UHKANA KUNNIA Välineitä viranomaisille kunniaväkivaltaan puuttumiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UHKANA KUNNIA Välineitä viranomaisille kunniaväkivaltaan puuttumiseksi"

Transkriptio

1 UHKANA KUNNIA Välineitä viranomaisille kunniaväkivaltaan puuttumiseksi Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kunniaväkivalta pähkinänkuoressa 2.1. Mitä kunniaväkivallalla tarkoitetaan? 2.2. Erityishuomio pakkoavioliittoon 2.3. Kunnia perheen ytimessä 2.4. Maahanmuutto, kotoutuminen ja kunniaväkivalta 3. Kunniaväkivalta maailmalla ja Suomessa 3.1. Kunniaväkivaltailmiön laajuus 3.2. Lainsäädäntö ja sen toimeenpano 3.3. Työ kunniaväkivaltaa vastaan 4. Miten tunnistaa ja toimia? 4.1. Riskisignaaleiden pohdintaa 4.2. Välitön puuttuminen 4.3. Viranomaisten työnjako ja yhteistyö 4.4. Neuvotellen rakentaviin ratkaisuihin 4.5. Kunniaväkivallan ennaltaehkäisy Lähteitä ja kirjallisuutta Linkkejä 1

2 1. Johdanto Monet maahanmuuttajataustaiset tytöt ja naiset kohtaavat kunniaan liittyvää väkivaltaa tai sen uhkan joka päivä Suomessa asuessaan. He voivat pelätä, kokea suurta neuvottomuutta uudessa maassa ja joutua rajoittamaan elämäänsä. Keneltä voisi pyytää apua? Onko tilanne oikeasti vaarallinen? Entä jos ratkaisua ei löydykään? Myös pojat ja miehet voivat kohdata kunniaan liittyvää väkivaltaa. Jos kunniaväkivallan kohde uskaltaa tehdä harvinaislaatuisen rohkean askeleen ja pyytää apua, tämä saattaa tarkoittaa, että hänen suhteensa puolisoon, vanhempiin, lapsiin tai ehkä koko maahanmuuttajayhteisöön rikkoutuu lopullisesti. Tämän vuoksi suomalaisten viranomaisten tulee olla erityisen valppaita tarttumaan ongelmiin ja etsimään niihin ratkaisuja. Jokainen lääkäri, sosiaalityöntekijä, opettaja, poliisi, terveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä, päivähoitaja, naapuri ja ystävä saattaa kohdata tilanteen, jossa tarvitaan kunniaväkivaltaan liittyviä ongelmanratkaisutaitoja. Siksi kunniaväkivallan mekanismien ymmärtäminen on tarpeen. Ilmiön ymmärtäminen ei tarkoita samaa kuin hyväksyminen. Kunniaväkivaltaan liittyviä haasteita Tunnistaminen Vastuunjako Rauhanomainen ratkaisu Kunniaan liittyvästä väkivallasta on vaikea puhua. Myös sen erityispiirteitä voi olla vaikea huomata. Käsitellään luvussa 4.1. Vastuu kunniaväkivaltaa kohdanneen auttamisesta voi olla monella viranomaisella ja samalla ei kenelläkään. Käsitellään luvussa 4.3. Kunniaväkivaltatilanne voi olla hengenvaarallinen. Se herättää usein myös tunteellisia reaktioita ja väärinkäsityksiä. Käsitellään luvussa 4.4. Tämä materiaali on laadittu osana Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) tta, jota Raha-automaattiyhdistys rahoitti vuosina Sen päämääränä on tarjota välitöntä apua kriisiytyneisiin tilanteisiin ja ennaltaehkäistä kunniaan liittyvän väkivallan esiintymistä maahanmuuttajayhteisöissä. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteessa Materiaali on käytännönläheinen johdanto kunniaväkivaltaan. Se voi toimia yleisesityksenä kenelle tahansa teemasta kiinnostuneelle tai opetusmateriaalina ammattilaisten koulutuksissa. Materiaalin ensisijaisena kohderyhmänä ovat sosiaalityöntekijät, poliisit, opettajat ja muut maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa työskentelevät. Koulutusmateriaalissa esitellään lyhyesti, mitä kunniaväkivalta on, miten sitä voi tunnistaa ja minkälaisia ratkaisuja kriisiytyneisiin tilanteisiin voidaan etsiä. Jokainen väkivaltatilanne on erilainen, joten materiaalin esittämien ideoiden soveltamisessa tulee lähtökohdaksi ottaa kyseisen tilanteen erityispiirteet. Materiaali perustuu suurelta osin MLL:n Kunniaväkivalta-hankkeen kokemuksiin, ja sen on koonnut Mai Salmenkangas. 2

3 Perheen piirissä tapahtuva väkivalta on Suomessa yleistä. Viranomaisten kyky tarttua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan onkin kehittynyt vuosien varrella. Keinot ongelmiin puuttumiseksi ovat samankaltaisia tilanteissa, joissa väkivaltaa motivoivat kunniaan liittyvät kysymykset. Ison-Britannian ministeri Mike O Brien on sanonut: Monikulttuurinen herkkyys ei ole tekosyy moraaliselle sokeudelle. Tarvitaan siis jämptiä puuttumista, joka kuitenkin huomioi maahanmuuttajayhteisön roolin ja kulttuuriset erityispiirteet. Käskeminen ei käy ja neuvominen ei useinkaan riitä. 2. Kunniaväkivalta pähkinänkuoressa Kunnia ja kunniallinen käyttäytyminen ovat merkityksellisiä kaikissa kulttuureissa. Tavallisesti kunnia yhdistetään maineeseen, omakuvaan ja henkilön tai ryhmän moraaliseen identiteettiin, joka voi juontaa juurensa syntymässä saatuihin oikeuksiin tai kunnialliseen käytökseen. Etenkin naisten kohdalla kunnia liitetään usein säädyllisyyteen. Alankomaissa asuvia turkkilaisia käsittelevässä kirjassa Clementine van Eck (2003) kertoo, että turkin kielessä kunniaa kuvataan kahdella eri termillä: seref ja namus. Seref on kunnian kategoria, joka viittaa henkilön saavuttamaan statukseen, kunnioitukseen ja arvovaltaan. Rohkean, luotettavan ja rehellisen miehen seref on korkea. Namus sen sijaan sisältää enemmän moraalisen kunnian ja siveellisyyden piirteitä. Namusin ylläpitämisessä naisella on erityinen rooli. Tyypillisesti kunniaa pyritään säilyttämään niin hyvin kuin mahdollista Mitä kunniaväkivallalla tarkoitetaan? Kunniaan liittyvää väkivaltaa säädellään samalla lainsäädännöllä kuin muita väkivaltaisia tekoja, ja usein niitä ei tilastoida erikseen. Toisinaan käydäänkin keskustelua siitä, onko mielekästä puhua kunniaväkivallasta erillisenä väkivallan muotona. Jos väkivallan takaa löytyy kunniaan liittyviä motiiveja, koko tilanteen dynamiikka saattaa kuitenkin erota hieman muista väkivaltatilanteista. Suomessa on esiintynyt tapauksia, joissa mies on suutuspäissään surmannut entisen vaimonsa, koska on kokenut kunniansa loukatun vaimon ryhdyttyä seurustelemaan uuden miehen kanssa. Tavallisen määritelmän mukaan tätä ei laskettaisi kunniamurhaksi vaan intohimomurhaksi. Kyseiset käsitteet ovat kuitenkin hieman epämääräisiä ja osittain päällekkäisiä. Keskeisin ero kunniaväkivallan ja muun väkivallan välillä liittyy lähiyhteisön rooliin. Kunniaväkivallassa monet suvun jäsenet voivat yhteisöllisen kunnian menettämisen pelossa osallistua väkivaltaisten toimien valmisteluun tai toteuttamiseen. Väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö saattaa myös toimia yksin, mutta hän tietää tai uskoo yhteisön tukevan häntä ja tuntee kunniansa loukatun koko yhteisön silmissä. Sen sijaan muissa väkivaltatapauksissa henkilö toimii tavallisesti yksin. Seuraavankaltaisia eroja ja yhtäläisyyksiä voidaan huomata esimerkiksi verrattaessa kunniaväkivaltaa ja perheväkivaltaa: 3

4 Kunnia- ja perheväkivalta Eroja Yhtäläisyyksiä Kunniaan liittyvässä väkivallassa ympäröivällä yhteisöllä on usein Molemmat liittyvät naisten alistamiseen ja asemaan yhteiskunnassa. merkittävä rooli, perheväkivallassa Niitä perustellaan usein uskonnolla. yksilö toimii tavallisesti yksin. Kunnia- ja perheväkivallan poistaminen Perheväkivalta saattaa loppua edellyttää samankaltaista työtä avioeron tai uuden avioliiton myötä, kunniaan liittyvä loukkaus aikaansaa 1) kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (lainsäädäntö, turvakodit) usein väkivaltaisia reaktioita vuosien jälkeenkin. 2) yhteisö- ja perhetasolla (hiljaisuuden rikkominen, Kunniaväkivaltaa esiintyy vain tietyissä keskustelu) kulttuureissa, perheväkivaltaa kaikkialla. 3) yksilötasolla (tyttöjen ja naisten voimaannuttaminen) Lähde: Kvinnoforum: Honour Related Violence Manual. Stockholm Suurinta huomiota kunniaväkivalta saa tavallisesti murhaan johtaneissa tragedioissa, mistä johtuen moni mieltää kunniaväkivallan aina murhaksi. Todellisuudessa murha on vain kunniaväkivallan äärimmäisin muoto ja mahdollisesti pitkällisenkin prosessin päätepiste. Kunniaväkivaltaa ovat kuitenkin myös kaikki sitä edeltävät henkisen ja fyysisen väkivallan muodot. Jos kunniaväkivalta ymmärretään laajasti kunniaan liittyväksi väkivallaksi, siihen voidaan sisällyttää esimerkiksi seuraavat muodot: pakkoavioliitto ja muu henkinen tai fyysinen pakottaminen (tiukka liikkumisen kontrollointi, kielto opiskella) tyttöjen ja naisten ympärileikkaus kasvojen turmeleminen hapolla raiskaus esim. sodan aikana itsemurha murha Pakkoavioliittoa tai naisen tiukkaa kontrollointia saatetaan pitää keinona ennaltaehkäistä tilanne, jossa naisen pelätään tahraavan koko suvun kunnian. Tyttöjen ympärileikkaukselle annetaan useita syitä, joista yksi on naisten siveellisyyden varmistaminen. Intian niemimaalla taas saatetaan turmella naisen kasvoja hapolla esimerkiksi tilanteissa, joissa hän on kieltäytynyt avioliitosta tai hänen kunniallisuuttaan epäillään. Esimerkiksi Balkanin ja Ruandan konfliktien aikana raiskattiin naisia, jotta vihollisen kunnia tahraantuisi ja nöyryytyksen myötä taistelutahto laantuisi. Toisinaan kunniaan liittyvä henkinen tai fyysinen väkivalta menee jopa niin pitkälle, että kohteena oleva henkilö päätyy itsemurhaan. Kunniaväkivalta (honour related violence) -nimitystä on usein kritisoitu, koska se on tulkittu kannanotoksi sen puolesta, että väkivallan avulla olisi mahdollista palauttaa yksilön tai suvun kunnia. Kriitikot katsovat, että väkivalta on aina kunniatonta, ja käyttävätkin mieluummin nimitystä kunniattomuusväkivalta tai häpeäväkivalta. Yleisesti puhutaan myös kunniaan liittyvästä väkivallasta. Jotkut käyttävät nimitystä tapaväkivalta, koska kyse on ennen kaikkea vuosisatoja vanhasta käyttäytymistavasta. 4

5 Kunniaväkivalta = perheen tai suvun piirissä tapahtuvaa, kunnianormien puolustamiseen liittyvää ihmisoikeuksia rikkovaa väkivaltaa Kunniaväkivaltakierteen voi käynnistää esimerkiksi tytön tai naisen kieltäytyminen järjestetystä avioliitosta, avioero, seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuminen, uskottomuus, suhde toiseen uskontoon tai etniseen ryhmään kuuluvan kanssa, perinteen vastainen käytös tai avioeron yhteydessä käydyt huoltajuuskiistat. Käsittämättömimpiä ovat tilanteet, joissa nainen on tullut raiskatuksi ja tämän vuoksi hänen nähdään häpäisseen perheensä kunniaa. Joskus kunniaväkivalta käynnistyy pelkästä huhusta, jotka kännyköiden aikakaudella leviävät hengenvaarallista vauhtia. Tekijöitä, jotka saattavat liittyä kunnaväkivaltaan Yksilöön liittyvät tekijät kasvaminen naista alistavassa ja/tai väkivaltaisessa ympäristössä taloudellisten, koulutuksellisten yms. vaihtoehtojen vähäisyys mielenterveyden ongelmat ja masennus tietämättömyys lainsäädännöstä ja sosiaalipalveluista tyytymättömyys elämäntilanteeseen, kielteinen asenne Ympäristöön liittyvät tekijät väkivallan tai kunniaväkivallan salliva lainsäädäntö on tavallista, että väkivaltaisista teoista ei seuraa rangaistusta perinteiset sukupuoliroolit, miehen dominoiva asema sosiaalipalvelujen tavoittamattomuus syrjintä ja rasismi Kunniaan liittyvän väkivallan juuret ovat usein jo lapsena opituissa käsityksissä kunniallisesta käyttäytymisestä ja sukupuolten roolista. Mikäli väkivalta ja pakottaminen ovat olleet osa kasvuympäristöä, samanlaisten toimintamallien omaksuminen saattaa omassa elämässä tapahtua helpommin. Toisaalta kunniaväkivalta taas liittyy tilannetekijöihin ja maahanmuuttajien kohdalla etenkin kotoutumisen haasteisiin. Mikäli ympäröivä yhteiskunta ei puutu väkivaltaan säännönmukaisesti eikä kykene tarjoamaan riittävästi tukea ja tietoa vaihtoehtoisten mallien löytämiseksi, perinteiset, toisinaan hyvinkin epärakentavat toimintamallit voidaan ottaa käyttöön. Tavallisesti kunniaan liittyvä väkivalta kohdistuu naisiin. Monet pitävätkin kunniaväkivaltaa ensisijaisesti yhtenä naisiin kohdistuvan väkivallan muotona, jolla rangaistaan naisia, jos nämä yrittävät ylittää patriarkaatin rajat. Toisaalta myös nuoret miehet saattavat joutua kunniaväkivallan kohteeksi. Heitä saatetaan esimerkiksi pakottaa avioliittoon tai kontrolloida muutoin, jos he eivät käyttäydy perheen ja suvun odottamalla tavalla. Joissakin kunniamurhatapauksissa naisen lisäksi on murhattu esimerkiksi naisen lapset, häntä auttaneita perheenjäseniä tai uusi puoliso, jonka kanssa nainen on ollut menossa naimisiin. 5

6 Esimerkki*: Raiskauksesta kunniaväkivaltaan Naimaton nainen kyläilee tuttavaperheessä, jonka vaimo lähtee pistäytymään kaupassa. Sillä aikaa perheen mies raiskaa vierailevan naisen, joka hangoittelee vastaan ja tappelun tuoksinassa saa haavan päähänsä. Hän lähtee juosten läheiseen lääkärikeskukseen, missä kommunikointi ei suju, koska nainen ei osaa suomea juuri lainkaan. Hän soittaa suomea osaavalle tuttavalleen, jotta tämä tulisi tulkkaamaan. Lääkäri ilmoittaa rikoksesta poliisille, koska raiskaus on yleisen syyttäjän alainen rikos. Poliisitutkinnasta huolimatta nainen ei kerro tapauksesta kenellekään. Sen sijaan tulkkina toiminut tuttava kertoo siitä naisen veljelle. Tämä raivostuu ja kertoo asiasta perheelleen. Veljen mielestä naisen ja koko perheen maine on tahrattu, eikä nainen voi enää päästä hyviin naimisiin. Raiskauksen myötä hänen sisarensa arvo on vähentynyt eikä hän voi saavuttaa arvostettavaa asemaa vaimona ja äitinä. Raiskauksen oikeuskäsittelyn myötä tapaus nousee myös julkisuuteen. Vaikka uutisissa ei mainita uhrin nimeä, monet maahanmuuttajayhteisössä osaavat yhdistää tapahtuman kyseiseen naiseen. Tapauksen julkisuus kasvattaa perheen painetta veljeä kohtaa tehdä asialle jotakin. Veljenkin mielestä tuttavaperheen miestä täytyy rankaista. Sekään ei riitä, koska sisaren läsnäolo muistuttaa veljeä jatkuvasti perhettä kohdanneesta häpeästä. Jotta tilanne saataisiin tasapainoon, veljen tulisi murhata molemmat. Kunniaväkivalta ja siihen liittyvät tapahtumat ovat tabuja, joista ei usein puhuta edes läheisille ihmisille. Monessa kielessä ei ole niitä kuvaavaa sanastoa. Erityisesti sukulaiset saattavat kantaa huolta siitä, että tuotettuun häpeään reagoidaan. Paine kohdistuu tavallisesti miespuolisiin sukulaisiin, isään, veljeen tai puolisoon. Tapahtuman julkisuus on kunniaväkivallassa keskeinen tekijä. Mitä useampi maahanmuuttajayhteisössä tietää tuotetusta häpeästä, sitä suurempi paine perheenjäsenillä on reagoida siihen. * Tarina on keksitty Erityishuomio pakkoavioliittoon Euroopassa pakkoavioliitot lienevät kunniaväkivallan yleisin muoto. Siksi niihin onkin kiinnitetty erityistä huomiota esimerkiksi Ruotsissa, missä lainsäädäntöä on muutettu pakkoavioliitot kieltäväksi ja Isossa-Britanniassa, missä perustettiin hallituksen alaisuuteen pakkoavioliittoyksikkö. Yksikköön raportoidaan keskimäärin 300 tapausta vuosittain. Suomessa tapahtuu usein käsitteellinen väärinkäsitys, kun järjestetty avioliitto ja pakkoavioliitto sekoitetaan keskenään. Järjestetyt avioliitot perustuvat vapaaehtoisuuteen, ja niillä on pitkällinen historia monessa kulttuurissa. Järjestettyjen avioliitojen kohdalla ajatellaan, että vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja kykenevät valitsemaan heille parhaan mahdollisen elämänkumppanin. Tällöin avioliitto ei perustu romanttiseen rakkauteen, vaan kumppanuuteen, joka ihanteellisimmillaan kehittyy vähitellen toisen arvostamiseksi ja rakkaudeksi. Nuoret saattavat myös pyytää vanhempiaan järjestämään 6

7 avioliiton itselleen. Usein nuoret kuitenkin tahtovat pidättää itselleen oikeuden kieltäytyä, mikäli puolisoehdokas ei heitä miellytäkään. Sen sijaan pakkoavioliitto voidaan määritellä liitoksi, jota toinen tai molemmat osapuolet vastustavat. Se on moraalisesti epäilyttävä ja joissakin maissa myös erillisellä lailla kielletty. Yleisen uskomuksen vastaisesti kyseessä ei ole uskonnollinen tapa. Mikään maailmanuskonnoista ei kannusta pakkoavioliittoon, olipa kyseessä kristinusko, islam tai hindulaisuus. Myös pakkoavioliitto on tavallisesti vanhempien tai suvun järjestämä, mutta sen taustalla saattavat vaikuttaa muut tekijät kuin sopivimman puolison löytäminen lapselle. Pakkoavioliiton perusteluiksi saatetaan antaa esimerkiksi: vahvistetaan kulttuurista, uskonnollista tai kansallista identiteettiä kontrolloidaan epätoivottua käytöstä (esim. esiaviolliset suhteet, homoseksuaalisuus) suojellaan perheen kunniaa tai perinteitä vahvistetaan perheiden välisiä suhteita, varmistetaan omaisuuden säilyminen suvussa mahdollistetaan oleskelulupa ja kansalaisuus ulkomailta muuttavalle henkilölle Aina näiden kahden avioliittomuodon ero ei toki ole selkeä. Toisinaan järjestettyihin avioliittoihin sisältyy eriasteista vastentahtoisuutta. Perhe voi elää köyhissä olosuhteissa, jolloin tytär joutuu hyväksymään yhden epämiellyttävistä vaihtoehdoista: elämisen puutteellisissa oloissa oman perheen kanssa tai avioitumisen vastentahtoisesti. Myös Suomessa järjestetyt avioliitot olivat vielä vuosisata sitten yleisiä. Syynä saattoivat olla esimerkiksi taloudelliset syyt, ja voidaan olettaa, että myös joitakin pakkoavioliittoja esiintyi. Tämä on oiva osoitus siitä, miten maailma ja käytännöt muuttuvat, joskin hitaasti. Järjestetty avioliitto = Tavallisesti vanhempien tai suvun järjestämä avioliitto, joka on vakiintunut tapa joissakin kulttuureissa. Molemmat avioliiton osapuolet myöntyvät järjestelyyn. Pakkoavioliitto = Tavallisesti vanhempien tai suvun järjestämä avioliitto, jota toinen tai molemmat avioliiton osapuolet vastustavat. Pakko saattaa liittyä esimerkiksi taloudellisiin tai naisen kunniaan liittyviin kysymyksiin. Tässä materiaalissa käsitellään pakkoavioliittoja, jotka solmitaan perheen kunnian säilyttämiseksi. Perheet voivat nähdä pakkoavioliiton viimeisenä keinona ennaltaehkäistä kunnian tahraamista, joka tapahtuisi esimerkiksi nuoren harjoittaessa esiaviollisia sukupuolisuhteita tai valitessa suvun mielestä sopimattoman puolison Kunnia perheen ytimessä Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa, jossa vallitsee nykyinen perhemalli, naisten asema ja taloudellinen tilanne, kunnian käsitteeseen ei lataudu samanlaisia merkityksiä kuin toisaalla. Suomessa kunnia käsitetään enemmän yksilölliseksi kuin koko yhteisön ominaisuudeksi. Siksi saattaakin olla hankalaa ymmärtää, miten joku tarttuisi kunnian vuoksi niinkin äärimmäiseen väkivallan muotoon kuin hengen riistämiseen lähisukulaiselta. 7

8 Miten pelkät huhutkin voivat aikaansaada uhkailuja? Miksi juuri naiseen kohdistetaan niin paljon kunniallisuuden vaatimuksia? Kulttuuripiireissä, joissa moraalisen kunnian käsite on keskeinen, niin miesten kuin naistenkin tulee vaalia kunniaansa. Naisille kunnia tarkoittaa kunniallista ja siveellistä käyttäytymistä, kun taas miehille se tarkoittaa kunniallisia ja siveellisiä perheenjäseniä. Miehen kunnia on siis riippuvainen naisen käyttäytymisestä. Kunnia-ajattelu sysää miehelle vastuun varmistaa, että kunniaa ei menetetä. Jos niin onnettomasti kuitenkin käy, että kunnia tahraantuu, miehen tulee toimia kulttuuriperinteen mukaisesti. Jotkut puhuvat oman ja koko perheensä kunnian palauttamisesta, vaikka ilmeisesti tilanne ei sinänsä voi koskaan palata entiselleen. Mikäli mies ei osoita välittävänsä kunniansa puolustamisesta, hän voi joutua itse yhteisönsä paheksumaksi. Naisen tekemisten ohjailu ja kontrollointi on tavallisin keino, jolla kunnian tahraantumista pyritään ennaltaehkäisemään. Toisinaan perheet ovat tulkinneet naisen vastarinnan perusteluksi toimilleen: koska nainen ei ota koko perheen näkökulmaa huomioon, ehkä tämä olikin suunnittelemassa kunniatonta käyttäytymistä. Tämä taas voi syventää kontrolloinnin kierrettä. Kunnian menetyksessä huhuilla on keskeinen rooli. Myös ilman todellisuuspohjaa olevat huhut saattavat vahingoittaa perheen kunniaa, mikäli riittävän moni yhteisön jäsen uskoo niihin. Itse käyttäytymissäännön rikkomisen vakavuus saattaa olla vähemmän merkityksellinen kuin se, miten laajasti sääntöjen rikkomisesta tiedetään. Esimerkiksi tilanne, jossa tyttö on ollut sukupuoliyhteydessä ennen avioliittoa, ei välttämättä johda suurempiin ongelmiin, mikäli teko voidaan salata muulta yhteisöltä, ja nuorille järjestetään avioliitto mahdollisimman nopeasti. Erimielisyydet ja väkivalta eivät ole kenenkään osapuolen näkökulmasta toivottavia. Kunniaväkivallassakin voidaan nähdä piirteitä yksilöiden ja yhteisöjen taitamattomuudesta ratkaista ristiriitatilanteita muilla tavoin. Perhe ja suku saattavat kyllä pitää väkivaltaa huonona keinona, mutta eivät keksi muitakaan yrittäessään säilyttää kunniaansa. Tarkoituksen uskotaan pyhittävän keinot. Joskus äärimmilleen tulehtunut tilanne on ratkaistu surmaamalla kunnian tahrannut henkilö. Toisinaan ratkaisu on löytynyt myös kanssakäymisen lopettamisesta, kun esimerkiksi vanhemmat ovat hylänneet tyttärensä. Suhtautuminen kunniaan näyttää muuttuvan ajan myötä. Kunniakysymykset voivat nousta erityisen huomion kohteeksi suurissa elämänmyllerryksissä kuten maahanmuuton yhteydessä. Joskus on esitetty, että naisella on suurempi riski kohdata kunniaväkivaltaa uuden kotimaan maahanmuuttajayhteisössä kuin maassa, josta hän muutti. Tämä saattaa liittyä yksilöiden kohtaamiin muutospaineisiin kuten uusiin sukupuolirooleihin, jotka voivat herättää epävarmuutta ja pakonomaista halua tarrautua vanhaan Maahanmuutto, kotoutuminen ja kunniaväkivalta Maahanmuutto voi olla kenelle tahansa ravisteleva kokemus. Kun asuinympäristö ja oma asema siinä muuttuvat, nousee oman elämän rakentamiseen niin riskejä kuin mahdollisuuksiakin. Usein on vaikea ennakoida, miten suuria sopeutumisprosesseja maahanmuuttoon liittyy, kun aikaisemmat kokemukset, tutut kulttuuriset mallit ja roolit kyseenalaistuvat. Tilalle saattaa tulla hyvinkin vahva epävarmuus ja vaikeasti tulkittava, 8

9 ennakoimaton elinympäristö. Monen sopeutuminen tapahtuu luontevasti, toiset taas kokevat tilanteensa haasteelliseksi vuosienkin jälkeen. Keskeisiä tekijöitä sopeutumisessa ovat esimerkiksi seuraavat: Valmiudet sopeutua Suomeen. Mikäli maahanmuuttajalla ei ole aikaisempaa kokemusta kansainvälisyydestä, kielitaitoa tai jos pakko on sanellut muuton olosuhteet, kuten pakolaisten kohdalla tapahtuu, hän saattaa kohdata erityisen suuren haasteen Suomeen sopeutumisessa. Usein yksilöiden valmiudet vaihtelevat myös perheen sisällä, mikä voi aikaansaada jännitteitä. Lapset saattavat oppia vanhempiaan nopeammin kielen ja suomalaisia tapoja koulussa ja kaveripiirissä. Uudet roolit perheen sisällä. Usein suurimman roolimuutoksen maahanmuuton yhteydessä kohtaa perheen isä, joka on tottunut toimimaan perheen pää, mutta jääkin ehkä Suomessa työttömäksi, ei opi paikallista kieltä ja huomaa lastensakin lakanneen tottelemasta häntä. Joillekin naisille maahanmuutto aikaansaa uusia rooliodotuksia ja mahdollisuuksia kuten kodin ulkopuolisen palkkatyön. Yhteydet suomalaiseen yhteiskuntaan. Usein kestää joitakin vuosia, ennen kuin maahanmuuttaja onnistuu rakentamaan itselleen mielekkäitä yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Mikäli tämä ei onnistu, ymmärrys ympäristöstä voi jäädä vajaaksi. Työttömyys, kiire, välinpitämättömyys ja rasismi saattavat saada suomalaisen yhteiskunnan näyttämään maahanmuuttajasta yksinomaan uhkaavalta. Suhteet maahanmuuttajayhteisöön. Muut maahanmuuttajat esimerkiksi omasta kulttuurista, kieliryhmästä tai uskontokunnasta voivat toimia tärkeänä tukena. He saattavat tarjota vasta saapuneille niin apua kuin esimerkinkin Suomeen sopeutumisesta. Toisaalta maahanmuuttajayhteisöön saattaa heijastua ristiriitoja entisestä kotimaasta, kilpailua tai tarvetta kontrolloida muiden käyttäytymistä. Tyytymättömyys maahanmuuton jälkeiseen elämään saattaa luoda pohjaa myös kunniaväkivallalle. On tavallista, että maahanmuuttajavanhemmat kokevat vaikutusvaltansa vähentyneen niin omaan elämäänsä kuin lapsiinsakin. Muutoksen paine ja uhka saattaa tulla samanaikaisesti ulko- ja sisäpuolelta: niin yhteiskunta kuin muut perheenjäsenetkin edellyttävät muutosta. Tällaisessa tilanteessa lasten käyttäytymisen kontrolloiminen voi olla epätoivoinen yritys vaikuttaa kehitykseen, johon ei kykene muuten vaikuttamaan ja joita ei hyväksy. Maahanmuutto ja siihen liittyvät roolinmuutokset ovat tavallisesti uusia kaikille perheenjäsenille, ja heiltä puuttuu kyseistä elämänmuutosta tukevat roolimallit. Myös pitkittynyt työttömyys voi edistää entistä tiukempaa tarrautumista tutuksi koettuihin roolimalleihin, käyttäytymiseen ja muihin kulttuurisiin piirteisiin, joita valtakulttuurin puristuksessa tulkitaan ehkä konservatiivisemminkin kuin entisessä kotimaassa. Jos tavallisesti työnteon kautta saatava kunnioitus ja arvovalta ovat kyseenalaistuneet, etenkin isät saattavat ryhtyä korostamaan entistä vahvemmin naisten ylläpitämän morallisen kunnian merkitystä. Siitä voi tulla kulttuurisen identiteetin, vallan ja miehisyyden ylläpitämisen symboli. 9

10 Kotoutumishaasteiden vuoksi kunnia-näkökulman merkitys saattaa nousta keskiöön etenkin ensimmäisen maahanmuuttajasukupolven kohdalla. Omasta yhteisöstä tulee helposti korvaamattoman tärkeä oman kielen ja kulttuurisen identiteetin tukemisessa, tiedonvälityksessä ja yhteyksien ylläpitämisessä entiseen kotimaahan. Näistä syistä maineen menettämisestä ja oman yhteisön kunnioituksen menettämisestä tulee erityisen vaikea kysymys. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajille kunnian merkitys saattaa korostua myös silloin, jos he suunnittelevat palaavansa takaisin edelliseen kotimaahansa ja tahtovat varmistaa kunnian säilymisen siellä asuvien sukulaisten silmissä. Käytännön vinkkejä nuorille maahanmuuttajatytöille itsemääräämisoikeuden lisäämiseksi Ole ovela. Teeskentele hieman perheen kasvojen säilyttämiseksi. Panosta kouluun, jos se vain on mahdollista. Opettajat ovat tärkeitä henkilöitä. Hanki kavereita perhepiirin ulkopuolelta. Jos kotona tulee ristiriitoja, tarvitaan yhteyksiä oman etnisen ryhmän ulkopuolelle. Älä juorua kavereistasi, jotta itse näyttäisit paremmalta. Valmistele vanhempiasi vähän kerrallaan. Älä antaudu. Aloita pienillä taisteluilla. Hanki veljet puolellesi. Kutsu vieraita, joihin vanhempasi luottavat ja johdattele keskustelu tyttöjen vapauteen päättää elämästään. Vie sanomalehti kotiin heti, kun siinä on jotakin sinulle hyödyllistä. Mieti, löytyisikö perheen läheistä ystävää, johon luotat ja joka voisi sovitella. Älä niele vanhempiesi väitettä, että voit mennä naimisiin kenen kanssa tahdot, mutta ensin käymme lomalla vanhassa kotimaassa. Lähde:Arbabi, Farnaz & Fristorp, Lotta: Överlevnads handbook för flikor om frihet och heder. Rädda Barnen, Värnamo (Käännös kirjoittajan) Kunniaan liittyvät ongelmat näyttäytyvät usein juuri sukupolvien välisenä ristiriitana. Maahanmuuttajien toisella, lapsuutensa Suomessa kasvaneella sukupolvella saattaa olla enemmän yhteyksiä suomalaiseen yhteiskuntaan, ja he ovat ehkä imeneet enemmän vaikutteita uudesta ympäristöstä kuin vanhempansa. Joskus tilanne mutkistuu erityisesti, jos vanhemmat ryhtyvät järjestämään avioliittoa Suomessa syntyneille lapsilleen entisestä kotimaastaan saapuneen henkilön kanssa. Muutoksiin sopeutuminen tapahtuu parhaimmillaankin hitaasti. Joskus puhutaan hitaan kotoutumisen käsitteestä. Kun tiettyjä arvoja, tapoja ja ajatusmalleja on omaksuttu lapsuudesta asti, ne eivät voi muuttua salamannopeasti. Siksi maahanmuuttajillakin pitäisi olla aikaa sopeutua uuteen. Muutoksen hitaudesta kirjoittaa myös Norma Khouri (2003) kirjassaan Kunniamurha Rakkaus ja kuolema nykypäivän Jordaniassa. Kirjassa kuvataan nuoren naisen näkökulmasta tilanteita, jotka johtivat hänen ystävänsä traagiseen murhaan. Muutettuaan ulkomaille Khouri kirjoittaa seuraavasti: Monien tuhansien kilometrien päässä ja eri kulttuurissa käsitän nyt, että kestää kauan muuttaa vanhoja uskomuksia. Tunnen menneisyyteni painon omassa mielessäni ja ruumiissani, kun yritän elää vapaata elämää, 10

11 joka on minulle nyt mahdollinen. Kun korotan ääneni ulkomailla ja yhdyn siten taisteluun Jordanian naisten puolesta, taistelen henkilökohtaisesti yhä niitä tabuja vastaan, joita meille on arabikulttuurissa syntymästä asti opetettu. Kuulen yhä samat aavikon kuiskeet, joita veljeni kuulevat. Äidin ja tätien äänet kaikuvat yhä korvissani ja hokevat samalla lailla kuin lapsuudessani: Nainen on kuin kuppi. Jos joku juo siitä, kukaan toinen ei tahdo sitä Nainen on kuin lasiruutu. Kun se menee rikki, sitä ei saa ehjäksi. Kun näen kadulla ihmisten osoittavan vapaasti ja avoimesti kiintymystään, pitävän toisiaan kädestä, halaavan ja suutelevan, huomaan ajattelevani, että se on väärin ja häpeällistä. Ja silti haluan sydämestäni olla yhtä vapaa ja suhtautua vapauteen luontevasti. 3. Kunniaväkivalta maailmalla ja Suomessa Moderneissa, maallistuneissa yhteiskunnissa naiseen liittyvän kunnia-käsitteen merkitys näyttää vähentyneen. Tähän lienee vaikuttanut naisen aseman paraneminen sekä sukupuoliroolien ja seksuaalisuuteen liittyvien normien muuttuminen. Montaa vuosisataa ei kuitenkaan ole siitä, kun nämäkin yhteiskunnat rakentuivat selkeämmin miehen kunnian ympärille. Miesten tuli olla herrasmiehiä, jotka saattoivat selvitellä kunnianloukkausta jopa kaksintaisteluissa. Suomessakin miehet ovat kunniakkaasti raivanneet peltojaan ja taistelleet sodissa. Vahvan yleistyksen mukaan kunnian merkitys on säilynyt erityisesti kuumaverisissä Välimeren ja Lähi-idän maissa sekä herrasmiesmäisissä kulttuureissa. Agraarisissa maanviljelyyn ja maan omistamiseen keskittyvissä kulttuureissa kunnialla näyttäisi olevan suurempi merkitys kuin teollisuusyhteiskunnissa. Vahvalla kunniakäsityksellä ei kuitenkaan ole suoraa yhteyttä mihinkään uskontoon, vaikka esimerkiksi Euroopassa se usein liitetäänkin virheellisesti islamiin. Yksi mahdollinen tapa kuvata asetelmaa on jakaa kulttuurit laki- ja kunniakulttuureihin. Lakikulttuureissa laki määrittelee käyttäytymissäännöt ja väärin käyttäytyneiden rangaistukset. Samanaikaisesti ihmiset luovuttavat oikeusjärjestelmälle oikeutensa puolustautua ja kostaa kokemansa vääryydet. Kunniakulttuureissa taas lainsäädäntö saattaa mukailla ihmisten oman käden oikeuden käyttöä. Siten kunniaankin liittyvästä rikoksesta saattaa lainsäädännön mukaan saada pienemmän tuomion kuin muusta vastaavasta rikoksesta. Kunnia-käsitteen keskeisyydestä tietyissä kulttuureissa ei voi vetää suoraviivaista yhteyttä kunniaan liittyvään väkivaltaan, sillä kunniaa voi puolustaa myös muutoin kuin väkivallan avulla. Kunniakeskeisyys yhdistettynä tietynlaiseen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin, lainsäädäntöön ja naisten asemaan voivat kuitenkin edesauttaa kunniaväkivallan esiintymistä Kunniaväkivalta-ilmiön laajuus 11

12 Koska kunniaväkivalta koetaan perheen sisäiseksi yksityisasiaksi ja kysymykseen nivoutuu koko suvun kunnia, sitä ei useinkaan raportoida poliisille. Tästä johtuen myös ilmiön laajuuden arvioiminen on vaikeaa. Eniten kunniaan liittyviä väkivaltatapauksia on esiintynyt Välimeren ja Lähi-idän maissa (esim. Libanon, Israel, Egypti, Jordania, Jemen, Marokko, Turkki) ja Aasiassa (esim. Irak, Iran, Afganistan, Pakistan, Intia, Bangladesh). Missään maassa kunniaväkivalta ei ole koko yhteiskunnan läpäisevä ilmiö, vaan koskee ainoastaan osaa perheistä ja suvuista. Tarkat maantieteelliset rajaukset ovat kuitenkin ongelmallisia, koska monen muunkin alueen perinteet korostavat naisen kunnian merkitystä esimerkiksi Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Kiinassa. Myös Etelä-Euroopassa naisen kunnialla on ollut erityisen suuri painoarvo jo ennen maahanmuuton yleistymistä. Ruotsissa ilmiö on liitetty tiettyjen maahanmuuttajien kotimaiden sijaan patriarkaalisia arvoja kunnioittaviin perheisiin, joita voivat olla myös taustaltaan pohjoismaiset perheet. Kunniaväkivallan muodoista kunniamurhat tulevat todennäköisimmin poliisin tietoisuuteen. Tosin luotettavia tilastoja niidenkään yleisyydestä ei ole saatavilla, koska kaikkialla niitä ei tilastoida systemaattisesti. Toisinaan kunniamurha lavastetaan tavalliseksi murhaksi, jotta muiden perheenjäsenten mahdollista osuutta murhaan ei tutkittaisi, tai tavallinen murha lavastetaan kunniamurhaksi, koska joissakin maissa niistä saa muita murhia pienemmän tuomion. Vuonna 2000 YK:n väestörahasto UNFPA arvioi, että maailmassa tehdään noin 5000 kunniamurhaa vuosittain, joista noin 1000 Pakistanissa ja Afganistanissa, 1000 Egyptissä ja 2550 Länsirannalla, Gazassa ja Jordaniassa. Saksan viranomaiset ovat raportoineet maassa tapahtuneen 53 kunniamurhaa vuosina Ison-Britannian pakkoavioliittoyksikkö arvioi oman maansa kunniamurhien lukumäärän tätäkin suuremmaksi, noin 12 murhaksi vuodessa. Murhien määrä ei näyttäisi olevan laskussa, vaikka viranomaiset ovatkin aloittaneet niiden vastaisen työn. Huolestuttavampia ovat arviot, joiden mukaan kunniamurhien määrä olisi nousussa. Esimerkiksi Pakistanissa kunniamurhiin liittyvä julkisuus on lisääntynyt selkeästi viime vuosina, minkä voi olettaa lisänneen myös poliisille raportoitujen tapausten lukumäärää. Tämän lisäksi todellisenkin murhien lukumäärän uskotaan olevan kasvussa, koska julkisuus on tuonut päivänvaloon myös kunniamurhien perusteluja. Maaseudun rakennemuutokset ja taloudelliset ongelmat ovat aikaansaaneet epävarmuutta ja pakottaneet entistä useammin naisia työelämään. Kunniamurhien arvioitu lisääntyminen saattaa liittyä juuri tämän kaltaisiin murroksiin. Monessa Euroopan maassa ääritapausten julkinen käsittely on lisännyt tietoisuutta kunniaväkivallasta. Suomessa yhtään kunniamurhaksi määriteltävää tapausta ei syksyyn 2006 mennessä ole tullut poliisin tietoon, joskin muutamassa murhassa kunnianäkökulma on tutkittu perusteellisesti. Lopulta poliisin johtopäätös oli, että tapauksen tunnuspiirteet eivät täytä kunniamurhan kriteereitä. Sen sijaan muita kunniaväkivallan ilmenemismuotoja on Suomessakin havaittu. Suomen Mielenterveysseuran SOS-keskuksen ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kunniaväkivaltahankkeissa on oltu tekemisissä useiden väkivaltaa kohdanneiden henkilöiden kanssa. Tavallisesti kyse on ollut nuorista tytöistä, jotka pelkäävät pakkoavioliittoa tai joiden elämää vanhemmat ja perhe muuten kontrolloivat voimallisesti. 12

13 Yhteydenotot hankkeisiin ovat tulleet usein opettajien tai sosiaalityöntekijöiden kautta tai suoraan apua etsivältä henkilöltä. Tarkempia lukumääriä tai arvioita kunniaan liittyvän väkivallan määrästä Suomessa ei ole. Tarvittaisiinkin tiedonvaihtoa olemassa olevissa verkostoissa, selvitys ja systemaattinen tilastointijärjestelmä, jotta tilanteesta saataisiin selkeämpi käsitys. Vertailun vuoksi Ruotsissa kunniaan liittyvän väkivallan kohteeksi arvioitiin vuonna 2003 joutuneen yli 1500 nuorta. Suomen arviot jäänevät tätä selvästi pienemmiksi, koska maahanmuuttajien määräkin on pienempi. Kunniaväkivalta voi kuitenkin jäädä täysin näkymättömiin, ellei sitä tietoisesti etsitä Lainsäädäntö ja sen toimeenpano Tavallisesti kunniaväkivaltaan sovelletaan samaa lainsäädäntöä kuin muuhunkin väkivaltaan. Monessa Lähi-idän ja Etelä-Amerikan maassa lainsäädäntö kuitenkin tunnistaa mahdollisuuden lieventää tuomiota, mikäli rikokseen on sisältynyt toisen osapuolen provosointia, esimerkiksi aviorikos. Tavallisesti kyseistä mahdollisuutta sovelletaan ainoastaan miesten tekemiin rikoksiin. Kiivasta keskustelua tuomion lieventämispykälästä on vastikään käyty esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Turkissa. Saudi-Arabiassa henkilöä, joka on tappanut aviorikoksen tehneen henkilön, ei voida rangaista. Näin suoraviivainen kunniamurhan salliminen on kuitenkin harvinaista. Suomen lainsäädännössä ei ole erityisiä viitteitä kunnia-motiiviin rikoksen taustalla. Siihen sovellettaisiin tilanteesta riippuen rikoslain (39/1889) eri pykäliä, esimerkiksi seuraavia: Pahoinpitely (21. luku, 5 ) Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Törkeä pahoinpitely (21. luku, 6 ) Jos pahoinpitelyssä 1) aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, 2) rikos tehdään erityisen raa alla tai julmalla tavalla tai 3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Laiton uhkaus (25. luku, 7 ) Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Pakottaminen (25. luku, 8 ) Joka oikeudettomasti väkivallalla tai uhkauksella pakottaa toisen tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin, on tuomittava, jollei teosta muualla 13

14 laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, pakottamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Samoin kunniamurhaa käsiteltäisiin murhana. Kunniaväkivallassa rikoksen tekijänä saattaa olla useita ihmisiä. Tällöin myös avustavassa asemassa olevia voidaan rangaista seuraavaan rikoslain kohtaan viitaten: Avunanto (5. luku, 6 ) Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Yllytyksestä rangaistavaan avunantoon rangaistaan avunantona. Viime vuosina joissakin Euroopan maissa on herätty kriminalisoimaan pakkoavioliitot. Ruotsissa lapsi- ja pakkoavioliitot kiellettiin vuonna Saman vuonna myös Saksassa kiellettiin pakkoavioliitot, mutta kielto ei koske uskonnollisin seremonioin solmittuja liittoja. Tanskassa viranomaisille annettiin valtuudet estää Tanskaan muuttaneita ei-tanskalaisia asumasta maassa, mikäli nämä epäilevät pakkoavioliittoa. Suomessa pakkoavioliittoa ei kielletä erillisellä lailla. Avioliittolain (234/1929) yleisperusteluissa kyllä todetaan, että avioliiton solmiminen perustuu osapuolten vapaaehtoiseen ja vakaaseen tahtoon. Myös avioliittoon pakottamisen kieltävät kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea. Esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa (16. artikla) esitetään: Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta. Suomen allekirjoittamassa YK:n sopimuksessa kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista (23. artikla) on samankaltainen sisältö. Jos avioliiton solmimiseen liittyy taivuttelua, pakkoa tai jopa väkivaltaa, voidaan turvautua esimerkiksi rikoslain laitonta uhkausta ja pakottamista sisältäviin pykäliin (ks. yllä). Pakkoavioliittojen kriminalisointi on monitahoinen kysymys. Monet kysymyksen parissa työskentelevät ovat huomanneet, että pakkoavioliiton takia apua hakevat henkilöt pyytävät lähes poikkeuksetta varmistusta, että heidän perheilleen ei tapahdu mitään raportoinnin vuoksi. Kun pakkoavioliitot kriminalisoidaan, avioliittoon pakotetut eivät ehkä uskalla tuoda ongelmia viranomaisten tietoon. Toisaalta kriminalisointi voi antaa moraalista tukea ja uskallusta kunniaväkivallan kohteille tarttua ongelmaan, koska he tietävät lain olevan heidän puolellaan. Kunniaväkivallan tutkintaan ja oikeudellisiin toimenpiteisiin liittyy muitakin epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi maissa, joissa naisiin kohdistuva ja kunniaan liittyvä väkivalta on yleistä, myös poliisi saattaa olla haluton ottamaan tapauksia tutkittavakseen. Jos tutkinta aloitetaan, saatetaan siinä keskittyä ainoastaan pääepäillyn toimien tutkimiseen, eikä lainkaan apua antaneisiin henkilöihin. Myös todistajien löytäminen voi olla hankalaa. On mahdollista, että monet kunniaväkivallan kohteena olleen lähipiirissä ovat hyväksyneet rikolliset toimet, vaikka eivät olisi niihin itse osallistuneetkaan. Nekään, jotka eivät toimia hyväksyneet, saattavat pelätä puhua asioista ääneen kohdatessaan yhteisön painostusta. 14

15 3.3. Työ kunniaväkivaltaa vastaan Ulkomailla on tehty pitkäjännitteistä työtä kunniaväkivallan kitkemiseksi. Väkivaltaan hyväksyvästi tai välinpitämättömästi suhtautuvan ajattelutavan muuttaminen on kuitenkin hyvin hidasta ja työlästä. Tuloksia on pyritty saamaan esimerkiksi muuttamalla lainsäädäntöä, järjestämällä tiedotuskampanjoita ja organisoimalla keskusteluryhmiä. Euroopassa keskeisessä roolissa ovat olleet maahanmuuttajayhteisöjen itse esittämät vaihtoehtoiset ajattelumallit. Maahanmuuttajat ovat osallistuneet kunniaväkivallan vastaiseen työhön etenkin paljon julkisuutta saaneiden kunniamurhatapausten jälkeen. Esimerkiksi Ruotsissa on perustettu miesten yhdistys nimeltään Kurdimiehet naisten alistamista vastaan ja Britannian muslimineuvosto on tuominnut kunniaväkivallan selkeäsanaisesti. Kysymys on noussut niin ajankohtaiseksi Isossa-Britanniassa, että suur-lontoon poliisi perusti 2004 erillisen henkirikosten ennaltaehkäisy-yksikön, jonka toimialaan kuuluvat esimerkiksi kunniamurhat, pakkoavioliitot, lasten hyväksikäyttö ja tyttöjen ympärileikkaus. Samanaikaisesti maassa on lisätty teemaan liittyvää koulutusta. Tammikuussa 2005 työnsä aloittanut, valtakunnallinen pakkoavioliittoyksikkö on muun muassa järjestänyt suuren tiedotuskampanjan ja laatinut erillistä pakkoavioliittoja käsittelevää opasmateriaalia. Suomessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin ja Suomen Mielenterveysseuran SOS-tukikeskuksen kunniaväkivaltahankkeet ovat pyrkineet kehittämään toimintamalleja, jotka auttaisivat suomalaisia viranomaisia puuttumaan kunniaväkivaltaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. MLL:n hanke on tehnyt myös ennaltaehkäisevää työtä maahanmuuttajayhteisön parissa järjestämällä maahanmuuttajataustaisille vanhemmille keskustelutilaisuuksia lasten kasvatuksesta ja käsittelemällä kunniaväkivaltaan epäsuorasti liittyviä kysymyksiä maahanmuuttajanuorten kanssa. Nuoret ovat muun muassa kääntäneet tasa-arvoon liittyviä artikkeleita suomesta äidinkielelleen ja tehneet radio-ohjelmia Lähiradioon. 4. Miten tunnistaa ja toimia? 4.1. Riskisignaaleiden pohdintaa Väkivallan ja etenkin kunniaan liittyvän väkivallan ilmenemismuodot ovat moninaiset. Usein niiden tunnistamista vaikeuttavat väkivallan kohteena olevan henkilön pelko ja häpeä, jotka saattavat saada hänet piilottelemaan ahdinkoaan. Ei ole mahdollista laatia yksiselitteistä listaa riskitekijöistä, joiden perusteella kunniaväkivalta voitaisiin tunnistaa. Kuitenkin tietyille kysymyksille herkistyminen saattaa auttaa ulkopuolista tunnistamaan kunniaväkivaltaan liittyvä tilanne. Kulttuuripiiri. MLL:n maahanmuuttajavanhemmille järjestämässä keskustelutilaisuudessa eräs yhteisön jäsen esitti: Kunniaväkivalta ei ole uskonnon tai kulttuurin ongelma vaan henkilön oma ongelma. Vain mieleltään järkkynyt voi käyttää väkivaltaa. Se ei ole missään olosuhteissa perusteltua. Näkemys on hyvä 15

16 osoitus siitä, miten eri tavoin yksilöt voivat ajatella sellaisessakin kulttuuripiirissä, missä kunniaväkivaltaa esiintyy säännöllisesti. Tiettyjä maantieteellisiä alueita voidaan kuitenkin käyttää yhtenä kunniaväkivallan tunnistamisen välineenä. Suomessa kunniaan liittyviä ristiriitoja on noussut esiin esimerkiksi Afganistanista, Iranista, Irakista ja Turkista muuttaneiden keskuudessa. Epätavallinen käyttäytyminen. Epätavallista käyttäytymistä voi olla vaikea erottaa luonnollisista murrosikään tai maahanmuuttoon liittyvistä tekijöistä. Syytä huolestumiseen saattaa kuitenkin olla, jos muutos käyttäytymisessä on raju. Ison-Britannian hallituksen alainen pakkoavioliittoyksikkö on laatinut opettajille, sosiaalityöntekijöille ja poliiseille listan tekijöistä, jotka voivat toimia riskisignaaleina maahanmuuttajanuorta mahdollisesti kohtaavasta pakkoavioliitosta. Monet niistä voivat olla signaaleita myös muihin kunniaväkivallan muotoihin. - Joku perheenjäsen saattaa nuoren aina kouluun ja harrastuksiin. Hän myöhästyy usein tai saapuu viime tipassa. - Nuori lopettaa koulunkäynnin ja/ tai harrastustoiminnan. Nuoren opiskelumotivaatio laskee äkillisesti. - Nuori vaikuttaa masentuneelta, itsetuhoiselta tai vetäytyvältä. Nuorella saattaa olla syömishäiriö. - Nuori käyttää paljon päihteitä tai näpistelee kaupoista. Perheen tilanne. Tavalliset perhe- tai parisuhdeväkivaltaan liittyvät merkit kuten mustelmat voivat kieliä myös kunniaväkivallasta. Jos vanhemmat sisarukset ovat avioituneet hyvin nuorena, tämä saattaa viitata vanhempien tai suvun taholta tulevaan paineeseen myös nuorempien sisarusten kohdalla. Toisinaan yllättävät elämänmuutokset lisäävät tarvetta saada tilanne hallintaan muilla tavoin. Esimerkiksi toisen vanhemman kuolema voi johtaa jäljelle jääneen äkilliseen tarpeeseen saada lapsi nopeasti ja kunniallisesti naimisiin, vaikka vastoin tämän tahtoa. Matka entiseen kotimaahan. Mikäli on syytä epäillä pakkoavioliiton tai muun kunniaväkivallan uhkaa, matka vanhempien tai puolison entiseen kotimaahan saattaa osoittautua vaaralliseksi. Toisinaan pakkoavioliitot solmitaan harmittomalta kuulostavan lomamatkan aikana, minkä jälkeen pariskunta saattaa jopa jäädä asumaan kyseiseen maahan. Tiedetään myös tapauksia, joissa lomalle lähetetty henkilö on tullut murhatuksi. Koska vieraassa ympäristössä avun saaminen ja mahdollisten rikosten tutkiminen voi olla vaikeaa, epäilyttävän matkan perumiseksi tulee tehdä kaikki voitava. Kyseiseen listaan tulee suhtautua tietyllä varauksellisuudella, sillä jokainen kunniaväkivaltatilanne ilmenee omalla tavallaan. Onkin syytä varoa yleistysten ja hätiköityjen johtopäätösten tekemistä Välitön puuttuminen Käytäntö on osoittanut, että väkivaltaa kohdanneiden henkilöiden on erittäin vaikea hakea apua. Usein vaikeus liittyy väkivallan tekijän ja kohteen läheiseen suhteeseen. Kunniaan 16

17 liittyvää väkivaltaa kokeneella viranomaisten puoleen kääntyminen saattaa tarkoittaa, että hänen perheensä ja koko yhteisönsä hylkää hänet. Mikäli henkilö ei ole tottunut järjestelemään elämäänsä itse, hylätyksi tuleminen voi kuulostaa hyvin pelottavalta. Hän saattaa myös pelätä, että häntä ahdisteleva puoliso tai perhe joutuu raportoinnin vuoksi kohtuuttomiin vaikeuksiin. Lisäksi hänellä saattaa olla puutteellinen kielitaito tai käsitys viranomaisten kyvystä tai halusta tarjota apua. Tilanne mutkistuu entisestään, jos väkivaltaa kohtaa henkilö, jolla ei ole vakaata asemaa Suomessa. Esimerkiksi turvapaikanhakija tai väliaikaisella oleskeluluvalla Suomessa asuva henkilö voi virheellisesti pelätä, että ongelman esille nostamisesta seuraa maasta karkottaminen. Kaiken kaikkiaan tiedon ja luottamuksen puute ovat keskeisiä esteitä avun hakemiselle. Tästä johtuen kunniaväkivallan tunnistamiseksi voidaan viranomaisilta tarvita aktiivista, kyselevää otetta. Isossa-Britanniassa tehdyn selvityksen mukaan pakkoavioliittoa paenneet naiset eivät itsestään selvästi saaneet tarvitsemaansa apua. Viranomaiset eivät tarjonneet heille samoja palveluja kuin muille väkivallan kohteille, koska he pitivät kunniaväkivaltaa kulttuurisena ongelmana, johon viranomaisilla ei ollut välineitä puuttua. Tällaisessa tilanteessa kunniaväkivallan kohteeksi joutunut saa osakseen moninkertaista syrjintää, niin sukupuolensa kuin etnisen taustansakin vuoksi. Jos maahanmuuttajataustainen henkilö siis kertoo kohtaamastaan väkivallasta viranomaiselle, siihen on suhtauduttava erittäin vakavasti. On tavanomaista, että kunniaväkivaltaa kohdannut ei itse kykene arvioimaan tilanteen vaarallisuutta, koska kyseessä on hänelle läheiset ihmiset. Viranomaisen puoleen kääntyminen saattaa pahentaa konfliktia entisestään ja motivoida sukulaisia etsimään henkilö käsiinsä keinolla millä hyvänsä. Ulkomailta on esimerkkejä, joissa apuna on käytetty paikallisia kauppiaita, taksikuskeja, maahanmuuttajayhteisön jäseniä, koulutovereita tai jopa palkkionmetsästäjiä viranomaisille puhuneen perheenjäsenen löytämiseksi. Perhe voi pyytää apua myös poliisilta tekemällä katoamisilmoituksen tai sepittämällä tarinan tekaistusta rikoksesta Viranomaisten työnjako ja yhteistyö Kunniaväkivaltaan puututtaessa suurennuslasi kohdistuu viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Usein olemassa oleva ammattitaito ja vanhatkin toimintamallit ovat käyttökelpoisia, kunhan poliisi, sosiaalityöntekijä, erilaiset kriisipalvelut ja mahdolliset muut tahot ovat valmiita reagoimaan uhkatilanteisiin nopeasti. Etsittäessä ratkaisua on hyvä edetä seuraavien vaiheiden kautta: TILANTEEN RATKAISUN VAIHEET 1. TOIMIJOIDEN KARTOITUS Ketkä ovat suurin uhka? Voivatko läheiset tarjota tukea? Ketä viranomaisia on ollut/ tai kenen tulisi olla mukana? 2. TILANNEARVIO Mikä on uhkan vakavuus? Mitä tukea väkivallan kohde tarvitsee välittömästi ja mahdollisesti pitkällä aikavälillä? Mitä keinoja on käytettävissä tilanteen ratkaisuun? 17

18 3. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN Miten varmistetaan, että viranomaiset asettavat yhteisen tavoitteen, joka huomioi mahdollisimman hyvin kyseessä olevan henkilön toivomukset? 4. TOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN Mitä kukin viranomainen tekee? Miten varmistetaan jokaisen osapuolen sitoutuminen? 5. SEURANTA Miten ja milloin toiminnasta raportoidaan? Millä aikataululla tilannetta seurataan jatkossa? Ensin on syytä kartoittaa, ketä ihmisiä asetelmassa on osallisina. Kunniaväkivaltaa kohdanneen henkilön läheisissä voi olla sekä hänen turvallisuuttaan uhkaavia henkilöitä että toisia, jotka voivat tarjota hänelle tärkeää tukea. Mikäli henkilö on lähimenneisyydessä ollut tekemisissä joidenkin viranomaisten kanssa, myös heidän näkemyksensä on hyvä saada mukaan pohdittaessa ratkaisua tilanteeseen. Toimijoiden kartoitusta voidaan hahmottaa esimerkiksi seuraavan kuvion avulla. KUVIO 1. Mahdollisia toimijoita kunniaan liittyvässä väkivaltatilanteessa. Sukulaiset, ystävät YHTEISÖ Läheiset perheenjäsenet Maahanmuuttajayhteisö VIRAN- OMAISET Sosiaalija terveyshuolto Poliisitoimi Arkiympäristö (koulu, työharjoittelu) Tilanteen vakavuuden arviointi on haasteellinen tehtävä, sillä kunniaan liittyvät väkivaltatilanteet voivat olla hyvin ennakoimattomia. Varmuuden vuoksi on hyvä toimia 18

19 liian varovasti kuin liian varomattomasti. Toisinaan voi olla syytä järjestää salainen majoitus, mikä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla voidaan toteuttaa Monika-Naiset Liitto ry:n pyörittämässä, erityisesti maahanmuuttajataustaisille naisille tarkoitetussa turvakodissa. Välittömästi on myös hyvä laatia kunniaväkivaltaa kohdanneen kanssa turvallisuussuunnitelma ja määritellä riskisignaalit, joiden ilmaantuessa hänen tulee hakeutua turvaan. Kunniaväkivaltatilanteen onnistunut hoitaminen edellyttää selkeää työnjakoa ja tiivistä tiedonkulkua eri tahojen kesken. Erityisen tärkeää on sopia, mikä taho koordinoi tapauksen hoitamista ja seuraa tilanteen etenemistä. Kokemus on osoittanut, että moniammatillisessa yhteistyössä on toisinaan haasteita, jotka juontavat juurensa töiden erilaiseen luonteeseen ja esimerkiksi salassapitovelvollisuuteen. Viranomaisten erilaiset roolit ja näkökulmat voivat aikaansaada asioiden erilaista priorisointia. Tästä johtuen on syytä määritellä yhteinen tavoite ja keinot, joilla niihin päästään. Yhtä mallia viranomaisten keskinäisen työnjaon määrittelemiseksi ei ole mahdollista laatia, sillä jokainen paikkakunta ja tapaus on erilainen. Seuraava kuvio esittelee kuitenkin yhden mahdollisen työnjaon mallin, jota voidaan muokata kuhunkin tilanteeseen sopivaksi. KUVIO 2. Viranomaisten mahdollinen työnjakomalli kunniaväkivaltatilanteessa. 19

20 Sosiaalityöntekijä: yleisen hyvinvoinnin koordinointi turvallisuusohjeistukset (hätänumero, rutiinit ja reitit kouluihin, työhön yms.) asumisen järjestäminen, uusi osoite yhteydet turvakotiin ohjaaminen tarvittaessa kriisipalveluihin tiedon koordinointi kunnan sisäisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa (koulu, päiväkoti, neuvola yms.) tulkkausjärjestelyt taloudellinen tuki Poliisi: suojaaminen uhkan arviointi, riskin vähentäminen lähestymiskiellon hakeminen rikosilmoitus lisätty partiointi lakisäädösten tiedoksi saattaminen, neuvottelut varotiedot muiden viranomaisten konsultointi Esim. opettaja: ohjaaminen alle 18-vuotias oppilas: kuraattorin konsultointi, yhteydenotto lastensuojeluviranomaisiin täysi-ikäinen: poliisille ja sosiaalityöntekijälle ohjaaminen tukipalvelujen hakemiseen kannustus koulun/ oppilaitoksen keinojen pohtiminen, koulutustarjonnan ylläpito henkilön niin toivoessa tilanteen kehittymisen seuraaminen arjessa Ongelmakenttä edellyttää joissakin tilanteissa myös kansainvälistä viranomaistyötä. Morsian tai sulhanen saatetaan lähettää vastoin tahtoaan solmimaan avioliitto vanhempien edellisessä kotimaassa. Toisaalta tiedetään tapauksia, joissa kaukainen sukulainen entisestä kotimaasta on järjestetty Eurooppaan suorittamaan kunniamurha, jota kukaan muu ei ole suostunut tekemään. Maan rajojen ylittävä tiedonvaihto, lähetystöjen mahdollisesti koordinoiva rooli ja esimerkiksi rajavartioston kouluttaminen nousevat tällöin keskeisiksi. Esimerkki*: Viranomaisten hätiköityjä toimia? 19-vuotiaalla naisella on ollut nettisuhde nuoreen mieheen, jonka hän tapasi yhden kerran. Tapaamisen jälkeen naisen vanhemmat tivasivat, missä hän oli ollut ja riidan kuluessa isä löikin häntä päähän ja käsivarsiin. Vanhemmat rajoittavat tyttärensä menemisiä tiukasti ja suunnittelevat yhteistä matkaa edelliseen kotimaahansa. Nainen 20

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT

KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT - TIETOA, TAITOA JA TOIMINTAOHJEITA KOHTAAMISEN TUEKSI Katri Peräaho Yhteisöpedagogi (AMK), Human Rights, Globalisation and Justice (MA), Seksuaalineuvoja KUNNIAVÄKIVALTA

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen Helsingin nettipoliisi ylikonstaapeli Marko Forss vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettipoliisitoiminta Alkoi

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori Helsingin yliopisto 18.8.2011 ls 10 Seminaari raiskauskriisikeskus Tukinainen Kuka on raiskauksen uhri? Kuka kelpaa uhriksi?

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Kuka on ihmiskaupan uhri? Rikoslain määritelmä (RL 25:3 (a)). - Ihmiskaupan uhrina voidaan pitää sellaisen toiminnan kohdetta, missä sekä käytetyt keinot, tekotavat että

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Kunniaan liittyvät konfliktit Suomessa

Kunniaan liittyvät konfliktit Suomessa Kunniaan liittyvät konfliktit Suomessa Yhteenveto kyselytutkimuksen keskeisistä tuloksista Eeva Suomenaro IHMISOIKEUSLIITON SELVITYS 3/2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET... 3 2.1.

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Oulu 10.2.2016 Seija Parekh, Vieraileva tutkija, THL Suomen perinteiset kulttuuriset vähemmistöt Romanit, arviolta 10 000-12 000

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4. UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.2015 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Mitä kunniaväkivalta on? YTT, yliassistentti Suvi Keskinen Tampereen yliopisto 4.2.2009 Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Meneillään oleva tutkimus käsittelee maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma. Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1.

HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma. Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1. HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1.2014 Tilanne Suomessa UHRIN TUNNISTAMINEN = varhaisessa vaiheessa Poliisin

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Ihmiskauppa ei ole satua 14.10.2014 klo. 12-14 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Kamppi-Helsinki Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori (em.) Lapin yliopisto Orjuuden pitkä historia

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

KUNNIAVÄKIVALTA OIKEUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA. VT Pia Holm

KUNNIAVÄKIVALTA OIKEUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA. VT Pia Holm KUNNIAVÄKIVALTA OIKEUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA VT Pia Holm 134 Kunniaväkivalta on usein piilorikollisuutta, joka harvoin tulee poliisin tietoon. Suurin haaste viranomaisten toiminnassa on tunnistaa ajoissa

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Kuka on ihmiskaupan uhri? Rikoslain määritelmä (RL 25:3 (a)). - Ihmiskaupan uhrina voidaan pitää sellaisen toiminnan kohdetta, missä sekä käytetyt keinot, tekotavat että

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Ihmiskaupan tunnistaminen

Ihmiskaupan tunnistaminen Ihmiskaupan tunnistaminen Akateemiset naiset Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Ylitarkastaja (ihmiskauppa-asiat), OTT Venla Roth Vähemmistövaltuutetun / kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimisto

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

KAN_6 1 + + A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT KAN_6_100214PP +

KAN_6 1 + + A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT KAN_6_100214PP + KAN_6 1 *1219901* KANSALAISUUSILMOITUS; NUORI HENKILÖ Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu Suomen kansalaisuuden hakemiseksi sinulle 18-22 -vuotias, jota ei ole tuomittu vapausrangaistukseen ja joka - olet

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot