SUOMEN KORIPALLOLIITTO. Nuorisotoiminta PAREMPI IHMINEN, PAREMPI URHEILIJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN KORIPALLOLIITTO. Nuorisotoiminta PAREMPI IHMINEN, PAREMPI URHEILIJA"

Transkriptio

1 SUOMEN KORIPALLOLIITTO Nuorisotoiminta PAREMPI IHMINEN, PAREMPI URHEILIJA

2 Sisällysluettelo 1. Esipuhe 1 2. Nuorisotoiminnan visio 2 3. Nuorisotoiminnan tavoitteet 3 4. Lapsen koripalloharrastus Lapsen oikeudet koripallossa Ikäkausien erityispiirteet 6 5. Hyvä koripalloseura Hyvän seuran tunnusmerkkejä Sinettiseuratoiminta Koripallon toimijat Vanhempien rooli Hyvä ohjaaja Erotuomarit ja toimitsijat Yleissuositukset seuratoiminnan tueksi Harjoittelun painopisteet Koripalloliitto hyvän seuran tukena Kilpailutoiminnan suositukset Yhteenveto Lähteet 24

3 1. Esipuhe Koripallo on yksi maailman harrastetuimmista urheilumuodoista. Koripallon kehitti vuonna 1891 kanadalainen James Naismith. Kun James Naismith naulasi persikkakorit koulun seinään, oli hänen tavoitteenaan kehittää laji, jossa yhdistyvät joukkuepelaaminen, taitavuus, luovuus, sääntöjen ja vastustajien kunnioittaminen sekä liikunnallinen mielihyvä. Yli sata vuotta myöhemmin voimme todeta, että tohtori Naismith onnistui tavoitteessaan. Tri Naismith valmentajana Koripallon harrastajia lasketaan nykyään olevan noin 400 miljoonaa. Kansainväliseen Koripalloliittoon FIBA:an kuuluu 213 jäsenmaata, kun esim. YK:hon kuuluu 191, FIFA:aan (jalkapallo) 207 ja IIHF:n (jääkiekko) 73. Suomeen koripallo levisi 1930-luvulla. Koripallon lisenssipelaajia on Suomessa noin , joista yli on alle 18-vuotiaita lapsia. Koripalloliittoon kuuluu 210 seuraa, joista noin sadassa tehdään nuorisotyötä. Koripalloliiton tavoitteena on lisätä harrastajamääriä saamalla uusia harrastajia toimintaan mukaan sekä pitämällä nykyisistä entistä parempaa huolta. Toiminnan laatua parantamalla viihtyvyys lisääntyy ja tulokset paranevat. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii yhteisiä toimintaperiaatteita. Nuorisotoiminnassa kaiken lähtökohtana on lapsen hyvinvointi. Kun lapsi viihtyy, kokee olonsa turvalliseksi ja saa riittävää kannustusta, on hänen mahdollista kehittyä omaan huippuunsa, halutessaan aina huippu-urheilijaksi asti. Positiiviset elämykset kannustavat myös elinikäiseen liikunnan harrastamiseen. Jokaiselle lapselle on taattava mahdollisuus tavoitella omaa parastaan. Jokaista lasta on tuettava ratkaisuissaan ja ennen kaikkea autettava jokaista tiellä voittajaksi. Nämä linjaukset on tehty tukemaan seurojen laadukasta nuorisotyötä. Nuorisotyöllä tarkoitetaan kaikkea alle 18-vuotiaiden harrastamista. Käsitteiden selkeyttämiseksi alle 18-vuotiaita kutsutaan tässä teoksessa termillä lapsi. Koripallo on täynnä elämyksiä. Elämykset ovat osa elämää. Tule ja elä kanssamme! 1

4 2. Nuorisotoiminnan visio E D E S A U T T A A O S A L L I S T U J I E N L I I K U N N A L L I S E N JA K O R I P A L L O I L U L L I S E N E L Ä M Ä N T A V A N K E H I T T Y M I S T Ä: K A S V A T T A M I N E N L I I K U N T A A N JA L I I K U N N A N A V U L L A K A S V A M I N E N Kasvattaminen liikuntaan terveyteen liittyvän kunnon ja urheilusuoritukseen liittyvän kunnon kehittäminen elinikäisen liikuntaharrastuksen herättäminen myönteisten liikuntakokemusten, monipuolisten liikuntataitojen sekä tietojen avulla. Liikunnan avulla kasvaminen urheilijan itsetunnon ja pitkäjänteisyyden vahvistuminen empatia- ja yhteistyötaitojen kehittyminen liikuntaan ja terveyteen liittyvän tiedon omaksuminen 2

5 3. Nuorisotoiminnan tavoitteet Koripalloliiton nuorisotoiminnan tavoitteena on edistää Reilua Peliä - suomalaisen liikunnan ja urheilun eettisten periaatteiden mukaista toimintaa sekä auttaa seuroja kehittymistyössään. Nuorisotoiminnan lähtökohtana on lapsen kokonaispersoonallisen kasvun tukeminen. Toiminnassa tulee huomioida jokaisen lapsen yksilölliset ikä- ja kehityskaudet. Lapset tulee nähdä urheiluseuratoiminnassa aktiivisina toimijoina, joiden mielipiteitä tulee huomioida päätöksenteossa. Toiminnan tulee olla kaikille tasavertaista ja turvallista. Jokaisella on oikeus olla mukana ja kokea olonsa turvalliseksi ikään, sukupuoleen, uskontoon, ihonväriin, kieleen, kansalaisuuteen tai mihin tahansa erilaisuuteen katsomatta. Jokaisella lapsella ja nuorella on myös oikeus terveisiin esimerkkeihin, savuttomaan ilmaan ja päihteettömään harrastusympäristöön. Kaiken toiminnan tulee noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Seurojen kehittymistyön tukeminen on yksi Koripalloliiton päätehtävistä. Nuorisotoiminnan keskeiset toiminnot keskittyvät yhteisöllisyyden lisäämiseen, ohjaustoiminnan laadun parantamiseen sekä taidon opettamisen korostamiseen kaikilla liikunnan toimialoilla. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys syntyy yhdessä koetuista positiivisista kokemuksista ja sitoutumisesta ryhmään. Koripallossa positiivisia kokemuksia syntyy onnistumisen, oppimisen ja kehittymisen tunteista sekä sosiaalisten suhteiden syntymisestä. Tavoitteena on tarjota mahdollisuus elinikäiseen harrastamiseen niin pelaajana, ohjaajana, erotuomarina, seura-aktiivina kuin katsojanakin. Laadukas ohjaustoiminta Laadukkaan ohjaustoiminnan lähtökohtana on hyvä ohjaaja. Hyvä ohjaaja on innostunut, motivoitunut ja kyvykäs toimimaan lasten parissa. Hänen toimintansa on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Hänen toimintaansa ohjaavat seuran toimintaperiaatteet. Tavoitteena on tarjota kaikille harrastajille laadukasta ohjaustoimintaa. Pyrkimyksenä on lisätä hyvien ohjaajien määrää sekä mahdollistaa näiden ohjaajien monivuotinen osallistuminen ohjaustoimintaan. Tavoitteena on myös lisätä koulutettujen ohjaajien määrää kaikilla toiminnan tasoilla. Taidon opettamisen korostaminen Taitoharjoittelu ja taidon opettaminen ovat nuorisokoripallon keskeisimmät painopistealueet. Näillä halutaan korostaa osallistujien sisäisen motivaation, 3

6 innostuksen ja omaehtoisuuden merkitystä lajiviihtyvyydessä. Taidon opettaminen edellyttää koripallon perustaitojen tiedostamista ja hallitsemista, opetettavien asioiden ydinkohtien ymmärtämistä, riittävien ja oikeiden suoritusten vaatimista sekä yksilöllistä nousujohteista opetusohjelmaa. Taidon opettamisen korostaminen lapsilla lisää valmiuksia suuntautua myös huippu-urheiluun. 4. Lapsen koripalloharrastus Koripalloharrastus tarjoaa lapselle mahdollisuuden harrastaa liikuntaa turvallisessa ja hyväksyvässä ympäristössä yhdessä muiden lasten kanssa. Se opettaa taitoja, joista on myöhemmin hyötyä myös muilla elämänaloilla. Koripalloharrastus opettaa asettamaan tavoitteita, yrittämään parastaan ja käsittelemään urheilun mukana syntyviä tunteita. Joukkueurheiluna se opettaa myös toimimaan yhdessä erilaisten ihmisten kanssa sekä hyödyntämään yhdessä tekemisen mahdollisuudet. Kilpaileminen on tärkeä osa lasten koripalloharrastamista. Kilpaileminen on kiehtovaa, jännittävää ja synnyttää vahvoja tunteita. Terve kilpaileminen tukee lasten kehitystä. Väärin toteutettuna - mm. voittamista keinolla millä hyvänsä - se heikentää lasten itsetuntoa ja intoa liikunnan harrastamiseen. Keskinäisen kilpailun lisäksi koripallo tarjoaa mahdollisuuden yrittää ja oppia turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Parhaimmillaan toiminnassa arvostetaan enemmän henkilökohtaista edistymistä kuin keskinäistä vertailua. Koripalloharrastuksessa kaikilla lapsilla on mahdollisuus ja oikeus olla voittaja riippumatta ottelun lopputuloksesta. Voittaja yrittää aina parhaansa, keskittyy oppimiseen ja jatkuvaan kehittymiseen, eikä masennu tekemistään virheistä vaan näkee ne mahdollisuutenaan kehittyä. Kaikkien lapsen ympärillä olevien toimijoiden on kannustettava lapsen matkaa voittajaksi. 4

7 4.1. Lapsen oikeudet Oikeus hauskuuteen urheilun parissa Oikeus osallistua mm. lahjakkuudesta, ihonväristä, uskonnosta, kielestä, kansalaisuudesta tai sukupuolesta riippumatta Oikeus kehittymiseen omassa tahdissaan, ikä- ja kehityskaudet huomioiden Oikeus asiantuntevaan ja vastuuntuntoiseen aikuiseen ohjaajaan/valmentajaan Oikeus osallistumiseen turvallisessa ympäristössä Oikeus osallistua päätöksentekoon ja tavoitteiden asettamiseen itseään koskevissa asioissa Oikeus osallistumiseen lapsena, ei pienenä aikuisena Oikeus saada osakseen huomiota, kannustusta, onnistumisen ja kehittymisen mahdollisuuksia eli tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin pyrkiä menestykseen Oikeus terveisiin esimerkkeihin, savuttomaan ilmaan ja päihteettömään harrastusympäristöön niin harjoitus- ja pelitapahtumissa kuin turnausmatkoilla Oikeus tulla kohdelluksi kunnioituksella ja ymmärtäväisesti kaikkien toimintaan osallistuvien taholta tuloksista tai sijoituksista riippumatta 5

8 4.2. Ikäkausien erityispiirteet Koulutus Henkinen kasvu ja persoonallisuus Tärkeät vaikuttajat ja kriisiajat Kasvu ja kehitys Palautteen anto Fyysiset ominaisuudet ja 6-9 vuotiaat 9-13-vuotiaat vuotiaat vuotiaat esikoulu, lukio tai ala-aste yläaste ala-aste ammattikoulu moraali: rangaistusten moraali: itsenäiset moraali: sääntöjen kunnioittami- normien noudatta- moraali: ryhmän välttäminen eettiset periaatteet, realistinen ja oman nen, keskittymiskyky paranee, arviointikyky paraminen, realistinen edun tavoittelu, voimakenee käsitteelli- arviointikyky, ky- taktinen äly kehittyy ja kyky toimia ajattelukyky kehitnee, käsitteellinen kas kilpailuvietti, voima- realistinen minäseen ajatteluun, ryhmässä paranee voimistuu tyy, itsenäistyminen kas eläytyminen mieliväksyntä paranee kuva, kritiikin hykuviin kavereiden merkitys kasvaa, ryh- ei keskeisiä vai- kaverit tärkeämmät vanhemmat, kuin omat vanhemmat, valmenta- opettajat, mään kuuluminen kuttajia, kriisiaika: kaverit, kriisiaika: koumäiset seurustelusuhteet, täysi- tärkeää, ensim- vakavat seurustejat/ohjaajat, esikuvat, kriisiaika: murrosikä, koulu ja solun alkamineka: murrosikä allinnalusuhteet, kriisiaiikäisyys, uravasiaaliset paineet kaa hermoston voimakkaat hormonitoiminnan voimakas murrosikä päättyy pituuskasvu ja kehittyminen, viimeistään, fyysiset valmiudet lä- kasvupyrähdykset, puberteetti voima ja nopeus muutokset, lihas- vartalon mittasuhteehellä aikuisen alkaa kasvavat huomattavasti samat kuin tasoa aikuisena positiivinen positiivinen ja realistinen palaute urheilijan uran ja kannustava palaute laute sekä itsear- kannustava pa- tärkeää erilaisin suunnittelu huomioitava menetelmin tärkeää viointi tärkeää Ennen nopeaa pituuskasvua Nopean pituuskasvun jälkeen tasapaino, notkeus, ketteryys, nopeuskestävyys, maksimivoima, anaerobinen nopeus, taitotekijöiden harjoitta- peruskunto, kovat maitohappo- 6

9 herkkyyskaudet minen, kestovoima, lihaskestävyys, perusliikkeet, kimmoisuus, liikkuvuus, aerobinen peruskunto, lihashermotus harjoitukset 5. Hyvä koripalloseura Seura voi tehdä laadukasta toimintaa monella toimialalla (esim. lapset ja nuoret, huippu-urheilu, harrasteliikunta) tai valita jonkun, mihin se haluaa keskittyä. On tärkeää, että seuran toiminta perustuu tarkasti mietittyihin ja asetettuihin tavoitteisiin. Pohdintaa tehtäessä on otettava huomioon seuran arvovalinnat, strategia, toimintarakenteet ja käytössä olevat voimavarat Hyvän seuran tunnusmerkkejä Hyvän seuran tunnusmerkkejä ovat muun muassa kirjatut toimintaperiaatteet, yhteinen reilun pelin arvopohja, lahjakkuuden tukeminen sekä yhteisöllisyyttä kasvattava innostava toiminta. Kaikessa toiminnassa noudatetaan yhdistystä koskevaa lainsäädäntöä ja Koripalloliiton sääntöjä ja määräyksiä. Tunnusmerkkien tulee näkyä seuran käytännön toiminnassa Sinettiseuratoiminta Nuorisokoripalloseurojen laatumittarina käytetään Nuoren Suomen ja Koripalloliiton sinettikriteereitä. Eettiset ja kasvatukselliset periaatteet 1. Seura pitää huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta. Kaikille mukanaoleville tarjotaan harjoitus- ja pelipaikka oman osaamisensa kehittämiseen. Seuralla on suunnitelma lasten ja nuorten mukana pitämiseen peliuran ohella tai sen jälkeen muissa seuratehtävissä, esimerkiksi ohjaajina, erotuomareina, toimitsijoina, ottelujärjestäjinä ja muina seura-aktiiveina. 2. Seuran toiminta on kasvatuksellista Seura sitoutuu Suomalaisen liikunnan ja urheilun eettisiin periaatteisiin eli Reilun pelin sääntöihin. Seuran kaikissa joukkueissa on sovittu seuran toimintaperiaatteiden mukaiset Pelisäännöt. Pelisäännöt on luettavissa seuran kotisivuilta. Seuran organisointi ja toteutus 3. Seurassa on nuorisotoiminnasta vastaava henkilö. 7

10 Seuralla on nuorisotoiminnasta vastaava (palkallinen) henkilö. Seuralla on henkilö, jonka vastuulla on tiedottaminen Koripalloliiton ja seuran toimijoiden välillä. 4. Seuralla on kirjallinen liiton ohjeistuksen mukainen toiminta- tai laatukäsikirja. Toiminta-/laatukäsikirjassa määritellään seuran toiminta-ajatus, toimintaperiaatteet, toimijoiden vastuut ja velvollisuudet sekä ongelmanratkaisumenetelmät. Toiminta-/laatukäsikirja löytyy seuran kotisivuilta ja se tarkistetaan vähintään joka toinen vuosi. 5. Seura informoi ja aktivoi jäsenistöään sitoutumaan seuran toimintalinjaan ja sopimaan pelisäännöistä Seura järjestää säännöllisesti vanhempain- ja joukkueenjohtajatilaisuuksia. Seura arvioi ja kehittää toimintaansa muun muassa säännöllisillä tyytyväisyyskyselyillä. 6. Seurassa kiitetään kaikkia seuratoimihenkilöitä heidän tekemästään arvokkaasta työstä. Seura järjestää kaikille seuratoimijoille yhteisiä tilaisuuksia, joissa se palkitsee ja kiittää heitä. Tilaisuuksilla lisätään toimijoiden jaksamista ja hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä. Harjoituksen laatu 7. Seura aktivoi monipuoliseen ja määrällisesti riittävään liikuntaan Seuralla on kirjallinen valmennuksen linja. Seura ohjeistaa ja kannustaa riittävään, monipuoliseen ja omatoimiseen liikkumiseen. 8. Seuran ohjaajat ovat käyneet lasten ja nuorten ohjaamiseen tarkoitetun koulutuksen Seura noudattaa Suomen Koripalloliiton valmentajalisenssijärjestelmää; joukkueiden vastuuohjaajat ovat käyneet vähintään tason I koulutuksen. Seuran kaikki ohjaustoiminnassa mukana olevat ovat käyneet vähintään Tule ohjaajaksi! -koulutuksen. Ohjaajien määrä harjoitusryhmissä on vähintään 1 ohjaaja/10 lasta. 9. Seurassa huolehditaan suunnitelmallisesti ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämisestä Seuralla on valmentajakerho, joka kokoontuu säännöllisesti. Seura käy valmentajiensa kanssa kehityskeskusteluja, joissa keskustellaan valmentajan koulutus- ja urasuunnitelmista. Seura kannustaa ja ohjaa valmentajiaan kouluttautumaan säännöllisesti. 8

11 5.3. Koripallon toimijat Koripalloperheeseen kuuluu lapsen lisäksi paljon muita tärkeitä toimijoita. Lapsen vanhemmat ja/tai huoltajat ovat tärkeässä osassa lapsen harrastusta. Asiantuntevat aikuiset ohjaajat varmistavat laadukkaan ohjauksen lapselle. Kilpailutoiminnassa mukaan tulevat vielä erotuomarit ja toimitsijat Vanhempien rooli Lapsen äidin ja isän lisäksi vanhempi voi olla joku muu lapselle tärkeä aikuinen. Vanhempien lisäksi kaikilla toiminnassa mukana olevilla aikuisilla on tärkeä rooli lapsen harrastuksessa. Lapsi tarvitsee kannustusta ja tukea, jotka vahvistavat lapsen motivaatiota ja itsetuntoa. Joskus harjoitus- ja ottelupaikat ovat kaukana kotoa, joten vanhempien apua tarvitaan myös kuljetuksissa. Vanhemmat ovat myös esimerkkejä lapsille ja muille aikuisille. Omalla käytöksellään vanhemmat antavat mallin, kuinka toisia ihmisiä kunnioitetaan, ollaan kohteliaita, arvostetaan kaikkia osallistujia ja kestetään voitot ja tappiot, sillä niitäkin tärkeämpiä ovat urheilun mukana tuomat onnistumisen ja oppimisen tunteet. Seura järjestää toimintaa, johon jäsenet osallistuvat. Seuralla on toimintaperiaatteet, joista se viestii seuran jäseniä. Seura järjestää vuosittain vanhempaintilaisuuksia, joissa käydään läpi seuran toimintaperiaatteita. Näin syntyy vuosien saatossa seurayhteisö, joka pohjautuu yhdessä sovittuihin ja hyviksi koettuihin toimintatapoihin. Kausimaksu kattaa seuran perustoiminnan, jonka kustannukset jäävät vanhempien harteille. Vanhempien tehtävä ei ole puuttua valmennukseen. Seuran ja lasten vanhempien välisen toiminnan tulee olla vuorovaikutteista. Hyvän seuran tunnusmerkkeihin kuuluu myös se, että seura palvelee koko perhettä. Joukkueenjohtaja-, toimitsija- tai muiden seuratoimijatehtävien lisäksi seura voi tarjota vanhemmille myös mahdollisuutta osallistua aikuisten harraste- ja terveysliikuntaan. Mitä tyytyväisempi on koko perhe, sitä joustavammin sujuvat kaikki järjestelyt ja neuvottelut liittyen mihin tahansa seuran toimintaan Hyvä ohjaaja Hyvä koripallo-ohjaaja on samanaikaisesti kasvattaja ja taidon opettaja. Näin hän saa luotua hyvän oppimisen ilmapiirin. Kasvattajana ohjaaja on oikeudenmukainen, tasapuolinen, kannustava ja ymmärtäväinen kaikkia osallistujia kohtaan. Hän toimii hyvänä roolimallina lapsille. Lisäksi hän on kiinnostunut itsensä jatkuvasta kehittämisestä. Taidon opettajana ohjaaja hallitsee opetettavan aiheen eli hän tuntee liikemekanismit, tiedostaa opetettavat ydinkohdat ja osaa näyttää liikkeet itse. 9

12 Hän on pitkäjänteinen ja kauaskatseinen. Hän ohjaa yksilöllisesti, vaatii oikeita suorituksia sekä korjaa virheitä. Hän säilyttää korkean vaatimustason myös itseään kohtaan. Hyvä ohjaaja on myös suunnitelmallinen; tekee huolellisesti vuosi-, jakso-, harjoitussuunnitelmat sekä käyttää tehokkaita ja laadukkaita harjoitteita. Hän käyttää erilaisia arviointimenetelmiä ja monipuolisia opetusmenetelmiä. Hän on innostava ja omaa hyvät vuorovaikutustaidot; hän antaa monipuolista palautetta sekä kehittää pelaajien omaa ajattelua. Hän on tehtäväsuuntautunut, myös ottelutilanteissa. Pelaajien nousujohteinen kehittyminen on hänen keskeisin motiivinsa Erotuomarit ja toimitsijat Erotuomarilla on urheilutapahtumassa keskeinen ja tärkeä rooli. Hän ei osallistu itse kilpailutapahtumaan, mutta hän vaikuttaa olennaisella tavalla sen läpiviemiseen. Erotuomarin tehtävänä on huolehtia, että ottelu sujuu sääntöjen ja urheiluhengen mukaisella tavalla. Erotuomari on reilun pelin takuumies. Erotuomaritoiminnan keskeiset eettiset periaatteet ovat: oikeudenmukaisuus, rehellisyys, puolueettomuus, riippumattomuus, vastuullisuus, avoimuus, suvaitsevaisuus, kasvun tukeminen sekä jatkuva itsensä kehittäminen. Urheilu on suurelta osin nuorisotoimintaa, jossa erotuomarilla on tärkeä asema kasvattajana. Hänen on itse hallittava elämän ja yhteiskunnan pelisäännöt ja ohjattava kilpailijoita käyttäytymään niiden mukaisesti. Erotuomarin tehtävänä on myös edistää kilpailijoiden sosiaalista kanssakäymistä. Nuorten otteluita tuomitessaan erotuomarin on otettava huomioon Nuoren Suomen periaatteet ja tuettava niiden toteuttamista yhdessä ohjaajien, joukkueenjohtajien ja muiden toimijoiden kanssa Yleissuositukset seuratoiminnan tueksi Lapsi tarvitsee reipasta liikuntaa päivittäin vähintään kaksi tuntia (omatoimisesti, pihaleikkeinä, vanhempien kanssa, urheiluseurassa, jne.). Tämän lisäksi erityisesti huipulle tähtäävän urheilijan tulisi tehdä aerobista harjoittelua vähintään tunti päivässä vuoden jokaisena päivänä. Alle 8-vuotiaat Seuroilla on toimintaa jo alle 8-vuotiaille, koska o ajankohta on erinomainen saada junioreita seuraan. o lajien välinen kilpailu on jo käynnissä. Toiminta tapahtuu turvallisesti lähellä kotia. 10

13 Toimintaa on (1)-2 kertaa viikossa. Monipuoliseen harrastamiseen kannustetaan. Tärkeitä kasvun ohjauksen asioita ovat ryhmässä toimimisen säännöt, tervehtiminen ja hyvä käytös. Ikäluokan ohjaajana on aikuinen, koulutettu, (seuran palkkalistoilla oleva) lasten liikunnan ammattilainen. Alle 10-vuotiaat Toiminta tapahtuu turvallisesti lähellä kotia. Toimintaa on 2-3 kertaa viikossa. Monipuoliseen harrastamiseen kannustetaan. Tärkeitä kasvun ohjauksen asioita ovat ryhmässä toimimisen säännöt, täsmällisyys, tervehtiminen, hyvä käytös ja hygieniasta huolehtiminen. Ikäluokan ohjaajana on lasten ohjaustoimintaan suuntautunut ohjaaja. Alle 12-vuotiaat Toiminta tapahtuu turvallisesti lähellä kotia. Toimintaa on 2-3 kertaa yhteensä 3-4,5h viikossa. Monipuoliseen harrastamiseen kannustetaan. Tärkeitä kasvun ohjauksen asioita ovat o urheilijan elämäntavan (levon, ravinnon, lihashuollon, jne.) korostaminen pelimatkoilla ja turnauksissa. o tilan antaminen omaehtoiselle oppimiselle (annetaan korisläksyjä). o valmius harjoitella, keskittyneisyys. o ryhmän kanssa yhdessä tehtävä muu harrastustoiminta, esim. retket ja leirit. o harrastajien siviilielämän tunteminen, esim. perhetaustat ja koulumenestys. Ikäluokan ohjaajan on lasten liikuntaan suuntautunut sekä taidon opettamisen erikoisosaaja. Alle 15-vuotiaat (ennen nopeaa pituuskasvua) Toimintaa on 2-5 kertaa yhteensä 3-7,5h viikossa. Huipulle tähtäävän urheilijan kokonaisharjoittelun määrä on oltava tuntia viikossa. Tuetaan monipuolista harrastamista. 11

14 Tärkeitä kasvun ohjauksen asioita ovat o erotuomareiden, kanssapelaajien ja vastustajien kunnioittaminen. o joukkuehengen ja ystävyyssuhteiden korostaminen. o motivaation ja innostuksen kohottaminen kehityskeskusteluilla. o harjoittelutapojen vahvistaminen. o oikean harjoittelukulttuurin omaksuminen. o riittävän säännöllisen yöunen korostaminen (9-10h yössä). Toimitsijakoulutus. Terveystarkastukset suositeltavia. Ikäluokan ohjaaja on yksilöiden ohjaaja, joka ymmärtää eriyttämisen merkityksen ja hallitsee koripallotaitojen opettamisen. Ohjaajan oman toiminnan keskeinen motiivi ei saa olla kilpailullinen menestys. Yli 15-vuotiaat (nopean pituuskasvun jälkeen) Ohjattua toimintaa on 2-5 kertaa yhteensä 3-8 tuntia viikossa. Huipulle tähtäävän urheilijan kokonaisharjoittelun määrä on oltava tuntia viikossa, joista lajiharjoittelun osuus on tuntia. Harjoittelun määrä ja teho kasvaa nousujohteisesti. Toiminta on ympärivuotista. Tärkeitä kasvun ohjauksen asioita ovat o riittävän säännöllisen yöunen korostaminen (9-10h yössä). Kahdesti päivässä harjoittelevan nuoren iltaja aamuharjoitusten väli tulisi olla vähintään 12 tuntia. (Aamuharjoitusten tulisi alkaa noin klo 10 ja iltaharjoitusten päättyä viimeistään noin klo 20.) o urheilijan elämäntavan painottaminen, esim. ravinto ja päihteettömyys. o tarkoituksenmukainen pukeutuminen. o koulunkäynnin tukeminen. o esimerkkinä toimiminen nuoremmille pelaajille. Erotuomarikoulutus. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen alkeet. Henkinen valmentaminen (mm. motivaatioilmasto, itsetuntoon sekä onnistumiseen ja epäonnistumiseen liittyvät asiat) huomioitava erityisesti. Urheilijan urasuunnittelu aloitetaan. 12

15 Terveystarkastukset suositeltavia. Lihastasapainokartoitus. Ikäluokassa on kahdenlaisia toimijoita: organisaatioissa, joissa on tavoitteena pelaajien ja joukkueen kilpaurheilullinen menestys, tulee valmentajana toimia kilpa- ja huippuurheiluun suuntautunut henkilö. Muunlaisissa organisaatioissa ohjaaja on suuntautunut nuorten ohjaustoimintaan Harjoittelun painopisteet Alla olevassa jaottelussa on esitelty kunkin ikäkauden tärkeimmät painopisteet. Jaottelua tehdessä on ajateltu, että edellisten ikäkausien painotukset huomioidaan myös myöhemmissä ikäluokissa. Valmennusta suunniteltaessa ja toteutettaessa on muistettava, että urheilijan kehittyminen tapahtuu vaiheittain. Jotta seuraavaan sisältöön voidaan siirtyä, on edellinen vaihe hallittava. Vaiheiden ohittaminen tai oikaiseminen voi pahimmassa tapauksessa pysäyttää pelaajan kehittymisen. Pelaajien kehittyminen on yksilöllistä ja tapahtuu eri vauhtia. On otettava huomioon, että tyttöjen kehittyminen tapahtuu yleensä poikia nopeammin. Valmennusta toteutettaessa ei voida sokeasti noudattaa ikäkausien suosituksia vaan etenemisen on tapahduttava yksilöiden luonnollisen kehityksen mukaisesti. Jaottelu on esitelty kolmessa osassa: tekniikka-, taktiikka- ja ominaisuusharjoittelu. Valmennus on kuitenkin kokonaisvaltainen prosessi, jossa näitä osa-alueita yhdistetään ja sovelletaan keskenään. Esitellyt prosenttiosuudet ovat suuntaa-antavia. Alle 8-vuotiaat Harjoittelu keskittyy lasten liikunnallisten taitojen sekä pallonkäsittelytaitojen kehittämiseen. Harjoittelussa käytetään erikokoisia ja eripainoisia palloja sekä muita lasten liikuntaan suunniteltuja opetusvälineitä. Leikin ja kisailun kautta opetetaan taitoja, joita myöhemmin tarvitaan varsinaisessa lajiharjoittelussa. Pelinomaisissa harjoitteissa on hyvä soveltaa sääntöjä sekä käyttää erilaisia viitepelejä taidon opettamisen tukena. Alle 10-vuotiaat Tekniikka 45 % harjoitteluajasta perusasioiden harjoittelu: pallonkäsittely, heittäminen, puolustus, pallottomana liikkuminen, peliasento o kahden käden syöttö ja pallon vastaanottaminen o matala ja korkea kuljetus o pallon suojaaminen 13

16 o suorituksia molemmilla käsillä ja jaloilla; tukijalan käyttö o oikean ja vasemman käden lay up o heitto yhdellä kädellä ja kämmen pallon alla Taktiikka 15 % harjoitteluajasta tilan käyttö; paljon syöttöpelejä siirtyminen; peliä koko kentällä puolustaminen pallon tasolla ja sen alapuolella katse korille kun saa pallon perussäännöt pelin logiikka: tehdään koreja ja estetään vastustajaa tekemästä koria Ominaisuusharjoittelu 40 % harjoitteluajasta juoksuleikkejä, erityisesti reaktionopeus telinevoimistelua, erityisesti kehonhallintaa, permantoliikkeitä johdettua liikkuvuusharjoittelua nassikkapainia jalkaterän vahvistamista liikuntaa ilman kenkiä rytmitajun ja muuntelukyvyn kehittämistä, esim. tasapainoilua, lajiharjoitteita erilaisin rytmein, tanssia Alle 12-vuotiaat Tekniikka 55 % harjoitteluajasta oikea heittotekniikka! peliasento ja pallotaskut pysähdykset ja käännökset: erityisesti 1-tahtipysähdys ja editse käännös pallo- ja vartaloharhautukset yksinkertaiset harhautussarjat, liikkeellelähtö ristiaskeleella kuljetuskädenvaihdot: jalkojen välistä, selän takaa ja spin dribble rytmin- ja suunnanmuutokset kuljetuksessa perussyötöt: ranne-, päänpäältä ja työntösyöttö 14

17 puolustusjalkatyö ja käsien käyttö lay up heittojen automatisointi (myös lay backit) hyppyheiton kehittely alkaa Taktiikka 15 % harjoitteluajasta kolmoisuhka kenttätasapaino: takamiehet ja muut ulkopelaajat pallottomana liikkumisen korostaminen ei screen-pelejä yksinkertainen joukkuehyökkäysmalli o syöttö-leikkausavaus o kuljetusavaus joukkuepuolustuksen alkeet o näe aina pallo ja oma mies o auta ja palaa periaate jokin päätyrajapeli ylivoimahyökkäykset (1-0, 2-1, 3-1, 3-2) Ominaisuusharjoittelu 30 % harjoitteluajasta hyppynaruhyppelyä monipuolista yleisurheilua turvallisia (kevyitä) loikkia keskivartalokuntopiirejä kehonhallintaa, tasapainoa ja reaktiokykyä kehittäviä harjoittelua johdettua liikkuvuusharjoittelua Alle 15-vuotiaat (ennen nopeaa pituuskasvua) Tekniikka 50 % harjoitteluajasta perustekniikoiden vahvistaminen kovassa vauhdissa ja puolustajaa vastaan 15

18 hyppyheiton kehittely jatkuu liikkeitä eri pelipaikoilta, uutena asiana sisäpeli askelharhautukset yhdistelmäliikkeitä vapautuminen pallottomana eri pelipaikoilta ja eri leikkaukset levypallopelaaminen, -tekniikat transitionpelin perustaidot eri pelipaikkojen ja leikkausten puolustaminen Taktiikka 20 % harjoitteluajasta kaikkien pelipaikkojen pelaamista nopeanhyökkäyksen organisointi o kolmen pelaajan nopea (roolit: avaaja, hakija, juoksija) o yli- ja alivoima tilanteet o siirtyminen puolustuksen ja hyökkäyksen välillä pelitaitojen kehittäminen: 1-1 / 2-2 / 3-3 pelejä pelin lukemisen korostaminen screenien esitteleminen o palloton ja pallollinen screen screenien puolustaminen o yksi tapa joukkuepuolustus (yksi tapa) o pallon puolustus: paine, ohjaaminen o pallottoman puolustus: yhden syötön päässä, apuasemassa joukkuehyökkäys o perushyökkäys ja ensimmäiset set-pelit Ominaisuusharjoittelu 30 % harjoitteluajasta keppijumppaa kuntopalloharjoittelua kuntopiirejä omalla painolla porrasjuoksuja 16

19 perushyppyjä nopeus-, ketteryys- ja koordinaatioharjoittelua, esim. törppöradat tasapainoa ja kehonhallintaa kehittävää harjoittelua johdettua liikkuvuusharjoittelua säännöllistä ulkoilua Yli 15-vuotiaat (nopean pituuskasvun jälkeen) Taktiikka % harjoitteluajasta seuran oman pelitavan rakentamista ja harjoittelua esitellään vaihtoehtoisia pelitapoja o eri screenpelit o paikkapuolustus koko kentän pelaaminen o koko kentän miespuolustus o esitellään paikkaprässi ja prässin murto roolitettu nopeahyökkäys (takamies, juoksijat, traileri), roolit vahvistuvat ja yksilöllinen ohjaus korostuu 5-5 set-pelit Kilpa- ja huippu-urheilujoukkueet siirtymähyökkäykset, secondary break hyökkäys- ja puolustuspelin variaatiot, esim. box and one peli sekä tuplaaminen esim. screeneissä ja low postissa erikoispelit Tekniikka % harjoitteluajasta screentekniikat pelitaitojen jalostaminen, esim. koko kentän peliin opettaminen roolien kautta => alustava roolittaminen o erit. point guard -peli o roolit vaihtelevat taktisten osa-alueiden pilkkominen osiin ja niiden harjoittelu o 2-2, 3-3 pelit puolustustekniikoiden vahvistaminen 17

20 levypallotekniikoiden harjoittelu ja vahvistaminen Kilpa- ja huippu-urheilujoukkueet erikoisominaisuuksien harjoittaminen roolien mukaista harjoittelua monipuolisesti perus- ja pelitaitoja unohtamatta harjoittelussa korostuu otteluvauhti ja ylitempo erikoispuolustustekniikoiden harjoittelu erikoishyökkäysten harjoittelu omien vahvuuksien hyödyntäminen hyökkäykset erityispuolustuksia vastaan Ominaisuusharjoittelu % harjoitteluajasta säännöllistä kesäharjoittelua (peruskuntokausi) voimakeppiharjoittelua perusvoimaharjoittelua tangolla aitahyppelyä power walk -harjoitteita lajivoimakuntopiirejä ominaisuustestit pelaajien motivoinniksi Kilpa- ja huippu-urheilujoukkueet raskas rauta -harjoittelua (perus-/maksimivoima) ominaisuusharjoittelua o tulostavoitteet osa-alueittain (henkilökohtaiset indeksit) o testaus (takakyykky, rinnalle veto, penkkipunnerrus, 20m, ponnistusvoima, eteentaivutus) o henkilökohtainen ohjaus kestävyysharjoittelua perusharjoittelukaudella 18

21 6. Koripalloliitto hyvän seuran tukena Koripalloliiton tehtävä on järjestää kilpailutoimintaa eri tasoilla, koulutusta kaikille lajin toimijoille sekä edustaa Suomea kansainvälisen koripalloliiton tapahtumissa Kilpailutoiminnan suositukset Hän, joka uhraa eniten, luovuttaa viimeiseksi. (Robert Petersen) "The more I watch the game, the more I realize that while easy to understand and simple to demonstrate, it is nevertheless a challenge to skill. It is only through thorough fundamentals and constant practice that championships are won." (Dr. James Naismith) Kilpailua ei voi eikä tarvitse poistaa. Meidän pitää kuitenkin päästä irti siitä filosofiasta, että pitää voittaa millä hinnalla hyvänsä. Voittaa voi muutenkin kuin olemalla ykkönen. (S. Baumgarten) Koripalloliitto on asettanut kilpailutoiminnalle joitakin suosituksia, joita noudatetaan muun muassa kaikissa Koripalloliiton järjestämissä kilpailuissa. Koripalloliitto suosittelee seuroja noudattamaan samoja suosituksia omissa turnauksissaan ja peleissään. Suositusten lisäksi Koripalloliitto varaa oikeuden erityislupien myöntämiseen seuraavissa tapauksissa: yli-ikäisten peluuttamisessa nuorten sarjoissa, kun seuralla ja paikkakunnalla ei ole tarjota sopivaa paikkaa lapsen harrastuksen ylläpitämiseksi. tyttöjen peluuttamisessa poikien sarjoissa. ratkaisuihin, jotka tukevat paikallistason koripallokulttuuria. Alle 8-vuotiaat ja aloittavat ryhmät Järjestettävä kilpailutoiminta Toiminta on leikinomaista. Alueellista kilpailutoimintaa ei järjestetä, mutta erilaisia kisailutapahtumia voidaan järjestää seuran sisällä tai yhdessä naapuriseuran kanssa. 19

22 Mukana olevat ohjaajat toimivat tapahtumien järjestäjinä ja pelinohjaajina. Erotuomareita ei tapahtumissa käytetä. Tapahtumapäiviä on vuodessa 4-6. Tapahtumissa palkitaan monipuolisesti erilaisista asioista. Alle 10-vuotiaat Järjestettävä kilpailutoiminta Kilpailu on edelleen leikinomaista. Kilpailu on oppimisen paikka, jossa on turvallista yrittää, onnistua ja epäonnistua. Ottelut nähdään kasvatuksellisena mahdollisuutena. Tapahtumat järjestetään mahdollisimman lähellä kotia. Tapahtumissa ei pidetä sarjataulukoita, eikä parhaita palkita. Tapahtumissa palkitaan monipuolisesti erilaisista asioista. Mukana olevat ohjaajat toimivat tapahtumien järjestäjinä ja pelinohjaajina. Erotuomareita ei tapahtumissa käytetä. Tapahtumissa kaikki lapset saavat tasaisesti peliaikaa. Tapahtumat ovat kaikille positiivinen ja palkitseva kokemus valmentajan rooli on ensisijaisesti kannustava. Kaikilla pelaajilla on yhtä suuret mahdollisuudet osallistua pelitapahtumiin jokainen pelaaja kokee itsensä tärkeäksi, esim. jakamalla samantasoiset pelaajat samaan ketjuun. Palautteenanto keskittyy onnistumisiin, yrittämiseen ja oppimiseen. Alle 12-vuotiaat Järjestettävät kilpailut Kilpailutoiminta järjestetään mahdollisimman lähellä kotia. Valtakunnallista kilpailutoimintaa ei järjestetä. Ulkomaan ottelu- ja turnausmatkoja ei suositella. Pelien määrä Harjoittelun ja pelaamisen suhde on 5 harjoitusta / 1 ottelupäivä Ottelupäiviä / pelaaja vuodessa Peluutus Kokoonpanossa 8 minuutin takuu Kokoonpanossa tavoitteena 10 pelaajaa Otteluvalmennus Ottelutapahtuman on edelleen kaikille positiivinen ja palkitseva kokemus, jossa keskeisintä ei ole voittaminen Noin 2/3 peleistä pelataan samantasoisia joukkueita vastaan 20

23 Ottelut ovat osa harjoittelua; otteluissa toteutetaan harjoituksissa opittuja asioita, otteluihin asetetaan henkilökohtaisia suoritustavoitteita, esim. mahdollisimman monta lay up -koria tai koriin johtavaa syöttöä Ohjeet ja palaute annetaan erätauoilla, aikalisillä, pelikatkoilla ja pelin jälkeen Palautteenanto keskittyy onnistumisiin, yrittämiseen ja oppimiseen - korjaava palaute annetaan seuraavissa harjoituksissa Alle 15-vuotiaat (ennen nopeaa pituuskasvua) Pelien määrä Harjoittelun ja pelaamisen suhde on 4-6 harjoitusta / 1 ottelupäivä Ottelupäiviä on / pelaaja vuodessa Peluutus Kokoonpanossa 10 minuutin takuu Kokoonpanossa tavoitteena 10 pelaajaa Otteluvalmennus Otteluissa keskitytään ensisijaisesti harjoitusjakson tavoitteisiin 2/3 otteluista pelataan samantasoisia tai parempia joukkueita vastaan Peliaika jaetaan harjoitteluaktiivisuuden perusteella, kuitenkin niin, että jokaiselle tulee vähintään kaksi peliä kuukaudessa Ennen ottelua valmentaja asettaa realistisia henkilö- ja joukkuekohtaisia suoritustavoitteita, esim. mahdollisimman monta nopeaa hyökkäystä Ottelutapahtumiin luodaan toimintarutiinit, niin verryttelyihin kuin aikalisillekin Valmentaja keskittyy toiminnassaan nykyisiin ja tuleviin tapahtumiin; pelitilanteen aikaista kommentointia vältetään Tilastointia ja videointia käytetään apuna palautteenannossa Yli 15-vuotiaat (nopean pituuskasvun jälkeen) Pelien määrä Harjoittelun ja pelaamisen suhde on 4-6 harjoitusta / 1 ottelupäivä Ottelupäiviä / pelaaja vuodessa (ottelumäärään huomioidaan seuran, koulun, alue- ja maajoukkueiden pelit) Peluutus Peliaika jakautuu ansioiden mukaisesti Otteluvalmennus 21

24 Ottelut tulee jakaa valmentajan mielessä valmistaviin otteluihin ja kilpaotteluihin. Valmistavissa otteluissa keskitytään harjoitusjakson tavoitteisiin, kilpaotteluissa lopputulokseen. Valmistavia otteluita on selvästi kilpaotteluita enemmän. Jokaista ottelua varten valmentaja laatii pelisuunnitelman. o pelisuunnitelma rakentuu erityisesti suoritustavoitteiden, puolustuspelin ja oman pelitavan varaan o pelisuunnitelmassa on yksilökohtaisia ja joukkuekohtaisia tavoitteita o valmentaja seuraa pelisuunnitelmaa läpi ottelun o valmentajan suhtautuu ottelutapahtumaan ennen kaikkea positiivisesti, avoimesti ja rakentavasti valmentajan tärkein tehtävä on saada pelaajat keskittymään ja nauttimaan pelisuorituksesta; ottelu on pelaajien esitys o ottelutapahtuma analysoidaan jälkikäteen huolella 22

25 7. Yhteenveto Nuorisotoiminnan visio on kasvattaa liikuntaan ja liikunnan avulla kasvaminen. Nuorisotoiminnan tavoitteena on yhteisöllisyyden lisääminen, laadukas ohjaustoiminta ja taidon opettamisen korostaminen. Kilpaileminen on tärkeä osa lasten koripalloharrastamista. Kilpaileminen on kiehtovaa, jännittävää ja synnyttää vahvoja tunteita. Terve kilpaileminen tukee lapsen kehitystä. Koripalloharrastuksessa kaikilla lapsilla on mahdollisuus ja oikeus olla voittaja riippumatta ottelun lopputuloksesta. Voittaja yrittää aina parhaansa, keskittyy oppimiseen ja jatkuvaan kehittymiseen, eikä masennu tekemistään virheistä, vaan näkee ne mahdollisuutenaan kehittyä. Hyvän seuran tunnusmerkkejä ovat muun muassa kirjatut toimintaperiaatteet, yhteinen reilun pelin arvopohja, lahjakkuuden tukeminen sekä yhteisöllisyyttä kasvattava innostava toiminta. Koripalloperheeseen kuuluu lapsen lisäksi paljon muita tärkeitä toimijoita, joita koskevat yhdessä sovitut reilun pelin säännöt. Vanhempien lisäksi kaikilla toiminnassa mukana olevilla aikuisilla on tärkeä rooli lapsen harrastuksessa. Vanhempien tehtävä ei kuitenkaan ole puuttua valmennukseen. Hyvä koripallo-ohjaaja on samanaikaisesti kasvattaja ja taidon opettaja. Koripalloliiton tehtävä on tukea seuroja laadukkaassa toiminnassaan järjestämällä kilpailutoimintaa, koulutusta sekä maajoukkuetoimintaa. 23

26 8. Lähteet Basketball for young players, guidelines for coaches. FIBA 2000 Double Goal Coach. Thompson, Quill 2003 Erotuomarin eettiset periaatteet. Suomen Erotuomareiden Liitto ry 2005 Koripallovalmennus. Petersen 1993 Lapsikeskeinen urheilu ja liikunta. Nykänen, Kirjapaino Oy 1996 Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suositukset. Nuori Suomi 2004 Liikkuva Lapsi ja Nuori. Miettinen, VK-kustannus Oy 1999 Liikuntakasvatuksen käsikirja. Zimmer, Lasten Keskus 2001 NABC s Handbook for Teaching Basketball Skill Progressions. Krause, Janz, Conn, Coaches choice 2003 Namikalainen kasvattaja, kouluttajan käsikirja. Lund, NMKY:n urheiluliitto 2004 Ohjaamisen taito. Kaski & Autio, Edita 2005 Unelma hyvästä urheilusta, lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset. Nuori Suomi ja Suomen Liikunta ja Urheilu 2001 Urheiluvalmennus. Mero, Nummela, Keskinen, Häkkinen, VK-Kustannus Oy 2004 Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö ja Nuori Suomi

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 - Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

1. TOIMINTA-AJATUS 3. 2. JOUKKUEENJOHTO 5 2.1 Joukkueenjohtaja 5 2.2 Huoltaja 5

1. TOIMINTA-AJATUS 3. 2. JOUKKUEENJOHTO 5 2.1 Joukkueenjohtaja 5 2.2 Huoltaja 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 3 2. JOUKKUEENJOHTO 5 2.1 Joukkueenjohtaja 5 2.2 Huoltaja 5 3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET 6 3.1 Kasvatukselliset tavoitteet 6 3.2 Koulutustavoitteet 7 3.2.1 Koripallokoulu,

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Ikä Lajiharjoittelun ja fyysisen harjoittelun suhteen kehittyminen 5-6 7-8 9-10 11-12 13-14 15-16 17-18 19-> Laji% 10 10 20 30 40 50 60 70 Fysiikka%

Lisätiedot

Taito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot

Taito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot Taito Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot Yleistaidot ovat perusta lajitaitojen oppimiselle. Yleistaitojen monipuolinen harjoittelu takaa lajitaitojen nopeamman ja paremman oppimisen. Ensin pitää opettaa

Lisätiedot

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015 MuurY P07 Futis Vanhempainkokous 8.4. 2015 Agenda Urheilun säännöt Joukkueentoimihenkilöt Harjoitukset ja pelit Budjetti Urheilun Pelisäännöt kaudelle 2015 MuurY P07 Futis joukkueen säännöt Nämä säännöt

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme Kesäkausi, täältätullaan Joukkuejako, alkuehdot Poikia 50 kpl Pelaajamäärä kasvanut talvikauden lopussa huomattavasti Röllin suositus pelaajamääräksi otteluun: 10 poikaa Talvikauden kokemus: ilmoittautuneet

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012 FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas Fortum Tutor ohjelma Fortumin ja Suomen Palloliiton vuonna 2009 aloittama valtakunnallinen ohjelma Kohderyhmänä erityisesti alle

Lisätiedot

Harjoittelun painopistealueet

Harjoittelun painopistealueet Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin

Lisätiedot

Janakkalan Janan D-tytöt 2014-2015

Janakkalan Janan D-tytöt 2014-2015 Janakkalan Janan D-tytöt 2014-2015 Sisällysluettelo 1. D-tyttöjen missio, visio ja arvot 2. D-tyttöjen toiminnan linjaukset ja tavoitteet 3. Joukkueen kasvatuskeinot 4. Reilu peli 5. Joukkueen johtohenkilöiden

Lisätiedot

Urheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman

Urheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman Urheilutoimintalinjaus Valmennuspäällikkö Niklas Lundman Urheilutoimintalinjaus 2009-2010 Kaarinan Kiekko-Pojat Kaarinan Kiekko-Pojat on Kaarinalainen jääkiekon kasvattajaseura, joka tarjoaa alueen lapsille

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

Osa-alue (kriteerit) Seura Ryhmä Yksilö YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS. 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi. 2. Kannustava ilmapiiri

Osa-alue (kriteerit) Seura Ryhmä Yksilö YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS. 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi. 2. Kannustava ilmapiiri YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri Seuran johto on tietoinen kasvatusvastuustaan Arvot, kasvatukselliset periaatteet ja

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU F1 - E2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

Hockey Club Nokia ry

Hockey Club Nokia ry Hockey Club Nokia 2015-2016 Hockey Club Nokia ry Pelaajan tie HC Nokian tärkein henkilö on pelaaja Luistelukoulu/Jääkiekkokoulu Henkiset ja sosiaaliset ominaisuudet: 3-6 vuotta Päiväkoti tasapaino, taito/tekniikka,

Lisätiedot

KARHU-KISSAT. Pojasta Pelimieheksi

KARHU-KISSAT. Pojasta Pelimieheksi KARHU-KISSAT Pojasta Pelimieheksi Ikä: 4-6 vuotta Koulu: päiväkoti Herkkyyskausi: tasapaino, taito/tekniikka, notkeus, ketteryys Toimintaa ohjaa: leikit luistimilla, haasteelliset tehtävät Henkiset ja

Lisätiedot

13.3.2015 IFK Grankulla Hockey Urheilutoimintalinjaus

13.3.2015 IFK Grankulla Hockey Urheilutoimintalinjaus 13.3.2015 IFK Grankulla Hockey Urheilutoimintalinjaus IFK GRANKULLA ISHOCKEY GrIFK on Kauniaisissa toimiva jääkiekkoseura, joka tarjoaa kaupungin vaikutusalueen pelaajille mahdollisuuden harrastaa tavoitteellista

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat ValmennuksenLinjaus Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat Hauska tapa tutustua luisteluun/lajiin kevät-syyskaudella. Erillaisten ratojen, leikkien, pelien muodossa. Mahdollisuus siirtyä jo olemassa olevaan

Lisätiedot

SKL Sinettiseurakriteerien luokittelu 2014 Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella

SKL Sinettiseurakriteerien luokittelu 2014 Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella SKL Sinettiseurakriteerien luokittelu 2014 Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella 1 / 10 -tason yleiskuvaus, kaikille lajeille sama, kuvattu tarkemmin Sinettiseuran laatukäsikirjassa

Lisätiedot

KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET. TEKNISET TAIDOT valmiusasento

KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET. TEKNISET TAIDOT valmiusasento 84 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT valmiusasento palloon tottuminen syöttäminen - rannesyöttö polvet koukussa, painopiste alhaalla pää pystyssä, katse pelissä

Lisätiedot

Lentopallon Sinettiseurakriteerien eri tasot

Lentopallon Sinettiseurakriteerien eri tasot Lentopallon Sinettiseurakriteerien eri tasot 1 YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri Seuran johto on tietoinen kasvatusvastuustaan

Lisätiedot

Turun Kisa-Veikot Yleiset linjaukset Vihreä-Valkoinen tie ViVa

Turun Kisa-Veikot Yleiset linjaukset Vihreä-Valkoinen tie ViVa Turun Kisa-Veikot Yleiset linjaukset Vihreä-Valkoinen tie ViVa KISURILINJAUS Vihreä Valkoinen tie ViVa Kisuri-linjaus; Vihreä Valkoinen tie (ViVa) on Turun Kisa-Veikkojen jalkapallotoiminnan ohjeistus

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS

YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri S E U R A: Seuran johto on tietoinen kasvatusvastuustaan Arvot, kasvatukselliset periaatteet

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Tämä on saatekirje SUL Seurapalveluiden nuorisovalmennusryhmäkyselyyn. Jos sinä olet nuorisovalmennusryhmän vastuuvalmentaja, toivomme sinun vastaavan kyselyyn. Kyselystä

Lisätiedot

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA

LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA 1 LIITE 1, VALMENTAJILLE LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA Oikeus iloon Oikeus leikkiä ja pitää hauskaa Oikeus onnistumiseen ja epäonnistumiseen Oikeus osallistua lapsena, ei pienenä aikuisena Oikeus osallistua

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL

Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL - Henkinen ja sosiaalinen Miten lapsi? heittäytyy peliin, säilyttää keskittymisensä ymmärtää jo rooliaan kokonaisuudessa / pelipaikalla reagoi esim. tappioasemaan

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Loimaan Korikonkarit Valmentajakerho Petri Kajander 13.4.2010

Loimaan Korikonkarit Valmentajakerho Petri Kajander 13.4.2010 Loimaan Korikonkarit Valmentajakerho Petri Kajander 13.4.2010 Aihe: Puolustus / joukkuepuolustus (pelaajavartiointi) Mikään puolustusmuoto ei toimi, jollei pelaaja osaa puolustuksen perustaitoja. Joukkuepuolustus

Lisätiedot

E2-D2. 7.2.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

E2-D2. 7.2.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 E2-D2 7.2.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 MIKÄ E2-D2 OHJELMAN TARKOITUS? Valtakunnallisten painopisteiden vientiä arkeen. Mitä E-D vaiheessa tulisi tehdä, jotta haasteet kansainvälisissä

Lisätiedot

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT 13.3.093 VIERUMÄKI Markku Kanerva Pelaajan kehittämismalli Tekninen Taktinen Fyysinen Psyykkinen 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Oppimisympäristö Elämäntapa Opettaminen Käytäntöön

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU D1 - C2

PELAAJAPOLKU D1 - C2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu 22.11.2014 Ikäryhmäkohtainen tavoitetaso - kilpailutoiminta 18 vuotta Junioreiden Euroopan Mestaruuskilpailut (140 cm +, Vaativa B +, CIC 1*) vs Aloitusikä n

Lisätiedot

Loimaan Korikonkarit JUNIORIVALMENNUKSEN PERUSTEET

Loimaan Korikonkarit JUNIORIVALMENNUKSEN PERUSTEET Loimaan Korikonkarit JUNIORIVALMENNUKSEN PERUSTEET 16.12.2010 LoKoKon JUNIORIVALMENNUKSEN PERUSTEET - OPAS SEURAN JUNIORIVALMENTAJILLE Tämä opas on tehty Loimaan Korikonkareiden juniorikoripallovalmentajien

Lisätiedot

KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1

KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT

SINETTISEURAKRITEERIT 2011 => Suomen Judoliitto ry SINETTISEURAKRITEERIT Judoliiton Sinettiseurakriteerit, jotka ovat lupaus laadusta lasten ja nuorten harjoittelussa ja kilpailemissa aktiivisessa ja kehityshaluisessa judoseurassa.

Lisätiedot

Kaudenaloitusinfo 2014-2015

Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Valmennuspäällikkö Toni Taipale Valmennuksen johtaminen Salivuorojen jakaminen Leirit ja tapahtumat EBT:n henkilöstö Seurasihteeri Liisa Korkiakoski Tiedotus Laskutus MyClub

Lisätiedot

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Alppikoulujen terveiset Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Rukan Alppikoulu lyhyesti Toiminta aloitettu 1995 Tavoite on kilpaurheilun ja koulun yhdistäminen Joka vuosi noin 20-25

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 Pitelet käsissäsi HPK-Juniorijääkiekon strategiaa kausille 2012-2015. Strategian luomisessa olemme pitäneet mielessä nimenomaan, miten seuramme voi kehittyä vastaamaan

Lisätiedot

JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU

JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU LTV 2 7.5.2014 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 MEIDÄN PELI MEIDÄN PELI Tavoitteena nopean yhteistyön jääkiekko Pelitilannerooleissa hyökkäykseen ja

Lisätiedot

ME YHDESSÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI. Copyright

ME YHDESSÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI. Copyright ME YHDESSÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI 1 Missio / näky / toiminnan perustarkoitus Mikä on toiminnan tarkoitus? Missio on olemassaolon syy ja perustelu. Missio on varsin pysyvä tila Missio vastaa:

Lisätiedot

KAIKKI PELAA SÄÄNNÖT 09

KAIKKI PELAA SÄÄNNÖT 09 KAIKKI PELAA SÄÄNNÖT 09 Jalkapallon Leikkimaailma 11-vuotiaat ja sitä nuoremmat tytöt ja pojat Jalkapallon Leikkimaailmassa jokaisella tytöllä ja pojalla on oikeus monipuoliseen ja turvalliseen harrastamiseen

Lisätiedot

BULLDOGS SIPOO - Juniorijoukkueiden toimintaperiaatteet BULLDOGS JUNIORIEN PELISÄÄNNÖT 2013

BULLDOGS SIPOO - Juniorijoukkueiden toimintaperiaatteet BULLDOGS JUNIORIEN PELISÄÄNNÖT 2013 Yhteisillä toimintaperiaatteilla ja säännöillä varmistetaan kaikkien mahdollisuudet tehokkaaseen harjoitteluun. Säännöt auttavat positiivisen ilmapiirin ylläpitämistä joukkueissa. Tärkeää on, että nuorille

Lisätiedot

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi

Lisätiedot

277. Pelisääntökysely 26.3.2013

277. Pelisääntökysely 26.3.2013 277. Pelisääntökysely 26.3.2013 Kysely urheilevan lapsen vanhemmalle 1. Laji? Aikido Ammunta Autourheilu Hiihto ITF taekwondo Jääpallo Jousiammunta Karate Kaukalopallo Koripallo Lentopallo Lumilautailu

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINTA

SINETTISEURATOIMINTA SINETTISEURATOIMINTA Lupaus laadusta urheilevan lapsen ja nuoren parhaaksi Sinettiseurojen auditointi Sinettikriteerien toteutuminen arvioidaan säännöllisin väliajoin kehittämistilaisuuden muotoon rakennetun

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

11.11.2013. Jarmo Keränen

11.11.2013. Jarmo Keränen Jarmo Keränen Jarmo Keränen, LitM Vaimo, 4 lasta Seuratoiminnassa pelaajana, valmentajana ja aktiivina n 20 vuotta Urheilukoordinaattori Virpiniemen liikuntaopisto & junioripäällikkö Haukiputaan pallo

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ KASVATUKSELLISUUS Luotamme kykyynsä toimia erilaisissa rooleissa. hän on hyvä jossain yksilöllisyyden ja tasavertaisen kohtelun korostaminen

TÄRKEÄÄ KASVATUKSELLISUUS Luotamme kykyynsä toimia erilaisissa rooleissa. hän on hyvä jossain yksilöllisyyden ja tasavertaisen kohtelun korostaminen 1 TÄRKEÄÄ 1. Yksilön luonne ja kunnianhimo - kasvatetaan aktiivisia ja oma-aloitteisia toimijoita 2. Lajitaidot - opetellaan huolellisesti lajin perustaidot (kiinniottaminen, heittäminen, syöttäminen,

Lisätiedot

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Tausta Valmennus on pitkäjänteistä työtä. Yhdessä vuodessa ehditään vähän mutta 10-vuodessa enemmän. Emme pysty kehittämään kaikkia asioita

Lisätiedot

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON MAALIVAHTIVALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ. 19.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto 1

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON MAALIVAHTIVALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ. 19.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto 1 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON MAALIVAHTIVALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ 19.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto 1 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON MAALIVAHTIVALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ TOIMINTATAVOITE 19.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas Toni Korkeakunnas Yo-merkonomi, kasvatustieteen maisteri ja UEFA pro - valmentaja Luokanopettaja 1996-2002 SPL Uusimaan Valmennuspäällikkö 2004-2010 Valmentajana (14.v.) 1999-2004 ja 2007- Gnistan, FC

Lisätiedot

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Taustaksi Lentopallon lajina otettava johtavan lajin roolia paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti terve itsetunto omassa tekemisessä Jo

Lisätiedot

Joukkuepelin rakentaminen

Joukkuepelin rakentaminen Joukkuepelin rakentaminen 3. 3. HK HK hyökkäys hyökkäys 4. 4. Puolustus Puolustus pienpelit pienpelit 5. 5. Hyökkäys Hyökkäys pienpelit pienpelit 2. 2. Hk Hk puolustus puolustus Joukkuepeli Joukkuepeli

Lisätiedot

URHEILUTOIMINNAN LINJAUS

URHEILUTOIMINNAN LINJAUS URHEILUTOIMINNAN LINJAUS ifk grankulla hockey URHEILUTOIMINNAN LINJAUS GRIFK JÄÄKIEKKO GrIFK on Kauniaisissa toimiva kiekkoseura, joka tarjoaa kaupungin vaikutusalueen pelaajille mahdollisuuden harrastaa

Lisätiedot

E-valmentajakoulutus Tuomas Mokko

E-valmentajakoulutus Tuomas Mokko E-valmentajakoulutus Tuomas Mokko 28.11. Riihimäki E-valmentajakoulutus Pelaaja ja peli keskiössä Miten pelaaja ja peli ovat keskiössä? Yksilökeskeinen valmentaminen Pelin kautta oppiminen Peli-ilon ilmapiiri

Lisätiedot

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi.

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi. 14 Tärkeitä on joka alueella: Aluepeli Näkökenttäpeli Kakkospallot Äänenkäyttö Liikkuminen ilman palloa Periksiantamattomuus Pallo liikkeelle yhdellä ja kahdella kosketuksella. Kavereiden auttaminen Taktiikan

Lisätiedot

Kysymys ka. 1 2 3 4 5

Kysymys ka. 1 2 3 4 5 Kausikyselyn tarkoituksena oli selvittää pelaajien kehitystarpeita ja tavoitteita. Lisäksi kysyttiin osallistumisinnkuutta turnauksiin ja Eerikkilän leirille. Vastausten pohjalta kehitetään joukkueen toimintaa

Lisätiedot

sinettiseurakriteerit

sinettiseurakriteerit Suomen Ratsastajainliitto r.y. finlands ryttarförbund r.f. Radiokatu 20, 00093 SLU, Helsinki, tel. +358 9 229 4510, www.ratsastus.fi Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA

Lisätiedot

KOBRATAPA TEHDÄ KORIPALLOA

KOBRATAPA TEHDÄ KORIPALLOA KOBRATAPA TEHDÄ KORIPALLOA KORIKOBRAT LAPUA RY, LAATUKÄSIKIRJA JOULUKUU 2004 REV. SYYSKUU 2014 KOBRATAPA TEHDÄ KORIPALLOA KORIKOBRAT LAPUA RY, LAATUKÄSIKIRJA SISÄLTÖ Y YLEISTÄ Y1 LAATUKÄSIKIRJAN TARKOITUS

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

URHEILU- TOIMINNAN LINJAUS

URHEILU- TOIMINNAN LINJAUS URHEILU- TOIMINNAN LINJAUS GRIFK JÄÄKIEKKO on Kauniaisissa toimiva amatöörikiekkoseura, joka tarjoaa kaupungin vaikutusalueen pelaajille mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa. Pelitai harjoittelupaikka tarjotaan

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

JYVÄSLENTIKSEN VALMENNUKSEN LINJAUKSET

JYVÄSLENTIKSEN VALMENNUKSEN LINJAUKSET JYVÄSLENTIKSEN VALMENNUKSEN LINJAUKSET Valmennuksen linjaukset laatii valmennuspäällikkö ja niitä päivitetään tarvittaessa. Linjaukset tukevat lasten ja nuorten kehittymistä monipuolisesti ja mahdollistavat

Lisätiedot

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI. 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI. 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1 SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1 MISSÄ NYT MENNÄÄN KOTIMAASSA / ULKOMAILLA MAAJOUKKUEISSA 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 2 MISSÄ NYT

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Jokelan Kisa jalkapallo

Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa tarjoaa kaikille Jokelan ja lähialueen asukkaille laadukasta jalkapalloharrastusta ikään ja tasoon katsomatta. Teemme yhteistyötä lähiseurojen kanssa tarjotaksemme

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Visio 2016... 2 3 Huippu-urheilustrategia... 3 3.1 Yleistä... 3 3.2 Toiminnan tavoitteet... 3 3.3 Huippu-urheilustrategian arviointi...

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT syöttäminen - sisäteräsyöttö

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT syöttäminen - sisäteräsyöttö 76 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT syöttäminen - sisäteräsyöttö haltuunotto - jalkapohjalla - sisäterällä kuljettaminen PELITAIDOT pallollinen pelaaja palloton

Lisätiedot

Nuorten maajoukkuetoiminta. www.basket.fi

Nuorten maajoukkuetoiminta. www.basket.fi Nuorten maajoukkuetoiminta Tavoitteet Nuorten maajoukkueiden tavoitteena on: Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään yksi/ikäluokka viisi kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen

Lisätiedot

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940 TOIMINNAN KÄIKIRJA 1940 JALKAPALLOA VUODETA 1940 IÄLLYLUETTELO 1 JOHDANTO 2 JÄNTEVÄN ARVOT JA TAVOITTEET 3 ORGANIAATIO MALLI 3.1 EURAN JOHTOKUNTA 4 JÄNTEVÄ JA VIETINTÄ 4.1 IÄINEN JA ULKOINEN VIETINTÄ 4.2

Lisätiedot

Sykki ry valmennuskäsikirja

Sykki ry valmennuskäsikirja Sykki ry valmennuskäsikirja Käsikirja Sykin valmentajille ja valmennuksen suunnittelijoille Valmennuskäsikirjassa esitellään käytännön tasolla Sykki ry:n juniorivalmennuksen perusperiaatteet ja tavoitteet

Lisätiedot