Sisällysluettelo. Saate Lapsipolitiikan tarve Lapsipolitiikka kuuntelee lasta ja nuorta - Kuntaliiton lapsipolitiikan perusta 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. Saate 5. 1. Lapsipolitiikan tarve 7. 2. Lapsipolitiikka kuuntelee lasta ja nuorta - Kuntaliiton lapsipolitiikan perusta 8"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Sivu Saate 5 1. Lapsipolitiikan tarve 7 2. Lapsipolitiikka kuuntelee lasta ja nuorta - Kuntaliiton lapsipolitiikan perusta 8 3. Visio Lapsuuden uudenlainen arvostus 10 Lapsuus ja nuoruus on turvallinen ja terveyttä edistävä (Protection) 10 Lapsella on oikeus vanhempiinsa ja terveeseen kasvuun 10 Julkinen valta tukee perheiden tehtävää ja turvallisen lapsuuden toteutumista 10 Lapsen toimintaympäristö on turvallinen 11 Lapsuuden voimavaroista lapsen eri kehitysvaiheissa ja perheen elämäntilanteissa on huolehdittu (Provision) 11 Lapsen ja perheen ulottuvilla on monipuoliset palvelut 11 Lapsen ja perheen yhteisössä toimii erilaisia voimavarakeskuksia 11 Yhteiskunnalliset päättäjät ja yritysmaailma arvostavat perheiden tehtävää ja lapsuutta 11 Lapsella on mahdollisuus toimia aktiivisena osallistuvana kuntalaisena ja toteuttaa omaa erityislaatuisuuttaan (Participation) 12 Lapsen omaa erityislaatuisuutta kunnioitetaan ja lapsen tulevaisuuden suunnitelmien toteutumista edistetään 12 Aikuiset ovat kiinnostuneita lapsen näkemyksistä 12 Lapsipolitiikkaa harjoitetaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti 12 3

2 4. Kannanotot Vanhemmuuden ja kasvatuksen arvostaminen Laadukkaat palvelut edistävät lapsen kehitystä Terveet elämäntavat, aikuisten malli ja lähiyhteisöjen toiminta Asuminen ja elinympäristö, lähiyhteisöjen toiminta- ja voimavarakeskukset Lasten erityistarpeet ja syrjäytymiskehityksen katkaisu Pienten lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat järjestelyt Sivistyksen ja oppimisen merkitys on lapselle keskeinen Toiminta ja päätöksenteko perustuu tietoon ja osaamiseen Johdonmukaisuutta ja koordinointia lapsia ja perheitä koskeviin tukipolitiikkaan Perhe- ja työelämän parempi yhteensovittaminen Lapset ja nuoret mukana hyvinvointia luomassa Vastuullista kansainvälistä yhteistyötä Ohjelmasta käytäntöön Ohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi Kuntaliitossa 22 Liitteet Liite 1. Liite 2. Lapsi Suomessa vuosikymmenten saatossa -lapsipolitiikan kehitysvaiheet, työverstaan näkemyksenä 24 Lapsipolitiikan määrittelyä "siirtyminä" nykytilasta tavoitteen suuntaan, työverstaan näkemyksenä 25 Liite 3. Lapsuus ja perhe yhteiskunnan muutoksessa 26 Liite 4. Suomen Kuntaliiton lapsipoliittinen työryhmä 30 4

3 Saate Tulevaisuuden lapsipolitiikkaa tehdään tämän päivän päätöksin. Tasapainoisen kasvu- ja kehittymisympäristön luominen lapselle on tärkein investointi, minkä yhteiskunta voi tehdä - lasta ei mikään voi ohittaa. Lasten hyvä on monin tavoin esillä aikuisten puheissa ja toimissa, mutta ohjaavatko lasta ja lapsuutta kunnioittavat arvovalinnat yhteiskunnallista päätöksentekoa vai jäävätkö lapsuus ja lapsiväestö "isojen" asioiden ja markkinavetoisten arvojen varjoon? Globalisoituva maailma pyrkii tehokkuuteen. Tätä leimaa itsekkyys ja lyhytnäköinen oman voiton tavoittelu. Lapsen - ihmisen - elämän suojelu hyväksikäytöltä ja laiminlyönniltä vaatii yhteisvastuun politiikkaa, joka rakentuu kestävälle arvopohjalle. Kunnan tehtäväkenttä on laaja. Kunnan toimintojen sisäisessä arvostuksessa vertailtavina on kovin erilaisia tehtäviä. Puhdas vesi, sairaanhoito, koulutus, katutyöt, vapaa-aika, lastensuojelu ja monet muut kunnan tehtävät on saatava mahtumaan samaan toimintasuunnitelmaan ja yhteisen budjetin sisään. Lasten pahoinvoinnin lisääntyminen edellyttää samanaikaisesti "hukkuvan pelastamista ennen kuin hän vajoaa pysyvästi " sekä voimavaroja ongelmia ehkäisevään ja lapsuutta suojaavia tekijöitä vankistavaan toimintaan. Kunnan tehtävä ei ole vain "hengenpelastus", vaan asukkaidensa hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäminen. Tässä työssä onnistuminen edellyttää laajaa keskustelua. Lapsipolitiikassa tärkeintä on, että lapsilla on turvattu elinympäristö ja lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet huolenpitoon ja koulutukseen asuinpaikasta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta. Se edellyttää tasavertaisten mahdollisuuksien turvaamista kunnille palveluiden järjestämiseen. Kuntaliiton lapsipoliittisen asiakirjan yksi keskeinen tehtävä on toimia laaja-alaisen keskustelun virittäjänä niin arvoista kuin toimintavaihtoehtojen ja yhteistyön kehittämisestä. Ohjelman valmisteluprosessissa olemme huomanneet kuinka merkityksellistä on se miten tällainen asiakirja laaditaan. Yhteinen laajaan eri tahojen ja toimijoiden osallistumiseen, arvoista käytävään keskusteluun ja ennakkoluulottomien visioiden luomiseen perustuva valmisteluprosessi luo parhaimmat edellytykset ohjelman toteuttamiselle. Valmistelusta syntyy yhteinen oppimisprosessi. Ohjelmasta tulee näin työväline, jonka toteuttamiseen eri toimijat sitoutuvat. Samaa menetelmää suosittelemme myös kuntien paikallisiin prosesseihin. Ohjelmasta nousevat keskeiset teesit kiteytyvät seuraavasti Tulevaisuuden lapsipolitiikkaa tehdään tänään. Lapsi rakentaa tulevaisuuttaan tämän päivän ratkaisuista ja lapsuudelle luoduista mahdollisuuksista. (Protection) Lapsi saa perusturvan ja elämisen eväät kodistaan, mutta lapsen kasvatukseen tarvitaan "koko kylä". 5

4 Lapsen suojelu on yhteinen asia. (Provision) Lapsuus on yhteiskunnallinen investointi, josta hyötyvät kaikki. Ongelmia ehkäisevä pitkäjänteinen yhteiskunta- ja lapsipolitiikka on kustannuksiltaan halvin strategia. (Participation) Sosiaaliset valmiudet eivät synny itsestään vaan osallistumisen ja kuulluksi tulemisen kautta. Lapsen näkemysten arvostus kehittää lapsen hyvää itsetuntoa ja ennaltaehkäisee turvattomuutta. Helsingissä Lapsipoliittista ohjelmaa valmistellut työryhmä 6

5 1. Lapsipolitiikan tarve Lapsuus on ainutkertainen ja arvokas elämänvaihe. Lapsi rakentaa tulevaisuuttaan tämän päivän ratkaisuista ja lapsuudelle luoduista mahdollisuuksista. Terve ja hyvinvoiva lapsuus ja nuoruus merkitsee tervettä ja hyvinvoivaa aikuisuutta ja sillä on keskeinen merkitys yhteiskunnan tulevaisuudelle. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Lapsiperheet muodostavat keskeisen väestöryhmän. Alle 18-vuotiaita lapsia on 25 % Suomen väestöstä. Lapselle ja perheelle kohdentuu merkittävä osa julkisen hallinnon voimavaroista. Julkisen hallinnon - valtion ja kuntien - tehtävänä on luoda lapsuudelle hyvät yhteiskunnalliset edellytykset. Tätä tehtävää valtio toteuttaa pääasiassa lapsiperheiden taloudellisia edellytyksiä tasaamalla ja esimerkiksi työ- ja perhe-elämää koskevan lainsäädännön kautta. Julkisella vallalla on myös keskeinen rooli kasvatuksen yhteiskunnallisen merkityksen korostajana. Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnilla on mahdollisuus luoda edellytyksiä uudenlaiselle yhteisöllisyydelle ja yhteisvastuun verkostoille sekä huolehtia toimintaedellytyksistä laadukkaiden palveluiden varmistamiseksi. Toteutetut ratkaisut vaikuttavat usein myös pitkäkestoisesti tulevaisuuteen. Kunta on suomalaisen demokratian keskeinen toiminta- ja päätöksentekoareena, jossa eri ikäiset kuntalaiset toimivat. Kuntalaki edellyttää osallisuutta ja vuorovaikutusta kaikkien kuntalaisten kanssa. Lapsen sosiaaliset valmiudet kehittyvät osallistumisen kokemusten ja kuulluksi tulemisen kautta. Lapsen ääni kiinnittyy osaksi yhteisöjen ääntä ja toimintaa. Kuntien toimintatapoja kehittämällä lapset ja nuoret voivat vaikuttaa itseään ja yhteisöään koskevaan päätöksentekoon ja siten vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on laatinut jo vuonna 1980 laajan lapsipoliittisen ohjelman, mutta julkisessa hallinnossa ei lapsipoliittista ohjelmaa valtakunnan tasoisena ole tätä ennen laadittu. Lapsipolitiikkaa on yhteiskunnallisen yli hallintorajojen tapahtuvan toiminnan tarkasteleminen lapsen näkökulmasta. Kyse on yhteiskunnan lapsikäsityksestä, arvoista ja asenteista. Koulutuksella, tutkimustiedon lisäämisellä ja tiedottamisella luodaan edellytyksiä uudenlaiselle ajattelulle. Tiedon ja tietoisuuden lisäämiseksi on liiton ohjelman valmistelutavaksi valittu mahdollisimman avoin ja vuorovaikutteinen työskentelytapa, johon on kuulunut koulutuspäiviä, työverstaita sekä aihepiiriä kartoittava kysely ja näkökulmia lapsipolitiikkaan valottava julkaisu. Kuntaliiton lapsipoliittisen ohjelman laatiminen käynnistyi liiton johdon aloitteesta tammikuussa Ohjelman valmistelusta on liitossa vastannut moniammatillinen työryhmä. 7

6 Ohjelma on Kuntaliiton kannanotto suunnaten liiton omaa toimintapolitiikkaa vuoteen Monissa kunnissa on jo tiedostettu lapsipoliittisten ohjelmien merkitys toiminnan suuntaamisessa ja voimavarojen tarkoituksenmukaisessa kohdentamisessa. Tavoitteena on nostaa lapsuutta ja perheitä koskevat asiat yhteiskunnalliseen keskusteluun. 2. Lapsipolitiikka kuuntelee lasta ja nuorta - Kuntaliiton lapsipolitiikan perusta Suomi on sitoutunut v.1991 lain tasoisella päätöksellä noudattamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ilman varaumia. Samalla kukin maa sitoutuu sopimuksen artiklojen tunnetuksi tekemiseen maassaan. Sopimuksen artiklojen mukaan lapsen oikeudet jaotellaan a) osallistumisoikeuksiin b) lapsen osuuteen yhteiskunnan voimavaroista sekä c) suojeluun - Participation, Provision, Protection. Kuntaliiton lapsipolitiikka ankkuroituu lapsen oikeuksien sopimukseen sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksiin, kansalliseen lapsilainsäädäntöön ja perusoikeussäädöksiin. Oikeudenmukainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa sosiaalinen ja koulutuksellinen tasa-arvo eri puolilla Suomea asuville lapsille toteutuu, on perusta hyvälle lapsuudelle ja lapsipolitiikalle. Lapsipoliittisessa ohjelmassa lapsella tarkoitetaan alaikäistä eli alle 18-vuotiasta lasta. Lapsipolitiikalla * Varmistetaan turvallinen lapsuus. Tällöin puhutaan mm. vanhemmuudesta ja sen tukemisesta myös yhteiskunnan toimin, lasten kanssa työskentelevien kasvatustyöstä, yhdyskunnan ja liikenteen turvallisuuden edistämisestä ja haavoittavissa elämänolosuhteissa kasvavien lasten erityisestä suojelusta. * Huolehditaan lapsuuden voimavaroista lapsen eri kehitysvaiheissa ja perheen elämäntilanteissa. Tällöin tarkasteltavina asioina ovat mm. työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, tulonsiirrot, tuet, palvelut omalla äidinkielellä, kasvun mahdollistuminen erilaisissa avoimissa voimavarakeskuksissa kuten kouluissa, päiväkodissa ja vapaa-ajan toiminnoissa. * Edistetään lapsen mahdollisuutta toimia aktiivisena osallistuvana kuntalaisena. Tällöin tarkasteltavana ovat mm. yhteisöjen toimintatavat ja osallistumisen kanavat sekä mahdollisuudet tasa-arvoiseen koulutukseen. Sosiaaliset valmiudet eivät synny itsestään, vaan osallistumisen ja kuulluksi tulemisen kautta. 8

7 Lapsipolitiikan aihepiiriin kuuluvat kaikki yhteiskunnalliset päätökset ja linjaukset sekä käytännön toimet, joilla vaikutetaan lasten ja nuorten yhteiskunnalliseen asemaan, oikeuksiin sekä hyvinvointiin tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Lapsipolitiikka on enemmän kuin perhepolitiikka, koulupolitiikka, nuorisopolitiikka tai lastensuojelupolitiikka. Esimerkiksi kehitys työmarkkinoilla, yhdyskuntasuunnittelu ja asuntopolitiikka vaikuttavat keskeisesti lasten, nuorten ja perheiden elämään. Paitsi tarkasteltava aihealue, erityisesti näkökulma, jonka kautta näitä asioita tarkastellaan on lapsipolitiikassa erilainen - lapsipolitiikka tarkastelee ja linjaa asioita lapsen ja nuoren näkökulmasta, myös makrotasolla. Tämän päivän yhteiskunnalliset päätökset ovat tärkeitä paitsi tämän päivän lapsille ja perheille, myös kuntien tulevaisuuden strategioiden kannalta kyse on merkittävästä kokonaisuudesta. Tulevaisuuden lapsipolitiikkaa tehdään tänään. Lapsipolitiikka on osa hyvinvointipolitiikkaa. Kuntaliiton ohjelman tavoitteena on - paitsi linjata Kuntaliiton lapsipoliittista toimintaa, myös - nostaa lapsen näkökulma tärkeäksi keskusteluaiheeksi eri foorumeilla - arvioida lapsia, nuoria ja perheitä koskevia asioita hallinnonrajat ylittävän kokonaistarkastelun kautta ja sen pohjalta kehittää lapsipoliittista päätöksentekoa - saattaa yhdessä sovitut lapsipoliittiset tavoitteet ja toiminta osaksi muuta vakiintunutta toiminnan suunnittelua ja toimintatapoja - vaikuttaa valtakunnallisiin linjanvetoihin sekä - tukea paikallista työtä mm. kunnissa. Tavoitteena on aikaansaada laaja yhteinen sitoutuminen lapsipoliittisten päämäärien edistämiseen. Yhteinen valtakunnan tasoinen ja paikallinen sitoutuminen merkitsee, että jokainen hallinnonala ja toimijataho sitoutuu myös omalla erityistoimialallaan lapsipolitiikkaa edistäviin toimenpiteisiin. 9

8 3. Visio Lapsuuden uudenlainen arvostus Visio 2015 rakentuu arvoista. Se toimii ohjenuorana käytännön tavoitteille ja toimille. Keskeiset Kuntaliiton toimintaa koskevat kannanotot esitetään seuraavassa luvussa. Jokainen toimijataho ja toimija laatii itselleen toimenpideohjelman, jolla visiot voidaan vaiheittain toteuttaa omalla toimialalla. Lapsuus ja nuoruus on turvallinen ja terveyttä edistävä (Protection) Lapsella on oikeus vanhempiinsa ja terveeseen kasvuun - Lapsi saa olla lapsi - aikuiset kantavat aikuisille kuuluvan vastuun - Lapselle kuuluu vanhemmat - Lapsen lähellä on turvallisia aikuisia - Lasta kunnioitetaan, häntä rakastetaan ja hän saa tarvitsemaansa ohjausta elämäntaipaleelleen - Aikuisella on aikaa lapselle ja yhdessäolo on perheelle ilo ja voimavara - Lapsi saa perusturvan ja elämisen eväät kodistaan - Lapsella on mahdollisuus leikkiin ja kaverisuhteisiin ja hän on tasavertainen yhteisön jäsen - Vanhemmuus hyödyntää isyyden ja äitiyden voimavarat - Terveet elämäntavat ovat kunniassa ja lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehditaan - Lapsen päivittäinen liikunnan tarve on otettu huomioon päivähoidon ja koulun toiminnassa - Lapsella ja nuorella on mahdollisuus monipuolisiin harrastuksiin taipumustensa ja toiveidensa mukaan Julkinen valta tukee perheiden tehtävää ja turvallisen lapsuuden toteutumista - Yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus toteutuu lasten keskuudessa Oikeus päihteettömään ja väkivallattomaan lapsuuteen on kaikilla lapsilla - Julkinen valta tukee perheiden tehtävää taloudellisesti sekä tuottamalla lapsille ja perheille tarkoitettuja palveluja - Julkinen valta varmistaa erityisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten, maahanmuuttajien ja muusta syystä erityistä huolenpitoa ja suojelua tarvitsevien lasten tarpeiden toteutumisen - Joukkotiedotus, muu viestintä ja tietojärjestelmät sekä mainonta toimivat vastuullisesti tukien lapsen tervettä kasvua 10

9 Lapsen toimintaympäristö on turvallinen - Lapsella on mahdollisuus elämyksiin ja kokemuksiin sosiaalisesti, fyysisesti ja henkisesti turvallisessa toimintaympäristössä - Lapsiperheillä on mahdollisuus erilaisiin elämänvaiheisiin soveltuviin asumisratkaisuihin - Lapsen arkiliikunnan toimintaympäristö on virikkeellinen, kannustava ja turvallinen - Lasten turvallisuudesta on huolehdittu esim. päivähoidossa ja kouluissa Lapsuuden voimavaroista lapsen eri kehitysvaiheissa ja perheen elämäntilanteissa on huolehdittu (Provision) Lapsen ja perheen ulottuvilla on monipuoliset palvelut - Lähipalveluna omalla äidinkielellä saatavana olevat, hyvin toimivat peruspalvelut tukevat lasten ja perheiden arkea ja ennaltaehkäisevät vaikeuksia ja niiden kasautumista. Perheillä on todelliset taloudelliset mahdollisuudet valita joustavasti kulloistenkin olosuhteittensa mukaan alle kouluikäisten lastensa kotona hoitaminen, kunnallinen tai yksityinen päivähoito. - Lapsilla ja perheillä on mahdollisuus käyttää joustavasti erityisosaamista vaativia korkeatasoisia ja laadukkaita tukitoimia ja erityispalveluja - Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet on kunnissa turvattu Lapsen ja perheen yhteisössä toimii erilaisia voimavarakeskuksia - Lapsen ja perheen yhteisössä elää eri ikäistä ja erilaisista olosuhteista ja kulttuureista lähtöisin olevaa väestöä - Lähiyhteisössä toimii erilaisia voimavarakeskuksia, eri ikäisten kohtaamispaikkoja, mm. päivähoitoyksiköt, koulut, liikunta- ja nuorisotoimen yksiköt, kirjastot, joiden toiminta on mahdollisimman avointa ja jonne on helppo tulla. Tällaiset yksiköt voivat toimia myös koululaisten toimintapaikkoina koulupäivän jälkeen. - Lapsen luontaisen luovuuden ja oppimisen tuki on keskeinen lähtökohta kasvattajien toiminnassa niin päivähoidossa, kouluissa kuin liikunnan ja muiden harrasteiden parissa Yhteiskunnalliset päättäjät ja yritysmaailma arvostavat perheiden tehtävää ja lapsuutta - Perheen yhdessäolo on yleisesti arvostettua - Työelämä joustaa lasten ja perheiden elämäntilanteiden ja tarpeiden mukaan - Sosiaaliturva mahdollistaa sekä vastuullisen vanhemmuuden että vastuullisen työnteon - Hyvän lapsuuden edellyttämien voimavarojen kartuttamiseen osallistuvat eri tahot yhteisvastuullisesti. Lapsuus on yhteiskunnallinen investointi, josta hyötyvät myös yritykset ja työelämä 11

10 Lapsella on mahdollisuus toimia aktiivisena osallistuvana kuntalaisena ja toteuttaa omaa erityislaatuisuuttaan (Participation) Lapsen omaa erityislaatuisuutta kunnioitetaan ja lapsen tulevaisuuden suunnitelmien toteutumista edistetään - Lapsella on oikeus oman kulttuuriperinteen ja äidinkielen pohjalta tapahtuvaan kasvuun ja tämän perinteen vaalimiseen ja kehittämiseen - Jokainen lapsi ja nuori voi opiskella tasa-arvoisesti tavoitteidensa, taipumustensa ja valintojensa mukaisesti - Jokainen nuori voi sijoittua työelämään Aikuiset ovat kiinnostuneita lapsen näkemyksistä - Lapsi voi osallistua ja vaikuttaa itseään ja yhteisöään koskeviin asioihin - Aikuisella on aikaa olla kiinnostunut lapsen näkemyksistä ja kykyä huomioida päätöksissään lapsen tarpeet ja toiveet - Lapsen elämän hallintaa tukevat verkostot on luotu ja lapsen on helppo tunnistaa ne Lapsipolitiikkaa harjoitetaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti - Kokonaisvaltaista lapsipolitiikkaa harjoitetaan pitkäjänteisesti - Lapsipolitiikasta käydään aktiivista, kriittistä ja avointa yhteiskunnallista keskustelua, johon myös lapset ja nuoret osallistuvat - Yhteiskunnassa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti lasten terveyden- ja hyvinvoinnin kehitystä ja sen pohjalta tehdään tarvittavat päätökset 4. Kannanotot Kuntaliitto ottaa omassa toiminnassaan ja kannanotoissaan aina huomioon lapsen näkökulman eri vaihtoehtoja punnittaessa. Liiton vastuualueille syntynyt lapsipoliittisten yhdyshenkilöiden verkosto jatkaa toimintaansa. Liiton tutkimus- ja kehittämistyössä huomioidaan lapsipoliittiset tarpeet ja aloitteet. Kuntaliitto järjestää yhteistyössä kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa säännöllisesti valtakunnalliset lapsipolitiikan päivät ja osallistuu aktiivisesti myös muiden tahojen ns. Lapsifoorumeiden toimintaan Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Liitto tekee aloitteita ja muutoinkin vie aktiivisesti eteenpäin kannanottoja, jotka vaativat kansallisia päätöksiä tai lisäselvittelyä, lainsäädännön tarkistamista ja esimerkiksi yhteistyön käynnistämistä. 12

11 Kuntaliitto suosittaa jäsenyhteisöjään käynnistämään paikallisiin tarpeisiin sopivilla tavoilla lapsipoliittisten ohjelmien laadinnan sekä käytännön kehittämisprojekteja. Kuntaliitto tukee kehittämistä konsultaatiolla, koulutuksella ja verkostojen muodostumista edistämällä. Kannanottoja toteuttavassa käytännön toiminnassa noudatetaan seuraavanlaisia toimintaperiaatteita: - laajan osallisuuden, yhteisvastuun, kumppanuuden ja yhteistyön periaate - läpinäkyvyyden ja avoimuuden periaate - ongelmia ehkäisevä strategia kaikilla yhteiskuntalohkoilla - oikeudenmukaisen voimavarojen keräämisen ja kohdentamisen strategia - yhteensovittamisen, kokoamisen ja palvelujen laadun strategia 1. Vanhemmuuden ja kasvatuksen arvostaminen Kuntaliitto priorisoi omassa toiminnassaan sellaisia koulutus-, kehittämis- ja tutkimus- sekä konsultaatiotehtäviä, joilla edistetään täysipainoisen vanhemmuuden toteutumista ja kasvatuksen arvostamista yhteiskunnassa. Turvallinen lapsuus tarvitsee toteutuakseen turvallista aikuisuutta ja vastuunottoa. Kuntaliitto on osaltaan edistämässä kasvatusta koskevaa yhteiskunnallista keskustelua ja kaikkien kasvatustyössä toimivien toimintamahdollisuuksia. Kuntaliitto toimii kiinteässä yhteistyössä lapsiperheiden kasvatusta ja tukea kehittävien tahojen kanssa kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja sen Lapsiperheprojekti, kirkon lapsi- ja perhetyö ja Suomen Vanhempain Liiton ja muu vastaava toiminta. 2. Laadukkaat palvelut edistävät lapsen kehitystä Kuntaliitto on aktiivisesti mukana yhteistyöhankkeissa, joilla palvelujärjestelmien toimintaa kehitetään vastaamaan joustavasti lasten ja nuorten tarpeita. Tämän päivän säästöt lasten ja nuorten palveluissa voivat olla huomisen kustannuksia. On selvästi siirryttävä jälkikäteen ja usein liian myöhään reagoivasta, ongelmia toteavasta ja jälkiä korjaamaan pyrkivästä politiikasta kohti ennaltaehkäisyn, laajan yhteistyön ja -vastuun strategiaa, jossa toimintaan osallistuvat kaikki aikuiset. Kun ehkäisevä toiminta ei aina onnistu, tarvitaan riittävän tehokkaita ja laadukkaita korjaavia toimia. Kuntaliitto käynnistää yhteistyössä mm. järjestöjen ja Kuntaliiton jäsenyhteisöjen kanssa lasten ja nuorten palvelujen maakunnallisen yhteistoiminta- ja palvelumallin kehittämistyön, jolla haravoidaan olemassa olevat voimavarat alueellisesti yhteen toimivaksi palvelurakenteeksi welfare mix -malliksi, ns. Harava-hanke. 13

12 Yhteistoiminnan rakenteiden kehittyminen merkitsee, että lasten ja nuorten tarvitsema tuki ja palvelut toimivat riittävän varhain, joustavasti ja saumattomasti. Palvelujärjestelmä on tarkoituksenmukainen ja kattava lapsen kasvun elämänkaarella. 3. Terveet elämäntavat, aikuisten malli ja lähiyhteisöjen toiminta Kuntaliitto on mukana kehittämistyössä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa, jonka tavoitteena on terveyttä ja hyvinvointia edistävien terveystottumusten ja elintapojen muodostuminen jo lapsuudessa sekä lapsen suojelu häntä vahingoittavalta toiminnalta (mm. lapsiporno). Lapsen terveyteen liittyy keskeisesti arkiliikunta, jonka edistämiseksi toimitaan kiinteässä yhteistyössä mm. Nuori Suomi -toiminnassa mukana olevien kanssa. Kuntaliitto edistää käytäntöjä, joissa terveyttä edistävä liikunta, terveyskasvatus ja nuorisotyö sisältyvät myös sosiaali- ja terveystoimen toimintaohjelmiin. Terveys on osa hyvinvointia, jota voidaan edistää poikkihallinnollisella yhteistyön toimintakulttuurilla. Kuntaliitto on mukana hankkeissa, joilla edistetään lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia sekä kehitetään lasten ja nuorten psykososiaalisia ja psykiatrisia hoitopalveluja, kuten Terve kunta- ja Mielekäs elämä- sekä muut hankkeet. Kuntaliitto on mukana luotaessa periaatteita, joilla terveitä elämäntapoja ja paikallista identiteettiä edistäviä yhteisöjen sääntöjä luodaan. Periaatteet sisältyvät esimerkiksi kuntien järjestyssääntöihin tai paikallisyhteisöjen sopimiin toimintasääntöihin. Näitä on luotu vanhempien, lasten ja muiden lasten parissa toimivien kanssa edistämään yhteisön jäsenten turvallisuutta (esimerkiksi Laukaan yhteisökasvatuksen malli). Yhteisillä pelisäännöillä edesautetaan luontaisen sosiaalisen pääoman ja yhteisvastuun kehittymistä kanssaihmisissä ja yhteisöissä. Kuntaliiton lapsipolitiikka -kehittämishanke kytkeytyy tiiviisti mukaan lasten ja perheiden osallistumista ja vaikuttamisen kanavia sekä toimivien lähiverkostojen syntymistä edistäviin muihin hankkeisiin, kuten Osallisuus- ja Demokratia-hankkeet. 4. Asuminen ja elinympäristö, lähiyhteisöjen toiminta- ja voimavarakeskukset Kuntaliitto seuraa uuden maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanoa kunnissa. Samalla arvioidaan myös avoimuuden ja vuorovaikutteisuuden toteutumista kuntien kaavoitusmenettelyssä (maankäyttö- ja rakennuslaki ' 62-63). Kuntaliitto osallistuu kunnan kaavoitus- ja muun teknisen henkilöstön ja päättäjien osaamisen vahvistamiseen lapsen näkökulman huomioimiseksi yhdyskuntien suunnittelussa. 14

13 Kuntaliitto on aktiivisesti mukana kaupunkiympäristön uudistamista koskevissa erilaisissa kehittämishankkeissa, joilla edistetään lapsiystävällisen elinympäristön syntyä, esimerkiksi asuinalueiden ja lähiöiden kehittäminen, tiivis ja matala kaupunkirakentaminen, joukkoliikennettä tukeva kaupunkirakenne, lapsen ja koko perheen tarpeet huomioiva liikunta- ja vapaa-aikarakentaminen, jossa lapsen päivittäisen liikunnan edistämiseksi asuin- ja muun lapsen jokapäiväisen toimintaympäristön läheisyyteen sijoittuvat keskeiset leikki-, liikunta- ja lähiluontopaikat. Kuntaliitto osallistuu kehittämistyöhön, jossa vapaa kansalaistoiminta, yritykset ja kunta etsivät joustavasti toimivia yhteistoiminnan malleja vapaa-ajan toimintojen toteuttamiseksi. Hallinnollisiin ja rahoituksellisiin ongelmiin etsitään uusia ratkaisuja. Kuntaliitto osallistuu lapsen elinympäristön muutoksia koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin mm. perheen toistuvasti tapahtuvien asuinpaikan muutosten vaikutusten selvittämiseksi lapsen kasvuun ja kehitykseen ja erilaisten tukipalvelujen käytön tarpeeseen. Perheet muuttavat, mutta tiedämme liian vähän tämän seurauksista. Kuntaliitto levittää tietoa hyvistä esimerkeistä ja tukee kokemusten välittämiseksi kuntien välisen tiedonvaihdon lisääntymistä lähiyhteisöissä sijaitsevien erilaisten tilojen ja toimipisteiden kehittämisestä yhteisiksi toiminta- ja voimavarakeskuksiksi. Näitä ovat esimerkiksi asukaspuistot ja -talot, monikäyttöiset leikkipuistot, korttelija kyläkoulut, kirjastot, nuorisotilat. Lapsuuden ja vanhemmuuden keskuksina ja kohtaamispaikkoina tulisi toimia myös entistä enemmän äitiys- ja lastenneuvolat ja päiväkodit. Monen sukupolven kohtaamispaikoiksi voidaan kehittää myös erilaisia ikäihmisille tarkoitettuja yksiköitä. Yhteisten toimintakeskusten kehittämisen esteenä olevien mahdollisten hallinto- ja rahoituskysymysten ratkaisuja pyritään yhdessä etsimään. 5. Lasten erityistarpeet ja syrjäytymiskehityksen katkaisu Lasten turvattomuus ja pahoinvointi näkyy ympärillämme mm. lasten masentuneisuutena, muina vakavina psyykkisinä ongelmina, väkivaltana kouluissa, levottomuutena, oppimisvaikeuksina, varhain aloitettuna päihteiden käyttönä, rikoksiin syyllistymisenä, ahdistuksena, pelkoina ja vetäytymisenä jne. Lapsi voi syrjäytyä yhteiskunnasta jo lapsena. Riski myöhempään syrjäytymiseen myös kasvaa. Näin ei voi jatkua. Lasten hätähuuto on kuultava. Lapsen oikeuksien ja kansallisen lapsilainsäädäntömme keskeinen velvoite edellyttää lapsen suojelua. Kuntaliitto on mukana lasten syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseksi ja ehkäisemiseksi sekä osallisuuden kehittämiseksi käynnistettävissä hankkeissa. Syrjäytymistä synnyttäviin tai lisääviin yhteiskunnallisiin tekijöihin haetaan aktiivisesti ratkaisuja sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Yhteisöllisyyden, osallisuuden ja yhteisvastuun kehittäminen on välttämätöntä lasten suojelemiseksi 15

14 hyväksikäytöltä ja laiminlyönniltä. Tähän toimintaan tarvitaan kaikkia aikuisia ja yhteiskunnan eri toimijatahoja. Syrjäytyminen näkyy myös vanhempien työllistymisen, köyhyyden ja päihteiden käytön ongelmina, mielenterveyden vaikeuksina, rikollisuuden kasvuna ja sosiaalisena eristäytymisenä. Yhteiskunnallisen toiminnan tulisi nykyistä ponnekkaammin suuntautua syrjäyttämistä synnyttävien tekijöiden ehkäisyyn. Hyvä työllisyys- ja asuntopolitiikka sekä koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ovat esimerkkejä yhteiskuntapolitiikoista, joilla voidaan ehkäistä syrjäytymistä. Kuntaliitto pyrkii vaikuttamaan kansallisiin alkoholi-, huumausaine- ja ehkäisevää päihdepolitiikkaa sekä terveyskasvatusta koskeviin linjauksiin vanhempien ja lasten päihdeongelmien ehkäisemiseksi. Kuntaliitto edistää maahanmuuttajien hyvän kotouttamis- ja integrointipolitiikan toimeenpanoa lasten ja perheiden suomalaiseen yhteisöön juurtumisen edistämiseksi. Kuntaliitto on mukana yhteistyössä mm. opetus-, ympäristö, ulko- ja työministeriön kanssa kehitettäessä koulutusta, oppimateriaalia ja muuta aineistoa sekä luotaessa työpaikkoja lapsen lähiohjaajien verkostoksi erilaisesta kulttuurista ja kieliryhmästä oleville lapsille ja perheille. Lasten ja nuorten lähi- ja erityispalveluja ja niiden laatua kehitetään Kuntaliitossa mm. Harava-yhteistyöhankkeella, kouluterveydenhuollon kehittämishankkeella sekä LASSO-lastensuojelun laatuhankkeella. Kuntaliitto on perustajajäsenenä mukana Pesäpuu ry - lastensuojelun erityisosaamisen keskuksen ja siinä toimivien tahojen kanssa kehittämässä lastensuojelua. Lastensuojelupalvelujen kehittäminen on osa käynnistyvää Harava-hanketta. Kuntaliitto pitää tärkeänä valtakunnallisten linjausten aikaansaamista lastensuojelun kehittämiseksi osana kansallista lapsipoliittista ohjelmaa. (Aloite kansallisesta lapsipoliittisesta ohjelmasta on kannanotossa 8). Kuntaliitto tekee aloitteen lastensuojelun kehittämistä koskevan kansallisen toimenpideohjelman laatimiseksi. Ohjelman tulisi sisältää lastensuojelun palvelujen ja erityisosaamisen kehittämistä ja lastensuojelua koskevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevat kannanotot sekä kannanotot lasten vanhempien päihdeja mielenterveyssairauksia hoitavien yksiköiden kanssa tehtävän yhteistyön ja hoidon kehittämiseksi huomioimaan lapsen tarpeet. Ohjelmassa tulisi olla arvio lastensuojelulainsäädännön uudistamisen tarpeesta mukaan lukien arvio kuntien ja valtion välisestä työnjaosta mm. erityistä hoitoa antavien suljettujen hoitoyksiköiden järjestämisvastuusta. Kuntaliitto on mukana yhteisessä Lastensuojelun Keskusliiton käynnistämässä kehittämistyössä, jolla pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten tukea ja palveluja kehitetään. 16

15 6. Pienten lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat järjestelyt Kuntaliitto osallistuu lainsäädännön ja toiminnan kehittämistyöhön, jolla pienten lasten hoitojärjestelyjä kehitetään tasavertaisten vaihtoehtojen, perheiden valintojen ja eri ikäisten lasten tarpeiden pohjalta. Mikä merkitsee, että perheillä on yhteiskunnan tukemana mahdollisuus hoitaa alle kouluikäiset lapsensa heille kulloinkin parhaiten soveltuvalla tavalla kotona tai kunnallisessa tai yksityisessä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Kuntaliitto on aloitteellinen lasten päivähoidon ja esiopetuksen järjestämistä koskevan valtakunnallisen arviointi- ja selvitystyön käynnistämiseksi yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön hallinnonalojen kanssa. Arvioinnin perusteella käynnistyvän kehittämistyön tulee perustua myös palvelujen organisoinnin, hallinnon järjestelyjen ja ohjausjärjestelmän osalta lapsen hoivan ja kasvatuksen sekä kielellisen kehityksen tarpeet huomioiviin lähtökohtiin. Lapsen kielellinen kehitys edellyttää lapsen mahdollisuutta toimia omalla äidinkielellään. Toiminnan tavoitteena tulee olla lapsen päivän muodostuminen ehyeksi kokonaisuudeksi, myös esiopetuksen järjestelyt huomioon ottaen. Esiopetuksen toteuttamiseksi tarvittavat resurssit - mm. kuljetus - tulee turvata, jotta kaikilla lapsilla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua esiopetukseen. Kuntaliitto pyrkii edistämään erityisesti romanien ja maahanmuuttajien lasten osallistumista esiopetukseen ja päivähoidon varhaiskasvatukseen oppimisvalmiuksien kehittymiseksi ja molemminpuolisen kulttuurin tuntemuksen lisäämiseksi. Kuntaliitto tukee kuntien pienten lasten hoitoa koskevien monipuolisten palvelujen tuottamistapojen sekä arviointikäytäntöjen ja palvelujen laadun kehittämiseen perustuvien ohjausjärjestelmien kehittämistä. Päivähoidon sisällön kehittämiseen tarvitaan vanhempien laajaa osallistumista. 7. Sivistyksen ja oppimisen merkitys on lapselle keskeinen Yksi sivistystyön keskeisimmistä tavoitteista on luoda lapselle innoittavia oppimisympäristöjä, positiivisia käyttäytymismalleja sekä luontevia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa sekä taata koulutuksellinen tasa-arvo. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että asuinpaikasta riippumatta jokaisen lapsen perusoikeus perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen järjestetään kunnissa tai kuntien yhteistyönä siten, että lapsen koulupäivän pituus on kohtuullinen sekä opetus toteutetaan oppimisen tavoitteet saavuttaen. Oppiminen on lapselle synnynnäinen taito samalla tavalla kuin esimerkiksi hengittäminen ja syöminen. Lapsi pyrkii mahdollisimman nopeasti omaksumaan ympäröivän yhteiskunnan arvot ja tarvittavat tiedot ja taidot. Lapsella on myös voimakas tarve olla osa yhteisöjen toimintaa, osallistua ja vaikuttaa. Koulu toteuttaa 17

16 omaa kasvatustehtäväänsä lapsen vanhempien rinnalla ja sitä tukien. Koulun toimintasisällön kehittäminen perustuu yhteistyöhön, johon osallistuminen on vanhempien oikeus. Kuntaliitto tukee omalla toiminnallaan koulujen kasvatustehtävää. Kunnilla on vastuu sivistyspalveluiden järjestämisestä. Kolmas sektori täydentää kokonaisuutta yhteistyössä kunnan kanssa. Tällainen yhteistyö on jokapäiväistä jo lähes kaikissa kunnassa. Tulevaisuudessa sen merkitys korostuu. Perusopetukseen liittyvien iltapäiväkerhojen ja päivähoidon sekä harrastustoiminnan tulee muodostaa lapsen arkea tukeva eheä kokonaisuus. Niiden järjestämisessä tarvitaan erilaista osaamista niin liikunta-, nuoriso-, vapaa-aika- kuin kulttuurinkin alueelta. Päivähoidon ja esiopetuksen sekä koulun tiivis yhteistoiminta edistää osaamisen ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Kuntaliitto tukee kunnan sivistyspalvelujen kehittämistä erilaisia perheitä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Asuinympäristö, luova toimeliaisuus, tavoitteellinen harrastustoiminta ja vireys muodostavat asukkaita - myös lapsia ja nuoria - aktivoivan, viihtyisyyttä lisäävän sekä henkiseen kasvuun ja taloudelliseen toimeliaisuuteen kannustavan elinympäristön. Tällaisessa ympäristössä välitetään paikalliset arvot ja paikallinen kulttuuri kasvavalle sukupolvelle. Kuntaliitto edistää kansallisen, paikallisen ja kielellisen kulttuuri-identiteetin voimistumista. Paras oppimis- ja kasvuympäristö on aikuisten ja lasten yhteisö, jossa eri tehtävissä ja eri ammateissa toimivat aikuiset muodostavat yhdessä lasten, nuorten ja aikuisten oppimisympäristön. Yksiköt voivat kehittyä yhteistyöllä monialaisiksi voimavarakeskuksiksi, suuriksi tai pieniksi tarpeen mukaan. Näissä lapset, nuoret ja aikuiset voivat yhdessä opiskella, harrastaa ja oleskella ja joissa on mahdollisuus tarvittaessa käyttää muita kunnallisia palveluita. Kuntaliitto tukee koulujen kehittämistyötä tällaisiksi oppimiskeskuksiksi. Koulujen opetus- ja kasvatustyössä sekä sivistystoimen muissa palveluissa korostetaan kestävää kehitystä, vastuuta ympäristöstä sekä niiden merkityksen tiedostamista. Tämän toiminnan sisällöillä ja toimintatavoilla on keskeinen merkitys lasten ja nuorten arvoperustan luomisessa ja kestävään kehitykseen tähtäävän työn onnistumisessa. Kuntaliitto toimii luontevana kestävän kehityksen pilottiprojektien koordinoijana ja hyväksi koettujen toimintatapojen välittäjänä. Kuntaliitto tukee kuntien tehtävää paikallisessa ja alueellisessa palveluiden ja toiminnan arvioinnissa sekä suosittaa koulutuksen arvioinnin kytkemistä lasten ja nuorten hyvinvoinnin laajempaan lapsipoliittiseen arviointiin. 18

17 8. Toiminta ja päätöksenteko perustuu tietoon ja osaamiseen Kuntaliitto osallistuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden seurannan tietopohjan ja seuranta- ja arviointimenetelmien kehittämistyöhön ja edistää tiedon hyväksikäyttöä hyvinvointia ja kasvatusta koskevassa päätöksenteossa sekä kuntien lasten parissa työskentelevien toiminnassa. Kuntaliitto suosittaa kunnille lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavan arvion sisällyttämistä kuntien toimintakertomusten osaksi. Kun tiedetään miten lapset ja nuoret kunnassa voivat ja miten heidän vointinsa on kehittynyt vuosien aikana, löydetään kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämiskohteet. Lasten ja nuorten oma arvio on tärkeä olla mukana. Kuntaliitto osallistuu sellaisten indikaattoreiden kehittämiseen, joilla eri ikäisten lasten ja nuorten näkemys ja kokemus tulevat esille. Kuntaliitto yhdessä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa selvittää kuntien lapsiin käytettävissä olevat voimavarat ja niiden kohdentumisen. Selvityksen yhteydessä arvioidaan mahdolliset lainsäädännön ja käytäntöjen muutostarpeet. Kuntaliitto suosittaa kunnille esimerkiksi kerran valtuustokaudessa annettavan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteon laatimista. Hyvinvointiselonteon pohjalta valtuusto hyväksyy lapsia ja nuoria koskevan paikallisen hyvinvointiohjelman tai lapsipoliittisen ohjelman. Kuntaliitto korostaa monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön merkitystä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi tapahtuvassa suunnittelussa ja käytännön toiminnassa kunnan eri toimintasektoreiden, järjestöjen, yritysten, kirkon ja valtion eri toimijoiden mm. työvoimatoimi ja poliisi kanssa. Kuntaliitto osallistuu yliopistojen, tutkimuslaitosten, järjestöjen ja kuntien kanssa kehittämistyöhön, jossa luodaan arviointivälineitä ja -menetelmiä erilaisten toimintavaihtoehtojen vaikutusten arvioimiseksi lasten hyvinvoinnin kehittymiseen. Näin päätöksenteko perustuu tietoisiin valintoihin. Kuntaliitto toimii aloitteellisesti kansallisen lapsipoliittisen toimintaohjelman laatimiseksi. Valmistelun yhteydessä kartoitetaan muiden maiden ja niiden kuntien kokemukset, miten lapsia ja nuoria koskevia asioita on voitu edistää ja koordinoida esimerkiksi kunnallisen lapsiasiainvaltuutetun tai -asiamiestoiminnan avulla. 9. Johdonmukaisuutta ja koordinointia lapsia ja perheitä koskeviin tukipolitiikkaan Kuntaliitto tekee esityksen sellaisen selvityshankkeen käynnistämiseksi, jossa selvitetään ja arvioidaan lapsi- ja perhepoliittisten etu-, tuki- ja hoitojärjestelmien kokonaisohjaus. Erilaiset tukijärjestelmät muodostavat tällä hetkellä viidakon, jossa kokonaisvaikutukset, järjestelmän läpinäkyvyys ja selkeys on kadonnut sekä perheiltä että päättäjiltä. Järjestelmä ei mahdollista tasapuolisten vaihtoehtojen vertailua. Lapsipoliittisia taloudellisia tukijärjestelmiä tulee tarkastella kokonaisuutena, johon kuuluvat verotusjärjestelmä, lapsiperheille maksettavat tuet ja muut etuudet sekä 19

18 yhteiskunnan tukeman pienten lasten hoitojärjestelmä, sukupuolten tasa-arvo, työelämään osallistuminen, vanhempien eläke-etuuksien karttuminen jne. Kuntaliitto esittää lapsen elatuksen turvaamiseksi elatusturvalainsäädännön tarkistamista niin, että lapsen elatusmaksun määrää voidaan tarkistaa verotuksen keventymisen ja ansiotason muutosten mukaisesti. 10. Perhe- ja työelämän parempi yhteensovittaminen Kuntaliitto toimii aktiivisesti työelämää koskevan lainsäädännön ja työmarkkinoiden pelisääntöjen kehittämiseksi paremmin joustamaan perheiden elämäntilanteiden ja tarpeiden mukaan sekä mahdollistamaan täysipainoinen vanhemmuus molemmille vanhemmille. Jaksava ja hyvinvoiva vanhempi on jaksava työntekijä. Tähän voidaan vaikuttaa myös mm. erilaisilla työaikamalleilla ja -järjestelyillä (esim. työaikapankki, osa-aikatyön ja sosiaaliturvan yhdistelmä jne.), vanhempainloman jakamisella vanhempien kesken ja ylityön tekemisen vähentämisellä. Myös perhevapaiden kustannusten jakamisen vaikutukset nykyistä tasapuolisemmin kaikkien työnantajien kesken tulee selvittää. Kuntaliitto tekee tunnetuksi Euroopan sosiaalirahaston tuella käynnissä olevan työja perhe-elämän parempaan yhteensovittamiseen tähtäävän tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksia. Kuntaliitto toimii aktiivisesti niin, että kunnat myös tulevaisuudessa toimivat kehittyneiden ja monipuolisten, joustavien työn tekemisen mallien ja työolosuhteiden tarjoajana - kunta on kilpailukykyinen ja esimerkillinen työnantaja. Kunnan merkitys perhe- ja työelämän yhteensovittamiseen on suuri, sillä kuntayhteisö on monen lapsen vanhemman työpaikka ja kunnan palvelutyöpaikkojen toiminta (esim. päivähoitopalvelut) vaikuttaa näitä palveluja käyttävien vanhempien ja lasten arjen ajankäytön muodostumiseen. Kuntaliitto on aloitteellinen, jotta yritykset laajemminkin kehittävät omia henkilöstöpalveluja mm. järjestämällä yrityksen ylläpitämiä lasten päivähoitopalveluja ja muita lapsiperheiden palveluja. Kuntaliitto osallistuu valmisteluun, jossa selvitetään näiden palvelujen kehittämisen vaikutukset mm. verotukseen. 11. Lapset ja nuoret mukana hyvinvointia luomassa Kuntaliitto toimii aktiivisesti yhteistyössä, jolla lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen tavoitteita ja sisältöä tehdään tunnetuksi lapsille itselleen sekä yhteiskunnassa yleisemminkin ja erityisesti lapsen kanssa toimiville. Tämä tapahtuu mm. järjestämällä kuntien henkilöstölle koulutusta, julkaisemalla materiaalia ja osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. 20

19 Kuntaliitto osallistuu aktiivisesti erilaisissa osallisuutta kehittävissä hankkeissa mm. Osallisuus-, Demokratia- ja Lapsipolitiikka-, Lähiö-, Paikallisagenda- ja Rikosten torjunnan projekteissa kehitettyjen hyvien osallistumiskäytäntöjen levittämiseen kuntiin sekä toimii muutoinkin aloitteellisesti lasten ja nuorten erilaisen osallistumisen edistämiseksi omassa lähiympäristössä, kouluyhteisössä ja yleisemminkin yhteiskunnassa. Kuntalais- ja asiakaslähtöisyys on lähtökohtana palveluja, toimintaa ja niiden hallintoa kehitettäessä - lapsi ja nuori on myös kuntalainen ja asiakas. Kuntaliitto seuraa aktiivisesti ja välittää tietoa muiden maiden osallistumista edistävien mallien kehittämisestä mm. Norjan kuntien paikallisten lapsiasiamiesten toiminta. Päämääränä on luoda vakiintuneet kuntademokratiaan kuuluvat käytänteet kuulla lasten ja nuorten näkemykset eri asioita suunniteltaessa, arvioitaessa kunnallisten palvelujen laatua sekä niistä päätettäessä. Aktiivinen ja osallistuva nuoriso luo elinvoimaista kuntaa. Kuntaliitto edistää myös sellaisten käytäntöjen kehittämistä, joilla lapsen oikeus tulla kuulluksi häntä yksilönä koskevissa esim. oikeudellisissa sekä hoitoa ja huolenpitoa koskevissa asioissa toteutuu eri viranomaisten toiminnassa sekä tarvittaessa edistää tätä koskevan lainsäädännön uudistamista. 12. Vastuullista kansainvälistä yhteistyötä Kuntaliitto toimii kiinteästi monissa kansainvälisissä yhteisöissä mm. Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Tässä toiminnassa pyritään aktiivisesti edistämään lapsen oikeuksien kehittymistä maiden välisellä yhteistyöllä mm. tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistoiminnan ja kulttuurin vaihdon muodossa. Kuntaliitto pyrkii myös kansainvälisessä työssään toimimaan esimerkillisenä vaikuttajana ja toimijana aktiivisen lapsen oikeuksien edistämisen puolesta sekä erityisesti lasten suojelemiseksi hyväksikäytöltä ja laiminlyönniltä. Kuntaliitto pyrkii kannanotoillaan vaikuttamaan siihen, että lasten ihmisoikeustilanne otetaan huomioon maiden ja kuntien kauppa- ja hankintapolitiikassa. 5. Ohjelmasta käytäntöön Ohjelman laatiminen on osoittanut, että tällaista poikkihallinnollista monen toimijan ohjelmaa on laadittava yhteistyöprosessina - oppimisprosessina. Yhteinen valmisteluprosessi, joka sisältää lasten ja nuorten hyvinvoinnin selvittelyn ja arvioinnin sekä lasten ja nuorten tarpeiden fokusoinnin ja yhteistä kouluttautumista lapsen näkökulmaan, luo hyvän pohjan yhteiselle työalueelle ja tavoitteiden 21

20 asettamiselle. Kuntaliiton ohjelmaluonnoksesta saaduissa palautteissa korostettiin voimakkaasti prosessien käynnistämisen merkitystä yhtä hyvin valtakunnallisella tasolla kuin paikallisestikin. Monia vaikeita kysymyksiä odottaa lisäselvittelyä ja ennen kaikkea keskustelua, jonka Kuntaliitto toivoo viriävän jäsenyhteisöissään ja yhteistyötahoilla. Tätä monenkeskistä keskustelua viedään eteenpäin lapsipolitiikkakehittämishankkeen käynnistämissä seminaareissa, työverstaissa ja julkisessa keskustelussa sekä erilaisten pienimuotoisten kehittämisteemojen avulla. Kuntaliitto osallistuu myös eri toimijatahoista muodostuvien lapsipolitiikkaa edistävien kansallisten ja kansainvälisten verkostojen työhön ja lapsifoorumeihin. Ohjelman lisäksi keskustelun tueksi toimitetaan julkaisu, jossa konkretisoidaan käytännön esimerkein liiton ohjelman kannanottoja ja visiota. Tämän vuoropuhelun jälkeen Kuntaliitossa valmistellaan päivitetty lapsipoliittinen ohjelma. Ajankohta asettautuu talveen 2000/2001. Liiton ohjelmassa lapsipolitiikan tarkastelu ulottuu aina vuoteen Ohjelman käytännön toimeenpano sisältyy Kuntaliiton vuosittaisiin toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelmiin. 6. Ohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi Kuntaliitossa Lapsipolitiikkaa laajasti kokoavan ohjelman tulosten tarkastelu vaatii pitkän aikajänteen. Käytännön toimeenpanon seuraaminen ja arvioiminen tapahtuu pääosin vuosittaisissa toimintakertomuksissa. Ohjelman laajempi arviointi tapahtuu väliarviointina muutaman vuoden välein. Tämän perusteella ohjelmaa päivitetään. Vuonna 2000 laaditaan arviointisuunnitelma, joka rakentuu sekä itsearvioinnista että ulkopuolisesta arvioinnista. Itsearviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi vastuualueiden lapsipoliittisten yhdyshenkilöiden kautta kyselyn antaman tiedon perusteella. Ulkopuolinen arviointi puolestaan voidaan toteuttaa yhteistyössä esimerkiksi jonkin yliopiston kanssa. Arviointia pyritään toteuttamaan myös keskusteluprosessina. Ensimmäinen itsearviointi toteutetaan syksyllä Ohjelman loppuarviointi tehdään vuonna Seuranta- ja arviointitehtävää varten nimetään lapsipoliittinen työryhmä, joka voi olla sama kuin käynnistyneen lapsipolitiikka-kehittämishankkeen johtoryhmä. 22

21 Ohjelman toteutumisen seurannan lisäksi Kuntaliitto osallistuu yhteistyötahona valtakunnalliseen seuranta- ja arviointityöhön, jossa seurataan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistymistä. Lasten ja nuorten hyvinvointia on seurattu mm. Kouluterveystutkimuksissa ja Stakesin johdolla toteutetussa lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi -projektissa. Samoin mm. Lastensuojelun Keskusliitto ja Mannerheimin lastensuojeluliitto ovat luontevia yhteistyötahoja tällä alueella. Liitteet Liite 1. Lapsi Suomessa vuosikymmenten saatossa - lapsipolitiikan kehitysvaiheet, työverstaan näkemyksenä -kuvio Liite 2. Liite 3. Liite 4. Lapsipolitiikan määrittelyä "siirtyminä" nykytilasta tavoitteen suuntaan, työverstaan näkemyksenä - kuvio Lapsuus ja perhe yhteiskunnan muutoksessa Suomen Kuntaliiton lapsipoliittinen työryhmä 23

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp LAUSUNTO Helsinki 22.01.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp Asia: Hallituksen esitys HE 341/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Nokian kaupungin LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Kaupunginjohtajan asettama työryhmä Tuomas Erkkilä (pj.) Marjatta Ainasoja, Sisko Nevala, Aila Vaimare Terttu Haataja, Kaisa Kirkko-Jaakkola,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9. Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Asia: OKM059:00/2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä

Asia: OKM059:00/2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä LAUSUNTO Helsinki 3.6.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö (15.4.2014) OKM/81/040/2012 Asia: OKM059:00/2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta. LAUSUNTO Helsinki 07.04.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 24.2.2015 OKM 15/010/2015 Asia: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

HYVÄ KASVATUS ON YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEN KULMAKIVI

HYVÄ KASVATUS ON YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEN KULMAKIVI HYVÄ KASVATUS ON YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEN KULMAKIVI Johdanto HYVÄ KASVATUS ON YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEN KULMAKIVI On maaliskuu vuonna 1986. Tapahtumapaikkana on Nordplanin talo Tukholman Skeppsholmenilla.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa - A1 Eräkorpi

Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa - A1 Eräkorpi Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa - A1 Eräkorpi tulevaisuuden kuva 1)Koulujen pihat systemaattisesti laadukkaiksi lähiliikuntapaikoiksi, koulujen tilat monipuoliseen yhteiskäyttöön 2) Vaatii asenteiden

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot