Liikuntaa liikkujille soveltaen sopivaksi. Minna Teiska (toim.) Suomen CP-liitto ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikuntaa liikkujille soveltaen sopivaksi. Minna Teiska (toim.) Suomen CP-liitto ry"

Transkriptio

1 Liikuntaa liikkujille soveltaen sopivaksi Minna Teiska (toim.) Suomen CP-liitto ry

2 Julkaisija: Suomen CP-liitto ry Kirjoittajat: Minna Teiska, Pauli Rintala, Jaanet Salminen, Heidi Huttunen, Mari Jokitalo-Trebs, Kira Durchman, Susanna Tero, Sanna Mattila-Rautiainen, Pirjo Huovinen, Marko Suhonen Ulkoasu: Heidi Hölsömäki, Riitta Yrjönen Taitto: Riitta Yrjönen Kuvat: Minna Teiska, (s. 14. Sanna Kuusisto, s. 38 Päivi Mikkonen, s Malike, s.52 Tuula El Alami El Aroussi) Paino: Forssan kirjapaino Oy Forssa 2008 ISBN (sid.) ISBN (PDF)

3 Lukijalle Liikuntaa liikkujille soveltaen sopivaksi -liikuntaopas antaa tietoa CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten liikunnasta ja liikunnan suunnittelusta. Opas on kirjoitettu Suomen CP-liiton jäsenyhdistysten liikuntatoiminnan tueksi, mutta myös vanhemmille, opettajille, liikunnan ohjaajille sekä kaikille muille liikkujille ja liikuttajille, jotka tarvitsevat vinkkejä soveltavaan liikuntaan. Liikuntaoppaassa annetaan muutamien lajiesimerkkien ohella tietoa liikuntaan motivoinnista, avustamisesta sekä liikunnan apuvälineistä ja liikuntaryhmien käynnistämisestä. Soveltaen ja liikunnan apuvälineitä käyttäen liikunnan harrastaminen on mahdollista kaikille vammasta riippumatta, joten kaikessa liikunnassa ja liikunnan suunnittelussa tulee muistaa liikkujan yksilölliset tarpeet ja mahdollisuudet. Vammaisuus ei ole este liikunnalle, tehdään liikunta soveltaen sopivaksi! Iloisia liikuntahetkiä toivottaen, Minna Teiska

4 Sisältö 1. CP-vamma, MMC ja hydrokefalia CP-vamma (Cerebral Palsy) Selkäydinkohju (MMC) Hydrokefalia (HC) Liikunta ja terveys Liikunnan terveysvaikutukset Liikunnan määrä ja suositukset Liikunta toimintakyvyn perustana Liikunnan mahdollisuudet: CP-vamma, MMC ja hydrokefalia Turvallisuus liikunnassa Fyysinen toimintakyky Fyysinen kunto Motoriikka Psyyke ja sosiaalisuus Liikunta Liikuntaryhmän käynnistäminen Tarve Liikuntamuoto ja kohderyhmä Ohjaaja Liikuntapaikka Kuka maksaa Markkinointi ja tiedotus Toiminta Liikunnan suunnittelu, ohjaus ja toteutus Tuntisuunnitelman laatiminen Huomioitavia asioita Niksejä liikunnan soveltamiseen Liikunnan suunnittelu ja toteutus lapsille

5 6. Motivointi liikuntatilanteessa Omat vaikutusmahdollisuudet ja osallisuus motivoivat Liikuntavälineet ja hassuttelu motivoivat Ryhmä motivoi Vammaisen henkilön avustaminen liikuntatilanteessa Valmistautuminen Minä avustajana Yhteistyö avustamisen peruspilarina Apuvälineet liikuntatilanteessa Liikunnan apuvälineet Lajiesimerkkejä Temppurata Sovelletut pallopelit ja sisäliikunta Kuntoliikunta ja kuntosaliharjoittelu Uintia kaikille Luontoliikunta Ratsastus ja ratsastusterapia Muita lajivinkkejä Liikuntapalveluiden tuottamisessa tarvitaan laajaa yhteistyötä Liikuntavastaavan muistilista Yhdistyksen liikuntatoiminnan rahoitus Kunnan tarjoamat mahdollisuudet liikkujalle Sanasto Kirjallisuutta

6 6

7 1. CP-vamma, MMC ja hydrokefalia Minna Teiska, fysioterapeutti, TtM 1.1. CP-vamma (Cerebral Palsy) CP-vamma määritellään sikiöaikana tai varhaislapsuudessa ennen kahden vuoden ikää tapahtuneen aivovaurion aiheuttamaksi kyvyttömyydeksi säilyttää normaali asento tai suorittaa normaaleja liikemalleja. Aivovaurio itsessään ei ole etenevä tai parantuva, mutta sen aiheuttama oirekuva usein muuntuu iän ja kasvun myötä. CP-vammaisen liikkumisedellytykset pysyvätkin harvoin samanlaisina: ne voivat iän myötä joko parantua tai huonontua. Liikuntavamman ohella CP-vammaisella voi esiintyä myös muita liitännäisvammoja, kuten epilepsiaa, puheen tuottamisen, näkemisen ja hahmottamisen vaikeutta sekä tiedon käsittelyyn liittyviä ongelmia. Kuuloon liittyvissä hahmotushäiriöissä kuuloärsykkeiden erottaminen ympäristöstä tai kuullun ymmärtäminen voivat olla vaikeita. Liikuntavammaan liittyy läheisesti myös tuntoärsykkeiden heikentynyt aistiminen, mikä vaikeuttaa erityisesti kehon hahmottamista sekä liikkeiden suorittamista ja hallintaa. CP-vamman eri muodot 1) Spastiset muodot (spastisuudella tarkoitetaan kohonnutta lihasjäntevyyttä/lihastonusta) Diplegiassa alaraajat ovat vaikeammin spastiset kuin yläraajat. Hemiplegiassa spastisuutta on ainoastaan toisen puolen raajoissa. Tetraplegiassa kaikki raajat ovat spastiset. 2) Dyskineettiset muodot Dystonisessa tetraplegiassa lihasjäntevyys vaihtelee matalasta hyvin korkeaan (mitä korkeampi lihasjäntevyys sitä vähemmän lihastoimintaa). Atetoosissa esiintyy lähes jatkuvaa, mutta kontrolloimatonta, luonteeltaan hidasta ja matomaisesti etenevää lihasliikettä. Peruslihasjäntevyys on usein matala. 3) Ataktiset muodot Ataksiassa lihaksien yhteistoiminta on häiriintynyt, jolloin henkilön on vaikea säilyttää tasapaino ja liikkeiden koordinaatio. Spastiset muodot ovat yleisimpiä, ja niitä esiintyy noin kahdella kolmasosalla CP-vammaisista. Spastisuudella eli lihasjäntevyydellä tarkoitetaan lihaksen poikkeavaa supistumista sitä venytettäessä. Liikkeessä lihas venyttyy, jolloin spastinen lihas supistuu, mikä vaikeuttaa liikkeen suorittamista. Lihasjäntevyyttä lisää myös henkilön tunnetila: esimerkiksi jännittävässä tai vaativassa tilanteessa spastinen lihas supistuu usein herkemmin. Spastisuuteen liittyy myös lihastoiminnan heikkoutta, kömpelyyttä tarkkuutta vaativissa tehtävissä sekä suurten lihasryhmien koordinointivaikeuksia. Spastisuuden takia lihaksen kimmo-ominaisuudet muuttuvat. Lihasmassa on usein pieni, ja jatkuvasti lyhentyneessä tilassa (supistuneena) olevan lihaksen venymiskyky heikkenee. Muutokset voivat johtaa lihaskudoksen rakenteellisiin muutoksiin ja pysyviin virheasentoihin. Lähde: Autti-Rämö, Ilona. CP-vammaisuus. Teoksessa (toim.). Sillanpää, M., Herrgård, E., Iivanainen, M., Koivikko, M. ja Rantala, H. Lastenneurologia. Duodecim. Helsinki,

8 1.2. Selkäydinkohju (MMC) MMC on lyhenne sanasta meningomyeloseele, joka tavallisesti suomennetaan selkäydinkohjuksi. Menin gomyeloseele tarkoittaa selkäytimen tai selkäydinhermojen pullistumista selkänikamakaaren aukosta. Infektoitumisriskin vuoksi kohju suljetaan hyvin pian syntymän jälkeen. MMC on liikuntavamma, joka vaikuttaa motoriseen kehitykseen. Selkäydinkohjun sijainnin mukaan siihen voi liittyä eriasteisia tunto- ja halvausoireita alaraajoissa, lantiossa tai vartalonlihaksissa. Lisäksi selkäydinkohjuun voi liittyä suolen ja rakon häiriöitä sekä noin prosentilla hydrokefalia. Tuntoaistimuksista kosketustunto säilyy heikoiten ja asentotunto parhaiten. Huomioitavaa on, että tuntohäiriöiden vuoksi alaraajat ja alavartalo ovat herkkiä makuuhaavoille, paleltumille, palovammoille ja murtumille. Toimintakykyyn vaikuttavat myös mahdollisen hydrokefalian ja aivovaurion aiheuttama spastisiteetti (kohonnut lihasjäntevyys) sekä nivelten, lonkkien, polvien ja jalkaterien epämuodostumat ja niveljäykistymät. Lähde: Timonen, Eija. Selkäydinkohju. Teoksessa (toim.) Sillanpää, M., Herrgård, E., Iivanainen, M., Koivikko, M. ja Rantala, H. Lastenneurologia. Duodecim. Helsinki, alapää johdetaan vatsaonteloon, mistä aivo-selkäydinneste imeytyy verenkiertoon. Sunttihoito takaa hyvät edellytykset lapsen kasvulle ja kehitykselle, mutta sunttikomplikaatiot ovat valitettavan yleisiä. Sunttikomplikaatioita ovat tukokset, mekaaniset viat, tulehdukset sekä suntin ylitoiminta. Suntin toiminnan ongelmista kertovia oireita voivat olla päänsärky, väsymys, oksentelu ja epileptiset kohtaukset. Lisäksi oireet saattavat näkyä unihäiriöinä, keskittymis- ja oppimisvaikeuksina. Yleisempiä liitännäisvammoja ovat epilepsia (40 %), CP-vamma (40 %), vaikea kehitysvamma (9 %), vaikea psyykkinen häiriö (4 %) ja vaikea näkövamma (6 %). Hydrokefaliassa henkinen kehitys ja sanallinen suorituskyky ovat usein normaalit, mutta hahmotushäiriöiden tai liikuntavamman vuoksi henkilöt voivat tarvita apua tai tukea. Hienomotoriikan vaikeudet ovat yleisiä, ja vain noin 15 prosentilla hienomotorinen suorituskyky on ikäistensä tasolla. Lähde: Serlo, Willy. Hydrokefalia. Teoksessa (toim.) Sillanpää, M., Herrgård, E., Iivanainen, M., Koivikko, M. ja Rantala, H. Lastenneurologia. Duodecim. Helsinki, Hydrokefalia (HC) Hydrokefalialla tarkoitetaan tilaa, jossa aivokammioiden paine on kasvanut aivo-selkäydinnesteen määrän lisäännyttyä. Normaalisti aivoja ja selkäydintä ympäröivä selkäydinneste kulkeutuu aivokammioista verenkiertoon, mutta hydrokefaliassa nestekierto on häiriintynyt, jolloin selkäydineste kerääntyy aivokammioihin ja aiheuttaa aivopaineen nousua. Aivokammioiden paineen nousua voidaan estää asentamalla aivonestetilaan suntti, jonka yläpäässä oleva läppä sallii nesteen yhdensuuntaisen läpivirtauksen. Letkun yläpää asetetaan aivokammioon ja 8

9 2. Liikunta ja terveys Minna Teiska, fysioterapeutti, TtM 2.1. Liikunnan terveysvaikutukset Säännöllinen liikunta on tärkeää niin lapsille kuin aikuisillekin. Monipuolinen liikunta edistää lapsen motorista kehitystä, mutta läpi elämän jatkuvalla liikunnalla nähdään olevan lukuisia positiivisia vaikutuksia ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Liikunta vaikuttaa myönteisesti veren seerumin kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksiin, insuliiniherkkyyteen sekä vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Liikunnan avulla voidaan lisätä ja ylläpitää luun tiheyttä ja ehkäistä osteoporoosia. Liikunnan avulla voidaan myös nostaa perusaineenvaihdunnan tasoa ja lisätä rasvanpolttokykyä, jolloin liikunnalla katsotaan olevan tärkeä merkitys painon säätelyssä. Liikunta vaikuttaa positiivisesti myös liikkujan itsetuntoon ja henkiseen hyvinvointiin, sekä antaa väylän sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sosiaalisuus on lähes aina osa liikuntaa, joten pelkästään liikuntapaikalle meneminen ja muiden ihmisten tapaaminen tuo hyvinvointia ja sisältöä päivään. Liikunnan terveysvaikutukset tulisi nähdä sekä fyysisten, psyykkisten että sosiaalisten vaikutusten kautta Liikunnan määrä ja suositukset Liikuntavammaisten liikuntaan pätevät usein samat liikunnallisen harjoittelun lait kuin vammattomien, mutta harjoitusvaste voi olla erilainen liikuntakyvyn tai hermo-lihasjärjestelmän toiminnan mukaan. Kestävyystyyppiseen harjoitteluun reagoiminen on pyörätuolissa tapahtuvassa liikunnassa samanlaista kuin normaali yläraajaharjoitteluun reagoiminen. Alaraajatyöhön verrattaessa pyörätuolilla liikkuvan hapenottokyky ja hapenkulutus jäävät pienemmiksi, joten liikuntaan alaraajoja käyttävien kuntoa mittaavat vertailuarvot eivät ole vertailukelpoisia henkilöille joilla vamma alaraajavamma. Pyörätuolia käyttävien toimintakyky paranee harjoittelemalla, mutta tavallinen jokapäiväinen pyörätuolin käyttö ei välttämättä riitä pitämään yllä kelaamiseen edellytettävää suorituskykyä. Omatoimisuuden säilyttämiseksi pyörätuolin käyttäjien tulisi sisällyttää päiväänsä myös muuta liikuntaa. Liikkumattomuuden aiheuttamien terveysriskien ehkäisemiseksi tulisi nykyisten suositusten mukaan harjoittaa 3 4 tuntia perusliikuntaa tai 2 3 tuntia täsmäliikuntaa viikossa. Perusliikunnassa päämotiivina on jokin muu kuin liikunta (esim. pyörätuolilla kelaaminen, puutarha- ja pihatyöt jne.) kun taas täsmäliikunnassa itse liikuntasuoritus on liikkeellelähdön syy (esim. juoksu, pyöräily tai uinti). Terveysliikuntasuositus on kuvattu UKK-instituutin liikuntapiirakassa (kuva). Sen voi jakaa puoliksi mihin suuntaan vain omien liikuntamieltymysten mukaisesti. Perusliikuntaa tulisi kuulua jokaiseen päivään, kun taas täsmäliikunnassa riittää harjoittelu joka toinen päivä. Lasten ja nuorten liikunta Säännöllinen liikunta on välttämätöntä lasten kasvulle mutta myös hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihasvoiman, notkeuden ja motoristen taitojen kehittymiseksi. Lapsille ja nuorille suositellaan päivittäin vähintään 90 minuuttia mahdollisimman monipuolista liikkumista, joka sisältää sekä kevyttä että kuormittavaa liikuntaa. Nuorten liikuntasuosituksessa suositellaan sykettä nostavaa kestävyystyyppistä liikuntaa joka päivä, esimerkiksi pyöräilyä, uintia tai 9

10 hiihtoa. Lihaksia olisi hyvä kuormittaa kolme kertaa viikossa esimerkiksi tanssien, kuntosalilla harjoitellen tai pallopelejä pelaten. Liikuntavammaisille ei ole määritelty erillistä liikuntasuositusta, joten liikunta tulee toteuttaa aikuisten terveysliikunnan sekä lasten- ja nuorten liikuntasuosituksia mukaillen oman liikuntakyvyn ja liikuntamahdollisuuksien mukaan. Liikunnan määrää pohdittaessa tulee huomioida, että liikuntavammaisen liikunnan rasitus voi kohdistua suppeammalle alueelle ja mahdollisesti pienemmille lihasryhmille kuin vammattoman aikuisen tai lapsen liikunnan rasitus. Tämän vuoksi liikunnan oikea määrä tulee arvioida huolella. 2.3 Liikunta toimintakyvyn perustana Liikunta- ja toimintakyvyn perustana ovat muun muassa ryhti, rakenne, sydän- ja verenkiertoelimistön kunto, lihasvoima ja -kestävyys, nopeus, liikkuvuus, joustavuus, tasapaino, liikekontrolli sekä koordinaa- 10

11 tio. Liikunnassa näitä perustekijöitä voidaan harjoittaa kehittämällä kestävyyttä, voimaa, liikkuvuutta, notkeutta ja koordinaatiota. Liikuntavammainen voi kehittää näitä ominaisuuksia omien mahdollisuuksien puitteissa siinä missä vammaton, mutta tehokkaan harjoittelun perustana on aina turvallisuus. Terveydelliset riskit, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelimistön rajoitteet, on aina huomioitava liikuntaa suunniteltaessa. Jos liikuntalajin soveltuvuudesta ei olla varmoja, voi henkilö itse konsultoida lääkäriä asian varmistamiseksi. Lähteet: Fogelholm, M., Oja, P., Rinne, M., Suni, J., Vuori, I. Riittääkö puoli tuntia kävelyä päivässä? Suomen Lääkärilehti 2004;59(19): Mälkiä E. Tehokkaan harjoittelun perusteet. Teoksessa (toim.) Mälkiä, E. ja Rintala, P. Uusi Erityisliikunta liikunnan sovellukset erityisryhmille. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 154. Helsinki, Valtion ravitsemusneuvottelukunta Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki, 2005:

12 12

13 3. Liikunnan mahdollisuudet: CP-vamma, MMC ja hydrokefalia Pauli Rintala, erityisliikunnan professori Säännöllisestä liikunnasta hyötyvät kaikki CP-, MMCtai hydrokefaliavammaiset lapset, nuoret ja aikuiset. Liikunnan merkitys sekä fyysisen kehityksen tukena että toimintakyvyn ylläpitäjänä on tunnustettu laajasti, ja se on myös tutkimuksin osoitettu. Liikuntavamman tyypistä ja vaikeusasteesta, motoriikan kehittymisen mahdollisuuksista, henkilön kiinnostuksen kohteista ja tavoitteista riippuu, mitä liikuntaa voidaan harrastaa ja harrastetaan. 3.1 Turvallisuus liikunnassa Kaiken liikunnan tulee tapahtua turvallisessa ja mieluiten rauhallisessa ympäristössä, jossa henkilö vapautuu kokeilemaan kehonsa sallimia rajoja. Vuorovaikutus toisten liikkujien kanssa esimerkiksi peleissä ja leikeissä on tärkeää, mutta turvallisuusnäkökulmasta on oltava tarkkana muun muassa epileptisten kohtausten varalta. Jos epilepsiaan käytetään kohtauksia estävää lääkitystä, on huomioitava, että niiden sivuvaikutukset, kuten hidastuneet fyysiset reaktiot, ärtyisyys ja hyperaktiivisuus saattavat näkyä liikuntasuorituksissa. Vaikeasti liikuntavammaiset henkilöt tarvitsevat erityisiä välineitä, kuten kyynärsauvoja, seisomatelineitä ja erilaisia tukia tehdäkseen liikkeitä tai liikkuakseen. Monen vaikeasti vammaisen henkilön on hankalaa pysyä pystyasennossa liikkumisen kannalta tarpeeksi kauan, joten vaihtoehtoina voivat olla makuutai istuma-asennot, joissa pystyy usein osallistumaan erilaisiin toimintoihin. Liikuntavammaisia henkilöitä kannattaa rohkaista kokeilemaan mahdollisimman monia erilaisia asentoja, ei vain liikuntatilanteissa, vaan myös pitkin päivää arjessa, kotona, koulussa ja työpaikoilla. Erityisen tärkeää tämä on henkilöille, jotka pääasiassa käyttävät pyörätuolia. Monella CP-vammaisella on vaikeuksia suorittaa tahdonalaisia liikkeitä poikkeavan lihasjäntevyyden ja rajoittuneen liikkuvuuden takia. Opettajaa tai ohjaajaa voidaan tarvita auttamaan henkilö oikeaan asentoon tai siitä pois, tukemaan asentoa liikuntasuorituksen aikana ja auttamaan itse liikkeen suorittamisessa. Tärkeää on myös tietää, mistä kehon osista (avainkohdat) on parasta tukea, jotta avustettavan oman liikkeen suorittaminen onnistuisi. Tässä kohtaa konsultointi ja yhteistyö fysioterapeutin kanssa varmistavat turvallisen liikkumisen. Avustamisesta huolimatta tavoitteena on kuitenkin koko ajan rohkaista henkilöä mahdollisimman itsenäiseen suoritukseen. Tähän tavoitteeseen pyritään siten, että vähennetään kyseessä olevien avainkohtien tukemista asteittain. Mikäli ulkopuolista avustusta tarvitaan, sen laatu tulee varmistaa. Tämän lisäksi turvallisuutta lisää myös tietoisuus CP-vammaan, MMC:hen ja hydrokefaliaan liittyvistä yksilöllistä lääketieteellisistä näkökohdista, joissa on syytä tarpeen mukaan konsultoida henkilön omaa lääkäriä. Liikuntatovereiden, avustajien ja opettajien olisi hyvä tutustua kuhunkin henkilöön ja niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat hänelle erilaisia haasteita liikuntatilanteissa. Tämä on hyvää kasvatusta myös koko liikuntayhteisölle. 3.2 Fyysinen toimintakyky Riittävän hyvä fyysinen toimintakyky on tärkeää lapsen kokonaiskehityksessä ja elämänlaadussa. Samoin hyvä fyysinen toimintakyky myöhemmässä elämän- 13

14 vaiheessa voi poistaa vamman aiheuttamia rajoituksia ja luoda edellytyksiä mahdollisimman täysipainoiselle osallistumiselle. Jos lapselle on kehittymässä liikuntavamma, vaikutetaan terapeuttisin keinoin lapsen motoriikan kehitykseen: pyritään estämään motoriikan kehityksen hidastuminen ja virheellisten liikemallien sekä asentojen korostuminen. Pieni lapsi ei vielä tiedosta erilaisuuttaan ja on siten vastaanottavaisempi aikaisin aloitetulle liikunnalliselle kuntoutukselle. Tehokkaan kokonaiskuntoutuksen perustana on aikaisin aloitettu ja säännöllisesti toteutettu fysioterapia. Tärkein vaihe on 0 7 vuotiaana, jolloin motorinen kehitys on voimakkaimmillaan. Fysioterapian merkitys vähenee mutta ei välttämättä lopu ja toimintaterapian osuus kasvaa lapsen kasvaessa. Tavoitteellisen ja etukäteen suunnitellun liikunnan merkitys puolestaan korostuu, kun lapsi menee kouluun. Tässä vaiheessa ei saisi päästää varhaiskuntoutuksen edesauttamaa liikkumiskykyä heikkenemään. Kuntoutuksen näkökulmasta vääriäkin liikemalleja voidaan lapselle sallia, jos se edesauttaa hänen omatoimisuuttaan. Kuntoutuksen tavoitteena varhaislapsuudesta alkaen onkin omatoimisuuden lisääminen, jota myöhemmissä ikävaiheissa jatketaan omalla aktiivisella liikkumisella Fyysinen kunto On yleisesti tiedossa, että tietty määrä fyysistä kuntoa (puhutaan myös terveyskunnosta) tarvitaan, jotta yksilö selviytyy päivittäisistä toimistaan ja vapaaajastaan. Vammaisten henkilöiden fyysisen kunnon tarpeet ovat samanlaiset kuin vammattomillakin. Kuitenkin lihasvoima, liikkuvuus ja kestävyyskunto ovat jo nuoruudesta lähtien tutkimusten mukaan heikentyneet verrattuna vammattomaan väestöön. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että tasapainon ylläpitämisen kyky heikkenee, itsenäinen kehon siirtäminen ja paikasta toiseen liikkuminen sekä päivittäisten toimien tekeminen ja toiminnallisiin vapaa-ajan rientoihin osallistuminen huononee. Usein näiden henkilöiden heikentynyt kestävyys ei johdu pelkästään motorisesta häiriöstä ja sen vaikeusasteesta vaan myös fyysisen aktiivisuuden puutteesta. Lihasvoiman ja liikkuvuuden parantamiseen on varattava aikaa, jotta terveyden kannalta vaadittava taso pystytään saavuttamaan ja ylläpitämään. Heikko lihaksisto ja rajoittunut liikkuvuus voivat johtaa pysyviin nivelten virheasentoihin esimerkiksi vaikeimmissa spastisissa CP-vamman muodoissa. Kaikille, joilla on heikentynyt terveyskunto, olipa vammainen tai vammaton henkilö, tietyt varotoimenpiteet ennen liikkumisen aloittamista ovat tarpeen. Ohjaajien tai itse liikkujien tulee olla erityisen herkkiä harjoituksen useuden, intensiteetin, keston ja liikkumismuodon suhteen. Liiallinen väsymys saattaa turhauttaa ja siten heikentää oikeaa suoritusta tai liikkumisen jatkamista tulevaisuudessa. Sopivat lepotauot on syytä miettiä etukäteen mutta myös reagoida tilanteen mukaan, koska jokainen harjoittelutilanne on erilainen. Alussa voi olla syytä tehdä intensiteetiltään vähemmän yhdellä kerralla ja lyhyemmän ajan mutta useammin, jotta peruskunto pääsee nousemaan. Valittujen liikuntamuotojen tulee olla myös tekijälleen mieluisia, koska silloin niitä todennäköisimmin tehdään myös tulevaisuudessa. 3.4 Motoriikka Motoristen taitojen oppimisella on suuri merkitys, koska kouluikäisten lasten harrastukset ovat paljolti liikunnallisia. CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten mahdollisuudet osallistua vammattomien peleihin ja leikkeihin voivat olla rajalliset, jos heidän taitonsa esimerkiksi pallon käsittelyssä on vammattomia lapsia heikompi. Toisaalta motoriikka ei ole päässyt kehittymään luonnollisesti, jos mahdollisuudet kokeilla ja liikkua ovat olleet rajalliset. Liikunta antaa hyvät mahdollisuudet eri motoristen taitojen kehittämiseen. Jo yksinkertaisista liikuntatehtävistä suoriutuminen antaa onnistumisen elämyksiä, lisää motivaatiota ja voi olla tärkeää koko elämän laadulle ja toimintakyvyn ylläpitämiselle. Nämä lapset eivät yleensä saavuta vammattomien 14

15 lasten tapaan kutakin ikätasoa vastaavia motorisia taitoja vaan ovat tyypillisesti useampia vuosia niin sanottua normaalitasoa jäljessä vamman aiheuttaman haitan vuoksi. Opitut motoriset taidot saattavat suoritustavaltaan olla poikkeavia: asennot ja liikkeet saattavat muistuttaa nuoremman vammattoman lapsen asentoja ja liikkeitä tai niitä ei esiinny lainkaan niin sanotussa normaalissa motorisessa kehityksessä. Tämä poikkeava ja hidas liikunnallinen kehitys johtuu puutteellisesta heijasteiden (refleksien) kehittymisestä, poikkeavasta lihasjäntevyydestä, tahdosta riippumattomista liikkeistä ja muista oireyhtymille ominaisista piirteistä. Liikunnan tavoitteena on tukea mahdollisimman normaalia kehitystä ja ehkäistä väärien liikemallien syntymistä kutakin yksilöllisesti ohjaten. 3.5 Psyyke ja sosiaalisuus Monilla CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisilla lapsilla ja nuorilla on heikentynyt itsetunto ja kehonkuva sekä huono liikkumismotivaatio. Oikein suunniteltu liikuntaohjelma, joka tuottaa paljon onnistumisen kokemuksia ja iloista liikkumista ja joka motivoi tekemään paljon toistoja, auttaa minäkuvan parantamisessa ja paremman itseluottamuksen saavuttamisessa ja siten emotionaalisen hyvinvoinnin lisäämisessä. Jos liikuntaohjelma haastaa lasta sopivasti, eikä hänen aina tarvitse osata kaikkea täydellisesti ja epäonnistuminen sallitaan, syntyy ilmapiiri, jossa realistisen minäkuvan saavuttaminen onnistuu. On myös tärkeää minäkuvan kehittymisen kannalta, että liikkeet tehdään itsenäisesti. 3.6 Liikunta Fyysisen toimintakyvyn osa-alueita tulee harjoittaa tasapuolisesti. Ohjelmassa tulee olla lihasvoimaa, notkeutta ja kestävyyttä kohottavia toimintoja. Spastisten henkilöiden tulee venyttää koukistajalihaksia ja voimistaa ojentajalihaksia. Harjoittelu tulee aloittaa hitaalla tempolla ja jatkuvana suorituksena. Taidon kehittyessä liikenopeutta voidaan varovasti lisätä varoen ylivilkkaan venytysheijasteen aktivoitumista. Pakkoliikkeisen CP-vammaisen kannattaa pitää taukoja suoritusten välillä ja rentouttaa lihakset taukojen aikana. Ataktisten ja pakkoliikkeisten henkilöiden kannattaa tehdä esimerkiksi heitot ja kiinniotot tuetussa asennossa paikallaan. Monia lajeja voidaan harrastaa sekä yksin että ryhmissä. Kestävyyttä voi parhaiten kohottaa pyöräilemällä, juoksemalla, uimalla tai kelaamalla vamman laadun mukaan. Useita lajeja, kuten ratsastusta ja uintia, voidaan käyttää sekä terapeuttisena että virkistävänä liikuntamuotona. Sekä ratsastuksesta että uinnista kerrotaan tarkemmin kirjan kahdeksannessa luvussa. 15

16 16 Kuva: Sanna Kuusisto

17 4. Liikuntaryhmän käynnistäminen Marko Suhonen, liikunnanohjaaja Liikuntaryhmän käynnistäminen on helppoa, sillä ryhmän käynnistämiseen tarvitaan vain joku henkilö tai henkilöitä, jotka sen tekevät. Seuraavassa on esitelty asioita, joita tulee huomioida liikuntaryhmää käynnistettäessä. 4.1 Tarve Liikunnan tarpeen kartoittamiseksi kannattaa selvittää tarvitaanko erillistä liikuntaryhmää vai minkä tyyppiselle toiminnalle on kysyntää. Tarpeen selvittämiseksi yhdistys voi koota ryhmän ja tehdä retken esimerkiksi Apuväline-messujen Liikuntamaahan tai tilata vammaisurheilujärjestöstä asiantuntijan paikkakunnalle liikuttamaan ihmisiä. Erilaisten lajien ja liikunnan apuvälineiden kokeilun kautta voi herätä innostus ja motivaatio pysyvämpäänkin harrastamiseen. Liikunnan tarpeesta omalla paikkakunnalla voidaan kerätä tietoa kyselylomakkeen avulla. Jos paikkakunnalla on sosiaali-, terveys-, tai liikunta-alan opinahjo, niin heiltä kannattaa kysyä apua tarveselvityksen tekemiseen. Kannattaa muistaa, että toimivien mallien kopiointi on sallittua. Toimivia lasten liikunnan malleja on esimerkiksi kerätty Yhdessä ja Erikseen oppaaseen. 4.2 Liikuntamuoto ja kohderyhmä Tarveselvityksen jälkeen luodaan kohderyhmän ja toiminnan sisällön raamit. Ratkaistavaksi jää, keskitytäänkö tiettyyn lajiin vai onko paikkakunnalla mahdollisesti tarvetta esimerkiksi monipuoliselle lasten ja nuorten liikuntakerhotoiminnalle. Liikuntamuotoa mietittäessä on myös päätettävä, aloitetaanko toiminta vertaisryhmänä vai kaikille avoimena ryhmänä. 4.3 Ohjaaja Ryhmällä on oltava aina vastuullinen ohjaaja, vertaisohjaaja tai ammattiohjaaja. Onpa kyse kummasta tahansa, niin yhdistyksen liikunnasta vastaavan henkilön tai henkilöiden tulee selkeästi nimetä ryhmälle ohjaaja. Ryhmän toiminnan kannalta on olennaista, että tiedetään, kuka avaa ovet, kuka tuo välineet, kuka sammuttaa valot ja kuka vastaa ryhmästä. Ohjaajan on oltava sellainen, joka pystyy sitoutumaan tehtäväänsä. Palkka tai korvaus ohjaustyöstä tulee aina sopia etukäteen. Ohjaajan etsimiseen voi kysyä apua kotikunnan liikuntatoimesta. 4.4 Liikuntapaikka Liikuntapaikan tulee olla kaikkien saavutettavissa, joten paikkaa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota tilan esteettömyyteen. Kannattaa myös etukäteen miettiä, pystyvätkö kaikki liikkumaan paikasta toiseen mahdollisimman itsenäisesti. Ulkoliikuntapaikat ovat yleensä kuntalaisille maksuttomia tai edullisia, mutta sisäliikuntatilat täytyy varata hyvissä ajoin ennen toimintakauden alkua. Jos toiminta on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä, tilat on haettava yleensä jo kesään mennessä. Liikuntatilojen varaamisesta kannattaa kysyä oman kunnan liikuntatoimesta. 4.5 Kuka maksaa Liikuntaryhmän toiminta aiheuttaa kuluja, joten etukäteen tulee miettiä, miten kulut katetaan. Osallistumismaksu kannattaa ottaa käyttöön alusta alkaen. Myös kunnan liikuntatoimelta voi hakea toimintaavustusta, mutta kannattaa selvittää ajoissa, mikä käytäntö kotikunnalla on avustusten suhteen. Kan- 17

18 nattaa myös selvittää onko ryhmän mahdollista hakea Nuoren Suomen lasten liikunnalle jakamaa seuratoiminnan tukea. 4.6 Markkinointi ja tiedotus Jäsentiedotteet, erilaiset yhdistyksen tapahtumat, retket ja niin edelleen ovat hyviä tiedottamistilaisuuksia. Toki myös hyvin toimiva liikuntaryhmä voi olla keino hankkia lisää jäseniä. Tällöin tiedottamisessa täytyy käyttää useampia kanavia. Tietoa ryhmästä kannattaa jakaa kunnan liikuntatoimelle, kuntoutusohjaajille, kuntoutusosastoille, (erityis)kouluille, alueen fysioterapeuteille ja muille järjestöille. Tarvittaessa voi käyttää myös lehti-ilmoittelua. Hyvässä tiedottamisessa tulee ilmetä, kenelle toiminta on tarkoitettu, missä se tapahtuu, milloin se tapahtuu ja mitä se maksaa. 4.7 Toiminta Hyvästä etukäteistyöstä huolimatta voi käydä niin, että liikuntaryhmää ei tahdo syntyä. Tästä ei kannata lannistua vaan pitää mielessä aina se tärkein, yksittäinen liikunnanharrastaja. Vaikka ryhmä olisi alussa pieni, niin ryhmäläisten ja sitoutuneen ohjaajan kanssa suunnittelemalla saa tietoa ja tietoisuutta ryhmän toiminnasta levitettyä. Toimintaa edelleen kehitettäessä ryhmäläiset ja oivaltava, sitoutunut ohjaaja ovat avainasemassa. Uusia ideoita ja ehdotuksia kannattaa ottaa vastaan. Toiminnan punainen lanka on silti hyvä säilyttää kirkkaana mielessä. Esimerkiksi monipuolisessa lasten liikuntakerhossa osa ryhmäläisistä voi innostua vaikkapa uinnista niin paljon, että haluaisivat harrastaa sitä aina. Tällaisessa tapauksessa pätevä ohjaaja ja yhdistyksen liikuntavastaava etsivät paikkakunnalta uimaseuran, johon innostuneet uimarit ohjataan harrastamaan. Näin ollen liikuntakerho voi toimia myös ponnahduslautana lajiharrastukseen. Liikunnan ammattilaiset vammaisurheilu- ja vammaisjärjestöissä ovat yhdistyksiä ja jäseniä varten, joten heiltä kannattaa tarvittaessa pyytää lisäapua toimintaan. 18

19 5. Liikunnan suunnittelu, ohjaus ja toteutus 5.1 Tuntisuunnitelman laatiminen Heidi Huttunen, liikunnanohjaaja Ennen varsinaista liikunnan ohjausta tulee suunnitella liikuntatoiminnan sisältö. Tuntisuunnitelmassa tulee aina ottaa huomioon kohderyhmä sekä ryhmän tavoite. Myös käytettävissä olevat resurssit, kuten välineet, tila ja ohjaajan taitotiedot, vaikuttavat tunnin suunnitteluun. Liikunnan toteutukseen ei aina tarvita uusimpia ja kalleimpia välineitä, mielikuvitusta käyttäen voi saada paljon aikaan. Tuntisuunnitelmaa pohdittaessa tulisi huomioida seuraavat asiat: kohderyhmä (mm. ikä, ryhmän koko, liikunnalliset valmiudet) tavoite aika paikka välineet ajankäyttö ohjattava liikuntamuoto alku- ja loppuverryttelyt osana liikuntatuntia opetusmenetelmät turvallisuus ohjaajan tieto-taito kustannukset 5.2 Huomioitavia asioita Heidi Huttunen, liikunnanohjaaja Lapsena luodaan perusta liikunnan harrastamiselle, mutta myös aikuisena on muistettava kunnon ylläpito tasapainoisella harjoittelulla, jotta ei romuteta lapsuusajan kuntoutuksen tuloksia. Liikunnan ohjauksessa on muistettava huolellinen opastus, jotta vältytään toimintakykyä haittaavilta rasitus- tai urheiluvammoilta. Myös alku- ja loppuverryttely tulee suunnitella huolellisesti. Alkuverryttely tulee aloittaa kevyesti rauhallisilla pitkillä venytyksillä ylivilkkaan refleksitoiminnan estämiseksi. Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: Muista yksilöllisyys ja perusteellinen ohjaus. Harjoita tasaisesti fyysisen toimintakyvyn kaikkia osa-alueita. Lihasvoima, notkeus ja kestävyys ovat erityisen tärkeitä. Pyri yleensä venyttämään koukistajalihaksia ja vahvistamaan ojentajalihaksia. Pyri pitämään liikkeissä yllä rauhallinen tempo ja jatkuva liike; liikenopeutta lisätään varovasti. Kun liikkuja on ollut 2 vuotta ilman epilepsiakohtauksia, voidaan rasittavuutta lisätä peruskuntoharjoituksia käyttäen. Ohjaa liikkujaa käyttämään oikeaa suoritustekniikkaa ja koko rajoittunutta liikerataa. Heitot ja kiinniotot tulisi suorittaa esimerkiksi paikallaan olevassa, tuetussa asennossa. Vältä äkkipikaisia liikkeitä, kovia ääniä ja asentoja, joissa ei-toivotut reaktiot aktivoituvat. Rentoutuminen, keskittyminen ja pysähtyminen auttavat motoriikan hallitsemisessa. Lisääntyneen lihastonuksen vuoksi oikeat avustusotteet ovat tärkeitä. Koukistusharjoitteissa (esimerkiksi istumaannousut) käytetään tarvittaessa tukisidoksia ja teippausta. Muista spastisuuden tarkkailu ja ehkäisy ja huomioi, että kylmyys lisää spastisuutta. 19

20 Ota huomioon liitännäisvammat (rasitus voi laukaista epilepsiakohtauksia, pallopeleissä huomioitava näkövamma sekä hahmotuksen tai havainnointikyvyn ongelmat jne.). Ota huomioon tilanteen aiheuttama jännitys ja kanavoi jännitys oikein. Tarkkaile vireystilaa ja lopeta harjoittelu ennen uupumusta, koska väsyneenä motorinen hallinta vaikeutuu. Ota huomioon liikkujan mahdollinen epilepsia, autonomisen hermoston oireet, emotionaaliset ongelmat, pelkotilat, masennus ja keskittymiskyvyn puute. 5.3 Niksejä liikunnan soveltamiseen Heidi Huttunen, liikunnanohjaaja Välineet: Tavanomaista isompi tai kevyempi pallo hidastaa peliä ja antaa aikaa reagoida. Jos palloon on hankala tarttua, käytä vierityskourua. Kirkasvärinen tai helisevä pallo sopii heikkonäköiselle. Lyhytvartinen maila helpottaa osumista palloon. Soveltamalla toiminnan luonne muuttuu (esim. laidat pöytäpeliin, mailan käteen sitominen). Tila: Pienennä tai suurenna pelialuetta. Muuta verkon tai korin korkeutta. Tee kaistat pelialueelle. Määrittele turva-alueet. Säännöt ja roolit: Muokkaa sääntöjä. Anna eri tavoin liikkuville erilaiset tehtävät. Nopeus: Muuntelemalla välineitä, tilaa, sääntöjä tai rooleja voidaan vaikuttaa pelin nopeuteen ja antaa hitaammalle aikaa reagoida ja nopeammalle lisää haasteita. Vinkki : Jokaiselle sopivat harjoitteet. Sama tehtävä omalle tasolle sovellettuna. Sovella sääntöjä, välineitä, pelialuetta jne. Yhteiset tavoitteet, yksilöllisin keinoin; kaikki on mahdollista, kunhan löytyy oma tapa liikkua ja toimia. Apuväline voi olla itse kehitelty, vaikkapa rikkalapio mailana pöytäpeleissä. Esimerkiksi pyörätuolin käyttäjä saa kuljettaa palloa, kävelevä ei. Tenniksessä pallo saa pompata useita kertoja. Lentopallossa sallitaan useita kosketuksia tai pomppu jne. 5.4 Liikunnan suunnittelu ja toteutus lapsille Pauli Rintala, erityisliikunnan professori Liikunnan opetuksessa ja ohjauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelyn, hyppyjen, heittämisen ja erilaisten potkujen opettamiseen, sillä nämä taidot ovat liikemalliperustana monimutkaisempien liikuntataitojen oppimiselle. Käden taidoista tarttuminen, irrottaminen, ojentaminen ja koukistaminen ovat samoin välttämättömiä perustaitoja esimerkiksi osallistumisessa pallopeleihin. Osasyy muita heikompaan taitotasoon on fyysisen aktiivisuuden puute eikä liikuntavamma itsessään. Ennen kaikkea vammainen lapsi ja nuori tarvitsee kosketusta muihin samanikäisiin leikkien, pelien ja muiden liikuntamuotojen avulla saadakseen tunnustusta omille kyvyilleen. Liikuntaohjelman päätavoitteita on (1) oppia liikkumaan joko yksin tai apuvälineen kanssa siten, että fyysinen olemus on mahdollisimman normaali (2) löytää läpi elämän jatkuva liikuntaharrastus (3) edistää sosiaalista kypsymistä ja sopeutumista (4) tukea minäkuvan kehittymistä. Kun kullekin lapselle on löydetty sopivat tavoitteet ja aloitetaan varsinainen harjoittelu, seuraavat yksinker- 20

21 taiset opetusohjeet kannattaa huomioida: (1) Tehtävät kannattaa valita niin, että vammainen lapsi kokee välitöntä tyydytystä suorituksestaan: yksinkertaiset, toistuvat liikkeet ovat hyviä. (2) Peleissä on sääntöjen hyvä olla helppotajuisia ja niitä kannattaa soveltaa tilanteen mukaan. (3) Kannattaa välttää tilanteita, jotka synnyttävät voimakkaita tunteenpurkauksia tai rajuja kilpailutilanteita. (4) Voimakas melu ja äärilämpötilat aiheuttavat jännittyneisyyttä ja vaikuttavat epäsuorasti lihastonuksen kasvuun. (5) Säännölliset lepotauot ovat välttämättömiä. Kun liikkuminen ei onnistu ilman apua, henkilökohtainen avustaja on ensiarvoisen tärkeä. Myös toista ryhmäläistä tai oppilastoveria voidaan käyttää apuna, jos varsinaista avustajaa ei ole saatavilla. On tärkeää, että lapsi on liikkeitä tehdessään sellaisessa asennossa, jossa hän pystyy olemaan rentona ilman ei toivottuja reaktioita ja liiallista lihastonusta. Näin normaalit tahdonalaiset liikkeet mahdollistuvat, ja poikkeavia liikeratoja ei synny. Vaikka kullekin oikeat asennot ovat yksilöllisiä, niin on olemassa kolme periaatetta, joita tulee noudattaa lapselle oikeaa asentoa etsittäessä: (1) Lasta tuetaan avainkohdista, jotka ovat pää, niska, selkäranka, olkapäät, kyynärpäät, lantio, polvet ja nilkat. Oikea tukeminen mahdollistaa tahdonalaiset liikkeet. (2) Lapsen asento ei saa mahdollistaa lihastonuksen kasvua, joka estää suunnitellun liikkeen. Esimerkiksi selinmakuu voi lisätä lihastonusta, joten päinmakuu kaltevalla patjalla on suositeltavampi vaihtoehto. (3) Lasta raajoista avustettaessa liian voiman käyttöä on varottava (voi myös laukaista ei toivotun reaktion). Lopuksi Lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen kehityksen edistäminen vaatii, että liikuntaa ei nähdä vain fyysisen ja motorisen kehityksen tukijana vaan myös psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Liikunnan psyykkistä ja sosiaalista puolta tulisi korostaa, kun toteutetaan vammaisten lasten liikuntaa. Tärkeämpää on se, miten pätevänä tai kykenevänä vammainen lapsi kokee itsensä (= hyvä itsetunto) kuin se, miten kykenevä hän todellisuudessa on. Onnistuneilla liikuntakokemuksilla autetaan lapsen itsetuntoa nousuun ja vahvistetaan lapsen käsitystä omasta pärjäämisestään. Tämä on hyvä alku lapsen selviytymiselle myöhemmin elämässään nuorena ja aikuisena. 21

22 22

23 6. Motivointi liikuntatilanteessa Jaanet Salminen, fysioterapeutti (NDT), erityisopettaja Tietoisuus motivaatiosta ja motivointiin paneutuminen ovat keskeisiä liikuntatoimintaa suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa. Motivaatio voi olla sisäistä tai ulkoista. Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan muun muassa liikunnan iloa tai itsensä toteuttamista liikkujana. Ulkoisella motivaatiolla sen sijaan tarkoitetaan esimerkiksi liikunnassa pärjäämisen tavoittelua, palkinnon tai kiitoksen saamisen odottamista. Sisäisesti motivoituneet liikkujat ovat usein sinnikkäämpiä ja vähemmän luovutusherkkiä kuin ulkoisesti motivoituneet liikkujat, joten liikkumisen kannalta sisäisen motivaation voidaan katsoa olevan suotuisampaa kuin ulkoisen motivaation. Motivaatio ja motivoituminen ovat hyvin yksilöllisiä asioita. Se mikä motivoi yhtä, ei motivoi toista ollenkaan. Samalla kun toinen odottaa liikunnalta säännölliseen liikuntatoimintaan mukaan pääsemistä ja virkistäytymistä, toisella voi olla selkeä mielikuva siitä, mikä häntä liikunnassa innostaa ja mitä hän liikunnalta toivoo. Liikuntaryhmän ohjaajan tai avustajan onkin tärkeää varata aikaa keskustelulle ja havainnoinnille, jotta hän saa kuvan siitä, mistä liikkujat ovat motivoituneita ja miten liikkujien toimintaa kannattaa motivoida. Liikuntaryhmässä motivoinnilla ohjataan toimintaa kohti päämäärää (päämäärä voi olla esimerkiksi yhdessä viihtyminen, virkistäytyminen, kunnon kohottaminen tai kilpaurheilulliset tavoitteet) parannetaan yrittämistä ja lisätään sekä fyysistä että psyykkistä energisyyttä innostetaan toiminnan aloittamisessa ja toiminnan ylläpitämisessä. 6.1 Omat vaikutusmahdollisuudet ja osallisuus motivoivat Motivoitumisen kannalta liikkujien ajatusten ja toiveiden kuuntelu on oleellisen tärkeää, ja tätä voidaan pitää myös hyvän liikuntaryhmän onnistumisen peruspilarina. Kun ryhmän ohjaajat usein tuskailevat liikuntaryhmien suunnitelmien kanssa yksinään, kannattaisi liikuntatoiminnan suunnitteluun ottaa mukaan kaikki ryhmäläiset. Osallisuus sekä parantaa liikkujien motivaatiota että luo ryhmään positiivista tekemisen meininkiä. Jos ryhmä ei ole tottunut oman toimintansa suunnitteluun, voi alku tuntua haastavalta. Osallistaminen onkin tärkeää aloittaa pienillä asioilla ja lisätä osallisuuden määrää ryhmän tottuessa osallistavaan ajattelutapaan. 6.2 Liikuntavälineet ja hassuttelu motivoivat Monipuoliset ja hauskasti käytetyt välineet motivoivat liikkumaan. Liikuntaryhmässä tavoitteena on, että kaikki pääsevät liikkumaan omien kykyjensä mukaan mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti. Apuvälineiden käytön pohtiminen on tämän mahdollistamiseksi oleellisen tärkeää. Liikunnassa käytettävillä välineillä tarkoitetaan tässä liikuntaa parhaalla mahdollisella tavalla mahdollistavia apuvälineitä (esimerkiksi välillä paras apuväline on manuaalipyörätuoli, välillä sähköpyörätuoli) liikuntaan tarkoitettuja vanhoja tuttuja välineitä (pallot, hernepussit, vanteet jne.) isoja ja pieniä välineitä ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat yhä useamman liikkujan yhä useampaan 23

24 liikuntalajiin osallistumisen (reikäpallot, hämähäkkipallot jne.) tavallisten arkielämän esineiden käyttämistä epätyypillisellä tavalla liikuntatilanteessa (villasukka, lattiaharja jne.) Mikä onkaan turhauttavampaa kuin olla sivusta katsojana erityisesti silloin, kun tietää, että jonkin apuvälineen avulla toiminta onnistuisi. Ja toisaalta mikä motivoikaan paremmin kuin mahdollisimman hyvä omatoiminen liikkuminen ja mahdollisuus osallistumiseen tasavertaisena toisten kanssa. Vinkki : Hyvin usein vanha idea on parempi kuin pussillinen uusia. Esimerkiksi vanhojen liikuntavälineiden käyttö uudella, epätyypillisellä tavalla on myös hurjan innostavaa ja hauskaa Vain mielikuvitus on rajana! Voit kokeilla vaikka vanteita joukkuenauhoina. Pelistä ei taatusti tule tavallisen näköistä, mutta toisenlaista liikettä ja naurua sitäkin enemmän.. Liikunnan tueksi tulee eri valmistajilta jatkuvasti uusia kivoja ja innostavia välineitä. Esimerkiksi erilaiset erikoispallot (reikäpallot, hämähäkkipallot, pyrstöpallot ja häntäpallot) mahdollistavat monelle osallistumisen uudella innostavalla tavalla. Pienikin uusi väline saattaa antaa aivan uusia ulottuvuuksia liikkumiseen, ja siten motivaatio liikkumiseen paranee. Liikuntapaikkojen tuntemus ja uudet kokemukset motivoivat liikkumaan ja penkkiurheiluun. Erilaisiin liikuntapaikkoihin tutustuminen usean eri aistin välityksellä on erittäin motivoivaa niin lapsille kuin aikuisille. Monien urheilulajien säännöt saattavat tuntua puisevilta ja hankalilta, mutta liikuntapaikkoihin tutustuttaessa säännöt tulevat merkityksellisiksi ja motivaatio niiden oppimiseen kasvaa. Penkkiurheilu on oman liikunnan lisänä hyvä harrastus niin kotona kuin innostavassa sosiaalisessa ilmapiirissä liikuntapaikoilla. Liikuntaharrastuksiin tulisikin aina liittää liikuntapaikkoihin tutustumista ja liikuntalajien sääntöjen tuntemusta penkkiurheiluun innostamiseksi. 24

25 Vinkki : Oletko kokeillut villasukkahippaa, muovipussimoukarin heittoa tai kynttilän pituuskieritystä ryhmäsi kanssa? Entä oletteko pelanneet liikuntasalissa golfia lattiaharjoilla, palloina lentopallot? Tavallisten arjen välineiden käyttö liikuntatilanteissa ja uusien lajien keksiminen tai tuttujen lajien variointi innostavat takuuvarmasti kaikkia liikkujia! 6.3 Ryhmä motivoi Monille vammaisille liikuntaharrastus omassa liikuntaryhmässä on merkittävä sosiaalinen kohtaamispaikka. Pelkästään sovittuun tapaamiseen tulo ja ryhmän jäsenten mukanaolo ovat motivoivia tekijöitä. Kaikessa vammaisten liikuntatoiminnassa tulisikin huomioida erityisenä painopisteenä ryhmän jäsenten sosiaalisten suhteiden mahdollistaminen ja tukeminen. Ryhmän hyvä toiminta ja liikunnan kautta hankitut sosiaaliset kontaktit motivoivat paitsi liikkumaan niin myös aktiiviseen elämään. Vinkki : Useimmille CP-vammaisille eri lajien liikunta- ja suorituspaikat ovat vieraita. Miltä tuntuu yleisurheilukentän tartan-alusta? Kuinka korkea onkaan pikajuoksuaita, kun sen vieressä istuu pyörätuolissa? Miltä tuntuu istua kuivan vesiesteen pohjalla onpas se syvä! Miltä näyttävät keilahallin keila- ja pallokoneistot? Onpas liukasta mennä pyörätuolilla jäähallin jäällä! 25

26 26

27 7. Vammaisen henkilön avustaminen liikuntatilanteessa Jaanet Salminen, fysioterapeutti (NDT), erityisopettaja Niin CP-, MMC- kuin hydrokefaliavammaisen henkilön tarve avustamiseen liikunnallisissa tilanteissa vaihtelee erittäin paljon riippuen monesta tekijästä. Karkeasti voidaan ajatella, että mitä vaikeammasta vammasta on kyse, sitä enemmän avustusta henkilö tarvitsee. Erittäin vaikeasti vammainen liikkuja voi hyvien apuvälineiden avulla selvitä pienellä ulkopuolisella avulla. Sen sijaan ulkoisesti lievemmin vammainen liikkuja voi tarvita paljonkin esimerkiksi sanallista avustusta tai mallittamista, mikäli liitännäisvammana on hahmottamishäiriö. Oleellista on, että standardiratkaisuilla ei useimmiten voida auttaa hyvin eri tavoin vammaisia henkilöitä. Avustaminen liikuntatilanteessa on parhaimmillaan tiedon, taidon, yhteistyön, kekseliäisyyden ja jopa luovan hulluuden yhdistelemistä yhdessä avustettavan vammaisen henkilön, perheen, terapeuttien, liikuntaryhmän ohjaajan ynnä muiden kanssa. Mitä enemmän vammainen henkilö tarvitsee apua, sitä enemmän hänen mahdollisuutensa liikkumiseen ovat riippuvaisia ulkopuolisen avun laadusta ja määrästä. Avustajan rooli on näin ollen erittäin merkittävä. 7.1 Valmistautuminen CP-vammaisen henkilön avustamiseen liikuntatilanteessa pätee paremmin kuin hyvin sanonta Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Uuden liikuntakerhon, ryhmän tai kouluvuoden alkaessa niin avustettavalla kuin avustajalla on usein paljon liikuntaan liittyviä odotuksia ja toiveita mutta myös jännitystä ja epätietoisuutta. Kaikkiin asioihin ja tilanteisiin ei voida valmistautua, mutta useimpiin asioihin valmistautuminen on mahdollista ja tärkeää hyvän toiminnan takaamiseksi ja pettymysten välttämiseksi. Seuraavassa muutamia esimerkkejä, joihin tulisi kiinnittää huomiota avustamistilanteessa. 7.2 Minä avustajana Oman minän äärelle pysähtyminen on aina tärkeää kasvatus-, opetus-, ohjaus- ja avustamistilanteissa. Itsepohdiskelu ennen uuden liikuntaryhmän alkua ja ajoittain myös toiminnan aikana on tärkeää. Pohdi: Mitkä ovat omat lähtökohtani tulevassa toiminnassa? Mitä tiedän, taidan ja osaan? Mitkä ovat kehittymiskohteeni? Mikä on avustusfilosofiani? 7.3 Yhteistyö avustamisen peruspilarina Kuten jo aiemmin tuli esille, asioiden pohtiminen ja mahdollisten avustamiseen liittyvien haasteiden kohtaaminen yksin on kuormittavaa ja laskee avustamismotivaatiota. Muista, että kaikkea ei tarvitse opetella kantapään kautta yrittämällä ja erehtymällä. Kysy avustettavalta itseltään, miten hän toivoisi sinun avustavan. Avustan tärkein yhteistyötyökumppani on avustettava vammainen henkilö. Olipa avustettava henkilö sitten lapsi tai aikuinen, voi keskustelemalla sekä tarkoilla silmillä ja korvilla saada paljon tietoa avustamisesta (avustustavat, otteet, vältettävät asiat, apuvälineet jne.) sekä liikuntaan liittyvistä odotuksista, toiveista ja mahdollisista tavoitteista. Ennen liikuntaryhmän alkua tai ensimmäisellä 27

28 tapaamiskerralla järjestetty keskustelu- tai tutustumishetki lisää niin avustajan kuin avustettavan luottamusta ja varmuuden tunnetta. Vammaiselta henkilöltä itseltään, mutta myös henkilön perheenjäseniltä ja mahdollisilta fysio-, toiminta- ja puheterapeuteilta saa tärkeää lisätietoa avustamiseen liittyvissä konkreettisissa kysymyksissä: miten avustan riisuutumisessa ja pukeutumisessa, miten paljon tai vähän avustan, mitä otteita käytän, mitä apuvälineitä kannattaa käyttää ja miten, tai mitä on huomioitava kommunikaatiossa ja niin edelleen. Liikuntatoiminnan alettua on oleellista, että avustettava, avustaja ja ryhmän ohjaaja keskustelevat avoimesti ja säännöllisesti keskenään. Avustaja oppii nopeasti tuntemaan avustettavan henkilön tarpeet, onnistumiset ja haasteet erilaisissa liikuntatilanteissa. Ohjaaja puolestaan saa arvokasta lisätietoa sekä avustettavalta että avustajalta, jolloin saatu tieto auttaa ja helpottaa tulevien liikuntakertojen suunnittelua. Vastaavasti avustaja voi saada avustettavalta ja ohjaajalta ideoita oman avustamisen kehittämiseen. 7.4 Apuvälineet liikuntatilanteessa Vammaisella henkilöllä saattaa olla runsas määrä apuvälineitä käytössään. Apuvälineet voivat olla pieniä, kuten erilaisia tukia ja lastoja, tai suuria, kuten pyörätuolit ja kävelytelineet. Apuvälineiden tarkoitus on kuitenkin aina sama helpottaa henkilön toimimista, liikkumista ja koko elämää. Apuvälineistä ja niiden käytöstä kannattaa kysyä avustettavalta henkilöltä, perheeltä tai terapeuteilta. Liikuntatilanteessa avustaja on useimmiten se henkilö, joka avustaa vammaisen henkilön apuvälineen käyttöä tai siirtää henkilön käyttämään jotakin apuvälinettä. Avustettavan henkilön tutuin avustaja voi olla joskus poissa tai varattuna muussa tehtävässä, joten kaikkien ryhmän ohjaajien ja avustajien on hyvä opetella apuvälineiden käyttö. Ryhmän ohjaajan ja avustajan tehtävänä on yhdessä vammaisen henkilön kanssa pohtia apuvälineiden käyttöä osana liikuntaryhmän toimintaa. Mitkä apuvälineet mahdollistavat liikkumisen parhaiten? Miten liikuntakerrat vaihtelevat? Onko toisella kerralla esimerkiksi manuaalipyörätuoli parempi kuin sähköpyörätuoli? Miten henkilö pääsee parhaiten mukaan toisten seuraan? Avustamisen määrä ja laatu Avustamisen määrä ja laatu vaihtelevat paitsi avustettavan henkilön vammaisuuden asteen mukaan niin myös eri tilanteissa ja toiminnoissa. Avustaminen voi olla sanallista, mallin näyttämistä tai fyysistä avustamista. Kaiken avustamisen pitää olla riittävää muttei liiallista, jotta taataan avustettavan henkilön mahdollisimman suuri omatoimisuus. Sopiva avustaminen mahdollistaa liikkumisesta nauttimisen ja edesauttaa onnistumisen tunteen saavuttamisessa. Fyysinen avustaminen voi olla henkilön asennon tukemista (esimerkiksi vartalosta kiinnipitämistä palloa heitettäessä) avustettavan henkilön omaa liikettä tukevaa (esimerkiksi kädestä kiinni pitämistä ja heittoliikkeen suunnan ohjaamista avustettavan henkilön neuvomaan suuntaan) liikuntavälineen kannattelua tai tukemista (esimerkiksi boccia-kourun kannattelua pallon vierittämistä varten) liikekokemuksen tuottamista (esimerkiksi avustettavan työntämistä pikakelauspyörätuolilla salin poikki, jotta avustettava henkilö saa kokea vauhdin huumaa). Avustajan tulee toimia aina joustavasti avustamisen määrää ja laatua vaihdellen tilanteeseen sopivasti ja avustettavan henkilön tarpeen mukaan. Avustamisen sudenkuoppa Vammaisen henkilön liikuntaan liittyvät odotukset ovat hyvin samankaltaisia kuin kenellä tahansa muul- 28

29 la ihmisellä: löytää itselle sopiva harrastus, jolloin mieli ja keho pysyvät virkeänä, sekä saada tavata samanhenkisiä ihmisiä. Liikuntaryhmissä juuri sosiaaliset suhteet ovat usein vähintään yhtä tärkeitä kuin muut liikuntaharrastuksen ilot ja hyödyt. Vammaisen henkilön ja avustajan tiiviillä yhdessäololla on etunsa mutta myös vaaransa. Avustajan jatkuva läsnäolo voi estää vammaisen sosiaalisen liittymisen mahdollisuuksia ja eristää henkilön henkisesti liikuntaryhmästä. Ongelma voidaan kuitenkin välttää, kun asia tiedostetaan ja avustaja oppii toimimaan sensitiivisesti sosiaalista liittymistä mahdollistavalla tavalla ja vetäytymällä henkisesti tai fyysisesti sivuun, kun se on mahdollista. Lopuksi Miten avustaja tietää, milloin hän on onnistunut tehtävässään hyvin? Avustettavan tai ryhmän ohjaajan tulisi antaa avustajalle palautetta onnistumisista ja toisaalta vinkkejä kehittämisalueista. Toisaalta avustaja voi seurata onnistumistaan myös itse. Pääsääntönä voidaan sanoa, että avustaja on onnistunut tehtävässään, jos avustettava vammainen henkilö tuntee olleensa liikuntatilanteessa aktiivinen toimija ja ryhmän täysivaltainen jäsen. 29

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Iloisia harjoitteluhetkiä!

Iloisia harjoitteluhetkiä! Tämä opas on tehty tukemaan kotona tapahtuvaa liikuntaharjoittelua. Se sisältää osiot lihaskunto-, liikkuvuus ja tasapainoharjoittelusta. Liikkeet ja harjoitteet on valittu siten, että ne pystytään suorittamaan

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Selkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet. Liikuntavastaavan tehtävät

Selkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet. Liikuntavastaavan tehtävät Selkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet Liikuntavastaavan tehtävät 2 1. LIIKUNNAN MERKITYS SELKÄKIVUN HOIDOSSA LIIKUNTA JA SELKÄ Liikunta on tärkeää selälle. Sopivasti annosteltu liikunta

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 HARJOITUSRYHMÄT KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA => 8+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6 AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6 Liikutaan yhdessä toimien ja taitoja harjoitellen. Vuosiluokilla 3-6 opetuksen pääpaino on motoristen perustaitojen vakiinnuttamisessa ja monipuolistamisessa

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

DNF. Liuku. DNF on lajina erityisen herkkä sille että painotus ja liukuasento ovat kunnossa. Painotuksessa yleisimmät ongelmat liittyvät jalkoihin.

DNF. Liuku. DNF on lajina erityisen herkkä sille että painotus ja liukuasento ovat kunnossa. Painotuksessa yleisimmät ongelmat liittyvät jalkoihin. DNF Dynamic No Fins eli vapaasukellus ilman räpylöitä on yleensä kaikista vaikein laji aloittelijoille. Käsi ja jalkapotkun tekniikka vaatii hyvää koordinaatiota ja liikkuvuutta ja lajissa korostuu myös

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU F1 - E2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Ohjaajien startti-ilta 2013

Ohjaajien startti-ilta 2013 Ohjaajien startti-ilta 2013 Torstai 22.8.2012 Aleksandra, EHN PL 45, 04601 Mäntsälä www.mantsalanvoimistelijat.fi puh 040 513 7892 mantsalan.voimistelijat@msoynet.com Seuran toiminta-ajatus ja arvot Visio

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Aulis Pitkälä Opetushallitus sekä koulun liikunta ja koululiikunta

Aulis Pitkälä Opetushallitus sekä koulun liikunta ja koululiikunta Aulis Pitkälä Opetushallitus 7.10.2014 sekä koulun liikunta ja koululiikunta Yleissivistävä koulutus uudistuu: Esi-, perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelmatyö 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Kasvattajayhteisön asenne kohti sallivaa ja kannustavaa liikkumisympäristöä Meillä saa! Kaikki lähti käytävistä v. 2011 valmistunut, 127- paikkainen päiväkoti Sijaitsee

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

VoiTas-projekti Nurmijärvellä

VoiTas-projekti Nurmijärvellä VoiTas-projekti 2003-2006 Nurmijärvellä Liikuntapalvelut oma tulosalue sosiaali- ja terveystoimen toimialalla asukkaita: vuonna 2003 36 000 vuonna 2011 40 000 kolme isoa päätaajamaa: Kirkonkylä Klaukkala

Lisätiedot

KOKKOLAN JYMY OHJAAJAN OPAS

KOKKOLAN JYMY OHJAAJAN OPAS KOKKOLAN JYMY OHJAAJAN OPAS 1 Ohjaajan muistilista Ohjaajana toimiminen -Tulen ajoissa paikalle ja lähden viimeisenä. -Tervehdin lapsia harjoitukseen tultaessa ja kotiin lähtiessä. -Hankin tunnille sijaisen

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1. Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.2017 Haasteenamme ISTUVA ELÄMÄNTAPA 07/01/2017 Opetushallitus Liikuntasuosituksen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Luokat 1 2: Fyysinen toimintakyky

Luokat 1 2: Fyysinen toimintakyky Vuosiluokat 1-2 Liikutaan yhdessä leikkien Tavoitteet Sisällöt Sisältöjen avaaminen ja tarkentaminen Arviointi Laaja-alainen Fyysinen T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan itsenäisesti

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot