TILASTOKATSAUS TAMPEREELTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILASTOKATSAUS TAMPEREELTA"

Transkriptio

1 TILASTOKATSAUS TAMPEREELTA Rakennemuutos Tampereella Henkilöstön ympäristöasenteet Keskustan kehittyminen 2000-luvulla Lapset ja lapsiperheet Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008 Käynnissä olevia tutkimuksia Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi 2008:1

2 Tilastokatsaus Tampereelta 2008:1 42. vuosikerta vuoteen 1990 asti Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta JANNE VAINIKAINEN Rakennemuutos Tampereella 3 MARKO NURMINEN Henkilöstön ympäristöasenteet PIRJO MÄNNISTÖ Keskustan kehittyminen 2000-luvulla 28 TIIA HEINÄSUO Lapset ja lapsiperheet 38 LEENA SALMINEN Kaupunki- ja kuntapalvelut ennakkotiedot 44 Käynnissä olevia tutkimuksia: RIITTA JUUSENAHO Palvelusopimusten arviointi käynnissä 50 RIITTA JUUSENAHO Tampere mukana kaupunkitutkimuksen kehittämisessä 51 SANNA LEHTOKANGAS Kotihoidon asiakkaiden asiakastyytyväisyyskysely 52 SUSANNA OVASKAINEN Omaishoidon tuen asiakastyytyväisyyskysely 53 Taulukot 54 Liitteet: Julkaisusarja A:n ja B:n julkaisut 73 Tilastokatsaus Tampereelta artikkelit Kirjoittajat: Tampereen kaupunki, talous- ja strategiaryhmä: RIITTA JUUSENAHO, tutkimus- ja arviointipäällikkö LEENA SALMINEN, erikoissuunnittelija JANNE VAINIKAINEN, suunnittelija MARKO NURMINEN, vs. tutkimussihteeri PIRJO MÄNNISTÖ, harjoittelija Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä: TIIA HEINÄSUO, lapsiasiamies SANNA LEHTOKANGAS, harjoittelija SUSANNA OVASKAINEN, harjoittelija

3 Julkaisija: Tampereen kaupunki Talous- ja strategiaryhmä Tietotuotanto ja laadunarviointi Aleksis Kiven katu C PL 487, Tampere Puh. (03) Kannen kuva: Anna Byckling Merkkien selitykset: - Ei mitään ilmoitettavaa 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä.. Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma ilmoitettavaksi. Loogisesti mahdoton esitettäväksi * Ennakkotieto (luvun yhteydessä) ISSN Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy, heinäkuu 2008

4 Rakennemuutos Tampereella savupiipputeollisuudesta palveluvaltaiseen tietoyhteiskuntaan Rakennemuutos pitkän aikavälin tarkastelussa Tampereella on ajan mittaan tapahtunut toimialarakenteen muutos, joka näkyy selkeästi pitkän aikavälin tarkastelussa. Kuten muuallakin Suomessa, yhteiskunta on palveluvaltaistunut. Palveluyhteiskunnasta puhutaan yleisesti siinä vaiheessa, kun yli puolet työpaikoista on palvelusektorilla (mukaan lukien kauppa ja liikenne). Tampereella tämä tilanne saavutettiin 1970-luvulla. Tarkasteltuna ajanjaksona teollisuustyöpaikkojen osuus oli Tampereella suurimmillaan 1950 ja absoluuttinen määrä vuonna Tämän jälkeen palveluvaltaistuminen on edennyt nopeasti. Vuonna 2005 palveluiden parissa työskenteli jo 73 % työllisistä, mikä oli hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin (70 %) (tässä artikkelissa käsiteltävien lukujen lähteenä on Tilastokeskus, ellei muuta erikseen ilmoiteta) Teollisuus, ym. Palvelut Liikenne Muut Rakentaminen Kauppa Maa- ja metsätalous Kuvio 1. Työllinen työvoima Tampereella Syitä palveluvaltaistumiselle on runsaasti. Tuotannon automatisoituminen ja siirtyminen verrattain suljetusta taloudesta puhtaaksi avomarkkinataloudeksi ovat johtaneet tilanteeseen, jossa tuotanto ei entisessä mittakaavassa sido henkilöstöä ja toisaalta työvoimaintensiiviset teollisuudenalat ovat suurelta osin siirtyneet alemman kustannustason maihin. Suuri osa jäljellä olevasta teollisuudesta toimii korkean tuottavuuden aloilla, joilla työvoiman osuus kokonaiskustannuksista on pieni. Toisaalta teollisuuden tukitoimintoja on laajalti ulkoistettu, mikä osaltaan näkyy palvelusektorin kasvuna. Palveluista suuri osa on niin sanottuja lähipalveluita, joiden tuottaminen muuten kuin suorassa asiakaskontaktissa ei ole käytännössä mahdollista. Palvelurakenne on monipuolistunut ja -tarjonta kasvanut luvun alun lama merkitsi suurta murrosta suomalaisille työmarkkinoille. Tamperelainen teollisuus on perinteisesti ollut varsin vientipainotteista, joten idänkaupan romahtaminen iski tänne melko voimakkaasti. Teollisuus joutui rakennemuutokseen, jossa osa toimialoista joutui rajujen leikkausten tielle, osa pystyi vanhojen vahvuusalojen pohjalta moder- 3

5 nisoitumaan vastatakseen muuttuneisiin haasteisiin. Laman jäljet näkyvät edelleen Tampereella muita alueita suurempana rakenteellisena työttömyytenä. Toisaalta Tampereelle myös muuttaa enemmän työttömiä kuin muualle, mikä osaltaan hidastaa tilanteen paranemista. Teollisuuden toimialarakenteesta ei saada kunnittaisia tietoja, joten seuraavassa käsitellään seutukunnan lukuja (katso kuviot 2. ja 3.). Keskuskaupungilla on kuitenkin luvuissa suuri painoarvo. Rajuimmin rakennemuutos on Tampereen seudun teollisuudenaloista koetellut työvoimaintensiivistä tekstiili- ja vaateteollisuutta, josta on vuosikymmenessä hävinnyt kolmannes työpaikoista ( työpaikkaa, eli -34,4 %). Lähes yhtä kova isku on ollut metsäteollisuudessa, jossa työpaikoista on hävinnyt neljännes (-720 työpaikkaa, -25,0 %). Kasvualoja ovat puolestaan olleet metalli- ja elektroniikkateollisuus (+5 111, +40,8 %) sekä kemian-, kumi- ja muoviteollisuus (+925, +21,6 %). Elintarviketeollisuuden sekä muun teollisuuden työpaikkamäärät ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan Elintarvike- ja tupakkateollisuus Tekstiili- ja vaateteollisuus Puu- ja paperiteollisuus Kemian-, kumi-, muovi-, ym. teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu teollisuus Kuvio 2. Teollisuuden työpaikat Tampereen seutukunnassa

6 Elintarvike- ja tupakkateollisuus Tekstiili- ja vaateteollisuus Puu- ja paperiteollisuus Kemian-, kumi-, muovi-, ym. teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu teollisuus Kuvio 3. Teollisuuden työpaikat Tampereen seutukunnassa , indeksi 1995=100 Voimakkaimmin kasvaneella teollisuudenalalla, metalliteollisuudessa, suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt elektroniikka- ja sähköteollisuuteen. Alan työpaikkamäärä on liki kolminkertaistunut vuosikymmenessä ( työpaikkaa, eli +179,5 %). Rajuimmat kasvun vuodet osuivat 2000-luvun loppupuoliskolle. Myös metallituotteiden valmistuksessa työpaikkojen määrän kasvu on ollut merkittävää (+860, +29,8 %), vaikkakin työpaikat ovat vähentyneet huippuvuodesta Metallien jalostuksessa sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa työpaikat ovat tarkasteltuna ajanjaksona jopa hieman vähentyneet Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kuvio 4. Metalli- ja elektroniikkateollisuuden työpaikat Tampereen seutukunnassa , indeksi 1995=100 5

7 Siinä missä työpaikat ovat teollisuudessa vähentyneet miltei kaikilla toimialoilla, palveluissa työpaikat ovat lisääntyneet liki kautta linjan. Palvelualalta saadaan kunnittaiset tiedot ja tässä käsitellyt luvut ovat Tampereen tietoja. Palvelualan työpaikat vähenivät ensin laman syvetessä , mutta tämän jälkeen niiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Kauppaa lukuun ottamatta kaikki palvelut ovat tarkasteltuna ajanjaksona kasvaneet. Laman perintö näkyi kuitenkin palvelualankin työpaikkamäärässä pitkään, sillä esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alan työpaikkamäärä palautui vuoden 1990 tasolle vasta vuonna Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varast. ja tietoliikenne Julkinen hallinto ja maanpuolustus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kiinteistö-, rahoitus-, tutk- ja liike-el.palv. Koulutus Muut palvelut Kuvio 5. Palvelualan työpaikat Tampereella Suhteellisesti voimakkaimmin vuosina palveluista kehittyivät koulutus (työpaikkojen muutos +69 %), terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+60 %) sekä julkinen hallinto (+50 %) (katso kuvio 6. seuraavalla sivulla). Merkille pantavaa on, että kaikki edellä mainitut kuuluvat pääosin julkisen sektorin piiriin. Näistä hallinnon työpaikat kääntyivät 2005 pitkästä aikaa laskuun. Yksityisistä palveluista voimakkainta kasvu on ollut liike-elämän palveluissa (+39 %), vaikkakin siihen kuuluvalla pankki- ja rahoitussektorilla työpaikat ovat vähentyneet selvästi. Absoluuttisesti kasvu on ollut kovinta terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa ( työpaikkaa), liike-elämän palveluissa (+5 049), koulutuksessa (+3 695) sekä julkisessa hallinnossa (+1 669). Työpaikat vähenivät ainoastaan kaupan alalla, sielläkin vain 52 henkilöllä. 6

8 Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varast. ja tietoliikenne Julkinen hallinto ja maanpuolustus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kiinteistö-, rahoitus-, tutk- ja liike-el.palv. Koulutus Muut palvelut Kuvio 6. Palvelualan työpaikat Tampereella , indeksi 1990=100 Oman nopean kasvun alansa, joka ei täysin sovi perinteisiin toimialajaotteluihin, muodostaa informaatioala, jossa yhdistyy piirteitä niin teollisesta kuin palvelutuotannostakin. Alan työpaikkamäärä yli kaksinkertaistui vuosina Informaatioalalla on siirrytty sisältötuotannosta yhä selkeämmin tavara- ja palvelutuotantoon. Tuotantorakenteen monipuolistuminen on ollut nopeaa. Vielä vuonna 1996 yli puolet informaatioalan työpaikoista oli sisältötuotannossa. Vuonna 2005 sisältö-, tavara- ja palvelutuotanto työllistivät kukin Tampereella henkilöä ja muodostivat siten erittäin merkittävän kokonaisuuden Sisältötuotannon työpaikat Palvelutuotannon työpaikat Tavaratuotannon työpaikat Kuvio 7. Informaatioalan työpaikat Tampereella

9 Informaatiosektorin osuus Tampereen työpaikoista on alan erittäin voimakkaan kasvun myötä kohonnut vuoden 1993 reilusta 10 prosentista vuoden 2005 vajaaseen 16 prosenttiin. Informaatiosektoriin kuuluvat alat ovat toistensa tukialoja ja vaikka luvuissa näkyy niin sanotun Nokia-sektorin suuri työllistävyysvaikutus, myös muulla informaatiosektorilla kasvu on ollut vankkaa. Vuosina työpaikat liki viisinkertaistuivat tavaratuotannossa (kasvua työpaikkaa, eli +360 %) ja lähes kolminkertaistuivat palvelutuotannossa (kasvua 3 573, +164 %). Toimialoista perinteisimmälläkin, sisältötuotannossa, kasvua kertyi lähes kolmannes (kasvua 1 389, +29 %). 16 % 15 % 14 % 13 % 12 % 11 % 10 % Kuvio 8. Informaatiosektorin työpaikkojen osuus Tampereella , prosenttia Tuotantorakenteen erikoistuminen Toimialarakenteen alueittaisia erityispiirteitä voidaan tarkastella erikoistumisindeksin avulla (katso kuvio 9. ja taulukko 1. seuraavalla sivulla). Erikoistumisindeksi kertoo, kuinka suuri osa työvoimasta kaupungissa työskentelee eri aloilla verrattuna koko maan keskiarvoon. Näin selviää, mille toimialoille kaupungissa suhteellisesti on keskitytty. Tamperetta on perinteisesti totuttu pitämään teollisuuskaupunkina. Tämä kuva on erikoistumisindeksin perusteella oikea, vaikkakaan ei aivan yhtä leimallisesti, kuin voisi olettaa. Vielä vuonna 1990 Tampereella työskenteli 20 % keskimääräistä enemmän ihmisiä teollisuudessa, vuonna 2005 luku oli enää 11 %. Teollisuuden merkitys Tampereelle on siis yhä suuri, vaikkakin vähentynyt 15 vuodessa. Voimakkaimmin Tampere on erikoistunut liike-elämän palveluihin, joilla toimii lähes kolmasosa (erikoistumisindeksi 130 %) enemmän työllisiä kuin keskimäärin. Tätä voidaan pitää valtakunnan toiseksi tärkeimmän talousalueen veturilta odotettuna tuloksena. Koulutus (115 %) on noussut erikoistumisaloista toiseksi tärkeimmäksi: kehitys on tällä saralla ollut viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävää. Teollisuus (111 %) on merkityksensä vähenemisestä huolimatta edelleen kolmanneksi tärkein erikoistumisala. Kaupan alan erikoistumisindeksi (101 %) on ollut jatkuvassa laskussa. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden (99 %) merkityksen kasvu näyttää 2000-luvulla pysähtyneen. 8

10 Teollisuus Rahoitustoiminta Julkinen hallinto Koulutus Tukku- ja vähittäiskauppa Liike-elämän palv. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Kuvio 9. Toimialoittaiset erikoistumisindeksit Tampereella eräillä aloilla Kuten aiemmin todettiin, julkisen hallinnon työpaikkamäärän pitkään jatkunut kasvu taittui vuonna Erikoistumisindeksissä muutos näkyy alan suhteellisen merkityksen taantumisena 2000-luvun alun tasolle. Tähän vaikuttaa paitsi yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvu, myös julkisen sektorin suhteellisesti parempi kehitys muilla alueilla, erityisesti Helsingissä. On huomattava, että valtionhallinnon erittäin voimakas keskittyminen pääkaupunkiin näkyy muualla maassa keskimääräistä alempina erikoistumislukuina. Taulukko 1. Tampereen toimialoittaiset erikoistumisindeksit (1 Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palv. Julkinen hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ) Indeksissä luku 100 vastaa koko maan keskiarvoa. Taulukosta puuttuvat alkutuotanto sekä sähkö- ja vesihuolto. 9

11 Rahoitustoiminta on edellä tarkastelluista toimialoista kärsinyt raskaimmat työpaikkamenetykset ja pankkikentän lamanaikainen ja -jälkeinen myllerrys näkyy luvuista selvästi. Vielä vuonna 1990 Tampere oli indeksin mukaan erikoistunut rahoitukseen eli käytännössä pankkikonttoriverkko oli tiheä ja niiden henkilökuntamäärä suuri. Pankit ajautuivat suuriin vaikeuksiin laman myötä: sittemmin esimerkiksi konttoriverkon karsiminen, henkilöstömäärien supistuminen, tukitoimintojen keskittäminen ja sähköisen asioinnin yleistyminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa pelkästään pääkaupunkiseudun voidaan katsoa erikoistuneen rahoitukseen, mikä näkyy alhaisina erikoistumislukuina muualla maassa. Suurten kaupunkien välisessä vertailussa (katso taulukko 2.) Tampereen ainoaksi selkeäksi erikoistumisalaksi nousevat liike-elämän palvelut. Toisaalta Tampere on näin tarkasteltuna joukon ainoa teollisuuskaupunki. Helsingin asema maan selkeänä pääkeskuksena näkyy erikoistumisessa: pääkaupunkiin keskittyvät hyvin selkeästi niin rahoitustoiminnan, julkisen hallinnon kuin muiden palveluidenkin sektorit. Lisäksi Helsinki on vahva liikeelämän palveluissa sekä majoitus- ja ravintola-alalla. Vantaa on erikoistunut logistiikkaalalle eli kuljetukseen ja kauppaan. Espoon vahvoja aloja ovat rahoitus, kauppa sekä liikeelämän palvelut. Oulu ja Turku nousevat muiden edelle koulutuskaupunkeina. Taulukko 2. Suurten kaupunkien toimialoittaiset erikoistumisindeksit 2005 (1 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiinteistö-, vuokraus-, tutk- ja liike-el.palv Julkinen hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv ) Indeksissä luku 100 vastaa koko maan keskiarvoa. Taulukosta puuttuvat alkutuotanto sekä sähkö- ja vesihuolto. Keskittymisindeksien vertailussa Tampere näyttäytyi muita suuria kaupunkeja tasapainoisempana keskuskaupunkina. Suurimmat toimialoittaiset poikkeamat koko maan keskimääräisestä tuotantorakenteesta olivat alle kolmanneksen ja useimmilla aloilla poikkeamat olivat alle kymmenyksen. Myös Tampereen seutukunnan tuotantorakenne vastaa hyvin koko maan rakennetta. Seutukuntien tuotantorakenteita on vertailtu esimerkiksi Erkki Niemen artikkelissa Tuotantorakenteen muutos (Kuntapuntari 1/2008). Huolimatta voimakkaasta rakennemuutoksesta Tampereen seutu on vuosikymmenestä toiseen säilynyt vähiten koko maan tuotantorakenteesta poikkeavien joukossa (katso taulukko 3. seuraavalla sivulla). Muutkin tuotantorakenteeltaan tyypilliset seutukunnat ovat pääasiassa suurten yliopistokaupunkien seutuja. Poikkeavimmat seutukunnat ovat voimakkaasti tietylle alalle erikoistuneita, kuten paperiteollisuuteen keskittynyt Jämsän seutu tai uutena tulokkaana elektroniikka-alalle voimakkaasti keskittynyt Salon seutu. 10

12 Taulukko 3. Tuotantorakenteeltaan erottuvat seutukunnat 1975, 1990 ja 2006 (Lähde: Kuntapuntari 1/2008) Vaikka keskittymisellä tietyn alan osaamiseen voidaan saavuttaa merkittäviä etuja muun muassa osaamisen kasautumisen myötä, voidaan Tampereen seudun poikkeuksellisen monipuolista tuotantorakennetta pitää selkeänä vahvuutena. Kuten taulukosta 3. käy ilmi, tuotantorakenne on Tampereen seudulla tasapainottunut vuodesta Pääasiassa kyse on vanhan savupiipputeollisuuden keskuksen muuntumisesta nykyisenlaiseksi monipuoliseksi palveluiden ja modernin teollisuuden keskittymäksi. Voimakas keskittyminen raskaaseen teollisuuteen ja toisaalta tekstiiliteollisuuteen on tasoittunut ja uusia osaamisaloja noussut, osin vanhoja osaamisaloja hyödyntäen. Vaikka Tampere mielletään nykyään usein korkean teknologian tuotannon kaupungiksi, kyse ei kuitenkaan ole yksipuolisesta keskittymisestä, jollaisesta esimerkkinä voidaan nähdä vaikkapa Salon seutukunta. Monipuolinen tuotantorakenne tuo suojaa nopeasti muuttuvan kansainvälisen talouden suhdannevaihteluilta. Yritysrakenteen kehityspiirteitä Kuten todettua, teollisuuden merkitys Tampereen elinkeinorakenteessa on vähentynyt. On kuitenkin huomattava, että teollisuuden lamanjälkeinen kehitys on Tampereella ollut suotuisaa suhteutettuna koko maahan. Vaikka termillä teollisuuskaupunki on nykyisellään vanhakantainen merkitys, Tampereen tapauksessa teollisuuden rakenne on varsin moderni. Tätä voidaan havainnollistaa vertailemalla muutamien tunnuslukujen kehitystä. Tampereen osuus koko maan teollisuushenkilöstöstä on vuosina pysytellyt melko vakiona, noin 5 %:ssa. Tämä luku antaa hyvän vertailupohjan teollisuuden muiden 11

13 tunnuslukujen tarkasteluun (musta katkoviiva kuviossa 10.). Tuotannon jalostusarvo on viime vuosikymmenenä kasvanut henkilöstömäärää selvästi nopeammin. Vielä vuonna 1995 Tampereen teollisuus tuotti alle 4 % koko maan jalostusarvosta, kun osuus vuonna 2006 oli yli 6 %. Koska Tampereen osuus henkilöstöstä on kohonnut samana ajanjaksona vain hieman, tuottavuus on parantunut suhteessa muuhun maahan. Toisin sanottuna sama henkilöstömäärä saa aikaan suuremman tuotoksen. Tuottavuuden nousun tärkeimpiä selittäjiä on aiemmin tarkasteltu IT-sektorin nousu, vaikkakin myös esimerkiksi muu teknologiateollisuus on kehittänyt toimintaansa. Tämä näkyy myös tutkimus- ja kehittämispanostusten merkittävässä kasvussa 1990-luvun lopulla. Tampereen osuus maan t&k-panostuksista on noussut 4 %:sta noin 14 %:in, mikä tekee siitä maamme toiseksi tärkeimmän tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskuksen. Myös viennin merkitys on kasvussa, Tampere tuotti vuonna 2006 maamme viennistä jo 7 %. Tarkastelluista tunnusluvuista ainoastaan osuus koko maan toimipaikoista alittaa henkilöstöosuuden eli toimipaikat ovat keskimääräistä suurempia ja osuus laskee tasaisesti. 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % Toimipaikat Jalostusarvo Henkilöstö T&k-kulut Vienti 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Kuvio 10. Tampereen teollisuuden tunnuslukuja, %-osuus koko maasta Tamperelaiset yritystoimipaikat ovat kasvaneet tasaisesti lama-ajan noin 15 henkilöstä nykyiseen yli 20 henkilöön (katso kuvio 11. seuraavalla sivulla). Toimipaikkakoko on tietynlainen tehokkuuden mittari, tuohan yksikkökoon kasvu usein selkeitä mittakaavaetuja. Toisaalta on muistettava, että toimipaikkakoon suuruus voi kieliä myös pienten, yrittäjävetoisten yksiköiden vähyydestä. Keskimääräisessä yrityskoossa on selkeästi eroa suurten kaupunkien välillä. Suurimpia toimipaikat ovat suurista kaupungeista Oulussa, jossa työskentelee lähes 30 henkilöä toimipaikkaa kohden. Turun kehitys poikkeaa muista suurista kaupungeista. Siellä suurten yksiköiden alasajo on johtanut toimipaikkakoon voimakkaaseen alenemiseen. 12

