Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2012"

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2012 KOUVOLA. IHMEEN HIENO KAUPUNKI. s.4 Katujuna kuljettaa Kouvolassa s.34 Neljä numeroa vuodessa. Ole hyvä! Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

2 Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2012 SISÄLLYS > Pääkirjoitus, Anne Käki... 3 Kouvolan uusi ilme... 4 Putkiradiomuseo 20 vuotta... 5 Palveluohjaajat ikäihmisten tukena... 6 Lääkäri-hoitaja työparimalli... 6 Päivähoito ja esiopetus Kulttuuri- ja luontokohteiden kunnostus... 8 Meidän maaseutu -festivaali... 9 INR-omahoitomalli Hattu-kehitysneuvola Kaupungin tilinpätös Siirtolapuutarhatontit Mustila arboretum kukkii Kouvolan kesätapahtumat Museoiden näyttelykesä Repovesi kutsuu Kesäliikunta Uimakoulut, kerhot ja liikunta Kirjastoautot palvelevat Terveysasemien puhelinpalvelu Mielenterveys- ja päihdetyö Matkailun Masterplan Mitä uutta matkailussa Jätehuoltovinkki Joukkoliikenteen kesäaikataulu Kirjastojen kesäaukiolot Kokoukset Kesäajan toiminta terveysasemilla Osoitteenmuutoksia Keskustavisio Matonpesupaikat Jättiputkien hävittäminen Karttapalvelu Kansainvälinen KyAMK Katujuna Kouvolaan Kouvola-päivä s.9 Meidän oma maaseutu Maaseutufestivaali valloittaa Kouvolaa. s.34 Kulttuuria koko kesä Kouvolan kesä 2012 valloittaa. s.14 Keksi Kouvola-katujunalle nimi! Lähetä ehdotuksesi meille mennessä Voittaja matkustaa katujunalla maksutta koko kesän! s.21 Kirjastoauto palvelee Kirjastoauto tuo aineistot kylille. Samalla kuulee uusimmat kuulumisetkin. Keskustavisiointia Osallistu omalla visiollasi! s.28 s.5 Kouvolan Putkiradiomuseo 20v. Putkiradiomuseo vie menneeseen maailmaan: miten viime vuosisadan alussa viestittiin? Kouvolan kaupungin tiedostuslehti on julkinen tiedote, joka jaetaan ilmaisjakeluna koteihin. Lehteä on jaossa myös kaupungin eri palvelupisteissä. Seuraava Kouvola -tiedotuslehti ilmestyy syyskuussa Julkaisija Kouvolan kaupunki / Viestintä, puh Torikatu 10, PL 85, 45101Kouvola, Päätoimittaja Yhteyspäällikkö Anne Käki Toimitusneuvosto Annikki Niiranen, Heli Lehti, Eija Tiitinen, Susanna Toikander, Tuija Hanski, Tea Salonsaari-Eloranta, Ilona Manninen Kannen kuva Kustaa Saksi Toimitus/Taitto Aptual Oy, Kouvola Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola 2012 Kouvola-lehti verkossa Tiedotuslehti Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2012 Jakelu Jakelupalaute Painos Kouvolan kaupungin tiedotuslehden jakelun suorittaa Jakelusuora Oy. tai puhelimitse arkisin klo 9-16 puh.(05) kpl ISSN-L ISSN

3 Messuterveiset Oma mökki messut OmaMökki-messuilla Helsingissä maaliskuun lopussa Kouvola oli esillä uudella ilmeellä, joka ihastutti messukävijöitä. Kouvola toki tunnetaan, mutta on asioita, joita ei vielä osata yhdistää uuteen Kouvolaan. Ihmetystä herättivät 450 järveämme ja vetovoimakohteemme Mustila, Repovesi, Tykkimäki ja Verla kiinnostivat. TULOSSA: Runsas kulttuurikesä 2012 Kaupungin monet tapahtumat tarjoavat paljon nähtävää ja koettavaa ainutlaatuisia elämyksiä. Viikingit kohtaavat Verlassa, Kuusaan Puistojuhla herää henkiin, opastetut kävelykierrokset Kouvolassa jatkuvat ja bussillakin pääsee tapahtumiin. Kolmatta Kouvola-päivää 8.5. ja Taiteiden Yötä 24.8.unohtamatta. Kouvola-tuotteet Kouvola-päivänä 8.5.myydään uusia Kouvola-tuotteita kirjastoissa ja sen jälkeen kaupungin yhteispalvelupisteissä, Matkailutoimistossa ja Poikilon museokaupassa Kouvola-talolla. Tutustu ja ihastu. Pääkirjoitus Anne Käki, yhteyspäällikkö MEIDÄN KOUVOLA. IHMEEN HIENO KAUPUNKI. Luet parhaillaan uudistunutta Kouvolan kaupungin tiedotuslehteä. Se noudattaa maaliskuun alussa julkaistun uuden Kouvola-brändin visuaalista ilmettä, josta on jo saatu vähän maistiaisia. Värikäs ja moni-ilmeinen visuaalinen ilmiasu tekee viestinnästämme jatkossa hyvin erottuvaa. Uuden näköinen Kouvola-tiedotuslehti on sisällöltään tuttu. Tiedotuslehti tukee ja täydentää kaupungin muuta ulkoista viestintää. Se välittää tietoa kaupungin palveluista, taustoittaa tapahtumia ja kokoaa ajankohtaisia asioita. Lehti julkaistaan neljä kertaa vuodessa ja lehteä voi lukea myös selattavana versiona Kouvolan kaupungin verkkosivuilla. Tämä julkaisu postitetaan myös kaikille uuden Kouvolan ulkopuolella asuvalle vapaa-ajanasukkaallemme jo kolmatta kertaa. Rohkeasti uudistettu kaupungin ilme on saanut pääosin positiivista ja innostunutta palautetta. Puhelin on soinut ja sähköposti täyttynyt ihmeen hienoista ideoista ja ehdotuksista tuoda Kouvola-brändiä esille. Tuntuu hyvältä kun kaupunkilaiset ovat ottaneet ilmeen vastaan myönteisesti ja lähteneet mukaan tekemään työtä meidän yhteisen Kouvolan mielikuvan kirkastamiseksi. ei ole enää entisensä. Meitä mainelähettiläitä on nyt niin paljon että olisi upeaa, jos hyvä kello kaupungista kuuluisi kauas, ystävien, tuttavien tai sukulaisten välityksellä. Pistetään sana kiertämään siitä kaikesta mistä me saamme iloita ja nauttia arjessamme joka päivä. Tässä lehdessä ja liitteenä olevassa Tapahtumakalenterissa on kerrottu useista kesän tapahtumista. Tänä kesänä on aika tutustua Repoveden kansallispuistoon ja ennätyskukintaan Mustila Arboretumissa, vierailla Verlassa tai viedä lapset Katujunalla Tykkimäen huvipuistoon. Maaseutukin tulee kaupunkiin elokuussa uuden Meidän Maaseutu -festifvaalin voimin, lajissaan ensimmäiseen Suomessa. Iloitaan ja hurvitellaan nautitaan kesästä Kouvolassa. Luonnostaan tuntematon - Ihmeen hieno kaupunkimme sisältää paljon moni-ilmeisyyttä ja erityislaatuisia piirteitä ja faktoja, joita on aika ryhtyä nostamaan esille ihmetystä aiheuttavista näkökulmista. Uudessa Kouvolassa on paljon hyvää, joka odottaa edelleen kertojaansa. Kouvola Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

4 Ihmeen hieno kaupunki Kouvolan kaupungin uusi visuaalinen ilme lanseerattiin maaliskuun alussa. Rohkeasti uudistetun Kouvola-ilmeen vastaanotto on ollut ensimmäisten kuukausien aikana iloista, myönteistä ja erittäin innostunutta. Värikkään ja moni-ilmeisen visuaalisen ilmeen ja selkeän viestinnällisen otteen avulla on tarkoitus lisätä kaupungin vetovoimaisuutta ja tuoda kaupunkiamme esiin uusista ihmetystä aiheuttavista näkökulmista. Tärkeimpänä tulevien vuosien tavoitteena on pyrkiä muuttamaan Kouvola- mielikuvaa eri kohderyhmissä markkinoinnin, sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä käytännön tekojen ja toiminnan kautta yhdessä. Ytimessä uudelleen ajatteleva kaupunki Uusi Kouvola ei olisi syntynyt, mikäli ei olisi oltu valmiita ajattelemaan uudelleen. Uudelleen ajattelu on ollut ja tulee olemaan se voimavara, jonka kautta voimme olla sekä edelläkävijä että selvitä edelleen kasvun paikoista. Olemme muutoksen rohkeita kohtaajia. Tällainen uudelleen ajattelu on määritelty myös brändimme ytimeen. Kouvolan brändityön tavoitteena on lisätä ja terävöittää kaupungin vetovoimaisuutta uusille asukkaille, yrittäjille ja matkailijoille ja tukea kaupunkia näin kohti sen strategisia tavoitteita. Nyt vaaditaan sen mukaista markkinointia ja viestintää. Tavoitteena on herättää kaupunkilaiset näkemään kotikaupunkinsa uusin silmin. Brändin persoonallisuus Kouvola-brändin persoonallisuudessa korostuu kymenlaaksolaisuus aidot ja välittömät persoonat, sitkeät arjen puurtajat, vastoinkäymisistä huumoria ammentavat ajattelijat ja vaatimattomuus, joka on vailla vertaansa. Persoona tuo esiin kouvolaisuuden yhteisenä ylpeydenaiheenamme. Mielikuvat uusiksi Keskeinen haaste uudella Kouvolalla on sen vanha maine. Tavoitteena on nostaa esiin Kouvolan ihmeen hienoja vetovoimatekijöitä ja muuttaa osin yksipuolista mielikuvaa vanhasta Kouvolasta moni-ilmeisen uuden Kouvolan mukaiseksi. Uusi kaupunki on täynnä erityislaatuisia piirteitä niin luonnon, ilon kuin asenteenkin saralla. Nyt on aika nostaa esiin uuden Kouvolan sisälle piilotettuja faktoja esille ja linkittää ne ymmärryksen tasolla osaksi mielikuvia. Tavoitemielikuvina on säilytetty kolmea koota kiehtova, kodikas ja kehittyvä. Uusi viesti - Ihmeen hieno kaupunki Vaikka rakennemuutos on kohdellut Kouvolaa kovasti, niin monessa asiassa Kouvola on jo muita edellä. Uudistumisesta viestii myös uusi brändi, jota lähdetään yhteisin voimin rakentamaan. Brändin uudistuksella tuetaan voimakkaasti kaupungin yhdistymistä entistä eheämmäksi kokonaisuudeksi, jossa niin asukkaat, yrittäjät kuin matkailijat viihtyvät. Uudessa Kouvolassa on paljon hyvää, joka edelleen odottaa kertojaansa. Kouvola ansaitsee ja voi lunastaa nykyistä paremman imagon ja maineen ja voi nostaa itsensä esille ihmeen hienona kaupunkina. Viesti ei ole slogan tyyppinen hokema, vaan näkökulma tarkastella Kouvolan monitahoista hienoutta. Uusi ilme - Mitä ihmettä? Kouvolan markkinoinnissa keskeistä että markkinointi itsessään aiheuttaa aina ihmetystä. Uutta ilmettä on Kouvolan kaupungin ja Kouvola Innovation Oy:n kanssa ollut tekemässä kaakkois-suomalainen bränditoimisto Nitro ID ja kouvolalaislähtöinen graafinen taiteilija Kustaa Saksi. Amsterdamissa asuva ja mm. Nikelle, Issey Miyakelle ja The New York Timesille työskennellyt Saksi on suunnitellut värikkään Kouvola-kuvituksen, joka kertoo kokonaisen tarinan kaupungista lukuisine yksityiskohtineen. Uudessa ilmeessä keskeistä roolia näyttelee Ihmettelijä-hahmo, joka silmäilee kaupunkia uusista, ihmetystä aiheuttavista näkökulmista. Ihmettelijällä on kolme persoonallista ystävähahmoa valpas eränkävijä Herra Puu, eloisa Neiti Luomu ja ahkera liikemies Toivo eli Topi, joita nähdään myös seikkailemassa kaupungin mainonnassa ja markkinoinnissa. Alusta yhteisille teoille Ulkoisen vetovoiman lisäämisen rinnalla tavoitteena on myös seuturakkauden herättäminen. Kaupungin rajojen sisällä tulee myös harjoittaa uudelleen ajattelua, jotta oivallamme, mitä kaikkea uusi Kouvola voi asukkailleen tarjota jo nyt ja tulevaisuudessa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on käynnistetty vaiheittainen useamman vuoden markkinointikokonaisuus. Osaksi kaupungin viestintästrategiaa 2011 on laadittu yhteismarkkinointimalli, johon mukaan lähteviä tahoja kartoitetaan kaupunginjohtajan ohjauksessa. Yhteismarkkinointimallin luomiseksi haastateltiin elinkeinoelämän, yhteisöjen ja henkilöstön edustajia. Jokainen kouvolalainen asukas, yritys ja yhteisö ovat tärkeitä kotiseutunsa markkinoinnissa, kouvolalaisuuden sanansaattajana. Kutsumme sinut talkoisiin: uskalla katsoa kotikaupunkiasi uudesta vinkkelistä, innostua ja olla ylpeä Kouvolasta. Tämän vuoden aikana kaupungin viestintä tuo markkinoille tyylikkäitä Kouvola-tuotteita, joita voi käydä ostamassa eri yhteispalvelupisteistä ja matkailutoimistosta kaupungintalolta. Lisätietoa Kouvola-brändistä Anne Käki, yhteyspäällikkö LÄHETÄ IHMEEN HIENO TUOTEIDEA!. 4. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2012

5 Tiesitkö? Kouvolan Putkiradiomuseo on avoinna vuoden ympäri tiistaisin klo sunnuntaisin klo Tervetuloa! 20 vuotta putkiradion lumoa Kouvolan Putkiradiomuseo tuo tuulahduksen menneiltä ajoilta, jolloin putkiradio oli tärkein viestinvälittäjä niin rintamalla kuin kotona. Kouvolan Putkiradiomuseon tarina alkoi varsinaisesti vuonna 1991, jolloin Kouvolan Putkiradiomuseosäätiö perusti Kaunisnurmella sijaitsevaan veturinkuljettajan taloon putkiradiomuseon. Museo avautui kävijöille seuraavana vuonna, Kaupungin radioinnostus on kuitenkin vanhempaa perua; kouvolalainen Vesa Harsi keräsi vanhoja radioita jo vuodesta 1967 lähtien kotitaloonsa perustamaansa Kouvolan Radiomuseoon. Harsin kokoelma karttui vuosien varrella runsaasti, ja tuhatpäinen kokoelma valtasi lopulta lähes koko talon. 20-vuotisjuhlan alla Kouvolan Putkiradiomuseossa tilanne alkaa olla samankaltainen, kun 2500 radion kokoelma täyttää jo kaikki käytettävissä olevat tilat. - Tällä hetkellä emme voi ottaa enää vastaan uusia radioita, kaikki tilat ovat yksinkertaisesti täynnä. Meillä on paljon tavaraa, joka ei varsinaisesti liity putkiradioihin, joten pyrimme antamaan niitä muualle nähtäväksi jotta saamme itse tilaa lisää putkiradioille, Kouvolan Putkiradiosäätiön hallituksen puheenjohtaja Kari Taskinen kertoo. Kouvolan Putkiradiomuseon alakerrassa toimii miljöömuseo, jossa on esillä kunkin aikakauden asumus putkiradiokauden alusta loppuun, 20-luvulta 60-luvulle. Putkiradio oli yleinen viestinvälittäjä niin sotilaskäytössä, työelämässä kuin kotonakin ennen televisioiden tuloa. Putkiradioissa tyyli ja tekniikan kehitys näkyy siinä missä muussakin elämisessä. Massiiviset putkiradiot olivat parhaimmillaan upeita käsityötaidonnäytteitä, joista oltiin valmiita maksamaan. Putkiradion viimeisinä vuosikymmeninä kompakti koko ja kannettavuus olivat myyntivaltteja hyvin samaan tapaan kuin tänäkin päivänä. Miljöömuseon lisäksi Kouvolan Putkiradiomuseo sisältää teknisen museon ja sotilasradiomuseon. Tekninen museo sisältää suurimman osan Putkiradiomuseon radiolaitteista, noin 2000 putkiradiota. Tekninen museo on avoinna alan harrastajille, ja Putkiradiomuseon opas seuraa mukana. Sotilasradiomuseo odottaa vielä sopivan osaajan löytymistä joukkoihin. - Aina ei löydy sopivia harrastajia tai vanhan tekniikan osaajia. Radio kun ei ole enää niin in kun tietotekniikka tuli kuvioihin. Radioamatöörejä täällä on, mutta ei niinkään enää vanhan tekniikan taitajia, jotka osaisivat näitä putkiradioita korjata. Museon tilaloista löytyy myös vaihtuvien näyttelyiden tila sekä Kouvolan radioamatööriasema, jossa säätiö järjestää vuosittain radioamatöörikurssin. Isovanhemmat tutustumiskäynneille Uusia radioharrastajia tarvitaan myös museon pyörittämiseen, museon perustamisen aikaan Kouvolan putkiradiosäätiön hallituksen puheenjohtaja Kari Taskinen toivoo että innostus radioihin saataisiin herätettyä uusissa sukupolvissa. aloittaneet museonpitäjät kun alkavat olla jo iäkkäitä. - Kouvolan oppaat käyvät kyllä ryhmineen, se yhteistyö on toiminut hyvin. Mutta tarvitaan lisää uutta verta omien joukkoihin. Ehkä innostus radioihin saadaan herätettyä uusissa sukupolvissa, järjestämämme radiotoiminnan kurssien tai museokäynnin kautta. Isovanhemmat voisivat tulla lastenlastensa kanssa tutustumaan, heillä kun on varmasti kokemusta putkiradioista ja elämästä sotien jälkeen, ainakin omien vanhempiensa kautta. Kouvolan Putkiradiomuseo on avoinna ympäri vuoden tiistaisin ja sunnuntaisin klo sekä sovittaessa muinakin aikoina. Myös torstain aukioloa pyritään järjestämään, jos resurssit antavat myöten. 20-vuotispäiväänsä museo juhlistaa hillitysti toukokuussa kutsujuhlalla Kouvola-talolla. Kesän tapahtumiin lukeutuu lisäksi Perinneradiopäivä 4.6. KOUVOLAN PUTKIRADIOMUSEO Pajaraitti 1, Kouvola Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

6 Teksti: Anne Koivisto Palveluohjaajat ikäihmisten tukena Valtakunnallisena tavoitteena on tukea ikäihmisten hyvinvointia ja kotona asumista toimintakyvyn heikentyessä. Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on kaupungin vanhuspalveluiden yksi keskeinen tavoite. Väestön ikääntyminen lisää tarvetta tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään, joka on usein myös ikäihmisen oma toive. Kouvolassa ikäihmisten varhaisen tuen palveluihin kuuluvat palvelutarpeen arviointikäynnit tukevat ikäihmisten kotona selviytymistä. Palveluohjaajilla on merkittävä rooli edellä mainitun tavoitteen saavuttamisessa. Palveluohjaajia on kolme, yksi jokaisella alueella; keskisellä, eteläisellä ja pohjoisella alueella. Palvelutarpeen arvioinnilla selvitetään kotona asuvan, ei palvelujen piiriin kuuluvan ikäihmisen toimintakyky, jonka perusteella arvioidaan tarvittavan avun ja tuen tarve. 75 vuotta täyttäneellä tai vaikeavammaisella, joka saa Kelan korkeinta hoitotukea, on oikeus palvelutarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Muiden ikäryhmien osalta arviointikäynti tehdään mahdollisimman pian. Kiireellisissä tapauksissa arviointi suoritetaan välittömästi. Mikäli ikäihminen, omainen tai muu taho toivoo arviointia myöhemmäksi ajankohdaksi, toimitaan luonnollisesti ikäihmisen toiveiden mukaisesti. Palvelu on ikäihmiselle maksuton. Arviointikäynnin jälkeen kotona asumista tuetaan tarvittaessa julkisilla, yksityisillä tai kolmannen sektorin palveluilla. Arviointi on vuorovaikutuksellinen tilanne, jossa asiakkaan elämäntilanne, voimavarat ja tarpeet ovat keskiössä. Kartoituskäynti tehdään ensisijaisesti kotikäyntinä ja ikäihmisen halutessa läsnä voi olla läheinen. Käynnillä annetaan aina Senioriopas ja tarpeen mukaan muita esitteitä. Palvelupyyntö voi tulla kuntalaiselta itseltään, omaiselta tai muulta taholta. Anne Koivisto palveluohjaaja, Keskinen alue Tiesitkö? Palvelutarpeen arvioinnin toteuttajia ovat: Palveluohjaaja kun kyseessä on tilanne, jossa tuetaan ikäihmisen omien voimavarojen käyttöä ja toimintakykyä kotona. Toimintakykyä voidaan tukea erilaisilla julkisilla, yksityisillä tai kolmannen sektorin palveluilla Sosiaalityöntekijä ikäihmisen kohdalla jolla asioinnin tarve on tullut esiin kriisityön kautta ja on kyse esimerkiksi päihteistä, perhe- ja lähisuhdeväkivallasta tai monesta yhtäaikaisesta ongelmasta Kotihoidonohjaaja kun jo palvelutarpeen arviointia pyydettäessä tiedetään ikäihmisen tarvitsevan kotihoidon palveluja Tukipalveluohjaaja kun jo palvelutarpeen arviointia pyydettäessä tiedetään ikäihmisen tarvitsevan tukipalveluja esimerkiksi ateriapalvelua Omaishoidon palveluohjaaja kun tiedetään, että kyseessä on mahdollinen omaishoidontuen asiakas. 6. Teksti: Asta Saario Vastaanottotyötä lääkärihoitajatyöparimallilla Väestövastuujärjestelmän kokeilu alkoi Suomessa vuonna Kouvolan-Valkealan terveyskuntayhtymässä se otettiin käyttöön vuonna 1992, Jaalassa vuonna 1995 ja Keltakankaalla vuonna Väestövastuujärjestelmässä on omalääkärinä toimivalle lääkärille määritetty henkilökohtainen vastuuväestö. Kouvolassa väestövastuujärjestelmä on osoittautunut osittain toimimattomaksi. Lääkäripulasta johtuen jäivät henkilöt, joiden alueelta puuttui lääkäri, käytännössä ilman nimettyä omalääkäriä ja siten heillä oli terveysasemalla asioidessaan aina eri lääkäri. Lääkärit kokivat väestövastuujärjestelmän erittäin kuormittavaksi silloin, kun terveysaseman lääkärimiehitys ei ole ollut täysi. Kouvolan kaupungin avovastaanottojen toimintatapaa on ollut välttämätöntä yhtenäistää uuden Kouvolan kaupungin perustamisen yhteydessä vuonna Kouvolan kaupungin terveysasemien vastaanottojen toimintatapojen yhtenäistämiseksi perustettiin keväällä 2009 kehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä oli suunnitella ja valmistella yhtenäinen malli vastaanottotoiminnan toteuttamiseksi turvaten paljon palveluja käyttäville kuntalaisille omalääkärimahdollisuus hyödyntäen aluevastuumallia ja listautumista. Yhtenäistä uutta Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2012 mallia on sovellettu alkaen kaikilla Kouvolan oman tuotannon terveysasemilla. Uudessa toimintamallissa korostuvat palvelujärjestelmän asiakaslähtöisyyden lisäksi tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen toimintojen päällekkäisyyksien ja katveiden sijaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että työn- ja vastuunjaoissa on tavoitteena päästä tärkeitä hoito- ja palveluprosesseja tukeviin ratkaisuihin. Uudessa mallissa vastaanottotyötä tekevän lääkärin työaika on yhtenäisesti 37 h/ viikko. Hoitajat on koulutettu tekemään aikaisempaa enemmän itsenäistä vastaanottotyötä ja muiden ammattiryhmien konsultaatioita. Listautuminen lääkäreille käynnistyi vähitellen niin, että alkuvaiheessa noudatettiin vielä vanhoja alue- ja hoitosuhdejakoja. Terveysasemilla on muodostettu neljän-viiden lääkärin ja neljänviiden hoitajan tiimejä, jotka vastaavat alueensa väestön terveystarpeisiin. Näin on tarkoitus turvata vastaanottojen toimivuus vuosilomista ym. muista syistä johtuvista poissaoloista. Listautumismenettelyllä tasataan enemmän terveyspalveluja käyttävien asiakkaiden jakautumista lääkärien ja hoitajien tiimille. Tarkoituksena on, että listautumismallissa avainasemassa on hoidon tarpeen arvion tehnyt hoitaja, joka määrittää kuuluuko potilas listautuvaan vai yhteisvastuullisesti hoidettavaan väestöön. Tarkoituksena on turvata paljon palveluja käyttäville kuntalaisille omalääkärimahdollisuus hyödyntäen aluevastuumallia ja listautumista. Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Listautumismenettely Tasaa lääkäripalveluita enemmän käyttävien asiakkaiden jakautumista tiimeille. Listautujat Kaikki pitkäaikaissairaat sitä mukaan, kun hakeutuvat lääkärin hoitoon Paljon terveyspalveluja käyttävät asiakkaat Listautumattomat potilaat hoidetaan yhteisvastuullisesti oman tiimin sisällä Listautuneita on maksimissaan 500/lääkäri. Koko hoidettavan väestön koko on noin /lääkäri. Mallissa erityishuomion kohteena ovat kotisairaanhoidon potilaat, jotka aluksi listautuvat. Hoitovastuun siirtyessä Kotija vanhuspalveluiden tiimin lääkäreille, listautumisen tarpeen oletetaan vähenevän.

7 Päiväkotien ruuhka-aika Kouvolan päiväkodeissa käy tulevana vuonna vilske. Tulokkaita olisi enemmän kuin tilat antavat myöten. Kouvolassa varhaiskasvatukseen osallistuu selvästi aiempaa enemmän lapsia, yli 60 % 1-6 -vuotiaista. Perhepäivähoitajien määrän jatkuvasti laskiessa paine kasvaa päiväkoteihin päin. - Perhepäivähoitaja on valitettavasti kokoajan vähenevä ammattikunta. Nykyiset hoitajat ikääntyvät ja jäävät eläkkeelle, eikä uusia hoitajia saada tilalle samaan tahtiin. Nykyisestä 102 perhepäivähoitajasta kymmenkunta on jäämässä pois. Sen kyllä ymmärtää, perhepäivähoitajan työssä kun jaetaan oma koti ja hoitajan työ edellyttää muulta perheeltä sitoutumista. Harmi silti, tarvitsisimme kipeästi uusia hoitajia varsinkin keskusta-alueille, varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto kertoo. Vuosi kuluu varhaiskasvatuksessa silti pääpiirteittäin nykyisiä tiloja hyödyntäen. Myllykoskelle uusi päiväkoti Kouvolan varhaiskasvatustoimen eteläisellä alueella, Myllykoskella koetaan tulevan vuoden suurin muutos, kun Keltakankaan koulun tiloissa toimiva Myllykosken päiväkodin, Viialan päiväkodin tilapäisparakin, Saviniemen ja Myllykosken ryhmäperhepäiväkotien tiloista luovutaan, kun Myllykosken uusi päiväkoti valmistuu tammikuun loppuun mennessä. - Tulossa on iso muutos, mutta tiedotamme vanhempia siirrosta, ja keskustelu on tervetullutta myös. Vuorohoito järjestetään jatkossa myös uudessa päiväkodissa. Eteläisellä alueella Anjalan ja Inkeroisten päiväkodeissa on vielä muutamia paikkoja vapaana, sen sijaan Elimäellä Peippolan päiväkodissa sen sijaan on jo täyttä. Pohjoisella alueella on niin ikään tunkua; Valkealan päiväkotipaikat ovat täynnä, ja esimerkiksi Jokelan päiväkotiin oli esiopetukseen ilmoittautuneita noin 40, mutta paikkoja vain 20. Valkealassa perhepäivähoidosta löytyy vielä muutama vapaa paikka. Pohjoisella alueella nähdään myös tilamuutoksia: Ruusulaakson päiväkoti muuttaa Valkealan sairaalan tiloista Niinirannan toimintakeskuksen tiloihin. Tilojen sopimattomuus vaivaavat muutamia päivähoitopaikkoja. Uudet tilat ovat hakusessa ainakin Upseerin päiväkodin Alokkaiden ryhmälle päiväkodille ja Hiivurin päiväkodin ylipaikkojen takia Korialla. - Päivähoitoneliöitä pitäisi yksinkertaisesti olla enemmän, ja asianmukaisia tiloja. Asunnot eivät sovellu päivähoitoon, koska päivähoitotiloilta edellytetään riittävän neliömäärän lisäksi tarpeeksi vessoja ja hyvää ilmanvaihtoa. Vuoden vaihteessa on odotettavissa taas seuraava päivähoitopaikkabuumi, jolloin tarvitaan paikkaakaa. Ainakin joitain helpotuksia on luvassa; Valkealaan aloitetaan ensi vuonna uuden päiväkodin suunnittelu. Keskisellä alueelta päivähoitopaikkoja puuttuu peräti 23. Hyvää lisätilaa voisi mahdollisesti saada Kiehuvan koululta, mutta etäisyys ei välttämättä sovi kaikille. - Kiehuvan koulu sopisi loistavasti luonto- ja ympäristökasvatukseen sekä liikuntaan. Tilan puutteessa on selvää, että kaikki eivät saa haluamaansa päivähoitopaikkaa. Kouvola tekee silti kaikkensa, että esimerkiksi sisarukset pääsisivät samaan paikkaan. Kaikesta huolimatta kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä; aikamoisia palapelin kokoamistaitoja vaativa varhaiskasvatus sai hyvät tulokset viimeisimmässä asiakastyytyväisyysmittauksessa. Vuorohoito lisääntyy Kouvolassa päivähoitoon mietitään erilaisia toimintamalleja, joilla lapsilähtöisempi hoito ja kasvatus voitaisiin toteuttaa. Yli kolmevuotias lapsi kaipaa jo vertaisryhmää: tilaa kokeiluun, tutkimiseen ja leikkimiseen ikäistensä kanssa. Nykypäivän työnteko ja palvelualojen kasvaminen näkyy myös varhaiskasvatuksen yksiköissä; kun kaupat ovat auki kellon ympäri, myös hoitopaikoille on tarvetta iltaisin ja viikonloppuisin. Niinpä vuorohoidon tarve on yhä kasvussa. Lapsiperheitä palvelevat myös Kouvolan perhepuistot Rekolassa, Puutarhurinkadulla ja Kuovin perhepuisto Lohitiellä. - Perhepuistoihin ovat kesäasukkaatkin tervetulleita. Lapsen mukana voi tulla vaikkapa isovanhempi mukaan yhteiseen leikkiin ja muuhun mukavaan toimintaan. Helena Kuusisto varhaiskasvatuspäällikkö Puh Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

8 Tiesitkö? Kouvola on maastopyöräilyn SM-kisakaupunki. MAASTOPYÖRÄILYN (XCO) SM-KILPAILUT Mielakan Rinnekeskus su klo 10 Kilpasarjat: tytöt/pojat vuotiaat, miehet/naiset, miesveteraanit vuotiaat. Harrastesarja (ei lisenssipakkoa, viivalle pääsee kunhan on kypärä päässä ja jonkinlainen maastopyörä). Matkat 3-35 km. Luontokohteet kuntoon Tiedustelut Teemu Hämäläinen, puh , ja Pauli Uitto puh , Kouvolan upeat kulttuuri- ja luontoreitit pääsevät oikeuksiinsa kunnostushankkeen myötä. Kinnon luotsaaman Pohjois-Kymen kulttuuri- ja luontokohteiden kunnostamisprojekti eli KULU kääntää kaupunkilaisten katseet kohti hienoja maisemiamme. Meillä on valtavasti nähtävää ja koettavaa ympäristössämme, mutta kaikkia nähtävyyksiä vuodet eivät ole kohdelleet helläkätisesti. KULUn tavoitteena on kunnostaa ajan hampaan kourissa kärsineet reitit ja lisätä yleistä viihtyvyyttä kohteissa. Työ on laaja ja käsittää kunnostustoimia niin Väliväylän rantautumiskohteissa ja Mouhu- Orilammen, Olhavan ja Saarijärven vaellusreiteillä kuin täysin uusia pyöräilyreittejä sekä eläinten tarkkailupisteitä. Lähes kahden vuoden työ saadaan päätökseen toukokuussa, jolloin asukkaat pääsevät nauttimaan entistä ehommista reiteistä ja uusista tuttavuuksista. Projektin tuotoksena syntyi myös Kouvolan uusi ulkoilu- ja retkeilykartta, joka on myynnissä mm. Kouvolan matkailuinfossa, projektipäällikkö Jukka Kinnunen kertoo. Lisää viihtyisyyttä Kouvolassa on parhaillaan työn alla Kymijoen rantaosayleiskaava, jossa määritellään koko Kymijoen pääpiirteittäinen käyttö ja siten myös alueet, jotka jätetään virkistyskäyttöön. Jukka Kinnunen projektipäällikkö Puh Toteutuva rantaosayleiskaava määrittää tulevien vuosien virkistyskäyttömahdollisuudet ranta-alueilla. Kannuskoskelta Kuusaanlammelle kulkeva Väliväylä on suosittu melontareitti. Väliväylän rantautumispaikoilla on parannettu retkeilijöiden viihtyisyyttä ja kulkua monin tavoin. Reitillä kulkemista on selkiytetty vanhoja opasteita kunnostamalla ja uusia lisäämällä. Rantautumiskohteiden tulipaikat korvattiin ympäristöystävällisemmillä ja turvallisemmilla tulipaikoilla, joissa puu palaa tehokkaammin. Kohteissa olevien seitsemän taukorakenteiden kapasiteettia nostettiin suurimmissa kahteenkymmeneen henkilöön ja pienimmissäkin kymmeneen. Yöpyminen uusissa taukotiloissa on myös mahdollista Vanhat wc:t korvattiin kompostoivilla. Kaikkien Väliväylän patojen ohitukset uusittiin ja niiden yleistä turvallisuutta parannettiin mm. uusilla opasteilla. Tirvalla ja Myllynkoskella otettiin maanteitse tapahtuvaan ohitukseen avuksi kanoottikärryt, jonka avulla kanootin siirto sujuu hyvin yksinkin liikkuvalla. Pyöräilijöiden Kouvola Maastopyöräily on kovassa nosteessa niin meillä kuin muualla Euroopassa, ei vähiten suomalaisten maastopyöräammattilaisten innoittamana. Mäntyharjulta Repovedelle kulkevalla Valkealan ulkoilureitillä on monta maastopyöräilyyn sopivaa reittiosuutta. Olemme asentaneet reitille uudet karttataulut sekä uusia opasteita. Puskia on myös raivattu näkyvyyden ja kulkemisen parantamiseksi. Kouvolan maastopyöräilyreitistö on ensi vuonna käyttövalmis - toivotamme maas- topyöräilijät meiltä ja muualta tervetulleiksi. Pyöräily on siinä mielessä palkitsevampaa, että siinä näkee enemmän ja pääsee pidemmälle kuin vaeltamalla. Tavoitteena on palvella jatkossa pyöräilijöitä entistä laajemmalla tarjonnalla sekä useammalla polkupyörävuokrauskohteella. Luontoa lähellä Luonnonvaraisten eläinten seuraaminen on varsinkin ulkomaisten retkeilijöiden mieleen. KULU-projektissa pilotoitiin Anttilan kylään uusin eläinten tarkkailupiste. Anttilan kylä on otollinen paikka eläinten seuraamiseen, sillä alueella on suuri hirvipopulaatio. Anttilan kylä on otollinen paikka eläinten seuraamiseen, sillä alueella on suuri hirvipopulaatio. Tarkkailupaikan lähellä näkee myös syksyisin ja keväisin muuttolintuja. Eläimet saadaan esille jatkuvan riistaruokinnan avulla. Tarkkailupisteen käyttöä rajoitetaan eläinten oman rauhan takaamiseksi; pisteet toimivat vain erikseen tilattavana ohjelmapalveluna, jolloin opas tulee tarkkailupisteelle mukaan. Myös käyttöohjeistuksessa ollaan tarkkoja. Pilotointivaiheen jälkeen katsotaan, miten mallia voidaan muualla hyödyntää. Keräämme hyviä käytänteitä ja malleja uusien paikkojen avaamiseksi. Kouvolalla on rahkeet maan hienoimpaan luonto- ja kulttuurimatkailuun, meidän täytyy vain osata tuotteistaa palvelumme. Lähialueella on 11 miljoonan asukkaan potentiaalinen matkailijakunta, siinä riittää kävijöitä kyllä kaikille Kouvolan kohteille ja palveluille.. 8. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2012

9 Maaseutu tulee kaupunkiin Maaseutu on alusta lähtien ollut uutta Kouvolaa yhdistävä tekijä; värikäs ja elävä osa monipuolista kaupunkia, mutta joka monesti jää taajamissa asuville tuntemattomaksi. Meidän maaseutu -festivaali tuo maaseudun Kouvolan keskustaan reilulla tekemisen meiningillä, pilke silmäkulmassa. Nykypäivänä asutus keskittyy yhä enemmän keskustoihin, joissa palvelut ovat lähellä ja etäisyydet lyhyitä. Maaseutu ja sen perinteet jäävät mielissä kauas taakse, sinne jonnekin. Ei siis ole ihme, jos joku ei ole koskaan nähnyt oikeaa lehmää. Tietoisuuden katoaminen on sääli - elävä maaseutu on tärkeää monen kunnan selviytymiselle, niin myös Kouvolalle. Tartutaan siis härkää sarvista; tuodaan maaseutu kaupunkiin esittäytymään! Kouvolassa järjestettävä Meidän Maaseutu -festivaali on Suomen ensimmäinen lajissaan. Tapahtumaa rakentaa Kymenlaakson Messut yhteistyössä Kouvolan Raviradan ja Kouvolan kaupungin kanssa. Idea maaseutuaiheisesta tapahtumasta on itänyt meillä pikkuhiljaa jo ihan uuden Kouvolan perustamisesta saakka, mutta varsinaisesti tapahtumaa lähdettiin miettimään vuonna Ruotsista löytyi kokemusta maaseututapahtuman järjestämisestä, siellähän På Landet -festivaalit ovat olleet valtaisan suosittuja. Kävimme paikan päällä ottamassa oppia, ja tänä vuonna opittua testataan omassa Kouvolan festivaalissa, messupäällikkö Heli Vartiainen kertoo. Poniraveista Herra Heinämäkeen Festivaali rakennetaan niitä kaupunkilaisia ajatellen, joille maaseutu ei ole entuudestaan tuttu. Tapahtumassa nähdään neljä eri teemaa: työ ja vapaa-aika maalla, eläimet, ruoka sekä perinteet. Kouvolan ravirata toimiikin areenana koko maaseudun kirjolle: eläimille, koneille, itse tehdyille herkuille ja taidonnäytteille sekä järjestetylle ohjelmalle. Ohjelmatarjonta on mietitty erityisesti lapsiperheille sopivaksi, mukana on ainakin Herra Heinämäen lato-orkesteri sekä Kari Vepsän hevosenkäsittelyopastusta ja musiikkia. Festivaali saa lisämakua myös Kouvolan raviradalla ensimmäistä kertaa kisattavista ponikuninkuusraveista sekä valtakunnallisesta varsanäyttelystä. Tapahtumalle tavoitellaan jopa kävijää. Ravirata on ihanteellinen paikka tällaiselle tapahtumalle; ympärillä on 17 hehtaaria maa- ta, valmiit wc:t, ravintolat, äänentoisto ja katokset. Sijaintikin on ihan loistava, tänne on helppo tulla. Tapahtuma toimii samalla maaseudun yrittäjien ja toimijoiden, mm. kyläyhdistysten esittäytymismahdollisuutena. Festivaali on otettu innolla vastaan maaseudun toimijoissa, ja toivotamme kaikki niin toimijat kuin vieraat tervetulleiksi mukaan. Tämä on meidän kaikkien yhteinen ponnistus, jolla tuodaan Kouvolan oma maaseutuosaaminen esille. Näytetään, mihin me pystytään, ja tehdään tästä elämys, jossa on huumoriakin mukana, sekä rutkasti tekemisen meininkiä! Sarianna Matikainen, messupäällikkö Puh maaseutu Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

10 Teksti: Asta Saario Teksti: Asta Saario INR-omahoitomalli INR-potilaiden eli antikoagulanttihoitoa saavien potilaiden omahoitomalli otettiin Kouvolassa käyttöön INR-potilaiden hoito on määrältään merkittävä terveysasemien työllistäjä; arvion mukaan noin 30 % kaikista laboratoriokäynneistä ja 10 % koko terveysaseman työstä. Hoitoprosessia kehittämällä voidaan kuitenkin saada aikaan merkittäviä säästöjä. INRitsesäätelymenetelmällä voidaan hoitoa saavista potilaista noin 30 % siirtää automatisoituun omahoitoon, mikä tarkoittaa noin 5 %:n säästöä terveysaseman työajasta. Muiden kuin itsesäätelyyn soveltuvien potilaiden kohdalla Hattu-kehitysneuvola Hattu-kehitysneuvola on toiminut Kouvolassa vuodesta Vuonna 2010 uusia asiakkaita oli 116, joista 10 lasta lähettettiin erikoissairaanhoitoon lastenneurologisiin jatkotutkimuksiin. Hattu-kehitysneuvolaan tulleet lähetteet ovat tulleet terveydenhoitajan, päivähoidon, erikoissairaanhoidon, fysioterapeutin tai toimintaterapeutin sekä perheneuvolan lähettäminä. Hattu-kehitys-neuvola tarjoaa palveluita pääsääntöisesti 2-6 -vuotiaille, mutta vuodesta 2011 alkaen toimintaa on laajennettu niin, että myös kouluikäisten ADHD-potilaiden lääkehoidon jatkoseurannat on voitu toteuttaa kehitysneuvolassa. Hattu-kehitysneuvolan tehtävien lähetteiden syynä ovat useimmiten käyttäytymiseen liittyvät ongelmat (ylivilkkaus, vaikeudet sosi- tavoitteena on kehittää hoitoprosessia turvallisen viestintäverkoston avulla. Kouvolassa on noin 2440 INR-potilasta, joista 1890 (77 %) on terveysasemien asiakkaita ja 550 (23 %) kotihoidon asiakkaita. INR-omahoitomallin kehittämisprojektin päätyttyä elokuussa 2011 noin 63 % potilaista oli siirtynyt uuteen toimintamalliin, vuoden 2011 lopussa uuteen toimintamalliin oli siirtynyt jo 75 % terveysasemien asiakkaista. Terveysasemittain uuteen toimintamalliin siirtyneiden määrä vaihtelee %:n välillä. Omahoitomallin käyttöönoton myötä henkilöstöresursseja on pystytty vapauttamaan aalisissa ja emotionaalisissa tilanteissa sekä tarkkaavaisuuden ylläpitoon liittyvät asiat) sekä erilaiset kielellisen kehityksen haasteet ja kehitykselliset haasteet, jotka tulevat esiin neuvolan määräaikaistarkastuksissa LENEtestistön perusteella. Myös motoriset ongelmat, niin hieno- kuin karkeamotoriikan ongelmat ovat asioita, joiden takia lähettämiseen Hattu-kehitysneuvolaan on päädytty. INR-hoitoprosessista muihin tehtäviin, muun muassa hoitajien itsenäiseen vastaanottotyöhön ja puhelimessa tapahtuvaan hoidon tarpeen arviointiin. INR-potilaiden hoitoprosessi on yhtenäistetty eri terveysasemilla. Samalla parannettiin hoidon laatua päivittämällä antikoagulanttihoidon ohje ja toteuttamalla antikoagulanttihoidon koulutus henkilöstölle. INR-omahoitomallin laatua mitataan asiakaskyselyllä vuoden 2012 aikana. Samanaikaisesti toteutetaan myös henkilöstölle suunnattu arviointikysely. Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Hattu-kehitysneuvolan toiminta nojautuu vahvasti uuden asetuksen (Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 2008:37) asettamiin vaatimuksiin. Toiminnan tavoitteena on tarjota ennalta ehkäisevää tukea sekä tunnistaa erityisen tuen tarve ja järjestää tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun apua tarjotaan ajoissa, on hoitovaste parempi, sekä kustannuksiltaan edullisempaa ja vähemmän voimavaroja sitovaa. Hattu-kehitysneuvolan moniammatillinen tiimi on motivoitunut suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaansa lapsiperheiden palvelujen parantamiseksi. Palaute Hattu-kehitysneuvolan toiminnasta on ollut positiivista ja palvelulle on ollut selvä tarve. Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja 10. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2012

11 Kouvolan kaupungin talous Teksti: Marja Huovinen Vuosi 2011 muistettaneen talouden epävarmuudesta ja heittelyistä. Kaupungin tilinpäätös ja talouden ja toiminnan ennakointi onnistui tätä taustaa vastaan kohtuullisesti. Tilinpäätöskatsaus 2011 Kouvolan kaupungin tilinpäätöksen mukainen tulos oli 1,7 M alijäämäinen. Taseeseen jäi aikaisempien vuosien alijäämiä 1,6 M, joilla voi kattaa myöhempien vuosien alijäämiä. Mainittu ylijäämä kuluu jo kulumassa olevana vuonna, jos tilinpäätös toteutuu alijäämäisen talousarvion mukaisena. Väestön lasku n. 500 henkilöä oli vuonna 2011 suurempaa kuin 10 aikaisempana vuonna. Kuntaliitos ei siis ole synnyttänyt uusia työpaikkoja, koska väestön kokonaisvähennys näyttää vain kiihtyvän. Työttömyysaste on myös maan keskiarvoa suurempaa. Väestön väheneminen ja vanheneminen aiheuttaa kaupungille todella ison haasteen talouden ja palvelujen yhteensovittamisessa. Kouvolan kaupunki on kolmen ensimmäisen vuoden aikana tehnyt monia uudistuksia, jotka tavoittelevat tuottavuuden kasvua ja palvelujen turvaamista asukkaille. Niistä saatavat taloudelliset hyödyt eivät vielä näy vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Toimintamenot (542,8 M ) kasvoivat 6 % ja nettomenot kasvoivat toimintatuottojen eli pääasiassa asiakkaalta perittävien maksujen vähentämisen jälkeen 5,5 %. Kokonaistaloudesta voidaan todeta talouden heikentyneen, koska vuosikate ei riittänyt suunnitelmien mukaisten poistojen kattamiseen. Kaupungin vuosikate oli 204 e/as, kun valtakunnallinen keskiarvo oli 390 e/as. Kokonaisverotulot kasvoivat 6,8 % sisältäen kunnallisveroprosentin yhden prosenttiyksikön ja kiinteistöveroprosenttien korotukset. Ilman kunnallisveroprosentin korotusta 20 %:iin, kunnallisveron kasvu olisi ollut 0,6 %. Verovähennysten jälkeen todellinen kunnallisveroprosentti on 15,09 %. Kunnallisverotulon kuukausitilityksiin kohdistui viime vuonna aikaisempaa suuremmat oikaisut, yhteensä 29 M. Tilitysjärjestelmästä johtuen verotulojen alkuvuoden kehitys lupaa kohtuullista kehitystä ja oikaisujen jälkeen todellinen tilanne paljastui loppuvuodesta. Valtionosuuksia kaupunki sai 150 M, ja siinä kasvua oli 2,4 %. Kuluvasta vuodesta alkaen valtio toteuttaa yhteensä 3,4 miljardin euron valtionosuusleikkaukset. Valtionosuudet edustavat kaikista tuotoista 27 %. Leikkauksia kertynee noin 2 kunnallisveroprosentin verran vuosina Investointimenoja kertyi yhteensä 37,3 M, johon saatiin investointituottoja yhteensä 4,3 M. Rahoitettavaksi jäi 33 M. Kaupunki otti uutta velkaa 30 M ja maksoi lainojen lyhennyksiä 21,7 M. Lainakanta on yhteensä 131,75 M eli 1505 e/as. Lainakanta on maan keskiarvon alapuolella. Kestävää kehitystä ajatellen lainakanta saisi kasvaa verotulojen kehityksen kanssa samansuuntaisesti, jotta lainojen lyhennykset pystytään hoitamaan eikä ne aiheuttaisi lisävelkaantumista. Kaupungin taloudellinen tilanne on hyvin haasteellinen. Se edellyttää suuria muutoksia toimintatavoissa ja tuottavuudessa, jonka johdosta valmisteilla olevat palveluverkkomuutokset ja muut leikkaukset ovat välttämättömiä, jotta kaupungin talous ei ajaudu kriisikunnalle ominaiseen alijäämien kasvuun ja kohtuuttomaan velkaantumiseen. Syksyllä on tulossa uudistuksia kuntalakiin, ja sitä kautta taloussäännöksiin. Mm. poisto-ohjelman uudistamiseksi on kirjanpitolautakunnan toimesta annettu uusi suositus, joka aiheuttaa poistoaikojen tarkentamisen todelliseen taloudelliseen käyttöikään. Se aiheuttaa poistomäärien merkittävää kasvua ja lisää haasteita talouden tasapainokehitykselle. Marja Huovinen Taloussuunnittelupäällikkö Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

12 Tiesitkö? Pentsojan ryhmäpuutarha Tontin koko m 2 Mökin koko m 2 Perustamiskustannukset vuonna 2012: Yhdistyksen rakentamisrahasto: tyyppipiirustukset ja rakennustapaohjeet 500 Sähköliittymä ja osuus yhteisalueen sähköistyksestä 1650 Kunnallistekniikka; vesi, viemäröinti, tiestö 2200 Mökki (varustetasosta riippuen) vuotuiset kustannukset: tontin vuokra kaupungille, yhdistyksen jäsen- ja toimintamaksut Pentsojasta ei ole aiemmin juuri tiedotettu, nyt on tarkoitus ottaa aktiivisempi ote markkinointiin, tonttiasiamies Kari Kylliäinen sanoo. Pieni pala paratiisia Pentsojan ryhmäpuutarha myy myös itse itseään; yhdistys juhlistaa vuosittain kansainvälistä siirtolapuutarhapäivää heinäkuun viimeisenä lauantaina avaamalla alueen vierailijoille. Mökkipalstat ovat yleensä yksityistä aluetta, joihin pääsee vain mökkiläisen luvalla. Alueen kujilla voi silti kulkea vapaasti. Yhdessä kaunista Siirtolapuutarha eli ryhmäpuutarha on jokaisen sormet mullassa viihtyvän kaupunkilaisen unelma; punainen tupa ja oma perunamaa lähellä keskustan palveluita houkuttelevat myös Kouvolan Pentsojassa luvulla perustettu Pentsojan ryhmäpuutarha sijaitsee Kouvolassa Kymijoen, Pentsojan puronvarsilehdon ja Kymenlaaksontien välisellä peltoaukealla. Pentsojan ryhmäpuutarha koostuu 30 pientontin alueesta. Kullekin pientontille on tehty valmiiksi kunnallistekniikka ja tyyppipiirustuksen pieniä mökkejä varten. Viljely- ja virkistyskäyttöön tarkoitetut noin kolmen sadan neliön tontit vuokraa Kouvolan kaupunki. Nykyiset vuokrasopimukset ulottuvat vuoteen 2028 saakka. Tonteille rakennettaville parin-kolmenkymmenen neliön mökeille on laadittu tyyppipiirustukset ja rakennustapaohjeet, joita myy Pentsojan ryhmäpuutarhayhdistys ry. Palstan ostaja rakennuttaa mökin piirustusten mukaan tai rakentaa itse, jos taitoja riittää. Yhdistys avustaa ostajaa käytännön toimissa, kuten rakennuttajan etsimisessä. Raikkaan väriset pikkumökit ja rehevät puutarhat ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä keskustasta, kuljitpa sitten omalla autolla, bussilla, pyöräillen tai jopa kävellen. Tärkeimmät palvelut kauppa, kirjasto, postipalvelut ja jopa uimahalli kuntosaleineen sijaitsevat lähellä. Ryhmäpuutarha tunnetuksi Kauneudestaan huolimatta Pentsoja on jäänyt aika tuntemattomaksi kouvolalaisten keskuudessa. Siksi ryhmäpuutarhaa ryhdytään markkinoimaan entistä enemmän, paitsi kouvolalaisille, myös ulkopaikkakuntalaisille. Viimeisimpänä markkinointikanavana toimivat OmaKoti-messut Helsingissä maaliskuun lopussa. Jaossa oli myös ryhmäpuutarhan oma esite. Ryhmäpuutarhaan mukaan tulo edellyttää Pentsojan ryhmäpuutarhayhdistykseen liittymistä. Yhdistyksellä on Kouvolan kanssa hoitosopimus, joka edellyttää alueen siistinä pitämistä. Yhdistys pitää kesäkaudella joka toinen tiistai talkoot yhteisalueiden hoitamiseksi; jokaisella mökkiläisellä on velvoite tehdä 15 tuntia talkootyötä yhdistyksessä kesän aikana. Työn vastapainoksi löytyy toki yhteistä hupiakin: Pidämme alueella yhteisiä juhannusjuhlia, ja järjestämme matkoja myös toisiin siirtolapuutarhoihin, Pentsojan ryhmäpuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Kauko Räty kertoo. Kouvola-päivänä 8.5. järjestään tutustumiskierros ryhmäpuutarhalla klo 18 alkaen osoitteessa Reivinronni 1, kokoontuminen pääportilla. PENTSOJAN RYHMÄPUUTARHA- YHDISTYS RY Kauko Räty, puheenjohtaja Puh Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2012

13 Mustila Arboretum juhlii ennätyskukinnolla 110-vuotias Mustila Arboretum puhkeaa kesään upean runsaalla alppiruusu- ja atsaleakukinnolla. Vuosittaisten uusien istutusten lisäksi luvassa on muutakin uutta kävijöiden ihmeteltäväksi. Tuhannet atsaleat ja alppiruusut loistavat Mustilassa sateenkaaren värein. Suomen vanhin ja laajin arboretum eli puulajipuisto Mustila arboretum on jo 110 vuoden ajan ollut tärkeä osa elimäkeläisyyttä. Mustilassa koeviljellään koti- ja ulkomaisten puulajien kestäviä alkuperäistaimia arboretumin tutkimusmetsikössä sekä metsäpuutarhassa. Mustilan puistometsässä kasvaa tällä hetkellä yli sata havupuulajia, parisataa lehtipuulajia sekä satoja erilaisia pensaita ja perennoja. Mustila arboretumin tavaramerkeiksi ovat muodostuneet eksoottisen havupuumetsikön lisäksi sadat alppiruusut ja atsaleat, joiden määrä kasvaa uusien istutusten myötä jopa sadoilla vuosittain. Yksittäisten pensaiden lukumäärä lähentelee jo 5000:a pensasta. Ei siis ihme, että Mustila arboretum on yksi Kouvolan suosituimmista kohteista ulkopaikkakuntalaisten ja ulkomaalaisten keskuudessa; arboretumissa vierailee vuosittain yli kävijää, koko Mustilassa jopa Kouvolalaisten keskuudessa innostusta voisi silti olla enemmänkin: Toivoisimme että Mustilan ainutlaatuisuus ymmärrettäisiin paremmin myös Kouvolan sisällä. Tänne voi tulla kesällä vaikka iltakävelylle tai perheen kanssa päiväretkelle. Näkemistä kyllä riittää, täältä kun löytyy arboretumin lisäksi myös viinitila, taimitarhat, taidekahvila Piika ja Renki, tuottajatori, Alppiruusu ja Moision kartano. Tavoitteenamme on tehdä Mustilasta meidän arboretum koko Kouvolan yhteinen eksoottinen puutarha, toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen kertoo. Mustilan kausikortti onkin oiva tapa tutustua arboretumiin vaikka koko kasvukauden ajan samalla eri vuodenajat esittäytyvät hieman erilaisessa miljöössä meille kouvolalaisillekin. Opastusta myös sähköisesti Mustila arboretumin palvelee jatkossa entistä monipuolisemmin EU-projektin mahdollistamana. Lajiston esittelyyn on tarkoitus luoda uusi ääniopastusjärjestelmä, joka opastaa ainakin suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Samalla saadaan lisämateriaalia myös Mustila arboretumin nettisivuille, joita on tarkoitus uudistaa samalla. Myös painettu sana säilyy hyödyllisenä; Mustila varustautuu uusin opastauluin ja nimikyltein, mutta tietysti hyvällä maulla kasvusto on edelleen pääosassa. Kulkureittejä on parannettu helpottamaan pyörätuolilla liikkuvien vierailua. Tallinvintille on projektin myötä rakennettu uudet näyttelytilat, joihin on kerätty esineistöä ja tarinoita arboretumin ja kartanon historiasta. Näyttelyssä Mustilaan voi tutustua entistä tarkemmin. Mustila arboretum juhlii kesäkauden avajaisiaan Kesän ja syksyn mittaan on luvassa myös useita erilaisia teemaretkiä. MUSTILA ARBORETUM puh. (05) Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

14 Jännittävä kulttuurikesä Verlan Aika: Viikingit Vinlandissa Verlan tehdasmuseo Verlan Aika on keskiaikatapahtuma ja järjestetään tänä vuonna neljännen kerran. Verlan näyttämökenttä muuttuu Vinlandiksi. Jo aiemmilta vuosilta tutut Pohjoisten kansojen edustajat viikingit ovat päättäneet purjehtia todella kauas. Eletään vuotta ja Viikingit saapuvat nykyisen New Foundlandiin, Vinlandiin. Viikingit purjehtivat Atlantin yli 500 vuotta ennen Kolumbusta ja perustivat sinne siirtokunnan. Amerikan alkuperäiskansat olivat varmasti ihmeissään näistä uusista tulokkaista. Intiaanikansojen elämään meitä tutustuttavat elävä intiaanikylä sekä intiaaniasiantuntijat FM Simo Hankaniemi ja FT Riku Hämäläinen. Huhdasjärven viikinkiaikaiset löydöt innoittavat aina uusiin Helena Jetsu, kulttuurituottaja Puh Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2012 tarinoihin ja niinpä tänä vuonna viikinkimme seikkailevat Sotka-laivansa kanssa. Draamassa esiintyy mm. Aulis Forsell, Esko Olenius, Faravidin Sudet ja Sotka-laiva miehistöineen. Verlan näyttämökentältä avautuva maisema Kampojärvelle luo autenttisen tuntuisen tunnelman. Uutuutena saamme seurata kivikauden kylän tai pienen leirin elämää. Muinaistekniikkaartesaanit elävät normaalia arkielämää niinkuin kivikaudella elettiin. Verlan ruukkikylän ihanien puotien ja myymälöiden lisäksi Verlaan saapuu keskiaikakauppiaita ympäri Suomea ja ulkomailta. Keskiaikatori raikaa kun hollantilainen keskiaikamusiikkiryhmä Slag Ende Stoot ja saksalainen Sandsacks viihdyttävät toriväkeä. Torilla nähdään myös keskiaikasirkusta. Iltapäivä huipentuu kemiöläisen Rohan Tallien show:hun Pyhän Antoniuksen tulet, joka on sekoitus ripaus historiaa, totta ja tarua; keskiaikaiset hevosturnajaiset tämän päivän yleisölle. Verlan linnan muurit huokuvat keskiaikaista tunnelmaa. Monen Verlan Aika -kävijän sanoin: Uskomatonta! Aivankuin olisi ulkomailla, tämmöistä ei ole missään Suomessa. OHJELMA: Keskiaikatori klo 10 Museo, näyttelyt, keskiaikatori ja ruukkikylän puodit avautuvat. klo 11 Slag ende Stoot, Keskiaikamusiikkia klo 12 The Sandsacks, Keskiaikamusiikkia klo 14 Slag ende Stoot klo The Sandsacks, Irlantilaista kansanmusiikkia Luentotila Kiillottamo klo Lyhytelokuva Verlan kalliomaalauksesta. La 4.8. FM Simo Hankaniemi: Viikingit Vinlandissa. Su 5.8 FT Riku Hämäläinen: Pohjoisten kansojen karhurituaalit Rantanäyttämö klo 10 Kivikauden kylä Muinaistekniikka-artesaanit klo 13 Viikingit Vinlandissa draama Viikinkilaiva Sotkan saapuminen Faravidin susien taistelunäytös Intiaanien ja viikinkien elämää klo Ritariturnajaiset, Rohan Talli Liput 10 /aikuinen, 5 /lapsi. Museokierroksille on aluelipulla vapaa pääsy.

15 Elovalkeat: Kouvo la Arctopolis Tirvalla Kouvo la Arctopolis on osa Elovalkeat-tapahtumasarjaa, joka on Kymenlaakson vanhin kulttuuritapahtuma, se on järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta Elovalkeiden peruselementit tuli, vesi ja yhteisöllisyys on ajatuksena yhdistää uudella tavalla Kouvo la Arctopolis -tapahtumassa. Tapahtumassa yhdistellään elävää ja nauhoitettua musiikkia, tanssia, performansseja ja tuli- ja valoefektejä vedessä. Tirvalla on ollut pitkä soihtuiltamien perinne, mutta viime vuosina se on valitettavasti hiipunut. Tämä olisi hienoa aloittaa uudelleen myyttisen valontuojakarhun myötä. TAPIO, UKKO, OTTO JA MUUT KARHUKSI NIMETYT VELOITUK- SETTA TAPAHTUMAAN! Tuli- ja valoefektejä käytetään tukemaan tarinaa, tai siten että ne nostavat esille uuden tarinan karhusta. Musiikilla, kuvalla, valoilla ja äänillä pyritään luomaan Tirvan hämärtyvään iltaan mystinen draama tuhansien vuosien takaa, mutta uustulkintaisesti. Wimmen konsertin jälkeen nähdään isolla screenillä kouvolalainen filmi myyttisestä karhusta erämaassa. Tanssiesityksessä metsän kuningas luovuttaa vanhan saalistuspaikkansa ihmisille ja tanssii heidän kanssaan. Tanssidraaman karhumiehenä nähdään kouvolalainen tanssija Janne Outinen. Karhuaiheiset runot lukee livvinkielellä (yksi maailman harvinaisemmista katoavista kielistä, jota me suomalaiset ymmärrämme) Santtu Karhu. Kouvo la Arctopolis -tapahtumalla halutaan herättää nykyihminen ajattelemaan luontoa kirkkona, jossa hongat humisevat ja sinitaivas kaareutuu holvina kaiken yläpuolella. Metsä koetaan kodiksi, esteettisen elämyksen lähteeksi, paikaksi, jossa Pyhä asuu. Pyhän tuntee siitä, että siellä tuntuu aina olevan sunnuntai. Karhun myytti Karhun myytti on ollut Suomessa suosittu, edelleen karhu on myyttinen eläin. Siitä puhutaan, sitä pelätään mutta harva on nähnyt sen. Metsän myyttinen karhu on nykyisin tähtitaivaan kaukainen valokuvio ja lapsuuden satujen yksinkertainen hahmo. Kouvola-nimi perustuu ikivanhaan karhukulttiin, jossa oli kiellettyä puhua karhusta omalla nimellään, joten käytettiin korvaavia nimiä, kuten Kouvo. Kouvolan on kiireesti otettava kaikki kunnia nimestään. Karhu voisi olla myös suvun eräänlainen toteemieläin. Ehkäpä karhu/kouvo on koko Kouvolan kaupungin myyttinen suojeluseläin. Ovatko vahvat kouvolalaiset vahvan karhun jälkeläisiä? Karhua voi kuvata myös vaurauden edustajaksi, omaisuudeksi, joka saatiin saaliiksi. Kouvolalle karhu olisi voinut olla rikkautta jauhava sampo aivan kuin paperitehtaat ovat olleet. OHJELMA: Tirvan tanssilavan ulkonäyttämö Janne Outinen: Karhun lepytys -tanssidraama Wimme Saari, Tapani Rinne, Matti Wallenius, Ulla Pirttijärvi Santtu Karhu: Kalevalaiset karhurunot Santtu Karhu: Mezän tyris -runo livviksi (Petrus Bång 1600-luku, Gabriel Arctopolitanus 1728, Gabriel Tuderus 1673) Juha Jetsu: Mezän tyris HD-screenillä Valo ja tuliteos Aalto Yliopisto Taiteen ja suunnittelun korkeakoulu Taiteen taitos Ympäristötaiteen maisteriohjelma Kurssin opettajana taiteenmaisteri Kaisa Salmi Liput 10 - Vapaa pääsy kaikille niille, joiden etu tai sukunimi tarkoittaa Karhua: Tapio, Otso, Kouvo, Kouvonen, Vilja, Konttinen jne. Juontajana FT Riku Hämäläinen, Helsingin yliopiston uskontotieteen laitos. Tapahtuman tuottaa Kouvolan kaupunki, kulttuuripalvelut. Helena Jetsu, kulttuurituottaja Puh Kymijokipäivä Kymijoen rannoilla Kymijokipäivää on juhlittu Kymijoen rannoilla elokuun ensimmäisenä lauantaina jo 10 vuotta. Kymijokipäivä tarjoaa elämyksiä, virkistäytymistä, kaunista luontoa, rakennetun luonnon ohella vapaina kuohuvia koskia ja erämaatunnelmaa. Lapsille Kymijoki on jännittävä ja monipuolinen seikkailukohde. Kymijoen varrelta löytyy historiaa ja tarinoita monen sukupolven ajalta. Tänä kesänä Korialla nautitaan Kymisunin veneretkistä Korian sillalle. Veneretken jälkeen maistuu kahvi rannassa olevassa laavussa. Anjalassa Rantapukin kievarimuseossa on tapahtumaa koko perheelle: luvassa on ainakin taikuri ja sirkustemppuja. Jaana Vuorio-Palmumaa, kulttuurituottaja Puh InkJazz Ankkapurhan teollisuusmuseo InkJazz on nautittava kattaus, joka sekä kunnioittaa jazzin perinteitä että tuo esiin solistiensa omaa raikasta ja persoonallista tulkintaa. Tapahtuman taiteellisena johtajana toimii jazzmuusikko Jari Perkiömäki, saksofoni ja vierailevana solistina Nina Mya, laulu. Liput 20. Lisätietoa: Jaana Vuorio-Palmumaa, kulttuurituottaja Puh Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

16 Pihapoljennot Kouvola-talon pihalla tiistaisin Koululaisten kesätoiminta Kouvola-talossa Kouvola-talon pihanäyttämö avautuu kesällä koko Kouvolan olohuoneeksi. Luvassa on monenlaista herkkua kulttuurinnälkäisille: musiikkia nuorille ja varttuneemmille, näytelmiä, puheita, kehitysvammaisten oma musiikkiryhmä. Piha tarjoaa oivat puitteet tapahtuman pitämiseen; istumatilaa riittää ja wc sekä kahvila ovat käytettävissä. Upeasta miljööstä puhumattakaan! Pihasoitto joka tiistai klo Kouvola-talon pihanäyttämöllä. Vapaa pääsy tervetuloa hyväntuuliseen kesäillan kulttuurituokioon. Lisätietoa sekä lehtien menopalstat. Anne Eriksson, kulttuuritoimenjohtaja Puh Taiteiden yö Tänä syksynä Taiteiden yö kulkee teemalla Ihmeen hieno kaupunki Kouvolan uuden brändin mukaisesti. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Kouvolan Ydinkeskusta ry:n kanssa. Taiteiden yössä herkutellaan Manskilla, Kouvola-talolla on luvassa ohjelmaa koko perheelle, mm. promenadikonsertti, kirjailijavierailijoita pääkirjastossa sekä uutuutena Puiston valloitus! Illan kruunaavat upeat avajaiset. Taiteiden yöhön pääsee tänä vuonna jo aiemmin; yleisön pyynnöstä tapahtuma alkaa jo klo 13. Mitä Sinä haluaisit nähdä Taiteiden yössä? Lähetä ideasi meille! Tervetuloa myös esiripun taakse - talkoolaiseksi tapahtumaa järjestämään. Anne Eriksson, kulttuuritoimenjohtaja Puh Ty ylipaja Tyylipajassa tutustutaan muotiin ja tyyliin sekä tehdään tyylikokeiluja Kouvolan muotiliikkeiden asiantuntijoiden opastuksella. Tervetuloa catwalkille! Maksuton, ei tarvikemaksua vuotiaille. Ohjaajina Kaisla Härkönen ja Julia Horppu ja klo Leijapaja Suosittu leijapaja on täällä taas! Tehdään ja koristellaan oma leija kesäloman riemuihin. Viime vuonna aloittaneen, valtavan suosion saaneen pajan vetäjänä toimii Hessu Westerlund. Maksuton, ei tarvikemaksua. Kaikenikäisille koululaisille klo 9-12 Kankaanpainanta Viileimmät kuosit syntyvät itse suunnitellen ja painaen! Painettu kangas sopii moneen käyttöön: kirjanmerkkeihin, penaaleihin, laukkuihin, vaatteisiin Voit tuoda mukanasi myös oman kankaan. Maksuton, ei tarvikemaksua. Ohjaajana Henna-Riikka Soininen klo 10-12: 7-9 -vuotiaille, klo : vuotiaille. Sarjakuvaverstas Pajassa perehdytään sarjakuvien maailmaan ja sarjakuvaan ilmaisukeinona. Aiheena Saukkosen perhe; mitä seikkailuja heitä sarjakuvissa odottaakaan! Kaksi ryhmää: 7-9 vuotiaat ja vuotiaat. Maksuton, ei tarvikemaksua. Ohjaajana Henna Sakkara klo 10-12: 7-9 -vuotiaille, klo : vuotiaille. Ilmoittautumiset mennessä: Anne-Mari Häkkinen, puh Lisätietoja: Anne Eriksson, kulttuuritoimenjohtaja Puh Pääkirjastossa myös lasten luku- ja askartelupiiri Irja Ahtovirran vetämänä. 4.6., 6.6. ja klo vuotiaille. Lisätietoja: Anne Eriksson, puh Artpurha Jouni Salonen & Simo Ripatti Artpurhan uniikki näyttelytila pukeutuu tänä vuonna kahden kutsunäytteilleasettelijan taideteoksiin. Taidegraafi kko Jouni Salonen on valittu Kouvolan kuvataiteilijaksi kaudeksi Salosen hienostuneen ja pikkutarkan työn teemana ja innoittamana on tänä vuonna Kymijoki. Kuvanveistäjä Simo Ripatin installaatiot ottavat Artpurhan haastavat tilat hienosti haltuun. Taidenautontojen lomassa maistuu kahvi Artpurhan kesäkahvilassa. Salosen ja Ripatin näyttelyt Artpurhassa Lisätietoa: Jaana Vuorio-Palmumaa, kulttuurituottaja Puh Jaakonpuisto soi Jaakonpuistossa torstaisin Jaakonpuistossa Kouvolan keskustassa soi perinteiseen tapaan torstaisin klo Puhallinkonsertit aloitetaan ja viimeinen konserttipäivä on Musiikista vastaavat paikalliset puhallinorkesterit. Anne Eriksson, kulttuuritoimenjohtaja Puh Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2012

17 Museot viimeisen kerran avoinna vapaa pääsy Kouvolan kaupunginvaltuusto päätti Kouvolan kaupungin museoverkosta. Päätöksen mukaisesti vain Suomen Puotimuseo ja Elimäen kotiseutumuseo jatkavat toimintaansa kunnes kaupunginmuseon vaihtuvien näyttelyiden tila avautuu Kouvola-talossa. Toimintansa lopettavat museot pidetään tänä kesänä vielä kerran auki yleisölle: Kannuja museossa Kesällä 2012 Valkealassa sijaitsevan Suomen Puotimuseon valtaavat Arabian maitokannut. Elimäen kotiseutumuseossa pääsee tuulimyllyyn tutustumaan sen aidossa ympäristössä. Esillä on 400 kannun yksityiskokoelmasta kauneimmat. Arabian astiat erityisesti maitokannut - ovat keräilijöiden suosikkikohde. Maitokannuja valmistettiin Arabian tehtaalla toiminnan alkuajoista asti 1870-luvulta lähtien luvulle tultaessa malleja oli jo yli 50. Arvioidaan, että Arabian valmistamia kannuja saattaisi olla yli 2000 erilaista. Vaihtelua tuovat kannujen muoto, koristekuviot, koko ja materiaalit. Monen keräilijän kokoelma on saanut alkunsa mummolta peritystä maitokannusta. Tuulimylly on ollut kuvioaiheena yksi suosituimmista. SUOMEN PUOTIMUSEO Vanhatie 22, Valkeala ELIMÄEN KOTISEUTUMUSEO Alppiruusuntie 98, Elimäki Avoinna ke-pe 11-18, la-su Liput 3/2 alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Kesänäyttelyn lisäksi Puotimuseo tarjoaa elämyksiä ja katsottavaa kaikenikäisille. Muistatko ajan, jolloin kauppias otti karamellit kauniista peltipurkista ja kääräisi ne paperitötteröön? Muistatko sikurin, paperikankaan tai verokahvin? Puodiksi entisöidyssä, idyllisessä museossa on esillä 1800-luvun lopulla eläneen valkealalaisen kauppiaan Jaakko Pokin autenttista kauppakalustoa ja suomalaista kauppaesineistöä. Museon alakerrassa voi tehdä aikamatkan 1800-luvun lopun puodista 1960-luvulle. Yläkerrassa on 1800-luvun lopun porvariskodin sali kutsuvieraineen. Tuulimylly Höyhensaarella Elimäen kotiseutumuseo on ulkomuseo, jonka seitsemän rakennusta on siirretty museoalueelle eri puolilta Elimäkeä. Museoalueella on vanha talonpoikaistupa, luhtiaitta, pikkuaitta, savusauna, sepän paja, kauppamakasiini ja riihirakennus hevoskiertoineen. Ulkomuseoalueen erikoisuus on tuulimylly, joka on alkujaan kuulunut Mustilan kartanoon ja on sijainnut nykyisellä paikallaan Höyhensaarella jo yli 40 vuotta. Tuparakennus on peräisin Elimäen Joensuun kylästä. Tupa on rakennettu 1840-luvulla. Se on tyypillinen maalaistalon päärakennus siihen kuuluvine irtaimistoineen. Apteekkimuseo ti 8.5 klo Rautatieläiskotimuseo ti 8.5. klo Työväenasuntomuseo to 31.5 klo Palomuseo to 31.5 klo Valkealan kotiseutumuseo ke 6.6. klo Elimäen koulumuseo su klo Puolakan talomuseo to 14.6 klo Sippolan kotiseutumuseo pe 29.6 klo Anu Pentik ja Suku Park Keramiikkataiteilijat Anu Pentik ja Suku Park ovat kollegoita vuosien takaa. Anu Pentik tunnetaan keraamikkona, ja hänen taidettaan esiteltiin ensimmäisen kerran laajassa näyttelyssä Retretissä vuonna Viimeisten vuosien kuluessa Anu Pentikin taiteellinen tuotanto on korostunut ja puhjennut kukkaan. Hänen tuotannossaan näkyvät Intian, Kiinan ja Indonesian aistikkaat värit ja herkullinen muotokieli. Kädenjälki on herkkää ja puhuttelevaa. Taiteilijuus nousee esiin uudella ja yllättävällä tavalla. Suku Park, Lappiin asettunut eteläkorealainen on puolestaan omaksunut vaikutteensa Suomen Lapin luonnosta. Park tuli Posiolle ensimmäisen kerran vuonna 1985 ja toimi tuolloin Pentikin taiteilijana. Parkin aikana Pentikillä alettiin valmistaa taideposliinia ja hänen uniikkiteoksistaan valmistui Pentik Novus -sarja. Kansainvälisen uran luotuaan Park palasi perheineen pysyvästi Posiolle. Parkin muodot ovat graafi sia ja värit hienostuneita. Park on pitänyt ja tuomaroinut useita näyttelyitä. Hän on IAC:n (International Academy of Ceramic) jäsen ja hänen teoksiaan on useissa kuuluisissa kokoelmissa. Pentikin ja Parkin taiteellista tuotantoa esitellään ensimmäisen kerran yhdessä taidemuseonäyttelyssä. Taiteilijatapaaminen Poikilossa Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

18 Kuva: Lassi Kujala Repovesi virkistää. 18. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2012

19 Helmikuussa Vuoden Retkikohteeksi valittu Repoveden kansallispuisto on ainutlaatuinen sekoitus jylhiä maisemia, luontoa, historiaa ja elämyksiä. Vuonna 2003 perustettu Repoveden kansallispuisto oli suosittu retkeilykohde jo ennen kansallispuiston titteliä, eikä ihme; sen jylhiin metsiin, kirkasvetisiin järviin, päätähuimaaviin kalliojyrkänteisiin ja monimuotoiseen luontoon on helppo ihastua ympäri vuoden. Kansallispuistoksi julistamisen jälkeen puiston kävijämäärä moninkertaistui, ja samalla voimistuivat vaatimukset alueen palveluiden kehittämisestä. Repoveden puistonhoitaja-suunnittelija Aarno Tervonen on pitkän linjan Metsähallituslainen. Tervonen hakeutui Repovedelle 17 vuoden työrupeaman jälkeen Lieksasta, ja nykyistä Repoveden-hoitotyötäkin on riittänyt jo lähes 8 vuotta. Repovedelle tullessaan Tervonen näki upeat puitteet ja kehitysmahdollisuudet, jotka vuosien suunnittelun ja kehityksen myötä ovat nyt muuttuneet todellisiksi palveluiksi. Repovedessä oli sopivasti haastetta, kun paine puiston kehittämiseen oli kova suuren kävijämäärän sekä kansallispuisto-tittelin myötä. Repovedellä ensimmäiseksi päätavoitteeksi otin selkeän retkeilyreitistön, joka on turvallinen, hyvin opastettu ja kestää kulutusta. ELY-keskuksen hankkeiden mahdollistamana luotiin Repoveden tarpeellisimmat kehitystoimenpiteet, kuten retkeilypalvelurakenneverkoston rakentaminen. Nyt Repovedelle on helppo tulla upeasta luonnosta nauttimaan, Tervonen kertoo. Tulijoita todellakin riittää: viime vuonna kävijälaskurit raksuttivat noin käyntiä. Ulkomaisvieraista erityisesti venäläismatkailijoiden määrä näyttää olevan huimassa kasvussa se tuo omat haasteensa tarvittavien infomateriaalien luomiseen. Retkeilijät reiteillä Retkeilijän viihtyminen on luonnonsuojelun ohella Repoveden tärkeimpiä tavoitteita. Siksi retkeilyreittien elämyksellisyyteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Alkuperäiset reitit on harkiten korvattu uusilla, arat alueet kierretty mutta kuitenkin elämyksellisyyttä hakien. Reiteistä uusin, muutamassa tunnissa kuljettava Ketunlenkki, on luotu nykyajan kiireistä kaupunkilaista huomioiden. Yleistä viihtyvyyttä ja turvallisuutta on parannettu mm. uusin opastein, tulisijat uusimalla, muuttamalla käymälät kompostoiviksi ja mahdollistamalla helppo yöpyminen varauskodissa. Ekologisuus ja huollon helppous on myös tärkeää. Reittien esteettömyys on myös otettu huomioon siellä, missä se on mahdollista. Repovedellä järjestetään kesän aikana useita toimintapäiviä liikkumisrajoitteisille, esimerkiksi Erityisnuorten päivä Olemme saaneet valtavan hyvää palautetta niistä, ja haluamme kehittää toimintaa ja aineistoa niin, että kaikki kävijät saisivat enemmän elämäänsä sisältöä ja terveyttä luonnosta. Luonto on parantava voima, ja Repovedellä on hyvä käydä virkistäytymässä kiireen keskellä. Repoveden palveluvarustuksen huoltoa rahoitetaan jatkossa suosituiksi osoittautuneiden varauskotien tuloilla. Kodat tarjoavat mukavat puitteet peruskävijän rentoutumiseen retkeilyn lomassa sekä oman rauhallisen tilan esimerkiksi ryhmälle. Meidän täytyy olla ylpeitä erityisestä kansallispuistostamme. Nyt kun puiston peruskuviot ovat valmiina, niin toivomme palautetta kävijöiltä, palautteen avulla voimme kehittää toimintaamme eteenpäin. Repoveden kansallispuisto Aarno Tervonen, puistonhoitaja, suunnittelija Puh Palaute ja lisätietoa: Varauskodat: Ohjelmaa, kiitos! Repovesi antaa hyvät puitteet myös matkailuyritysten ohjelma- ja muille palveluille. Repoveden kansallispuistoa ylläpitävällä Metsähallituksella on yhteistyösopimus useiden paikallisten matkailuyritysten kanssa: MYRSKYTUULI Ohjelmapalvelut ja muut matkailupalvelut, kokous-ja saunatilat ORILAMMEN MAJA JA LOMAKESKUS Majoitus- ja ruokailupalvelut, venevuokraus, vesibussiristeilyt. ELÄMYKSEN TAIKA Opastetut retket ja seikkailuohjelmapalvelut. HILLOSENSALMEN ASEMA Kahvila, kanoottivuokraus, Repovesi-info KIRJOKIVEN KARTANO Majoitusta, sauna, retki- ja ruokailupalveluja. KUUTIN KOLO Kajakki-, kanootti- ja soutuvenevuokraus, mökkivuokraus, venetaksit, kirkko- ja viikinkivenesoudut. KYMISUN Ohjelmapalvelut, luontoretket, ruokailut yrityksille ja ryhmille maalla ja vesillä. REPOJOTOS Teemalliset opastetut retket, teemalliset kokous- ja tapahtumapäivät. RETKEILYKESKUS TERVARUMPU Majoituspalvelut, Korpikahvila, melontapalvelut puistossa. Opastetut patikointi-, melonta-, kalastus-, marjastus-, hiihto- ja teemaretket. RETKIPALVELU ILANDER Patikka-, kirkkovene- ja melontaretket, maastoruokailu. SEIKKAILUVIIKARI Köysitoimintatuotteet, maastoruokailut, välinevuokraus, vesitaksit, opastetut retket, seikkailuohjelmapalvelut. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

20 Liikkumisen iloa kesälläkin Kouvolan kesä täyttyy liikunnan ilosta ja kokemisen riemusta. Kouvolan monipuolinen liikuntakesä starttaa Kaikille avoimet kesäliikuntaryhmät jatkavat tuttuun tapaan; luvassa on ainakin vesiliikuntaa, kuntosaliharjoittelua, lattareita, lihaskuntojumppaa, zumbaa Liikuntaryhmiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, eli niihin ovat kaikki tervetulleita, palvelupäällikkö Tarja Alamattila kertoo. Liikunnan riemua parhaimmillaan edustaa hulvaton karaokevesijumppa, jossa jumppaa tahdittaa jumppaan osallistujien laulu. Laulujen sanat heijastetaan valkokankaalle, josta ne on helppo lukea jumpan ohessa. Karaokevesijumpassa nauru raikaa ja vitsiä väännetään. Viime vuonna karaokevesijumppa osoittautui todella suosituksi, toivottavasti tänä vuonna saadaan yhtä suuret joukot mukaan, miehiäkin! Kesäkuussa pidetään Urheilupuistossa koko perheen Pool Party, jossa perheet ottavat toisistaan mittaa leikkimielisissä kisoissa ja peleissä. Musiikista vastaa oma DJ. Huonon sään sattuessa meno jatkuu sisätiloissa. Kesällä panostamme erityisesti lapsiin. Lapsille löytyy omia kesäliikuntakerhoja eri puolilta Kouvolaa, niissä liikutaan leikin kautta. Kouvolan kylillä pidetään uusi Sporttikiertue lapsille; meiltä tulee ohjaaja kylien kouluihin tai yleisurheilukentille, joissa yhdessä kokeillaan eri liikuntamuotoja. Tarja Alamattila, palvelupäällikkö puh LASTEN KESÄLIIKUNTA KESÄLIIKUNTAKERHOT Hinta / lapsi / kerho 5 Valkeala Valkealan urheilukeskus: 4-6 v. ma-pe klo v. ma-pe klo Ilmoittautumiset alkaen ohjaajille: Johanna Immonen ja Eila Vanhala p ja Jaala Palloiluhallin ympäristö ma-pe klo Tarkoitettu 7-12v. lapsille Ilmoittautumiset alkaen ohjaajille: Johanna Immonen p ja Eila Vanhala p Elimäki Elimäen keskustan pallokenttä ma-pe klo Ratulan pallokenttä ma-pe klo Löytyn pallokenttä ma-pe klo Tarkoitettu 7-12 v. lapsille, ohjaajana Sanna Saarinen-Tokko p , Ilmoittautuminen paikan päällä. Kuusankoski Kuusankosken urheilupuisto: ma-pe klo Tarkoitettu 7-12v. lapsille Ilmoittautumiset alkaen ohjaajille: Sami Lampila p ja Jani Höijer p Inkeroinen Inkeroisten yhteiskoulun piha: ma-pe klo Tarkoitettu 7-12v. lapsille, ilmoittautumiset alkaen ohjaajalle: Jarmo Larimo p UUTTA! LASTEN SPORTTIKIERTUE liikuttaa kesäkuussa Selänpäässä, Korialla, Utissa, Tuohikotissa, Kaipiaisissa ja Myllykoskella. Katso esite liikuntapalvelut tai soita p Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2012 KESÄUIMAKOULUT Liikuntapalvelut järjestää kesäuimakouluja lapsille. Tiedustelut: liikuntapalvelut p tai uimaopettaja p POOL PARTY Kesän avaustapahtuma koko perheelle! Urheilupuiston uimahallin ulkoalue 9.6. klo Uimahallimaksu. KESÄN LAJIKOKEILUT KARAOKEVESIJUMPPA Haanojan Haalin uimahalli ti 5.6. klo 9 Uimahallimaksu. Ei ennakkoilmoittautumista. RULLALUISTELUN ALKEET Kuusankosken urheilutalo ma klo Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. FRISBEEGOLF Kouvolan jäähallin edusta ke ja ti klo 14 Koivusaari, Myllykoski ke ja ke klo Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. KAHVAKUULAOPASTUS Kouvolan ammattikoulun sali, ma klo Maksuton, ei ennakkoilmoittautumisia. TUOLITSUMPA Kouvolatalon tanssisali ke 23.5 ja ke 8.8. klo Maksuton, ei ennakkoilmoittautumisia. SUUNNISTUS Kuusankosken urheilutalo ke klo 9 Maksuton, ei ennakkoilmoittautumisia. JOOGA Kuusankosken urheilutalon painisali ma ja ma klo Maksuton, ei ennakkoilmoittautumisia. UKK-KÄVELYTESTI 2 km Urheilukeskus, Valkeala ma ja klo 17, ennakkoilmoittautuminen p Kuusankosken urheilutalo ma 4.6. klo 9.00, ennakkoilmoittautuminen p Kouvolan keskuskenttä pe klo 10, ennakkoilmoittautuminen p Mittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä. Hinta 6. VESIJUOKSUOPASTUS Kuusankosken uimahalli ma ja ma klo Inkeroisten uimahalli ke 1.8. ja ke 8.8. klo Uimahallimaksu, ei ennakkoilmoittautumista. KUNTOSALI-/ ULKOKUNTOSALIOPASTUS Ulkokuntosali Kouvolan jäähallin vieressä ma klo Kuusankoski ma ja ma 6.8. klo Kuntosalimaksu (ei ulkokuntosalille), ei ennakkoilmoittautumista. SAUVAKÄVELYOPASTUS Kuusankosken urheilutalo ma klo Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. LIIKUNTANEUVONTA Jaala, S-Market ti klo Valkeala, S-Market to 24.5 klo Kouvolan tori to klo Kuusankosken tori pe 1.6. klo Voit myös mittauttaa rasvaprosenttisi maksutta. YLEISURHEILUKILPAILUT MIELENTERVEYSKUNTOUTUJILLE Kuusankosken urheilukenttä ke klo 9-15 Ilmoittautuminen mennessä p Lisätietoja lajiopastuksista ja -kokeiluista saat liikunnanohjaajiltamme: Kouvolan keskusta p Kuusankoski p Valkeala p Jaala p Inkeroinen/Myllykoski p AIKUISTEN KESÄLIIKUNTA Ajalla ja Ei ennakkoilmoittautumista, katso kaupunginosakohtaiset ohjelmat tai kysy ohjaajiltamme: Kouvolan keskusta p , , Kuusankoski p , , Valkeala p , Jaala p , Inkeroinen/Myllykoski/Elimäki/Koria p Kausimaksu kesältä on 8 + kuntosali- tai uimahallimaksut.

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Asiakas keskiössä Kauppakeskus Veturin toteuttamisen kirkkaana johtotähtenä on alusta lähtien ollut kouvolalaisuus

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Tässä raportissani visualisoin koko Perhekurssiprosessin kulun kurssin suunnittelusta jälkimarkkinointiin Kurssin suunnittelu ja kalenterointi Perhe On

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Lyhennelmä esityksestä Jaa joku teollisuusmuseo jossakin Mäntässä - ei vois vähempää kiinnostaa

Lyhennelmä esityksestä Jaa joku teollisuusmuseo jossakin Mäntässä - ei vois vähempää kiinnostaa Lyhennelmä esityksestä Jaa joku teollisuusmuseo jossakin Mäntässä - ei vois vähempää kiinnostaa erikoissuunnittelija Päivi Viherkoski, G.A.Serlachius -museo, 3.4.2008 Mitä museo myy -seminaari Markkinoinnin

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ PIKKU-VETURI Pikku-Veturi on perheiden kohtaamispaikka Perhekeskus Pikku-Veturissa toimii maksuton, kaikille avoin päiväkoti. Avoin päiväkoti on perheiden kohtaamispaikka,

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kirsi Mutka-Paintola 21.11.2013 Kestävän toiminnan tavoitteet: - Yrityksen arvot - Yrityksen

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva Salpausselän palveluvyöhyke 1 Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke, jossa palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Eeva Snellman: Jätkän tie ja Aalto-reitin esittely 1 EU -

Lisätiedot

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012)

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) Cursor Oy Jouko Luode 1.10.2012 1 E18-infotilaisuus 13.6.2012 E18-kasvukäytävä ohittamaton mahdollisuus yrittäjälle! Infotilaisuus yrittäjille

Lisätiedot

Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla

Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Visio ruotsinkieliselle palvelulle pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit toimivat aktiivisesti, niin

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno Kirjasto kaikille Projektipäällikkö Rauha Maarno Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 13.11.2014 Celian asiakas Antti Vuori heittää haasteen kirjastoille: https://www.dreambroker.com/cha nnel/0eoxq4uz/77ya3wv5

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Lipunnosto on klo 20 ja kokko sytytetään klo 22.

Lipunnosto on klo 20 ja kokko sytytetään klo 22. TIEDOTE 2/2009 TERVETULOA JUHANNUSJUHLIIN! Laaksolahden huvilayhdistys järjestää perinteiset juhannusaaton juhlat kokkorannassa yhdessä Pitkäjärven VPK:n kanssa. Ohjelmassa on musiikkia, tanssia, ongintaa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma

Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma Taustaa Lappeenrannan paikallisliikenteen järjestämisvastuu siirtyy 1.5.2014 Lappeenrannan kaupungille, joka ostaa kilpailutetun sopimuksen perusteella

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot