K u o p i o n j a S i i l i n j ä r v e n e v a n k e l i s l u t e r i l a i s t e n s e u r a k u n t i e n l e h t i

Transkriptio

1 8/ K u o p i o n j a S i i l i n j ä r v e n e v a n k e l i s l u t e r i l a i s t e n s e u r a k u n t i e n l e h t i Etiopiassa kirkko vain kasvaa Keskiaukeama Kuva: Salla Tyrväinen Myös hoito voi tuottaa kärsimystä, s. 2 Suu mutrulle Siilinjärvellä, s.5

2 Kun hoidon vaikuttavuus ja tehokkuus vievät kaiken huomion, voi ihminen jäädä huomaamatta, miettii Kaija Toivanen. Jos näkökulmaa korjaa, tulee kuulluksi: rinnalta kuulee paremmin kuin ylhäältä, sanoo hoitotyön kärsimystä tutkiva Kaija Toivanen. Kuva: Ulla Remes Läsnäoloa, ei vaatimuksia Jos kärsimykselle ei ole tilaa ja aikaa, on vaikea selvitä sairastumisesta eteenpäin: Kärsimyksen kohtaamista voidaan väistellä, koska ollaan kyvyttömiä sen edessä. Voi olla, että sairasta vaaditaan menemään eteenpäin, on ponnisteltava ylös, pakotetaan näkemään valoisat puolet. Kuitenkin vain läsnäolo auttaa, ei vaatiminen. Kaija Toivanen on tutkinut hoitamisen tuottamaa kärsimystä käsite- ja argumentaatioanalyysin avulla aikaisemmin kärsimystä tutkineen Katie Erikssonin ajattelun pohjalta Kuopion yliopiston hoitotieteen väitöstutkimuksessaan. Lähinnä asenteelliset, mutta myös rakenteelliset syyt tuottavat vaikeuksia terveydenhuoltojärjestelmässä. Rakenteista puhutaan, kun hoitajia on liian vähän tai hoitojonot venyvät, sairaanhoidolle ei ole sopivia tiloja tai saattohoitoa ei ole järjestetty. Kaikkea hoitokärsimystä ei voida poistaa, on rankkoja hoitoja kuten syöpähoidot: kipua on vain kestettävä. On kuitenkin myös poistettavissa olevaa hoitokärsimystä, joka löytyy asenteista ja puskee sieltä esiin: sairaat eivät yleensä valita saamastaan hoidosta vaan ihmisen kohtelusta hoitotilanteessa. Tähän luokkaan Kaija Toivanen antaa esimerkin yksittäisestä hoitotilanteesta, jossa liikuntakyvyttömän luo tullut hoitaja jo ovelta sanoi: Voi v kun paska haisee. Myös potilasohjaus eli sairastuneen ohjaaminen hoidossa on kohta, jossa asenteellisuus voi välittyä ja estää tiedon vaikuttavuutta. Aina tilannetta ei tiedosteta: Kielteiset, usein tiedostamattomat asenteet tuottavat hoitokärsimystä. Yläpuolelta on helppo tuomita ja sanoa, miten pitää elää, ja jättää ihmistä kuulematta. Valta on tabu Hoitohenkilöstön valta on asia, joka Kaija Toivasen mukaan koetaan lähes tabuksi. Valta ei sinänsä ole hyvä tai paha asia: sitä voidaan käyttää hyvin tai huonosti. Organisaatio antaa valtaa, asiantuntijuus tuottaa valtaa, mutta jostakin syystä valtaa ei haluta tiedostaa, koska se koetaan jo ennalta negatiivisena, arvioi Toivanen. Toisaalta kyllä kysytään, missä tulee vallalle ja toki myös resursseille esimerkiksi raja, jossa tupakoitsijan keuhkovaivat jätetään hoitamatta. Voi olla parempi että tupakoitsijalle, alkoholistille tai ylipainoiselle ei jokaisessa asiakaskontaktissa tuputeta valistusta vaan annetaan asian myös levätä. Joskus voi kysyä, onko maaperä valmis tapojen muutokseen, mutta paremmin tietäminen ja osoitteleminen ei johda muuhun kuin syyllistymiseen. Kaija Toivanen muistuttaa, että vaikka terveydenhoidon ammattilainen on sairauden asiantuntija, potilas on aina oman elämänsä asiantuntija. Tähän kohtaa iskee kummallinen potilaan rooli: on oltava tietynlainen, jotta varmasti saa hoitoa eikä tule kohdelluksi huonosti. Tässä potilaan roolissa on vielä paljon tutkimatonta, vaikka on sitä jo tutkittukin. Itseäni kiinnostaa tutkia seuraavaksi, miten potilaan rooli ja hoitotyön tuottama kärsimys leikkaavat toisensa, millaista kosketuspintaa siinä syntyy. Unohtuuko hengellinen Myös lääkärillä ja hoitajalla on erilaiset roolit: lääkärit yrittävät parantaa sairautta, hoitaja hoitaa ihmistä, joka sairastaa. Vuorovaikutustaidoissa on vielä paljon parannettavaa, vaikka koulutuksessa on viime aikoina tähän kiinnitettykin huomiota. Yksi ystäväni sai hiljan kuulla rutiinitutkimuksissa sairastavansa syöpää, ja heti tiedon saatuaan hän löysi itsensä lääkärin huoneen ulkopuolelta yksin istumasta, kukaan ei selittänyt eikä ollut rinnalla. Vuorovaikutustaitojen, potilaan kohtaamisen harjoitteleminen koulutuksessa on Toivasen mukaan rakenteellinen asia, johon voidaan puuttua. Sairastuneen tukemista nimenomaan hoidossa meillä voisi vielä kehittää systemaattisemmaksi. Kirkon tarjoamaa sairaalasielunhoitoa ei aina ole näissä tilanteissa ensimmäisenä tarjolla ja sen pyytämisen kynnys voi olla korkea. Sairaalasielunhoitoon liittyy Iisalmen kirkkoherran vaimon toinen huoli: Ettei vain hengellinen puoli unohtuisi! Meneekö meillä sairaalasielunhoito siihen henkiseen, neutraaliin tukemiseen, jota tekevät kaikki muutkin mielenterveystyöntekijät? Uskallammeko riittävästi puhua hyvästä Jumalasta? Kirkolla on Toivasen mukaan tärkeä rooli kärsimyksen lievittämisessä jo senkin vuoksi, että kirkossa tunnetaan kärsimys ja sen hoito: Erityisesti eksistentiaalinen, olemassaoloon, elämän tarkoitukseen liittyvän kärsimyksen pohdinta on kulkenut teologian rinnalla aina. On jokaisen osaan kuuluvaa elämiskärsimystä, on sairaan hoitokärsimystä, on sairastuneen läheisen myötäkärsimystä: kärsimys on aina yhden ihmisen kärsimystä, vaikka se muodostaisikin myös yhteisön kärsimyksen. Entä miten kärsimys tutkimusaiheena kiinnostaa? Se kiinnostaa, koska olen itse luonteeltani kärsimykseen taipuvainen. Olen kokenut elämän aina vaikeaksi ja raskaaksi. Pitkä ja raskas tie on takana, ennen kuin olen se mitä nyt olen, mutta koko tiestäni olen iloinen. Ulla Remes Kustantaja Kotimaa-Yhtiöt Oy, Hietalahdenranta 13, Helsinki Julkaisija Kuopion ev.lut. seurakunnat, PL 1064, Kuopio, p , faksi , Taitto Kotimaa-Yhtiöt Oy Toimitus Suokatu 22B, 3. krs., avoinna ma pe klo Lahja Pyykönen, päätoimittaja, p , Ulla Remes, p , Hilkka Sipilä (osa-aikaeläkk.), p , Seija Rytkönen, verkkotoimittaja, p Seuraava numero 6.5. Kuopion ja Siilinjärven seurakuntalehti. 96. vuosikerta. kirkkojakoti@evl.fi Ilmoitukset Maire Laakso, Särkiniementie 16 A 32, Kuopio, p. (017) maire.laakso@dnainternet.net Tilaukset Kuopion ulkopuolelle 20 / vuosikerta Toimitusneuvosto Marketta Isotalo, Paavo Kaitokari, Leena Koivisto, Hannu Koskelainen, Pauli Kurkirinne, Marketta Rantama Jakelu Suora Lähetys Oy, p Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki. Painos kpl

3 Seppo Turunen, Jaakko Jouhkainen, Jouko Tuomisto, Marke Ruonakangas, Tania Lorena Islas Garcia ja Marja Jouhkainen toimivat rotareissa. pääkirjoitus Kättä päälle Lyödään vaikka kättä päälle, kyllä homma hoituu. Kun aikuiset miehet paiskaavat kättä ja lupaavat hoitaa homman, ei arvailulle jää sijaa. Miehen kunnian kautta voi lupaukseen luottaa ja sopimukseen sinetöityä. Kaksi aikuista miestä, arkkipiispa Jukka Paarma ja puhemies Sauli Niinistö ovat jo lyöneet kättä päälle. He sopivat tekevänsä kuluvana Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuonna ainakin yhden lapsiystävällisen teon ja avasivat siten valtakunnallisen Kättä päälle -kampanjan. Poliota ei ole vielä voitettu Polion poistamisessa on vielä tehtävää, vaikka paljon on jo tehty. Rotarien konsertti Tuomiokirkossa keräsi varoja Polio Plus -ohjelmaan. PolioPlus -projekti on lääkärien laskelmien mukaan jo estänyt viiden miljoonan ihmisen halvaantumisen. Yhteistyössä Maailman Terveysjärjestö WHO:n ja muiden järjestöjen kanssa polio on saatu jo vähenemään 99 prosenttia, mutta edelleen se on ongelma Intiassa, Pakistanissa, Afganistanissa ja Nigeriassa. Tavoitteena on hävittää tauti kokonaan. Vuonna 1985 aloitettu projekti esittäytyi Kuopiossa, kun Rotaryt tempaisivat valtakunnallisessa piirikonferenssissaan avoimella konsertilla Polio Plus ohjelman hyväksi. Jorma Hynninen ja Eero Väätäinen konsertoivat Rotaryt ry:n kustantamassa hyväntekeväisyyskonsertissa, jonka tuotto meni lyhentämättömänä hankkeelle turhaa lapsikuolemaa Maailmassa kuolee vuosittain alle viisivuotiasta lasta syistä, jotka voitaisiin poistaa: vajaaravitsemuksen, tartuntatautien ja huonon hygienian vuoksi. Joskus jokin käytännöllinen asia saattaa ratkaista paljon: Intiassa tyttöjen koulunkäyntimahdollisuudet paranivat huomattavasti, kun kustansimme kouluihin käymälät oli selvinnyt, että käymälöiden puute oli suuri este tyttöjen kouluuntulolle, kertoo Itä-Suomen piirin kuvernoori Jouko Tuomisto. Rotaryt eivät varsinaisesti kerää rahaa vaan kanavoivat omia varojaan tai elinkeinoelämän lahjoituksia hyväntekeväisyystarkoituksiin. Oleellisinta on kuitenkin Seppo Turusen mukaan ajatustenvaihto, verkostoituminen, laaja-alainen vaikuttaminen monilla eri tahoilla. Viikottaisissa klubitapaamisissa tulevat eri alat tutuksi. Järjestö on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Meillä on oikeastaan käytössä uusitestamentillinen ohje siitä, että vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee, mutta joskus on syytä kertoa, miten rotareiden keskeistä toimintaa on palvelu ja hyväntekeväisyys, linjaa Jouko Tuomisto. Nuoriso- ja lääkärivaihtoa Rotareiden keskeistä toimintaa ovat kansainvälisten terveysohjelmien lisäksi nuorisovaihto ja lääkärivaihto. Nuorisovaihdon piirissä on 136 suomalaista nuorta vuodessa k o l u m n i Elisa Jokelin Kirjoittaja on lääketieteen kandidaatti. Ulla Remes ja lääkäripankki varustaa 30 vapaaehtoista lääkäriä vuodessa. Kuopion Kallaveden lukiossa opiskelee meksikolainen Tania Lorena Islas Garcia, joka on rotareiden kautta vuoden vaihdossa Suomessa. Olen oppinut täällä kansainvälisyyttä, jopa maailmanrauhaa, hän sanoo ja nauraa, että suomalaista sisua hän arvostaa, vaikka salmiakki ei hänelle maistukaan Jaakko Jouhkainen on eläkkeelle jäätyään ollut jo kahdesti lääkärivaihdossa Tansaniassa. Paikallisen kirurgin ja lääkärin kanssa teimme töitä lähinnä taistelussa edelleen tappavaa malariaa vastaan. Myös aids on haasteena, hän kertoo. Rotareiden ohjelmissa terveysaiheet ovat keskeisiä. Uutena Suomen piirien esiinnostamana asiana on ilmastonmuutos: Tähän oli edellisen hallinnon aikana turha odottaa vetoapua Yhdysvalloista, niinpä me tuupimme tätä asiaa eteenpäin täältä Euroopasta käsin. Jos emme puutu syyhyn, työmme tartuntatautien voittamiseksi on turhaa ja valuu hukkaan, Jouko Tuomisto päättää. Ulla Remes Ei kestäne kauan, kun haasteita saadaan jo Kuopioon: päättäjille, kerhoille, perheille. Sopimus lapsen asioiden ajamisesta voidaan tehdä aikuisten kesken tai vaikka aikuisen ja lapsen kesken. Tavoitteena on myös lisätä eri tahojen yhteistoimintaa. Kampanjan päätösjuhlaa vietetään myös Kuopiossa. Seurakuntien Lapsityön Keskus ja kansalaisjärjestöt ovat oikealla asialla. Lasten oikeuksien tunnustaminen etenee viimeisenä yhteiskunnallisten oikeuksien tunnustamisen tiellä kehityksessä, jossa miehen oikeuksia seuraavat naiset ja seksuaaliset vähemmistöt. Lapsella ei ole yhtä voimakasta puolestapuhujaa kuin muilla ryhmillä, joiden oikeudet eivät kaikin ajoin kaikissa paikoissa toteudu. On kulunut kaksikymmentä vuotta siitä, kun YK:ssa kirjattiin lapsen oikeudet. Vieläkään ne eivät toteudu suuressa osassa maailmaa. Lapsi on helppo vaientaa ja jättää hänen toiveensa ja tarpeensa huomioimatta. Lapsi, jonka itkua ei kuulla, lakkaa itkemästä. Tavoitteena on jokaisen lapsen äänen kuuleminen. Samalla asialla ollaan myös kuntien ja kaupunkien lapsi- ja nuorisovaltuustojen toiminnan edistämisessä, joka lain siivittämänä etenee, vaikka paikoin taival tahmookin. Kaikilla kunnilla ei vieläkään ole toimivaa lapsia ja nuoria kuulevaa elintä, joka toimisi väliportaana ja yhden suuren väestönryhmän äänenantajana kunnallisessa demokratiassa. Paikalliset päättäjät voisivat esimerkiksi antaa sen lapsiystävällisen lupauksen, että eivät tee koulujen lomautuksista tapaa ensi vuoden talous ei näytä tätä vuotta paremmalta. Suurimmassa osassa maata selvitään ilman lasten oikeuksia leikkaavaa opettajien lomauttamista. Jospa miehen kunnian kautta luvatusta kättä päälle sopimuksesta koituisi lasten kunnia. Siellä, missä pienintä autetaan, kuullaan ja kunnioitetaan, siellä kunnioitetaan Jumalaa. Viides vai toinen Mikael Lilius saa eläkkeelle jäädessään euroa eläkettä kuukaudessa. Tuohduin, eihän tämä voi olla oikein! Soitin puolisolleni ja paasasin puhelimeen. Puolisoni kysyi: miksi se ei olisi oikein? Nokun... sopersin, ja jäin sanattomaksi. En löytänyt tuohtumukseni takaa asiaperusteita reaktiolleni. Niin, miksi miljardeja pyörittävän pörssiyhtiön toimitusjohtajan eläke ei voisi olla ? Julkisella paheksunnalla, josta Lilius nyt on kärsinyt, voi olla historiallisempi perusta kuin kuvittelemmekaan. Tuomas Akvinolainen määritteli 1200-luvulla vakavimmat paheet, joihin ihminen voi syyllistyä ja nimesi ne kuoleman synneiksi. Ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo olivat osa silloin Eurooppaa hallinneen katolisen kirkon arvomaailmaa. Ei katolinen kirkko tai Tuomas Akvinolainen niitä keksinyt, vaan ihmisen suhtautuminen itseensä ja toisiin ihmisiin on yhtä vanhaa kuin ihmisen historia. Varmaankin syntien leimaavalla vaikutuksella yritettiin saada jotain hyvää aikaiseksi silloisessa yhteiskunnassa. Lilius on leimattu ahneeksi eläkkeensä vuoksi. Olisitko itse valmis kieltäytymään suuresta summasta rahaa ajatellen, että se on ahneutta, jos työnantaja olisi sen valmis maksamaan? Luulen, että jokainen meistä toivottaisi tuon rahasumman tervetulleeksi. Olisitko ahne, ja onko Lilius ahne, jos hän ottaa mieluummin rahan vastaan kuin jättää sen Fortumin taseeseen? Ei se raha sieltä köyhille päädy, vaikka eläkettä ei maksettaisikaan. Olemmeko siis kateellisia? Lilius on kuitenkin tehnyt vuosikymmenet töitä ja ansainnut osakkeenomistajille, siis myös Suomen valtiolle, miljardeja. Liliuksen tullessa toimitusjohtajaksi Fortum teki tappiota. Hänen kautensa aikana Fortum on maksanut pelkästä liikevoitosta verot 3 miljardia euroa. Onko niin, että emme pidä toimitusjohtajan työtä yhtä arvokkaana kuin vaikka vanhustenhoitoa? Meidän kristillinen perintömme painottaa kohtuutta kaikessa. Sanotaan myös, että mikä ei ole oikeus ja kohtuus ei voi olla lakikaan. Ehkä Liliuksen eläke sotii tätä kohtuudentajua vastaan, eikä sittenkään kumpua synnin käsitteestä. En nimittäin usko, että suurin osa paheksujista on varsinaisesti Liliukselle kateellisia tai pitää häntä ahneena. Eläkkeen summa vain tuntuu jotenkin... väärältä kuukaudessa voi olla oikein, mutta kohtuullista se ei ole. Entä mikä on Sinun lapsiystävällinen tekosi, ajatuksesi, rukouksesi? Ulla Remes ulla.remes@evl.fi

4 Partioviikolla partiomessuun Partiolaisten messu pidetään Männistön vanhassa kirkossa keskiviikkona klo 18. Kari Kuula puhuu. Messun jälkeen kirkkokahvit. Kolehti kerätään partiolaisten kumppanuushankkeelle Senegalissa. Sapattiateria perjantaina Juutalaisen perinteen mukainen sapattiateria tarjotaan Keskusseurakuntatalossa perjantaina klo 18. Sapattikynttilät sytyttää rovasti Airi Luntinen. Kymmenen euron aterialippu varataan keskiviikkona tai torstaina klo puh Tuotto käytetään lähetystyöhön Israelissa. Kukkien hoitoon miesten voimin Parvekkeiden ja kukkapenkkien hoidosta puhutaan miesten saunaillassa Poukaman leirikeskuksessa perjantaina klo 18. Oppaina ovat kukkakauppiaat Pirjo ja Kyösti Tiihonen. Saunan jälkeen makkarankevyt iltapala, josta veloitetaan neljä euroa. Naisten aamukahvit 20 vuoden ikään Naisten aamukahvilla juodaan 20 vuotisjuhlakahvit lauantaina klo 10 ravintola Savoniassa. Lähetystyöntekijä, kielitieteilijä Riikka Halme puhuu naisesta sillanrakentajana. Outi Nieminen soittaa kannelta. Aamiainen maksaa 6, 5 euroa. Tässä juhlitaan naisten aamukahvien kymmenvuotistaivalta. Ensi lauantaina on tullut kymmenen vuotta lisää. Kahvit juodaan klo 10 ravintola Savoniassa. t a p a h t u u Lähetysaiheinen Tuomasmessu Lähetystyö on aiheena Tuomasmessussa sunnuntaina klo 18 Alavan kirkossa. Saarnan pitää Kuopion hiippakunnan lähetyssihteeri, pastori Jukka Koistinen. Israelilaiseen musiikkiin erikoistunut Zipporim -kuoro laulaa. Jumalanpalvelus veteraaneille Kansallista veteraanipäivää vietetään maanantaina Jumalanpalvelus Tuomiokirkossa alkaa klo 11. Pastori Liisa Penttinen saarnaa. Kuopion Sotaveteraanien mieskuoro laulaa kanttori Joona Sarasteen johtamana. Vappusimat Puijon torilta Puijon seurakunnan lähetyspiiriläisten valmistamaa simaa on myynnissä Puijon torilla keskiviikkona klo Lämmikkeeksi tarjolla käsitöitä. Perheiden vappu Kuopion torilla Perheiden vapputapahtuma Ihme alkaa vapunpäivänä Kuopion torilla klo 10 lasten ylistysliikunnalla. King s Kids tanssii. Kuopion torin vapunvietossa ovat ilmapallojen lisäksi myös seurakunnat ja kristilliset yhteisöt. Ihme -tapahtuma vappupäivänä klo Kuva: Helinä Schroderus Kuva: Annikki Häkkinen Nukketeatteri jatkaa Olen ihme -näytelmällä klo ja Reppu täynnä -näytelmällä klo Eri seurakunnista koottu lapsikuoro laulaa klo 12 ja klo 13 kanttori Leila Savolaisen johdolla. Koko päivän on tarjolla ilmapalloja ja mehua. Vanhemmille annetaan Luukkaan evankeliumin mukaan tehty dvd - elokuva Jeesuksen jäljillä. Vapputapahtuman järjestäjinä ovat Kuopion seudun kristilliset seurakunnat ja järjestöt sekä Ihme työryhmä. Gospelmessu ja vappupippalot Petosen seurakuntatalossa vappupippalot alkavat vappuaattona klo 18 afrikkalaisella gospelmessulla. Nuorten ja lasten kuorot, kanttori Mari Vuola-Tanila sekä Lähde yhtye antavat tahtia rytmiin. Vappupippaloihin toivotaan eväitä mukaan kaikille jaettavaksi. Kolmen cembalon vappukonsertto Keskusseurakuntatalon vappujuhla alkaa vapunpäivänä klo 12. Siellä kuullaan J.S. Bachin konserttoja kolmelle cembalolle. Muusikkoina ovat Jaana Ikonen, Outi Keskisipilä, Anu Pulkkinen, Vesa Kajava, Elisa Murtoperä ja Eeva Kivioja sekä Salla Tyrväinen ja Mirka Nousiainen, viulu, Minna Kettunen, alttoviulu, Anna- Mari Linna, sello ja Juha Hakulinen, kontrabasso. Kevättä juhlistaa myös mieskuoro Puijon laulu. Tuike laulaa Alavan kirkossa Nuorista aikuisista koostuva oululainen sekakuoro Tuike laulaa Alavan kirkossa lauantaina 2.5. klo 19. Kuoroa johtaa kanttori Lauri-Kalle Kallunki. Kuoro laulaa oululaisten kirkkomuusikkojen sovituksia tutuista virsistä ja hengellisistä lauluista. Ohjelmassa on myös kansanlauluja. Viiden euron ohjelmatuotto menee yhteisvastuulle. Juhlamatkalle Tampereelle Kuopion seurakuntien matkalle Tampereen lähetysjuhlille lähdetään perjantaina 5.6. klo 12 Maljalahdenkadulta. Paluu takaisin sunnuntaina 7.6. klo 20: een mennessä. Majoitus Nokialla Edenissä kahden hengen huoneessa. Matkan hinta lähtijämäärästä riippuen euroa. lahja.pyykonen@evl.fi Alavan seurakunnan kirjallisuuspiirissä luetaan Merete Mazzarellan kirjaa. Ilmoittautuminen ma 4.5. mennessä Maija Antikaiselle puh tai Juha Mertaselle puh Syöpäyhdistyksen juhlakonsertti Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen 50 vuotiskonsertti pidetään maanantaina 4.5. klo 15 Tuomiokirkossa. Solisteina ovat Johanna Rusanen- Kartano, Pertti Rusanen ja Pertti Toikkanen. Urkuja ja pianoa soittaa Anu Pulkkinen. Tuomiokirkon kamarikuoro laulaa. Ohjelma maksaa 15 euroa. Lähetysjuhlien pääjuhlaa vietetään Ratinan stadionilla Tampereella. Siilinjärven kirjasto, Artsi: Siilinjärven pyhän Georgios Voittajan kirkon 50-vuotisjuhlat ja ikonipiirin15-vuotisjuhlan ikoninäyttely Artsissa Kuopion pääkirjaston alaaulassa: Kuvataideseura Arttiimin näyttely asti. h u h t i v i n k i t Kirjastokahvilassa Jukka Rissasen kuvataidenäyttely Galleria Carree: Riitta Uusitalon maalauksia Galleria 12: Riitta Nelimarkka näyttely Särkiniemen Haapis -lounasravintolassa, Itella, (Ketotie 4) Marianne Tonterin pajutöitä ja tauluja huhtikuun ajan. Suomen ortodoksinen kirkkomuseo: Ikonit, ihmiset ja sota -näyttely saakka. Kuopion museo, 2. krs. parvihuone, Hannu Ahosen valokuvia: Tulkaa lasten kaltaisiksi asti. r.kolehmainen@dnainternet.net Kuva: Jolle Onnismaa Kuopion kulttuurihistoriallinen museo: Soitinrakentaja Johann Friedrich Anderstin vaskipuhaltimet saakka. Kuopion korttelimuseo: Kirkkorakennusten paanukatoista kertova näyttely saakka. Kuopion luonnontieteellisen museo: Karhunpennut Ben ja Min ovat esillä 3.5. saakka. Finnkino: mm. Postia pappi Jaakobille, Klaus Härön elokuva kertoo sokeasta papista ja armahdetusta elinkautisvangista. Musiikkikeskus, Perhekonsertti Eläinten karnevaali klo18. Klaus Härön ohjaaman Postia pappi Jaakobille -elokuvan pääosissa ovat Heikki Nousiainen ja Kaarina Hazard, Finnkino. Kuopiossa vieraana Suomen Kansallisoopperan orkesteri klo 19. Konsertin johtaa Mikko Franck ja solistina laulaa Jorma Hynninen. Mieskuoro Kuopio-Kvartetti ja Jaakko Ryhänen & Seppo Hovi klo 18. Musiikkikeskuksessa Kansallisen Veteraanipäivän Kuopion juhla klo 14 (vapaa pääsy). Rajalan puhaltajat 28.4.klo 18.30; Haapaniemen koulun kevätkonsertti 6.5. klo 18. Vappu@Musiikkikeskus 1.5., brunssi klo ja Vappukonsertti klo 15 Puhallinorkestereiden SM-kilpailut 2. ja 3.5 klo 9 alkaen (vapaa pääsy). Varusmiessoittokunnan konsertti 2.5. klo 18. Kuopion kaupunginteatteri, suuri näyttämö: Chicago, Särkelä itte, Lakanasiivet ja Vaarallisia suhteita. Jyväskylän kaupunginteatterin vierailunäytäntö: Fundamentalisti klo ja klo Studio: Self Help, Herrojen Eeva ja Tirlittan; Aulassa Aekuset naeset. Kirjakauppa Oiva: Pirkko Pelkosen puutöiden näyttelystä Sekametsää Mixed Forest 1.5. saakka. Kino Kuvakukko: Kuvajaiset-elokuvafestivaali ; Oman kuvan voima -seminaari: omakuvien toiminta taiteessa ja arjessa sekä niiden terapeuttinen käyttö. Pääluennoitsijana valokuvaaja, taidepedagogi Miina Savolainen 25.4.; VB-valokuvakeskuksessa nimikkonäyttely Näky Sotku: Päätä ja häntää katsottavaksi tehty näyttämöleikki pienille klo 9; klo 9.30 ja 4.5. klo 9.

5 Kulmat kurttuun ja naama mutrulle Ari-Pekka Keränen Näytelmäkerhossa saa eläytyä tunnetiloihin ja mutristella naamaansa ihan luvan kanssa. Siilinjärven seurakuntatalon kerhotiloihin kokoontuu joka torstai innokas ryhmä alakoululaisia perehtymään näyttelemisen saloihin. Improvisaatiot, sketsiharjoitukset, näytelmien ideointi ja esitysten valmistelu tuntuvat vievän pikku näyttelijänalut mukanaan toiseen maailmaan. Joulun alla kerho piti esityksen lasten vanhemmille ja sukulaisille, nyt harjoitellaan kovaa vauhtia kevätesitystä. Toistaiseksi olemme pitäytyneet vanhemmille suunnatuissa esityksissä, sillä kerholaiset ovat vielä niin pieniä, ettei heidän kanssaan voi tässä vaiheessa lähteä laajemmille estradeille, kerhon vetäjä Maiju Räbinä kertoo. Mietinnässä on ollut viedä esityksiä muun muassa palvelutaloihin, mutta se saa nyt vielä odottaa. Joissakin jumalanpalveluksissa kerholaisemme kyllä ovat olleet esiintymässä äänettömästi. Miltä näyttää epätietoinen? Tämänkertaiselle tunnille Maiju ja hänen ohjaajaparinsa Miia Berg ovat valmistelleet harjoituksia, joiden avulla tutustutaan erilaisiin tunnetiloihin. Ohjaajat ovat kirjoittaneet paperilapuille tunteiden nimiä ja niitä kerholaisten pitäisi pystyä kasvojen ilmeillä esittämään. Iloinen, surullinen ja raivostunut ovat helppoja tapauksia. Epätietoisuuden ja hämillisyyden ilmentäminen sen sijaan tarjoavat enemmän haastetta. Tunneharjoitusten jälkeen jokainen kerholainen vuorollaan esittää jotain eläintä ja muiden on arvattava, mikä eläin on kyseessä. Välillä homma uhkaa mennä hihittelyksi, mutta ohjaajat saavat napakasti porukan palautettua takaisin ruotuun. Lopuksi harjoitellaan näytelmäkohtauksia, joita esitettäessä lasten eläytymiskyky puhkeaa kukkaan. Kevätnäytöksen sisältö on vielä vähän salaisuus vanhemmilta, mutta sen verran voimme kertoa, että se on sekoitus näytelmää, tanssiteatteria ja alkeellista akrobatiaa, Maiju Räbinä raottaa salaisuuden verhoa. Eino ja Aapeli ovat konkareita Eino Jämsä ja Aapeli Rytkönen ovat olleet innokkaita harrastajia aina siitä saakka, kun kerho aloitti toimintansa. Alussa oli pikkuisen epäröivä olo, mutta innostus heräsi nopeasti, kun näimme puvut ja kaiken muun rekvisiitan, pojat muistelevat. Harrastus sai alkunsa, kun Eino löysi kerhosta kertovan tolppailmoituksen, repäisi sen irti ja toi Aapelille nähtäväksi. Päätimme tulla kokeilemaan ja sillä tiellä olemme edelleenkin. Molemmille on tässä vaiheessa melko selvää, että he aikuisina haluavat näyttelijöiksi. Ensin kuitenkin tähtään kesäteatteriin, Eino täsmentää. Olemme jo kyselleet Maijulta löytyisikö kesäteatterista meille pikkurooleja. Hän on vähän lupaillut, että jossain vaiheessa voisi löytyäkin, Aapeli jatkaa. Pojat ovat olleet varsin aktiivisia näyttämötaiteen saralla, sillä he ovat tehneet myös kouluun omia näytelmiä. Aapeli Rytkönen ja Eino Jämsä tähtäävät aikuisina näyttämölle. Ari-Pekka Keränen Mikä tunnetila Aaro Jämsällä mahtaakaan olla? Antoisa harrastus ohjaajallekin Siilinjärven seurakunnan lapsille suunnattu näytelmäkerho on toiminut nyt kaksi vuotta. Alkunsa se sai Maiju Räbinän ideasta. Minulla on harrastajateatteritausta ja kun olin käynyt seurakunnan kerho-ohjaajakoulutuksen, halusin ilman muuta perustaa näytelmäkerhon. Nuorisotyönohjaaja Anne Roivainen antoi meille alussa joitakin ideoita, mutta muuten olemme saaneet toimia hyvin itsenäisesti. Seurakunnan puoleen voimme kääntyä, jos tarvitsemme jotain apua. Nuorisotyönohjaaja Roivainen kiittelee ohjaajien aktiivisuutta. He ovat hyvin oma-aloitteisesti lähteneet vetämään kerhoa ja ideoita tuntuu löytyvän ihan omasta takaa. Näytelmäkerho on hieno juttu seurakunnalle, se tarjoaa esiintymishaluisille lapsille oivan harrastusväylän. Vanhemmiltakin on tullut positiivista palautetta, Roivainen kertoo. Toistaiseksi kerhon harjoittelemat näytelmät ovat olleet Maijun ystävän, Janne Puustisen, käsikirjoittamia. Ari-Pekka Keränen Netta Tamir arvuuttelee muilta, mitä eläintä hän esittää. Emme ole vielä keksineet omia näytelmiä, mutta hyviä ideoita kerholaisilta on tullut. Sekä Maiju että Miia kehuvat vuolaasti kerholaiskatrastaan. Tämä on aivan mahtava porukka. Pidämme molemmat lapsista ja kerhon vetäminen on ollut hirveän hauskaa. Maiju suorittaa parhaillaan kaksoistutkintoa lukiossa ja terveydenhoito-oppilaitoksen lähihoitajalinjalla. Kerhon vetämisestä on hyötyä tulevaa ammattiakin ajatellen. Lisäksi on hienoa, että voin opastaa pienempiä ennen kuin he menevät harrastajateatteriin. Kerhossa saattaa hyvinkin kasvaa tulevaisuuden näyttelijälupauksia, sillä yksi kerhon kasvateista on jo edennyt paikalliseen harrastajateatteriryhmä Vivatekseen. Heli Haring

6 Kuva: Hilkka Sipilä Hy vä k ysymys Lähetä tälle palstalle hyvä kysymys. Etsimme siihen vastauksen. Osoite on kirkkojakoti@evl.fi tai Kirkko ja Koti PL Kuopio. Mikä Raamatussa on totta ja Jumalan sanaa mikä vanhentunutta ihmisten keksintöä? Kysymys on tärkeä ja vaatisi hyvin monialaisen ja paljon pidemmän vastauksen, jossa käsittelisin myös alkutekstiin, raamatunkäännöksiin ja kaanoniin liittyvät kysymykset. Raamattu on yli tuhannen vuoden aikana syntynyt kirjakokoelma, jonka kirjat ovat erilaisten ihmisten erilaisina aikoina kirjoittamia. Jumala on kuitenkin salatulla tavalla ohjannut sekä yksittäisten kirjojen että koko kirjakokoelman syntyä ja siksi Raamattu on erilainen kirja kuin kaikki muut kirjat. Me voimme lukea Jumalan tahdon juuri Raamatusta, vaikka se on kauttaaltaan ihmisten kirjoittama. Juuri tämä sanoma Jumalan tahdosta on Raamatussa olennaista, ei sen kertomusten kaikkien yksityiskohtien historiallinen paikkansapitävyys. Tärkein kysymys Raamatun äärellä on, että onko tämä Raamatun ilmoittama Jumalan tahto totta minulle tänään. Jumala tahtoo ennen kaikkea, että me kaikki ihmiset pelastuisimme eli saisimme syntimme anteeksi ja saisimme iankaikkisen elämän. Ne pelastuksemme kannalta keskeiset Jeesuksen syntymän, elämän ja kuoleman tapahtumat, joiden historiallisuuteen uskominen on välttämätöntä, on määritelty Apostolisessa uskontunnustuksessa. Sen sijaan esim. ristiinnaulitsemisen kaikkien yksityiskohtien historiallisuuden pohtiminen tai selvittäminen ei ole olennaista; tärkeämpää on kysyä, mitä evankelistat haluavat meille näillä yksityiskohdilla kertoa ja opettaa Jumalan tahdosta. Kun luemme ja tulkitsemme Raamattua, meidän täytyy aina muistaa kysyä, kenelle Jumalan tahto on kulloinkin osoitettu. Ovatko kyseiset Raamatun sanat osoitettu kaikille ihmisille, Israelin kansalle, kaikille kristityille, yhden seurakunnan konkreettiseen tilanteeseen vaiko yhden ihmisen tiettyyn elämäntilanteeseen? Raamatussa ilmoitettu Jumalan tahto ei siis sinänsä ole vanhentunut, vaikka toisaalta Raamatun kirjoittajien maailmankuva, heidän käyttämänsä kielikuvat ja mittayksiköt sekä heidän käsityksensä monien historian tapahtumien kulusta voivat hyvinkin olla vanhentuneita. Jukka Palola psalmitutkija, vt. kirkkoherra Hakavuoren seurakunta Ikkuna ke nt ä lle Täyskäännös Radio-ohjelma muutti koko perheen elämän. Näin tapahtui intialaiselle Gujaratin osavaltiossa asuvalle köyhälle miehelle. Mennessään naimisiin hänellä ei ollut edes kauluspaitaa ja hän lainasi paidan naapurilta. Elämä ei lähtenyt sujumaan, vaikka miehellä oli maata viljeltäväksi. Kuningas alkoholi otti ylivallan ja viljelystyöt jäivät tekemättä. Perhe joutui kärsimään ja kokemaan väkivaltaa. Eräänä päivänä mies kuunteli radiota ja löysi omalla kielellään tuotetun kristillisen ohjelman, jossa varoitettiin alkoholin käytöstä. Se herätti hänet ajattelemaan, ettei viina tuo hänelle mitään hyvää vaan vie kaikki rahat. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien aluesihteeri Kari Eskelinen vieraili viime syksynä Intiassa. Joissakin Intian köyhissä kylissä on asunut kristittyjä jo pitkään. Kristityt perheet ovat saaneet yhteyksiä kirkkoihin ja seurakuntiin. Kristittyjen määrän kasvu on aiheuttanut hinduääripuolueissa kateutta. Joissakin kylissä on poltettu kristittyjen koteja ja kirkot on tuhottu, jotta kristinusko saataisiin pysähtymään. Köyhä mies jatkoi säännöllisesti kristillisten ohjelmien kuuntelemista. Jonkin ajan päästä hän teki ratkaisun Jumalan puoleen. Nyt perhe elää tyytyväisenä ja naapurit ovat kyselleet, mistä tällainen muutos on saanut alkunsa. Miehellä on vakituinen työpaikka, jonka palkkarahoilla ostettiin siemeniä ja vaimo ryhtyi viljelemään peltoa. Kristillisessä radiotyössä ovat raamattuopetusohjelmat Kari Eskelisen mukaan erittäin tärkeitä Intiassa. Niissä tuodaan esille kristillinen toivo ja uskon kestävyys. Hilkka Sipilä v i i k o n v a s t a a j a Sydäntä lähellä Valtakunnallinen 20. sydänviikko on meneillään. Pohjois-Savon sydänpiiriin kuuluu 21 paikallisyhdistystä. Terveyden edistäminen on toimintamme ydinasioita, toiminnanjohtaja Tarja Ikonen sanoo. Työ pitää liikkeellä ja on mielenkiintoista. Sydänviikko jatkuu mitä kuopio- Lukijan hymy hyytyy Renate Dorrensteinin (s.1954 Amsterdam) kirja ei ulkonäöllään houkuta lukemaan, mutta tarina rallattelee eteenpäin kunnon viihderomaanin tavoin. Titia Schuurmanin suomentama romaani Pojallani on seksielämää ja minä luen äidille punahilkkaa lyö kuumilla aalloilla heti ensi sivulla. Päähenkilön Heleenin yli 80- vuotias äiti saa kohtauksen, eikä toivu ennalleen. Hän pitää Heleenin perheen valmiustilassa koko ajan. Oma perhe jää sivuosaan, sillä äiti vie voimat. Lähellä olevan omaisen kohtalo. Mies auttaa minkä puutarhurin töiltään ehtii. Sairaalassa äiti livahtaa karkuun ja lukitsee itsensä vessaan. Henkisesti äiti lukkiutuu usein, puhe pakenee tai se on omituista. Koomisia tilanteita syntyy, pahimmillaan äiti laisille on vielä tarjolla? Suosittelen dosentti Jari Kylmän luentoa Toivo voimavarana tänään kello 18 Puistokatu 20. Torstaina mitataan terveysarvoja Päivärannan marketissa. Sydänviikon teemana on terveet elintavat pienestä pitäen? Aikuiset voivat omalla esimerkillään vaikuttaa lasten terveyteen. Terveelliset elämäntavat antavat hyvän pohjan terveeseen aikuisuuteen. v i i k o n v a l i n t a muovailee kakasta tuhkakupin. Kun tytär näyttää itselleen mallaten vaippojen käytön, äiti toteaa: loistava apu sinulle Heleen. Aivoinfarktin kokenut tajuaa itse, ettei ole entisensä, ja se ahdistaa. Komiikka muuttuu arjen tragediaksi, kun äiti ei tunnista peilikuvasta itseään eikä tytärtään, vaan kysyy ketä nuo ovat. Heleen lukee äidille satuja, mutta jättää nyyhkyjujut väliin. Kirja naurattaa ja lohduttaa saman elämäntilanteen kokeneita, mutta saa pohtimaan Heleenin tavoin. Kuka pitää meistä huolen, minne meidät pannaan? Äitikin haluaa aina mukaan kotiin. Renate Dorrestein, suom. Titia Schuurman: Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille punahilkkaa, 214 s., 23,30 e., WSOY Jälkemme näkyvät Ketkä voivat liittyä sydänpiiriin? Jäsenpalvelumme ei edellytä sairastumista. Kaikki, jotka haluavat tukea työtämme voivat tulla jäseneksi. Edistätte sydänpotilaiden terveyttä? Terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla saa aikaan ihmeitä, Keskeistä on omien elämäntapojen muuttaminen, eikä se ole lainkaan tylsää. Elämästä voi nauttia, vaikka pysyykin kohtuuden tiellä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi maailma ympärillämme muuttuu, Anja Portin kirjoittaa. Kaikesta jää jälki -teoksen johdannossa hän sanoo, että ympäristö tulisi ottaa huomioon yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Maapallo ei kestä, jos kaikki alkavat kuluttaa kuten rikkaiden maiden ihmiset. Jokainen voi tehdä arkielämässään paljon vähentääkseen omaa ympäristökuormitustaan. Mainonnan maailmankuva ja ympäristösuojelun tavoitteet ovat usein ristiriitaisia toistensa kanssa ja suomalaisten arvostusten ja tekojen välillä on kuilu. Puheenvuoroja ympäristöä säästävistä valinnoista kirjoittaa kymmenen Hyvä uutinen on se, että työikäisten miesten sepelvaltimotautiin kuolleiden määrä on laskenut 70-luvulta noin 80 %. Ikävämpää on se, että ylipainoisten määrä on lisääntynyt - ihmiset eivät liiku tarpeeksi. Kävelkää aina kun voitte. Mitä hankkeita terveyden edistämiseksi on tulossa? Savuton Savo on savuttomuuden edistämisohjelma. Piirimme alueella on jo yhdeksän savutonta kuntaa, joihin Kuopiokin liittyy. Ensimmäinen savuton paikkakunta oli Iisalmi, jossa kävimme kaupunginjohtajaa tervehtimässä Sydänviikon alussa. Tulppahanke on kuntoutumisohjelma sairastuneille ja riskiryhmässä oleville. Kuntoutusryhmiä toteutetaan kaikissa Pohjois-Savon kunnissa. Miten suuri merkitys vertaistuella on? Vertaistuen arvo on nyt ymmärretty. On tärkeätä saada keskustella ja jakaa kokemuksia toisten kanssa. Riskialtiskin voi saada vertaisryhmästä tukea. Meillä on paljon aktiivisia ihmisiä järjestötyössä, josta ansioituneita muistetaan tällaisella Hellivät kädet -lasipatsaalla. Sydänviikkoa vietetään eri alan asiantuntijaa, mm. Heidi Hautala ja Ossi Naukkarinen. Klassikan kasvatti Simo Kyllönen muistuttaa vakavista ympäristöongelmista esimerkkinä Tyynenmeren jätelautta. Kyllönen lainaa Goethea ja kirjoittaa: Meidän tärkeimpänä tehtävänämme on löytää ne keinot, joilla vaikutamme luonnon kanssa mutta emme sitä vastaan. Lähes jokainen meistä on jättänyt jälkensä eri puolille maapalloa poistumatta kotimaastaan, Kyllönen kirjoittaa. Kirjassa olevat www-osoitteet ovat hyödyksi lisätietoa hakeville. Tästäkin kirjasta jää jälki, mutta mahdollisimman vähän luontoa kuormittava, uusiopaperinen kirja on esteettisesti kaunis. Kuvittajan, Sakke Yrjölä, kädenjälki on vaikuttava. Anja Portin, toim.: Kaikesta jää jälki, 288 s., 30 e., Avain Teksti ja kuva Hilkka Sipilä Ritva Kolehmainen

7 Jo riittää orjuus, sanovat dalitit Kolmesataa miljoonaa ihmistä kärsii räikeän kastisorron alla. Juuri nyt he pyytävät muuta maailmaa astumaan rinnalleen vuosituhantisen vääryyden lopettamiseksi. Nepalilainen Indira Ghale on syntyperänsä saastuttama. Vaikka hän on kristitty, hindulaisuuden pyhittämä kastijärjestelmä on painostanut hänet luopumaan opettajantyöstään. Kastittomana dalitina hän ei voinut istua opettajanhuoneessa muiden läsnä ollessa eikä juoda teetä samassa pöydässä. Ulkomailla lääkäriksi opiskellutta Indiran veljeä ei palkattu ensimmäiseenkään nepalilaiseen sairaalaan, koska hän olisi pelkällä kosketuksellaan saastuttanut potilaansa. Intian ja eteläisen Aasian kulttuurisen ja uskonnollisen moninaisuuden alla piilee ihmisoikeusrikos, jonka maiden hallitukset haluavat pitää sisäisenä kysymyksenään. Dalitien keskuudesta nousseet kastisortoa vastustavat liikkeet pyrkivät kuitenkin yhdistämään voimiaan saadakseen epätoivoisen tilanteensa maailman tietoisuuteen. Ongelma koskee Intian lisäksi ainakin Nepalia, Pakistania, Sri Lankaa ja Bangladeshiä. Kirkot dalitien rinnalle Kansainvälisessä rasisminvastaisessa kokouksessa Durbanissa 2001 dalit-liike yritti nostaa kastisorron maailmanpoliittisen painostuksen kohteeksi, mutta Intian hallitus onnistui kääntämään kansainvälisen yhteisön katseen toisaalle. Durbanin seurantakokouksessa Genevessä dalit-liike yrittää uudelleen ja pyytää koko maailman huomiota asialleen. Yli 3000 vuotta vaikuttaneeseen järjestelmään on vaikea puuttua. Dalitien vähimmäistavoitteena on saada tilanteensa tunnetuksi. Eksoottiset matkailumainokset ja kuva Intiasta kehittyvänä suurvaltana kätkevät kastittomien karun todellisuuden. Maaliskuun lopussa Kirkkojen maailmanneuvosto, Luterilainen maailmanliitto ja Aasian kirkkojen neuvosto kutsuivat Intian kirkkojen ja dalit-ihmisoikeusliikkeitten edustajat Bangkokiin. Tällä historiallisella kokoonpanolla laadittiin yhteinen asiakirja, Kuva Intiasta kehittyvänä suurvaltana kätkee kastittomien karun todellisuuden. Kuva Tamil Nadun kastittomista. Koillis-Savon seurakunnan selvitys käyntiin Pohjois-Savon evankelisluterilaisten seurakuntien yhdistymishanke etenee Koillis- Savon seurakuntien liitoksen selvityksellä, päätti yhteinen kirkkoneuvosto keskiviikkona 8.4. Juankosken, Kaavin, Tuusniemen, Riistaveden ja Vehmersalmen seurakuntien yhdistymistä Koillis-Savon seurakunnaksi tutkii selvitysmies, Tuusniemen seurakunnan kirkkoherra Reijo Leino. Koillis-Savon seurakunnasta tulisi osa Kuopion seurakuntayhtymää. Selvityksen kustannukset ovat lähes euroa, joista tuomiokapitulilta mahdollisesti saatavan avustuksen jälkeen jää seurakuntien kustannettavaksi euroa. Työlle on varattu aikaa vuoden 2010 loppuun. Toiminnallista strategiaa valmistellaan Kuopion seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti käynnistää toiminnallisen strategian valmistelun sisällöllisten kysymysten pohtimiseksi. Tavoitteena on määrittää paikallisseurakuntien ja yhteisten työmuotojen suuntaa Meidän kirkko mietinnön hengessä siten, että seurakuntien erilaisuus ja luovuus sallittaisiin ja erikoisosaamisen käyttö yli seurakuntarajojen onnistuisi. Stategiaa miettii työryhmä, jonka puheenjohtajaksi valittiin lääninrovasti Jaana Marjanen ja jäseniksi tuomiorovasti Ilpo Rannankari, pastori Kirsi Leino, konsultti Antti Kokkonen, diakoni Liisa Tiilikainen, pastori Mika Pulkkinen ja pastori Olli Viitaniemi. Neuvottelukuntaan arvioimaan työryhmän työtä valittiin parikymmentä eri alojen edustajaa. Jarkko Voutilainen nuorisotyönohjaajaksi Kuopion seurakuntien nuorisotyönohjaajan virkaan valittiin Jarkko Voutilainen, jolla on kokemusta nuorten ohjaamisesta mm. Kuopion Alavanmäen perhetukikeskuksessa. Hän on toiminut myös Alavan seurakunnan luottamuselimissä. Virka sijoitetaantuomiokirkkoseurakuntaan vuoden 2011 loppuun saakka. Voutilaisen kieltäytymisen varalle valittiin Anu Viippola. Kesäleireillä huikea suosio Kuopion ev.lut. seurakuntien Leirikesän 2009 suosio on yllättänyt järjestäjät. Kuopion seurakunnissa järjestetään kesällä 2009 Kuva: Mikko Malkavaara jossa vaaditaan kirkkoja Intiassa ja kaikkialla maailmassa puhdistautumaan syrjinnästä ja patriarkaalisesta vallankäytöstä sekä ryhtymään taisteluun kastisortoa ylläpitäviä yhteiskunnallisia rakenteita vastaan. Sama terävä vaatimus esitettiin hallituksille ja YK: lle. Erityistä huomiota mielenilmauksessa kiinnitettiin Intian kanssa käytävän elinkeino- ja sijoitustoiminnan eettisyyteen. Kaisa Raittila Kansainvälinen dalitien solidaarisuusrintama, Kirkon Ulkomaanavun Näkymättömät-kampanja, Kuka on dalit? Intiassa ja Etelä-Aasiassa on arviolta 300 miljoonaa kastisorrosta kärsivää, saastaisiksi luokiteltua ihmistä, jotka kutsuvat itseään daliteiksi, muserretuiksi. Tyypillisimmillään sorto estää daliteja omistamasta maata, ruokailemasta kastihindujen kanssa ja käyttämästä samoja kaivoja, teitä tai julkisia tiloja. Vaikean aseman vahvistaa kastijärjestelmästä juontuva työnjako, joka pakottaa kastittomat likaisimpiin ja vaarallisimpiin töihin. Kastittomien sosiaalista asemaa on yritetty parantaa lainsäädännöllä ja koulutuskiintiöin. Ylempikastiset virkamiehet ja oikeuslaitos ovat kuitenkin haluttomia huolehtimaan lain käytäntöön panosta. Pahinta on mielivaltainen väkivalta, joka estää daliteja hakemasta itselleen oikeutta. Erityisen vaikeaa on dalit-naisilla. Heidän raaka seksuaalinen hyväksikäyttämisensä ei näytä uhkaavan hindumiesten tarkoin varjeltua puhtautta. Luonnonkatastrofit ovat heikentäneet dalitien asemaa entisestään. Kun kastijärjestelmän olemassaoloa ei virallisesti myönnetä, avustusjärjestöjen tuki jaetaan ylempikastisten kesken esimerkiksi vuoden 2004 tsunamin tuhoamilla alueilla. 11 kesäleiriä 7-14 vuotiaille ja heidän perheilleen, mukaan leireille pääsee 523 leiriläistä. Ennakkoon leiripaikkoja oli suunniteltu 400 leiriläiselle, erilaisin järjestelyin seurakunnat pystyvät tarjoamaan leirin useammille halukkaille. Kiinnostus leirejä kohtaan yllätti, ilmoittautumisia tuli lähes 650. Yritämme järjestää poisjääneille mahdollisesti kaupunkileiriä, josta ilmoitellaan myöhemmin, kertoo vs. nuorisosihteeri Marjukka Toropainen. Seurakunnan kesätoiminnasta varhaisnuorille ja lapsille löytyy lisätietoa nettisivuilta wwwkuopionseurakunnat.fi/leirikesa2009 Kunniaa pitkään palvelleille Kirkkopalvelut ry on myöntänyt seurakuntatyön ansiomerkit seuraaville Puijon seurakunnan pitkäaikaisille luottamushenkilöille: Kultainen ansiomerkki Esko Tokola ja Juha Voutilainen. Hopeinen ansiomerkki Ritva Lampainen, Salme Louhelainen, Aulis Pirinen ja Erkki Tuppurainen. Pronssinen ansiomerkki Olli Kankimäki, Matti Karhunen, Esko Kilpeläinen, Ritva Kokander ja Niilo Pöyhönen. Ansiomerkit luovutettiin Puijon seurakunnan 30-vuotisjuhlassa palmusunnuntaina. kirkon kulmilta Koulupuutarha Tänä vuonna 125 vuotta täyttävällä Vehmasmäen koululla oli maamme vanhimpiin kuuluva koulupuutarha. Vuonna 1884 rakennettu koulu oli kaupunkia reikäleivän tavoin ympäröineen Kuopion maalaiskunnan kouluista ensimmäisiä, joka sai oman talon. Piirustukset laati Kuopion lääninarkkitehti Ferdinand Öhmann. Päädyissä oli luokat pojille ja tytöille, keskellä opettajien asunnot. Kuvemäelle valtamaantien varteen rakennettu koulu näkyy läänin maanmittari K.A. Wikbergin vuonna 1883 piirtämässä karttakuvassa keskellä vihreillä ruuduilla merkityn keittiöpuutarhan yläpuolella. Rakennuksen edessä on pyöreitä kukkaryhmiä. Keskiakselin molemmin puolin on keltaisella merkityt pellot. Talon takana on kaivo sitä reunustavine voimistelu- ja leikkikenttineen. Tien varressa on hedelmätarha ja yläkulmassa oppilaiden kasvitarha. Ainakin myöhemmin jokaisella oppilaalla oli kasvimaalla oma penkkinsä. Puutarhan alkuajoilta on lyhyitä mainintoja vuonna 1888 toimintansa aloittaneen Kuopion puutarhayhdistyksen vuosikertomuksissa, kun yhdistyksen palkkaamat puutarhurit kävivät siellä neuvontakäynneillä. Ensimmäinen maininta jo aiemmin perustetusta puutarhasta on kesältä 1889, jolloin neuvontapuutarhuri Alfred Rundqvist katsoi pensaille paikat. Toukokuussa 1891 hän toimitti sinne puutarhayhdistyksen taimistosta Harjulasta marjapensaita, muita taimia ja siemeniä. Samalla hän oli mukana koivujen istutuksessa. Seuraavina vuosina koulu sai yhdistykseltä marjapensaita ja omenapuita sekä muutoin vaikeasti hankittavia ruokakasvien siemeniä ja kaalintaimia. Käynnillään kesällä 1893 Rundqvist saattoi todeta puutarhan olevan hyvässä kunnossa. Myös vuonna 1883 rakennetulle Hirvilahden koululle perustettiin puutarha, josta Rundqvist raportoi käynniltään lokakuussa 1889: Vasta perustettu laihalle hiekkakankaalle, ala 730 neliökyynärää, vaatii vahvemman multakerroksen; istutukset järjestetty luvun alussa puutarhatoiminta käynnistyi Vehmersalmen uudella koululla. Samoin sitä puuhattiin Kasurilaan. Myöhemmin koulupuutarhojen perustamista edisti vuonna 1914 perustettu Suomen koulukasvitarhayhdistys. Helena Riekki 125 vuotta täyttävällä Vehmasmäen koululla on yksi maamme vanhimmista koulupuutarhoista.

8 Lähettien selviämisasenne: Pysähdy yhden ihmi luo kerrallaan Mekane Yesus -kirkko kasvaa nopeimmin maailmassa. Kristityksi kääntyvä voi kuitenkin joutua pelkäämään henkensä puolesta. minulla olisi tuhat elämää, se ei olisi riittävä vastalahja Kristuk- Vaikka sen rakkaudesta. Meillä on vain yksi elämä. Miten sen elämme? aloittaa Addis Abeban Mekane Yesus -kirkon kappalainen Marcus saarnansa jumalanpalveluksessa. Tästä äitikirkosta koko etiopialainen evankelinen kirkkokunta on saanut nimensä: Mekane Yesus eli Jeesuksen talo. Matti ja Anna-Kaarina Palmu, Etiopian lähetystyön pitkäaikaiset lähetit, tulkkaavat saarnaa amharasta. Kuopion seurakunnista tutustui ryhmä työntekijöitä ja luottamushenkilöitä lähetystyön 150-juhlavuoden merkeissä Etiopiaan ja siellä tehtävään lähetystyöhön. Kuopiosta, Kotkasta ja Karttulasta on melkoinen hyppäys Afrikan sarveen. Koti vinossa Jumala auttaa Kirkko on täyttynyt saarnaan mennessä pyhäpukeisista seurakuntalaisista. Toivo-kuoro laulaa ja virsien aikana naiset välillä ligoloivat, eli lilittävät afrikkalaiseen tapaan, mutta hillitysti. Jumalanpalveluksen jälkeen useat seurakuntalaiset tulevat tervehtimään, heidän joukossaan Wuorge nimi tarkoittaa kultaseni, pienikokoinen iäkäs nainen: Olen elänyt koko elämäni kiinni tässä kirkossa; isoisäni oli sen perustajia. Tahdotko nähdä kotini? Wuorgen koti on vinossa oleva vaatimaton talo kirkon takana. Tahtovat häätää, mutta mihinkä mennä? Asun sisaren lasten ja heidän perheidensä kanssa, sisko sairastui Ja nyt oma käteni on murtunut. Mutta Jumala kyllä auttaa. Wuorge hoitaa edelleen kirkossa vahtimestarin tehtäviä, ja kertoo olleensa mukana pyhäkoulu-, naisja raamattupiirityössä. Hän on yksi tämän kirkon lukuisista vapaaehtoistyöntekijöistä. Tapaamisen lopuksi saan kolme lämmintä poskisuudelmaa: se on samalla siunaus Kolminaisuuden nimeen. Autonkuljettajamme Girma ja Tedla ovat ilmiömäisen taitavia tulkitsemaan pöliseviä teitä ylittävien lehmien, vuohien ja aasien aikeita. Autoja ei maaseudulla juuri ole: paikallisten kulkupelinä on usein hevonen tai aasi kärryjä vetämässä tai ratsuna. Eniten ihmiset kuitenkin liikkuvat jalkaisin, hyväryhtisinä, ja naiset usein valkoisiin, reunoistaan kirjailtuihin hameisiin ja huiveihin pukeutuneina, mutta vanhat naiset myös linkussa, valtavia polttopuunippuja selässään kantaen. Khattia kaupan Lapset juoksevat teiden vierille autojamme katsomaan ja vilkuttamaan. Jos pysähdymme, paikalle kokoontuu lyhyessä ajassa sankka joukko kaikenikäisiä ihmisiä, jotka ystävällisinä ja hymyilevinä tekevät tuttavuutta. Kaupungeissa ja isommissa kylissä meille kaupitellaan isoina kimppuina khattia, Etiopiassa piristeeksi, mutta meillä huumeeksi luokiteltua kasvia. Maaseututiellä, keskellä eimitään tapaamme kaksi koulusta palaavaa teinityttöä. Toinen kertoo nimekseen Astrid. Nimi paljastaa pohjoismaisten kirkkojen tehneen lähetystyötä seudulla. Lähestyessämme Filtua, somalikaupunkia, tien varsille ilmestyy kameleita ja naisten hijabeissa eli huiveissa välkkyvät paljetit. Maaseudulla edelleen yleisten, pyöreiden, suippokattoisten majojen muoto on muuttunut täällä kupolimaiseksi, maisema karuksi, piikkisiä pensaita kasvavaksi erämaaksi. Vain kuukautta aikaisemmin Etiopian armeijan joukot ovat palanneet tätä samaa, Mogadishuun vievää tietä Somaliasta. Somalinaiset pussittavat puun juurella kananmunia meille myytäväksi: tulonlähteitä on vähän näillä luontaistaloudessa elävillä paimentolaisilla. Olemme vierailulla somalileirissä, joka on asettunut sadeveden keruualtaan lähelle, joka on rakennettu Health and Sanitation -projektin tuella. Käyttövettä altaista Suurin osa somaleista vaeltaa edelleen kameleineen veden saatavuu- Vierailemme oromojen alueella, missä monin paikoin väestö on islaminuskoista, kuten somalitkin ovat. Tapaamme kirkon työntekijän, Yusefin, joka kynttilän valossa sähköt ovat tätä nykyä tässä kaupungissa päällä vain öisin kertoo isänsä kääntymisestä kristityksi ensimmäisenä heimossaan. Teot ja elämä on portti islaminuskoisen lähestymiseen, ei sanat, Yusuf sanoo. Kirkko järjestää täällä lukutaito-opetusta aikuisille, kouluttaa naisia ompelijoiksi ja pitää yllä koulukotia. Lähettikauttaan lopettelevat Jari ja Tuula Hiekkanen vahvistavat Yusefin ja Filtun lähettien kertoman: kristityksi kääntyminen merkitsee muslimille useimmiten samalla suvun ja yhteisön hylkäämäksi tulemista, jopa hengenvaaraa. Eräs tapa seurata Kristusta on silloin Nikoden mukaan. Norjalaisrahoitteisen, yhteistyössä somalien kanssa toteutettavan projektin tuloksena on vuoden 2002 jälkeen syntynyt yli kaksikymmentä käyttöveden saannin turvaavaa allasta. Moni nuori mies on myös allasta rakentaessaan päässyt työnteon makuun, ja lähtenyt sittemmin muualle ansiotöihin tai opiskelemaan. Terveydenhoitajat Hilkka Hares ja Silja Kiplesund ovat pitäneet altaiden lähistöllä terveystietokursseja, joilla on opetettu muun muassa veden puhdistamista juomakelpoiseksi kotikonstein. Nyt Hilkka organisoi äitiysneuvontaa Filtun klinikalla, toimii kätilönä ja kouluttaa muita. Paikalliset ovat alkaneet kutsua häntä hojoksi, äidiksi, mikä kertoo suuren luottamuksen ja arvostuksen saavuttamisesta. Toisen Filtussa viettämämme päivän iltana Hilkan luokse on kokoontunut pihapiirin suomalais-norjalainen lähettiyhteisö. Keskustelemme kärsimyksen ongelmasta. Olemme nähneet invalideja, jotka katutasossa, lavettien päällä istuen vetävät käsillään itseään eteenpäin; nälkiintyneen näköisiä kerjäläisiä; lapsia uimassa loisia kuhisevassa vedessä. Lähettien mukaan ei ole tavatonta kehitysmaissa eläville länsimaalaisille joko kovettua ja muuttua välinpitämättömäksi tai luhistua nähdyn kärsimyksen edessä. Lähetit hakevat sanat asenteelle, jolla selviytyvät ja joka on mielekäs: yhden ihmisen ja Teot ja elämä ovat portti muslimin lähestymiseen, eivät sanat. Etiopialaisista loistaa myönteinen ja kunnioittava elämänasenne. yhden ongelman kohdalle kerrallaan pysähtyminen. Salaisesti kristitty Kuopion Talouskoulussa opiskellut Fikirte valmisti indseraa. Kirkonpalvelija Wuorge asuu sukuperheen kodissa Addis Abebassa.

9 sen Kehitysmaissa elävä länsimaalainen usein kovettuu tai luhistuu Mekane Yesus -kirkko 50 vuotta Etiopia on Afrikan vanhin itsenäinen valtio, n vuotta vanha Väestöluku: 85,2 miljoonaa; väestöennuste: 183,4 miljoonaa vuoteen 2050 mennessä 91 etnistä ryhmää, 86 kieltä; suurin ryhmä oromot (40%), muita: amharat, tigret, sidamat, somalit Odotettavissa oleva elinikä: 52,2 vuotta (Suomi: 79,1) HIV-positiivisia vuotiaista jopa Naisista ympärileikattuja 70% Lapsikuolleisuus 164/1000 (Suomi: 4) Äitikuolleisuus 720/ (Suomi:7) Alle dollarilla päivässä elävien osuus koko väestöstä 23 % Uskontotilanne: kristittyjä n. 60 %, muslimeita n. 33%, perinteisten uskontojen kannattajia n. 4,5% Kristinusko tuli valtionuskonnoksi 300-luvulla: Etiopian ortodoksinen kirkko on maailman vanhimpia. Kirkon liturgista kieltä geeziä ei käytetä muualla. Ensimmäiset evankeliset seurakunnat syntyivät 1900-luvun alussa. Etiopian evankelinen Mekane Yesus -kirkko rekisteröitiin vuonna Mekane Yesus -kirkon jäsenmäärä n. 5,5, miljoonaa. Kirkolla on yli vapaaehtoistyöntekijää. Jumalanpalveluksessa Gobassa huutokaupattiin paikallisten tuomia käsitöitä ja maitoa kirkon työn tukemiseksi. kärsimyksen edessä. Tiedot: Suomen ulkoministeriö, Suomen Lähetysseura Etiopialainen somali asuu tyypillisesti siirrettävässä majassa. Moni nuori mies on työllistynyt allashankkeen yhteydessä. Taborin evankelisella opistolla myös etiopialaisten kansallistunto kohenee. deemus-kristillisyys, salakristittynä eläminen. Hiekkaset luonnehtivat omaa lähetystyötään maanmuokkausvaiheeksi: kristillisyys ei heidän alueellaan vielä idä. Turhautuminen ja väsymys ovat ehkä jopa lähetin osa, sanoo pastori Jari Hiekkanen rauhallisesti. Awasassa Mekane Yesus kirkko elää toista vaihetta. Taborin evankelinen opisto sai käynnistää toimintansa kommunistivallan ja yhteiskunnan uudelleen järjestäytymisen jälkeen uudelleen vuonna Vanhat lähetit kokivat silloin sydämen palanneen paikalleen, kertoo Ritva Olkkola-Pääkkönen. Opistossa on perinteisesti toiminut raamattukoulu ja niin on myös nyt: sieltä valmistuneista tulee seurakuntien johtajia. Opiston aluetta kansoittaa myös 600 koululaista, yläluokkien kävijää. Suurin osa heistä menee yliopistoihin, ja heistä tulee yhteiskunnan vaikuttajia, jotka toivottavasti toteuttavat kristillisiä ja luterilaisia arvoja toiminnassaan, toteaa opiston rehtori Anders Dalane. Suuri kirkon ilonaihe on syksyllä aloittanut opiston ensimmäinen lähetyskurssi. Kahden vuoden kuluttua pitäisi valmistua 23 Mekane Yesus -kirkon omaa lähetystyöntekijää. Salla Tyrväinen Kirjoittaja on Alavan seurakunnan lähetystyöstä vastaava pappi ja osallistui Kuopion seurakuntayhtymästä tehdylle lähetyksen 150-vuotisjuhlavuoden matkalle Etiopiaan Kirjoituksessa Yusefin nimi on muutettu. Somalikulttuurissa miehellä voi olla monta vaimoa. Veden perässä kuljetaan Filtun tiellä.

10 10 Kukkakauppa Hautaustoimisto Pitopalvelu Kukka ja hautauspalvelu ROSANNA Puijonkatu 17 Sanna Hiltunen Arni Hiltunen Antioksidanttihoitoja Kuopiossa: Ennaltaehkäisyn täsmähoitoa * Parempi vireys, kunto, jaksaminen. Auttaa alkavassa dementiassa, infektiokierteissä y.m. * Funktionaaliset labor.testit /USA: mahasuolistovaivat, hiiva y.m., allergiat/sv-korvaus.* Kipuongelmat: akupunktio, laser, magneettikenttä.*tehoa laihdutukseen: kestoakunastat. Naistentaut.ja synn.erikoislääk. Valto Räsänen. Titos Oy/ Suom.Terv.talo Kuopio p Kotisivu.dnainternet. /titos/ ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ANSSI SOININEN HAUTAKIVET Lisänimet Kultaukset Pronssikirjaimet - koristeet Uudelleenhionnat Muut kunnostukset Myös keittiötasot Suoritamme kaiverruksia myös hautausmaalla. Ma, ti, to, pe Kuopio Hapelähteenkatu 41 Paras ratkaisu muistomerkkiä valitessa on tutustua veistämöllä eri mallisiin, kokoisiin ja värisiin vaihtoehtoihin PUIJON KIVI Kettulahdentie 25, Kuopio Puh. (017) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN TILAISUUDET KUOPIOSSA Vuoden teema: Aika kantaa viestiä - Tiden bär budskapet klo LITURGIAJUMALANPALVELUS Pyhän Nikolaoksen katedraalissa klo JUMALANPALVELUS Kuopion Tuomiokirkossa n. klo SEPPELTEN LASKU sankarivainajien muistomerkeille klo JUHLAKAHVITUS MUSIIKKIKESKUKSESSA ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Aki Pärnänen Pohjolankatu 26 A 28, Kuopio p HammasProteesit Uusien valmistus Tiivistyspohjaus, Korjaus Hautakiviin KAIVERRUKSET kultaukset, entisöinnit JUKKA KUORELAHTI Puh ASIANAJOTOIMISTO KOLARI&CO.OY Seppo Kolari, Eero Heikinheimo, Matti Reinikainen, Ville Heikinheimo, Katriina Manninen, Kristian Kakko Kauppakatu 39 A, 4.krs, KUOPIO (017) /puh. (017) /fax. Ke klo 9-12 Siilinjärvi Kasurilantie 13 Palvelukeskus Akuliina Puh. (017) ja hymysi huomataan klo VETERAANIPÄIVÄN JUHLA MUSIIKKIKESKUKSESSA Tumma puku ja kunniamerkit Järjestää Kuopion kaupungin kulttuuripalvelukeskus ja Sotiemme veteraanijärjestöt Tuomiokirkko TUOMIOKIRKKO Tuomiokirkko avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten klo Perjantaina Pääsiäisajan ehtoollinen ke klo 19. Ilpo Rannankari. Yliopiston ICANNGA`09 konferenssiin liittyvä urkukonsertti to klo 19. Juha Komulainen, urut. Vapaa pääsy. Perjantaimessu pe klo 19. Urkutuokio la klo 15. Messu su klo 10. Saarna Risto Voutilainen, liturgia Ilpo Rannankari, kanttorina ja urkurina Eero Väätäinen. Sotaorpojen kirkkopyhä. Kansallisen veteraanipäivän jumalanpalvelus ma klo 11. Saarna Liisa Penttinen, liturgia Sari Kärhä, kanttorina Pertti Rusanen, urkurina Anu Pulkkinen. Kuopion Sotaveteraanien mieskuoro, joht. Joona Saraste. Viikkomessu ke klo 19. Liisa Penttinen. Ei perjantaimessua 1.5. Urkutuokio la 2.5. klo 15. Suvi Tamminen. Sanajumalanpalvelus su 3.5. klo 10. Saarna Miika Turunen, liturgia Risto Voutilainen, kanttorina Pertti Rusanen ja urkurina Eero Väätäinen. Autamme yhdessä Pohjois-Savon syöpäyhdistys 50 vuotta. Juhlakonsertti su 3.5. klo 15. Johanna Rusanen-Kartano, sopraano, Pertti Rusanen, baritoni, Pentti Toikkanen, baritoni, Anu Pulkkinen urut ja piano, Tuomiokirkon Kamarikuoro, joht. Pertti Rusanen. Puhe piispa Wille Riekkinen. Ohjelma 15 euroa, konsertin tuotto käytetään syöpäpotilaiden tukityöhön. Viikkomessu ke 6.5. klo 19. Olli Viitaniemi. KESKUSSEURAKUNTATALO Suokatu 22 Eläkeläisten virkistyspäivä ke klo 11. Raamattutunti Ylösnousseen todistajia Risto Voutilainen, iltapäivällä kanttori Anu Pulkkinen. Torstaiseurat to klo 18 kerhohuone Samuli. Sapattiateria pe klo 18. Ateriavaraukset Kuivalainen, p tai Sanan Kulma, Tulliportinkatu 22, keskiviikkoisin ja torstaisin klo Aterian hinta 10 euroa. Sapattikynttilät sytyttää rovasti Airi Luntinen, musiikkia Hannele Koistinen, terveiset Israelista tuo Johannes Kuivalainen. Tuotot lähetystyölle Israelissa, exodus-työlle Petroskoissa. Kirkkokahvit ja informaatiota sotaorpojen toiminnasta. Raamattupiiri ti klo kerhohuone Aaronissa. Mika Niskanen. Vappujuhla pe 1.5. klo 12. Liisa Penttinen. Musiikkiohjelmassa mm. J.S.Bachin konserttoja kolmelle cembalolle, jota esittävät Jaana Ikonen, Outi Keskisipilä, Anu Pulkkinen, Vesa Kajava, Elisa Murtoperä ja Eeva Kivioja. Salla Tyrväinen ja Mirka Nousiainen, viulu, Minna Kettunen, alttoviulu, Anna-Mari Linna, sello, Juha Hakulinen, kontrapasso. Mieskuoro Puijon Laulu. INKILÄNMÄEN SEURAKUNTATALO Inkiläntie 7 Palvelupiiri ke klo Messu su klo 12. saarna Risto Voutilainen, liturgia Ilpo Rannankari, kanttorina Eero Väätäinen. Eläkeläisten virkistyspäivä ke klo 11. Hartaus Risto Voutilainen, ruokailu klo Iltapäivän ohjelma Kevätlauluja ja - runoja. MUMMON MÖKKI Puijonkatu 10 Avoinna ma - to Viriketuokio keskiviikkoisin klo 13. Papin päivä to klo 13. Risto Voutilainen. Mökki suljettu ma 4.5. s e u r a k u n n i s s a NUORET Nuortenilta to klo 18 Keskusseurakuntatalossa, Suokatu 22 E-rappu, Takkahuone. Vapunaattona ei nuorteniltaa. LÄHETYS Lähetysseuran vuosijuhlille Tampereelle Kuopion seurakuntien matka. Lähtö pe 5.6. klo 12 Maljalahdenkadulta, paluu su 7.6. klo 12 mennessä. Majoitus Nokialla hotelli Edenissä kahden hengen huoneissa 170 euroa, matkan hinta 40 euroa. Matkan hinta yhteensä 210 euroa. Ilmoittautumiset Maija Antikaiselle, p tai Juha Mertaselle, p viimeistään pe 8.5. Lähetysväen kevätretki Muuruveden Kivennavalle ma Lähtö Maljalahdenkadulta klo 9.30, paluu noin klo 17. Retken hinta 25 euroa. Ilmoittautuminen klo 9-15 Raija Luomanperälle, p DIAKONIA Diakoniatoimisto Inkilänmäen seurakuntatalo, Inkiläntie 7. Vastaanotto ti klo , soittoaika ti , p Diakoniatoimisto Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22 C. Vastaanottoaika ma ja ke klo Soittoaika ma ja ke klo , p Verenpaineenmittaus torstaisin, ajanvaraus soittoaikoina. PERHETYÖ Perheiden taidepaja la klo Keskusseurakuntatalossa, Suokatu 22. Ohjaajana pajassa Sirpa Lehtosaari. Pajamaksu 2-4 euroa perheeltä. Lukupiiri su klo 16 Keskusseurakuntatalossa, Suokatu 22 E-rappu, takkahuone. Perhekerho ti klo 9.30 Keskusseurakuntatalossa, Suokatu 22. Perhekerho ke klo 9.30 Inkilänmäen seurakuntatalossa, Inkiläntie 7. Perhekerhojen kevätretki Rytkylle ti 5.5. Perhekerhot päättyvät retkeen. PYHÄKOULU Pyhäkoulu su klo 17. ja kevään viimeinen pyhäkoulu su 3.5. klo 17 Hermanninaukion Sibelius-Akatemian tiloissa Haapaniemellä. KASTETUT Ursula Karla Tellervo Koivuneva, Perttu Olavi Ollila, Emma Aino Elisabet Turunen, Kerttu Emilia Ruppa, Elli Amalia Nuutinen, Eemil Vilperi Pitkänen. KUULUTETUT Pekka Ilmari Helminen ja Tanja Marita Kainulainen, Ilkka Tapani Markkanen ja Eija Marjatta Kettunen. KUOLLEET Kosti Gunnar Korpinen 84 v, Eino Aukusti Venäläinen 74 v, Annikki Ruponen 80 v, Asko Juhani Rautio 66 v, Toivo Ensio Vartiainen 73 v, Tauno Olavi Kokkonen 86 v, Viljo Eernesti Räsänen 83 v, Saimi Unelma Hanski 91 v, Väinö Vihtori Koskimäki 78 v. A l a v a ALAVAN KIRKKO Keihäskatu 5 Messu su klo 10. Saarnaa Heikki Kemppainen, liturgina Anu Kiviranta, kanttorina Leila Savolainen. Tuomasmessu su klo 18. Aiheena lähetys: Saarnaa hiippakunnan lähetyssihteeri Jukka Koistinen, musiikki Jarkko Maukonen ja Zipporim-kuoro. Konsertti la 2.5. klo 19. Sekakuoro Tuire laulaa kuorosovituksia tutuista virsistä ja hengellisistä lauluista. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 euroa yhteisvastuukeräykselle. Messu su 3.5. klo 10. Saarnaa Hannu Koskelainen, liturgina Heikki Kemppainen, kanttorina Leila Savolainen, Hanna Eskel-Koistinen, viulu. 70-, 75- ja 80-vuotiaiden syntymäpäiväjuhlat ja juhlakahvit messun jälkeen seurakuntasalissa. ALAVAN SEURAKUNTAKESKUS Keihäskatu 5 B Israel-ilta la Vieraina ICEJ:n sosiaalisen osaston johtaja Nicole Yoder Israelista sekä ICEJ:n Suomen osaston emeritapj. Ulla Järvilehto. Raamattutunti klo 17, Israel-tilaisuus klo Kahvit ja myyntiä väliajalla. Mukana myös pastori Salla Tyrväinen sekä Zipporim-kuoro. Järj. ICEJ Suomen osasto ja Alavan seurakunta. Siioninvirsiseurat su klo 14. Kirkon alasalissa. Paikallisosaston vuosikokous. Muistatko? -piiri ti klo 13. kerhohuone 1:ssä. Keskustelua historiasta ja yhteiskunnallisista asioista. Perhekerho ke klo Kevättä ilmassa ja 6.5. Kukkia äidille. Kirjallisuuspiiri to klo 14. Kerhohuone 1:ssä. Käsiteltävänä, Merete Mazzarella: Illalla pelataan Afrikan tähteä. Yht.henk. Aino Mikkonen, p NEULAMÄEN KIRKKO Vesurikuja 4 Messu su klo 13. Saarnaa Heikki Kemppainen, liturgina Anu Kiviranta, kanttorina Leila Savolainen, Itu-ryhmät mukana. Messu su 3.5. klo 13. Saarnaa Lehtoniemen kodin johtaja Jorma Huusko, liturgina Hannu Koskelainen, kanttorina Leila Savolainen. Lehtoniemen kodin teemajumalanpalvelus. SÄRKINIEMEN SEURAKUNTATALO Särkiniementie 20 Perhekerho ma klo Kevättä ilmassa ja 4.5. Kukkia äidille. KASTETUT Topi Eemeli Jaakkola, Leo Oliver Martikainen, Neea Sofia Sarin, Aloiel Ziew Martin Maciek, Mikael Elias Rissanen, Joonas Oliver Rissanen. KUULUTETUT Erkki Holopainen ja Sylvi Kyllikki Ruohonen. KUOLLEET Aaro Heikki Haatainen 70 v, Elsa Elvi Ulvi 84 v, Aino Lempi Räsänen 88 v, Erkki Ilmari Sormunen 62 v, Elli Salo 86 v, Helmi Eliina Ollikainen 83 v. K a l l a v e s i KALLAVEDEN KIRKKO Sanajumalanpalvelus su klo 10. Saarna Raili Rantanen, liturgia Veli Mäntynen ja kanttorina Mari Vuola- Tanila. Nelivuotisjuhla su klo 15. Lauri Kastarinen ja Anna-Mari Linna. Seurakuntailta ma klo Kotona taivaassa Joh: 14:1-7 Esko Konttinen. Messu su 3.5. klo 10. Saarna Kirsi Leino, liturgia Matti Pentikäinen ja kanttorina Anna-Mari Linna ja kirkkokuoro. PETOSEN SEURAKUNTATALO Sana ja tsaikka pe klo hartaus- ja kahvitilaisuus. Elämän leipää sanoin ja sävelin la klo 17. Veli Mäntynen Afrikkalainen gospelmessu ja Taivaallisen ihanat vappupippalot kaikenikäisille to klo 18. Mukana mm. Lauri Kastarinen, Mari Vuola-Tanila & Lähde-yhtye sekä nuorten ja lasten kuorot, sudanilainen lauluryhmä, Katri Heikkinen ja iso joukko vapaaehtoisia. Tuo mukanasi makeaa nyyttäripurtavaa yhteiseen pöytään.

11 t a p a h t u u NUORET Nuortenilta to klo Kallaveden kirkolla. Hyvän Paimenen ilta (Kalan harkat). LÄHETYS Naisten lähetyslöylyt ke klo 18. Rytkyllä. Lähtö Kallaveden kirkolta ja Petosen seurakuntatalolta klo Osallistumismaksu 5. Saunomisen lisäksi kevyt iltapala ja asiaa lähetyksestä. DIAKONIA Hyvän hoidon päivät ke klo Rytkyn leirikeskuksessa. Omaishoitajille, hoidettaville ja kuljetuspalvelua käyttäville Hyvä Paimen. Pastori Matti Pentikäinen. Ilmoittautumiset Maarit Kirkinen, p ja Riitta Reima, p tai diakoniatoimistoon, p Lähimmäistyössä toimivien rentouttava ilta klo Poukaman leirikeskuksessa. Ilmoittautuminen mennessä Riitta Reimalle, p Omaishoitajien retki Varkauteen to Retken hinta on 15. Tarkempia tietoja ja ilmoittautumiset Riitta Reimalle mennessä, p Omaishoitajien vertaisryhmä ti klo Petosen seurakuntatalossa. Mukana diakonissa Raili Lehtiviita. Varttuneen väen kevätlaulajaiset Rytkyn leirikeskuksessa ke Lähtö Kallaveden kirkolta klo Ruokailu 10. Kyyti maksu 5. Ilmoittautuminen mennessä seurakunnan toimistoon p Kallaveden seurakunnan vapaaehtoisväen kevätretki Nilsiään su Lähtö Kallaveden kirkolta klo 8.30 ja paluu klo 17. Mukaan mahtuu 40 henkilöä. Ilmoittautumiset mennessä seurakunnan toimistoon p Niemisjärven kylätalossa. Hannu Keinänen jututtaa paloturvallisuudesta. Miesten Raamattupiiri to klo Jynkänvuoren kerhohuoneessa, Isännäntie 22. Piiristä vastaa Veijo Olli p Aikuisten takkailta ke 6.5. klo kaiken ikäisille aikuisille. Kotoisaa yhdessäoloa takkatulen hohteessa. Kevyttä suupalaa, laulua, keskustelua ja hartaus. KASTETUT Kojma-Barsis Koko, Riina Eeva Ilona Kumpulainen, Leevi Elias Turunen, Paulus Oliver Spets, Alvari Veikko Eevert Sallinen, Meri Tuulia Iittiläinen, Sisu Taito Kalervo Hietalahti, Dora Maria Korvela, Onni Aleksi Niemelä, Anniina Karoliina Härkönen, Viivi Sara Linnea Kauppinen, Arttu Lauri Olavi Kettunen, Juho Olavi Ukkonen, Leo Luukas Uotinen, Oliver Aleksi Lankinen, Christina Melissa Aho, Peppi Aurora Kejonen, Kia Aino Hannele Laaksonen, Venla Kristiina Juutilainen, Luukas Toivo Petteri Hämäläinen, Tilda Kia Alina Sirviö, Salla Tiia Maaria Kirjavainen, Onni Ilmari Airaksinen. KUULUTETUT Tommi Markus Suihkonen ja Kirsi Marja Johanna Laitinen. KUOLLEET Pirkko Irmeli Hämäläinen 44 v, Curt Martin Christian Girlander 46 v, Lea Kyllikki Miettinen 80 v. 11 MUUTA Risto Huttusen 50-vuotis syntymäpäiväseurat su 3.5. klo Kukkien ja lahjojen sijaan voitte muistaa vammautuneita ja sairaita lapsia perustamalleni tilille Jumala, pidä minusta huoli. Sinuun minuun turvaan. Ps. 16:1 Tervetuloa. Leväsen messu ti 5.5. klo Esko Konttinen ja Anna-Mari Linna. PERHETYÖ Nelivuotisjuhla su klo 15 Kallaveden kirkolla. Lauri Kastarinen ja Anna- Mari Linna. PIIRIT Hirvilahden työseura to klo Hirvilahden kappelissa. Lamperila-Niemisjärven seurakuntapiiri ke klo 12 Eino Könösellä, Viitajärventie 346 Einon 85-vuotispäivän merkeissä Kaislastenlahden päiväpiiri ti klo 13 Katri Korhosella, Kaislastenlahdentie 37. AIKUISTYÖ Seurakuntaretki Kotkaan ja Porvooseen Kotkassa tutustumme Merikeskuksen Vellamoon ja Langinkosken keisarilliseen kalastusmajaan. Majoittuminen Karhulassa Cumulushotelli-Kotkaan. Sunnuntaina aamiaisen jälkeen lähtö Porvooseen, jossa osallistumme Tuomiokirkon messuun. Messun jälkeen Tuomiokirkon esittely. Retken hinta 135 /hlö, johon sisältyy linja-automatka, hotellimajoitus aamiaisineen, lounas paluumatkalla Mikkelin Kenkäverossa. Lisämaksusta pääsymaksu Vellamoon 8 /hlö, 4 /eläkeläinen ja opiskelija, yhden hengen huoneen lisämaksu 23 /hlö. Ennakkomaksu 100 / hlö suoritetaan mennessä tilille , Jaakko Vettenranta. Sitovat ilmoittautumiset huhtikuun loppuun mennessä Jaakko Vettenrannalle, p Järjestäjinä Kallaveden ja Männistön seurakunnat. Miesten sauna- ja takkailta pe klo 18 Poukaman leirikeskuksessa. Aiheesta Parvekkeet ja kukkapenkit loistamaan alustavat kukkakauppiaat Kyösti ja Pirjo Tiihonen. Aluksi saunaan ja mahdollisesti avantoon! Makkaraa ja muuta vihannesta sekä kahvia. Ilmoittautumista emme odota, tule joka tapauksessa! Osanottomaksu 4. Niemisjärven olotila ti klo M ä n n i s t ö PYHÄN JOHANNEKSEN KIRKKO Kellolahdentie 8 Jeesuksen opetukset -Raamattuopetussarja ke klo takkahuoneessa. Matt. 20:20-28 Ei herroiksi vaan palvelijoiksi, Outi Pohjanen. Yhteislauluhetki to klo 13. Arto Löppönen. Messu su klo 10. Saarna ja liturgia Mika Pulkkinen, kanttorina Arto Löppönen. 4-v. synttärit ja nukketeatteri su klo 16. Lauri Paatero, Arto Löppönen. Messu su 3.5. klo 10. Saarna Outi Pohjanen, kanttorina Arto Löppönen. Päiväkuoro. Rauhanyhdistyksen seurat su 3.5. klo 18. MÄNNISTÖN VANHA KIRKKO Lönnrotinkatu 24 Partiomessu su klo 18. Jarkko Maukonen, Kari Kuula. Kirkkokahvit, mehua ja pullaa. Messu su klo 13. Saarna ja liturgia Mika Pulkkinen, kanttorina Arto Löppönen. Avustajina Itkonniemen ilikiöt. Kirkkokahvit. Herättäjän seurat su 3.5. klo 18. Lauri Paatero. Viulu- ja kitarakonsertti ma 4.5. klo 18. Raisa Päivinen, viulu. Ilkka Asikainen, kitara. Anna Maria McElwain, piano. DIAKONIA Omaishoitajien vertaisryhmä ti 28.4 klo Vanhan kirkon sivusalissa keväisissä merkeissä. Ukintuvan kevätjuhla to klo 12 Pyhän Johanneksen kirkolla. Hartaus, kevätlauluja, munkki- ja simatarjoilu, arpajaiset. Hyvän Mielen Päivän kevätretkelle ke Vieremälle ja Kyrönniemen Hiljaisuuden keskukseen on vielä tilaa. Retkelle lähdemme aamulla ja takaisin Kuopiossa olemme n. klo 17. Tarkempi aikataulu seuraavassa lehdessä. Ilm mennessä Hanna Kokkoselle, p MUUTA Hartaus to klo Mäntylän palvelutalossa, Untamonkatu 5. Lauri Paatero. Ikivanha tarina kertoo, kuinka vanha paimen kohtasi Hänet, jota oli odottanut koko elämänsä: profetioiden lupaaman Messiaan, Hyvän Paimenen. Tuona hetkenä vanhan paimenen mieleen nousi kuvia ja muistoja vuosikymmenten takaa: Olin vielä nuori paimen ja vartioin yöllä lammaslaumaani Betlehemin kedolla. Aikaisemmin illalla olin kohdannut kaupungin ulkopuolella nuoren pariskunnan, joka ei ollut löytänyt yöpymispaikkaa kaupungista, koska kaikki majatalot olivat täynnä väkeä Rooman toimittaman verollepanon vuoksi. Sydämeni oli heltynyt, koska nainen oli viimeisillään raskaana. Puhdistin yhden karitsoimislampolan karsinoista, laitoin lattialle puhtaita olkia ja ripustin lampolaan kankaan, jotta nuori äiti saisi olla rauhassa. Pariskunta asettui kiitollisena puhdistettuun, suojaisaan tilaan. Kaupungissa oli meteliä, mutta kedolla oli rauhallista, lampaatkin olivat levollisesti paikallaan. Yön hiljaisuudessa katselin ymmälläni Hyvä paimen taivaalla loistavaa kirkasta tähteä. Olin hämmästynyt ja haltioissani! Hetkeä aikaisemmin oli kedolla tapahtunut ihme: yön pimeys oli täyttynyt ylimaallisesta valosta ja enkelit olivat ilmoittaneet Vapahtajan, Kristuksen syntymästä! Seuraavana päivänä kutsuin nuoren parin ja vastasyntyneen lapsen kotiimme ja perhe asui majassamme jonkun aikaa. Sitten koitti tuo kauhea päivä! Vanha Herodes oli kuullut lapsen syntymästä ja lähetti sotilaansa tappamaan kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset kotikaupungistani Betlehemistä. Onneksi nuori isä oli saanut unessa varoituksen ja perhe oli ehtinyt paeta Egyptiin. Vannoin tuolloin verivalan, etten kertoisi kenelläkään, mihin nuori perhe oli paennut. Herodeksen sotilaat tulivat myös meidän kotiimme ja kuulustelivat minua, mutta en kertonut heille mitään. Kaikki kolme poikaamme tapettiin. Sen jälkeen ei nauru eikä laulu enää kaikunut kodissamme. Vaimoni murtui ja minun hiukseni muuttuivat harmaiksi. Mutta valani pidin. Kenellekään Päivän evankeliumiteksti on Joh.10:1-10 Joonas Vähäsöyrinki en kertonut, minne nuori perhe oli lähtenyt. Nyt, vuosikymmenten jälkeen, vanha paimen kohtasi tuon vastasyntyneen lapsen, josta oli kasvanut aikuinen mies! Miehen kosketus ja katse poistivat hetkessä vanhan paimenen sydämestä kaiken kivun ja surun, joka oli ollut hänen matkakumppaninaan koko pitkän elämän ajan. Jeesus sanoi hänelle: Sinä olet paimen, jolla on uskollinen sydän. Sinä uhrasit kaiken, mitä rakastit, jotta Lunastaja voisi elää ja jonakin päivänä antaa henkensä maailman sovitukseksi. Sinä maksoit raskaan hinnan puolustaessasi pientä, vastasyntynyttä karitsaa, Vapahtajaasi. Minä olen Hyvä Paimen, joka panen henkeni alttiiksi sinunkin puolestasi. Mene ja kerro kaikille se, mitä nyt sanon sinulle: Autuaita olette te, jotka nyt surette, sillä te saatte lohdutuksen. Hiippakuntasihteeri Sirpa Juola

12 12 OSTETAAN vanhaa tavaraa, suurempiakin eriä. Tyhjennykset ja siivoukset. p , PERHEOIKEUDEN LAKIASIAT esim. perusmuotoinen avioehto, testamentti, perunkirjoitus kulut + alv 22 % Asianajotoimisto Kalevi PitkänenOy Puistokatu 6, Kuopio, puh faksi , aatsto@kalevipitkanen.com Kirkko ja koti seuraavan kerran 6.5. Lehti uskosta, toivosta ja rakkaudesta HAUTAKIVET Lisänimien kaiverrus/kultaussekä entisöintityöt. Kivilyhtyjä Sari Kämäräinen Jääskelänkatu Kuopio puh HAUTAKIVET KAIKKI ALAN TYÖT Loimaan Kiven edustus Kivipaja Sari Kämäräinen Jääskelänkatu 1 puh Tervetuloa! Miesten piiri to klo 18 Pyhän Johanneksen kirkolla. Lauluhetki ma klo 13 Sunnen kodissa, Päivärinteentie 29. Lauri Paatero, Arto Löppönen. Kuopion seurakuntien matka Suomen Lähetysseuran vuosijuhlille Tampereelle. Lähtö pe 5.6. klo 12 Maljalahdenkadulta. Paluu Kuopioon su 7.6. klo 20 mennessä. Majoitus Nokialla Hotelli Edenissä kahden hengen huoneissa 170. Matkan hinta 40. Ilm. pe 8.5. mennessä Maija Antikaiselle, p tai Juha Mertaselle, p KASTETUT Juho Arvi Tapani Rautaparta, Henni Elena Aleksandra Taskinen, Luukas Eino Oliver Tiikkaja, Julia Karoliina Kajava. KUULUTETUT Timo-Pekka Paldanius ja Maiju Annikki Kauhanen, Marko Tapani Huhtaniemi ja Soili Aulikki Hedman. KUOLLEET Katri Pitkänen 90 v, Meeri Eliina Siidorow 93 v, Aino Inkeri Simonen 81 v,tyyne Kyllikki Vola 80 v, Teila Inkeri Laukkanen 85 v. P u i j o PUIJON KIRKKO Hyvän paimenen sunnuntain messu su klo 10. Kari Kuula saarnaa. Jaana Marjanen, Raili Lehtoviita, Riitta Murtorinne. Kanttorina Outi Keskisipilä. Lauluryhmä Verso. Kirkon aulassa Einari Puustjärven veistämien pikkulampaiden näyttely Messun jälkeen yv-kerääjien kiitosjuhla. Nallekirkko su klo 16. Mari Voutilainen saarnaa, Lena Haapamäki. Kanttorina Outi Keskisipilä. Perheen pyhäpäivän kirkkohetki. Tarjoilua ja pientä yhdessä tekemistä. Ota oma nallesi tai muu pehmolelusi mukaan. Messu su 3.5. klo 10. Hannu Lätti saarnaa, Pekka Nieminen, Heikki Hyvärinen, Lena Haapamäki. Kanttorina Joona Saraste. Messun jälkeen nimikkolähettiperhe Lätin tulojuhla. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, tietoa lähetystyöstä Hongkongissa. Lapsille pyhäkoulu. s e u r a k u Outi Keskisipilä. Perhekerho ke klo Juhlitaan kevättä. Ke 6.5. Äitienpäiväaskartelua. Ystävänpäiväkerho ke klo Hyvä Paimen, Heikki Hyvärinen. Messu su 3.5. klo 13. Pekka Nieminen. Joona Saraste. Kirkkokuoro ja Päivärannan lauluryhmä. Tehdään yhdessä -ryhmä ma 4.5. klo 18. Helena Heija-Nuutinen ja Riitta Murtorinne. Ystävänpäiväkerho 6.5 Kevätretki, ilmoittautuminen kerhossa (erillinen esite). LÄNSI-PUIJON KERHOHUONE Virtapiiri ke klo 12. Ensiaputaidot, Pirjo Miettinen. Perhekerho ti klo Mikä on Varkkari? Niklas Grönholm. Ti 5.5. Äitienpäiväaskartelua. Virtapiirin kevätretki 6.5. yhdessä Ystävänpäivän kanssa Savonlinnaan. Ilmoittautuminen kerhossa. MUUTA Lähimmäistyössä toimivien rentouttava ilta ma klo Poukaman leirikeskuksessa. Yhteiskyydit klo Puijon kirkolta. Ilm mennessä Railille p Naisten aamukahvit la klo 10 Hotelli-ravintola Savoniassa. FT lähetystyöntekijä kielitieteilijä Riikka Halme kertoo Naisesta sillanrakentajana Angolassa. Kantelemusiikkia, Outi Nieminen. Hotelliaamiainen klo 9 alkaen, 6,5 euroa. Kuopion seurakunnat. Naisten aamukahvit Kuopiossa 20 vuotta juhlakahvit. Lähetysmyyjäiset Puijon torilla ke klo Myytävänä Midinettilähetyspiirin valmistamaa simaa ja käsitöitä. Omaishoitajien retki Varkauteen Retken hinta 15. Tiedustelut ja ilmoittautuminen18.5. mennessä Railille p YSTÄVÄN KAMMARI Ystävän kammari ma klo 12. Kevätlauluja ja runoja. KASTETUT Ella-Maria Räsänen, Santtu Ilmari Kristian Räisänen, Joose Luka Daniel Paldan, Eero Oiva Ilari Saesmaa, Aaro Oskari Savolainen. KUULUTETUT Taisto Mikael Kuosmanen ja Ulla Oili Johanna Salmi, Juha Kristian Haring ja Tanja Hannele Itkonen, Erkki Tapio Kuusisto ja Sanna Maria Mäkelä. Miksi perintösuunnittelua? Miten perintöomaisuutta verotetaan? Perintösuunnittelun monet keinot testamenttimääräykset ennakkoperintö ja lahjat perinnöstä luopuminen Sijoitusvakuutuksen perintö- ja lahjaveroedut Tilaisuudessa Kuopion Osuuspankin asiantuntijat lakimies Leena Vesto ja sijoitusasiantuntija Katariina Haatainen vastaavat näihin ja muihin perintösuunnittelua koskeviin kysymyksiin. Ilmoittaudu ma mennessä numeroon * tai sähköpostitse osoitteeseen kuopion@op.fi. Tilaisuuteen mahtuu 120 henkeä. Tervetuloa! Etua elämään. OP-Pohjolasta. Tulevia kulttuurimatkoja kesällä Tukholmaan ooppera/konserttimatka Savonlinnaan Martti Talvelan muistokonserttiin sekä opastettu käynti Retretissä Edelfeltin näyttelyssä Kaustisille hotellimatka Kuhmoon päivän matka Mikkeliin balettimatka, Gisellen päivänäytös, sekä ruokailu Tertin kartanossa. leikkaa talteen Matkoillamme vastuullisina matkanjärjestäjinä toimivat matkatoimistot. Ilm. ja tied. yht.henkilöltä puh , klo 8-10 sekä ilt. klo jälkeen. PUIJON SEURAKUNTAKESKUS Hiljaisuuden ääni kurssi -johdatus keskiaikaisiin rukouslauluihin. Kurssin sisältö: Kehon resonanssi ja vokaaliharjoitukset, hiljainen hoitava ääni, mielen ja kehon rukous äänessä, vanhat kirkkosävelmät eli gregoriaaniset laulut, yläsävelet, ihmisen harmonia. Opettajana mus. maisteri, musiikkipedagogi Hilkka-Liisa Vuori. Kurssin hinta 80 e sis. ruuan Ilmoittautumiset viimeistään Puijon seurakunnan toimisto, Mirja Pekkarinen p arkisin klo Eläkeläisten iltapäivä ti klo 12. Tietotekniikka ennen ja nykyään, Veikko Jokela. Perhekerho ke klo Kasvunihme, makua yrteistä. Ke 6.5. Ihanat äidit. Israel-piiri ti 5.5. klo 14. Ariela Toivanen. PÄIVÄRANNAN KIRKKO Tuomikuja 4 Ystävänpäiväkerho ke klo Jumppaa. Seija Heinonen ja Riitta Murtorinne. Naistenpäivä la klo Pyykkipoika, puurokattila, beauty box. Tässäkö kaikki? Naisen elämän iloja, haasteita ja kipupisteitä. Aiheesta alustaa psykiatrian erikoislääkäri Tuula Pesonen, mukana myös diakoniatyöntekijä Riitta Murtorinne ja alueneuvoston jäsenet Sirkku Pääkkönen ja Tuula Tikkanen. Messu su klo 13. Kari Kuula. KUOLLEET Iina Maria Kettunen 80 v, Fanny Maria Rask 90 v, Auli Aulis Saukkonen 92 v. R i i s t a v e s i RIISTAVEDEN KIRKKO Messu su klo 10. Ilkka Sormunen saarnaa, liturgina Hannu Savinainen, Joose Vähäsöyrinki. Kirkkokahvit seurakuntatalossa. Jumalanpalvelus su 3.5. klo 10. Hannu Savinainen, Joose Vähäsöyrinki. RIISTAVEDEN SEURAKUNTATALO Perhekerho ke klo 10. Leila Pohjolainen. Virkistyspäivä ke klo 12. Eeva Leinonen. Viikkomessu ke klo Naiset Sanan äärellä ke klo 19. Kammarissa. Neulekammari to klo 12. Kammarissa. Leila Pohjolainen. Kansanlähetyksen miestenpäivä su klo Jeesus-mikä Mies! Raamattuopetusta aiheista Jeesusihmiseksi tullut; Mies vailla vertaa ja Jeesus, Mies malliksi miehelle

13 n n i s s a t a p a h t u u Siioninvirsiseurat ma klo 19. Toivo Tolppanen, Hannu Savinainen. Miesten ruokapiiri ma 4.5. klo 18. Perhekerho ke 6.5. klo 10. Naiset Sanan äärellä ke 6.5. klo 19. Kammarissa. MUUTA Keihäsniemen kinkerit ti klo 19. Osmo Korhosen ja Maija Laukkasen kodissa, Laajalahdentie 32. Hannu Savinainen, Marjatta Piironen. Ve h m e r s a l m i VEHMERSALMEN KIRKKO Messu su klo 13. Seppo Seesjärvi. Joose Vähäsöyrinki. Messu su 3.5. klo 13. Saarna Jouko Kauhanen, liturgi Kimmo Kivelä, kanttori Joose Vähäsöyrinki. Kansanlähetyksen kirkkopyhä. VEHMERSALMEN SEURAKUNTAKOTI Vanhemmanväen kerho ke klo 13. Mukana diakoni Sonja Fick. Vanhemmanväenkerho ke 6.5. klo 13. Mukana kirkkoherra Kimmo Kivelä. MUUTA Seurakuntatoimisto suljettu S i i l i n j ä r v i KIRKKO, Haarahongantie 4 Pieni rukoushetki ke klo Raija Hallikainen. Perjantaimessu pe klo ja iltatee seurakuntatalossa. Seppo Laitanen, Ossi Jauhiainen. Sanajumalanpalvelus su klo 10, Kehitysvammaisten kirkkopyhä, Seppo Laitanen ja Riikka Tuura. Kirkkokahvit lähetyskellarissa. Seurat su klo 15, Rauhayhdistys. Pieni rukoushetki ke klo Anne Roivainen. Messu su 3.5. klo 10. Eero Holma, Tapio Lepola ja Airi Heiskanen. Pieni rukoushetki ke 6.5. klo Ossi Jauhiainen. Raamattuopetus Kohti ehjää seurakuntaa, näkökulmia 1. Kor. kirjeestä, Harri Silvolahti, lauluryhmä Välke ja kahvitarjoilu. Askartelu- ja käsityöpiiri lähetystyön hyväksi ke 6.5. klo 9 lähetyskellarissa. Omaishoitajakerho ke 6.5. klo 12 takkahuoneessa. Mielenterveyskuntoutujien omaisten ryhmä (OMA ry) ke 6.5. klo 17. VUORELAN KIRKKO Donkkis-ilta kouluikäisille to klo 18. Messu su klo 13. Matti Hoffrén ja Riikka Tuura, Vuorelan päiväpiiriläiset avustavat ja Mikko Niskanen soittaa viulua. Kirkkokahvi ja siioninvirsiseurat. Vuorelan lähetyspiiri ti klo 10. Sanajumalanpalvelus su 3.5. klo 13. Eero Holma ja Airi Heiskanen. MUUTA Koivusaaren lähetyspiiri ke klo 13 Riihituvalla. Emäntänä Arja, seurakunnasta Matti Hoffrén. Kuulokerho ma klo Akuliinassa Kotipolun kerho ti klo 13 Kotipolku 6 kerhohuoneessa. Vesijärven Harjamäen lähetyspiiri to klo Anja Vesterisellä, Kalastajantie 16 B 10. Mukana Matti Hoffrén. Diakoninen perhetyö, keskusteluapua ongelmatilanteissa. Ajanvaraus perhetyöntekijä, p Parisuhteen rikastuttamiskurssi Ruokoniemen leirikeskuksessa Ohjaajina Marja ja Jorma Hevosmaa. Tarkemmin parisuhdekursseista ks. Ilmoitt. p Seurakuntamatka Tarttoon Lähdemme Siilinjärveltä perjantaiaamuna ja palaamme Siilinjärvelle sunnuntaina puolen yön maissa. Tutustumme Tarton kaupunkiin ja ystävyysseurakuntaamme, jossa yhteistä ohjelmaa lauantaina. Aikaa jää myös ostosten tekoon. Mukana Eero Holma ja Mervi Rainio. Matka on avoin kaikille seurakuntalaisille. Matkan hinta on 190 (majoitus uudessa Dorpat-hotellissa 2 hh aamiaisineen). Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset suoraan Puijon matkatoimistoon, joka hoitaa käytännön järjestelyt, p KASTETUT Akseli Juhani Pikkarainen, Aatu Henri Johannes Vartiainen, Jessica Ada Daniela Partanen, Tommi Kullervo Kinnunen, Terhi Talvikki Janintytär Mertojoki, Niko Joona Juhani Piirainen, Pekka Pauli Antero Hytönen, Pihla Amanda Mölsä, Jeri Matti-Viljami Loukkola. KUOLLEET Maija Liisa Savolainen 82 v., Leena Niskanen 75 v., Helga Raatikainen 87 v., Alma Vilhelmiina Heikkinen 83 v. O p i s ke l i j a t j a nuor e t aikuiset Rännäri on opiskelijoiden ja nuorten aikuisten kohtaamispaikka keskustassa Koljonniemenkatu 30. Tuomiokirkko avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten klo Perjantaina Perjantaimessu klo 19 Tuomiokirkossa. Perjantaimessu on opiskelijoiden ja nuorten aikuisten ehtoollisenvietto. Messun jälkeen mukavaa yhdessäoloa ja iltapalaa Rännärillä hyvässä seurassa. KUOPION OPISKELIJALÄHETYS Taivaanpankontie 1 A Opiskelijaillat la klo Islam ovellamme TT, lähetysteologi Martti Vaahtovaara. Miksi hengellisyys ei riitä? 2.5. Outi Ryhänen. Yhdessä olon ja rukouksen ilta 9.5. KANSANLÄHETYKSEN OPISKELIJATOIMINTA Museokatu 24 Keskiviikkoisin klo 18 Minä, sinä ja Jumalan sana Elia Herraa kuuntelemassa 6.5. Anne Antikainen. Kunnioita isääsi ja äitiäsi Ilkka Sormunen. Kaudenpäättäjäiset Perheasiain neuvottelukeskus Suokatu 22 Luottamuksellista ja maksutonta keskusteluapua parisuhteen kysymyksissä. Käynnit sopimuksen mukaan. Tiedustelut vastaanottosihteeriltä, p ma klo 12-14, ti-pe klo Palveleva puhelin päivystää su - to klo 18-01, pe - la klo 18-03, p Puhelun hinta on paikallisverkkomaksu/matkapuhelinmaksu. Nettiosoite: pp.kuopio@evl.fi POHJOIS-SAVON EV.LUT. KANSANLÄHETYS Lähetyskoti, Museokatu 24 p , Toimisto auki ma ja ke klo Kirjapalvelu ke Aamurukoushetki ma klo 8, päivähartaus ma klo 13, raamattupiiri ma klo 18 (parilliset maanantait), Israelpiiri ti klo 16 (parittomat tiistait), päivähartaus ja päiväkahvit ke klo 12, nuorten aikuisten Kolme Kohtaamista ke klo 18, raamattu- ja lähetyspiiri to klo 16, eheytymisryhmä pe klo 18, miestenpiiri parillisina tiistaina klo Männistön Vanhan kirkon kerhotiloissa. Elämän Leipää sanoin ja sävelin la klo 17 Petosen srk-talossa. R-opetus Veijo Olli. Mukana Veli Mäntynen ja Jouko Kauhanen. Miestenpäivä Jeesus mikä Mies! su Riistavedellä. Messu kirkossa klo 10. Saarna Ilkka Sormunen, lit. Hannu Savinainen. Kirkkokahvit ja miestapahtuma klo srk-talossa. Matti Olkkola, Ilkka Sormunen, Hannu Savinainen, Jouko Kauhanen. Kansanlähetyksen lähetyspyhä su 3.5. klo 13 Vehmersalmen kirkossa. Saarna Jouko Kauhanen, lit. Kimmo Kivelä. Klo srk-talossa, läh.seurat. Elämän Leipää su 3.5. klo 17 NNKY. R- opetus Harri Silvolahti, Veijo Olli, musiikki Leo Louhivaara. Elämän Leipää ma 4.5. klo Siilinjärven srk-talon kahviossa. R-opetus Harri Silvolahti. Yrjö Jokiranta, lauluryhmä Välke. Kahvitarjoilua. Tulossa Rukous- ja yhteyskonferenssi Ryttylässä. Tied. Hilja Väisänen, p KUOPION YMPÄRISTÖN RAUHANYHDISTYS, Ahmatie 22 Lauluseurat ke klo 19. Raamattuilta la klo 18 Apogryfikirjat. Seurat su klo 15. Seurat su klo 15 Siilinjärven seurakuntakodissa. Lauluseurat ke klo 19. HERÄTTÄJÄYHDISTYS, Kuninkaankatu 22 Toimipiste avoinna ke klo Virsituokio klo 11. Herättäjän ja Aholansaaren tuotteita saatavana. LÄHETYSKAUPPA VAKKA, Kuninkaankatu 22 Avoinna ti-pe klo 11-15, la J o o s e f M o o s e s D a a v i d J e e s u s 13 AHOLANSAARI Kelirikkotauko asti. Puhelinvastaaja kertoo toimiston päivystysajat kelirikon aikana. Kevättalkoopäivät Laitamme pihamaita ja rakennuksia kesäkuntoon. Jokaiselle löytyy sopivaa työtä; tervetuloa yhteiseen aherrukseen! Aholansaaren kevätpäivät alkavat helatorstaina ja päättyvät Aholansaaripäivään Tiedustelut p , aholansaari@aholansaari.fi SEURAKUNTATALO Lähetyksen sydänäänet ke klo 8.30 lähetyskellarissa. Käsitellään Johanneksen evankeliumia pastori Eero Holma opastuksella. Askartelu- ja käsityöpiiri lähetystyön hyväksi ke klo 9 lähetyskellarissa. Musiikin taiteenperusopetuksen oppilaiden konsertti to klo 18 isossa salissa. Missiokööri su klo 11.45, kaikille avoin uusi kuoro, jossa lauletaan innolla virsiä ja hengellisiä lauluja. Kaikentasoiset laulajat tervetuloa. Juttutupa ma ja ma 4.5. klo 10 lähetyskellarissa. Miesten piiri ma klo 13. Seurat ti klo 13 ison salin kahviossa, Siilinjärven kristilliset eläkeläiset. Askartelu- ja käsityöpiiri lähetystyön hyväksi ke klo 9 lähetyskellarissa. Vapunaaton Makegospel -tapahtuma to klo 18 kaikenikäisille srk-talossa. Siilinjärveläisiä esiintyjiä mm. seurakunnan lapsikuoro, Säde! lasten musiikkiliikuntaryhmä, nuorten Agape ryhmä, Laura Kiljander. Yhteislaulua, simaa ja munkkeja. Yksinhuoltajien ryhmä, Leijonaemot ma 4.5. klo alakerrassa. Elämän leipää ma 4.5. klo seurakuntatalon kahviossa. Yrjö Jokiranta. Diakoniakeskus Suokatu 31 Diakoniakeskuksen työntekijöiden asiakasvastaanotto ilman ajan varausta ma, ke ja pe klo Vammaistyöntekijän asiakasvastaanotto ilman ajan varausta ma ja ke klo Hartaus ma, ke ja pe klo Kierrätysmyynti ja Nuottakahvio avoinna ma, ke ja pe klo Varttuneiden päiväpiiri/kehitysvammaiset ke klo Kuurojen lähetyspiiri to klo 17. Katulähetyspiiri ti klo 17. Syöpäpiiri ke klo 13. Hyväntuulen piiri ti 5.5. klo 12. Varttuneiden kehitysvammaisten päiväpiiri ke 6.5. klo Huonokuuloisten seurakuntapiiri ke klo 13 Keskusseurakuntatalossa, Suokatu 22 J ä r j e s t ö t NNKY, Myllykatu 5 Yhteiskristillinen raamattu- ja rukouspiiri ti klo 18. Päivystys toimistolla ti ja to klo 9-11, p Perhekahvila ma klo 13-16, to klo Päivystys kansliassa ti ja to klo 9-12, p KANSAN RAAMATTUSEURA Sanan Kulma Tulliportinkatu 22 krs-kuopio@sana.fi p /Anja Rukouspiiri ma Raamattupiiri parill.vk ke Avoimet ovet ke, to ja pe Sanan Kulman ilta pe klo 18. Marja-Leena Niinivaara-Koskell Tervosta ja ylistysryhmä Jaspe. Kevätkirppis 2.5. klo Otamme vastaan lahjoituksena hyväkuntoista kevät- ja kesätavaraa. K Toivola 2008 Mooses kansan vapauttaja Mooses epäröi sanoen: Kuinka minä uskaltaisin puhua Israelin kansalle? Jumala käski Moosesta heittämään sauvansa maahan. Silloin sauva muuttui käärmeeksi. Ja kun Mooses nosti sen ylös maasta, käärme muuttui sauvaksi jälleen. Näin Mooses vakuuttui siitä, että Jumala auttaisi häntä. Myös Mooseksen veli Aaron sai Egyptissä käskyn Jumalalta etsiä veljensä erämaasta. Veljekset lähtivät yhdessä rohkeasti kohti Egyptiä vapauttaakseen heprealaiset julman faraon alaisuudesta.

14 14 Hienoa, että tällaisiakin järjestetään, Purokivet tuumasivat vauvakirkon jälkeen. Vauvakirkossa availtiin ääniä Potra miehenalku, Onni Purokivi, jaksoi kunnialla seurata läpi vauvakirkon ohjelman. Toisena pääsiäispäivänä oli Tuomiokirkossa koolla normaalia äänekkäämpi yleisö. Iloiset hihkaisut ja närkästyneet rääkäisyt siivittivät jumalanpalvelusta, joka oli suunnattu erityisesti vauvaperheille. Vauvakirkkoon oli löytänyt tiensä parisenkymmentä osanottajaa, heidän joukossaan Tiina ja Juha Purokivi Onni-vauvansa kanssa. Tämä on meille ensimmäinen vauvakirkko tuomiokirkkoseurakunnan jäseninä. Asuimme aikaisemmin Leppävirralla ja ehdimme siellä käydä yhden kerran vastaavassa tilaisuudessa, Purokivet kertoivat. Tiina Purokivi oli jo ehtinyt kaipailla vauvakirkkoa uudessa kotikaupungissa. Etsin kovasti lehdestä ilmoitusta tällaisesta. Näitä voisi järjestää vaikka useamminkin. Vauvakirkon ohjelmaan kuului paljon lauluja, joihin yleisö sai yhtyä kukin kykyjensä mukaan. Ja koska vietettiin toista pääsiäispäivää, pastori Mika Niskanen ja nuorisotyönohjaaja Pirjo Rissanen esittivät vapaamuotoisen dialogin Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta ja ylösnousemuksesta. Lapset vanhempineen pääsivät kurkistamaan Jeesuksen tyhjään hautaan, joka Antti Pentikäinen Obaman neuvonantajaksi Kirkon ulkomaanavun johtaja Antti Pentikäinen on saanut kutsun Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman mahdolliseen sparrausryhmään. Ryhmään on haettu Amerikan ulkopuolelta seitsemän henkeä. Ensimmäinen tapaaminen on vielä tänä keväänä. Ryhmän tarkoitus on tarjota presidentille näkemyksiä ja taustatukea myös Yhdysvaltain ulkopuolelta erityisesti ulkopoliittisissa kysymyksissä. Antti Pentikäinen tuo esiin avustusjärjestöjen näkemyksiä laajemmin ainoana ryhmän jäsenenä tällä taustalla. Hän on ennen Kirkon Ulkomaanavun johtajuuttaan toiminut mm. Martti Ahtisaaren Tuomiokirkosta löytyy nykyään myös lastenkasseja, jota sisältävät puuhapaketin perheen pienimmille kirkonmenojen ajaksi. oli rakennettu alttarin eteen. Kyllä se ihan oikeasti on tyhjä, kuului ihmettelevä huudahdus monen varttuneemman lapsen suusta. Purokivet olivat tyytyväisiä vauvakirkon antiin. Tulemme varmasti uudestaankin, jos vain näitä järjestetään. Onnikin jaksoi olla ihmisiksi vaikka päiväuniaika alkoi jo loppuvaiheessa olla käsillä. Heli Haring CMI eli Crisis Management Initiative -ryhmässä kansainvälisissä kriisin sovittelutehtävissä eri puolilla maailmaa. Antti Pentikäisellä on molempien vanhempien kautta sukujuuret Ylä-Savossa. Ruotsiin naispiispa Uppsalan tuomiorovasti Tuulikki Koivunen-Bylund on voittanut Härnösandin piispan vaalin. Hänestä tulee hiippakunnan ja samalla Pohjolan ensimmäinen suomalainen naispiispa. Ruotsin kirkossa piispan sauvaa kantaa yhteensä kolme naista. Koivunen-Nylynd vihitään virkaan 8. marraskuuta yhdessä Tukholman tulevan piispan kanssa. Tukholman vaali ratkeaa kevään kuluessa. Hannu Korhonen Hannu Korhonen Kirkon Ulkomaanavun tuotteita myytävänä arkisin tilaisuuksien aikana Keskusseurakuntatalon aulassa, Suokatu 22. Suomen Sairaanhoitajain Kristillinen Seura klo 18 Mummon mökissä, Puijonkatu 10. Teemana usko. Esikoislestadiolaisten seurat su 3.5. klo 13 Kettulan seurakuntakodissa, Jäniksenpolku 2. Sanan ja rukouksen aamu perjantaisin klo 8 Eelim temppelissä, Vuorikatu 29. NMKY, Kauppakatu Elämänkatsomuspiiri joka tiistai klo 9. Asukastupa Koillistuuli, Saarijärventie 9, p Avoinna ma-pe klo Petosen asukastupa Pyörönkaari 19, 2. krs. Avoinna ma-to klo , pe , p Petosen Kotikulma, Petosentie 7, p , avoinna ma, pe klo 9-17, la Setlementti Puijola ry. Rypysuon asukastupa Rypysuontie 68 avoinna ma-to klo 9-17, pe klo 9-16, p Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys. Tiistaisin klo salijumppa Alavan palvelutalossa, allasjumppa klo Hatsalan koululla. Keskiviikkoisin allasjumppa klo 17 Suokadun palvelutalossa. Torstaisin klo 13 kuntosali Puijonlaakson palvelutalossa. Sotaveteraanimuseo, Tulliportinkatu 37 D, rakennus 7. Avoinna ryhmille varauksesta p klo Virvatuli ry:n lahjoitusruokajakelu ti tai pe klo 10 Männistön koululla. Oma kassi mukaan. Imetystukiryhmä Snellmanin koulun piharakennuksessa parillisen viikon tiistaisin klo 18 ja Petosen asukastuvalla, Pyörönkaari 19, 2. krs. ke kerran kk:ssa klo 18. Lisätietoa Vertaisryhmä itsemurhan tehneiden läheisille joka kuukauden 3. tiistai Järjestötalossa, Myllykatu 8, sisäpiha 2. krs. Seuraava ti klo 18. Tied. Liisa Paatelainen p , Riitta Mäntylä p AAL-ryhmä alkoholistisessa tai toimimattomassa perheessä kasvaneille aikuisille ja to klo 18 Suokatu 6. Päivystys p ma ja ti klo http// AA-ryhmä, Hatsalankatu 37, p m u i s t i o 621. Arkisin klo 11 ja 19, su klo 9 ja 19. Palaverit ovat savuttomia. AA-naisten ryhmä ti klo sekä su klo Suokatu 6, p Al-Anon ryhmät alkoholiongelmaisten läheisille, Hatsalankatu 37 su ja ti klo 19. Tied. p ryhmäaikana klo Muina aikoina p Irti huumeista puhelinpäivystys mape klo 18-21, p Läheisryhmät, p NNKY:n Itu -puhelinpäivystys ja tukipalvelu yllätysraskaustilanteissa ja abortin jälkeen ilmenneissä kriiseissä ma-pe klo 17-21, p Kriisikeskuksessa kriisipuhelinpäivystys joka päivä klo 16-23, p ja Ajanvaraus klo Kompassi Kuopion monikulttuurikeskus, Myllykatu 1-3. Avoinna ma-pe klo , p Ilmaiset suomen kielen kurssit ma klo 9-12, ti klo ja to klo Kansainvälinen kahvila ke klo www. puijola.net/kompassi Narsistien uhrien tukiryhmä asti keskiviikkoisin klo 18 Majakassa, Minna Canthinkatu 4 C III krs. Käynti Satamakadun puolelta sisäpihalta. Kuopion A-Kilta, Mäkikatu 11, käynti päihdeosaston rak. päädystä. Avoimet vertaistuki-/keskusteluryhmät päihteettömyyden tukemiseksi ma, ti, ja to klo 18, p ryhmäiltoina. Päihdeklinikka Puistokatu 14-16, 2 krs. Päivystys vastaanotto ma - pe klo Ajanvaraus alkaen klo 8, p Päihdeosasto, Mäkikatu 11 p Nimettömät narkomaanit su klo 16 Vinkkelissä, Kauppakatu 46. Lastensuojelun päivystys ja neuvonta virka-aikana klo , p Muina aikoina p Maallikkoasiamiestoiminta tarjoaa apua virastoissa asioimisessa sekä palvelujen löytämisessä. Päivystys p arkisin klo Päivystys maanantaisin klo Kauppakatu II krs. Apu on maksutonta. Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry. Tukiryhmä mielenterveyspotilaiden ja kuntoutujien omaisille kokoontuu poikkeuksellisesti huhtikuussa ke klo 17 Majakassa, Minna Canthinkatu 4 C, lll krs, käynti Satamakadulta/sisäpiha. Portti, terveysneuvonta- ja välineiden vaihtopiste suonensisäisesti huumeita käyttäville, Vuorikatu Avoinna ti ja to klo Asiointi nimettömänä. Rikosuhripäivystys käytännön neuvoja, ohjausta ja henkistä tukea. Palvelupiste/Kriisikeskus, p Auttavapuhelin, p , ma-ti klo ja ke-pe klo Help line p ma-ke klo myös englanniksi. Juristin puhelinneuvonta ma-to klo 17-19, p Turvakoti/kriisipäivystys lapsiperheille 24 h., p Lastentie 5. Yksinhuoltajien Kanava ry tiistaiiltaisin, Kotopolku 7, Siilinjärvi. Tied. Marjut Kankkunen, p Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n eroinfo ma-to klo 10-16, ke klo 10-19, p Kuopion Työttömät ry. Maljalahdenk. 18. Toimisto, kirpputori ja kahvio avoinna ma-to klo , pe 8-15, p , , www. kuty.fi Kehitysmaakauppa Elämänlanka, Torikatu 17. Ma-pe klo 11-17, la klo 10-15, p Pelastusarmeijan kirpputori, Maljalahdenkatu 18. Avoinna ti-to klo 10-16, pe klo Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen kirpputori, Kuninkaankatu 23. Avoinna ma-to klo 10-16, pe klo Tiedustelut Rihma, Puijonkatu 39. Avoinna ark. klo ja la klo 10-15, p Otamme vastaan kuolinpesiä. Vapaaseurakunnan kirppari Ropo, Käsityökatu 28. Avoinna ma-pe klo 10-17, la 10-14, p Kierrätyskeskus, Telkkistentie 6. Avoinna ma-pe klo 8-15, p Kirpputori Toivonsäde, Asematie 11, Siilinjärvi. Avoinna ma-pe 10-18, la , p

15 15 Äidille Hemmottele häntä laadukkaalla lahjalla! Vaimolle, mummille, anopille, ystävälle tai iloksi itselle. Helli äitiä toivelahjalla. Tilaa hänelle kerran viikossa ilmestyvä Kotimaa-lehti tai kerran kuukaudessa ilmestyvä Askel-lehti. Vaikuttavien lukuelämysten lisäksi lähetämme lahjaksi upean italialaisen kukkakuvioidun huivin (arvo 23,00 )! Lahjaksi italialainen huivi valitse kahdesta kauniista väristä: heleän vaaleanpunainen ja raikas lime 10 kk 2 x 21 yht. 42,00 10 kk 2 x35 yht. 70,00 Lukijoiden rakastama kristillinen aikakauslehti. Uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Suomen tärkein kristillisyhteiskunnallinen lehti. Arvojen puolesta. Tilaa helposti kuten haluat: POSTITA tämä tilauskortti SOITA! puh Lankaverkosta 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti Matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 14,9 senttiä/minuutti LÄHETÄ SÄHKÖPOSTILLA tilauskortissa mainitut tiedot: tilauspalvelut@ kotimaa.fi Leikkaa tilauskortti katkoviivaa pitkin ja postita jo tänään! Kyllä kiitos, tilaan (rastita haluamasi vaihtoehto) lahjaksi itselle Kotimaa (2 x 35,00 /10 kk) Kotimaa (2 x 35,00 /10 kk) Askel (2 x 21,00 /10 kk) Askel (2 x 21,00 /10 kk) Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja loppuu automaattisesti tilausjakson loputtua. Voit jatkaa tilausta kätevästi puhelimitse, sähköpostilla tai Internetissä. Tilaajalahjaksi huivi (arvo 23,00 )! Huivi toimitetaan (rastita) maksajalle saajalle Valitse kahdesta kauniista värivaihtoehdosta: (rastita) Punainen Lime TILAAJA/MAKSAJA NIMI OSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTIOSOITE ALLEKIRJOITUS (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus) SAAJA (jos eri kuin maksaja) NIMI OSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTIOSOITE TILAUSKORTTI HUI09 Kotimaa-yhtiöt maksaa postimaksun KOTIMAA-YHTIÖT Vastauslähetys Tunnus PL HELSINKI Tarjoukset ovat voimassa asti ja koskevat vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti.

16 16 Ari-Pekka Keränen Laakkonen on kirjelmöinyt asiasta muun muassa peruspalveluministeri Paula Risikolle. Muutama vuosi sitten myös Kuopion sosiaalija terveyslautakunnan valtuutetut saivat Laakkoselta kansalaisaloitteen asian tiimoilta. Kaikki olivat sitä mieltä, että virkoja tarvittaisiin lisää. Käytännössä mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Eini Laakkonen muistuttaa, että oikealla ravinnolla myös ehkäistään sairastumista Ravitsemuksen rautainen puolestapuhuja Eini Laakkonen opiskeli USA:ssa, kun Kennedy murhattiin, ja jatkaa eläkepäivillään missiotaan ravitsemusasioiden parissa. Eini Laakkosen elämään on kuulunut taistelu välillä uranaisena miesten maailmassa, välillä aloitteentekijänä ravitsemusohjauksen puolesta, ja viime aikoina otteluita mitellään sairauden kanssa. Nuoresta saakka usko on ollut osa Laakkosen elämää. Jo opiskeluaikanaan hän oli jäsenenä ylioppilaiden kristillisessä yhdistyksessä. En olisi selvinnyt monista vaikeista ajoista ilman uskoani. Esimerkiksi väitöskirjan teko Yhdysvalloissa oli hyvin koettelevaa. Samaan aikaan siellä sattui sekä Martin Luther Kingin että Robert Kennedyn murhat, jotka heijastuivat ilmapiiriin. Ennen Yhdysvaltoihin lähtöään Laakkonen työskenteli lihateollisuuden ja -tutkimuksen parissa. Se oli hyvin miesvaltainen ala, jossa ei tuohon aikaan ollut kovinkaan helppoa olla naisena. Elämäntehtävä ravitsemuksessa Eini Laakkonen valittiin vuonna 1984 professoriksi Kuopion yliopiston uuteen ravitsemusterapian koulutusohjelmaan. Sain olla alusta saakka mukana käynnistämässä ja suunnittelemassa ravitsemusterapian koulutusta, Laakkonen muistelee. Alun perin mikrobiologiksi opiskellut Laakkonen innostui ravitsemusterapiasta 60-luvulla Yhdysvalloissa väitöskirjatyön ohessa. Kävin hakemassa alan ideoita opinto- ja kongressimatkoilla ulkomailla ja toteutin niitä Suomessa. Professuuri vaihtui parin vuoden jälkeen dosentuuriksi, jota Laakkonen hoiti siihen saakka, kun täytti seitsemänkymmentä. Koen, että jokaisella on oma elämäntehtävänsä. Minulle se on ollut työ ravitsemusasioiden parissa. Eikä tuo tehtävä ole vieläkään ohi Laakkonen seuraa alaansa aktiivisesti, ottaa osaa keskusteluun ja pyrkii vaikuttamaan. t a p a h t u m a t Ravinto-ohjauksella säästöä Tällä hetkellä Laakkosen listalla ykkösenä on ravitsemusterapeuttien virkojen lisääminen terveydenhuollossa. On aivan järkyttävää, että julkisella puolella on olemassa vain reilu sata ravitsemusterapeutin virkaa. Ruotsissa niitä on yli viisi sataa. Päättäjät eivät tiedä sitä, että oikeanlainen ja ammattilaisen antama ravitsemusohjaus voi ennaltaehkäistä monien sairauksien pahenemista tai jopa puhkeamista. Siitä syntyisi miljoonaluokan säästöt terveydenhoito- ja lääkekuluissa. Mediassa yksi asia kerrallaan Nykyistä ravitsemuskeskustelua Laakkonen seuraa lähinnä järkyttyneenä. Mediaa tuntuu kiinnostavan aina vain yksi asia kerrallaan. Nyt siellä mustamaalataan hiilihydraatteja vaikka ihmisen ravitsemusta pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Viralliset, perusteelliseen tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvat ohjeet terveellisestä ravitsemuksesta eivät näytä kiinnostavan mediaa. Asiantuntija jaksaa huolehtia yhteisistä asioista, vaikka oma askelkaan ei ole nyt vaivaton. Toissa kesänä Laakkonen kaatui ja sai reisiluun kaulan murtuman. Komplikaatioiden takia toipuminen on venynyt pitkäksi. Ajattelin, että tälläkin on tarkoitus. Koin, että minulla on nyt tilaisuus ja velvollisuus selvittää millainen on tavallisen ihmisen asema terveydenhuollon rattaissa. Ehkä kokemuksistani on hyötyä muille. Radio Dein Tuomasmessu Sairaus on tuntunut vieraalta: Olen aina ollut terve ja siksi tämä sairastaminen on tuntunut kovin oudolta. Silti olen pitänyt yllä myönteistä mielialaa. Elän toivossa, että tulevana kesänä pääsisin taas liikkumaan enemmän. En kaipaa ulkomaille, sillä olen jo matkustellut maailmalla ihan tarpeeksi. Pikkureissut lähialueille tuovat kuitenkin mukavaa vaihtelua. Virkistystä elämään tuo erityisesti musiikki. Musiikkikeskus on ihan vieressä, joten sinne pääsen aina silloin tällöin konsertteihin. Kevään edetessä Laakkonen laittaa taas myös punaiset pelargoniat lasitetulle parvekkeelleen. Niin olen tehnyt joka vuosi aina siitä saakka, kun muutin nykyiseen kotiini vuonna Koska liikkuminen on ollut viime aikoina huonompaa, tulee Laakkosen kuunneltua paljon radiota. Aamu- ja iltahartaudet sekä jumalanpalvelukset kuuntelen aina. Pidän myös Radio Dein Tuomasmessusta. Heli Haring Piirros Kari Kuronen Beauty box vai pyykkipoika Puurokattila, beauty box vai pyykkipoika? Naisen elämän iloja, haasteita ja kipupisteitä mietitään Päivärannan kirkon naistenpäivässä lauantaina klo Psykiatrian erikoislääkäri Tuula Pesonen alustaa keskustelun. Lounas ja kahvi tarjoillaan. Tässäkö kaikki? Nalle kainaloon ja kirkkoon Sunnuntaina klo 16 Puijon kirkossa vietetään nallekirkkoa. Se on perhejumalanpalvelus, jonne voi tulla nallen tai muun rakkaan pehmolelun kanssa. Lapset ja aikuiset kutsutaan alttarille siunattavaksi. Kirkkohetken jälkeen pientä tarjoilua. Eteisessä on nähtävillä Einari Puustjärven veistämiä pieniä lampaita, onhan Hyvän paimenen sunnuntai. Nallen kanssa alttarille.