14 35 Henkilöstö / toimipaikka, henkilöä Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Koko maa Kuvio 11. Yrityskoko (henkilöstö/toimipaikka) suurissa kaupungeissa Yritysten määrä kuvaa yleisellä tasolla suhdannekehitystä. Yritystoimipaikkojen määrä on Tampereella ollut lamavuosista lähtien hitaassa nousussa (katso kuvio 12.). Vuoden eri aikoina yrityksiä perustetaan ja lopetetaan eri tahtiin. Eniten uutta yritystoimintaa syntyy vuoden alussa, lopettaneiden yritysten määrä on puolestaan suurimmillaan loppuvuodesta. Vuonna 2007 aloittaneiden yritysten määrä vaihteli talvikuukausien 466:sta vuoden lopun 288:aan. Lopettaneiden yritysten määrä on alimmillaan kesäkuukausina, kesällä 2007 lopetti 196 yritystä. Loppuvuodesta lopettaneiden yritysten määrä on suurimmillaan, vuonna 2006 lopettaneita oli 348 (vuoden 2007 tiedot puuttuvat). Yritysten määrä kasvoi vuoden aikana 421:lla (syyskuun 2007 lopun tilanne) Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q3 Aloittaneet/lopettaneet yritykset Aloittaneita Yrityskanta Lopettaneita Yrityskanta Kuvio 12. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä yrityskanta

15 Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrästä voidaan laskea yrityskannan vaihtuvuus (katso kuvio 13.). Korkea vaihtuvuus antaa viitteitä meneillään olevasta murroksesta yrityskentällä. Vaihtuvuutta tarkastellaan tässä aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten osuutena yrityskannasta. Suuri vaihtuvuus voi kertoa korkeasuhdanteen noususta, jolloin uusia yrityksiä syntyy paljon. Toisaalta myös yritysten lopettamiset nostavat tunnuslukua ja vaihtuvuus olikin suurimmillaan lamavuosina. Vaihtuvuus voidaankin nähdä eräänlaisena yleisenä yritysten toimintaympäristön turbulenssin mittarina. 8,0 % 7,5 % Vaihtuvuus Keskiarvo 12kk Yrityskannan vaihtuvuus, % 7,0 % 6,5 % 6,0 % 5,5 % 5,0 % 4,5 % 4,0 % 3,5 % 1995 Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q3 Kuvio 13. Yrityskannan vaihtuvuus , prosenttia Vuosina yrityskannan kausitasoitettu vaihtuvuus (neljän edellisen neljänneksen keskiarvo; musta viiva kuviossa 13.) oli loppuvuodesta 1995 (6,1 %). Alimmillaan vaihtuvuus oli kesällä 2001 (4,8 %), jolloin talouden voidaan ajatella käyneen eräänlaisessa käännekohdassa. Tämän jälkeen vaihtuvuus on kääntynyt jälleen nousuun. Vaihtuvuuslukuja on nostanut erityisesti aloittaneiden yritysten määrän kasvu. Vuonna 2007 yrityskannan vaihtuvuudessa on palattu 1990-luvun lopun tasolle (5,5 %) ja se on edelleen olevan kasvusuunnassa. Tämä voi enteillä haasteellisia aikoja, sillä toimintaansa vasta aloittelevia yrityksiä on nousukauden jäljiltä runsaasti ja talouskehitys näyttäisi olevan hidastumassa. Yhteenveto Tampereen tuotantorakenteen viime vuosikymmeninä läpikäymä rakennemuutos liittyy laajempiin yhteiskunnallisiin murroksiin. Puhutaan globalisaatiosta, siirtymisestä tietoyhteiskuntaan ja niin sanotun uuden talouden noususta. Kyse on muun muassa talouden ja tavaravirtojen muuttumisesta yhä enemmän rajat ylittäviksi sekä eri maiden ja alueiden aiempaa selkeämmästä kytkeytymisestä toisiinsa. Tuotantotoiminnassa pyritään kansainvälisesti kilpailukykyisen huippuosaamisen synnyttämiseen. Yhä suurempi osa tuotannosta on aineetonta, tai ainakin vaatii erityisosaamista, jonka avulla erottaudutaan kilpailijoista. Palvelusektori on osin ottanut kannettavakseen aiemmin teollisuuden piirissä hoidettuja tehtäviä. Perinteisesti tuotantotoiminnan logiikkaan kuului se, että pitkälti kaikki tuotantoprosessin osuudet pyrittiin hoitamaan itse. Tämä toimintatapa on viime vuosikymmeninä hylätty kunkin toimijan keskittyessä omaan ydinosaamiseensa. Erilaiset liike-elämälle tar- 14

16 jottavat palvelut ovatkin olleet menneet vuosikymmenet mittavassa kasvussa. Kun tarkastellaan kansantalouden tilinpitoa Tampereen seudulla viimeisten kolmen vuosikymmenen ajalta, havaitaan hyvin selvästi kasvualat (katso taulukko 4.). Taulukko 4. Kansantalouden tilinpidon toimialojen kehitys Tampereen seutukunnassa (tuotos perushintaan), indeksi 1975= Liike-elämän palvelut Metalliteollisuus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Asuntojen omistus ja vuokraus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Koulutus Rakentaminen Hallinto Muut palvelut Toimialat yhteensä Rahoitus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa Muu teollisuus Metsäteollisuus, kustannustoiminta Elintarviketeollisuus Alkutuotanto Metalliteollisuus (sisältäen elektroniikkateollisuuden) on ainoana teollisuudenalana kasvanut keskimääräistä enemmän. Palveluista kovimpiin kasvajiin ovat liike-elämän palveluiden ohella kuuluneet sosiaali- ja terveyssektori sekä kuljetus. Keskimäärin toimialat yli 10-kertaistuivat 30 vuodessa. Rahoitusalan supistukset näkyvät luvulla rakettimaisesti kasvanut ala on sittemmin lakannut kasvamasta ja pudonnut keskimääräisen kehityksen alapuolelle. Vanhojen perusteollisuuden alojen kasvu on 30 vuodessa jäänyt alle puoleen keskimääräisestä. Palveluista vain kauppa sekä majoitus- ja ravitsemusala ovat kasvaneet keskimääräistä hitaammin. Alkutuotannon merkitys on seutukunnalle pieni. Palveluvaltaistuminen on esitettyjen lukujen valossa selviö. Rakennemuutos ei kuitenkaan ole pysähtynyt, vaan yhteiskunta jatkaa muuntumistaan. Odotettavaa on, että aloilla, joilla tuotanto ei ole kilpailukykyistä, supistukset jatkuvat. Viimeaikaisen kehityksen perusteella tähän kuuluu varmasti ainakin metsäteollisuus. Korkean tuottavuuden tuotantotoiminnan edellytykset ovat kuitenkin edelleen hyvät. Talouden heilahteluista huolimatta esimerkiksi IT-sektori kasvanee tietoyhteiskuntakehityksen myötä edelleen. Väestön ikääntymisestä johtuen myös terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden sektori jatkaa nopeaa kasvuaan. Tampere on ollut rakennemuutoksen menestyjä ja siihen on hyvät mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Lama-aika on murtanut vanhoja rakenteita ja pakottanut tuotantorakenteen uudistumaan. Tampere on aiemmin menestynyt rakentamalla vanhan teollisen perinteen pohjalle uutta osaamista ja luonut jopa kokonaan uusia teollisuuden aloja. Teknillisten alojen koulutus ja tutkimus vahvistavat osaamispohjaa. Tampereelle hakeudutaan muista maakunnista töiden ja opintojen perään hanakammin kuin muualle maahan. Vetovoimatekijät vaikuttaisivat siis olevan kunnossa. Pienenevistä ikäluokista johtuva työvoimapula ei koskettane Tamperetta yhtä voimakkaasti kuin heikommin kasvavia alueita. Lisäksi elinkeinorakenteen monipuolisuus on Tampereen valtti, toivottavasti myös tulevaisuudessa. 15

17 Liite 1 Teollisuustyöpaikkojen muutos (3) (7) (30) (53) (12) (5) 16

18 Liite 2 Palvelutyöpaikkojen muutos (ml. kauppa ja liikenne) (3) (27) (50) (18) (11) (1) 17

19 Henkilöstön ympäristöasenteet 2007 asenteet kohdallaan, toiminnassa toivomisen varaa Ympäristöasenteet antavat viitteitä siitä, miten hyvin tai huonosti kaupungin henkilöstö ottaa työtehtäviä hoitaessaan ympäristöasiat huomioon. Siksi on hyvä selvittää, millä tasolla henkilöstön ympäristöasenteet ovat. Yksi Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Turun ja Oulun yhdessä sopimista kestävän kehityksen indikaattoreista koskeekin kaupungin työntekijöiden ympäristöasenteita ja -tietoisuutta. Tulevaisuuden tutkimuskeskus kehitti näille kuutoskaupungeille sekä Jyväskylälle viime vuonna henkilöstön ympäristöön liittyviä asenteita ja toimintaa selvittävän kyselyrungon. Ensimmäinen kuntaorganisaation ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakysely tehtiin kaupunkien työntekijöille viime marraskuussa. Kysely on tarkoitus uusia jatkossa joka neljäs vuosi. Vastaajien taustatietoja Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakyselyyn vastasi kaupungin työntekijää Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Vantaalta, Turusta, Oulusta ja Jyväskylästä. Internetkyselyn vastaajamäärät vaihtelivat kaupungeittain noin tuhannesta kolmeen tuhanteen henkilöön. Kaupunkien vastausprosentit liikkuivat reilusti alle kymmenen ja noin kolmenkymmenen prosentin välillä. Suhteellisesti ahkerimmin vastasivat oululaiset, kun taas heikoin vastausaktiivisuus oli helsinkiläisillä. Tampereella kyselyyn vastaisi 979 kaupungin työntekijää ja vastausprosentti jäi arviolta seitsemään prosenttiin. Naiset Miehet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Tamperelaisten vastaajien sukupuolijakauma Vuoden 2007 lopun sukupuolijakauma Tampereen kaupungilla Kuvio 1. Tamperelaisten vastaajien sukupuolien osuudet ja kaupungin henkilöstön sukupuolijakauma vuoden 2007 lopussa (Tampereen kaupungin Henkilöstötilinpäätös 2007) Kaikista vastaajista oli noin 74 prosenttia naisia. Naisten osuus vastasi kyselyyn osallistuneiden kaupunkien henkilöstön sukupuolijakaumaa. Vastaajien 46 vuoden keski-ikä oli varsin lähellä kyselykaupunkien henkilöstön keskimääräistä ikää. Vastaajat olivat olleet kaupungin palveluksessa keskimäärin 15 vuotta, joten he olivat työskennelleet hieman kauemmin kaupungilla kuin kyselyyn osallistuneiden kaupunkien henkilöstö keskimäärin. Lisäksi kyselyn vastaajien koulutus oli hieman keskimääräisen kaupungin työntekijän koulutusta korkeampi. Esimiesasemassa työskenteli noin viidennes kaikista kyselyyn vastanneista. 18

20 Alle 40-vuotiaat vuotiaat 50-vuotiaat ja vanhemmat 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Tamperelaisten vastaajien ikäjakauma Vuoden 2007 lopun ikäjakauma Tampereen kaupungilla Kuvio 2. Tamperelaisten vastaajien ikäjakauma ja kaupungin henkilöstön ikäjakauma vuoden 2007 lopussa (Tampereen kaupungin Henkilöstötilinpäätös 2007) Tampereella kyselyyn osallistuneista oli 73 prosenttia naisia. Edellisen sivun kuviosta 1. näkyy, että tamperelaisvastaajien naisten ja miesten osuudet noudattivat suhteellisen hyvin kaupungin työntekijöiden viime vuoden lopun sukupuolijakaumaa. Keskimääräinen tamperelaisvastaaja oli iältään noin 44-vuotias ja hän oli työskennellyt kaupungilla reilut 13 vuotta. Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sisäiset liikelaitokset Ulkoiset liikelaitokset Konsernihallinto Yhdyskuntatuotanto Palvelukeskukset Muut 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Tamperelaisten vastaajien jakauma yksiköittäin Tampereen kaupungin henkilöstö yksikön mukaan vuoden 2007 lopussa Kuvio 3. Tampereen vastaajien jakauma yksiköittäin ja kaupungin henkilöstön jakauma yksiköittäin vuoden 2007 lopussa (Tampereen kaupungin Henkilöstötilinpäätös 2007) 19

21 Asenne- ja toimintakyselyn väittämät Kysely sisälsi 38 ympäristöasenteita ja 13 ympäristötoimintaa mittaavaa väittämää. Väittämät oli teemoitettu internetkyselyssä taulukon 1. mukaisiksi seitsemäksi väittämäryhmäksi. Lisäksi vastaajilta kysyttiin taustatietona sukupuolta, ikää, työvuosien määrää kaupungilla, esimiesasemaa, koulutusastetta, työnantajakaupunkia ja työyksikköä. Kyselylomake, väittämät ja kyselyn tulokset on esitelty laajemmin vuoden 2008 alussa julkaistussa raportissa, jonka on kirjoittanut kyselyhankkeen vetänyt Marileena Koskela Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. (1 Taulukko 1. Seitsemän ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakyselyn väittämäryhmää ja niiden sisältämien väittämien luonne Luonnon merkitys (asenneväittämiä) Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolla (asenneväittämiä) Ympäristönsuojelu ja taloudellinen kasvu (asenneväittämiä) Yhteiskunnalliset tavoitteet (asenneväittämiä) Vastuunkanto ympäristöasioissa (asenneväittämiä) Ympäristöasioita koskeva tieto (asenneväittämiä) Yksilön toiminta (asenneväittämiä) Ympäristöasiat osana työtä (sekä asenne- että toimintaväittämiä) Kaupungin ympäristösuojelun ja kestävän kehityksen työ (sekä asenneettä toimintaväittämiä) Vastaajat ottivat kantaa asenne- ja toimintaväittämiin valitsemalla sopivimman vaihtoehdon neliportaiselta mielipideasteikolta täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä. Vastausvaihtoehdot pisteytettiin yhdestä neljään siten, että lukuarvo 1 kuvasi ympäristön kannalta huonointa vaihtoehtoa ja lukuarvo 4 ympäristölle parasta vaihtoehtoa. En osaa sanoa -vastaukset ja tyhjät vastaukset jätettiin pisteyttämättä. Kyselyn tuloksista koostettiin henkilöstön ympäristöasenteita ja -toimintaa kuvaavat keskiarvoindikaattorit. Eri asenne- ja toimintaväittämistä muodostuneille ryhmille laskettiin pisteytettyjen vastausten perusteella summamuuttujien arvot ja niiden tulkintaa helpottavat keskiarvot. Seitsemän ympäristöasennetta kuvaavaa ryhmäkeskiarvoa yhdistettiin työntekijöiden ympäristöasennetta kuvaavaksi keskiarvoksi. Ympäristömyötäistä toimintaa kuvaavista väittämistä koostettiin myös oma työntekijöiden ympäristötoimintaa kuvaava keskiarvoindikaattori. Lasketut keskiarvot tulkittiin siten, että mitä lähempänä indikaattorin arvo on neljää, sitä ympäristömyötäisempiä ovat asenteet tai toiminta. Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot Kyselyyn vastanneilla oli hyvin myönteiset ympäristöasenteet. Myös ympäristötoimintaa käsitelleisiin väittämiin suhtauduttiin melko positiivisesti. Toimintaväittämien vastauksista lasketut keskiarvoindikaattorien arvot olivat kuitenkin kaikissa kaupungeissa ympäristöasenneväittämien keskiarvoja selvästi pienempiä. Kaupunkien väliset asenne- ja toimintakeskiarvojen väliset erot olivat käytännössä pieniä, vaikka tilastollisesti tarkasteltuna työn- 1) Marileena Koskelan raportti Ympäristöasenteet ja -toiminta kuntaorganisaatiossa (TUTU-JULKAISUJA 2/2008) on saatavilla elektronisessa muodossa osoitteessa sijaitsevilta Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen internetsivuilta. 20

22 tekijöiden vastauksissa oli löydettävissä hyvinkin merkitseviä kaupunkikohtaisia eroja. Ympäristöasenteet olivat keskivertoa myönteisemmät Jyväskylässä ja Espoossa. Ympäristötoiminnan osalta vertailukuntiaan keskimääräistä aktiivisempia työntekijät olivat Helsingissä, Jyväskylässä, Tampereella ja Oulussa. Kaikki osa-alueet huomioiden parhaiten kyselyssä menestyivät Jyväskylä, Espoo ja Helsinki. Tampere Kaikki vastanneet Helsinki Espoo Vantaa Turku Oulu Jyväskylä 2,58 2,51 2,64 2,49 2,46 2,43 2,54 2,61 3,44 3,44 3,43 3,45 3,43 3,44 3,43 3,49 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Ympäristötoimintakeskiarvo Ympäristöasennekeskiarvo Kuvio 4. Eri kaupunkien ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot Kyselyn mukaan naisilla oli miehiä positiivisemmat ympäristöasenteet ja enemmän halukkuutta toimia ympäristön hyväksi. Tämä on monista muista ympäristöasennetutkimuksista tuttu tulos. Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakyselyyn vastanneiden naisten asennekeskiarvo oli 3,48, kun puolestaan miehillä samainen keskiarvo oli 3,33. Ympäristötoimintaa kuvaava keskiarvo oli naisilla 2,53 ja miehillä 2,48. Muiden kaupunkien vastaajien tavoin myös Tampereella naisvastaajien ympäristöasenteet ja suhtautuminen ympäristötoimintaa kohtaan oli selkeästi miehiä myönteisempää. Naiset 2,60 3,49 Miehet 2,51 3,32 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Ympäristötoimintakeskiarvo Ympäristöasennekeskiarvo Kuvio 5. Eri sukupuolten ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot Tampereella 21

23 Vastaajan ikä näkyi kyselyn asenne- ja toimintakeskiarvoissa. Kaikista kyselyyn osallistuneista työntekijöistä myönteisimmin ympäristöasioihin asennoituivat yli 50-vuotiaat vastaajat. Tampereella asenteeltaan positiivisimpia olivat kuitenkin yli nelikymppiset työntekijät, kun taas muita ikäryhmiä hieman negatiivisimmat mielipiteet tulivat nuorten lisäksi iäkkäämmiltä työntekijöiltä. Kun asenteista siirryttiin toimintaan, varttuneemmat työntekijät olivat kuitenkin pääsääntöisesti nuorempia työntekijöitä aktiivisempia. Valmius ympäristömyötäiseen toimintaan tuntuisikin vahvistuvan iän myötä. Alle 25-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 60-vuotiaat tai vanhemmat 2,45 2,25 2,25 2,33 2,41 2,41 2,52 2,56 2,73 3,36 3,38 3,45 3,38 3,48 3,45 3,47 3,46 3,37 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Ympäristötoimintakeskiarvo Ympäristöasennekeskiarvo Kuvio 6. Eri ikäryhmien ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot Tampereella Tampereella, kuten muissakin vastaajakaupungeissa nuorimpien työntekijöiden mielipiteet vaihtelivat muita henkilöstöikäryhmiä enemmän. Etenkin nuorten miesten vastauksissa oli runsaasti hajontaa osa vastanneista oli hyvinkin ympäristömyönteisiä, kun taas osaa ympäristöasiat eivät tuntuneet juurikaan kiinnostavan. Nuorempien naisten vastaukset olivat samanikäisiä miehiä keskimäärin myönteisempiä ja niiden hajonta oli miehiä pienempi. Alle 3 vuotta 3 4 vuotta 5 9 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 30 vuotta tai enemmän 2,46 2,44 2,50 2,57 2,66 2,65 2,65 2,81 3,42 3,4 3,45 3,45 3,47 3,43 3,49 3,44 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Ympäristötoimintakeskiarvo Ympäristöasennekeskiarvo Kuvio 7. Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot työvuosittain Tampereella 22

24 Työvuosien määrä vaikutti positiivisesti ympäristötoimintaa kuvaavaan keskiarvoon kaikissa kyselyn kaupungeissa. Muita vastaajia keskimääräistä aktiivisempia olivat pidempään kaupungin palveluksessa työskennelleet henkilöt, kun taas lyhyen aikaa työskennelleillä oli hieman negatiivisemmat näkemykset omista vaikutusmahdollisuuksistaan työtehtävissään. Poikkeuksena oli Helsinki, jossa myönteisimmin ympäristötoimintaa koskeneisiin kysymyksiin vastasivat alle 10 vuotta kaupunkiorganisaation palveluksessa olleet. Ei esimiesasemassa 2,56 3,45 Esimiesasemassa 2,65 3,40 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Ympäristötoimintakeskiarvo Ympäristöasennekeskiarvo Kuvio 8. Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot esimiesaseman mukaan Tampereella Myös esimiesasema näkyi kaikkien kaupunkien työntekijöiden vastauksissa. Lähes kaikissa vastaajakaupungeissa esimiehet olivat ympäristöasenteiltaan muuta henkilöstöä negatiivisempia, mutta suhtautuivat muita vastaajia positiivisemmin ympäristötoimintaa koskeviin väittämiin. Esimiesten asenne- ja toimintakeskiarvot olivat 3,40 ja 2,58, kun taas muissa kuin esimiestehtävissä toimineiden vastaajien ympäristöasennekeskiarvo oli 3,45 ja ympäristötoimintakeskiarvo 2,50. Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste 2,77 2,61 2,57 2,58 2,54 2,60 3,50 3,44 3,46 3,43 3,42 3,43 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Ympäristötoimintakeskiarvo Ympäristöasennekeskiarvo Kuvio 9. Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot koulutusasteittain Tampereella Vantaalla, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä havaittiin tilastollisesti merkittäviä eroja vastaajien koulutustasojen ja ympäristöväittämien vastausten välillä. Niissä ympäristötoimintaan suhtautuivat keskimääräistä positiivisemmin vastaajat, joilla oli perusasteen 23

25 koulutus, ja keskimääräistä kielteisemmin henkilöt, joilla oli ylempi korkeakoulututkinto. Sama ilmiö oli havaittavissa tamperelaisten työntekijöiden vastauksista (katso edellisen sivun kuvio 9.). Monissa asennetutkimuksissa on kuitenkin havaittu päinvastaista: korkeammin koulutetut vastaajat ovat olleet niissä vähemmän koulutettuja vastaajia ympäristömyötäisemmin ajattelevia. Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sisäiset liikelaitokset Ulkoiset liikelaitokset Konsernihallinto Yhdyskuntatuotanto Palvelukeskukset Muut 2,63 2,47 2,55 2,52 2,52 2,58 2,72 2,42 3,44 3,35 3,38 3,31 3,35 3,42 3,43 3,38 Kuvio 10. Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot yksiköittäin Tampereella Yllä olevassa kuviossa esitellään yksiköittäin eritellyt Tampereen kaupungin ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakeskiarvot. Lukujen perusteella ei pysty vetämään kovinkaan vahvoja johtopäätöksiä eri yksiköiden suhtautumisesta ympäristöasioihin. Kuten edellä olleesta yksikköjakaumakuviosta 3. käy selville, yksiköiden vastaajaosuudet poikkeavat merkittävästi kaupungin henkilöstön todellisesta jakautumisesta yksiköittäin. Lisäksi on todennäköistä, että osassa yksiköistä kyselyyn ovat vastanneet pääasiassa ne henkilöt, jotka ovat ympäristöasioista kiinnostuneita ja toimivat myös käytännössä asenteidensa mukaisesti. Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintaväittämät 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Ympäristötoimintakeskiarvo Ympäristöasennekeskiarvo Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakyselyn vastaajat olivat eniten samaa mieltä väittämien kanssa, jotka selkeästi mittasivat ympäristöasenteita. Seuraavan sivun taulukossa 2. on esitelty ne väittämät, jotka saivat korkeimmat vastauskeskiarvot eli väittämät, joiden kanssa useimmat vastaajat olivat samaa mieltä. Taulukosta ilmenee erityisesti luonnon tärkeys vastaajille. Nuoremmat vastaajat pitivät tosin muita hieman vähemmän tärkeänä luonnon suojelua ja luonnon merkitystä elämyksiä ja voimia antavana ympäristönä. Toisaalta luonnon merkitys ulkoilussa ja liikunnassa oli varttuneemmille työntekijöille keskimäärin tärkeämpää kuin muille ikäryhmille. Verrattuna muihin väittämäryhmiin luonnon merkitystä käsitelleiden väittämien saamien vastausten hajonta oli muita ryhmiä pienempi. 24

26 Taulukko 2. Tampereella kymmenen korkeinta vastauskeskiarvoa saanutta väittämää Luonto luo viihtyisyyttä. 3,95 Luonto antaa minulle elämyksiä ja voimia. 3,81 Ihmisten tulisi sopeuttaa oma toiminta maapallolla sellaiseksi, että rajallisia luonnonvaroja ei kuluteta loppuun. 3,80 Teollisuus ei ole vastuussa ympäristöasioista (käänteinen väittämä). 3,78 Ympäristöongelmia ei ole tarpeen ehkäistä ennakolta, koska ihminen kykenee ratkaisemaan syntyneet ongelmat tekniikan ja tieteen keinoilla (pisteytykseltään käännetty väittämä). 3,77 Minusta on/olisi tärkeää, että jätteet lajitellaan työpaikalla. 3,75 Ympäristöasioista huolehtiminen kuuluu yksinomaan asiantuntijoille (pisteytykseltään käännetty väittämä). 3,72 Luonnon merkitys ulkoilua ja liikuntaa varten on minulle vähäinen (pisteytykseltään käännetty väittämä). 3,72 Työttömyyttä tulisi vähentää. 3,72 On tärkeää, että kaupungissani asetetaan tavoitteita kestävän kehityksen eteenpäin viemiseksi. 3,72 Alla olevassa taulukossa on lueteltu ne kymmenen väittämää, jotka saivat kyselyssä alimmat vastauskeskiarvot. Vastaajat olivat eniten eri mieltä väittämien kanssa, jotka mittasivat vastaajien omaa toimintaa ympäristöasioissa. Tampereella vastattiin muita kaupunkeja myönteisemmin väittämiin, jotka liittyvät työkavereihin vaikuttamiseen ympäristöasioissa, ympäristösuojeluehdotuksien tekemiseen sekä valmiuteen toimia ympäristötyöryhmissä. Nuoremmat vastaajat, etenkin miehet, olivat vähiten aktiivisia vaikuttamaan kollegoihinsa ja tekemään ympäristönsuojeluehdotuksia, mutta olivat muita ikäryhmiä hieman halukkaampia osallistumaan ympäristötyöryhmiin. Nuoret olivat myös muita aktiivisempia käyttämään joukkoliikennettä tai kevyttä liikennettä. Iäkkäämmät vastaajat suhtautuivat myönteisimmin henkilöauton käytön vähentämiseen, kun taas työmatka-autoilua olivat haluttomampia vähentämään keski-ikäiset vastaajat. Taulukko 3. Tampereella kymmenen alinta vastauskeskiarvoa saanutta väittämää Kaupunkini ympäristöasioiden kehittämistyö on vaikuttanut omaan kiinnostukseeni ympäristöasioita kohtaan. 2,03 Kaupunkini ympäristötyö on muuttanut työtapojani. 2,04 Kaupungin hankinnoissa kiinnitetään riittävästi huomiota ympäristönäkökohtiin. 2,23 Olen valmis toimimaan kaupungin erilaisissa ympäristötyöryhmissä. 2,31 Kaupunkini on tiedottanut kestävästä kehityksestä työntekijöilleen riittävästi. 2,39 Olen tehnyt omalla työpaikallani ehdotuksia ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista. 2,41 Tiedän mielestäni paljon kaupunkini kestävän kehityksen työstä. 2,42 Yritän usein vakuuttaa työkavereitani ympäristöasioiden tärkeydestä. 2,53 Työpaikan yleinen ilmapiiri kannustaa ottamaan kestävän kehityksen tavoitteet huomioon. 2,53 Kaupungin johto osoittaa selvästi ja avoimesti oman tukensa kestävän kehityksen työn toteutumiselle. 2,61 25

27 Suurimmat erot eri kaupunkien kesken olivat viimeisessä väittämäryhmässä, joka käsitteli kaupungin ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen työtä. Muihin kyselyn väittämäryhmiin verrattuna tämän ryhmän vastaukset osoittivat myös kaikkein eniten tyytymättömyyttä. Keskiarvoa parempi tulos oli Helsingissä, Jyväskylässä ja Tampereella. Lähes 3/4 espoolaisista ja turkulaisista vastaajasta oli vähintäänkin jokseenkin tyytymätön kaupungissaan tehtyyn ympäristötyöhön. Vantaalla tyytymättömiä oli noin 2/3 vastaajista. Kaupungin ympäristötyötä käsittelevässä väittämäryhmässä oli myös selvästi eniten en osaa sanoa -vastauksia (katso alla oleva taulukko 4.). Epävarmojen vastaajien osuus kuvastaa usein sitä, että väittämää on ollut hankala ymmärtää tai vastaajalla ei ole ollut riittävästi tietoa arvioida väittämää. Taulukko 4. Tampereella suhteellisesti eniten en osaa sanoa -vastauksia saaneet väittämät Kaupungin hankinnoissa kiinnitetään riittävästi huomiota ympäristönäkökohtiin. 46 % Kaupungin johto osoittaa selvästi ja avoimesti oman tukensa kestävän kehityksen työn toteutumiselle. 27 % Olen valmis toimimaan kaupungin erilaisissa ympäristötyöryhmissä. 20 % Kaupunkini ympäristötyö on muuttanut työtapojani. 19 % Lähestymme ihmismäärän rajaa, jota maapallo ei pysty kantamaan. 16 % Kaupunkini ympäristöasioiden kehittämistyö on vaikuttanut omaan kiinnostukseeni ympäristöasioita. 16 % Kaupunkini on tiedottanut kestävästä kehityksestä työntekijöilleen riittävästi. 14 % Yritän usein vakuuttaa työkavereitani ympäristöasioiden tärkeydestä. 11 % Työpaikan yleinen ilmapiiri kannustaa ottamaan kestävän kehityksen tavoitteet huomioon. 11 % Valitsen käyttööni työpaikalla ympäristöystävällisiä tuotteita aina, kun se on mahdollista. 10 % Suhteessa muiden kaupunkien vastaajiin tamperelaiset olivat keskimäärin varsin tyytyväisiä kaupungin kestävän kehityksen työhön. Ero tamperelaisen ja muiden kaupunkien vastausten välillä oli tilastollisesti merkittävä seuraavissa väitteissä: kaupungin johto osoittaa selvästi ja avoimesti oman tukensa kestävän kehityksen työn tekemiselle, kaupunki on tiedottanut kestävän kehityksen työstä työntekijöilleen riittävästi ja kaupungin hankinnoissa kiinnitetään riittävästi huomiota ympäristönäkökohtiin. Vanhemmat työntekijät suhtautuvat Tampereella ympäristötyötä ja kestävän kehityksen työtä käsitteleviin väitteisiin nuorempia työntekijöitä positiivisemmin iäkkäämpi henkilöstö piti etenkin tärkeänä, että omalla työyksiköllä olisi ympäristönsuojelulliset tavoitteet. Muiden kaupunkien vastaajiin verrattuna tamperelaiset vastaajat tiesivät suhteellisesti muita enemmän kaupunkinsa ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen työstä. Nuoret tamperelaiset miestyöntekijät pitivät kuitenkin muiden kaupunkien vastaavia työntekijöitä vähemmän tärkeänä kaupungin ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen työtä. 26

28 Yhteenveto Ympäristöasenne- ja ympäristötoimintakyselyn tulokset olivat Tampereen ja muiden osallistuneiden kaupunkien kannalta positiivisia. Kaupunkien ja vastaajaryhmien väliset erot olivat käytännössä pieniä. Valtaosalla kyselyyn vastanneista kaupungin työntekijöistä oli hyvät ympäristöasenteet. Myös ympäristötoimintaa koskeviin väitteisiin suhtauduttiin myönteisesti. Kyselyssä näkyi kuitenkin tavanomainen asenteiden ja toiminnan välinen epäsuhta positiivinen asennoituminen ympäristöasioihin ei näy vastaavana positiivisena, ympäristömyötäisenä toimintana. Kaupungeilla onkin edelleen paljon työtä henkilöstön ohjaamisessa ja kannustamisessa ympäristömyötäiseen toimintaan. 27

29 Keskustan kehitys 2000-luvulla Pormestari on asettanut helmikuussa 2008 keskustan kehittämistyöryhmän Tampereen keskustan elinvoiman varmistamiseksi tulevaisuudessa. Työryhmän on keskustan kehittämistä ideoidessaan otettava huomioon asukkaiden, elinkeinoelämän, liikenteen, kaavoituksen sekä monitahoisen kulttuurisen viihtyvyyden näkökulmat ja tarpeet. Työryhmän kehittämistehtävä kohdistuu Kalevan puistotien ja Pyynikintorin väliselle alueelle, keskittyen ensisijaisesti läntisen keskustan kehittämiseen. Työryhmän työskentelyn taustaksi kerättiin keskustaa käsitteleviä tietoja, jotka on koottu tähän artikkeliin. Artikkeli pitää sisällään keskusta-alueen väestöä, asumista, rakentamista, työssäkäyntiä, liikkumista ja kulttuuritapahtumia koskevia tietoja. Keskusta on rajattu tilastoalueiden ja postialueiden kautta. Väestö Keskustaksi on määritelty osa keskisen suuralueen tilastoalueista. Keskustan läntiseen alueeseen kuuluvat Finlayson, Tammerkoski, Nalkala, Amuri A, Amuri B, Kaakinmaa ja Särkänniemi. Amuri A on huomioitu läntiseen keskustaan vain puolittain. Keskustan itäisen alueen muodostavat Tampella, Jussinkylä, Kyttälä A, Kyttälä B, Ratina, Osmonmäki, Tammela A, Tammela B ja Tulli. Alue on kuvattu liitteenä olevassa kartassa (liite 1.) Tampereen väkiluku oli vuoden 2007 lopussa Väestöstä keskustan alueella asui asukasta eli 14,6 prosenttia. Keskustan itäisellä alueella asukkaita oli (7,9 %) ja läntisellä alueella (6,7 %) asukasta. Alueen väkiluku on kasvanut 2000-luvun aikana, kasvu on ollut voimakkaampaa itäisellä kuin läntisellä alueella alkuvuodet, mutta kolmen viimeisen vuoden aikana läntisen alueen asukkaiden lisäys on ollut suurempi. Itäisen alueen väkiluku on kasvanut kokonaisuudessaan (9 %) ja läntisen alueen 851 (6,5 %) asukkaalla. Lapsia, 0 15-vuotiaita, oli sekä itäisen että läntisen alueen väestöstä vain noin 6 prosenttia, noin 930 lasta. Keskustassa lasten osuus on huomattavasti pienempi kuin lasten osuus koko Tampereen väestöstä, 15 prosenttia. Keskustassa lapsia on suhteessa kokonaisväestöön eniten Kaakinmaan ja Särkänniemen alueilla. Lasten määrä on laskenut 2000-luvun aikana keskustan alueella. Itäisellä alueella oli viime vuoden lopussa 29,7 % ja läntisellä 6 % vähemmän alle 15-vuotiaita kuin vuonna Nuorten, vuotiaiden, määrä oli läntisellä alueella lisääntynyt 21 prosenttia, mutta itäisellä vähentynyt 18,4 %. Työikäisten, vuotiaiden, määrä on kasvanut läntisellä alueella 8 % ja itäisellä jopa 23 %, joten työikäisiä keskustassa on yhä suurempi osa väestöstä. Yli 65-vuotiaita oli 9 % enemmän itäisellä alueella, kun taas läntisellä alueella yli 65-vuotiaita oli 2,6 % vähemmän kuin vuonna Keskustassa yli 65-vuotiaiden osuus on hieman yli ja nuorten osuus hieman alle viidenneksen väestöstä. Yli 65-vuotiaita onkin jopa 22 prosenttia keskustan väestöstä, koko kaupungin väestöstä yli 65-vuotiaita on 15 prosenttia. 28

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 26.0.2012 Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 LAHDEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2010 Viimeisten 20 vuoden aikana Lahden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa Uuden Oulun kunnat

Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa Uuden Oulun kunnat Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa 2011 Uuden Oulun kunnat Helmikuu 2012 1 Yleistä Henkilöstön ympäristöasenteet kaupunkiorganisaatiossa -kyselytutkimus toteutettiin loppuvuoden 2011 aikana

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot