LOPPURAPORTTI. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet - kehittämishanke

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet - kehittämishanke Sirpa Tuomela-Jaskari, Sari Hintsa, Sari Pöytälaakso ja Auli Romppainen

2 SISÄLLYS 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN ARVIOINTI HANKKEEN ORGANISOITUMINEN RESURSSIT Rahoitus ja raportointi Henkilöstö Asiantuntijapalvelut (ostopalvelut) Työryhmät VERKOSTOITUMINEN Monialainen yhteistyö Tiedottaminen HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET PERHEKESKUSVERKOSTON KEHITTÄMINEN Tarve, josta tavoite nousee Kehittämistyön prosessi Tavoitteeseen liittyvät tuotokset Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet Odotettavissa olevat vaikutukset JALKAUTUVIEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISKOKONAISUUS / PILOTTIKOHTEET Pajuluoman neuvolapilotti Tarve, josta tavoite nousee Kehittämistyön prosessi Tavoitteeseen liittyvät tuotokset Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet Odotettavissa olevat vaikutukset Pajuluoman päiväkotipilotti Tarve, josta tavoite nousee Kehittämistyön prosessi Tavoitteeseen liittyvät tuotokset Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet Odotettavissa olevat vaikutukset Koulupilotit (Lintuviidan, Rastipuiston ja Toukolanpuiston alakoulut sekä Toivolanrannan yhtenäiskoulu) Tarve, josta tavoite nousee Kehittämistyön prosessi Tavoitteeseen liittyvät tuotokset Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet Odotettavissa olevat vaikutukset Merkkari -pilotti, Kuusiokunnat Tarve, josta tavoite nousee Kehittämistyön prosessi Tavoitteeseen liittyvät tuotokset

3 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet Odotettavissa olevat vaikutukset PERHETYÖN KEHITTÄMINEN JA PERUSPALVELUIDEN VAHVISTAMINEN Tarve, josta tavoite nousee Kehittämistyön prosessi Tavoitteeseen liittyvät tuotokset Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet Odotettavissa olevat vaikutukset POHDINTA Taulukot Taulukko 1 Hankerahoitus Taulukko 2 Hankebudjetti vuosille Taulukko 3 Hankkeen henkilöstö Taulukko 4 Tavoitetaulukko / Koulupilotit Kuviot Kuvio 1 Hankkeen arvioinnin aikataulutus... 9 Kuvio 2 Hankkeen organisoituminen Kuvio 3 Verkkopohjainen perhekeskus Kuvio 4 Neuvolan perhetyön prosessi Kuvio 5 Koulun sisäinen huolipolku Kuvio 6 Psykososiaalinen huolipolku palvelujärjestelmässä eri organisaatioiden välillä Kuvio 7 Muutosdiagrammi Kuvio 8 JIKky:n perhekeskusmalli Kuvio 9 Suunnitelma Järvi-Pohjanmaan perhetyön yksikön rakenteesta Kuvat Kuva 1 Kooste hankkeen lähtökohdista, tavoitteista ja tuotoksista Kuva 2 Vastaamo palveluseteli Kuva 3 Verkkopohjaisen perhekeskuksen uusi logo Kuva 4 Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi Liitteet Sosiaalisten taitojen vahvistaminen kulttuurillisin keinoin -raportti Paljon kuuluu sulle! -esite Jalkautuvan työn pilotti Kuusiokunnissa Merkkari -raportti Perhetyön kannanotto Perhetyön kartoitus -raportti Perhetyön pilotit -loppuraportti 2

4 1 TIIVISTELMÄ Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishankkeen toiminta keskittyi maakunnan 19 kunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena oli 1) verkkopohjaisen perhekeskuksen sisällöllinen kehittäminen ja alueellinen laajentaminen koko Etelä-Pohjanmaalle 2) jalkautuvien palveluiden kehittämiskokonaisuudessa; neuvola-, päiväkoti- ja koulupiloteissa uusien käytänteiden ja mallien rakentaminen ja laajentaminen hankealueelle sekä 3) perhetyön kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminen erillisine pilottikokeiluineen. Hankkeessa käynnistettiin ja kehitettiin eri tavoitelähtökohdista matalan kynnyksen palveluja sekä ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen työmalleja. Työ pyrittiin tekemään kohderyhmän omissa toimintaympäristöissä, huomioiden lasten, nuorten ja perheiden osallisuus. Työ oli yli sektorirajojen menevää monialaista yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ja toimintamallien kehittämiseksi. Hankkeen tavoitekokonaisuudet olivat laajoja ns. pieniä osahankkeita erillisine pilotteineen. Hankkeessa sekä pilottien että eri työryhmien ja asiantuntijatyöryhmien kautta kuntien ja maakunnan eri toimijat verkottuivat keskenään ja tutustuivat toisiinsa sekä toistensa työhön. Yhteistoimintaan kutsuttiin tässä hankkeessa julkinen-, kolmas- ja yksityinen sektori sekä välillisesti vanhemmat. Laajoilla, monialaisilla työryhmillä oli vaikutusta osallistujien asenteisiin, ammatillisuuden peilaamiseen ja muodostuneisiin keskinäisiin suhteisiin sekä lasten ja nuorten parissa tehtävään kehittämistyöhön. Maakunnallisen kehittämishankkeen aikana, laajan kehittämistyön tuloksena syntyi maakuntaan uusia toimintamalleja ja tuotoksia. Alla olevassa kuvassa on tiivistettynä hankkeen eri tavoitekokonaisuuksissa saavutettuja tuloksia ja tuotoksia. 3

5 . 4

6 2 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet osahankkeen (ks. toimintaalueena oli Etelä-Pohjanmaan maakunta. Hanketta hallinnoi Seinäjoen kaupunki. Hankkeessa olivat mukana kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri) sekä Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Maakunnan väkiluku oli noin asukasta. Etelä-Pohjanmaalla osahankkeen käynnistyessä syksyllä 2009 oli maakunnan eri seutukunnissa saatu alkuun Sosiaalialan kehittämishankkeiden jatkumossa muun muassa perhetyön kehittämistä perhekeskusvision hengessä. Maakunnan erillisissä lastensuojelun hankkeissa oli pureuduttu sekä avo- että sijaishuollon kehityssisältöihin. Haasteena jo tuolloin oli mm. toimivien, pysyvien perhekeskustyyppisten ja moniammatillisten toimintojen luominen lasten, nuorten ja perheiden kehitysympäristöihin. Myös kehittämistyön tulosten juurruttaminen ja uusien ylisektoraalisten rakenteiden luominen oli aiemmista hankkeista huolimatta kesken, vaikka muun muassa uudenlaisia yhteistyökäytäntöjä oli jo saatu alulle. Alueella tehdystä kehittämistyöstä huolimatta tarvittiin yhä muun muassa jalkautuvan rajapintatyöskentelyn kokemuksia moniammatillisten ylisektorisesti toimivien rakenteiden luomiseksi. Varsinaisista lastensuojelun kehittämishankkeista Sijaishuolto Etelä-Pohjanmaalla (EPSI) -hanke päättyi lokakuussa Alueella jatkui elokuuhun 2009 saakka Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämishanke, jossa perhetyön moninaisen kokonaisuuden kehittäminen nousi ajankohtaiseksi. Varhaiskasvatuksen hankkeita Etelä-Pohjanmaalla ei juuri ole ollut. Suupohjan alueella (Kauhajoki, Isojoki, Karijoki ja Teuva) toimi erityisvarhaiskasvatuksen Helminauha -hanke syksyyn 2009 saakka. Hankkeessa kehitettiin muun muassa välineitä ja työtapoja varhaisen ja erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja kuvaamiseen. Päihde- ja mielenterveystyötä kehittävän Pohjanmaa -hankkeen puitteissa puolestaan oli jo jonkin verran kehitetty oppilashuoltotoimintaa eri kouluasteilla ympäri maakuntaa. Erikoissairaanhoidossa las- 5

7 tenpsykiatrian puolella kehittämiskohteina olivat olleet mm. riskilasten ja -perheiden löytäminen, tuen, hoidon ja seurannan järjestäminen, pikkulapsipsykiatrisen osaamisen ja hoidon parantaminen sekä lasten ja nuorten hoitoa ja kuntoutusta kehittäneet hankkeet. Kehittämistyössä oli keskitytty myös esimerkiksi perheinterventiomenetelmien ja varhaisen vuorovaikutuksen menetelmien levittämiseen. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen tavoitteena oli sekä KASTE -ohjelman että maakunnan kehittämistarpeiden ja -lähtökohtien pohjalta kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita kohderyhmän omissa toimintaympäristöissään lisäten osallisuutta ja mahdollistaen matalan kynnyksen toimintamuotoja. Tavoitteena on kehittää moniammatillista / ylisektoraalista yhteistyötä vahvistamalla peruspalveluita erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Näkökulmina toiminnalle olivat ehkäisevä työote ja varhainen puuttuminen. Sekä haasteena että mahdollisuutena hankkeen kehittämistyön alkuvaiheessa näkyi maakuntaan muutoksia tuonut kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras) kuntaliitoksineen ja uusine yhteistoiminta-alueineen. Kuntien työntekijät olivat toisaalta väsyneitä muutoksiin, mutta toisaalta muutosten ja oman työn kehittämisen myötä he sitoutuivat pääosin hyvin kehittämistyöhön ja ottivat se omakseen. KASTE -ohjelman tunnetuksi tekeminen, idean kirkastaminen ja selkeyttäminen veivät hankkeen aluksi aikaa hyvinkin paljon. KASTE -ohjelma oli laaja ja selkeytymätön kokonaisuus, minkä vuoksi odotukset hankkeelle olivat aluksi hyvinkin suuret ja hahmottumattomat. 6

8 3 HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN ARVIOINTI Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita kohderyhmän omissa toimintaympäristöissään lisäten osallisuutta ja mahdollistaen matalan kynnyksen toimintamuotoja. Tavoitteena oli kehittää moniammatillista / ylisektoraalista yhteistyötä vahvistamalla peruspalveluita erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Näkökulmina toiminnalle ovat ehkäisevä työote ja varhainen puuttuminen. Rakennettavalla toiminnalla mahdollistettiin se, että peruspalveluissa työntekijät saivat tukea työlleen ja vahvistusta osaamiselleen, jotta uskalsivat itse toimia haastavissa tilanteissa. Hanke koostui kolmen kehittämisnäkökulman pohjalta rakentuvista tavoitekokonaisuuksista, joita olivat: 1. Verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittäminen Hanke kehittää verkkopohjaista perhekeskusmallia Kersanet -portaalin ( pohjalle. Hanke kehittää ja laajentaa verkkopohjaisen perhekeskuksen toimintaa sekä sisällöllisesti että alueellisesti. 2. Jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuus Hankkeen alkuvaiheessa työtä kehitetään pilotti -toiminnan (neuvola, päiväkoti, koulut) kautta moniammatillisena yhteistyönä. Pilottien myötä rakennetuista käytänteistä ja kokemuksista luodaan hankkeen kuluessa koko toiminta-alueelle levitettäviä toimintamalleja. 3. Perhetyön kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminen Perhetyötä kehitetään hankkeessa ennaltaehkäisevän työn parissa ja peruspalveluissa. Hankkeen tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia ehkäisevän perhetyön malleille kehittäjämentor -toiminnan avulla. Perhetyön kehittäminen tapahtuu alueellisten kehittämispilotin yhteydessä. 7

9 Hankkeen arviointi Arvioinnin lähtökohtina olivat KASTE -ohjelman keskeiset tavoitteet. Hankkeen arvioinnin taso rakentui KASTE -ohjelman ja KASPERI -hankkeen kautta. Etelä- Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen arvioinnin tarkoituksena oli ohjata kehittämistyötä hankesuunnitelman mukaisesti. Kun arviointia toteutettiin hankeaikana eri prosessien aikana ja rajakohdissa, projektin suuntaa ja toimenpiteitä on vielä mahdollista muuttaa tulosten saavuttamiseksi. Arvioinnista saatavat tulokset voivat myös toimia tukena muutoksella, joka vie kokonaiskehittämisprosessia eteenpäin. Arvioinnin avulla hanke osoittaa työn sisällöt ja merkitykset verkostoille, rahoittajalle sekä päätöksentekijöille Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen arviointikysymykset pohjautuvat hankkeen tavoitteisiin, arvioinnin tarkoitukseen sekä ohjelmateoriaan ja visioon. Arviointikysymykset ovat linjassa KASPERI -hankkeen arviointikysymyksiin. Etelä-Pohjanmaan osahankeen keskeiset arviointikysymykset olivat: Miten hankkeelle asetetut tavoitteet on saavutettu? 1) Millaisilla toimintatavoilla ja mahdollisilla uusilla malleilla perustason työtä on pystytty vahvistamaan? Millaiset työmenetelmät, toiminnot ja prosessit ovat edistäneet hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista? Miten monialaisuus on toteutunut? 2) Miten osallisuutta on pystytty vahvistamaan? Millaisia osallisuutta tukevia käytäntöjä on muodostettu? 3) Millaisia hyviä käytäntöjä hankkeessa on kehitetty? Millaisin prosessein hyviä käytäntöjä on tuotettu? Millaisia esteitä tai hankaluuksia käytännön kehittämisessä tai sen käyttöön otossa on ollut? 8

10 Hankkeen arviointi toteutettiin formatiivisena prosessiarviointina. Prosessiarvioinnilla tarkoitetaan käytännössä hankkeen toimijoiden välitöntä ja jatkuvaa arviointia sekä saadun arviointitiedon hyödyntämistä tässä ja nyt. Kehittävän arvioinnin avulla oli mahdollisuus todentaa kehittämisprosesseja, arvioida tavoitteiden suunnassa toimimista ja tarvittaessa tarkentaa kehittämisen kohdetta ja tapaa. Saatua arviointitietoa käytettiin sekä hankkeen suunnan tarkistamisen välineenä että hankkeen vaikuttavuuden mittaamiseen. (Ks. kuvio 1 Hankkeen arvioinnin aikataulutus). Kuvio 1 Hankkeen arvioinnin aikataulutus Hankkeen yhtenä arviointikohteena oli asiakkaiden / palvelunkäyttäjien arviota heille hankkeen tuottamista muutoksista/hyödyistä palveluissa. Asiakkaiden osallisuutta ja asemaa arvioitiin mm. erilaisten kyselyiden avulla. Hankkeen alueellinen ohjausryhmä, asiantuntijatyöryhmät ja pilottikohtaiset työryhmät sekä pilotteihin osallistuvat ja hankkeen keskeiset toimijat arvioivat hankkeen toimintaa. Arviointi tapahtui osallistavien menetelmien mm. Kuvastin- ja Swot -menetelmän sekä arviointiakvaarion ja vertaisarvioinnin avulla. 9

11 Hankkeen arviointiin liittyvää aineistoa hankittiin suunnitelmallisesti ja se prosessoitiin systemaattisesti. Toiminnan dokumentoinnin tuotokset huomioitiin kolmannesvuosittain raportoinnissa. Arvioinnissa ja raportoinnissa käytetty aineisto pohjautui toiminnan raportointiin, joka perustuu muistioihin ja raportteihin. Muu materiaali saatiin kuntakierroksilta, erilaista yhteistyötapaamista ja tilaisuuksien palautteina. Lisäksi materiaalia saatiin mm. osallistavien menetelmien (swot, arviointiakvaario) kautta hankkeen ohjausryhmältä, asiantuntijatyöryhmiltä ja pilottikohteiden työryhmiltä. Arviointiakvaario, joka toteutettiin syksyllä 2010, oli suunnattu hankkeen ohjausryhmälle ja hankkeen henkilöstölle. Arviointiakvaario on toiminnallinen menetelmä, jonka tarkoituksena on tarkastella hankkeen toteutumista. Arviointiakvaario perustuu vuorovaikutteiseen ja avoimeen keskusteluun etukäteen laadittujen kysymysten pohjalta siitä. Arviointiakvaarion toteutti ulkopuolinen arvioija, TtM, laatukoordinaattori, MQ Anu Vähäniemi. Hankkeen henkilöstö muodosti yhteistyössä arvioijan kanssa etukäteen arviointikysymykset. Arviointiakvaarion tulosten perusteella saatiin informaatiota hankkeen senhetkisestä vaiheesta, tavoitteiden toteutumisesta ja toiminnan suuntaamisesta hankkeen loppukaudella. Arviointiakvaariosta kirjattiin raportti, jonka työsti hankkeessa harjoittelijana toiminut sosiaalityön pääaineopiskelija Tanja Penninkangas. Arviointiakvaarion keskustelusta keskeisinä kohtina nousivat esille hanketyöskentely, yhteistyö kuntien kanssa, perustason työn vahvistaminen, monialaisen osaamisen kehittäminen, osallisuuden vahvistaminen, tiedottaminen, koulutus, ohjausryhmätyöskentely, projektitiimin työskentely ja hankkeen loppuajan tarkastelu. Arviointiakvaarioon osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että hanke on hyvin projektitiimin hallinnassa. Yhteistyötä tehtiin monella eri tapaa ja kehittäminen oli moninaista. Kuntien kanssa yhteistyötä tehtiin heidän omien kehittämispainopisteiden ja - tavoitteiden näkökulmista, jotka valikoituivat kuntakierrosten pohjalta; kuntien ja yhteistoiminta-alueen oman priorisoinnin pohjalta. Haasteena koettiin olevan kokonaisuuden hallinnassa pitäminen eri pilotteineen, sillä hankkeen laajuus, tavoitteet sekä 10

12 työskentelykentän suuruus tekevät hankkeesta haastavan. Osallistujat toivoivat enemmän pysähtymistä ja miettimistä hankkeen puitteissa, esimerkiksi kehittämispäivän merkeissä. Osallistujat totesivat, että perustason työskentelyä on vahvistettu, tuettu ja kehitetty. Hankkeen todettiin tuottavan paljon tietoa, mitä voi hyödyntää perustason työskentelyssä. Osallistujat näkivät, että hanketyöskentelyn aikana ammatillisuuden merkitystä on korostettu ja objektiivisuuden säilyttämistä työskentelyssä. Asiakkaan osallisuuden lisääminen koettiin myös tärkeänä, minkä vuoksi case -työskentelyn merkitys korostui. Tiedonvälittämisessä nähtiin olevan yksi kehittämisen paikka. Tiedonvälitys todettiin hankalaksi osaksi senkin vuoksi, että hankkeen kanssa työskentelevät työntekijät ovat vaihdellen paikalla. Hankkeella ei ole myöskään yhteistä verkkopohjaa internetissä, mihin voisi koota hankkeen tuottaman tiedon kokonaisuudessaan. Projektitiimin jäsenet toivoivat puolestaan saavansa enemmän tietoa myös ylätasoilta. Ohjausryhmätyöskentelyn osalta todettiin, että sen työskentelyä osittain vaikeutti ryhmän suuruus. Työskentelyn todettiin olevan lähinnä toteavaa ja konkreettista kantaa on vaikeaa saada esille. Ohjausryhmän jäsenet ovat huomioineet, että osa OHRY:n jäsenistä ovat sitoutuneita hanketyöskentelyyn, osa ei. Ohjausryhmään tuodut asiat ovat olleet hyvin valmisteltuja, joten OHRY pääsi heti konkreettiseen työskentelyyn. Ohjausryhmältä odotettiin tavoitteiden rajaamista ja työnohjauksellista näkökulmaa, konkreettista pysähtymistä ja näkökulmia siihen, mitä kehittämisnäkökulmia tulisi vielä huomioida: Lisäksi toivottiin apua juurruttamiseen. Projektitiimin työskentelyn todettiin olevan toimivaa, luotettavaa ja siihen oltiin tyytyväisiä. Projektityöntekijöiden jaksamisesta oltiin huolissaan hankkeen laajuuden ja haastavuuden vuoksi. Projektitiimi kaipasi monialaisen tiimin näkökulmaa työskentelyyn ja kehittämistyön ohjausta konsultointina. Lopuksi pohdittiin, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun hanketyöskentely päättyy? Ovatko hanketyöskentelyn juurruttamissuunnitelmat osana kuntien tulevaisuusvisioita? 11

13 Vertaisarviointi toteutettiin yhdessä Pirkanmaan intensiivimallin nuorten avohuoltoon -hankkeen kanssa syksyllä Vertaisarviointi mahdollisti oppimisen toisten toiminnasta ja antoi tilaisuuden kyseenalaistaa jo olemassa olevaa omaa toimintaa. Vertaisarviointikysymykset muodostettiin niin, että ne ovat tiiviissä vuoropuhelussa suhteessa hankkeen laajempiin arviointikysymyksiin. Vertaisarviointikumppani teki vastausten perusteella hankkeesta swot -analyysin. Hankkeet tekevät ennen vertaisarviointia myös sisäisen swot - analyysin suhteessa vertaisarviointikysymyksiin, jota peilattiin ulkoiseen analyysiin. Arvioinnin jälkeen pidettiin yhteinen palautekeskustelu. Vertaisarviointi mahdollisti oppimisen toisten toiminnasta ja antoi tilaisuuden kyseenalaistaa jo olemassa olevaa omaa toimintaa. Vertaisarviointi avasi silmiä ja antoi mahdollisuuden suhteuttaa ja peilata omaa hanketyöskentelyä. Vertaisarviointitilaisuuksissa näkyi myös työnohjauksellinen anti; keskustelu oli avointa ja esille tuotiin sekä huolta ja väsymystä mutta toisaalta onnistumisen kokemuksia omasta hankkeesta. Kokemusten jakaminen oli erityisen tärkeää. Vertaisarviointiprosessi oli hyvä ja onnistunut, mutta se vaati aikaa ja paneutumista. Vertaisarviointiin olisi tullut varata enemmän aikaan, niin että prosessin olisi voinut toteuttaa toisen kerran hankekauden aikana. Arviointikysymyksiin vastataan tässä raportissa erityisesti mm. tavoitekokonaisuuksien raportoinnin yhteydessä. Erillistä arviointiraporttia ei ole tehty. 12

14 4 HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa oli mukana maakunnan kaikki 19 kuntaa ja sairaanhoitopiiri. Hankkeen laajuus vaikutti siihen, että työn organisointiin ja alueelliseen tasapainoon kiinnitettiin erityistä huomiota. KASTE -OHJELMA Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma KASPERI Väli-Suomen lapset, nuoret ja perheiden palveluiden kehittämishanke (Ohjausryhmä ja rypäsryhmät) ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET -KEHITTÄMISHANKE Alueellinen ohjausryhmä 1) VERKKOPOHJAINEN PERHEKESKUS 2) JALKAUTUVAT PALVELUT 3) PERHETYÖ Asiantuntijatyöryhmä Asiantuntijatyöryhmä Asiantuntijatyöryhmä Teemakohtaiset alatyöryhmät Varhainen puuttuminen Ennaltaehkäisy Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuus Kehittämistyö kohderyhmän omassa toimintaympäristössä Pilottikohtaiset työryhmät Jalkautuvien palvelujen pilottikohteet -Pajuluoman neuvola -Pajuluoman päiväkoti (kehittäjäryhmä) -Lintuviidan, Rastipuiston ja Toukolanpuiston alakoulut sekä Toivorannan yhtenäiskoulu - Jalkautuvien palveluiden pilotti / Kuusiokunnat Perhetyön pilottikohteet ja kehittäjämentor -toiminta -JIK -Järvi-Pohjanmaa -Kaksineuvoinen -Suupohja Alueelliset perhetyön ryhmät Alueelliset LS sos.työntekijöiden ryhmät Järjestöt Etelä-Pohjanmaan kunnat (19) sivistys-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-aikapalvelut Seurakunnat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oppilaitokset, SONet BOTNIA Erityisestä peruspalveluihin Kuvio 2 Hankkeen organisoituminen Hankkeen alkuvaiheessa syksyn 2009 ja alkukevään 2010 aikana kaikkiin kuntiin / yhteistoiminta-alueille tehtiin kuntakierrokset. Kuntakierrosten tarkoituksena oli käydä keskustelua alueitten tarpeista suhteessa hankesuunnitelmaan ja saada selville kuntien nykytilaa ja huomioida alueellinen tasapaino kehittämistyössä. Kuntakierrokset koettiin tärkeäksi sitouttajaksi hankkeen kehittämistyöhön. Kuntakierroksilta nousi kultakin alueelta seuraavia toiveita ja tarpeita hankkeelle, joita kussakin kunnassa / yhteistoiminta-alueella lähdettiin keskustelemaan ja priorisoimaan tarkemmin. 13

15 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kauhava Jalkautuvan toimintamallin kehittäminen alueelle / Vertaiskoulupilotti - Perhetyön sisällön kehittäminen ja hyvien käytäntöjen kotouttaminen / Pilottikohdekokeilu ja kehittäjämentor -toiminta - Varhaiskasvatuksen / päivähoidon avoimien toimintamallien kehittäminen - Uuden lastensuojelulain selkeyttäminen hankkeen aikana (koulutustarve) Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, Alajärvi Perhetyön mentorointi ja pilottikohdekokeilu - Nuorisopsykiatrian osaaminen paikallistasolle - Vanhempainkoulu tai perhekoulu -kokeilut Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Kauhajoki Tukea perhetyöhön ja lastensuojeluun sekä muuhun ennaltaehkäisevään työhön - Tiedonkulun parantaminen sektorien välillä - Perhetyön prosessimallin mentorointi ja levittäminen maakunnassa - Yhteistyö Selevä Paletin kanssa Seinäjoki, Verkkopohjainen perhekeskus ja perhetyö ennaltaehkäisevänä työnä - Peruspalvelujen vahvistaminen - Konsultatiivinen työmalli Kuusiokunnat ja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, Ehkäisevän työotteen kehittäminen - Konsultatiivinen työmalli - Peruspalvelujen vahvistaminen Lapua, Erityislasten kohtaaminen nivelvaiheessa - Lasten oppilashuollon kehittäminen - Maahanmuuttotyö - Matalan kynnyksen toimintamuodot (nuorisotyö) - Perhetyön menetelmien kehittäminen JIK / Jalasjärvi, Perhetyö painopisteeksi / Perhetyön pilotointi ja kehittäjämentor -toiminta JIK / Kurikka, Perhekeskusverkoston kehittäminen ja yhdenmukaistaminen JIK-alueella / Perhetyön pilotointi ja kehittäjämentor -toiminta - Nuorten matalan kynnyksen toimintavaihtoehtojen selkeyttäminen - Erikoissairaanhoidon konsultaatiomallin luominen - Kuntaliitoksen mukanaan tuomat muutoshaasteet ja niihin vastaaminen JIK / Ilmajoki, Perhetyö painopisteeksi / Perhetyön pilotointi ja kehittäjämentor -toiminta Kuntakierrosten perusteella yhteistyössä kuntien / yhteistoiminta-alueiden keskeisten toimijoiden kanssa suunniteltiin tarkemmin kehittämistyön tavoitteita. Yhteistoi- 14

16 minta-alueista JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä olivat kiinnostuneita perhetyön kehittämisestä ja siihen liittyvästä pilotoinnista. Kuusiokunnat halusivat keskittyä nuorten ehkäisevän työn kehittämiseen ja pilotointiin. Seinäjoella kehittämistyö keskittyi hankkeen pilottikohteina oleviin neuvolaan (ehkäisevä perhetyö), päiväkotiin (Hyvinvoiva lapsi työprosessimalli) ja kouluihin. Lapualla kehittämistyö käynnistyi varhaiskasvatuksen kehittämisellä ja vasta hankkeen loppuvaiheessa päästiin keskittymään ehkäisevään perhetyöhön. Kuntien käytännön arjesta nousseiden tarpeiden pohjalta kehittämistyö saatiin vietyä osaksi perustyötä sitouttaen henkilöstön. 4.1 Resurssit Rahoitus ja raportointi Hankebudjetti vuosille oli yhteensä Valtionavustus oli 75 % ja kunnallinen rahoitusosuus 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Valtionosuus vuosille oli yhteensä ja kuntaosuudet yhteensä Taulukko 1 Hankerahoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Yhteensä Kuntaosuudet ( ) Haettava valtionavustus ( ) Yhteensä ( ) Jokaisen osahankkeen budjettiin lisättiin KASPERI -hankekokonaisuuden yhteisiä kuluja. Osahankkeiden budjetit pienenevät vuosittain näiden kustannusten vuoksi. Etelä-Pohjanmaan hankekokonaisuudessa huomioitavat summat olivat vuodelle 2009 yhteensä , vuodelle 2010 yhteensä ja vuodelle 2011 yhteensä Hankebudjetin pieneneminen ei kuitenkaan aiheuttanut muutoksia esimerkiksi sovituissa kuntarahaosuuksissa eikä kokonaisbudjetissa. Hankkeen kokonaiskulut vuosina olivat yhteensä

17 Taulukko 2 Hankebudjetti vuosille Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Yhteensä Henkilöstökulut Palvelujen ostot (toimisto-, pankki- ja asiantuntijakulut) Painatukset ja ilmoitukset Majoitus ja ravitsemus Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Vuokrat Kokonaiskulut ( ) Yhteiset kulut (KASPERI) Hankkeen toimintaa ja tuloksia on seurattu hankkeen aikana koko hankkeen ohjausryhmässä, asiantuntijatyöryhmissä ja eri työryhmissä. Hankkeesta on tehty 8 maksatushakemusta: ajalta , , , , ja , Maksatusten yhteydessä tehtiin raportointi kultakin ajanjaksolta. Loppuraportti sisältää tulokset koko hankeajalta Hankkeen toteutuneet kustannukset mennessä olivat yhteensä ,53. Hankkeen lopulliset toteutuneet kustannukset tilanteen mukaan ovat arviolta noin Hankkeen valtionavustuspäätöksessä olevista hyväksytyistä kustannuksista jää käyttämättä arviolta noin Tämä johtuu siitä, että hanke käynnistyi suunniteltua myöhemmin ja siitä, että hankkeen henkilöstömäärä suhteessa toimintoihin oli pieni, jonka vuoksi kaikkia suunniteltuja toimintoja ei pystytty toteuttamaan. Hankkeille toi haasteen myös erilliset rahoituslähteet vuosille ja Hankkeet saivat keväällä 2010 tiedon, että käytettävissä erillisten rahoituslähteiden vuoksi ei olekaan kaikkia valtionavustuspäätöksessä hyväksyttyjä kustannuksia. Tämän vuoksi hanke joutui karsimaan suunniteltuja toimintoja syksyllä Lopulta kuitenkaan erillisillä rahoituslähteillä ei ollut oleellista vaikutusta kokonaiskustannuksiin. 16

18 4.1.2 Henkilöstö Hankkeen henkilöstökulut vuosilta ( tilanteen mukaan) olivat yhteensä ,98. Hankkeessa työskenteli taulukossa 3 mainittu henkilöstö hankekauden aikana. Taulukko 3 Hankkeen henkilöstö Nimi Tehtävä Työpanos Aika Sirpa Tuomela-Jaskari Projektikoordinaattori 100 % Auli Romppainen Projektityöntekijä 100 % Mirka Nisula Projektityöntekijä 100 % Äitiys- ja vanhempainvapaalla Elina Pohto Projektityöntekijä 100 % Sari Pöytälaakso Projektityöntekijä 100 % Sari Hintsa Projektityöntekijä 100 % Anne Rantala Toimistosihteeri (Kersanet) 100 % 100 % Hankkeen työntekijät; projektikoordinaattori, yhteiskuntatieteiden maisteri Sirpa Tuomela-Jaskari ja kolme projektityöntekijää; sosionomi (AMK) Auli Romppainen, sosionomi (AMK) Mirka Nisula ja psykiatrinen sairaanhoitaja Elina Pohto aloittivat työnsä hankkeessa Hankkeen yhden työntekijän vaihdoksen myötä hankkeessa oli henkilöstövajaus kuukauden ajan, joulukuun 2009-tammikuun 2010 aikana. Projektityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosionomi (AMK) Sari Pöytälaakso aloitti työnsä Projektityöntekijä Mirka Nisula jäi vuosilomalle / äitiysvapaalle Nisulan sijaisena aloitti projektityöntekijä sosionomi (AMK) Sari Hintsa. Syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana hankkeessa oli opiskelijoita eripituisilla harjoittelujaksoilla: - kulttuurituotannonopiskelija Saana Kormano (SeAMK) ajalla sosiaalityön pääaineopiskelija Tanja Penninkangas (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius) ajalla sosionomi (AMK) opiskelija Laura Saari (SeAMK) ajalla IT tradenomiopiskelija Anne Rantala (SeAMK) ajalla

19 Tradenomiopiskelija Anne Rantala palkattiin hankkeeseen verkkopohjaisen perhekeskuksen -portaalin teknisiin siirtotöihin kesän-syksyn 2011 ajaksi. Hankehenkilöstö työskenteli terveysteknologiakeskus Mediwestissä Seinäjoella. Hankkeen sisäinen työskentely Tiimipalaverit Hankkeen sisäisiä tiimipalavereja on pidettiin noin kerran kahdessa viikossa sekä kerran kuukaudessa tiimipalaveri, jossa oli mukana hankkeen hallinnoijan edustaja, Seinäjoen kaupungin kehittämispäällikkö Lea Porola. Tiimipalavereissa käsiteltiin pääosin hankkeen ajankohtaisia asioita ja sitä, mitkä kullakin työntekijällä oli parhaillaan työnalla. Jokaisesta tiimipalaverista kirjoitettiin muistio. Kehityskeskustelut / tukikeskustelut Hankkeen projektihenkilöstö kävi syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana kehityskeskustelut hankkeen hallinnoivan tahon edustajan, kehittämispäällikkö Lea Porolan kanssa. Lisäksi hankkeen projektityöntekijät kävivät tukikeskustelut hankkeen projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskarin kanssa. KASPERI -hankkeen ohjauskäynnit KASPERI -hanke / projektinjohtaja ja projektisuunnittelija tekivät ohjauskäynnin hankkeeseen ja Ohjauskäynnillä mm. käytiin lävitse ajankohtaisia asioita ja peilattiin tavoitteita nykytilaan. Rypäsryhmätyöskentely Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen työntekijät osallistuivat eri rypäsryhmien työskentelyyn. Hanke oli mukana I Perhepalveluverkostossa, II Erityinen tuki peruspalveluissa ja IV Monialaiset palvelurakenteet - ryppäissä. Rypäsryhmien erityiseksi anniksi koettiin tutustuminen toisiin KASPERI - osahankkeisiin; henkilöstöön, tavoitteisiin ja työtapoihin. Tämän myötä pystyttiin jakamaan sekä kokemuksia että työmenetelmiä toisten osahankkeiden välillä yli hankealueiden. Konkreettisena käytäntönä erityiseesti hankekauden alussa rypästapaamisen järjestäjätaho toi oman hankealueen toimijoita esittämään teemoihin sopivia alueen käytäntöjä, jotka olivat heti monistettavissa ja sovellettavissa muille hankealueille. 18

20 Myös Etelä-Pohjanmaalta vietiin osaamista ja kokemusta I -rypästapaamiseen Pälkäneelle vuoden 2010 alussa Seinäjoen avoimen päiväkodin ohjaajien kertomana. Tämä johti myöhemmin Pirkan perhepalvelu -hankealueen kuntien työntekijöiden tutustumisen Seinäjoelle avoimen päiväkodin toimintaan. Järjestäjätaholle jäi rypästapaamisissa päivien konkreettinen suunnittelu ja koordinointi. Etelä-Pohjanmaan otti vastaan hankekautena myös rypästapaamisia. Rypas II käynnistyi kouluilla työtätekevien psykiatristen sairaanhoitajien kokoontumisilla. Seinäjoella ryhmä kokoontui kesällä 2011 tutustumaan Pilarin toimintaan. Kunkin rypäsryhmän ulostulo tapahtui 2010 syksyn aikana järjestettävissä seminaareissa. Etelä-Pohjanmaan osahankkeella oli puheenvuorot ja vetovastuut seuraavien seminaarien työpajoissa: Takki Tyhjä Mitäs nyt? kuinka tukea lasta ja perhettä monialaisesti kehitysympäristöissä Tampereella o Monialainen yhteistyö koululla (Sari Pöytälaakso) o Ainoastaan sydämellään näkee hyvin, tärkeimpiä asioita ei näe silmillä (Mirka Nisula) Kumppanina perhe Hämeenlinna o Perhekeskus verkossa (Auli Romppainen, Sirpa Tuomela-Jaskari) Perhetyön monet kasvot Seinäjoella, jossa hankkeella koordinaatiovastuu o Ennaltaehkäisevä perhetyö (Sirpa Tuomela-Jaskari, Auli Romppainen ja opiskelija Saana Kormano) Seinäjoella järjestetyn seminaarin työpajaan SeAMK:n kulttuurituotannon opiskelija Saana Kormano teki yhdessä hankkeen kanssa videokoosteen, jossa näkökulmana oli ennaltaehkäisevän perhetyön moninaisuus. Video koottiin syksyn 2010 aikana Seinäjoen avoimen päiväkodin perheryhmän toiminnasta, Heinolan neuvolan ennaltaehkäisevästä perhetyöstä, JIK -alueen perhekeskuksen perhetyön toimintamallista sekä Pietarsaaren ennaltaehkäisevästä perhetyöstä Fantti. 19

21 4.1.3 Asiantuntijapalvelut (ostopalvelut) Palvelujen ostot ( mennessä) olivat yhteensä ,97, josta toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalveluita oli yhteensä ,16. Alla on eritelty hankkeelle ostopalveluna hankitut asiantuntijapalvelut. Perhetyön pilotit / kehittäjämentor -toiminta Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishankkeen hankesuunnitelmassa oli kirjattu perhetyön kehittämistyön toteutuminen pilottitoiminnassa mm. palkattavalla projektihenkilöstöllä tai irrottamalla työntekijä omasta työstään ns. kehittäjämentoriksi. Kehittämishankkeessa kehittäjämentor -toiminta miellettiin toiminnaksi, jossa kehittäjämentor päädyttiin palkkaamaan pilottijakson ajaksi paikalliseksi kehittäjätyöntekijäksi. Kehittäjämentoreiden rekrytointi toteutettiin jokaiselle perhetyön pilottialueelle alueen haluamalla tavalla. Ainoastaan JIK -alueella rekrytointi toteutettiin sisäisellä hakumenettelyllä, muut kehittäjämentorit / kehittäjäperhetyöntekijä kutsuttiin työhön. Ensimmäinen pilotti käynnistyi Kaksineuvoisen alueella kehittäjämentorin, psykoterapeutti ja erityistason perheterapeutti Marianne Takalan aloittaessa työnsä toukokuussa 2010 osa-aikaisena työntekijänä. Elokuun 2010 alussa pilotit käynnistyivät JIKky:sä ja Järvi-Pohjanmaalla. JIK -alueella kehittäjämentorina aloitti terveydenhoitaja Anu Leinonen ja Järvi-Pohjanmaalla sosionomi AMK Leena Ojanperä. Suupohjan pilotti käynnistyi ja kehittäjäperhetyöntekijänä aloitti sosionomi AMK Leena Huhtamäki. Henkilöstö oli työsuhteessa joulukuun loppuun 2010 saakka. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke kustansi pilotointijakson ajalta kehittäjämentorien / kehittäjätyöntekijän palkkakustannukset. Kunkin kuntayhtymän kanssa tehtiin erilliset sopimukset. Organisaatiot, joissa pilotointi oli käynnissä, huolehtivat kehittäjämentorin / kehittäjätyöntekijän käytössä olevista työtiloista ja tarvittavista työvälineistä (tietokone, puhelin jne.) ja niihin liittyvistä kustannuksista. Niin ikään lähiesimiehenä toimivat ko. organisaatioiden edustajat. Pilottitoimintaan kohdistuvista matkakustannuksista Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke kustansi osan. Perhetyön pilottikohteiden (JIK, Järvi-Pohjanmaa, Kaksineuvoinen ja Suupohja) tavoitteet, työmenetelmät ja taustatilanteet olivat keskenään hyvin erilaisia ja kehit- 20

22 tämistyön ohjauksen tarpeet jokaisella erityisiä. Yhteisissä tapaamisissa tavoitteena oli tukea ja laajentaa näkökulmaa, hakea työmenetelmiä sekä ryhmän jäsenten että ohjaajan laajojen kokemusten ja taustakoulutusten avulla sekä käsitellä kulloinkin ajankohtaisia teemoja ja siten varmistaa pilottien eteneminen parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämistyön ohjausta ohjasi psykoterapeutti, työnohjaaja Riitta Malkamäki, Sano Oy:stä, jonka kanssa tehtiin erillinen sopimus. Kehittämistyön ohjausta oli yhteensä viisi kertaa. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke järjesti perhetyön piloteille kehittäjämentor -tilaisuuksia. Tilaisuuksia oli yhteensä neljä: Lapua, Alajärvi, Ilmajoki ja Kauhava. Hanke kustansi tilaisuuksista aiheutuneet tilavuokrat ja tarjoilukulut. Kehittäjämentor -tilaisuudessa asiantuntijoina kehittäjämentor -toiminnasta Keski- Suomessa olivat kertomassa Kasvatustieteen tohtori, varhaiskasvatuksen kehittäjä Paula Korkalainen Jyväskylästä ja päivähoidonjohtaja Päivi Salonen Multialta. Hanke kustansi asiantuntijoiden matkakulut ja luentopalkkiot. Tutustumismatkat Hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylään Tutustumismatkan fokuksena oli ennaltaehkäisevä perhetyö ja sen kehittämisprosessi. Hanke kustansi matkan ja tarjoilut. Hanke järjesti tutustumismatkan Etelä-Pohjanmaan varhaiskasvatuksen esimiehille Hämeenlinnaan Matkan tarkoituksena oli tutustua Hämeenlinnan varhaiskasvatuspalveluiden johtamiseen. Teemoina olivat varhaiskasvatuksen strategiatyö osana liikelaitosselvitystä ja pedagoginen johtaminen ja tuotekehitys Hämeenlinnan palvelutuotannossa, kelton palvelujen tuotteistaminen sekä kasvatuskumppanuus prosessina ja tuotteena. Hanke kustansi matkat ja tarjoilut. Hanke järjesti ohjausryhmälle ja tiimille tutustumismatkan Kajaaniin ja Ouluun. Tutustumismatkan tarkoituksena oli tutustua TUKEVA I ja II hankkeeseen sekä alueellisiin rakenteisiin mm. perhepalveluiden osalta. Hanke kustansi matkat ja tarjoilut. 21

23 Neuvolan perhetyön pilotti / Pajuluoman neuvola Hankesuunnitteluvaiheessa yhdeksi jalkautuvan työn pilottikohteeksi oli valittu Pajuluoman neuvola Seinäjoelta. Hankkeen käynnistyttyä käytiin neuvolan keskeisten toimijoiden / pilottiryhmän kanssa keskustelua, mitä pilottitoiminta tulee sisältämään. Pilottityöryhmässä painopistealueeksi valittiin keskustelujen jälkeen neuvolan perhetyön kokeilu, johon työryhmä sitoutui. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke mahdollisti perhetyön kokeilun kustantamalla perhetyöntekijän palkan (1pvä/vko). Perhetyöntekijä oli Seinäjoen kaupungin yksi perhetyöntekijä, jonka kaupunki irrotti kokeiluun. Perhetyöntekijän työpanoksesta noin 15 % oli neuvolan perhetyötä. Työprosessien mallinnukset Järvi-Pohjanmaalla kehitetystä intensiivisen perhetyön mallista sekä Pajuluoman neuvolapilotissa / Suupohjan pilotissa kehitetystä neuvolan perhetyön mallista hankittiin työprosessien mallinnukset Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskukselta asiantuntijapalvelujen ostona. Hankinnasta tehtiin sopimukset. Työprosessimallinnukset valmistuivat syksyllä Myös varhaiskasvatuksen Kuvastin (itsearviointi- ja vertaisarviointimenetelmä) -mallista tehtiin mallinnus yhteistyössä Selevä Paletti -hankkeen ja Pohjanmaan Perhekaste Familjekaste i Österbotten -hankkeen kanssa. Mallinnus ostettiin Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskukselta, jonka kanssa on tehty erillinen sopimus. Varhaiskasvatuksen Hyvinvoiva lapsi työprosessin mallinnus ostettiin norpatti / Milla Paloniemeltä sarjakuvapiirroksena. Hankinnasta tehtiin erillinen sopimus. Yksi osa Hyvinvoiva - lapsi työprosessia on palveluohjaus, jota on pilotoitu Pajuloman pilottipäiväkodissa Seinäjoella. Hanke osti Hyvinvoiva palveluohjaus -videon perheosuuden kuvauksen ja editoinnin REC -kuvauspalvelulta /Jarmo Joensuulta. Hankinnasta tehtiin erillinen sopimus. Paljon kuuluu sulle! -esite Yhteistyössä Voima-akselin; Seinäjoen kaupungin nuorisotoimen, seurakunnan, Pilarin, Steissin, poliisin, A-klinikan, koulukuraattorien, kouluterveydenhoitajien, Seinäjoen yläkoulujen sekä hankkeen kanssa syntyi alakoulusta yläkoulun puolelle siirtyville oppilaille ja heidän vanhemmilleen keväällä 2011 valmistuva Tiukkojen tilanteiden -esite. Esite painokulut jaettiin edellä mainittujen toimijoiden kesken. 22

24 Jalkautuvan työn pilotti Merkkari / Kuusiokunnat Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen alueellinen ohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan jalkautuvan työskentelymallin kokeilusta pilottiluonteisesti Kuusiokuntien alueella. Tarve jalkautuvan työskentelymallin kehittämiseen nousi alueen kuntakierroksella ja jalkautuvan työn kehittämisen suunnittelupalaverissa. Erillisellä sopimuksella Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke osti Kuusiokuntien terveyskuntayhtymältä jalkautuvan työn pilottiin kuuluvan työntekijän palveluja ajalle Työntekijäksi jalkautuvan työn pilottiin valittiin psykiatrinen sairaanhoitaja, kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Tiina Leppinen. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet - kehittämishanke maksoi pilottikohteessa määräaikaisena työskentelevän työntekijän palkkakustannukset ja matkakulut osittain. Kersanet / uudet nettisivut ja esitteet Verkkopohjaista perhekeskusta -portaalia on kehitetty alle 7 - vuotiaiden lasten vanhemmille vuodesta 2004 lähtien eri hankkeissa Etelä- Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke kehitti ja laajensi portaalia sekä sisällöllisesti alle 12 -vuotiaiden lasten vanhemmille että alueellisesti koko Etelä-Pohjanmaata kattavaksi portaaliksi. Kehittämistyössä uusittiin portaalin graafinen ilme ja logo. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke (KASTE) kilpailutti Verkkopohjaisen perhekeskuksen -portaalin graafisen ilmeen uusimisen, joka sisälsi kuvien, värimaailman ja typografia määrittelyn sekä portaalin uuden logon suunnittelun. Lisäksi kilpailutettiin portaalin julkaisuun liittyvän esittelymateriaalin (tarrapohja, korttipohja ja erikokoiset julistepohjat sähköisesti ja painettuna) suunnittelusta ja toteutuksesta. Verkkopohjaisen perhekeskuksen -portaalin graafisen ilmeen uusiminen ja portaalin julkaisuun liittyvän oheismateriaalin suunnittelu hankittiin tarjousvertailun perusteella R-studiolta, jonka kanssa tehtiin sopimus. Hankinnasta tehtiin viranhaltijapäätös Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke (KASTE) kilpailutti Verkkopohjaisen perhekeskuksen -portaalin julkaisuun liittyvän materiaalin painatuksen, joka sisälsi tarrat, kortit ja julisteet. Esittelymateriaalin painatus hankittiin tarjousvertailun perusteella I-Print Oy:ltä, jonka kanssa tehtiin erillinen sopimus. Hankinnasta on tehty viranhaltijapäätös

25 Vastaamo -palvelusetelit Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke osti Väestöliitolta Vastaamo -palveluun liittyviä palveluseteleitä 500 kappaletta. Palvelusetelikokeilun pilotointiaika Etelä-Pohjanmaan maakunnassa oli Palveluseteleitä jaettiin Etelä-Pohjanmaan alueella saakka. Väestöliitto raportoi pilottikokeilun kokemukset ja tulokset Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishankkeelle syyskuun alussa Väestöliitto järjesti palvelusetelien käyttökoulutuksen niitä jakaville työntekijöille Etelä-Pohjanmaan alueella aluekohtaisesti. Hankinnasta on tehty erillinen sopimus / suunnitelma Väestöliiton kanssa. Kehittämistyönohjaus tiimille Tiimille hankittiin kehittämistyönohjaus / konsultaatio keväällä Kehittämistyönohjauksen tarkoituksena oli tarkastella hankkeessa tapahtunutta kehittämistyötä sekä hankkeen loppuajan kehittämistyötä liittyen mm. case -työskentelyyn, pilotointiin ja niistä nousevien mallien luomiseen. Kehittämistyössä nousevien työmenetelmien ja mallien luominen edellytti sekä teoreettista että menetelmällistä kehittämistyötä ja eri osaamisalueiden vahvistamista. Kehittämistyön ohjauksen tavoitteena oli löytää kokemusten ja yhteistyön avulla yhteinen linjaus ja sisältö kehittämistyölle sekä hakea ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Tavoitteet ja menetelmät muotoutuivat työskentelyn kuluessa yhteistyössä hanketiimin sekä kehittämistyönohjauksen toteuttajan kanssa. Kehittämistyönohjaus ostettiin ostopalveluna Kuuntytär Oy:ltä (Salme Mahlakaarto), jonka kanssa tehtiin erillinen sopimus. Kehittämistyönohjaus toteutui kevään ja syksyn 2011 aikana kuusi kertaa. Kehittämistyönohjaus varhaiskasvatuksessa / pilottipäiväkoti Kehittämistyönohjauksen tarkoituksena oli tukea pilottipäiväkodin omahoitajuutta, joka oli uudenlainen työmenetelmä sekä työn organisoinnin että sisällöllisten menetelmien suhteen. Työmenetelmän käyttöönotto edellytti sekä teoreettista että menetelmällistä kehittämistyötä ja osaamisalueiden vahvistamista. Kehittämistyön ohjauksen tavoitteena oli löytää kokemusten ja yhteistyön avulla yhteinen linjaus ja sisältö omahoitajuudelle sekä hakea ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Kehittämistyönohjaus ostettiin Sano Ky / Riitta Malkamäeltä, jonka kanssa tehtiin sopimus. 24

26 Arviointiakvaario Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen alueellinen ohjausryhmä päätti hankkia hankkeen arvioinnin tueksi arviointiakvaario menetelmällä toteutettavan arvioinnin. Arviointiakvaarion tarkoituksena oli etukäteen valmisteltujen kysymysten avulla tarkastella hankkeessa tapahtunutta kehittämistyötä ja hankkeen loppuajan kehittämistyötä. Tilaisuuden toteutus perustui arvioitavan projektin käsittelyyn, muiden osallistujien ja vetäjien vuorovaikutteiseen konsultointiin ja avoimeen keskusteluun. Arvioinnin toteutti Osastonhoitaja, TtM, laatukoordinaattori, MQ Anu Vähäniemi, jonka kanssa tehtiin erillinen sopimus. ebaro päivitystyö BARO (Basis Raads Onderzoek/ Basic Council Examination) on hollantilaisen lastenpsykiatrian professorin Theo Doreleijersin ja hänen monialaisen työryhmänsä Hollannissa sosiaalityöntekijöille kehittämä puolistrukturoitu haastattelumenetelmä. Menetelmä on otettu yleiseen sosiaaliviranomaiskäyttöön Hollannissa 1999 ja on käytössä myös Sveitsissä. Menetelmä on validifioitu rikoksia tehneiden vuotiaiden nuorten haastatteluilla 90 -luvun lopulla. AROfi -haastatteluun tarvittava aineisto on käännätetty hollannista suomeksi syksyllä 2001 ja menetelmästä on laadittu myös sähköinen ebarofi dokumentoinnin ja työprosessin helpottamiseksi. Menetelmä on pilotoitu vuotiaiden nuorten haastatteluilla Helsingin sosiaalipäivystyksen nuorisoyksikössä 2002 perus-baro:lla ja 2005 mini-baro:lla. Menetelmä on pilotoitu edelleen vuotiaiden lastensuojelutarpeen arviointeina BARO -hankkeessa, jolloin on tehty myös käsikirja menetelmän käytön tueksi. Menetelmän juurruttaminen lastensuojelun ja koulun sosiaalityöhön pilotoitiin 2007 Helsingissä Itäisen perhekeskuksen alueella. Etelä-Pohjanmaan alueella on tämän jälkeen järjestetty 2 pv + 1 pv käyttöönottokoulutuksia. BAROfi -koulutuksen on käynyt Etelä-Pohjanmaan kuntien osalta noin 90 osallistujaa (mm. sosiaalityöntekijät, koulukuraattorit, perhetyöntekijät), jotka käyttävät menetelmää ja ebaro -sovellutusta ebaro sisältää tällä hetkellä sekä perus -BARON että mini -BARON, joista mini - BARO on viety teknisesti pidemmälle. Päivityksen tarkoituksena on tuoda perus - BARO teknisesti samalle tasolle mini -BARON kanssa ja näin helpottaa menetelmän käyttäjille sen käyttöä. Samalla myös perus- ja mini -BARON yhteiskäyttö ja joustavasti niiden välillä vaihtaminen helpottuvat olennaisesti. Tekninen ebaro alusta on koulutuksen käyneiden käytettävissä. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiper- 25

27 heet -kehittämishanke osti ebaro -sovelluksen kehittäjä Juho Kaivosojalta ebarofi -päivityksen. Hankinnasta tehty erillinen sopimus. Lapuan päiväkotipilotin päätöstilaisuus Lapuan pilottipäiväkotien henkilökunnalle järjestettiin päätöstilaisuus, jossa kannustettiin ja tuettiin työntekijöitä jatkamaan pilotoinnissa aloitettua työn kehittämistä. Konsultointi ostettiin Oy Akat consulting / Arja Sigfridsiltä, jonka kanssa tehtiin erillinen sopimus. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen / koulutukset BAROfi -koulutus I BAROfi -koulutus järjestettiin Seinäjoella yhteistyössä Pohjanmaa-hankkeen / Välittäjä kanssa. Koulutus koostui kaksipäiväisestä koulutuksesta ( ) ja yhdestä vertaispäivästä ( ). Kouluttajina toimivat Dr, lastenpsykiatri Theo Doreleijers Amsterdamin yliopistosta, lastenpsykiatri LTT Matti Kaivosoja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sekä erityissosiaalityöntekijä YTL Leo Heikkilä Helsingistä. ebaro menetelmään osallistujat perehdytti opiskelija Juho Kaivosoja. Osallistujat valmistautuivat koulutukseen tekemällä ennakkotehtävän. Kaiken kaikkiaan koulutukseen osallistujia oli yhteensä 43, joista 32 osallistui myös vertaispäivään. Kaikki, jotka ovat käyneet 3 päiväsen BAROfi -koulutusjakson, saavat todistuksen ja oikeuden menetelmän käyttöön. BAROfi -koulutuksia koordinoi projektikoordinaattori. Luento välitettiin Väli-Suomen KASPERI -hankkeen kehittämispäiville II BAROfi -koulutus järjestettiin yhteistyössä Pohjanmaan perhekaste - Familjekaste i Österbotten -hankkeen, Hämeenlinnan Monialaisesti yhdessä lapsen parhaaksi -hankkeen ja Riihimäen RIINA -hankkeen kanssa. Koulutus pidettiin ja Ensimmäisissä koulutuspäivissä kouluttajina olivat Matti Kaivosoja, Leo Heikkilä ja Juho Kaivosoja. Toisena koulutuspäivänä oli mukana myös Theo Doleleijers. Koulutukseen osallistui yhteensä 30 kouluttautujaa, joista 13 oli Etelä-Pohjanmaan alueelta. Hanke kustansi yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa BAROfi -koulutusten kouluttajien palkkiot, matka- ja yöpymiskulut sekä tilaja tarjoilukulut. BAROfi -koulutuksista tehtiin erilliset sopimukset kouluttajien kanssa. 26

28 Friends -koulutus Friends on lasten ja nuorten mielen hyvinvointia tukeva sekä ahdistusta ja masennusta ennaltaehkäisevä ohjelma. Se on suunniteltu käytettäväksi ala- ja yläkouluissa sekä terveydenhuollon piirissä. Pohjanmaa-hankkeen / Välittäjä Friends -koulutus järjestettiin Koulutus suunnattiin Etelä-Pohjanmaan alueen ala- ja yläkoulujen johto-, opetus- ja oppilashuoltohenkilöstölle (rehtorit, opettajat, kouluterveydenhoitajat, - psykologit ja -kuraattorit), jotka olivat halukkaita ottamaan käyttöön Friends - ohjelman koulussaan. Koulutukseen kutsuttiin myös koulujen yhteistyökumppanit (esim. seurakunta, nuorisotoimi ja lastensuojelu), jotka halusivat sitoutua koulun kanssa yhteistyöhön. Ohjaajien työparitoiminnasta on saatu aiemmin hyviä kokemuksia, jonka vuoksi koulutukseen toivottiin osallistumista myös työparina tai ryhmänä. Koulutuksessa aamupäivä oli kaikille yhteinen, iltapäivällä jakauduttiin kahteen ryhmään. Toisessa ryhmässä käytiin läpi lasten ohjelman toteutusta ja toisessa nuorten ohjelman toteutusta. Ryhmillä oli käytettävissä ryhmänvetäjän opas -kirjat. Kouluttajina toimivat Friends -ohjelman suunnittelija ja kouluttaja Nina Aartokallio, Aseman Lapset ry.stä ja kehittämissuunnittelija, Friends -kouluttaja Marianne Takala Pohjanmaa -hankkeesta. Koulutukseen osallistui 32 henkilöä. NEPSY -koulutus Nepsytieto -kurssit oli kohdistettu Nepsy -lasten vanhemmille ja läheisille sekä heidän kanssaan työskenteleville. Nepsytieto -kurssit käsittelevät lasten ja -nuorten tunnistamista ja kuntoutusta. NEPSY -koulutukseen (28.9 ja Seinäjoki) osallistui kuntien ja liikelaitoskuntayhtyminen, perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, sivistystoimen, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin työntekijöitä. Lisäksi koulutukseen osallistui useampi vanhempi osallistujamäärä oli 286 ja oli 300 osallistujaa. Kouluttajina toimivat KASPERI -hankekokonaisuuden Tampereen NEPSY (Neptunus) -osahankkeen projektityöntekijät Aleksis Konttinen ja Ari Korvenkallas sekä graafinen suunnittelija Elina Lehto. Hanke kustansi kouluttajien matkat ja osallistujille kahvit sekä hoiti tilakustannukset. Kasvatuskumppanuus kouluttaja -koulutus Kasvatuskumppanuuskouluttajakoulutusta järjestettiin Seinäjoella ja sekä Vaasassa Kasvatuskumppanuuden kouluttaja -koulutus 27

29 järjestettiin yhteistyössä Pohjanmaan Perhekasteen, Selevä Paletti ja Etelä- Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen yhteistyönä. Koulutuksesta tehtiin sopimus kouluttajien kanssa. Koulutukseen osallistui Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnista yhteensä 18 toimijaa. Koulutukseen osallistujat syvensivät kasvatuskumppanuuden kouluttajakoulutuksessa omaa oppimisprosessia kasvatuskumppanuudesta. Koulutukseen osallistujat saivat pätevyyden toimia kasvatuskumppanuuden peruskurssien kouluttajina, joita suositellaan toteutettavaksi työparityöskentelynä. Osallistujat velvoitettiin järjestämään alueilla kasvatuskumppanuus -koulutuksia kuntien / yhteistoiminta-alueiden toimijoille. Varhaiskasvatuksen kehittämisiltapäivä Varhaiskasvatuksen kehittämispäivä, pohjalaismaakuntien varhaiskasvatustoimijoiden laajennettu työkokous toteutui Seinäjoella. Kehittämispäivään osallistui noin 100 toimijaa pohjalaismaakuntien alueelta. HUPU -koulutus Huolen puheeksiottaminen -koulutusta järjestettiin seuraavasti: alakoulut / Lintuviita, Rastipuisto ja Toukolanpuisto ja ja Toivolanrannan yhtenäiskoulu ja HUPU -koulutuksen kouluttajana toimi koulukuraattori, sosiaalialan opettaja Pia-Christine Sainio, jonka kanssa tehtiin sopimus. Koulutuksen yhteydessä oli myös Ajoissa asialla: Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja itsetuhoisuuden ehkäiseminen", jonka kouluttajana toimi kehittämissuunnittelija, perheterapeutti Marianne Takala, Pohjanmaa-hankkeesta (vastuualueenaan itsemurhat ja itsensä vahingoittamiseen liittyvä ehkäisevän työn kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla). Koulutuksiin osallistui yhteensä noin 70 osallistujaa. Osallistujat olivat hankkeen pilottikoulujen työntekijöitä tai koulujen lähiverkostoissa toimivia henkilöitä. Kasvatuskumppanuus peruskoulutuksen ensimmäiset koulutukset toteutuivat kevään 2011 aikana. Kouluttajina olivat projektityöntekijä Mirka Nisula ja varhaiskasvatuksen aluejohtaja Eija Ikola Seinäjoen kaupungilta. Koulutuksessa mukana olleille tarjottiin (14 osallistujaa perustyöntekijöitä ja varhaiskasvatuksen aluejohtajia Seinäjoelta, Lapualta ja Alavudelta) keväällä 2011 kasvatuskumppanuuden menetelmäohjausta. Vetäjänä työpajassa toimi Eija Ikola ja työpaja toteutui kerran kuukaudessa Seinäjoella Pajuluoman päiväkodilla. 28

30 Pajuluoman pilottipäiväkodin henkilökunnalle järjestettiin kaksipäiväinen Lapsen silmin -koulutus. Kouluttajina toimivat LTO, KTM Lillemor Gammelgård ja PsM Minna Björkman. Koulutuksen teemana oli: lapsen silmin turvallinen ja viihtyisä päiväkoti. Päiväkotipilotin vanhempainryhmä toi kehittäjäryhmälle käsiteltäväksi tarpeen lähentää päiväkodin ja erityispalveluiden (esimerkiksi puheterapian) toimintaa. Kehittäjäryhmä tarttui haasteeseen ja hanke tarjoaa yhteistyössä Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa Mahdollisuuksia lapsen kielenkehityksen tukemiseen - koulutuksen Koulutuksen tavoitteena on tuoda yhteen maakunnan varhaiskasvatuksen perustyöntekijöitä sekä erityispalveluiden työntekijöitä yhteisen asian, lapsen kielenkehityksen äärelle. Kouluttajana toimii puheterapeutti Hannele Merikoski Avainsäätiöstä. Vastaamo -palveluseteleiden käyttöönottokoulutus Kouluttajina olivat Väestöliitosta järjestöpäällikkö Kari Lankinen ja psykologi Lotta Heiskanen. Osallistujia tähän koulutukseen oli yhteensä 19 Etelä-Pohjanmaan äitiys- ja lastenneuvoloiden, perheneuvoloiden, oppilashuollon ja perhetyön henkilöstöä. Perhetyöntekijöiden työpajasarja: Kehittämishankkeen projektityöntekijä teki keväällä - kesällä 2010 tilannekartoituksen Etelä-Pohjanmaan kuntien ja liikelaitoskuntayhtyminen perhetyöntekijöille. Yhtenä kartoituksen kohteena oli perhetyöntekijöiden osaaminen ja toiveet koulutuksista. Kyselyssä nousi esille erityisesti vuorovaikutukseen, perheiden moninaisiin pulmiin kuten mielenterveyteen, päihteisiin, perheen kriiseihin sekä dokumentointiin liittyvä koulutustoiveet. Kevään 2011 aikana perhetyöntekijöiden osaamisen vahvistamisen johti kolmen teeman etenemiseen vuorovaikutteisissa työpajoissa. Kaiken kaikkiaan näihin koulutuksiin osallistui yli 50 perhetyöntekijää maakunnasta. 1) Perhetyöntekijöiden oma jaksaminen, jossa näkökulmana oli löytää oman itsetuntemuksen kautta merkitys hyvinvointiin ja miten itse voi ylläpitää työhyvinvointiaan. Lisäksi työpajassa annettiin vinkkejä, miten tunnistaa itsessään mahdollinen työuupuminen sekä keinoja ja vinkkejä omaan jaksamiseen. Kouluttajana oli Selevä Paletti -hankkeen kehittäjätyöntekijä Merja Hakola. Työpajat olivat perhetyöntekijöiden alueellisten tapaamisten yhteydessä Kurikassa, Ähtärissä ja Kauhavalla kevään 2011 aikana. 29

31 2) Perhetyön asiakassuhteet, jossa näkökulmana olivat asiakastilanteet silloin, kun kaikki toimii tai mikään ei toimi. Tavoitteena oli vahvistaa perhetyöntekijöiden tiedollisia ja taidollisia valmiuksia silloin, kun perheillä on erilaisia psyykkisiä haasteita tai perheen lapset oireilevat haasteellisesti. Työpajassa annettiin työkaluja ja menetelmiä luottamuksen rakentamiseen perheen kanssa, verkostona toimimiseen erilaisten ratkaisukeskeisten työtapojen kautta. Kouluttajana oli psykoterapeutti, perheterapeutti (VET), TLP - kouluttaja Veli-Matti Saarinen. Työpajojen eri teemoja käsiteltiin kevään 2011 aikana yhteensä neljässä eri työpajassa. 3) Perhetyön dokumentaatio, jossa tavoitteena oli vahvistaa perhetyöntekijöiden tiedollisia ja taidollisia valmiuksia perhetyön päivittäis- ja viranomaisdokumentoinnissa. Työpajassa tutustuttiin mm. perhetyön dokumentoinnin tarkoitukseen ja tavoitteisiin, kirjaamisen vaatimuksiin ja vaaranpaikkoihin sekä annettiin ideoita työn tavoitteiden mukaiseen kirjaamiseen sekä yhteenvedon ja lausunnon tekemiseen. Kouluttajana toimi YTL, lapsi- ja nuorisosiaalityön erikoissosiaalityöntekijä Pia Lahtinen Merikratos lastensuojelu Oy:stä. Työpajoja oli kaksi. POP perhekoulu Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen toimeksiannosta toteutettiin Perhekoulu POP -koulutus sekä vierailukäynti Helsinkiin ADHD -keskukseen seuraamaan perhekoulu POP:ia käytännössä yhden perhekoulupäivän ajan. Koulutuksen tarkoitus on tuoda osaamista ja keinoja perustason lähityöntekijälle, puuttua ja auttaa perhettä haastavasti käyttäytyvän lapsen kasvussa ja kasvatuksessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen ohjausryhmä teki päätöksensä koulutuksen järjestämisestä Koulutus tarkoitettiin ylivilkkaiden lasten vanhemmille, jotka ovat tuen ja ohjauksen tarpeessa. Perhekoulun tarkoituksena on mm. lisätä myönteistä vuorovaikutusta aikuisen ja lapsen välillä, kehittää toimivampia ohjausmenetelmiä arkeen vanhempien koulutuksellisessa ja vertaistuellisessa ryhmässä ja lisätä myönteisen käyttäytymisen huomioimista. Koulutukseen oli mahdollista osallistua Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen toimintaalueen kuntien työntekijät. Perheohjaajaksi voi kouluttautua sosiaali-, terveys- tai 30

32 kasvatusalan ammattihenkilö, joka tekee työtä lapsiperheiden kanssa. Koulutus järjestettiin Seinäjoella (2½ päivää) ja yksi päivä Helsingissä. Koulutuksen sisältö Haastavan käyttäytymisen taustamekanismeja Perhekoulu POP -menetelmän läpikäyminen (käsikirja, luennot, oheismateriaali) Perhekoulun ohjelmaan liittyvien kotitehtävien idean/taustan avaaminen Käyttäjäkokemuksia Perhekoulun ohjaajilta ja kouluttajilta sekä vanhemmilta Perhekoulun vanhempainryhmän ja lastenryhmän rakenteet & sisältö (käytännön harjoituksia vanhempien ja lastenryhmän pitämiseksi) Koulutuksen vetäjinä toimivat sosiaalityöntekijä Carolina Martin ja yksikönjohtaja, psykologi Silve Serenius-Sirve, ADHD -keskuksesta, jonka kanssa tehtiin sopimus koulutuksesta. KASTE -seminaarit Hankkeen aloitusseminaari pidettiin Seminaariin osallistui yhteensä 235 osallistujaa, jotka koostuivat kuntien lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevistä työntekijöistä ja johtavista viranhaltijoista sekä poliittisista päätöksentekijöistä ja muista asiasta kiinnostuneista toimijoista. Hankkeen päätösseminaari järjestettiin Seminaarin yhteydessä järjestettiin opinnäytetyö- /koulutustori, jossa hankkeeseen opinnäytetöitä tehneet / tekevät opiskelijat esittelivät töitään. Lisäksi hankkeen kanssa yhteistyötä tehneet alueen oppilaitokset esittelivät koulutustarjontaansa. Seminaariin osallistui noin 170 kuntien sosiaali-, terveys, - sivistystoimen työntekijää sekä seurakuntien, oppilaitosten ja järjestöjen edustajaa Työryhmät Hankkeen alueellinen ohjausryhmä (OHRY) Alueellisen ohjausryhmän tehtävänä oli tukea, ohjata ja seurata hankkeen toimintaa tavoitteiden saavuttamista ja budjetin toteutumista. Ohjausryhmään kuului Etelä- Pohjanmaan seutukuntien (opetus- ja koulutuspalvelut, perhe-, sosiaali- ja terveyspalvelut), erikoissairaanhoidon ja järjestöjen edustajia. Hankkeen alueellinen ohjausryhmä koottiin etukäteen mietityille mahdollisille jäsenille lähetetyllä nimeämispyynnöllä. Nimeämispyynnössä ehdotettiin ohjausryhmän jäsentä sekä varajäsentä organisaatiosta ja pyydettiin organisaatioita vahvistamaan 31

33 hankkeen ehdottaman henkilön sitoutumisen ohjausryhmätyöskentelyyn. Hankkeen suunnitteluvaiheessa toimineen asiantuntijaryhmän pohjalta täydennettiin alueellisen ohjausryhmän kokoonpanoa. Ohjausryhmän kokoonpanossa huomioitiin alueellinen tasapuolisuus ja monialaisuus. Ohjausryhmän tehtävänä oli: - toimia hankkeen toteuttajan tukena - toimia hankkeen valmistelu- ja toimineenpanoelimenä - ohjata hanketta niin, että se toteuttaa hankepäätöstä - kehittää ja arvioida hanketta - huolehtia, että maakunta pääsee mukaan toimintaan ja saa rahoilleen vastineen - seurata hankkeen tavoitteiden saavuttamista sekä budjetin toteuttamista - tarvittaessa muuttaa hankkeen toimenpiteitä, jotta tulokset saavutettaisiin - antaa asiantuntemustaan hankkeelle ja tiedottaa siitä sekä saavutetuista tuloksista omille sidosryhmilleen - käsitellä ja hyväksyä hankesuunnitelman, toteutus- ja viestintäsuunnitelman ja arviointisuunnitelman - käsitellä väliraportit ja mahdolliset hankesuunnitelmamuutokset - hyväksyä hankkeen loppuraportin ennen rahoittajalle toimittamista Alueellisen ohjausryhmän kokoonpano Jäsen Ala-Toppari-Peltola Eija, sosiaalipalv.johtaja /Kaksineuvoinen Anttila-Varpula Elina, kehittämispäällikkö /MLL Aro Piia, perusturvajohtaja /Lapua Hautamäki Eija, johtava sosiaalityöntekijä /Jalasjärvi Jaskari Jari, perusopetusjohtaja /Seinäjoki Koski-Säntti Kirsi, varhaiskasvatusjohtaja /Kauhajoki Laakso Juhani, apulaisylilääkäri /Seinäjoen terveyskeskus Lampinen Pirjo, lastenpsykiatrian ylilääkäri /EPSHP Luomala Juha, projektinjohtaja /Pikassos Mikkola Liisa, hoitotyönjohtaja /Seinäjoki Mäkinen Tuulikki, sosiaalityönjohtaja /Järvi-Pohjanmaa Nurmi Maria-Liisa, perusturvajohtaja /Alavus Porola Lea, kehittämispäällikkö /Seinäjoki Rahkonen Pekka, sosiaalipalvelupäällikkö /Suupohja Rinne Päivi, koulutusohjelmapäällikkö /SeAMK Saarijärvi Anne, kehittämissuunnittelija /SONet BOTNIA Saukko Päivi, sosiaalityön päällikkö /Seinäjoki Takamaa Reijo, hiippakuntasihteeri /Lapuan hiippakunta Tuomela-Jaskari Sirpa, Etelä-Pohjanmaan KASTE -hanke Varajäsen Järvi Terhi, ls.johtava sosiaalityöntekijä /Kaksineuvoinen Kangaskesti Riitta /Suomen Punainen risti Puro Tarja, sivistystoimenjohtaja /Lappajärvi Luoto Tytti, sosiaalijohtaja /Ilmajoki Takala Antti, sivistystoimenjohtaja /Töysä Tiitu Tuija, perhepäivähoidon aluejohtaja (Seinäjoki Puumala Kati, perheneuvolapsykologi /Järvi-Pohjanmaa Palomäki Seppo, lasten ja nuorisopsyk.toimintayks.johtaja/epshp Kannas-Honkaniemi Ulriika, projektisuunnittelija /Pikassos Lepistö Elise, hoitotyönjohtaja /JIK Lassila Arja, vs. peruspalvelujohtaja /Järvi-Pohjanmaa Lahtinen Helena, perusturvajohtaja /Kuortane Jokiranta Harri, apulaiskaupunginjohtaja /Seinäjoki Uusi-Hakala Paula, johtava sosiaalityöntekijä /Suupohja Toikko Timo, yliopettaja /SeAMK Rautajoki Arto, kehitysjohtaja /SONet BOTNIA Viitala Mauri, johtava hoitaja /Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Kallio Esko, kirkkoherra /Soinin seurakunta 32

34 Työskentelytapa ja kokousaikataulut: Hankkeen kokousajat suunniteltiin suhteessa mm. maksatusaikatauluun ja talouden seurantaan. Kokouksia pidettiin vuonna 2009 yksi ( ), vuonna 2010 viisi ( , , , , sähköpostikokous ja ). Vuonna 2011 kokouksia oli kolme ( , ja ). Kokouksista on laadittu muistiot. Ohjausryhmä nimesi projektikoordinaattorin tueksi projektiryhmän, joka toimi ohjausryhmässä hyväksytyn toimintasuunnitelman käytännön toteuttamistyössä ja suunniteltaessa tulevaa toimintaa. Projektiryhmään nimettiin hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Päivi Saukko, ohjausryhmän jäsen, hankkeen hallinnoivan tahon edustaja Lea Porola ja projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari. Projektiryhmä kokoontui ennen ohjausryhmän kokouksia ja mm. valmisteli kokoukseen tulevia asioita. Asiantuntijatyöryhmät Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä Hankkeen verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmään kuului 17 Etelä- Pohjanmaan maakunnan eri seudun toimijaa kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien sosiaali- terveys- ja sivistystoimesta, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä, koulutusorganisaatioita (SeAMK; Etelä-Pohjanmaan Opisto), järjestöedustus (Pohjanmaan liikunta ja urheilu) ja ICT-osaamista Etelä-Pohjanmaan liitosta, EPSHP:ltä sekä Järvinet Oy.stä sekä hankkeesta projektityöntekijä että koordinaattori eli yhteensä 19 henkilöä. Työryhmän puheenjohtajana toimi projektikoordinaattori. Hankkeen projektityöntekijän vastuulla oli kokouksen esityslistan valmistelu yhdessä työryhmän puheenjohtajan kanssa, kutsun lähettäminen kaksi viikkoa ennen kokousta sekä kokouksen muistion (ja liitteiden) kokoaminen ja lähettäminen työryhmän jäsenille. Verkkopohjainen asiantuntijatyöryhmä kokoontui hankekautena 9 kertaa. Asiantuntijatyöryhmän jäsenet Etula Paula, kouluterveydenhoitaja / Järvi-Pohjanmaan kunnat (Alajärvi) Hautamäki Pekka, nuorisotoimenjohtaja / Seinäjoen kaupunki Heino Pirjo, suunnittelupäällikkö / Kaksineuvoinen Kansanaho Minna, koulutuspäällikkö / Etelä-Pohjanmaan Opisto Lamminen Tuula, ICT-Operaattori / Järvinet 33

35 Niemi Ulla, kuntoutusohjaaja / Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Niiranen Päivi, asiantuntijajäsen / IKÄ-KASTE Nurmi Maria-Liisa, perusturvajohtaja / Kuusiokunnat (Alavus) Rinta-Möykky Kirsi, sosiaalityöntekijä / Suupohja (Kauhajoki) Romppainen Auli, projektityöntekijä / KASTE Etelä-Pohjanmaa Sipilä Maritta, nuorisotoimenjohtaja / Lapua Sirén Aino-Maija, aluejohtaja / PLU Toikko Timo, yliopettaja / Seinäjoen AMK Tuomela-Jaskari Sirpa, projektikoordinaattori / KASTE Etelä-Pohjanmaa Vesiluoma Sari, tietohallintojohtaja / EPSHP Vuorela Antti, päivähoidon aluejohtaja / Seinäjoki Välimaa Hilkka, osastonhoitaja / Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskus Yli-Krekola Pirkko, sosiaalityöntekijä / Perhekeskus (Kurikka) Åkerberg Esa-Matti, projektipäällikkö / Etelä-Pohjanmaan liitto Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä oli vahvasti mukana käytännön kehittämistyössä. Kokouksissa keskityttiin verkossa olevan perhekeskuksen määrittelytyöhön, sisällön sitomisen maakuntaan, osallisuuden huomioimiseen kehittämistyössä, teknisten ratkaisujen pohtimiseen, Väestöliiton kanssa tehtävään yhteistyöhön (mm. Vastaamo -palveluun, TEKES yhteistyöhön), Kersanetin visuaalisen ilmeen uusimiseen, prosessin eteenpäin saattamiseen sekä perhekeskuksen jatkokehittämisen muihin raameihin. Jalkautuvan monialaisen työn asiantuntijatyöryhmä Jalkautuvien palveluiden asiantuntijatyöryhmään kuuluu yhteensä noin 30 Etelä- Pohjanmaan maakunnan eri seudun liikelaitoskuntayhtymien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen toimijoita sekä poliisin, nuorisoasema Steissin, Seinäjoen kaupungin nuorisolautakunnan, Seinäjoen järjestötalon ja PILARI:n edustustajia. Hankkeesta asiantuntijatyöryhmässä oli mukana kaksi projektityöntekijää ja -koordinaattori. Asiantuntijatyöryhmän jäsenet Anne Sironen, toimialavastaava (tukihenkilötoiminta), Seinäjoen järjestötalo Carita Ylipelkonen, ylikonstaapeli, Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos Eija Ikola, päivähoidon aluejohtaja, Seinäjoki Heli Ahomaa, koulukuraattori, Ähtäri Jari Jaskari, perusopetusjohtaja, Seinäjoki Johanna Perä, sairaanhoitaja, Steissi Juhani Laakso, apulaisylilääkäri, Seinäjoki Jutta Paavola, sosiaalityön päällikkö, Alavus (Kuusiokunnat) Kirsi Pesonen, varhaiskasvatuspäällikkö, Järvi-Pohjanmaa Kirsi Rytkönen, päivähoidon johtaja, Lapua Liisa Mikkola, hoitotyön johtaja, Seinäjoki Liisa Roponen, päivähoidon koordinoiva erityisopettaja, Seinäjoki Marianna Luopajärvi-Heinonen, projektikoordinaattori, PILARI, Seinäjoki 34

36 Marianne Mäki-Jouppi, terveydenhoitaja, Seinäjoki Mikael Luotola, nuorisolautakunnan puheenjohtaja, Seinäjoki Minna Viljanmaa, päivähoidon johtaja, Jalasjärvi Pauliina Kailajärvi, koululääkäri, Kuusiokunnat, Alavuden kaupunki Pekka Hautamäki, nuorisotyön johtaja, Seinäjoki Päivi Lapiolahti, projektikoordinaattori, Suupohja Raija Saariaho, vs. varhaiskasvatusjohtaja, Kaksineuvoinen, Kauhava Sanna Puotinen, koulukuraattori, Järvi-Pohjanmaa Sari Hintsa, projektityöntekijä Sari Pöytälaakso, projektityöntekijä Seppo Palomäki, lapsi- ja nuorisopsykiatrian toimintayksikön johtaja, Seinäjoki Sirpa Tuomela-Jaskari, projektikoordinaattori Tarja Similä, perheneuvolan sosiaalityöntekijä, Kaksineuvoinen Tiina Hauta, koulukuraattori, Kauhava Tiina Leppinen, kehittäjätyöntekijä, Kuusiokunnat Tiina Ylä-Jarkko, nuorisotyöntekijä, Seinäjoen seurakunta Hankkeen projektikoordinaattorin ja -työntekijöiden vastuulla oli kokouksen esityslistan valmistelu yhdessä työryhmän puheenjohtajan kanssa (hankkeen koordinaattori), kutsun lähettäminen kaksi viikkoa ennen kokousta sekä kokouksen muistion (ja liitteiden) kokoaminen ja lähettäminen työryhmän jäsenille. Kyseinen asiantuntijatyöryhmä kokoontui hankekauden aikana kuusi kertaa. Asiantuntijatyöryhmän kokouksissa keskityttiin erityisesti jalkautuvan työn pilotteihin, niistä nousseisiin kokemuksiin ja maakunnan alueella oleviin hyviin käytäntöihin ja niiden jakamiseen. Asiantuntijatyöryhmässä toivottiin kyselyä, jossa kartoitettaisiin sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen sekä seurakuntien hyviä käytäntöjä. Hyvät käytännöt halutaan tehdä näkyväksi, koska tiedetään, että Etelä-Pohjanmaan kunnissa on joko eri sektoreilla toimineiden hankkeiden tai kuntien kehittämistyön kautta syntynyt työ- ja toimintamalleja, ko. käytäntöjä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Kyselyn tavoitteena oli nostaa esiin hyviä käytäntöjä sekä mahdollistaa niiden leviämien ja käyttöönotto Etelä-Pohjanmaan alueella. Kysely kohdistettiin sosiaali- ja terveystoimen / sivistystoimen (neuvolat, päiväkodit, sosiaalitoimi), vapaa-aikatoimen työntekijöille ja johtaville viranhaltijoille sekä seurakuntien työntekijöille. Hanke on pyytänyt erikseen kouluilta tietoja hyvistä käytännöistä. Kyselyyn vastasi syyskuuhun alkuun mennessä 11 vastaajaa, joista jokainen oli kirjannut oman hyvän käytäntönsä. Hyvistä käytännöistä tehdään erillinen kooste hankkeen loppuvaiheessa. 35

37 Perhetyön asiantuntijatyöryhmä Hankkeen perhetyön asiantuntijatyöryhmään kuului yhteensä 21 Etelä-Pohjanmaan maakunnan eri seudun toimijaa kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien sosiaali-, terveysja sivistystoimesta, sairaanhoitopiiristä, koulutusorganisaatioita (SeAMK, Lapuan kristillinen opisto) ja järjestöedustus (MLL) sekä hankkeesta projektityöntekijä että koordinaattori eli yhteensä 23. Työryhmän puheenjohtajana toimi MLL:n Pohjanmaan piirin kehittämispäällikkö Elina Anttila-Varpula. Hankkeen projektityöntekijän vastuulla oli kokouksen esityslistan valmistelu yhdessä työryhmän puheenjohtajan kanssa, kutsun lähettäminen kaksi viikkoa ennen kokousta sekä kokouksen muistion (ja liitteiden) kokoaminen ja lähettäminen työryhmän jäsenille. Kyseinen asiantuntijatyöryhmä kokoontui hankekauden aikana 6 kertaa. Asiantuntijatyöryhmän jäsenet Ahonen Tuula, perheterapeutti / JIK (Ilmajoki) Alestalo Aila, perheterapeutti / JIK (Jalasjärvi) Anttila-Varpula Elina, kehittämispäällikkö / MLL (Pohjanmaan piiri) Hakola Merja, kehittäjätyöntekijä / Suupohja (Selevä Paletti) Järvi Terhi, sosiaalityöntekijä / Kaksineuvoinen (Kauhava) Kulmala Heidi, perhetyöntekijä / Kuusiokunnat (Töysä) Luoma Sirkka, sijaishuollon vs. sosiaalityöntekijä / Seinäjoki Mannismäki Sirpa, päivähoidon päällikkö / Kuusiokunnat (Ähtäri) Mikkola Liisa, osastonhoitaja / Seinäjoki Mäkinen Tuulikki, johtava sosiaalityöntekijä / Järvi-Pohjanmaa (Alajärvi) Mäki-Paavola Elisa, avopalvelun ohjaaja / Lapua Olli Jaana, koulunjohtaja (Rastipuiston koulu, Seinäjoki) Pajaniemi Janne, perhekeskuksen johtaja / Seinäjoki Pelander Susanna, perhetyön tiimivastaava / Kaksineuvoinen Peltokangas Sari, koulutussuunnittelija / Lapuan kristillinen opisto Rajakaski Tiina, perhetyöntekijä / Suupohja, Teuva Rauhala Kaisu, sosiaalityöntekijä/perheterapeutti / EPSHP Rinne Päivi, koulutusohjelmapäällikkö / SeAMK (sosiaaliala) Silvonen Tiina, perhetyöntekijä / Järvi-Pohjanmaa (Soini) Sivula Tuula, ohjaaja / Seinäjoki (avoin päiväkoti) Vainionpää Virpi, perhetyöntekijä / Kurikka Romppainen Auli, projektityöntekijä / KASTE Etelä-Pohjanmaa Tuomela-Jaskari Sirpa, projektikoordinaattori / KASTE Etelä-Pohjanmaa Asiantuntijatyöryhmän kokouksissa keskityttiin tarkastelemaan perhetyötä omasta organisaatiosta katsoen, perhetyön pilottien käynnistämiseen ja prosessin eteenpäin saattamiseen sekä Etelä-Pohjanmaan perhetyön kartoituksessa esiin tulleisiin tuloksiin. Tavoitteeksi asiantuntijatyöryhmä asetti itselleen sen, että se toimii kehittämishankkeen kehittämistoiminnan tukena ja asiantuntijatyöryhmän jäsenet toimivat oman alueensa asiantuntijana. Työryhmän tehtäväksi ryhmä asetti uusien perhetyön 36

38 mallien reflektoinnin sekä levittämistyön. Tarvittaessa asiantuntijatyöryhmä voi esittää perhetyöhön liittyviä ratkaisuja, kannanottoja, suosituksia ja julkilausumia. 4.2 Verkostoituminen Monialainen yhteistyö Hanke on verkostoitunut hankekautena eri organisaatioiden ja toimijoiden kanssa. Yhteistyöpalavereja pidettiin eri hankkeiden kesken mm. Pohjanmaa -hankkeen /Välittäjä , Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämishankkeen, Pohjanmaan PerheKaste Familjekaste i Österbotten -hankkeen, Selevä Palettihankkeen kanssa, Kelpo-hankkeen ja Nuorten Ystävät ry:n Lukkari-hankkeen kanssa. Yhteistyötä tehtiin eri järjestöjen kanssa. Työssä korostui tarpeenmukainen toiminta eri tavoitekokonaisuuksien ja työryhmätyöskentelyn kautta. Yhteistyötä tehtiin paikallistason järjestöjen kanssa mm. Irti Huumeista ry:n, Terveys ry:n (koulutusten järjestäminen), Mannerheimin lastensuojeluliiton (mm. Perhetyön asiantuntijatyöryhmä), Pelastakaa lapset ry:n, Suomen Punaisen ristin (työryhmätyöskentely), PLU:n (Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä), Järjestötalo (tukihenkilökoulutusilta lastensuojelusta), Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n, Seinäjoen seurakunnan, Peräseinäjoen 4H -yhdistyksen (nuorten vapaa-ajan suunnittelutyö), Seinäjoen ADHD -aluekerhon ja ADHD -lasten vanhempien vertaistukiryhmän (koulutus- ja vertaistuki), ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (mm. työpajatyöskentely, hankepäivät) kanssa. Tämän lisäksi yhteistyö Väestöliiton kanssa muotoutui Vastaamo -palveluseteli -pilotin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi yhteistyötä tehtiin mm. Voima-akselin, Pilarin, erikoissairaanhoidon ja kuntien eri sektoreiden kanssa tavoitekohtaisesti. Yksityisyrittäjien kanssa tehtävä yhteistyö toteutui erityisesti Verkkopohjaisessa perhekeskuksesn kehittämistyössä. Tämä tapahtui seuraavasti: Mental Capital Care Oy (Vastaamo-palvelun tekninen alusta), Järvinet Oy (aikaisempi kehittämiskokonaisuus ja asiantuntijatyöryhmä), Visuaweb /aikaisempi Kersanet, Poutapilvi (uusi tekninen alusta), R-Studio (graafinen ilme), I-Print (julkaisuun liittyvä materiaali). 37

39 Oppilaitosyhteistyötä tehtiin eri oppilaitosten Seinäjoen ammattikorkeakoulun (henkilöstö ja opiskelijat), SONet BOTNIA:n, Lapuan kristillisen opiston ja Etelä- Pohjanmaan opiston kanssa. Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa on johtanut mm. /täydennys)koulutusten järjestämiseen (toteutuvat koulutukset: Lapselle hyvä päivä tänään - ideoita pienryhmäpedagogiikan toteuttamiseksi, Omahoitajuus lasten päivähoidossa ja Hali / Kehu -menetelmät), kehittäjäryhmiin osallistumisen ja juurruttamistyöhön. Oppilaitosyhteistyön osalta keväällä 2011 käytiin keskusteluja ja tehtiin suunnitelmaa pitkäjänteisemmästä oppilaitosyhteistyöstä (tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä) SeAMK:n ja SONet BOTNIAn kanssa. Oppilaitosyhteistyö toteutui erityisesti eri opiskelijoiden hankkeelle tekeminä opinnäytetöinä ja niiden ohjaamisesta sekä projektityöntekijöiden oppilaitoksissa pitämissä luennoista. Hankkeeseen tehdyt / tehtävä opinnäytetyöt: Neuvola - Paula Autio, Tuulikki Kaartinen & Sanna Polvi: Ehkäisevä perhetyö monialaisen työryhmän toteuttamana Varhaiskasvatus Janni Salmela & Hannaleena Silvola: Omahoitajuus päiväkodissa - Jonna Perkiö: Esimiesten työpaja - Emmi Valaranta & Taina Mansikka-aho: Palveluohjaus -esite - Heidi Haapaharju: Polku esikoulusta kouluun -esite - Jaana Mäki-Paavola & Sari Uusitalo: Temperamentti -koulutuspaketti - Henna Gustafsson & Anne Tarpio: Omahoitajuus -kysely päivähoidossa Koulu - Tiina Ristiluoma: Koulujen hyvät käytännöt Merkkari - Heli Ahomaa: Merkkari -työ & nuorten osallisuus Perhetyö - Heidi Ala-Hynnilä & Mari Kettunen: Perhetyön toteuttaminen alle kouluikäisten lasten perheissä - Minna Tuomisto: Asiakkaiden kokemuksia ennaltaehkäisevästä perhetyöstä - Kati Ojanperä: Kaste-ohjelman vaikuttavuuden tarkastelua lapsiperheisiin ja sosiaalityöhön Etelä-Pohjanmaalla Verkkopohjainen perhekeskus - Anne Rantala: Sähköiset palvelut sosiaali- ja terveysalalla Case: Kersanet, - Katrianna Rantanen: Terkkariksi Nettineuvolaan - Kyselytutkimus, terveydenhoitajaopiskelijoille (Satakunnan ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutusohjelma, 2011). 38

40 Ohjausryhmien jäsenyydet Hankkeen koordinaattori on ollut nimettynä asiantuntijajäsenenä Seinäjoen ammattikorkeakoulun LASSU -hankkeen (Oppimisympäristöjen työelämälähtöinen kehittäminen lastensuojelutyössä -hanke) ohjausryhmässä, Pohjanmaa -hanke / Välittäjä hankkeen ohjausryhmän jäsenenä ja Porukalla palvelua perheen parhaaksi -hankkeen ohjausryhmän jäsenenä hankekauden ajan. Projektityöntekijä Sari Pöytälaakso osallistui Ehkäise tapaturmat hankkeen perusopetusikäisten (7-15v) työryhmään. Työryhmässä mietittiin mm. ehkäiseviä toimenpiteitä liikenneturmien ja tapaturmien ehkäisyssä. Hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Tiedottaminen Hankkeen käynnistyessä syksyllä 2009, hankkeelle laadittiin toteutus- ja viestintäsuunnitelma (liite 4), jonka mukaisesti hankkeen tiedotus on tapahtunut. Hankkeen ajankohtaisia asioita päivitetty hankkeen nettisivuille: Tietoa ajankohtaisista koulutuksista ja ym. asioista sekä KASPERI -tiedotteesta välitetty alueen kuntien keskeisille toimijoille ja muille yhteistyökumppaneille sähköpostitse. 39

41 5 HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET Tässä luvussa on kuvattu hankkeen toteutusta ja tuloksia. Hankkeen kolme keskeistä tavoitekokonaisuutta olivat 1) verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittäminen, 2) jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuus ja 3) perhetyön kehittäminen ja peruspalvelujen vahvistaminen. Alla on kuva (1), jossa on kuvattu hankkeen lähtökohdat, tavoitteet ja keskeiset tuotokset. Kuva 1 Kooste hankkeen lähtökohdista, tavoitteista ja tuotoksista 5.1 Perhekeskusverkoston kehittäminen Hankesuunnitelmassa oli tavoitteena kehittää verkkopohjaista perhekeskusmallia sekä lasten ja perheiden mahdollisuutta avun saamiseen matalalla kynnyksellä Kersanet -verkkoportaalin pohjalle. Lisäksi tavoitteena oli portaalin laajentaminen sisällöllisesti 0-12 vuotiaitten lasten vanhemmille sekä alueellisesti koko Etelä-Pohjanmaalle. Tavoitteena oli sisällön osalta tuoda vielä 40

42 palveluohjauksellista näkökulmaa, perheiden vertaistukea keskustelufoorumille, monipuolistaa verkkovastaanottotoimintaa ja mahdollistaa työtekijöiden keskinäinen asiantuntijakonsultaatio Tarve, josta tavoite nousee Verkkopohjaisen perhekeskuksen ( taustalla oli kehittämistyö kolmessa aikaisemmassa Etelä-Pohjanmaan seutukunnan hankkeissa: Järviseudun sosiaali- ja terveyssektorien tietojärjestelmien ja toimintamallien kehittäminen/sote -hanke ( ), Kuusiokuntien Sosiaalitoimen tietoteknologian kehittäminen Kuusiokunnissa -hanke ( ) sekä Parempaa perheille -hanke (2009). Tuolloin kehittämistyötä tehtiin laajassa monitoimijaisessa yhteistyöverkostossa, mukana olivat mm. Järvinet Oy sekä teknologiapohjaa toteuttava Visualweb Oy. Näissä hankkeissa sivustolle luotiin pohjarakenne sisältöineen ja ratkaisuineen sekä kirjoitettiin teemasisältöjä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyen sekä perustiedot kahden eri seutukunnan lapsiperhepalveluista. Hyvää kehittämispohjaa oli syytä jatkaa Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet osahankkeessa. Tätä puolsivat aikaisempien hankkeiden aikana ilmi tullut palvelujärjestelmän sirpaloituminen lapsiperheiden näkökulmasta katsoen. Toisaalta myös osa tämänhetkisistä hyvinvointipalveluista on selkeästi verkkoon siirrettävissä olevia palveluita, erityisesti matalankynnyksen palveluiden kohdalla. Kaikkiin palveluihin ei tarvita aina kasvokkain tapahtuvaa palvelukontaktia, jolloin palvelujärjestelmää voidaan tehostaa. Verkkopalveluiden etuna on, että palvelut ovat saatavilla joustavasti vuorokauden ajasta riippumatta ja niitä tarjotaan samanlaatuisena kaikille. Se on osa ennaltaehkäisevää työtä ja lapsiperheiden varhaista tukemista Kehittämistyön prosessi Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishankkeen toimesta koottiin yhteen loppusyksyn 2009 aikana maakunnan yhteistoiminta-alueilta ja eri sektoreilta keskeisiä toimijoita kuntien sosiaali-, terveys-, sivistys- ja vapaa-aikatoimesta, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä, Etelä-Pohjanmaan liitosta, Etelä-Pohjanmaan Opistosta ja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilusta (PLU) että Järvinet OY:stä. Loppuvuodesta pidettiin ensimmäinen Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyö- 41

43 ryhmän kokous, jossa käytiin läpi kehittämishankkeen ja perhekeskustoiminnan tavoitteet ja miten kehittämistoimintaa viedään eteenpäin. Asiantuntijatyöryhmä päätyi siihen, että sisällön kehittämisestä vastaa asiantuntijatyöryhmän jäsenet, jotka muodostavat pieniä teemaryhmiä. Teemaryhmien työskentelyyn kutsuttiin asiantuntijatyöryhmän jäsenten lisäksi tarvittaessa ko. henkilöiden varahenkilöitä tai muita asiantuntijajäseniä. Teemaryhmät työskentelivät keväästä 2010 kevääseen 2011 välisenä aikana. Sisällöntuottamisen perusideaksi muotoutui ajatus, että paikallisuus ja maakunnallisuus nostetaan esiin. Todettiin ja sovittiin yhteisesti että: - sivustolla on lyhyet tiivistetyt sisältökokonaisuudet - syvemmän ja perusteellisemman tiedon äärelle pääsee linkitysten kautta - hyödynnetään aikaisemmat sisältötekstit, mikäli ne sopivat uuteen rakenteeseen ja jos ovat edelleen ajantasaisia (teemaryhmät kävisivät sisällöt läpi). Teemaryhmiä muodostui neljä: 1) Teemaryhmä: vuotiaitten lasten sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen kehitys. Teemaryhmään kuuluivat terveydenhoitaja Paula Etula/Järvi-Pohjanmaa, aluejohtaja Aino-Maija Sirén/ PLU), osastonhoitaja Hilkka Välimaa/Seinäjoen terveyskeskus sekä päivähoidon aluejohtaja Antti Vuorela/Seinäjoki. Osan aikaa tässä teemaryhmässä työskenteli koulukoordinaattori Taina Huhtala Kauhavan alueelta. Sisällöntuottamisessa keskityttiin lapsen eri ikäkausien sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen kehityksen kysymyksiin. Kehittämistoiminnan lähtökohtana oli vuotiaan lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi, jossa korostetaan lapsen arjen rytmiä unen ja levon, ruokailun sekä ulkoilun ja liikkumisen kautta. Myös osa vanhemmuuden kysymyksistä päädyttiin huomioimaan tässä kokonaisuudessa. Oleellista oli löytää perheen kannalta järkevät valikko- ja teemakokonaisuudet. Työryhmä kokoontui kevääseen 2011 saakka yhteensä viisi kertaa. 2) Teemaryhmä Sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelut. Teemaryhmään kuuluivat sosiaalityöntekijä Kirsi Rinta-Möykky/Suupohja, aluejohtaja Aino-Maija Sirén/PLU, nuorisotoimenjohtaja Maritta Sipilä/Lapua, suunnittelupäällikkö Pirjo Heino/Kaksineuvoinen ja päivähoidon aluejohtaja Antti Vuorela/Seinäjoki. 42

44 Tämän teemaryhmän tehtävänä oli saada kokonaiskäsitys Etelä-Pohjanmaan lapsiperheiden palveluista. Haasteena tässä työryhmässä oli lapsiperhepalveluiden jäsentäminen sekä päätöksen tekeminen siitä, millä tasolla palvelut kuvataan, ja miten pitkälle kuntatietoihin linkitykset tehdään. Työryhmässä päädyttiin soveltamaan JUHTA:n (Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta) sähköisen palveluhakemiston suosituksia ja asiakirjaa Julkisen palvelujen kuluttajalähtöinen palveluhakemisto (JHS 145) -asiakirjaa pidettiin jäsentämistyön lähtökohtana. Jäsentämistyöhön mukaan päätettiin ottaa vanhemmat, joista koottiin neljä asiakasraatia. Asiakasraadit koottiin neljän eri seinäjokisen päiväkodin (Katajalaakso, Jouppi, Kultavuori, Huhtala) vanhempainryhmistä. Syksyn aikana käytiin kaikkien asiakasraatien kanssa kertaluonteinen keskustelu. Vanhemmilta pyydettiin näkökulmia nykyiseen ja asiantuntijoiden ideoimaan Kersanetin sisältöön sekä JHS:n palveluita kuvaaviin asiasanoihin. Heitä pyydettiin lisäksi kommentoimaan, millä asiasanoilla ja millaisia lapsiperheiden palveluita he hakisivat alueellisesta verkkopohjaisesta perhekeskuksesta. Asiakasraatien palaute koottiin yhteen ja käsiteltiin teemaryhmässä. Tämän pohjalta koottiin ja muodostettiin valikkorakenne lapsiperhepalveluiden osalta. Työryhmä kokoontui toimintansa aikana yhteensä seitsemän kertaa. 3) Teemaryhmä Vanhemmuus ja perheen erityiskysymykset. Teemaryhmään kuuluivat sosiaalityöntekijä Pirkko Yli-Krekola/JIKky, nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Seinäjoen kaupunki, kuntoutusohjaaja Ulla Niemi/Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, autismikuntoutusohjaaja Johanna Mäkelä (sijaisena Pirjo Kankaanpää) /Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä kehittäjätyöntekijä Merja Hakola Suupohjan Selevä Paletti -hanke. Tässä teemaryhmässä keskityttiin prosessin aikana pohtimaan vanhemmuuden kokonaisuutta sekä perhe-elämään liittyviä kriisejä ja pulmia. Teemaryhmä tutustui sisällöntuottamisen alkuvaiheessa aikaisempaan Kersanetin materiaaliin. Internetiä apuna käyttäen työryhmä kokosi sopivia valtakunnallisia internet -sivustoja, joka täydentäisi perhekeskus sivustoa ja vanhemmuusosiota. Työryhmä korosti työssään, että perhekeskuksen kokonaisuuden näkökulmana tulee olla voimavaraistava, ja vanhemmuusosion selkokielinen, eikä erityisyyttä korostava. Työryhmä kokoontui kehittämistoiminnan aikana yhteensä kuusi kertaa. 43

45 4) Teemaryhmä Muu kehittäminen. Teemaryhmään kuuluivat perusturvajohtaja Maria-Liisa Nurmi/Alavus, ICT -operaattori Tuula Lamminen/Järvinet, tietohallintojohtaja Sari Vesiluoma/EPSHP, nuorisotiedottaja Terhi Hunnakko/ Seinäjoki ja projektipäällikkö Esa-Matti Åkerberg/Etelä-Pohjanmaan liitto. Tämän teemaryhmän tehtävänä oli ratkaista verkkopohjaisen perhekeskuksen teknisiin ratkaisuihin liittyviä asiakokonaisuuksia (keskustelufoorumi, kirpputori, päivitys, ajantasaisuus, sosiaalinen media, blogit) sekä omistajuutta hankkeen jälkeen. Työryhmässä haettiin lisäksi ratkaisuja alkuvaiheessa vanhempien osallistamista kehittämistyöhön mm. nimen ja muun sisällön kehittämisen suhteen. Erilaisia uusia kehittämisenmahdollisuuksia kartoittaessa todettiin teknologiapohjan olevan kankea uusiin ideoituihin mahdollisuuksiin. Kun Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omien Internet-sivujen uusiminen tuli ajankohtaiseksi, päädyttiin ratkaisuun, että uusi Verkkopohjainen perhekeskus kytketään mukaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin teknologia-alustaan. Tämän jälkeen käytännön asioista keskusteltiin ja toimitettiin rautalankamalli teknisestä rakenteesta sekä sairaanhoitopiirin että jatkossa uuden graafisen ilmeen suorittaneen toimittajan kanssa. Teemaryhmä toteutti asiantuntijaryhmän tukemana tarjouspyynnöt uuden Verkkopohjaisen perhekeskuksen logon ja graafisen ilmeen suunnittelun osalta keväällä Päätös uuden graafisen ilmeen toimittajasta tehtiin asiantuntijatyöryhmän kokouksessa huhtikuulla Ehdotukset uudesta logosta ja graafisesta ilmeestä käytiin sähköpostitse toimittajan eli R-Studion ja asiantuntijaryhmän jäsenten kanssa huhti - toukokuulla Työryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa. Verkkopohjaisen perhekeskuksen teemaryhmät päättivät työskentelyn 2011 keväällä, jonka jälkeen sisällön tuottaminen siirtyi projektityöntekijän vastuulle. Teemaryhmien jäsenten tuotosten ja asiakasraatien palautteen pohjalta syntyivät lopulliset valikko-, sisältö- ja linkitysrakenteet kesän 2011 aikana. Uuden Verkkopohjaisen perhekeskuksen tekstisisällöistä osa rakentui teemaryhmien laajaa materiaalia koostaen ja osa tekstisisällöistä kopioitiin entisiltä -sivustolta. Tekstisisällöt tulivat valmiiksi syyskuun 2011 alkupuolella. Hankkeen teknisen siirtotyön toteuttajaksi palkattiin IT-tradenomi -opiskelija Anne Rantala. 44

46 Asiakasraadit olivat toivoneet ajankohtaisten artikkeleiden esiinnostamista sivustolle. Teemaryhmissä ideoitiin blogikirjoittajien rekrytoinnista ja se jäi hankkeen loppuvaiheeseen. Syyskuun alussa 2011 blogikirjoittajien rekrytointia käynnistettiin vielä vanhojen sivustojen kautta sekä Etelä-Pohjanmaan osahankkeen Facebooksivustojen kautta. Väestöliitto KASTE yhteistyö: Vastaamo -palvelun pilotointi Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä etsi ratkaisuja toteuttaa matalan kynnyksen verkkovastaanottotoimintaa Etelä-Pohjanmaalla. Aikaisemmassa kehittämistyössä haasteena olivat suoran internet-asioinnin mukanaan tuomat tekniset haasteet liittyen turvalliseen internet -ympäristöön, asiakkaan anonyymiyteen ja asiantuntijoiden käyttämään työaikaan suhteessa uudenlaisen työmuotoon eli sähköiseen asiointiin. Väli-Suomen KASPERI -hankkeen kautta tuli aloite Väestöliiton kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tämä konkretisoitui kahteen työkokoukseen. Ensimmäisessä työkokouksessa kesäkuulla 2010 kokoonnuttiin pohtimaan Väestöliiton Vastaamo - palvelusetelikokeilua ja sen kytkeytymistä Etelä-Pohjanmaan Verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittämisen kontekstiin. Tästä kokeilusta työkokouksessa kertoivat Väestöliiton järjestöpäällikkö Kari Lankinen ja Mental Capital Caren hallituksen puheenjohtaja Ville Tapio. Hankkeen kautta työkokouksessa olivat Väli-Suomen KAS- PERI -hankkeen projektinjohtaja Juha Luomala, Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmän varapuheenjohtaja, perusturvajohtaja Maria-Liisa Nurmi sekä hankkeen edustajat. Vastaamo -palvelun tavoitteena oli vahvistaa perheille suunnattuja palvelurakenteita luomalla perheille Internetpohjainen mahdollisuus suojattuun keskusteluun asiantuntijan kanssa liittyen perheen arkeen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvissä pulmista. Tavoitteena oli, että osa asiakasryhmästä saa asiantuntijoilta neuvoja / apua sekä palveluohjausta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Palvelukokeilun avulla pyrittiin vähentämään peruspalveluihin suuntautunutta painetta. Vastaamo -palvelun todettiin olevan juuri sellainen palvelumuotokokonaisuus, jota Etelä- Pohjanmaan Verkkopohjainen perhekeskus on kaavaillut yhtenä palvelumuotonaan. Kokouksessa käytiin alustavaa keskustelua myös mahdollisesta TEKES -hankkeen hankeyhteistyöstä. 45

47 Tämän työkokouksen seurauksena päädyttiin esittämään Etelä-Pohjanmaan osahankkeen ohjausryhmälle alkusyksystä 2010 Vastaamo -palvelusetelin pilotointia osana Verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittämistoimintaa. Ennen ohjausryhmän kokousta hankkeen toimesta tehtiin alustava suunnitelma Vastaamo -palvelusetelien käytöstä koko maakuntaa kattavaksi huomioiden erilaisia kohderyhmiä eri yhteistoiminta-alueilla. Perusteltuna oli, että saadaan kokemusta eri asiakasryhmien tarpeista tämäntyyppisen palveluun. Ohjausryhmä teki myönteisen päätöksen Vastaamo - pilotin käynnistämisestä Etelä-Pohjanmaalla ja siihen liittyen 500 palvelusetelin ostamisesta Väestöliitolta. Vastaamo -palvelusetelien pilotoinnista tiedotettiin loppusyksystä 2010 Etelä- Pohjanmaan kuntien tai yhteistoiminta-alueiden sosiaali-, perusturva- ja hoitotyönjohtoa, jonka yhteydessä heitä pyydettiin nimeämään pilottien yhteyshenkilöt alueeltaan. Yhteyshenkilöiden tehtäväksi jäi alueen pilottien tarkempi koordinointi eli päätöksen tekeminen paikallisesta pilottitoiminnan kohteesta, asiasta tiedottaminen omassa organisaatiossa sekä tiedottaminen tulevasta palvelusetelien käyttöönottokoulutuksesta. Helmikuun alussa organisoitiin palveluseteleitä jakaville työntekijöille käyttöönottokoulutus yhteistyössä Väestöliiton kanssa (ks luku 4.1.3). Palvelusetelit jaettiin koulutuksen yhteydessä alueen toimijoille seuraavasti: - JIK (100 kpl), perheneuvolan asiakasvanhemmat - Järvi-Pohjanmaa (50 kpl), perhetyön asiakasvanhemmat - Kaksineuvoinen (70 kpl), oppilashuollon asiakasvanhemmat - Kuusiokunnat (70 kpl), neuvolan terveystarkastukset, lapsi alle ½-vuotias - Lapua (40 kpl), neuvolan terveystarkastukset, lapsi n. 4-5-vuotias - Seinäjoki (100 kpl), neuvolan terveystarkastukset, lapsi n. ½-vuotias tai lähdössä kouluun - Suupohja (70 kpl), perhevalmennukseen osallistuvat vanhemmat Samassa yhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuus Etelä-Pohjanmaan tiedotusvälineille. Vastaamo -palvelusetelit (ks. kuva 2) jaettiin alueen piloteissa kohderyhmien asiakkaille ajalla Setelit olivat voimassa saakka. Palveluseteleiden käytöstä ilmestyi raportti Väestöliiton tekemänä syyskuun alussa Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä ja alueellinen ohjausryhmä miettivät mahdollisesta jatkotyöskentelystä hankkeen loppuvaiheessa. 46

48 Kuva 2 Vastaamo palveluseteli Verkkopohjaisen perhekeskuksen jatkokehittäminen Toinen tapaaminen Väestöliiton kanssa oli helmikuun alussa Tähän työkokoukseen kutsuttiin toimijoita eri yhteistoiminta-alueiden lapsiperhepalveluista. Tapaamisessa oli paikalla myös Väestöliiton järjestöpäällikkö Kari Lankinen, joka kertoi TEKES -hankehakemuksesta. Kokouksessa käynnistettiin keskustelua siitä, mistä löytyy taho, jonka puitteista voitaisiin jatkaa hyvin alkanutta laajaa maakunnallista perhekeskusta ja turvata sen jatkokehittäminen. Keväällä 2011 käytiin keskustelua Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikön kanssa perhekeskuksen maakunnallisesta omistajuudesta ja jatkokehittämisen vaihtoehdoista. Myös Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa on käynnistetty keskustelua jatkokehittämiseen liittyvistä hanke- ja rahoitusvaihtoehdoista. Keskustelua jatketaan kehittämishankkeen loppuun saakka Tavoitteeseen liittyvät tuotokset Verkkopohjainen perhekeskus laajentui Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen aikana kaikkiin Etelä-Pohjanmaan kuntiin. Samanaikaisesti kun Perhekeskus laajeni alueellisesti, sen sisällössä huomioitiin myös alakouluikäiset lapset vanhempineen ja joissakin palveluissa huomioiden palveluohjauksellinen näkökulma. Uudelta -sivustolta on löydettävissä julkisen sektorin ja muiden toimijoiden Etelä-Pohjanmaan keskeiset lapsiperheiden palvelut samasta osoitteesta. Verkkovastaanotto-toiminnan laajentuminen mahdollistui Vastaamo -palvelun kaut- 47

49 ta. Väestöliiton psykologi Lotta Heiskasen raportoi kokeilusta syyskuulla Tämä nopean ja matalankynnyksen asiantuntija-avun palvelukonsepti on monistettavissa ja ostettavissa jatkossakin yhteisenä hankintana Väestöliitolta tai osassa maakuntaa esimerkiksi yhteistoiminta-alueen pienempänä hankintana. Oppilaitosyhteistyö oli hankkeen aikana lukumääräisesti vähäistä, mutta sitäkin syväluotaavampaa. Harjoittelijana hankkeessa toiminut ja sittemmin teknologia-alustan siirtotyön tehnyt IT-tradenomi opiskelija Anne Rantalan opinnäytetyö Sähköiset palvelut sosiaali- ja terveysalalla Case: Kersanet Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikköön valmistuu alkukeväästä Lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta valmistui opinnäyte Terkkariksi Nettineuvolaan keväällä 2011, jossa yhtenä tutkimuksen esimerkkinä oli -palvelu. Tuotoksena voidaan nähdä myös hankkeen julkaisuun liittyvä materiaali: uusi logo ja sen käyttö sekä valmiilla sivustolla että julkaisumateriaaleissa. Julkaisun yhteydessä käytettiin A3 ja A4 kokoisia julisteita, postikortteja sekä tarroja. Osa julkaisumateriaaleista lähetetään yhteistyökumppaneille, osa eri lapsiperheiden kanssa toimiville tahoille sekä osa perheille itselleen. Kuva 3 Verkkopohjaisen perhekeskuksen uusi logo Tämän lisäksi Verkkopohjaisen perhekeskus kehittämisen REA - malli on löydettävissä sosiaali- ja terveysalan innovaatioiden yhteisössä Verkkopohjaisesta perhekeskuksesta tehtiin Abstrakti THL:n julkaisuun Mitä Kasteessa on kasvamassa?. Se julkaistiin lokakuulla 2010 ja on löydettävissä osoitteesta sivulta

50 Verkkopohjaista perhekeskusta esitettiin mm. Väli-Suomen KASPERI -hankkeen rypäsryhmätapaamisissa, Seinäjoen ammattikorkeakoulun järjestämässä Perhekeskusverkoston seminaarissa Seinäjoella , Pohjoismaisessa perhekeskuskonferenssissa Espoossa , Väli-Suomen KASPERI -hankekokonaisuuden hankerypäs I:n Kumppanina perhe -seminaarin työpajassa Hämeenlinnassa sekä Väestöliiton, Mental Capital Care:n ja Tukevasti Verkossa - hankkeen yhteisessä Sähköiset asiantuntijapalvelut ja perheiden tukipalvelut netissä Espoon seminaarissa Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet Verkkopohjainen perhekeskus leviää koko maakunnan jokaiseen kuntaan. Sen mahdollistaa laajamittainen tiedottaminen eri tiedotusvälineiden (tv, lehdistö ja radio) sekä eri toimijoiden kautta vanhemmille annettavien oheistuotteiden (postikortit, tarrat) avulla. Lisäksi kuntien julkisiin tiloihin lähetettiin esille laitettaviksi julisteita. Kaikki nämä tuotokset ovat mainostoimiston käsialaa, joten jälki sekä visuaalisessa ilmeessä että painatuksessa on onnistunut. Laajennettu kohderyhmä eli alakouluikäisten vanhemmat otettiin huomioon sisällön kehittämistyössä. Sisältöön tuotettiin tietoa alakouluikäisen lapsen kasvusta ja kehityksestä, jossa fokuksena on tämän ikäisen lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Myös lapsiperheiden palveluosiossa huomioitiin alakouluikäisten lasten toimintaympäristöt ja palvelukokonaisuudet. Kohderyhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset ehdottivat sisältöihin teemoja ja linkityksiä, joiden mukaan oli vaivatonta lähteä etsimään tietosisältöjä. Myös käyttäjäryhmän palautteet asiakasraadeilta myötävaikuttivat lopullisiin sisältöihin. Verkkopohjaiseen perhekeskukseen saatiin uutta sisältöä myös koko Etelä- Pohjanmaata kattavan lapsiperhepalveluiden kokoamisen kautta. Palvelut luotiin JHS:n suosituksia soveltaen ja kuunnellen käyttäjiä asiakasraadeissa. Joitakin sisältökokonaisuuksia pyrittiin rakentamaan palveluohjauksen näkökulmasta, esimerkiksi päivähoitoon liittyvä kokonaisuus. Uutta sisältöä edelleen jatkokehitetään. Asiakasraatien kautta tullut viesti ajankohtaisten lapsiperheiden arkea koskevien artikkeleiden kirjoittamisesta jalostui blogikirjottamisen kautta tapahtuvana. Kirjoittajien rekrytointi aloitettiin vanhojen sivujen vielä toimiessa ja hankkeen Facebook -sivuston kautta syyskuun alussa

51 KASTE -alueen keskinäisellä hyvällä ja mittavalla verkostolla oli merkitystä erityisesti hankkeen Verkkopohjaisen perhekeskuksen verkkovastaanottotoiminnan kehittämistyössä ja monipuolistamisessa. Lapsiperheille suunnattujen palvelukanavien, erityiseesti matalankynnyksen ja ennaltaehkäisevien palveluiden tarjoamisessa Vastaamo -palvelusta saadut hyödyt ja oppimisen kokemukset ovat hyödynnettävissä myös muualla. Koko Vastaamo -palvelukokonaisuuden pilotointia voidaan pitää tämän kehittämishankkeen yllätyksellisempänä mahdollisuutena, joka ei ollut tiedossa hankkeen alkuvaiheessa. Kehittämishankkeen aikana ei varsinaisesti keskitytty kehittämään perheiden vertaistukea keskustelufoorumin kautta, mutta foorumin mahdollisuus toki huomioitiin uuden perhekeskuksen teknisen alustan rakentamisessa. Työntekijöiden keskinäistä asiantuntijakonsultaatiota ei myöskään päätetty kehittää eteenpäin. Todettiin, että lapsiperheiden kanssa työskentelevät asiantuntijat voivat käyttää - perhekeskuksen laajaa tietopohjaa maakunnan tiedonhakukanavana. Kehittämistyön edetessä tuli ilmi myös, että ammattilaiset pitäytyvät jo hyviksi havaitsemillaan oman ammattialansa sivustoilla, joissa on saatavilla konsultaatiota tarvittaessa. Kehittämistyön etenemistä edesauttoi alussa asiantuntijatyöryhmän vahva sitoutuminen. Asiantuntijatyöryhmä toimi dialogissa keskustelevasti, toisiaan kuunnellen sekä muokaten yli sektoreiden ulottuvaa yhteistä visiota, näkemystä ja määrityksiä kehittämisen sisällöistä, painopisteistä ja reunaehdoista. Yhteisen tilan ja ajan löytyminen yhteisille kohtaamisille niin asiantuntijatyöryhmissä kuin teemaryhmien kesken erityisesti alussa oli tärkeää, jolloin tarvittiin jokaisen yksittäisen jäsenen erityisosaamista. Kehittämistyössä mukana olleiden eri toimijoiden omat verkostot edesauttoivat uusien innovaatioiden löytämisessä, esimerkiksi teknisten ratkaisujen kohdalla ja uusissa toimintamahdollisuuksissa. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin oman teknisen alustan rakentaminen mahdollisti myös kokonaan uudentyyppisen sivuston rakentamisen. Sisällön teknisessä siirtämisessä lisähenkilön palkkaaminen vapautti projektityöntekijän työpanosta sisällön tuottamiseen syvemmin. 50

52 Arviointi Kehittämiskokonaisuudesta koottiin palautekyselyt, jotka liittyivät Vastaamo-palvelun käyttöönottokoulutukseen ja Vastaamo -palveluseteleiden jakamiseen. Väestöliitto toimitti myös raportin Vastaamo-palvelun pilottikokeilusta. Tämän lisäksi hankkeen loppuvaiheessa kysyttiin asiantuntijatyöryhmän sekä teemaryhmien jäsenten kokemuksia kehittämistoiminnasta. Vastaamo -palvelun käyttöönottokoulutuksesta saatu palaute oli hyvää. Koulutus oli koettu informatiiviseksi ja palveluseteleiden tarkoitus selkeni koulutuksessa. Oletettiin, että asiakkaalla on helpompaa puhua hankalista asioista neuvolassa, kun ensiksi hän on ylittänyt kysymisen kynnyksen verkossa. Palvelusetelin jakaminen ei ole tuntunut työntekijöistä hankalalta ja toiveena olikin palvelun jatkuminen pilotoinnin jälkeen. Vastaamo -palveluseteleiden jakajien palaute kerättiin toukokuun 2011 lopussa. Tämä ajankohta valittiin siksi, että sillä haluttiin herätellä palveluseteleitä jakavia toimijoita muistuttamaan asiakkaitaan palveluseteleiden käyttämisestä. Tässä vaiheessa palveluseteleitä oli jaettu jo noin neljä kuukautta. Vastaajat totesivat palveluseteleiden jakamisen olevan helppoa ja asiakkaat ottivat setelit mielellään. Puolet vastaajista oli selkeästi sitä mieltä, että he voisivat jakaa seteleitä jatkossakin. Vastaamo -palvelun käyttöraportin (Heiskanen, 2011) mukaan Etelä-Pohjanmaan alueen asiakkaiden antama tyytyväisyys palvelumuotoon keskiarvo on paras kaikista Vastaamo -palvelua pilotoinneista kunnista, niin että palvelua käyttäneet asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä palveluun. Vanhemmat olivat kokeneet saaneensa apua varhaisemmin omiin pulmiinsa. Tutkimusten mukaan lyhytkestoinen psykologinen neuvonta verkossa on vaikuttavuudeltaan yhtä hyvä kuin kasvokkain tapahtuva neuvonta. Palvelu on tukenut vanhempien hyvinvointia, toimintakykyä, arjen sujumista, vanhemmuutta, mahdollistanut kuulluksi tulemista ja vanhemmat ovat hyötyneet saamastaan tuesta. Vanhemmat ovat antaneet palautetta myös siitä, että jo kysymysten kirjoittaminen on auttanut heitä jäsentämään tilannetta ja tuntunut helpottavalta. Palveluun kirjautumisten määrä oli 136 kpl, käytettyjen palveluseteleiden määrä 19 kpl ja viestien määrä 36 kpl. Kaikki palvelua käyttäneet ovat olleet naisia. Palvelua 51

53 oli käytetty iltaisin. Eniten kysymyksiä herättivät vanhemmuuden kysymykset ja jonkin verran parisuhdekysymykset. Kohderyhmänä vauvojen ja leikki-ikäisten vanhemmat käyttivät palvelua kaikkein ahkerimmin. Kysymyksistä osa koski vanhemman omaa hyvinvointia tai parisuhdetta. Asiantuntijatyöryhmän työskentelystä palautetta antoi vain muutama (n=4) työryhmän jäsen. Vastaajat kokivat työskennelleensä itse sitoutuneesti ja antaneensa kehittämistyöhön riittävästi tukeaan. Puolet koki, että asiantuntijatyöryhmälle asetetut tavoitteet olivat selvät ja että ne saavutettiin. Myös Kaste -hanketyöntekijöiden työpanos oli riittävä, mutta kehittämiseen ei oltu varattu riittävästi aikaa. Teemaryhmien työskentelyn palautteessa oli samansuuntaista: jokainen vastaajista koki sitoutuneensa myös teemaryhmän työskentelyyn. Tavoitteiden selkeys teemaryhmän työskentelylle, oleellisiin asioihin keskittyminen kehittämistyössä, KASTE - hanketyöntekijöiden työpanokseen sekä asioiden valmisteluun oltiin tyytyväisiä. Kehittämiseen varattu aika koettiin niin ikään liian lyhyeksi. Palautteessa todettiin myös, että tämäntyyppinen alueellisesti tapahtuva kehittämistyö oli uutta. Työmäärä koettiin suureksi: vaikka vanha suppea pohja oli olemassa, se teetti silti enemmän työtä, kuin oli aluksi ajateltu. Tavoite koettiin järkeväksi ja selkeäksi, mutta ennakkoon oli vaikea arvioida työmäärää, joka tähän kehittämistyöhön olisi pitänyt varata. Omien vastuutehtävien tekeminen osoittautui prosessin myötä toisenlaisiksi, kuin mitä ennakkoon pystyi arvioimaan, koska oman työyksikön tilanne vaati asettautumaan oman perustehtävän hoitamisen etusijalle. Kehittämistyön epäonnistumisena koettiin osan ryhmän jäsenten heikkoa sitoutumista hankkeen työskentelyyn ja oman ajan puutetta. Todettiin, että kehittämistyö oli hidasta ja uutta ei pystytty tuottamaan kovin paljoa. Kehittämisen ja resurssien epäsuhta oli haastavaa, koska tekniset asiat veivät paljon aikaa. Todettiin myös, että sosiaalisen median hyödyntäminen jäi vähäiseksi ja johon olisi toivottu koulutusta. Lisäksi olisi kaivattu lisää asiantuntijuutta, esimerkiksi erikoissairaanhoidosta täydentämään perustason osaamista sivujen sisällön osalta. Onnistumiseksi koettiin tavoitteiden saavuttaminen ja lopputulos koettiin hyvänä. Kehittämistyössä oli mukana innostuneita Etelä-Pohjanmaan alueen eri toimijoita, jotka saatettiin yhteen tässä kehittämiskokonaisuudessa. Todettiin, että sivustolle 52

54 löytyi maakunnallinen kotipesä sairaanhoitopiiriltä, josta saatiin uusi tekninen alusta. Hyväksi asiaksi todettiin myös uuden ilmeen saaminen, sisällön kehittäminen ja jäsentyminen koko Etelä-Pohjanmaan aluetta palvelevaan muotoon. Joku vastaajista koki saaneensa lisää tietoa sähköisten palvelujen mahdollisuuksista. Erityisesti Vastaamo -palvelusetelikokeilua pidettiin mielenkiintoisena. Myös lisäresurssin palkkaaminen hankkeen loppuvaiheessa koettiin edistäneen hankkeen loppuunsaattamista. Tuloksiksi todettiin koko maakuntaa kattavan välineen ja työkalun kehittäminen, joka tukee vanhempien ja lasten arkea. Lisäksi maakunnan, yli hallintokuntien ja sektorirajojen tapahtunut verkostoituminen ja yhteistyön tekeminen katsottiin hyväksi tulokseksi. Todettiin, että saatiin uutta innovaatiota ja terävöitettiin palvelujen käyttäjien osallisuutta. Tiivistetysti Verkkopohjaisesta perhekeskuksesta löytyy: Kuvio 3 Verkkopohjainen perhekeskus Hankkeen aikana on seurattu myös sivuston käyttämistä. Kävijämäärän osalta näyttää siltä, että se on ollut hankkeen loppukaudella (vuosi 2011) suurentumassa Odotettavissa olevat vaikutukset Kun Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen aikana on Verkkopohjainen perhekeskus saatu laajennetuksi koko Etelä-Pohjanmaata kat- 53

55 tavaksi lapsiperheiden omaksi sivustoksi, vaatii se vielä jatkotoimenpiteitä kehittämistoiminnassaan. Tämä voisi onnistua uudessa kehittämistoimintaan keskittyvässä hankkeessa, esimerkiksi TEKES -hankkeen innovaatioihin kytkeytyen. Mahdollisuuksina voi olla muiden sähköisten palveluiden vahvistaminen sivuston avulla, sosiaalisen median hyödyntäminen lapsiperheille. Näin laajamittaisessa kehittämiskokonaisuudessa olisi tärkeää löytää taho tai toimija, joka ottaa päävastuun tämän maakunnan yhteisen matalankynnyksen palvelumuodon. Se voitaisiin ratkaista myös yhteisellä erillisellä ylisektoraalisella rahoituksella, josta on kokemuksia muualla Suomessa konkreettisissa monitoimijaisissa perhekeskuksissa. Maakunnallinen omistajuus mahdollistaa sivuston ylläpidon, paikallisen tiedon ajantasaisuuden sekä sivuston houkuttelevuuden ja jatkokehittämisen hanketoiminnan päätyttyä. Maakunnallinen omistajuus ei ratkenne tämän hankkeen aikana. Jos jatkokehittämiseen liittyvää tahoa tai resurssia ei löydy, vaarana on, että laajamittainen ja vuosien kehittämistyö valuu hukkaan. Odotettavissa olevia positiivisia vaikutuksia jatkossa on asiakasryhmän tarvitseman matalankynnyksen tiedon saaminen sekä palveluista että lapsen kasvusta ja kehityksestä samasta osoitteesta. Parhaimmillaan matalankynnyksisyyden ansiosta apu palveluiden piiriin on saatavilla kellon ajasta riippumatta ja vielä silloin, kun ongelmat eivät ole kasautuneet. 5.2 Jalkautuvien palveluiden kehittämiskokonaisuus / pilottikohteet Tavoite: Maakunnassa toteutettavan kehittämistyön painopiste on lasten ja nuorten kasvuympäristöissä tehtävän työn osaamisen vahvistamisessa. Tavoitteena oli kehittää lapsen ja perheen palvelutarpeisiin vastaavia palveluita matalan hallinnon mallilla ja joustavilla rajapintojen työkäytänteillä. Lähtökohtana oli, ettei erityisosaamista voi viedä perustasolle ilman tälle tasolle rakennettuja malleja ja käytäntöjä. Tämä pyrittiin tekemään pilottiyksiköissä ja kokeiltu malli oli tarkoitus levittää maakunnalliseksi 54

56 käytännöksi. Ideana oli saada myös perheet mukaan palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tavoitekokonaisuudessa kehitettiin sektorirajat ylittäviä työmenetelmiä (konsultatiivinen työmalli, ehkäisevän työn alueellinen konsultaatiomalli), moniammatillisia verkostotyöryhmiä (jalkautuvat palvelut -asiantuntijatyöryhmä, pilottiryhmä ja yksikkökohtaiset pilottiryhmät) ja käynnistettiin ja työskenneltiin pilottiyksiköittäin (pilottikohteet ja moniammatillisen verkostoryhmä -mallin kehittäminen ja sen levittäminen maakuntaan) sekä vahvistettiin henkilöstön osaamista (menetelmäosaamisen vahvistaminen ja arviointityökalujen kehittäminen). Pilottikohteet ja niiden toimintaympäristö Pajuluoman asuntoalueella Seinäjoella sijaitsevat neuvola- ja päiväkotipilotti sekä Kasperin alueella sijaitsevat alakoulupilotit (Lintuviita, Rastipuisto ja Toukolanpuisto) ja Peräseinäjoella sijaitseva Toivolanrannan yhtenäiskoulu olivat Etelä-Pohjanmaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishankkeen pilottikohteita Seinäjoella. Seinäjoen väestöpohja on noin asukasta. Kärki-Pajuluoma -alueella alle kouluikäisiä lapsia on noin 550. Pajuluoman asuntoalue laajenee jatkuvasti. Seinäjoen kaupungin tavoitteena on laajentaa pientaloasuntoaluetta Pajuluoman palvelutalon (koulu, päiväkoti, nuorisotilat, iltapäiväkerho, neuvola ja ev.lut. seurakunnan tilat) läheisyydessä. Alueelle osoitetaan uusia omakotitalo- ja rivitalotontteja voimakkaasti kasvavan kaupungin tarpeisiin. Koulupilottikohteiden alueella Kasperin asuntoalueella (Kasperin, Hallilanvuoren ja itäisen Kivistön pienalueet) asuu noin asukasta. Kouluikäisiä lapsia on noin 660. Peräseinäjoella asukkaita asuu noin asukasta, joista kouluikäisiä lapsia on noin 310. Peräseinäjoki sijaitsee 30 minuutin matkan päässä Seinäjoen keskustasta. Nuorten mielenterveystyön jalkautuvaa työskentelymallia Merkkaria lähdettiin kokeilemaan Kuusiokunnissa (Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri). Alavus on Kuusiokuntien keskuspaikka. 55

57 Alavuden kaupungin asukasluku Kuortaneen kunnan asukasluku Töysän kunnan asukasluku 3155 Ähtärin kaupungin asukasluku Kuusiokuntien asukasluku yhteensä asukasta Pajuluoman neuvolapilotti Tarve, josta tavoite nousee Seinäjoella sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu sosiaali- ja terveyskeskukseen, sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Perhetyö oli organisoitunut Seinäjoella aikaisemmin, niin että kaupungin perhekeskus vastasi lastensuojelun avo- ja laitospalveluista. Perhetyötä oli saatavilla vain lastensuojelun avohuollon tukitoimena, joka vaati lastensuojeluilmoituksen ja -selvityksen tekemisen. Lapsiperheiden kotipalvelua (maksullinen) kaupungissa oli saatavilla. Tarve kehittää ehkäisevää perhetyötä yhteistyössä neuvolan kanssa nousi näistä lähtökohdista Kehittämistyön prosessi Pajuluoman neuvolapilotin kehittämistyön tueksi koottiin monialainen työryhmä syksyllä 2009, joka oli käynnissä hankkeen päättymiseen, syksyyn 2011 saakka. Vastaavaa työryhmää neuvolan perhetyön kehittämistyön ympärillä ei ollut aikaisemmin ja se mahdollisti laajemman keskustelun neuvolan perhetyön kehittymisestä koko kaupungin alueella. Sen sijaan neuvolan työtä oli kehitetty moniammatillisesti jo pitkään erityistyöntekijöiden kanssa. Työryhmään, jonka asiantuntemusta oli mahdollisuus hyödyntää kokeilussa, kuului sosiaali- ja terveydenhuollosta äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, terveyskeskuspsykologit ja -puheterapeutti sekä perhekeskuksen johtaja ja/tai sosiaalityön päällikkö ja perhetyöntekijä. Lisäksi yhdessä palaverissa oli mukana sosiaali- ja terveyskeskuksen ylilääkäri. Työryhmään oli kutsuttuina myös kaksi puheterapeuttia ja toimintaterapeutti. Kaikille kutsutuille lähetettiin muistio palaverista. Kehittämistyöhön osallistuneet henkilöt ovat omissa toimintaympäristöissään vieneet kehittämistyön ajatusta eteenpäin. Hankkeesta kehittämistyöstä vastasi projektikoordinaattori. Työryhmään kuuluvat: perhekeskuksen johtaja Janne Pajaniemi sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko hoitotyön johtaja Liisa Mikkola (Marketta Mäenpää) 56

58 lastenneuvolan terveydenhoitaja Marianne Mäki-Jouppi perhetyöntekijä Tarja Kiili psykologi Pirjo Kauma psykologi Päivi Oja-Kaukola puheterapeutti Sirpa Rintala äitiysneuvolan terveydenhoitaja Virpi Ruismäki saakka lastenneuvola terveydenhoitaja Heli Hakorinta alkaen (Sanna Poranen ) projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari, KASTE / Etelä-Pohjanmaan sekä alkuvaiheessa projektityöntekijät Mirka Nisula, Sari Pöytälaakso ja Auli Romppainen KASTE / Etelä-Pohjanmaan Lisäksi kutsuttuina olivat puheterapeutit Maritta Kätkänaho ja Aino Kokkonen sekä toimintaterapeutti Katja Rönnlund. Kokouksia työryhmällä oli vuonna 2009 kaksi, vuonna 2010 viisi ja vuonna 2011 viisi. Ensimmäisissä palavereissa suunniteltiin pilottineuvolan tavoitteita ja toimintaa. Tavoitteiden kiteytettyä työryhmä pääsi suunnittelemaan ja käynnistämään konkreettisesti neuvolan perhetyön kokeilua. Kokeilun käynnistyttyä palavereissa käsiteltiin pääosin neuvolan perhetyön prosessia ja sitä, millaisia asioita kokeilussa on noussut esille. Tavoitteena oli toiminnan juurruttaminen ja vakiinnuttaminen, joista käytiin keskusteluja Neuvolan perhetyön pilotin kehittämistyön tavoitteet Ensimmäinen neuvolapilotin työryhmän kokous pidettiin syksyllä Kyseiseen kokoukseen pyydettiin neuvolan toimijoilta odotuksia, toiveita ja tarpeita hankkeelle. Neuvolan osalta toivottiin, että kehittämistyössä keskityttäisiin: - Aidon ja kaksisuuntainen yhteistyön kehittämiseen eri yhteistyökumppaneiden kanssa - Kevyen tason moniammatillisen puuttumisen -mallin kehittämiseen (esim. tihennetyt tapaamiset ja kevyt perhetyö, joka ei lastensuojeluasiakkuuteen pohjautuvaa) - Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta tuli voimaan , joka toivottiin huomioitavan KASTE -hankkeessa varhaisen- ja erityisen tuen tarpeen tunnistamisena. Pilottineuvolan kehittämistyön tarkoitukseksi, tavoitteiksi ja keinoiksi kirjattiin ensimmäisten kokousten jälkeen: Neuvolan pilottityöskentelyn tarkoitus Neuvolapilotissa on tarvetta tukea asiakastilanteita, jotka nousevat neuvolan asiakkuuksista. Konkreettista apua tarvitaan perheeseen ja yhteistyöhön eri 57

59 toimijoiden kesken. Haasteena on todellisen yhteistyön synnyttäminen ja tiedonkulun hyvä sujuminen. Keskeisinä tavoitteina on: viedä apu lapsen ja perheen omaan toimintaympäristöön tunnistaa varhaisen ja erityisen tuen tarpeet Neuvolan pilottityöskentelyn keinot: yhteistyökäytäntöjen selkeyttäminen neuvolapilotin perhetyö kokeilu / case -työskentely ja siihen pohjautuva työn mallintaminen Pilottikohteen painopisteeksi valittiin neuvolan perhetyön kokeilu, johon työryhmä sitoutui. Pilotilla kokeiltiin ja kehitettiin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen avohuollon neuvolatoiminnan perhetyötä. Neuvolan perhetyössä työskentelyn painopiste sovittiin olevan ehkäisevässä työskentelyssä. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke mahdollisti perhetyön kokeilu kustantamalla perhetyöntekijän palkka (1pvä/vko). Perhetyöntekijä oli Seinäjoen kaupungin perhetyöntekijä, jonka kaupunki irrotti kokeiluun. Perhetyöntekijän työpanoksesta n. 15 % oli neuvolan perhetyötä. Työskentelyn aluksi sovittiin, että työntekijän toimii rajatusti Pajuluoman neuvolan työntekijänä. Käynnistämisvaiheessa huomioitiin ehkäisevän perhetyön, avohuollon lastensuojelun perhetyön ja perheohjauksen käsitteiden ja työtapojen erottaminen toisistaan. Keskeistä todettiin olevan myös perhetyöntyöntekijän roolin ja vastuun selkeyttäminen. Työryhmän kokouksessa keväällä 2010 sovittiin, että neuvolan perhetyön käynnistämiseksi kootaan laajemmasta työryhmästä erillinen työrukkastyöryhmä, joka lähtee suunnittelemaan kokeilua tarkemmin. Työrukkastyöryhmään kuuluivat hoitotyön johtaja Marketta Mäenpää, perhekeskuksen johtaja Janne Pajaniemi, psykologi Päivi Oja-Kaukola, terveydenhoitaja Marianne Mäki-Jouppi ja terveydenhoitaja Virpi Ruismäki ja projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari. Työrukkastyöryhmä työsti kokouksissaan keväällä 2010 neuvolan perhetyötä ja perhetyöntekijän toimenkuvaa. 58

60 Työrukkastyöryhmän hahmotelma perhetyön toteuttamisesta kokeiluna: Perhetyön kriteerit - Neuvolan perhetyön kriteerit eivät saa olla liian ongelmalähtöisiä, vaan työ tulee nähdä ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. - Neuvolan perhetyön tarkoitus: - perheen tarpeista lähtevää ja perheen omat tarpeet huomioivaa - perheen omien voimavarojen vahvistamista - nopeasti tarpeeseen vastaavaa ja lyhytkestoista - neuvolan perhetyöntekijän tehtävänä on erityisesti vanhemmuuden tukeminen - perheellä tulee olla asiakassuhde ainoastaan neuvolaan, lastensuojelun asiakkuutta perhetyön saamiseksi ei tarvita - perhetyö on maksutonta - perhetyöntekijä on tarkoitettu Pajuluoman neuvolan käyttöön kokeiluvaiheessa. - Kriteerit ohjaavat perhetyötä, mutta ne määrittyvät tarkemmaksi kokeilun aikana. Aluksi terveydenhoitajat määrittävät yhdessä perhetyöntekijän kanssa, mikä perhe tarvitsee apua. Tarvittaessa kriteeristöjä tiukennetaan. - Tärkeäksi nähtiin se, että perhetyöstä puhutaan samalla mielikuvalla, niin että perhetyön tavoitteet ovat selkeät ja samat sekä työntekijöillä että perheellä - Lapsiperheiden kotipalvelun (maksullinen) ja neuvolan perhetyön tavoitteet ovat erilaisia. Tärkeää on se, että perhetyö ei mene kodinhoitajan työn jatkumoksi, vaan lähtökohtina työlle ovat ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Perhetyön käynnistyminen - Terveydenhoitajat kartoittavat perhetyötä tarvitsevia perheitä kokeiluun. - Terveydenhoitaja näkee perheen avun ja tuen tarpeen - Terveydenhoitaja konsultoi perhetyöntekijää ja keskustelee perheen kanssa perhetyön mahdollisuudesta. Työmenetelmät - Kokenut perhetyöntekijä osaa määrittää tarkemmin menetelmät. Työtä ohjaavat tavoitteet, jotka on määritelty yhdessä terveydenhoitajan ja perheen kanssa. - Tavoitteena on saada perhe toimimaan toisin ja löytämään uusia tapoja ja toimintamenetelmiä arkeen. - Kotikäyntejä voidaan tehdä yhdessä terveydenhoitajan kanssa (esim. synnytysten jälkeiset kotikäynnit eli jo olemassa olevat terveydenhoitajan tekemät kotikäynnit) - Perhetyöntekijä voi konsultoida perheen asioissa esim. terveydenhoitajaa ja perustason erityistyöntekijöitä. Perhetyöntekijä vie tarvittaessa perheeseen myös palveluohjauksellista näkökulmaa Tavoitteeseen liittyvät tuotokset Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke hankki neuvolan perhetyön mallinnusprosessiin ostopalvelun Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAlta. Yhteistyössä neuvolan pilottityöryhmän kanssa 59

61 tehtiin työprosessimallinnus neuvolan perhetyöstä, joka valmistui syksyllä Työryhmä kokoontui mallinnuksen ympärille ensimmäisen kerran huhtikuussa Oheisessa kuviossa (kuvio 4) on kuvattu perhetyön prosessia varsinaisen Process Quide -mallinnuksen tueksi. Neuvolan perhetyön prosessi NEUVOLAN PERHETYÖ Varhaista ja ehkäisevää tukea sekä nopeasti tarpeeseen vastaavaa ja lyhytkestoista Tavoitteena: - Vanhempien tukeminen - Lasten hoidon ja kasvatuksen tukeminen - Perheen toimintakyky tai vanhempien kyky sopeutua perhe-elämän haasteisiin ja uusiin elämäntilanteisiin - Perheen voimavarojen vahvistaminen Keinoina: - Ohjaus ja neuvonta - Keskustelu, kuuntelu ja kannustaminen - Yhdessä tekeminen - Vanhemmuuden tukeminen (mm. roolikartta) - Arjen mallintaminen ja ratkaisujen löytäminen yhdessä (mm. päivärytmi) - Moniammatililnen yhteistyö. PERHE - Erityistä tukea tarvitsevien perheiden elämänhallinnan tukeminen - Itkuisen vauvan äidin väsymys - Äidin lievä masennus - Vanhempien epävarmuus - Lähiverkostojen vähyys tai puuttuminen - Lapsen levottomuus tai poikkeava uhmakkuus - Ongelmat varhaisessa vuorovaikutuksessa - Elämänmuutokset (sairaus, ero) PERHETYÖN PROSESSI - Terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä tapaavat - Perhetyöntekijä ottaa yhteyden perheeseen ja sopii kotikäynnin - Ensimmäisellä kotikäynnillä (tarvittaessa yhdessä terv.hoitajan kanssa) sovitaan perhetyön aloittamisesta. - Tehdään suunnitelma ja tavoitteet (käytössä perhetilannepuntari) -Tarvittaessa monialainen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tai perhetyöntekijän ohjaus muiden palvelujen piiriin - Perhetyön toteutus: apu lyhytkestoista: käyntejä n. 4-6 krt / perhe ja käynti 1krt/ vko (2-3h) - Perhetyön lopettaminen ja arviointi - Prosessi kirjataan ja tilastoidaan NEUVOLA - Huoli perheen tilanteesta herää - Terveydenhoitaja kertoo perheelle perhetyön mahdollisuudesta ja motivoi perheen perhetyön asiakkaaksi - Terveydenhoitaja välittää perheen yhteystiedot perhetyöntekijälle perheen luvalla Kuvio 4 Neuvolan perhetyön prosessi Neuvolan perhetyön prosessi uusi toimintamalli Neuvolan perhetyö määriteltiin työntekijälähtöiseksi prosessiksi, joka tarkoitti sitä, että neuvolan terveydenhoitaja käynnistää prosessin. Kun terveydenhoitajalle herää huoli perheestä, hän konsultoi perhetyöntekijää case -tyyppisesti perheen tilanteesta ennen palvelun tarjoamista perheelle. Tämän jälkeen hän ottaa perheen kanssa puheeksi neuvolan perhetyön mahdollisuuden ja motivoi perhettä perhetyön kokeiluun. Näin vältytään esimerkiksi siltä, että perheen kanssa työskentelyn aloittamista joudutaan lykkäämään perhetyöntekijän aikataulujen vuoksi. Perheet, joista huoli saattaa herätä, ovat tavallisia perheitä, joilla saattaa olla hetkellistä tarvetta erityiseen tukeen. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi äidin väsymys tai lievä masennus, vanhempien epävarmuus, tuen puute lähiverkostojen osal- 60

62 ta, lapsen levottomuus tai poikkeava uhmakkuus, ongelmat varhaisessa vuorovaikutuksessa tai elämänmuutokset, kuten sairaudet tai erotilanne perheessä. Neuvolaasetuksessa 2008:37 ja Lastenneuvola lapsiperheiden tukena Opas työntekijöille 2004:14 on määritelty tarkemmin neuvolan perhetyötä. Perhetyön prosessi käynnistyy siitä, että perhe on halukas ottamaan vastaan perhetyötä. Terveydenhoitaja välittää perheen tiedot perhetyöntekijälle perheen luvalla. Perhetyöntekijä ottaa tämän jälkeen yhteyden perheeseen ja sopii ensimmäisen kotikäynnin. Ensimmäisellä kotikäynnillä sovitaan perhetyön aloittamisesta, tehdään suunnitelma ja laaditaan tavoitteet. Tavoitteiden selkiyttämiseksi käytetään MLL:n kehittämää perhetilannepuntaria. Perhetilannepuntari oli käytössä kokeilussa suurimmassa osassa perheitä. Perheet kokivat osittain puntarin täyttämisen vaikeaksi. Työryhmä totesi, että puntari on kuitenkin ajatuksia herättävä lomake. Puntarin tarkoituksena on erityisesti perhetyön tavoitteiden selkeyttäminen kussakin perheessä. Perhetyötä tehdään perheen tarpeet huomioiden. Ehkäisevä perhetyö on varhaista ja ehkäisevää tukea sekä nopeasti tarpeeseen vastaavaa ja lyhytkestoista. Tavoitteena voi olla vanhempien tukeminen, lasten hoidon ja kasvatuksen tukeminen, perheen toimintakyvyn tai vanhempien kyvyn vahvistaminen sopeutua perhe-elämän haasteisiin ja/tai uusiin elämäntilanteisiin tai perheen voimavarojen vahvistaminen. Perhetyöntekijän keinoja puuttua haasteisiin ovat mm. ohjaus ja neuvonta, keskustelu, kuuntelu ja kannustaminen, yhdessä tekeminen, vanhemmuuden tukeminen (esimerkiksi roolikartta), arjen mallintaminen ja ratkaisujen löytäminen yhdessä (esimerkiksi päivärytmi). Tarvittaessa perhetyöntekijä tekee yhteistyötä perheen luvalla muiden toimijoiden kanssa moniammatillisesti tai ohjaa perheen muiden palveluiden piiriin. Neuvolan perhetyön ideana saada perheelle apua lyhytkestoisella työllä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat ehtivät kasaantua. Perheisiin tehdään käyntejä n. 4-6 kertaa ja käyntien aika on 2-3 tuntia / kerta. Jos huoli perheestä ei vähenny ko. aikana tai huoli perheestä jää edelleen, ohjataan perhe lastensuojelun perheohjauksen piiriin. Perhetyön päätteeksi perhetilannepuntarin avulla arvioidaan tehtyä työtä ja vaikuttavuutta. 61

63 Pajuluoman neuvolan perhetyön kokeilun aikana (maalis-joulukuu 2010) perhetyötä tehtiin yhteensä 16 perheessä. Keskimääräinen käyntimäärä on noin 4 kertaa riippuen tilanteesta. Perheet, joihin perhetyö kohdistettiin, ovat perheitä, joista terveydenhoitajalla on noussut huoli liittyen perheen jaksamiseen tai vanhempien voimavaroihin Kaikki perheet, joille perhetyötä ehdotettiin, ottivat perhetyöntekijän vastaan. Ehkäisevän perhetyön malli on kuvattu Innokylään REA-malliksi Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet Arviointi Palautetta pilottikokeilusta pyydettiin sekä kokeiluun osallistuneilta asiakkailta että työntekijöiltä, jotka ovat joko osallistuneet kokeiluun tai ovat olleet mukana pilottityöryhmässä. Arvioinnin kautta pystyttiin mm. perustemaan neuvolan perhetyön tarvetta. Asiakkaiden ääni Palaute kokeiluun osallistuneita perheiltä pyydettiin vasta kokeilun päätyttyä. Näin ollen perhetyön käynnistymisestä oli joissakin perheissä saattanut kulua aikaa niin paljon, että palautteen antaminen saattoi olla hankalaa eikä asia ollut enää niin kirkkaana mielessä. Asiakaspalaute saatiin 9 perheeltä, joissa oli pääosin kaksi aikuista ja vähintään kaksi lasta. Perheitä kokeilussa oli yhteensä 16. Kyselyn palautusprosentti oli 56 %. Perheitä pyydettiin palautetta siitä, mitä perhetyöntekijä perheissä teki. Perhetyöntekijän koettiin työskennelleen eniten lasten kanssa tai keskustelleen perheen kanssa. Perhetyöntekijä ohjasi vanhempia tai lapsia tarpeiden mukaisesti tai auttoi siivoamisessa / kotitöissä. Perheet arvioivat, että perhetyöstä oli ollut paljon hyötyä perheiden arkeen. Perhetyöstä on saatu apua erityisesti arjessa jaksamiseen, luottamuksen saamiseen omiin voimavaroihin, kanssakäymisen taitoihin ja elämänilon saamiseen. Tukea perhetyöstä koettiin saaneen tukiverkkojen puuttumiseen. On helpottanut elämää valtavasti, kun ei ole läheisiä eikä tuttuja ketä pyytää avuksi 62

64 Palautteissa todettiin myös, että palvelu madalsi kynnystä hankkia jatkossakin ulkopuolista apua. Myös kokeilussa mukana olleet työntekijät kokivat, että perheet saivat tarvitsemaansa apua. Joissakin palautteissa todettiin, että perhetyöntekijän toimenkuva jäi hieman epäselväksi. Toivottiin, että perhetyöntekijä olisi selkeyttänyt sitä, mitä käynnin aikana voi tehdä ja mikä on hänen roolinsa ja työnkuvansa. Käyntimääriä perheiden näkökulmasta olisi voinut olla useampia Työntekijöiden näkemys Pilottineuvolan työryhmän keskustelussa todettiin sekä toiminnan että palautteen perusteella, että perhetyön kokeilulla päästiin niihin tavoitteisiin, joihin työllä on pyritty. Terveydenhoitajat onnistuivat valikoimaan varhaisen tuen tarpeessa olevat perheet kokeiluun. Ehkäisevälle perhetyölle on ominaista jatkossakin viranomaislähtöisyys eli se, että neuvolan terveydenhoitaja määrittelee työtä. Kokeilu osoitti sen, että neuvolan perhetyöllä on selkeä paikka lapsiperheiden kotipalvelun ja lastensuojelun perhetyön välissä. Tarkoitus ei ollut paikata työllä peruspalveluita, vaan löytää oma lokeronsa, jolla voidaan täydentää ja vahvistaa peruspalveluita. Monialainen työote näkyi kokeilussa vahvasti. Tarvittaessa perhetyöntekijöillä ja muilla työntekijöillä oli mahdollisuus esimerkiksi konsultoida työryhmän jäseniä. Kokeilussa mukana olleiden työntekijöiden palautteena oli, että moniammatillinen yhteistyö on aina hyväksi, tulee toisen työ tutuksi ja on helpompi tehdä yhteistyötä. Monialaisen työskentelyn koettiin myös tukevan sekä rikastuttavan kokeilussa mukana olleiden työntekijöiden omaa työtä, kun perheen pulmia pystyttiin miettimään ja käsittelemään perhetyöntekijän kanssa siitä näkökulmasta, millaisia tarpeita perheillä on kotonaan. Tiivisti edelleen yhteistyötä terveydenhoitajan, perhetyöntekijän ja neuvolapsykologin kesken. Perheen pulmista sai uuden näkökulman perhetyöntekijän kohdatessa vanhempien vastaanotolla kuvaamia asioita arkielämässä. Näkökulmien ja huomioiden jakaminen varmaan rikastutti jokaista työntekijää Jos perhetyötä ei olisi ollut saatavilla neuvolassa, olisivat perheet mahdollisesti ohjautuneet joko psykologille tai depressiohoitajalle tai terveydenhoitaja olisi tehnyt ylimääräisiä käyntejä / puheluja ja huoli olisi mahdollisesti johtanut lastensuojeluilmoitukseen. 63

65 ylimääräisiä" kontakteja (kotikäynti/neuvolakäynti/puhelu) väheni, kun tiesi että perhetyöntekijän kautta tulee tietoa jos tarvetta kontaktiin on. Toisaalta pilottiin liittyvät kokoukset ja yhteistyöpalaverit niin työryhmän kuin perhetyöntekijän kanssa veivät oman aikansa. Työntekijöille kokeilu toi apua erityisesti huolen jakamiseen ja siihen, että perhetyön myötä on nähtävissä perheissä tapahtuva positiivinen muutos. Työntekijät kokivat perheen omassa kodissa tehtävän konkreettisen työn hyvänä keinona auttaa ja tukea perheitä. sai tarjota perheelle konkreettista apua ja tukea kotiinpäin. Perhetyöntekijä näkee ja kokee paikanpäällä parhaiten sen miten perhe toimii ja jaksaa arjessaan. Neuvolan perhetyön kautta päästiin lähemmäksi perheitä, kuin lapsiperheiden (maksullinen) kotipalvelun kautta. Ehkäisevässä perhetyössä tärkeää on tavoitteen määrittely ja se, että perhe tietää, mihin perhetyöllä pyritään ja mikä on perhetyöntekijän toimenkuva. Myös perhetyöntekijän näkökulmasta asia on keskeinen. Kokeiluun osallistuneiden työntekijöiden näkökulmasta kokeilusta koettiin olleen perheille suurta hyötyä. Kokeilu nähtiin kotiin tuotuna matalan kynnyksen palveluna, jota tarjotaan lyhytaikaisesti, silloin kun siihen on tarvetta. Äidit ovat kertoneet kuinka helpottavaa on kun tietää että JOKU on tulossa edes hetkeksi. Vanhemmat saivat tukea lapsiperheen arkeen aivan ruohonjuuritasolla. Monella vanhemmilla pt toimi mallinna kuinka eri tilanteissa voi toimia ja menetellä lasten kanssa. Vanhempi sai myös aikaa itselleen halutessaan, joka taas auttaa jaksamaan arjessa, Kaiken kaikkiaan koettiin, että neuvolan perhetyölle on selkeää tarvetta. Pilotti, jossa konkreettisella työllä autetaan perheitä on tosi tärkeää nykyyhteiskunnassa. Kaikki eivät saa eväitä kotoa miten kotia ja lapsia hoidetaan. Pilotin tulokset heti nähtävissä. antoisa työmuoto, jota on kaivattu kentällä, niin asiakas kun työntekijä. Kokeilun suurimmiksi onnistumisiksi mainittiin, että pilotoinnilla saatiin yksi työmuoto lisää kaupunkiin. Perhetyön tarve tiedostetaan kokeilun myötä paremmin. Aikaisempien valtakunnallisten kokemusta ja kokeilulla avulla pystyttiin osoittamaan palvelun positiivinen hyödyn lapsiperheille. 64

66 Haasteet ja esteet Neuvolan perhetyössä kohdattiin kirjaamiskäytäntöihin liittyvä ongelma ja epäkohta. Kokeilussa perhetyöntekijän taustaorganisaationa oli sosiaalitoimi, eivätkä sosiaalitoimen ja terveystoimen tietojärjestelmät ole yhteneväiset. Terveydenhuollossa on käytössä Effica ja sosiaalitoimessa Abilita. Sosiaalitoimen työntekijällä ei ollut mahdollista saada käyttöoikeuksia terveydenhuollon järjestelmään. Toinen kirjaamiseen liittyvä ongelma oli se, mihin tietojärjestelmän lehdelle perhetyön käynnit kirjataan. Lapsen papereihin voi kirjata ainoastaan perhetyön käynnistymisen, mutta tietosuojalain mukaan lehdelle ei voi kirjata kolmannen osapuolen tietoja. Näin ollen perhetyön prosessi ei tule näkyviin sairauskertomuksista. Työntekijöiden kokemukset pilotoinnista olivat pääosin positiivisia. Pilotoinnille asetetut tavoitteet saavutettiin ja jäsenet kokivat oman sitoutuneisuutensa olleen pilotin aikana hyvä. Myös KASTE -hankkeen työpanokseen oltiin tyytyväisiä. Kaikki sujui mallikkaasti. Projektin työntekijät tekivät ison työn. Neuvola oli sitoutunut erittäin hyvin pilotin asettamiin tavoitteisiin ja tehtäviin Epäonnistumisina todettiin mm. se, että kokemusten eteenpäin jakaminen jäi liikaa yksittäisten ihmisten vastuulle. Myös palavereihin todettiin kuluneen yllättävän paljon työaikaa Odotettavissa olevat vaikutukset Neuvolan perhetyö otettiin käyttöön neuvoloissa Seinäjoella maaliskuussa 2011 kaupungin lastensuojeluyksikön uudelleen järjestelyn yhteydessä. Seinäjoen kaupungin lastensuojeluyksikössä toimii tiimejä, jotka rakentuvat seuraavasti: - Tiimi 1: Ilmoitusten vastaanotto ja lastensuojelutarpeen selvitys, jossa työskentelee 3 sosiaalityöntekijää ja poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja - Tiimi 2: Ehkäisevän työn tiimi, jossa työskentelee neljä perhetyöntekijää - Tiimi 3: Lastensuojelu: kolme aluetta, joissa kussakin työskentelee 2 sosiaalityöntekijää ja 2 perheohjaajaa sekä sijoitettujen lasten sosiaalityö, jossa työskentelee 2 sosiaalityöntekijää ja jälkihuolto, jossa työskentelee yksi työntekijä. Ehkäisevän työn tiimin työ painottuu neuvolan perhetyöhön ja lapsiperheiden kotipalveluun. Tilauksia ennaltaehkäisevän perhetyön tiimille tekevät neuvolan tervey- 65

67 denhoitajat ja ehkäisevän näkökulman osalta myös lastensuojelun ja toimeentulotuen sosiaalityöntekijät. Kullekin neuvolalle on nimetty perhetyöntekijä, joka on neuvolan käytettävissä päivän / viikko. Perhetyöntekijällä on vastuullaan 1-3 neuvolaa. Jatkossa tarvitaan edelleen työn vahvistamista. Tulee vahvistaa laajentuneeseen neuvolan perhetyöhön liittyneiden henkilöiden, sekä lastensuojelun että neuvolan terveydenhoitajien sitouttaminen tekemään oikealla tavalla ennaltaehkäisevää perhetyötä. Tavoitteiden asettamiseksi on otettu käyttöön perhetilannepuntari ennaltaehkäisevässä neuvolan perhetyössä. Lomakkeen antaa perheelle joko neuvolan terveydenhoitaja vastaanottotilanteessa tai perhetyöntekijä ensimmäisellä kotikäynnillä. Perhetyöntekijä yhdessä perheen kanssa käsittelee puntarin vastaukset ja nostaa siitä esille keskeisimmät asiat ja muokkaa näin tavoitetta perhetyön jaksolle. Jatkossa tulisi huomioida entistä vahvemmin monialaisen yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen eri sektoreiden välillä. Yhteistyön tiivistäminen myös kolmannen sektorin, esimerkiksi järjestöjen (MLL) ja seurakuntien kanssa olisi tärkeää. Sekä julkisella että järjestösektorilla tehdään paljon lapsiperheiden kanssa töitä ja tämän vuoksi voimavarojen yhdistäminen olisi olennaista. Myös Neuvola-asetukseen (2008:37) on kirjattu, että yhteistyö päivähoidon, järjestöjen ja seurakuntien kanssa on syytä muistaa perheen tukitoimia järjestettäessä. Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta on eduksi, jos tuki voidaan järjestää lapsen tai nuoren arkiympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa. Myös asiakkaiden osallisuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Asiakasnäkökulman vahvempi esiin tuonti. Miten asiakas ymmärtää oman kokemuksensa tästä. Mikä asiakasta auttaa, mikä hänelle on tärkeää kaikkien näiden organisaatio ja palveluhimmelien takana Pajuluoman päiväkotipilotti Tarve, josta tavoite nousee Pajuluoman päiväkoti on osa syksyllä 2009 valmistunutta palvelukeskusta Seinäjoella Pajuluoman nopeasti kasvavalla asuntoalueella. Alussa päiväkodin kehittämistoiminta keskittyi päiväkodin toiminnan käynnistämiseen lasten ja vanhempien toiveita huomioiden, henkilöstön osaamista lisäten ja johtajuutta kehittäen. Päiväkodissa 66

68 toimintansa aloitti syksyllä 2009 neljä lapsiryhmää: Pikkukarhut (alle kolmevuotiaille tarkoitettu ryhmä), Pohjantähdet (3-5-vuotiaiden ryhmä), Runoratsut (5-6- vuotiailden/eskariryhmä) ja Aurinkoleijonat (eskariryhmä) Vuodenvaihteessa osa palvelutalon alakoulun luokista otettiin päiväkoti-käyttöön. Sinne perustettiin kaksi sisarusryhmää: Lumikukat ja Kaislat. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet hankkeen varhaiskasvatuksesta vastaava projektityöntekijä Mirka Nisula (myöhemmin Sari Hintsa) osallistui elokuussa 2009 päiväkodin henkilökunnan palaveriin ja esitteli hankkeen tavoitteita ja lähtökohtia. Tämä palaveri toimi lähtölaukauksena päiväkotipilotille. Uuden päiväkodin alkumetreillä kasvattajat pohtivat yhdessä kuinka rakentaa lapsille tästä päiväkodista hyvä ja laadukas kasvuympäristö. Yhteistyö hankkeen kanssa, sen tavoitteisto ja sisällöt edesauttoivat päiväkodin aloitusvaiheessa päiväkodin henkilöstöä löytämään yhtenäisen suunnan kasvatustyölleen. Henkilökunta halusi toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta kiinnittämällä huomiota lasten ja perheiden aitoon kohtaamiseen ja läsnäoloon. Päivähoidon aluejohtaja Eija Ikolan kannustuksella lähdettiin toteuttamaan omahoitajuustyötapaa, joka oli tuolloin vähän käytetty työtapa Etelä-Pohjanmaan päivähoidossa Kehittämistyön prosessi Päiväkodin varhaiskasvatuksen kehittämisen alkuvaiheessa hyödynnettiin tietoa liittyen kiintymyssuhdeteoriaan, varhaiseen vuorovaikutukseen, aivojen kehittymisen edellytyksiin ja temperamenttitietoisuuteen. Kasvattajat tutustuivat lapsen sensitiivisempään kohtaamiseen liittyvään teoriaan sekä muualta Suomesta saatuihin kehittämistyön kokemuksiin (mm. Lund, Kanninen, Sigfrids, Backman, Kalliala, Keltikangas-Järvinen jne.). Kasvatuskumppanuus ja sen periaatteet ovat olleet yhtenä lähtökohtana työskentelylle asiakasperheiden ja verkostoissa toimivien henkilöiden kanssa. Päiväkodin arki ja kehittämistyö käynnistyi ja omahoitajuutta lähdettiin toteuttamaan alle viisivuotiaiden lasten ryhmissä. Yli viisivuotiaiden ryhmissä toteutui pienryhmätoimintaa ja lapset jaettiin omille vastuuaikuisille. Työskentely on ollut prosessinomaista ja kokeilevaa. Käytännön toiminnassa on testattu erilaisia työtapoja ja niitä on työstetty edelleen käytännön kokemuksen ja reflektoivien keskustelujen pohjalta. Projektityöntekijä on tehnyt arviointi- havainnointi- ja konsultaatiokäyntejä ryhmiin. Kasvatustyön sisältöä on pohdittu mm. työntekijöiden 67

69 videohavainnointia apuna käyttäen. Työkäytäntöjä on edelleen muokattu perustehtävää kirkastaen, yksilön ja yhteisön arvoja ja tavoitteita vastaavaksi mm. edellä mainittuihin työn taustateorioihin peilaten. Kehittämisen tukena ovat toimineet projektityöntekijän vetämät pilottipäiväkodin palaverit noin kerran kuussa syksyyn 2010 asti. Pilottipalavereihin osallistui edustajia joka työtiimistä. Palavereissa pohdittiin työn kehittymistä ja arvioitiin toimintaa. Omahoitajuustyötapaa on tuettu kehittämistyönohjauksella, jota toteutui 6 kertaa kevätkauden 2010 aikana. Kehittämistyönohjaus oli osa pilottipäiväkodin toiminnan kehittämiskokonaisuutta ja se antoi valmiuksia lapsen sensitiivisempään kohtaamiseen ja omahoitajuustyötavan toteuttamiseen päivähoidon arjessa. Ryhmän ohjaajana toimi Riitta Malkamäki. Ryhmään osallistuivat Pajuluoman päiväkodin omahoitajaryhmien henkilökunta, vastaava päiväkodin opettaja sekä kehittämishankeen projektityöntekijä. Omahoitajuuden tueksi ja työtavan levittämiseksi käynnistyivät syksyllä 2010 omahoitajuuden vertaisryhmät, jotka toimivat noin kerran kuukaudessa projektityöntekijän ohjaamina kevääseen 2011 saakka. Vertaisryhmän työskentely oli suunnattu Etelä-Pohjanmaan varhaiskasvatustoimijoille. Ryhmässä on keskusteltu arjen omahoitajuuden toteuttamiseen liittyvistä mutkista ja oivalluksista. Ryhmän työskentelyn kautta oli mahdollista syventää omaa ammatillista osaamista mm. omahoitajuudesta ja lapsen hyvästä hoidon aloituksesta yhteistyönä perheen kanssa. Ryhmä tarjosi mahdollisuuksia kokemusten vaihtoon, ajankohtaisen tiedon jakamiseen sekä hyväksi koettujen käytäntöjen levittämiseen. Päivähoitopilotin kehittäjäryhmän kokoontui neljä kertaa vuodessa Seinäjoella vuosina 2010 ja Ryhmän kokoonpanoon kuului varhaiskasvatuksen toimijoita ja yhteistyökumppaneita maakunnasta. Vanhempaintoimikunnasta osallistui ryhmään asiakasjäsen. Ryhmän tehtävänä oli toimia tukiryhmänä omahoitajatyöskentelylle, selvittää päivähoidon palveluohjauksen mahdollisuuksia ja kehittää pilottien rajat ylittävää verkostotyötä. Pajuluoman päiväkodin henkilökunnalle järjestettiin kaksipäiväinen koulutus työn kehittämisen tueksi. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä ja yhtenäistää henkilökunnan tie- 68

70 topohjaa omahoitajuudesta ja kasvatuskumppanuudesta. Kouluttajina toimivat LTO, KTM Lillemor Gammelgård ja PsM Minna Björkman. Koulutuksen teemoina olivat: lapsen silmin turvallinen ja viihtyisä päiväkoti, pienten lasten psyykkinen kehitys, kiintymyssuhteen merkitys, aivojen kehittymisen edellytykset ja lapsen yksilöllinen huomioiminen. Henkilöstö koki tärkeäksi päästä purkamaan kokemuksia yhdessä toisen ryhmän kasvattajien kanssa mutta keskustelulle ei päivähoidon arjessa ollut aikaa. Koko työyhteisön yhteisen keskustelun mahdollistamiseksi projektityöntekijä järjesti henkilökunnalle kaksi yhteistä kehittämisiltaa syksyllä Toimintatapojen muuttumisen vuoksi oli tärkeä eritellä työn tekemisen vaiheita systemaattisesti. Yhteisissä kehittämisilloissa pohdinnan, keskustelun ja kirjaamisen myötä alkoi hahmottua työmalli, joka myöhemmin sai nimen Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi-malli. Projektityöntekijä ja Seinäjoen kaupungin päivähoidon aluejohtaja Eija Ikola osallistuivat kasvatuskumppanuuskouluttajakoulutukseen. He aloittivat kasvatuskumppanuuskoulutukset, johon osallistui Pajuluoman päiväkodin yli viisivuotiaiden lasten kanssa työskentelevät kasvattajat. (Ks. luku 4.1.3) Vanhemmilta tuli suullisesti paljon myönteistä palautetta omahoitajuustyötavasta ja erityisesti alkukäynneistä koteihin. Hankkeessa nähtiin tärkeänä kerätä palautetta tarkemmin, jotta voitiin suunnata kehittämistyötä alueen lasten ja perheiden tarpeita vastaaviksi. Vanhemmille toteutettiin omahoitajuus ja kotikäynnit -kysely. Myös lapset osallistuivat väliarviointikyselyyn piirtäen esimerkiksi omaa toimintaansa omahoitajan kanssa. Asiakkaiden osallisuutta huomioitiin järjestämällä avoin tilaisuus kyselyn tulosten esittelyn osalta Pajuluomassa Tarvittaessa projektityöntekijä osallistui kotikäynnille tai yhteistyöpalavereihin omahoitajan tukena palveluohjauksellisen työotteen mukaisesti. Kasvatuksellinen yhteistyö perheen kanssa on jatkumo, joka toteutuu suunnitelmallisena polkuna eri toimijoiden välisenä yhteistyönä sekä perheen että muiden mahdollisten monialaisten verkostojen kanssa. Hyvä yhteistyö lisää mahdollisuuksia havaita huolia varhaisemmin ja puuttumista niihin. Yhteistyön merkitys korostuu tilanteissa, joissa lapsi on vaihtamassa ryhmästä toiseen tai esiopetuksesta kouluun. Rajapinnoilla toimittaessa dokumentoinnin merkitys korostuu tiedonvälityksessä toimijoiden kesken. 69

71 Pilottipäiväkodissa toteutettiin moniammatillista case -työskentelyä. Vanhemman hyvä suhde varhaiskasvatuksen omahoitajan kanssa on toiminut yhteistyön siltana vanhemman ja muiden toimijoiden välillä. Vanhemman luottamus lapsen omahoitajaan on pohjana myös projektityöntekijän osallisuudelle ja yhteistyölle vanhemman ja perheen arjessa jo toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektityöntekijän rooli oli päivähoidon varsinaiseen omahoitajaan verrattuna palveluohjauksellisempi ja kokonaisvaltaisemmin perheen huomioivaa. Case -työskentely osoitti todeksi varhaiskasvatuksen perhetyön tarpeellisuuden. On perheitä, jotka kaipaisivat intensiivisempää tukea kasvatustyölleen kuin mitä päivähoidon kasvattajat voivat tarjota. Päiväkodin kautta olisi luonteva tapa saada apua niihin perheisiin, joissa on erityistä tuen tarvetta. Arjen verkostoyhteistyö Pajuluoman päiväkodilla toteutui luonnollisesti fyysisesti lähellä olevien toimijoiden kanssa, joissa monialaiset yhteistyökäytänteet kehittyvät edelleen mm. case -työskentelyn ja yhteistoiminnan kautta. Pajuluoman päiväkodin pilotointi herätti kiinnostusta maakunnassa ja perusturvajohtaja Piia Aron aloitteesta pilottitoiminta laajeni myös Lapualle keväällä Vuonna 2010 valmistui Kissankellon päiväkodin laajennus ja siellä aloitti kahden jo toimineen ryhmän lisäksi kolme uutta lapsiryhmää. Lisäksi päiväkodin johtajan alaisuudessa toimiva toinen kaksiryhmäinen päiväkoti tuli osaksi pilottitoimintaa. Projektityöntekijä aloitti toiminnan Lapuan päiväkodeissa työyhteisöjen yhteisöilloilla, joissa hahmoteltiin työyhteisöjen tarpeita ja pilotoinnin tavoitteita sekä kerrottiin Pajuluoman kehittämistoiminnasta. Työntekijät kokivat, ettei heillä ollut mahdollisuutta vaikuttaa päätökseen osallistua pilotointiin. Tämä näkyi työntekijöiden sitoutumisen ja motivoitumisen puutteena kehittämistoiminnassa. Hankkeen projektityöntekijä aloitti reflektoivat käynnit kaikissa Lapuan pilotin työtiimeissä. Joissakin päiväkotien tiimeissä kehittämistyö lähti pikkuhiljaa käyntiin, mutta joissakin tiimeissä työnkehittäminen koettiin turhaksi, ylimääräiseksi työksi. Tiimikäynneillä nousi esiin työntekijöiden työnohjaukselliset tarpeet ja erityisesti työyhteisön hyvinvointiin liittyvät kysymykset. Lapuan kunnassa oli meneillään myös laaja päivähoidon rakenneuudistus. Kunnassa aloitti uusi päivähoidonpäällikkö ja siirryttiin aluejohtajamalliin. Tämä vaikutti osaltaan myös kehittämistyön alkukankeuteen. Keväällä 2011 projektityöntekijä piti molemmille päiväkodeille omat yhteisöillat, joissa 70

72 arvioitiin kehittämistyön tilaa ja ikään kuin aloitettiin alusta ja pyrittiin antamaan henkilökunnalle mahdollisuuksia vaikuttaa kehittämistyön suuntaan. Kevään 2011 aikana Lapuan pilotin väkeä osallistui omahoitajuuden vertaisryhmään. Sieltä he kokivat saaneensa vahvistusta ja ymmärrystä kehittämistyölleen. Projektityöntekijä jatkoi tiimeissä reflektointikäyntejä, joissa käsiteltiin tiimin arvoja, käytänteitä suhteessa arvoihin, kasvatusnäkemyksiä ja perustehtävää. Keväällä 2011 Lapuan päiväkodit saivat kunnan tarjoamana koulutusta pienryhmätoimintaan. Koulutuksen päätteeksi eräs työntekijä sanoi: voi kun tämä koulutus olis ollut ennen hankkeen aloittamista, olis ymmärtänyt mistä on kyse niin ei oltas oltu niin vastarintaisia Hankerahoitus on toisaalta mahdollistanut kehittämistoimintaa päiväkodissa mutta toisaalta hankkeen lyhyt toiminta-aika ei kohtaa päivähoidon/kuntaorganisaation hitaasti ja pienin askelein etenevää kehittymistä. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tulisi vastata kentän tarpeisiin ja johtaa toimintaedellytyksiä parantaviin ratkaisuihin ja malleihin. Pilotissa työstetty Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi oli ponnistus, joka auttoi Pajuluoman päiväkodin alkuun työnkehittämisen tiellä. Työntekijät ovat oppineet ja sisäistäneet uudenlaisen työn tekemisen tavan ja jatkavat työyhteisönä työn edelleen jalostamista kohti laadukkaampaa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi jatkaa elämäänsä Pajuluoman päiväkodin arjessa mutta sen säikeitä on pikkuhiljaa leviämässä myös muualle maakuntaan. Työtapa on herättänyt kiinnostusta niin päivähoidon kentällä kuin koulutustahoillakin. Kehittämistyö saatiin Lapuan piloteissa alulle. Kunnan tehtäväksi jää kehittämistyön linjaaminen ja eteenpäin vieminen jatkossa. Pilotointiaika oli liian lyhyt, varsinkin pilotissa, jossa innostus kehittämistyöhön syttyi vasta alkukankeuden jälkeen. Molempien pilottien henkilökunnalle (Seinäjoki ja Lapua) pidetään pilotoinnin päättävä yhteisöilta, jossa tavoitteena on nostaa esiin kehittämistyön hedelmiä sekä kannustaa ja tukea henkilökuntaa pitämään yllä työn kehittämistä sekä jalostaa eteenpäin pilotissa syntyneitä kehittämistyön ituja myös tulevaisuudessa. 71

73 Tavoitteeseen liittyvät tuotokset Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi Varhaiskasvatuksen kehittämistyön tuloksena on syntynyt osallistava Hyvinvoiva lapsi työprosessimenetelmä. Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi on mallinnettu ja sen osa-alueita on mahdollista ottaa käyttöön myös muissa päiväkodeissa. Hyvinvoiva lapsi työprosessimenetelmä ja kasvatuskumppanuuden periaatteet antavat varhaiskasvatuksen työntekijöille eväitä työskennellä lasta yksilöllisesti kuunnellen, kasvatuskumppanina vanhemman rinnalla, yhteistyössä lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa. Mallissa kiinnitetään erityisesti huomiota lapsen siirtymävaiheisiin: kun lapsi siirtyy kotoa päivähoitoon, kun lapsi siirtyy ryhmästä toiseen tai kun lapsi siirtyy esikoulusta kouluun. Hankkeen aikana on pohdittu paljon kuinka siirtymävaiheita voidaan pehmentää niin, ettei kokemuksesta tule lapsen voimavaroja ylittävä. Siirtymävaiheessa on tärkeää ottaa huomioon lapsen ja hänen kasvuympäristöjensä edellytykset. Näihin edellytyksiin vastaamalla lapsi sopeutuu helpommin uuteen ympäristöön ja samalla tuetaan myös lapsen kasvua ja kehitystä. Prosessikuvauksessa (ks. kuva 4) on huomioitu lapsen kohtaamisen eri tilanteita päivähoidon aloituksesta koulun aloitukseen saakka. Henkilöstöä malli auttaa huomaamaan oleelliset kohdat toiminnasta, jolloin eri toimijoiden välillä voidaan sopia kriteerit, joilla edistetään varhaiskasvatuksen laadukasta toteutumista. Prosessikuvaus voi helpottaa myös vanhempien osallistumista päivähoidon arkeen. Kumppanuus, osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen ja arjessa toteutuva lapsen parempi kohtaaminen ovat prosessin toteutumisessa keskeisellä sijalla. 72

74 Kuva 4 Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi Varhaiskasvatuksen palveluohjaus ( Lapsen siirtyessä tutusta kodista päivähoidon maailmaan tapahtuu suuria muutoksia lapsen ja perheen elämässä. Toimintamallissa kiinnitetään huomiota lapsen päivähoidon aloitukseen ja nivelvaiheisiin siirryttäessä ryhmästä toiseen tai esikoulusta kouluun. Vanhemmille pyritään tarjoamaan monipuolista tietoa mm. lapsen kehityksestä, kiintymyssuhteen merkityksestä, varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä alueen varhaiskasvatuspalvelutarjonnasta. Tämän tiedon valossa vanhempien on mahdollista muodostaa perusteltu tietoon pohjautuva näkemys oman lapsen tarpeista, millaista varhaiskasvatusta hän tarvitsee, miten lapsi aloittaa päivähoidon ja millä asioilla hoidon aloitukseen liittyviä stressitekijöitä voidaan ehkäistä. Tätä tietoa on saatavilla mm. verkkopohjaisessa perhekeskuksessa Kersanetissä. Pilottipäiväkodilla on kuvattu myös video, jossa kerrotaan pienen lapsen hoidonaloitukseen liittyvistä kysymyksistä ja päiväkodin toiminnasta päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien näkökulmista. 73

75 Alkukäynti kotona Ennen lapsen hoidon aloitusta päiväkodin kasvattaja, lapsen omahoitaja käy lapsen kotona alkukäynnillä. Lapsella on mahdollisuus tutustua yhteen kasvattajaan, omahoitajaansa ennen päivähoidon aloitusta. Kasvattaja saa tärkeää tietoa lapsesta ja perheen tavasta toimia lapsen kanssa kotiympäristössä. Alkukäynnin aikana pyritään kuuntelemaan perheen toiveita, tarpeita ja lähtökohtia päivähoitoon liittyen. Käynnin aikana valmistellaan myös vanhempia lapsen hoidon aloitukseen. Työntekijä voi auttaa vanhempaa käymään läpi omia ajatuksia, käsityksiä ja tunteita, joita liittyy lapsen päivähoidon aloitukseen. Tunteiden ilmaisun ja selkiintymisen kautta vanhempi pystyy paremmin myös valmistelemaan lasta tulevaan muutokseen. Tutustumisella luodaan hyvä pohja päivähoidon aloitukselle. Alkukäynnin aikana keskustellaan tutustumisen mahdollisuuksista ja vanhempien osallistumisesta pehmeän laskun järjestämiseksi lapselle. Osallistuva alku ja pehmeä lasku Lapselle tärkeä jatkuvuuden tunne on mahdollista säilyä kun siirtyminen kotoa päivähoitoon tapahtuu pikkuhiljaa. Pehmeän aloituksen tavoitteena on, että vanhempi tutustuttaisi lapsen päivähoitoympäristöön yhdessä omahoitajan kanssa. Omahoitajalla on mahdollisuus syventää tietämystä lapsesta, hänen tavoista ja tottumuksistaan esimerkiksi miten vanhempi toimii vaihtaessaan lapselleen vaippaa tai millaisia rutiineita lapsen ruokailutilanteeseen liittyy. Tutustuminen alkaa pieninä hetkinä, pikkuhiljaa pidentäen. Tutustumisjakson olisi hyvä kestää kahdesta kolmeen viikkoa. Vanhempi poistuu välillä ja palaa hetken kuluttua takaisin, jotta lapselle muodostuisi luottamus vanhemman paluusta. Terve lapsi tuntee ikävää ja häntä auttaa tunteen jakaminen kasvattajan kanssa. Tässä ovat apuna lohdutus, lähellä oleminen, tutut lelut tai turvallisuutta tuovat asiat esim. kuva perheestä. Tunteiden sanallistaminen ja puhuminen lapselle auttaa lasta ymmärtämään ja hallitsemaan omia tunteitaan. Lapselle on tärkeä kuulla ja kokea että vanhemman ikävöiminen on sallittua. Lapsen ikävän tunteista on hyvä kertoa myös vanhemmille, silla ikävä viestii lapsen ja vanhemman välisestä ensisijaisesta suhteesta. Omahoitajuus Kiintymyssuhdeteorian näkökulmasta lapsi kiinnittyy hierarkisesti häntä hoivaaviin aikuisiin. Ensisijaiset hoivaajat ovat vanhemmat. Omahoitajan tehtävä on kannatella ja tukea lapsen ja vanhempien välistä tunnesuhdetta hoitopäivän ajan. Pienellä lap- 74

76 sella pitää olla tieto siitä, kuka aikuinen pitää hänestä huolta. Lapsi tarvitsee myös päivähoidossa aikuisen, johon voi kiintyä, joka auttaa tyydyttämään tarpeet ja tukee tunteiden säätelyssä vanhemman ollessa poissa. Omahoitajatyötavalla varmistetaan, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi. Omahoitaja vastaa pienryhmänsä lasten kasvun ja kehityksen tukemisesta päivähoidon arjessa. Omahoitaja kohtaa lapsen yksilönä, hänen temperamenttinsä huomioiden ja auttaa lasta vähin erin ryhmäytymään osaksi lapsiryhmää. Usein lapselle on nimetty myös varaomahoitaja niihin tilanteisiin kun omahoitaja ei ole paikalla esimerkiksi työvuorojärjestelyjen vuoksi. Myös vanhempien on hyvä tietää, että omahoitaja ei ole aina tavattavissa, mutta silloin ryhmän muilla työntekijöillä on tieto lapsen päivän tapahtumista. Omahoitaja tekee tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden periaatteita noudattaen. Omahoitaja pitää lapsen kasvatuskeskustelun kerran toimintakaudessa (tarvittaessa useammin) ja toimii ensisijaisena yhteyshenkilönä lapsen perheen kanssa. Saattaen vaihtaminen ryhmästä toiseen Omahoitaja/vastuuaikuinen on läsnä myös lapsen muissa siirtymävaiheissa: kun lapsi siirtyy ryhmästä toiseen, esikouluun tai esikoulusta kouluun. Omahoitaja (esikouluikäisten ryhmässä vastuuaikuinen) saattelee tällöin lapsen uuteen ympäristöön. Omahoitaja huolehtii lapsen tutustumisesta uuteen ympäristöön ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan lapsen rinnalla tutustumisprosessiin, tuoden tutun kasvattajan turvaa lapselle uudessa tilanteessa. Omahoitaja/vastuuaikuinen huolehtii myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta ja esiopetussuunnitelmasta, keskusteluista vanhempien kanssa, ottaa tarvittaessa mahdolliset huolet puheeksi ja on myös yhteydessä kiertävään erityislastentarhanopettajaan, neuvolaan tai muihin yhteistyötahoihin lapsen asioissa. Käytänteellä pyritään siihen, että voidaan välittää myös kumppanuutta toimijoiden välillä. Saattaen vaihtaen -yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstö voi välittää tarvittaessa varhain puuttuen lapsen seuraavalle kehitysportaalle tai uudelle toimijalle tärkeitä asioita. Näin toimien kasvatuskumppanuudessa jo toteutunut hyvä yhteistyö ei mene hukkaan, vaan voi syventyä edelleen luottamuksessa lapsen, perheen ja uuden ammatillisen toimijan välillä. Esikoulusta koulupolulle kumppanuudessa Vanhemmat, lapsi, esikoulun opettaja ja ensimmäisen luokan opettaja kohtaavat dialogissa. Huomioidaan lapsen roolimuutos koululaiseksi, oppilaan rooliin siirryttä- 75

77 essä. Mahdollisuudet harjoitella ja valmistautua riittävän ajoissa koulun aloitukseen auttavat lasta sopeutumaan uuteen elämänvaiheeseen. Kouluun siirryttäessä lapsen kasvuympäristö muuttuu monella tapaa. Suhteessa päivähoidon useaan kasvattajaan, luokassa on vain yksi opettaja, lapsen oma vastuu lisääntyy ja oppimiselle asetetaan uudella tavalla tavoitteita. Yhteistyössä kasvattajien kesken pyritään helpottamaan koulunaloitukseen liittyviä muutoksia. Juurruttaminen ja levittäminen Seinäjoen pilottipäiväkodin alue-esimiehen aktiivisuus hyvien kokemusten levittämisessä on ollut ja on jatkossakin tärkeää. Varhaiskasvatuksella tulisi olla yhdenmukaiset strategiset linjaukset, joiden mukaan työtä ja sen kehittämistä suunnataan. Kaupungin varhaiskasvatuksen johto on tehnyt työtä tavoitteellisesti, mikä on näkynyt varhaiskasvatustyön kentällä. Esimerkiksi henkilökunnan täydennyskoulutus on ollut yhdenmukaista ja tavoitteisiin tähtäävää. Muun muassa kasvatuskumppanuuskoulutukset päiväkodeissa on aloitettu hankkeen myötä. Hankkeen varhaiskasvatuskehittäminen alkoi pilottipäiväkodista Seinäjoella syksyllä Vuotta myöhemmin hankkeen kehittämistoiminta laajeni kahteen päiväkotiin Lapualla. Projektityöntekijä on ollut näiden kolmen päiväkodin kehittämistoiminnan tukena. Pilottipäiväkotien lähiesimiehet ovat osallistuneet hankkeen toteuttamaan maakunnalliseen Varhaiskasvatuksen esimiesten työpaja-työskentelyyn. Työpajassa on varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi-työprosessimenetelmää esitelty maakunnallisesti varhaiskasvatuksen esimiehille. Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi- työprosessimenetelmää on esitelty projektityöntekijän vetämissä varhaiskasvatuksen työntekijöiden yhteisöilloissa muutamissa hankkeen kunnissa, joissa tavoitteena on ollut toimintamallin levittäminen ja keskustelun herättäminen varhaiskasvatuksen toimijoiden kesken päivähoidon nykytilasta. Malli on ollut esillä myös Pohjanmaan varhaiskasvattaja messuilla. Kehittämistä on ohjannut mm. päivähoidon pilotin kehittäjäryhmän toiminta (maakunnallinen-, monialainen- ja asiakasedustus). Tämän foorumin kautta tietoa toimintamallista ja käytännön kokemuksista on saatu levitettyä. Pilotin työskentelyä on seurattu mm. hankkeen kokoamassa 19 kunnan alueelta kootussa monialaisessa yli sektorirajojen kootussa jalkautuvien palveluiden työryhmässä sekä hankkeen ohjausryhmässä. 76

78 Oppilaitosyhteistyö mahdollistaa hankkeessa syntyneiden uusien oivallusten levittämistä ja kehittämistä edelleen. Hyvinvoiva lapsi työprosessi- menetelmään pohjautuen on suunnitteilla koulutusta ja mentor-toimintaa oppilaitosyhteistyönä Lapuan kristillisen opiston kanssa. Kehittämistoimintaan on osallistunut myös alan opiskelijoita. Hankkeen varhaiskasvatuskehittämisen alueelta on tekeillä useita opinnäytetöitä. Esimiesten työpajat Päiväkotipilotin yhteydessä nousi tarve käynnistää päivähoidon esimiehille suunnattua vertaisryhmätoimintaa maakunnan esimiehille. Varhaiskasvatuksen esimiehille suunnatut työpajat toimivat syksyllä 2010 ja keväällä 2011 noin kerran kuussa. Ryhmän tapaamiset kestivät kolme tuntia per kerta. Ryhmän tavoitteena oli kehittää johtamisosaamista vertaisryhmässä alueella toimivien varhaiskasvatustoimijoiden kesken. Ryhmä tarjosi mahdollisuuksia kokemusten vaihtoon ja tiedon sekä ajankohtaisten asioiden jakamiseen, tukien esimiehen johtamisosaamista ja omaa työssä jaksamista. Tapaamisissa käsiteltiin varhaiskasvatusjohtamiseen liittyviä teemoja, joissa näkökulmina olivat mm. varhaiskasvatuksen hallinnointi ja talous, varhaiskasvatuksen henkilöstöjohtaminen ja verkostoyhteistyö monialaisissa varhaiskasvatuksen rinnalla toimivissa verkostoissa, varhaiskasvatuksen kehittämistyön menetelmät, varhaiskasvatuksen arvioinnin menetelmät ja asiakaspalautteen hyödyntäminen sekä dokumentointi ja työyhteisön viestintä. Projektityöntekijän koordinoima tutustumismatka Hämeenlinnaan toteutui Tutustumismatkalle osallistui yhteensä 28 henkilöä. Mukana olivat varhaiskasvatuksen esimiesten työpajaan osallistuvien lisäksi varhaiskasvatuksen toimijoita (pääsääntöisesti esimiehiä) Etelä-Pohjanmaan alueelta. Hämeenlinnan toimintaa esitteli palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin, Kastehankkeen työntekijä Arja Korhonen sekä konsultoiva erityislastentarhanopettaja Minna Mattila. Työpajoissa keskusteltiin myös omahoitajuudesta ja kasvatuskumppanuudesta. Lisäksi tutustuttiin hankkeessa mukana oleviin päiväkotipilotteihin ja perehdyttiin Hyvinvoiva lapsi -työprosessimenetelmään sekä Varhaiskasvatuksen Kuvastin- menetelmään. Työpajatoiminta jatkuu edelleen ryhmän omana vertaistoimintana ilman hankkeen projektityöntekijän koordinointia. Työpajassa työstettiin yhdessä toimivaa tapaa jatkotyöskentelylle. 77

79 Kuvastin -itse ja vertaisarviointimenetelmän kehittäminen varhaiskasvatustoimijoille Esimerkkinä verkostoyhteistyöstä pohjalaismaakuntien edustajien toimesta käynnistettiin keväällä 2010 sosiaalityössä käytetyn reflektoivan Kuvastin -menetelmän kehittäminen varhaiskasvatuksen toimintaan sopivaksi. Menetelmän kautta varhaiskasvatuksen työntekijöillä on mahdollisuus reflektoida, kehittää ja ymmärtää sekä omaa työskentelyään että verkostoissa tapahtuvaa työtä ja prosessien etenemistä. Hankkeen projektityöntekijä osallistui Kuvastin-menetelmän kehittämispalavereihin, joissa työstettiin menetelmän lomakkeet varhaiskasvatuksen käyttöön sekä ohjekirja menetelmän käyttöönoton tueksi. Kehittävään työskentelyyn on osallistunut toimijoita pohjalaismaakunnista kehittämissuunnittelija Anne Saarijärven kutsumana. Pajuluoman pilottipäiväkodin henkilöstöä sekä kolme varhaiskasvattajaa Seinäjoelta toimi Kuvastin- menetelmän testiryhmänä kevään 2011 aikana. Projektityöntekijä osallistui tähän ryhmään. Toinen testiryhmä toimi Ilmajoella yhdessä päiväkodissa. Hankkeen projektityöntekijä osallistui menetelmään liittyviin tapaamisiin kirjaten ja mallintaen ylös havaintoja ja kokemuksia menetelmän soveltumisesta varhaiskasvatuksen toimijoille. Menetelmää esiteltiin hankkeen projektityöntekijän toimesta Esimiesten työpajassa, pilottipäiväkodin kehittäjäryhmässä sekä Pohjalaismaakuntien varhaiskasvatuksen kehittäjäryhmän tapaamisessa. Kuvastin-työskentely on herättänyt kiinnostusta varhaiskasvatuksen toimijoiden keskuudessa maakunnassa. Lomakkeet ja työkirja julkaistaan SONet BOTNIAn toimesta internetissä ja ne tulevat mahdolliseksi kaikkien varhaiskasvatuksen toimijoiden käyttää Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet Kehittämistyön rakenne pyrittiin rakentamaan siten, että se mahdollisimman vähän rasittaisi ryhmien päivittäistä työskentelyä, mutta olisi silti riittävää ja kannustavaa viemään kehittämistyönprosessia eteenpäin. Kehittämistyöhön paneutuminen vei paljon työaikaa: pilottipalaverit, kehittämistyönohjaus, vertaisryhmät, koulutukset, reflektiokeskustelut, paperityöt, sähköpostit, materiaaliin tutustuminen jne. Työntekijät joutuivat rajaamaan aikaansa perustyön ja kehittämistyön välillä. Jotta työyhteisö pystyisi kehittämään omaa toimintaansa, on työn rakenteissa turvattava tietyt vähimmäisedellytykset. Kehittämistoiminnalla pitää olla esimiestason ta- 78

80 son hyväksyntä ja kehittämistyölle on osoitettava resursseja niin, ettei perustyö lasten ja perheiden parissa kärsi. Kehittämishankkeen asema päiväkodin aloitusvaiheessa oli kuin kaksiteräinen miekka. Toisaalta yhteiset tavoitteet auttoivat henkilökuntaa sitoutumaan ja tekemään työtä yhteistä päämäärää kohti. Uuden yksikön toiminnan käynnistäminen syyskuussa toimintakauden jo alettua ja hankekehittämistyön parissa oli ajankäytöllisesti haastavaa. Kaikkien lasten päiväkodinaloitusvaihe ajoittui samaan aikaan. Kaikki olivat toisilleen vieraita, niin työntekijät kuin lapsetkin. Henkilöstö on pohtinut eri tilanteisiin varasuunnitelmia ja ratkaisuja, muuttaen mm. työaikakäytänteitä paremmin uuden työtavan ja lapset huomioivammaksi. Kehittämistyöstä etuna uudessa yksikössä on ollut mm. se, että henkilöstö on alun alkaen rekrytoitu tietäen, että yksikössä käynnistetään uudenlaista työskentelyä. Haittaa taas se, että henkilöstö on vielä vieraampaa toisilleen ja yhteisöllisyys rakentuu hitaasti työtiimeissä sekä eri ryhmien välillä. Kehittämishankkeen myötä uuden työtavan käyttöönottoon saatiin käytännön tukea, joka auttoi rajaamaan työskentelyä ja siirtämään uusia ajatuksia toiminnan tasolle kokeiltaviksi. Ilman projektityöntekijän tukea ja kehittämistyönohjausta kehittyminen työssä olisi tapahtunut hitaammin tai olisi jopa tyrehtynyt kokonaan. Vaikka uusi työnteon tapa helpotti ja järkevöitti työtä, piti työntekijöiden ensin poisoppia vanha työtapa. Kehittämistyö ja erityisesti omahoitajatoimintatapa on selkeyttänyt ja auttanut rajaamaan työtä. Tämän ovat osoittaneet myös videohavainnointien dialogiset hetket yksittäisen lapsen ja omahoitajapienryhmien kanssa. Lapsiin ehtii perehtyä paremmin ja kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen tehostuu, kun toimitaan pienryhmissä. Henkilökunta on kokenut, että tärkeintä on lapsen kohtaaminen ja vuorovaikutuksen syntyminen kasvattajan ja lapsen välille. Lapsen ja kasvattajan välisen yhteyden löytyminen on voimavara molemmille. Lapsen turvallinen päivähoidon aloitus tai siirtymä tukee ennen kaikkea lapsen sopeutumista uuteen ympäristöön. Lapsen sopeutuminen ja jännittyneisyyden väheneminen siirtymätilanteessa lisää myös henkilöstön työssä jaksamista. Lapsi voi luottaa omahoitajaansa ja rentoutua leikkiin ja tutkimiseen. Pilotin henkilöstö on kuvannut, että aloittavat lapset eivät itke niin paljon kuin aiemmin. Oppimisen ja sosi- 79

81 aalisten taitojen edellytyksethän syntyvät riittävän pysyvässä ja riittävän hyvässä kiintymyssuhteessa aikuiseen. Omahoitajatyöskentely luo edellytyksiä kiintymyssuhteen muodostumiselle kasvattajan ja lapsen välille. Lapsen kokonaisvaltainen sensitiivisempi kohtaaminen ja hänen tunteidensa tunnistaminen on mahdollista pienryhmätyöskentelyn ja omahoitajatyötavan vuoksi. Kasvattajat ovat sitoutuneet vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Tämä on lisännyt myös työn mielekkyyttä. Palautteen mukaan työntekijät ovat kokeneet toiminnan palkitsevana. en vaihtaisi enää vanhaan tapaan tehdä työtä Lapsen sensitiivisesti kohtaava kasvattaja päivähoidossa toimii korjaavana tekijänä erityisesti sellaisten lasten kohdalla, joiden vanhemmat eivät kykene tarjoamaan lapselleen turvallista kiintymyssuhdetta. Työntekijällä ei ole välttämättä välineitä, eikä resursseja kehittää työtään vaan päivähoitotyö voi olla jokapäiväisestä arjesta selviytymistä. Päivähoidon työntekijöiden koulutus on monentasoista. Tietojen päivitys voi olla jokaisen työntekijän henkilökohtaisen aktiivisuuden ja innostuksen varassa. Työntekijöiden vaihtuvuus on koettu suureksi haasteeksi, niin työyhteisön, vanhempien ja ennen kaikkea lapsen näkökulmasta. Uuden työntekijän perehdytyksen tärkeys nousee tässä keskiöön. Kuinka perehdytys on upotettu päivähoidon rakenteisiin niin, että se tukee uuden työntekijän aloittamista mahdollisimman hyvin. Kehittämistyö on nostanut esille tarvetta kiinnittää huomiota henkilöstön pysyvyyden parempaan mahdollistamiseen. Pätevä varhaiskasvatuksen osaaja ei ole sama asia, kuin jo toimintaympäristön tavat ja perheet edelliseltä kaudelta tunteva työntekijä, jolle on rakentunut yhteisille kokemuksille perustuva suhde hoidossa olevien lasten kanssa. Vaihtuvien työntekijöiden myötä menetetään arvokasta hiljaista tietoa ja siitä oli seuraamuksia myös kehittämistyön prosessin etenemiselle. Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi tekee mahdolliseksi jokaisen lapsen lähtökohtien ja tarpeiden näkemisen ja tiedostamisen. Tältä pohjalta kasvattaja huomioi jokaisen lapsen lähtökohdat hoidon ja kasvatuksen tavoitteissa ja suunnittelee toimintaa lapsilähtöisesti. Kehittämistyö päivähoidon pilotissa on lisännyt henkilöstöltä saadun palautteen mukaan henkilöstön kuulemista ja motivoinut syventämään omaa ammatillista kasvua lisäten tarjottavan varhaiskasvatuksen laatua. 80

82 Kasvattajayhteisön kokemukset ja toimintatavat tulevat nykyistä paremmin asiakkaan näkyville prosessikuvauksen kautta, lisäten perheen ymmärrystä heidän mahdollisuudestaan aktiivisina toimijoina esimerkiksi hoidon aloitustilanteessa. Yhteisöllisyys rakentuu kokemusten ja yhteisen ymmärryksen mahdollisuuksien kautta toimintakulttuuriksi eri kasvatusympäristöt yhdistäen. Päiväkotien pilotissa todettiin, että mikäli työyksikön sisäiset rakenteet ovat toimimattomat, uuden työmallin vieminen työyhteisöön ulkoakäsin on haastavaa. Omahoitajuuteen on suhtauduttu kriittisestikin. Työntekijät ovat pohtineet mm. yhteistyötä vanhempien kanssa. Entä miten toimitaan tilanteessa, jossa omahoitajan ja lapsen kemiat eivät pelaa? Vanhemmissa omahoitajuus on myös herättänyt kysymyksiä: Tunteeko kaikki hoitajat lapseni, millaista hoitoa lapseni saa silloin kun omahoitaja ei ole paikalla? Tuoko omahoitajuus eriarvoisuutta päiväkotiin? Omahoitajuus on työtapana hyvä, mutta ei sellaisenaan riitä. Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi- prosessin toteutumisen kautta saadaan kokonaisuus, joka palvelee perheiden tarpeita osallisuuden mahdollisuuksia tarjoten. Kumppanuudessa toimimisen eväin ollaan valmiita uusiin koitoksiin lapsen siirtyessä koulupolulle Odotettavissa olevat vaikutukset Projektityöntekijän palveluohjauksellinen työote pilotissa on nostanut esiin päiväkotien tarpeen palveluohjaajalle/matalankynnyksen ehkäisevälle perhetyölle. Projektityöntekijä toimi osana moniammatillista hanketiimiä ja oli riittävän kaukana perustyöstä. Hänen ei tarvinnut irrottautua lapsiryhmästä lähteäkseen mukaan verkostopalaveriin tai kotikäynnille. Päiväkodin työntekijät kohtaavat perheitä päivittäin ja perheiden erilaiset tuen tarpeet nousevat tiiviissä kanssakäymisissä helpommin esiin. Päiväkodin kasvattajien ensisijainen tehtävä on hoitaa perustehtäväänsä, jolloin aika tai ammattitaito ei välttämättä riitä perheiden haasteisiin puuttumiseen. Hankkeessa työstetyn Hyvinvoiva lapsi työprosessin osa varhaiskasvatuksen palveluohjaus sisältää mahdollisuuden monialaisen yhteistyön syventämiseen. Asiakas voi dialogissa määrittää itse tarpeensa ja ratkaisu voi olla luovasti kohtaavampi, mitä tämänhetkinen palveluvalikoima ei välttämättä tarjoa. 81

83 Kasvatuskumppanuuden periaatteet ovat leviämässä koulutusten myötä maakunnan varhaiskasvatuksen kentälle ja kiinnostusta on myös laajentaa kasvatuskumppanuutta alakoulujen opettajiin. Lapsen ja perheen sensitiivisempi kohtaaminen mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja toimii näin ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä lapsiperheiden arjessa Koulupilotit (Lintuviidan, Rastipuiston ja Toukolanpuiston alakoulut sekä Toivolanrannan yhtenäiskoulu) Lintuviidan koulussa on luokat sekä neljä pienluokkaa. Oppilaat tulevat 4. luokalle Rastipuiston koulusta ja toinen 5. luokka tulee Toukolanpuiston koulusta. Koulunjohtajana toimii Jukka Saarijärvi, opettajia koulussa on 11, joista osa pienluokkien opettajia ja kiertäviä. Lintuviidan koulu on osa Kasperi-taloa, johon kuuluvat myös liikuntasalin ja oman ruokalan lisäksi mm. päiväkoti, seurakunnan tilat, neuvola ja hammashoitola, nuorisotila sekä kansalaisopiston tiloja. Rastipuiston koulussa on 75 oppilasta ja siellä toimii luokat 1-3. Toinen ensimmäisestä luokasta on ns. Starttiluokka. Koulun johtajana toimi Jaana Olli. Koulu on neljän opettajan koulu. Ensimmäisen hankevuoden aikana Rastipuiston koulu oli tiiviisti mukana hankkeen toiminnassa. Projektityöntekijä oli mukana koulun palavereissa ja tiiviissä yhteystyössä opettajien kanssa mm. luokkatilanteissa. Keväällä 2010 Rastipuiston osuus kehittämistyössä pieneni. Koulurakennus meni käyttökieltoon, koulu tyhjättiin lyhyellä aikataululla ja syksyn osalta koulun aloituspaikka näytti epävarmalta. Kehittämistyölle oli vaikea antaa tilaa, kun oma/koulun tulevaisuus oli epävakaa ja arjen pyörittäminen vaati enemmän aikaa. Koulu sijoittui Lintuviidan koulun pihaan parakeista rakennettuihin luokkahuoneisiin syksyllä Toukolanpuiston koulussa annetaan opetusta perusopetuksen vuosiluokilla 1-4. Oppilaita on noin 130 ja luokkia 6 kpl. Koulunjohtajana toimi Pasi Kivisaari. Koulussa on noin 8 opettajaa, joista osa kiertäviä kuten kieltenopettajat. Toivolanrannan yhtenäiskoulu toimii ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan. Oppilaita koulussa on 268. Samassa pihapiirissä sijaitsee myös Etelä-Seinäjoen lukio. Koulu sijaitsee Peräseinäjoella, noin 30 kilometrin päässä Seinäjoelta. Rehtorina 82

84 koulussa toimii Kari Kunnari. Opettajia yhtenäiskoulussa on noin kolmekymmentä ja kaksi erityisopettajaa. Yhtenäiskoulussa käy kiertävä laaja-alainen erityisopettaja. Kouluilla tehtävän työn tueksi koottiin pilottiryhmä, johon osallistuivat: Jaskari Jari, Seinäjoen perusopetusjohtaja Joki Raili, kouluterveydenhoitaja (Rastipuisto, Lintuviita, Toukolanpuisto) Kivisaari Pasi, Toukolanpuiston koulunjohtaja Kunnari Kari, Toivolanrannan rehtori Luopajärvi-Heinonen Marianna, Oppilaanohjauksen hankekoordinaattori Mäkinen Minna, erityisopettaja (Toivolanranta) / Kyllönen Tarja (Toivolanranta) Olli Jaana, Rastipuiston koulunjohtaja Pentinmäki Sirpa, erityisopettaja(rastipuisto ja Lintuviita) Pitkäaho Marjo, psykologi (Toivolanranta) Pöytälaakso Sari, projektityöntekijä Pöytälaakso Virpi, koulukuraattori (Toivolanranta) Raiskio Jaana, psykologi / Leppänen Minna, psykososiaalisten palvelujen johtaja Saarijärvi Jukka, Lintuviidan koulunjohtaja Sytelä Eija, erityisopettaja(toukolanpuisto) Tuomela-Jaskari Sirpa, projektikoordinaattori Vaissalo Tuija, koulukuraattori (Rastipuisto, Lintuviita ja Toukolanpuisto), Viita Juha, Kelpo -hankekoordinaattori Vuolle Kirsi, kouluterveydenhoitaja (Toivolanranta) Ryhmän kokoonpano vaihteli hankekauden aikana esimerkiksi erityisopettajien ja hanketyöntekijöiden osalta. Ryhmä kokoontui ko. muodossaan ensimmäisen kerran syksyllä 2009 ja on kokoontunut yhteensä 7 kertaa. Ryhmä on pääasiassa ottanut kantaa ja antanut palautetta projektityöntekijän tekemästä työstä ja linjannut tulevaa toimintaa Tarve, josta tavoite nousee Hankkeen käynnistyessä syksyllä 2009 pilottikoulujen edustajat toivoivat hankkeen vastaavan asioihin, jotka olivat sillä hetkellä koulujen arkea koskevia, hankalia kysymyksiä. Projektityöntekijältä toivottiin olevan: - apuna perheissä, joissa vanhempien kyky hoitaa oppilaan ongelmia on alentunut - oppilaiden apuna ja mukana siirroissa oman koulun ja sairaalakoulun tai erityisluokkien välillä - apuna kokonaisvaltaisen oppilashuoltotyön tekemisessä koulun, kodin, sosiaalitoimen ja erityissairaanhoidon välillä siten, että kaikki osapuolet puhuisivat yhteistä kieltä - apuna väylien aukaisemisessa mm. psykiatriseen terveydenhuoltoon - mukana olo erityisopetuksessa - osallistuminen oppilashuoltoryhmiin omasta ammatillisuudesta käsin - apuna maahanmuuttajaoppilaiden integroinnissa - apuna Starttiluokkien arjessa 83

85 - apuna opettajalle ongelmatilanteissa Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen lähtökohtana jalkautuvien palveluiden kehittämisessä oli mm. ehkäisevän työote, matalan kynnyksen palveluiden ja sektorirajat ylittävien työmenetelmien kehittäminen sekä kohderyhmän osallisuuden lisääminen ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Näistä lähtökohdista yhdessä pilottiryhmän kanssa pohdittiin koulujen tavoitteita. Sovittiin, että projektityöntekijä tutustuu aluksi kouluihin, osallistuu oppitunneille, havainnoi ongelmia ja mahdollisuuksia sekä osallistuu oppilashuoltotyöryhmiin ja työskentelee ja on apuna selvittelemässä pilottikouluilta nousevia case -tapauksia. Taulukossa 4 on kuvattu tarkemmin tavoitteita, keinoja, tehtyjä toimenpiteitä ja lopputulosta, mihin pyritään. Koululta ei noussut selkeän, olemassa olevan mallin kokeilemisen toivetta, joten lähdimme kartoittamaan aluksi koulujen toiveet ja tarpeet. Kouluilla toivottiin erityisesti lasten/nuorten ja vanhempien lisääntyvää osallisuutta asioiden hoidossa sekä erityisesti vastuullisen vanhemmuuden huomioimista. Oppilashuollon linjausten ja yhteisten tavoitteiden selkeyttämiseen toivottiin keinoja, ja apua väylien aukaisemiseen sekä kokonaisvaltaisen oppilashuoltotyön tekemiseen koulun, kodin, perustason (perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen) ja erityissairaanhoidon välillä. Henkilökunnan osaamiselle toivottiin vahvistusta, erityisesti eväitä vanhempien kohtaamiseen, koulun ja kodin yhteistyöhön, niin että kasvatuskumppanuus tulisi entistä luontevammaksi. KASTE -hankkeen lisäksi kouluilla oli käynnissä samanaikaisesti mm. Kelpo-hanke (KE=kehittäminen, L=laatu, PO=perusopetus) sekä ohjauksen ja oppilashuollon kehittämisen hanke ja Nuorten Ystävien Lukkari-hanke. Hankkeiden toimiessa samoilla kouluilla samansuuntaisten tavoitteiden kanssa, jäi toiminnan päällekkäisyyksien takia Kaste -hankkeen tehtäväksi keskittyä erityisesti psykososiaalisiin näkökulmiin. 84

86 Taulukko 4 Tavoitetaulukko / Koulupilotit Koulupilottien tavoitteiden tarkentaminen Tavoite Mallien rakentaminen lasten /perheiden toimintaympäristöihin ja tämän hetken haasteisiin huomioimalla ehkäisevä työote. Ylisektoraalisen työskentelymallin rakentaminen Oppilashuollon linjausten ja yhteisten tavoitteiden selkeyttäminen? Jokainen oppilas tulisi huomioitua vuoden aikana. Jokaisen opettajan huoli tulee kuulluksi. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Toiminnan läpinäkyvyys ja vanhemmuuden vahvistaminen Keinot Case työskentely, tarvitaan vanhempien lupa: - projektityöntekijä toimii vaihtuvan työparin kanssa - tilanteen kartoitus ja selvittely Moniammatillisen konsultaatiomallien etsiminen - nivelkohtien huomioiminen Uudenlaiset työskentelymuodot? - OHR -haastattelut Menetelmät / Koulutukset: HUPU, ART, BARO, KUVASTIN, Verkostodialogi, Mielenterveyden ensiapukurssi Osallisuuden lisääminen: toiminnalliset vanhempainillat, te lat Lopputulos Vähennetään erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kustannuksia. Perheiden ja työntekijöiden hyvinvointi ja arjen kestävyys lisääntyy. Lapset/perheet ovat autettavissa omissa ympäristöissään eivätkä vielä vahvojen palveluiden piirissä. Osataan toimia luontevasti omassa toimintaympäristössä. Lapsiperheen kanssa työskentely on yhdenmukaista asuinpaikasta riippumatta. Helpotetaan OHR-työskentelyä On löydetty mallit / keinot oppilaan huomioimiseen. Kun henkilökunta osaa ja tietää, palveluiden piiriin ohjaaminen helpottuu. Eri toimijoiden työhyvinvointi lisääntyy Perheet osallisena lapsen arjessa vahvemmin Perheet tulevat huomioiduksi Kehittämistyön prosessi Hankkeen alkuvaiheessa kouluilla projektityöntekijänä työskenteli Elina Pohto. Työntekijävaihdoksen myötä projektityöntekijä Sari Pöytälaakso aloitti työnsä tammikuussa Työntekijävaihdoksen vuoksi kehittämistyö kouluilla keskeytyi ja käynnistyi alusta uudelleen, joka hidasti prosessin etenemistä. Pilottityöskentelyn käynnistyttyä uudelleen tammikuussa 2010 hanke valmisteli tiedotteen vanhemmille jaettavaksi. Tämän lisäksi case -työskentelyyn osallistuvien lasten / nuorten perheiltä kysyttiin erikseen lupa hanketyöntekijöiden osallistumisesta ko. tapauksiin. Oppilashuoltoryhmä -työskentely Oppilashuoltoryhmä on keskeinen paikka, jossa huoli oppilaista ja heidän asioistaan nousee esille. Jokaisessa koulussa huolet ja niihin puuttuminen nousevat esille eri vaiheessa. Yhtenäistä linjausta huolen esille tuomisesta tai ongelmaan puuttumises- 85

87 ta kouluilla ei ole. Huolen puheeksiottaminen (HUPU) -koulutuksen tarve nousi esille näistä lähtökohdista. Koulutusta ei ole aiemmin järjestetty Seinäjoen kouluilla. Koulutusta on ollut maakunnan alueella mm. koulujen ja päivähoidon henkilöstölle. Oppilashuoltoryhmässä kiinnitettiin huomiota myös siihen, että oppilaat, joiden kansa oli tehty eri toimenpiteitä, palasivat uudelleen ja uudelleen oppilashuoltoryhmään. Ongelmaa oli monesti vaikea nimetä ja selkeästi kohdentaa. Esimerkiksi tässä näkyivät ne oppilaat, joiden kanssa oli ongelmaa koulun ja kodin välisessä yhteistyössä eli useasti yhteisen kielen puuttumisessa. Ongelmat eivät olleet isoja, vaan pienillä toimenpiteillä tai puuttumisella oli mahdollisuus ratkaista tilanne ja vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin, jopa ennaltaehkäisevästi. Case -työskentely Oppilashuoltoryhmissä käsiteltiin oppilaiden tilanteet, joista oli noussut huolta ja päätettiin, millaisin puuttumisen keinoin lähdetään ongelmaa ratkaisemaan. Projektityöntekijän lähtiessä mukaan selvittelemään asioita, oli luokanopettaja tai kuraattori ensiksi yhteydessä vanhempiin. Vanhemmille kerrottiin, mistä projektista on kyse, miksi projektityöntekijä on mukana ja mikä on projektityöntekijän toimenkuva. Tämän jälkeen projektityöntekijä otti yhteyden perheeseen ja sopi tapaamisen. Lukuun ottamatta yhtä perhettä muut ottivat tarjotun avun vastaan. Projektityöntekijä toimi itsenäisenä työntekijänä tapauksissa, jossa toivottiin tarkempaa tarkastelua tilanteen selvittämiseksi. Hankkeen rajallisuuden vuoksi kartoitettiin tarkoituksenmukainen työpari projektityöntekijälle, joko opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijän tai nuorisotyöntekijä. Case -työn painopiste kohdistui tiiviiseen yhteistyöhän vanhempien kanssa sekä kodin ja koulun yhteistyöhön. Caseja avattiin / tilannetta kartoitettiin mm. seuraavien kysymysten kautta: mitä on tapahtunut, mikä on ongelma, mihin halutaan muutosta, millaiset ovat perheen voimavarat, mitä tulosta kohti yhdessä mennään ja mitä apuja tuloksen saavuttamiseksi tarvitaan? Alkukartoituksen jälkeen keskusteltiin asiasta myös lapsen lähityöntekijöiden (opettaja, kuraattori jne..) kanssa koululla. Useasti tarvittiinkin moniammatillista konsultaatiota lapsen tilanteen helpottamiseksi. Vanhemmille tuotiin avoimen keskustelun kautta esille koulussa noussut huoli. Yhdessä perheen kanssa mietittiin, mikä asiaan on johtanut ja mitä sille olisi mahdollis- 86

88 ta tehdä. Useassa tapauksessa kyse oli ns. väärin ymmärryksestä. Vanhemmat eivät aina osanneet ajatella lapsensa asioita koulun kannalta ja olivat siksi jättäneet asian huomiotta. Oli myös tilanteita, ettei vanhemmilla ei ollut käsitystä, miten koulussa tällä hetkellä toimitaan. Vanhemmilla saattoi olla myös epätietoisuutta siitä, missä määrin heillä oli oikeus puuttua lapsensa koulun käyntiin. Myöskään aina ei nähty tärkeänä tuoda kouluun tietoa kotiasioista tai lapsen ongelmista tai sairauksista. Syynä tähän saattoi olla se, että pelättiin lapsen leimaantuvan ja asioiden tulevan jokaisen tietoon. Perheen voimavarojen puute ja elämän tilanteen epäselkeys vaikuttivat myös ongelmia tuottavasti lapsen koulun käyntiin. Koulun oppilashuollosta oli vanhemmilla vain vähäistä tietoa, eikä se ollut aina kovin realistista. Esimerkiksi terveydenhoitaja nähtiin ainoastaan terveydellisten asioiden hoitaja. Kuraattorin mukaantulo asioiden hoitoon nähtiin vasta isommissa ongelmissa, eikä heitä osattu aina yhdistää oppilashuoltoon ja koulun toimintaan. Caseista suurin osa painottui vanhemmuuden vahvistamiseen ja arjen pyörittämisen järkeistämiseen. Arkisiin asioihin, joihin tarvittiin hetkellistä tukea. Apuna työskentelyssä käytettiin ratkaisukeskeisen ja kognitiivisen oppimisnäkemyksen ajatteluja sekä työvälineitä, kuten muksuoppia, käyttäytymisen syy-seuraus suhteita ja NLP:n keinoja mm. positiivisia mielikuvaharjoitteita ja tarinoita. Arjen hallinnan tueksi käytettiin esimerkiksi kalenterin päivitystä ja lukujärjestyksen tekemistä. Joissakin tapauksissa ohjattiin vanhempi hoidon / tuen piiriin ja selkeytettiin näin perheen tilannetta. Muutamassa casessa perhe palveluohjattiin järjestöjen, yhdistysten tai muun vastaavan tukipalvelujen piiriin. Case -työskentelyssä työntekijältä vaadittiin läsnäoloa, aikaa kuunnella mistä on kysymys sekä kykyä asioiden ja tilanteiden avaamiseen. Jokaisella ammattikunnalla on käytössään omat kielensä ja termistönsä. Jos perhe on monen eri toimijan avun piirissä, voi työntekijöiden käyttämä kieli kuulostaa erilaisilta ja toiminnot olla kaukana toisistaan. Vanhemmat kokivat tilanteen kokonaisuuden hahmottomuuden vuoksi tietämättömyyttä ja ärtyneisyyttä. Vanhempien oli välillä helpompi olla reagoimatta, kuin ymmärtää eri suunnasta tulevia vaatimuksia. Joissakin perheissä projektityöntekijän puuttuminen koettiin voimaannuttavana. Työntekijän läsnäolo ja positiivisen tulevaisuudenuskon luominen ja pieni töytäisy 87

89 edesauttoi muutosprosessin käynnistymistä. Projektityöntekijän käynnit perheissä riippuivat perheen tilanteista ja tarpeista. Joissakin perheissä käytiin muutaman kerran ja joissakin pidemmän aikaa. Tapaamisia saattoi olla kerran viikossa, joka toinen kuukausi tai harvemminkin. Casien aluksi kouluyhteistyö eri toimijoiden kanssa oli tärkeää, mutta siirryttäessä enemmän koko perheen asioihin, koulun osuus väheni. Caset lopetettiin pikkuhiljaa siirtäen perhe tietyn palvelun piiriin tai perheen kanssa mietittiin yhdessä tukiverkostoa ja tahoa, josta pyytää apua tarvittaessa. Sekä vanhemmat että koulun henkilökunta ja verkostot näkivät psykiatrisen osaamisen tärkeyden osana casejä. Se mahdollisti uuden, kaivatun näkökulman tuomisen asioihin. Hyvin pian työmallia kutsuttiin epävirallisesti koulun perhetyöntekijä - malliksi. Case -työskentelyn lopuksi vanhemmilta kysyttiin palautetta, mitä erityistä hyötyä he olivat kokeneet case -työskentelystä. Vanhemmat toivat mm. esille: Hyvä keskusteluyhteys suruihin ja murheisiin, joita koulu ei niinkään huomioinut. Sai purkaa tuntojaan koulua kohtaan Kuuntelemaan ja tarjoamaan aktiivisesti läsnäoloa ja tukea Perheille oli tärkeää, että oli saatavilla henkilö, joka kulki perheen rinnalla, teki alkukartoituksen, selvitti tilannetta, palveluohjasi, tuki siirtymävaiheita ja tulkkasi eri ammattikuntien virkakieltä. Jotkut perheet kokivat tärkeäksi myös sen, että perheen omia tapoja käyttäytyä tehtiin näkyväksi. Eräs äiti totesi keskusteluissa en mä ole tajunnukkaan kuinka suuri merkitys mun omalla asenteella ja käytöksellä onkaan ollut mun lapsen koulun käyntiin Työntekijänäkökulmasta moniammatillinen konsultaatio, yhteistyö, toisen työn ymmärtäminen ja prosessi poluttaminen koettiin työskentelyssä tärkeäksi. Valitettavan usein perhe katoaa mustaan aukkoon siirtyessään palvelusta toiseen. Putoaminen tapahtuu siksi, että perhe ei ole kenenkään vastuulla tai perheellä ei ole omia voimavaroja tai halua viedä asioita eteenpäin. Koulujen henkilökunta ja case - työskentelyyn osallistunut verkosto näkivät case -työskentelyn hyödyiksi mm. Vanhemmat saivat kokemuksen, että jollakin oli aikaa kuunnella ja ottaa vastaan tunteita. Hanketyöntekijä oli ulkopuolinen ja siis varmasti helpommin lähestyttävä kuin viranomaiset. 88

90 Sain työparin vaikeisiin caseihin. Antoi uusia näkemyksiä, sain psykiatrian asiantuntemusta työskentelyni tueksi. Perheessä koettiin, että tulivat kuulluksi. Lastensuojelun työskentely onnistui hyvin. Perhe on tyytyväinen lastensuojelun avohuollon tukitoimiin, vaikka aluksi vastustivat. Projektityöntekijä auttoi viranomaisia olemalla puolueeton "tulkki", toi ymmärrystä. Verkostopalaveri Caseistä nousi tarve verkostopalaverille, jota pilotoitiin yhden case perheen kanssa. Verkostopalaveriin kutsuttiin perhe; lapsi ja vanhemmat, koulujen henkilöstö; rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori ja psykologi sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja erikoissairaanhoidon edustaja. Palaverissa perheen oma osallisuus ja ääni asioidensa hoitoon koettiin tärkeäksi. Palaverin tarkoitus oli tuoda läpinäkyväksi kaikille se, mitä on tehty, mikä on tilanne nyt ja mitä seuraavaksi tehdään ja kuka tekee. Palaverissa kartoitettiin sen hetken resurssit vaihtoehtojen löytämiseksi. Palaverissa päästiin tuloksiin, joka selkeytti tilannetta kullekin osalliselle. Palaverin tarkoitus oli myös vähentää päällekkäisyyksiä. Perhe ja verkoston osapuolet näkivät hyväksi ko. verkostopalaverin. Kaste-hankkeen työntekijällä oli mahdollisuus tavata perhettä tiiviimmin kuin itsellä olisi ollut. Sain psykiatrian näkemystä, joka auttoi minua saamaan paremman kokonaiskuvan tilanteesta. Hanketyöntekijän rooli oli sillanrakentajan rooli, toi esiin eri näkemyksiä eikä ollut kenenkään "puolella". Yhteinen verkostoneuvottelu oli hyvä. Työntekijät toivat esille, että palaverin jälkeen heidän oli helpompi ottaa yhteyttä toisiinsa, miettiä yhdessä asiakkaan tulevaisuutta, tehdä työparityöskentelyä. Perheen kanssa työskentelystä tuli avoimempaa. Huolipolku koulun sisällä Toivolanrannan yhtenäiskoulussa aloitettiin koulun sisäisen huolipolun rakentaminen. Huolipolutus käynnistyi pienellä työryhmällä, johon kuului kouluterveydenhoitaja Kirsi Vuolle, koulukuraattori Virpi Pöytälaakso, psykologi Marjo Pitkäranta ja projektityöntekijä. Yhteisessä keskustelussa mietittiin oman ammattikunnan roolia lapsen / nuoren huolipolussa, ammattikuntien välisiä eroja ja sitä, kuinka ja mistä eri ammattikunnat näkevät lapsen / nuoren huolipolun. Tärkeää huolipolussa oli nähdä 89

91 kokonaisuus. Ensimmäinen hahmotelma koulun sisäisestä huolipolusta valmistui keväällä 2011 (ks. kuvio 5 ). Hahmotelmaa huolipolusta on jatkettu ja täsmennetty. Huolipolkuun liittyvässä keskustelussa nousi vahvasti esille koululaisten poissaolojen seuranta, josta toivottiin yhtenäistä sääntöä. Huolen raja herätti myös paljon keskustelua. Työparikysymykset olivat keskustelussa myös pinnalla. Missä asioissa muita työntekijöitä pyydetään työpariksi, mikä on esimerkiksi koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitaja toimenkuvan ero huolipolussa. Myös huolipolutuksessa nousi esiin edelleen koulun ja kodin välinen yhteistyö siitä näkökulmasta, että vanhempien pitäisi saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietoa lapsen / nuoren kouluasioista ja niihin liittyvistä huolista. PSYKOSOSIAALINEN HUOLIPOLKU KOULUN SISÄLLÄ EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI Tiivis yhteistyö kodin & perheen kanssa Rehtori/ Koulun johtaja Oppilashuoltoryhmä Luokan opettaja erityisopetus Koulukuraattori Koulupsykologi Kouluterveydenhoitaja Seurakunta, Nuorisotoimi, järjestöt Koululääkäri Kuvio 5 Koulun sisäinen huolipolku Psykososiaalinen huolipolku palvelujärjestelmässä Huolipolutus käynnistettiin myös eri organisaatioiden välillä. Aloitettiin ns. psykososiaalisen huolipolun avaaminen. Huolipolku -työryhmä perustettiin kentältä nousseeseen tarpeeseen sekä nostamaan esiin että tekemään läpinäkyväksi psykososiaalisen hoitopolun vaiheita eri organisaatioiden välillä. Ensimmäisessä pala- 90

92 verissa koolle kutsuttiin lapsen lähellä oleva toimijat eli sivistystoimen, perusterveydenhuollon, Pilarin ja perheneuvolan edustajat. Seuraavassa vaiheessa työryhmään pyydettiin sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon edustajat. Ensimmäisessä palaverissa nousi esiin sivistystoimen ja perusterveydenhuollon roolit lapsen huolipolulla. Huoli oli sama, mutta tiedot toisen velvollisuudesta, vastuusta, menetelmistä ja toimenpiteistä eivät kohdannut osapuolia. Eniten keskustelua tuotti vaitiolovelvollisuus. Se kenelle lapsen/nuoren hoidon taso tai vaihe kerrotaan, tuotti mietintää. Ääritapauksessa on opettaja jonka on vain selvittävä sen jatkuvasti ongelmia tuottavan lapsen kanssa luokassa tietämättä mistä on kysymys, ainut tieto on että lapsi on hoidossa. Opettaja ei voi valita haluaako hän sitä lasta opettaa, se on vain tehtävä Siinä kärsii niin lapsi itse kun luokka ja opettaja. Muilla toimijoilla on vaihtoehtoja. Keskustelujen pohjalta rakentui pohja malliksi lapsen / nuoren huolipolusta eri organisaatioiden välille. Huolipolun mallintaminen eri toimijoiden kesken/välillä oli haastava, sillä eri ammattikuntien työt on mitoitettu siten, että missään työssä ei ollut varattu aikaa kehittämistyölle. Huolipolutuksen mallintamisessa päästiin alkuun kevään ja syksyn 2011 aikana (ks. kuvio 6). Tarkoituksena on, että toimijat jatkavat keskustelua, syventämistä ja mallintamista aiheen ympärillä hankeen päätyttyä. 91

93 PSYKOSOSIAALINEN HUOLIPOLKU PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI koti & perhe Koulun pedagogiset perus/erityispalvelut terveydenhuollon peru/erityispalvelut sosiaalihuollonperus-/erityispalvelut järjestöt, seurakunta, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimi erikoissairaanhoito ja muut erityistason palvelut Kuvio 6 Psykososiaalinen huolipolku palvelujärjestelmässä eri organisaatioiden välillä Leirikoulupäivä Oppilashuoltotyöryhmissä nousi esiin kaksi luokkaa, joihin toivottiin jotain ryhmähengen lisäämiseen. Toinen luokka oli toiminut yhdessä useamman vuotta ja luokan oppilailla oli jo piintyneitä tapoja. Asiat esitettiin kovaäänisesti ja hiljaisemmat jäivät voimakastahtoisempien jalkoihin. Luokalla ilmeni myös kiusaamista, joista myös vanhemmilta oli usein tullut viestiä. Ryhmähengen parantamiseksi projektityöntekijä teki yhteistyötä Seinäjoen seurakunnan varhaisnuorten työntekijän Sari Mäkelän ja Seinäjoen kaupungin nuoriso-ohjaaja Niina Latvalan kanssa. Yhteistyössä päädyttiin leirikoulupäivän järjestämiseen, joka oli myös irrottautumista koulun rutiineista. Tarkoituksena oli päivän aikana tuoda esiin kaikkien oppilaiden hyviä puolia ja antaa jokaiselle onnistumisen kokemuksia yhdessä toimimiseen. Nuorisotoimen ja seurakunnan työntekijät järjestivät ennen retkipäivää luokalle aamupäivän, jolloin myös he pääsivät tutustumaan luokkalaisiin paremmin. Retki kohteeksi valittiin lähellä oleva seurakunnan leirikeskus. Oppilaat ja opettaja osallistuivat päivän aikana erillisiin ryhmäytys tehtäviin. Ohjaajat olivat valinneet tehtävät niin, että jokaiselle tulisi onnistumisen kokemuksia. Joissakin tarvittiin nopeaa toimintaa ja nokkelaa älyä, jossain päättelyä, jossain taas fyysistä notkeutta tai voimaa. Oh- 92

94 jaajat pitivät luokalle palautetunnin noin viikon kuluttua leirikoulupäivästä. Oppilaiden mielestä päivä oli ollut mukava ja luokkahenki parani. Ennen päivää ja sen jälkeen projektityöntekijä suoritti kyselyn, josta tuli esille myös vastaava positiivinen palaute oppilailta. Sosiaalisten taitojen parantaminen kulttuurillisin keinoin Toinen luokka oli uusi, kahdesta koulusta yhdistynyt 4. luokka. Tällä luokalla ei ollut ilmennyt ongelmia, mutta kaverisuhteet olivat vielä kateissa. Luokalle toivottiin keinoja, jolla luokka nivoutuisi alussa yhteen, ettei kukaan jäisi ulkopuoliseksi. Luokanopettaja Kalle Saarikko esitti asiasta toiveen, jonka jälkeen mietittiin vaihtoehtoja. Kulttuurin jalkautuminen kouluille on vaihtelevaa ja eri yhteyksien kautta projektiin saatiin mukaan Seinäjoen taiteen perusopetuksen Kurpitsa ry.n ohjaaja Laura Kivimäki. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman sosionomi AMK opiskelijat Annika Hakamaa ja Minna Palovaara lupautuivat mukaan projektin vetäjiksi projektiopintojen merkeissä. Projekti lähti liikkeelle ryhmäytys ajatuksesta, johon liitettiin konkreettista ja näkyvää tuotosta, mistä koko luokka saattoi olla yhdessä ylpeitä. Taiteen perusopetuksessa oli meneillään harjoitukset nuorille 9-10-vuotiaille näytelmästä Pessi ja Illuusio. Luokan tehtäväksi tuli tehdä lavasteet näytelmään. Ennen projektin aloittamista pidettiin vanhempainilta, jossa kerroimme tulevasta projektista. Vanhempien vastaanotto oli myönteistä. Näytelmän tarinaa käytiin koulussa läpi ja luovuudelle annettiin vaihtuvissa pienryhmissä mahdollisuus. Kouluviikkojen aikana leikkien ja ryhmätöiden ohella valmistuivat lavasteet. Luokka pääsi tutustumaan Seinäjoen kaupunginteatteriin, kulisseihin ja lavasteisiin opastetulla kierroksella. Projektin jälkeen, näytöksen ensi-illassa oppilaat, opettaja ja opiskelijat taputettiin lavalle yhdessä näyttelijöiden kanssa saamaan ruusut kiitokseksi hyvästä työstä. Projekti oli hieno kokemus kaikille. Opettajalta vaadittiin paljon, koska projekti toi ylimääräisiä järjestelyjä koulun arkeen. Sosionomi -opiskelijoiden luova ajattelu ja toimintakyky mahdollisti projektin, kuten myös Taiteen perusopetuksen Kurpitsan antama mahdollisuus. Opiskelijat tekivät sosiogrammin / muutosdiagrammin ennen 93

95 ja jälkeen projektin (ks. kuvio 7). Vaikka projekti oli lyhyt, oli sillä positiivinen vaikutus kaverisuhteissa. Opiskelijat tekivät projektista kirjallisen tuotoksen Sosiaalisten taitojen vahvistaminen kulttuurillisin keinoin (ks. liite). Kuvio 7 Muutosdiagrammi Vanhempainyhdistys -toiminta Projektityöntekijä oli mukana myös Kasperin pilottikoulujen vanhempainyhdistyksien tapaamisissa. Yhdessä koulussa vanhempainyhdistyksen toiminta on eriytetty koulusta niin, että rehtori oli yhtenä jäsenenä mukana kokouksissa. Kahdella koululla vanhempainyhdistyksen toiminta oli sen sijaan rehtorivetoista. Kahdella koululla vanhempainyhdistykseen kuuluivat jokaiselta luokalta valitut kahden lapsen vanhempaa. Yhden koulun vanhempainyhdistyksien kokouksiin sai osallistua kaikki vanhemmat. Vanhempainyhdistykset toimivat hyvin ja kaikilla vanhempainyhdistyksillä oli omat pitkät perinteet. Jokaisella oli toimintaa, joka liittyi mm. rahan keräämiseen luokkaretkiin sekä yhteisöllisyyden lisäämiseen ja koulun ja kodin yhteistyön edistämiseen. Projektityöntekijä teki kyselyn vanhempainyhdistyksille yhdistysten toiminnasta ja muutostarpeista. Kyselyyn vastasi muutama vanhempi ja heidän mielestään ei ollut tarvetta suurempaan muutoksiin vanhempainyhdistyksen toiminnassa. Pilari -yhteistyö 94

96 Projektityöntekijä kuului Pilarin työryhmään, jossa mietitään eri verkoston toimintamuotoja käytännöstä esiin nousevissa tilanteissa. Pilarissa työskentelee eri alojen ammattilaisia saman katon alla. Pilarin tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin, koulunkäynnin ja elämänhallinnan tukeminen. Palvelut on tarkoitettu lapsille, nuorille ja heidän perheilleen sekä koulujen oppilashuoltoryhmille. Kyseinen ryhmä kokoontui kerran kuukaudessa ja työryhmään kuuluu projektityöntekijän lisäksi psykologit Sirkka Autio, Marjo Pitkäaho, Annukka Seppä, sosiaalityöntekijä Sonja Vuorio ja sairaanhoitaja Johanna Perä Nuorisoasema Steissiltä, erityisnuorisotyöntekijä Marko Männikkö Seinäjoen kaupungin nuorisotoimesta, nuorisotyönohjaajat Leena Vuorinen ja Tiina Ylä-Jarkko Seinäjoen seurakunnasta, koulukuraattori Tuija Vaissalo, koordinaaattori Marianna Luopajärvi-Heinonen oppilaanohjaus -hankkeesta ja opinto-ohjaaja Pirjo Rajala. Yhteistyö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa Hankkeen projektityöntekijä on osallistunut ajoittain EPSHP:n lasten- ja nuorten psykiatrisenpoliklinikan palavereihin. Projektityöntekijä on vienyt viestiä työryhmälle mm. koulun esiintuomista tarpeista samoin kun erikoissairaanhoidon palautetta kouluille. Projektityöntekijä toimii tässä tulkkaajan, avaajan ja viestinviejän roolissa Työryhmässä on mietitty mm. erikoissairaanhoidon jalkautumista kouluille ja lähetekäytäntöjä. Erikoissairaanhoidon työntekijät ovat miettineet, mitä heillä voisi olla antaa perustasolle ja miten palvelu tuotettaisiin sekä mitä/kenelle siitä olisi hyötyä, eli mitä asiat muuttuisi nykyiseen tilanteeseen. Prosessi on mahdollinen, mutta hidas. Muutokseen tarvittaisiin kaikkien yhteistä visiota, tahtotilaa, ymmärrystä, sekä valmiutta tekemään työtä muutoksen eteen, valmiutta luopumaan jostain ja opettelemaan mahdollisesti uusia toimintatapoja ja ajatuksia. Yhteistyötä syvennettiin palavereissa, jossa keskusteltiin psykososiaalisen huolipolutuksesta palvelujärjestelmässä eri organisaatioiden välillä Tavoitteeseen liittyvät tuotokset Huolen puheeksiottaminen (HUPU) -koulutus Kouluista nousevien huolien myötä kehittyi tarve huolen puheeksiottaminen - koulutuksesta pilottikoulujen henkilöstölle ja verkostoille. HUPU -koulutuksen piti koulukuraattori, sosiaalialan opettaja Pia-Christine Sainio. Koulutukseen liitettiin koulujen tarpeesta lähtevä osio Ajoissa asialla: Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja it- 95

97 setuhoisuuden ehkäiseminen", jonka kouluttajana toimi kehittämissuunnittelija, perheterapeutti Marianne Takala, Pohjanmaa-hankkeesta. Koulutus otettiin hyvin vastaan ja koulutuksen myötä nousi lisäkoulutuksen tarve psykososiaalisen lapsen/nuoren ja vanhempien kohtaamiseen sekä omaan jaksamiseen. Paljon kuuluu sulle -esite Yhteistyössä Voima-akselin kanssa syntyi alakoulusta yläkoulun puolelle siirtyville oppilaille ja heidän vanhemmilleen keväällä 2011 valmistuva Tiukkojen tilanteiden - esite. Esite toteutettiin yhdessä kaupungin nuorisotoimen, seurakunnan, Pilarin, Steissin, poliisin, A-klinikan, koulukuraattorien, kouluterveydenhoitajien, Seinäjoen yläkoulujen sekä projektityöntekijän kanssa. Esite perustuu nuoren maailman muutokseen yläkouluun siirtyessä. Esite antaa eväitä mm. vanhemmille olla muutoksessa mukana ja tietäen, mitä apua on tarjolla Seinäjoen alueella, jos perhe ei jaksa yksin. Vastaava esite on toteutettu Ähtärin kouluilla, jota hyödyntäen esitettä lähdettiin tekemään. Esite jaettiin syksyn 2011 aikana vanhemmille 7lk:n vanhempainilloissa, sekä mallikappaleita jaettiin mm. sosiaalitoimeen. (ks. liite). Osallisuus Toivolanrannan yhtenäiskoulussa 7-9 lk ja lukion oppilaille (kevyt moottoripyörä, traktori ja autokortti ikäiset) ja vanhemmille järjestettiin Turvallisesti mopolla - kurssi ja päihdevalistus Päivän aikana käsiteltiin liikennettä, päihteitä ja omaa osallisuutta asioihin. Tarve kurssiin nousi Toivolanrannan pilottikoulun haasteista lisätä oppilaiden osallisuutta ja vastuuta liittyen sekä liikenne- että päihdekäyttäytymiseen. Kurssin tavoitteena oli lisätä koko perheen hyvinvointia ja osallisuutta, nuoren / vanhempien vastuuta ja osallisuutta omiin asioihin ja arjen turvallisuuteen. Tavoitteena oli, että tällaisen mallin kautta keskustelu jatkuisi sekä kotona että vapaa-aikana. Yhteistyöhön kutsuttiin aluevastaava Arja Kanto Irti Huumeista ry:stä pitämään Päihdetietoutta -luennot päivällä lukioikäisille ja illalla vanhemmille. Liikenneopettaja Petri Tuovinen Terveys ry:stä piti päivällä mopokoulu -luennon sekä konkreettista mopokoulua yläkouluikäisille. Illalla aluekoordinaattori Liisa Viitanen Terveys ry.stä piti puolelle ryhmälle Päihteettömät pohjat - Hyvät jatkot -luennon ja Arja Kanto piti luennon toiselle vanhempainryhmälle. Luentojen päätteeksi oli aikaa keskustelulle, joka oli aktiivista liittyen mm. yhteisten sääntöjen miettimiseen. Palau- 96

98 te päivästä oli positiivista. Vanhemmat totesivat, että luennot antoivat sysäyksen miettiä oman perheen tilannetta. Antoi pontta omille kasvatusmetodeille, vaikka välillä olenkin se "tiukkapipoinen äitee Kysely koulun hyvistä käytännöistä ja hyvinvoinnista Projektityöntekijä työsti yhdessä Merkkari -pilotin työntekijän Tiina Leppisen kanssa laajan kyselyn kaikille Etelä-Pohjanmaan kouluille, jossa pyydettiin vastauksia koulujen hyvistä käytännöistä, työnkuvista, työhyvinvoinnista ja oppilashuollon toiminnasta. Kysely oli suunnattu koulujen koko henkilöstölle. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa, koota ja jakaa koulujen hyviä käytäntöjä hyödynnettäväksi muille kouluille. Kyselyssä käytettiin tietopohjana väitöskirjatutkimuksen tuloksia Oppilaiden hyvinvointi koulussa (Konu, Anne. 2002) sekä jalkautuvan monialaisen työn asiantuntijatyöryhmän ja koulujen toiveita kartoittaa alueen hyviä käytäntöjä. Kyselyyn vastasi yhteensä 298 koulujen henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Vastaajat toivat esille mm. koulun eri tilanteisiin liittyviä hyviä käytäntöjä sekä työhyvinvointiin ja tuen tarpeisiin liittyviä asioita ja ehdotuksia. Sosionomi (AMK) Tiina Ristiluoma tekee opinnäytetyönsä hyvistä käytännöistä, jossa kysely raportoidaan tarkemmin. Projektityöntekijä Sari Pöytälaakso esitti kyselyn tuloksia hankkeen Kastepisaroita poimimassa - seminaarissa Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet Yhtenä isona haasteena pilottikoulutyöskentelyssä oli se, että kouluja oli neljä; kolme alakoulua ja yksi yhtenäiskoulu mutta vain yksi projektityöntekijä kehittäjänä. Projektityöntekijältä puuttui erillinen kehittäjätiimi, jonka tuen voimin asioita olisi ollut mahdollista viedä asioita ponnekkaammin eteenpäin. Kouluilla ei ollut mahdollisuutta resursoida opettajien tai muun henkilökunnan aikaa kehittämistyöhön. Resurssikysymys kosketti myös hankkeen toimintoja, esimerkiksi suunniteltuja koulutuksia, joihin henkilökunnan ei olisi ollut mahdollisuutta osallistua. Henkilökunnan aikaa vei myös muu kehittämistoiminta sekä laki uudesta perusopetuksesta ja sen toteuttamisesta. Kouluilla oli päällekkäinen kolme eri; opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja järjestön rahoittaa hanketta. Hankkeiden tavoitteet olivat hyvinkin samansuuntaisia. Perustyön resurssien puutteiden vuoksi, tulisi rahoittajien jo valtakunnallisella 97

99 tasolla tehdä yhteistyötä enemmän, niin ettei hankkeet olisi päällekkäisiä vaan, että ne tukisivat toisiansa mahdollisimman paljon. Koulut toivoivat, että projektin ja sen toiminnat voitaisiin toteuttaa kouluympäristössä olemassa olevin resurssein. Hankkeen loputtua kouluille ei ole luvassa uusia resurssia, vaan keinot jatkaa uusia, kehitettyjä toimintamalleja täytyy löytyä olemassa olevasta työvoimasta. Työn uudelleen organisointi ei ole helppoa, koska pelkälle kehittämisen tai muutoksen ajatukselle täytyisi löytyä aikaa. Ei riitä, että pelkästään eri ammattikunnat pitävät yksittäisiä kehityspäiviä oman alansa edustajien kanssa, vaan koululla toimivien eri ammattikuntien tulisi miettiä muutoksia / haasteita yhdessä. Oman ja toisten ammattitaidon ja työtehtävien selkeyttämisen kautta voidaan saada rajapinnat lähentymään toisiaan ja päällekkäisyydet poistumaan. Myös johdon sitoutumisella on tärkeä merkitys. Pelkästään työntekijöiden kiinnostus omien työtapojen arvioimiseen ei riitä muuttamaan asioita pysyviksi käytännöiksi. Koulupilottipalavereissa toivottiin eri ammattikuntien toimenkuvien kartoitusta, avaamista ja selkeyttämistä. Projektityöntekijän oli kuitenkin mahdotonta lähteä avaamaan toimenkuvia, tuntematta työtä sisältäpäin, huomioiden myös se, että saman ammattikuntien toimenkuva ei ole kaikilla sama. Myös työhyvinvoinnin näkökulmasta olisi tärkeää selkeyttää toimenkuvat ja tehtäväkentät ammattikunnittain samanlaiseksi. Raamitusten myötä on helpompi lähteä keskustelemaan koulukohtaisia tehtäviä. Kouluissa on paljon käytännön kautta kehitettyjä toimintamalleja, jotka on syntynyt sen hetken haasteeseen. Monesti nämä prosessit ja mallit ovat jääneet kirjaamatta. Ajan myötä ne unohtuvat tehtyään tehtävänsä. Näistä jo hyväksi koetuista malleista olisi suuri apu jossain toisessa koulussa. Kirjattu tieto auttaisi myös kehityksessä eteenpäin. Arviointi Pilotointiaika oli lyhyt ja sirpaleinen. Kehittämisprosessin tärkeässä alkuvaiheessa vaihtui projektityöntekijä ja uusi työntekijä tuli hankkeeseen pilotoinnin olleen käynnissä / alkuvaiheessa noin puolenvuoden ajan. Pilotointiaikana kehitettiin koulun, kodin ja verkostojen välistä yhteistyötä ja perheiden omaa osallisuutta niin casien, verkostopalaverin kuin koulun sisäisen huolipolu- 98

100 tuksen myötä. Kanavia eri yhteistyökumppaneiden ja verkostojen suuntaan availtiin. Muun muassa psykososiaalisen, eri organisaatioiden väliseen, huolipolutuksen työstämiseen osallistui koulun eri verkostoja. Koulujen työskentelyyn kehitettiin uusia toimintamuotoja mm. leirikoulua, sosiaalisten taitojen vahvistamista kulttuurillisin keinoin. Yläkouluun menevien lasten vanhemmille suunnattu esite Paljonko sulle kuuluu on herättänyt mielenkiintoa ja saanut kiitosta. Esite oli yksi näyttö toimivasta verkostoyhteistyötä. Kehittämistyössä huomioitiin vahvasti myös henkilökunnan työhyvinvointia, niin projektityöntekijän keskustelumahdollisuudella kuin koulutuksella. Kaikkia suunniteltuja koulutuksia ei voitu pitää henkilökunnan ajanpuutteen vuoksi. Pilotoinnin yhtenä haasteena olikin se, että pilottikoulujen henkilökunnalle ei oltu erikseen resursoitu aikaa ko. kehittämistyöhön. Tämän vuoksi henkilökunta ei päässyt kehittämään toimintaa riittävästi eivätkä näin olleen sitoutumaan hankkeeseen ja sen tavoitteisiin. Pilotointi tapahtui normaalin opettamistyön ohella. Pilottikokeilun aikana tapahtui muutosta lapsen/nuoren psykososiaalisessa kohtaamisessa. Asiaan kiinnitettiin huomiota ja huoli tehtiin näkyväksi, jolloin yhteistyö koulun, kodin ja verkostojen välillä tiivistyy. Mielenkiinto lapsen huolipolussa omasta osuudesta on lähtenyt kasvamaan. Tällaiseen muutokseen vaaditaan kuitenkin aikaa. Huomattavaa on myös se, että henkilökunta on kiinnittänyt huomiota enemmän omaan työhyvinvointiinsa ja lähtenyt työstämään asiaa eteenpäin. Case -työskentelyn osalta kehittämistyössä ei päästy erilliseen mallintamiseen, vaikka kehittämistyön tulokset pilottikohteissa olivat hyviä. Mallintamistyöhön olisi tarvittu koulun oppilashuollon ja hankkeen tiiviimpää yhteistyötä ja aikaa sekä pitkäjänteisempää kehittämistyötä Odotettavissa olevat vaikutukset Pilottikokeilun aikana selkeä huomio oli se, että kouluille tarvitaan sekä kehittämistyöhön että psykososiaaliseen työhön lisäresursseja. Kaste -kehittämistyöllä luotiin pohjaa ja tarve näkyväksi kouluille suunnattuun perhetyön kaltaiseen työskentelyyn. Jo pienellä puuttumisella ja tukimuodoilla pystytään auttamaan perhettä. Huomiota ei tulisi kuitenkaan kiinnittää pelkästään korjaavaan työhön vaan panostaa jatkossa 99

101 enemmän ennaltaehkäisevään työhön, niin että uhkaaviin ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös verkostojen laajempi hyödyntäminen ja monialaisuus on jatkossa tärkeää, niin että jokainen työntekijä pystyisi keskittymään paremmin omaan perustehtäväänsä. Huoli puheeksi tuotti hyvän peruspohjan huolipolutukselle, jota on edelleen syytä jatkaa ja syventää sekä koulun sisällä että koulun eri verkostojen välillä. Terveydenja hyvinvoinnin laitos (THL) on suunnitellut laajempaa kokonaisuutta huolen puheeksi ottamisen jatkumoon. Tässä korostuu mm. kasvatuskumppanuus, dialogisuus, verkostokonsulttien koulutus ja käyttö. Myös koulun haasteissa ja monialaisuuden tarpeen kasvaessa, ovat nämä pidemmällä aikavälillä olennaisen tärkeitä asioita Merkkari -pilotti, Kuusiokunnat Tarve, josta tavoite nousee Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen alueellinen ohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan jalkautuvan työskentelymallin kokeilusta pilottiluonteisesti Kuusiokuntien alueella. Tarve jalkautuvan työskentelymallin kehittämiseen on noussut alueen kuntakierroksella Alavudella ja pidetyssä jalkautuvan työn kehittämisen suunnittelupalaverissa Alavudella. Tarve toimintamuodon kehittämiseen oli kytenyt alueella pitkään, mutta toiminnan kehittämiseen ja rahoittamiseen ei ollut aiemmin ollut mahdollisuuksia Kehittämistyön prosessi Kuusiokuntien jalkautuvan työn pilotin tavoitteeksi pilotin alussa määriteltiin, että pilotin aikana kehitetään Kuusiokuntiin toimintamalli nuorten (13-17-vuotiaiden) psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja nuorten mielenterveyden hoitamiseksi peruspalveluissa. Pyrkimyksenä oli selvittää, millainen voisi olla nuorisopsykiatrinen lähipalvelumalli perusterveydenhuollon tuottamana osana Osviitan toimintaa ja miten voitaisiin terävöittää monialaista verkostotoimintaa lasten mielenterveyden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Tavoitteena olivat koulun (oppilashuoltotyön ja muun toiminnan) kehittämisestä nuorten mielenterveyttä tukevaksi sekä nuorten 100

102 mielenterveyden hoitamisen mallin luominen osaksi perusterveydenhuoltoa. Pilotin kohderyhmänä olivat mielenterveyssyistä erityistä tukea tarvitsevat nuoret. 1) Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen koulussa käynnistää koulun työntekijöiden työtehtävien selkiinnyttäminen (terveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettaja, luokanvalvoja, rehtori, opo) tukea oppilashuoltotyön mallintamista ja toimintatapojen selkiinnyttämistä opettajien ja muun henkilöstön tukeminen/konsultointi nuorten mielenterveysasioista nuorten kanssa tehtävä kokeellinen asiakastyö kouluissa (jalkautuva työ). 2) Nuorten mielenterveyden hoitamisen malli kartoittaa ja selvittää mahdollisuudet nuorten mielenterveyshoitajan työlle olemassa olevia resursseja hyödyntäen nuorten mielenterveyshoitajan työnkuvan luominen ja jatkokokeilun valmisteleminen (psykologin viran täyttäminen mt-hoitajalla esim. vuoden omana kokeiluna perusterveydehuollossa; perusteena täyttämättömät psykologin virat) matalan kynnyksen, nuoren ja hänen perheensä huomioivan ensiasteen interventiomallin ja työtavan luominen (tuki, selvittely, jatkoohjaus erityispalveluihin tarvittaessa). Pilottitoiminnan käynnistyessä sovittiin, että kehittämistyön tueksi kootaan alueelta paikallinen ohjaus- / työryhmä, jossa on edustajia Kuusiokuntien terveyskuntayhtymästä (Osviitta), alueen kunnista (mm. koulu) ja Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishankkeesta. (ks. Merkkari -raportti) Työrukkastyöryhmä Kehittämistyön suunnittelun ja toteutuksen sekä hanketyöntekijän tueksi perustettiin työryhmä suunnittelemaan ja arvioimaan kehittämistoimintaa. Työryhmään kuuluivat: Ahomaa Heli Koulukuraattori, Ähtärin kaupunki Kailajärvi Pauliina Koululääkäri, Alavus Kulju Seija Kouluterveydenhoitaja, Alavus ( lähtien) Leppinen Tiina Kuusiokuntien osahankkeen työntekijä, merkkari Mäkelä Anita Psykologi, Erityispalvelun Osviitta Mäkiranta Soile Sosiaaliohjaaja / koulukuraattori, Töysän kunta Paavola Jutta Sosiaalityön päällikkö, Alavuden kaupunki Pöytälaakso Sari Projektityöntekijä, Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke Rasi Jaana Sosiaalityön päällikkö, Ähtärin kaupunki ( lähtien) Rintamäki Salli Sosiaalityön päällikkö, Ähtärin kaupunki ( asti) Salminen Annukka Nuoriso-ohjaaja, Kuortaneen kunta Siltala Anne Vs. sosiaalityön päällikkö, ( ) Sosiaaliohjaaja ( edelleen), Ähtärin kaupunki 101

103 Sunela Merja Tiihonen Suvi Tuomela-Jaskari Sirpa Ylinen Kaija Psykologi, Erityispalvelut Osviitta Kouluterveydenhoitaja, Kuortane ( lähtien) Projektikoordinaattori, Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke Sivistysjohtaja, Kuortaneen kunta Työryhmä kokoontui pilotin aikana viisi kertaa noin kuukauden välein. Kokoontumispaikkana toimi Erityispalvelut Osviitan neuvotteluhuone Alavudella. Kokoukset olivat luonteeltaan hyvin keskustelevia ja innovatiivisia. Työryhmän heterogeenisuus sekä ammatillisesti, että alueellisesti mahdollisti sen, että hankkeen suunnittelua ja päätöksentekoa voitiin toteuttaa kattavasti. Työryhmän kokoonpanoa oli mahdollista myös täydentää tarpeen mukaan. Kokouksissa tarkasteltiin kokeilun toteutumista ja arviointiin pilottitoimintaa jatkuvan arvioinnin muodossa. Hanketyöntekijälle (Merkkarille) työryhmän kokoukset olivat merkittäviä mahdollisuuksia reflektoida käytännön asiakastyössä sekä verkostotyössä saatuja kokemuksia. Kuusiokuntien perusterveydenhuollon palveluista vastaa Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä. Kehittämishanketta toteutettiin osana erityispalvelut Osviitan toimintaa. Erityispalvelut Osviitta on Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän moniammatillinen työryhmä, jonka jäsenet edustavat psykologian, sosiaalityön, puheterapian ja toimintaterapian asiantuntemusta. Erityispalvelut Osviitalla on toimipisteensä jokaisessa terveyskuntayhtymän kunnassa. Alavuden työryhmä vastaa lähinnä Alavuden ja Kuortaneen toimialueesta ja Ähtärin työryhmä vastaavasti Töysän ja Ähtärin toimialueesta. Merkkarin tehtäväalueena oli käytännön asiakastyö sekä yhteistyö nuoren verkoston anssa. Aluksi yhteistyö käynnistettiin kuusiokuntien yläasteilla, lukioissa ja Sedun Koulutien yksikössä Ähtärissä työskentelevien koulukuraattorien ja kouluterveydenhoitajien kanssa ja sen jälkeen yhteistyötä tiivistettiin ja laajennettiin hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Merkkari pyrki tapaamaan jokaisen kouluterveydenhoitajan ja koulukuraattorin henkilökohtaisesti tutustuen työntekijän työn ajankohtaisiin haasteisiin. Hankkeen aikana käynnistettiin myös säännölliset tapaamiset Kuusiokuntien alueen koulukuraattorien ja kouluterveydenhoitajien kesken. Merkkari kävi toiminnan 102

104 alkuvaiheessa esittäytymässä ja kertomassa hankkeesta kohderyhmään kuuluvien nuorten kouluilla. Merkkari teki yhteistyötä asiakkaan perheen ja lähiverkoston kanssa tavalla, joka sovittiin nuoren kanssa. Muita yhteistyökumppaneita Erityispalvelut Osviitan ja koulujen henkilökunnan lisäksi olivat sosiaalitoimi, terveyskeskus, psykiatrinen poliklinikka, nuorisotoimi ja erikoissairaanhoito sekä alueella toimivat hankkeet ja niiden työntekijät. Merkkari osallistui myös syksyllä 2010 kouluilla työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien tapaamiseen Hämeenlinnassa. Kuortaneen kunta kutsui merkkarin lastensuojelusuunnitelman seurantaryhmään. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen työntekijät olivat tärkeässä roolissa merkkarin lähiyhteistyöverkostossa. Kehittämistoiminnan sisältö muodostui yhteistyöstä koulujen oppilashuoltotyöryhmien ja muun henkilökunnan kanssa koulun toiminnan kehittämiseksi nuorten mielenterveyttä tukevaksi sekä nuorten mielenterveyden hoitamisen mallin luomiseksi osaksi perusterveydenhuoltoa. Kokeiluun sisältyi enimmäkseen käytännön asiakastyötä. Merkkari tapasi nuoria yksilökäynneillä, kotikäynneillä tai yhteistapaamisina toisen työntekijän ja/ tai nuoren perheen kanssa. Myös verkostotyöllä oli suuri osuus työskentelyssä. Tiiviimmin merkkari teki yhteistyötä koulukuraattorien ja kouluterveydenhoitajien sekä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Merkkari osallistui myös oppilashuoltotyöhön ollen mukana oppilashuoltotyötä toteuttavissa työryhmissä alueen yläasteilla ja lukioissa (paitsi Ähtärissä). Ähtärissä merkkari koettiin ulkopuoliseksi, eikä saanut lupaa osallistua oppilashuoltoryhmän kokoontumisiin. Oppilashuoltotyössä oli mahdollisuus myös panostaa suunnitteluun ja yhteistyöhön koulun ilmapiirin parantamisessa yksittäisten oppilasasioiden lisäksi. Merkkarille ohjautuneita nuoria oli kaikista ikäryhmistä13 17 ikävuoden välillä. Asiakkaiden ohjautuessa merkkarille tilanteista keskusteltiin ohjaavan tahon/henkilön kanssa sovitellen yhteen ammatillisia näkökulmia. Keskusteluissa pohdittiin näiden näkökulmien yhteensovittamista sekä työnjaollisia kysymyksiä siten, että tavoitteena nähtiin asiakkaan tilanteen edistäminen. Oli tärkeää kuulla toisen työntekijän näkemys tilanteesta ja yhdessä pohtia merkkarin sopivuutta mahdollisena uutena auttajana asiakkaan verkostossa. Monesti ohjaavalla taholla oli pitempiaikaista tuntemusta asiakkaan tilanteesta sekä ymmärrystä psykiatrisen sairaan- 103

105 hoitajan osuudesta asiakkaan hoitoprosessissa. Vuoropuhelu ohjaavan tahon/henkilön kanssa oli tärkeä ja valaiseva tekijä asiakasprosessin aloitusvaiheessa. Joissakin tilanteissa päädyttiin johonkin muuhun vaihtoehtoon kuin merkkariin. Tämä tapahtui avoimen dialogisuuden ja tavoitelähtöisen pohdinnan tuloksena. Moniammatilliset, konsultaatioluonteiset tapaamiset toteutuivat verkoston kanssa vastavuoroisesti pilotin aikana. Mielenterveystyön näkökulma oli monessa konsultaatiotapaamisessa se, jonka kautta pohdittiin jatkotoimenpiteitä ja työskentelytapoja vaikeissa asiakastilanteissa. Juuri moniammatillinen osaaminen oli rakentava työskentelymalli monen asiakkaan hoitoprosessin aikana. Ajatuksia ja näkökulmia vaihdettiin keskustellen sekä työntekijöiden kesken, että asiakkaiden yhteistapaamisissa. Asiakkaan ääni Merkkarin työskentelytapa oli tavoitelähtöinen ja voimavarasuuntautunut. Tärkeää oli kuunnella miten nuori koki oman tilanteensa ja lähteä yhdessä rakentamaan työskentelylle tavoitteita siitä käsin, mihin nuori kaipasi muutosta omassa elämässään. Tavoitteenasetteluun pyrittiin keskittymään jokaisen käynnin yhteydessä ja keskustelun lisäksi käytettiin erilaisia toiminnallisia menetelmiä auttamaan nuorta jäsentämään ja kertomaan mitä todella haluaa ja mihin kaipaa muutosta elämässään. Mikäli nuori antoi luvan vanhempien tapaamiseen, keskusteltiin nuoren tilanteesta koko perheen näkökulmasta sekä nuoren ja koko perheen tavoitteista. Nuori oli työn keskiössä siten, että keskustelujen luottamuksellisuutta korostettiin ja heti ensimmäisillä käynneillä puhuttiin myös siitä, että mikäli merkkari työntekijänä huolestuu jostakin keskustelussa esille tulevasta asiasta, pohditaan nuoren kanssa sitä, kenen kanssa siitä olisi nyt hyvä puhua. Siten nuoren turvallisuus ja hyvinvointi olivat ensisijaisesti turvattavia asioita. Kaikki nuoret eivät halunneet, että heidän vanhempiaan tavataan, mutta nuorille selitettiin, että on tärkeää, että vanhemmat tietävät heidän käynneistään merkkarilla ja nuorille annettiin esitteitä kotiin vietäväksi. Monen nuoren kohdalla toteutui myös yhteistapaamisia ja puhelinkeskusteluja vanhempien kanssa. Merkkari oli nimenomaan nuorta varten ja tapaamiset pyrittiin järjestämään siten, että se olisi mahdollisimman vähän häirinnyt nuoren koulupäivien rytmitystä. Osa nuorista kävi merkkarilla koulu- 104

106 päivän aikana ja osa kouluajan ulkopuolella. Merkkarilta sai tarvittaessa todistuksen käynnistä opettajalle annettavaksi. Ähtärin koulukuraattori Heli Ahomaa tekee opiskeluunsa liittyen arviointitutkimuksen nuorten kokemuksista merkkarilla käynneistä. Työ valmistuu syksyn 2011 aikana ja se on arvokasta materaalia osoittaessaan nuorten kokemuksia, toiveita ja kehittämisehdotuksia ruusuineen ja risuineen Tavoitteeseen liittyvät tuotokset Merkkari on psykiatrinen sairaanhoitaja, joka toimii Erityispalvelut Osviitan työntekijänä. Merkkari toimii koulujen mielenterveystyöntekijänä ja käytännön työkenttänä ovat Kuusiokuntien alueen koulut, joissa on oppilaina vuotiaita nuoria. Nuori voi ohjautua merkkarille esim. koululääkärin, kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin, oppilashuoltoryhmän, opettajan tai vanhempien ohjaamana. Nuori voi myös itse ottaa yhteyttä Osviittaan tai merkkariin, jos kokee tilanteensa vaikeaksi ja haluaa keskustella asioistaan. Merkkari tapaa nuorta yksilökäynneillä tai työparina toisen työntekijän (esim. koulukuraattori tai sosiaalityöntekijä) kanssa. Nuori voi käydä merkkarilla tukikäynneillä esim. 10 kertaa, joiden aikana kartoitetaan tilanne ja työskennellään tavoitesuuntautuneesti sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Tukikäyntejä voidaan myös jatkaa, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi tai nuori voidaan ohjata jonkin muun tarvittavan palvelun piiriin, esimerkiksi erikoissairaanhoitoon. Tukikäynnit perustuvat dialogiseen vuorovaikutukseen nuoren kanssa ja keskustelut ovat luottamuksellisia. Tapaamisten tavoitteet määritellään nuoren kanssa yhdessä. Myös nuoren perhettä sekä muuta verkostoa tavataan tilanteet ja tavoitteet huomioiden. Merkkarin työote on voimavarakeskeinen, tavoitesuuntautunut ja tukea antava sisältäen keskustelun lisäksi myös toiminnallisia työskentelymenetelmiä esim. mielikuva- ja rentoutusharjoituksia. Merkkari on käytettävissä myös oppilashuoltotyössä sekä erilaisissa nuoren verkostoon liittyvissä haastavissa tilanteissa Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet Haasteena kokeilussa ja työmallin kehittämisessä olivat jokaisen kunnan oma työkulttuuri sekä koulukohtaiset toimintamallit ja asenteet hanketta kohtaan. Enimmäk- 105

107 seen merkkari otettiin erittäin hyvin vastaan ja yhteistyö lähti hyvin joustavasti ja rakentavasti käyntiin. Tarve jalkautuvan mielenterveystyön lisääntymiseen kouluissa koettiin tärkeäksi osaksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kehittämistä. Koulujen terveydenhoitajat ja kuraattorit olivat merkkarille korvaamaton apu koulumaailmaan tutustumisessa ja työskentelymallien yhteensovittamisessa. He toimivat myös luontevana linkkinä koulun muun henkilökunnan ja merkkarin välillä. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä mahdollisti taloudellisesti työnohjauksen järjestymisen merkkarille. Työnohjauksen merkitys korostuu psykiatrisessa hoitotyössä ja on sekä ammatillisuuden, että työssä jaksamisen kannalta merkittävä tekijä. Hankkeeseen ohjautuneet lähetteet käytiin läpi Osviitan viikoittaisessa lähetepalaverissa, jossa merkkarilla oli mahdollisuus hyödyntää moniammatillisen työryhmän asiantuntemusta. Osa nuorista ohjautui suoraan merkkarille esim. koulun terveydenhuoltohenkilöstön ohjaamana, mikä mahdollisti myös osaltaan matalan kynnyksen avun toteutumisen. Työskennellessä koulun mielenterveystyöntekijänä saattoi nähdä koulussa vallitsevan ilmapiirin verrannollisuuden nuorten hyvinvointiin ja henkilökunnan jaksamiseen työssään. Monet asiat peilautuvat nuorten käyttäytymiseen ja opiskelumenestykseen sekä mahdollisesti myös keskittymiskykyyn. Perusopetuslain muutokset olivat myös vahvasti vaikuttamassa muutoshaasteisiin kouluissa ja varsinkin opettajien työssä. Kouluissa tarvittaisiin enemmän tietoa myös lastensuojelutyön säädöksistä ja käytännöistä. Toisaalta sen suhteen toteutettaneen moniammatillista verkostotyötä, missä on hyvä turvata edustus tarvittavilta tahoilta. Tiedonkulku koulun ja kodin välillä todettiin edelleen monessa eri yhteydessä riittämättömäksi tai kehittämistä kaipaavaksi haasteeksi. Toimiva yhteistyö kouluterveydenhoitajien, koulukuraattorien ja koululääkärin kanssa mahdollisti korvaamattoman hyvän pohjan merkkarin työn toteuttamiselle. Koulun mielenterveystyö on uusi ja kehittyvä työmuoto lasten ja nuorten mielenterveystyössä. Se on vahvasti ennaltaehkäisevää toimintaa ja siinä on tärkeää varhainen puuttuminen, matala kynnys ja asiakaslähtöinen työskentelytapa. Kuilu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on edelleen melko suuri. Oppilaskohtaisessa tiedonkulussa se tuo haasteensa kokonaisvaltaisen hoidon ja 106

108 sen jatkuvuuden turvaamiselle. Sen yhteistyön kehittämisen tarve näkyi myös merkkarin työssä. Toisaalta merkkari voi toimia myös oivallisena yhteyshenkilönä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tai koulun välillä. Toimintatavat tulee kuitenkin miettiä yksilöllisesti salassapitosäädöksiä noudattaen. Yhteistyö on kuitenkin yleensä aina tie parempaan ja kokonaisvaltaisempaan hoitoon. Työrukkastyöryhmän arviointi kokeilusta Työrukkastyöryhmältä pyydettiin Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet - kehittämishankkeen toimesta palautetta kokeilun sisällöstä, tavoitteiden saavuttamisesta, työskentelymallista ja pilotin hyödyistä. Palautekysely lähetettiin työrukkastyöryhmän jäsenille (N=21) sähköisenä kyselynä ja uusintakysely Kyselyyn vastasi yhteensä 10 työryhmän jäsentä. Vastausprosentti oli 47,6 %. Vastaajista kuusi työskentelee terveydenhuollossa, kolme sosiaalitoimessa ja yksi sivistystoimessa. Vastaajista puolet oli ollut mukana pilotissa sen suunnitteluvaiheesta (syksy 2010) lähtien ja puolet vastaajista oli tullut mukaan toimintaan myöhemmin. Suunnitteluvaiheessa mukana olleiden mielestä suunnittelukokouksia oli tarpeellinen määrä ja suunnittelutyöryhmään oli kutsuttu mukaan keskeiset työn kehittämiseen liittyvät henkilöt ja ammattiryhmät. KASTE -hanketyöntekijöiden osallistuminen pilotin suunnitteluvaiheen kokouksiin todettiin riittäväksi. Pilotin tavoitteet todettiin löytyneen helposti suunnitteluvaiheessa ja niiden todettiin olevan selkeät. Tavoitteet oli rakennettu joko realistisiksi tai sitten niitä voitiin yhteisellä sopimuksella muuttaa realistisen toteuttamisen mukaisiksi. Suunnittelu oli monialaista ja innovatiivista ja tapahtui tasavertaisessa työskentelyilmapiirissä. Vastaajien mielestä asetetut tavoitteet saavutettiin pilotoinnin aikana. Suurin osa vastaajista totesi antaneensa / käyttäneensä omaa työpanostaan tarpeeksi merkkarin työn tueksi ja oli näin sitoutunut toiminnan kehittämiseen. Merkkarin työpanos oli vastausten perusteella erittäin kiitettävää, Henkilö sopii erittäin hyvin tehtävään. Myös KASTE -hankkeen työntekijöiden työpanos pilotin työskentelyyn koettiin suurimmaksi osaksi riittäväksi. Pilottiryhmän todettiin kokoontuneen riittävästi pilotointijakson aikana. Sen sijaan pilotointiajan todettiin olevan liian lyhyt. 107

109 Pilotissa onnistuttiin vastausten perusteella erityisesti konkreettisessa tavassa auttaa ja tavata nuoria ja vastata näin kentän tuomiin haasteisiin. Moniammatillinen yhteistyö ja lähiverkostojen kehittyminen nähtiin myös yhdeksi onnistumisen kohdaksi: Lähiyhteistyöverkostot kehittyivät ja toimivat loistavasti, mikä mahdollisti merkkarin keskittymisen asiakastyöhön ja sen käynnistämiseen ja kehittämiseen. Oli ensiarvoisen tärkeää, että merkkari kuului Osviitan työryhmään. Työyhteisö ja organisatorinen sijoittuminen johonkin konkreettiseen yhteisöön on äärimmäisen tärkeää hanketyössä, kun siinä kehitellään asiakastyötä. Pilotointijakson aikana keskeisiä saavutettuja asioita oli mm. se, että uskallettiin lähteä kokeilemaan uudenlaista toimintatapaa, jonka jalkauttamisessa onnistuttiin. Työ näytti tarpeellisuutensa ja sille saatiin jatkoa. Yhtenä keskeisenä asiana koettiin olevan se, että Tietoisuus ja kokemus siitä, miten tärkeää on mahdollistaa nuorille matalan kynnyksen keskusteluavun toteutuminen. Ymmärrys mielenterveystyön merkityksestä koulumaailmassa. Jatkossa kehittämistyön toivottiin huomioivan mm. verkostot, yhteisen asiakasprosessin suunnittelu ja perhekeskeisyys. Nykytilan kartoituksessa nousi esiin seuraavia asioita, joiden mukaista kehittämistoimintaa toivottiin jatkettavan: toimivien käytänteiden jatkaminen ja levittäminen nuorten ryhmämuotoisten tukimuotojen kehittäminen ja yhteistyö nuorisotoimen kanssa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen kuilun kaventaminen, yhteistyön kehittyminen ja keskinäisen tietoisuuden lisääminen toistensa työkentistä merkkaritoiminnan vieminen alakouluikäisille ennaltaehkäisevän työn lisääminen Odotettavissa olevat vaikutukset Kokeilu toteutettiin KASTE -hankkeen rahoituksella ajalla Sen jälkeen toimintaa jatkettiin KASTE -hankkeen mukaisena jatkokokeiluna kuntien (Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri) omana toimintana. Merkkarin yhteistyökumppanit olivat sitoutuneet toimintaan hyvin, mikä mahdollisti työskentelyn jatkumisen jouhevasti KASTE -hankkeen rahoituksen päättymisen jälkeenkin. Ryhmämuotoisen toiminnan kehittäminen nousi yhdeksi haasteeksi sekä erityispalveluiden piirissä, että yhteistyössä koulujen henkilökunnan ja nuorisotoimen kanssa. 108

110 Erilaisen ryhmätoiminnan tarve nousi esille useasti keskusteluissa yhteistyötahojen kanssa. Jatkokokeilun tavoitteena on jatkaa KASTE -hankkeen puitteissa kehitetyn toimintamallin toteuttamista ja saada lisää tietoa merkkarin työn merkityksestä osana Erityispalvelut Osviitan toimintaa. On tärkeää, että nuorilla on tarpeeksi varhain mahdollisuus saada riittävän matalalla kynnyksellä keskusteluapua silloin, kun he kokevat sitä tarvitsevansa. Muita jatkotoiminnan kehittämisalueita ovat erilaiset mahdollisuudet syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan lisääminen kouluissa, toimivien käytänteiden jatkuminen, mallintaminen ja levittäminen. Yhteistyö nuorisotoimen kanssa tukee syrjäytymisen ehkäisyä ja monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen kuilun kaventuminen, yhteistyön kehittyminen ja keskinäisen tietoisuuden lisääminen toistensa työkentistä parantavat asiakaslähtöistä ja kokonaisvaltaista hoidon kehittymistä. Toukokuussa 2011 toteutettiin Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet - kehittämishankkeen toimesta hyvinvointikysely, joka kohdistettiin koko Etelä- Pohjanmaan alueen peruskoulujen ja lukioiden sekä Sedun Ähtärin toimipisteen henkilökunnalle. Kyselyn avulla pyrittiin kartoittamaan koulujen hyviä käytäntöjä, työnkuvia, työhyvinvointia ja oppilashuollon toimintaa. Tavoitteena on myös saatujen tulosten perusteella pyrkiä levittämään hyviä käytäntöjä alueellisesti. Vastauksia kyselyyn saatiin 298 henkilöltä. Vastauksista on tarkoitus syksyllä 2011 erottaa Kuusiokuntien alueen koulujen henkilökunnalta saadut vastaukset. Vastauksista saatujen tietojen perusteella voidaan edelleen pohtia ja suunnitella merkkaritoiminnan kannalta olennaisia kehittämishaasteita sekä kehittää yhteistyötä koulujen kanssa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lasten ja nuorten avuntarpeeseen pystytään vastaamaan, sitä merkittävämpää mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä voidaan toteuttaa ja tulevaisuuden säästöt syntyvät myös sitä kautta. Merkkaritoiminnan mahdollistuminen myös alakouluikäisille olisi tulevaisuudessa sitä kautta perusteltua, kuten joissain paikoissa maassamme jo tapahtuukin Hankkeen jatkotoiminta-aikana merkkarille ohjautui edelleen uusia nuoria. Osan kanssa käynnit tauotettiin koulujen kesäloman ajaksi nuoren oman ti- 109

111 lanteen ja tarpeiden mukaan. Osa nuorista kävi tukikäynneillä myös kesällä. Kesällä ohjautui myös edelleen uusia nuoria tukikäynneille. Yhteensä vuoden aikana merkkarilla oli asiakkaana 31 nuorta. Nuoret osoittivat aktiivisuutta sekä sitoutumista oman mielenterveytensä ylläpitämiseen ja hoitoon. Toiminnan jatkuessa lisääntyivät myös vanhempien yhteydenotot, joissa he tiedottivat omaa nuortaan koskevista huolistaan ja halusivat tukikäyntien käynnistämistä. Tällöin lähti myös yhteistyö nuoren vanhempien kanssa käyntiin luontevammin. Keväällä 2011 Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän johtoryhmän päätöksellä merkkaritoimintaa päätettiin jatkaa määräaikaisesti vuoden 2012 loppuun. Avoimesta toimesta ilmoitettiin työvoimahallinnon internet-sivuilla. Toimen hakijalta edellytettiin psykiatrisen sairaanhoitaja koulutusta. Määräaikaan mennessä tuli hakemus kahdelta hakijalta, jotka olivat molemmat koulutukseltaan päteviä. Molemmat hakijat haastateltiin ja toimeen valittiin psykiatrinen sairaanhoitaja Elina Peurala Alavudelta. 5.3 Perhetyön kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminen Hankkeen tavoitteena oli kehittää perhetyötä sekä ennaltaehkäisevän työn parissa ja peruspalveluissa että lastensuojelun sijaishuollon yhteydessä tehtävänä työnä. Hankkeen tavoitteena oli lisätä mahdollisuuksia ehkäisevän perhetyön malleille sekä kehittäjämentor -toiminnalle. Hankkeen perhetyön kehittämisen näkökulmat olivat moniammatillinen verkostotyöryhmä (perhetyön asiantuntijatyöryhmä), pilottikohdekokeilut ja kehittäjämentor -toiminta, selkeät, yhdenmukaiset toimintamallit perhetyön sisältöihin ja vanhemmuuden tukeminen Tarve, josta tavoite nousee KASTE -ohjelman tavoitteena oli kehittää monialaista yhteistyötä lapsiperheiden omissa toimintaympäristöissä. Valtakunnallisesti todeten oli havaittu, että lapsiperheiden saama ennaltaehkäisevä perhetyö tai kotipalvelu oli vähentynyt huomattavasti viimeisenä 15 vuoden aikana. Samaan aikaan huostaanottojen määrä oli noussut. Yhteistyökumppaneilta noussut huoli perheiden jaksamisesta vanhempina oli suuri. 110

112 Aikaisemmat Etelä-Pohjanmaan lapsiperheille suunnatut kehittämishankkeet olivat seudullisia tai kuntaryppäiden muodostamia hankkeita. Sekä Perhe- että lastensuojelun hankkeissa oli kehitetty perhetyötä niin avohuollossa kuin lastensuojelussakin. Kuten muualla Suomessa, myös Etelä-Pohjanmaalla ennaltaehkäisevä perhetyö oli vähäistä. Kunnat tarjosivat palveluitaan pääosin lastensuojelun asiakkaille. Yhtenäistä kuvaa perhetyöstä ei ollut niin ikään muodostunut aikaisempien hankkeiden aikana ja tämä koettiin haasteeksi sekä yhteistyökumppaneiden keskuudessa että tilaajien taholta. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen tavoitteena oli vastata lähinnä näihin haasteisiin. Keskeisenä ajatuksena oli vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä myös perhetyön eri toimintamuotoja ajatellen. Koska perhetyön tavoitteissa korostui maakunnallinen näky, kehittäminen keskitettiin perhetyön pilottitoiminnan kautta tapahtuvaksi. Tämä oli lähellä kuntia tai seutukunnallisia kokonaisuuksia Kehittämistyön prosessi Jo hankkeen alkuvaiheessa käytiin keskustelu hankkeen emo-organisaation kanssa perhetyön rajaamisesta. Tuolloin päädyttiin siihen, että kehittämishankeen kehittämistyön keskiössä on ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen. Näin ollen lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen päätettiin rajata pois kehittämistoiminnasta. Moniammatillinen verkostotyöryhmä (perhetyön asiantuntijatyöryhmä) Perhetyön kehittämistoiminta käynnistyi syksyllä 2009, jolloin hankkeen toimesta koottiin maakunnan keskeisistä perhetyön toimijoista asiantuntijatyöryhmä. Lopullinen perhetyön asiantuntijatyöryhmä koostui hanketyöntekijöiden lisäksi 21 muusta jäsenestä, jotka tulivat kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien sosiaali-, terveys ja sivistystoimesta, sairaanhoitopiiristä sekä koulutusorganisaatioista ja Mannerheimin lastensuojeluliitosta. Puheenjohtajaksi valittiin MLL:n kehittämispäällikkö Elina Anttila- Varpula ja sihteeriksi hankkeen projektityöntekijä Auli Romppainen. Projektityöntekijä valmisteli kokouksen esityslistan yhdessä puheenjohtajan kanssa asiasisältöineen, lähetti kutsut kokoukseen sekä kirjoitti ja toimitti muistion liitteineen kokouksen jälkeen. Työskentely aloitettiin helmikuussa 2010, jolloin päädyttiin kokoamaan työryhmän jäsenten näkemyksiä perhetyöstä oman taustaorganisaation näkökulmasta. Kun eri 111

113 näkemyksiä käsiteltiin, havaittiin perhetyön hahmottuvan eri tavalla eri organisaatioissa, mutta olevan sidottu taustaorganisaation omaan kontekstiin. Työryhmä pohti myös omaa tehtäväänsä ja kiteytti sen olevan: Perhetyön asiantuntijatyöryhmän tavoitteena on toimia Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen kehittämistoiminnan tukena. Jokainen asiantuntijatyöryhmän jäsen toimii oman alueensa asiantuntijana. Työryhmän tehtävänä on uusien perhetyön mallien reflektointi sekä levittämistyö. Tarvittaessa asiantuntijatyöryhmä voi esittää perhetyöhön liittyviä ratkaisuja, kannanottoja, suosituksia ja julkilausumia. Tämän lisäksi asiantuntijatyöryhmä seurasi perhetyön pilottien käynnistysvaihetta ja edistymistä, joita pilotit esittelivät syksyn 2010 kokouksissa. Asiantuntijatyöryhmä keskusteli myös Etelä-Pohjanmaan kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien perhetyötä käsittelevän kartoituksen tuloksista. Asiantuntijatyöryhmä työskenteli kevään 2011 aikana ehkäisevän perhetyön merkitykseen ja vaikuttavuuteen liittyvän kannanoton kanssa (ks. liite) Kannanotossa käytettiin MLL:n eri kehittämishankkeiden kautta saatuja tuloksia, jossa on laskettu perheen tilanteen auttamiseen käytetyt resurssit eri tilanteissa. Tämä prosessi käynnistyi joulukuussa 2010 ja saatiin päätökseen syyskuussa Kannanotto on löydettävissä hankkeen Internet -sivuilta. Yhteensä kokouksia asiantuntijatyöryhmällä on ollut kuusi. Asiantuntijatyöryhmän jäsenet olivat sitoutuneita työskentelyyn, vain muutamasta organisaatiosta jäi edustus pois hankkeen edetessä. Hankkeen loppuvaiheessa mietitään vielä maakunnan perhetyön kehittämiseen liittyvistä foorumeista hankkeen jälkeen. Pilottikohdekokeilut ja kehittäjämentor -toiminta Kehittämishankkeen käynnistymisen aikana syksyllä 2009 tehtiin kuntakierrokset. Näitten yhteydessä erityisesti Kaksineuvoisen (Kauhava, Evijärvi ja Lappajärvi, asukasluku ), Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli, asukasluku ), JIK kuntien (Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka, asukasluku ) ja Suupohjan (Kauhajoki, Karijoki, Isojoki ja Kurikka, asukasluku ) edustajat toivoivat perheyön kehittämistä pääpainoksi hankkeen aikana. Myös Lapua (väestöpohja ) oli kiinnostunut perhetyön pilotista. Pilottikohteet vahvistettiin ohjausryhmän ja perhe- 112

114 työn asiantuntijatyöryhmän keväällä 2010 pidetyissä kokouksissa, jonka jälkeen tarkempi pilottien prosessien suunnittelutyö käynnistyi. Hankkeesta pyydettiin pilottikohteiden esimiehiä kokoamaan paikalliset, ns. työrukkas- tai pilottiryhmät kehittämistyön tueksi. Paikalliset pilottiryhmät yhdessä hankkeen kanssa määritteli tarkemmat tavoitteet pilotille ja sopi kehittäjämentoreiden rekrytointitavasta sekä hankkeen ja kuntien välisistä kustannusten jaosta. Sopimukset pilottien ja hankkeen välille solmittiin jokaisen pilotin alkuvaiheessa. Ennen perhetyön pilottien aloittamista rakennettiin hankkeen toimesta yhdessä kehittämistyön tukirakenteita, koska pilotointiaika todettiin lyhyeksi. Sovittiin, että jokainen pilottialue pitää työrukkasryhmien kokouksia noin 1-1,5 kk välein. Lisäksi kehittäjämentorit osallistuivat kerran kuukaudessa Riitta Mahlamäen kehittämistyönohjaukseen ja syksyllä pidettiin perhetyön kehittämistyössä oleville toimijoille ja kumppaneille yhteisiä ja laajoja kehittäjämentor -tapaamisia. Syksyllä näitä tapaamisia oli kolme ja viimeisessä tapaamisessa kuultiin jokaisen alueen kehittämistyön helmet. Pilotit toimivat Kaksineuvoisessa ajalla , JIK-kunnissa , Järvi-Pohjanmaalla ja Suupohjassa Suupohjan pilottia jatkettiin Selevä Paletti -hankkeen rahoittamana vielä tammi- helmikuun ajan maaliskuun alkuun saakka Mukana kehittämistoiminnassa olivat myös Etelä-Pohjanmaan hanketyöntekijät. Ensimmäinen pilotti käynnistyi Kaksineuvoisessa (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi) keväällä 2010, jolloin osa-aikaisena kehittäjämentorina aloitti perheterapeutti, kehittämissuunnittelija Marianne Takala. Kaksineuvoisen perhetyön kehittämistyön tavoitteiksi muodostui työn sisällöllinen kehittäminen (konkreettiset työvälineet ja menetelmät), perhetyön kehittämistyön arviointi (ehkäisevä perhetyö ja neuvolan perhetyö), vertaisryhmien käynnistäminen sekä sektorirajat ylittävän toiminnan kehittäminen. Kehittämistoiminnan alussa koko kuntayhtymän perhetyön tiimi muilla sosiaalityön osaajilla vahvistettuna kouluttautui konkreettisiin perhetyön menetelmiin ja välineisiin. Kehittäjämentor kävi keskustelut perhetyöntekijöiden kanssa ja tämän seurauksena päädyttiin selkeyttämään perheohjaajien ja -työntekijöiden rooleja, kelpoisuuksia, tehtäväalueita ja -kuvia. Kehittäjämentor ja tiimivastaava valmisteli roolituksia, 113

115 joista keskusteltiin paikallistasolla keskeisten toimijoiden kanssa. Lopulliset työnkuvat hyväksytettiin ylimmällä johdolla. Tässä yhteydessä käytiin myös laajaa keskustelua perhetyön tavoitteiden asettamisesta sekä perhetyönjaksojen pituuksista. Pilotin aikana avattiin perhetyön eri muotoja. Todettiin, että työmuotoina ovat lastensuojelun perhetyö, ennaltaehkäisevä perhetyö sekä vertaisryhmätoiminta. Neuvolan perhetyöhön oli tultu aikaisemmin neuvolan lähetteen kautta. Lähetekäytäntö laajennettiin koskevaksi myös päivähoitoon. Työskentelyn nimeksi tuli nimikilpailun jälkeen Neuvokas -perhetyö. Neuvokas-perhetyön tueksi sovittiin perustettavan moniammatillinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on tarjota moniammatillista tukea. Pilotin aikana käynnistettiin perhetyön vertaisryhmä, jonka toiminta lähti sosiaalisen kuntouttamisen ja tuen antamisen pohjalta. Tämän vuoksi sitä voi käyttää myös ennaltaehkäisevänä työmuotona. Hankkeen loppuvaiheessa kehittämistyön helmeksi määriteltiin perhetyöntekijän ja ohjaajan työkuva, työn sisällöt ja roolit. Suunnitelma kehittämisen jatkosta tehtiin vuosien 2011 ja 2012 osalta. JIK -kunnissa (Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka) kehittäjämentorina aloitti terveydenhoitaja Anu Leinonen elokuun alussa Kehittämistoiminnan tavoitteiksi asetettiin rakenteiden yhdenmukaistaminen JIK -alueella perhekeskus -toiminnan näkökulmasta (moniammatillisten tiimien rakenteet ja ehkäisevän perhetyön käytänteet), yhteistyön kehittäminen (perhekeskukset lastensuojelu, perhekeskus EPSHP) ja ryhmätoiminnan kehittäminen (perhevalmennuksessa erityistyöntekijöiden ryhmät sekä eroryhmä perheneuvolassa). Kehittämistyö käynnistyi JIK:n alueella kokoamalla yhteen eri kuntien palaverikäytännöt, joiden pohjalta yhtenäistäminen ja kehittäminen lähtivät eteenpäin. Neuvolan henkilöstölle oli strategiapäivä pilottitoiminnan alkuvaiheessa, jossa esiteltiin Kurikan perhekeskuksen tiimityömallia. Tähän liittyen JIKky järjesti tiimityön koulutuspäivän Jalasjärven ja Ilmajoen perhekeskuksen toimijoille. Tämän koulutuksen yhteydessä päädyttiin siihen, että perhekeskuksen moniammatillisen tiimin muodostavat äitiysja lastenneuvolan terveydenhoitajat, lääkäri, psykologi, puheterapeutti, perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä ja perheterapeutti sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajat ja vastaanottoapulainen. Koulutuksen jälkeen kehittämistyö painottui yhteisiin tiimin kokouksiin, joita päädyttiin pitämään joka toinen viik- 114

116 ko 1½ 2 tuntia kerrallaan. Näissä kokouksissa laadittiin aluksi yhteiset tavoitteet ja työskentelylle, asetettiin pelisäännöt. JIK:in alueella perhekeskusajattelua tehtiin tutuksi paikallislehdissä olleiden juttujen myötä. JIK Perhekeskusten yhteiset verkkosivut työstettiin valmiiksi. Perhetyön pilotin aikana Jalasjärven perhekeskustiimissä pohdittiin tulevan perhetyöntekijän työnkuvaa ja perhetyöhön ohjautumisen prosessia sekä työskentelyprosessin suunnitelmallisuudesta ja tavoitteellisuudesta. Jalasjärven perhekeskus sai vuoden 2011 alusta ehkäisevään työhön perhetyöntekijän kunnan ostopalveluna. Pilotissa mietittiin yhteistyötä lastensuojelun, perheneuvolan ja neuvolan toimijoiden kanssa ja päätettiin laajentaa jo toimiva yhteistyöfoorumi koskemaan myös terveydenhoitajia. Säännölliset kokoontumiset sovittiin ja niitä lähdettiin toteuttamaan. Lisäksi JIK:n alueella suunniteltiin ryhmätoimintaa eri asiakasryhmien tarpeiden mukaan. Tärkeänä nähtiin yhteistyön kehittäminen myös EPSHP lasten- ja nuortenpsykiatrian sekä pikkulapsipsykiatrian ja JIK perhekeskusten välillä. Myös erikoissairaanhoidon jalkautumista perusterveydenhuoltoon korostettiin ja tavoitteena oli aloittaa kerran kuukaudessa tapahtuvat konsultaatiot JIK:iin jo vuoden 2011 alussa. Tärkeänä nähtiin myös sosiaalitoimen mukana olo silloin, kun asia heitä koskee. Kehittämistyön helmet esiteltiin viimeisessä alueellisessa kehitäjämentortapaamisessa Kauhavalla sekä hankkeen loppuseminaarissa JIKalueen kehittämistyön helmeksi nostettiin perhekeskuksen rakenne ja tiimityöskentelymalli. Suunnitelma perhekeskustoiminnan kehittämisen jatkosta tehtiin vuosien 2011 ja 2012 osalta. Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini, Vimpeli) kehittäjämentorina aloitti sosionomi AMK Leena Ojanperä elokuun alussa Kehittämistoiminnan tavoitteena oli monialaisen yhteistyön kehittäminen (seutukuntien työkäytänteiden yhdenmukaistaminen, muut sektorit), ehkäisevän perhetyön vahvistaminen (matalakynnyksisyys, neuvolan perhetyö, järjestöyhteistyö) ja sisällön kehittäminen (tavoitteet, kotiin mentävän avun rinnalle uusia vaihtoehtoja). Järvi-Pohjanmaalla kehittämisprosessin taustalla oli kahden eri seutukunnan perhetyöntapojen yhteensovittaminen. Kehittäjämentor tapasi alussa jokaisen perhetyöntekijän ja kuuli heidän ajatuksiaan perhetyön nykytilasta ja muutostarpeista. Samalla 115

117 mietittiin jokaisen työntekijän henkilökohtaisia vahvuuksia tehdä perhetyötä. Viikoittaisissa perhetyön tiimitapaamisissa käytiin keskustelua perhetyön käytänteistä ja koko perhetyön prosessista. Perhetyön tiimien lisäksi kehittäjämentor osallistui myös sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden yhteisiin tiimeihin kerran kuukaudessa. Perhetyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden yhteinen kehittämispäivä pidettiin joulukuussa 2010, jossa tarkennettiin lastensuojelun perhetyön prosessia. Kehittäjämentor toimi myös perhetyöntekijän työparina jalkautumalla kotikäynneille ja oli osallisena yhdessä intensiiviperhetyön työskentelyssä. Tästä intensiiviperhetyöskentelystä tehtiin mallinnus QPR -ohjelmalla. Pilotin aikana otettiin käyttöön uusia välineitä ja työtapoja. Näitä oli mm. uusien lomakkeiden käyttäminen lastensuojelun perhetyön prosessien eri vaiheissa. Perhetyön eri lomakkeiden osalta päädyttiin siihen, että ne laitetaan Pro Consona- sosiaalityön ohjelmaan, jota lastensuojelun sosiaalityöntekijät käyttävät. Järvi-Pohjanmaalla käynnistettiin myös perhetyön ryhmätoimintaa. Perhetyön ryhmän kaikilla perheillä oli voimassa oleva lastensuojelun asiakkuus. Suullisessa palautteessa äidit kokivat hyötyneensä ryhmässä käymisestä ja toivoivat sen jatkuvan. Tämän lisäksi tehtiin suunnitelma sektorinrajat ylittävän yhteistyön kehittämisestä. Kehittämistyön helmeksi tässä pilotissa nostettiin intensiivisen perhetyön kokeilu / mallinnus, vertaisryhmätoiminta. Suunnitelma kehittämisen jatkosta tehtiin myös vuosien 2011 ja 2012 osalta. Suupohjan kehittäjäperhetyöntekijänä aloitti sosionomi AMK Leena Huhtamäki syyskuussa Perhetyön pilotin tavoitteiksi muotoutui ennaltaehkäisevän perhetyön mallintaminen, jossa erityinen painopisteenä olivat vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen, perheen omien voimavarojen vahvistaminen ja opastaminen arjen asioiden hoitamisessa. Lisäksi paikallinen työrukkastyöryhmä määritteli työntekijän työnkuvaa. Huomioitavaa on, että Etelä-Pohjanmaan osahankkeen toiminta-aikana kehittämistoimintaan limittyi myös Selevä Paletti -hankkeen osaalueita. Suupohjan pilotin kehittämistoiminta lähti käyntiin tutustumalla ja kokoamalla yhteen eri kuntien ja kaupunkien perhetyön parhaita käytäntöjä. Nämä mallit keskustelutettiin paikallisten kehittämispilotin keskeisten toimijoiden kanssa ja niistä koottiin seu- 116

118 tukuntaan sopiva malli. Mallissa huomioitiin neuvolan ehkäisevän perhetyön ohjaamiskäytäntöjä, kuvattiin perhetyö prosessikokonaisuutta, avattiin perhetyön työkäytäntöjä sekä kustannusvaikuttavuutta. Mallia käytettiin ja testattiin koko pilottikauden ajan sekä otettiin mukaan koulun terveydenhoitajan kanssa tehtävässä yhteistyössä. Kehittämistoiminnan aikana selkeytettiin lastensuojelun ja ennaltaehkäisevän perhetyön rajapintoja sekä kriteereitä. Tarkoituksena oli selkeyttää palvelua sekä asiakkaalle että tilaajalle. Pilotin aikana selvitettiin ennaltaehkäisevän perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun roolia, eroa ja palvelujen myöntämisperusteita. Jotta palvelun vastaanottaminen ei kaatuisi maksullisuuteen, päätettiin että ennaltaehkäisevää perhetyötä tarjotaan seutukunnissa maksutta. Lisäksi pilotin aikana pohdittiin ennaltaehkäisevän perhetyön asiakas- ja kotikäyntitietojen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjen yhtenäistämistä ja selkeyttämistä seutukunnallisesti. Pilotin loppuvaiheessa kirjaukset päätettiin tehdä Effica -tietojärjestelmään. Ryhmämuotoisen perhetyön mallintaminen lähti käyntiin kehittämistoiminnan jatkuessa ja tätä kokonaisuutta kehitettiin enemmän Selevä Paletti hankkeessa. Tässä yhteydessä huomioitiin myös vanhemmuuden tukeminen. Tähän toimintakokonaisuuteen liittyi mm. laajennettu perhevalmennus (perhetyöntekijät esittivät toimintaa vanhemmille valmennusryhmissä), avoimet perheryhmät, vertaisryhmät ja kerhotoiminta. Kehittämistyön helmeksi nostettiin perhetupa-toiminta ja neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö. Kehittämistoiminta jatkui Suupohjassa niin, että pilotin aikana ennaltaehkäisevään perhetyöhön siirtyneet perhetyöntekijät jatkavat ennaltaehkäisevässä perhetyössä mm. kotikäynneillä ja vertaisryhmätoiminnassa. Kehittämistoimintaa jatketaan oman organisaation sisällä. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen perhetyön piloteissa toimineet kehittäjämentorit toimivat piloteissa tavoitteiden mukaisessa kehittämistyössä kooten omia paikallisia verkostoja. Kehittämishanke ei osallistunut varsinaisesti paikalliseen kehittämistoimintaan muuta kuin pitämällä yhteyttä kehittäjämentoreihin tarpeen mukaan sekä paikallisten pilottien työrukkastyhmissä, kehittämistyönohjauksessa sekä alueellisten kehittäjämentor tapaamisten yhteydessä. Paikalliset työryhmät kokoontuivat vielä 117

119 vähintään yhden kerran pilottien päätymisen jälkeen, jotta tiedettiin kehittämistyössä kehitettyjen mallien implementointi kentälle. Kartoitus Etelä-Pohjanmaan perhetyöntekijöille Koko maakuntaa kattava perhetyön kartoitus nousi esille jo hankkeen alkuvaiheessa. Haasteena oli kartoituksen sisällön ja kohteen rajaaminen. Asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja ja hankkeen projektityöntekijä kokosivat kysymyspatteristoa keväällä 2010, niin että se päädyttiin lähettämään kuntiin ja liikelaitoskuntayhtymien tiedossa oleville perhetyöntekijöille. Kartoituksessa oltiin kiinnostuneita mm. perhetyöntekijöiden ammattinimikkeistä, koulutuksesta, työkokemuksesta sekä perhetyön prosessin kulusta (aloitus, työskentely, lopettaminen) sekä perhetyön sisällöistä ja käytettävistä menetelmistä. Lisäksi oltiin kiinnostuneita työntekijöiden dokumentoinnista ja koulutustarpeista sekä perhetyön tulevaisuuden mahdollisuuksista ja kehittämisehdotuksista. (Ks. liite). Kartoituksen tuloksia esiteltiin syksyn 2010 aikana SONet BOTNIA:n ja hankkeen välisessä yhteisessä Etelä-Pohjanmaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden työkokouksessa sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden yhteisessä työkokouksessa syksyllä Lopullinen raportti valmistui keväällä 2011, jolloin sen sisällöt käsiteltiin asiantuntijatyöryhmän kokouksessa. Raportoinnin tuloksia hyödynnettiin mm. perhetyöntekijöille suunnatun työpajasarjan suunnittelussa. Koulutussarja kokonaisuudessaan oli kevään 2011 aikana. Sen eri työpajoihin osallistui 54 kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien perhetyöntekijää. Joukossa oli muutama opiskelija. Perhetyön alueryhmät ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden alueryhmät Edellä mainittujen toimintojen lisäksi projektityöntekijä oli mukana hankekauden ajan vahvasti tiedottamassa osahankkeen kehittämistoiminnasta Etelä-Pohjanmaan perhetyöntekijöiden kolmessa alueryhmässä. Yhden ryhmän muodostaa Kuusiokuntien ja Järvi-Pohjanmaan alueryhmä, jossa oli 10 perhetyöntekijää. Toinen ryhmä koostui Lapuan ja Kaksineuvoisen alueen perhetyöntekijöistä, jossa oli yhteensä 14 perhetyöntekijää. Hankkeen vetovastuulle tuli Suupohjan, Jalasjärven, Ilmajoen, Kurikan ja Seinäjoen perhetyön alueryhmä, jossa on ollut noin 28 jäsentä. Hankekautena kokoontumisia oli yhteensä neljä. Projektityöntekijä koordinoi näitä tapaamisia yh- 118

120 dessä kunnan perhetyöntekijän kanssa. Perhetyön aluetapaamisissa oli jokaisella tapaamiskerralla jokin ennalta sovittu käsiteltävä teema. Tämän lisäksi projektityöntekijä koordinoi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden aluetapaamisia Kuusiokuntien (Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri), Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli), Lapuan ja Kaksineuvoisen (Kauhava, Evijärvi ja Lappajärvi) osalta. Näiden tapaamisten koordinoinnissa tehtiin kiinteää yhteistyötä järjestäjäkunnan sosiaalityöntekijän kanssa. Tapaamisissa käsiteltiin alueen kuulumisten ja pohdittavien aiheiden lisäksi lastensuojelun teemoihin: mm. lastensuojeluprosessin aukipurkamiseen ilmoituksesta eri toimenpiteisiin, lastensuojelutarpeen selvityksen prosessi, avohuollon aukipurkaminen, kiireellisestä sijoituksesta ja huostaanotto prosessin eri vaiheista. Edellä mainitut verkostot näyttäytyvät ehdottoman tärkeänä vertaisfoorumina haasteellista työtä tekevälle. Sen anti on jakavaa sekä työn sisältöjen että työkäytänteiden osalta, tapaamisissa tapahtuu vertaisoppimista sekä mentorointiin rinnastettavaa vuorovaikutusta. Hankkeelle tullut anti ja rooli näistä edellä mainituista alueryhmistä oli kenttään tutustumisen myötä tulleet jouhevat kontaktipinnat kuntien työntekijöihin sekä viestin viejän roolina oleminen sekä kokemusten kokoaminen eteenpäin. Vanhemmuuden tukeminen Yhteistyössä EPSHP:n, SeAMK:n, E-P:n perheasiainneuvottelukeskuksen, E-P:n Sydänpiirin, Pohjanmaa -hankkeen, Pohjanmaan liikunta ja urheilun (PLU), Seinäjoen Järjestötalon ja Seinäjoen kaupungin kanssa järjestettiin keväällä 2010 ja keväällä 2011 pikkulapsiperheille suunnattuja te toja Siivet arkeen. Mitä lapseni toivoo entä minä ja Mitä rakkaus oikein on? ja Avioero ja parisuhteen päättyminen ja Seikkailu makujen maailmassa ja Selviytymiskeinoja lapsiperheen arkeen ja Yhdessä tekeminen ja Keväällä 2010 järjestettyjen te tojen palaute oli positiivista muutamine parannusehdotuksineen. Toivottiin, että illat saisivat jatkoa. Työryhmä päätyi siihen, että illat järjestetään parannusehdotusten mukaisesti uudestaan keväällä 2011 Seinäjoella. Te tatyöskentely koordinoi hankkeen projektikoordinaattori. 119

121 Te tojen osallistujamäärät olivat kaikkien iltojen osalta suhteellisen vähäiset laajasta tiedotuskampanjasta huolimatta. Todettiin, että arjen kiireissä perheillä ei ole mahdollisuutta tai jaksamista lähteä te toihin. Myöskään ne perheet, jotka eniten tukea olisivat kaivanneet, eivät iltoihin osallistuneet. Osallistuneet perheet olivat muutoinkin aktiivisia ottamaan selvää ja selvittämään asioitaan. Kokeilusta tiedotettiin laajemmin koko maakunnan alueelle ajatuksena saada samalla te tapakettia leviämään koko alueelle. Te tojen järjestämisessä mukana olleet maakunnalliset toimijatahot lupautuivat olemaan mukana iltojen toteuttamisessa alueen kunnissa / yhteistoiminta-alueilla. Kunnille annettiin mahdollisuus halutessaan ottaa te tapaketista yhden tai muutamia iltoja tai toteuttaa te lat kokonaisuudessaan. Te tojen järjestämisen osalta edellytys oli, että kunnissa on vastuuhenkilöt iltojen järjestämistä varten. Kunnat eivät olleet yhteydessä te tojen järjestämisen osalta. Työryhmä totesi, että arjen hallintaan liittyviä asioita, kuten ruokailutottumuksia tulee liittää olemassa oleviin tapahtumiin ja esimerkiksi vanhempainiltoihin. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa viritellään ko. asian suhteen Tavoitteeseen liittyvät tuotokset Moniammatillisen verkostotyöryhmän / perhetyön asiantuntijatyöryhmän tuotoksena voidaan pitää Ennaltaehkäisevän perhetyön kannanottoa, joka on tarkoitettu annettavaksi kuntien sosiaali- ja terveys sekä perusturvajohdolle päätöksenteon tueksi. Kannanotto valmistui syyskuussa 2011 (ks. liite). Perhetyön piloteissa ja kehittäjämentor -toiminnassa syntyi moniammatiliisen verkoston uusia työskentelytapoja. Kaksineuvoisen pilotissa suunniteltiin moniammatillisen ohjausryhmän perustaminen Neuvokas -perhetyön tueksi. Sen tavoitteena on ylläpitää keskustelua siitä, miten lapsiperheiden kotipalvelu ja lastensuojelun perhetyö erovavat ennaltaehkäisevästä Neuvokas-perhetyöstä. Ohjausryhmä seuraa alueellisen tasa-arvon toteutumista, työresurssien riittävyyttä ja oikeaa kohdentumista. JIK- alueelle laajentui Kurikan perhekeskuksen monialainen tiimityöskentelymalli Ilmajoelle ja Jalasjärvelle. Alla oleva kuvio 8 kertoo JIK -perhekeskuksen jäsentämisestä kunnissa. 120

122 Kuvio 8 JIKky:n perhekeskusmalli Lähde: Perhetyön pilotit Loppuraportti (2011, 29). Lisäksi Järvi-Pohjanmaan pilotissa syntyi hankeaikana suunnitelma perhetyön yksikön rakenteesta. Tässä kokonaisuudessa erityisesti ennaltaehkäisevän perhetyön toteutumisessa huomioidaan tiimityöskentelyssä moniammatillisuus. Tätä kokonaisuutta selventää seuraava kuvio 9. Kuvio 9 Suunnitelma Järvi-Pohjanmaan perhetyön yksikön rakenteesta Lähde: Perhetyön pilotit Loppuraportti (2011, 43). 121