Rahat takaisin. Huomio! Keski-Suomen ja Kymen alueliitteet ilmestyvät Yrittäjäsanomien välissä. 5/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rahat takaisin. Huomio! Keski-Suomen ja Kymen alueliitteet ilmestyvät Yrittäjäsanomien välissä. 5/2012"

Transkriptio

1 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti ALEKSI POUTANEN Pääkirjoitus: Klassinen tapaus työkyvyttömyysmaksuissa 3 5/2012 Huomio! Keski-Suomen ja Kymen alueliitteet ilmestyvät Yrittäjäsanomien välissä. 4 5 Rahat takaisin Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna vaatii, että liikaa perityt työkyvyttömyysmaksut palautetaan takaisin pk-yrittäjille. Kyse on 1,6 miljardista eurosta. uutiset: HALLITUs saa välitodistuksen 8 9 arjessa: KONKURSSI OPETTI STARTUP-YRITTÄJÄÄ uutiset: STUBB antaa itsensä yrityksille 6 7

2 2 YRITTÄJÄSANOMAT 5/2012 Kutsumattomat vieraat voivat yllättää yrityksesi koska vain. Olisiko aika hankkia kameroilla varustettu hälytysjärjestelmä? Uusi Sonera Yritysvartija tuo kunnollisen hälytysjärjestelmän pientenkin yritysten ulottuville. Huippuedullinen kuukausimaksu sisältää videovalvontakamerat ja muut laitteet sekä netissä toimivan hallintapalvelun. Hälytykset voit ohjata itsellesi, yrityksen muille avainhenkilöille tai vartiointiliikkeelle. Peruspaketti /kk 24 kk sopimus alv 0 % Tilaa omasi täältä: Sonera Myyntipalvelu (ma pe ) Sonera Kaupasta tai Soneran valtuuttamalta yrityskauppiaalta Vain yritysasiakkaille. Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa

3 5/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 3 Aiheita: Päätöksenteko pois sisäpiiristä Työkyvyttömyysmaksujen määrästä pitää päättää puolueeton taho. Pk-yritysten maksamat työkyvyttömyysmaksut nousivat myrskyn silmään, kun Iltalehti uutisoi näyttävästi työeläkeyhtiöiden puhalluksesta. Kyse on siitä, että työeläkeyhtiöiden taseissa makaa 1,6 miljardia euroa pk-yrityksiltä liikaa perittyjä työkyvyttömyysmaksuja. Liikaa peritty summa on osa noin 3,5 miljardin euron tasoitusvastuuta, joka on tarkoitus siirtää eläkeyhtiöiden taseissa varoihin pönkittämään yhtiöiden vakavaraisuutta. Tämän yli kolmen miljardin joukossa on lisäksi myös suuryritysten ja palkansaajien rahaa. Liikaa kerätystä 1,6 miljardista eurosta pitää palauttaa takaisin pk-yrittäjille ainakin yli miljardi. Aihe on vaikea, joten yksinkertaistetaan. Ensinnäkin, liikaa kerätystä 1,6 miljardista eurosta pitää palauttaa takaisin pk-yrittäjille ainakin yli miljardi. Loput voi jättää puskuriksi. Se on jo oikeudenmukaisuuskysymys. Järkevimmin palautus hoituu niin, että työkyvyttömyysmaksut painetaan lähelle nollaa vuosikausiksi eteenpäin, jolloin yritysten Tyelmaksut laskevat. Tällä hetkellä työkyvyttömyysmaksu on pk-yrityksille prosentti palkkasummasta. Toiseksi, tämä tasekikkailu on ihan hyväksyttävää, kunhan rahoja ei käytetä jatkossakaan työeläkeyhtiöiden sijoitusriskien kattamiseen, vaan nimenomaan työkyvyttömyysmenoihin. Taustalla koko sopan syntymisessä on finanssikriisi. Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuus painui vuonna 2008 lähelle kriittistä 15 prosenttia. Tuolloin säädettiin niin sanottu poikkeuslaki. Silloin siirrettiin tasausvastuun puskureista kolme miljardia eläkeyhtiöiden varoihin, jolloin vakavaraisuus saatiin nostettua keskimäärin yli 20 prosentin. Parhaimmillaan vakavaraisuus huiteli jo lähellä 30:tä, viime vuonna luku oli 22. Poikkeuslaki päättyy kuitenkin vuodenvaihteessa ja jälleen on vaarana, että vakavaraisuus laskee lähelle tuota 15 prosenttia, ellei mitään tehdä. Kuten jo sanottua, tämä tasekikkailu on ihan hyväksyttävää. Muussa tapauksessa uhkana on eläkemaksujen korotus. Tärkein kysymys kuitenkin kuuluu: miksi työkyvyttömyysmaksuja on kerätty vuosikausia liikaa? Pk-yrityksiltä kerätään vuosittain työkyvyttömyysmaksuja noin 300 miljoonaa euroa ja menot ovat noin 400 miljoonaa euroa. Vaikka rahan keräys lopetettaisiin nyt, riittäisivät puskurit neljäksi vuodeksi kattamaan menot. Ilkeämieliset voisivat sanoa, että työeläkeyhtiöiden ahneudella on joku osuus. Toinen selitys on maksuista päättävä kokoonpano. Työkyvyttömyysmaksusta päättää vuosittain TELAn laskuperustejaos, jossa on pääasiassa TELyhtiöiden edustajia. Yllätys yllätys. Olisiko tässäkin tapauksessa parasta siirtyä 2010-luvulle ja antaa sosiaali- ja terveysministeriön tehdä päätökset oikeasta maksutasosta? Ja puolueettomat asiantuntijat voisivat antaa ministeriölle esitykset. Vastaus on yksinkertainen: kyllä on. UUTISET: 5 Presidenttikin tulee ouluun 10 Kesäkahvila työllistää nuoria 16 Oppisopimuksella ammattiin 20 Työntekijän kesäpalkkakuitti debatti: 22 Juha punta vs. riku aalto 23 Pirkanmaa ryhtyy työllisyystalkoisiin arjessa: 24 nurin meni, mutta menköön 26 Vanhuuteen voi varautua OMISTAJANVAIHDOS: 28 mikä on yrityksesi arvo? 30 Nokia-insinööristä kuoriutui sorvaamopomo vapaalla: 32 vessa REISSAA KESÄLLÄ Resumé: Nyheter på svenska 35 yrittajat.fi: Pitäisikö liikaa perityt työkyvyttömyysmaksut palauttaa yrittäjille? Ota kantaa verkossa! Kolumni ANSSI KUJALA Suomen on vähennettävä rakennerahastoissa hallinnointiin käytettäviä kuluja. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja Yrittäjäsanomien vastaava päätoimittaja. Anssi Kujala: Miljoonia jaossa hallintoa kevennettävä Tässä lehdessä arvioidaan lyhyesti joillakin esimerkeillä ministerien ensimmäisen vuoden aikaansaannoksia yrittäjyyden kannalta. Vuosi on kiistatta ollut hallitukselle haastava vaikkapa syventyneen eurokriisin myötä. Viime vaaleissa keskusteltiin elinkeinopoliittisten tukien ongelmista. Useat puolueet linjasivat säästökohteeksi yritysja elinkeinotuet. Tilanne näyttää tasaantuneen. Keskustelua käydään nyt, aivan oikein, varojen kohdentamista ja jakelukanavista. Ongelma nimittäin on ollut liian moniportainen hallinto, joka on vähentänyt loppukäyttäjille menevän rahoituksen osuutta. Parhaillaan on käynnissä useita uudistuksia, joilla on vaikutusta pk-yrityksien investointi- tai kehittämisrahoitukseen. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan seuraavaa rakennerahastokautta ja maa- ja metsätalousministeriössä työstetään maaseutuohjelmaa kaudelle Valmista pitäisi olla syksyllä. Suomen Yrittäjät on edustettuna valmistelevissa ryhmissä. Olemme korostaneet, että elinkeinopoliittiset toimet tulisi kohdistaa aiempaa voimakkaammin uutta yritystoimintaa luoviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Paras tuotos panos -suhde saadaan, kun painotukset kohdistuvat näiden yritysten tuotekehitykseen, investointeihin ja viennin edistämiseen. Pelkästään rakennerahasto-ohjelman julkinen rahoitus kaudella on ollut 3,7 miljardia euroa, josta EUrahoituksen osuus on 1,7 miljardia. TEM arvioi EU-rahoituksen vähenevän vuosina Siksikin Suomen on vähennettävä rakennerahastoissa hallinnointiin käytettäviä kuluja. Raskaat hallinnolliset menettelyt ovat syystä saaneet vuosien varrella voimakasta kritiikkiä osakseen. Vaikka monen yrittäjän mielestä nämä tukijärjestelmät saattavat olla turhia tai jopa haitallisia, en näe syytä miksi suomalaiset yritykset eivät käyttäisi maksimaalisesti järjestelmää hyödykseen. Painotukset ja ohjelmasisällöt on vaan tehtävä niin, että luodaan uutta osaamista, uutta työtä ja kasvua.

4 4 Uutiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh sähköposti: Lähetä uutisvinkki: YRITTÄJÄSANOMAT 5/2012 Rahat palautettava omis Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Mikko Simolinnan mielestä liikaa perittyjen työkyvyttömyysmaksujen palautus on oikeudenmukaisuuskysymys. Kimmo Koivikko ALEKSI POUTANEN Kippari. Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Mikko Simolinnan mielestä työkyvyttömyysmenot ovat olleet oletettua pienemmät, koska pk-yritykset ovat hyviä työnantajia. Lisäksi ne ovat rekrytoineet lisää työvoimaa, eivätkä irtisanoneet työntekijöitä edes talouskriisin aikana. Työeläkeyhtiöiden taseissa makaa tällä hetkellä 1,6 miljardia euroa sellaista rahaa, jotka kuuluvat pkyrittäjille. Kyse on liikaa perityistä työkyvyttömyysmaksuista. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna vaatiikin, että pk-yritysten maksama työkyvyttömyysmaksu on välittömästi pudotettava lähelle nollaa. Näin ylimääräinen summa sulaisi pois muutamassa vuodessa ja yritykset saisivat lisäelvytystä Tyel-maksujen laskiessa. Työkyvyttömyysmaksu on tänä vuonna prosentti palkkasummasta. Se on oikeudenmukaisuuskysymys. Tämä on todella vaikea asia ymmärtää ja hahmottaa, kun pelataan pienillä prosenteilla. Lopputulos on kuitenkin iso, Simolinna sanoo. Tärkeä periaatteellinen kysymys on siinä, että rahoja ei käytetä jatkossakaan sijoitusriskien kattamiseen. Mikko Simolinna Tasekikkailua. Aihe nousi esille, kun työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta koskeva määräaikaislaki umpeutuu vuodenvaihteessa. Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuus painui finanssikriisin myllerryksessä lähelle 15 prosenttia. Poikkeuslailla taseiden varoihin saatiin siirrettyä kolme miljardia euroa vakuutusriskien puskureista ja vakavaraisuus nousi keskimäärin yli 20 prosentin. Nyt vaarana on, että vakavaraisuus laskisi takaisin lähelle kriittistä 15 prosenttia, mikäli poikkeuslakia edeltävään aikaan palataan. Se puolestaan johtaisi nopeasti työeläkemaksujen nousuun. Hallitus onkin esittänyt, että niin sanottu 3,5 miljardin euron tasoitusvastuu siirrettäisiin eläkeyhtiöiden taseissa toimintapääoman lisäksi vakavaraisuutta pönkittämään. Tämän yli kolmen miljardin joukossa ovat myös liikaa perityt työkyvyttömyysmaksut. Muu osa on suuryritysten ja palkansaajien rahaa. Kyse on lähinnä tasekikkailusta. Tärkeä periaatteellinen kysymys on siinä, että rahoja ei käytetä jatkossakaan sijoitusriskien kattamiseen, vaan työkyvyttömyysmenoihin, Simolinna kertoo. Uusi ajatus. Työkyvyttömyysmaksujen keräysperuste on ylipäätään vanhentunut. Kaikki pk-yritykset, joiden palkkasumma on alle 1,8 miljoonaa euroa, maksavat saman prosenttiosuuden. Simolinna esittääkin, että pienet yritykset pääsisivät samalle viivalle suuryritysten kanssa. Niiden käytössä on niin sanottu maksuluokkamalli, jonka idea on yksinkertainen: mitä paremmin yritys huolehtii henkilöstöstään, sitä edullisempaan maksuluokkaan se pääsee. Se kannustaa yrityksiä pitämään huolta työhyvinvoinnista. On muistettava, että lähes kaksi kolmasosaa palkansaajista työskentelee 1 50 hengen yrityksissä, Simolinna sanoo. Koulutuspäivistä syntyi todella sekava soppa > Mikko Simolinna kritisoi voimakkaasti raamitupon yhteydessä sovittua työntekijän kolmen päivän koulutusoikeutta. Hänen mukaansa edes raamitupon neuvotelleet palkansaajien ja elinkeinoelämän edustajat eivät tunnu tietävän, mitä on sovittu. Asiaa valmistelevan työryhmän määräaika sovinnon saamiseksi on toukokuun viimeinen päivä. Pahin skenaario pk-yrittäjän kannalta on se, että kyse on työntekijän subjektiivisesta oikeudesta koulutukseen. Sehän on täysin mahdoton yhtälö. Yrittäjien tunteet käyvät todella kuumina tästä, Simolinna sanoo. Päätös koulutuksen tarpeesta ja toteutuksesta pitää olla yrityksissä. Tasapäisellä koulutuksella ei saada mitään aikaan, hän linjaa. Joka tapauksessa uudesta koulutusvelvoitteesta aiheutuisi pelkästään Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille yli 600 miljoonan euron ylimääräinen lasku, kun mukaan lasketaan palkkakulut, tuotannon menetykset ja koulutuskulut. Simolinnan mielestä mahdolliset verohelpotuksetkin ovat yhtä tyhjän kanssa. Pienellä voittomarginaalilla toimivilla yrityksillä ei ole mistä vähentää. Tästä uhkaa tulla uusi pekkaspäivä, sillä pienet yritykset säästävät koulutuskustannuksissa. Työntekijälle annetaan perjantaina kirja käteen ja sanotaan, että lue toi, Simolinna toteaa.

5 5/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 5 Faktaa vai fiktiota: Nuorten työttömyyttä ei torjuta palkka-alella, sillä jo nyt valtio aktivoi nuoria työmarkkinoille erilaisilla tukitoimilla. Töitä ei vain ole. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: tajilleen Työeläkeyhtiöiden varat ja vastuuvelka 2010 Toimintapääoma 19,4 mrd Työeläkerahan kiertokulku 2010, milj. euroa 9620 Vakuutusmaksut ja valtionosuudet Työnantaja 8100 Työntekijä 2300 Yrittäjä 900 Valtio 700 TVR mrd Varat Poikkeuslailla siirretty 3 mrd palautuu 2012 lopussa 75 mrd Vastuuvelka Osittamaton lisävakuutusvastuu 5,1 mrd Tasausvastuu 7,2 mrd Tasoitusvastuu 3,5 mrd Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu 0,7 mrd 3,5 mrd on tarkoitus siirtää toimintapääomaan 2013 alussa Varat Hoitokulu Maksetut eläkkeet Sijoitustuotto Palkansaajien palkkasumma pk-yrityksissä on noin 30 miljardia euroa. Työkyvyttömyysmaksuja kerätään pk-yrityksiltä vuosittain noin 300 miljoonaa euroa. Pk-yrityksistä aiheutuvat työkyvyttömyysmenot ovat vuosittain noin 400 miljoonaa euroa. LÄHtEET: ELÄKE TAPIOLA, ETK, TELA Juuri nyt: Niinistö Yrittäjäpäiville Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu lokakuussa Oulussa järjestettäville Valtakunnallisille yrittäjäpäiville. Niinistö on lauantaisen gaalaillallisen juhlapuhuja. Valtakunnallisille yrittäjäpäiville ilmoittautuminen tapahtuu verkkolomakkeella osoitteessa Kun ilmoittaudut yrittäjäpäiville 30. kesäkuuta mennessä, olet mukana yhteistyökumppaneiden tarjoamien osallistumispakettien arvonnassa. Kaikkiaan arvotaan kahdeksan osallistumispakettia. Yhden paketin arvo on 220 euroa. Voittajille palautetaan rahat ilmoittautumismaksusta. Ilmoittautuminen loppuu 22. syyskuuta. Ilmaista näkyvyyttä yrittäjille kunnallisvaaleissa Kunnallisjohdon seminaarissa Jyväskylässä julkaistiin 23. toukokuuta Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma. Ohjelmassa esitettiin kunnille lupakäytäntöjen nopeuttamista, pienhankintojen ohjeistamista, palvelustrategioiden laatimista, yrittäjyyskasvatukseen panostamista ja kunnan pidättäytymistä kilpailusta yritysten kanssa. Syksyn kunnallisvaaleja silmällä pitäen Suomen Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksistään ehdolla oleville yrittäjille tiedon ja taustamateriaalin lisäksi myös maksutonta näkyvyyttä kuntasivuillaan yrittajat.fi/kunta.

6 Muskelia markkinoin 6 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 5/2012 Alexander Stubb rohkaisee pk-yrityksiä mukaan vienninedistämismatkoille. Eeva Ketvel Tosi kivaa ja hirveän konkreettista. Siinä missä ulkoministerin homma oli retoriikkaa, niin tämä on praktiikkaa. Näin vertaa Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) edellistä ja nykyistä ministerinpestiään. Hän kokee nykyisen työnsä pitkälti markkinoinniksi. Vaikka kannatan markkinataloutta, niin nykyään valtiollinen muskeli on hyödyllinen. Eli mitä enemmän saadaan ministeritason tai korkeamman eli pääministeritai presidenttitason ovenavaajia, sitä parempi suomalaisille yrityksille, Stubb kertoo Yrittäjäsanomille ulkoministeriön uudistetussa, suomalaistuotteilla sisustetussa neuvotteluhuoneessa. Tässä voi ihan tosissaan tuottaa lisäarvoa. Ainoa mitä annan, on itseni. Toivottavasti sitä kautta yritykset saavat diilejä. HENKILÖKUVA: Aleksi Poutanen Pk-yritykset tuovat tosissaan lisäarvoa Suomeen työpaikkojen ja kotiutettavan viennin kautta. Suurimpien yritysten arvoketjuhan on hajautettu ympäri maailmaa. Alexander Stubb Yhdysvallat Washington, New York, San Francisco ja Palo Alto Norja Oslo ja Pohjois-Norja Rohkeasti kehiin! Stubb sanoo suoraan, että pienten ja keskisuurten yritysten merkitys Suomen viennissä on jättiläismäinen. Pk-yritykset tuovat tosissaan lisäarvoa Suomeen työpaikkojen ja kotiutettavan viennin kautta. Suurimpien yritysten arvoketjuhan on hajautettu ympäri maailmaa. Hän toivoo, että yritykset haluavat kasvaa. Ja siihen tarvitaan kansainvälistymistä. Rohkeasti kehiin vaan! hän tsemppaa. Kansainvälistymisen täytyy ministerin mukaan kuitenkin lähteä yrityksen sisältä ja heijastaa yrityksen sielua. Chile, Argentiina ja Uruguay 2013 antoisia matkoja. Vienninedistämismatkat ovat Alexander Stubbin mielestä hirveän antoisia. Niistä saa energiaa. Ne ovat kaikki erilaisia: Mongoliassa oli kaivosteollisuutta, Shanghaissa satamaklusteria, Yhdysvalloissa startupeja, Japanissa energiaklusteri. Sinne levitettävä punainen matto on hurja. Ja suomalaisista yrityksistä saa olla aika ylpeä. Brasilia Rio de Janeiro ja São Paulo Turkin matkan ohjelma Keskiviikkona Ankarassa Klo 9 10 Klo Opastustilaisuus yritysvaltuuskunnalle. Pääministeri Jyrki Katainen laskee seppeleen Mustafa Kemal Atatürkin monumentille. Klo Pääministeri Jyrki Katainen ja eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb tapaavat suomalaisyritysten kanssa yhteensä kymmenen turkkilaista ministeriä. Klo Infotilaisuus ja työpaja yritysvaltuuskunnalle. Klo 14 Ministeri Stubbin puhe yliopistolla. Klo Katainen tapaa Turkin pääministerin Recep Tayyip Erdoganin. Torstai Istanbulissa Klo Infotilaisuus ja työpaja yritysvaltuuskunnalle. Pääministeri Katainen ja Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Stubb tapaavat suomalaisyritysten kanssa ministerin, joka vastaa Turkin metsä- ja vesiasioista. Lehdistötilaisuus. Klo Seminaari turkkilaisten yritysten ja viranomaisten kanssa. Klo Verkostoitumisbuffet. Tuote voi sitten olla ihan mitä tahansa kynsilakan poistoaineesta Angry Birdsiin. Pitää olla visio ja rohkeutta. Stubbilla on takanaan yhdeksän vienninedistämismatkaa 17 kaupunkiin. Hänellä on niistä hyvä olo. Yritykset ovat halunneet reissuille uudestaankin. Tässä on uusi markkinointihenki päällä, ja yritykset ovat huomanneet sen. En voi tietenkään pakottaa ketään mukaan, mutta voin suositella bisneksenteon näkökulmasta, että tästä on potentiaalista hyötyä. Yleensä saadaan ovia avatuksi ja kauppoja edistetyksi. Team Finland auttaa. Lähitulevaisuudessa kansainvälistyviä

7 5/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 7 tiin Venäjä Pietari Urheilijana Stubbilla on vienninedistämismatkoille selkeä määrällinen tavoite: Yksi matka kuukaudessa, ja mahdollisuuksien mukaan kaksi kaupunkia joka matkalla. Tavoitevauhti olisi siis 24 kaupunkia vuodessa, sata kaupunkia vaalikaudessa. Venäjä Moskova Venäjä Kazan Venäjä Jekaterinburg 2013 Venäjä Ufa ja Tsheljabinsk Etelä-Korea 2013 Mongolia Japani Sendai ja Tokio Kiina Shanghai Kazakstan Ajassa: SKAL:n puheenjohtaja vaihtuu Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n hallituksen uusi puheenjohtaja valitaan kesäkuussa. Kahden vuoden toimikausi alkaa vuoden 2013 alussa. SKAL:n puheenjohtaja on ollut vuodesta 2004 lähtien Ahti Myllys. Liittokokouksessa Levillä 9. kesäkuuta yhdistykselle valitaan uusi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toinen varapuheenjohtaja. Toistaiseksi ilmoittautuneet ehdokkaat uudeksi puheenjohtajaksi ovat Matti Heikkilä, Teppo Mikkola ja Harri Sandell. Suomi Areenan uutuus: Kokonainen Yrittäjyyspäivä Porissa järjestettävällä Suomi Areenalla on tänä kesänä kokonainen Yrittäjyyspäivä. Sen järjestävät yhdessä Suomen Yrittäjät, Kauppalehti, Kuntalehti ja Pörssisäätiö. Jokirannassa Barco-ravintolalaivan edustalla on kiinnostavia yrittäjätapahtumia aamupäivästä myöhäiseen iltapäivään torstaina 19. heinäkuuta. Teemana ovat syksyn 2012 kunnallisvaalit ja niiden vaikutus yrittäjille. Keskiviikkoiltapäivänä 18. heinäkuuta Suomi Areenan pihassa Antikatu 2:ssa käydään tiukka keskustelu nuorten työllistämisestä. Suomen Yrittäjät esittää ratkaisuksi uudenlaista oppisopimusmallia. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna saa paneeliin keskustelukumppaneikseen muun muassa arkkipiispa Kari Mäkisen ja asuntoministeri Krista Kiurun. Äänestä parasta ehdokasta! Pohjois- Afrikka Algeria, Libya ja Tunisia joulukuu 2012 Turkki Ankara ja Istanbul Mosambik ja Sambia 2013 Indonesia Jakarta Intia ja Sri Lanka 2013 Kauppalehden ja Suomen Yrittäjien yhteinen vaalikone aukeaa torstaina 24. toukokuuta syksyn kuntavaalien kunniaksi. Vastaa kyselyyn ja valitse mielestäsi yrittäjyyden kannalta paras kunnanjohtaja. Kyselyyn voit vastata netissä: tai Ehdokkaat eivät ole oikeita kunnanjohtajia, vaan tunnettuja yrittäjiä. Ehdokkaiden valinnalla halutaan korostaa yrittäjien merkitystä kuntien elinvoimalle. Kuntaministeri Henna Virkkunen julkistaa eniten ääniä saaneen kunnanjohtajan Suomi Areenassa Porissa 19. heinäkuuta. Etelä-Afrikan tasavalta ja Namibia Toteutuneet matkat suomalaisyrityksiä auttaa Team Finland -verkosto. Idea on peräisin toimitusjohtaja Matti Alahuhdan taloudellisten ulkosuhteiden työryhmältä, joka jätti loppuraporttinsa tammikuussa. Team Finland on yhtä kuin yhden luukun -periaate. Suomella on 98 lähetystöä ympäri maailmaa plus Finpron toimipisteet. Näistä määritellään yksi Team Finland -kontaktihenkilö, joka auttaa sen kyseisen alueen markkinoille haluavaa suomalaisyritystä, Stubb kertoo. Myös ELY-keskuksiin tulee kontaktihenkilöt yrityksille, jotka haluavat kansainvälisille markkinoille. Pk-yritysten merkitys korostuu Jyrki Kataisen hallituksen uudessa taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelmassa. Sillä kohdennetaan viennin ja kansainvälistymisen tukemista entistä tehokkaammin pk-yritysten tukemiseen, jotta suomalaisyritykset olisivat samalla viivalla kilpailijoiden kanssa. Lisäksi Stubb, Katainen ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies järjestävät syksyllä pk-yritysten vienninedistämispäivän. Kutsumme sinne mahdollisimman paljon suomalaisia pkyrityksiä. Pidämme aamupäivän seminaaria ja jakaannumme iltapäiväksi työryhmiin, jotka laativat ehdotuksen siitä, miten voimme parantaa viennin edistämistä pksektorilla. Miten matkalle mukaan? Tulevat matkat Yritysvaltuuskunnat vienninedistämismatkoille kokoaa useimmiten ulkopuolinen taho kohdemaasta, matkan näkökulmasta ja osallistujista riippuen, esimerkiksi Finpro. Olemalla niihin yhteydessä yritykset saavat tietoa tulevista matkoista ja siitä, miten niille pääsee mukaan. Jääkö kesäloma väliin? Kesä ja kärpäset ovat taas täällä! Keskimäärin yrittäjä viettää kesälomaa 16,6 arkipäivää. 14 prosenttia ei kuitenkaan kerkeä lomailemaan laisinkaan. Muistakaa kuitenkin nauttia Suomen lyhyestä ja vähälumisesta suvesta! 6/2012 Seuraava Numero ILMESTYY 23.8.

8 8 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 5/2012 On hallituksen arvioinnin Jyrki Kataisen johtamalla hallituksella tulee kesäkuun puolivälissä vuosi täyteen. Suomen Yrittäjät arvioi yrittäjyyden kannalta avainministerien onnistumiset ja epäonnistumiset. Lisäksi hallitus saa kolmen kohdan kehitysohjelman. Jyrki Katainen pääministeri + Tahto pitää yllä kasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä haastavassa hallituskokoonpanossa. Ajoi turhan voimakkaasti raamisopimusta ilman, että olisi edellyttänyt siihen kilpailukykyä turvaavia työmarkkinoiden rakennemuutoksia. Vinkki tulevaan: Turvaa luottamus talouteen niin, että yritykset pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Jutta Urpilainen valtiovarainministeri + Saanut hyvin haltuun valtiovarainministeriön vaatiman asiakokonaisuuden. Kuunnellut yrittäjiä verotuksen kehittämisessä. Menestyjien verotuksen kiristymisen näkymät heikentävät kasvun mahdollisuuksia. Vinkki tulevaan: Verovapaisiin matkakustannusten korvauksiin ei pidä nyt puuttua. Jyri Häkämies elinkeinoministeri + Näkyvästi esillä kasvuyrittäjyyden kanssa. Aito halu havaita nuorten yrittäjien merkitys Suomen menestykselle. Kaivattaisiin enemmän linjauksia Suomen keskeisten kilpailukykyongelmien ratkaisemiseksi. Vinkki tulevaan: Rakennerahastouudistuksessa rahoitus pitää kohdentaa pk-yrityksiin. Henna Virkkunen kuntaministeri Lauri Ihalainen työministeri Merja Kyllönen liikenneministeri Alexander Stubb Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri + Yrittäjät arvostavat rohkeutta ja halua uudistaa kuntarakennetta ja keventää hallintoa. Onko liikaa vauhtia kuntauudistuksessa? Elinkeinopolitiikka esiin myös kuntauudistuksessa. + Nuorten yhteiskuntatakuun käynnistäminen ja lisämäärärahan hankkiminen. Ei aitoja kannusteita yrityksille nuorten työllistämiseen. Ei halua uudistaa työmarkkinoiden rakenteita. + Merkittävä investointipaketti liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Aikeet lisätä kuljetuksien kustannuksia. + Uusi ja dynaaminen tapa markkinoida suomalaisia yrityksiä kansainvälisissä yhteyksissä. Linjaukset vienninedistämiseksi pitää saada nopeammin pk-yrityksiä hyödyttäväksi käytännöksi. Vinkki tulevaan: Joustavuutta ja kompromisseja tarvitaan, jotta uudistus on vietävissä läpi myös kuntatasolla. Vinkki tulevaan: Työelämän rakenteisiin kiinni! Vinkki tulevaan: Muista perustienpito. Ei ruuhkamaksuja tai sen variaatioita laisinkaan saati sitten yrityksille. Vinkki tulevaan: Pk-yritykset huomioitava paremmin esimerkiksi vientiponnisteluihin tähtäävissä työryhmissä. Tommi Forsström: Rahaa tyhjästä Kolumni Tommi FORSSTRÖM On vaikea tasapainoilla perinteisen liiketoiminnan ja sijoittajarahoitteisen riskiliiketoiminnan välissä. Startup-maailman vuoden suurin uutinen tähän asti on ylivoimaisesti taannoinen Facebookin Instagramkauppa, jossa liikevaihdoton yritys vaihtoi omistajaa miljardilla dollarilla. Kuten kaikkien muidenkin isojen startupostojen kohdalla, myös Instagramin osto herätti kupla puhkeaa -mantraansa toistavat tuomiopäivän profeetat kertomaan, kuinka merkit ovat ilmassa ja ratsumiehet laukkaavat jo taivaalla. Vaikka tiedän varsin hyvin useita strategisia syitä Facebookille ostaa Instagram, on pakko myöntää, että omassakin suomalaisessa päässä on välillä haastavaa ymmärtää tappiollisen, jopa liikevaihdottoman liiketoiminnan kannattavuutta ja arvoa. Luterilainen taustamme kun pakottaa aivot helposti ajattelemaan, että vain suoraviivainen välittömään liikevoittoon tähtäävä toiminta on hyvää ja oikein. Startup-toiminnalle tuo ajatusmalli on kuitenkin melko vaarallinen. Startupin tehtävä on määritelmällisestikin uuden liiketoiminnan etsiminen, olemassa olevan bisnesmallin toteuttamisen sijaan. Vaikka liikevoitto onkin kuulemma liiketoiminnalle yleisesti ihan hyvä asia, voi sen lyhytkatseinen jahtaaminen olla etsimisprosessille myrkkyä, koska helpoin tapa päästä rahavirtaan kiinni on iskeytyä kiinni tuttuihin ja turvallisiin, mutta samalla yleensä raskaasti kilpailtuihin malleihin. Eikä sillä ole enää mitään tekemistä startup-toiminnan kanssa. Onneksi oma yrityksemme on aika maltillinen startup, joka yrittää lähinnä lanseerata uudenlaista yhdistelmää olemassa olevista bisnesmalleista, joten olemme hissukseen jo kolmen kuukauden tuotekehityksen jälkeen siirtymässä moodiin, jossa liikevaihtoa aletaan maltillisesti kasvattaa. Oma pääni ei välttämättä kestäisi 100-prosenttisesti pois ostettavaksi markkinahäiriköksi tarkoitetussa firmassa toimimista. On kuitenkin vaikea tasapainoilla perinteisen liiketoiminnan ja sijoittajarahoitteisen riskiliiketoiminnan välissä. Mukavuuden- ja turvallisuudenhalu ohjaa jatkuvasti rakentamaan bisnestä perinteisten elementtien varaan sen sijaan, että antaisi rauhassa aikaa ja tilaa niille uusille malleille, joita luotamme löytävämme seuraamamme sateenkaaren päästä. Onneksi myös sijoittajillamme tuntuisi riittävän uskoa samaan. Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.

9 5/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 9 aika Krista Kiuru viestintäministeri + On ymmärtänyt yrittäjien kannalta järkevämmän tavan periä niin sanottu Yle-vero. Yle-veron kerääminen ylipäätään yrityksiltä. Vinkki tulevaan: Yle-veroehdotus korjattava. Maria Guzenina-Richardson + On peruspalveluministeri Oman sektorinsa puolustaminen. suhtautunut kielteisesti yritysten käyttöön sosiaali- ja terveyspalvelutuotannossa. Näyttää siltä, että haluaa ajaa alas yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelusektorin. Vinkki tulevaan: Tunnusta tosiasiat ja ota reipas ote hyvinvointipalvelutuotannon monipuolistamiseksi. LISÄ- POTKUA PIENYRITYKSELLESI AMMATTIMAISET VÄRIT JOPA Tätä yrittäjät arvostaisivat jatkossa Hallituksen tärkeimmät tehtävät tämän vuoden aikana: Pk-yrityksien merkityksen voimakkaampi tunnustaminen Hallitukselta odotetaan konkreettisia toimenpiteitä, joissa tunnistetaan, että suomalaisten työllistämisen vastuu on siirtynyt pk-yrittäjille. Tämän tulee näkyä myös työmarkkinaratkaisuissa, joissa hallitus on osallisena. Kannustaminen työllistämiseen Pk-yrityksille lisää mahdollisuuksia suomalaisten työllistämiseen. Verotuksen kasvukannusteiden toimeenpano Kehysriihessä päätetyt kasvukannusteet pitää saada nopeasti käyttöön yrityksissä. LASERIA EDULLISEMMIN * UUSI HP Officejet Pro 8600 Plus e-all-in-one Palvelusetelit vaativat yleistyäkseen aikaa Yrittäjäsanomat uutisoi viime numerossa, että käytettyjen palvelusetelien arvo vuonna 2010 oli 26,7 miljoonaa euroa. Yrittäjäjärjestö myös vaati, että palveluseteleiden käytön arvo olisi satakertaistettava. Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Nemlander ei pidä tavoitetta realistisena. Kuulostaa aika huimalta. Jos palvelusetelin piiriin saadaan kuitenkin määriteltyä erikoissairaanhoidon puolelta vaikka lonkka- tai lihavuusleikkauksia, niin nehän tuovat sitten rahamääriä lisää, Nemlander sanoo. Aikajänne pitää myös olla riittävän pitkä, hän lisää. Nemlander uskoo, että käytettyjen palveluseteleiden yhteissumma voisi pyöriä yrittäjäjärjestön ehdottelemissa luvuissa aikaisintaan vuoden kuluttua. Vähitellen palvelusetelin käyttö tulee lisääntymään, mutta on vaikea arvioida, millä nopeudella ja missä määrin. Anu Nemlanderin mukaan palvelusetelit toimivat tällä hetkellä parhaiten sosiaalipalveluissa. Kotipalveluissa esimerkiksi niitä on helppo käyttää. Siivoukselle on helppo määritellä tuntihinta, ja asiakkaalle voidaan antaa esimerkiksi siivousseteli. Myös päivähoidossa palveluseteli on käytetty. Totea miten edullinen, ammattimainen mustesuihkutulostus tuo lisäpotkua liiketoimintaasi. Nauti ammattimaisesta värijäljestä jopa 50 % laseria edullisemmin. Hanki HP Officejet Pro nyt. Katso lisätietoja osoitteessa hp.com/fi/officejet 2012 Hewlett-Packard Development Company, L.P. *) 50 % alhaisemmat sivukustannukset. Suurin osa alle 400 euron värilaser all-in-one-laitteista (ei sis. ALV:a), maaliskuu Lisätietoja osoitteessa eur/ojfacts. OJ Pro -laitteen ISO-standardin mukainen sivumäärä suurimman kapasiteetin mustesäiliöillä jatkuvassa tulostuksessa, lisätietoja osoitteessa KIINNOSTUITKO? KYSY LISÄÄ: Puh Puh. (09) KoKeile 30 päivää! BUY&TRY hp.fi/buyandtry 2012 GOLD Imaging and Printing Solution Specialist

10 10 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 5/2012 Nuorilta töitä nuorille Sanoista tekoihin! Maria Haapaniemi, Janita Saarinen ja Elina Ruuskanen haluavat työllistää muita nuoria. Lotta Tammelin Avaatte kaksi kesäkahvilaa Tampereen Hämeenpuistoon. Niiden tarkoitus on työllistää erityisesti nuoria. Mistä idea? Nuorten työllistyminen ja työllistäminen on ollut paljon otsikoissa tänä keväänä, mutta meistä tuntui, että ilmoilla oli enemmän puhetta kuin oikeita tekoja. Tästä ärsyyntyneenä päätimme ryhtyä itse toimiin. Työskentelemme kaikki yrittäjinä, mutta jo olemassa oleviin yrityksiin emme kesätyöntekijöitä voineet palkata ja siksi lähdimme miettimään, millä keinoin voisimme osallistua itse työllistämistalkoisiin ja tätä kautta syntyi idea kesäkahviloista. Työntekijöiden palkka maksetaan yhteistyökumppanien avulla. Mitä se tarkoittaa? Jokainen yritys voi osallistua työllistämistalkoisiin 600 euron hintaisen yhteistyökumppanuuden kautta. Tällä summalla kahvilaan työllistetään aina yksi työntekijä 2 3 viikoksi. Tämä antaa kaikille yrityksille mahdollisuuden kantaa oma kortensa kekoon nuorten työllistymisen puolesta, vaikka kesätöitä ei voisi omasta yrityksestään nuorelle osoittaa. Yhteistyökumppanit kulkevat tietenkin kaikessa kahvilanmarkkinoinnissa mukana. Haluatteko kannustaa myös muita yrittäjiä työllistämään nuoria? Ehdottomasti. Tässä on myös osasyy siihen, miksi tähän kahvilaprojektiin lähdimme. Haluamme omalla esimerkillä kannustaa myös muita yrittäjiä miettimään tapoja, miten nuoria voisi työllistää. Yrittäjät ovat valmiiksi luovia ja kekseliäitä, joten uskomme, että työllistämistapoja voisi löytyä yrittäjiltä helposti tusinoittain lisää. Kuinka monta työpaikkaa on tarjolla ja kuinka pitkäksi aikaa? Voimme palkata kahviloihin 15 nuorta 2 3 viikon mittaisiin työsuhteisiin. Oletteko huolestuneita työttömien ja syrjäytyneiden nuorten tilanteesta? Kyllä. Varsinkin alle 18-vuotiaiden tuntuu olevan vaikea saada töitä. Pyrimmekin työllistämään pääasiassa alle 18-vuotiaita nuoria. Toisaalta huolestuttaa myös osan nuorten aikuisten asenne työntekoa kohtaan. Mieluummin elellään tukien varassa kuin tehdään työtä, mikäli ei ole juuri sitä omaa koulutusta vastaavaa hommaa. juttutuulella Kuka? Maria Haapaniemi Ikä: 24 v. Työura: Yrittäjäosakas Idema Oy:ssä vuodesta 2011 alkaen. Motto: Mielikuvitus on kaikki kaikessa. Se kertoo, mitä elämällä on vielä tarjottavanaan. Albert Einstein Kuka? Janita Saarinen Ikä: 25 v. Työura: Yrittäjäosakas Idema Oy:ssä vuodesta 2011 alkaen. Motto: Kaikki on mahdollista. Mahdottoman toteuttaminen vain vie hieman enemmän aikaa! Kuka? Elina Ruuskanen Ikä: 27 v. Työura: Yrittäjä ja perustajaosakas yrityksessä Hub Tampere vuodesta 2009 alkaen. Motto: Pelko, jota välttelet, pyörii ympärilläsi ikuisuuden. Pelko, jonka kohtaat, kuolee sekunnissa. Walt Goodridge LAURA VESA

11 5/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 11 Venäjän autoteollisuus kaipaa suomalaisia pk-yrityksiä Venäjällä rakennetaan maailman suurimpien ajoneuvovalmistajien autoja, mutta alihankkijoiden ja osatoimittajien verkostoa ei ole kuitenkaan syntynyt. Selvitysten mukaan venäläisillä ajoneuvovalmistajilla on tarvetta pk-yritykselle. Kouvolan seudun kehittämisyhtiö Kouvola Innovation Oy:n Autoteollisuuden alihankintaverkosto -projekti houkuttelee alihankintayrityksiä sijoittumaan Venäjälle. Venäjän markkinat ovat valtavat. Alihankintaverkoston kautta on mahdollista luoda Suomeen ja Kouvolan seudulle huomattava määrä uusia työpaikkoja, toteaa projektipäällikkö Simo Päivinen. Kaakkois-Aasia nousee huminalla Kiinan rinnalle Finpron ohjelma tarjoaa pkyrityksille tukea liiketoiminnan rakentamisessa Aasian markkinoilla. Kasvumarkkinaohjelma Aasia tukee suomalaisyrityksiä Kaakkois-Aasian alueella muun muassa terveydenhuollossa, infrastruktuurihankkeissa ja cleantech-alalla. Finpron mukaan alue on toipunut hyvin 1990-luvun lamasta ja maat ovat selvinneet lähes kolhuitta viimeisistä laskusuhdanteista. Valtavista mahdollisuuksista huolimatta alueella toimii vain kourallinen TALVIRENKAAT, VANEROINTI JA VETOKOUKKU yht. suomalaisia yrityksiä, Finpron Aasian aluejohtaja Jari Hietala kertoo. Uusille markkinoille pyrkiville yrityksille ensisijaisen tärkeää on löytää oikeat markkina-alueet ja saada tukea verkostojen muodostamiseen, Hietala sanoo. 499 Etusi vähintään milj. Viime vuonna 69 Keksintösäätiön tukemaa yritysaihiota sai jatkorahoitusta yhteensä 34 miljoonaa euroa kasvuyritysrahoittajilta eli Tekesiltä, Finnveran pääomasijoitustoiminnalta ja yksityisiltä pääomasijoittajilta. Kokonaissumma yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. Visa vinkuu Luottokorttimyynti kasvoi viisi prosenttia viime vuodesta. Suomalaiset vinguttivat korttia aiempaa useammin myös ulkomailla. Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo oli Suomessa 8,3 miljardia euroa vuonna Suomalaisten luottokorttimaksut ulkomailla kasvoivat 6,5 prosenttia, selviää Tilastokeskuksen luvuista. Vuonna 2011 Suomessa oli 3,4 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä. Sotshiin katsomot Suomesta Forssalainen Kerko Katsomot Oy varustaa Sotshin olympialaisten pääareenan ekologisella teleskooppikatsomolla. Teleskooppikatsomon ideana on, että katsomo ei vie tilaa hallista, kun yleisöä ei ole paikalla. Sotshin kauppa on merkittävä Kerko Katsomoille, sillä kaupan arvo on neljännes vuoden liikevaihdosta. Yrityksen tuotteista yli puolet menee vientiin. UUDISTUNUT CITROËN JUMPER Autoveroton svh. alkaen arvioitu autovero 3 832,85 CO 2 -päästöllä 199 g/km = ,85 + toimituskulut. Mallisto 8 17 m 3, hv. Kuvan auto lisävarustein. CRÉATIVE TECHNOLOGIE UUDET EURO 5 -MOOTTORIT SEKÄ PARANTUNUT TURVALLISUUS- JA MUKAVUUSVARUSTELU > Vakiona mm. ESP-ajovakaudenhallintajärjestelmä, ABS-jarrut, kuljettajan turvatyyny, ilmastointi, CD/MP3-soitin, liukuoven ikkuna ja Webasto ohjelmoitavalla kellolla. > Alkaen 7,4 l /100 km ja CO 2 -päästö 195 g/km.

12 12 uutiset Digimarkkinointia pk-yrityksille Joukko keskisuomalaisia pk-yrityksiä lähti mukaan hankkeeseen, jossa koulutetaan digitaaliseen markkinointiviestintään ja sosiaalisen median käyttöön liiketoiminnassa. Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että yritykset varmistavat kilpailukykynsä tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. Kaksivuotisessa Keski- Suomen ELY-keskuksen ja EU:n osarahoittamassa hankkeessa ovat Jyväskylän Energian lisäksi mukana kymmenen muuta alueen yritystä. Hanketta toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. ALEKSI POUTANEN Kilpailuvalttimme on nimenomaan keskittyminen kapealle osaamisalueelle. Petri Konkari YRITTÄJÄSANOMAT 5/ ,4% Pohjois-Pohjanmaalla 48,4 prosenttia yrittäjistä uskoo liikevaihdon kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Positiivisimmat näkymät ovat teollisuudessa ja palveluissa. Parhaimmat työllisyysnäkymät ovat teollisuudessa ja ict-toimialoilla. Kuljetustoimialalla on edelleen sopeuttamistarpeita noin 16 prosentissa yrityksistä. Tilanne on sielläkin kuitenkin paranemaan päin. Kuittipakko tulossa lakiin Työ- ja elinkeinoministeriö pohtii parhaillaan tarvetta säätää laki kuitinantovelvollisuudesta, jolloin kuitin tarjoaminen asiakkaalle tuotteen tai palvelun ostamisesta tehtäisiin yrittäjälle pakolliseksi. Samalla ministeriö haluaa kuulla kuluttajien kokemuksia ja näkemyksiä kuitin saamisesta lainvalmistelua varten. Vastauksia varten on perustettu jopa oma verkkosivusto otakantaa.fi, joka on avoinna toukokuun loppuun asti. Kuitinantovelvollisuuden tavoitteena on torjua harmaata taloutta. STRATEGIA. Telemarkin toimitusjohtaja Petri Konkari haluaa pitää tuotannon Suomessa. Laivan komentokeskus syntyy sisämaassa Tuusulalainen Telemerkki pärjää kovassa kilpailussa eurooppalaisten valmistajien kanssa. Pentti Honkanen Laivan rakentaminen on paljon muutakin kuin pelkkää hitsausta telakalla. Esimerkiksi Turussa rakennettavan Viking Linen M/s Viking Gracen komentosillan konsolit valmistaa tuusulalainen Telemerkki Oy. Konsolit valmistetaan teräksestä ja varustetaan erityisillä L3 Communication -navigointilaitteilla. Toimitusjohtaja Petri Konkarin mukaan suunnittelu tehdään yhteistyössä varustamon ja telakan edustajien kanssa. Turussa konsolit sitten hitsataan laivan komentosiltaan ja kytketään laivan sähköjärjestelmiin, Konkari sanoo. Kova kilpailu. Laivanrakennus-teollisuudessa riittää kilpailua ja tilauksista käydään kiivasta taistelua. Samoista komentosiltojen konsolitoimituksista kilpailevat muun muassa puolalaiset, saksalaiset ja venäläiset yritykset. Kilpailu on Euroopan laajuista. Konkari uskoo, että Telemerkki pärjää tekemällä laivakohtaisia ratkaisuja. Risteilyaluksissa, tutkimusaluksissa ja laivaston aluksissa konsolit, navigointilaitteet ja laivakohtaiset vaatimukset ovat hyvin erilaiset. Kilpailuvalttimme on nimenomaan keskittyminen kapealle osaamisalueelle, asiakaskohtaiset, Venäjästäkö vetoapua meriteollisuudelle? > Laivanrakennuksessa pärjätään rakentamalla erikoisaluksia. Tehdään monimutkaisia, paljon osaamista vaativia laivoja vaikka yksin kappalein, arvioi Telemerkin toimitusjohtaja Petri Konkari. Laivojen rakentamisen ohella suomalaisyritykset voivat toimia laitetoimittajina esimerkiksi yhdessä venäläisten kanssa. Telemerkin liikevaihdosta prosenttia on tullut Venäjän-kaupasta jo yli kymmenen vuoden ajan. Eräs merkittävä yhteinen hanke venäläisten kanssa koski kuutta alusta, jotka saksalainen telakka rakensi Norilsk Nikkelille. Telemerkin 80 Telemerkin Marine-liiketoiminta-alueen liikevaihdosta 80 prosenttia tulee viennistä. räätälöidyt ratkaisut ja joustava asiakaskohtainen palvelu muutostilanteissa, Konkari kertoo. Telemerkin Marineliiketoiminta-alueen liikevaihdosta 80 prosenttia tulee viennistä. Tuotanto on vahvuutemme ja se pidetään Suomessa. Jos tekisimme satoja kappaleita samanlaisia konsoleja, tuotanto ehkä kannattaisi siirtää pois täältä. Laivakohtaiset ratkaisut vaativat paljon suunnittelua ja osaamista. Jo pelkkä henkilökunnan koulutus olisi pullonkaula, Konkari sanoo. Telemerkki päätti kymmenen vuotta sitten keskittyä marine- ja hospital-liiketoiminta-alueille. Yhtiö on toimittanut Turun yliopistolliselle keskussairaalalle 14 leikkaussalin ohjauskeskusta. Se on varmaan yksi Suomen suurimmista tämän alan kohteista juuri nyt. Referenssejä meiltä löytyy 30 vuoden ajalta, Konkari sanoo. Yhtenä esimerkkinä Telemerkin omasta tuotekehityksestä on TrainTalk-ohjaamoradio, joka toimitettiin Malux Finland Oy:n kautta VR-yhtymälle Suomen kaikkiin vetureihin. Malux on myynyt TarinTalkohjaamoradioita muun muassa Ruotsiin ja jopa Australian rautateille. Mikä Telemerkki? Perustettu vuonna 1971 Liikevaihto 3 4 miljoonaa euroa Henkilöstö Päätuotteet Marine: Laivojen komentosiltojen konsolit, konehuoneiden ohjauspulpetit, navigointisimulaattorit Hospital: Sairaalojen leikkaussalien ohjauskeskukset venäläiset asiakkaat toimittivat navigointijärjestelmän, joka asennettiin Telemerkin valmistamiin konsoleihin. Mahdolliset Venäjän ja EU-alueen tullit vältettiin, koska alukset rakennettiin EU-alueella ja pääosin ilman tavarantuontia ja vientiä Venäjän rajan yli. Venäläisten asiakkaiden kannalta on myös merkittävää, että Helsingissä on jo suomalaisten ja venäläisten puoliksi omistama telakka. Venäläiset ovat hyvin laatutietoisia ja vaativia asiakkaita. Mutta muuten hyvin paljon suomalaisten kaltaisia. Tärkeintä on saavuttaa molemminpuolinen luottamus, Konkari sanoo.

13 5/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 13 Yritys kaikkien ja kaikki yrityksen puolesta. Yritys, joka pitää huolta henkilöstöstään, menestyy paremmin. Sen työnantajamielikuva on hyvä ja rekrytointitilanteessa se on haluttu työpaikka. Sitoutuneet ja motivoituneet työntekijät ovat merkittävä kilpailuetu yritykselle. Yrittäjä, tule Osuuspankkiin keskustelemaan fiksuista tavoista kannustaa henkilökuntaasi. Esimerkiksi ryhmäeläkevakuutus on saajalleen houkutteleva ja arvostettu etu ja sinun kannaltasi taloudellisesti erittäin järkevä. Lisää tietoa löydät osoitteesta op.fi/elakeratkaisut ProFundia Ryhmäeläkkeen myöntää OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistama OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehenä pankki toimii.

14 14 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 5/2012 Peter Keisu: Arvi luottaa ratkaisuihini Lotta Tammelin Arvi on pomona reilu mies, ja hän pitää sen, minkä lupaa. Olen ollut hänen alaisensa nyt neljä vuotta. Olen toimitusjohtajana Autopalvelu Ojanperä Oy:n Luulajan toimipisteessä. Arvi itse työskentelee pääasiallisesti Torniossa. Näemme yleensä kerran viikossa, kun hän tulee käymään Ruotsin puolelle. Pidän siitä, että saan tehdä itsenäisiä päätöksiä työssäni, enkä koe ongelmalliseksi sitä, ettei esimieheni ole koko ajan paikalla. Arvi myös luottaa ratkaisuihini, ja siihen, että hoidan asiat niin kuin kuuluukin. Joskus juttelemme isommista päätöksistä puhelimessa, jos tarvitsen hänen neuvoaan jossakin asiassa. Keskustelemme puhelimessa muutenkin päivittäin. Pidän kuitenkin myös tärkeänä, että tapaamme säännöllisesti, koska se parantaa kommunikaatiotamme. Kansalaisuus ei merkitse. Keskustelemme Arvin kanssa suomeksi. Olen Ruotsin pisteen ainoa suomen kieltä puhuva työntekijä. En koe, että sillä olisi mitään merkitystä, että pomoni on suomalainen ja minä ruotsalainen. Toki joitakin kulttuurieroja löytyy, mutta ne eivät ole merkittäviä. Emme ole koskaan joutuneet Arvin kanssa riita- tai konfliktitilanteisiin. Hän on hyvin suora ja sanoo aina, mitä ajattelee. Pidän siitä. Näiden neljän yhteisen vuoden aikana olemme tulleet läheisemmiksi, ja puhumme joskus myös muistakin kuin työasioista. Seuraamme jääkiekkoa yhdessä, ja koen yhteisen tekemisen tärkeäksi. Se vahvistaa yhteishenkeä, kun toimipisteet ovat eri maissa ja etäällä toisistaan. minun pomoni Peter Keisu työskentelee toimitusjohtajana Arvi Ojanperän Autopalvelu Ojanperä Oy:n Luulajan toimipisteessä. Arvi Ojanperä: Emme ole törmänneet kulttuurieroihin Minulla on alaisia Torniossa yhdeksän ja Luulajassa seitsemän. Meillä on myös Kemissä neljä henkeä töissä. Olen yllättynyt, miten vähän eroa on työskennellä ruotsalaisten ja suomalaisten alaisten kanssa. Odotin, että törmäisimme enemmän kulttuurieroihin. Ruotsalaiset ovat pohjoisessa kuitenkin hyvin samanlaista väkeä kuin suomalaiset. Keskustelen ruotsalaisten alaisteni kanssa ruotsiksi. Vaikka kielitaitoni on heikko, olemme pärjänneet ihan hyvin. Peter on ainoa ruotsalaisista alaisistani, joka puhuu suomea. Järjestän alaisilleni yhteistä tekemistä myös työajan ulkopuolella. Pikkujoulut on odotettu tilaisuus, ja seuraamme myös jääkiekkoa yhdessä. Yhteinen tekeminen nostattaa henkeä työpaikalla. JUHANI FRAKI

15 5/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 15 Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja. Kolumni RAUNO VANHANEN Rauno Vanhanen: Ideologioista ei seuraa mitään hyvää Välillä kannattaa yksinkertaistaa asioita, joiden kuvitellaan olevan mutkikkaita. Tässä yksinkertaistetaan. Korkea työttömyys ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyys ovat sen ilmentymiä, että yhteiskunnan toimintasäännöt eivät kaikilta osin ole kohdallaan, kun työtä kuitenkin varmuudella olisi tehtäväksi. Se, että lähes ikäluokan verran nuoria on ilman työtä ja ilman Meillä tavoitellaan sitä, että ikäluokat koulutetaan laitosmaisesti. peruskoulun jälkeisiä opintoja, syrjäytymisen kierteessä, osoittaa aivan samaa: yhteiskunnan rakenteet eivät ole kunnossa. Eivät nämä ilmiöt ole mitään luonnonlakeja vaan seurausta ideologisista valinnoista. Mikään yritys ei voi ottaa töihin henkilöä, jonka työpanos ei tuota yritykselle edes TES:n taulukkopalkan ja sivukulujen arvoista tuotosta. Toisaalta yhteiskunnassa ei tunnuta myöntävän, että osalla meistä tilanne kuitenkin on tämä. Mitä näiden ihmisten kohdalla sitten tehdään? Heitä pyöritetään toimenpiteissä, kurssituksissa ja työpajoissa, eikä tule edes mieleen, että kyllä hekin voisivat tehdä ihan oikeaa työtä. Yhteiskunnan pitäisi sallia heidän palkkaamisensa sillä palkkatasolla, joka vastaa heidän työpanoksensa arvoa. Samankaltainen on ilmiö nuorten syrjäytymisessä. Ammattiopintojen ulkopuolelle jääneiden nuorten kohdalla tilanne on osaltaan seurausta koulutusideologiasta. Meillä tavoitellaan sitä, että ikäluokat kokonaisuudessaan koulutetaan oppilaitoksissa laitosmaisesti. Vaihtoehtoisena väylänä olevaa työn kautta oppimista ei tietoisesti ole haluttu nuorten ihmisten kohdalla edistää. Vielä kolmas kyseenalainen opinkappale. Sellaiset yritykset, jotka eivät kykene maksamaan työehtosopimusten mukaisia palkkoja, saavatkin kaatua. Näiden tilalle tulevien yritysten uskotaan palkkaavan työttömäksi jääneet paremmalla palkalla. Tämäkään ei ole toteutunut. Nämä ideologiset linjaukset pitää kyseenalaistaa. Ideologia ei voi olla kohdallaan, jos lopputuloksena opinkappaleiden seuraamisesta on pitkäaikaista työelämän ulkopuolelle joutumista ja syrjäytymistä. Meillä tarvitaan myös nykyistä matalammin palkattuja töitä, joissa palkka vastaa työsuoritteen arvoa. Nyt näitä, usein avustavia töitä tekevät muiden töidensä ohella hyvän koulutuksen saaneet. Meillä tarvitaan nuorille mahdollisuus myös työn kautta oppimiseen. Laitoskoulutusideologian ehdottomuudesta pitää luopua. Oulusta mallia energiaosaamiseen Build Up Skills Finland kutsui rakennusalan ammattilaisia työpajaan, jossa mietitään rakennustyömaan ammattilaisten energiaosaamisen kehittämistarpeita. Työpajaan osallistui nelisenkymmentä asiantuntijaa Oulun kaupungin rakennusvalvonnasta, rakennusalan ammatillisista koulutuslaitoksista sekä rakennus- ja talotekniikka-alan yrityksistä. Työpajojen tavoitteena on koota rakentamisen ammattilaisten näkemyksiä keinoista, joilla rakennustyömaalla työskentelevien tiedot, osaaminen ja työnlaatu nostetaan paremmalle tasolle. Kasvuyritykset loivat puolet työpaikoista Suomen 668 kasvuyritystä loivat työpaikkaa, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema Kasvuyrityskatsaus Katsaus kattaa vuodet Kasvuyritykset loivat työpaikkaa, mikä vastaa puolta työllisyyden lisäyksestä. Tarkastelujaksolle osuneen kansainvälisen talouskriisin takia kasvuyritysten määrä laski, mutta niiden luomien työpaikkojen määrä kasvoi. Selvityksen mukaan 70 prosenttia kasvuyrityksistä on palveluyrityksiä.

16 16 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 5/2012 Toinen tie ammattiin Oppisopimus sopii varsinkin kädentaitoa vaativille aloille. Olli Hakala Opiskelija Antti Jakku arvostaa yksilöllistä opetusta Miksi halusit oppisopimuskoulutukseen? Omalta kohdaltani oppisopimus oli lottovoitto, sillä halusin vaihtaa alaa, mutta kahden lapsen ja asuntolainan takia normaali koulu ei olisi ollut mahdollinen. Jos olisin mennyt kouluun, niin olisin varmasti jo lopettanut ja palannut vanhaan työhöni. Vaikka olen suorittanut lukion hyvillä arvosanoilla, niin koulun penkillä istuminen on muuttunut iän myötä vaikeammaksi. Miten pitkään olet ollut oppisopimuskoulutuksessa? Tänä keväänä tuli vuosi täyteen oppisopimusopiskelua. Alun perin tarkoituksena oli, että oppisopimus loppuu vuoden 2013 lopussa. Aikataulua on kuitenkin saatu tiivistettyä, koska olen suorittanut näytöistä jo puolet. Mitä järjestelyjä oppisopimus kohdaltasi vaatii? Työnantajalla on tiedossa, koska olen koulussa. Aluksi olin päivän kahdessa viikossa tunnilla, mutta aikataulun tiivistämisen jälkeen olen ollut noin päivän viikossa koulussa. Tunnit ovat muiden aikuisopiskelijoiden kanssa, he käyvät ihan normaalia päiväkoulua. Työnantaja Joni Lindblom vaalii ammattiosaamista Onko yrityksellä aiemmin ollut oppisopimusoppilaita? Antti on ensimmäinen oppisopimusoppilas yrityksessä. Meille tämä tuo kokemusta työssä ohjaamisesta ja ammattitaidon vaalimisesta. Kokemus on lujittanut käsitystäni oppisopimuskoulutuksen hyödyistä ammattiin kouluttautumisessa. Miksi yrityksenne palkkasi oppisopimusoppilaan? Päällimmäinen syy oli nuorten syrjäytyminen työelämästä sekä alan ammattiosaajien väheneminen. Itse suoritin ammattikoulussa maalarin ammattitutkinnon kahdessa vuodessa, mutta huomasin opintojen vasta alkaneen, kun siirryin oikeille työmaille. Saatko erilaisen koulutuksen kuin ammattikouluopiskelijat? Omassa koulutuksessani käsitellään sellaisia asioita, joita varmasti tarvitaan työelämässä, kaikki ylimääräinen jää pois. Koulussa on ammattitaitoisia opettajia, mutta minua opettaa maalarimestari ja olen hänen työparinaan. Uskon, että Jonia seuraamalla opin paremmin kuin kirjoja lukemalla. Työ myös tapahtuu oikeissa paikoissa eikä oppilaitosten harjoitustiloissa. Vaatiiko tämä eri asioita kuin perinteinen koulutus? Kyllä tämä vaatii vähän erilaista asennoitumista. Kyse on työelämästä ja ilmapiiri on erilainen kuin koulussa. Täällä ei voi seisoskella ja pitää ymmärtää, että ollaan töissä eikä harjoittelussa. Koulussa on KUVAT: PEKKA SIPOLA kuitenkin suhteellisen vapaata, mutta työssä pitää osata ottaa vastuuta. Aluksi minulla oli vain vähän vastuuta, mutta se on kasvanut ajan myötä. Oppisopimus sopii hyvin myös nuorille ja varsinkin niille, joilla tuntuu vaikealta olla koulussa. Koulutuksessa käsitellään asioita, joita varmasti tarvitaan työssä. Antti Jakku Erinomainen tapa rekrytoida ja varmistaa osaaminen. Joni Lindblom Millaisille yrittäjille oppisopimusopiskelija sopii? Tämä sopii mainiosti monenlaiselle yrittäjälle, sillä oppisopimus on erinomainen tapa rekrytoida henkilökuntaa ja varmistaa heidän ammattiosaamisensa. Tärkeää on, että yrityksen henkilökunta on asennoitunut myönteisesti oppisopimuskoulutukseen. Millaisia järjestelyjä oppisopimus vaatii yrittäjältä? Aloitusvaiheessa paneutuminen ja töiden suunnittelu on tärkeää. Oman kokemukseni mukaan se ei kuitenkaan ole vaikeaa. En koe, että oppisopimuskoulutus vaatisi minulta erityistä vaivannäköä, vaan halu kehittää ja työllistää korvaa kaiken vaivan. Mitä tulee ottaa huomioon oppilasta valittaessa? Itse näen oppisopimuskoulutuksen mahdollisuutena ja yritystä tukevana asiana, mutta tärkeintä on oppilaan motivaatio. Se pitää selvittää jo työhaastatteluvaiheessa. työssäoppiminen. Antti Jakku (oik.) istuu koulun penkillä vain päivän viikossa. Yrittäjä, näin palkkaat oppisopimusoppilaan 1 Oppisopimusopiskelusta kiinnostunut työssä oleva tai työtön ottaa yhteyttä työnantajaan ja kertoo kiinnostuksestaan kouluttautua oppisopimuksella. Työnantaja voi myös hakea ilmoituksella oppisopimusopiskelijaa avoimella haulla. 2 Kun työnantaja ja työntekijä ovat keskustelleet mahdollisesta oppisopimuksen solmimisesta, ottaa jompi kumpi yhteyttä oppisopimuskeskukseen. Oppisopimuksella on mahdollisuus suorittaa noin 370 erilaista toisen asteen ammatillista tutkintoa. Oppisopimuskeskuksia on ympäri Suomea yhteensä Oppisopimuskeskuksen koulutustarkastaja varmistaa yrityksen soveltuvuuden työssäoppimispaikaksi ja solmii opiskelijan ja työnantajan kanssa kirjallisen oppisopimuksen. Työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja saa oppisopimuskeskukselta nimellisen koulutuskorvauksen (perustutkinnoissa maksimissaan noin 200 euroa). 4 Työpaikalla opiskelijalle nimetään työpaikkakouluttaja, joka ohjaa työssä oppimista. Oppisopimuskoulutuksessa noin 80 prosenttia on työssä oppimista ja 20 prosenttia oppilaitoksessa tapahtuvaa tietopuolista opetusta. Työnantaja voi halutessaan maksaa palkkaa myös teoriapäiviltä. 5 Opiskelija, työpaikkakouluttaja ja oppilaitoksen kouluttaja laativat yhdessä henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Opiskelu kestää tutkinnosta riippuen 1 2,5 vuotta. Tällä hetkellä ammatillisessa peruskoulutuksessa on ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa oppisopimusopiskelijaa.

17 5/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 17 Kaupungilla: Onko verkostoitumistapahtumista hyötyä? Kyllä. Olen yrityksen edustajana ensimmäistä kertaa verkostoitumassa täällä Yritystä Stadiin -tapahtumassa ja uskon, että tästä on hyötyä. Vedestä voi ansaita rahaa Maailmalla on meneillään kymmeniä smart water -hankkeita, jotka luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. FinNoden selvityksen mukaan esimerkiksi kaivosteollisuudessa tarvitaan tarkempaa mittaus- ja ennakointitietoa vedenkäytön tehostamiseksi. Suomalaisyritysten kannalta kiinnostavissa hankkeissa vedenkäytön mittaus- ja ennakointiteknologiaan yhdistyy vaativat olosuhteet. Nämä hankkeet tarjoavat mahdollisuuksia esimerkiksi antureita ja langattomia lähettimiä valmistaville suomalaisyrityksille, sanoo Finpron toimialajohtaja Janne Hietaniemi. Smart water -termillä viitataan ratkaisuihin, joissa vedenkäytön tehostamiseksi vesiosaamiseen yhdistetään uusin tietotekniikka ja teknologia. Ruotsalaisille suomalaiset popot Sievin Jalkine Oy toimittaa Ruotsin puolustusvoimille jalkineparia. Lisäksi sopimuksessa on optio jalkineparin toimittamisesta. Jalkineet valmistetaan Sievin Jalkineen Sievin ja Oulaisten tehtailla. Tilauksen työllistävä vaikutus on 14 henkilötyövuotta ja lisäksi option vaikutus noin 10 henkilötyövuotta. Sievin Jalkine on Pohjois-Euroopan johtava jalkinevalmistaja. Viennin osuus tuotannosta on puolet, pääosin Pohjois- ja Keski- Eurooppaan. Vientimaita oli viime vuonna 25. Sievin kaikki jalkineet valmistetaan Suomessa. Ville Heinikari, Tulkkaus- ja käännöskeskus Professional Oy, Helsinki Kyllä. Tapahtumista löytyy uusia ihmisiä ja kontakteja. Jos yritys on olemassa, niin on mahdollista kertoa muille toiminnasta ja saada sitä kautta yritykselle mainosta. Natalia Butina, tuleva yrittäjä, Helsinki Kyllä. Tapahtumissa tapaa yhteistyökumppaneita ja voi solmia uusia bisneskumppanuuksia. Sekä tietysti tapaa tuttuja. KUN MIETIT YRITYKSEN PERUSTAMISTA tai laajentamista suomenmaalla, kerro siitä Harrille. Harri puolestaan kertoo sinulle selvällä suomen kielellä, miksi yrityksesi kannattaa sijoittua Jyväskylän seudulle. Samalla saat yrityksellesi räätälöidyn, konkreettisen kartoituksen ja suunnitelman yrityksesi mahdollisuuksista keskellä Suomea. Ilman sitoumuksia, Harrin kunniasanalla. Ota yhteyttä, voit vain voittaa. Harri Heinänen myyntipäällikkö +358 (0) MIKSI JYVÄSKYLÄN SEUTU? 1 Sakari Kemppainen, Mainostoimisto Siberia, Oulu KyLlä. Olen yksinyrittäjä ja saan mahdollisuuden tavata muita yrittäjiä. Vaikka muut olisivat toisten alojen yrittäjiä, he painivat samojen asioiden kanssa kuin itse. 2 3 Lue lisää: humantechnology.fi jykes.fi Jutta Ollila, Tmi Jutta Ollila, Helsinki

18 18 YRITTÄJÄSANOMAT 5/2012 Christoffer Aspegren Pasi Jokiniemi Arto Laajalahti Maarit Maatraiva Michael Stromer Espoo p Espoo p Espoo p Espoo p Espoo p Päivi Puolakka Jussi Toikkanen Anne Salminen Timo Niemelä Heikki Itäranta Helsinki p Helsinki p Hyvinkää p Hämeenlinna p Joensuu p Jaakko Pätiälä Jouko Koskelainen Jani Karhu Lasse Komulainen Otto Marjanen Kal Pal Kokkola p Kouvola p Kuopio p Kuopio p Lahti p My La p. 0 Markku Erholtz Tapani Lehto Veli Salmela Juha Väisänen Risto Itälinna Oulu p Oulu p Oulu p Oulu p Pori p Susanna Ikäheimo Rovaniemi p Maiju Missokia Tampere p Aila Mäkiranta Rovaniemi p Tomi Ojala Tampere p Lue miksi yhä usea henkilövakuutu Seppo Hellsten Turku p Michael Isaksson Turku p Krisse Koivunen Turku p Aki Lahti Turku p Teemu Suominen Turku p Antti Immonen Asko Liimatainen Jari Ollikainen Sari Airaksinen Anne Erlund Taru Heino Vantaa p Vantaa p Vantaa p Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Päivi Peltoniemi Harri Salonen Jenni Suominen Nina Suontlahti Henna Suvanto Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Meklariassistentti p Sam Kari Myyntineuvottelija p Sarah Kari Myyntineuvottelija p Marjo Konsala Myyntineuvottelija p Anne Koskinen Myyntineuvottelija p Hanna Markkula Myyntineuvottelija p Sari Närhi Myyntineuvot p Hoidamme vuosittain enemmän vahinkotapauksia kuin kukaan muu, joten tunnemme yrittäjän riskit. Vahva osaaminen onkin nostanut Ifin ykkösvaihtoehdoksi yrittäjien vakuuttajana.* Soita alueesi myyntipäällikölle tai yrityspalveluumme ja pyydä maksuton Oikea Turva -kartoitus. Sen avulla löydät itsellesi ja työntekijöillesi sopivan vakuutusturv turhia maksuja. Lisätietoa yrityksen henkilöva if.fi/vakuutahenkilosto *Suomen Yrittä

19 5/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 19 Maarit Jalasjoki Forssa p Riitta Heliövaara Helsinki p Juuso Korhonen Helsinki p Valtteri Koskiniemi Helsinki p Jani Martikainen Helsinki p Riitta Kartano Tuuli Laajalahti Lari Runsten Camilla Servin-Lahti Juha Leppänen Jyväskylä p Jyväskylä p Järvenpää p Järvenpää p Kankaanpää p le o yntipäällikkö Jukka Ruoho Olli Lehtimäki Aila Saari Kristiina Jaakkola hti Lahti p Lappeenranta p Lohja p Mikkeli p Jan Runsten Pori p Mårten Holmström Porvoo p Kim Högström Porvoo p Mika Keeninen Rauma p Arto Bergman Rovaniemi p mpi yrittäjä ottaa ksensa meiltä. Jukka Pohjoismäki Tampere p Kim Lehtonen Salo p Juha Tokee Tampere p Sirpa Heiskanen Tampere p Mikko Vanhanen Tampere p Mika Wallenius Tomas Käld Sanna Tiesmaa Jussi Alve Tero Ekman Turku p Vaasa p Vaasa p Vantaa p Vantaa p Senja Itäsola Outi Jokinen Kirsti Koivuniemi Ulla Kosonen Arja Myllynen Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Meklariassistentti p Kati Uhlgren Jan-Erik Vuorinen Paula Aunio Pia Cajan Antti Jalava Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Myyntineuvottelija p Myyntineuvottelija p Myyntineuvottelija p telija Seija Peltola Myyntineuvottelija p Hannu Pulkkinen Myyntineuvottelija p Mervi Raimo Myyntineuvottelija p Päivi Renkola Myyntineuvottelija p Timo Seppä Myyntineuvottelija p an, ilman päällekkäisyyksiä tai kuutuksista löydät osoitteesta jäsanomat lukemis- ja huomioarvotutkimus 8/2011 Aulikki Tarvainen Myyntineuvottelija p Leila Törhönen Myyntineuvottelija p Simo Ämmälä Myyntineuvottelija p

20 20 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 5/2012 Palkka juoksee lomallakin Laissa vuosilomapalkan laskenta on määritelty seuraavasti: 1) Kuukausipalkkainen: saa palkkansa myös vuosiloman ajalta. 3) Alle 14 päivää, mutta Näin lasket työntekijäsi vuosiloman palkan. Olli Hakala Kesäloman aikaisen palkan määräytyminen tuottaa monelle työnantajalle päänvaivaa vuodesta toiseen. Pääsääntönä on, että työntekijällä on vuosilomansa ajalta oikeus vähintään keskimääräiseen palkkaansa. Vuosilomapalkan laskentaan on erilliset laskentasääntönsä kuukausipalkkaisille, yli 14 päivää kuukaudessa työskentele- ville tuntipalkkaisille ja niille, jotka työskentelevät yli 35 tuntia kuukaudessa mutta kuitenkin alle 14 päivää kuukaudessa. Lisäksi työehtosopimuksissa on omia sääntöjään vuosilomapalkan maksamisesta. Ennen kuin aletaan laskea vuosilomapalkkaa, on määriteltävä vuosiloman pituus ja määriteltävä sen ajankohta. Vuosiloman määräytymistä ja antamista sekä vuosilomapalkan laskemista koskevat yksityiskohtaiset ohjeet ja säännökset on kuitenkin tarpeen varmistaa yrittajat.fi-sivuston Työnantajan ABC -osiosta. Alle 35 tuntia kuukaudessa työskenteleville ei kerry vuosilomaa, mutta heille maksetaan lomakorvausta työsuhteen aikana. Luontaisedut annetaan vähentämättöminä. Jos edut eivät ole käytettävissä loman aikana, korvataan ne rahana. Esimerkiksi työpaikan tarjoama lounas tulee maksaa osana vuosilomapalkkaa. 2) Vähintään 14 päivää kuukaudessa työskentelevät tuntipalkkaiset: keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vuosilomalain mukaisella kertoimella. Lomaraha ei perustu lakiin vaan työehtosopimuksiin. Yleensä 50 % lomapalkasta. Olen opiskelija ja olen tehnyt töitä 40 tuntia kuukaudessa puolen vuoden ajan. Lomaani kertyy 2 päivää kuukaudessa ja saan vuosilomapalkkaa 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden palkasta. vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevät tuntipalkkaiset: työsuhteen kestosta riippuen 9 tai 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden palkasta. VILLE TAKKINEN Minä olen ollut vuosia kuukausipalkkainen ja vuosilomaani kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. Olen työskennellyt vuoden alusta tuntipalkkaisena 37,5 tuntia viikossa. Vuosilomaani kertyy 2 päivää kuukaudessa, eli maaliskuun loppuun mennessä kuusi päivää. Loman ajalta saan palkkaa vuosilomalain mukaisen kertoimen perusteella. 30 lomapäivää vuodessa Vuosiloman määräytyminen: 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. 2 päivää, jos työsuhde on kestänyt mennessä yhtäjaksoisesti alle vuoden. Loman ajankohta: Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan lain asettamissa rajoissa. Työntekijää on kuultava ennen määräämistä. Kuka menestyy muutoksessa? Tutkija herättää päättäjiä tekemään käytännöllisiä ratkaisuja suurten visioiden sijasta. Olli Hakala Täällä Kymenlaaksossa on totuttu toimimaan piippujen varjossa, sanoo tutkija Kyllikki Taipale-Erävala. Sen vuoksi ei ole osattu valmistautua siihen, että piiput voivat joskus himmentyä tai romuttua kokonaan. Yrittäjyyden kehittyminen, eli maaperän muokkaa- minen on jäänyt heikoksi. Taipale-Erävala valmistelee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa väitöskirjaa, työnimeltään Pk-yritysten osaaminen innovaatiotoiminnassa, joka käsittelee yritysten osaamista ja niiden toimintaa muutoksessa. Ikänsä Kymenlaaksossa eläneelle Taipale- Erävalalle kotiseutu on muuttunut tutkimuskentäksi, kun suuret paperiyhtiöt ovat siirtäneet tuotantoa halpamaihin. Tutkija herättelee päättäjiä tekemään käytännönläheisiä ratkaisuja. Haastattelemani yhteiskunnalliset vaikuttajat puhuivat rakennemuutoksen johtamisesta. Yllättävintä kuitenkin oli, että hyvin rakennemuutoksesta selvinneet yritykset eivät olleet edes tietoisia näistä, heihin itseensä kohdistetuista toimista, Taipale- Erävala kertoo. Toimet tulisi pikemminkin kohdistaa niihin kipupisteisiin, jotka yritykset itse ovat havainneet. Ei tarjota bulkkia. Muutos on hyvästä. Taipale-Erävala suhtautuu muutokseen positiivisesti. Tällä hetkellä hän seuraa vuosien ajan noin kymmentä yritystä, joille lopetettu paperitehdas oli iso asiakas. Tarkastelun kohteena on se, miten pkyrityksen osaaminen muuttuu. Sieltä muutoksesta nousee aina hyvää. Uutta tietoa ja uusi tulevaisuus. Oma osaaminen pitää kuitenkin ensin tunnistaa, tutkija sanoo. Esimerkiksi suunnittelutoimisto ymmärtää mistä toiminnan arvo tulee, mutta jos koneet tekevät yrityksen lopullisen tuotteen, niin henkilöosaamista ei välttämättä tunnisteta. Parhaiten muutoksessa pärjäävät ne, jotka havainnoivat koko ajan ympäristöään. Huomaavat trendit ja muutokset, Taipale-Erävala tiivistää.

21 5/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 21 Marginaalit nousussa Yrityslainojen marginaalit ovat Suomen Pankin tilastojen mukaan nousussa. Alle miljoonan euron yritysluottojen marginaalit olivat korkeimmillaan tämän vuoden helmikuussa, jolloin ne pyörivät runsaan 1,5 prosentin kieppeillä. Kasvua edellisvuoden lukemiin oli noin 0,25 prosenttiyksikköä. Suomen Pankin viimeisimmät tilastotiedot ovat maaliskuulta, jolloin pankkien myöntämien uusien yritysluottojen korko oli keskimäärin 2,95 prosenttia. Maaliskuussa 12 kuukauden euribor-korko oli 1,5 prosenttia. Sen alle on painuttu edellisen kerran vain vuonna Vuosia 2011 ja 2012 vertailtaessa suurin hyppäys tapahtui kuitenkin tammikuussa 2012, jolloin edellisvuoden tilastoihin verrattuna yritysluottojen marginaaleissa on kasvua lähes 0,4 prosenttiyksikön verran. Tammikuussa 2011 uusista yritysluotoista maksettiin keskimäärin 2,7 prosentin korkoja. Tämän vuoden tammikuussa vastaava keskikorko oli pompannut noin 3,4 prosenttiin Yrittäjäsanomien vahvistettu levikki oli kappaletta vuonna Levikkiä ei tarkastettu vuonna Ammatti- ja järjestölehtien kategoriassa suurin levikki oli Taloustaito-lehdellä, Aalto Henkilöstöpalvelut laajentaa Aalto Henkilöstöpalvelut ostaa LHX Consulting Oy:n suorahakuliiketoiminnan. Tavoitteena on laajentaa vuonna 2005 perustetun Aalto Henkilöstöpalveluiden toimintaa. LHX Consunlting on vuonna 1997 perustettu ict-asiantuntijoiden henkilöhakuun erikoistunut konsulttiyritys. Samalla Aalto Henkilöstöpalveluiden suorahakuliiketoiminnan vetäjänä aloittaa Jukka Satama. Aalto Henkilöstöpalveluiden liikevaihto oli viime vuonna 5,2 miljoonaa euroa. Amerikkalaiset saavat Angry Birds -kengät Suomalaisen Rovio porskuttaa eteenpäin. Nyt yritys on tehty lisenssisopimuksen Cortina - Leomil Groupin kanssa kenkien valmistuksesta. Angry Birds -kengät tulevat markkinoille Yhdysvalloissa ja Kanadassa ensi syksynä. Amerikkalaisyrityksen valikoimaan kuuluu jo ennestään laaja valikoima elokuva- ja animaatiohahmoja. Lisenssillä valmistettuja Angry Birds kenkiä on puolestaan ollut aiemmin saatavilla muun muassa Kiinassa. UUSI CITROËN C1 ALK PACK STYLE PA -varustepake -varustepaketti LE T STY CK P tti k Sisältää: ilmastointi keskuslukitus radio/cd sähköikkunat edessä 399 C1 Attraction -malleihin. ETUSI 1340 Venäläiset hakevat vauhtia Suomesta Venäläisyrityksille järjestetty MoneyTalks-tapahtuma keräsi runsaasti itänaapurin kasvuyrityksiä Espooseen. 32 yrityksen ryppäästä lupaavimmiksi valittiin Workle, Computer Visions Systems JSC ja JetTaxi. Suomi kiinnostaa kansainvälistymisen kasvualustana ja porttina EUmarkkinoille toimivan liiketoimintaympäristönsä ja läheisen sijaintinsa vuoksi, tapahtuman järjestäneen Greater Helsinki Promotionin Olivier Bonfils totesi. YRITTÄJÄ! Uuden Citroën C1:n voi muutoskatsastaa myös pakettiautoksi, jolloin hinta alk. 7452,60 * (alv 0 %). Tule ja kysy lisää! ALK. CO 2 -PÄÄSTÖT 99 G/KM, KULUTUS 4,3 L /100 KM. Edullinen hankkia, edullinen käyttää. Citroën-malliston pienin auto on uudistunut. 3- tai 5-ovinen ja näyttävillä led-valoilla varustettu uusi C1 takaa taloudelliset ajokilometrit ja edulliset käyttökustannukset. Nyt lisäksi BMP-automaattivaihteisena. CRÉATIVE TECHNOLOGIE Alk. autoveroton svh arvioitu autovero 1 584,09 CO 2 -päästöllä 99 g/km = ,09 + toim.kulut. EU-keskikulutus 4,3 4,5 l /100 km, CO 2 -päästöt g/km. Kuvan auto lisävarustein. *) Hinta sis. muutostyöt ja muutoskatsastus, autoveroton hinta 7 452,60 (alv 0 %), autoveroton hinta (alv 23 %), arvioitu autovero 1 584,09, kokonaishinta ,09.

22 22 YRITTÄJÄSANOMAT 5/2012 debatti Lähetä mielipiteesi Muut lehdet Poliitikkojen pitää nyt vain olla valtiomiehiä ja tehdä tarvittavat rakennemuutokset. Sitran yliasiamies Mikko Kosonen Keskisuomalaisessa Kaksintaistelu: Kiistely viime syksynä solmitun raamisopimuksen sopivuudesta jatkuu samalla, kun uutta raamia jo valmistellaan. Metalliyrittäjänä elämänuransa tehnyt Juha Punta ja Metallityöväen Liiton puheenjohtaja Riku Aalto ovat aivan eri mieltä raamisopimuksen järkevyydestä. Uutta raamisopimusmallia vai miksi tupoa kutsutaankin ei pidä nykymuodossaan jatkaa. Se ei tunnista riittävästi yritysten ja toimialojen tilanteita. Työllistävänä yrittäjänä minun on vaikea käsittää, miksi Helsingin kabineteissa päätetään asioista minun ja minun työntekijöideni puolesta ilman, että tiedetään tai otetaan huomioon paikallisia oloja, tarpeita ja kilpailukykyä. Harmittaa, kun edessä puhutaan yrityskohtaisista ratkaisuista, mutta takanapäin kehotetaan käyttämään perälautaa. Raamisopimus ei ota huomioon eri alojen ja yritysten palkanmaksukykyä. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus Savon Sanomissa Jos omistusasumisen verotusta kiristettäisiin, saisimme aidot vuokra-asuntomarkkinat, mikä lisäisi työvoiman liikkuvuutta ja tarjontaa. VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen Helsingin Sanomissa Kreikalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa rakennemuutoksia. Verotusjärjestelmän on oltava yksinkertainen ja läpinäkyvä. Kaikkien on oltava sen piirissä. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen Yle.fissä VESA-MATTI VÄÄRÄ Viime vuosikymmenenä kaikki yksityisen sektorin uudet työpaikat syntyivät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Miksi edelleen pitäisi pitää yllä järjestelmää, joka on luotu aivan toisenlaiseen, menneeseen maailmaan? Juha Punta Hallituksen puheenjohtaja Juha Punta Oy Suomen kilpailukyky on heikko. Sitä on pakko parantaa. Yritysten on kuitenkin hankala parantaa tuottavuutta ja auttaa Suomen kilpailukyvyn kehittämisessä, kun kustannuskehys ja jakoperusteet on lyöty kiinni. Esimerkiksi meillä metalliteollisuudessa suhdanteet vaihtelevat nopeasti, jolloin sopimuksia olisi pystyttävä tarkastelemaan yrityksen kilpailukyvyn lähtökohdista. Tukeeko raamisopimus nykymuodossaan yrityksen kilpailukyvyn kannalta riittävän nopeita ratkaisuja? Raamin sijasta pitää lisätä paikallista sopimista. Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin, ja ne ovat tutkitusti hyviä työpaikkoja. On yrityksen ja henkilökunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää, että annetaan mahdollisuuksia ja kannustetaan yrityksiä sekä niiden henkilökuntaa rakentamaan yrityskohtaisia ratkaisuja, jotka tukevat henkilökuntaa ottamaan vastuuta omasta ja yrityksen tulevaisuudesta. Pienissä yrityksissä työnantajien ja työntekijöiden välit ovat yleensä paremmat kuin suuryrityksissä. Miksei voida uskoa, että palkoista ja muista työehdoista pystytään sopimaan pienissäkin yrityksissä? Lokakuussa Oulussa yhdistetään voimat suomalaisen yrittäjyyden hyväksi yrittäjien suurtapahtumassa. Tule mukaan! Ohjelma on julkaistu ja ilmoittautuminen alkanut! Aki Louhela Virve Rosti Ismo Apell Huutajat

23 5/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 23 Yrittajat.fi Kuukauden kommentti Taas haiskahtaa siltä, että kun jotakuta muuta ei työnsä hoitaminen kiinnosta, niin teetetäänpä se sitten yrittäjillä tai tilitoimistolla, jolle yrittäjä palvelusta maksaa. Anne työttömyysvakuutusmaksujen perinnän muutoksista Raamisopimuksessa sovittiin vain kustannustaso. Alat neuvottelivat sen pohjalta oman työehtosopimuksensa, jossa sovittiin myös palkankorotuksen tavasta. Metallin ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa sovittiin muun muassa se, että työpaikalla voi sopia palkankorotuksesta työnantajan ja pääluottamusmiehen kanssa mitä tahansa. Jos sopimusta ei työpaikalla syntynyt, oli tessissä sovittu ns. perälaudasta, eli miten palkankorotus silloin tehdään. Jos työnantaja haluaa sopia ei siis pakottaa asioista paikallisesti, sopimus antaa siihen mahdollisuuden. Facebookkommentit Tässä vuosien varrella on riidattomia luottotappioita karttunut yli euroa. Kerran käytin Contantia apunani. Lopputulos: tuhannen markan saatavasta yli 300 markan perintäkulut, jotka perittiin minun yritykseltäni. Tapani saatavien perinnästä Viimeisten vuosien aikana metallissa on tehty hyvin maltillisia ratkaisuja. Muualla yhteiskunnassa on sovittu selkeästi korkeammista korotuksista, jotka tulevat myös teollisuuden kustannuksiin. Yksi raamisopimuksen ansio on, että lähes kaikille työntekijöille tuli samansuuruiset korotukset ja näin ero teollisuuden ja muiden välillä pysyi samana. Jos raamia ei olisi, voi vain kuvitella minkälainen kevät työmarkkinoilla olisi ollut. Kilpailukyvyn kannalta se on merkittävä etu. Työehtosopimus kertoo vähimmäisehdot, jolla työtä tehdään. Metallin sopimuksessa on lukuisia asioita, joista voidaan sopia toisin, muun muassa palkankorotukset. Jos työnantajalla ja pääluottamusmiehellä on yhteinen halu sopia, työehtosopimuksen mukaan se on mahdollista. Epäilen, että mainosalalla pyörii vielä enemmän valeopettajia. Kun työharjoitteluun hakee valtavasti opiskelijoita, niin sitä ihmettelee, että mitä siellä kouluissa muka opetetaan. Petteri valegraafikoista Kysely Kuinka aiot pitää lomaa kesällä? 3 4 viikkoa 39% Sopimisen mahdollisuus on olemassa. Työpaikoilla on suuria eroja sopimisen kulttuurissa. Saamme usein viestejä, että työnantajat haluavat, että työehdot sovitaan keskitetysti. Perusteluna on, että työpaikalla voidaan keskittyä omien tuotteiden tekemiseen eikä riitelemiseen. Toisaalta voi kysyä työnantajilta, halutaanko että myös työrauha sovitaan työpaikkakohtaiseksi? Toimivan paikallisen sopimisen lähtökohta on hyvä neuvottelukulttuuri. Se syntyy avoimuudesta sekä työnantajan ja työntekijöiden molemminpuolisesta luottamuksesta. Tähän panostamalla yrityksissä saadaan varmasti aikaiseksi yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta lisääviä ratkaisuja. PS. Pirkanmaalta liikkeelle laitettu Nuorille töitä -kampanja on vajaassa kuukaudessa saanut mukaan 33 yritystä, jotka ovat antaneet 273 lupausta nuorten työllistämisestä kesätyöhön, oppisopimus- ja harjoittelupaikkoihin sekä määräaikaisesti tai toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Näistä 47 paikkaa on jo täytetty ja 45 työllistämishaastetta lähetetty. Tavoitteena on saada vuoden aikana Riku Aalto Puheenjohtaja Metalliliitto työtarjousta täyteen. Aika ja talouden suhdanteet näyttävät, onnistummeko. Yhdessä asiassa olemme jo onnistuneet: emme jääneet voivottelemaan tai odottamaan seuraavia selvityksiä vaan ryhdyimme toimeen. Tätä arvostavat ehkä eniten nuo 47 jo työllistynyttä nuorta ja heidän työnantajansa. Jari Jokilampi Toimitusjohtaja, Pirkanmaan Yrittäjät ALEKSI POUTANEN 1 2 viikkoa 31% En pidä lomaa 30% Kyselyyn tuli vastauksia 156. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. ISSN , Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Olli Hakala, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja p , f Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia PL 356, Helsinki p Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) , Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

24 24 YRITTÄJÄSANOMAT 4/2012 arjessa Konkurssi toi itsevarmuutta yrittämiseen ALEKSI POUTANEN yrittäjän arjessa Maailma ei lopu konkurssiin. Sen tietää startup-yrittäjä Kai Lemmetty. Lotta Tammelin Syksyllä 2009 koko maailman talous näytti heikolta. Sama tilanne oli myös startup-yritys Floobs Oy:n talousluvuissa rahakirstun pohja alkoi uhkaavasti pilkottaa. Haimme kovasti lisärahoitusta ja koko ajan sen piti olla järjestymässä. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja konkurssi oli vääjäämätön. Enemmänkin minulla oli itsevarma olo uutta yritystä perustaessa. Kai Lemmetty 2007 Totta kai tunnelmat olivat konkurssin takia huonot. Suurin huolenaiheeni oli tiimini jatko, ja löydetäänkö kaikille uutta työtä, muistelee yrityksen toinen perustaja Kai Lemmetty. Lemmetty perusti Floobsin yhdessä Joonas Pekkasen kanssa vuonna Yritys rakensi videopalvelua, jonka avulla kännykästä pystyi lähettämään reaaliaikaista videokuvaa internetiin. Parhaimmillaan yrityksen palkkalistoilla oli 20 nimeä. Asiakasreferenssitkin olivat komeita: puolet Espanjan La Ligan jalkapallojoukkueista ja kotimaisia niminä puolestaan The Rasmus ja Don Johnson Big Band. Meille ei ollut tarpeeksi nopeasti selvää, miten teemme rahaa palvelullamme. Pyöritimme yritystä kolmisen vuotta, ja oikeastaan vasta viimeisenä vuotena pääsimme tekemään sillä liikevaihtoa. Bisnesmallin löytyminen oli kuitenkin siinä vaiheessa jo liian myöhäistä Ei konkurssi kuitenkaan ollut mikään maailmanloppu. Tiesimme riskit jo silloin, kun perustimme yrityksen. Tiesimme, mihin leikkiin olimme ryhtyneet. Itsevarmuutta jatkaa. Startupyrittäjänä Lemmetylle ei konkurssista koitunut suuria henkilökohtaisia menetyksiä. Perustimme yrityksen opiskelijoina, joten ei silloin ollut vielä mitään omaisuutta, mitä firmaan kiinnittää. Joku merkintä papereihini jäi, ja se saattaa jossakin tilanteessa vaikeuttaa esimerkiksi lainansaantiani. Tilanne on kuitenkin silloin aivan toinen, jos yrittäjällä on firmassa talo kiinni ja suuret lainat. Tällöin konkurssi on henkilökohtaisesti varmasti tosi raskas. Floobsin kuoppaamisen jälkeen Lemmetty ei heittänyt tuhkaa päälleen, vaan uusi yritys perustettiin opiskelukavereiden kesken heti kesällä Gigswiz-yrityksen idea on tuoda keikkalippujen myyjät lähemmäksi bändin 2008 faneja esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Uuden yrityksen perustaminen oli Kai Lemmetylle vaivaton päätös. Katson murehtimisen sijasta mieluummin eteenpäin. Konkurssin läpi käyminen oli minulle enemmänkin opettavaista. Tiedän nyt paremmin, mitkä ovat niitä hälyttäviä merkkejä, jotka kertovat, ettei projekti etene suunnitellulla tavalla. Enemmänkin minulla oli itsevarma olo uutta yritystä perustaessa. Siisti konkurssi. Kai Lemmetty on lähinnä ihmeissään siitä, miksi Suomessa suhtaudutaan konkursseihin niin jyrkästi. Koen, että epäonnistuminen on ihan hyväksyttävää. Itse olen kohdannut konkurssista huolimatta todella kannustavaa asennetta. Oman kokemukseni mukaan se kuvitelma, että ihmisen elämä menisi konkurssin takia pilalle, on aivan turhaa. Suomalaiset pelkäävät kasvojen menetystä liikaa. Toki meidän konkurssimme eteni siististi. Tiedotimme siitä avoimesti ja hoidimme kaikki asiat hyvin. Kenellekään ei jäänyt sellaista kuvaa, että tilanteessa olisi ollut mitään hämärää. Gigswizin toiminnassa Lemmetty oli mukana noin vuoden verran, mutta yritys jatkaa yhä toimintaansa. Nyt hän on omien sanojensa mukaan pitänyt välivuotta startupeista ja kehitellyt palkkatyössä pelejä. Veri vetää kuitenkin taas takaisin startup-maailmaan. Meillä on yksi projekti, josta saattaisi tulla uusi startup-yritys. Katselen kuitenkin avoimin mielin, että mihin suuntaan lähden. Tammikuussa Kai Lemmetty ja Joonas Pekkanen perustavat Floobs Oy:n Syyskuussa yrityksessä on yhdeksän työntekijää. Marraskuussa englanninkielinen versio sovelluksesta tulee ulos. Tammikuussa Floobs on mukana Helsingin Sanomien Tulevaisuuden lupaukset -kilpailussa. Yritys sijoittuu kymmenen parhaan joukkoon. Maaliskuussa Red Herring valitsee Floobsin 100 parhaan eurooppalaisen teknologiastartupin joukkoon. Marraskuussa yritys alkaa yhteistyöhön espanjalaisten jalkapallojoukkueiden kanssa.

25 4/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 25 KESÄkuu 12 Muistathan: 12. kesäkuuta on sähköisen kausiveroilmoituksen jättöpäivä huhtikuun 2012 arvonlisäveron osalta, sekä verojen maksun eräpäivä. 87% 87 prosenttia 27 maan kansalaisista katsoo, että internet kuuluu perusoikeuksiin. Eteenpäin. Startup-yrittäjä Kai Lemmetty koki konkurssin. Maailma ei kuitenkaan romahtanut siihen, vaan hän perusti uuden yrityksen pikapuoliin. Konkurssi toi lisää itsevarmuutta yrittää uudestaan, Lemmetty kertoo. Kommentti LOTTA TAMMELIN Kaatuminen on ok! Halusin kirjoittaa yrittäjästä, joka on tehnyt konkurssin ja jatkanut toimintaansa pystypäin. Haluan ajatella, että epäonnistuminen tässä täydellisyyteen pyrkivässä maailmassa on ok. Kaatuvathan kävelemään opettelevat pikkulapsetkin kertakerran perään ennen kuin oppivat askeltamaan eteenpäin horjumatta. Ehkä samaa päättäväistä asennetta oppimiseen voisi hyödyntää myös yrittämisessä ja urallaan muutenkin. Heti kirjoitusprosessin alkuvaiheessa askeliini heitettiin kapuloita. Haastateltavaa oli mahdotonta löytää. Kukaan ei ilmoittautunut vapaaehtoiseksi haastateltavaksi, ja ne joista toimitukseen vinkattiin, olivat suorastaan vihaisia siitä, että tällaisesta arasta aiheesta kirjoitetaan lehtijuttuja. Konkurssi on todellakin vielä Suomessa tabu. Onneksi keksimme, että startupyrittäjät ajattelevat asiasta ehkä toisin. Ja näinhän asia todella oli. Sain haastateltavan, ja hyvin inspiroivan sellaisen. Jos Kai Lemmetty uskaltaa avoimesti kertoa epäonnistuneensa, niin mikset uskaltaisi sinäkin? Minäkin kaaduin aamulla portaissa. Avoimuutta heikoissa taloustilanteissa Konkurssin oireet on 1 yleensä nähtävissä yrityksen tilinpäätöksestä noin kaksi vuotta ennen konkurssia. Yhdeksän kymmenestä konkurssiin ajautuneesta yrityksestä pystytään tunnistamaan tilinpäätöksen perusteella jo muutamaa vuotta ennen konkurssia. Huono tilinpäätös on yrittäjälle viimeinen hälytyskello. Varsinaiset kriisin syyt ovat kyteneet yhtiön sisällä jo paljon aikaisemmin, analyytikko Ari Rajala muistuttaa. Hänellä on vuosien kokemus yritysten tilinpäätösten analysoimisesta. Ensimmäinen oire 3 konkurssin mahdollisuudesta on Rajalan mukaan se, kun yhtiön kassavirta alkaa hiipua. Silloin, kun käyttökate alkaa olla negatiivinen, niin tilanne alkaa olla jo hankala. Jos tulorahoitus on heikko, mutta tase on vielä kunnossa, on käyttöpääomarahoituksesta käytävät neuvottelut vielä mahdollisia. Jos tasekin alkaa olla velkainen, omavaraisuus aste matala ja nettovelkaantumisaste korkea, niin pankki suhtautuu lisärahoituspyyntöihin nihkeästi. Rajala painottaa, että 2 yhtiön johdon on syytä olla koko ajan hereillä ja reagoida kaikentyyppisiin vaikeuksiin nopeasti. Yhtiötä ei saa päästää liian velkaiseksi. Nykyisen tyyppiset globaalit kriisitilanteet kiristävät yhtiöiden rahoitustilannetta. Ylivelkantuneet kriisiyhtiöt kaatuvat ensimmäisinä Ari Rajala ei siltikään 4 kehota salailemaan yrityksen heikkoa taloudellista tilaa. Tilinpäätösinformaatio on nykyään vapaasti saatavissa. Yrityksen oikeaa tilannetta ei pysty kauan salailemaan. Asiat pitää hoitaa rahoittajien ja sidosryhmien kanssa avoimesti, jotta luottamus säilyy. Muuten konstit yrityksen pelastamiseksi alkavat olla hyvin vähissä. Keskustele aiheesta Tammikuussa The Rasmus -yhtye siirtyy FLoobsin asiakkaaksi. Elokuussa yrityksessä työskentelee 14 henkeä. Lokakuussa pitkittynyt rahoituksen haku näyttää entistä hankalammalta. Tammikuussa Floobs hakeutuu konkurssiin. Kesäkuussa Kai Lemmetty, Juuso Vermasheinä ja Joonas Pekkanen perustavat Gigswiz Oy:n.

26 26 JARKKO VIRTANEN arjessa YRITTÄJÄSANOMAT 5/2012 varaudu. Tukimuotoja on paljon, mutta maallikko ei tiedä, mitä polkua pitäisi kulkea, toteavat Riitta Kalin ja Siru Hannula. Tiekartta turvalliseen vanhuuteen Miten toimit, jos sinulla diagnosoidaan muistisairaus? Hyvinvointisuunnitelma säästää monelta murheelta. Marja Lammi vontaa iäkkäille ja heidän omaisilleen. Aaria Familyn avulla palveluseteli myönnettiin, hoitotuki haettiin ja äidin edunvalvontavaltuutus rekisteröitiin maistraatissa. Äiti pääsi vihdoin asettumaan yksityiseen palvelutaloon. Jos olisin aiemmin tiennyt tällaisesta palvelusta, olisin säästynyt paljolta. Sitä ennen sain kyllä virallista tietoa, mutta en sitä, mitä se tarkoittaa juuri meidän tilanteessamme, Kalin sanoo. Säilytä itsemääräämisoikeutesi. Aaria Familyn liikeideana on auttaa selkiyttämään omaa tai läheisen ihmisen tilannetta, kun oma aika ja kapasiteetti eivät tuo- Liikkeenjohdon konsultointiin ja coachingiin keskittyvän Leada Oy:n toimitusjohtaja Riitta Kalin käytti toissatalvena useita kuukausia äitinsä hoitamiseen ja hoitomahdollisuuksien selvittelyyn. Hänen hyväkuntoiset vanhempansa olivat olleet omatoimisia, mutta isän kuoltua äidin kunto romahti nopeasti. Oli vaikeaa selvittää, mitkä äidin oikeudet olivat ja mitkä olivat vaihtoehdot hänen hoidolleen. Esimerkiksi palvelutarpeen katselmus piti vaatia kaupungilta erikseen. Sen perusteella saimme kotihoitajan käymään äidin luona ja hän pääsi hoitokotijonoon, Kalin kertoo. Kun kaupungin kotihoidon käynnit neljä kertaa päivässä eivät enää riittäneet, Kalin ja hänen sisarensa hoitivat äitiään työnsä ohessa. Kun monta kuukautta oli jo kulunut ja äiti oli yhä jonossa, voimat ja kärsivällisyys loppuivat ja äidille päätettiin etsiä yksityistä palvelutaloa. Siitä alkoikin uusi byrokratia eli palvelusetelin hakeminen. Oli epäselvää, mitä tietoja setelin hakemiseen tarvitaan. Asiaa hankaloitti myös isäni kesken oleva perunkirjoitus. Asiat saivat vauhtia Kalinin kuultua yrityksestä, joka tarjoaa neuhon työhön riitä. Ikääntyville tuodaan tietoa heidän oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan tulevaisuutensa tarkkaan suunnitteluun. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kenttä on nykyisin täysin pirstaloitunut. Yhden asiakkaan asioita saattaa hoitaa seitsemän henkilöä, jotka eivät koordinoi asioita keskenään. Tarjolla olevista mahdollisuuksista saa tietoa, jos osaa kysyä, yrityksen perustaja Siru Hannula kuvailee. Erilaisten tukien hakeminen on monimutkainen prosessi. Kunnissa keskitytään omiin tuotteisiin, eikä siellä osata neuvoa yksityisten palvelujen käytössä. Julkinen järjestelmä ei tue omaa elämänhallin- Työn antaminenkin on tukikummiutta Tukikummitsäätiö ehkäisee syrjäytymistä. Lotta Tammelin Vahvan yrittäjätaustan omaava Sakari Huovinen lähti Tukikummit-säätiön toimintaan mukaan muutama vuosi sitten. Kun menestyy enemmän kuin on koskaan uskaltanut toivoakaan, syntyy jonkinlainen kiitollisuuden velka. Silloin tulee halu maksaa takaisin, Huovinen kertoo. Tukikummit-säätiö ottaa vastaan lahjoituksia ja estää Suomessa asuvia hädänalaisessa asemassa olevia lapsia ja nuoria syrjäytymästä. Itse auttaminen tehdään yhteistyössä Kirkon diakoniarahaston kautta. Tämä ei ole siis mitään etäauttamista, vaan apu menee täytenä perille. Yhtään euroa emme käytä hallintoon. Apua ei myöskään anneta rahana, vaan sillä maksetaan esimerkiksi harrastuksia tai koulukirjoja. Niinistö ja Harkimo ideoivat. Tukikummit-säätiö käynnistyi vuoden 2007 lopulla nykyisen presidensin Sauli Niinistön ja Hjallis Harkimon ajatuksesta. Niinistö halusi lahjoittaa kirjansa tuotot hyvään tarkoitukseen. Syrjäytyminen on noussut jo lähes epidemiaksi, ja sillä voi olla koko kansakunnan kannalta arvaamattomia seurauksia, Huovinen painottaa. Säätiö on nyt käynnistänyt uuden kampanjan nuorten auttamiseksi. Tukikummit-säätiön logosta tehtiin rintamerkki. Merkkiä myydään 100 euron hintaan, ja tuotto menee Tukikummit-säätiölle. Valmistuskustannukset ovat vain 9,24 euroa. Muillakin tavoilla nuoria voi toki tukea. Nuorten osalta tärkein tuki on henkinen välittäminen, työn antaminen ja kärsivällinen opastaminen työssä. Varsinkin ensimmäinen työpaikka voi olla ratkaiseva nuoren työasenteen kehittymisessä. On tärkeää ottaa nuori mukaan työyhteisöön reilusti ja tasapuolisesti. MERKKI. Tukikummirintamerkin on suunnitellut graafikko Antero Päärni ja Ofelia Jewelryn kultaseppä Kari Hirvonen. Myös Kultataide ja Toijalan Kotelo ovat mukana merkin valmistuksessa. Merkkejä saa postiennakolla osoitteesta Markkinajohtaja alallaan Sakari Huovisen yritys H&B Communications Oy harjoittaa nykyisin arvopaperi- ja sijoitustoimintaa. Se perustettiin vuonna 1988, ja se tarjosi sijoittajaviestinnän palveluja pörssiyhtiöille ja sellaisiksi aikoville luvun vaihteessa tehdyssä liiketoimintakaupassa yhtiö siirtyi ruotsalaiselle Kreab AB:lle.

27 5/2012 YRITTÄJÄSANOMAT arjessa 27 Oli epäselvää, mitä tietoja setelin hakemiseen tarvitaan. Riitta Kalin Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa MYYDÄÄN YRITYKSIÄ taa. Yksittäisen ihmisen on vaikea ennakoida tilannettaan, kun ei tiedä, mihin itsensä voi järjestelmässä asemoida, Hannula sanoo. Yrittäjät tarvitsevat laajasti tietoa etenkin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Huolet eivät koske pelkästään yrityksen järjestelyitä vaan myös läheisiä henkilöitä. Esimerkiksi omaan tai läheisen sairastumiseen liittyviin järjestelyihin ei monikaan ole varautunut. Ihmisiä huolettaa epävarmuus omasta kohtalostaan ja siitä, miten pitkälle omat rahat riittävät. Aaria etsii ja analysoi asiakkaalleen toimivia ratkaisuja koskien palveluja, tuotteita ja saatavilla olevaa rahoitusta. Kartoituksessa käydään läpi sekä kunnallisia että yksityisiä palveluita, Hannula kertoo. Esimerkiksi palvelu- ja hoivakoteja etsittäessä valintaa helpottamaan tuodaan esille eroja, joita pal- Kunnissa keskitytään omiin tuotteisiin, eikä siellä osata neuvoa yksityisten palvelujen käytössä. Siru Hannula Kuukauden kysymys Kysymys: Milloin yrittäjän täytyy korvata laskun perimisestä aiheutuneet kulut ja onko perintäkuluille olemassa enimmäismäärää? Vastaus: Saatavien perinnästä annettu laki lähtee siitä, että velallisen tulee korvata kohtuulliset perimiskulut riippumatta siitä, periikö laskua tai muuta saatavaa velkoja vai tämän toimeksiannosta esimerkiksi perimistoimisto. Määritelmä kohtuullinen on sinänsä tulkinnanvarainen ilmaisu. Lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää velkojalle tai perintätoimistolle perimisestä todellisuudessa aiheutuvia kustannuksia. Jos vaaditut perintäkulut vaikuttavat kohtuuttoman suurilta pääomaan tai todellisuudessa tehtyihin perimistoimiin nähden, kannattaa vaatia yksityiskohtainen selvitys tehdyistä toimenpiteistä ja vaadittujen veluissa on niin taloudellisesti, määrällisesti kuin laadullisesti. Kaikissa valinnoissa huomioidaan asiakkaan oma tahto. Saatavilla ovat myös kaikki asumiseen, hoivaan ja hoitoon liittyvät sopimusasiat. Aaria Familyn kehittämä koordinointipalvelu kiinnostaa yksittäisten asiakkaiden lisäksi jo monia kaupunkeja. Yhteistyö on alkanut useiden kaupunkien kanssa ja yritys on asiantuntijana myös Joensuun Tiedepuiston ict-hankkeessa. Helsingin opetusviraston kanssa kehitetään parhaillaan muuntokoulutusta palveluneuvojien kouluttamiseksi. Ihanneneuvoja olisi noin viisikymppinen nainen, jolla on elämänkokemusta jo omien vanhempien hoitamisesta ja työtaustaa pankki- tai vakuutusalalta, Hannula kertoo. Näin voit varautua Keskustele läheistesi kanssa etukäteen toiveistasi etenkin, jos suvussa on muistisairauksia. Näissä tilanteissa on otettava huomioon useita eri juridisia ja käytännön näkökohtia. Osakassopimus. Miten yrityksen omaisuutta myydään ja osakkeita lunastetaan? Ennakoi menettelyt myös sairastumisen varalta. Edunvalvontavaltuutus. Nimeä henkilö, joka tekee talouteesi ja terveyteesi liittyviä päätöksiä, jos et itse pysty siihen. Tee paperit valmiiksi niin kauan kuin olet oikeustoimikelpoinen. Näitä ovat jatkajan talouden suunnittelu ja hänen ydinperheensä tuki. Edelleen luopujan omat testamenttiasiat ja verotus jne. on hoidettava. On myös epämiellyttäviä asioita, joihin tulee varautua kuten yrittäjän mahdollinen avioero, perheen sisäiset jännitteet jne. Paranna omaa tilannettasi tee oma hyvinvointisuunnitelma. kulujen perusteista. Jos lasku ei perustu sopimukseen tai ei vastaa sovittua, on siitä syytä välittömästi reklamoida kirjallisesti sekä velkojalle että perintätoimistolle. Kuvattu kysymys on tyypillinen Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tuleva yhteydenotto ja siinä on pyritty pääpiirteisesti kertomaan, mitä kuvatussa tilanteessa tulee ottaa huomioon. Koska tilanteet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä ja usein myös tässä kuvattuja monimuotoisempia, ei kaikkia niihin soveltuvia säännöksiä voida tässä jutussa ennakoida. Suosittelemmekin olemaan rohkeasti yhteydessä neuvontapalveluumme, jotta löydämme oikean vastauksen juuri sinulla olevaan kysymykseen! Kauppa Lähikauppa Helsingissä. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Omat toimitilat 99 m 2. Hintapyyntö SY Mainostekstiili- ja liikelahjayritys jolla toimintaa jo yli 35 vuotta. Markkina-alueena koko Suomi. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. SY Kamppailu- ja urheiluvarusteiden verkkokauppa Fi Etelä-Pohjanmaan alueelta. Liikevaihtoluokka alle 100 t, 1 työntekijä, toimintaa koko Suomessa, verkkoliiketoimintaa, vuokratut 50 m 2 toimitilat. EPY Palvelut, liikenne Kuntosali- ja fysioterapiayritys tai liiketoiminta Lapissa. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 500 m 2. SY Autoalan yritystalo Pohjois- Kymenlaaksossa. Oma tontti, kerrosalaa noin m 2. Kaikki tilat vuokrattuna, lisäksi polttoainemyynti. SY Autohuolto- ja korjaamopalveluja tarjoava yritys Pirkanmaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 6-9. Vuokratut toimitilat 500 m 2. SY Isännöintitoimisto Uudellamaalla. Työntekijöitä 4-5. Liikevaihto Hintapyyntö SY Pitkään toiminut huoltoasema pienellä paikkakunnalla Pohjois- Savossa. Yrityksellä oma tontti ja kiinteistö. Liikevaihto noin 1,6 milj. euroa. Hintapyyntö SY Myydään/myydään osuus yksityinen lastensuojelulaitos (nuorisopsykiatrinen erityisosaaminen). Työntekijöitä 6-9. Omat toimitilat 350 m 2. SY Tilitoimisto ja yritystoiminnan asiantuntijapalveluyritys Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 6-9. Omat toimitilat 400 m 2. Hintapyyntö SY Naisten liikuntakeskus tai osuus Helsingissä. Liikevaihto Vuokratut toimitilat 870 m 2. SY Teollisuus Teollisuussähkö- ja automaatioalan yritys Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli Työntekijöitä Vuokratut toimitilat 1200 m 2. SY Yritysvaatteita myyvä yritys Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Vuokratut toimitilat. SY Ohutlevyalan yritys Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 6-9. Vuokratut toimitilat m 2. SY Lihasäilykkeitä valmistava yritys Keski-Suomessa. SY Rakentaminen Lattia- ja seinänpäällystysalan urakointiyritys Pohjois-Savossa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli Työntekijöitä Vuokratut toimitilat 300 m 2. SY Maanmittausalan yritys Pohjois-Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 40 m 2. Hintapyyntö SY Muut toimialat Huoltoasema snack & shop/ pizzerian liiketoiminta Espoossa. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Vuokratut toimitilat 120 m 2. SY Kiinteistöjen hoitoon ja kunnossapitoon erikoistunut yritys Uudellamaalla. Toimintaa myös Etelä -ja Keski-Suomessa. Liikevaihto n Työntekijöitä Hintapyyntö SY Melonta- ja ohjelmapalveluyritys Etelä-Savossa. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 22 m 2. Hintapyyntö SY Viemäri- ja jätevesihuoltoalan yritys Uudellamaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 400 m 2. Hintapyyntö SY Seuraava Yrityspörssi ilmestyy Laajentuneesta Yrityspörssistä löydät yli 400 yrityksen myynti-ilmoitusta. Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa Majoitus, ravintola, elintarvike Kahvila-konditoria Kalajoella. Liikevaihto Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 125 m 2. SY Seurusteluravintola Tampereen lähistöllä. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö SY Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme: Teknistä kauppaa ja raskaskonehuoltoja Urheilutarvikemyymälä Energiapalveluyhtiö Puusepänteollisuusyritys Perhekoti Kainuussa Kuormalavojen kierrätys Koneistus-, levy- ja hitsaustyökonepaja Ilmanvaihtoalan huolto ja urakointi Alihankintakonepaja Rakennusalan suunnittelu- ja konsultointiyritys Laadukas sisustusliike Vakiintunut arkkitehtitoimisto Teräsrakenteiden valmistusta ICT-alan yritys Elintarvikealan tukkuliike Käy sivuillamme tai soita OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan myynti- / maahantuontiyritys. Etsimme uusia edustuksia tai maahantuontia kulutustavarasektorille. Yrityksellämme on hyvät liikesuhteet Suomen vähittäiskauppaan. SY Ostetaan lvi-suunnittelu, -asiantuntija tai -putkifirma Etelä- Suomesta/pääkaupunkiseudulta. Hintapyyntö alle SY Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti: 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. Hinta 95 + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti: kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. Hinta Suomen Yrittäjien jäsenille alv ja ei-jäsenille alv. Suomen Yrittäjät, PL 999, Helsinki, p

28 28 YRITTÄJÄSANOMAT 5/2012 OMISTAJANVAIHDOS Hyppää ostajan saappaisiin Yrityskauppa alkaa arvonmäärityksestä. Myyjän pitää miettiä kauppaa ostajan kannalta. Kimmo Koivikko Arvonmäärityksellä on yrityksen myynnin kannalta keskeinen rooli ja siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Tätä mieltä on Suomen Yrityskauppojen toimitusjohtaja Juha Rantanen. Hän tietää mistä puhuu, sillä Yrityskaupat on suurin välittäjä alle kymmenen miljoonan euron kaupoissa. Viime vuonna yritys oli mukana noin 150 kaupassa. Arvonmäärityksen jälkeen voidaan tulla siihen tulokseen, että kauppa kannattaa tehdä nyt tai sitten myöhemmin tai sitä ei kannata tehdä ollenkaan, Rantanen sanoo. Kaksi tapaa laskea yrityksen arvo 1 Substanssiarvo Substanssiarvo on yrityksen velattoman omaisuuden arvo eli varat miinus velat. Terveissä ja ostajaa kiinnostavissa yrityksissä tuottoarvo ylittää substanssiarvon. Yrityksen myynti voi olla vaikeaa, jos tuottoarvo alittaa substanssiarvon. Substanssiarvo on myyjän minimihinta. 2 Tuottoarvo Tuloslaskelmaa oikaistaan niin, että laskettu tulos vastaa ostajan tulevaa tulosta. Yrityskaupan takaisinmaksuaika on yleensä 2 6 vuotta. Pk-puolella ei ostaja yleensä saa rahoitusta, mikäli takaisinmaksuaika on yli kuusi vuotta. Mikäli yrityksen viimeisimmästä tilinpäätöksestä oikaistu tulos on esimerkiksi euroa, yrityksen tuottoarvo on välillä euroa. Lopullinen kauppahinta riippuu monista tekijöistä, kuten kauppatavasta, rahoituksesta, toimialasta, yrityksen sijainnista, tilauskannasta jne. Yrittäjät tekevät verotuksen takia kaikki mahdolliset konstit, että tulosta heikennetään. Se lyö kuitenkin korville yritystä myytäessä. Juha Rantanen Ensin pitää miettiä, että kenen arvosta puhutaan. Perinteisesti myyjä miettii asiaa vain myyjän näkökulmasta. Sen sijaan täytyisi arvioida, kuka ostaisi yrityksen ja miksi, mitä tämä olisi valmis yrityksestä maksamaan ja miten kauppa rahoitetaan, hän jatkaa. Yrityksen arvo syntyy laskennallisesti kahdella tapaa: substanssi- tai tuottoarvolla laskettaessa. Se ei kuitenkaan pelkästään riitä. Yrittäjän pitää pohtia, että mitä hän on myymässä. Myydäänkö kaikki, vai osa ja millä aikataululla. Näitä kysymyksiä ei mietitä riittävästi etukäteen. On vain epämääräinen toive, jossa asiakaslähtöisyys on kaukana. Ostajan ostomotiivi on koko ajan syytä pitää mielessä. Ostajat eivät tarvitse oikeasti näitä firmoja, Rantanen kertoo. Tase kuntoon. Joka tapauksessa yrityksen myynnin suunnittelu täytyy aloittaa Ulkomaalaiset ostavat hanakasti VESA-MATTI VÄÄRÄ Herättelijä. Suomen Yrityskauppojen toimitusjohtaja Juha Rantanen toivoo yrityksiään myyvien miettivän myyntiprosessia erilaisesta näkökulmasta. muutama vuosi ennen myyntiprosessia. Rantasen mukaan bisneksestä pääsee helpommin eroon, jos myydään pelkkä liiketoiminta. Ostajia eivät kiinteistöt välttämättä kiinnosta. Lisäksi yrityksen tuloksella on iso merkitys. Yrittäjät tekevät verotuksen takia kaikki mahdolliset konstit, että tulosta heikennetään. Se lyö kuitenkin korville yritystä myytäessä, Rantanen sanoo. > Ulkomaiset ostajat ovat tulleet näkyvästi Suomen markkinoille. Suomen Yrityskauppojen toimitusjohtajan Juha Rantasen mukaan varsinkin kiinalaisia liikkuu aktiivisesti näillä nurkilla etsimässä hyviä ostokohteita. Kiinalaiset ovat tehneet monta kauppaa. He haluavat etabloitua länsimaihin. Viimeisin isompi kauppa tehtiin virolaisten kanssa. Myös venäläiset ovat aktiivisia, Rantanen sanoo. Yrityskaupoista ja arvonmäärityksestä kirjankin kirjoittanut Rantanen pitää nyrkkisääntönä edelleen sitä, että ostajia riittää enemmän kuin ostettavia yrityksiä. Suomen Yrityskauppojen omassa järjestelmässä on ostajakandidaattia. Vuosittain kauppoja solmitaan koko maassa noin Perusvirhe ihan hyvissäkin firmoissa on se, että tehdään ihan kepulisarjan myyntiesitteitä. Myyntiin panostaminen on investointi. Sijoittajat hakevat yrityksistä tiettyä infoa. Neuvotteluihin ei päästä, jos esitteistä ei löydy tarvittavaa tietoa, Rantanen kertoo. Toinen perusvirhe löytyy myyjän peloista. Kilpailijalle ei haluta myydä. He kuitenkin maksaisivat eniten, koska heille ostosta on eniten hyötyä. Tyypillinen yrityksen myyjä on eläköityvä yrittäjä, joka työllistää muutaman työntekijän. Yhden miehen yritykset eivät ole houkuttelevia kauppakohteita. Ostajataho on puolestaan yli miljoonan euron kaupoissa yleensä toinen yritys. Mitä isompi kauppa, sitä enemmän ostaja lähestyy asiaa investoinnin näkökulmasta. Kaupan pitää maksaa itsensä takaisin jossain järkevässä ajassa. Pienemmässä päässä ostetaan itselle lähinnä työpaikkaa, Rantanen kertoo. Vaikka eläkkeelle tekisikin mieli, joutuu myyjä yleensä jatkamaan yrityksessä vähemmistöosakkaana tai konsulttina jonkin aikaa yrityskaupan jälkeenkin. Sitä vaihtoehtoa kannattaa aktiivisesti tarjota ostajalle. Kysymys on luotettavuudesta. Rahoittajatkin saattavat vaatia sitä, Rantanen toteaa.

29 5/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 29 Tule mukaan kunta- ja talouskeskusteluun Porissa Kauppalehti, Kuntalehti, Pörssisäätiö ja Suomen Yrittäjät ovat mukana kesän tärkeimmässä taloustapahtumassa. Kirjurinluoto Barco Hallituskatu Valtakatu Teatterikatu Taavi Eteläranta Torstai YRITTÄJYYSPÄIVÄ Pääteemana syksyn 2012 kunnallisvaalit sekä yrittäjien ja kuntien yhteiset intressit. Barco-ravintolalaiva Eteläranta Klo Kuka on yrittäjien suosikki kunnanjohtajaksi? Kauppalehti ja Suomen Yrittäjät selvittivät minkälaisia ominaisuuksia yrittäjät kunnanjohtajassa arvostavat. Yrittäjien suosikin palkitsevat kuntaministeri Henna Virkkunen, Kauppalehden Hannu Leinonen ja Suomen Yrittäjien Anssi Kujala. Klo Yrittäjäaktiivinen kunta menestyy paremmin! Juontajana Porin kaupungin kehittämispäällikkö, tohtori Timo Aro. Satakunnan ja Porin Yrittäjät. Klo Kilpailua kuntakartalla onko sitä? Mukana mm. Anna-Mari Ahonen, Ari Korhonen, Juha Luukko, Aleksi Randell ja Tapani Venho. Juontajina Hannu Kataja ja Jyrki Koulumies. Kauppalehti ja Kuntalehti Klo SuomI RuoTSI -talousmaaottelu OTTELIJAT: Casper von Koskull, Nordea Veli-Matti Mattila, Elisa Juhana Vartiainen, VATT Mosse Wallen, Dagens Industri Erotuomarina Hannu Leinonen, Kauppalehti Klo Suuri verokeskustelu Pörssisäätiön panelisteina: Eero Heinäluoma, Sampsa Kataja, Mari Kiviniemi ja Ville Niinistö Juontajana Sari Lounasmeri Suomi Areenalla tapahtuu Suomi Areena Porissa maanantaista perjantaihin Tutustu ohjelmaan Yhteistyössä

30 30 omistajanvaihdos YRITTÄJÄSANOMAT 5/2012 Uusi omistaja pisti tuulemaan Juhani Lehti irtisanoutui Nokialta ja osti kaksi sorvaamoa. Osaavissa käsissä yritykset lähtivät huimaan kasvuun. LAURA VESA Kimmo Koivikko Tamperelainen Juhani Lehti teki rohkean ratkaisun runsas viisi vuotta sitten ja päätti ryhtyä yrittäjäksi. Siitäkin huolimatta, että hänellä oli Nokialla yli 250 alaista johdettavanaan. Kun isossa yrityksessä pääsee eteenpäin, niin toimintakenttä kapenee. Etsin ostettavia yrityksiä ja löysin kaksi sorvaamoa. Myynnissä olevien yritysten määrä on rajallinen, mutta nämä kaksi sopivat parhaiten yhteen, Lehti perustelee. Hän päätyi ostokannalle, sillä uuden yrityksen perustamiseen ei löytynyt tarpeeksi hyvää ideaa. On helpompi jatkaa muiden aloittamaa liiketoimintaa kuin aloittaa alusta. Molemmissa yrityksissä oli seitsemän työntekijää ja kone- sekä tilauskanta kunnossa, Lehti sanoo. Eri kokoisia komponentteja teollisuudelle valmistavien sorvaamojen yhteenlaskettu liikevaihto oli ostohetkellä eli vuoden 2006 lopussa 1,8 miljoonaa euroa. Yritykset tekivät hyvää tulosta ja olivat velattomia. Hetki omistajanvaihdokseen oli muutenkin otollinen, sillä toinen omistajista oli jo eläkeiässä ja toinen oli kyllästynyt hallinnolliseen taakkaan. Kasvuyrittäjä. Juhani Lehti ei ole vielä kylläinen nykyisen yritysryppäänsä kasvun osalta. Lisää kasvua haetaan muun muassa yrityskaupoilla. Hinnan määrittelyn osalta ei ollut ongelmia. Se tuli selkeästi rahoittajien puolelta. Riskejäkin kuitenkin riitti. Yrityskaupassa on kuitenkin paljon liikkuvia elementtejä, jotka liittyvät juuri rahoitukseen, sen saamiseen ja ehtoihin. Parhaillaan neuvotteluissa oli mukana kuusi rahoittajaosapuolta myyjä ja ostaja mukaan lukien, Lehti muistelee. Heti kasvuun. Uudelle omistajalle oli heti selvää, että liikevaihtoa pitää kasvattaa. Asiakkaat vaativat alihankkijoilta enemmän tavaraa yhdeltä luukulta. Lehti käynnisti toimet, 1,8 > 20 Juhani Lehden omistamien yritysten liikevaihto on noussut 1,8 miljoonasta eurosta yli 20 miljoonaan. Kasvun taustalla on myös yritysostoja. jossa komponentteja myytiin ristiin sorvaamojen asiakkaille, hän rakennutti yhteisen hallin ja aloitti investoinnit konekannan uusimiseksi. Lisäksi uudessa Lehti Group -nimisessä yrityksessä aloitettiin myyntiponnistelut. Jos yritystoimintaa on lähdetty kasvattamaan mies ja sorvi -idealla, tulevat rajat vastaan jossain vaiheessa. Itse olen saanut vankkaa kokemusta ihmisten johtamisesta ja kokonaisuuksien hallinnasta, Lehti sanoo. Lisää yrityskauppoja Lehti teki viime joulukuussa, kun kaksi konepajaa siirtyi uuteen omistukseen. Samalla yrityksen nimi muuttui Tampereen Konepajaksi. Toimitusjohtaja omistaa enemmistön yhtiöstä. Nyt koko yritysryppään yhteenlaskettu liikevaihto on yli 20 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on yli 200. Yrityksillä on eri konekanta ja erilaista osaamista. Myyntiä on tarkoitus lisätä entisestään ristiin myynnillä. En ole tarkkoja lukuja lyönyt lukkoon, mutta tarkoitus on edelleen kasvaa, Lehti kertoo. Isojenkaan alihankkijoiden asema ei ole asiakkaiden puristuksessa aina herkullinen. Kyykyttämisistä liikkuu useita tarinoita. Ainakaan sorvauskappa- leissa alihankkija ei ole enää kapasiteetin tasaaja, sillä asiakkailla ei ole omia koneita. Olemme heidän kanssaan tasaveroinen partneri, Lehti sanoo. Osallistu keskusteluun Osta toimiva yritys, koska Ei tarvitse olla valmista liikeideaa Saat toimivat asiakassuhteet Saat sopivan ja ammattitaitoisen henkilökunnan Kommentti KIMMO KOIVIKKO Vanhakin voi olla dynaaminen Hypetys startupien ja kasvuyritysten ympärillä ei ota laantuakseen, eikä tarvitsekaan. Hienot menestystarinat vaikkapa Angry Birdsin kehittäneestä Rovio Mobilesta ruokkivat positiivista kuvaa yrittäjyydestä ja sen merkityksestä yhteiskunnalle. Kasvutarinoiden ei kuitenkaan aina tarvitse alkaa nollasta. Juhani Lehden esimerkki on rohkaiseva. Hän on kasvattanut kahden hiipuvan yrityksen liikevaihdon lähes kolminkertaiseksi, lähes triplannut työntekijämäärän ja ostanut lisää yrityksiä kasvun turvaamiseksi. Suomessa on tuhansia yrittäjiä, jotka eivät löydä enää uutta kasvun siementä, tai haluavat päästä jo eläkkeelle. Samalla maassamme on tuhansia korkeasti koulutettuja osaajia, jotka ovat valmiita ryhtymään yrittäjiksi. Heillä on myös tarvittava osaaminen yritysten kehittämiseksi. Jokainen voi tahollaan miettiä, minkälainen potentiaali yhtälöstä syntyy. Aikaa ei ole hukattavaksi. Tämä porukka pitää saada yhteen.

31 31 5/2012 YRITTÄJÄSANOMAT Valloittaja Valloittava mediapersoona. Äänitorvi, joka pitää kuntasi puolia. Sovittelija Diplomaattinen ja humaani johtaja, joka ajattelee myös heikompia. Millaista johtajuutta kunnissa tarvitaan? Äänestä ja voita! Keskustelu kuntauudistuksesta käy nyt kuumana. Mitä vaaditaan uusilta kunnilta ja millaista johtajuutta nyt tarvitaan? Kauppalehti ja Suomen Yrittäjät ovat asettaneet ehdolle 11 julkisuuden henkilöä vaalissa, jossa valitaan fiktiivinen kunnanjohtaja. Testaa vaalikoneessa, kuka ehdokkaista on samaa mieltä kanssasi ja äänestä Suomen parasta kunnanjohtajaa. Voit voittaa kesäyön valitsemassasi kunnassa. Osallistu: Taistelija Yritysmaailmassakin tunnettu moniottelija, joka tekee eikä meinaa. Suomi Areena Porissa

32 32 YRITTÄJÄSANOMAT 5/2012 vapaalla Tuomio kuluneen kuukauden plussat ja miinukset ANTTI EKOLA Jätti-inflaatio. Ateenalaiset kuljetusyrittäjät odottavat vesi kielellä Kreikan eroa eurosta. Onneksi litran maitopurkin ostamisesta selviää vain yhdellä rekkaautollisella drakmoja. Huijaustako? Tarkempi tutkimus Demarien nuorisosiiven jäsenistä paljastaa, että listoilta löytyy sellaisiakin tulevaisuuden lupauksia, kuten Per Saukko ja Janis Petke. Ympäristövero. Vihreät vaativat taas uusia ympäristöveroja. Puolueen jäsenten suusta tulee nykyään sellainen määrä saastetta, että heidät pitää laittaa verolle ensimmäisenä ilmapiirin pilaamisesta. Takakireä. Päivi Räsänen ilmoitti ottaneensa ensimmäiset ja viimeiset kännit 12-vuotiaana. Ja sen kyllä huomaa. Kadotettu Sisu. Suomalainen Sisu siirtyy ulkomaille. Seuraavaksi voisi ulkoistaa Lauri Tähkän, perskännin ja tuulipuvut. 6 kysymystä Aku Isokangas Monessako kesätapahtumassa liikuteltavat vessanne käyvät? Paha mieli. Paavo Arhinmäki suivaantui, kun Kalervo Kummola ilmoitti jättävänsä ministerin mielipiteet omaan arvoonsa. Arhinmäelle tiedoksi: 5,38 miljoonaa muuta suomalaista on tehnyt niin ajat sitten. 1Vuokraatte liikuteltavia käymälöitä. Minkälaisiin tapahtumiin vessoja vuokrataan, Ykkösvessat Oy:n toimitusjohtaja Aku Isokangas? Niitä vuokrataan ihan kaikenlaisiin ja kokoisiin tapahtumiin. 2Onko kesä teidän pääasiallista sesonkianne? Näinhän se on. Talvella on joitain konsertteja sisätiloissa, mutta huomattavasti vähäisempää on vuokraustoiminta talvella. 3Kuinka monessa tapahtumassa yksi vessa ehtii kesän aikana kiertää? No ehkä keskiarvona vessa kiertää noin 5 10 tapahtumassa yhden kesän aikana. 4Vaikuttaako tapahtuman luonne siihen, minkälaisia vessoja tilataan? Tarvitaanko miesvaltaisissa tilaisuuksissa enemmän esimerkiksi pisuaareja? Kyllä tapahtuman luonne vaikuttaa, mutta ehkä enemmän siihen, että otetaanko tilaisuuksiin posliinisia wc-istuimia vai ei. Pisuaa-reja käytetään kyllä lähes kaikissa tapahtumissa. Aina tapahtumissa on sekä miehiä että naisia. Ehkä pienemmissä yritystapahtumissa ja hääjuhlissa ei pisuaareja käytetä. 5Valmistatteko itse vessanne vai mistä hankitte ne? Emme valmista. Toimimme kyllä maahantuojana tuotteillemme. Tuotteet saapuvat Italiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Valmistutamme myös esiintymislavoja, WC-vaunuja ja pisuaareja. Aidat tapahtumien rajaamiseen tulevat Saksasta. 6Vuokraatteko ainoastaan vessoja vai onko teillä muitakin tuotteita? Päätuotteemme ovat myös esiintymislavat, aitaelementit sekä muu kuivajätteen jätehuolto tapahtumiin. Kauttamme saa myös telttoja. Vessa kiertää noin 5 10 tapahtumassa yhden kesän aikana. Kuka? Aku Isokangas Ikä: 38 Perhe: Vaimo ja pieni tytär (1 v.) Unelma: Unelmat liittyvät perheeseen ja sen hyvinvointiin. Yksi unelma on toteutunut, Elle-tytär. Toinen unelma on saada seurata hänen kasvuaan yhdessä vaimon kanssa.

33 5/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 33 Mitä ihmettä? USA:ssa yli kaksi miljoonaa ihmistä seuraa Barack Obaman Twitter-feediä. 80% THL:n tutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista kokee elämänlaatunsa hyväksi aina vanhuusiän kynnykselle saakka. Baanalla Tapahtumia YRITTÄJÄPÄIVÄT. Oulun Yrittäjäpäivien yhteistyösopimus allekirjoitettiin huhtikuun 27. päivä. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Elisa Oyj, Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia, Finnvera Oyj, Fonecta Oy, Kauppalehti, Nordea Suomi Oyj, Oulun kaupunki ja Kaleva. Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään lokakuuta. Aurinkokuningas. Toukokuun alussa järjestetyssä Yritystä Stadiin -tapahtumassa Helsingissä Juhani Tami Tamminen kertoi kuulijoille yrittäjän kymmenen tärkeintä askelta, joilla saavutetaan varma voitto. PALKITTU. Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Kiili ojentaa Vuoden 2012 Luovan yrittäjän palkinnon Tuotantoyhtiö Legenda Oy:n tuottaja Ilkka Niemelle, joka on yksi yrityksen viidestä osakkaasta. Pisnesrehvit myytiin loppuun Savon Yrittäjien perinteistä Pisnesrehvit-verkostoitumistapahtumaa uudistettiin keventämällä sitä tiiviimmäksi ja rennommaksi iltatilaisuudeksi. Toukokuun alussa järjestetyt Pisnesrehvit myytiin loppuun heti kättelyssä. Osallistujia oli yli 100, jossa mukana oli edustajia noin 80 yrityksestä eri puolilta maakuntaa. Pisnesrehvien konseptia kevennettiin, jotta tapahtuma voitaisiin järjestää useamman kerran vuodessa eri puolilla maakuntaa. Ammattitaidolla Eurooppaan Kajaani juoksee Kajaanissa järjestetään yrittäjien Street Run. Liikunnalliseen kesänaloitukseen voi ilmoittautua yhdessä paikallisyhdistyksensä jäsenten sekä henkilökuntansa kanssa ja kerätä kilometrejä yhdistykselleen. Eniten kilometrejä kerännyt yhdistys voittaa kisan. Street Runin jälkeen yrittäjät siirtyvät Sokajärven maisemiin Mansikka-ahoon saunomaan, grillaamaan sekä nauttimaan hyvästä seurasta ja loistavasta musiikista. Illan musiikista vastaa After It! Ilmoittaudu kesätapahtumaan net. Matoa koukkuun Arvonta. Yritystä Stadiin -tapahtuman iltaloma-osuudessa arvottiin osallistuneiden kesken lippuja Suomi-USA-jääkiekko-otteluun. Helsingin Yrittäjien Jussi Iipponen jakoi palkinnot pelipaitaan sonnustautuneena. Suomen Yrittäjien tiloissa järjestettiin toukokuun puolivälissä karsintakilpailu Suomen edustajasta Ammattitaidon Euroopan mestaruuskisojen yrittäjyyslajiin. Karsintaan osallistuivat Suomen Liikemiesten Kauppaopiston joukkue (SLK) ja Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) joukkue. OSAO voitti kisan ja näin ollen se matkaa Belgian Spassa lokakuun alussa järjestettävään kisaan. OSAO:n joukkueessa kisasivat: Elina Laakko, Virpi Ollila ja Saija Vähänen. Yrittäjien perinteiset SMongintakilpailut järjestetään lauantaina 11. elokuuta Vääksyn kanavalla. Kisassa on sarjat miehille, naisille ja alle 16-vuotiaille. Lisäksi mukana on myös joukkuekilpailu, joka on yhdistysten välinen. Kunkin yhdistyksen kolmen parhaan onkijan tulos lasketaan yhteen. Järjestelyistä huolehtii Asikkalan Yrittäjät. Lisätietoja: Jukka Mantsinen p , phnet.fi Pyssyt paukkuvat Peräseinäjoella yrittäjä suomi yrittäjä Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa. Jäsenyrittäjien ensimmäiset haulikon ammunnan SM-kilpailut järjestetään Peräseinäjoella kesäkuuta. Lauantaina kilpaillaan skeetissä ja sunnuntaina on trapin vuoro. Kuusi parasta pääsee finaaliin. Kilpailussa on sarjat myös naisille ja nuorille. Tilaisuudessa on tarjolla myös evästä pientä kolehtia vastaan. Tauko-ohjelmaakin on luvassa, kertoo järjestäjä. Ilmoittautumiset 31. toukokuuta mennessä sähköpostilla netikka.fi ja lisätietoja Valio Rajala, Milloin: Peräseinäjoella kesäkuuta Paikalla myös: Peräseinäjoen Metsästysseura Ry raamitupo Kirosana, jolle ei löydy selitystä. Taas yksi syy siirtää firma Viroon.

34 34 PARHAAT PALVELUT TILITOIMISTOT KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta! YRITTÄJÄSANOMAT 5/2012 TULOSTINTArVIKKeITA Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE kaikki käännökset auktorisoidut käännökset Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto Kielipalvelu FILIAL Puh , faksi (05) Ota yhteyttä tai tule käymään! Puh retkipalvelut TUOTANTO- JA LIIKeTILAT YrITYSSOVeLLUKSeT Halleja yli 1000 kohteen kokemuksella. Myynti: Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Seinäjoki Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas PARMACO PL 7, LEPPÄVIRTA LISÄÄ PARMACO-HALLEJA YrITYSSOVeLLUKSeT NetBaron Enemmän kuin ohjelmistoperhe Monipankki integroidusti KIeLIKOULUTUSTA NetBaron -sovellusperhe Liike-elämän englantia sähköinen taloushallinto palkanlaskenta pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä työajan seuranta työajan laskutus tuotannon- ja huollonohjaus ajopäiväkirja ja matkalasku Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset Räätälöitynä yrityksille ja yksityisille. BigDeal Kielipalvelut Gsm Testivoittaja NetBaron voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat. Netbaron Solutions Oy Puh PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO Näytä olevasi jäsen Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Hallituspartnerit esittäytyy

Hallituspartnerit esittäytyy Hallituspartnerit esittäytyy Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Seppo Mustonen Pohjoissuomalainen hallitustyön kehittäjä Seppo Mustonen / Hallituspartnerit 2015 OHJELMA 13.00 Kahvit 13.15 Seppo Mustonen,

Lisätiedot

MuotoTaito. Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014

MuotoTaito. Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014 MuotoTaito Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014 Vientiverkosto Aasiaan Cannus Oy on yhdessä kumppaniensa kanssa kokoamassa yhteen yrityksiä Japaniin, Kiinaan ja Hong Kongiin suuntautuvaa

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä palvelua käyttävät? Miten palvelu

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Kesätyöpaikkakysely 2015

Kesätyöpaikkakysely 2015 Kesätyöpaikkakysely 2015 Yrityksenne toimiala? (N=167) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Palvelut Kauppa Teollisuus Rakentaminen Julkinen sektori Kuljetus ja varastoine Muut Yrityksenne kokoluokka? (N=166)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2011. Mika Ihamuotila 17.8.2011

Osavuosikatsaus 1-6/2011. Mika Ihamuotila 17.8.2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 Mika Ihamuotila 17.8.2011 Agenda 1) Keskeiset tapahtumat ja projektit: Kansainvälinen kasvu ja uudet myymälät Tuotelanseeraukset 2) Myynti: Markkinatilanteeseen nähden vahva liikevaihdon

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot