SUOMEN KORIPALLOLIITTO. Nuorisotoiminta PAREMPI IHMINEN, PAREMPI URHEILIJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN KORIPALLOLIITTO. Nuorisotoiminta PAREMPI IHMINEN, PAREMPI URHEILIJA"

Transkriptio

1 SUOMEN KORIPALLOLIITTO Nuorisotoiminta PAREMPI IHMINEN, PAREMPI URHEILIJA

2 Sisällysluettelo 1. Esipuhe 1 2. Nuorisotoiminnan visio 2 3. Nuorisotoiminnan tavoitteet 3 4. Lapsen koripalloharrastus Lapsen oikeudet koripallossa Ikäkausien erityispiirteet 6 5. Hyvä koripalloseura Hyvän seuran tunnusmerkkejä Sinettiseuratoiminta Koripallon toimijat Vanhempien rooli Hyvä ohjaaja Erotuomarit ja toimitsijat Yleissuositukset seuratoiminnan tueksi Harjoittelun painopisteet Koripalloliitto hyvän seuran tukena Kilpailutoiminnan suositukset Yhteenveto Lähteet 24

3 1. Esipuhe Koripallo on yksi maailman harrastetuimmista urheilumuodoista. Koripallon kehitti vuonna 1891 kanadalainen James Naismith. Kun James Naismith naulasi persikkakorit koulun seinään, oli hänen tavoitteenaan kehittää laji, jossa yhdistyvät joukkuepelaaminen, taitavuus, luovuus, sääntöjen ja vastustajien kunnioittaminen sekä liikunnallinen mielihyvä. Yli sata vuotta myöhemmin voimme todeta, että tohtori Naismith onnistui tavoitteessaan. Tri Naismith valmentajana Koripallon harrastajia lasketaan nykyään olevan noin 400 miljoonaa. Kansainväliseen Koripalloliittoon FIBA:an kuuluu 213 jäsenmaata, kun esim. YK:hon kuuluu 191, FIFA:aan (jalkapallo) 207 ja IIHF:n (jääkiekko) 73. Suomeen koripallo levisi 1930-luvulla. Koripallon lisenssipelaajia on Suomessa noin , joista yli on alle 18-vuotiaita lapsia. Koripalloliittoon kuuluu 210 seuraa, joista noin sadassa tehdään nuorisotyötä. Koripalloliiton tavoitteena on lisätä harrastajamääriä saamalla uusia harrastajia toimintaan mukaan sekä pitämällä nykyisistä entistä parempaa huolta. Toiminnan laatua parantamalla viihtyvyys lisääntyy ja tulokset paranevat. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii yhteisiä toimintaperiaatteita. Nuorisotoiminnassa kaiken lähtökohtana on lapsen hyvinvointi. Kun lapsi viihtyy, kokee olonsa turvalliseksi ja saa riittävää kannustusta, on hänen mahdollista kehittyä omaan huippuunsa, halutessaan aina huippu-urheilijaksi asti. Positiiviset elämykset kannustavat myös elinikäiseen liikunnan harrastamiseen. Jokaiselle lapselle on taattava mahdollisuus tavoitella omaa parastaan. Jokaista lasta on tuettava ratkaisuissaan ja ennen kaikkea autettava jokaista tiellä voittajaksi. Nämä linjaukset on tehty tukemaan seurojen laadukasta nuorisotyötä. Nuorisotyöllä tarkoitetaan kaikkea alle 18-vuotiaiden harrastamista. Käsitteiden selkeyttämiseksi alle 18-vuotiaita kutsutaan tässä teoksessa termillä lapsi. Koripallo on täynnä elämyksiä. Elämykset ovat osa elämää. Tule ja elä kanssamme! 1

4 2. Nuorisotoiminnan visio E D E S A U T T A A O S A L L I S T U J I E N L I I K U N N A L L I S E N JA K O R I P A L L O I L U L L I S E N E L Ä M Ä N T A V A N K E H I T T Y M I S T Ä: K A S V A T T A M I N E N L I I K U N T A A N JA L I I K U N N A N A V U L L A K A S V A M I N E N Kasvattaminen liikuntaan terveyteen liittyvän kunnon ja urheilusuoritukseen liittyvän kunnon kehittäminen elinikäisen liikuntaharrastuksen herättäminen myönteisten liikuntakokemusten, monipuolisten liikuntataitojen sekä tietojen avulla. Liikunnan avulla kasvaminen urheilijan itsetunnon ja pitkäjänteisyyden vahvistuminen empatia- ja yhteistyötaitojen kehittyminen liikuntaan ja terveyteen liittyvän tiedon omaksuminen 2

5 3. Nuorisotoiminnan tavoitteet Koripalloliiton nuorisotoiminnan tavoitteena on edistää Reilua Peliä - suomalaisen liikunnan ja urheilun eettisten periaatteiden mukaista toimintaa sekä auttaa seuroja kehittymistyössään. Nuorisotoiminnan lähtökohtana on lapsen kokonaispersoonallisen kasvun tukeminen. Toiminnassa tulee huomioida jokaisen lapsen yksilölliset ikä- ja kehityskaudet. Lapset tulee nähdä urheiluseuratoiminnassa aktiivisina toimijoina, joiden mielipiteitä tulee huomioida päätöksenteossa. Toiminnan tulee olla kaikille tasavertaista ja turvallista. Jokaisella on oikeus olla mukana ja kokea olonsa turvalliseksi ikään, sukupuoleen, uskontoon, ihonväriin, kieleen, kansalaisuuteen tai mihin tahansa erilaisuuteen katsomatta. Jokaisella lapsella ja nuorella on myös oikeus terveisiin esimerkkeihin, savuttomaan ilmaan ja päihteettömään harrastusympäristöön. Kaiken toiminnan tulee noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Seurojen kehittymistyön tukeminen on yksi Koripalloliiton päätehtävistä. Nuorisotoiminnan keskeiset toiminnot keskittyvät yhteisöllisyyden lisäämiseen, ohjaustoiminnan laadun parantamiseen sekä taidon opettamisen korostamiseen kaikilla liikunnan toimialoilla. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys syntyy yhdessä koetuista positiivisista kokemuksista ja sitoutumisesta ryhmään. Koripallossa positiivisia kokemuksia syntyy onnistumisen, oppimisen ja kehittymisen tunteista sekä sosiaalisten suhteiden syntymisestä. Tavoitteena on tarjota mahdollisuus elinikäiseen harrastamiseen niin pelaajana, ohjaajana, erotuomarina, seura-aktiivina kuin katsojanakin. Laadukas ohjaustoiminta Laadukkaan ohjaustoiminnan lähtökohtana on hyvä ohjaaja. Hyvä ohjaaja on innostunut, motivoitunut ja kyvykäs toimimaan lasten parissa. Hänen toimintansa on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Hänen toimintaansa ohjaavat seuran toimintaperiaatteet. Tavoitteena on tarjota kaikille harrastajille laadukasta ohjaustoimintaa. Pyrkimyksenä on lisätä hyvien ohjaajien määrää sekä mahdollistaa näiden ohjaajien monivuotinen osallistuminen ohjaustoimintaan. Tavoitteena on myös lisätä koulutettujen ohjaajien määrää kaikilla toiminnan tasoilla. Taidon opettamisen korostaminen Taitoharjoittelu ja taidon opettaminen ovat nuorisokoripallon keskeisimmät painopistealueet. Näillä halutaan korostaa osallistujien sisäisen motivaation, 3

6 innostuksen ja omaehtoisuuden merkitystä lajiviihtyvyydessä. Taidon opettaminen edellyttää koripallon perustaitojen tiedostamista ja hallitsemista, opetettavien asioiden ydinkohtien ymmärtämistä, riittävien ja oikeiden suoritusten vaatimista sekä yksilöllistä nousujohteista opetusohjelmaa. Taidon opettamisen korostaminen lapsilla lisää valmiuksia suuntautua myös huippu-urheiluun. 4. Lapsen koripalloharrastus Koripalloharrastus tarjoaa lapselle mahdollisuuden harrastaa liikuntaa turvallisessa ja hyväksyvässä ympäristössä yhdessä muiden lasten kanssa. Se opettaa taitoja, joista on myöhemmin hyötyä myös muilla elämänaloilla. Koripalloharrastus opettaa asettamaan tavoitteita, yrittämään parastaan ja käsittelemään urheilun mukana syntyviä tunteita. Joukkueurheiluna se opettaa myös toimimaan yhdessä erilaisten ihmisten kanssa sekä hyödyntämään yhdessä tekemisen mahdollisuudet. Kilpaileminen on tärkeä osa lasten koripalloharrastamista. Kilpaileminen on kiehtovaa, jännittävää ja synnyttää vahvoja tunteita. Terve kilpaileminen tukee lasten kehitystä. Väärin toteutettuna - mm. voittamista keinolla millä hyvänsä - se heikentää lasten itsetuntoa ja intoa liikunnan harrastamiseen. Keskinäisen kilpailun lisäksi koripallo tarjoaa mahdollisuuden yrittää ja oppia turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Parhaimmillaan toiminnassa arvostetaan enemmän henkilökohtaista edistymistä kuin keskinäistä vertailua. Koripalloharrastuksessa kaikilla lapsilla on mahdollisuus ja oikeus olla voittaja riippumatta ottelun lopputuloksesta. Voittaja yrittää aina parhaansa, keskittyy oppimiseen ja jatkuvaan kehittymiseen, eikä masennu tekemistään virheistä vaan näkee ne mahdollisuutenaan kehittyä. Kaikkien lapsen ympärillä olevien toimijoiden on kannustettava lapsen matkaa voittajaksi. 4

7 4.1. Lapsen oikeudet Oikeus hauskuuteen urheilun parissa Oikeus osallistua mm. lahjakkuudesta, ihonväristä, uskonnosta, kielestä, kansalaisuudesta tai sukupuolesta riippumatta Oikeus kehittymiseen omassa tahdissaan, ikä- ja kehityskaudet huomioiden Oikeus asiantuntevaan ja vastuuntuntoiseen aikuiseen ohjaajaan/valmentajaan Oikeus osallistumiseen turvallisessa ympäristössä Oikeus osallistua päätöksentekoon ja tavoitteiden asettamiseen itseään koskevissa asioissa Oikeus osallistumiseen lapsena, ei pienenä aikuisena Oikeus saada osakseen huomiota, kannustusta, onnistumisen ja kehittymisen mahdollisuuksia eli tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin pyrkiä menestykseen Oikeus terveisiin esimerkkeihin, savuttomaan ilmaan ja päihteettömään harrastusympäristöön niin harjoitus- ja pelitapahtumissa kuin turnausmatkoilla Oikeus tulla kohdelluksi kunnioituksella ja ymmärtäväisesti kaikkien toimintaan osallistuvien taholta tuloksista tai sijoituksista riippumatta 5

8 4.2. Ikäkausien erityispiirteet Koulutus Henkinen kasvu ja persoonallisuus Tärkeät vaikuttajat ja kriisiajat Kasvu ja kehitys Palautteen anto Fyysiset ominaisuudet ja 6-9 vuotiaat 9-13-vuotiaat vuotiaat vuotiaat esikoulu, lukio tai ala-aste yläaste ala-aste ammattikoulu moraali: rangaistusten moraali: itsenäiset moraali: sääntöjen kunnioittami- normien noudatta- moraali: ryhmän välttäminen eettiset periaatteet, realistinen ja oman nen, keskittymiskyky paranee, arviointikyky paraminen, realistinen edun tavoittelu, voimakenee käsitteelli- arviointikyky, ky- taktinen äly kehittyy ja kyky toimia ajattelukyky kehitnee, käsitteellinen kas kilpailuvietti, voima- realistinen minäseen ajatteluun, ryhmässä paranee voimistuu tyy, itsenäistyminen kas eläytyminen mieliväksyntä paranee kuva, kritiikin hykuviin kavereiden merkitys kasvaa, ryh- ei keskeisiä vai- kaverit tärkeämmät vanhemmat, kuin omat vanhemmat, valmenta- opettajat, mään kuuluminen kuttajia, kriisiaika: kaverit, kriisiaika: koumäiset seurustelusuhteet, täysi- tärkeää, ensim- vakavat seurustejat/ohjaajat, esikuvat, kriisiaika: murrosikä, koulu ja solun alkamineka: murrosikä allinnalusuhteet, kriisiaiikäisyys, uravasiaaliset paineet kaa hermoston voimakkaat hormonitoiminnan voimakas murrosikä päättyy pituuskasvu ja kehittyminen, viimeistään, fyysiset valmiudet lä- kasvupyrähdykset, puberteetti voima ja nopeus muutokset, lihas- vartalon mittasuhteehellä aikuisen alkaa kasvavat huomattavasti samat kuin tasoa aikuisena positiivinen positiivinen ja realistinen palaute urheilijan uran ja kannustava palaute laute sekä itsear- kannustava pa- tärkeää erilaisin suunnittelu huomioitava menetelmin tärkeää viointi tärkeää Ennen nopeaa pituuskasvua Nopean pituuskasvun jälkeen tasapaino, notkeus, ketteryys, nopeuskestävyys, maksimivoima, anaerobinen nopeus, taitotekijöiden harjoitta- peruskunto, kovat maitohappo- 6

9 herkkyyskaudet minen, kestovoima, lihaskestävyys, perusliikkeet, kimmoisuus, liikkuvuus, aerobinen peruskunto, lihashermotus harjoitukset 5. Hyvä koripalloseura Seura voi tehdä laadukasta toimintaa monella toimialalla (esim. lapset ja nuoret, huippu-urheilu, harrasteliikunta) tai valita jonkun, mihin se haluaa keskittyä. On tärkeää, että seuran toiminta perustuu tarkasti mietittyihin ja asetettuihin tavoitteisiin. Pohdintaa tehtäessä on otettava huomioon seuran arvovalinnat, strategia, toimintarakenteet ja käytössä olevat voimavarat Hyvän seuran tunnusmerkkejä Hyvän seuran tunnusmerkkejä ovat muun muassa kirjatut toimintaperiaatteet, yhteinen reilun pelin arvopohja, lahjakkuuden tukeminen sekä yhteisöllisyyttä kasvattava innostava toiminta. Kaikessa toiminnassa noudatetaan yhdistystä koskevaa lainsäädäntöä ja Koripalloliiton sääntöjä ja määräyksiä. Tunnusmerkkien tulee näkyä seuran käytännön toiminnassa Sinettiseuratoiminta Nuorisokoripalloseurojen laatumittarina käytetään Nuoren Suomen ja Koripalloliiton sinettikriteereitä. Eettiset ja kasvatukselliset periaatteet 1. Seura pitää huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta. Kaikille mukanaoleville tarjotaan harjoitus- ja pelipaikka oman osaamisensa kehittämiseen. Seuralla on suunnitelma lasten ja nuorten mukana pitämiseen peliuran ohella tai sen jälkeen muissa seuratehtävissä, esimerkiksi ohjaajina, erotuomareina, toimitsijoina, ottelujärjestäjinä ja muina seura-aktiiveina. 2. Seuran toiminta on kasvatuksellista Seura sitoutuu Suomalaisen liikunnan ja urheilun eettisiin periaatteisiin eli Reilun pelin sääntöihin. Seuran kaikissa joukkueissa on sovittu seuran toimintaperiaatteiden mukaiset Pelisäännöt. Pelisäännöt on luettavissa seuran kotisivuilta. Seuran organisointi ja toteutus 3. Seurassa on nuorisotoiminnasta vastaava henkilö. 7

10 Seuralla on nuorisotoiminnasta vastaava (palkallinen) henkilö. Seuralla on henkilö, jonka vastuulla on tiedottaminen Koripalloliiton ja seuran toimijoiden välillä. 4. Seuralla on kirjallinen liiton ohjeistuksen mukainen toiminta- tai laatukäsikirja. Toiminta-/laatukäsikirjassa määritellään seuran toiminta-ajatus, toimintaperiaatteet, toimijoiden vastuut ja velvollisuudet sekä ongelmanratkaisumenetelmät. Toiminta-/laatukäsikirja löytyy seuran kotisivuilta ja se tarkistetaan vähintään joka toinen vuosi. 5. Seura informoi ja aktivoi jäsenistöään sitoutumaan seuran toimintalinjaan ja sopimaan pelisäännöistä Seura järjestää säännöllisesti vanhempain- ja joukkueenjohtajatilaisuuksia. Seura arvioi ja kehittää toimintaansa muun muassa säännöllisillä tyytyväisyyskyselyillä. 6. Seurassa kiitetään kaikkia seuratoimihenkilöitä heidän tekemästään arvokkaasta työstä. Seura järjestää kaikille seuratoimijoille yhteisiä tilaisuuksia, joissa se palkitsee ja kiittää heitä. Tilaisuuksilla lisätään toimijoiden jaksamista ja hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä. Harjoituksen laatu 7. Seura aktivoi monipuoliseen ja määrällisesti riittävään liikuntaan Seuralla on kirjallinen valmennuksen linja. Seura ohjeistaa ja kannustaa riittävään, monipuoliseen ja omatoimiseen liikkumiseen. 8. Seuran ohjaajat ovat käyneet lasten ja nuorten ohjaamiseen tarkoitetun koulutuksen Seura noudattaa Suomen Koripalloliiton valmentajalisenssijärjestelmää; joukkueiden vastuuohjaajat ovat käyneet vähintään tason I koulutuksen. Seuran kaikki ohjaustoiminnassa mukana olevat ovat käyneet vähintään Tule ohjaajaksi! -koulutuksen. Ohjaajien määrä harjoitusryhmissä on vähintään 1 ohjaaja/10 lasta. 9. Seurassa huolehditaan suunnitelmallisesti ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämisestä Seuralla on valmentajakerho, joka kokoontuu säännöllisesti. Seura käy valmentajiensa kanssa kehityskeskusteluja, joissa keskustellaan valmentajan koulutus- ja urasuunnitelmista. Seura kannustaa ja ohjaa valmentajiaan kouluttautumaan säännöllisesti. 8

11 5.3. Koripallon toimijat Koripalloperheeseen kuuluu lapsen lisäksi paljon muita tärkeitä toimijoita. Lapsen vanhemmat ja/tai huoltajat ovat tärkeässä osassa lapsen harrastusta. Asiantuntevat aikuiset ohjaajat varmistavat laadukkaan ohjauksen lapselle. Kilpailutoiminnassa mukaan tulevat vielä erotuomarit ja toimitsijat Vanhempien rooli Lapsen äidin ja isän lisäksi vanhempi voi olla joku muu lapselle tärkeä aikuinen. Vanhempien lisäksi kaikilla toiminnassa mukana olevilla aikuisilla on tärkeä rooli lapsen harrastuksessa. Lapsi tarvitsee kannustusta ja tukea, jotka vahvistavat lapsen motivaatiota ja itsetuntoa. Joskus harjoitus- ja ottelupaikat ovat kaukana kotoa, joten vanhempien apua tarvitaan myös kuljetuksissa. Vanhemmat ovat myös esimerkkejä lapsille ja muille aikuisille. Omalla käytöksellään vanhemmat antavat mallin, kuinka toisia ihmisiä kunnioitetaan, ollaan kohteliaita, arvostetaan kaikkia osallistujia ja kestetään voitot ja tappiot, sillä niitäkin tärkeämpiä ovat urheilun mukana tuomat onnistumisen ja oppimisen tunteet. Seura järjestää toimintaa, johon jäsenet osallistuvat. Seuralla on toimintaperiaatteet, joista se viestii seuran jäseniä. Seura järjestää vuosittain vanhempaintilaisuuksia, joissa käydään läpi seuran toimintaperiaatteita. Näin syntyy vuosien saatossa seurayhteisö, joka pohjautuu yhdessä sovittuihin ja hyviksi koettuihin toimintatapoihin. Kausimaksu kattaa seuran perustoiminnan, jonka kustannukset jäävät vanhempien harteille. Vanhempien tehtävä ei ole puuttua valmennukseen. Seuran ja lasten vanhempien välisen toiminnan tulee olla vuorovaikutteista. Hyvän seuran tunnusmerkkeihin kuuluu myös se, että seura palvelee koko perhettä. Joukkueenjohtaja-, toimitsija- tai muiden seuratoimijatehtävien lisäksi seura voi tarjota vanhemmille myös mahdollisuutta osallistua aikuisten harraste- ja terveysliikuntaan. Mitä tyytyväisempi on koko perhe, sitä joustavammin sujuvat kaikki järjestelyt ja neuvottelut liittyen mihin tahansa seuran toimintaan Hyvä ohjaaja Hyvä koripallo-ohjaaja on samanaikaisesti kasvattaja ja taidon opettaja. Näin hän saa luotua hyvän oppimisen ilmapiirin. Kasvattajana ohjaaja on oikeudenmukainen, tasapuolinen, kannustava ja ymmärtäväinen kaikkia osallistujia kohtaan. Hän toimii hyvänä roolimallina lapsille. Lisäksi hän on kiinnostunut itsensä jatkuvasta kehittämisestä. Taidon opettajana ohjaaja hallitsee opetettavan aiheen eli hän tuntee liikemekanismit, tiedostaa opetettavat ydinkohdat ja osaa näyttää liikkeet itse. 9

12 Hän on pitkäjänteinen ja kauaskatseinen. Hän ohjaa yksilöllisesti, vaatii oikeita suorituksia sekä korjaa virheitä. Hän säilyttää korkean vaatimustason myös itseään kohtaan. Hyvä ohjaaja on myös suunnitelmallinen; tekee huolellisesti vuosi-, jakso-, harjoitussuunnitelmat sekä käyttää tehokkaita ja laadukkaita harjoitteita. Hän käyttää erilaisia arviointimenetelmiä ja monipuolisia opetusmenetelmiä. Hän on innostava ja omaa hyvät vuorovaikutustaidot; hän antaa monipuolista palautetta sekä kehittää pelaajien omaa ajattelua. Hän on tehtäväsuuntautunut, myös ottelutilanteissa. Pelaajien nousujohteinen kehittyminen on hänen keskeisin motiivinsa Erotuomarit ja toimitsijat Erotuomarilla on urheilutapahtumassa keskeinen ja tärkeä rooli. Hän ei osallistu itse kilpailutapahtumaan, mutta hän vaikuttaa olennaisella tavalla sen läpiviemiseen. Erotuomarin tehtävänä on huolehtia, että ottelu sujuu sääntöjen ja urheiluhengen mukaisella tavalla. Erotuomari on reilun pelin takuumies. Erotuomaritoiminnan keskeiset eettiset periaatteet ovat: oikeudenmukaisuus, rehellisyys, puolueettomuus, riippumattomuus, vastuullisuus, avoimuus, suvaitsevaisuus, kasvun tukeminen sekä jatkuva itsensä kehittäminen. Urheilu on suurelta osin nuorisotoimintaa, jossa erotuomarilla on tärkeä asema kasvattajana. Hänen on itse hallittava elämän ja yhteiskunnan pelisäännöt ja ohjattava kilpailijoita käyttäytymään niiden mukaisesti. Erotuomarin tehtävänä on myös edistää kilpailijoiden sosiaalista kanssakäymistä. Nuorten otteluita tuomitessaan erotuomarin on otettava huomioon Nuoren Suomen periaatteet ja tuettava niiden toteuttamista yhdessä ohjaajien, joukkueenjohtajien ja muiden toimijoiden kanssa Yleissuositukset seuratoiminnan tueksi Lapsi tarvitsee reipasta liikuntaa päivittäin vähintään kaksi tuntia (omatoimisesti, pihaleikkeinä, vanhempien kanssa, urheiluseurassa, jne.). Tämän lisäksi erityisesti huipulle tähtäävän urheilijan tulisi tehdä aerobista harjoittelua vähintään tunti päivässä vuoden jokaisena päivänä. Alle 8-vuotiaat Seuroilla on toimintaa jo alle 8-vuotiaille, koska o ajankohta on erinomainen saada junioreita seuraan. o lajien välinen kilpailu on jo käynnissä. Toiminta tapahtuu turvallisesti lähellä kotia. 10

13 Toimintaa on (1)-2 kertaa viikossa. Monipuoliseen harrastamiseen kannustetaan. Tärkeitä kasvun ohjauksen asioita ovat ryhmässä toimimisen säännöt, tervehtiminen ja hyvä käytös. Ikäluokan ohjaajana on aikuinen, koulutettu, (seuran palkkalistoilla oleva) lasten liikunnan ammattilainen. Alle 10-vuotiaat Toiminta tapahtuu turvallisesti lähellä kotia. Toimintaa on 2-3 kertaa viikossa. Monipuoliseen harrastamiseen kannustetaan. Tärkeitä kasvun ohjauksen asioita ovat ryhmässä toimimisen säännöt, täsmällisyys, tervehtiminen, hyvä käytös ja hygieniasta huolehtiminen. Ikäluokan ohjaajana on lasten ohjaustoimintaan suuntautunut ohjaaja. Alle 12-vuotiaat Toiminta tapahtuu turvallisesti lähellä kotia. Toimintaa on 2-3 kertaa yhteensä 3-4,5h viikossa. Monipuoliseen harrastamiseen kannustetaan. Tärkeitä kasvun ohjauksen asioita ovat o urheilijan elämäntavan (levon, ravinnon, lihashuollon, jne.) korostaminen pelimatkoilla ja turnauksissa. o tilan antaminen omaehtoiselle oppimiselle (annetaan korisläksyjä). o valmius harjoitella, keskittyneisyys. o ryhmän kanssa yhdessä tehtävä muu harrastustoiminta, esim. retket ja leirit. o harrastajien siviilielämän tunteminen, esim. perhetaustat ja koulumenestys. Ikäluokan ohjaajan on lasten liikuntaan suuntautunut sekä taidon opettamisen erikoisosaaja. Alle 15-vuotiaat (ennen nopeaa pituuskasvua) Toimintaa on 2-5 kertaa yhteensä 3-7,5h viikossa. Huipulle tähtäävän urheilijan kokonaisharjoittelun määrä on oltava tuntia viikossa. Tuetaan monipuolista harrastamista. 11

14 Tärkeitä kasvun ohjauksen asioita ovat o erotuomareiden, kanssapelaajien ja vastustajien kunnioittaminen. o joukkuehengen ja ystävyyssuhteiden korostaminen. o motivaation ja innostuksen kohottaminen kehityskeskusteluilla. o harjoittelutapojen vahvistaminen. o oikean harjoittelukulttuurin omaksuminen. o riittävän säännöllisen yöunen korostaminen (9-10h yössä). Toimitsijakoulutus. Terveystarkastukset suositeltavia. Ikäluokan ohjaaja on yksilöiden ohjaaja, joka ymmärtää eriyttämisen merkityksen ja hallitsee koripallotaitojen opettamisen. Ohjaajan oman toiminnan keskeinen motiivi ei saa olla kilpailullinen menestys. Yli 15-vuotiaat (nopean pituuskasvun jälkeen) Ohjattua toimintaa on 2-5 kertaa yhteensä 3-8 tuntia viikossa. Huipulle tähtäävän urheilijan kokonaisharjoittelun määrä on oltava tuntia viikossa, joista lajiharjoittelun osuus on tuntia. Harjoittelun määrä ja teho kasvaa nousujohteisesti. Toiminta on ympärivuotista. Tärkeitä kasvun ohjauksen asioita ovat o riittävän säännöllisen yöunen korostaminen (9-10h yössä). Kahdesti päivässä harjoittelevan nuoren iltaja aamuharjoitusten väli tulisi olla vähintään 12 tuntia. (Aamuharjoitusten tulisi alkaa noin klo 10 ja iltaharjoitusten päättyä viimeistään noin klo 20.) o urheilijan elämäntavan painottaminen, esim. ravinto ja päihteettömyys. o tarkoituksenmukainen pukeutuminen. o koulunkäynnin tukeminen. o esimerkkinä toimiminen nuoremmille pelaajille. Erotuomarikoulutus. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen alkeet. Henkinen valmentaminen (mm. motivaatioilmasto, itsetuntoon sekä onnistumiseen ja epäonnistumiseen liittyvät asiat) huomioitava erityisesti. Urheilijan urasuunnittelu aloitetaan. 12

15 Terveystarkastukset suositeltavia. Lihastasapainokartoitus. Ikäluokassa on kahdenlaisia toimijoita: organisaatioissa, joissa on tavoitteena pelaajien ja joukkueen kilpaurheilullinen menestys, tulee valmentajana toimia kilpa- ja huippuurheiluun suuntautunut henkilö. Muunlaisissa organisaatioissa ohjaaja on suuntautunut nuorten ohjaustoimintaan Harjoittelun painopisteet Alla olevassa jaottelussa on esitelty kunkin ikäkauden tärkeimmät painopisteet. Jaottelua tehdessä on ajateltu, että edellisten ikäkausien painotukset huomioidaan myös myöhemmissä ikäluokissa. Valmennusta suunniteltaessa ja toteutettaessa on muistettava, että urheilijan kehittyminen tapahtuu vaiheittain. Jotta seuraavaan sisältöön voidaan siirtyä, on edellinen vaihe hallittava. Vaiheiden ohittaminen tai oikaiseminen voi pahimmassa tapauksessa pysäyttää pelaajan kehittymisen. Pelaajien kehittyminen on yksilöllistä ja tapahtuu eri vauhtia. On otettava huomioon, että tyttöjen kehittyminen tapahtuu yleensä poikia nopeammin. Valmennusta toteutettaessa ei voida sokeasti noudattaa ikäkausien suosituksia vaan etenemisen on tapahduttava yksilöiden luonnollisen kehityksen mukaisesti. Jaottelu on esitelty kolmessa osassa: tekniikka-, taktiikka- ja ominaisuusharjoittelu. Valmennus on kuitenkin kokonaisvaltainen prosessi, jossa näitä osa-alueita yhdistetään ja sovelletaan keskenään. Esitellyt prosenttiosuudet ovat suuntaa-antavia. Alle 8-vuotiaat Harjoittelu keskittyy lasten liikunnallisten taitojen sekä pallonkäsittelytaitojen kehittämiseen. Harjoittelussa käytetään erikokoisia ja eripainoisia palloja sekä muita lasten liikuntaan suunniteltuja opetusvälineitä. Leikin ja kisailun kautta opetetaan taitoja, joita myöhemmin tarvitaan varsinaisessa lajiharjoittelussa. Pelinomaisissa harjoitteissa on hyvä soveltaa sääntöjä sekä käyttää erilaisia viitepelejä taidon opettamisen tukena. Alle 10-vuotiaat Tekniikka 45 % harjoitteluajasta perusasioiden harjoittelu: pallonkäsittely, heittäminen, puolustus, pallottomana liikkuminen, peliasento o kahden käden syöttö ja pallon vastaanottaminen o matala ja korkea kuljetus o pallon suojaaminen 13

16 o suorituksia molemmilla käsillä ja jaloilla; tukijalan käyttö o oikean ja vasemman käden lay up o heitto yhdellä kädellä ja kämmen pallon alla Taktiikka 15 % harjoitteluajasta tilan käyttö; paljon syöttöpelejä siirtyminen; peliä koko kentällä puolustaminen pallon tasolla ja sen alapuolella katse korille kun saa pallon perussäännöt pelin logiikka: tehdään koreja ja estetään vastustajaa tekemästä koria Ominaisuusharjoittelu 40 % harjoitteluajasta juoksuleikkejä, erityisesti reaktionopeus telinevoimistelua, erityisesti kehonhallintaa, permantoliikkeitä johdettua liikkuvuusharjoittelua nassikkapainia jalkaterän vahvistamista liikuntaa ilman kenkiä rytmitajun ja muuntelukyvyn kehittämistä, esim. tasapainoilua, lajiharjoitteita erilaisin rytmein, tanssia Alle 12-vuotiaat Tekniikka 55 % harjoitteluajasta oikea heittotekniikka! peliasento ja pallotaskut pysähdykset ja käännökset: erityisesti 1-tahtipysähdys ja editse käännös pallo- ja vartaloharhautukset yksinkertaiset harhautussarjat, liikkeellelähtö ristiaskeleella kuljetuskädenvaihdot: jalkojen välistä, selän takaa ja spin dribble rytmin- ja suunnanmuutokset kuljetuksessa perussyötöt: ranne-, päänpäältä ja työntösyöttö 14

17 puolustusjalkatyö ja käsien käyttö lay up heittojen automatisointi (myös lay backit) hyppyheiton kehittely alkaa Taktiikka 15 % harjoitteluajasta kolmoisuhka kenttätasapaino: takamiehet ja muut ulkopelaajat pallottomana liikkumisen korostaminen ei screen-pelejä yksinkertainen joukkuehyökkäysmalli o syöttö-leikkausavaus o kuljetusavaus joukkuepuolustuksen alkeet o näe aina pallo ja oma mies o auta ja palaa periaate jokin päätyrajapeli ylivoimahyökkäykset (1-0, 2-1, 3-1, 3-2) Ominaisuusharjoittelu 30 % harjoitteluajasta hyppynaruhyppelyä monipuolista yleisurheilua turvallisia (kevyitä) loikkia keskivartalokuntopiirejä kehonhallintaa, tasapainoa ja reaktiokykyä kehittäviä harjoittelua johdettua liikkuvuusharjoittelua Alle 15-vuotiaat (ennen nopeaa pituuskasvua) Tekniikka 50 % harjoitteluajasta perustekniikoiden vahvistaminen kovassa vauhdissa ja puolustajaa vastaan 15

18 hyppyheiton kehittely jatkuu liikkeitä eri pelipaikoilta, uutena asiana sisäpeli askelharhautukset yhdistelmäliikkeitä vapautuminen pallottomana eri pelipaikoilta ja eri leikkaukset levypallopelaaminen, -tekniikat transitionpelin perustaidot eri pelipaikkojen ja leikkausten puolustaminen Taktiikka 20 % harjoitteluajasta kaikkien pelipaikkojen pelaamista nopeanhyökkäyksen organisointi o kolmen pelaajan nopea (roolit: avaaja, hakija, juoksija) o yli- ja alivoima tilanteet o siirtyminen puolustuksen ja hyökkäyksen välillä pelitaitojen kehittäminen: 1-1 / 2-2 / 3-3 pelejä pelin lukemisen korostaminen screenien esitteleminen o palloton ja pallollinen screen screenien puolustaminen o yksi tapa joukkuepuolustus (yksi tapa) o pallon puolustus: paine, ohjaaminen o pallottoman puolustus: yhden syötön päässä, apuasemassa joukkuehyökkäys o perushyökkäys ja ensimmäiset set-pelit Ominaisuusharjoittelu 30 % harjoitteluajasta keppijumppaa kuntopalloharjoittelua kuntopiirejä omalla painolla porrasjuoksuja 16

19 perushyppyjä nopeus-, ketteryys- ja koordinaatioharjoittelua, esim. törppöradat tasapainoa ja kehonhallintaa kehittävää harjoittelua johdettua liikkuvuusharjoittelua säännöllistä ulkoilua Yli 15-vuotiaat (nopean pituuskasvun jälkeen) Taktiikka % harjoitteluajasta seuran oman pelitavan rakentamista ja harjoittelua esitellään vaihtoehtoisia pelitapoja o eri screenpelit o paikkapuolustus koko kentän pelaaminen o koko kentän miespuolustus o esitellään paikkaprässi ja prässin murto roolitettu nopeahyökkäys (takamies, juoksijat, traileri), roolit vahvistuvat ja yksilöllinen ohjaus korostuu 5-5 set-pelit Kilpa- ja huippu-urheilujoukkueet siirtymähyökkäykset, secondary break hyökkäys- ja puolustuspelin variaatiot, esim. box and one peli sekä tuplaaminen esim. screeneissä ja low postissa erikoispelit Tekniikka % harjoitteluajasta screentekniikat pelitaitojen jalostaminen, esim. koko kentän peliin opettaminen roolien kautta => alustava roolittaminen o erit. point guard -peli o roolit vaihtelevat taktisten osa-alueiden pilkkominen osiin ja niiden harjoittelu o 2-2, 3-3 pelit puolustustekniikoiden vahvistaminen 17

20 levypallotekniikoiden harjoittelu ja vahvistaminen Kilpa- ja huippu-urheilujoukkueet erikoisominaisuuksien harjoittaminen roolien mukaista harjoittelua monipuolisesti perus- ja pelitaitoja unohtamatta harjoittelussa korostuu otteluvauhti ja ylitempo erikoispuolustustekniikoiden harjoittelu erikoishyökkäysten harjoittelu omien vahvuuksien hyödyntäminen hyökkäykset erityispuolustuksia vastaan Ominaisuusharjoittelu % harjoitteluajasta säännöllistä kesäharjoittelua (peruskuntokausi) voimakeppiharjoittelua perusvoimaharjoittelua tangolla aitahyppelyä power walk -harjoitteita lajivoimakuntopiirejä ominaisuustestit pelaajien motivoinniksi Kilpa- ja huippu-urheilujoukkueet raskas rauta -harjoittelua (perus-/maksimivoima) ominaisuusharjoittelua o tulostavoitteet osa-alueittain (henkilökohtaiset indeksit) o testaus (takakyykky, rinnalle veto, penkkipunnerrus, 20m, ponnistusvoima, eteentaivutus) o henkilökohtainen ohjaus kestävyysharjoittelua perusharjoittelukaudella 18

21 6. Koripalloliitto hyvän seuran tukena Koripalloliiton tehtävä on järjestää kilpailutoimintaa eri tasoilla, koulutusta kaikille lajin toimijoille sekä edustaa Suomea kansainvälisen koripalloliiton tapahtumissa Kilpailutoiminnan suositukset Hän, joka uhraa eniten, luovuttaa viimeiseksi. (Robert Petersen) "The more I watch the game, the more I realize that while easy to understand and simple to demonstrate, it is nevertheless a challenge to skill. It is only through thorough fundamentals and constant practice that championships are won." (Dr. James Naismith) Kilpailua ei voi eikä tarvitse poistaa. Meidän pitää kuitenkin päästä irti siitä filosofiasta, että pitää voittaa millä hinnalla hyvänsä. Voittaa voi muutenkin kuin olemalla ykkönen. (S. Baumgarten) Koripalloliitto on asettanut kilpailutoiminnalle joitakin suosituksia, joita noudatetaan muun muassa kaikissa Koripalloliiton järjestämissä kilpailuissa. Koripalloliitto suosittelee seuroja noudattamaan samoja suosituksia omissa turnauksissaan ja peleissään. Suositusten lisäksi Koripalloliitto varaa oikeuden erityislupien myöntämiseen seuraavissa tapauksissa: yli-ikäisten peluuttamisessa nuorten sarjoissa, kun seuralla ja paikkakunnalla ei ole tarjota sopivaa paikkaa lapsen harrastuksen ylläpitämiseksi. tyttöjen peluuttamisessa poikien sarjoissa. ratkaisuihin, jotka tukevat paikallistason koripallokulttuuria. Alle 8-vuotiaat ja aloittavat ryhmät Järjestettävä kilpailutoiminta Toiminta on leikinomaista. Alueellista kilpailutoimintaa ei järjestetä, mutta erilaisia kisailutapahtumia voidaan järjestää seuran sisällä tai yhdessä naapuriseuran kanssa. 19

22 Mukana olevat ohjaajat toimivat tapahtumien järjestäjinä ja pelinohjaajina. Erotuomareita ei tapahtumissa käytetä. Tapahtumapäiviä on vuodessa 4-6. Tapahtumissa palkitaan monipuolisesti erilaisista asioista. Alle 10-vuotiaat Järjestettävä kilpailutoiminta Kilpailu on edelleen leikinomaista. Kilpailu on oppimisen paikka, jossa on turvallista yrittää, onnistua ja epäonnistua. Ottelut nähdään kasvatuksellisena mahdollisuutena. Tapahtumat järjestetään mahdollisimman lähellä kotia. Tapahtumissa ei pidetä sarjataulukoita, eikä parhaita palkita. Tapahtumissa palkitaan monipuolisesti erilaisista asioista. Mukana olevat ohjaajat toimivat tapahtumien järjestäjinä ja pelinohjaajina. Erotuomareita ei tapahtumissa käytetä. Tapahtumissa kaikki lapset saavat tasaisesti peliaikaa. Tapahtumat ovat kaikille positiivinen ja palkitseva kokemus valmentajan rooli on ensisijaisesti kannustava. Kaikilla pelaajilla on yhtä suuret mahdollisuudet osallistua pelitapahtumiin jokainen pelaaja kokee itsensä tärkeäksi, esim. jakamalla samantasoiset pelaajat samaan ketjuun. Palautteenanto keskittyy onnistumisiin, yrittämiseen ja oppimiseen. Alle 12-vuotiaat Järjestettävät kilpailut Kilpailutoiminta järjestetään mahdollisimman lähellä kotia. Valtakunnallista kilpailutoimintaa ei järjestetä. Ulkomaan ottelu- ja turnausmatkoja ei suositella. Pelien määrä Harjoittelun ja pelaamisen suhde on 5 harjoitusta / 1 ottelupäivä Ottelupäiviä / pelaaja vuodessa Peluutus Kokoonpanossa 8 minuutin takuu Kokoonpanossa tavoitteena 10 pelaajaa Otteluvalmennus Ottelutapahtuman on edelleen kaikille positiivinen ja palkitseva kokemus, jossa keskeisintä ei ole voittaminen Noin 2/3 peleistä pelataan samantasoisia joukkueita vastaan 20

23 Ottelut ovat osa harjoittelua; otteluissa toteutetaan harjoituksissa opittuja asioita, otteluihin asetetaan henkilökohtaisia suoritustavoitteita, esim. mahdollisimman monta lay up -koria tai koriin johtavaa syöttöä Ohjeet ja palaute annetaan erätauoilla, aikalisillä, pelikatkoilla ja pelin jälkeen Palautteenanto keskittyy onnistumisiin, yrittämiseen ja oppimiseen - korjaava palaute annetaan seuraavissa harjoituksissa Alle 15-vuotiaat (ennen nopeaa pituuskasvua) Pelien määrä Harjoittelun ja pelaamisen suhde on 4-6 harjoitusta / 1 ottelupäivä Ottelupäiviä on / pelaaja vuodessa Peluutus Kokoonpanossa 10 minuutin takuu Kokoonpanossa tavoitteena 10 pelaajaa Otteluvalmennus Otteluissa keskitytään ensisijaisesti harjoitusjakson tavoitteisiin 2/3 otteluista pelataan samantasoisia tai parempia joukkueita vastaan Peliaika jaetaan harjoitteluaktiivisuuden perusteella, kuitenkin niin, että jokaiselle tulee vähintään kaksi peliä kuukaudessa Ennen ottelua valmentaja asettaa realistisia henkilö- ja joukkuekohtaisia suoritustavoitteita, esim. mahdollisimman monta nopeaa hyökkäystä Ottelutapahtumiin luodaan toimintarutiinit, niin verryttelyihin kuin aikalisillekin Valmentaja keskittyy toiminnassaan nykyisiin ja tuleviin tapahtumiin; pelitilanteen aikaista kommentointia vältetään Tilastointia ja videointia käytetään apuna palautteenannossa Yli 15-vuotiaat (nopean pituuskasvun jälkeen) Pelien määrä Harjoittelun ja pelaamisen suhde on 4-6 harjoitusta / 1 ottelupäivä Ottelupäiviä / pelaaja vuodessa (ottelumäärään huomioidaan seuran, koulun, alue- ja maajoukkueiden pelit) Peluutus Peliaika jakautuu ansioiden mukaisesti Otteluvalmennus 21

24 Ottelut tulee jakaa valmentajan mielessä valmistaviin otteluihin ja kilpaotteluihin. Valmistavissa otteluissa keskitytään harjoitusjakson tavoitteisiin, kilpaotteluissa lopputulokseen. Valmistavia otteluita on selvästi kilpaotteluita enemmän. Jokaista ottelua varten valmentaja laatii pelisuunnitelman. o pelisuunnitelma rakentuu erityisesti suoritustavoitteiden, puolustuspelin ja oman pelitavan varaan o pelisuunnitelmassa on yksilökohtaisia ja joukkuekohtaisia tavoitteita o valmentaja seuraa pelisuunnitelmaa läpi ottelun o valmentajan suhtautuu ottelutapahtumaan ennen kaikkea positiivisesti, avoimesti ja rakentavasti valmentajan tärkein tehtävä on saada pelaajat keskittymään ja nauttimaan pelisuorituksesta; ottelu on pelaajien esitys o ottelutapahtuma analysoidaan jälkikäteen huolella 22

25 7. Yhteenveto Nuorisotoiminnan visio on kasvattaa liikuntaan ja liikunnan avulla kasvaminen. Nuorisotoiminnan tavoitteena on yhteisöllisyyden lisääminen, laadukas ohjaustoiminta ja taidon opettamisen korostaminen. Kilpaileminen on tärkeä osa lasten koripalloharrastamista. Kilpaileminen on kiehtovaa, jännittävää ja synnyttää vahvoja tunteita. Terve kilpaileminen tukee lapsen kehitystä. Koripalloharrastuksessa kaikilla lapsilla on mahdollisuus ja oikeus olla voittaja riippumatta ottelun lopputuloksesta. Voittaja yrittää aina parhaansa, keskittyy oppimiseen ja jatkuvaan kehittymiseen, eikä masennu tekemistään virheistä, vaan näkee ne mahdollisuutenaan kehittyä. Hyvän seuran tunnusmerkkejä ovat muun muassa kirjatut toimintaperiaatteet, yhteinen reilun pelin arvopohja, lahjakkuuden tukeminen sekä yhteisöllisyyttä kasvattava innostava toiminta. Koripalloperheeseen kuuluu lapsen lisäksi paljon muita tärkeitä toimijoita, joita koskevat yhdessä sovitut reilun pelin säännöt. Vanhempien lisäksi kaikilla toiminnassa mukana olevilla aikuisilla on tärkeä rooli lapsen harrastuksessa. Vanhempien tehtävä ei kuitenkaan ole puuttua valmennukseen. Hyvä koripallo-ohjaaja on samanaikaisesti kasvattaja ja taidon opettaja. Koripalloliiton tehtävä on tukea seuroja laadukkaassa toiminnassaan järjestämällä kilpailutoimintaa, koulutusta sekä maajoukkuetoimintaa. 23

26 8. Lähteet Basketball for young players, guidelines for coaches. FIBA 2000 Double Goal Coach. Thompson, Quill 2003 Erotuomarin eettiset periaatteet. Suomen Erotuomareiden Liitto ry 2005 Koripallovalmennus. Petersen 1993 Lapsikeskeinen urheilu ja liikunta. Nykänen, Kirjapaino Oy 1996 Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suositukset. Nuori Suomi 2004 Liikkuva Lapsi ja Nuori. Miettinen, VK-kustannus Oy 1999 Liikuntakasvatuksen käsikirja. Zimmer, Lasten Keskus 2001 NABC s Handbook for Teaching Basketball Skill Progressions. Krause, Janz, Conn, Coaches choice 2003 Namikalainen kasvattaja, kouluttajan käsikirja. Lund, NMKY:n urheiluliitto 2004 Ohjaamisen taito. Kaski & Autio, Edita 2005 Unelma hyvästä urheilusta, lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset. Nuori Suomi ja Suomen Liikunta ja Urheilu 2001 Urheiluvalmennus. Mero, Nummela, Keskinen, Häkkinen, VK-Kustannus Oy 2004 Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö ja Nuori Suomi

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET

3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET 3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET Valmentajalla pitää olla näkemys siitä, mitä taitoja pelaajan pitää oppia ja omaksua ja minkä ikäisenä. Lasten kehityskäyrä kulkee yksilöillä eri tavalla. Toinen oppii

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 HARJOITUSRYHMÄT KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA => 8+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

1. TOIMINTA-AJATUS 3. 2. JOUKKUEENJOHTO 5 2.1 Joukkueenjohtaja 5 2.2 Huoltaja 5

1. TOIMINTA-AJATUS 3. 2. JOUKKUEENJOHTO 5 2.1 Joukkueenjohtaja 5 2.2 Huoltaja 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 3 2. JOUKKUEENJOHTO 5 2.1 Joukkueenjohtaja 5 2.2 Huoltaja 5 3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET 6 3.1 Kasvatukselliset tavoitteet 6 3.2 Koulutustavoitteet 7 3.2.1 Koripallokoulu,

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

Rangers Ahmat pojat -04

Rangers Ahmat pojat -04 Rangers Ahmat pojat -04 Vanhempainkokous 17.5.2016 Agenda Joukkueen nopea tilanne katsaus ja suunnitelma kaudelle 2016-2017 Ensi kauden valmennuskuviot Kesävuorot ja harjoittelu Miten edetään? Ahmat kaudella

Lisätiedot

Harjoittelun painopistealueet

Harjoittelun painopistealueet Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU F1 - E2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

VPS-JUNIORIT ry. VALMENNUSLINJA

VPS-JUNIORIT ry. VALMENNUSLINJA VPS-JUNIORIT ry. VALMENNUSLINJA VPS VALMENNUSLINJAN SISÄLTÖ KOKONAISVALTAINEN JA YKSILÖKESKEINEN VALMENTAMINEN VPS:SSA PELAAJAKEHITYKSEN TAVOITTEET IKÄKAUSIKOHTAINEN HARJOITTELU JA PAINOPISTEALUEET VPS

Lisätiedot

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU C1 - B KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO KILPAJOUKKUEET HARRASTEJOUKKUEET VALMENNUS/TAVOITTEET KOULUTETTU VALMENNUS VAT/JVK/NVK KILPAILULLINEN

Lisätiedot

Suomen Jääkiekkoliitto 1

Suomen Jääkiekkoliitto 1 13.2.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 13.2.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat Muut toimijat Pelaajat Muut toimijat Kunnioita

Lisätiedot

FC Raahe Tasoryhmät ja Tasojoukkueet

FC Raahe Tasoryhmät ja Tasojoukkueet FC Raahe Tasoryhmät ja Tasojoukkueet FC Raahe Tasoryhmät ja Tasojoukkueet... 1 Arviontiperusteet tasojoukkueiden muodostamiseksi... 3 MOTIVAATIO... 3 PERUSTAITO... 3 TAITAVUUS... 3 PELIKÄSITYS... 3 FYSIIKKA...

Lisätiedot

Suomen Jääkiekkoliitto 1

Suomen Jääkiekkoliitto 1 4.3.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 4.3.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat Pelaajat Muut toimijat Muut toimijat Kyse on

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa

Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa Yleistä Valmennuksen kokonaissuunnitelma on tarkoitettu ohjeeksi seuraan tulevalle valmentajalle ja nykyisille valmentajille. Tämä suunnitelma on hyväksytetty

Lisätiedot

Toimintalinja Imatran liikuntaseura ILse ry Imatran liikuntaseura Ilse ry 2015

Toimintalinja Imatran liikuntaseura ILse ry Imatran liikuntaseura Ilse ry 2015 Toimintalinja Imatran liikuntaseura ILse ry Imatran liikuntaseura Ilse ry 2015 2 Sisältö 1 SEURAN VISIO... 3 2 SEURAN EETTISET LINJAUKSET... 4 3 SEURATOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1. VIIHTYMISEEN JA ILMAPIIRIN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Kisakallio Toimintasuunnitelma 2012 A. NUORISOLIIKUNNAN TOIMIALA Kilpailutapahtumien monipuolistaminen Taitokisat Show Your Skills Harjoittelukulttuurin kehittäminen seuroissa Yksilön valmentaminen joukkueurheilussa

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia U18 MM-SEMINAARI

Suomalaisen jääkiekon strategia U18 MM-SEMINAARI Suomalaisen jääkiekon strategia U18 MM-SEMINAARI 25.4.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus

Lisätiedot

M-Teamin strategia

M-Teamin strategia M-Teamin strategia 2014-2018 25.8.2014 Toimintaympäristön muutostekijät M-Teamin strategia Salibandyliiton strategia Yhteisöllisyys, vapaaehtoistyö ja seurauskollisuus Kilpailu kunnallisista liikuntapaikoista

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU D1 - C2

PELAAJAPOLKU D1 - C2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

B-Joukkue - Pelaajapalaveri

B-Joukkue - Pelaajapalaveri B-Joukkue - Pelaajapalaveri 12.5.2016 B-joukkueen pelaajat + toimihenkilöt Jääkiekkoliiton Arvot B-joukkueen Arvot B-joukkueen Tavoite Pelaajien toiveet Harjoittelu Pelaaminen Harjoittelu ja säännöt Pelaaminen

Lisätiedot

JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU

JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU LTV 2 7.5.2014 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 MEIDÄN PELI MEIDÄN PELI Tavoitteena nopean yhteistyön jääkiekko Pelitilannerooleissa hyökkäykseen ja

Lisätiedot

Pelin kautta oppiminen

Pelin kautta oppiminen Pelin kautta oppiminen Suunnittele PELI Suunnittele E11-ikäluokalle sopiva peli Valitse pelille AIHE, joka on ikäluokalle tärkeä Mieti ainakin seuraavat asiat Montako maalia ja miten sijoitettu Miten maali

Lisätiedot

URHEILUTOIMINTA. Helsingin Jääkiekkoklubin (HJK) urheilutoiminnan linjaus on luotu antamaan suuntaa ja ohjaamaan joukkueiden toimintaa.

URHEILUTOIMINTA. Helsingin Jääkiekkoklubin (HJK) urheilutoiminnan linjaus on luotu antamaan suuntaa ja ohjaamaan joukkueiden toimintaa. URHEILUTOIMINTA Helsingin Jääkiekkoklubin (HJK) urheilutoiminnan linjaus on luotu antamaan suuntaa ja ohjaamaan joukkueiden toimintaa. On tärkeää, että toimintaa ohjaa yhteisöllisyys ja innostava ilmapiiri.

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Haukiputaan Pallo. Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain

Haukiputaan Pallo. Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain Haukiputaan Pallo Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain 1.1.2013 Seuran tavoitteet Mahdollistaa kilpa- ja harrastepelaaminen * Kilpatoiminnassa pelaaja sitoutuu osallistumaan joukkueen

Lisätiedot

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

Lasten valmennuskoulutus uudistuu

Lasten valmennuskoulutus uudistuu Lasten valmennuskoulutus uudistuu E taso päivittyi 2013 selviytymispaketti Luo innostava ja turvallinen ilmapiiri Kannusta omaehtoiseen harjoitteluun Pelaa paljon harjoituksissa (pelin kautta oppiminen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot 2007 Mihin näitä tarvitaan? Luo suuntaviivat tulevalle ja ohjaa toiminnan kehittämistä Linjaa seuran tavoitteet Linjaa seuran periaatteet Ohjeistaa toimintaa On

Lisätiedot

Mahdollisimman monelle Mahdollisimman paljon Mahdollisimman pitkään. Strategia

Mahdollisimman monelle Mahdollisimman paljon Mahdollisimman pitkään. Strategia Mahdollisimman monelle Mahdollisimman paljon Mahdollisimman pitkään Strategia 2015-2018 Johdanto Käsissäsi on KJT Hockeyn strategia vuosille 2015 2018. Strategia sisältää vision, seuran toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

11.11.2013. Jarmo Keränen

11.11.2013. Jarmo Keränen Jarmo Keränen Jarmo Keränen, LitM Vaimo, 4 lasta Seuratoiminnassa pelaajana, valmentajana ja aktiivina n 20 vuotta Urheilukoordinaattori Virpiniemen liikuntaopisto & junioripäällikkö Haukiputaan pallo

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Valintavaihe Asiantuntijatyö

Valintavaihe Asiantuntijatyö Urheilijanpolun Valintavaihe Asiantuntijatyö Valmennusosaamisen yhteistyöfoorumi 26.9.2013 Outi Aarresola outi.aarresola@kihu.fi Valintavaihe kenen hommia? Lapsuus Valinta Huippu Nuori Suomi (2011), toteutus

Lisätiedot

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Tausta Valmennus on pitkäjänteistä työtä. Yhdessä vuodessa ehditään vähän mutta 10-vuodessa enemmän. Emme pysty kehittämään kaikkia asioita

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

PE JULA NIAJ O A R IP OL P K O U LKU 1 Rami Peltomaa

PE JULA NIAJ O A R IP OL P K O U LKU 1 Rami Peltomaa JUNIORI PELAAJA POLKU 1 NUOREMPI SÄBÄKOULU TAVOITTEET KAUDEN AIKANA Pelataan/leikitään yhdessä. Opetellaan käytöstapoja, niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin Opetellaan ryhmässä olemista/toimimista/sääntöjä

Lisätiedot

VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET

VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET 2013-2014 VASTUUVALMENTAJALLE! Kiitokset päätöksestä osallistua yhtenä tärkeänä osana joukkuetoimintaan. Kädessäsi on vastuuvalmentajan toimenkuva tässä seurassa.

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi

Lisätiedot

GT Teamit RED ORANGE GREEN YELLOW PINK BLUE PLAYER

GT Teamit RED ORANGE GREEN YELLOW PINK BLUE PLAYER GT Teamit 2016-2017 RED ORANGE GREEN YELLOW PINK BLUE PLAYER Grani Tenniksen valmennuskokonaisuus - Pelaajan polku GT Tennis- ja mailapelikoulu Esikouluikäisille ja 1-3 -luokkalaisille Ohjaajakoulutukset

Lisätiedot

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi.

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi. 14 Tärkeitä on joka alueella: Aluepeli Näkökenttäpeli Kakkospallot Äänenkäyttö Liikkuminen ilman palloa Periksiantamattomuus Pallo liikkeelle yhdellä ja kahdella kosketuksella. Kavereiden auttaminen Taktiikan

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet Harjoittelun suunnittelun pohjana herkkyyskausiajattelu Mitä kannattaa harjoitella minkäkin

Lisätiedot

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,

Lisätiedot

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Me yhdessä 2017 Ehdotus syyskokoukselle 29.10.2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Liittomme * 86 jäsenyhdistystä * Jäsenyhdistyksissä on n. 10 työntekijää * Liitolla on 5 työntekijää * 9 aluetta

Lisätiedot

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940 TOIMINNAN KÄIKIRJA 1940 JALKAPALLOA VUODETA 1940 IÄLLYLUETTELO 1 JOHDANTO 2 JÄNTEVÄN ARVOT JA TAVOITTEET 3 ORGANIAATIO MALLI 3.1 EURAN JOHTOKUNTA 4 JÄNTEVÄ JA VIETINTÄ 4.1 IÄINEN JA ULKOINEN VIETINTÄ 4.2

Lisätiedot

JÄSENTYYTYVÄISYYSKYSELY Tervetuloa VJS:n jäsentyytyväisyyskyselyyn

JÄSENTYYTYVÄISYYSKYSELY Tervetuloa VJS:n jäsentyytyväisyyskyselyyn Tervetuloa VJS:n jäsentyytyväisyyskyselyyn Me haluamme olla jatkuvassa liikkeessä. Luoda toimintaa, joka vastaa jäsentemme odotuksia. Vastaamalla tähän kyselyyn, annat meille kuvan siitä, missä me nyt

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Ohjaajien startti-ilta 2013

Ohjaajien startti-ilta 2013 Ohjaajien startti-ilta 2013 Torstai 22.8.2012 Aleksandra, EHN PL 45, 04601 Mäntsälä www.mantsalanvoimistelijat.fi puh 040 513 7892 mantsalan.voimistelijat@msoynet.com Seuran toiminta-ajatus ja arvot Visio

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1

KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1 KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU 14.4.2011 Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1 SUUNNITELMALLISUUS TEHTÄVÄ: Mitä asioita tulee huomioida joukkueen kausisuunnitelmaa tehtäessä? VALMENTAMALLA VAI VAHINGOSSA?

Lisätiedot

ACK Maalivahtivalmennuslinja

ACK Maalivahtivalmennuslinja ACK Maalivahtivalmennuslinja 10.10.2016 Joonas Salmimäki ACK Maalivahtivalmentaja PELISÄÄNNÖT 1. Asenne ja halu kehittyä hyväksi maalivahdiksi 2. Kunnioitus valmentajaa, muita pelaajia ja maalivahteja

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Titaani Juniorit - Jäsenmäärä

Titaani Juniorit - Jäsenmäärä Titaani Juniorit ry Titaani Juniorit ry Historiaa Ennen vuotta 1974 jääkiekkoa pelattiin Sunilan Sisussa Jääkiekkoon erikoistuva Titaanit ry perustettiin 1974 Titaani Juniorit ry eriytyi Titaanit ry:stä

Lisätiedot

Valmennuksen haasteet. Olympia- ja Paralympiavalmentajaseminaari Vierumäki Kirsi Hämäläinen

Valmennuksen haasteet. Olympia- ja Paralympiavalmentajaseminaari Vierumäki Kirsi Hämäläinen Valmennuksen haasteet Olympia- ja Paralympiavalmentajaseminaari 18-19.10.2012 Vierumäki Kirsi Hämäläinen Pelin jälkeen sain häneltä tekstarin. Ainahan minä saan hulluna tekstareita, mutta tämä viesti oli

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

1990-luvulla jääkiekon pelaaminen ulkojäillä tuli mahdottomaksi ja jääkiekkotoiminta seurassa loppui.

1990-luvulla jääkiekon pelaaminen ulkojäillä tuli mahdottomaksi ja jääkiekkotoiminta seurassa loppui. 1. Johdanto Seurakäsikirja on laadittu kaikkien seuratyötä tekevien avuksi. Tämän seurakäsikirjan tarkoituksena on esitellä Joutsan Seudun Pallon toimintaa sekä antaa suuntaviivat kaikille seuran toiminnassa

Lisätiedot

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry. SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA ry. 6. SYYSKUUTA 2016 Suomalaisen keilailun strategia Tämän dokumentin sisältämässä strategiassa linjataan Suomen Keilailuliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka.

Lisätiedot

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä. Taktiikka yleisesti Sanalla taktiikka tarkoitetaan sitä, kuinka käytetään oman joukkueen vahvuuksia ja vastustajan heikkouksia hyväksi valmistauduttaessa otteluun sekä sen aikana valmentajan tekemiä muutoksia

Lisätiedot

Palaute joukkueen toiminnasta

Palaute joukkueen toiminnasta Pelikirja Vanhemmille Toimintakausi 2017-2018 Vanhemmat: SÄÄNNÖT VANHEMMILLE - Huolehtivat, että pelaajat ilmoittautuvat tapahtumiin nimenhuudossa https://nimenhuuto.com/ - Huolehtivat, että pelaajilla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Tikkurilan Taitoluisteluklubi 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana Ice Melody Ice Sympathy Ice melody Luistelukoulu/ Timantit Ice Sympathy Luistelukoulu

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi

Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi Kiekko järjestelmä luo mahdollisuuden Suomi Kiekko - pelaajien

Lisätiedot

Joukkueet muodostetaan kortteliliigasta, joukkueet muodostetaan kahdesta eri ikäluokasta

Joukkueet muodostetaan kortteliliigasta, joukkueet muodostetaan kahdesta eri ikäluokasta HARJOITELU ERI IKÄKAUSINA 7-9 VUOTIAAT (H ja G nuoret) Harjoitteiden tulee sisältää vaihtelevia leikkejä ja pelejä. Avoin innostava ilmapiiri Hauskaa, iloista ja monipuolista Paljon kosketuksia ja toistoja,

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

P97 seututaitokoulu 8/ (1h,45min)

P97 seututaitokoulu 8/ (1h,45min) P97 seututaitokoulu 8/12 2007 (1h,45min) -Pallon pomputtelu 10 min (lohkojen teko) -Taitoteemamallit 10min -Nopeus/ketteryys 10min -Rastiharjoittelu lohkoissa 1-5 10min /lohko(yht50min) 4+4pel.ryhmät/ohjaaja

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona kasvattaa systemaattisesti pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi seura on luonut

Lisätiedot

FORTUNA VALMENNUKSEN LINJAUS

FORTUNA VALMENNUKSEN LINJAUS FORTUNA VALMENNUKSEN LINJAUS Oriveden Fortunan valmennuksen linjauksen on tarkoitus olla suuntaa antava ja valmentajien työtä helpottava apuväline. Valmennuksen linjauksen avulla valmentajat voivat helpommin

Lisätiedot

FC Raahe Erilaisten tilanteiden käsittely seurassa

FC Raahe Erilaisten tilanteiden käsittely seurassa FC Raahe Erilaisten tilanteiden käsittely seurassa FC Raahe Erilaisten tilanteiden käsittely seurassa... 1 Ohjeita, esimerkkejä ja ajatuksia tunteiden käsittelyyn... 3 Miten voi lasten/nuorten kanssa valmistautua

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma. pisteet. Koodi: LIO39XX Päätös: UOPI C12/2015

15 Opetussuunnitelma. pisteet. Koodi: LIO39XX Päätös: UOPI C12/2015 Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa omassa valmennus- ja kilpailutoiminnassaan. Hän osallistuu Lapin Urheiluakatemian ja edustamansa seuransa

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia)

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia) TuUS menestyssuunnitelma (niin sanottu strategia) Taidolla uintiin! Visio Mahdollistamme hyvät taidot uintiurheilussa menestymiseen. Missio Luomme edellytykset kunkin tarpeiden ja kykyjen mukaiseen kunto-

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

8. P97 seututaitokoulu (1h,45min)

8. P97 seututaitokoulu (1h,45min) 8. P97 seututaitokoulu 26.1 2008 (1h,45min) -Liivien jako/teemat /lohkojen teko, n.15 min -Nopeus ketteryys harjoituksen alussa, n.15 min -Rastiharjoittelu lohkoissa 1-5 max.15min/lohko (yht75min) 4+4pel.ryhmät/ohjaaja

Lisätiedot

Mikkelin Kampparit ry

Mikkelin Kampparit ry Mikkelin Kampparit ry Junnuopas 2015 Sisältö: 1. Mikkelin Kampparit ry - Organisaatio 2. Yleistä junioritoiminnasta - Toiminta-ajatus - Tavoite - Arvot - Strategia 3. Talous 4. Varusteet 5. Motorisen kehityksen

Lisätiedot