan liittyvät rakennukset ja laitteet (varastot, nosturit ja terminaalit) 3. sataman laajimmassa määritelmässä satama sisältää maa- ja vesialueen sekä infrastruktuurin lisäksi kaiken sen palvelutuotannon, jonka satamassa toimivat organisaatiot tuottavat. Edellämainitun luokittelun laajimmalla tavalla satamaa määriteltäessä havaitaan, että sataman toiminta muodostuu eri toimijoiden yhteispanoksesta. Satamayhteisö pitää sisällään kaikki sataman alueella toimivat organisaatiot, joista kukin omalla tahollaan hoitaa sataman tai satamaan liittyviä eri toimintoja. Satamatoiminnan kokonaisuus muotoutuu näiden organisaatioiden toiminnasta. Vasta yhdessä ne muodostavat sataman. 4.2 Sataman tehtävät Suykensin (1983) mukaan sataman tehtävät voidaan jakaa kolmeen ryhmään (ks. Jalkanen 1996, 10; Ojala 1991, 8, joissa viitattu Suykens 1983, 22) 1. Tavaran käsittely- ja kuljetustehtävä eli tavaran siirto maakuljetusmuodosta vesikuljetusmuotoon tai päinvastoin 2. Kaupallinen tehtävä, joka pitää sisällään tavaran varastoinnin ja jakelun

28 28 3. Teollistamistehtävä Näiden tehtävien merkitys vaihtelee satamittain ja tarkasteluajankohdittain (Suykens 1983, 22; kts. Jalkanen 1996, 10).Tavaran käsittely- ja kuljetustehtävällä tarkoitetaan sitä, että satama voidaan nähdä meritse tapahtuvan kuljetusketjun osana, jossa kuljetus pysähtyy ja kuljetusmuoto vaihtuu toiseksi. Satamassa tavarat ja matkustajat siirtyvät maaliikenteen kuljetusvälineistä laivoihin ja muihin vesiliikenteen kuljetusvälineisiin tai päinvastoin. Kuljetusmuodon vaihto edellyttää valmiutta käsitellä ja siirtää tavaraa, mitä voidaankin pitää sataman perustehtävänä. (Jalkanen 1996, 10; Karvonen & Tikkala 2004, 10.) Satamien kaupallinen tehtävä on muuntunut logistisen kehityksen myötä. Logistisen ketjun yleisenä tavoitteena on saada materiaali kulkemaan mahdollisimman tasaisena virtana raaka-aineesta jalostuksen kautta lopulliselle kuluttajalle. Ojala (1991, 14) jakaakin sataman tehtävät vain kahteen luokkaan eli logistiseen tehtävään ja teollistamistehtävään. Ojalan (1991, 14) mukaan sataman logistinen tehtävä pitää sisällään edellä mainittujen tavaran käsittelytehtävän ja kaupallisen tehtävän lisäksi tietojenkäsittely- ja tiedonsiirtotehtävät. Tällä hän haluaa korostaa sitä, että satamissa fyysisen tavarankäsittelyn rinnalle on yhä enenevissä määrin noussut tietojenkäsittely ja tiedonsiirto. Ojala näkee, että tulevaisuudessa satamien yksinkertainen tavaran siirtoja varastointitehtävä voisi muuntua kehittyneen varastointi- ja tiedonsiirtotekniikan avulla runsaasti lisäarvoa tuottavaksi varastointi- ja jakelupalvelutehtäväksi. Esimerkkinä tällaisista palveluista ovat mm. kuljetuksiin ja tavaraan liittyvän tiedon tarjonta elektronisessa muodossa sekä erilaiset terminaali- ja logistiikkakeskuspalvelut. (Jalkanen 1996, 11-12; Viitanen ym. 2003, 139.) Sataman kaupalliseen tehtävään liittyy keskeisesti myös varastointi. Toimiva satama tarvitsee ympärilleen riittävästi varastotiloja niin satama-alueella kuin sen välittömässä läheisyydessäkin, sillä satamaalueella ja sataman lähialueella olevat varstot luovat perustan lisäarvopalveluihin sataman kautta kulkevissa logistisissa toimitusketjuissa (Liikenneministeriö 1998, 40). (Liitteessä 1 on kuvattu sataman logistisen ketjun muodostumista.) Satamien teollistamistehtävällä tarkoitetaan sitä, että satamat, kuljetusmuodon vaihtopisteinä, ovat perinteisesti vetäneet teollisuutta puoleensa. Teollisuuden sijoittumista satamiin voidaan selittää mm. halulla minimoida kuljetuskustannuksia,

29 29 raaka-ainetarpeilla, agglomeraatiohyödyillä ja maankäytöllisillä syillä. Monet satamat muodostavat tuotantotoimintoineen yhtenäisen kokonaisuuden, jossa teollistamistehtävällä on merkittävä rooli. Satamahakuisen teollisuuden synnyllä onkin ollut hyvin merkittävä rooli monen Keski-Euroopan sataman kehityksessä. (Jalkanen 1996, 12; Saurama & Kantola 2001, 27; Suykens 1993, 13.) Satamien yhteydessä olevaa teollista tuotantotoimintaa voidaan Suomessa Sauraman ja Kantolan (2001) mukaan luokitella esim. seuraavasti. 1) Perinteiset teollisuuden alat, joilla on usein vahvat historialliset juuret satamien yhteydessä tai joiden ympärille satamat ovat myöhemmin rakentuneet (esimerkiksi laivanrakennus, korjaustelakat). 2) Teollisuusyritykset, jotka vievät/tuovat sataman kautta ja joiden merkitys sataman kokonaistavaramääristä on merkittävä. 3) Tuotantoyksiköt, joilla on omat satama eli teollisuussatama. 4) Alihankintayritykset, jotka ovat sijoittuneet suurempien tuotantoyksiköiden läheisyyteen satama-alueella. Teoriatasolla tarkasteltuna sataman tehtävät ilmaistiin edellä varsin yleisellä tasolla. Sataman varsinaisiin joka päiväisiin käytännöntehtäviin kuuluvat sekä tavara- ja henkilöliikenteen välittämiseen liittyvät palvelutoiminnot että erilaiset viranomaistehtävät. Sataman palvelutoimintoja ovat: - alustekniset palvelut, kuten luotsaus, hinaus sekä alusten kiinnitys ja irrotus - lastinkäsittely, joka käsittää ahtauksen, kuormauksen, uudelleenlastauksen ja muun terminaalin sisäisen kuljetuksen, säilytyksen, varikkotoiminnan ja varastoinnin lastiluokkien mukaan sekä rahdinjärjestelyn - matkustajapalvelut, joihin sisältyvät matkustajien ottamien alukseen ja laskeminen maihin. Sataman viranomaistehtäviin kuuluu tilastointi, vaarallisten aineiden käsittely sekä satamajärjestyksen ja yleisen turvallisuuden valvonta. Lisäksi valtion viranomaiset (esim. Merenkulkulaitos, Rajavartiolaitos ja Tulli) suorittavat omiin tehtäväkenttiin kuuluvia viranomaistehtäviä satamissa.

30 Erilaisia satamatyyppejä Satamat on perinteisesti omistuksen ja avoimuuden perusteella ryhmitelty yleisiin satamiin ja yksityisiin satamiin. Yleiset satamat ovat olleet kuntien omistamia satamia. Suomen kunnalliset satamat voidaankin nähdä osana kunnallista palvelutoimintaa Vaikka satamalaitos on kunnallinen, sen tehtävänä ei ole palvella kuntalaisia, vaan se tarjoaa palveluitaan pääasiallisesti kunnan ulkopuolisille toimijoille ja on kaikkien niiden käytettävissä, jotka täyttävät sataman järjestys ja turvallisuusehdot. Sataman on tarkoitus toimia niin, että se pitää toimintansa kannattavana tai jopa voittoa tuottavana laitoksena. Välillisinä sataman luomina hyötyinä voi olla esim. vilkastunut ja mahdollisesti lisääntynyt elinkeinotoiminta, turistien tuoma lisäkysyntä tai työllisyyden paraneminen alueella. (Santala 1988, 137.) Yleistenkin satamien toiminta on kuitenkin vuosien mittaan muuttunut yhä liikeyritysmäisemmäksi ja niille on vuosien kuluessa annettu yhä itsenäisempi rooli. Osa maamme yleisistä satamista on edelleen kunnallisia satamalaitoksia, mutta suurin osa merkittävistä yleisistä satamista on liikelaitostettu. (Karvonen & Tikkala 2004, 4.) Yksityiset satamat ovat suurimmaksi osaksi teollisuusyritysten omistamia ja ovat pääasiassa vain niiden omien kuljetusten hoitamiseen tarkoitettuja. Tosin valtioneuvoston myöntämän erityisen luvan turvin on mahdollista perustaa myös yksityinen yleinen satama. Oulun satama kuuluu tässä luokituksessa yleisiin kunnallisiin satamiin. (Jalkanen 1996, 40.) Yleissatamia voidaan jaotella myös tavaravirtojen mukaan. Tällöin puhutaan yleisesti esimerkiksi kappaletavara- ja konttisatamista, öljysatamista, irtolastisatamista ja matkustaja-autolauttasatamista. Tavaravirtojen mukainen luokittelu perustuu yleensä siihen, että jokin tietty tavaralaji vastaa suurimmasta volyymista satamassa, vaikka siellä käsiteltäisiinkin muitakin tavaralajeja. Satamat voidaan jaotella edelleen vielä tuonti- tai vientisatamiksi. Tuontisatamissa enin osa kokonaisliikenteestä on tuontia ja vastaavasti vientisatamassa vientiä. Esimerkiksi puunjalostusteollisuuden tuotteiden viennillä voi olla jossakin vientisatamassa hallitseva osuus sataman kokonaisliikenteestä. Tuontisatamat ovat yleensä

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset

Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset ANNI ISOJÄRVI Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset RAPORTTI / JOULUKUU 2013 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS Sweco Ympäristö Oy Kimmo Koski 20.1.2015 1 YLEISTÄ RAKENTAMISHANKKEIDEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Merkittävät rakentamishankkeet (tuulivoimalat, radat, kaivokset, hotellit

Lisätiedot

12 Lineaarialgebran sovelluksia

12 Lineaarialgebran sovelluksia Lineaarialgebran sovelluksia, Panos-tuotos -analyysi 1 12 Lineaarialgebran sovelluksia Tässä kappaleessa esitellään sovelluksia. Ainakin osa sovelluksista on luennoilla syytä käydä läpi niin varhain kuin

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KERRANNAISVAIKUTUSTEN MALLINTAMINEN

ALUEELLISTEN KERRANNAISVAIKUTUSTEN MALLINTAMINEN TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos ALUEELLISTEN KERRANNAISVAIKUTUSTEN MALLINTAMINEN Kansantaloustiede Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2008 Ohjaaja: Jari Vainiomäki Kaisa Aaltonen Tampereen yliopisto

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012

Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012 Kansantalous 2014 Panos-tuotos 2012 Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012 Vuotta 2012 koskevien tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietojen mukaan kaivostoiminta ja

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O Taloustieteiden tiedekunta

J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O Taloustieteiden tiedekunta J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O Taloustieteiden tiedekunta ALUEEN TUOTANTORAKENNE JA ALUEKEHITYS Panos-tuotostutkimus Keski-Suomen maakunnasta 1995 ja 2001 Kansantaloustiede Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

SUOMEN VIINITILOJEN TALOUDELLINEN MERKITYS TILALIKÖÖRIN MYYNNIN VAPAUTTAMISEN VAIKUTUS

SUOMEN VIINITILOJEN TALOUDELLINEN MERKITYS TILALIKÖÖRIN MYYNNIN VAPAUTTAMISEN VAIKUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KAUPPAKORKEAKOULU SUOMEN VIINITILOJEN TALOUDELLINEN MERKITYS TILALIKÖÖRIN MYYNNIN VAPAUTTAMISEN VAIKUTUS Kansantaloustiede Pro gradu-tutkielma 2011 Eveliina Kaitala JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Hyödykkeet: aineet ja tarvikkeet

Hyödykkeet: aineet ja tarvikkeet Aineistokuvaus Hyödykkeet: aineet ja tarvikkeet Sisältökuvaus Teollisuuden Aineet ja tarvikkeet -tilasto sisältää tavaranimikkeittäisiä eli hyödykkeittäisiä arvoja määrätietoja ostetuista aineista ja tarvikkeista

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Lähilämpöverkot - hankkeen tulosseminaari 27.10.2010 Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Olli Lehtonen 1 & Lasse Okkonen 2 1 Geoinformatiikan laboratorio,

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

Yrityksen toimintaympäristön mallintaminen ja analysointi vastuullisen liiketoiminnan näkökulmasta

Yrityksen toimintaympäristön mallintaminen ja analysointi vastuullisen liiketoiminnan näkökulmasta Suomen Teollisen Ekologian Foorumi Ekotehokkuuden yhteiskunnalliset ulottuvuudet Tampere 19.04.2005 Yrityksen toimintaympäristön mallintaminen ja analysointi vastuullisen liiketoiminnan näkökulmasta Tutkija

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto 6. elokuuta 2012 Opetusjärjestelyt Luennot 9:15-11:30 Harjoitukset 12:30-15:00 Tentti Kurssin sisältö (1/2) Matriisit Laskutoimitukset Lineaariset yhtälöryhmät Gaussin eliminointi Lineaarinen riippumattomuus

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Johanna Karppinen, toiminnanjohtaja Favex Finnish Film & Audiovisual Export FAVEX missio Favex edistää suomalaisen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Kansantalouden tilinpito Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Sisältö! Pitkä uudistusprosessi! Volyymimenetelmän uudistaminen! Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit!

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien

Lisätiedot

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Anni Isojärvi YKSITYISTEN PALVELUELINKEINOJEN YHTEISKUNNALLINEN JA TALOUDELLINEN MERKITYS

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Anni Isojärvi YKSITYISTEN PALVELUELINKEINOJEN YHTEISKUNNALLINEN JA TALOUDELLINEN MERKITYS TALOUSTETEDEN TEDEKUNTA Anni sojärvi YKSTYSTEN PALVELUELNKENOJEN YHTESKUNNALLNEN JA TALOUDELLNEN MERKTYS Pro gradu -tutkielma Kansantaloustieteen yksikkö Lokakuu 2012 OULUN YLOPSTO Taloustieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi 9.2.2015 Laskentamalli Mallin päätavoitteena on tuottaa informaatiota työmarkkinoilla vallitsevasta uusien työpaikkojen kilpailutilanteesta ennusteajanjakson

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä 3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a 21

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Kotimaisen kysynnän ja viennin vaikutus arvonlisäykseen, tuontiin ja työllisyyteen

Kotimaisen kysynnän ja viennin vaikutus arvonlisäykseen, tuontiin ja työllisyyteen Osmo Forssell, toim. Sami Tuurna Elokuu 2012 Kotimaisen kysynnän ja viennin vaikutus arvonlisäykseen, tuontiin ja työllisyyteen Johdanto Suomalaisen Työn Liiton vastavalmistunut historiikki, Vuosisadan

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa

Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry Loppuraportti 1.11.2011 1 Sisältö 1 Tutkimuksen taustat...3 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat, tavoitteet ja toteuttaminen...3

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Makrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen

Makrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen Makrotalousteoria 1 Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria Markku Siikanen 2 Luento Aiheena on keynesiläiseen makroteoriaan syventyminen Uusien termien sisäistäminen Makrotason hyödykkeiden kysyntä Keynesiläinen

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 14 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot