1.1. Lastensuojelusuunnitelman lähtökohdat Lastensuojelusuunnitelman laadintaprosessi Ketkä ovat tuottaneet tietoa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.1. Lastensuojelusuunnitelman lähtökohdat 3. 1.2. Lastensuojelusuunnitelman laadintaprosessi...5. 1.3. Ketkä ovat tuottaneet tietoa."

Transkriptio

1 AIKAA LAPSELLE! Kokkolan, Kruunupyyn ja JYTAn (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Lastensuojelusuunnitelman lähtökohdat Lastensuojelusuunnitelman laadintaprosessi Ketkä ovat tuottaneet tietoa.7 2. NYKYTILAN KARTOITUS Ennaltaehkäisevä työ Yhteistyö Osallisuus.9 3. KOHDERYHMIEN KUVAUS Vauvat ja leikki-ikäiset Alakouluikäiset Yläkouluikäiset/nuoret LAPSI JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tilanne Perhetyö Lastensuojeluasiakkaiden osallisuus LAPSI- JA NUORISOASIAMIES...29 YHTEENVETO..30 Liitteet

3 3 1. JOHDANTO 1.1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lähtökohdat Uusi lastensuojelulaki astui voimaan Lainsäädännön peruslähtökohtana on, että lapsen vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen erityiseen suojeluun. Lastensuojelu tulee laajasti käsittää lasten suojeluksi, joka ei ole pelkästään sosiaaliviranomaisten asia, vaan koskee muitakin viranomaisia ja kaikkia kansalaisia. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa käytetään käsitteitä lapsi ja nuori. Nuorella tarkoitetaan 15 vuotta täyttänyttä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lakisääteinen (lastensuojelulaki 12 ), joka kunnan on laadittava yksin tai yhdessä useamman kunnan kanssa. Suunnitelma laaditaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustosta ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on kunnassa kaikkien hallintokuntien yhteinen asia eikä pelkästään sosiaalitoimen vastuulla. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tulee sisältää tiedot (Lsl 12 ) 1) : 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta 1) Lastensuojelulaki /417, 12

4 4 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on vahvasti lastensuojelun näkökulma, kuitenkaan unohtamatta ennaltaehkäisevää työtä tai lasten ja perheiden mielipiteitä. Lastensuojelun näkökulmaan on päädytty, koska lastensuojelussa näkyy niin selvästi se, miten peruspalvelut toimivat. Onhan lasten ja nuorten hyvinvoinnin perustana toimivat, hyvät ja kaikille suunnatut peruspalvelut. Laki edellyttää, että suunnitelman yhtenä lähtökohtana on lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tehostaminen, työn helpottaminen ja laadun parantaminen. Lastensuojelulaki (3 ) edellyttää, että peruspalvelun piirissä tehdään ehkäisevää lastensuojelutyötä. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäiseviä palveluita ovat peruspalveluissa annettava erityinen tuki, joka on jo kohdennettua, erityisiin tarpeisiin suunniteltua apua ja tukea. Kokkolan, Kruunupyyn ja JYTAn (Lesti- ja Perhonjokivarren kunnat: Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sai nimekseen AIKAA LAPSELLE. Elämme kiireistä aikaa ja lapset kaipaavat aikuisten läsnäoloa ja sitä, että ollaan aidosti läsnä ja ilman kiirettä. AIKAA LAPSELLE tarvitaan myös siellä, missä tehdään työtä lasten ja nuorten parissa, kuten neuvolassa, päivähoidossa, koulussa, nuorisotoimessa, terveydenhuollossa ja lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa. Luottamuksellinen asiakassuhde syntyy siitä, että on aikaa paneutua asiakkaan asiaan. Valitettavasti yritysmaailmasta tulleet käsitteet kuten tehokkuus ja tulosvastuu ovat rantautuneet myös esim. päivähoitoon ja sosiaalitoimeen. Lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa asiakastapaukset ovat vaativia ja aikaa vieviä, eikä työtä voi mitata samalla tavalla kuin yritysmaailmassa. Aikuisten läsnäololle sekä eri sukupolvien väliselle yhteisöllisyydelle olisi syytä antaa enemmän painoarvoa lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Lapsiasiavaltuutetun tekemässä selvityksessä todetaan, että saadakseen elää turvallista, huoletonta ja onnellista lapsuutta, lapset ja nuoret tarvitsevat vastuullisia ja läsnä olevia aikuisia kotona, koulussa, harrastuksissa ja erilaisissa vapaa-ajan yhteisöissä 1). 1) Asiaa Aikuisille, Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksiä 4:2008

5 5 Kasvattajalla tulee olla aikaa toimia lasten kanssa yhdessä. Heidän kanssaan keskustellaan ja heitä kuunnellaan mielipiteet huomioiden ja niitä kunnioittaen. 1) (Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelma). Lastensuojelulain yksi periaate on lapsilähtöisyys ja lapsen äänen kuuleminen. Vastuusosiaalityöntekijän on tavattava lasta henkilökohtaisesti, selvitettävä lapsen mielipide ja otettava se huomioon. 2) Viime aikoina on korostettu lasten ja nuorten osallisuutta. Lapsia ja nuoria koskevissa asioissa pitäisi aidosti kuulla heitä. Osallisuus sitouttaa ja voimaannuttaa. Osallisuus voi lisätä hyvän vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollisuuksia, myös siksi osallisuutta tulisi lisätä niiden palveluiden piirissä, joita lapset ja nuoret käyttävät Lastensuojelusuunnitelman laadintaprosessi Kokkola, Kruunupyy ja JYTA ovat sitoutuneet yhteisen suunnitelman laatimiseen. Tällä alueella on todettu tarvetta lastensuojelutyön tehostamiseen. Alueella on toiminut yhteinen sosiaalipäivystys vuodesta Lisäksi Keski-Pohjanmaalla on ollut yhteinen perhetyön hanke vuosina Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaa varten palkattiin työntekijä väliselle ajalle. Suunnitelman tekemistä on ohjannut poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Ohjausryhmä on kokoontunut 3 kertaa. Suunnitelman laatimista on ollut myös työryhmä, jolla on ollut aktiivinen rooli suunnitelmaa laadittaessa. Työryhmällä on ollut seitsemän kokousta. Ohjausryhmän kokoonpano: Seppo Mattila, sosiaali- ja vammaistyön palvelujohtaja, Kokkola, puheenjohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka, peruspalvelujohtaja, JYTA Kai Kytölaakso, varhaiskasvatuksen palvelujohtaja, Kokkola Ari Kinnunen, kunnanjohtaja, Perho/JYTA Matti Kaivosoja, KPSHP, ylilääkäri ja psykiatrian tuloaluejohtaja Tarja Kalander, kulttuurisihteeri, Toholampi/JYTA Lassi Oikari, Kokkolan kaupungin arkkitehti, Kokkolan tilapalvelu Eivor Holm, sosiaalityöntekijä Kruunupyy/Kokkola Maria Keltti-Heikkilä, sivistystoimenjohtaja, Veteli/JYTA 1) Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelma 2) Lastensuojelulaki /417, 20

6 6 Anu Svenlin, Kokkolan yliopistokeskus, Jarmo Vähä-Ruona, koulukuraattori, Kokkola Aija Järvenpää, vapaa-aikaohjaaja, Kaustinen/Kokkola Inkeri Jussila, johtava terveydenhoitaja/lestijärvi/jyta Minna Lönnbäck, sosiaalityöntekijä, sihteeri Työryhmän kokoonpano: Pirjo Höri, palvelupäällikkö/sosiaali- ja terveystoimi, Kokkola Marita Loukiainen, Kokkolan Ensi- ja Turvakoti ry:n johtaja Ronnie Djupsund, nuorisotoimenpalvelujohtaja, Kokkola Pekka Kauppinen, palvelujohtaja, Jyta/Veteli Ulla Siirilä, johtava sosiaalityöntekijä, Jyta/Kannus Anu Piippola, sosiaalityöntekijä, Kokkola/Kälviä Eivor Holm, sosiaalityöntekijä, Kokkola/Kruunupyy Pirjo Knif, SONet Botnia kehittämissuunnittelija Minna Lönnbäck, sosiaalityöntekijä Lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilan kartoitusta varten on tarvittu päivitettyä tietoa, jota ei ole saatavilla valmiiksi tilastoituna. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät tahot tuntevat ja tietävät parhaiten kunnan ja alueen palvelurakenteen vahvuudet ja heikkoudet sekä perheiden käytännön ongelmat. Näiden tahojen näkemykset ja tiedot ovat olleet hyödyllisiä suunnitelmaa laadittaessa. Tästä johtuen järjestettiin kaksi samansisältöistä iltapäiväseminaaria liittyen lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kokkolan tilaisuudessa oli noin 70 osanottajaa ja Vetelissä oli 40 osanottajaa. Edustettuina olivat sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, ensi- ja turvakoti, seurakunnat, järjestöt jne. Kokkolassa järjestettiin koulutustilaisuus, jossa kouluttajana toimi Kuntaliitosta projektipäällikkö Sirkka Rousu. Koulutus oli suunnattu erityisesti luottamushenkilöille. Koulutuksen aiheena oli uuden lastensuojelun pääsisältö sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Osanottajia tilaisuudessa oli noin 40. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman puitteissa järjestettiin yhteistyössä Kastehankkeen kanssa kaksi lastensuojelulain koulutustilaisuutta, toinen Toholammilla ja toinen Kaustisella Lastensuojelulakikoulutuksen kohderyhminä olivat erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalitoimi, päivähoito, seurakunta, sivistystoimi ja poliisi. Tällä tavalla pyrittiin vaikuttamaan toimivaan yhteistyöhön eri viranomaisten kesken.

7 lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa esitettiin JYTAn peruspalvelulautakunnalle Kaustisella. Poliisin ja lastensuojelun yhteistyöpalaveri järjestettiin Kokkolassa. Mukana oli poliisin edustus sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun työntekijöitä Kruunupyystä, JYTAsta ja Nopsasta (Kokkolan poliisilaitoksen lastensuojeluyksikkö). Kokouksen tavoitteena oli muovata yhteisiä käytäntöjä järjestettiin Keskipohjanmaan lasten ja nuorten hyvinvointifoorumi Kokkolassa. Tilaisuudessa esiteltiin mm. kouluterveyskyselyn tuloksia sekä Keskipohjanmaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tilanteen kartoittamiseksi projektityöntekijä on tavannut ja haastatellut lastensuojelun työntekijöitä ja tässä yhteydessä käynyt tapaamassa heitä aluetoimistoissa Ketkä ovat tuottaneet tietoa? Kuntaliiton ohjeiden mukaan suunnitelman tulisi olla lyhyt ja napakka eikä sen sivumäärältään saisi olla kuin noin sivua 1). Tämän takia suunnitelman sisältöä on rajattu. Erilaisia strategioita ja hyvinvointisuunnitelmia on useita, parasta aikaa on tekeillä mm. hyvinvointistrategia ja turvallisuusstrategia. Nämä on pyritty huomioimaan siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman teossa on tarvittu erilaista tietoa ja tilastoja. Tilastoja on saatu mm. Stakesin Sotkanetistä ja kunnilta on pyydetty kuntakohtaisia tilastoja. Lisäksi on hyödynnetty jo olemassa olevia kyselyjen tuloksia kuten kouluterveyskyselyä, joka on tehty yläkouluikäisille keväällä Kokkolan, Kruunupyyn ja JYTAn lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun työntekijät ovat vastanneet kyselyyn. (liitteenä) 2). Suunnitelman teossa on yhtenä tärkeänä asiana ollut asiakasnäkökulma. Tämän perusteella myös kouluja ja päiväkoteja on pyydetty olemaan mukana lasten ja nuorten 1) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman teko kunnissa. Kuntaliiton opas 1. Sirkka ROusu. Helsinki Lastensuojelun laatuopas, Kuntaliitto. Tupu Holma. Helsinki

8 8 hyvinvointisuunnitelman laatimisessa. Vaikutusmahdollisuuksia ovat olleet mm. kyselylomakkeeseen vastaaminen (liitteenä), piirtäminen, valokuvaaminen. Suunnitelman yksi keskeinen teema on lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tehostaminen ja laadun parantaminen. Siksi on nähty tärkeäksi lastensuojeluasiakkaiden kuuleminen. Tämän toteuttamiseksi heitä on haastateltu. 2. NYKYTILAN KARTOITUS 2.1 Ennaltaehkäisevä työ Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia panostamaan varhaiseen tukeen sekä ennaltaehkäisevään työhön. On tärkeää ja kustannustietoista, että varhaisessa vaiheessa kyetään tukemaan perheitä ja ehkäisemään ongelmien kasvua. Ennaltaehkäisevää työtä peruspalveluissa voi olla esimerkiksi: neuvoloissa: vauvaperhetyö, isätyö, panostus kotikäynteihin lasten päivähoidossa: työskentely vanhempien kanssa, lapsen erityisen tuen huomaaminen ja tuen antaminen koulussa: oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksien selvittäminen, tuki oppimiseen ja sosiaaliseen kasvuun toimipaikat, joissa tavataan lapsia ja nuoria sekä heidän vanhempiaan: toimitaan kasvatuksesta vastaavien henkilöiden tukena Kolmas sektori tekee tärkeää ennaltaehkäisevää työtä järjestäessään perhekahviloita, leirejä jne. Seurakuntatyössä tavataan mm. diakonian ja perhetyön kautta useita perheitä, lapsia ja nuoria. Työntekijöiden taholta on noussut ajatus siitä, että ennaltaehkäisevä työ tulee olla koordinoitua Yhteistyö Uuden lastensuojelulain yhtenä tavoitteena on ollut tehostaa viranomaisten yhteistyötä perheiden tukemiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritetään luoda mahdollisimman varhainen avoin yhteistoimintamalli. Usein kiire, tietämättömyys ja asenne

9 9 ovat esteenä toimivalle yhteistyölle, mutta hyvin organisoitu verkostotyö estää turhan päällekkäisen työn ja säästää kaikkien voimavaroja. Tällä hetkellä ei yhteistyö kaikilta osin toimi lastensuojelulain tavoitteen mukaisesti. Lasten ja nuorten parissa työskentelevillä viranomaisilla ja kolmannen sektorin edustajilla on selvästi tarvetta yhteistyöhön: Se tulee esille esimerkiksi siten, että toivotaan yhteisiä tapaamisia, joissa päivitetään tietoja ja kerrotaan oman sektorin suunnitelmista sekä kuullaan mitä muilla tahoilla on tekeillä. Esille on tullut tarve yhteiselle esitteelle, josta löytyisi kaikki eri toimijoiden tapahtumat ja palvelut. Tämä palvelu voitaisiin toteuttaa myös netin kautta Osallisuus Lapsella on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa häntä koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 1) Monet lait ja sopimukset velvoittavat viranomaiset ja palvelujen järjestäjät kuulemaan lapsia ja nuoria sekä mahdollistamaan heidän osallisuutensa niin itseään koskevissa asioissa kuin suunnittelussa ja päätöksenteossa. Perustuslakimme kuudennessa pykälässä todetaan, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. 2) Myös kuntalainsäädäntö, nuorisolaki ja lastensuojelulaki määrittelevät lasten ja nuorten osallisuutta ja velvoittavat lasten ja nuorten kuulemiseen. Viime aikoina on korostettu lasten ja nuorten osallisuutta. Heitä koskevissa asioissa pitäisi aidosti kuulla lapsia ja nuoria. Osallisuus sitouttaa ja voimaannuttaa. Ja koska osallisuus voi lisätä hyvän vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollisuuksia, tulisi osallisuutta lisätä niiden palveluiden piirissä, joita lapset ja nuoret käyttävät. Lapsen kuunteleminen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on lapsilähtöistä kasvatusta. 3) Lapsiasiainvaltuutetun tekemän selvityksen perusteella suurimmat puutteet lapsen oikeuksien toteuttamisessa liittyvät lapsen oikeuksien sopimuksen yleisiin periaatteisiin 1) Lapsen Oikeuksien sopimus artikla 12 2) Suomen perustuslaki /31, 6 3) Kokkolan varhaiskasvatuksen strategia

10 10 lapsen edun huomioon ottamisessa päätöksenteossa (artikla 3) sekä heidän mahdollisuutensa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin (artikla 12). 1) Lisäksi selvityksestä käy ilmi, että lasten tarpeita ei huomioida riittävästi eri viranomaisten toiminnassa: heidän mielipiteitään ei kysytä, eikä heitä oteta mukaan keskusteluihin arjen eri yhteisöissä. Päätösten lapsivaikutusten arviointi on maassamme vielä harvinaista. Lapset ja nuoret haluavat tulla kuulluksi kouluyhteisönsä jäseninä. Lasten kuuleminen koulun arjen järjestelyissä ei välttämättä ole kustannuskysymys. Lapset haluavat vaikuttaa asioihin kuten kouluruokaan, välituntitoimintaan, istumajärjestyksen laatimiseen, teema- ja virkistyspäivien suunnitteluun. 1) Lasten ja nuorten osallisuus ei saisi kuitenkaan olla aikuisten politiikan mallin matkimista tai kopioimista. Lasten kuuleminen voidaan järjestää jo vauvaikäisille vanhempien kautta. Kyselyjä voidaan tehdä esim. neuvolan kautta. Esimerkiksi päivähoidossa oleville lapsille suunnattuja kyselyjä on jo tehty. Niiden toteutus on järjestetty siten, että lapset yhdessä vanhempiensa kanssa vastaavat netin kautta kyselyyn, jossa on kysymyksiä mm. päiväkodin toiminnasta, ruuasta, ulkoilusta ja mitä toiveita lapsella on. Perustetaan yhteinen lapsi- ja nuorisoasiamiehen virka Kokkolaan, Kruunupyyhyn ja JYTAan. Lapsi- ja nuorisoasiamies koordinoi ennaltaehkäisevää työtä, edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä kehittää kanavia lasten ja nuorten mielipiteiden kuulemiseksi. 3. KOHDERYHMIEN KUVAUS Vahvuudet Lasten ja nuorten parissa työskentelevät toteavat, että suurimmalla osalla lapsista ja nuorista asiat ovat hyvin ja he myös voivat hyvin. Kokkola, Kruunupyy ja JYTA ovat perinteisesti alueita, joissa perheen ja suvun tärkeys ja merkitys on ollut suuri. Usein lapsiperheet asettuvat asumaan lapsuuden kotipaikkakunnalle, jossa isovanhemmat ja muu suku on lähellä. Lähiverkoston apu ja tuki on merkittävä voimavara lapsiperheelle. Myös nuoret vaikuttavat viihtyvän asuinpaikkakunnallaan. Kyselyn mukaan lapsilla ja 1) Asiaa aikuisille, lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksiä 4:2008

11 11 nuorilla on useita ystäviä ja suurimmalla osalla on myös läheisiä aikuisia, joille kertoa huolista ja ongelmista. Lapsille tärkeitä ja iloa tuottavia asioita ovat perhe, läheiset ihmiset, ystävät, harrastukset, kaverit ja ystävät, lemmikkieläimet. Lapset ja nuoret haluaisivat, että heitä kuultaisiin ja että he voisivat olla mukana vaikuttamassa asioihin. Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt. Lapset arvostavat perheen yhteistä aikaa ja tekemistä. Vanhemmat hakevat tarvittavaa tietoa ja tukea yhä enemmän netin kautta. Vanhemmat ovat yleensä aktiivisia oman lapsensa asioissa. Ongelmat Vaikkakin suurimmalla osalla lapsista ja nuorista menee hyvin, niin voidaan todeta, että huonovointisten määrä on lisääntymässä. Yhä edelleen suurimmat haasteet ja ongelmat aiheuttavat vanhempien päihteiden käyttö sekä mielenterveysongelmat. Alkoholinkäytöstä on tullut arkipäivästä, etenkin naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Lasten ja nuorten parissa työskentelevät kokevat, että vanhemmat tarvitsevat vertaistukea ja myös tietoa siitä, mitä kuuluu tiettyyn ikävaiheeseen. Viranomaistaholla koetaan tarvetta arvokeskusteluun ja että yhteiskunnassa arvostettaisiin lapsuutta. Tarkasteltaessa valtakunnallisia tilastoja huomataan lastensuojelun tarpeen kasvaneen koko luvun ajan. Näin on tapahtunut myös Keski-Pohjanmaalla. Myös mielenterveyspalveluiden tarve on lisääntynyt. Lapsi ja nuori ei aina pääse avun ja tuen piiriin viipymättä. Perheet, joilta puuttuu lähiverkosto asuinpaikkakunnalla, ovat todella yksinäisiä, etenkin yksinhuoltajaperheet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä köyhiin lapsiperheisiin ja siihen, millä tavalla heidän tilannettaan voidaan auttaa. Suuren haasteen asettaa virtuaalimaailma, joka pahimmillaan voi olla yhtenä syrjäyttävänä tekijänä nuoren elämässä.

12 VAUVAT JA LEIKKI-IKÄISET vuotiaat 3-6 vuotiaat Kokkola Kruunupyy Kaustinen Kannus Toholampi Veteli Halsua Perho Lestijärvi Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvallisen raskauden ja äidin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, sikiön terveyden turvaaminen ja edistäminen vanhemmaksi kasvun ja parisuhteen tukeminen perheen sosiaalisen tukiverkoston edistäminen yksilön ja koko perheen terveyden, suun- ja mielenterveyden sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen lähi- ja parisuhdeväkivallan ehkäisy varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen varhaisen vuorovaikutuksen ja imetyksen tukeminen seksuaaliterveyden edistäminen Äitiysneuvolan työmuotoja ovat: terveystarkastukset raskauden ja synnytyksen jälkeen kotikäynnit perhevalmennus varhaista vuorovaikutusta tukevat haastattelut erilaiset koko perheen hyvinvointia kuvaavat haastattelut kuten mieliala-, päihde- ja perheväkivalta-arviot. Perhevalmennuksessa käsiteltäviä teemoja ovat mm. aikuisen alkoholin käyttö lapsen silmin, isäksi kasvaminen, vanhemmuuteen kasvaminen ja perheen ihmissuhteet.

13 13 Lastenneuvolapalvelut ovat tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Lapsi ja perhe siirtyvät lastenneuvolapalveluiden piiriin, kun lapsi on 2-3 viikon ikäinen. Lastenneuvolatyön tehtävä ja tavoitteet Vanhemmat ovat keskeisiä lapsensa kehityksen ja perheensä hyvinvoinnin edistäjiä ja heillä on ensisijainen vastuu lapsista. Lastenneuvolassa pyritään varmistamaan, että lapsiperheet saavat tarpeenmukaista tiedollista, aineellista ja henkistä tukea. Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet jokainen lapsi saa riittävän huolenpidon ja tukea oman persoonallisuutensa kehittymiseen lasten sairaudet, kehitystä ehkäisevät sekä perheen muut terveyspulmat tunnistetaan varhain vanhempien tukeminen terveyttä edistävien valintojen tekemisessä jokaisella vanhemmalla on mahdollisuus luoda lapseensa turvallinen, vastavuoroinen kiintymyssuhde jo varhain ja muodostaa myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempana vanhemmat huolehtivat parisuhteestaan ja vanhemmuudestaan siten, että he kykenevät pitämään huolta lapsestaan vanhempien auttaminen tunnistamaan omia voimavarojaan ja perhettä kuormittavia tekijöitä sekä varhaisen tuen tarjoaminen perheen pulmatilanteissa ennaltaehkäistä lasten mielenterveyden häiriöitä ja lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta Lastenneuvolatoiminnan perustehtävä seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä antaa valtakunnallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja ylläpitää lapsen rokotussuojaa tunnistaa mahdollisimman ajoissa epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin tekijöihin yhteistyössä varhaiskasvatuksen, lapsiperheyksiköiden ja erikoisyksiköiden kanssa

14 14 ohjata lapsi tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin ja hoitoon tukea vanhempia turvallisen aikuisuuden sisältävään ja lapsilähtöiseen kasvatustapaan ohjata vanhempia saamaan vertaistukea määräaikaistarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvitys lapsen mielipiteen ja kokemusten kuuntelu Äidin masennuksen tunnistaminen tapahtuu neuvolassa, kaikille synnyttäneille äideille Kokkolassa tehdään jälkitarkastuksen yhteydessä EPDS- seula(mielialaseulonta) ja ryhdytään tarvittaviin jatkotoimiin. Tarvittavan hoidon ja tuen rakentamista varten on Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Masu-toiminta. Alle 1-vuotiaan terveydenhoitaja tapaa 10 kertaa ja lääkäri 3 kertaa. 1-6-vuotiaan terveydenhoitaja tapaa 6 kertaa ja lääkäri 2-3 kertaa. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta astui voimaan Siirtymäaikaa kunnille annettiin vuoden 2011 alkuun saakka, jolloin toiminnan on viimeistään oltava asetuksen mukaista. Asetus on uusi kuntia sitova säädös, jolla aikaisempia suositustasoisia toimintaohjeita on muutettu normitasoisiksi velvoitteiksi. Asetus varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset, mukaan lukien suun terveydenhuollon tarkastukset, ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioonottavia. Lapsen ollessa päivähoidossa on päivähoidolla suuri vastuu kasvattajan tukemisessa ja varhaisen ja erityisen tuen antamisessa. Päiväkodissa on oltava toimiva kasvu- ja hoitoryhmä. Toiminnasta tulee tiedottaa vanhemmille, jotta he ovat tietoisia, miten heidän lapsensa asioita käsitellään. Lapsiperheiden kotipalvelua on karsittu monessa kunnassa viime laman aikana. Kokkolassa tätä palvelua on vielä olemassa, se on nähty tarpeellisena ja hyödyllisenä varhaisena tukena varsinkin vauvaperheissä. Myös Jyta-alueella joissain kunnissa on tarjota lapsiperheiden kotipalvelua. Tätä palvelua kaivataan kuitenkin koko alueelle, jotta asukkaat eivät olisi eriarvoisessa asemassa.

15 15 Riskiryhmien tunnistamisessa neuvolalla on tärkeä rooli. Erityistyöntekijöiden palvelut ovat tarvittaessa käytettävissä lapsen kehityksen tuen tarpeen arvioimiseksi ja kehityksen tukemiseksi. Neuvoloista voidaan ohjata lapsi perheneuvolan, puheterapeutin, toimintaterapeutin tai fysioterapeutin arvioon ja tutkimuksiin. Myös ravitsemussuunnittelija on käytettävissä lapsen ravitsemukseen liittyvissä kysymyksissä. Neuvolalääkäri voi tarvittaessa tehdä lähetteen erikoissairaanhoitoon. Neuvolassa pitää pystyä tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa erityisen tuen tarpeessa olevat perheet. Tällä hetkellä henkilöstöresurssitilanteesta johtuen neuvolakäynteihin ei ole varattu riittävästi aikaa eikä neuvoloissa ole neuvolatyöhön erikoistuneita lääkäreitä. Vauvaperheiden suurimpina uhkina koetaan uusavuttomuus, päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat, työttömyys ja taloudelliset ongelmat. Viranomaisten käsitys on, että ongelmat tuntuvat kasautuvan tiettyjen perheiden kohdalla. Lapsiperheiden köyhyyden on todettu jatkuvasti kasvavan viime vuosien aikana. Monet nuoret perheet ovat uudella paikkakunnalla vailla tukiverkostoa. Isovanhemmat ja muu suku asuvat kaukana, eikä heistä ole tukea ja apua arjen elämässä. Tämän takia olisi ns. varamummoille ja varavaareille tilausta. Tukiperheistä on suuri pula. Tähän haetaan parannusta meneillään olevan Tueksiko Tulet -projektin kautta. Mm. seurakunnissa järjestetään perhekerhoja, jotka toimivat vertaistukena. On myös paikkakuntia, joissa vanhemmat itse ovat järjestäneet vastaavanalaista toimintaa. Tarvitaan matalan kynnyksen kokoontumispaikkoja vanhemmille ja lapsille, esim. perhekahviloita. Kruunupyyssä perhekerhon vanhemmat keskustelivat miltä Kruunupyyn tilanne näyttää lapsiperheiden näkökulmasta katsottuna. Positiivista oli palveluiden saatavuus ja se, että ne ovat lähellä. Kruunupyyssä on lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut, apteekki, kirjasto pankki ym. Vanhemmat olivat tyytyväisiä kyläkouluihin ja koulukuljetuksiin. Neuvola koettiin matalan kynnyksen paikkana. Ruotsinkielisyys oli myös positiivinen asia. Kehittämiskohteita oli mm. se, että haluttiin takaisin lapsiperheille maksettava Kruunupyytuki. Vanhemmat toivoivat lisää toimintaa kotona oleville vanhemmille, kuten vanhempainkahviloita ja avointa päiväkotia. Vanhemmat kiinnittivät huomiota myös vaarallisiin tieosuuksiin ja näille teille kaivataan kävely- ja pyöräteitä. Vanhemmat olivat huolissaan siitä, että kyläkouluja lakkautetaan. Vanhemmilla oli sellainen kokemus, että silloin kun on tarvetta niin saatavilla on ammattiapua.

16 16 Mitä pitää kehittää? Valtakunnallisten neuvolatyön suositusten mukaan Kokkolan äitiys- ja lastenneuvolassa on tällä hetkellä 6 terveydenhoitajan vajaus. Äitiysneuvolan suositusten mukaan yhtä terveydenhoitajaa kohden tulisi olla enintään 80 synnyttävää asiakasta/perhettä vuodessa. Vuonna 2008 Kokkolassa tämä asiakasmäärä oli 102/terveydenhoitaja. Lisäksi uusi asetus edellyttää laaja-alaista terveystarkastusta koko odottavalle perheelle, kotikäyntiä ensisynnyttäjäperheelle sekä ryhmätoiminnan järjestämistä ensisynnyttäjäperheille. Nykyisillä resursseilla on mahdoton vastata uusiin haasteisiin. Lastenneuvolan suositusten mukaan yhtä terveydenhoitajaa kohden saisi olla 340 alle 7- vuotista lasta. Tällä hetkellä terveydenhoitajien asiakasmäärä on keskimäärin 545 lapsiperhettä. Lisäksi osa terveydenhoitajista työskentelee useammalla sektorilla. Uuden asetuksen mukaan lastenneuvolassa on järjestettävä kolme laajaa terveystarkastusta, joita ei tämän hetkisillä resursseilla kyetä hoitamaan. Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien työpainetta lisää se, että neuvolaan ei ole nimetty omaa lääkäriä. Asetuksen mukaisia lääkärintarkistuksia on toteutunut vain puolet. Kokkolassa olisi tarvetta 2,4 kokoaikaiselle lastenneuvolalääkärille. Vanhemmilla ei ole aina tarkkaan tietoa siitä, miten perheen elämä muuttuu vauvan syntymän myötä. Elämän ajatellaan jatkuvan entiseen malliin, eikä vauvan tulon odoteta tuovan muutoksia. Vanhemmat eivät välttämättä koe tarvetta muuttaa omaa elämäntyyliään. Esimerkiksi monet nuoret vanhemmat olettavat, että päihteitä voi käyttää, vaikka kotona olisi pieni vauva, joka tarvitsee huolenpitoa 24 tuntia vuorokaudessa. Huolta aiheuttaa myös tutkimuksen osoittama naisten alkoholin käytön naisten lisääntyminen. Neuvolassa on kyettävä havaitsemaan raskaana olevan naisen mahdolliset päihdeongelmat. Kokkolassa toimii Ensi- ja Turvakotiliiton Ensikoti Iida, joka on tarkoitettu päihdeäideille ja heidän perheilleen. Raskaana oleva nainen voi tulla ensikotiin 3 kuukautta ennen laskettua aikaa. Avoyksikkö Liina tekee perhetyötä ja heillä on myös vertaisryhmätoimintaa. Molemmat yksiköt ovat Keski-Pohjanmaan kuntalaisten käytettävissä. Neuvoloissa kaivataan perhetyöntekijää, joka voisi olla perheen tukena ja apuna ihan alkumetreistä saakka. Neuvolan perhetyöntekijän työpanos voisi ennaltaehkäistä mahdollisia suurempia ongelmia myöhäisemmässä vaiheessa. Tällä hetkellä

17 17 lastensuojeluun ohjautuu asiakkaita, joilla ei ole lastensuojeluntarvetta. Syynä voi olla esim. vauvaperheen äidin uupuminen. Tähän asiaan pitäisi löytyä apua peruspalveluista, kuten lapsiperheiden kotipalvelusta. Tässä kuntalaiset ovat eriarvoisessa asemassa, koska kaikilla alueen kunnilla ei ole tarjota lapsiperheiden kotipalvelua. On tärkeää, että alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi on turvattu. Erityistä huomiota tulee kiinnittää riskiryhmiin kuten pienituloisten ja riskitilanteessa elävien. Tässä ikäryhmässä päivähoidon rooli korostuu: suurin osa lapsista on päivähoidossa, jossa heitä tavataan melkein päivittäin. Sen takia päivähoitoon tulisi panostaa niin, että ryhmäkoot eivät olisi liian suuria ja olisi mahdollista antaa erityistä tukea niille lapsille, jotka sitä tarvitsevat. Tukiverkoston puuttuessa on kyettävä antamaan tarvittavaa apua mm. kotipalvelun muodossa. Yksinhuoltajaperheet vailla verkostoa tarvitsevat tukea mm. tukiperhetoiminnan kautta. Neuvolan työntekijöillä täytyy olla riittävästi aikaa asiakasta kohti. Tämän takia henkilöstöresurssien tulee olla valtakunnallisten suositusten mukaiset. Neuvolatoiminnan riittävä taso ja resurssit tulee turvata. Neuvoloihin tarvitaan perhetyön resursseja ALAKOULUIKÄISET v. Kokkola 2795 Kruunupyy 515 Kaustinen 280 Kannus 478 Toholampi 262 Veteli 213 Halsua 109 Perho 285 Lestijärvi 54

18 18 Suurin osa lapsista voi hyvin. On kuitenkin perheitä, joiden ongelmat voivat olla vaaraksi lapsen kehitykselle. Tällainen tilanne voi olla etenkin silloin, kun vanhemmilla on mielenterveysongelmia tai päihderiippuvuutta. Usein nämä ongelmat voivat olla syynä siihen, että lapset syrjäytyvät. Vanhempien ongelmista johtuen lapset eivät esim. voi viedä kavereitaan kotiin. Tämän vuoksi heidän sosiaaliset taitonsa kärsivät. Suurimpia elämänkriisejä tämän ikäryhmän lapsilla on vanhempien työttömyys ja avioerot. Ne ovat asioita, jotka mm. vaikuttavat lapsen koulutyöskentelyyn. Lapsilla voi olla keskittymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä, päänsärkyä tai vatsakipua. Vuonna 2009 Keski- Pohjanmaan työttömyysaste oli 6,4 %, kun se koko maassa oli 8,2 %. Viranomaisten näkemyksen mukaan perheillä on kiire eikä yhteistä aikaa ole juuri lainkaan. Perheellä ei ole yhteistä ruokailua ja perheenjäsenet syövät harvoin aamupalaa. Alakouluikäiset joutuvat olemaan yksin kotona iltapäivisin, joskus pitkiäkin aikoja. Tämä lisää turvattomuuden tunnetta. Sen lisäksi kukaan aikuinen ei ole valvomassa television tai tietokoneen käyttöä. Lapsiasiavaltuutetun kyselyn mukaan lapset haluaisivat viettää enemmän aikaa yhdessä oman perheen kesken. He myös toivoivat riitelyn vähenevän kotona. Myös Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa varten tehdyssä kyselyssä vuotiaat pitävät tärkeimpinä asioina perhettä, läheisiä ihmisiä, ystäviä, harrastuksia ja lemmikkieläimiä. Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoo nukkuvansa noin 8-10 tuntia ja heidän nukkumaanmenoaika on klo Tällä ikäryhmällä on vielä runsaasti harrastuksia. Suurimmalla osalla on useampi ystävä ja heillä on myös läheisiä aikuisia, joille voi kertoa ongelmista ja huolista. Lapset kaipasivat enemmän vaikuttamismahdollisuuksia. Lapsi viettää suuren osan ajastaan koulussa. Koululla on huomattava vastuu lapsen hyvinvoinnin edistämisessä. Kouluviihtyvyyteen vaikuttavat mm. laadukas opetus, välitunnit, tauot, kouluruokailu. Koulun pihan viihtyisyyteen tulisi kiinnittää huomiota. Varsinkin alakouluikäisten kohdalla tulisi välitunneilla olla monipuolista tekemistä, välineitä ja telineitä sekä tarpeeksi aikaa pelaamiseen ja leikkimiseen. Koulutilojen viihtyvyyttä tulisi lisätä. Pitäisi kiinnittää huomiota mm. ilmanlaatuun, wc-tilojen kuntoon ja tilojen tarkoituksenmukaisuuteen. Kouluilla on myös ehkäistävä ja puututtava tehokkaasti

19 19 kiusaamiseen 1). Yliopistokeskus Chydeniuksessa järjestettiin lasten yliopisto 2). Tilaisuudessa käsiteltiin mm. lapsen oikeuksia ja lapset saivat kertoa, millaista yhteiskunnassa olisi, jos lapset saisivat päättää asioista. Eniten kannatusta sai kouluun liittyvistä ehdotuksista se, että koulussa ei kiusata. Keskipohjanmaalla on oppilas-, opiskelijahuollon ja erityisopetuksen strategia 3). Strategia ulottuu vuoteen 2015 ja sen yhtenä visiona on hyvinvoiva lapsi ja nuori Keskipohjanmaalla. Koulun tulee tukea oppilaan kehitystä ennaltaehkäisevällä, oikea-aikaisella ja varhaisella tuella. Lapsia tulisi kuulla kouluyhteisön jäseninä. Lapsiasiavaltuutetun kyselyn mukaan lapset haluaisivat vaikuttaa mm. kouluruokaan, välituntitoimintaan, koulun sääntöihin, istumajärjestyksen laatimiseen ja kouluun tehtäviin hankintoihin. Kokkolassa on toiminut jo parin vuoden ajan Kokkolan Ensi- ja turvakodin Taitavat Nuoret -projekti, jota RAY rahoittaa. Taitavat nuoret -toiminta on vuotiaille suunnattua osallisuutta, itsetuntoa ja terveellistä minäkuvaa tukevaa toimintaa, jossa lapset ovat toiminnan keskiössä kehittäjinä, suunnittelijoina ja toteuttajina aikuisen ohjaajan tuen avulla. Toiminta on lastensuojelun ennaltaehkäisevää työtä alakouluissa tavoittaen koko ikäluokat. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä vanhempien, alakoulujen ja eri toimijoiden sekä oppilaitosten kanssa. Taitavat nuoret- toiminta on varhaista puuttumista, varhaista tukea ja lasten hyvinvoinnin edistämistä. Taitavat nuoret -toiminta on saanut lisärahoitusta vuodelle 2010 ja tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta. Poliisiorganisaation ennaltaehkäisevä työ on laajentunut niin, että joka koululla on oma koulupoliisi. Koulupoliisi pitää oppitunteja, vierailee vanhempainilloissa ja opettajalla on tarvittaessa mahdollisuus ottaa yhteyttä koulupoliisiin. Viranomaistaholta on tullut toiveita siitä, että alakouluikäisten vanhemmille järjestettäisiin ns. vanhempainkouluja. Näissä tilaisuuksissa otettaisiin esille ajankohtaisia asioita kuten lapsen nukkumaanmenoaika ja unen tarve, tietokoneen käyttö, kotiintuloajat. On muistettava, että kouluikäisten lasten vanhemmat eivät välttämättä saa samanlaista tukea 1) Asiaa aikuisille, Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksiä 4:2008 2) Keskipohjanmaa, ) Keski-Pohjanmaan oppilas- opiskelijahuollon ja erityisopetuksen strategia

20 20 ja ohjausta kuin mitä vauva- ja pikkulapsi vaiheessa. Kuitenkin vanhemmat kaipaavat toisten vanhempien vertaistukea ja ohjeita ja neuvoja varsinkin murrosikäisen lapsen kohdalla. Kaikilla lapsilla pitäisi olla samanlaiset harrastus mahdollisuudet. Esteinä osallistumiselle yleensä ovat perheen taloudelliset ongelmat, varsinkin syrjäseudulla harrastuksiin kuljettaminen sekä harrastusten tarjonta. Tähän ongelmaan voi yksi ratkaisu olla Keski- Pohjanmaan Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston hanke, jonka tavoitteena on lisätä harrastusmahdollisuuksia varsinkin sellaisilla seuduilla, joissa tarjontaa ei ole. Hankkeen kautta on selvitetty minkälaisia harrastus mahdollisuuksia lapset ja nuoret itse toivoivat. Hankkeen kautta on järjestetty erilaisia harrastuksia, kuten tanssia, teatteria, bänditoimintaa jne YLÄKOULUIKÄISET JA NUORET v v. Kokkola Kruunupyy Kaustinen Kannus Toholampi Veteli Halsua Perho Lestijärvi Lapset ja nuoret pitävät perhettä, ystäviä/kavereita, harrastuksia, vapaa-aikaa ja lemmikkejä tärkeimpinä asioina elämässään. Nuorilla on sellainen tunne, että heidän vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa ovat pienet. Kyselyn mukaan he haluaisivat vaikuttaa siihen, mitä harrastusmahdollisuuksia on tarjolla, kouluun liittyvissä asioissa ja vapaa-ajanviettoon. Nuoret toivoivat mm. bändi-iltoja ja elokuvatarjontaa. Kyselyn mukaan yläkouluikäiset menevät nukkumaan myöhemmin kuin 7-12-vuotiaat. Yläkouluikäisten nukkumaanmenoaika on noin klo ja osa vastaa nukkuvansa ainoastaan 5-7 tuntia.

21 21 Yläkouluikäisten mielestä positiivista on mm. harrastusmahdollisuudet ja eri järjestöjen, seurakunnan ja nuorisotoimen toiminta. Kokkolalaiset nuoret eivät pidä kaupunkia turvallisena paikkana iltaisin ja öisin. Lisäksi heidän mielestään alaikäisen on liian helppo saada hankittua alkoholia ja tupakkaa. Koululla on suuri rooli yläkouluikäisen ja nuoren elämässä. Kouluterveyskyselyn mukaan yläluokkalaisten kouluoloissa on tapahtunut hieman kielteistä kehitystä verrattuna edelliseen kyselyyn. Yläluokkalaiset kokivat ongelmallisena koulun työilmapiirin ja työmäärän lisääntymisen. Lukiolaisten opiskeluun liittyvät vaikeudet vähenivät. Lukiolaiset kokivat myös työmäärän kohtuullisemmaksi kuin kaksi vuotta sitten. Toimivaan oppilashuoltoon on panostettava. Koulussa täytyy olla aikuisia kuten koulukuraattoreita ja kouluterveydenhoitajia, joiden luo oppilas voi mennä minä ajankohtana tahansa. Oppilaat kokevat ongelmallisena sen, että heillä ei ole tietoa siitä, minä päivinä kouluterveydenhoitaja tai koulukuraattori on koululla. Kouluterveydenhuollon tulee resursoida niin, että oppilaat pääsevät vastaanotolle viipymättä. Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat, että peruskoulun yläluokkalaiset ja lukiolaiset kokivat kouluterveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeammaksi kuin kaksi vuotta sitten. Yläkoululaisilla tyytymättömyys kouluterveydenhuoltoon oli lisääntynyt. Ammattiin opiskelevat kokivat lääkärin vastaanotolle pääsyn helpommaksi kuin lukiolaiset. Koululaiset kokevat ongelmallisena sen, että heillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin koulukuraattoria tai kouluterveydenhoitaja on paikalla. Suurimmalla osalla nuorista asiat ovat hyvin. Mutta tilastojen valossa asiaa tarkasteltaessa huomataan, että huostaanottoja tapahtuu eniten nuorten kohdalla. 1) On tilanteita, jolloin vanhemmat ottavat yhteyttä lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun ja pyytävät apua murrosikäisen lapsen asioissa. Lapsi ei välitä rajoista eikä säännöistä, kotiintuloajat eivät pidä, vanhemmat ovat huolissaan lapsen kaveripiiristä, päihteidenkäyttö on astunut kuvioihin ja koulunkäynti ei onnistu. Huolestuttavaa on se, että aikuiset/vanhemmat jättävät, varsinkin murrosiässä olevat lapset liian paljon omaan rauhaan. Riskiryhmään kuuluvat ne, jotka eristäytyvät sosiaalisesta kanssakäymisestä ja viettävät kaiken vapaa-aikansa virtuaalisessa maailmassa. Kouluterveyskyselyn mukaan vanhemmat eivät ole aina tietoisia siitä, miten, 1) Sirkka Rousu, Kokkola

22 22 missä ja kenen kanssa lapsi viettää vapaa-aikaa. Varsinkin ammattiin opiskelevien vanhemmat tiesivät huonommin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Lasten ja nuorten keskuudessa ilmapiiri on muuttunut arvostelevaksi. Tähän lienee pitkälti syynä median vaikutus. Tutkimusten mukaan joka viides lapsi on kokenut väkivaltaa. Joko niin, että se on kohdistunut häneen itseen tai hän on joutunut väkivallan silminnäkijäksi. Myös kouluterveyskyselyn tuloksista on luettavissa, että fyysisen uhan kokeminen on yleistynyt. Positiivista on se, että yläluokkalaisten humalahakuinen juominen näyttäisi vähentyneen. Nuorten rikollisuus näyttäisi myös vähentyneen. Nuorilla rikoksentekijöillä on mahdollisuus maksuttomaan sovitteluun rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelutoimistossa. Kruunupyyn nuorisotoimi on tehnyt kyselyn yläkoululasille ja lukiolaisille mm. vapaaajanvietosta, harrastusmahdollisuuksista, osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Suurin osa vastaajista viettää vapaa-aikaansa kavereitten kanssa. Monet nuoret osallistuvat jonkin urheiluseuran toimintaan. Vaikkakin suurin osa nuorista viihtyy hyvin asuinpakkakunnallaan, niin noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että Kruunupyyssä ei ole mielenkiintoista tekemistä vapaa-aikana. Nuoret kokevat, että heillä on hyvin pienet mahdollisuudet tuoda esille omia ehdotuksiaan kunnan päättäjille. Kuitenkin kyselyyn vastanneet osasivat esittää paljon varteenotettavia kehittämisideoita. Yläkouluikäisten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia on lisättävä. Kouluterveyskyselyn tulokset on otettava vakavasti ja otettava toimenpiteissä huomioon. Kouluilla on oltava riittävästi koulukuraattoreita ja kouluterveydenhoitajia, jotta nuori saa apua silloin, kun hän on sen tarpeessa.

23 23 4. LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU 4.1 Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun näkökulma Huostassa olleet Avohuollon piirissä Kunta Kokkola Kruunupyy Kaustinen Kannus Toholampi Veteli Halsua Perho Lestijärvi Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on lapsen suotuisan kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen. Lastensuojelu on viime aikoina elänyt suurissa muutoksissa. Uusi lastensuojelulaki astui voimaan asettaen uusia vaatimuksia lastensuojelulle. Sosiaalityöntekijät kokevat, että työmäärä on lisääntynyt lakimuutoksen myötä. Uuden lastensuojelulain astuttua voimaan on valtio lisännyt kuntien lastensuojelun määrärahoja. Lakia valmisteltaessa tiedettiin, että uuden lastensuojelulain myötä työmäärä tulee lisääntymään. Sosiaalitoimella ei ole ollut mahdollisuutta ei korvamerkittyjä lastensuojelulainmuutokseen määriteltyjä valtionosuuksia toimintaansa. Kuntaliitokset, uudelleenorganisoinnit ja em. lakimuutos ovat vaikuttaneet lastensuojelun tilanteeseen. Työntekijät uupuvat suuren ja vaativan asiakasmäärän myötä. Työntekijöiden vaihtuvuus on huomattavaa. Lastensuojelussa asiakkuudet ovat pitkäaikaisia eikä ole lapsen edun mukaista, että työntekijät vaihtuvat koko ajan. Tämä ongelma on otettava vakavasti ja on panostettava työolosuhteisiin niin, että työntekijät vaativasta työstään huolimatta jaksaisivat hyvin ja että asiakasmäärä olisi mitoitettu suositusten mukaan. Nykyinen tilanne edellyttää lisäresurssien saamista.

24 24 Tilastojen mukaan lastensuojelutarpeen selvitykset eivät valmistu läheskään aina lain asettaman 3 kuukauden sisällä. Valitettavaa on myös se, että kun lapsen ja nuoren hoidon ja tuen tarve on selvitetty, hän voi joutua jäämään jonottamaan apua ja tukea pitkäksikin aikaa. Sosiaalityöntekijät kokevat turhautumista siitä, että avohuollontukitoimenpiteitä ei juuri ole tarjolla. Uuden lastensuojelulain myötä vastentahtoiset huostaanottohakemukset jätetään hallinto-oikeuteen. Huostaanottohakemuksen yhteydessä sosiaalityöntekijän on esitettävä, mitä avohuollontukitoimenpiteitä perheelle on tarjottu. Mikäli avohuollon tukitoimenpiteitä ei ole perheelle tarjottu, on sosiaalityöntekijän kyettävä perustelemaan syyt asialle. Lain mukaan se, että perheen tarvitsemia avohuollon tukitoimia ei ole kunnassa tarjolla, ei yksinkertaisesti voi olla huostaanoton perusteena lainkaan. Ja jos tällaista käytetään perusteena, on se lainvastaista eikä hallinto-oikeudelle pitäisi edes esittää tällaisen perustein huostaanottoa päätettäväksi. Tämä tarkoittaa, että niitä perheen tarvitsemia ja sosiaalityöntekijän hyödylliseksi arvioimia avohuollon tukitoimenpiteitä pitää olla tarjolla. Ja jos niitä ei ole, niin päättäjien tulee antaa resurssit sellaisia tukitoimia hankkia. Lastensuojelulain 36 edellyttää, että seuraavanlaisia avohuollon tukitoimenpiteitä on tarjolla: 1) tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen; 2) lapsen taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäynnissä, ammattiin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä; 3) tukihenkilö tai -perhe; 4) lapsen kuntouttamista tukevia hoito- ja terapiapalveluja; 5) perhetyötä; 6) koko perheen 37 :ssä tarkoitettu sijoitus, perhe- tai laitoshoitoon; 7) vertaisryhmätoimintaa: 8) loma- ja virkistystoimintaa; sekä 9) muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia. Kyselyn mukaan lastensuojeluntyöntekijät ovat yleisesti sitä mieltä, että nykyisellä henkilökuntamäärällä lain velvoitteet eivät täyty eikä lapsen etu toteudu. Lapset ja nuoret eivät pääse viipymättä avun ja tuen piiriin. Tarpeeksi monipuolisia palveluita ei ole tarjolla, eikä olemassa olevista palveluista tiedetä.

25 25 Mm. kuntaliitokset ovat vaikuttaneet siihen, että pienillä paikkakunnilla, joissa ennen sosiaalityöntekijälle kuului koko sosiaalityön kenttä, voi nyt paneutua lastensuojelutyöhön. JYTAn lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun työntekijät ovat yhdessä kehittäneet ja mallintaneet alueella tehtävää lastensuojelutyötä. Kollegiaalinen tuki on tärkeää ja sitä saadaan yhteisten tapaamisten kautta. Tuen mahdollistaa myös se, että palveluita on keskitetty ja työtä voidaan tehdä parityönä. Tämän ansioista tilanne ei ole enää niin haavoittuvainen. Kokkolassa lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa on siirrytty aluetiimeistä vastuualuetiimeihin. Tämä mahdollistaa sen, että työtä voidaan kehittää eri tavalla ja että voidaan erikoistua omaan erityisalueeseen. Henkilöstön siirron kautta on Kokkolaan saatu kaksi lastenvalvojaa. Tulossa on valtakunnalliset suositukset, jossa tullaan esittämään suositukset lastensuojelun laadusta ja sen edellytyksistä mm. riittävästä henkilöstömäärästä. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun henkilöstöresurssien tulee vastata riittävyydeltään asiakkaiden tarpeita. Annetaan palvelulupaus, jossa taataan lastensuojelulain edellyttämät selvitykset ja tukitoimenpiteet lain säätämällä tavalla. 4.2 Perhetyö Perhetyötä tehdään Kokkolassa, JYTAssa ja Kruunupyyssä. Perhetyön sisältö vaihtelee hieman paikkakunnasta riippuen. Kokkolassa perhetyöstä on monen vuoden kokemus. Kruunupyyssä perhetyö aloitti toimintansa vuonna Lisäksi Kruunupyyssä on tarjolla kotipalvelua tarvittaessa. Kun Kokkolassa perhetyötä tehdään ainoastaan lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa oleville asiakkaille, niin JYTAssa perhetyötä tehdään myös ennaltaehkäisevänä työnä, eikä perheellä tarvitse olla lastensuojelun asiakkuutta. Perhe voi ohjautua perhetyöhön esim. neuvolan kautta. Kokkolassa perhetyöntekijöitä oli vuonna 2007 vielä12 mutta organisaatiomuutosten vuoksi perhetyössä on enää 4 työntekijää. Osa perhetyöntekijöistä siirtyi Kokkolan kaupunkiin perustettuun 6-paikkaiseen lastensuojeluyksikkö Teliin. Näin radikaali resurssien väheneminen vaikuttaa siihen, että perhetyön tarpeessa olevat perheet

26 26 jonottavat perhetyötä. Perhetyöntekijät kokevat asiakkuuksien olevan haastavampia ja rankempia kuin aikaisempina vuosina. Työ on täysin korjaavaa työtä. Perhetyöllä pyritään saamaan myönteistä muutosta lapsen tilanteeseen. Perhetyön muotoja voivat olla; - keskustelua ohjaamista asioiden hoidossa - keskustelua yhdessä ja erikseen perheenjäsenten kanssa perheen arjesta, lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta - erilaisten työvälineiden käyttö - ohjaamista perheen yhteisiin tai lapsen omiin harrastusmahdollisuuksiin - yhteydenpitoa perheen elämään liittyvien viranomaisten kanssa tarvittaessa. Perhetyöstä tehdään perhetyönsuunnitelma yhdessä perheen kanssa. Perhetyö on nähtävä yhtenä tärkeänä avohuollon tukitoimenpiteenä, jolla parhaimmassa tapauksessa voidaan estää lapsen sijoitus. Perhetyölle on taattava riittävät resurssit, ja huolehdittava siitä, että asiakas saa tasalaatuiset palvelut kunnasta riippumatta. 4.3 Lastensuojeluasiakkaan osallisuus Lapsella on, hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla, oikeus saada tietoa häntä koskevassa lastensuojeluasiassa ja esittää oma mielipiteensä. Lastensuojelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin tai toivomuksiin. 1) Lapset ja nuoret, jotka ovat olleet lastensuojelun asiakkaita, ovat lastensuojelun palveluiden kehittämisen parhaita asiantuntijoita. Mutta todellisuudessa näitä lapsia ja nuoria otetaan harvoin mukaan, kun kehitetään erilaisia palveluja. Kehitettäessä lastensuojelupalveluita on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin. 2) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa varten on haastateltu lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakkaita. Lapsilla ei ollut täysin selvillä lastensuojelun asiakkuuden syy. 1) Lastensuojelulaki /417, 5 2) Lastensuojelulaki /417, 8

27 27 Osa haastateltavista vastasi epävarmasti. En osaa sanoa miks mää oon lastensuojelun asiakas. Liittyiskö se jotenkin äitiin.... Isä tarvi apua kait se siitä johtuu. En ole varma, Voisko se johtua vanhempien väsymyksestä. Osa haastateltavista ei muistanut oman sosiaalityöntekijän nimeä. Kaikki kuitenkin muistivat, milloin viimeksi olivat tavanneet oman sosiaalityöntekijän, joko kotikäynnillä tai toimistossa. Lastensuojeluasiakkailla ei ollut asioista vastaavan sosiaalityöntekijän yhteystietoja eivätkä he siten oikein olleet varmoja siitä, miten sosiaalityöntekijän tavoittaisi, jos olisi asiaa. Vaikkakin lastensuojeluasiakkailla oli työntekijän yhteystiedot, niin yhteydenotto ei aina ollut helppoa. Varsinkin huostassa olevat kokivat ongelmallisena sen, että oli vaikea saada yhteyttä lastensuojelun työntekijään, koska soittopyyntöihin tai sähköpostiin ei aina vastattu tai työntekijän yhteydenotto tuli liian myöhään. Lastensuojeluasiakkaat arvelivat tämän johtuvat siitä, että sosiaalityöntekijöillä oli niin paljon asiakkaita. Kun lapsen oikeus tavata sosiaalityöntekijäänsä ei toteudu lain edellyttämällä tavalla on kyse laittomasta tilanteesta. Päättäjien tulee puuttua tilanteeseen lisäämällä sosiaalityön resursseja. Eräs huostassa ollut lapsi toivoi, että perhettä olisi kyetty auttamaan enemmän. Hänen oma tilanteensa oli kohentunut, mutta mieltä painoi se, että perhe oli jäänyt liian vähälle huomiolle. Kaikilla haastatettavilla lastensuojeluasiakkailla oli ainakin yksi läheinen aikuinen, jolle pystyi kertomaan huolista tai ongelmista. Asiakassuunnitelmat olivat tuttuja ja niitä oli luettu. Haastatettavilla lastensuojeluasiakkailla oli sellainen kokemus, että he olivat saaneet vaikuttaa suunnitelmiin. Osa koki, että asiakassuunnitelmissa oli liikaa tekstiä ja vanhoja tapahtumia. Haastateltavilla lapsilla ja nuorilla oli sellainen tunne, että heitä on kuultu tarpeeksi ja heidän mielipiteensä on otettu huomioon. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä käsityksen mukaan lapsille ja nuorille on liian vähän aikaa. Heitä ei ennätetä kuulla tarpeeksi. Liian vähän aikaa jää myös arviointityölle, jolla seurattaisiin yhdessä lapsen/nuoren ja perheen kanssa palveluiden hyötyjä ja vaikutuksia.

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot