Janne Mikkonen & Elina Lavikainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janne Mikkonen & Elina Lavikainen"

Transkriptio

1 Janne Mikkonen & Elina Lavikainen Otus T YÖEL ÄMÄN ARKI Od ot ukset Ra Työllistymisen laatu ammatillisella toisella asteella Du RAHKEET DUUNIIN

2 Kustantanut Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry Oikoluku Jussi Junni Käännökset Kristian Johansson Paino Heltech, Painoviestintä 2012 ISBN (sid.) ISBN (PDF)

3 Rahkeet duuniin Työllistymisen laatu ammatillisella toisella asteella Janne Mikkonen & Elina Lavikainen Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus Yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Metallityöväen Liitto ry

4 TIIVISTELMÄ Ammatilliselta toiselta asteelta vuonna 2008 valmistuneille suunnattiin kysely touko-kesäkuussa Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää työllistymisen laatua, työnsaannin vaikeuksia, työelämäasenteita ja koulutuksen antamia valmiuksia. Tutkimuksen otanta-asetelma toteutettiin kaksivaiheisena. Otokseen poimittiin aluksi kahdeksan oppilaitosta eri puolilta Suomea. Toisessa vaiheessa tehtiin koulutusaloittain ositettu satunnaisosanta kaikista kyseisissä kouluissa valmistuneista. Kyselyyn vastasi 1180 otokseen valituista henkilöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 27 prosenttia otokseen valituista ja vastauskadon vaikutuksia korjattiin vastaustodennäköisyysmallin avulla. Ammattiopistosta valmistuneiden tilanne näyttää tutkimuksen perusteella pääosin valoisalta. Vuoden 2008 aikana valmistuneet työskentelivät vuonna 2012 pääosin koulutustaan vastaavissa tehtävissä sekä vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa. Syvempi tarkastelu paljastaa kuitenkin säröjä eri koulutusaloilla. Pätkätyöt ja määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä erityisesti sosiaali, terveys ja liikunta-alalla. Koulutusta vastaavan työn löytäminen puolestaan on ongelmallista kulttuurialalla. Myös tekniikan ja liikenteen alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla noin 40 prosenttia työskentelee heikosti koulutusta vastaavassa työssä. Avaimina työmarkkinoilla menestymiseen pidetään osaamista ja aikaisempaa työkokemusta. Työnsaannin vaikeuksia selittäviä tekijöitä puolestaan ovat oman alan työpaikkojen heikko saatavuus lähiseudulla sekä suhdeverkostojen ja työkokemuksen puute. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ovat pääosin tyytyväisiä koulutukseensa. Tutkinto tunnetaan hyvin työmarkkinoilla ja koulutus vastaa työelämän todellisuutta. Aloituspaikkojen määrä suhteessa työmarkkinoiden tarpeisiin kuitenkin jakaa koulutusaloja. Kulttuurialalta valmistuneet pitävät aloituspaikkojen määrää liian korkeana, mutta sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneiden kokemukset ovat päinvastaisia. Työssäoppimisjaksoilla on keskeinen merkitys valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä. Kaikista vastaajista runsas 40 prosenttia on työllistynyt myöhemmin samaan paikkaan, jossa suoritti työssäoppimisjaksonsa. Tutkintoon sisältyvä työssäoppiminen kehittää myös työelämässä tarvittavia taitoja: vastaajista 80 prosenttia katsoo työssäoppimisjaksot näiden taitojen kannalta hyödyllisiksi. Tutkinnon antamista valmiuksista tärkeimmäksi nousee käytännön ammattitaito, joka korostuu kaikilla aloilla. Lisäksi tuloksista jäsentyvät luovia taitoja painottava kulttuuriala, oppimis- ja ongelmanratkaisutaitoihin paneutunut tekniikan ja liikenteen ala sekä vuorovaikutustaitoja erityisesti kehittävät sosiaali, terveys ja liikuntaala sekä matkailu, ravitsemis ja talousala. Perustutkinnon suorittaneet suhtautuvat tulevaisuuteensa pääosin optimistisesti: vastaajien reilu enemmistö uskoo löytävänsä mielekästä työtä, eikä pätkätöitä tai pitkiä työttömyysjaksoja pidetä todennäköisinä. Joka kolmas kuitenkin uskoo tulevaisuudessa hyvin tai melko todennäköisesti vaihtavansa alaa, matkailu, ravitsemis ja talousalalla vastaava osuus on jopa 47 prosenttia. Kun valmistuneilta tiedusteltiin kolmea tärkeintä työn ominaisuutta, vastauksissa korostuivat työn mielenkiintoisuus, työpaikan varmuus ja hyvä palkka. Työn keveyteen tai itsensä toteuttamiseen liittyvät asiat saavat vähemmän kannatusta. Perustutkinnon suorittaneiden työelämäasenteista piirtyy sangen perinteinen kuva. Yli 80 prosenttia vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että työ on tärkeä osa ihmisen elämänsisältöä. Suunnilleen yhtä suuri osa katsoo, että koulutus parantaa olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Perustutkinnon suorittaneet eivät laske kohtalon tai onnen varaan vaan uskovat vankasti omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. SAMMANDRAG Under majjuni 2012 genomfördes en enkät som riktades till studerande som avlagt en andra stadiets yrkesinriktad examen år Enkätens avsikt var att undersöka sysselsättningens kvalitet, arbetssökandets svårigheter, attityder till arbetslivet och de färdigheter som utbildningen erbjuder. Undersökningens urvalsplan utfördes i två faser. Vi började med att välja ut åtta läroverk runtom Finland. Den andra fasen bestod av ett efter utbildningsområde stratifierat slumpmässigt urval från läroverkets alla examinander av de valda personerna svarade på enkäten. Studiens svarsprocent var 27 och dess bortfall kompenserades med en statistisk modell för svarsbenägenhet. Situationen för studerande med en yrkesinriktad examen ser i huvudsak bra ut. År 2012 jobbade de utexaminerade studerandena från 2008 huvudsakli- 4

5 gen i uppgifter som motsvarade deras utbildning och som stadigvarande heltidsanställda. En djupare analys visar dock sprickor inom olika utbildningsområden. Snuttjobb och tidsbundna anställningar är vanliga speciellt inom social, hälso och idrottsbranschen, medan problemet på kulturbranschen är svårigheten att hitta jobb som motsvarar utbildningen. Inom området för teknik och kommunikation samt inom turism, kosthålls och ekonomibranschen visade sig likaså att ca 40 procent har ett jobb som motsvarar utbildningen bara svagt. Expertis och tidigare arbetserfarenhet anses vara nyckeln till framgång på arbetsmarknaden. Orsaker till svårigheter att hitta arbete är närområdets bristande antal anställningar inom den egna branschen samt den studerandes brist på nätverk och arbetserfarenhet. De som avlagt en yrkesinriktad grundexamen är huvudsakligen nöjda med sin utbildning. Examen är välkänd på arbetsmarknaden och utbildningen ger en realistisk bild av arbetslivet. Antalet nybörjarplatser i förhållande till arbetsmarknadens behov skiljer sig dock utbildningsområden emellan. Respondenterna från kulturbranschens anser att antalet nybörjarplatser är för högt, medan före detta studerande inom social, hälso och idrottsbranschens har motsatta upplevelser. Perioden av inlärning i arbetet spelar en central roll för att hitta jobb efter studierna. 40 procent av respondenterna har senare jobbat på samma arbetsplats där de genomfört sin period av inlärning i arbetet. Perioden av inlärning i arbetet som ingår i examen utvecklar också arbetslivskunskaperna: 80 procent av respondenterna anser att inlärningen i arbetet utvecklar dessa kunskaper. Av all beredskap som examina erbjuder anses praktisk expertis det allra viktigaste och betonas på varje bransch. Vid sidan om dessa resultat gestaltar studien kulturbranschens kreativa fokus, teknik och kommunikationsbranschens insats på inlärning och problemlösning samt social, hälso och idrottsområdets och turism, kosthålls och ekonomibranschens natur som utvecklare av social interaktionsförmåga. Studeranden som avlagt grundexamina har en optimistisk framtidssyn: den dryga majoriteten tror sig hitta ett givande arbete och tror sig inte utsättas för snuttjobb eller långa perioder av arbetslöshet. Var tredje respondent är ändå mycket eller ganska övertygad om att han eller hon kommer att byta bransch, medan siffran på turism, kosthåll, och ekonomibranschen är hela 47 procent. Svaren på frågan om arbetets tre viktigaste egenskaperna visade att respondenterna önskar sig ett intressant jobb, en säker arbetsplats och en bra lön. Arbetets lätthet eller möjligheten till självförverkligande fick mindre understöd. Studerande som avlagt grundexamen uppvisar mycket traditionella arbetslivsattityder. Över 80 procent av respondenterna tycker helt eller ganska lika om att arbetet är en viktig del av livets innehåll. En ungefär lika stor del anser att utbildningen märkbart förbättrar på möjligheterna att hitta jobb. Personer med en grundexamen litar inte på slumpen eller ödet utan tror starkt på sina egna möjligheter att påverka. ABSTRACT We conducted a sample survey in May and June of 2012 for students with a degree from vocational upper secondary education in The goal of the survey was to find out the nature of employment, the challenges in finding work, attitudes towards workinglife and the abilities granted by the education programs. The sampling plan of the study was executed in two phases. The survey was launched by selecting eight institutions from around Finland. The second phase consisted of a random sampling of all graduates from the school in question, stratified into groups based on their field of study. The survey was answered by 1180 participating students. The survey had a response rate of 27 percent and the effects of the nonresponses were adjusted with a response propensity model. The survey showed that the future of Finnish vocational college graduates looks mostly bright. In 2012, the graduates from 2008 were mostly employed in line with their education, working at permanent jobs with fulltime employment. A deeper look does, however, reveal cracks in certain fields of study. Temporary and terminable employment is common especially in the fields of Social Services, Health and Sports, while graduates in the field of Culture struggle with finding employment in line with their studies. Approximately 40 percent of the graduates in the fields of Tourism, Catering and Domestic Services are employed at a job not in line with their studies. Expertise and earlier work experience are considered the keys to success on the employment market. The difficulties of finding work are caused by the lack of available nearby positions in one s own line of work and the lack of both personal networks and working experience. Graduates with vocational upper secondary qualification are generally pleased with their edu- 5

6 cation. The degree is well known on the market and the education matches the reality of workinglife. The amount of study places in relation to the market needs still shows differences between fields of study. Culture graduates consider the amount of study places too high, while the experiences by graduates in the field of Social Services, Health and Sports point in an opposite direction. Workbased learning periods bear a significant role in postgraduation employment. More than 40 percent of the respondents were later employed at the same workplace at which they conducted their workbased learning period. The workbased learning period also improves workinglife skills: 80 percent of the respondents considered the learning period useful from the perspective of workinglife skills. Out of the skills offered by the degree, practical expertise is found to be the most important and is the most prominent in every field. The results also outline the educational fields: the field of Culture emphasizes creativity, the field of Technology, Communications and Transport shows a distinct orientation to learning and problem solving, while Social Services, Health and Sports and Tourism, Catering and Domestic Services appear as fields which develop social skills. Graduates with vocational upper secondary qualification have adopted a generally optimistic view of their future: the vast majority of the responding graduates believe they will find a pleasing job and do not find long periods of unemployment or precarious employment likely. Yet every third respondent was very or pretty certain that they will change their line of work. In the field of Tourism, Catering and Domestic Services the amount of respondents with this view amounts up to a whole 47 percent. When inquiring for the three most important qualities of the work, the survey showed a focus on interesting work, a permanent job and a good pay, while less demanding work and selffulfilling gathered less support. The survey shows that graduates with vocational upper secondary qualification have a very traditional attitude towards workinglife. More than 80 percent of the respondents think that work is either a significant or pretty significant part of a person s life. Approximately the same percentage gathers that education greatly improves the chance of getting employed. Graduates with a vocational upper secondary qualification do not count on luck or fate, but believe that they themselves can affect their situation. LUKIJALLE Ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneiden työllistymistä on tutkittu niukalti. Tällä tutkimuksella pyritään vastaamaan tähän tiedontarpeeseen, joka tunnistettiin Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry:n ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön välillä käydyissä keskusteluissa syksyllä Tutkimuksen näkökulmaksi nostettiin erityisesti työllistymisen laatu ja koulutuksen antamat valmiudet. Tutkimuksen toteutti Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n, Palvelualojen ammattiliitto PAM:n, Metallityöväen liiton ja Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry:n kanssa. Ohjausryhmän jäseninä toimivat Jussi-Pekka Rode SAKKI ry:stä, Kirsi Rasinaho SAK:sta, Mikko Koskinen ja Antti Veirto PAM:sta, Tuomo Paukkunen ja Vesa Holappa Metallityöväen liitosta sekä Aleksis Nokso-Koivisto ja Jussi Junni Otuksesta. Tutkimuksen tekijät kiittävät ohjausryhmää antoisasta yhteistyöstä sekä korvaamattomasta palautteesta tutkimuksen toteutuksessa. Kiitämme myös säätiön tutkijoita ja avustajia hyödyllisistä kommenteista ja avusta tutkimusprosessin eri vaiheissa. Erityiskiitokset kuuluvat Teemu Kemppaiselle ja Juhani Saarelle, jotka tarjosivat asiantuntemustaan vastaustodennäköisyyden mallintamiseen ja aineiston edustavuuden analysointiin, sekä avovastauksia analysoineelle Leo Aarniolle. Kiitokset kuuluvat myös kaikille tutkimukseen vastanneille henkilöille. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kattava yleiskuva työllistymisen laadusta ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneiden joukossa. Tutkimus tarjoaakin runsaasti vastauksia kysymyksiin, mutta herättää myös kiinnostavia ja aihetta syventäviä jatkotutkimuksen aiheita. Toivommekin sen tarjoavan uusia avauksia koulutusta ja työelämää koskevaan keskusteluun. Helsingissä maanantaina Elina Lavikainen Janne Mikkonen Tutkijat Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Jussi Junni Toiminnanjohtaja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö 6

7 Ammattikoulutuksella eväitä työelämään Talouden nopeat suhdannevaihtelut, elinkeinoelämän rakennemuutokset, työmarkkinoiden suuret osaamisvaatimukset ja kiristyvä kilpailu ovat lisänneet nuorisotyöttömyyttä ja vaikeuttaneet nuorten työhön kiinnittymistä. Työikäisen väestön vähentyessä nuorten pysyvä kiinnittyminen työmarkkinoille on entistäkin tärkeämpää. Ammatillisesti suuntautunut tutkinto on nuorelle paras turva muuttuvilla työmarkkinoilla. Tämän päivän ja huomisen työelämässä ei pärjää ilman osaamista ja ammattitaitoa. Rahkeet duuniin -tutkimus antaa hyvän kuvan siitä, millaiset eväät työelämään ammatillinen koulutus nuorille antaa. Tutkimus tarjoaa laajaa ja laadukasta tietoa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuudesta sekä nuorten ammattiosaajien työllistymisestä, tulevaisuusnäkymistä ja asenteista. Tutkimus nostaa esiin myös monia jatkotutkimuksen aiheita. Tutkimustulosten perusteella Suomen ammatillinen koulutus on erittäin laadukasta. Ammattiin valmistuneet ovat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja kokevat, että heillä on sellaiset käytännön tiedot ja taidot, joille on kysyntää ja käyttöä työelämässä. Ammattiin valmistuvien työllistymisen osalta tutkimus vahvistaa kuvaa, jossa ammatillinen koulutus parantaa merkittävästi työllistymistä verrattuna pelkän peruskoulun varaan jäämiseen. Monilta osin ammatillisen koulutuksenkin tuottama työmarkkina-asema näyttää tämänkin tutkimuksen valossa kovin epävarmalta. Vain hieman yli puolet valmistuneista oli kolme vuotta valmistumisen jälkeen työllisinä, joillakin aloilla alle puolet. Laadullisesti heikko, koulutusta vastaamaton työllistyminen näyttää yhä olevan ammatillisessa koulutuksessa selvästi yleisempää kuin korkeakoulutuksessa. Laadullisen työllistymisen osalta heikoimpaan ryhmään kuului kolmannes vastaajista. Alle puolella koulutus ja työn vaatimukset vastasivat hyvin toisiaan. Tältä osin tutkimus vahvistaa Suomessa ilmiön, joka on havaittu laajasti kansainvälisissä aineistoissa. Rahkeet duuniin -tutkimuksen mukaan nuoret uskovat tulevaisuuteen ja siihen, että mielekkään työn saaminen on kiinni paitsi koulutuksesta ja työkokemuksesta, myös omasta asenteesta. Nuoret ovat valmiita vaihtamaan alaa työuransa aikana ja opiskelemaan lisää parantaakseen asemaansa työmarkkinoilla. Hyvä niin, sillä Suomi tarvitsee kaikkien kansalaisten osaamista ja työtä päästäkseen takaisin kasvu-uralle ja pysyäkseen siellä. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä. Ne tuovat laadukasta uutta tietoa alueesta, jota on aiemmin tutkittu vain vähän. Syntyvä kuva on osin lupaava, osin huolestuttava ja kehitystarpeet esille tuova. Erityisesti tutkimus tuo hyvin esille, kuinka tärkeää on, että koulutus voidaan suunnata oikein eri koulutusaloille ja koulutusasteille. Antoisia lukuhetkiä ajatuksia herättävän tutkimuksen parissa! Jukka Gustafsson opetusministeri 7

8 Arvoisa lukija, kädessäsi on monen vuoden suunnittelun lopputulos, ammattiin valmistuneiden laadullista työllistymistä käsittelevä tutkimus. Tutkimus pyrkii vastaamaan perustavanlaatuisiin kysymyksiin ammattiin opiskelevien elämän tärkeimmästä nivelvaiheesta siirtymisestä koulutuksesta työelämään. Hanke pyrkii tarkastelemaan työurien alkuvuosia samalla antaen tietoa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuudesta, ammattiin valmistuneiden työllistymisestä sekä jatko-opinnoista. Lisäksi tilastoista selviää, minkälaisia asenteita työelämästä ammatillista perustutkintoa suorittavalla Z-sukupolvella oikein on. Omalle alalle työllistyminen ja ammattitaidon kehittäminen ei ole vain korkeasti koulutettujen toive ja oikeus. Kymmenet tuhannet ammattiin valmistuneet haluavat kehittyä omassa työssään ja osaamisessaan. He haluavat mahdollisuuden menestyä, mutta säilyttää oikeuden vaihtaa alaa tarvittaessa. Vaikka selvityksen mukaan suurin osa opiskelijoista on tyytyväisiä saamaansa koulutukseen, ammatillisen koulutuksen on voitava tarjota opiskelijoilleen enemmän positiivisia kokemuksia. Tämän vuoksi tarvitsemme ammattiin opiskeleville entistä enemmän joustavia opintopolkuja sekä yhä antoisampia työssäoppimiskokemuksia. Samalla tutkimus muistuttaa meitä pitämään kiinni myös perusasioista, kuten tasa-arvoisesta koulutuksesta. Tutkimustulokset kertovat karua kieltä siitä, miten kaikki opiskelijat eivät saa laadukasta opetusta ja ohjausta. Löytääksemme ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden suurimpiin haasteisiin kuten huoltosuhteen jyrkkään kääntymiseen, talouden nopeisiin suhdannevaihteluihin sekä yhä suurempaan kansainväliseen kilpailuun meidän tulee kehittää suomalaista ammattiosaamista yhä paremmaksi. Tämä tutkimus antaa siihen alustavia työkaluja sekä uusia jatkotutkimusmahdollisuuksia. Toivotan lukijalle antoisia hetkiä tutkimuksen parissa ja ennen kaikkea uusia rohkeita oivalluksia. Aleksej Fedotov puheenjohtaja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry 8

9 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4 SAMMANDRAG 4 ABSTRACT 5 LUKIJALLE 6 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ESIPUHE 7 SUOMEN AMMATTIIN OPISKELEVIEN LIITTO SAKKI RY:N ESIPUHE 8 1. JOHDANTO TILASTOT JA AIEMPI TUTKIMUS 10 TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISVUODEN LOPUSSA 12 TYÖLLISYYS VUONNA 2012 JA TAANTUMAN VAIKUTUS 14 SUKUPUOLI JA PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 14 ALUEELLISET EROT TYÖLLISTYMISESSÄ 18 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON SUORITTANEIDEN JATKO-OPINNOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 21 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 21 TIEDONKERUU JA OTANTA-ASETELMA 21 AINEISTON KUVAUS TYÖLLISTYMISEN LAATU 25 VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TOIMINTA 26 TYÖSUHTEET JA NIIDEN KESTO 30 TYÖN JA KOULUTUKSEN VASTAAVUUS 34 TYÖN KUORMITTAVUUS JA TYYTYVÄISYYS TYÖHÖN 41 YHTEENVETO TYÖNSAANTI JA TYÖTTÖMYYS 47 TYÖMARKKINOILLA MENESTYMINEN 47 TYÖNSAANNIN VAIKEUDET 50 TYÖTTÖMYYDEN KOKEMUS 52 YHTEENVETO KOKEMUKSET AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA 54 TYYTYVÄISYYS KOULUTUKSEEN 54 KOULUTUKSEN ANTAMAT TAIDOT 56 TYÖSSÄOPPIMISJAKSOJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISESSÄ 60 JATKO-OPINNOT 62 TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT JA TYÖTURVALLISUUS 63 YHTEENVETO VALMISTUNEIDEN TULEVAISUUSNÄKYMÄT JA TYÖELÄMÄASENTEET 67 TULEVAISUUSUSKO JA TOIMINTAVALMIUDET 68 TYÖSSÄ TÄRKEINÄ PIDETYT OMINAISUUDET JA TYÖELÄMÄASENTEET 71 YHTEENVETO SEITSEMÄN NÄKÖKULMAA AMMATTIIN VALMISTUNEISIIN 74 KIRJALLISUUS 75 LIITE 1: VASTAUSKADON MALLINNUS JA PAINOKERTOIMIEN LASKEMINEN 78 LIITE 2: KORRELAATIOMATRIISI TYÖSSÄ TÄRKEIMPÄNÄ PIDETYISTÄ ASIOISTA 80 LIITE 3: TYÖMARKKINA-ASEMAA SELITTÄVÄT TEKIJÄT 81 LIITE 4: KYSELYLOMAKE 83 9

10 1. JOHDANTO Ammatillisen koulutuksen vetovoima on ollut voimakkaassa kasvussa koko 2000-luvun ajan. Myös mielikuvat ammatillisesta koulutuksesta ovat aiempaa myönteisempiä. (OKM 2010a; OKM 2010b.) Suomalaiset keskimäärin uskovatkin ammatillisen koulutuksen kysynnän olevan suurempaa kuin korkeakoulutuksen, mutta nuorten usko kysyntään on pienempää kuin muulla väestöllä (Muistio , 11). Nuoret kuitenkin uskovat koulutuksen tärkeyteen työllistymisen kannalta. Valtaosa nuorista katsoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia (Myllyniemi 2009, ). Laman alla vuonna 2007 vahvinta usko koulutuksen vaikutukseen oli ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten kohdalla. (Muistio , 15; Myllyniemi 2009; Myllyniemi 2007.) Toisaalta on todettu, että ammatillinen koulutuskaan ei suojaa työttömyydeltä, sillä keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on lähes kolminkertainen työttömyysriski verrattuna vähintään ylioppilastutkinnon suorittaneisiin (Sipilä ym. 2011, 127). Nuorten työmarkkinat ovat hyvin herkkiä suhdanteille. Talouden suhdannevaihtelut heijastuvat erityisesti vastavalmistuneiden työllisyyteen. Ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneiden hyvä työllisyyskehitys kääntyi laskuun taantumavuoden 2009 aikana. Tuolloin työttömien osuus vastavalmistuneista oli 24 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli ollut 16 prosenttia. Muutokset ovat siis nopeita. Työllisyystilanne kuitenkin vaihtelee nopeasti myös toiseen suuntaan, sillä vain vuotta myöhemmin ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneiden työllisyys kääntyi jälleen selvään nousuun. (Nieminen 2012.) Nuoret reagoivatkin talouden taantumaan etsimällä työlle vaihtoehtoisia toimintoja, esimerkiksi siirtymällä opiskelemaan tai suorittamaan asevelvollisuutta. Näin ollen laman jälkeinen noususuhdanne näkyy nuorilla suurempina työllisyyden kasvulukuina kuin aikuisilla. (Hämäläinen 2002.) Työttömyydessä ja työllisyydessä ei kuitenkaan ole kyse pelkästään määrällisistä ilmiöistä. Työttömyys voi olla luonteeltaan lyhyt- tai pitkäaikaista, kertaluonteista tai toistuvaa. Työllisyyttä puolestaan voidaan tarkastella työmarkkinoille osallistuvien määrällisinä osuuksina, mutta myös sen suhteen, millaisissa työsuhteissa valmistuneet työskentelevät. Tällöin esitetään työllistymisen laatuun liittyviä kysymyksiä: Ovatko työsuhteet laadultaan määräaikaisia vai vakituisia? Vastaavatko ne työnkuvaltaan koulutusta ja onko niissä mahdollista hyödyntää koulutuksessa opittuja valmiuksia? Käsitteenä laadullinen työllistyminen sijoittuu koulutuksen ja työelämän rajapinnalle. Laadukas työllistyminen on yhteydessä koulutuksen laatuun: mitä paremmat valmiudet koulutus tarjoaa, sitä todennäköisemmin koulutuksesta valmistunut sijoittuu työmarkkinoille. Työllistyminen on puolestaan laadultaan sitä parempaa, mitä paremmin se vastaa koulutusta. Koulutuksen ja työn suhde sisältyy siis erottamattomana laadullisen työllistymisen käsitteeseen. Laadullista työllistymistä koskeva sijoittumistutkimus on ollut 2000-luvun aikana vähäistä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantaa on tehty osana Aarresaari-verkostoa (esim. Puhakka & Tuominen 2011), mutta ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneiden uraseuranta ja etenkin laadullista työllistymistä käsittelevä tutkimus on ollut uinuvaa. Tämän kyselytutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten ammatillisen perustutkinnon vuonna 2008 suorittaneet ovat sijoittuneet työmarkkinoille. Tarkastelun kohteena ovat työllistymisen määrällisten indikaattorien ohella ennen kaikkea työllistymisen laatu. Tutkimuksessa selvitetään valmistuneiden työsuhteita välittömästi valmistumisen jälkeen sekä kyselyhetkellä neljä vuotta myöhemmin. Näkökulmina ovat erityisesti työsuhteiden luonteet sekä työn ja koulutuksen vastaavuus. Omana lukunaan käsitellään työnsaannin vaikeuksia. Tutkimuksessa selvitetään myös valmistuneiden kokemuksia koulutuksestaan. Tarkastelu kohdistuu erityisesti koulutuksen antamiin valmiuksiin ja tutkintoon sisältyviin työssäoppimisjaksoihin. Lisäksi selvitetään jatkoopintoja ja niiden taustalla olevia syitä. 2. TILASTOT JA AIEMPI TUTKIMUS Nuorten työllistyminen on kirvoittanut viime vuosina laajaa julkista ja tutkimuksellista keskustelua luvun taantumassa työttömien määrän kasvu on 1990-luvun lamaa selvemmin kohdistunut nuoriin ikäluokkiin (Myrskylä 2010). Edes koulutus ei takaa suojaa suhdannevaihteluilta, sillä vuodesta 2008 vuoteen 2009 vastavalmistuneiden työllisyys heikkeni tohtorintutkintoa lukuun ottamatta kaikilla koulutusasteilla (Tilastokeskus 2011). Nuoret kokevat yleisesti aikuisväestöä enemmän työttömyyttä, vaikka pitkäaikaistyöttömyys näyttää keskittyvän erityisesti vanhempiin ikäryhmiin (Järvinen & Vanttaja 2005). Työttömyyttä kokeneiden osuus ikäryhmästä on korkeimmillaan toi- 10

11 sen asteen koulutuksen päättyessä, 20 ikävuoden tienolla, jolloin lukiolaiset etsivät jatkokoulutuspaikkaa ja ammatillisen tutkinnon suorittaneet työtä vuotiailla työttömyyttä kokeneiden osuus on enää noin puolet vuotiaiden työttömyysosuuksista. (Hämäläinen & Hämäläinen 2005.) Keskustelu nuorisotyöttömyydestä ei ole elvyttänyt 2000-luvulla uinunutta koulutuksen ja työmarkkinasijoittumisen tutkimusta. Sipilä ym. (2011) toteavat, että aihepiiriä käsittelevä tutkimus keskittyy Suomessa erityisesti 1990-lukuun, jolloin laman nostattama nuorisotyöttömyys ja samanaikaisesti lisääntynyt koulutus herätti kiinnostusta nuorten muuttunutta tilannetta kohtaan. Koulutuksella on kuitenkin merkitystä, sillä jopa erilaiset lapsuus ja nuoruusajan taustatekijät huomioiden pelkän peruskoulututkinnon suorittaneilla miehillä on edelleen yli viisinkertainen työttömyysriski vähintään ylioppilastutkinnon suorittaneisiin nähden. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneilla vastaava riski on noin kolminkertainen (Sipilä ym. 2011). Kaksituhattaluvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun taantuman myötä kiinnostuksen koulutuksen vaikuttavuutta ja valmistuneiden sijoittumista kohtaan luulisi vähitellen heräävän kaikilla koulutuksen sektoreilla. Akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto on tehnyt 2000-luvulla arvokasta työtä selvittäessään maistereiden sijoittumista työelämään (esim. Puhakka ym. 2011; Tuominen ym. 2011; Sainio 2008; Korhonen & Sainio 2006). Useiden monialayliopistojen kanssa yhteistyönä toteutetut uraseurannat ovat olleet ensisijainen malli ja esikuva myös ammatillisen perustutkinnon suorittaneita käsittelevälle Rahkeet duuniin -tutkimukselle, vaikka yhtä tarkkojen oppilaitoskohtaisten raporttien tuottaminen ei olekaan aineiston pohjalta mahdollista. Projektin tavoitteita ja periaatteita pidämme silti hyvin kannatettavina: Uraseurannan lähtökohtana on tarve tuottaa kattavaa tietoa erityisesti työllistymisen laatuun liittyvistä tekijöistä, joiden seuranta on aiemmin jäänyt puutteelliseksi ja hajanaiseksi. Päämääränä on kehittää valtakunnallinen uraseurantamalli, jota kaikki yliopistot ja korkeakoulut voivat hyödyntää. (Korhonen & Sainio 2006.) Aarresaaren julkaisuihin verrattuna käsillä oleva tutkimus voi antaa vain esikatsauksen sijoittumisesta ammatillisella toisella asteella. Vastaavanlaisen säännöllisen seurantajärjestelmän rakentaminen laajalle ammattioppilaitosten verkostolle olisi työläs, muttei suinkaan aivan toteuttamiskelvoton projekti. Hanke lähtisi luontevimmin liikkeelle monialaisista suurten opiskelijamäärien oppilaitoksista. SAKKI ry on tehnyt jäsenilleen sijoittumisselvityksiä vuosina Selvityksissä on keskitytty tarkastelemaan vastavalmistuneiden kokemuksia työn ja koulutuksen vastaavuudesta, työsuhteen luonteensa, koulutuksen antamista edellytyksistä työhön sekä työhön liittyviä asenteita. Vuoden 2001 selvityksen mukaan enin osa vastavalmistuneista, noin kaksi viidennestä, oli saanut koulutustaan vastaavaa työtä joko kesäksi tai tätä pidemmäksi ajaksi. Koulutusta vastaamatonta työtä oli saanut suunnilleen viidennes. Noin neljännes oli jäänyt työttömäksi. Loput vastanneista olivat esimerkiksi aikeissa jatkaa vielä opiskelua. Vakituiset kokopäiväiset työsuhteet olivat melko harvinaisia: tällaisessa työsuhteessa oli ainoastaan neljännes kyselyyn vastanneista. (Nurmela 2001.) Koulutuksen antamia edellytyksiä työelämään siirtymiselle piti SAKKI ry:n selvityksessä erittäin tai melko hyvinä yhteensä 65 prosenttia ammatillisen perustutkinnon suorittaneista. Osuus oli selvästi heikompi kuin kyselyyn vastanneilla opistotason tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla, joista jälkimmäisistä koulutuksen antamia edellytyksiä piti erittäin tai melko hyvänä peräti 97 prosenttia. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneissa oli myös eniten omaan koulutukseensa työnsaannin ja tulevaisuuden kannalta tyytymättömiä eli suunnilleen kaksi viidestä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla vastaava osuus oli ainoastaan 15 prosenttia. (Nurmela 2001.) Opintojen aikaiset työssäoppimispaikat ovat varsin tärkeässä asemassa ammatilliselta toiselta asteelta työllistymisessä. Esimerkiksi Länsi-Suomen lääninhallituksen teettämän kyselyn perusteella kolmannekselle valmistumassa olevista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista oli tiedossa oman alan työpaikka entisen harjoittelupaikan kautta, kun muuta kautta oman alan työtä oli löytänyt harvempi, hieman reilu neljännes. (Hakala 2008, 9.) Luultavasti laajin ammatillisen koulutuksen työssäoppimisjaksoja ja työelämäyhteistyötä käsittelevä tutkimus on ollut Taitava Keski-Suomi -hanke, josta ilmenee, että työelämässä opiskelijoiden työssäoppiminen koetaan pääosin hyödyllisenä, vaikka opiskelijoiden ohjaamisesta aiheutuu työpaikoille myös lisätyötä. Oppimisen näkökulmasta työssäoppimisjaksot ovat erittäin tuloksellisia, vaikka tuloksissa onkin havaittavissa joitain alakohtaisia eroja ja puutteita mahdollisuudessa oppia esimerkiksi vieraan kielen taitoa, tietotekniikan käyttämistä tai ammattiyhdistystoimintaa. (Tynjälä ym ) Koska työssäoppisjaksojen merkitystä on 2000-luvulla käsitelty varsin monissa tutkimuksissa (myös esim. Virtanen ym. 2005; Peltomäki & Silven- 11

12 noinen 2003; Väisänen 2003), tämä tutkimus keskittyy enemmän muihin teemoihin, työssäoppimista kokonaan unohtamatta. Muilta osin ammatillisen perustutkinnon jälkeistä työllistymistä onkin tutkittu viime vuosina erittäin harvakseltaan. Vähäisen tutkimustiedon taustalla lienee eritoten ammatillisen koulutuksen luonne, jonka saatetaan ajatella olevan riittävä indikaattori myös työllistymisen laadusta. Näin tehty rajaus on kuitenkin riittämätön, sillä nuorten ja eritoten vastikään valmistuneiden työllistymisen tiedetään olevan hyvin herkkää suhdannevaihteluille (Bell & Blanchflower 2011; Hämäläinen 2002) ja työmarkkinoiden muutosten nopeita ja jossain määrin ennakoimattomia. Siinä missä korkeakoulutettujen työllistymisen yhteydessä puhutaan esimerkiksi oman alan uusien työmarkkinoiden syntymisestä, millä tarkoitetaan eri alojen rajapinnoille kehittyviä uusia tehtäväkenttiä (Elias 1999), voidaan pohtia, päteekö tämä myös toiselta asteelta valmistuneisiin. Kokonaan oma lukunsa ovat ne, jotka syystä tai toisesta työllistyvät koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin tai pahimmassa tapauksessa eivät työllisty lainkaan. Yksi paljon käytetyistä työllistymisen laadun mittareista on Eliasin (1999) malli. Siinä tutkinnon suorittaneen arvio työn ja koulutusalan sekä tason vastaavuudesta suhteutetaan keskenään. Tällä tavoin työpaikat on luokiteltu neljään ryhmään: oman alan ammatit, muut ammatit, oman alan uudet työmarkkinat sekä koulutusta vastaamattomat työt. Tätä kehikkoa on käytetty muun muassa korkeakoulutettujen työllistymistä selvittävässä Aarresaari-verkoston Viisi vuotta valmistumisesta -tutkimuksissa (Puhakka & Tuominen 2011). Yksinkertaisimmillaan työllistymisen tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa henkilön kykyä hyödyntää hankkimaansa koulutusta työssään, mutta tarkoituksenmukaisuus voi yksilön, koulutuksen järjestäjän ja työelämän näkökulmasta merkitä eri hetkinä eri asioita, mikä tekee työllistymisen laadun mittaamisesta haastavaa mutta samalla myös kiinnostavaa. Mitä on koulutusta vastaavan työn tekeminen ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneelle? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että opiskelija on valmistumisensa jälkeen löytänyt joko koulutustaan vastaavaa tai muuta työtä, ja mitkä taas siihen, että työtä ei ole löytynyt? Milloin ammatillisen perustutkinnon suorittanut on tyytyväinen työhönsä? Näihin kysymyksiin pyrimme tällä tutkimuksella vastaamaan. Taulukko 2.1. Vuosina ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta valmistumisvuoden lopussa, %. Työllisyystilanne valmistumisvuoden lopussa Taulukko 2.1 näyttää alakohtaisesti samana vuonna valmistuneiden prosentuaalisen jakauman pääasiallisen toiminnan mukaan. Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin, ja nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. (Tilastokeskus 2011.) Tilastoissa ovat mukana mennessä valmistuneet henkilöt, joten lukujen perusteella voidaan tarkastella, kuinka suuri osuus opiskelijoista on saanut töitä heti valmistumisen jälkeen tai viimeistään valmistumisvuoden loppuun mennessä. Vuosina keskimäärin noin puolet ammatillisen perustutkinnon suorittaneista on ollut työllisiä valmistumisvuotensa lopussa. Poikkeuksena on vuosi 2009, jolloin työllisten osuus oli vain 41,6 prosenttia. Notkahdusta selittää luultavasti ennen kaikkea syksyllä

13 Tutkinto Valmistumisvuosi* Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Muut** Tutkinnot yhteensä ,6 23,5 6,0 7,6 21, ,4 16,0 6,4 6,4 18, ,4 12,9 6,7 6,5 19, ,5 16,1 6,4 7,0 20, ,8 19,2 6,0 6,7 19,3 Humanistinen ja ,7 20,2 8,1 8,1 11,0 kasvatusala ,8 15,8 8,8 10,1 11, ,9 12,8 9,5 7,9 12, ,9 15,8 8,6 11,3 13, ,1 21,2 8,0 8,9 10,7 Kulttuuriala ,1 27,3 9,2 15,7 15, ,1 19,8 10,3 14,0 15, ,0 17,8 10,4 13,5 15, ,5 19,2 8,6 14,0 16, ,3 23,9 9,7 12,7 14,5 Yhteiskuntatieteiden, ,0 19,6 9,3 7,7 16,3 liiketalouden ja ,1 14,3 9,4 7,2 13,9 halinnon ala ,4 11,8 10,1 7,0 14, ,6 14,2 11,0 8,3 15, ,0 16,7 10,5 8,2 15,6 Luonnontieteiden ala ,5 33,2 5,1 10,7 27,5 (tietojenkäsittely) ,2 21,3 5,3 9,0 27, ,6 18,7 8,3 10,3 27, ,4 22,6 6,8 11,5 24, ,5 24,7 7,0 8,1 22,8 Tekniikan ja ,6 28,9 3,4 6,3 29,9 liikenteen ala ,7 19,4 3,8 4,3 25, ,9 13,7 4,2 4,7 26, ,9 16,6 3,9 4,6 27, ,3 19,9 3,6 4,5 26,7 Luonnonvara ,4 20,5 6,1 10,7 26,3 ja ympäristöala ,3 15,2 6,1 9,8 23, ,2 13,8 6,0 10,8 26, ,7 17,4 5,4 9,2 23, ,3 22,9 4,6 9,0 22,3 Sosiaali-, terveys ,4 9,4 9,0 5,8 6,4 ja liikunta-ala ,9 6,5 9,2 5,3 6, ,1 6,8 8,8 4,9 6, ,0 10,3 8,1 6,1 7, ,4 13,1 7,7 6,7 7,2 Matkailu-, ravitsemis ,6 22,3 6,5 8,1 15,5 ja talousala ,4 14,8 7,3 7,0 14, ,7 14,1 6,8 7,2 16, ,4 18,8 7,0 7,7 17, ,7 21,0 5,8 7,7 15,8 Muu koulutus*** ,4 2,1 4,9 0,3 0, ,0 4,3 4,3 1,0 0, ,8 5,1 3,9 0,3 0, ,0 0,6 7,4 0,0 0, ,9 1,5 3,1 1,2 0,3 *Tilastoissa ovat mukana mennessä valmistuneet henkilöt. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu **Muun muassa varusmiehet, siviilipalvelusta suorittavat ja maasta muuttaneet ***Palo- ja pelastusala, poliisiala ja vankeinhoito 13

14 alkanut talouden taantuma, joka heikensi vastavalmistuneiden työllisyyttä vuonna 2009 kaikilla koulutusasteilla (Tilastokeskus 2011). Muutokset työllisten osuudessa ovat käänteisesti verrannollisia työttömyysprosenttien kanssa. Vuonna 2009 työttömiä samana vuonna valmistuneista oli 23,5 prosenttia, kun työllisyyden huippuvuonna 2007 vastaava osuus oli 12,9 prosenttia. Merkille pantavaa samana vuonna valmistuneita kuvaavissa luvuissa on myös muun pääasiallisen toiminnan huomattava osuus, joka selittynee valtaosin sillä, että suuri osa miehistä suorittaa varusmies tai siviilipalveluksen heti valmistumisensa jälkeen. Tutkinnon suorittamisvuoden lopussa jatkoopintoihin on ehtinyt tavallisesti siirtyä hieman alle 15 prosenttia, joista noin puolet tekee töitä opintojensa ohella. Alakohtaisissa tarkasteluissa havaitaan, että valmistumisen jälkeisissä työllisyysprosenteissa on jopa useiden kymmenien prosenttiyksikköjen eroja eri koulutusalojen välillä. Korkein yli 90 prosentin työllisyys on muu koulutus -ryhmässä, joka koostuu palo pelastus poliisi ja vankeinhoitoaloilta valmistuneista. Toisaalta tämä joukko on myös tarkastelun pienilukuisin (N= ). Toiseksi paras työllistäjä vaikuttaa olevan sosiaali terveys ja liikuntaala, jossa työttömyys on pysytellyt tasaisesti kymmenen prosentin tuntumassa ja vastavalmistuneista noin 70 prosenttia on saanut töitä vuoden loppuun mennessä. Heikoiten on sen sijaan työllistytty tietojenkäsittelyn sisältävältä luonnontieteiden alalta, jossa työllisiä on jokaisena tarkasteluvuotena selvästi alle 40 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Jatko-opiskelun yleisyydessä kulttuuriala erottuu muista, sillä sieltä valmistuneista keskimäärin vähän alle neljäsosa päätyy saman tien jatkamaan opintojaan. Työllisten osuuksia katsottaessa on muistettava, että tilastot eivät anna edellä kuvattua tarkempaa tietoa työsuhteen laadusta. Koska lukuihin on laskettu kaikki vuoden viimeisellä viikolla voimassa olleet alle kuukauden mittaiset työsuhteet, kysymys työllistymisen laadusta onko työsuhde koko vai osaaikainen ja vakituinen vai määräaikainen jää pelkkien tilastojen valossa vaille vastausta. Luvut eivät myöskään kerro, vastaako nykyinen työ koulutusalaa tai pystyykö siinä hyödyntämään koulutuksessa opittuja taitoja. Taulukko 2.2. Vuosina ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta, %. Työllisyys kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta ja taantuman vaikutus Taulukossa 2.2 pääasiallista toimintaa on tarkasteltu kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta, joten se mahdollistaa tilanteen vertailun taulukossa 1 esitettyihin vastavalmistuneisiin. Yleisinä havaintoina voidaan tehdä, että työttömien osuus on pysynyt melko tasaisesti alle kymmenessä prosentissa ja opiskelijoita on suunnilleen joka neljäs kolme vuotta aiemmin perustutkinnon suorittaneista. Alakohtaiset erot olivat vastavalmistuneiden työllistymisessä huomattavia, mutta ajan kuluessa tilanne näyttää tasoittuvan, eikä erityisen korkean työttömyyden aloja pysty enää tässä vaiheessa nimeämään. Suurimmat keskimääräiset työttömien osuudet löytyvät kulttuurialalta sekä luonnonvara- ja ympäristöalalta, joilla työttömiä on tavallisesti hieman yli kymmenen prosenttia kolme vuotta sitten tutkintonsa suorittaneista. Suurten koulutusmäärien aloista sosiaali- terveys ja liikunta-ala sen sijaan erottuu myönteisesti, sillä vuonna 2005 havaittu 7 prosentin työllisyys oli vuoteen 2008 mennessä laskenut niinkin matalaksi kuin 3,8 prosenttiin. 14

15 15

16 Syksyllä 2008 alkanut talouden taantuma näkyy myös kolme vuotta aiemmin valmistuneiden tilastoissa, mutta heijastukset työllisyyteen eivät ole olleet yhtä voimakkaita kuin vastavalmistuneilla. Taantuman huippuvuonna 2009 työttömiä oli vuoden 2006 aikana valmistuneista 13,4 prosenttia, kun vertailun vuoksi vuonna 2005 tutkintonsa suorittaneista oli vuoden 2007 lopussa työttöminä vain 7,6 prosenttia. Taantumavuosia kuvaavat luvut tarjoavatkin hyvää vertailuaineistoa eri koulutusalojen suhdanneherkkyydestä. Pitkän aikavälin erot työttömien osuuksissa ovat alakohtaisesti varsin pieniä, mutta tärkein erontekijä näyttää paikantuvan siihen, kuinka paljon työttömien osuus heittelehtii taloudellisten suhdanteiden mukaan. Kolme vuotta aiemmin valmistuneita koskevassa vertailussa suhdanneherkimpänä alana näyttäytyy tekniikan ja liikenteen ala, jossa vuoden 2007 kahdeksan prosentin työttömien osuus nousi seuraavana vuonna 11,4 prosenttiin ja vuoden 2009 lopussa jo 18,9 prosenttiin. Hieman vastaavanlaista kehitystä on havaittavissa tietojenkäsittelyssä, jossa yhdeksän prosentin työttömien osuus vuonna 2008 nousi yli viidellä prosenttiyksiköllä seuraavan vuoden loppuun mennessä. Muillakin aloilla kolme vuotta aiemmin valmistuneiden työttömyys kasvoi vuonna 2009, mutta erot edellisiin vuosiin eivät ole yhtä suuria. Edellä mainitut luvut ovat yhteneviä Myrskylän (2010) tutkimuksessa esitettyjen koko maata koskevien alakohtaisten työttömyysriskien kanssa. Työttömyysriski kertoo, kuinka suuri osuus toimialan työntekijöistä joutui työttömäksi seuraavan vuoden aikana. Suurin työttömyysriski oli vuonna 2009 rakentamisessa (12,1 %), teollisuudessa (10,4 %) ja kaivostoiminnassa (9,1 %). Alat ovat vahvasti miesvaltaisia, mutta miesten työttömyysriski on muutenkin huomattavasti suurempi lähes kaikilla aloilla. Suuntaus on havaittavissa myös alojen sisällä: vahvasti miesvaltaisella teollisuuden ja rakentamisen alalla miesten riski joutua työttömäksi on 23 prosenttiyksikköä suurempi kuin saman alan naisilla. (Myrskylä 2010.) muu/tuntematon-luokassa selittynee pääasiassa vanhempain ja hoitovapailla. Taulukosta voidaan havaita, että miehillä sekä työllisten että työttömien osuudet ovat keskimäärin suurempia mutta naisista suurempi osa on päätynyt jatkamaan opintojaan. Työttömyyteen ei yleensä tietoisesti hakeuduta, joten siinä tavattavat erot ansaitsevat erityistä huomiota. Vuonna 2008 valmistuneista miehistä oli vuonna 2010 työttöminä 14,6 prosenttia, kun naisilla työttömien osuus jäi 8,9 prosenttiin. Sama suuntaus ilmenee lähes kaikilla aloilla: ainoastaan naisvaltaisilla humanistisella ja kasvatusalalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla naisten työttömyysprosentit ovat hieman suurempia kuin miehillä. Jokseenkin yllättävää on, että työttömyyden lisäksi myös miesten työllisyysprosentit ovat luonnontieteiden alaa sekä liiketalouden alaa lukuun ottamatta suurempia kuin naisilla. Kaiken kaikkiaan miehet ovat ylipäätään useammin työmarkkinoiden käytettävissä. Sukupuoli ja pääasiallinen toiminta Taulukko 2.3 kuvaa vuonna 2008 valmistuneiden pääasiallista toimintaa vuoden 2010 lopussa sukupuolittain. Kahden vuoden kuluttua valmistumisesta vertailu muuttuu mielekkäämmäksi, sillä aivan vastavalmistuneilla lukuja hämärtää asevelvollisuuttaan suorittavien miesten suuri osuus. Kahden vuoden kuluttua miehistäkin enää alle prosentti on varusmies- tai siviilipalvelua suorittavia, mikä tasoittaa sukupuolten välisiä eroja pääasiallisessa toiminnassa. Naisten suurempi osuus 16

17 Työlliset Päätoimiset Varusmiehet/ Maasta Muu/ Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat Siviilipalvelu muuttaneet tuntematon Tutkinnot yhteensä Yhteensä ,6 11,9 14,1 12,4 0,5 0,6 5,9 Miehiä ,4 14,6 11,6 12,0 0,9 0,5 4,1 Naisia ,5 8,9 16,9 12,9 0,1 0,8 7,9 Humanistinen ja kasvatusala Yhteensä ,0 11,1 18,1 11,1 0,0 0,8 4,1 Miehiä ,7 9,9 13,5 8,5 0,0 0,0 1,4 Naisia ,5 11,4 19,4 11,8 0,0 1,1 4,9 Kulttuuriala Yhteensä ,7 12,4 19,2 20,0 0,6 1,3 8,8 Miehiä ,1 15,3 17,3 15,7 1,4 1,2 6,9 Naisia ,4 11,0 20,1 22,3 0,2 1,3 9,7 Yht.tiet., liiketal., hall.ala Yhteensä ,9 9,2 18,7 12,3 0,3 1,0 5,7 Miehiä ,3 10,6 18,0 13,4 0,9 0,9 4,9 Naisia ,7 8,5 19,1 11,7 0,1 1,0 6,1 Luonnontieteiden ala Yhteensä ,7 14,8 16,7 22,4 0,9 0,5 6,0 Miehiä ,0 15,3 15,6 23,8 1,0 0,4 5,8 Naisia ,5 11,9 22,8 14,5 0,0 1,0 7,3 Tekniikan ja liikenteen ala Yhteensä ,3 15,7 11,0 12,5 0,8 0,4 4,3 Miehiä ,3 16,2 10,2 11,7 0,9 0,4 3,4 Naisia ,6 13,2 15,7 16,8 0,3 0,7 8,9 Luonnonvara- ja ympäristöala Yhteensä ,5 11,3 13,9 13,4 0,3 1,1 7,5 Miehiä ,9 12,2 11,3 8,1 0,6 1,1 5,9 Naisia ,5 10,5 16,3 18,4 0,1 1,2 9,1 Sos., terveys- ja liikunta-ala Yhteensä ,6 4,3 15,2 8,9 0,1 0,5 5,5 Miehiä ,0 3,9 18,6 7,2 0,5 0,8 1,0 Naisia ,4 4,4 14,9 9,0 0,1 0,4 5,8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala Yhteensä ,0 11,7 15,5 11,1 0,3 0,9 10,5 Miehiä ,4 14,2 10,6 10,1 1,2 0,8 8,6 Naisia ,7 10,9 17,1 11,3 0,0 0,9 11,1 Muu koulutus Yhteensä ,1 2,0 7,4 0,4 0,1 0,0 0,0 Miehiä ,8 1,8 6,7 0,5 0,2 0,0 0,0 Naisia ,9 2,9 10,2 0,0 0,0 0,0 0,0 *Tietojenkäsittely **Palo- ja pelastusala, poliisiala ja vankeinhoito Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu Taulukko 2.3. Vuonna 2008 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2010 lopussa sukupuolittain, %. 17

18 Koska varusmies tai siviilipalvelusta suorittaa tässä vaiheessa enää vain viisi promillea miehistä, merkittävimmäksi sukupuolten välisen eron tekijäksi paikantuu jatkokoulutukseen hakeutuminen. Kaksi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen miehistä oli joko työllisiä tai päätoimisia opiskelijoita 23,6 prosenttia siinä missä naisista opiskelemaan oli päätynyt 29,8 prosenttia. Alakohtaisesti ero saattaa olla vieläkin huomattavampi, sillä esimerkiksi matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla opiskelijanaisten osuus on noin kahdeksan prosenttiyksikköä suurempi kuin miehillä. Opiskelun yleisyys ei myöskään selity alan sukupuolirakenteella, sillä jopa selvästi miesvaltaisella tekniikan ja liikenteen alalla naisista opiskelee miltei kolmasosa ja miehistä ainoastaan 21,9 prosenttia. Yksi potentiaalinen tulkinta havaituille sukupuolten välisille eroille on, että toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet naiset hakeutuvat miehiä herkemmin uuteen koulutukseen, jos koulutusta vastaavaa työtä ei ole sillä hetkellä tarjolla. Näin suurempi miespuolisten työttömien työnhakijoiden määrä johtaisi vääjäämättä miehillä hieman korkeampiin työllisyysprosentteihin. Varauksena todettakoon, että naisten jatkokoulutukseen hakeutuminen on yleisempää myös vastavalmistuneiden joukossa. Naiset saattavat siten olla yleisesti ottaen kiinnostuneempia jatkamaan opintoja ammatillisen perustutkinnon jälkeen. Osittain naisten pienemmät osuudet työllisyydessä ja työttömyydessä selittyvät hoitovapailla, mutta sukupuolten erot kouluttautumisessa osoittautuvat vielä tätäkin merkittävämmiksi. Vastaamatta jää kysymys, onko koulutukseen hakeutuminen ollut suunniteltua ja tietoista vai heikon työllisyystilanteen sanelemaa. Alueelliset erot työllistymisessä Taulukossa 2.4 on tarkasteltu vuosina 2008 ja 2009 ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallista toimintaa valmistumisvuoden lopussa maakunnittain. Tilastot on otettu kahdelta peräkkäiseltä vuodelta, sillä on mahdollista, että taantuma on vaikuttanut erilaisella voimakkuudella eri alueiden työllisyyteen. Näin lyhyen ajan kuluttua valmistumisesta vain harva on ehtinyt muuttaa toiseen maakuntaan, joten luvut kertonevat varsin tarkasti työpaikkojen saatavuudesta eri alueilla. Tilastoissa työttömien osuus vaihteli Manner-Suomessa vuonna 2008 Uudenmaan 7,5 prosentista Pohjois-Karjalan 25,6 prosenttiin ja vuonna 2009 Itä-Uudenmaan 15 prosentista Lapin 31,7 prosenttiin. Lapin lisäksi työttömyys nousi yli 30 prosenttiin Pohjois- ja Etelä-Karjalassa. Matalan ja korkean työttömyyden alueet ovat pääosin samoja kumpanakin tarkasteluvuonna, mutta työttömien osuus on kasvanut suhteellisesti vähemmän niissä kunnissa, joissa työttömyys oli korkeaa jo vuonna Esimerkiksi Uudellamaalla työttömyys kasvoi tarkastelujaksolla 122,5 prosenttia, vaikka samaan aikaan suurimman työttömyyden alueella Pohjois-Karjalassa muutosta oli vain 21,1 prosenttia. Koko maan vertailussa vastavalmistuneet ovat työllistyneet parhaiten eteläisessä Suomessa ja sen jälkeen Länsi- ja Keski-Suomessa. Työttömien osuudet kasvavat mentäessä kohti itää ja pohjoista. Alueellisista eroista huolimatta vuosi 2009 näkyy kaikkialla Suomessa selvästi heikoimpana työllistymisvuotena. Tilastojen perusteella vaikuttaa siltä, ettei työpaikan saanti heti valmistumisen jälkeen ole perustutkinnon suorittaneilla lainkaan varmaa. Loppuvuoden pääasiallisen toiminnan kannalta asuinpaikka vaikuttaakin hyvin ratkaisevalta tekijältä. Tärkeimmät alueelliset erot näkyvät juuri työttömien osuudessa, mutta myös opiskelun yleisyys vaihtelee maakunnittain. Esimerkiksi Pohjanmaalla valmistuneista työllisiä opiskelijoita oli molempien tarkasteluvuosien lopussa yli kymmenen prosenttia valmistuneista. Kun tähän vielä lisätään päätoimiset opiskelijat, nousee Pohjanmaan opintojaan jatkavien osuus koko maan suurimmaksi. Aluekohtaiset erot jatkoopiskelun yleisyydessä selittynevät suurelta osin alueellisella koulutustarjonnalla sekä eri alojen jatkokoulutustarpeella. Kuitenkin alueesta riippumatta päätoimisesti opintojaan jatkaa saman tien alle kymmenen prosenttia valmistuneista. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden jatko-opinnot Aiemmista taulukoista on havaittu, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneista yllättävän moni jatkaa opiskelua varsin pian valmistumisensa jälkeen. Taulukko 2.5 esittelee tätä ryhmää tarkemmin vuonna 2008 valmistuneiden osalta. Valmistuneiden tavoitetutkintoa kuvaavissa luvuissa ovat mukana ala. Kaikista opiskelijoista ammattikorkeakoulututkintoa suoritti noin puolet ja uutta ammatillista tutkintoa hieman yli kolmasosa. Yliopistoon on jatkanut vain 5,6 prosenttia valmistuneista. Tavoitetutkintojen osuudet pysyvät melko tasaisina kaikilla aloilla, vaikka pieniä taipumuksia onkin havaittavissa. Ammattikorkeakouluun jatkaminen on erityisen yleistä sosiaali, terveys- ja liikunta-alalla sekä luonnontieteiden alalla, joista edellisessä sektorin osuudeksi tulee 68,8 prosenttia ja jälkimmäisessä 64,4 prosenttia. Harvimmin ammattikorkeakoulussa opiskelevat luonnonvara- ja ympäristöalalta sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneet, 18

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012 Koulutus 2014 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012 Vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutui hieman Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneet työllistyivät vuonna 2012 hieman huonommin kuin edellisvuonna.

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008 Koulutus 2010 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008 Vastavalmistuneet työllistyivät lähes yhtä hyvin vuonna 2008 kuin vuotta aiemmin Vastavalmistuneet työllistyivät lähes yhtä hyvin vuonna 2008 kuin vuotta

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

t i l a s t o j a Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään

t i l a s t o j a Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 39 Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään Helsingin seudulla ammatillisesta, ammattikorkeakoulutuksesta ja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Ajatusta alkuun Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu Suomessa keskeyttämistä on käsitelty voittopuolisesti yksilön ongelmallisuutena koulujärjestelmän ongelmana näkemisen sijaan. A-M. Souto

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

P1 Valitaan kaikki yhdestä jonosta

P1 Valitaan kaikki yhdestä jonosta KYH - aikuiskoulutuksen yhteishaku, MK-tutkintoon johtava koulutus VLINTPERUSTEET 3.4.27 ( 5) 2627 2, Tekniikan ja liikenteen yksikkö 293 XXXXX Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma rvosanojen kysyminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2528 Nuorisobarometri kevät 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Sijoittumiskysely nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008-2012 valmistuneille - Perusraportti (muokattu)

Sijoittumiskysely nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008-2012 valmistuneille - Perusraportti (muokattu) Sijoittumiskysely nuoriso ja vapaaajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008 2012 valmistuneille Perusraportti (muokattu) 1. Sukupuoli Mies 0 1 2 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 14 15 16 17 18 19 20 21 22 2

Lisätiedot

Sijoittumispalvelu. www.tilastokeskus.fi/sijoittumispalvelu. Tommi Nieminen

Sijoittumispalvelu. www.tilastokeskus.fi/sijoittumispalvelu. Tommi Nieminen Sijoittumispalvelu www.tilastokeskus.fi/sijoittumispalvelu Tommi Nieminen Sijoittumispalvelu -tilastopalvelu Internet -välitteinen maksullinen tilastopalvelu 500 euroa + alv.(24%) / vuosi Sisältää tietoja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Nuorten työelämäasenteet ja -arvot

Nuorten työelämäasenteet ja -arvot Nuorten työelämäasenteet ja -arvot Simo Tuppurainen Nuorissa on tulevaisuus - työseminaari, hotelli Laajavuoren auditorio, Jyväskylä 23.3.2010 1.1. Taustaa nuorille ja työlle Nuorten työvoimaan osallistuminen

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot