TILASTOKATSAUS TAMPEREELTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILASTOKATSAUS TAMPEREELTA"

Transkriptio

1 TILASTOKATSAUS TAMPEREELTA Rakennemuutos Tampereella Henkilöstön ympäristöasenteet Keskustan kehittyminen 2000-luvulla Lapset ja lapsiperheet Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008 Käynnissä olevia tutkimuksia Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi 2008:1

2 Tilastokatsaus Tampereelta 2008:1 42. vuosikerta vuoteen 1990 asti Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta JANNE VAINIKAINEN Rakennemuutos Tampereella 3 MARKO NURMINEN Henkilöstön ympäristöasenteet PIRJO MÄNNISTÖ Keskustan kehittyminen 2000-luvulla 28 TIIA HEINÄSUO Lapset ja lapsiperheet 38 LEENA SALMINEN Kaupunki- ja kuntapalvelut ennakkotiedot 44 Käynnissä olevia tutkimuksia: RIITTA JUUSENAHO Palvelusopimusten arviointi käynnissä 50 RIITTA JUUSENAHO Tampere mukana kaupunkitutkimuksen kehittämisessä 51 SANNA LEHTOKANGAS Kotihoidon asiakkaiden asiakastyytyväisyyskysely 52 SUSANNA OVASKAINEN Omaishoidon tuen asiakastyytyväisyyskysely 53 Taulukot 54 Liitteet: Julkaisusarja A:n ja B:n julkaisut 73 Tilastokatsaus Tampereelta artikkelit Kirjoittajat: Tampereen kaupunki, talous- ja strategiaryhmä: RIITTA JUUSENAHO, tutkimus- ja arviointipäällikkö LEENA SALMINEN, erikoissuunnittelija JANNE VAINIKAINEN, suunnittelija MARKO NURMINEN, vs. tutkimussihteeri PIRJO MÄNNISTÖ, harjoittelija Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä: TIIA HEINÄSUO, lapsiasiamies SANNA LEHTOKANGAS, harjoittelija SUSANNA OVASKAINEN, harjoittelija

3 Julkaisija: Tampereen kaupunki Talous- ja strategiaryhmä Tietotuotanto ja laadunarviointi Aleksis Kiven katu C PL 487, Tampere Puh. (03) Kannen kuva: Anna Byckling Merkkien selitykset: - Ei mitään ilmoitettavaa 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä.. Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma ilmoitettavaksi. Loogisesti mahdoton esitettäväksi * Ennakkotieto (luvun yhteydessä) ISSN Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy, heinäkuu 2008

4 Rakennemuutos Tampereella savupiipputeollisuudesta palveluvaltaiseen tietoyhteiskuntaan Rakennemuutos pitkän aikavälin tarkastelussa Tampereella on ajan mittaan tapahtunut toimialarakenteen muutos, joka näkyy selkeästi pitkän aikavälin tarkastelussa. Kuten muuallakin Suomessa, yhteiskunta on palveluvaltaistunut. Palveluyhteiskunnasta puhutaan yleisesti siinä vaiheessa, kun yli puolet työpaikoista on palvelusektorilla (mukaan lukien kauppa ja liikenne). Tampereella tämä tilanne saavutettiin 1970-luvulla. Tarkasteltuna ajanjaksona teollisuustyöpaikkojen osuus oli Tampereella suurimmillaan 1950 ja absoluuttinen määrä vuonna Tämän jälkeen palveluvaltaistuminen on edennyt nopeasti. Vuonna 2005 palveluiden parissa työskenteli jo 73 % työllisistä, mikä oli hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin (70 %) (tässä artikkelissa käsiteltävien lukujen lähteenä on Tilastokeskus, ellei muuta erikseen ilmoiteta) Teollisuus, ym. Palvelut Liikenne Muut Rakentaminen Kauppa Maa- ja metsätalous Kuvio 1. Työllinen työvoima Tampereella Syitä palveluvaltaistumiselle on runsaasti. Tuotannon automatisoituminen ja siirtyminen verrattain suljetusta taloudesta puhtaaksi avomarkkinataloudeksi ovat johtaneet tilanteeseen, jossa tuotanto ei entisessä mittakaavassa sido henkilöstöä ja toisaalta työvoimaintensiiviset teollisuudenalat ovat suurelta osin siirtyneet alemman kustannustason maihin. Suuri osa jäljellä olevasta teollisuudesta toimii korkean tuottavuuden aloilla, joilla työvoiman osuus kokonaiskustannuksista on pieni. Toisaalta teollisuuden tukitoimintoja on laajalti ulkoistettu, mikä osaltaan näkyy palvelusektorin kasvuna. Palveluista suuri osa on niin sanottuja lähipalveluita, joiden tuottaminen muuten kuin suorassa asiakaskontaktissa ei ole käytännössä mahdollista. Palvelurakenne on monipuolistunut ja -tarjonta kasvanut luvun alun lama merkitsi suurta murrosta suomalaisille työmarkkinoille. Tamperelainen teollisuus on perinteisesti ollut varsin vientipainotteista, joten idänkaupan romahtaminen iski tänne melko voimakkaasti. Teollisuus joutui rakennemuutokseen, jossa osa toimialoista joutui rajujen leikkausten tielle, osa pystyi vanhojen vahvuusalojen pohjalta moder- 3

5 nisoitumaan vastatakseen muuttuneisiin haasteisiin. Laman jäljet näkyvät edelleen Tampereella muita alueita suurempana rakenteellisena työttömyytenä. Toisaalta Tampereelle myös muuttaa enemmän työttömiä kuin muualle, mikä osaltaan hidastaa tilanteen paranemista. Teollisuuden toimialarakenteesta ei saada kunnittaisia tietoja, joten seuraavassa käsitellään seutukunnan lukuja (katso kuviot 2. ja 3.). Keskuskaupungilla on kuitenkin luvuissa suuri painoarvo. Rajuimmin rakennemuutos on Tampereen seudun teollisuudenaloista koetellut työvoimaintensiivistä tekstiili- ja vaateteollisuutta, josta on vuosikymmenessä hävinnyt kolmannes työpaikoista ( työpaikkaa, eli -34,4 %). Lähes yhtä kova isku on ollut metsäteollisuudessa, jossa työpaikoista on hävinnyt neljännes (-720 työpaikkaa, -25,0 %). Kasvualoja ovat puolestaan olleet metalli- ja elektroniikkateollisuus (+5 111, +40,8 %) sekä kemian-, kumi- ja muoviteollisuus (+925, +21,6 %). Elintarviketeollisuuden sekä muun teollisuuden työpaikkamäärät ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan Elintarvike- ja tupakkateollisuus Tekstiili- ja vaateteollisuus Puu- ja paperiteollisuus Kemian-, kumi-, muovi-, ym. teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu teollisuus Kuvio 2. Teollisuuden työpaikat Tampereen seutukunnassa

6 Elintarvike- ja tupakkateollisuus Tekstiili- ja vaateteollisuus Puu- ja paperiteollisuus Kemian-, kumi-, muovi-, ym. teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu teollisuus Kuvio 3. Teollisuuden työpaikat Tampereen seutukunnassa , indeksi 1995=100 Voimakkaimmin kasvaneella teollisuudenalalla, metalliteollisuudessa, suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt elektroniikka- ja sähköteollisuuteen. Alan työpaikkamäärä on liki kolminkertaistunut vuosikymmenessä ( työpaikkaa, eli +179,5 %). Rajuimmat kasvun vuodet osuivat 2000-luvun loppupuoliskolle. Myös metallituotteiden valmistuksessa työpaikkojen määrän kasvu on ollut merkittävää (+860, +29,8 %), vaikkakin työpaikat ovat vähentyneet huippuvuodesta Metallien jalostuksessa sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa työpaikat ovat tarkasteltuna ajanjaksona jopa hieman vähentyneet Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kuvio 4. Metalli- ja elektroniikkateollisuuden työpaikat Tampereen seutukunnassa , indeksi 1995=100 5

7 Siinä missä työpaikat ovat teollisuudessa vähentyneet miltei kaikilla toimialoilla, palveluissa työpaikat ovat lisääntyneet liki kautta linjan. Palvelualalta saadaan kunnittaiset tiedot ja tässä käsitellyt luvut ovat Tampereen tietoja. Palvelualan työpaikat vähenivät ensin laman syvetessä , mutta tämän jälkeen niiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Kauppaa lukuun ottamatta kaikki palvelut ovat tarkasteltuna ajanjaksona kasvaneet. Laman perintö näkyi kuitenkin palvelualankin työpaikkamäärässä pitkään, sillä esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alan työpaikkamäärä palautui vuoden 1990 tasolle vasta vuonna Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varast. ja tietoliikenne Julkinen hallinto ja maanpuolustus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kiinteistö-, rahoitus-, tutk- ja liike-el.palv. Koulutus Muut palvelut Kuvio 5. Palvelualan työpaikat Tampereella Suhteellisesti voimakkaimmin vuosina palveluista kehittyivät koulutus (työpaikkojen muutos +69 %), terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+60 %) sekä julkinen hallinto (+50 %) (katso kuvio 6. seuraavalla sivulla). Merkille pantavaa on, että kaikki edellä mainitut kuuluvat pääosin julkisen sektorin piiriin. Näistä hallinnon työpaikat kääntyivät 2005 pitkästä aikaa laskuun. Yksityisistä palveluista voimakkainta kasvu on ollut liike-elämän palveluissa (+39 %), vaikkakin siihen kuuluvalla pankki- ja rahoitussektorilla työpaikat ovat vähentyneet selvästi. Absoluuttisesti kasvu on ollut kovinta terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa ( työpaikkaa), liike-elämän palveluissa (+5 049), koulutuksessa (+3 695) sekä julkisessa hallinnossa (+1 669). Työpaikat vähenivät ainoastaan kaupan alalla, sielläkin vain 52 henkilöllä. 6

8 Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varast. ja tietoliikenne Julkinen hallinto ja maanpuolustus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kiinteistö-, rahoitus-, tutk- ja liike-el.palv. Koulutus Muut palvelut Kuvio 6. Palvelualan työpaikat Tampereella , indeksi 1990=100 Oman nopean kasvun alansa, joka ei täysin sovi perinteisiin toimialajaotteluihin, muodostaa informaatioala, jossa yhdistyy piirteitä niin teollisesta kuin palvelutuotannostakin. Alan työpaikkamäärä yli kaksinkertaistui vuosina Informaatioalalla on siirrytty sisältötuotannosta yhä selkeämmin tavara- ja palvelutuotantoon. Tuotantorakenteen monipuolistuminen on ollut nopeaa. Vielä vuonna 1996 yli puolet informaatioalan työpaikoista oli sisältötuotannossa. Vuonna 2005 sisältö-, tavara- ja palvelutuotanto työllistivät kukin Tampereella henkilöä ja muodostivat siten erittäin merkittävän kokonaisuuden Sisältötuotannon työpaikat Palvelutuotannon työpaikat Tavaratuotannon työpaikat Kuvio 7. Informaatioalan työpaikat Tampereella

9 Informaatiosektorin osuus Tampereen työpaikoista on alan erittäin voimakkaan kasvun myötä kohonnut vuoden 1993 reilusta 10 prosentista vuoden 2005 vajaaseen 16 prosenttiin. Informaatiosektoriin kuuluvat alat ovat toistensa tukialoja ja vaikka luvuissa näkyy niin sanotun Nokia-sektorin suuri työllistävyysvaikutus, myös muulla informaatiosektorilla kasvu on ollut vankkaa. Vuosina työpaikat liki viisinkertaistuivat tavaratuotannossa (kasvua työpaikkaa, eli +360 %) ja lähes kolminkertaistuivat palvelutuotannossa (kasvua 3 573, +164 %). Toimialoista perinteisimmälläkin, sisältötuotannossa, kasvua kertyi lähes kolmannes (kasvua 1 389, +29 %). 16 % 15 % 14 % 13 % 12 % 11 % 10 % Kuvio 8. Informaatiosektorin työpaikkojen osuus Tampereella , prosenttia Tuotantorakenteen erikoistuminen Toimialarakenteen alueittaisia erityispiirteitä voidaan tarkastella erikoistumisindeksin avulla (katso kuvio 9. ja taulukko 1. seuraavalla sivulla). Erikoistumisindeksi kertoo, kuinka suuri osa työvoimasta kaupungissa työskentelee eri aloilla verrattuna koko maan keskiarvoon. Näin selviää, mille toimialoille kaupungissa suhteellisesti on keskitytty. Tamperetta on perinteisesti totuttu pitämään teollisuuskaupunkina. Tämä kuva on erikoistumisindeksin perusteella oikea, vaikkakaan ei aivan yhtä leimallisesti, kuin voisi olettaa. Vielä vuonna 1990 Tampereella työskenteli 20 % keskimääräistä enemmän ihmisiä teollisuudessa, vuonna 2005 luku oli enää 11 %. Teollisuuden merkitys Tampereelle on siis yhä suuri, vaikkakin vähentynyt 15 vuodessa. Voimakkaimmin Tampere on erikoistunut liike-elämän palveluihin, joilla toimii lähes kolmasosa (erikoistumisindeksi 130 %) enemmän työllisiä kuin keskimäärin. Tätä voidaan pitää valtakunnan toiseksi tärkeimmän talousalueen veturilta odotettuna tuloksena. Koulutus (115 %) on noussut erikoistumisaloista toiseksi tärkeimmäksi: kehitys on tällä saralla ollut viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävää. Teollisuus (111 %) on merkityksensä vähenemisestä huolimatta edelleen kolmanneksi tärkein erikoistumisala. Kaupan alan erikoistumisindeksi (101 %) on ollut jatkuvassa laskussa. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden (99 %) merkityksen kasvu näyttää 2000-luvulla pysähtyneen. 8

10 Teollisuus Rahoitustoiminta Julkinen hallinto Koulutus Tukku- ja vähittäiskauppa Liike-elämän palv. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Kuvio 9. Toimialoittaiset erikoistumisindeksit Tampereella eräillä aloilla Kuten aiemmin todettiin, julkisen hallinnon työpaikkamäärän pitkään jatkunut kasvu taittui vuonna Erikoistumisindeksissä muutos näkyy alan suhteellisen merkityksen taantumisena 2000-luvun alun tasolle. Tähän vaikuttaa paitsi yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvu, myös julkisen sektorin suhteellisesti parempi kehitys muilla alueilla, erityisesti Helsingissä. On huomattava, että valtionhallinnon erittäin voimakas keskittyminen pääkaupunkiin näkyy muualla maassa keskimääräistä alempina erikoistumislukuina. Taulukko 1. Tampereen toimialoittaiset erikoistumisindeksit (1 Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palv. Julkinen hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ) Indeksissä luku 100 vastaa koko maan keskiarvoa. Taulukosta puuttuvat alkutuotanto sekä sähkö- ja vesihuolto. 9

11 Rahoitustoiminta on edellä tarkastelluista toimialoista kärsinyt raskaimmat työpaikkamenetykset ja pankkikentän lamanaikainen ja -jälkeinen myllerrys näkyy luvuista selvästi. Vielä vuonna 1990 Tampere oli indeksin mukaan erikoistunut rahoitukseen eli käytännössä pankkikonttoriverkko oli tiheä ja niiden henkilökuntamäärä suuri. Pankit ajautuivat suuriin vaikeuksiin laman myötä: sittemmin esimerkiksi konttoriverkon karsiminen, henkilöstömäärien supistuminen, tukitoimintojen keskittäminen ja sähköisen asioinnin yleistyminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa pelkästään pääkaupunkiseudun voidaan katsoa erikoistuneen rahoitukseen, mikä näkyy alhaisina erikoistumislukuina muualla maassa. Suurten kaupunkien välisessä vertailussa (katso taulukko 2.) Tampereen ainoaksi selkeäksi erikoistumisalaksi nousevat liike-elämän palvelut. Toisaalta Tampere on näin tarkasteltuna joukon ainoa teollisuuskaupunki. Helsingin asema maan selkeänä pääkeskuksena näkyy erikoistumisessa: pääkaupunkiin keskittyvät hyvin selkeästi niin rahoitustoiminnan, julkisen hallinnon kuin muiden palveluidenkin sektorit. Lisäksi Helsinki on vahva liikeelämän palveluissa sekä majoitus- ja ravintola-alalla. Vantaa on erikoistunut logistiikkaalalle eli kuljetukseen ja kauppaan. Espoon vahvoja aloja ovat rahoitus, kauppa sekä liikeelämän palvelut. Oulu ja Turku nousevat muiden edelle koulutuskaupunkeina. Taulukko 2. Suurten kaupunkien toimialoittaiset erikoistumisindeksit 2005 (1 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiinteistö-, vuokraus-, tutk- ja liike-el.palv Julkinen hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv ) Indeksissä luku 100 vastaa koko maan keskiarvoa. Taulukosta puuttuvat alkutuotanto sekä sähkö- ja vesihuolto. Keskittymisindeksien vertailussa Tampere näyttäytyi muita suuria kaupunkeja tasapainoisempana keskuskaupunkina. Suurimmat toimialoittaiset poikkeamat koko maan keskimääräisestä tuotantorakenteesta olivat alle kolmanneksen ja useimmilla aloilla poikkeamat olivat alle kymmenyksen. Myös Tampereen seutukunnan tuotantorakenne vastaa hyvin koko maan rakennetta. Seutukuntien tuotantorakenteita on vertailtu esimerkiksi Erkki Niemen artikkelissa Tuotantorakenteen muutos (Kuntapuntari 1/2008). Huolimatta voimakkaasta rakennemuutoksesta Tampereen seutu on vuosikymmenestä toiseen säilynyt vähiten koko maan tuotantorakenteesta poikkeavien joukossa (katso taulukko 3. seuraavalla sivulla). Muutkin tuotantorakenteeltaan tyypilliset seutukunnat ovat pääasiassa suurten yliopistokaupunkien seutuja. Poikkeavimmat seutukunnat ovat voimakkaasti tietylle alalle erikoistuneita, kuten paperiteollisuuteen keskittynyt Jämsän seutu tai uutena tulokkaana elektroniikka-alalle voimakkaasti keskittynyt Salon seutu. 10

12 Taulukko 3. Tuotantorakenteeltaan erottuvat seutukunnat 1975, 1990 ja 2006 (Lähde: Kuntapuntari 1/2008) Vaikka keskittymisellä tietyn alan osaamiseen voidaan saavuttaa merkittäviä etuja muun muassa osaamisen kasautumisen myötä, voidaan Tampereen seudun poikkeuksellisen monipuolista tuotantorakennetta pitää selkeänä vahvuutena. Kuten taulukosta 3. käy ilmi, tuotantorakenne on Tampereen seudulla tasapainottunut vuodesta Pääasiassa kyse on vanhan savupiipputeollisuuden keskuksen muuntumisesta nykyisenlaiseksi monipuoliseksi palveluiden ja modernin teollisuuden keskittymäksi. Voimakas keskittyminen raskaaseen teollisuuteen ja toisaalta tekstiiliteollisuuteen on tasoittunut ja uusia osaamisaloja noussut, osin vanhoja osaamisaloja hyödyntäen. Vaikka Tampere mielletään nykyään usein korkean teknologian tuotannon kaupungiksi, kyse ei kuitenkaan ole yksipuolisesta keskittymisestä, jollaisesta esimerkkinä voidaan nähdä vaikkapa Salon seutukunta. Monipuolinen tuotantorakenne tuo suojaa nopeasti muuttuvan kansainvälisen talouden suhdannevaihteluilta. Yritysrakenteen kehityspiirteitä Kuten todettua, teollisuuden merkitys Tampereen elinkeinorakenteessa on vähentynyt. On kuitenkin huomattava, että teollisuuden lamanjälkeinen kehitys on Tampereella ollut suotuisaa suhteutettuna koko maahan. Vaikka termillä teollisuuskaupunki on nykyisellään vanhakantainen merkitys, Tampereen tapauksessa teollisuuden rakenne on varsin moderni. Tätä voidaan havainnollistaa vertailemalla muutamien tunnuslukujen kehitystä. Tampereen osuus koko maan teollisuushenkilöstöstä on vuosina pysytellyt melko vakiona, noin 5 %:ssa. Tämä luku antaa hyvän vertailupohjan teollisuuden muiden 11

13 tunnuslukujen tarkasteluun (musta katkoviiva kuviossa 10.). Tuotannon jalostusarvo on viime vuosikymmenenä kasvanut henkilöstömäärää selvästi nopeammin. Vielä vuonna 1995 Tampereen teollisuus tuotti alle 4 % koko maan jalostusarvosta, kun osuus vuonna 2006 oli yli 6 %. Koska Tampereen osuus henkilöstöstä on kohonnut samana ajanjaksona vain hieman, tuottavuus on parantunut suhteessa muuhun maahan. Toisin sanottuna sama henkilöstömäärä saa aikaan suuremman tuotoksen. Tuottavuuden nousun tärkeimpiä selittäjiä on aiemmin tarkasteltu IT-sektorin nousu, vaikkakin myös esimerkiksi muu teknologiateollisuus on kehittänyt toimintaansa. Tämä näkyy myös tutkimus- ja kehittämispanostusten merkittävässä kasvussa 1990-luvun lopulla. Tampereen osuus maan t&k-panostuksista on noussut 4 %:sta noin 14 %:in, mikä tekee siitä maamme toiseksi tärkeimmän tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskuksen. Myös viennin merkitys on kasvussa, Tampere tuotti vuonna 2006 maamme viennistä jo 7 %. Tarkastelluista tunnusluvuista ainoastaan osuus koko maan toimipaikoista alittaa henkilöstöosuuden eli toimipaikat ovat keskimääräistä suurempia ja osuus laskee tasaisesti. 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % Toimipaikat Jalostusarvo Henkilöstö T&k-kulut Vienti 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Kuvio 10. Tampereen teollisuuden tunnuslukuja, %-osuus koko maasta Tamperelaiset yritystoimipaikat ovat kasvaneet tasaisesti lama-ajan noin 15 henkilöstä nykyiseen yli 20 henkilöön (katso kuvio 11. seuraavalla sivulla). Toimipaikkakoko on tietynlainen tehokkuuden mittari, tuohan yksikkökoon kasvu usein selkeitä mittakaavaetuja. Toisaalta on muistettava, että toimipaikkakoon suuruus voi kieliä myös pienten, yrittäjävetoisten yksiköiden vähyydestä. Keskimääräisessä yrityskoossa on selkeästi eroa suurten kaupunkien välillä. Suurimpia toimipaikat ovat suurista kaupungeista Oulussa, jossa työskentelee lähes 30 henkilöä toimipaikkaa kohden. Turun kehitys poikkeaa muista suurista kaupungeista. Siellä suurten yksiköiden alasajo on johtanut toimipaikkakoon voimakkaaseen alenemiseen. 12

14 35 Henkilöstö / toimipaikka, henkilöä Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Koko maa Kuvio 11. Yrityskoko (henkilöstö/toimipaikka) suurissa kaupungeissa Yritysten määrä kuvaa yleisellä tasolla suhdannekehitystä. Yritystoimipaikkojen määrä on Tampereella ollut lamavuosista lähtien hitaassa nousussa (katso kuvio 12.). Vuoden eri aikoina yrityksiä perustetaan ja lopetetaan eri tahtiin. Eniten uutta yritystoimintaa syntyy vuoden alussa, lopettaneiden yritysten määrä on puolestaan suurimmillaan loppuvuodesta. Vuonna 2007 aloittaneiden yritysten määrä vaihteli talvikuukausien 466:sta vuoden lopun 288:aan. Lopettaneiden yritysten määrä on alimmillaan kesäkuukausina, kesällä 2007 lopetti 196 yritystä. Loppuvuodesta lopettaneiden yritysten määrä on suurimmillaan, vuonna 2006 lopettaneita oli 348 (vuoden 2007 tiedot puuttuvat). Yritysten määrä kasvoi vuoden aikana 421:lla (syyskuun 2007 lopun tilanne) Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q3 Aloittaneet/lopettaneet yritykset Aloittaneita Yrityskanta Lopettaneita Yrityskanta Kuvio 12. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä yrityskanta

15 Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrästä voidaan laskea yrityskannan vaihtuvuus (katso kuvio 13.). Korkea vaihtuvuus antaa viitteitä meneillään olevasta murroksesta yrityskentällä. Vaihtuvuutta tarkastellaan tässä aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten osuutena yrityskannasta. Suuri vaihtuvuus voi kertoa korkeasuhdanteen noususta, jolloin uusia yrityksiä syntyy paljon. Toisaalta myös yritysten lopettamiset nostavat tunnuslukua ja vaihtuvuus olikin suurimmillaan lamavuosina. Vaihtuvuus voidaankin nähdä eräänlaisena yleisenä yritysten toimintaympäristön turbulenssin mittarina. 8,0 % 7,5 % Vaihtuvuus Keskiarvo 12kk Yrityskannan vaihtuvuus, % 7,0 % 6,5 % 6,0 % 5,5 % 5,0 % 4,5 % 4,0 % 3,5 % 1995 Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q3 Kuvio 13. Yrityskannan vaihtuvuus , prosenttia Vuosina yrityskannan kausitasoitettu vaihtuvuus (neljän edellisen neljänneksen keskiarvo; musta viiva kuviossa 13.) oli loppuvuodesta 1995 (6,1 %). Alimmillaan vaihtuvuus oli kesällä 2001 (4,8 %), jolloin talouden voidaan ajatella käyneen eräänlaisessa käännekohdassa. Tämän jälkeen vaihtuvuus on kääntynyt jälleen nousuun. Vaihtuvuuslukuja on nostanut erityisesti aloittaneiden yritysten määrän kasvu. Vuonna 2007 yrityskannan vaihtuvuudessa on palattu 1990-luvun lopun tasolle (5,5 %) ja se on edelleen olevan kasvusuunnassa. Tämä voi enteillä haasteellisia aikoja, sillä toimintaansa vasta aloittelevia yrityksiä on nousukauden jäljiltä runsaasti ja talouskehitys näyttäisi olevan hidastumassa. Yhteenveto Tampereen tuotantorakenteen viime vuosikymmeninä läpikäymä rakennemuutos liittyy laajempiin yhteiskunnallisiin murroksiin. Puhutaan globalisaatiosta, siirtymisestä tietoyhteiskuntaan ja niin sanotun uuden talouden noususta. Kyse on muun muassa talouden ja tavaravirtojen muuttumisesta yhä enemmän rajat ylittäviksi sekä eri maiden ja alueiden aiempaa selkeämmästä kytkeytymisestä toisiinsa. Tuotantotoiminnassa pyritään kansainvälisesti kilpailukykyisen huippuosaamisen synnyttämiseen. Yhä suurempi osa tuotannosta on aineetonta, tai ainakin vaatii erityisosaamista, jonka avulla erottaudutaan kilpailijoista. Palvelusektori on osin ottanut kannettavakseen aiemmin teollisuuden piirissä hoidettuja tehtäviä. Perinteisesti tuotantotoiminnan logiikkaan kuului se, että pitkälti kaikki tuotantoprosessin osuudet pyrittiin hoitamaan itse. Tämä toimintatapa on viime vuosikymmeninä hylätty kunkin toimijan keskittyessä omaan ydinosaamiseensa. Erilaiset liike-elämälle tar- 14

16 jottavat palvelut ovatkin olleet menneet vuosikymmenet mittavassa kasvussa. Kun tarkastellaan kansantalouden tilinpitoa Tampereen seudulla viimeisten kolmen vuosikymmenen ajalta, havaitaan hyvin selvästi kasvualat (katso taulukko 4.). Taulukko 4. Kansantalouden tilinpidon toimialojen kehitys Tampereen seutukunnassa (tuotos perushintaan), indeksi 1975= Liike-elämän palvelut Metalliteollisuus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Asuntojen omistus ja vuokraus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Koulutus Rakentaminen Hallinto Muut palvelut Toimialat yhteensä Rahoitus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa Muu teollisuus Metsäteollisuus, kustannustoiminta Elintarviketeollisuus Alkutuotanto Metalliteollisuus (sisältäen elektroniikkateollisuuden) on ainoana teollisuudenalana kasvanut keskimääräistä enemmän. Palveluista kovimpiin kasvajiin ovat liike-elämän palveluiden ohella kuuluneet sosiaali- ja terveyssektori sekä kuljetus. Keskimäärin toimialat yli 10-kertaistuivat 30 vuodessa. Rahoitusalan supistukset näkyvät luvulla rakettimaisesti kasvanut ala on sittemmin lakannut kasvamasta ja pudonnut keskimääräisen kehityksen alapuolelle. Vanhojen perusteollisuuden alojen kasvu on 30 vuodessa jäänyt alle puoleen keskimääräisestä. Palveluista vain kauppa sekä majoitus- ja ravitsemusala ovat kasvaneet keskimääräistä hitaammin. Alkutuotannon merkitys on seutukunnalle pieni. Palveluvaltaistuminen on esitettyjen lukujen valossa selviö. Rakennemuutos ei kuitenkaan ole pysähtynyt, vaan yhteiskunta jatkaa muuntumistaan. Odotettavaa on, että aloilla, joilla tuotanto ei ole kilpailukykyistä, supistukset jatkuvat. Viimeaikaisen kehityksen perusteella tähän kuuluu varmasti ainakin metsäteollisuus. Korkean tuottavuuden tuotantotoiminnan edellytykset ovat kuitenkin edelleen hyvät. Talouden heilahteluista huolimatta esimerkiksi IT-sektori kasvanee tietoyhteiskuntakehityksen myötä edelleen. Väestön ikääntymisestä johtuen myös terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden sektori jatkaa nopeaa kasvuaan. Tampere on ollut rakennemuutoksen menestyjä ja siihen on hyvät mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Lama-aika on murtanut vanhoja rakenteita ja pakottanut tuotantorakenteen uudistumaan. Tampere on aiemmin menestynyt rakentamalla vanhan teollisen perinteen pohjalle uutta osaamista ja luonut jopa kokonaan uusia teollisuuden aloja. Teknillisten alojen koulutus ja tutkimus vahvistavat osaamispohjaa. Tampereelle hakeudutaan muista maakunnista töiden ja opintojen perään hanakammin kuin muualle maahan. Vetovoimatekijät vaikuttaisivat siis olevan kunnossa. Pienenevistä ikäluokista johtuva työvoimapula ei koskettane Tamperetta yhtä voimakkaasti kuin heikommin kasvavia alueita. Lisäksi elinkeinorakenteen monipuolisuus on Tampereen valtti, toivottavasti myös tulevaisuudessa. 15

17 Liite 1 Teollisuustyöpaikkojen muutos (3) (7) (30) (53) (12) (5) 16

18 Liite 2 Palvelutyöpaikkojen muutos (ml. kauppa ja liikenne) (3) (27) (50) (18) (11) (1) 17

19 Henkilöstön ympäristöasenteet 2007 asenteet kohdallaan, toiminnassa toivomisen varaa Ympäristöasenteet antavat viitteitä siitä, miten hyvin tai huonosti kaupungin henkilöstö ottaa työtehtäviä hoitaessaan ympäristöasiat huomioon. Siksi on hyvä selvittää, millä tasolla henkilöstön ympäristöasenteet ovat. Yksi Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Turun ja Oulun yhdessä sopimista kestävän kehityksen indikaattoreista koskeekin kaupungin työntekijöiden ympäristöasenteita ja -tietoisuutta. Tulevaisuuden tutkimuskeskus kehitti näille kuutoskaupungeille sekä Jyväskylälle viime vuonna henkilöstön ympäristöön liittyviä asenteita ja toimintaa selvittävän kyselyrungon. Ensimmäinen kuntaorganisaation ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakysely tehtiin kaupunkien työntekijöille viime marraskuussa. Kysely on tarkoitus uusia jatkossa joka neljäs vuosi. Vastaajien taustatietoja Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakyselyyn vastasi kaupungin työntekijää Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Vantaalta, Turusta, Oulusta ja Jyväskylästä. Internetkyselyn vastaajamäärät vaihtelivat kaupungeittain noin tuhannesta kolmeen tuhanteen henkilöön. Kaupunkien vastausprosentit liikkuivat reilusti alle kymmenen ja noin kolmenkymmenen prosentin välillä. Suhteellisesti ahkerimmin vastasivat oululaiset, kun taas heikoin vastausaktiivisuus oli helsinkiläisillä. Tampereella kyselyyn vastaisi 979 kaupungin työntekijää ja vastausprosentti jäi arviolta seitsemään prosenttiin. Naiset Miehet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Tamperelaisten vastaajien sukupuolijakauma Vuoden 2007 lopun sukupuolijakauma Tampereen kaupungilla Kuvio 1. Tamperelaisten vastaajien sukupuolien osuudet ja kaupungin henkilöstön sukupuolijakauma vuoden 2007 lopussa (Tampereen kaupungin Henkilöstötilinpäätös 2007) Kaikista vastaajista oli noin 74 prosenttia naisia. Naisten osuus vastasi kyselyyn osallistuneiden kaupunkien henkilöstön sukupuolijakaumaa. Vastaajien 46 vuoden keski-ikä oli varsin lähellä kyselykaupunkien henkilöstön keskimääräistä ikää. Vastaajat olivat olleet kaupungin palveluksessa keskimäärin 15 vuotta, joten he olivat työskennelleet hieman kauemmin kaupungilla kuin kyselyyn osallistuneiden kaupunkien henkilöstö keskimäärin. Lisäksi kyselyn vastaajien koulutus oli hieman keskimääräisen kaupungin työntekijän koulutusta korkeampi. Esimiesasemassa työskenteli noin viidennes kaikista kyselyyn vastanneista. 18

20 Alle 40-vuotiaat vuotiaat 50-vuotiaat ja vanhemmat 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Tamperelaisten vastaajien ikäjakauma Vuoden 2007 lopun ikäjakauma Tampereen kaupungilla Kuvio 2. Tamperelaisten vastaajien ikäjakauma ja kaupungin henkilöstön ikäjakauma vuoden 2007 lopussa (Tampereen kaupungin Henkilöstötilinpäätös 2007) Tampereella kyselyyn osallistuneista oli 73 prosenttia naisia. Edellisen sivun kuviosta 1. näkyy, että tamperelaisvastaajien naisten ja miesten osuudet noudattivat suhteellisen hyvin kaupungin työntekijöiden viime vuoden lopun sukupuolijakaumaa. Keskimääräinen tamperelaisvastaaja oli iältään noin 44-vuotias ja hän oli työskennellyt kaupungilla reilut 13 vuotta. Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sisäiset liikelaitokset Ulkoiset liikelaitokset Konsernihallinto Yhdyskuntatuotanto Palvelukeskukset Muut 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Tamperelaisten vastaajien jakauma yksiköittäin Tampereen kaupungin henkilöstö yksikön mukaan vuoden 2007 lopussa Kuvio 3. Tampereen vastaajien jakauma yksiköittäin ja kaupungin henkilöstön jakauma yksiköittäin vuoden 2007 lopussa (Tampereen kaupungin Henkilöstötilinpäätös 2007) 19

21 Asenne- ja toimintakyselyn väittämät Kysely sisälsi 38 ympäristöasenteita ja 13 ympäristötoimintaa mittaavaa väittämää. Väittämät oli teemoitettu internetkyselyssä taulukon 1. mukaisiksi seitsemäksi väittämäryhmäksi. Lisäksi vastaajilta kysyttiin taustatietona sukupuolta, ikää, työvuosien määrää kaupungilla, esimiesasemaa, koulutusastetta, työnantajakaupunkia ja työyksikköä. Kyselylomake, väittämät ja kyselyn tulokset on esitelty laajemmin vuoden 2008 alussa julkaistussa raportissa, jonka on kirjoittanut kyselyhankkeen vetänyt Marileena Koskela Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. (1 Taulukko 1. Seitsemän ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakyselyn väittämäryhmää ja niiden sisältämien väittämien luonne Luonnon merkitys (asenneväittämiä) Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolla (asenneväittämiä) Ympäristönsuojelu ja taloudellinen kasvu (asenneväittämiä) Yhteiskunnalliset tavoitteet (asenneväittämiä) Vastuunkanto ympäristöasioissa (asenneväittämiä) Ympäristöasioita koskeva tieto (asenneväittämiä) Yksilön toiminta (asenneväittämiä) Ympäristöasiat osana työtä (sekä asenne- että toimintaväittämiä) Kaupungin ympäristösuojelun ja kestävän kehityksen työ (sekä asenneettä toimintaväittämiä) Vastaajat ottivat kantaa asenne- ja toimintaväittämiin valitsemalla sopivimman vaihtoehdon neliportaiselta mielipideasteikolta täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä. Vastausvaihtoehdot pisteytettiin yhdestä neljään siten, että lukuarvo 1 kuvasi ympäristön kannalta huonointa vaihtoehtoa ja lukuarvo 4 ympäristölle parasta vaihtoehtoa. En osaa sanoa -vastaukset ja tyhjät vastaukset jätettiin pisteyttämättä. Kyselyn tuloksista koostettiin henkilöstön ympäristöasenteita ja -toimintaa kuvaavat keskiarvoindikaattorit. Eri asenne- ja toimintaväittämistä muodostuneille ryhmille laskettiin pisteytettyjen vastausten perusteella summamuuttujien arvot ja niiden tulkintaa helpottavat keskiarvot. Seitsemän ympäristöasennetta kuvaavaa ryhmäkeskiarvoa yhdistettiin työntekijöiden ympäristöasennetta kuvaavaksi keskiarvoksi. Ympäristömyötäistä toimintaa kuvaavista väittämistä koostettiin myös oma työntekijöiden ympäristötoimintaa kuvaava keskiarvoindikaattori. Lasketut keskiarvot tulkittiin siten, että mitä lähempänä indikaattorin arvo on neljää, sitä ympäristömyötäisempiä ovat asenteet tai toiminta. Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot Kyselyyn vastanneilla oli hyvin myönteiset ympäristöasenteet. Myös ympäristötoimintaa käsitelleisiin väittämiin suhtauduttiin melko positiivisesti. Toimintaväittämien vastauksista lasketut keskiarvoindikaattorien arvot olivat kuitenkin kaikissa kaupungeissa ympäristöasenneväittämien keskiarvoja selvästi pienempiä. Kaupunkien väliset asenne- ja toimintakeskiarvojen väliset erot olivat käytännössä pieniä, vaikka tilastollisesti tarkasteltuna työn- 1) Marileena Koskelan raportti Ympäristöasenteet ja -toiminta kuntaorganisaatiossa (TUTU-JULKAISUJA 2/2008) on saatavilla elektronisessa muodossa osoitteessa sijaitsevilta Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen internetsivuilta. 20

22 tekijöiden vastauksissa oli löydettävissä hyvinkin merkitseviä kaupunkikohtaisia eroja. Ympäristöasenteet olivat keskivertoa myönteisemmät Jyväskylässä ja Espoossa. Ympäristötoiminnan osalta vertailukuntiaan keskimääräistä aktiivisempia työntekijät olivat Helsingissä, Jyväskylässä, Tampereella ja Oulussa. Kaikki osa-alueet huomioiden parhaiten kyselyssä menestyivät Jyväskylä, Espoo ja Helsinki. Tampere Kaikki vastanneet Helsinki Espoo Vantaa Turku Oulu Jyväskylä 2,58 2,51 2,64 2,49 2,46 2,43 2,54 2,61 3,44 3,44 3,43 3,45 3,43 3,44 3,43 3,49 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Ympäristötoimintakeskiarvo Ympäristöasennekeskiarvo Kuvio 4. Eri kaupunkien ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot Kyselyn mukaan naisilla oli miehiä positiivisemmat ympäristöasenteet ja enemmän halukkuutta toimia ympäristön hyväksi. Tämä on monista muista ympäristöasennetutkimuksista tuttu tulos. Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakyselyyn vastanneiden naisten asennekeskiarvo oli 3,48, kun puolestaan miehillä samainen keskiarvo oli 3,33. Ympäristötoimintaa kuvaava keskiarvo oli naisilla 2,53 ja miehillä 2,48. Muiden kaupunkien vastaajien tavoin myös Tampereella naisvastaajien ympäristöasenteet ja suhtautuminen ympäristötoimintaa kohtaan oli selkeästi miehiä myönteisempää. Naiset 2,60 3,49 Miehet 2,51 3,32 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Ympäristötoimintakeskiarvo Ympäristöasennekeskiarvo Kuvio 5. Eri sukupuolten ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot Tampereella 21

23 Vastaajan ikä näkyi kyselyn asenne- ja toimintakeskiarvoissa. Kaikista kyselyyn osallistuneista työntekijöistä myönteisimmin ympäristöasioihin asennoituivat yli 50-vuotiaat vastaajat. Tampereella asenteeltaan positiivisimpia olivat kuitenkin yli nelikymppiset työntekijät, kun taas muita ikäryhmiä hieman negatiivisimmat mielipiteet tulivat nuorten lisäksi iäkkäämmiltä työntekijöiltä. Kun asenteista siirryttiin toimintaan, varttuneemmat työntekijät olivat kuitenkin pääsääntöisesti nuorempia työntekijöitä aktiivisempia. Valmius ympäristömyötäiseen toimintaan tuntuisikin vahvistuvan iän myötä. Alle 25-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 60-vuotiaat tai vanhemmat 2,45 2,25 2,25 2,33 2,41 2,41 2,52 2,56 2,73 3,36 3,38 3,45 3,38 3,48 3,45 3,47 3,46 3,37 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Ympäristötoimintakeskiarvo Ympäristöasennekeskiarvo Kuvio 6. Eri ikäryhmien ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot Tampereella Tampereella, kuten muissakin vastaajakaupungeissa nuorimpien työntekijöiden mielipiteet vaihtelivat muita henkilöstöikäryhmiä enemmän. Etenkin nuorten miesten vastauksissa oli runsaasti hajontaa osa vastanneista oli hyvinkin ympäristömyönteisiä, kun taas osaa ympäristöasiat eivät tuntuneet juurikaan kiinnostavan. Nuorempien naisten vastaukset olivat samanikäisiä miehiä keskimäärin myönteisempiä ja niiden hajonta oli miehiä pienempi. Alle 3 vuotta 3 4 vuotta 5 9 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 30 vuotta tai enemmän 2,46 2,44 2,50 2,57 2,66 2,65 2,65 2,81 3,42 3,4 3,45 3,45 3,47 3,43 3,49 3,44 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Ympäristötoimintakeskiarvo Ympäristöasennekeskiarvo Kuvio 7. Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot työvuosittain Tampereella 22

24 Työvuosien määrä vaikutti positiivisesti ympäristötoimintaa kuvaavaan keskiarvoon kaikissa kyselyn kaupungeissa. Muita vastaajia keskimääräistä aktiivisempia olivat pidempään kaupungin palveluksessa työskennelleet henkilöt, kun taas lyhyen aikaa työskennelleillä oli hieman negatiivisemmat näkemykset omista vaikutusmahdollisuuksistaan työtehtävissään. Poikkeuksena oli Helsinki, jossa myönteisimmin ympäristötoimintaa koskeneisiin kysymyksiin vastasivat alle 10 vuotta kaupunkiorganisaation palveluksessa olleet. Ei esimiesasemassa 2,56 3,45 Esimiesasemassa 2,65 3,40 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Ympäristötoimintakeskiarvo Ympäristöasennekeskiarvo Kuvio 8. Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot esimiesaseman mukaan Tampereella Myös esimiesasema näkyi kaikkien kaupunkien työntekijöiden vastauksissa. Lähes kaikissa vastaajakaupungeissa esimiehet olivat ympäristöasenteiltaan muuta henkilöstöä negatiivisempia, mutta suhtautuivat muita vastaajia positiivisemmin ympäristötoimintaa koskeviin väittämiin. Esimiesten asenne- ja toimintakeskiarvot olivat 3,40 ja 2,58, kun taas muissa kuin esimiestehtävissä toimineiden vastaajien ympäristöasennekeskiarvo oli 3,45 ja ympäristötoimintakeskiarvo 2,50. Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste 2,77 2,61 2,57 2,58 2,54 2,60 3,50 3,44 3,46 3,43 3,42 3,43 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Ympäristötoimintakeskiarvo Ympäristöasennekeskiarvo Kuvio 9. Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot koulutusasteittain Tampereella Vantaalla, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä havaittiin tilastollisesti merkittäviä eroja vastaajien koulutustasojen ja ympäristöväittämien vastausten välillä. Niissä ympäristötoimintaan suhtautuivat keskimääräistä positiivisemmin vastaajat, joilla oli perusasteen 23

25 koulutus, ja keskimääräistä kielteisemmin henkilöt, joilla oli ylempi korkeakoulututkinto. Sama ilmiö oli havaittavissa tamperelaisten työntekijöiden vastauksista (katso edellisen sivun kuvio 9.). Monissa asennetutkimuksissa on kuitenkin havaittu päinvastaista: korkeammin koulutetut vastaajat ovat olleet niissä vähemmän koulutettuja vastaajia ympäristömyötäisemmin ajattelevia. Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sisäiset liikelaitokset Ulkoiset liikelaitokset Konsernihallinto Yhdyskuntatuotanto Palvelukeskukset Muut 2,63 2,47 2,55 2,52 2,52 2,58 2,72 2,42 3,44 3,35 3,38 3,31 3,35 3,42 3,43 3,38 Kuvio 10. Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot yksiköittäin Tampereella Yllä olevassa kuviossa esitellään yksiköittäin eritellyt Tampereen kaupungin ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot. Lukujen perusteella ei pysty vetämään kovinkaan vahvoja johtopäätöksiä eri yksiköiden suhtautumisesta ympäristöasioihin. Kuten edellä olleesta yksikköjakaumakuviosta 3. käy selville, yksiköiden vastaajaosuudet poikkeavat merkittävästi kaupungin henkilöstön todellisesta jakautumisesta yksiköittäin. Lisäksi on todennäköistä, että osassa yksiköistä kyselyyn ovat vastanneet pääasiassa ne henkilöt, jotka ovat ympäristöasioista kiinnostuneita ja toimivat myös käytännössä asenteidensa mukaisesti. Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintaväittämät 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Ympäristötoimintakeskiarvo Ympäristöasennekeskiarvo Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakyselyn vastaajat olivat eniten samaa mieltä väittämien kanssa, jotka selkeästi mittasivat ympäristöasenteita. Seuraavan sivun taulukossa 2. on esitelty ne väittämät, jotka saivat korkeimmat vastauskeskiarvot eli väittämät, joiden kanssa useimmat vastaajat olivat samaa mieltä. Taulukosta ilmenee erityisesti luonnon tärkeys vastaajille. Nuoremmat vastaajat pitivät tosin muita hieman vähemmän tärkeänä luonnon suojelua ja luonnon merkitystä elämyksiä ja voimia antavana ympäristönä. Toisaalta luonnon merkitys ulkoilussa ja liikunnassa oli varttuneemmille työntekijöille keskimäärin tärkeämpää kuin muille ikäryhmille. Verrattuna muihin väittämäryhmiin luonnon merkitystä käsitelleiden väittämien saamien vastausten hajonta oli muita ryhmiä pienempi. 24

26 Taulukko 2. Tampereella kymmenen korkeinta vastauskeskiarvoa saanutta väittämää Luonto luo viihtyisyyttä. 3,95 Luonto antaa minulle elämyksiä ja voimia. 3,81 Ihmisten tulisi sopeuttaa oma toiminta maapallolla sellaiseksi, että rajallisia luonnonvaroja ei kuluteta loppuun. 3,80 Teollisuus ei ole vastuussa ympäristöasioista (käänteinen väittämä). 3,78 Ympäristöongelmia ei ole tarpeen ehkäistä ennakolta, koska ihminen kykenee ratkaisemaan syntyneet ongelmat tekniikan ja tieteen keinoilla (pisteytykseltään käännetty väittämä). 3,77 Minusta on/olisi tärkeää, että jätteet lajitellaan työpaikalla. 3,75 Ympäristöasioista huolehtiminen kuuluu yksinomaan asiantuntijoille (pisteytykseltään käännetty väittämä). 3,72 Luonnon merkitys ulkoilua ja liikuntaa varten on minulle vähäinen (pisteytykseltään käännetty väittämä). 3,72 Työttömyyttä tulisi vähentää. 3,72 On tärkeää, että kaupungissani asetetaan tavoitteita kestävän kehityksen eteenpäin viemiseksi. 3,72 Alla olevassa taulukossa on lueteltu ne kymmenen väittämää, jotka saivat kyselyssä alimmat vastauskeskiarvot. Vastaajat olivat eniten eri mieltä väittämien kanssa, jotka mittasivat vastaajien omaa toimintaa ympäristöasioissa. Tampereella vastattiin muita kaupunkeja myönteisemmin väittämiin, jotka liittyvät työkavereihin vaikuttamiseen ympäristöasioissa, ympäristösuojeluehdotuksien tekemiseen sekä valmiuteen toimia ympäristötyöryhmissä. Nuoremmat vastaajat, etenkin miehet, olivat vähiten aktiivisia vaikuttamaan kollegoihinsa ja tekemään ympäristönsuojeluehdotuksia, mutta olivat muita ikäryhmiä hieman halukkaampia osallistumaan ympäristötyöryhmiin. Nuoret olivat myös muita aktiivisempia käyttämään joukkoliikennettä tai kevyttä liikennettä. Iäkkäämmät vastaajat suhtautuivat myönteisimmin henkilöauton käytön vähentämiseen, kun taas työmatka-autoilua olivat haluttomampia vähentämään keski-ikäiset vastaajat. Taulukko 3. Tampereella kymmenen alinta vastauskeskiarvoa saanutta väittämää Kaupunkini ympäristöasioiden kehittämistyö on vaikuttanut omaan kiinnostukseeni ympäristöasioita kohtaan. 2,03 Kaupunkini ympäristötyö on muuttanut työtapojani. 2,04 Kaupungin hankinnoissa kiinnitetään riittävästi huomiota ympäristönäkökohtiin. 2,23 Olen valmis toimimaan kaupungin erilaisissa ympäristötyöryhmissä. 2,31 Kaupunkini on tiedottanut kestävästä kehityksestä työntekijöilleen riittävästi. 2,39 Olen tehnyt omalla työpaikallani ehdotuksia ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista. 2,41 Tiedän mielestäni paljon kaupunkini kestävän kehityksen työstä. 2,42 Yritän usein vakuuttaa työkavereitani ympäristöasioiden tärkeydestä. 2,53 Työpaikan yleinen ilmapiiri kannustaa ottamaan kestävän kehityksen tavoitteet huomioon. 2,53 Kaupungin johto osoittaa selvästi ja avoimesti oman tukensa kestävän kehityksen työn toteutumiselle. 2,61 25

27 Suurimmat erot eri kaupunkien kesken olivat viimeisessä väittämäryhmässä, joka käsitteli kaupungin ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen työtä. Muihin kyselyn väittämäryhmiin verrattuna tämän ryhmän vastaukset osoittivat myös kaikkein eniten tyytymättömyyttä. Keskiarvoa parempi tulos oli Helsingissä, Jyväskylässä ja Tampereella. Lähes 3/4 espoolaisista ja turkulaisista vastaajasta oli vähintäänkin jokseenkin tyytymätön kaupungissaan tehtyyn ympäristötyöhön. Vantaalla tyytymättömiä oli noin 2/3 vastaajista. Kaupungin ympäristötyötä käsittelevässä väittämäryhmässä oli myös selvästi eniten en osaa sanoa -vastauksia (katso alla oleva taulukko 4.). Epävarmojen vastaajien osuus kuvastaa usein sitä, että väittämää on ollut hankala ymmärtää tai vastaajalla ei ole ollut riittävästi tietoa arvioida väittämää. Taulukko 4. Tampereella suhteellisesti eniten en osaa sanoa -vastauksia saaneet väittämät Kaupungin hankinnoissa kiinnitetään riittävästi huomiota ympäristönäkökohtiin. 46 % Kaupungin johto osoittaa selvästi ja avoimesti oman tukensa kestävän kehityksen työn toteutumiselle. 27 % Olen valmis toimimaan kaupungin erilaisissa ympäristötyöryhmissä. 20 % Kaupunkini ympäristötyö on muuttanut työtapojani. 19 % Lähestymme ihmismäärän rajaa, jota maapallo ei pysty kantamaan. 16 % Kaupunkini ympäristöasioiden kehittämistyö on vaikuttanut omaan kiinnostukseeni ympäristöasioita. 16 % Kaupunkini on tiedottanut kestävästä kehityksestä työntekijöilleen riittävästi. 14 % Yritän usein vakuuttaa työkavereitani ympäristöasioiden tärkeydestä. 11 % Työpaikan yleinen ilmapiiri kannustaa ottamaan kestävän kehityksen tavoitteet huomioon. 11 % Valitsen käyttööni työpaikalla ympäristöystävällisiä tuotteita aina, kun se on mahdollista. 10 % Suhteessa muiden kaupunkien vastaajiin tamperelaiset olivat keskimäärin varsin tyytyväisiä kaupungin kestävän kehityksen työhön. Ero tamperelaisen ja muiden kaupunkien vastausten välillä oli tilastollisesti merkittävä seuraavissa väitteissä: kaupungin johto osoittaa selvästi ja avoimesti oman tukensa kestävän kehityksen työn tekemiselle, kaupunki on tiedottanut kestävän kehityksen työstä työntekijöilleen riittävästi ja kaupungin hankinnoissa kiinnitetään riittävästi huomiota ympäristönäkökohtiin. Vanhemmat työntekijät suhtautuvat Tampereella ympäristötyötä ja kestävän kehityksen työtä käsitteleviin väitteisiin nuorempia työntekijöitä positiivisemmin iäkkäämpi henkilöstö piti etenkin tärkeänä, että omalla työyksiköllä olisi ympäristönsuojelulliset tavoitteet. Muiden kaupunkien vastaajiin verrattuna tamperelaiset vastaajat tiesivät suhteellisesti muita enemmän kaupunkinsa ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen työstä. Nuoret tamperelaiset miestyöntekijät pitivät kuitenkin muiden kaupunkien vastaavia työntekijöitä vähemmän tärkeänä kaupungin ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen työtä. 26

28 Yhteenveto Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakyselyn tulokset olivat Tampereen ja muiden osallistuneiden kaupunkien kannalta positiivisia. Kaupunkien ja vastaajaryhmien väliset erot olivat käytännössä pieniä. Valtaosalla kyselyyn vastanneista kaupungin työntekijöistä oli hyvät ympäristöasenteet. Myös ympäristötoimintaa koskeviin väitteisiin suhtauduttiin myönteisesti. Kyselyssä näkyi kuitenkin tavanomainen asenteiden ja toiminnan välinen epäsuhta positiivinen asennoituminen ympäristöasioihin ei näy vastaavana positiivisena, ympäristömyötäisenä toimintana. Kaupungeilla onkin edelleen paljon työtä henkilöstön ohjaamisessa ja kannustamisessa ympäristömyötäiseen toimintaan. 27

29 Keskustan kehitys 2000-luvulla Pormestari on asettanut helmikuussa 2008 keskustan kehittämistyöryhmän Tampereen keskustan elinvoiman varmistamiseksi tulevaisuudessa. Työryhmän on keskustan kehittämistä ideoidessaan otettava huomioon asukkaiden, elinkeinoelämän, liikenteen, kaavoituksen sekä monitahoisen kulttuurisen viihtyvyyden näkökulmat ja tarpeet. Työryhmän kehittämistehtävä kohdistuu Kalevan puistotien ja Pyynikintorin väliselle alueelle, keskittyen ensisijaisesti läntisen keskustan kehittämiseen. Työryhmän työskentelyn taustaksi kerättiin keskustaa käsitteleviä tietoja, jotka on koottu tähän artikkeliin. Artikkeli pitää sisällään keskusta-alueen väestöä, asumista, rakentamista, työssäkäyntiä, liikkumista ja kulttuuritapahtumia koskevia tietoja. Keskusta on rajattu tilastoalueiden ja postialueiden kautta. Väestö Keskustaksi on määritelty osa keskisen suuralueen tilastoalueista. Keskustan läntiseen alueeseen kuuluvat Finlayson, Tammerkoski, Nalkala, Amuri A, Amuri B, Kaakinmaa ja Särkänniemi. Amuri A on huomioitu läntiseen keskustaan vain puolittain. Keskustan itäisen alueen muodostavat Tampella, Jussinkylä, Kyttälä A, Kyttälä B, Ratina, Osmonmäki, Tammela A, Tammela B ja Tulli. Alue on kuvattu liitteenä olevassa kartassa (liite 1.) Tampereen väkiluku oli vuoden 2007 lopussa Väestöstä keskustan alueella asui asukasta eli 14,6 prosenttia. Keskustan itäisellä alueella asukkaita oli (7,9 %) ja läntisellä alueella (6,7 %) asukasta. Alueen väkiluku on kasvanut 2000-luvun aikana, kasvu on ollut voimakkaampaa itäisellä kuin läntisellä alueella alkuvuodet, mutta kolmen viimeisen vuoden aikana läntisen alueen asukkaiden lisäys on ollut suurempi. Itäisen alueen väkiluku on kasvanut kokonaisuudessaan (9 %) ja läntisen alueen 851 (6,5 %) asukkaalla. Lapsia, 0 15-vuotiaita, oli sekä itäisen että läntisen alueen väestöstä vain noin 6 prosenttia, noin 930 lasta. Keskustassa lasten osuus on huomattavasti pienempi kuin lasten osuus koko Tampereen väestöstä, 15 prosenttia. Keskustassa lapsia on suhteessa kokonaisväestöön eniten Kaakinmaan ja Särkänniemen alueilla. Lasten määrä on laskenut 2000-luvun aikana keskustan alueella. Itäisellä alueella oli viime vuoden lopussa 29,7 % ja läntisellä 6 % vähemmän alle 15-vuotiaita kuin vuonna Nuorten, vuotiaiden, määrä oli läntisellä alueella lisääntynyt 21 prosenttia, mutta itäisellä vähentynyt 18,4 %. Työikäisten, vuotiaiden, määrä on kasvanut läntisellä alueella 8 % ja itäisellä jopa 23 %, joten työikäisiä keskustassa on yhä suurempi osa väestöstä. Yli 65-vuotiaita oli 9 % enemmän itäisellä alueella, kun taas läntisellä alueella yli 65-vuotiaita oli 2,6 % vähemmän kuin vuonna Keskustassa yli 65-vuotiaiden osuus on hieman yli ja nuorten osuus hieman alle viidenneksen väestöstä. Yli 65-vuotiaita onkin jopa 22 prosenttia keskustan väestöstä, koko kaupungin väestöstä yli 65-vuotiaita on 15 prosenttia. 28

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työpaikat

Toimintaympäristö: Työpaikat Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 14.11.2008 Janne Vainikainen lkm 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskunnalliset palvelut 31,9 % Rahoitus-,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema:kasvuyritykset Oulun seudulla 6 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot