timo Tervo Liikennelääketiede sai professuurin s. 8 Huumeratit huolestuttavat s. 16 Suojatiekampanja raidoitti kasvot s. 22

Transkriptio

1 Huumeratit huolestuttavat s. 16 Suojatiekampanja raidoitti kasvot s. 22 timo Tervo Liikennelääketiede sai professuurin s. 8 Ajokyvyn arvioinnin tulisi olla rutiinia kaikille lääkäreille. Liikennelääketieteen professori Timo Tervo s. 8

2 tien päällä liikenneturva Liikenneturva / Nina Mönkkönen Näkyvää moottoripyöräilykautta! esällä moottoripyörä on tuttu näky liikenteessä, K mutta aina ei pyörää erota muun liikenteen seasta. Ajossa kannattaakin ottaa muutama asia huomioon ja varmistaa oma näkyminen muille tienkäyttäjille. Vaikka kesä ja moottoripyöräily ovat jo vakiintunut parivaljakko, kaksipyöräinen voi edelleenkin yllättää tien päällä havaintoja tekevän autoilijan. Ympäristöstä erottumista ja havaittavuutta voi kuitenkin parantaa pienillä keinoilla, jotka tekevät moottoripyöräilystä paitsi turvallisempaa myös mukavampaa. Ajaminen on aina rennompaa, kun voi ajaa omilla ehdoilla eikä toisen tahdissa. Kunnon välimatkaa pitämällä näkee mitä ympärillä tapahtuu ja esiin nousevien tilanteiden hallinta helpottuu, koska on enemmän aikaa ja tilaa toimia. Myös peräänajon riski vähenee ja oma havaittavuus paranee. Myös ajolinja vaikuttaa havainnointiin. Vaikka kiusaus puikahtaa kaistojen väliin voi olla suuri, ajokaistalla ajaes sa sekä edessä että perässä ajavat autot huomaavat kaksipyöräisen. Moottoripyöräilijän tulisikin pyrkiä olemaan mahdollisimman ennalta-arvattava liikenteessä ja ennakoida tilanteita, joissa muilla voi olla havaintovaikeuksia. Näkyvä motoristi käyttää myös aina ajovaloja ja valitsee valkoisia tai värikkäitä ajovarusteita. Väriltään selkeästi erottuva, siis kirkkaan värinen tai valkoinen, ajoasu ei sulaudu ympäristöön mustan tavoin. Sama pätee myös kypärän väritykseen. Havaittavuutta edesauttaa, jos väriä on motoristin yläkropassa, eritoten kypärässä. Lisätietoa motoristin näkyvyydestä videosarjassa: 2 2/2014

3 INFO Vinkit oman näkyvyyden varmistamiseksi motoristille: Valitse ajolinja huolella. Pidä kunnon turvaväli. Suosi kirkkaan värisiä ajovarusteita. Ennakoi tilanteet, joissa sinua ei välttämättä havaita. Varo ajamasta katveessa. 2/2014 3

4 1/ Värikäs motoristi erottuu Kuva: Liikenneturva / Nina Mönkkönen 12 Alkoholi ei sovi pyörien päälle 16 Päihteet ja sekakäyttö huolena liikenteessä KUVA: Matti Immonen 8 22 Sinä teet suojatien 26 Valoisan kesän liikenneriskit ovat vauhti ja viina Rattijuopumusonnettomuudet yleistyvät kesällä Kuva: liikenneturva vakiot 5 Pääkirjoitus: Pasi Anteroinen 6 Lyhyesti 8 Henkilö: Timo Tervo 29 Näkökentässä: Jouni Heikola Svensk resumé /2014

5 pääkirjoitus Julkaisija Liikenneturva Sitratie 7, Helsinki Puh , faksi s-posti: Päätoimittaja Pasi Anteroinen Toimituskunta Pasi Anteroinen, Minna Saarinen (toimitussihteeri), Tuula Taskinen, Nina Hedberg, Juha Valtonen, Antero Lammi, Tuija Holttinen Toimitus Liikenneturva ja Legendium Oy Melkonkatu 28 D, Helsinki Puh Taitto Legendium Oy Kansi Kuva: Matti Immonen Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Liikenneturva Tarja Hämäläinen PL 29, Helsinki Faksi s-posti: Paino SP-Paino Oy Jakelu Suomen Posti Oy PL 6, Posti Puh faksi ISSN vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Suomalaisen huume ovat lääkkeet E nglanninkielessä lääkkeitä ja huumeita ei erotella, apteekki on rehellisesti drugstore. Sanat auttavat myös viestimään, etteivät lääkkeet ja huumeet eroa toisistaan usein kuin käyttötarkoituksen myötä. Uutta rajanvetoa lääke- ja huumausaineiden välillä tapahtuu jatkuvasti, kuten kannabiksen yleistynyt käyttö MS-taudin oireiden helpottamiseen osoittaa. Liikenneturvaa kiinnostaa, missä aineissa suomalaiset ovat liikenteessä. EU:n tukemassa DRUID-tutkimuksessa selvitettiin päihteiden käyttöä eri puolilla Eurooppaa. Suomalaisessa liikenteessä oli vähemmän rattijuoppoja ja huumeratteja kuin muualla Euroopassa, mutta enemmän ajokykyä heikentävien lääkeaineiden käyttäjiä. THL:n tutkijat arvioivat jopa, että liikenteessämme on enemmän rauhoittavia lääkkeitä käyttäneitä kuljettajia kuin alkoholia tai huumausaineita käyttäneitä. Suomalainen huumekuski ei siis ole stereotyyppisesti nuori kannabiksen tai amfetamiinin käyttäjä, vaan rauhoittavien lääkkeiden sumussa rattiin tarttunut 50-vuotias. Hän käyttää bentsodiatsepiinejä esimerkiksi unihäiriöitä helpottaakseen. Toki lääkepurkeista löytyy punainen varoituskolmio ja oma lääkärikin osaisi ohjeistaa, voiko lääkkeen ottanut ajaa seuraavana aamuna. Silti poliisi tavoittaa liikenteestä vuosittain noin kuljettajaa, joiden näytteistä löytyy huumeita tai voimassa olevassa huumausaineasetuksessa mainittuja lääkeaineita, kuten bentsodiatsepiineja ja opiaatteja. Tässä lehdessä on myös haastateltu liikennelääketieteen professori Timo Tervoa, joka arvioi, että lääkeaineiden aiheuttama väsyminen ja päihtyminen ovat yleistymässä liikenteessämme. Tervon mukaan lisää valistusta tarvitaan sekä lääkäreille että autoilijoille. Liikenneturva tutkii monia liikenteen ilmiöitä: koettua turvallisuutta, pelkoja, asenteita ja liikennekäyttäytymistä. Jatkossa myös suhtautumista lääkkeiden käyttöön on syytä selvittää tarkemmin, jotta valistusta voidaan kohdentaa paremmin ja valita ne viestit, jotka puhuttelevat ihmisiä aidosti heidän arjessaan. Harva työelämän oravanpyörässä polkeva viisikymppinen kokee itseään huumekuljettajaksi, vaikka illalla otetut unilääkkeet heikentäisivätkin aamun ajokykyä. Pasi Anteroinen päätoimittaja 2/2014 5

6 lyhyesti Taloudellinen ajotapa on myös turvallinen ajotapa Y mpäristötekijät puoltavat taloudellista ajotapaa. Uudet autot ovat entistä taloudellisempia, mutta autonvalmistajien ohella myös kuljettajat voivat omalla ajotavallaan tehostaa liikenteen energiakäyttöä. Oikealla ajotavan valinnalla voi polttoaineenkulutusta vähentää jopa viidesosan ilman, että matka-aika kasvaa merkittävästi. Markku Ikosen tuore kirja opastaa taloudelliseen ajamiseen havainnollisin esimerkein ja perusteluin. Teos valottaa polttoaineenkulutukseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden merkitystä eri ajotilanteissa auton, kuljettajan sekä olosuhteiden kannalta. Erityisesti kuljettajan ajotapa ja vaikutusmahdollisuudet ovat kes kiössä. Käytännön liikennetilanteessa taloudellinen ja ennakoiva ajotapa ovat hyvin samankaltaisia. Taloudellinen ajotapa on siis samalla myös turvallista liikennekäyttäytymistä, toteaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo. Aja taloudellisesti soveltuu sekä autoalan kouluttajille että opiskelijoille, mutta on kenelle tahansa autoilijalle oiva opas taloudelliseen ajoon. Lue lisää: aja-taloudellisesti/ tutka 8+ Ruotsin nollavisio tukee turvallista pyöräilyä P Miksi riskinotto liikenteessä on tyhmää? L Lue lisää: liitto/koulutusmateriaaleja/ yöräily on osa kestävää liikennettä ja sen edistämistä on tuettava. Pyöräilymäärien kasvaessa on kuitenkin tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota pyöräilyn turvallisuuteen. Ruotsissa pyöräilyturvallisuuden edistämiseksi on tehty strategia vuosille Lähtökohtana on pyöräilijöiden suuri osuus tieliikenteessä loukkaantuneiden joukossa. Nollavision lisäksi strategialla halutaan tukea pyöräilyn kasvun positiivisia vaikutuksia kansanterveyteen ja kaupunkien viihtyisyyteen. Muun muassa turvalliset pyöräilyväylät ja kypärän käyttö edistävät pyöräilijöiden turvallisuutta ja kypärän käyttö onkin kasvussa myös Ruotsissa. 36 prosenttia ruotsalaisista pyöräilijöistä käytti vuonna 2013 kypärää, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin (lähde: VTI). Suomessa kypärää käytti viime vuonna 44 prosenttia pyöräilijöistä. Lue lisää: iikenteessä tapahtuu jatkuvasti erilaisia ylilyöntejä ja läheltä piti -tilanteita. Moni vaaranpaikka ja onnettomuuskin olisivat vältettävissä huolellisella liikennekäyttäytymisellä. Aivovammaliitto, Autokoululiitto ja Liikenneturva ovat yhteistyössä tehneet yläkouluikäisille ja autokouluille suunnatun materiaalin, joka avaa vastuullista ajotapaa. Miksi riskinotto liikenteessä on tyhmää -materiaalipaketin avulla on tarkoitus nuorten kanssa yhdessä keskustellen käydä läpi riskikäyttäytymistä, ennakoivaa ajotapaa ja kuljettajan itsearviointia. Kuva: Shutterstock Liikennevilkun lukijoiden lehdelle antama kokonaisarvosana. lähde: Liikennevilkun lukijatutkimus 2013 Aivovammaliitto ry 6 2/2014

7 Kuva: Kimmo Torkkeli Automatkailun historiaa Mobiliassa A lkanut kesä tuo tien päälle myös matkailuautot ja -vaunut. Kangasalla tarjoutuu tänä vuonna herkullinen tilaisuus käydä tutustumassa suomalaiseen automatkailun historiaan. Mobilian näyttely pureutuu karavaanikulttuuriin ja esittelee matkailuvaunuja ja -autoja eri vuosikymmeniltä. Ihasteltavana on muun videokilpailu nuorille K ansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään Viikon tarkoituksena on edistää fiksua liikkumista eri keinoin ja haastaa osallistujia pohtimaan omia liikkumisvalintoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Keskeinen kehotus kuuluukin: Mieti miten kuljet! muassa Leevi Launon vuonna 1950 itse tekemä matkailuvaunu ja 1970-luvulla Suomen kalleimmaksi matkailuautoksi tituleerattu GMC Motorhome. Näyttely onkin oiva kohde vaikkapa oman karavaanarireissun etappitauoksi! Lue lisää: Auto edessä, mökki takana -näyttely Mobiliassa Mobilian näyttely on osa Suomen Asuntovaunuyhdistys SF-Caravanin 50-vuotisjuhlavuotta. Liikenneturva on Mobilia auto- ja tiemuseota ylläpitävän Mobilia-säätiön taustayhteisö. Liikenneturvan historiallinen kokoelma on tallennettu Mobiliaan. Osana Liikkujan viikon teemaa Motiva järjestää Omilla poluilla -kilpailun, jonka aiheena on fiksu arkiliikkuminen. Kilpailu haastaa nuoret miettimään omia tapoja liikkua, miten tulee kuljetuksi arkena esimerkiksi kouluun tai harrastuksiin ja miten tätä kulkemista voisi ilmentää videon keinoin. Enimmillään kolmen minuutin videon voi toteuttaa 1 3 hengen ryhmissä vaikka kännykkäkameralla. Voittajille on luvassa palkinnoksi Soliferin pyörät sekä radiohaastatteluja. Kilpailuun ehtii ottaa osaa koko kesän ajan, viimeinen osallistumispäivä on 1. syyskuuta. Lue lisää: selvästi parempi kesä tapaturmapäivä.fi Selvästi parempi kesä T apaturmapäivää vietetään tänä vuonna perjantaina 13. päivä kesäkuuta. Nyt erityisteemana on kesä ja alkoholin aiheuttamat tapaturmat. Tapaturmapäivänä kiinnitetään huomiota siihen, miten kesämökillä, vesillä, liikenteessä ja lomareissuilla toimitaan turvallisesti ja vältytään tapaturmilta. Teemalla Selvästi parempi kesä muistutetaan, että alkoholin vaikutuksen alaisena sattuu ja tapahtuu usein ikävästikin. Vuosittain Suomessa sattuu yli miljoona fyysisen vamman aiheuttavaa tapaturmaa, ja niihin kuolee lähes ihmistä. Tapaturmista seuraa yli lääkärikäyntiä ja yli sairaalahoitojaksoa vuotiaiden kuolemaan johtaneista tapaturmista 80 prosenttia sattui päihtyneille. Lue lisää tai osallistu keskusteluun 2/2014 7

8 henkilö Vesa Ville Mattila Matti Immonen Ajokyvyn arviointia tulisi tarkistaa Liikennelääketiede selvittää kuljettajan tilan ja terveydentilan vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Kuitenkin kaikkien lääkärien pitäisi tarvittaessa puuttua potilaan ajamiseen, ja ajokyvyn arvioinnin tulisi olla rutiinia, sanoo liikennelääketieteen professori Timo Tervo. 8 2/2014

9 Kaikenlaiset kulkuvälineet ovat pienestä pitäen innostaneet liikennelääketieteen professori Timo Tervoa. Vuosikausien purjehtimisen jälkeen Tervo siirtyi moottoriveneilyyn ja saariston osa-aikaisasukiksi. Juuri nyt hänen suurin kiinnostuksensa kohdistuu kohta valmistuvaan moottoriveneeseen. 2/2014 9

10 K ehitys on kulkenut rattaista rautateihin, autoihin ja lentokoneisiin silti liikenneturvallisuutta parantava liikennelääketiede ei vielä ole kunnolla vakiinnuttanut asemaansa. Liikennelääketieteeseen pätevöitynyt lääkäri arvioi muun muassa sairauksien, vammojen ja päihteiden käytön vaikutuksia liikenneturvallisuuteen sekä selvittää liikenneonnettomuuksien vammamekanismeja. Liikenneturvallisuuden parantaminen on kuitenkin koko lääkärikunnan asia. Lääkäri vaikuttaa liikenneturvallisuuteen arvioidessaan moottoriajoneuvon kuljettamisen terveydellisiä edellytyksiä. Kuljettajan tila sairaus, päihtymys, väsymys tai itsetuhoisuus on yleisin kuolonkolareihin vaikuttava riskitekijä, ja yli puolet moottoriliikenneonnettomuuksista aiheutuu erilaisista terveydellisistä syistä, kertoo Pohjoismaiden ensimmäinen liikennelääketieteen professori, silmätautien erikoislääkäri Timo Tervo. Rutiinit kuntoon Liikenteessä on yhä enemmän ikääntyneitä kuljettajia. Ikä sinänsä ei kasvata onnettomuusriskiä, mutta usein lisää lääkityksiä ja havaintovirheitä. Ikääntymisen aiheuttamien aivomuutosten lisäksi juuri lääkkeet yhteisvaikutuksineen saattavat selittää monien onnettomuuksiin joutuneiden iäkkäiden kuljettajien sekavan ajokäyttäytymisen. Lääkeaineiden aiheuttama väsyminen ja päihtyminen ovat yleistymässä. Riskit tunnetaan, mutta valitettavasti lääkärit ja autoilijat eivät vielä niitä tarpeeksi tiedosta. Eikä poliisi hevin saa lääkärin määräämiä lääkkeitä nauttivaa kuljettajaa oikeuskemiallisiin tutkimuksiin, Tervo muistuttaa. Myös mahdollisuus saada sairauskohtaus nousee iän myötä. Sairauskohtaukset ovat syynä joka kolmannessa yli 65-vuotiaiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa. Lääkäreille senioreiden ajoluvan peruuttamisen tekee usein hankalaksi potilaan vastustus. Helpotusta haastavim- Liikenneturvallisuuden parantaminen on koko lääkärikunnan asia. Laki velvoittaa lääkärin ilmoittamaan viranomaisille potilaasta, jonka ajokyky on pysyvästi heikentynyt niin paljon, etteivät ajokortin edellyttämät terveysvaatimukset enää täyty. Muissa tapauksissa lääkärin tulee tarvittaessa antaa potilaalle niin sanottu lääkärin ajokielto. Tervo toivoo lääkäreiden nykyistä rohkeammin puuttuvan potilaansa ajamiseen. Ajokyvyn arvioinnin pitäisi olla osa rutiinia ja lääkärit tulisi velvoittaa tarkistamaan sekä potilaan henkilöllisyys että ajo-oikeus. Kun ajo-oikeutta ei edes kysytä, ei ilmoitustakaan tarvitse tehdä. Lääketieteellisesti ajoterveyden arviointi ei yleensä ole vaikeaa. Silti lääkäreidenkin seula välillä vuotaa. Huomaamatta jäävät monet ajokuntoon vaikuttavat neurologiset sairaudet ja sydänsairaudet ja joskus ihan silmiinpistävät seikat. Jos kävely ja puhe eivät oikein suju, olisi armollista liikkua taksilla. Kuinka käsillä jalkojaan autoon nostavat tai rollaattorilla liikkuvat seniorit pystyvät käyttämään kunnolla auton polkimia, Tervo ihmettelee. Hyvä perusnäkö ei riitä Ajokorttidirektiivi määrää raja-arvot yksitellen erilaisia sairauksia varten. Samanaikaisesti vaikuttavien sairauksien ja lääkitysten kumuloituva riski jää kuitenkin kokonaan vaille huomiota. Tervo kritisoi myös sitä, että ajokorttia varten vaadittava hyvä perusnäkö on syrjäyttänyt muut kriteerit. Huono näkökyky on harvoin syynä kolareihin. Lisäksi nykyiset näkövaatimukset vievät yksipuolisesti tarkastelemaan vääriä asioita. Ihminen voi nähdä hyvin, mutta havainnoida huonosti. Havainnointikyky saattaa heikentyä neurologisten ongelmien, esimerkiksi aivoinfarktin jälkioireiden, vuoksi. Ratissa kaiken ikää? 10 2/2014

11 Timo Tervo Ikä: 64 Ammatti: Silmälääketieteen professori, liikennelääketieteen professori Harrastukset: veneily, veneiden suunnittelu, saaristo, laulu, mökkeily, nikkarointi, Lappi ja Espanja. Perhe: vaimo ja kaksi aikuista poikaa Motto: Hoida hyvin oma leiviskäsi ja jätä viestikapula seuraavalle sukupolvelle. Tekniikan taitaja piin tapauk siin tuo tämän vuoden aikana avattava HYKS Oy:n ajoterveysarviokeskus. Vastaavia hankkeita on käynnissä muuallakin Suomessa. Iäkkään kuskin ajokyvyn tarkkailussa Tervo peräänkuuluttaa omaistenkin vastuuta. Luopuminen kuuluu ihmisen elämänkaareen. Joissain vaiheessa omaisten pitäisi ottaa puheeksi autoilu ja kannustaa läheisiään vapaaehtoiseen ajokyvyn arvioin tiin. Äskettäin 64 vuotta täyttäneen Timo Tervon leipätyönä ovat olleet anatomia, neurologia ja silmätaudit. Ennen liikennelääketieteen professuuria hän toimi 14 vuotta soveltavan silmälääketieteen professorina. Kaikenlaiset kulkuvälineet ovat kiinnostaneet pienestä pitäen. Tekniikan Maailman autokuvien jälkeen innostuin autojen tekniikasta ja aioin liikennelentäjäksi. Silmälasit estivät haaveen, Tervo toteaa. Lääketieteelliseen tiedekuntaan minut houkutteli äitini lupaamalla sisäänpääsypalkinnoksi skootterin. Professorin auton mittariin kertyy vuosittain noin kilometriä. Suomalaisessa tieliikenteessä häntä ilahduttaa kurinalaisuus ja kiukuttaa pikkumainen nopeusvalvonta, joka usein jättää havaitsematta todella törkeät ylinopeudet. 2/

12 tutkittua Tankojuoppouden riskejä ei tunneta Pyörällä ei kannata laskea juopon tuurin varaan, paljastaa tuore, pyöräilyonnettomuuksia potilasaineistojen kautta ruotinut tutkimus. Tulokset kertovat, että alkoholin osuus pyöräilytapaturmissa on Suomessa huomattavasti yleisempi kuin viralliset onnettomuustilastot antavat ymmärtää. Minna Saarinen / Liikenneturva Lehtikuva ja Liikenneturva T ilastokeskuksen ylläpitämiin tieliikenneonnettomuustilastoihin kirjataan kaikki poliisin tietoon tulleet tapaukset. Tapaturmat, joissa pyöräilijä kaatuu yksin törmäämättä toiseen osapuoleen jäävätkin usein tilastoimatta. Yksittäisonnettomuuksissa kun on harvoin tarvetta hakea syyllistä tangon takaa kauempaa tiedot onnettomuudesta tulevat kirjatuiksi vain potilasasiakirjoihin. DI Noora Airaksisen, FT Ilona Nurmi-Lüthjen ja LKT Peter Lüthjen toteuttama tutkimus paikkaa tietoaukkoa tarkastelemalla pyöräilyonnettomuuksia potilastiedoista käsin. Näistä pyöräilyonnettomuuksista ainoastaan yhdeksän prosenttia löytyi virallisista tieliikennetilastoista. Tarve tiedon tuottamiselle yksittäisonnettomuuksista on ilmeinen. Polkupyöräonnettomuudet ovat suurin ryhmä, joka jää virallisten tilastojen ulkopuolelle, mutta myös mopoilun yksittäisonnettomuuksien tilastoinnissa on puutteita, Noora Airaksinen kuvaa tiedontuotannon ongelmaa. Olennaisinta on määrä. Kuinka paljon onnettomuuksia, joista ei tiedetä, sattuukaan. Vain vähän tutkittua tietoa alkoholin osuudesta Yksittäisonnettomuuksien lisäksi järjestelmällisesti kerättyä tietoa tarvitaan lisää alkoholin vaikutuksen alaisena pyöräilevien tapaturmista ja niiden seurauksista. Airaksinen näkee ongelman piilevän tapaturmatilastoinnin ja tiedonkeruun puutteissa. Mi- 12 2/2014

13 Alkoholilla on merkittävä vaikutus pyöräilytapaturmiin. 2/

14 Alkoholi näyttelee suurta osaa tapaturmissa, pyöräilyssäkin. Kun pyörää pidetään baari-illan kulkuneuvona, ei välttämättä ymmärretä sitä, että humalassa pyöräilystä voi tulla vahinkoa. Tankojuoppouden riskeistä tulisikin tiedottaa enemmän, Airaksinen pohtii. Pyöräilymatka kotiin voi olla yllättävän mutkainen. Näin tutkittiin: utkimus toteutettiin keräämällä tietoa kahden vuoden T ajalta Pohjois-Kymen sairaalan päivystykseen pyöräilytapaturman vuoksi hoitoon tulleista potilaista. Potilaat puhallutettiin heidän tullessaan päivystykseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti niitä tapaturmia, jotka sattuivat alkoholin vaikutuksen alaisina. Lääkärilehdessä 18/2014 on julkaistu artikkeli tutkimuksesta. tään järjestelmällistä keinoa määrittää alkoholin yhteys loukkaantumiseen ei myöskään ole kehitetty. Tiedot tarvitaan sairaalasta, mutta sen keräämisessä on haasteita. Yksi vaihtoehto on, että kaikki loukkaantumisen vuoksi päivystykseen tulleet puhallutettaisiin. Kun puhallutus on osa automatisoitua vastaanottoprosessia, ei ketään leimattaisi. Tutkimustulokset kertovat, että alkoholilla oli merkittävä vaikutus pyöräilytapaturmiin kahden vuoden seuranta-ajanjaksolla. Kaikista henkilövahinkoon johtaneista pyöräilytapaturmista kolmanneksessa oli mukana alkoholi. INFO Tankojuoppoudella tarkoitetaan liikennejuopumusta moottorittomalla ajoneuvolla, mikä on laissa määritelty rikokseksi. Henkilö, joka tienkäyttäjänä kuljettaa moottoritonta ajoneuvoa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ja siten aiheuttaa vaaraa toisen turvallisuudelle, voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Suomalaiset suhtautuvat sallivasti humalassa pyöräilyyn. Liikenneturvan loppu vuonna 2012 toteuttaman kyselyn mukaan humaltuneena pyöräilyä pitää hyväksyttävänä 41 prosenttia. Kolmannes suomalaisista on pyöräillyt humaltuneena viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suuret kustannukset yhteiskunnalle Kahden vuoden aikana Pohjois-Kymen sairaalan erikoissairaanhoidossa hoidettiin 217 pyöräilijää, joista 67 (31 %) oli hoitoon tullessaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Lähes yhdeksällä kymmenestä humalatila oli yli 1,2 promillea. Tutkimusaineisto oli pieni, ja Airaksinen toivookin mahdollisuutta laajempaan tutkimukseen. Päivystyspoliklinikoilla tulisi kehittää järjestelmällistä tiedon keräystä tapaturmista ja alkoholin osuudesta niissä, koska varsinaisten potilastietojen saaminen tutkimuskäyttöön on raskaiden lupaprosessien takana. Jos kolmannes pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksista sattuu humalassa, on se iso luku koko valtakunnan tasolla, Airaksinen summaa. Yksittäisen loukkaantumiseen johtaneen polkupyöräonnettomuuden laskennallinen kustannus on noin euroa, kun vaikeita päävammoja ei lasketa mukaan. 14 2/2014

15 tutkittua Humalassa polkeneet saivat kaatuessaan päävamman kaksi kertaa niin usein kuin selvänä pyöräilleet. Selvin päin pyöräileviin verrattuna alkoholin vaikutuksen alaisena pyöräilleet joutuivat tapaturmaan yksin, käyttivät harvemmin kypärää ja saivat kaksi kertaa niin usein pään vamman kuin selvänä pyöräilleet. Tyypillinen tapaturma-ajankohta oli viikonloppuyö. Päävammalle altistavia tekijöitä ovat huomattava humalatila, tietty ikä ja pyöräily ilman kypärää. Työmatkapyöräilijät muistavat kypärän, mutta humalassa satulaan hypätessä kypärä jää pois. Etenkin vuotiaat ovat riskiryhmässä, Airaksinen kuvailee. Valtaosassa selvin päin tapahtuneista pyöräilyonnettomuuksista korostui kuljettajan oma arviointivirhe, joka johti kaatumiseen. Myös tien kunnolla oli vaikutusta. Airaksisen mielestä tiedontuotanto muistakin yksittäisonnettomuuksiin johtaneista tekijöistä kuin pelkästään humalatilasta olisikin tärkeää. Kuvaus tapaturmasta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä, kuten vauhdista, voisi auttaa ehkäisemään onnettomuuksia jatkossa. Tutkittua tietoa tarvitaan, jotta ehkäisytoimenpiteitä voidaan kehittää ja niitä kohdentaa oikeaan paikkaan. Kuka? DI Noora Airaksinen työskentelee Siton Kuopion toimipisteessä liikenneosaston päällikkönä ja vastaa liikenneturvallisuuteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyvistä projekteista. Hän on perehtynyt erityisesti sairaala-aineistoihin perustuvaan liikennetapaturmatutkimukseen ja suorittaa päätyön ohella jatko-opintoja Tampereen teknillisessä yliopistossa. Lääkärilehdessä julkaistu alkoholiin ja pyöräilyyn liittyvä artikkeli on osa hänen väitöskirjatyötään. Tutkija Noora Airaksinen pitää pyöräilyonnettomuuksien tilastointia tärkeänä. 2/

16 16 2/2014

17 Päihteiden liikennekäyttö huolestuttaa asiantuntijoita Yhä useampi kuljettaja istuu auton rattiin lääkkeiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena. Eri aineiden sekakäyttö nostaa entuudestaan kohonneen onnettomuusriskin moninkertaiseksi. Ari Rytsy Matti Immonen ja Liikenneturva 2/

18 E U:n viisivuotinen DRUID-hanke tutki psykoaktiivisten aineiden vaikutusta ajokykyyn. Kyseinen 18 miljoonan euron hanke on yksi suurimmista tähänastisista ajokykyä koskevista tutkimuksista, mukana oli tutkijoita yli 20 maasta. Tutkimuksessa kerättiin veri- ja sylkinäytteitä normaalin liikennevirran kuljettajilta sekä loukkaantumisten ja kuolonkolareiden yhteydessä. Tiedot päihteiden ja lääkeaineiden löydöksistä koottiin tutkimusmaiden yhteiseen tietokantaan. Niiden perusteella laskettiin vammautumisen ja kuoleman riski eri psykoaktiivisten aineiden osalta. Tuloksista käy ilmi, että alkoholia tai huumeita nauttineita kuljettajia liikkuu Suomen teillä vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Siitä huolimatta maassamme sattuu paljon vakavia loukkaantumiseen tai kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia, joissa kuljettaja on alkoholin vaikutuksen alaisena. Suomalaisten ongelmaksi kulminoituu humalahakuinen juominen, joka nostaa merkittävästi vakavaa onnettomuusriskiä. Onnettomuusriski saattaa nousta monisata- 18 2/2014

19 Varhaista puuttumista tarvitaan. Kuva: Liikenneturva / Nina Mönkkönen kertaiseksi, kun liikutaan yli kahden promillen humalatiloissa. Pienemmätkin alkoholimäärät voivat olla kohtalokkaita kun niihin yhdistyy lääkkeiden tai huumeiden käyttöä. Vaikka lääkeaineita ei mielletä yhtä petollisiksi kuin huumeita ja alkoholia, liittyy niiden yliannostukseen selkeitä vaaratekijöitä. Kuljettajien keskimääräinen bentsodiatsepiinien ja unilääkkeiden käyttö vastasi riskitasoltaan noin 0,5 0,8 promillen humalatilaa. Lääkkeiden ja huumeiden sekakäyttäjän kohdalla oli kyse noin 0,8 1,2 promillea vastaavasta ajokunnosta. Onnettomuusriski oli silloin kymmenen kertaa suurempi kuin selvällä kuljettajalla, kertoo dosentti Pirjo Lillsunde Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmien ehkäisyn yksiköstä. tie selväksi Päihteiden ja liikenteen todistetusta riskiyhteydestä huolimatta liian moni ajaa, vaikka ajokunto ei sitä sallisi. Erityisen alttiita tämän tyyppiselle käytökselle ovat nuoret kuljettajat, joiden onnettomuusriski on jo lähtökohtaisesti normaalia suurempi. Tilanne on samanlainen kaikissa DRUID-tutkimukseen osallistuneissa maissa. Siksi tutkijoiden mielestä nuorten kuljettajien rattijuopumusraja kannattaisi laskea nollaan, Lillsunde sanoo. Suomessa päihteiden liikennekäytön ehkäisemiseksi on valjastettu sisäisen turvallisuuden ohjelmassa määritetty Tie selväksi -toimintamalli, joka tarjoaa rattijuopumuksesta kiinnijääneille tukea matalan kynnyksen ja nopean puuttumisen periaatteella. Erityisesti on seurattu Ruotsissa käytössä olevaa SMADIT-toimintamallia, jossa päihdeongelmien ehkäisy yhdistyy liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tuoreessa VTI:n raportissa SMADITin mukainen päihdeongelmaan puuttuminen katsottiin olevan erityisen hyödyllinen rattijuopumuksen torjunnassa. Liikenteen päihdetapauksista huolimatta EU:n liikenneturvallisuus on parantunut huomattavasti vuonna 2001 luodun liikenneturvallisuusstrategian myötä, Lillsunde korostaa. Huumekuljettajien määrä kasvussa Rattijuopumus on eurooppalaisittain merkittävä ongelma, jonka seurauksena kuolee vuosittain yli ihmistä. Liikenneonnettomuuksia aiheuttavat myös Liikenneturva huumeet ja keskushermostoon osallistui poliisin vaikuttavat lääkkeet, joiden osuus yöratsiaan viime on noussut 1980-luvun lopulta syksynä Helsingissä. lähtien. Kaikissa EU-maissa on rajoituksia sille, miten paljon alkoholia kuljettaja saa olla nauttinut. Kaikille keskushermostoon vaikuttaville aineille ei 2/

20 Viimeisen kolmen vuoden aikana huumerattien määrä on kasvanut 30 prosenttia. kuitenkaan ole asetettu sallittuja määriä, sillä niiden riskejä ei täysin tunneta. Tällä hetkellä poliisi tavoittaa Suomessa liikenteestä vuosittain noin kuljettajaa, joiden näytteistä löytyy huumeita tai voimassa olevassa huumausaineasetuksessa mainittuja lääkeaineita, kuten bentsodiatsepiineja ja opiaatteja. Viimeisen kolmen vuoden aikana huumerattien määrä on kasvanut 30 prosenttia. Helsingissä kasvua on tullut jopa muutama prosenttiyksikkö enemmän. Syitä tilanteeseen on haettu muun muassa poliisin tekemien huumetestien yleistymisestä sekä huumeiden käytön lisääntymisestä, sanoo Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein. Poliisin tilastoissa eivät näy erikseen lääkeaineista kärähtäneet, mutta tämä ei tarkoita, etteikö kyseisiin tapauksiin suhtauduttaisi vakavasti. Kolmiolääkkeiden väärinkäyttö tekee kuljettajan tokkuraiseksi ja väsyneeksi, mikä heijastuu esimerkiksi reaktiokykyyn. Huumausaineista yleinen kannabis puolestaan heikentää keskittymiskykyä, motoriikkaa sekä kykyä arvioida etäisyyksiä ja omaa ajonopeutta. Sen sijaan amfetamiini ja sen johdokset kasvattavat riskinottoa, aggressiivisuutta ja impulsiivisuutta. Tämä voi näkyä esimerkiksi vaarallisina ohituksina ja ylinopeutena. Koulutus ja pikatestit lisänneet käryjä menetelmät ovat kehittyneet huomattavasti. Nykyisin syljestä otettava pikatesti suoritetaan epäilyttävästi liikenteessä toimivalle kuljettajalle, joka puhaltaa nollalukemat alkometriin. Poliisi kiinnittää huomiota muun muassa epäillyn poikkeuksellisen rauhalliseen puheeseen sekä laajentuneisiin tai pienentyneihin pupilleihin, jotka viestivät mahdollisesta huumeiden käytöstä. Kaikki havainnot kirjataan ylös, sillä niitä voidaan käyttää oikeudessa todistusaineistona. Pikatestit helpottavat tien päällä tapahtuvaa huumevalvontaa, mutta ne eivät kuitenkaan kata kaikkia kiellettyjä aineita. Laki antaakin poliisille mahdollisuuden määrätä kuljettaja verikokeeseen ilman Liikenteessä huumeiden nollatoleranssi tuli voimaan helmikuussa Sen jälkeen poliisin koulutus ja huumausaineiden testauspikatestiä. Pasterstein korostaa, että monella huume- tai lääketokkurassa ratista kärähtäneellä on takanaan tavallisia rattijuopumuksia. Samojen ongelmakuljettajien toistuva prosessointi ei ratkaise päihteiden liikennekäytön taustalla piilevää perusproblematiikkaa. Poliisin tekemä arvokas kenttätyö ei ole pitkällä tähtäimellä pysyvä ja kustannustehokas ratkaisu. Sen sijaan parannusta on saatu aikaan vapaaehtoisella alkolukolla, jonka avulla on estetty noin rattijuopumustapausta. Huumeiden ja lääkkeiden osalta käytössä ei ole vastaavaa järjestelmää. 20 2/2014

21 Päihteistä väsymystä, paranoiaa ja aggressioita B entsodiatsepiinit lievittävät paniikkia ja ahdistuneisuutta sekä nopeuttavat nukahtamista ja turruttavat tuntoaistia. Laajasti käytetty unilääkkeissä. Alkoholi voimistaa bentsodiatsepiinien rauhoittavaa, väsyttävää ja nukuttavaa vaikutusta. O pioideja käytetään kipulääkkeinä ja huumausaineina. Tunnetuin tähän ryhmään kuuluva aine on morfiini. Opioidien psykologinen vaikutus on voimakas euforia sekä huolten ja fyysisen kivuntunteiden katoaminen. A mfetamiinin vaikutuksia ovat muun muassa epätarkoituksenmukainen käyttäytyminen, euforia, ylikiihottuneisuus ja unettomuus. Amfetamiinin on todettu lisäävän myös ärtyneisyyttä, hämmentyneisyyttä, levottomuutta, paranoiaa ja aggressiivisuutta. K annabis on hampusta saatava huumaus- ja lääkeaine, joka heikentää lähimuistia, keskittymiskykyä ja arvostelukykyä. Kuulumiset Belgiasta Anne Salmon Road Safety Advisory Centre, Bryssel: eimme Belgiassa varsinaisen huumeiden T vastaisen kampanjan viimeksi vuonna Tuolloin kampanjoimme muun muassa tienvarsimainoksilla. Aihe oli ajankohtainen, koska poliisi sai silloin luvan tehdä kuljettajalle huumetestin alkoholitestin yhteydessä. Huumevalistus kytkeytyy meillä kaikkiin nuorille kuljettajille suunnattuihin kampanjoihin, joissa aiheina ovat esimerkiksi nopeus, väsymys ja humalassa ajaminen. Laajalevikkisesti meillä jaetaan tietoa huumeista esimerkiksi esitteessä, jonka jokainen ajokoulutuksen suorittanut saa ajokortin yhteydessä. Määrällisesti tämä tarkoittaa noin kirjettä vuodessa. 2/