HARRASTUKSIA JA HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARRASTUKSIA JA HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ"

Transkriptio

1 HARRASTUKSIA JA HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä -hankkeen ensimmäisen vaiheen loppuraportti Paula Vänninmaja Valtteri Sainio Marja-Riitta Saarela Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Perusopetus

2 TAMPEREEN KAUPUNKI Hyvinvointipalvelut Perusopetus PL 487, Tampere Puh KUVAILULEHTI Tekijä/työryhmä Paula Vänninmaja, Valtteri Sainio & Marja-Riitta Saarela Julkaisun nimi HARRASTUKSIA JA HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä -hankkeen ensimmäisen vaiheen loppuraportti Julkaisija Perusopetus Tiivistelmä Harrastava iltapäivä -hanke järjestää vapaaehtoista kerhotoimintaa peruskoululaisille koulupäivän jälkeen. Hanke käynnistettiin lukuvuonna kuudessa koulussa. Lukuvuonna HIP - kerhotoimintaa järjestetään yhteensä 20 koulussa. Kerhotoiminnan järjestämiseksi Tampereen kaupunki tekee yhteistyötä yritysten, järjestöjen, seurojen ja seurakuntien kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää moniammatilliseen yhteistyöhön perustuva toimintamalli vapaaehtoisen kerhotoiminnan järjestämiseksi. Lisäksi tarkoituksena on tukea lasten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäistä syrjäytymistä sekä puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa koulun kerhotoiminnan avulla. Harrastava iltapäivä -toiminnan kautta lasten hyvinvointi lisääntyy ja harrastusmahdollisuudet tasavertaistuvat. Lasten kokemukset osallisuudesta, oppimisesta ja onnistumisesta lisäävät kouluviihtyvyyttä ja parantavat oppimisilmapiiriä. Koulutyötä vapaampi kerhotoiminta mahdollistaa laajemman vuorovaikutuksen sekä uusien ystävyyssuhteiden muodostumisen yli luokkarajojen. Perheiden mahdollisuus viettää yhteistä aikaa iltaisin ja koulutilojen monipuolinen käyttö ovat niin ikään hankkeen myönteisiä vaikutuksia. Koulun kerhotoiminnalla on myönteisiä vaikutuksia koko koulun yhteisöllisyyden luomiseen. Hankkeen tavoitteena on juurruttaa harrastustoiminta pysyväksi ja kiinteäksi osaksi koulun toimintakulttuuria. Tässä raportissa kuvataan ja arvioidaan Tampereelle luotu toimintamalli kerhotoiminnan kehittämiseksi sekä toimintamalliin ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä pulmakohtia. Avainsanat kerhotoiminta, harrastus, lasten hyvinvointi, koulu, syrjäytymisen ehkäisy, moniammatillinen yhteistyö Julkaisuaika Joulukuu Julkaisun jakelu: Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Perusopetus PL TAMPERE Puh Painopaikka: Tampereen Yliopistopaino Oy Painatuskeskus Kokonaissivumäärä Kuvien julkaisuun on saatu lupa asianomaisilta

3 Sisällys 1 Johdanto Lukuvuosi Tavoitteet Toiminnan käynnistäminen Toiminta lukuvuonna Pilottikoulut ja toiminnan kuvaus Kokemukset kerhotoiminnasta ja haasteet seuraavalle lukuvuodelle Yläkoululle omaehtoista toimintaa Lukuvuosi Tavoitteet Toiminnan laajentaminen lukuvuonna Syksyn 2008 kokemukset ja haasteet Harrastava iltapäivä -toiminnan vuosikalenteri Organisaatio ja yhteistyötahot HIP -hankkeen toimijat ja sidosryhmät Yhteistyötahot Koulu ja ulkopuoliset palveluntuottajat Lasten vanhemmat Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Lähteet Liitteet Liite 1 Ohjausryhmän ja projektiryhmän kokoonpanot Liite 2 Alustava kartoitus koulun kerhotoimintaan liittyen Liite 3 Huolikartoitus Liite 4 Kerhotoivekysely Liite 5 Kerhoesite (alakoulu) Liite 6 Kerhoesite (yläkoulu) Liite 7 Kerhoon pääsy ilmoitus/tiedote Liite 8 Kerhopassi Liite 9 Palautekyselylomake Liite 10 Tarjouspyyntö Liite 11 Tiedotus Liite 12 Kerhotoiminnan järjestäjät lukuvuonna

4 1 Johdanto Tampereen kaupunki käynnisti Harrastava iltapäivä -hankkeen (HIP -hanke) syksyllä Hanke pohjautuu kaupunkistrategiaan ja sen tarkoituksena on kehittää toimintamalli vapaaehtoisen kerhotoiminnan järjestämiseksi. Lukuvuonna kerhotoimintaa järjestettiin luokkalaisille koululaisille koulupäivän jälkeen. Syksyllä 2008 aloitettiin harrastustoiminnan tarjoaminen myös luokkalaisille. HIP toiminnan tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia tukemalla heidän kasvuaan ja kehitystään, puuttumalla ongelmiin mahdollisimman varhain, ehkäisemällä syrjäytymistä sekä kehittämällä moniammatillisia yhteistyökäytänteitä. Hankkeessa oli lukuvuonna mukana kuusi koulua. Kerhoja järjestettiin yhteensä 50 ja toiminnassa oli mukana noin 600 lasta. Lukuvuonna HIP - kerhotoiminta järjestetään yhteensä 20 koulussa. Kerhoja käynnistyi 143 ja niihin osallistuu noin 1700 lasta. Kerhotoiminnan järjestämiseksi kaupunki tekee yhteistyötä yritysten, järjestöjen, seurojen ja seurakuntien kanssa. Harrastava iltapäivä -toiminnalla voidaan vaikuttaa lasten hyvinvointiin monella tavalla. Koulupäivän yhteyteen järjestetyt kerhot ja toiminta tasavertaistavat lasten harrastusmahdollisuuksia. Lasten kokemukset osallisuudesta, oppimisesta ja onnistumisesta lisäävät kouluviihtyvyyttä ja parantavat oppimisilmapiiriä. Koulutyötä vapaampi kerhotoiminta mahdollistaa laajemman vuorovaikutuksen sekä uusien ystävyyssuhteiden muodostumisen yli luokkarajojen. Parhaimmillaan kerhotoiminnalla voidaan vaikuttaa yhteisöllisyyden luomiseen koko koulun tasolla. Perheiden mahdollisuus viettää yhteistä aikaa iltaisin ja koulutilojen monipuolinen käyttö ovat niin ikään hankkeen myönteisiä vaikutuksia. HIP -hankkeen tavoitteena on juurruttaa harrastustoiminta pysyväksi ja kiinteäksi osaksi koulun toimintakulttuuria. Väliarvioinnin (Häikiö & Vänninmaja 2008) mukaan HIP -hanke kykeni jo ensimmäisen lukukauden aikana luomaan hyväksi havaitun toimintamallin alakoulujen kerhotoiminnaksi. Tätä mallia on kehitetty edelleen selkeyttämällä organisaation vastuut ja roolit. Tässä raportissa kuvataan ja arvioidaan Tampereelle luotu toimintamalli kerhotoiminnan kehittämiseksi sekä toimintamalliin ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä pulmakohtia. Aluksi kuvataan toiminnan tavoitteet, käynnistyminen sekä siihen liittyvät kokemukset ja haasteet. Seuraavassa luvussa paneudutaan ensimmäisen lukuvuoden kokemusten pohjalta nousseisiin uusiin tavoitteisiin sekä toiminnan laajentamiseen. Lisäksi käsitellään syksyn 2008 kokemuksia ja esitellään toiminnan vuosikalenteri. Luvussa 4 kuvataan Harrastava iltapäivä -hankkeen organisaatio sekä yhteistyötahot. Lopuksi pohditaan HIP -toiminnan onnistumisia ja toiminnan kehittämiskohteita. 3

5 2 Lukuvuosi Tavoitteet Tampereen kaupungin kasvatuksen ja opetuksen strategiassa (2006, 8) korostetaan lasten ja nuorten kasvun tukemisen osalta palveluntuottajien hyvää yhteistyötä. Tavoitteena on, että toiminnassa on tarkoituksenmukaisella tavalla mukana myös kaupungin oman organisaation ulkopuolisia toimijoita, ja että se on moniammatillista. Lisäksi strategiassa (2006, 7) korostetaan laadukkaiden palvelujen tarjoamista tasapuolisesti eri alueilla sekä avoimen ja osallistavan toimintakulttuurin luomista. Tampereen kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa (2007, 46) on yhdeksi tavoitteeksi asetettu yhteistyön lisääminen kunnan ja järjestöjen kanssa yhteisöllisyyttä lisäävien harrastusmahdollisuuksien tarjoamiseksi. Tampereen lasten parlamentin aloitteessa oppilaat puolestaan toivoivat, että koululle järjestetään tila, jossa he voivat koulun jälkeen tehdä läksyjä, pelata pelejä, piirtää tai viettää vapaa-aikaa turvallisessa valvotussa ympäristössä. Tarve iltapäiviin ajoittuvan harrastustoiminnan kehittämiseksi kasvatus- ja opetustoiminnassa on sekä kirjattu kaupungin tavoitteisiin että nousee konkreettisesti oppilaiden tarpeista. Lukuvuonna HIP -hankkeelle määriteltiin kolme tavoitetta: 1. kehittää moniammatilliseen yhteistyöhön perustuva toimintamalli kerhotoiminnan järjestämiseksi 2. tukea lasten kasvua ja kehitystä 3. ennaltaehkäistä syrjäytymistä sekä puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa HIP -hankkeen tehtävänä on järjestää kouluikäisille lapsille koulupäivän jälkeen edullista ja vapaaehtoista harrastustoimintaa sekä yhteistä tekemistä kerhotoiminnan muodossa. Tavoitteena on vähentää lasten yksinoloa, tukea sosiaalista kasvua, parantaa lasten hyvinvointia sekä lisätä kouluviihtyvyyttä. Hankkeen pyrkimyksenä on lisätä kaikkien koulun oppilaiden hyvinvointia, mutta erityisesti toiminnan piiriin tavoitellaan niitä lapsia, joilla ei ole mitään pitkäkestoista harrastusta, ja joilla on puutteita sosiaalisissa taidoissa tai muu riski syrjäytyä koulussa ja laajemmin yhteiskunnassa. (Häikiö ym. 2008, 8.) Syrjäytymisen ehkäisy on yksi harrastustoiminnan tärkeimmistä tavoitteista, sillä se antaa sisältöä elämään ja tarjoaa mielekästä tekemistä (Häikiö ym. 2008, 5). Harrastusten kautta lapset kiinnittyvät johonkin yhteisöön, ja välttävät putoamisen yhteiskunnan ja yhteisöllisyyden ulkopuolelle. Harrastukset auttavat myös perheitä lasten kasvattamisessa ja tukevat lapsen kasvua. Myös tämä vähentää syrjäytymisriskiä. Tutkimuksissa on havaittu, että jopa harvajaksoisemmalla harrastuskerholla voi olla suuri merkitys syrjäytymisriskin pienentämisessä (Bardy 2001, 59). Lapsuus on merkittävässä asemassa ihmisten syrjäytymisen mekanismeja selvitettäessä. Lasten eriarvoisuus on lisääntynyt laman seurauksena, ja yhä useammin aikuisten syrjäytymiskierre on paikannettavissa jopa päiväkotiin ja koulun aloittamiseen asti (Pölkki 2001, 136). Lasten psykososiaalinen pahoinvointi on lisääntynyt 2000-luvun taitteessa huomattavasti, ja tätä kehitystä on selitetty yhteiskunnan rakenteiden muutoksilla, joiden johdosta huolenpidon sosiaaliset rakenteet ovat murentuneet. Lasten hyvinvoinnista on kannettu huolta, mutta tämä huoli ei ole tarpeeksi konkretisoitunut tehokkaiksi yhteiskuntapoliittisiksi toimenpiteiksi. On luotava uusia keinoja, joilla mahdollistetaan lapsille tärkeiden yhteisöjen 4

6 sisäinen eheys ja jatkuvuus. (Järventie & Sauli 2001, 7-10.) Koulujen kerhotoiminta nousee tässä työssä tärkeään asemaan. Syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeää, että toiminta järjestetään ehkäisevän työn näkökulmasta. Suomessa on arvioitu, että yhden syrjäytyneen lapsen ylimääräiset hoitokulut nousevat hänen elinaikanaan euroon riippuen siitä, millaista hoitoa ja kohtelua hän saa. Pelkästään syrjäytyminen työelämästä koko työiän ajaksi aiheuttaa euron kansantulon menetyksen. (Pulkkinen 2005, ) Tähän verrattuna kerhotoiminnan järjestäminen ja muu ennaltaehkäisevä työ tulee edulliseksi yhteiskunnalle. HIP -hankkeen kerhotoiminta rakentuu monituottaja-mallin perustalle. Hankkeen tavoitteena on kehittää uusi toimintamuoto, johon osallistuvat hyvinvointipalvelujen eri tuottajat (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) sekä kaupungin sisällä eri tuotantoalueet. Monituottajamallin tavoitteena on yhteistyö, jossa osapuolet jakavat omaa osaamistaan ja tukevat toistensa toimintaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi heidän lähiympäristössään. Pyrkimyksenä on löytää yhteistyön ja yhteisten keskustelujen avulla kaikkia osapuolia tyydyttävä, edullinen, toimiva ja lasten hyvinvointia vahvistava toimintamalli kerhotoiminnan järjestämiseksi. Varhaisen puuttumisen ja tukemisen näkökulma on läsnä HIP -hankkeen kerhotoiminnassa. Koska kerhotoiminnan tavoitteena on saada toimintaan ne lapset, joista on syystä tai toisesta huolta, järjestetään monipuolista kerhotoimintaa matalan kynnyksen periaatteella. Matala kynnys koostuu siitä, että toiminta on edullista tai maksutonta, mukana on kavereita, toiminta tapahtuu koululla tutussa ympäristössä tai läheisillä liikuntapaikoilla kuten jääja uimahalleissa, sekä ajallisesti koulupäivän yhteydessä. Toimintaan on siten helppo tulla, eikä se vaadi erityisosaamista. Kerhotoiminnalla voidaan edistää muun muassa liikunta-, musiikki-, taide- ja kansainvälisyyskasvatusta. Kerhotoiminnan järjestäminen koulujen läheisyydessä koulupäivän jälkeen tukee myös kestävää kehitystä ja lisää turvallisuutta, koska se vähentää sekä lasten, että huoltajien matkustamista. Järjestely rauhoittaa perhe-elämää iltaisin ja jättää aikaa perheen yhteiseen olemiseen. 2.2 Toiminnan käynnistäminen Harrastava iltapäivä -hankkeen toteuttaminen lähti liikkeelle Tampereen kaupungissa valtuustoaloitteesta vuonna Hankkeen rahoittajina toimivat Tampereen kaupunki ja Opetusministeriö. (Häikiö ym. 2008, 7.) Tampereen kaupunki rahoitti hanketta eurolla ja Opetusministeriö eurolla. Hankkeen aloituspäätöksen jälkeen hanke eteni vauhdilla. Hanketta hallinnoitiin Tampereen kaupungin Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön kautta. Sen koordinoimana poikkihallinnollinen ohjausryhmä (Liite 1) aloitti hankkeen suunnittelun ja valmistelun helmikuussa Hanketta kehitettiin yhteistyössä useiden eri toimijatahojen kanssa. Kuntalaisilla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä suunnittelusta hankkeesta internetissä Valma - valmistelufoorumissa maaliskuussa 2007 (www.tampere.fi/valma). Valma on valmistelufoorumi, jossa on mahdollista ennen päätöksentekoa esittää näkemyksensä tietyistä, keskustelulle avatuista päätösehdotuksista. Käyty keskustelu osoitetaan asiasta päättävän lautakunnan jäsenten tiedoksi. Kuntalaiset esittivät 43 mielipidettä, joista Valmassa julkaistiin 28. Suurin osa vastaajista piti tärkeänä iltapäivätoiminnan laajentamista ja iltapäiväkerhon tarjoamista ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden ohella myös muille, erityisesti 5

7 kolmannen luokan oppilaille. Keskustelu keskittyi yhden alueen kysymyksiin. Lähes puolet kannanotoista toivoi Teiskon alueen koululaisille järjestettävän aamu- ja iltapäivätoimintaa. (Häikiö ym. 2008, 8.) Alustavan suunnitteluvaiheen jälkeen hankkeeseen palkattiin hankekoordinaattori vastaamaan hankkeen käytännöistä ja toiminnasta, kerhotoiminnan ja koulutuksen järjestämisestä sekä yhteistyön kehittämisestä harrastuspalvelujen tuottajien (seurat ja yhdistykset) ja koulun henkilökunnan välillä. (Häikiö ym. 2008, 7.) Hankkeeseen osallistuvilta kouluilta valittiin myös yhdysopettaja, joka toimi koulun ja hankkeen hankekoordinaattorin välisenä linkkinä ja suunnitteli oman koulunsa kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan suunnittelun edetessä pilottikoulujen rehtorit ja yhdysopettajat olivat yhteisissä suunnittelupalavereissa kiinnostuneita erityisesti vastuukysymyksiin, tilojen ja välineiden käyttöön, resursseihin sekä vaitiolovelvollisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyvistä seikoista. Tästä syystä kaikille kerhoihin osallistuville lapsille päädyttiin ottamaan tapaturmavakuutukset. (Häikiö ym. 2008, 9.) Sovittiin myös, että koulukuraattori tiedottaa vanhempien luvalla ulkopuolisia kerho-ohjaajia lapsen erityisen tuen tarpeesta. Ennen kerhotoiminnan aloittamista kerho-ohjaajat, hankekoordinaattori ja koulun edustajat (koulukuraattori, rehtori, yhdysopettaja ja kerhoja ohjaavat opettajat) kokoontuivat kussakin pilottikoulussa. Kokoontumisessa keskusteltiin hankkeen tavoitteista ja käytännön asioiden järjestämisestä. Ohjaajat tutustuivat tilaisuudessa koulun tiloihin sekä koulun moniammatillisen työryhmän jäseniin kuten yhdysopettajaan, apulaisrehtoriin/ erityisopettajaan, kuraattoriin ja terveydenhoitajaan. (Häikiö ym. 2008, 13.) Kerhotoiminnan käytännön suunnittelu painottui kesään Haasteita loivat yhdysopettajien kesälomat ja tulevan lukuvuoden lukujärjestysten valmistuminen sekä sen myötä tilajärjestelyjen varmistuminen vasta juhannuksen kynnyksellä. Koulujen rehtorit osoittautuivatkin tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi kerhotoiminnan ja -tilojen suunnittelussa. Kesällä rehtorit osallistuivat myös yhteistyöpalavereihin ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa HIP -hankkeen toimintaan liittyen. Rehtoreiden ja moniammatillisten työryhmien kanssa pidetyissä palavereissa käytiin keskusteluja koulujen toiveista, odotuksista, kunkin koulun erityispiirteistä ja alueella tarjolla olevasta harrastustoiminnasta. Myös oppilaiden mielipiteet ja toiveet haluttiin huomioida kerhotarjonnan suunnittelussa. Koulut tekivät oppilaille keväällä 2007 kerhotoivekyselyn, jossa oppilaat saivat tuoda esille toiveitaan kerhotoimintaan liittyen. Näiden toiveiden ja opettajien kiinnostuksen pohjalta koulut muodostivat omat kerhotarjottimensa. Ensimmäiset kerhot aloittivat toimintansa kuudella pilottikoululla syyskuussa 2007 (Häikiö ym. 2008, 7). 2.3 Toiminta lukuvuonna Pilottikoulut ja toiminnan kuvaus Lukuvuonna hankkeessa oli mukana yhteensä 6 koulua, joista neljä oli alakouluja (Härmälän, Peltolammin, Tesomajärven ja Terälahden koulut), yksi oli yhtenäiskoulu (Linnainmaa) ja yksi oli yläkoulu (Tesoman koulu). Linnainmaan yhtenäiskoulussa kerhoja tarjottiin vain alakoululaisille, mutta keväällä 2008 kerhotoimintaa tarjottiin myös yläkoulun oppilaille. (Häikiö ym. 2008, 7.) Elokuussa 2007 jokainen hankkeessa mukana oleva koulu järjesti oppilaille esittelytilaisuuden, jossa kerho-ohjaajat kertoivat kerhotoiminnasta ja oppilaat saivat kerhoesitteen 6

8 kotiin vietäväksi. Esittelytilaisuuksien jälkeen oppilaat ilmoittautuivat esitteessä olevalla lomakkeella tai sähköisellä e-lomakkeella haluamaansa kerhoon tai kerhoihin. Kuudessa koulussa käynnistyi yhteensä noin 50 kerhoa, joista noin puolet oli erilaisia liikuntakerhoja. Kerhoihin ilmoittautui yli 630 oppilasta. Tämän lisäksi kolmessa koulussa käynnistyi koulunkäyntiavustajien valvomia läksy- ja oleilukerhoja. Kerhot kokoontuivat 1-2 tuntia viikossa ja ne oli ajoitettu iltapäivälle koulupäivän yhteyteen. (Häikiö ym. 2008, 10.) Kerhotoiminta järjestettiin pääasiallisesti koululla tutussa ja turvallisessa ympäristössä, läheisillä liikuntapaikoilla kuten jää- ja uimahalleissa tai seurakuntien tiloissa. Uinti- ja luistelukerhojen hallivuorot tuottivat aluksi haasteita ja HIP -toiminnalle tarjottiin vain satunnaisia vuoroja. Lopulta kuitenkin uima- ja jäähalleista löytyi vuoroja muutamalle kerholle. Alakouluissa suosituimmiksi kerhoiksi osoittautuivat vesiralli-, capoeira-, salibandy-, bändi-, elokuva-, sarjakuva- ja animaatiokerhot sekä Näppärät näpit -askartelukerhot. Teatterikerho osoittautui suosituimmaksi yläkoululla. (Häikiö ym. 2008, 10.) Monet pilottikoulut olivat olleet mukana YAD ry:n (Youth Against Drugs ry) Ehkäisevän työn alueellisen mallin hankkeessa (ETAM) Tämän myötä syntyneet käytänteet edesauttoivat yhteistyötoimintaa sekä lasten erityistarpeiden huomioimista. Kyseisen hankkeen kautta kouluihin oli syntynyt toimivia ehkäisevän työn käytäntöjä, kuten moniammatilliset työryhmät, sosiaalisten taitojen kartoitukset ja harrastekyselyt. (Häikiö ym. 2008, 13.) Kunkin koulun yhdysopettaja muodosti yhteistyössä oppilashuollon ja lasten huoltajien kanssa kullakin koululla kerhoihin ilmoittautuneista oppilaista kerhoryhmät ETAM - hankkeessa tai HIP -hankkeessa tehtyjen kartoitusten avulla. Koulujen oppilashuoltoryhmälle tehdyn kyselyn perusteella harrastustoimintaan on saatu mukaan koulukohtaisesti 20 prosentista 90 prosenttiin näistä sosiaalisten taito- ja harrastekartoitusten lapsista. (Häikiö ym. 2008, 13.) Myös oppilaiden vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, kerrottiin kerhotoiminnasta. Kerhotoimintaan pyrittiin ohjaamaan erityisesti sellaiset lapset, joille syystä tai toisesta kerhotoiminta voisi sopia. Kaikille kerhotoiminnasta kiinnostuneille oppilaille tarjottiin ensisijaisesti mahdollisuus osallistua yhteen kerhoon. Oppilaat, jotka eivät mahtuneet haluamaansa kerhoon, saivat mahdollisuuden osallistua jonkin toisen kerhon toimintaan. Mikäli kerhopaikkoja vapautui kerhoista lukuvuoden aikana, tarjottiin näitä paikkoja myös niille, jotka jo osallistuvat johonkin kerhoon. (Häikiö ym. 2008, 10.) Kuvio 1. Tarjolla olevien kerhopaikkojen prosenttiosuus suhteutettuna pilottikoulujen luokkalaisten määrään (Terälahti 1.-6.lk) ja Tesoman yläkoululla luokkalaisten määrään. Pilottikoulujen HIP kerhotoiminnassa olevien lasten prosenttiosuudet luokka-asteittain, yhteensä ja luokkalaisista. (Häikiö ym. 2008, 10.) 7

9 Kuviossa 1 tuodaan esille kussakin koulussa tarjottujen kerhojen määrä suhteessa koulun oppilaiden määrään, kerhoihin osallistuneiden määrät ja heidän jakautumisensa eri koulujen ja luokka-asteiden välillä. Kuvion perusteella voidaan todeta HIP-kerhotoiminnan tavoittaneen oppilaat hyvin. Koulujen ja luokka-asteiden välillä on kuitenkin eroavaisuuksia. Terälahden koulun oppilaista suurin osa on osallistunut kerhotoimintaan. Linnainmaalla puolestaan vain neljäsosa oppilaista on mukana HIP -hankkeen kerhoissa. Alakouluissa kerhotoimintaan on lähdetty mukaan innokkaammin kuin hankkeessa mukana olleessa yläkoulussa. (Häikiö ym. 2008, 10.) Kuvion 1 perusteella voidaan sanoa, että kerhopaikkojen määrä ja toiminnan monipuolisuus vaikuttavat kerhotoimintaan osallistuvien määrään. Linnainmaalla kerhotarjontaa on muita pilottikouluja vähemmän tarjolla. Siellä kerhotoimintaan osallistutaan myös alakouluista kaikkein vähiten. Kerhotoiminnan tarjoamisen ja toimintaan osallistumisen vähäisyys saattaa johtua siitä, että Linnainmaalla vanhempainyhdistys, Linnanmaa Seura, nuorisopalvelut ja seurakunta ovat järjestäneet jo aiemmin harrastustoimintaa. Näiden toimijoiden järjestämä kerhotoiminta ei näy HIP-hankkeen kerhotoimintaa kuvaavissa luvuissa. (Häikiö ym. 2008, 11.) Terälahdella kerhotarjontaa oli erittäin paljon. Kerhoihin osallistuttiin myös erittäin innokkaasti. Tätä innostuneisuutta selittänee alueen vähäiset harrastusmahdollisuudet sekä pitkä matka Tampereen keskustassa oleviin harrastuksiin. Terälahdessa oppilaat voivat lisäksi halutessaan osallistua useaan kerhoon ja myös 1.- ja 2 -luokkalaiset ovat voineet osallistua kerhoihin, mikäli kerhoissa on ollut tilaa. Terälahden oppilaat ovat myös aktiivisesti käyneet kerhojen kokoontumisissa. (Häikiö ym. 2008, 11. ) Alakouluissa muutama kerho jäi toteutumatta ilmoittautuneiden vähäisyyden vuoksi. Kerhot käynnistyivät, mikäli ilmoittautuneita oli vähintään kahdeksan. Linnainmaalla käynnistymättä jäi Minileffa-kerho ja Terälahdessa Luontokerho. Vapaita kerhopaikkoja jäi Härmälän, Peltolammin ja Tesomajärven koulujen liikunta-, palloilu- ja salibandykerhoihin. (Häikiö ym. 2008, 11.) Kerhojen peruuntumiset esimerkiksi ohjaajan sairastapauksissa on järjestetty siten, että opettajat ovat sijaistaneet toisiaan. Ulkopuoliset palveluntuottajat ovat puolestaan järjestäneet itse sijaisen, mikäli ohjaaja on estynyt tulemasta. Mikäli sijaista ei ole löytynyt, on kerho jouduttu kyseiseltä viikolta perumaan ja siirtämään toiseen ajankohtaan. Sukupuolella ei näyttäisi olevan suurta vaikutusta kerhoihin osallistumiseen. Sekä pojat että tytöt ovat ottaneet osaa kerhoihin. Pojat ovat olleet kuitenkin hieman aktiivisempia. Kaikista osallistuneista poikia on 55 prosenttia. Yläkoulussa poikien osallistuvuus on vielä suurempaa. Siellä osallistujista 62 prosenttia on poikia. (Häikiö ym. 2008, 11.) Iltapäivävalvonnan tarve koulutiloissa on vaihdellut. Kouluissa, joissa opettajat ovat toimineet pääasiallisesti kerho-ohjaajina, erillistä valvontaa ja siihen liittyviä käytännön tehtäviä, kuten ovien avaamista, ei ole tarvittu. Muutamassa koulussa asia on hoidettu omavalvonnan kautta eli ulkopuolinen kerho-ohjaaja vastaa näissä tapauksissa itse koulun tiloista ja avaimista. Yhdessä suuressa koulussa, jonka ympäristössä on ollut levottomuuksia, asia on ratkaistu siten, että virastotalon työllistetty virastomestari valvoo yhtenä päivänä viikossa tilojen käyttöä. Tesoman yläkoululla liikuntapalvelut puolestaan lisäsivät liikuntavalvojan työaikaa, jotta kahdessa rakennuksessa toimiva omaehtoinen toiminta sujuu ongelmitta. 8

10 2.3.2 Kokemukset kerhotoiminnasta ja haasteet seuraavalle lukuvuodelle HIP -hankeen suurin käytännön haaste on saada kerhotoiminta osaksi koulun toimintakulttuuria. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi koulun opettajia kannustetaan vahvemmin mukaan ideoimaan kerhotoimintaa sekä ohjaamaan ja innostamaan lapsia osallistumaan kerhoihin. Yksittäisten opettajien sitoutumisen merkitys kerhotoiminnassa tuleekin ymmärtää nykyistä paremmin (Häikiö ym. 2008, 34). Luokanopettajan merkitys on suuri alakoulun oppilaille ja erityisesti niille oppilaille, jotka eivät saa riittävää tukea kotoaan. Kun jokaisella luokanopettajalla on tieto oppilaista, jotka käyvät kerhoissa, heillä on paremmat mahdollisuudet motivoida lapsia kerhotoimintaan ja kannustaa heitä käymään kerhossa säännöllisesti. Yksittäiselle opettajalle tulisi antaa mahdollisuus tutustua hankkeeseen nykyistä tarkemmin työajan puitteissa. Koulun opettajia ja koulunkäyntiavustajia pyritään kannustamaan kerhotoiminnan ohjaamiseen entistä enemmän, sillä HIP -hankkeen väliarvioinnin (Häikiö ym. 2008, 13) mukaan kerhojen ohjaaminen on näkynyt koulujen henkilökunnan myönteisenä suhtautumisena ja sitoutumisena koulujen kerhotoimintaan. Kerhotoiminnan ohjaamisen myötä opettajat oppivat myös tuntemaan oppilaansa paremmin ja monipuolisemmin, minkä johdosta heidän opetustyökin helpottuu, ja oppimisilmapiiri paranee. Koulujen kerhotoiminnan kehittämisellä on välillisiä vaikutuksia koko koulun ilmapiiriin, oppimiseen sekä oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointiin. Keväällä 2008 väliarvioinnin valmistuttua opettajien sitouttamiseksi on tehty paljon töitä. Hankekoordinaattori vieraili kaikkien hankekoulujen YT -kokouksissa kertomassa koulujen opettajille väliarvioinnin tuloksista liittyen oppilaiden kokemuksiin ja kouluviihtyvyyteen. Aiheesta myös keskusteltiin opettajien mielenkiinnon mukaan. Kaikissa hankkeen tilaisuuksissa kevään mittaan on puhuttu opettajien sitoutumisen merkityksestä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana huomattiin, että harrastamattomat lapset keskeyttävät muita herkemmin kerhoissa käymisen. Näin käy helposti varsinkin silloin, kun kerhotoimintaan tulee taukoja tai epäsäännöllisyyttä esim. ohjaajan sairauspoissaolojen vuoksi. Keskeyttämisiin vaikuttaa esimerkiksi se, että alakouluaika on lapsille mitä suurimmassa määrin etsikkoaikaa harrastusten suhteen (Pulkkinen 2008). Uusia harrastuksia kokeillaan herkästi, mutta ne myös keskeytetään nopeasti, jos ne eivät tunnukaan mukavilta. Syy ei välttämättä ole kerhossa, ohjaajassa, eikä lapsessa, jos lapsi keskeyttää kerhon. Jotta keskeyttämiset vähenisivät, kerhotoiminnan pysyvyys ja säännöllisyys pitäisi taata entistä paremmin. Lapsille on tärkeää, että kerhot kokoontuvat viikoittain samana päivänä, samaan kellonaikaan. Kerhotoiminnan laadukkuus ja tavoitteellisuus puolestaan motivoi ja sitouttaa kerhotoimintaan. Väliarvioinnin (Häikiö ym. 2008, 33) mukaan aikuiset ja lapset näkivät kerhotoiminnan merkityksen eri tavalla. Aikuiset korostivat kerhotoimintaa turvallisena pois pahanteosta pitävänä toimintana, kun taas lapset näkivät kerhot oppimisen ja oman kehittymisen paikkoina. Aikuisten näkökulmasta koulun kerhotoiminta luo turvallisuutta, ehkäisee ongelmia, jotka liittyvät lasten omaehtoiseen ajankäyttöön kotona ja ulkona, vähentää lasten yksinoloa, ja vahvistaa sosiaalisia suhteita. Se mahdollistaa kaikkien lasten osallistumisen matalan kynnyksen kerhotoimintaan ja helpottaa perheen arkipäivän sujumista. Lapset sen sijaan osallistuivat kerhoihin, koska ne olivat kiinnostavia, niissä oppi uusia taitoja, ja niissä oli hyvä ohjaaja. Kerhojen sisällöllä vaikutti olevan siis enemmän merkitystä lapsille kuin aikuisille. Kerhotoiminnan laatuun tuleekin panostaa entistä enemmän, jotta lapset motivoituvat sekä sitoutuvat kerhotoimintaan paremmin. 9

11 Kerhotoimintaa pitkäjänteisesti kaikille lapsille Väliarvioinnissa (Häikiö ym. 2008, 33) todetaan myös, että harrastamattomat lapset näyttäisivät hyötyvän erityisesti siitä, että heillä on kavereita kerhossa. Kaverin merkitys on suuri lapsille, joilla ei ole aikaisempia kokemuksia harrastustoiminnasta. Kaveri tukee uudessa tilanteessa, johon sopeutuminen voi muuten olla hankalaa. Kuitenkin esimerkiksi ylivilkkaiden lasten kohdalla vilkas kaveri ei välttämättä ole asia, joka auttaa sopeutumaan kerhotoimintaan päinvastoin. Kun harrastusryhmät ovat tasapainoisia, saavat erityistä tukea tarvitsevat lapset tukea harrastamiseensa lapsilta, joilla on jo kokemusta harrastuksista, ja jotka tietävät kuinka kerhoissa tulee käyttäytyä. Rajojen ja sääntöjen asettaminen on helpompaa, kun osa lapsista osaa noudattaa niitä jo kerhoon tullessaan. Kokeneemmat harrastajat voivat lisäksi innostaa harrastamattomia lapsia mukaan toimintaan, ja auttaa heitä saavuttamaan onnistumisen elämyksiä. Oppilashuoltoryhmät ja lasten opettajat ovat parhaita arvioimaan milloin kaverin läsnäolo kerhossa olisi lapselle hyödyksi, ja voivat järjestää paikat niin, että harrastamattomat lapset eivät joudu täysin yksin kohtaamaan uusia asioita. Kerhotoiminnan suuntaaminen kaikille lapsille on varhaisen puuttumisen sekä syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmista erittäin tärkeää. Toiminnan suuntaamisesta pelkästään syrjäytymisvaarassa oleville lapsille seuraisi erityisryhmien muodostumista. Tämä ei ole hyväksi lapsille, sillä erityisryhmässä lasten ongelmat ruokkivat toinen toisiaan. Lukuvuoden aikana muutama kerhoryhmä pääsi muodostumaan liian haasteelliseksi lasten ongelmien vuoksi. Haasteet olivat liikaa mm. ulkopuolisille ohjaajille, joille erityistä huomiota vaativien lasten ja erilaisten perhetaustojen kohtaaminen on ilman koulutusta hyvin vaikeaa. Ajatus kerhotoiminnan suuntaamisesta kaikille lapsille konkretisoituu kerhopaikkoja jaettaessa. Keskustelua on käyty siitä, millaisin kriteerein kerhopaikat jaetaan, jos kerhossa ei ole tilaa kaikille ilmoittautuneille. Arvonta toimii kaikista puolueettomimpana tapana, mutta tällöin jää täysin huomiotta hankkeen tavoitteet syrjäytymisen ehkäisystä ja varhaisesta puuttumisesta. Koulujen oppilashuoltoryhmät ovat avainasemassa, kun kerhopaikkoja jaetaan. Myös opettajien oppilastuntemusta voi hyödyntää, jotta ryhmistä muodostuu mahdollisimman tasapainoisia. Vielä lukuvuonna kaikki halukkaat saivat kerhopaikan, mutta hankkeen laajetessa on huomioitava myös kerhopaikkojen riittävyys kaikille kerhotoiminnasta kiinnostuneille. Väliarvioinnissa (Häikiö ym. 2008, 33) nousi esille huoli kerhotoiminnan jatkuvuudesta. Kerhotoiminnan jatkuvuus puhutti ja huolestutti kaikkia hankkeen toimijoita ja yhteistyötahoja myös kevään 2007 päätöstilaisuudessa. Koulujen henkilökunta ei tiedä voiko lasten vanhemmille luvata kerhoja enää seuraavalle lukuvuodelle. Varhaisen puuttumisen näkökulmasta jatkuvuus on ensiarvoisen tärkeää, sillä varhainen puuttuminen vaatii pitkän toiminta-ajan. Jos toiminnan jatkuvuudesta seuraavana tai sitä seuraavana vuonna ei ole tietoa, ei varhaisen puuttumisen ajatusta pystytä täysin pitämään mukana kerhotoiminnan järjestämisessä. Kerhotoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, mikä edellyttää turvattua rahoitusta pidemmäksi aikaa kuin vuodeksi kerrallaan. Parhaisiin tuloksiin päästään, jos kerhotoimintaa voidaan alkaa seuraavalle lukuvuodelle suunnitella jo edellisen lukuvuoden aikana. Tämä on tärkeää sekä koulujen että harrastustoiminnan tuottajien kannalta. Jatkuvuuden epävarmuus on hankalaa erityisesti ulkopuolisten kerho-ohjaajien kohdalla, ja luo heidän työtilanteeseensa epävarmuutta. Myös seurojen ja yhdistysten rekrytointi vaikeutuu, kun päätös seuraavan lukuvuoden toiminnasta tulee hyvin myöhään. Muun muassa liian myöhäisen suunnitteluajankohdan vuoksi seuraavan lukuvuoden ker- 10

12 hotoimintaa järjestämään saatiin vähemmän toiminnan tuottajia kuin toivottiin. Yhdistykset ja seurat eivät ehdi reagoida pyyntöihin, jos ne esitetään vasta kesän kynnyksellä, eikä niillä välttämättä ole enää esimerkiksi ohjaajaresursseja käytettävissään seuraavalle lukuvuodelle. Jatkuvuuden takaaminen tuo hankkeelle varmuutta myös siinä mielessä, että se sitouttaa koulujen henkilökunnan tiiviimmin mukaan hankkeeseen. Kun kouluilla ei voida olla varmoja, onko kyseessä parin vuoden ohimenevä kokeilu, vai pysyväksi jäävä toimintamalli, ei vähäisiä voimavaroja ja aikaa viitsitä eikä uskalleta panostaa kerhotoiminnan pyörittämiseen, vaan se hoidetaan, jos aikaa jää. Jos rahoitus ja varma toiminta ovat tiedossa edes muutamalle vuodelle eteenpäin, vaikuttaa se positiivisesti myös sitoutumiseen. Kysymys jatkuvuudesta on huolestuttanut varsinkin kuudesluokkalaisia kerholaisia. Vain yhdessä lukuvuonna mukana olleessa hankekoulussa kerhotoimintaa tarjottiin myös yläkouluun siirryttäessä lukuvuonna Muun muassa Terälahden koulussa onkin aktiivisen bändikerhon kohdalla päätetty, että 7. -luokkalaiset saavat jatkaa kerhossa vielä seuraavanakin lukuvuonna. Kerhotoiminnan jatkuvuuden lisäksi väliarvioinnissa (Häikiö ym. 2008, 21 ja 33) painotettiin kerhojen sisällön laadukkuutta. Kerhotoiminnan sisällön laadukkuus on tärkeää, jotta lapset jaksavat käydä siellä. Ohjaajan ammattitaito, innostus sekä persoona vaikuttavat tähän hyvin paljon (Häikiö ym. 2008, 21). Hankkeessa on kevään 2008 aikana suunniteltu koulutusta ottaen huomioon ohjaajien erilaiset tarpeet. Koulujen opettajat eivät välttämättä tarvitse koulutusta sellaisissa asioissa, kuin urheiluseurojen liikunnanohjaajat, ja päinvastoin. Kerholaisten oma mielipide kerhotoiminnasta selvitettiin keväällä 2008 palautelomakkeella (Liite 9). Oppilaat näkivät kerhotoiminnan erittäin positiivisena ja palautteissa korostuikin kerhotoiminnan mieluisuus: Kisat olivat hyviä (Härmälän koulun liikuntakerhon osallistuja) Olisi kiva jos kerho kestäisi enemmän (Tesomajärven koulun Capoeirakerhon osallistuja) Myös ohjaajat saivat kerhoihin osallistujilta erittäin hyvää palautetta ja ohjaajia kehuttiin hyviksi ja parhaiksi opettajiksi. Oppilaat toivoivat kerhotoiminnan jatkuvan seuraavinakin lukuvuosina. Kerhotoiminnassa muodostui myös paljon uusia kaverisuhteita. Oppilaille tehdyn kyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että HIP -hankkeen kerhotoiminnalla on ollut myönteinen vaikutus kavereiden saamiseen. 55 % kerholaisista koki saaneensa uusia kavereita kerhotoiminnan kautta. Erityisesti kouluissa, joihin tulee oppilaita laajoilta alueilta, on muodostunut uusia kaverisuhteita. (Häikiö ym. 2008, 22.) Pienemmissä kouluissa uusia kaverisuhteita ei ole välttämättä muodostunut niin paljoa, sillä niissä oppilaita on vähemmän, ja he tuntevat toisensa jo ennestään paremmin. Välipalakäytäntöjen haasteet Välipalakäytännöt herättivät keskustelua lukuvuoden aikana. Väliarvioinnissa (Häikiö ym. 2008, 34) todettiin, että oppilaita tulisi kannustaa välipalan nauttimiseen ja heille onkin hyvä järjestää mahdollisuus välipalaan koulussa myös muulloin kerhopäivinä. Hankkeessa on kokeiltu käytäntöä, jossa Tampereen Ateria myy välipalaa koululaisille iltapäivällä en- 11

13 nen kerhon alkua. Välipalan tarjoamisen käytännöt eivät kuitenkaan toimineet sellaisinaan lukuvuonna Välipalalle ei paria koulua lukuun ottamatta saapunut kuin muutama lapsi päivässä. Välipalalippujen ostamisessa oli ongelmia, sillä tieto siitä milloin lippuja myydään, ei aina saavuttanut koteja. Myös lippujen myynti vain tiettyinä päivinä tuotti ongelmia. Välipala ei maksullisuutensa vuoksi tavoittanut niitä lapsia, jotka siitä eniten olisivat hyötyneet, sillä kotoa ei ole saatu rahaa sitä varten. Tämän vuoksi onkin mietittävä välipalan maksuttomuuden mahdollisuutta jatkossa. Välipalavalvontaa järjestettiin kouluilla koulunkäyntiavustajan toimesta. Valvonta tuli kuitenkin kalliiksi siihen nähden kuinka vähän lapsia välipalalla kävi. Linnainmaan koulussa välipala on yhdistetty odottelu/oleilukerhoon, mikä toimii oikein hyvin. Koulunkäyntiavustajan kerhossa saa odotella varsinaisen kerhon alkamista, tai muuten vaan oleilla, pelailla ja tehdä läksyjä. Koulunkäyntiavustajien työpanos koettiin lukuvuonna tärkeäksi ja he saivat paljon kiitosta. Heidän ammattitaitoaan hyödynnettiin erilaisen kerhotoiminnan järjestämisessä, minkä johdosta he saivat lisätyötunteja. Lisätyötuntien ansiosta koulun on ollut mahdollista pitää ammattitaitoiset koulunkäyntiavustajansa. Vanhemmat ja lapset ovat olleet tyytyväisiä tällaiseen kerhoon Yläkoululle omaehtoista toimintaa Hankkeen pilottivaiheessa mukana olleessa yläkoulussa, Tesoman koulussa, kerhoista kolme jäi käynnistymättä. Nämä kerhot olivat Kaikenlaista kuvista -kerho, koripallotoiminta sekä vesirallitoiminta. Teatterikerhot herättivät sen sijaan paljon kiinnostusta ja niitä käynnistettiin kaksi. Muihin yläkoulussa tarjolla olleisiin kerhoihin, bänditoimintaan ja animaatiotoimintaan osallistui, kahdeksan henkilöä. (Häikiö ym. 2008, 11.) Myös salibandy käynnistyi, vaikka osallistujia ei ollut aina vaadittua kahdeksaa. Koska yläkoulun kerhoihin ei ilmoittautunut riittävästi osallistujia, hankekoordinaattori lähti yhdessä koulun henkilökunnan, koulukuraattorin, yhdysopettajan, rehtorin ja erityisopettajan kanssa ideoimaan tapoja ja keinoja, joilla yläkoululaiset saataisiin mukaan kerhotoimintaan. Ensinnäkin ideoinnin yhteydessä nousi ajatus kerho-sanan muuttamisesta. Kerhotsanana saattaa vaikuttaa yläkouluikäisistä liian lapsenomaisilta. Tämän vuoksi kerhoista alettiin käyttää nimeä kurssi tai toiminta. Lisäksi yläkoulujen kurssien suunnitteluun haluttiin ottaa oppilaat entistä enemmän mukaan (Häikiö ym. 2008, 33). Kevään 2008 aikana kysyttiin sekä Tesoman koulun nuorilta, että Juoksuaika liikuntatapahtumaan osallistuneilta nuorilta, millaista harrastustoimintaa he haluaisivat kouluissaan järjestettävän. Sekä omaehtoinen toiminta että kurssitoiminta saivat kyselyissä suosiota, ja seuraavalle lukuvuodelle suunniteltiin molempia. Näiden kyselyiden pohjalta voidaankin sanoa, että kouluilla järjestettävä harrastustoiminta kiinnostaa yläkoululaisia. Luokanvalvojien tunneilla järjestettiin kaikille koulun oppilaille ideapajoja, joissa oppilaat miettivät, suunnittelivat ja kehittivät koulun kerhotoimintaa. Lisäksi koulun yhdysopettajan esityksen pohjalta yläkouluun aloitettiin omaehtoisen toiminnan, Active Loungen, kehittäminen. Kehittämisessä olivat vahvasti mukana sekä Hämeen Liikunta ja Urheilu Ry:n aluekehittäjä ja Nuori Suomi Ry:n yläkoululaisten liikunnallisen toiminnan kehityspäällikkö. Tesoman yläkoululla toimintaa kokeiltiin jo keväällä 2008 siten, että nuorille tarjottiin kurssimuotoisen (teatteri- ja bänditoiminta) ja ohjatun harrastustoiminnan (tanssi ja aerobic) lisäksi mahdollisuus omaehtoiseen harrastustoimintaan, Active Loungeen, yhdessä kavereiden kanssa. Omaehtoista toimintaa varten on järjestetty tilat, välineet, opastus sekä valvonta. Active Lounge -toimintaa järjestettiin joka päivä klo koulun liikuntasalissa. 12

14 Toimintaan osallistuminen on nuorille maksutonta ja oppilaat saavat tulla ja mennä toimintaan mukaan oman mielensä mukaisesti ilman ennakkoilmoittautumista tai osallistumisvelvoitteita. Valvojana toimi keväällä 2008 urheiluseuran liikunnanohjaaja, joka ei suoranaisesti ohjaa toimintaa vaan pikemminkin innostaa ja aktivoi nuoria toimimaan. Nuorilla on mahdollisuus mm. tanssipelaamiseen ja kuntonyrkkeilyyn. Kaveriporukalla voi pelata mm. sulkapalloa, pingistä, koripalloa, salibandya ja lentopalloa. Liikuntasalin lisäksi käytössä on myös kuntosali. Koulun liikunnanopettajat ja liikunnanohjaaja toimivat niin sanottuina personal trainereina, ja tekivät nuorille kuntosaliohjelmat sekä ohjasivat laitteiden käytössä. Ennen kevään toiminnan käynnistämistä, harrastustoimintaa esiteltiin koulun liikuntatunneilla yhteistyössä koulun liikunnanopettajien ja liikunnanohjaajan kanssa. Kaikki luokat pääsivät myös kokeilemaan muun muassa tanssipeliä. Active Lounge lähti heti hyvin käyntiin ja kävijöitä olikin parhaimmillaan noin 30 päivittäin. Kevään aikana kävijämäärä vakiintui noin oppilaaseen per päivä. Tärkeäksi oppilaille muodostui heidän vapaus tehdä ja toimia oman mielensä mukaisesti kavereiden kanssa. Avoin toiminta on ollut hauskaa, tanssipelaaminen on parasta. (Tyttö, 9 lk) Mukavinta on, ettei tarvi lorvia ulkona. (2 tyttöä, 9 lk) Kuva 1. Tesoman koulun Active Loungen tanssipeli herätti innostusta niin tyttöjen kuin poikienkin keskuudessa. Active Lounge -toiminnan lisäksi keväällä 2008 yläkouluikäisille tarjottiin tanssi- ja aerobictunteja, jotka toimivat siten samalla periaatteella kuin Active Lounge, että tunneille meneminen ja tuleminen oli omaehtoista eikä vaadi sitoutumista. Ohjaajana toimi ulkopuolinen tanssinopettaja. Valitettavasti tanssi- ja aerobic-tunnit eivät kuitenkaan herättäneet riittävää kiinnostusta yläkouluikäisissä eikä ryhmiä saatu käynnistymään. Lisäksi useat nuoret toivat myös esille nuorempien yläkoululaisten vähäisen osallistumisen harrastustoimintaan. 7.- ja 8.-luokkalaiset eivät uskalla tulla. (Poika, 9 lk) 13

15 Koska 7.- ja 8.- luokkalaiset eivät olleet lukuvuonna lähteneet 9.-luokkalaisten tavoin harrastustoimintaan mukaan, päätettiin seuraavana lukuvuonna markkinoida harrastustoimintaa erityisesti nuoremmille yläkouluikäisille. Kevään aikana järjestettiin myös Tanssipeli -demo yhdessä Nuoren Suomen ja Positive Gaming Finlandin kanssa. Keväällä järjestettiin Tesoman koululla myös Nuori Suomi Ry:n toimesta seminaari, johon kokoontui yläkoululaisten aktivoinnista kiinnostuneita toimijoita eri puolilta Suomea. Seminaarin tavoitteena oli vaihtaa kokemuksia erilaisista yläkoululaisten aktivoinnin malleista ja tutustua Nuoren Suomen johdolla digiliikkumisen eri mahdollisuuksiin kouluissa. 14

16 3 Lukuvuosi Tampereen kaupunkistrategiaan (2005) on määritelty kriittiset menestystekijät. Jokaiselle menestystekijälle asetetaan valtuustokaudelle strategisia painopisteitä ja tavoitteita, jotka konkretisoidaan vuositavoitteiksi ja niiden toteutumista kuvaaviksi mittareiksi. Harrastava iltapäivä -hankkeen laajentaminen oli perusopetuksen laadun kehittämisen yksi mittari vuonna Mittarin toteutumista seurataan kolmannesvuosittain. Lasten ja nuorten apulaispormestari vastaa HIP -hankkeen laajentamistavoitteen toteutumisesta. 3.1 Tavoitteet HIP -hankkeessa on lukuvuonna tarkoitus paneutua kerhotoiminnan kehittämiseen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Kerhotoiminnan tavoitteet kirjataan vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvaan suunnitelmaan, ja niiden toteutumista seurataan kouluittain. Hankkeen tavoitteena on juurruttaa kerhotoiminta pysyväksi ja kiinteäksi osaksi koulun toimintakulttuuria. Ensimmäisen kehittämisvuoden aikana HIP-hankkeen tavoitteet lukuvuodelle konkretisoituivat seuraavasti: 1. tukea lasten sosiaalista kasvua ja ehkäistä syrjäytymistä matalan kynnyksen kerhotoiminnan avulla 2. kannustaa vähän liikkuvia ja harrastavia lisäämään fyysistä aktiivisuutta ja osallistumaan kerhotoimintaan 3. kehittää kouluista toimintakeskuksia, joissa lapset voivat harrastaa ja toimia yhdessä kavereiden kanssa 4. lisätä ja laajentaa opetus- ja kasvatustyön eri osapuolten ja oppilaiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia kerhotoiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa 5. parantaa kerhotoiminnan laatua koulutuksen ja moniammatillisten yhteistyökäytänteiden kehittämisen kautta 6. huomioida erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osallistaminen ja osallistuminen kerhotoimintaan 7. tukea kodin ja koulun välistä yhteistyötä Lasten liikunnallinen toiminta on vähentynyt ja muuttunut vuosien mittaan. Lapset istuvat tietokoneen ja television edessä päivittäin useita tunteja. Koulumatkat kuljetaan usein linjaautolla tai vanhempien auton kyydissä, joka myös on osaltaan vähentänyt liikkumista ja heikentänyt fyysistä kuntoa. (Tammelin 2008, 12.) Kerhotoiminnan avulla pyritään vaikuttamaan omalta osaltaan myönteisesti lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Harrastamattomien ja vähän liikkuvien lasten lisäksi maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat kerhotoiminnan tärkeä kohderyhmä. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten saaminen mukaan harrastustoimintaan varmistaa kielitaidon harjoittamisen ikätovereiden kanssa sekä laajentaa kontakteja ympäröivään yhteisöön. Yhdessä tekeminen opettaa kaikille toimintaan osallistuville suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden kohtaamista osana normaalia arkea. Kerhotoiminnan kehittämiseksi tarvitaan lapsilla olevaa ainutlaatuista kokemuksellista tietoa ja osallisuutta toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lapset itse ovat oman elämänpiirinsä asiantuntijoita, ja heillä on mielipiteitä sekä halua vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Tomi Kiilakosken (2007) mukaan kokemus osallisuudesta luo halua sitou- 15

17 tua toimintaan ja kantaa siitä vastuuta. Osallisuuden kokemukset liittyvät oleellisesti myös syrjäytymisen ehkäisyyn. Osallisuuteen kasvetaan ja siihen kasvatetaan osallisuuteen oppii vain osallistumalla. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman asennemuutosta ja osallisuutta tukevia puitteita. Lasten mielipiteiden kuuntelemisen sekä hyvän tahdon lisäksi on löydyttävä uskallusta jakaa valtaa ja vastuuta. Kerhot eivät ole täysin ohjaajien ennalta suunnittelemia, vaan niiden sisältö ideoidaan yhdessä kerhoihin osallistuvien oppilaiden kanssa. Kerhot perustuvat yhteistoiminnalliseen työskentelytapaan, jossa ohjaaja toimii toiminnan mahdollistajana ja oppilaiden tukena. Lasten vanhempien osallisuutta hankkeen kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään lukuvuonna Vanhempainyhdistysten kanssa tehdään tiiviimpää yhteistyötä myös kerhojen toiminnan aikana. Kouluille voidaan järjestää kerhojen esityksiä yhteistyössä vanhempien kanssa, ja vanhempia voidaan kutsua kerhoihin avoimien ovien päiviin vierailemaan ja tutustumaan kerhon toimintaan. Mahdollisuuksia vanhempien osallisuuteen on rajattomasti. Salibandyturnaukset lasten ja vanhempien kesken, tai muu yhteinen toiminta sitouttaa perheitä kokonaisuudessaan mukaan kerhotoimintaan. Vanhempainyhdistysten edustajia kutsutaan lisäksi koulujen moniammatillisten työryhmien palavereihin. Kerhotoiminnan tavoitteista ja kehittämisestä keskustellaan myös koulujen vanhempainilloissa. 3.2 Toiminnan laajentaminen lukuvuonna Keväällä 2008 HIP -hankkeen ohjausryhmä päätti kerhotoiminnan laajentamisesta seuraavalle lukuvuodelle. Hanke päätettiin laajentaa kaikille perusopetuksen viidelle yhteistoiminta-alueelle. Aluerehtorin tehtävänä oli valita koulut, jotka lähtevät HIP -toimintaan mukaan. Laajentamista varten kaupungin talousarvioon varattiin Harrastava iltapäivä -hankkeelle euroa. Laajentamisen edellytyksenä oli, että valtion hankerahoitus toteutuu suunnitellulla tavalla. Yläkoulujen harrastustoiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen haettiin avustusta Länsi- Suomen lääninhallitukselta. Alakoulujen kerhotoiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen haettiin puolestaan avustusta Opetushallitukselta. Rahoituspäätökset tulivat kesäkuussa 2008 ja niiden perusteella HIP -hanke sai Opetushallitukselta euroa kerhotoiminnan kehittämiseen ja Länsi-Suomen Lääninhallitukselta euroa yläkoulujen liikunnallisen kerhotoiminnan kehittämiseen. Toiminnan aloitus Lukuvuonna kerhotoimintaa päätettiin tarjota myös luokkalaisille, mikä entisestään parantaa hankkeen kerhotoiminnan mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen. Erityisesti 2. -luokkalaiset olivat lukuvuonna huonossa asemassa, sillä useissa kouluissa aamu- ja iltapäivätoiminnassa ei ollut heille tilaa. Kun myöskään HIP - kerhoja ei ollut heille tarjolla, kokivat monet 2. -luokkalaisten vanhemmat lastensa jääneen kokonaan kerhotoiminnan ulkopuolelle. Huhtikuussa 2008 järjestettiin mukaan tulevien koulujen henkilökunnalle sekä vanhempainyhdistysten ja oppilaskuntien jäsenille info- ja keskustelutilaisuudet sekä ala- että yläkoulussa. Infotilaisuuden ohjelma koostui HIP-hankkeen ensimmäisen lukuvuoden kokemusten ja väliarvioinnin tulosten esittelystä sekä avoimesta keskustelusta kerhotoiminnan järjestämiseen liittyen. Tilaisuudessa olleet koulut saivat ohjeet harrastustarjottimien suunnittelun aloittamista ja alustavia kartoituksia (Liite 2) varten. Alakoulujen tilaisuuteen tuli valitettavasti vain noin kymmenkunta osallistujaa. Osallistujat olivat pääasiassa opettajia ja 16

18 rehtoreita. Paikalle tuli vain yksi oppilaskunnan jäsen eikä vanhempia tullut paikalle lainkaan. Yläkoulujen tilaisuuteen osallistui puolestaan opettajia jokaisesta mukana olevasta yläkoulusta. Tilaisuudet olivat iltapäivällä, mikä osaltaan saattoi vaikuttaa vanhempien vähäiseen osallistumiseen. Seuraava vaihe oli harrastustarjonnan suunnittelu kouluihin lukuvuodelle yhteistyössä koulujen työryhmien ja oppilaskuntien kanssa. Kerhojen muodostamista varten jokaiselle HIP -hankkeessa mukana oleville kouluille hankekoordinaattori jakoi resurssin puitteissa kerhotunteja mahdollisimman tasapuolisesti. Kevään 2008 aikana kartoitettiin kouluilla ja niiden läheisyydessä käytettävissä olevat tilat, välineet, sekä ohjaajaresurssit. Lisäksi kartoitettiin kouluilla ja niiden ympäristössä järjestettävä kerho- ja harrastustoiminta, jotta päällekkäistä kilpailevaa toimintaa ei järjestetä HIP -hankkeessa. Elokuussa 2008 oppilaille jaettiin kerhotoiminnan esitteet ilmoittautumisohjeineen. Esitteet käännettiin mm. venäjän, somalian ja arabian kielille, jotta maahanmuuttajataustaiset perheet saavat tietoa kerhotoiminnasta. Myöhemmin vanhemmat ja opettajat toivat esille, että myös englannin ja kurdin -kielisille esitteille olisi ollut tarvetta. Elokuun aikana järjestettiin myös koulukohtaiset kerhotoiminnan esittelytilaisuudet, joissa kerho-ohjaajat kertoivat kerhotoiminnasta, ja oppilailla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Ennen kerhojen alkua koulupsykologi koulutti kerho-ohjaajat erityistä tukea tarvitsevien ja eri-ikäisten sekä ominaisuuksiltaan erilaisten oppilaiden kohtaamiseen ja sosiaaliseen tukemiseen. Koulukuraattori opasti ohjaajia lastensuojelulakiin liittyvissä asioissa, sekä koulukiusaamiseen puuttumisessa. Maahanmuuttajakoordinaattori opasti ohjaajia eri kieli- ja kulttuuritaustaisen kerholaisen ohjaamiseen. Taidekaari tarjosi HIP -kerho-ohjaajille mahdollisuuden osallistua erilaisiin koulutuksiin. Tarjolla oli muun muassa koulutusta työskentelystä haastavan lapsen ja nuoren kanssa, maahanmuuttajalapsen ja -nuoren kohtaamisesta sekä aran lapsen kohtaamisesta. Ilmoittautuminen kerhoihin tapahtui sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän kautta, ja lapsia voivat ilmoittaa kerhoihin sekä vanhemmat, että koulun opettajat. Kerhotoimintaa esiteltiin myös Tampereen kaupungin www-sivuilla (http://www.tampere.fi/hip). Ilmoittautumisaika osoittautui valitettavasti liian lyhyeksi ja useat kerhot uhkasivat jäädä vähäisen osallistujamäärän vuoksi kokonaan toteutumatta. Tämän seurauksena opettajat markkinoivat kerhotoimintaa erittäin onnistuneesti ilmoittautumisajan jälkeen. Ilmoittautumisia tuli markkinoinnin seurauksena suoraan yhdysopettajalle muutaman viikon ilmoittautumisajan päätyttyä. Sähköinen ilmoittautumislomake olisi kannattanut jättää yhdysopettajan käyttöön vielä ilmoittautumisajan päätyttyä, jotta he olisivat voineet lisätä myöhemmät ilmoittautumiset sujuvasti sähköiseen järjestelmään. Ilmoittautumislomake tehdään vastaisuudessa myös paperiversiona, jotta opettajat, terveydenhoitajat ja koulukuraattorit voivat vanhempaintapaamisissa antaa vanhemmille mahdollisuuden täyttää ilmoittautumislomakkeen saman tien. Ennen kerhotoiminnan alkua HIP -hanke palkkasi Tampereen kaupungin nuorisopalvelujen kanssa kaksi yhteistä työntekijää. Tämä mahdollistaa mm. Active Loungen ja askartelukerhojen järjestämisen kustannustehokkaasti, kun sama ohjaaja saa ohjattavakseen useampia kerhoja viikossa. Nuorisotyöntekijöillä ja askarteluohjaajilla on kerhotoiminnan kannalta arvokasta ammattitaitoa, ja lukuvuonna nuorisotyöntekijöiden ohjaamat kerhot saivat lapsilta hyvää palautetta. Nuorisopalvelut voivat hyödyntää omassa toiminnassaan työntekijöiden työaikaa iltaisin ja viikonloppuisin esimerkiksi sijaistarpeen kattamiseksi. 17

19 Kerhotoiminta Kerhotoiminta käynnistyi syyskuussa 2008 yhteensä 20 koulussa. Mukana hankkeessa ovat lukuvuonna alakouluista Amuri, Johannes, Aleksanteri, Pispa, Atala, Vehmainen, Linnainmaa, Terälahti, Olkahinen, Etelä-Hervanta, Annala, Peltolammi, Härmälä, Tesomajärvi, Lentävänniemi ja Lielahti. Yläkouluista mukana ovat Amuri, Klassillinen koulu, Tammerkoski ja Pyynikki, sekä Lielahti ja Tesoma. Vaikka Tampereen Normaalikoulu lähti kerhotoimintaan aluksi mukaan, ei kouluun valitettavasti muodostunut kuitenkaan yhtään kerhoa. Keskustan perusopetuksen yhteistoiminta-alueelta osallistuu useampi koulu HIP -hankkeeseen. Tämän seurauksena alueen kerhotoimintaa järjestetään kaikkien koulujen oppilaille avoimena riippumatta siitä, millä koululla kerhoa pidetään. Tämä toteutetaan siten, että alueen kerhotoimintaa varten varatut resurssit jaetaan useamman koulun kesken. Kerhoja käynnistyi yhteensä 143. Lisäksi järjestetään alueellisia kaikille luokkalaisille lapsille tarkoitettuja luistelu- ja uintikerhoja. Suosituimmat kerhot olivat jumppasirkus, uintikerho, kuviskerho, askartelukerho, tanssi ja liiku sekä monitoimikerho. Esimerkiksi uintikerhoon haki 156 lasta, joista valitettavasti vain 50 pystyttiin ottamaan kerhoon. Vanhemmat ovat olleet erityisen tyytyväisiä luistelukerhoihin ja tuoneet esille ilahtumisensa siitä, että luistelukerhoissa luistelua voi harrastaa ilman kilpailemista. Alakouluissa kerhoista jäi käynnistymättä muun muassa elektroniikkakerho ja laulukerho. Käynnistymättä jääneiden kerhojen tilalle lisättiin esimerkiksi jumppasirkuskerhoja ja kuviskerhoja runsaan kiinnostuksen vuoksi. Kerhotoiminnasta tiedotettiin syksyllä koulujen vanhempainilloissa sekä erilaisin kotiin jaettavin tiedottein (mm. koulujen vuositiedotteet, reppuposti). Kerhotoiminnalle varattiin joka koululta ilmoitustaulu, jolla on näkyvissä koulun kerhotoiminta, ja jolla ilmoitetaan muun muassa mahdollisista muutoksista kerhojen aikatauluissa. Lisäksi yhdysopettaja tai rehtori tiedottaa kerhotoiminnan äkillisistä muutoksista koulussa keskusradion kautta. Koulukuljetuksen uudelleenjärjestelyt työllistivät runsaasti kahdessa kyläkoulussa, sillä kerhotoiminta alkoi vasta kuukauden kuluttua koulun alettua. Kerhotoiminnan vuoksi on jouduttu lisäämään 7-8 ylimääräistä taksikyytiä viikossa. Kyläkouluissa on toivottu kerhojen kestävän koko lukuvuoden, jotta koulut selviytyvät lukuvuoden läpi yksillä kuljetusjärjestelyillä. Erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan koulun normaaliin kerhotoimintaan paria erityiskerhoa lukuun ottamatta. Räätälöidyt ryhmät ovat koulun opettajien ohjaamia, toinen kuuden maahanmuuttajalapsen ilmaisuryhmä ja toinen on vilkkaammille lapsille tarkoitettu bändikerho. Koulukuraattorit, kouluterveydenhoitajat ja yhdysopettajat toimivat tarvittaessa kerho-ohjaajien tukena, jotta kerho-ohjaajat pystyvät paremmin huomioimaan lapset, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Kerho-ohjaajien yhteydenpito myös vanhempiin on tärkeää erityisesti mahdollisissa ongelma- ja kiusaamistilanteissa. Lukuvuoden tavoitteena on, että jokaisella hankekoululla järjestetään monipuolista matalan kynnyksen liikuntakerhotoimintaa Nuoren Suomen Löydä liikunta -kerhon mallin mukaisesti. Hanke kouluttaa kerho-ohjaajia tarvittaessa Löydä liikunta -ohjaajiksi yhteistyössä Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Hanke järjesti vuoden 2008 aikana kaksi Löydä Liikunta -koulutustilaisuutta. Ensimmäinen koulutus järjestettiin tammikuussa ja toinen elokuussa

20 Jotta kerholaiset saadaan sitoutettua kerhotoimintaan, Harrastava iltapäivä - kerhotoiminnalle pyritään kehittämään yhtenäistä ilmettä. Kerhopassi (Liite 8) otettiin käyttöön kaikissa alakoulujen kerhoissa. Lapsi saa tarroja passiin aina osallistuessaan kerhoon. Kerhopassin täyttyessä lapselle annetaan HIP -todistus kerhoon osallistumisesta. Koulujen on mahdollista huomioida oppilaiden aktiivisuus kerhotoiminnassa myös stipendein. Kouluilla HIP -kerhot ovat järjestäneet esityksiä ja näyttelyitä koulun omiin juhliin ja tapahtumiin, tällaisia tapahtumia ovat olleet esimerkiksi Talent-tilaisuudet, joissa oppilaat ovat esitelleet taitojaan. Lukuvuoden päätteeksi järjestetään suuri päätösjuhla esimerkiksi Tampereen keskustorilla. Kerhot valmistelevat tilaisuuteen esityksiä, ja esimerkiksi kuvisja askartelukerhojen tuotoksia esitellään juhlan yhteydessä. Liikunta- ja palloilukerhojen välillä järjestetään leikkimielisiä kilpailuja tai turnauksia, joita vanhemmat ja muut lapset voivat tulla seuraamaan. Päätösjuhla, esitykset, kilpailut ja näyttelyt motivoivat lasta käymään kerhossa pitkäjänteisesti, ja antavat lapsille jotakin mitä odottaa. Onnistumisen elämyksiä syntyy, kun oma työ tai oma esitys pääsee näyttävästi esille. Esimerkiksi Pispan koulun Taidepläjäys -kerholaiset ovat järjestäneet näyttelyn Tamperelaista rakennusperintöä Pispan koululaisten silmin yhteistyössä Amurin Työläismuseon, Pirkanmaan Maakuntamuseon ja kehysliike Esa Malkin kanssa, jossa esillä on 30 eri tekniikoin toteutettua piirustusta ja maalausta. Näyttely järjestetään Amurin Työläismuseokorttelin kahvilassa. Yläkoulu Koska Harrastava iltapäivä -hankkeen hankekoordinaattorin työtunnit eivät enää riittäneet yläkoulujen kehittämistyöhön, avuksi tarvittiin osa-aikainen koordinaattori suunnittelemaan ja toteuttamaan yläkoulujen kehittämistä. Huhtikuussa 2008 koordinaattoriksi palkattiin yläkoulun liikunnanopettaja, joka toimi HIP -hankkeessa yhdysopettajana. Hän tunsi kokemuksensa ja koulutuksensa kautta koulun toimintakulttuurin, yläkoulun haasteet sekä HIP -hankkeen tavoitteet ja käytännöt. Liikunnallisten kerhojen tilajärjestelyt tuottivat haasteita etenkin keskustan alueella. Yläkoulut ja lukiot toimivat usein samoissa tiloissa ja esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten aikana liikuntasalit ovat aktiivisessa käytössä pitkälle iltapäivään saakka. Kaupungin liikuntatilojen, kuten Pyynikin palloiluhalli ja Nääs-halli, vuorot olivat taas jo vuosia olleet samoilla työporukoilla tai seuroilla. Lisäksi haasteena on ollut yläkoulujen opettajien sitoutuminen koulujen harrastustoimintaan sekä sen ohjaajiksi. Koska opettajien innostus kurssien ohjaukseen on ollut vähäistä, suurin osa yläkoulujen kurssien ohjaajista on ulkopuolisia ohjaajia. Koska keskustan alueella toimintaa tarjotaan kaikille keskustan alueen koulujen oppilaille riippumatta siitä, missä koulussa toimintaa järjestetään, haasteena on ollut kurssitoimintaan innostaminen. Markkinointi on ollut vaikeaa siitäkin syystä, että luokanvalvojat eivät ole yläkouluissa samalla tavalla läsnä oppilaiden jokapäiväisessä koulunkäynnissä kuin luokanopettajat alakouluissa. Pelkkä tiedottaminen toiminnasta lyhyesti tunnin alussa, esitteiden jakaminen tai aamunavauksen pitäminen aiheesta eivät valitettavasti riitä, vaan tarvitaan suurempaa harrastustoiminnan esilläoloa koulun sisällä. Jo toista vuotta mukana olleessa Tesoman koulussa käynnistyi kaikki tarjolla olleet kurssit. Tesoman kouluun on saatu lukuvuonna myös 7. luokkalaiset mukaan toimintaan. Tähän on saattanut vaikuttaa suuresti se, että koulun uudet 7. -luokkalaiset tottuivat kerhotoimintaan jo 6. -luokkalaisina Tesomajärven ala-asteella. Heille onkin ollut luontevaa jatkaa kerhotoimintaa myös yläkoulussa. Lielahdessa käynnistyi luontokerhoa lukuun ot- 19

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty.

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty. Laatukortti 13 Koulun kerhotoiminta 1. Suunnittelu Rehtori täyttää Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin

Lisätiedot

Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010

Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010 Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010 Sisällysluettelo Kaverin Kanssa Kalaan sivu 1. Tausta 3 2. Kerhojen perustaminen 3 3. Pilottikerhot 4 3.1 Kerhonohjaajat 5 3.2 Rahoitus 5 4. Huomioitavia asioita

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

HYVINVOINTIA HARRASTAMALLA

HYVINVOINTIA HARRASTAMALLA Hyvinvointipalvelut Julkaisuja 2/2008 HYVINVOINTIA HARRASTAMALLA Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä -hankkeen väliarviointi Elokuva- ja animaatiokerho Bändikerho Välipala Läksykerho Tyttöjen tanssikerho

Lisätiedot

Meidän koulumme on Liikkuva koulu

Meidän koulumme on Liikkuva koulu Meidän koulumme on Liikkuva koulu Opettajista liikuntatiimi Liikkuva koulu -ohjelman toteutus Liikuntatapahtumien suunnittelu mm. koululaisten liikuntapäivä seuraesittelyrastien merkeissä perheliikuntapäivät

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma 2014-2 0 2 0

K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma 2014-2 0 2 0 K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma 2014-2 0 2 0 1 S einäjoen kaupunki Kerhotoiminnan kehittämissuunnitelma 2014 2020 s isällysluettelo 1. Kerhotoiminnan valtakunnalliset

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Koululaisten iltapäivätoiminta

Koululaisten iltapäivätoiminta Koululaisten iltapäivätoiminta Lukuvuosi 2015 2016 Huolenpitoa ja kavereita Turvallinen iltapäivä koulupäivän jälkeen Helsingissä järjestetään 1. 2.-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille iltapäivätoimintaa

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

2014-2015. Ruutanan koulun kerho-ohje. Ruutanan koulu Ruutanantie 750 36110 Ruutana

2014-2015. Ruutanan koulun kerho-ohje. Ruutanan koulu Ruutanantie 750 36110 Ruutana 2014-2015 Ruutanan koulun kerho-ohje Ruutanan koulu Ruutanantie 750 36110 Ruutana Sivu 2 / 7 Ruutanan koulun kerho-ohje 1 Yleistä kerhotoiminnasta 1.1 Kerhon tavoitteista, sisällöistä ja ajankohdasta Perusopetuslaki

Lisätiedot

8 29.01.2015 50 16.06.2016. Äänekosken kaupungin ja seurakunnan yhteinen kerhotoimintakokeilu vv. 2015-2017

8 29.01.2015 50 16.06.2016. Äänekosken kaupungin ja seurakunnan yhteinen kerhotoimintakokeilu vv. 2015-2017 Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta 8 29.01.2015 50 16.06.2016 Äänekosken kaupungin ja seurakunnan yhteinen kerhotoimintakokeilu vv. 2015-2017 KASVOPPI 29.01.2015 8 Äänekosken

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO 2013 2014 LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan

Lisätiedot

Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja

Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja Liikuntaolosuhteet Uimahalli Jäähalli Curlinghalli Tennishalli Ulkotenniskentät Lumilautarinne Skeittipaikka

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Perustettu vuonna 1993.

Perustettu vuonna 1993. LiikU lukuina Perustettu vuonna 1993. Yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii yli tuhannen liikunta- ja urheiluseuran asialla. Jäsenet ovat liikuntaseuroja ja järjestöjä. Vaikuttaa Satakunnan ja Varsinais-

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat - 578 Paltamo (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat - 578 Paltamo (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen Oulun Liikkuvat koulut Susanna Hellsten Kai Lotvonen Liikkuvat koulut Oulussa Liikkuva koulu hankkeessa on tällä hetkellä mukana 3+1 koulua On lähdetty liikkeelle koulujen omista lähtökohdista Uusia hankekouluja

Lisätiedot

ILTAPÄIVÄKERHOJEN TOIMINTASUUNNITELMA Haapaniemen alakoulu. Lukuvuosi 2015-2016 Setlementti Puijola Kuopio

ILTAPÄIVÄKERHOJEN TOIMINTASUUNNITELMA Haapaniemen alakoulu. Lukuvuosi 2015-2016 Setlementti Puijola Kuopio ILTAPÄIVÄKERHOJEN TOIMINTASUUNNITELMA Haapaniemen alakoulu Lukuvuosi 2015-2016 Setlementti Puijola Kuopio Toiminta-ajatus: Iltapäivätoiminnan tavoitteena on luoda lapsille virikkeellinen ja turvallinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1.

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työn- ja vastuunjaon

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Hyvinvointia rakentamassa, ajankohtaista kerhotoiminnassa ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 4.10.2013

Hyvinvointia rakentamassa, ajankohtaista kerhotoiminnassa ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 4.10.2013 Hyvinvointia rakentamassa, ajankohtaista kerhotoiminnassa ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 4.10.2013 Erityisasiantuntija LASTEN HYVINVOINTIA RAKENNETAAN YHTEISTYÖN KAUTTA Aikuisen malli

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Kaikille kaveri -hankkeen pilottikoulujen työntekijöiden näkemyksiä oppilaiden yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisestä 9.11.2012 Satu Tallgren

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Esikoululaiset 1.-2.luokkaiset

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Esikoululaiset 1.-2.luokkaiset Pirkkalan kunta Sivistysosasto Infovihko iltapäivätoiminnassa olevien lasten vanhemmille Lukuvuosi 2015 2016 AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Esikoululaiset 1.-2.luokkaiset Lisätietoa löytyy myös opetuksen internet-sivuilta,

Lisätiedot

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Hankkeen tavoite Lv 2010-2011: Liikkuva koulu hankkeen päätavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

KH 29.1.2013 LIITE. Paltamon kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2012

KH 29.1.2013 LIITE. Paltamon kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2012 KH 29.1.2013 LIITE Paltamon kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2012 1. Toiminta-ajatus ja tavoitteet Koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon toiminta-ajatuksena on tarjota lapselle turvallinen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 12.04.2012 Sivu 1 / 1 922/02.08.00/2012 89 Avustusta saavan palveluntuottajan valinta Veräjäpellon koulun läheisyydessä toimivassa erillisyksikössä toteutettavaan lakisääteiseen perusopetuksen iltapäivätoimintaan

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Vaalan kunnan aamu- ja iltapäivätoiminta

Vaalan kunnan aamu- ja iltapäivätoiminta Vaalan kunnan aamu- ja iltapäivätoiminta toimintasuunnitelma 1.1.2014 - Sivistyslautakunta 20.1.2014 4 Vaalan kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Nina Pirttinokka Kielikerhotoiminta on tärkeä osa koulun kielikulttuuria ja tarjoaa oppilaille uuden tavan tutustua eri kieliin. Toiminta tähtää

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2014-2015. 1. Soveltamisala

KAARINAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2014-2015. 1. Soveltamisala KAARINAN KAUPUNKI 1 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2014-2015 1. Soveltamisala Lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa säätelee Perusopetuslaki (628/1998). Mikäli kunta

Lisätiedot

ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016. Inarin koulu

ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016. Inarin koulu ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016 Inarin koulu 2 1. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET JA ARVOT Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea koulun ja kodin yhteistä kasvatustyötä. Toiminnan

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 5/2008. Sivistyslautakunta 11.08.2008

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 5/2008. Sivistyslautakunta 11.08.2008 ASIALISTA 5/2008 Sivistyslautakunta 11.08.2008 **************************************************************************************** Kokousaika Ma 11.08.2008 klo 16:30 Kokouspaikka Paloaseman johtokeskus

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Uimataitotutkimus 2011 Tutkimus laadittiin yhteistyössä LIKESin ja Opetushallituksen kanssa. Kysely lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielisiin kouluihin.

Lisätiedot