Liikuntaa liikkujille soveltaen sopivaksi. Minna Teiska (toim.) Suomen CP-liitto ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikuntaa liikkujille soveltaen sopivaksi. Minna Teiska (toim.) Suomen CP-liitto ry"

Transkriptio

1 Liikuntaa liikkujille soveltaen sopivaksi Minna Teiska (toim.) Suomen CP-liitto ry

2 Julkaisija: Suomen CP-liitto ry Kirjoittajat: Minna Teiska, Pauli Rintala, Jaanet Salminen, Heidi Huttunen, Mari Jokitalo-Trebs, Kira Durchman, Susanna Tero, Sanna Mattila-Rautiainen, Pirjo Huovinen, Marko Suhonen Ulkoasu: Heidi Hölsömäki, Riitta Yrjönen Taitto: Riitta Yrjönen Kuvat: Minna Teiska, (s. 14. Sanna Kuusisto, s. 38 Päivi Mikkonen, s Malike, s.52 Tuula El Alami El Aroussi) Paino: Forssan kirjapaino Oy Forssa 2008 ISBN (sid.) ISBN (PDF)

3 Lukijalle Liikuntaa liikkujille soveltaen sopivaksi -liikuntaopas antaa tietoa CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten liikunnasta ja liikunnan suunnittelusta. Opas on kirjoitettu Suomen CP-liiton jäsenyhdistysten liikuntatoiminnan tueksi, mutta myös vanhemmille, opettajille, liikunnan ohjaajille sekä kaikille muille liikkujille ja liikuttajille, jotka tarvitsevat vinkkejä soveltavaan liikuntaan. Liikuntaoppaassa annetaan muutamien lajiesimerkkien ohella tietoa liikuntaan motivoinnista, avustamisesta sekä liikunnan apuvälineistä ja liikuntaryhmien käynnistämisestä. Soveltaen ja liikunnan apuvälineitä käyttäen liikunnan harrastaminen on mahdollista kaikille vammasta riippumatta, joten kaikessa liikunnassa ja liikunnan suunnittelussa tulee muistaa liikkujan yksilölliset tarpeet ja mahdollisuudet. Vammaisuus ei ole este liikunnalle, tehdään liikunta soveltaen sopivaksi! Iloisia liikuntahetkiä toivottaen, Minna Teiska

4 Sisältö 1. CP-vamma, MMC ja hydrokefalia CP-vamma (Cerebral Palsy) Selkäydinkohju (MMC) Hydrokefalia (HC) Liikunta ja terveys Liikunnan terveysvaikutukset Liikunnan määrä ja suositukset Liikunta toimintakyvyn perustana Liikunnan mahdollisuudet: CP-vamma, MMC ja hydrokefalia Turvallisuus liikunnassa Fyysinen toimintakyky Fyysinen kunto Motoriikka Psyyke ja sosiaalisuus Liikunta Liikuntaryhmän käynnistäminen Tarve Liikuntamuoto ja kohderyhmä Ohjaaja Liikuntapaikka Kuka maksaa Markkinointi ja tiedotus Toiminta Liikunnan suunnittelu, ohjaus ja toteutus Tuntisuunnitelman laatiminen Huomioitavia asioita Niksejä liikunnan soveltamiseen Liikunnan suunnittelu ja toteutus lapsille

5 6. Motivointi liikuntatilanteessa Omat vaikutusmahdollisuudet ja osallisuus motivoivat Liikuntavälineet ja hassuttelu motivoivat Ryhmä motivoi Vammaisen henkilön avustaminen liikuntatilanteessa Valmistautuminen Minä avustajana Yhteistyö avustamisen peruspilarina Apuvälineet liikuntatilanteessa Liikunnan apuvälineet Lajiesimerkkejä Temppurata Sovelletut pallopelit ja sisäliikunta Kuntoliikunta ja kuntosaliharjoittelu Uintia kaikille Luontoliikunta Ratsastus ja ratsastusterapia Muita lajivinkkejä Liikuntapalveluiden tuottamisessa tarvitaan laajaa yhteistyötä Liikuntavastaavan muistilista Yhdistyksen liikuntatoiminnan rahoitus Kunnan tarjoamat mahdollisuudet liikkujalle Sanasto Kirjallisuutta

6 6

7 1. CP-vamma, MMC ja hydrokefalia Minna Teiska, fysioterapeutti, TtM 1.1. CP-vamma (Cerebral Palsy) CP-vamma määritellään sikiöaikana tai varhaislapsuudessa ennen kahden vuoden ikää tapahtuneen aivovaurion aiheuttamaksi kyvyttömyydeksi säilyttää normaali asento tai suorittaa normaaleja liikemalleja. Aivovaurio itsessään ei ole etenevä tai parantuva, mutta sen aiheuttama oirekuva usein muuntuu iän ja kasvun myötä. CP-vammaisen liikkumisedellytykset pysyvätkin harvoin samanlaisina: ne voivat iän myötä joko parantua tai huonontua. Liikuntavamman ohella CP-vammaisella voi esiintyä myös muita liitännäisvammoja, kuten epilepsiaa, puheen tuottamisen, näkemisen ja hahmottamisen vaikeutta sekä tiedon käsittelyyn liittyviä ongelmia. Kuuloon liittyvissä hahmotushäiriöissä kuuloärsykkeiden erottaminen ympäristöstä tai kuullun ymmärtäminen voivat olla vaikeita. Liikuntavammaan liittyy läheisesti myös tuntoärsykkeiden heikentynyt aistiminen, mikä vaikeuttaa erityisesti kehon hahmottamista sekä liikkeiden suorittamista ja hallintaa. CP-vamman eri muodot 1) Spastiset muodot (spastisuudella tarkoitetaan kohonnutta lihasjäntevyyttä/lihastonusta) Diplegiassa alaraajat ovat vaikeammin spastiset kuin yläraajat. Hemiplegiassa spastisuutta on ainoastaan toisen puolen raajoissa. Tetraplegiassa kaikki raajat ovat spastiset. 2) Dyskineettiset muodot Dystonisessa tetraplegiassa lihasjäntevyys vaihtelee matalasta hyvin korkeaan (mitä korkeampi lihasjäntevyys sitä vähemmän lihastoimintaa). Atetoosissa esiintyy lähes jatkuvaa, mutta kontrolloimatonta, luonteeltaan hidasta ja matomaisesti etenevää lihasliikettä. Peruslihasjäntevyys on usein matala. 3) Ataktiset muodot Ataksiassa lihaksien yhteistoiminta on häiriintynyt, jolloin henkilön on vaikea säilyttää tasapaino ja liikkeiden koordinaatio. Spastiset muodot ovat yleisimpiä, ja niitä esiintyy noin kahdella kolmasosalla CP-vammaisista. Spastisuudella eli lihasjäntevyydellä tarkoitetaan lihaksen poikkeavaa supistumista sitä venytettäessä. Liikkeessä lihas venyttyy, jolloin spastinen lihas supistuu, mikä vaikeuttaa liikkeen suorittamista. Lihasjäntevyyttä lisää myös henkilön tunnetila: esimerkiksi jännittävässä tai vaativassa tilanteessa spastinen lihas supistuu usein herkemmin. Spastisuuteen liittyy myös lihastoiminnan heikkoutta, kömpelyyttä tarkkuutta vaativissa tehtävissä sekä suurten lihasryhmien koordinointivaikeuksia. Spastisuuden takia lihaksen kimmo-ominaisuudet muuttuvat. Lihasmassa on usein pieni, ja jatkuvasti lyhentyneessä tilassa (supistuneena) olevan lihaksen venymiskyky heikkenee. Muutokset voivat johtaa lihaskudoksen rakenteellisiin muutoksiin ja pysyviin virheasentoihin. Lähde: Autti-Rämö, Ilona. CP-vammaisuus. Teoksessa (toim.). Sillanpää, M., Herrgård, E., Iivanainen, M., Koivikko, M. ja Rantala, H. Lastenneurologia. Duodecim. Helsinki,

8 1.2. Selkäydinkohju (MMC) MMC on lyhenne sanasta meningomyeloseele, joka tavallisesti suomennetaan selkäydinkohjuksi. Menin gomyeloseele tarkoittaa selkäytimen tai selkäydinhermojen pullistumista selkänikamakaaren aukosta. Infektoitumisriskin vuoksi kohju suljetaan hyvin pian syntymän jälkeen. MMC on liikuntavamma, joka vaikuttaa motoriseen kehitykseen. Selkäydinkohjun sijainnin mukaan siihen voi liittyä eriasteisia tunto- ja halvausoireita alaraajoissa, lantiossa tai vartalonlihaksissa. Lisäksi selkäydinkohjuun voi liittyä suolen ja rakon häiriöitä sekä noin prosentilla hydrokefalia. Tuntoaistimuksista kosketustunto säilyy heikoiten ja asentotunto parhaiten. Huomioitavaa on, että tuntohäiriöiden vuoksi alaraajat ja alavartalo ovat herkkiä makuuhaavoille, paleltumille, palovammoille ja murtumille. Toimintakykyyn vaikuttavat myös mahdollisen hydrokefalian ja aivovaurion aiheuttama spastisiteetti (kohonnut lihasjäntevyys) sekä nivelten, lonkkien, polvien ja jalkaterien epämuodostumat ja niveljäykistymät. Lähde: Timonen, Eija. Selkäydinkohju. Teoksessa (toim.) Sillanpää, M., Herrgård, E., Iivanainen, M., Koivikko, M. ja Rantala, H. Lastenneurologia. Duodecim. Helsinki, alapää johdetaan vatsaonteloon, mistä aivo-selkäydinneste imeytyy verenkiertoon. Sunttihoito takaa hyvät edellytykset lapsen kasvulle ja kehitykselle, mutta sunttikomplikaatiot ovat valitettavan yleisiä. Sunttikomplikaatioita ovat tukokset, mekaaniset viat, tulehdukset sekä suntin ylitoiminta. Suntin toiminnan ongelmista kertovia oireita voivat olla päänsärky, väsymys, oksentelu ja epileptiset kohtaukset. Lisäksi oireet saattavat näkyä unihäiriöinä, keskittymis- ja oppimisvaikeuksina. Yleisempiä liitännäisvammoja ovat epilepsia (40 %), CP-vamma (40 %), vaikea kehitysvamma (9 %), vaikea psyykkinen häiriö (4 %) ja vaikea näkövamma (6 %). Hydrokefaliassa henkinen kehitys ja sanallinen suorituskyky ovat usein normaalit, mutta hahmotushäiriöiden tai liikuntavamman vuoksi henkilöt voivat tarvita apua tai tukea. Hienomotoriikan vaikeudet ovat yleisiä, ja vain noin 15 prosentilla hienomotorinen suorituskyky on ikäistensä tasolla. Lähde: Serlo, Willy. Hydrokefalia. Teoksessa (toim.) Sillanpää, M., Herrgård, E., Iivanainen, M., Koivikko, M. ja Rantala, H. Lastenneurologia. Duodecim. Helsinki, Hydrokefalia (HC) Hydrokefalialla tarkoitetaan tilaa, jossa aivokammioiden paine on kasvanut aivo-selkäydinnesteen määrän lisäännyttyä. Normaalisti aivoja ja selkäydintä ympäröivä selkäydinneste kulkeutuu aivokammioista verenkiertoon, mutta hydrokefaliassa nestekierto on häiriintynyt, jolloin selkäydineste kerääntyy aivokammioihin ja aiheuttaa aivopaineen nousua. Aivokammioiden paineen nousua voidaan estää asentamalla aivonestetilaan suntti, jonka yläpäässä oleva läppä sallii nesteen yhdensuuntaisen läpivirtauksen. Letkun yläpää asetetaan aivokammioon ja 8

9 2. Liikunta ja terveys Minna Teiska, fysioterapeutti, TtM 2.1. Liikunnan terveysvaikutukset Säännöllinen liikunta on tärkeää niin lapsille kuin aikuisillekin. Monipuolinen liikunta edistää lapsen motorista kehitystä, mutta läpi elämän jatkuvalla liikunnalla nähdään olevan lukuisia positiivisia vaikutuksia ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Liikunta vaikuttaa myönteisesti veren seerumin kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksiin, insuliiniherkkyyteen sekä vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Liikunnan avulla voidaan lisätä ja ylläpitää luun tiheyttä ja ehkäistä osteoporoosia. Liikunnan avulla voidaan myös nostaa perusaineenvaihdunnan tasoa ja lisätä rasvanpolttokykyä, jolloin liikunnalla katsotaan olevan tärkeä merkitys painon säätelyssä. Liikunta vaikuttaa positiivisesti myös liikkujan itsetuntoon ja henkiseen hyvinvointiin, sekä antaa väylän sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sosiaalisuus on lähes aina osa liikuntaa, joten pelkästään liikuntapaikalle meneminen ja muiden ihmisten tapaaminen tuo hyvinvointia ja sisältöä päivään. Liikunnan terveysvaikutukset tulisi nähdä sekä fyysisten, psyykkisten että sosiaalisten vaikutusten kautta Liikunnan määrä ja suositukset Liikuntavammaisten liikuntaan pätevät usein samat liikunnallisen harjoittelun lait kuin vammattomien, mutta harjoitusvaste voi olla erilainen liikuntakyvyn tai hermo-lihasjärjestelmän toiminnan mukaan. Kestävyystyyppiseen harjoitteluun reagoiminen on pyörätuolissa tapahtuvassa liikunnassa samanlaista kuin normaali yläraajaharjoitteluun reagoiminen. Alaraajatyöhön verrattaessa pyörätuolilla liikkuvan hapenottokyky ja hapenkulutus jäävät pienemmiksi, joten liikuntaan alaraajoja käyttävien kuntoa mittaavat vertailuarvot eivät ole vertailukelpoisia henkilöille joilla vamma alaraajavamma. Pyörätuolia käyttävien toimintakyky paranee harjoittelemalla, mutta tavallinen jokapäiväinen pyörätuolin käyttö ei välttämättä riitä pitämään yllä kelaamiseen edellytettävää suorituskykyä. Omatoimisuuden säilyttämiseksi pyörätuolin käyttäjien tulisi sisällyttää päiväänsä myös muuta liikuntaa. Liikkumattomuuden aiheuttamien terveysriskien ehkäisemiseksi tulisi nykyisten suositusten mukaan harjoittaa 3 4 tuntia perusliikuntaa tai 2 3 tuntia täsmäliikuntaa viikossa. Perusliikunnassa päämotiivina on jokin muu kuin liikunta (esim. pyörätuolilla kelaaminen, puutarha- ja pihatyöt jne.) kun taas täsmäliikunnassa itse liikuntasuoritus on liikkeellelähdön syy (esim. juoksu, pyöräily tai uinti). Terveysliikuntasuositus on kuvattu UKK-instituutin liikuntapiirakassa (kuva). Sen voi jakaa puoliksi mihin suuntaan vain omien liikuntamieltymysten mukaisesti. Perusliikuntaa tulisi kuulua jokaiseen päivään, kun taas täsmäliikunnassa riittää harjoittelu joka toinen päivä. Lasten ja nuorten liikunta Säännöllinen liikunta on välttämätöntä lasten kasvulle mutta myös hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihasvoiman, notkeuden ja motoristen taitojen kehittymiseksi. Lapsille ja nuorille suositellaan päivittäin vähintään 90 minuuttia mahdollisimman monipuolista liikkumista, joka sisältää sekä kevyttä että kuormittavaa liikuntaa. Nuorten liikuntasuosituksessa suositellaan sykettä nostavaa kestävyystyyppistä liikuntaa joka päivä, esimerkiksi pyöräilyä, uintia tai 9

10 hiihtoa. Lihaksia olisi hyvä kuormittaa kolme kertaa viikossa esimerkiksi tanssien, kuntosalilla harjoitellen tai pallopelejä pelaten. Liikuntavammaisille ei ole määritelty erillistä liikuntasuositusta, joten liikunta tulee toteuttaa aikuisten terveysliikunnan sekä lasten- ja nuorten liikuntasuosituksia mukaillen oman liikuntakyvyn ja liikuntamahdollisuuksien mukaan. Liikunnan määrää pohdittaessa tulee huomioida, että liikuntavammaisen liikunnan rasitus voi kohdistua suppeammalle alueelle ja mahdollisesti pienemmille lihasryhmille kuin vammattoman aikuisen tai lapsen liikunnan rasitus. Tämän vuoksi liikunnan oikea määrä tulee arvioida huolella. 2.3 Liikunta toimintakyvyn perustana Liikunta- ja toimintakyvyn perustana ovat muun muassa ryhti, rakenne, sydän- ja verenkiertoelimistön kunto, lihasvoima ja -kestävyys, nopeus, liikkuvuus, joustavuus, tasapaino, liikekontrolli sekä koordinaa- 10

11 tio. Liikunnassa näitä perustekijöitä voidaan harjoittaa kehittämällä kestävyyttä, voimaa, liikkuvuutta, notkeutta ja koordinaatiota. Liikuntavammainen voi kehittää näitä ominaisuuksia omien mahdollisuuksien puitteissa siinä missä vammaton, mutta tehokkaan harjoittelun perustana on aina turvallisuus. Terveydelliset riskit, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelimistön rajoitteet, on aina huomioitava liikuntaa suunniteltaessa. Jos liikuntalajin soveltuvuudesta ei olla varmoja, voi henkilö itse konsultoida lääkäriä asian varmistamiseksi. Lähteet: Fogelholm, M., Oja, P., Rinne, M., Suni, J., Vuori, I. Riittääkö puoli tuntia kävelyä päivässä? Suomen Lääkärilehti 2004;59(19): Mälkiä E. Tehokkaan harjoittelun perusteet. Teoksessa (toim.) Mälkiä, E. ja Rintala, P. Uusi Erityisliikunta liikunnan sovellukset erityisryhmille. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 154. Helsinki, Valtion ravitsemusneuvottelukunta Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki, 2005:

12 12

13 3. Liikunnan mahdollisuudet: CP-vamma, MMC ja hydrokefalia Pauli Rintala, erityisliikunnan professori Säännöllisestä liikunnasta hyötyvät kaikki CP-, MMCtai hydrokefaliavammaiset lapset, nuoret ja aikuiset. Liikunnan merkitys sekä fyysisen kehityksen tukena että toimintakyvyn ylläpitäjänä on tunnustettu laajasti, ja se on myös tutkimuksin osoitettu. Liikuntavamman tyypistä ja vaikeusasteesta, motoriikan kehittymisen mahdollisuuksista, henkilön kiinnostuksen kohteista ja tavoitteista riippuu, mitä liikuntaa voidaan harrastaa ja harrastetaan. 3.1 Turvallisuus liikunnassa Kaiken liikunnan tulee tapahtua turvallisessa ja mieluiten rauhallisessa ympäristössä, jossa henkilö vapautuu kokeilemaan kehonsa sallimia rajoja. Vuorovaikutus toisten liikkujien kanssa esimerkiksi peleissä ja leikeissä on tärkeää, mutta turvallisuusnäkökulmasta on oltava tarkkana muun muassa epileptisten kohtausten varalta. Jos epilepsiaan käytetään kohtauksia estävää lääkitystä, on huomioitava, että niiden sivuvaikutukset, kuten hidastuneet fyysiset reaktiot, ärtyisyys ja hyperaktiivisuus saattavat näkyä liikuntasuorituksissa. Vaikeasti liikuntavammaiset henkilöt tarvitsevat erityisiä välineitä, kuten kyynärsauvoja, seisomatelineitä ja erilaisia tukia tehdäkseen liikkeitä tai liikkuakseen. Monen vaikeasti vammaisen henkilön on hankalaa pysyä pystyasennossa liikkumisen kannalta tarpeeksi kauan, joten vaihtoehtoina voivat olla makuutai istuma-asennot, joissa pystyy usein osallistumaan erilaisiin toimintoihin. Liikuntavammaisia henkilöitä kannattaa rohkaista kokeilemaan mahdollisimman monia erilaisia asentoja, ei vain liikuntatilanteissa, vaan myös pitkin päivää arjessa, kotona, koulussa ja työpaikoilla. Erityisen tärkeää tämä on henkilöille, jotka pääasiassa käyttävät pyörätuolia. Monella CP-vammaisella on vaikeuksia suorittaa tahdonalaisia liikkeitä poikkeavan lihasjäntevyyden ja rajoittuneen liikkuvuuden takia. Opettajaa tai ohjaajaa voidaan tarvita auttamaan henkilö oikeaan asentoon tai siitä pois, tukemaan asentoa liikuntasuorituksen aikana ja auttamaan itse liikkeen suorittamisessa. Tärkeää on myös tietää, mistä kehon osista (avainkohdat) on parasta tukea, jotta avustettavan oman liikkeen suorittaminen onnistuisi. Tässä kohtaa konsultointi ja yhteistyö fysioterapeutin kanssa varmistavat turvallisen liikkumisen. Avustamisesta huolimatta tavoitteena on kuitenkin koko ajan rohkaista henkilöä mahdollisimman itsenäiseen suoritukseen. Tähän tavoitteeseen pyritään siten, että vähennetään kyseessä olevien avainkohtien tukemista asteittain. Mikäli ulkopuolista avustusta tarvitaan, sen laatu tulee varmistaa. Tämän lisäksi turvallisuutta lisää myös tietoisuus CP-vammaan, MMC:hen ja hydrokefaliaan liittyvistä yksilöllistä lääketieteellisistä näkökohdista, joissa on syytä tarpeen mukaan konsultoida henkilön omaa lääkäriä. Liikuntatovereiden, avustajien ja opettajien olisi hyvä tutustua kuhunkin henkilöön ja niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat hänelle erilaisia haasteita liikuntatilanteissa. Tämä on hyvää kasvatusta myös koko liikuntayhteisölle. 3.2 Fyysinen toimintakyky Riittävän hyvä fyysinen toimintakyky on tärkeää lapsen kokonaiskehityksessä ja elämänlaadussa. Samoin hyvä fyysinen toimintakyky myöhemmässä elämän- 13

14 vaiheessa voi poistaa vamman aiheuttamia rajoituksia ja luoda edellytyksiä mahdollisimman täysipainoiselle osallistumiselle. Jos lapselle on kehittymässä liikuntavamma, vaikutetaan terapeuttisin keinoin lapsen motoriikan kehitykseen: pyritään estämään motoriikan kehityksen hidastuminen ja virheellisten liikemallien sekä asentojen korostuminen. Pieni lapsi ei vielä tiedosta erilaisuuttaan ja on siten vastaanottavaisempi aikaisin aloitetulle liikunnalliselle kuntoutukselle. Tehokkaan kokonaiskuntoutuksen perustana on aikaisin aloitettu ja säännöllisesti toteutettu fysioterapia. Tärkein vaihe on 0 7 vuotiaana, jolloin motorinen kehitys on voimakkaimmillaan. Fysioterapian merkitys vähenee mutta ei välttämättä lopu ja toimintaterapian osuus kasvaa lapsen kasvaessa. Tavoitteellisen ja etukäteen suunnitellun liikunnan merkitys puolestaan korostuu, kun lapsi menee kouluun. Tässä vaiheessa ei saisi päästää varhaiskuntoutuksen edesauttamaa liikkumiskykyä heikkenemään. Kuntoutuksen näkökulmasta vääriäkin liikemalleja voidaan lapselle sallia, jos se edesauttaa hänen omatoimisuuttaan. Kuntoutuksen tavoitteena varhaislapsuudesta alkaen onkin omatoimisuuden lisääminen, jota myöhemmissä ikävaiheissa jatketaan omalla aktiivisella liikkumisella Fyysinen kunto On yleisesti tiedossa, että tietty määrä fyysistä kuntoa (puhutaan myös terveyskunnosta) tarvitaan, jotta yksilö selviytyy päivittäisistä toimistaan ja vapaaajastaan. Vammaisten henkilöiden fyysisen kunnon tarpeet ovat samanlaiset kuin vammattomillakin. Kuitenkin lihasvoima, liikkuvuus ja kestävyyskunto ovat jo nuoruudesta lähtien tutkimusten mukaan heikentyneet verrattuna vammattomaan väestöön. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että tasapainon ylläpitämisen kyky heikkenee, itsenäinen kehon siirtäminen ja paikasta toiseen liikkuminen sekä päivittäisten toimien tekeminen ja toiminnallisiin vapaa-ajan rientoihin osallistuminen huononee. Usein näiden henkilöiden heikentynyt kestävyys ei johdu pelkästään motorisesta häiriöstä ja sen vaikeusasteesta vaan myös fyysisen aktiivisuuden puutteesta. Lihasvoiman ja liikkuvuuden parantamiseen on varattava aikaa, jotta terveyden kannalta vaadittava taso pystytään saavuttamaan ja ylläpitämään. Heikko lihaksisto ja rajoittunut liikkuvuus voivat johtaa pysyviin nivelten virheasentoihin esimerkiksi vaikeimmissa spastisissa CP-vamman muodoissa. Kaikille, joilla on heikentynyt terveyskunto, olipa vammainen tai vammaton henkilö, tietyt varotoimenpiteet ennen liikkumisen aloittamista ovat tarpeen. Ohjaajien tai itse liikkujien tulee olla erityisen herkkiä harjoituksen useuden, intensiteetin, keston ja liikkumismuodon suhteen. Liiallinen väsymys saattaa turhauttaa ja siten heikentää oikeaa suoritusta tai liikkumisen jatkamista tulevaisuudessa. Sopivat lepotauot on syytä miettiä etukäteen mutta myös reagoida tilanteen mukaan, koska jokainen harjoittelutilanne on erilainen. Alussa voi olla syytä tehdä intensiteetiltään vähemmän yhdellä kerralla ja lyhyemmän ajan mutta useammin, jotta peruskunto pääsee nousemaan. Valittujen liikuntamuotojen tulee olla myös tekijälleen mieluisia, koska silloin niitä todennäköisimmin tehdään myös tulevaisuudessa. 3.4 Motoriikka Motoristen taitojen oppimisella on suuri merkitys, koska kouluikäisten lasten harrastukset ovat paljolti liikunnallisia. CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten mahdollisuudet osallistua vammattomien peleihin ja leikkeihin voivat olla rajalliset, jos heidän taitonsa esimerkiksi pallon käsittelyssä on vammattomia lapsia heikompi. Toisaalta motoriikka ei ole päässyt kehittymään luonnollisesti, jos mahdollisuudet kokeilla ja liikkua ovat olleet rajalliset. Liikunta antaa hyvät mahdollisuudet eri motoristen taitojen kehittämiseen. Jo yksinkertaisista liikuntatehtävistä suoriutuminen antaa onnistumisen elämyksiä, lisää motivaatiota ja voi olla tärkeää koko elämän laadulle ja toimintakyvyn ylläpitämiselle. Nämä lapset eivät yleensä saavuta vammattomien 14

15 lasten tapaan kutakin ikätasoa vastaavia motorisia taitoja vaan ovat tyypillisesti useampia vuosia niin sanottua normaalitasoa jäljessä vamman aiheuttaman haitan vuoksi. Opitut motoriset taidot saattavat suoritustavaltaan olla poikkeavia: asennot ja liikkeet saattavat muistuttaa nuoremman vammattoman lapsen asentoja ja liikkeitä tai niitä ei esiinny lainkaan niin sanotussa normaalissa motorisessa kehityksessä. Tämä poikkeava ja hidas liikunnallinen kehitys johtuu puutteellisesta heijasteiden (refleksien) kehittymisestä, poikkeavasta lihasjäntevyydestä, tahdosta riippumattomista liikkeistä ja muista oireyhtymille ominaisista piirteistä. Liikunnan tavoitteena on tukea mahdollisimman normaalia kehitystä ja ehkäistä väärien liikemallien syntymistä kutakin yksilöllisesti ohjaten. 3.5 Psyyke ja sosiaalisuus Monilla CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisilla lapsilla ja nuorilla on heikentynyt itsetunto ja kehonkuva sekä huono liikkumismotivaatio. Oikein suunniteltu liikuntaohjelma, joka tuottaa paljon onnistumisen kokemuksia ja iloista liikkumista ja joka motivoi tekemään paljon toistoja, auttaa minäkuvan parantamisessa ja paremman itseluottamuksen saavuttamisessa ja siten emotionaalisen hyvinvoinnin lisäämisessä. Jos liikuntaohjelma haastaa lasta sopivasti, eikä hänen aina tarvitse osata kaikkea täydellisesti ja epäonnistuminen sallitaan, syntyy ilmapiiri, jossa realistisen minäkuvan saavuttaminen onnistuu. On myös tärkeää minäkuvan kehittymisen kannalta, että liikkeet tehdään itsenäisesti. 3.6 Liikunta Fyysisen toimintakyvyn osa-alueita tulee harjoittaa tasapuolisesti. Ohjelmassa tulee olla lihasvoimaa, notkeutta ja kestävyyttä kohottavia toimintoja. Spastisten henkilöiden tulee venyttää koukistajalihaksia ja voimistaa ojentajalihaksia. Harjoittelu tulee aloittaa hitaalla tempolla ja jatkuvana suorituksena. Taidon kehittyessä liikenopeutta voidaan varovasti lisätä varoen ylivilkkaan venytysheijasteen aktivoitumista. Pakkoliikkeisen CP-vammaisen kannattaa pitää taukoja suoritusten välillä ja rentouttaa lihakset taukojen aikana. Ataktisten ja pakkoliikkeisten henkilöiden kannattaa tehdä esimerkiksi heitot ja kiinniotot tuetussa asennossa paikallaan. Monia lajeja voidaan harrastaa sekä yksin että ryhmissä. Kestävyyttä voi parhaiten kohottaa pyöräilemällä, juoksemalla, uimalla tai kelaamalla vamman laadun mukaan. Useita lajeja, kuten ratsastusta ja uintia, voidaan käyttää sekä terapeuttisena että virkistävänä liikuntamuotona. Sekä ratsastuksesta että uinnista kerrotaan tarkemmin kirjan kahdeksannessa luvussa. 15

16 16 Kuva: Sanna Kuusisto

17 4. Liikuntaryhmän käynnistäminen Marko Suhonen, liikunnanohjaaja Liikuntaryhmän käynnistäminen on helppoa, sillä ryhmän käynnistämiseen tarvitaan vain joku henkilö tai henkilöitä, jotka sen tekevät. Seuraavassa on esitelty asioita, joita tulee huomioida liikuntaryhmää käynnistettäessä. 4.1 Tarve Liikunnan tarpeen kartoittamiseksi kannattaa selvittää tarvitaanko erillistä liikuntaryhmää vai minkä tyyppiselle toiminnalle on kysyntää. Tarpeen selvittämiseksi yhdistys voi koota ryhmän ja tehdä retken esimerkiksi Apuväline-messujen Liikuntamaahan tai tilata vammaisurheilujärjestöstä asiantuntijan paikkakunnalle liikuttamaan ihmisiä. Erilaisten lajien ja liikunnan apuvälineiden kokeilun kautta voi herätä innostus ja motivaatio pysyvämpäänkin harrastamiseen. Liikunnan tarpeesta omalla paikkakunnalla voidaan kerätä tietoa kyselylomakkeen avulla. Jos paikkakunnalla on sosiaali-, terveys-, tai liikunta-alan opinahjo, niin heiltä kannattaa kysyä apua tarveselvityksen tekemiseen. Kannattaa muistaa, että toimivien mallien kopiointi on sallittua. Toimivia lasten liikunnan malleja on esimerkiksi kerätty Yhdessä ja Erikseen oppaaseen. 4.2 Liikuntamuoto ja kohderyhmä Tarveselvityksen jälkeen luodaan kohderyhmän ja toiminnan sisällön raamit. Ratkaistavaksi jää, keskitytäänkö tiettyyn lajiin vai onko paikkakunnalla mahdollisesti tarvetta esimerkiksi monipuoliselle lasten ja nuorten liikuntakerhotoiminnalle. Liikuntamuotoa mietittäessä on myös päätettävä, aloitetaanko toiminta vertaisryhmänä vai kaikille avoimena ryhmänä. 4.3 Ohjaaja Ryhmällä on oltava aina vastuullinen ohjaaja, vertaisohjaaja tai ammattiohjaaja. Onpa kyse kummasta tahansa, niin yhdistyksen liikunnasta vastaavan henkilön tai henkilöiden tulee selkeästi nimetä ryhmälle ohjaaja. Ryhmän toiminnan kannalta on olennaista, että tiedetään, kuka avaa ovet, kuka tuo välineet, kuka sammuttaa valot ja kuka vastaa ryhmästä. Ohjaajan on oltava sellainen, joka pystyy sitoutumaan tehtäväänsä. Palkka tai korvaus ohjaustyöstä tulee aina sopia etukäteen. Ohjaajan etsimiseen voi kysyä apua kotikunnan liikuntatoimesta. 4.4 Liikuntapaikka Liikuntapaikan tulee olla kaikkien saavutettavissa, joten paikkaa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota tilan esteettömyyteen. Kannattaa myös etukäteen miettiä, pystyvätkö kaikki liikkumaan paikasta toiseen mahdollisimman itsenäisesti. Ulkoliikuntapaikat ovat yleensä kuntalaisille maksuttomia tai edullisia, mutta sisäliikuntatilat täytyy varata hyvissä ajoin ennen toimintakauden alkua. Jos toiminta on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä, tilat on haettava yleensä jo kesään mennessä. Liikuntatilojen varaamisesta kannattaa kysyä oman kunnan liikuntatoimesta. 4.5 Kuka maksaa Liikuntaryhmän toiminta aiheuttaa kuluja, joten etukäteen tulee miettiä, miten kulut katetaan. Osallistumismaksu kannattaa ottaa käyttöön alusta alkaen. Myös kunnan liikuntatoimelta voi hakea toimintaavustusta, mutta kannattaa selvittää ajoissa, mikä käytäntö kotikunnalla on avustusten suhteen. Kan- 17

18 nattaa myös selvittää onko ryhmän mahdollista hakea Nuoren Suomen lasten liikunnalle jakamaa seuratoiminnan tukea. 4.6 Markkinointi ja tiedotus Jäsentiedotteet, erilaiset yhdistyksen tapahtumat, retket ja niin edelleen ovat hyviä tiedottamistilaisuuksia. Toki myös hyvin toimiva liikuntaryhmä voi olla keino hankkia lisää jäseniä. Tällöin tiedottamisessa täytyy käyttää useampia kanavia. Tietoa ryhmästä kannattaa jakaa kunnan liikuntatoimelle, kuntoutusohjaajille, kuntoutusosastoille, (erityis)kouluille, alueen fysioterapeuteille ja muille järjestöille. Tarvittaessa voi käyttää myös lehti-ilmoittelua. Hyvässä tiedottamisessa tulee ilmetä, kenelle toiminta on tarkoitettu, missä se tapahtuu, milloin se tapahtuu ja mitä se maksaa. 4.7 Toiminta Hyvästä etukäteistyöstä huolimatta voi käydä niin, että liikuntaryhmää ei tahdo syntyä. Tästä ei kannata lannistua vaan pitää mielessä aina se tärkein, yksittäinen liikunnanharrastaja. Vaikka ryhmä olisi alussa pieni, niin ryhmäläisten ja sitoutuneen ohjaajan kanssa suunnittelemalla saa tietoa ja tietoisuutta ryhmän toiminnasta levitettyä. Toimintaa edelleen kehitettäessä ryhmäläiset ja oivaltava, sitoutunut ohjaaja ovat avainasemassa. Uusia ideoita ja ehdotuksia kannattaa ottaa vastaan. Toiminnan punainen lanka on silti hyvä säilyttää kirkkaana mielessä. Esimerkiksi monipuolisessa lasten liikuntakerhossa osa ryhmäläisistä voi innostua vaikkapa uinnista niin paljon, että haluaisivat harrastaa sitä aina. Tällaisessa tapauksessa pätevä ohjaaja ja yhdistyksen liikuntavastaava etsivät paikkakunnalta uimaseuran, johon innostuneet uimarit ohjataan harrastamaan. Näin ollen liikuntakerho voi toimia myös ponnahduslautana lajiharrastukseen. Liikunnan ammattilaiset vammaisurheilu- ja vammaisjärjestöissä ovat yhdistyksiä ja jäseniä varten, joten heiltä kannattaa tarvittaessa pyytää lisäapua toimintaan. 18

19 5. Liikunnan suunnittelu, ohjaus ja toteutus 5.1 Tuntisuunnitelman laatiminen Heidi Huttunen, liikunnanohjaaja Ennen varsinaista liikunnan ohjausta tulee suunnitella liikuntatoiminnan sisältö. Tuntisuunnitelmassa tulee aina ottaa huomioon kohderyhmä sekä ryhmän tavoite. Myös käytettävissä olevat resurssit, kuten välineet, tila ja ohjaajan taitotiedot, vaikuttavat tunnin suunnitteluun. Liikunnan toteutukseen ei aina tarvita uusimpia ja kalleimpia välineitä, mielikuvitusta käyttäen voi saada paljon aikaan. Tuntisuunnitelmaa pohdittaessa tulisi huomioida seuraavat asiat: kohderyhmä (mm. ikä, ryhmän koko, liikunnalliset valmiudet) tavoite aika paikka välineet ajankäyttö ohjattava liikuntamuoto alku- ja loppuverryttelyt osana liikuntatuntia opetusmenetelmät turvallisuus ohjaajan tieto-taito kustannukset 5.2 Huomioitavia asioita Heidi Huttunen, liikunnanohjaaja Lapsena luodaan perusta liikunnan harrastamiselle, mutta myös aikuisena on muistettava kunnon ylläpito tasapainoisella harjoittelulla, jotta ei romuteta lapsuusajan kuntoutuksen tuloksia. Liikunnan ohjauksessa on muistettava huolellinen opastus, jotta vältytään toimintakykyä haittaavilta rasitus- tai urheiluvammoilta. Myös alku- ja loppuverryttely tulee suunnitella huolellisesti. Alkuverryttely tulee aloittaa kevyesti rauhallisilla pitkillä venytyksillä ylivilkkaan refleksitoiminnan estämiseksi. Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: Muista yksilöllisyys ja perusteellinen ohjaus. Harjoita tasaisesti fyysisen toimintakyvyn kaikkia osa-alueita. Lihasvoima, notkeus ja kestävyys ovat erityisen tärkeitä. Pyri yleensä venyttämään koukistajalihaksia ja vahvistamaan ojentajalihaksia. Pyri pitämään liikkeissä yllä rauhallinen tempo ja jatkuva liike; liikenopeutta lisätään varovasti. Kun liikkuja on ollut 2 vuotta ilman epilepsiakohtauksia, voidaan rasittavuutta lisätä peruskuntoharjoituksia käyttäen. Ohjaa liikkujaa käyttämään oikeaa suoritustekniikkaa ja koko rajoittunutta liikerataa. Heitot ja kiinniotot tulisi suorittaa esimerkiksi paikallaan olevassa, tuetussa asennossa. Vältä äkkipikaisia liikkeitä, kovia ääniä ja asentoja, joissa ei-toivotut reaktiot aktivoituvat. Rentoutuminen, keskittyminen ja pysähtyminen auttavat motoriikan hallitsemisessa. Lisääntyneen lihastonuksen vuoksi oikeat avustusotteet ovat tärkeitä. Koukistusharjoitteissa (esimerkiksi istumaannousut) käytetään tarvittaessa tukisidoksia ja teippausta. Muista spastisuuden tarkkailu ja ehkäisy ja huomioi, että kylmyys lisää spastisuutta. 19

20 Ota huomioon liitännäisvammat (rasitus voi laukaista epilepsiakohtauksia, pallopeleissä huomioitava näkövamma sekä hahmotuksen tai havainnointikyvyn ongelmat jne.). Ota huomioon tilanteen aiheuttama jännitys ja kanavoi jännitys oikein. Tarkkaile vireystilaa ja lopeta harjoittelu ennen uupumusta, koska väsyneenä motorinen hallinta vaikeutuu. Ota huomioon liikkujan mahdollinen epilepsia, autonomisen hermoston oireet, emotionaaliset ongelmat, pelkotilat, masennus ja keskittymiskyvyn puute. 5.3 Niksejä liikunnan soveltamiseen Heidi Huttunen, liikunnanohjaaja Välineet: Tavanomaista isompi tai kevyempi pallo hidastaa peliä ja antaa aikaa reagoida. Jos palloon on hankala tarttua, käytä vierityskourua. Kirkasvärinen tai helisevä pallo sopii heikkonäköiselle. Lyhytvartinen maila helpottaa osumista palloon. Soveltamalla toiminnan luonne muuttuu (esim. laidat pöytäpeliin, mailan käteen sitominen). Tila: Pienennä tai suurenna pelialuetta. Muuta verkon tai korin korkeutta. Tee kaistat pelialueelle. Määrittele turva-alueet. Säännöt ja roolit: Muokkaa sääntöjä. Anna eri tavoin liikkuville erilaiset tehtävät. Nopeus: Muuntelemalla välineitä, tilaa, sääntöjä tai rooleja voidaan vaikuttaa pelin nopeuteen ja antaa hitaammalle aikaa reagoida ja nopeammalle lisää haasteita. Vinkki : Jokaiselle sopivat harjoitteet. Sama tehtävä omalle tasolle sovellettuna. Sovella sääntöjä, välineitä, pelialuetta jne. Yhteiset tavoitteet, yksilöllisin keinoin; kaikki on mahdollista, kunhan löytyy oma tapa liikkua ja toimia. Apuväline voi olla itse kehitelty, vaikkapa rikkalapio mailana pöytäpeleissä. Esimerkiksi pyörätuolin käyttäjä saa kuljettaa palloa, kävelevä ei. Tenniksessä pallo saa pompata useita kertoja. Lentopallossa sallitaan useita kosketuksia tai pomppu jne. 5.4 Liikunnan suunnittelu ja toteutus lapsille Pauli Rintala, erityisliikunnan professori Liikunnan opetuksessa ja ohjauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelyn, hyppyjen, heittämisen ja erilaisten potkujen opettamiseen, sillä nämä taidot ovat liikemalliperustana monimutkaisempien liikuntataitojen oppimiselle. Käden taidoista tarttuminen, irrottaminen, ojentaminen ja koukistaminen ovat samoin välttämättömiä perustaitoja esimerkiksi osallistumisessa pallopeleihin. Osasyy muita heikompaan taitotasoon on fyysisen aktiivisuuden puute eikä liikuntavamma itsessään. Ennen kaikkea vammainen lapsi ja nuori tarvitsee kosketusta muihin samanikäisiin leikkien, pelien ja muiden liikuntamuotojen avulla saadakseen tunnustusta omille kyvyilleen. Liikuntaohjelman päätavoitteita on (1) oppia liikkumaan joko yksin tai apuvälineen kanssa siten, että fyysinen olemus on mahdollisimman normaali (2) löytää läpi elämän jatkuva liikuntaharrastus (3) edistää sosiaalista kypsymistä ja sopeutumista (4) tukea minäkuvan kehittymistä. Kun kullekin lapselle on löydetty sopivat tavoitteet ja aloitetaan varsinainen harjoittelu, seuraavat yksinker- 20

21 taiset opetusohjeet kannattaa huomioida: (1) Tehtävät kannattaa valita niin, että vammainen lapsi kokee välitöntä tyydytystä suorituksestaan: yksinkertaiset, toistuvat liikkeet ovat hyviä. (2) Peleissä on sääntöjen hyvä olla helppotajuisia ja niitä kannattaa soveltaa tilanteen mukaan. (3) Kannattaa välttää tilanteita, jotka synnyttävät voimakkaita tunteenpurkauksia tai rajuja kilpailutilanteita. (4) Voimakas melu ja äärilämpötilat aiheuttavat jännittyneisyyttä ja vaikuttavat epäsuorasti lihastonuksen kasvuun. (5) Säännölliset lepotauot ovat välttämättömiä. Kun liikkuminen ei onnistu ilman apua, henkilökohtainen avustaja on ensiarvoisen tärkeä. Myös toista ryhmäläistä tai oppilastoveria voidaan käyttää apuna, jos varsinaista avustajaa ei ole saatavilla. On tärkeää, että lapsi on liikkeitä tehdessään sellaisessa asennossa, jossa hän pystyy olemaan rentona ilman ei toivottuja reaktioita ja liiallista lihastonusta. Näin normaalit tahdonalaiset liikkeet mahdollistuvat, ja poikkeavia liikeratoja ei synny. Vaikka kullekin oikeat asennot ovat yksilöllisiä, niin on olemassa kolme periaatetta, joita tulee noudattaa lapselle oikeaa asentoa etsittäessä: (1) Lasta tuetaan avainkohdista, jotka ovat pää, niska, selkäranka, olkapäät, kyynärpäät, lantio, polvet ja nilkat. Oikea tukeminen mahdollistaa tahdonalaiset liikkeet. (2) Lapsen asento ei saa mahdollistaa lihastonuksen kasvua, joka estää suunnitellun liikkeen. Esimerkiksi selinmakuu voi lisätä lihastonusta, joten päinmakuu kaltevalla patjalla on suositeltavampi vaihtoehto. (3) Lasta raajoista avustettaessa liian voiman käyttöä on varottava (voi myös laukaista ei toivotun reaktion). Lopuksi Lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen kehityksen edistäminen vaatii, että liikuntaa ei nähdä vain fyysisen ja motorisen kehityksen tukijana vaan myös psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Liikunnan psyykkistä ja sosiaalista puolta tulisi korostaa, kun toteutetaan vammaisten lasten liikuntaa. Tärkeämpää on se, miten pätevänä tai kykenevänä vammainen lapsi kokee itsensä (= hyvä itsetunto) kuin se, miten kykenevä hän todellisuudessa on. Onnistuneilla liikuntakokemuksilla autetaan lapsen itsetuntoa nousuun ja vahvistetaan lapsen käsitystä omasta pärjäämisestään. Tämä on hyvä alku lapsen selviytymiselle myöhemmin elämässään nuorena ja aikuisena. 21

22 22

23 6. Motivointi liikuntatilanteessa Jaanet Salminen, fysioterapeutti (NDT), erityisopettaja Tietoisuus motivaatiosta ja motivointiin paneutuminen ovat keskeisiä liikuntatoimintaa suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa. Motivaatio voi olla sisäistä tai ulkoista. Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan muun muassa liikunnan iloa tai itsensä toteuttamista liikkujana. Ulkoisella motivaatiolla sen sijaan tarkoitetaan esimerkiksi liikunnassa pärjäämisen tavoittelua, palkinnon tai kiitoksen saamisen odottamista. Sisäisesti motivoituneet liikkujat ovat usein sinnikkäämpiä ja vähemmän luovutusherkkiä kuin ulkoisesti motivoituneet liikkujat, joten liikkumisen kannalta sisäisen motivaation voidaan katsoa olevan suotuisampaa kuin ulkoisen motivaation. Motivaatio ja motivoituminen ovat hyvin yksilöllisiä asioita. Se mikä motivoi yhtä, ei motivoi toista ollenkaan. Samalla kun toinen odottaa liikunnalta säännölliseen liikuntatoimintaan mukaan pääsemistä ja virkistäytymistä, toisella voi olla selkeä mielikuva siitä, mikä häntä liikunnassa innostaa ja mitä hän liikunnalta toivoo. Liikuntaryhmän ohjaajan tai avustajan onkin tärkeää varata aikaa keskustelulle ja havainnoinnille, jotta hän saa kuvan siitä, mistä liikkujat ovat motivoituneita ja miten liikkujien toimintaa kannattaa motivoida. Liikuntaryhmässä motivoinnilla ohjataan toimintaa kohti päämäärää (päämäärä voi olla esimerkiksi yhdessä viihtyminen, virkistäytyminen, kunnon kohottaminen tai kilpaurheilulliset tavoitteet) parannetaan yrittämistä ja lisätään sekä fyysistä että psyykkistä energisyyttä innostetaan toiminnan aloittamisessa ja toiminnan ylläpitämisessä. 6.1 Omat vaikutusmahdollisuudet ja osallisuus motivoivat Motivoitumisen kannalta liikkujien ajatusten ja toiveiden kuuntelu on oleellisen tärkeää, ja tätä voidaan pitää myös hyvän liikuntaryhmän onnistumisen peruspilarina. Kun ryhmän ohjaajat usein tuskailevat liikuntaryhmien suunnitelmien kanssa yksinään, kannattaisi liikuntatoiminnan suunnitteluun ottaa mukaan kaikki ryhmäläiset. Osallisuus sekä parantaa liikkujien motivaatiota että luo ryhmään positiivista tekemisen meininkiä. Jos ryhmä ei ole tottunut oman toimintansa suunnitteluun, voi alku tuntua haastavalta. Osallistaminen onkin tärkeää aloittaa pienillä asioilla ja lisätä osallisuuden määrää ryhmän tottuessa osallistavaan ajattelutapaan. 6.2 Liikuntavälineet ja hassuttelu motivoivat Monipuoliset ja hauskasti käytetyt välineet motivoivat liikkumaan. Liikuntaryhmässä tavoitteena on, että kaikki pääsevät liikkumaan omien kykyjensä mukaan mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti. Apuvälineiden käytön pohtiminen on tämän mahdollistamiseksi oleellisen tärkeää. Liikunnassa käytettävillä välineillä tarkoitetaan tässä liikuntaa parhaalla mahdollisella tavalla mahdollistavia apuvälineitä (esimerkiksi välillä paras apuväline on manuaalipyörätuoli, välillä sähköpyörätuoli) liikuntaan tarkoitettuja vanhoja tuttuja välineitä (pallot, hernepussit, vanteet jne.) isoja ja pieniä välineitä ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat yhä useamman liikkujan yhä useampaan 23

24 liikuntalajiin osallistumisen (reikäpallot, hämähäkkipallot jne.) tavallisten arkielämän esineiden käyttämistä epätyypillisellä tavalla liikuntatilanteessa (villasukka, lattiaharja jne.) Mikä onkaan turhauttavampaa kuin olla sivusta katsojana erityisesti silloin, kun tietää, että jonkin apuvälineen avulla toiminta onnistuisi. Ja toisaalta mikä motivoikaan paremmin kuin mahdollisimman hyvä omatoiminen liikkuminen ja mahdollisuus osallistumiseen tasavertaisena toisten kanssa. Vinkki : Hyvin usein vanha idea on parempi kuin pussillinen uusia. Esimerkiksi vanhojen liikuntavälineiden käyttö uudella, epätyypillisellä tavalla on myös hurjan innostavaa ja hauskaa Vain mielikuvitus on rajana! Voit kokeilla vaikka vanteita joukkuenauhoina. Pelistä ei taatusti tule tavallisen näköistä, mutta toisenlaista liikettä ja naurua sitäkin enemmän.. Liikunnan tueksi tulee eri valmistajilta jatkuvasti uusia kivoja ja innostavia välineitä. Esimerkiksi erilaiset erikoispallot (reikäpallot, hämähäkkipallot, pyrstöpallot ja häntäpallot) mahdollistavat monelle osallistumisen uudella innostavalla tavalla. Pienikin uusi väline saattaa antaa aivan uusia ulottuvuuksia liikkumiseen, ja siten motivaatio liikkumiseen paranee. Liikuntapaikkojen tuntemus ja uudet kokemukset motivoivat liikkumaan ja penkkiurheiluun. Erilaisiin liikuntapaikkoihin tutustuminen usean eri aistin välityksellä on erittäin motivoivaa niin lapsille kuin aikuisille. Monien urheilulajien säännöt saattavat tuntua puisevilta ja hankalilta, mutta liikuntapaikkoihin tutustuttaessa säännöt tulevat merkityksellisiksi ja motivaatio niiden oppimiseen kasvaa. Penkkiurheilu on oman liikunnan lisänä hyvä harrastus niin kotona kuin innostavassa sosiaalisessa ilmapiirissä liikuntapaikoilla. Liikuntaharrastuksiin tulisikin aina liittää liikuntapaikkoihin tutustumista ja liikuntalajien sääntöjen tuntemusta penkkiurheiluun innostamiseksi. 24

25 Vinkki : Oletko kokeillut villasukkahippaa, muovipussimoukarin heittoa tai kynttilän pituuskieritystä ryhmäsi kanssa? Entä oletteko pelanneet liikuntasalissa golfia lattiaharjoilla, palloina lentopallot? Tavallisten arjen välineiden käyttö liikuntatilanteissa ja uusien lajien keksiminen tai tuttujen lajien variointi innostavat takuuvarmasti kaikkia liikkujia! 6.3 Ryhmä motivoi Monille vammaisille liikuntaharrastus omassa liikuntaryhmässä on merkittävä sosiaalinen kohtaamispaikka. Pelkästään sovittuun tapaamiseen tulo ja ryhmän jäsenten mukanaolo ovat motivoivia tekijöitä. Kaikessa vammaisten liikuntatoiminnassa tulisikin huomioida erityisenä painopisteenä ryhmän jäsenten sosiaalisten suhteiden mahdollistaminen ja tukeminen. Ryhmän hyvä toiminta ja liikunnan kautta hankitut sosiaaliset kontaktit motivoivat paitsi liikkumaan niin myös aktiiviseen elämään. Vinkki : Useimmille CP-vammaisille eri lajien liikunta- ja suorituspaikat ovat vieraita. Miltä tuntuu yleisurheilukentän tartan-alusta? Kuinka korkea onkaan pikajuoksuaita, kun sen vieressä istuu pyörätuolissa? Miltä tuntuu istua kuivan vesiesteen pohjalla onpas se syvä! Miltä näyttävät keilahallin keila- ja pallokoneistot? Onpas liukasta mennä pyörätuolilla jäähallin jäällä! 25

26 26

27 7. Vammaisen henkilön avustaminen liikuntatilanteessa Jaanet Salminen, fysioterapeutti (NDT), erityisopettaja Niin CP-, MMC- kuin hydrokefaliavammaisen henkilön tarve avustamiseen liikunnallisissa tilanteissa vaihtelee erittäin paljon riippuen monesta tekijästä. Karkeasti voidaan ajatella, että mitä vaikeammasta vammasta on kyse, sitä enemmän avustusta henkilö tarvitsee. Erittäin vaikeasti vammainen liikkuja voi hyvien apuvälineiden avulla selvitä pienellä ulkopuolisella avulla. Sen sijaan ulkoisesti lievemmin vammainen liikkuja voi tarvita paljonkin esimerkiksi sanallista avustusta tai mallittamista, mikäli liitännäisvammana on hahmottamishäiriö. Oleellista on, että standardiratkaisuilla ei useimmiten voida auttaa hyvin eri tavoin vammaisia henkilöitä. Avustaminen liikuntatilanteessa on parhaimmillaan tiedon, taidon, yhteistyön, kekseliäisyyden ja jopa luovan hulluuden yhdistelemistä yhdessä avustettavan vammaisen henkilön, perheen, terapeuttien, liikuntaryhmän ohjaajan ynnä muiden kanssa. Mitä enemmän vammainen henkilö tarvitsee apua, sitä enemmän hänen mahdollisuutensa liikkumiseen ovat riippuvaisia ulkopuolisen avun laadusta ja määrästä. Avustajan rooli on näin ollen erittäin merkittävä. 7.1 Valmistautuminen CP-vammaisen henkilön avustamiseen liikuntatilanteessa pätee paremmin kuin hyvin sanonta Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Uuden liikuntakerhon, ryhmän tai kouluvuoden alkaessa niin avustettavalla kuin avustajalla on usein paljon liikuntaan liittyviä odotuksia ja toiveita mutta myös jännitystä ja epätietoisuutta. Kaikkiin asioihin ja tilanteisiin ei voida valmistautua, mutta useimpiin asioihin valmistautuminen on mahdollista ja tärkeää hyvän toiminnan takaamiseksi ja pettymysten välttämiseksi. Seuraavassa muutamia esimerkkejä, joihin tulisi kiinnittää huomiota avustamistilanteessa. 7.2 Minä avustajana Oman minän äärelle pysähtyminen on aina tärkeää kasvatus-, opetus-, ohjaus- ja avustamistilanteissa. Itsepohdiskelu ennen uuden liikuntaryhmän alkua ja ajoittain myös toiminnan aikana on tärkeää. Pohdi: Mitkä ovat omat lähtökohtani tulevassa toiminnassa? Mitä tiedän, taidan ja osaan? Mitkä ovat kehittymiskohteeni? Mikä on avustusfilosofiani? 7.3 Yhteistyö avustamisen peruspilarina Kuten jo aiemmin tuli esille, asioiden pohtiminen ja mahdollisten avustamiseen liittyvien haasteiden kohtaaminen yksin on kuormittavaa ja laskee avustamismotivaatiota. Muista, että kaikkea ei tarvitse opetella kantapään kautta yrittämällä ja erehtymällä. Kysy avustettavalta itseltään, miten hän toivoisi sinun avustavan. Avustan tärkein yhteistyötyökumppani on avustettava vammainen henkilö. Olipa avustettava henkilö sitten lapsi tai aikuinen, voi keskustelemalla sekä tarkoilla silmillä ja korvilla saada paljon tietoa avustamisesta (avustustavat, otteet, vältettävät asiat, apuvälineet jne.) sekä liikuntaan liittyvistä odotuksista, toiveista ja mahdollisista tavoitteista. Ennen liikuntaryhmän alkua tai ensimmäisellä 27

28 tapaamiskerralla järjestetty keskustelu- tai tutustumishetki lisää niin avustajan kuin avustettavan luottamusta ja varmuuden tunnetta. Vammaiselta henkilöltä itseltään, mutta myös henkilön perheenjäseniltä ja mahdollisilta fysio-, toiminta- ja puheterapeuteilta saa tärkeää lisätietoa avustamiseen liittyvissä konkreettisissa kysymyksissä: miten avustan riisuutumisessa ja pukeutumisessa, miten paljon tai vähän avustan, mitä otteita käytän, mitä apuvälineitä kannattaa käyttää ja miten, tai mitä on huomioitava kommunikaatiossa ja niin edelleen. Liikuntatoiminnan alettua on oleellista, että avustettava, avustaja ja ryhmän ohjaaja keskustelevat avoimesti ja säännöllisesti keskenään. Avustaja oppii nopeasti tuntemaan avustettavan henkilön tarpeet, onnistumiset ja haasteet erilaisissa liikuntatilanteissa. Ohjaaja puolestaan saa arvokasta lisätietoa sekä avustettavalta että avustajalta, jolloin saatu tieto auttaa ja helpottaa tulevien liikuntakertojen suunnittelua. Vastaavasti avustaja voi saada avustettavalta ja ohjaajalta ideoita oman avustamisen kehittämiseen. 7.4 Apuvälineet liikuntatilanteessa Vammaisella henkilöllä saattaa olla runsas määrä apuvälineitä käytössään. Apuvälineet voivat olla pieniä, kuten erilaisia tukia ja lastoja, tai suuria, kuten pyörätuolit ja kävelytelineet. Apuvälineiden tarkoitus on kuitenkin aina sama helpottaa henkilön toimimista, liikkumista ja koko elämää. Apuvälineistä ja niiden käytöstä kannattaa kysyä avustettavalta henkilöltä, perheeltä tai terapeuteilta. Liikuntatilanteessa avustaja on useimmiten se henkilö, joka avustaa vammaisen henkilön apuvälineen käyttöä tai siirtää henkilön käyttämään jotakin apuvälinettä. Avustettavan henkilön tutuin avustaja voi olla joskus poissa tai varattuna muussa tehtävässä, joten kaikkien ryhmän ohjaajien ja avustajien on hyvä opetella apuvälineiden käyttö. Ryhmän ohjaajan ja avustajan tehtävänä on yhdessä vammaisen henkilön kanssa pohtia apuvälineiden käyttöä osana liikuntaryhmän toimintaa. Mitkä apuvälineet mahdollistavat liikkumisen parhaiten? Miten liikuntakerrat vaihtelevat? Onko toisella kerralla esimerkiksi manuaalipyörätuoli parempi kuin sähköpyörätuoli? Miten henkilö pääsee parhaiten mukaan toisten seuraan? Avustamisen määrä ja laatu Avustamisen määrä ja laatu vaihtelevat paitsi avustettavan henkilön vammaisuuden asteen mukaan niin myös eri tilanteissa ja toiminnoissa. Avustaminen voi olla sanallista, mallin näyttämistä tai fyysistä avustamista. Kaiken avustamisen pitää olla riittävää muttei liiallista, jotta taataan avustettavan henkilön mahdollisimman suuri omatoimisuus. Sopiva avustaminen mahdollistaa liikkumisesta nauttimisen ja edesauttaa onnistumisen tunteen saavuttamisessa. Fyysinen avustaminen voi olla henkilön asennon tukemista (esimerkiksi vartalosta kiinnipitämistä palloa heitettäessä) avustettavan henkilön omaa liikettä tukevaa (esimerkiksi kädestä kiinni pitämistä ja heittoliikkeen suunnan ohjaamista avustettavan henkilön neuvomaan suuntaan) liikuntavälineen kannattelua tai tukemista (esimerkiksi boccia-kourun kannattelua pallon vierittämistä varten) liikekokemuksen tuottamista (esimerkiksi avustettavan työntämistä pikakelauspyörätuolilla salin poikki, jotta avustettava henkilö saa kokea vauhdin huumaa). Avustajan tulee toimia aina joustavasti avustamisen määrää ja laatua vaihdellen tilanteeseen sopivasti ja avustettavan henkilön tarpeen mukaan. Avustamisen sudenkuoppa Vammaisen henkilön liikuntaan liittyvät odotukset ovat hyvin samankaltaisia kuin kenellä tahansa muul- 28

29 la ihmisellä: löytää itselle sopiva harrastus, jolloin mieli ja keho pysyvät virkeänä, sekä saada tavata samanhenkisiä ihmisiä. Liikuntaryhmissä juuri sosiaaliset suhteet ovat usein vähintään yhtä tärkeitä kuin muut liikuntaharrastuksen ilot ja hyödyt. Vammaisen henkilön ja avustajan tiiviillä yhdessäololla on etunsa mutta myös vaaransa. Avustajan jatkuva läsnäolo voi estää vammaisen sosiaalisen liittymisen mahdollisuuksia ja eristää henkilön henkisesti liikuntaryhmästä. Ongelma voidaan kuitenkin välttää, kun asia tiedostetaan ja avustaja oppii toimimaan sensitiivisesti sosiaalista liittymistä mahdollistavalla tavalla ja vetäytymällä henkisesti tai fyysisesti sivuun, kun se on mahdollista. Lopuksi Miten avustaja tietää, milloin hän on onnistunut tehtävässään hyvin? Avustettavan tai ryhmän ohjaajan tulisi antaa avustajalle palautetta onnistumisista ja toisaalta vinkkejä kehittämisalueista. Toisaalta avustaja voi seurata onnistumistaan myös itse. Pääsääntönä voidaan sanoa, että avustaja on onnistunut tehtävässään, jos avustettava vammainen henkilö tuntee olleensa liikuntatilanteessa aktiivinen toimija ja ryhmän täysivaltainen jäsen. 29

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille henkilöille N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 VAMMAINEN - Vammainen on henkilö, jolla on

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN Anne Rautio-Honkavaara HIPPOTHERAPY Hippos = hevonen Therapy = terapia, hoito Ratsastusterapia on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kuntoutusta. Ratsastusterapeutin

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen. Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski- Uudellamaalla

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6 AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6 Liikutaan yhdessä toimien ja taitoja harjoitellen. Vuosiluokilla 3-6 opetuksen pääpaino on motoristen perustaitojen vakiinnuttamisessa ja monipuolistamisessa

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Rettin oireyhtymä 15.10.2012

Rettin oireyhtymä 15.10.2012 Rettin oireyhtymä Harvinainen geneettinen neurologinen oireyhtymä, esiintyy pääasiassa tytöillä Jokaisen tytön kehitys-sekäliikunta ja toiminta hyvin yksilöllistä Varhainen lapsuus ja vauvaikävaikuttaa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

LIIKUNTASUOSITUKSET CP- VAMMAISTEN AIKUISTEN OMAN KUNNON YLLÄPITÄMISEEN

LIIKUNTASUOSITUKSET CP- VAMMAISTEN AIKUISTEN OMAN KUNNON YLLÄPITÄMISEEN LIIKUNTASUOSITUKSET CP- VAMMAISTEN AIKUISTEN OMAN KUNNON YLLÄPITÄMISEEN Kuva: Invalidiliitto ry, Lahden kuntoutuskeskus Tekijät: Maria Iskala ja Marianne Nieminen Fysioterapian koulutusohjelma, Tampereen

Lisätiedot

Nivelystävällinen. liikunta

Nivelystävällinen. liikunta Nivelystävällinen liikunta LIIKUNTA TUNTUU HYVÄLTÄ Ihminen on luotu liikkumaan. Vaikka psoriasikseen kuuluu usein monenlaisia niveloireita, kuten nivelten jäykkyyttä ja kipuja, liikuntaa voi ja kannattaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT.

TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT. TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT Uusi näkemys: MyoFaskiaalisella harjoittelulla kehität suorituskykyä niin normaaliarkeen

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot