Katupojat ovat tehokkaita tekijöitä. Taidetta joka taloon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katupojat ovat tehokkaita tekijöitä. Taidetta joka taloon"

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin henkilöstölehti Ilmoittaudu sähköisen työpöydän ylläpitäjien koulutukseen! Katupojat ovat tehokkaita tekijöitä Taidetta joka taloon Suunnittelulla ja oikealla asenteella tehokkuutta päivähoitoon Laita sinäkin hyvä kiertämään Säästä energiaa se kasvattaa järkeä! Anna Gripenberg är IT-nykomling på bildningsverket Teemana talous

2 sisältö näkökulma 8 Suunnittelulla ja oikealla asenteella tehokkuutta päivähoitoon 13 Säästä energiaa se kasvattaa järkeä! 24 Teatteriin Vantaan kaupungin henkilöstölehti ISSN-L , ISSN Vautsi ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. näkökulma Syö säästäen savea, sanoi sammakko pojalleen... 3 teemana talous tapetilla Katupojat ovat tehokkaita tekijöitä... 4 Menestyksen perustana henkilöstö... 6 Nettobudjetointi tehostamisen ja vastuunjaon välineenä... 7 Suunnittelulla ja oikealla asenteella tehokkuutta päivähoitoon... 8 Kuntatyönantajan ja järjestöjen tuloksellisuuskampanja... 9 Laita sinäkin hyvä kiertämään...10 Uusia asuinalueita tarkasteltaessa nähtävä pitkälle...12 Säästä energiaa se kasvattaa järkeä!...13 Valtakunnallinen tapaturmapäivä on perjantaina Suuressa on joukkovoimaa!...14 Palvelupiste neuvoo operaattorin käyttöönotossa...15 Taidetta joka taloon...16 Haasteet nousevat toimintaympäristöstä...18 Helsinki Region Infoshare -hanke ja Vantaan kaupungin tuottama avoin tieto...19 Lastentarhanopettaja Eija Salminen henkilökohtaista koulutus...21 uppsnappat i farten virkistys Anna Gripenberg är IT-nykomling på bildningsverket...22 Taide elämä filosofia kauneuden pauloissa...23 Teatteriin...24 avoimet työpaikat...25 Vantaalla jälleen Seuren tyytyväisimmät asiakkaat sekä keikkalaiset...26 selän takana Talous hmmm...27 Julkaisija Vantaan kaupunki, viestintä Osoite Metsolantie 4, Vantaa Sähköposti Päätoimittaja Jussi Omaheimo puh Ulkoasu ja taitto Anitta Mäkinen Kannen kuva Sakari Manninen Kannen kuvassa Kuorma-autonkuljettaja Ari Stoor Painopaikka AS Spin Press Paperi Highspeed Matt, 90g/m 2 Toimitusneuvosto Pirre Hartikainen Jorma Häkkinen Hannele Karlin Pirjo Kivistö Anitta Mäkinen Jussi Omaheimo Päivi Rainio Vivikka Richt Katja Savopirtti Terhi Unhola Vappu Vienamo Liisa Örri Nuukuuden filosofia ohjaa vihreämpään arkeen. Syö säästäen savea, sanoi sammakko pojalleen Kun muutin ensimmäiseen omaan kotiini, sain vanhalta Kirsti-tädiltäni Otavan Kotiruoka-keittokirjan, jonka omistuskirjoitukseksi hän oli kirjoittanut: Syö säästäen savea, sanoi sammakko pojalleen, sillä pitkä on maailman sivu. Muistan silloin ajatelleeni, että onpa älytön sanonta, sillä eiväthän sammakot syö savea. Sitä paitsi ehkä olin salaa toivonut silloin niin muodikasta pastakirjaa, jonka ohjeiden avulla voisi vaikka katkarapukastikkeen päälle lisätä eksoottisia kapriksia. Ei siis mitään lähiruokaa tai sellaista, joka kestäisi lämmityksen seuraavana päivänä. Vasta jälkeenpäin olen ymmärtänyt vanhan tätini viisauden. Sodat ja maanpaon nähneenä Kirsti-täti oli varsinainen nuukuuden kuningatar. Ruokaa ei heitetty pois, tavaroita käytettiin pitkään ja kalusteita kunnostettiin, jos ei nyt aivan niin kuin Strömsössä, niin samalla idealla. Nuukuuden syynä oli oman elannon jatkumisen turvaaminen, ei niinkään maailman pelastaminen, joka edellyttäisi meiltä kaikilta nuukuuden filosofian omaksumista. Nykyinen tuhlaileva elämäntapamme on kuluttamassa rajallisia luonnonvarojamme loppuun. Ekologinen jalanjälkemme ylittää reippaasti maapallon kantokyvyn. Hiilijalanjälkemme kertoo, että kulutuksemme aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt johtavat vääjäämättä ilmaston lämpenemiseen vaarallisen paljon. Onneksi voimme myös vaikuttaa niihin. Vantaan kaupungilla olemme viime vuosina onnistuneet vähentämään muun muassa paperin kulutusta sähköisten kokouskäytäntöjen ja tulostustapojen avulla. Lisäksi eräissä pilottikiinteistöissä tehdyillä säästötoimenpiteillä on saatu muun muassa sähkön ja lämmönkulutusta vähenemään vain toimintatapoja muuttamalla olemalla nuukia. Jätteiden lajittelu on kaupungin toimipisteissä yleistynyt ja jätemääriäkin on paikoin saatu pienenemään. Kaupungin hankintojen ympäristökriteereitä kehitetään jatkuvasti ja kaikki olemme saaneet lukea lehdistä, että päiväkodeissa tarjotaan luomupuuroa. Olemme siis vähentäneet ympäristökuormitustamme ja hiilidioksidipäästöjämme ja samalla säästäneet sekä luonnonvaroja että rahaa. Pieniltä vaikuttavilla teoilla on yhteenlaskettuna merkitystä. Samaa asiaa kertoo myös valmistumassa oleva kaupungin työntekijöiden ympäristöasenneselvitys, jonka mukaan suuri osa kaupungin työntekijöistä on muuttanut toimintatapojaan ympäristöystävällisemmäksi viime vuosina. Tämä näkyy muun muassa intranetissä olevan kirpputoripalstan suosiona ja kaupungin tarjoamien työmatkalippujen kysynnän jatkuvana kasvuna. Suunta on oikea ja ympäristötyö on vaikuttanut arkisiin valintoihimme. Eiköhän kiristetä vyötä edelleen ja ollaan reilusti nuukia yhteisen ympäristömme hyväksi. Tina Kristiansson ympäristöpäällikkö vs. P.S. Vuosisadan vanhaa Otavan Kotiruoka-keittokirjaa saa edelleen kirjakaupoista ties monentenako painoksena. Kirjaa löytyy myös huutokaupoista ja divareista. Hankin sen juuri siskontytölleni, joka muutti pois kotoa. Arvatkaapa, mitä kirjoitin omistuskirjoitukseksi. Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

3 teemana talous teemana talous Katupojat ovat tehokkaita tekijöitä Tämä luminen talvi on taas teettänyt katupojilla töitä. Lunta on aurattu, kasattu ja siirretty urakkatahtiin yötä päivää. Runsas lumentulo on nostanut kadunpidon kustannuksia, mutta silti Vantaa on vertailuissa huomattavasti muita suuria kaupunkeja tehokkaampi. Laatuvertailuissa ollaan ihan samalla viivalla. Miksi, miten se on mahdollista? Hyvä kalusto ja joustavat tekijät ovat tehokas yhdistelmä. Kuvassa Juha Hämäläinen, Ari Stoor ja Erkki Tammisto Vastaus tulee kuorma-autonkuljettaja Ari Stoorilta nopeasti: ollaan niin hyviä ja nopeita. Syytä pullisteluun onkin, sillä tehokkuus ei syö laatua. Työnsä jäljestä tarkka Ari kyllä harmittelee, kun joskus joutuu jättämään risteykseen lunta. Jää epäsiisti kuva. Samaan hengenvetoon hän ideoi auraan lisälaitetta, jolla tämäkin pieni kauneusvirhe poistuisi. Asiakaspalaute ei aina ole ylistävää. Kadunvarrella riittää neuvojia ja lapionheiluttajia. Purnausta aiheuttaa se, kun katua auratessa kertyy lumivalli kiinteistön portille, joka taas kuuluu omistajan hoitoon, ei kaupungin. Pojat joskus hentomielisyyttään pukkaavat ikäihmisten portilta lumia, mutta siitä seuraa naapurin pyyntö vastaavaan palveluun. Venyvää väkeä ja kunnon koneet Vastaava tiemestari Juha Hämäläinen perustelee tehokkuutta oikein mitoitetulla porukalla. Mitoitus vaihtelee kymmenestä sataan henkilöä. Meillä on joustavat järjestelyt puistopuolen ja katutekniikan kanssa. Porukka siirtyy vuodenaikojen ja säiden mukaan sinne, missä eniten tarvitaan. Arin mukaan vapaavuorolaisetkin lähtevät herkästi auraukseen. Heräämistä helpottaa ylityökorvaus, joka on hyvä palkanlisä. Itse tulin muutama vuosi sitten yksityiseltä kaupungille, eikä palkkani juurikaan muuttunut. Mutta nyt saan pitää kesälomaa, kertoo Ari. Joustoa syntyy myös käyttämällä sopivalla tavalla urakoitsijoita tasoittamassa ruuhkahuippuja. 4 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 5

4 teemana talous teemana talous Raskaasta kalustosta ja sen kuljettajista valtaosa on kaupungin omaa, mutta kevyemmässä kalustossa pääpaino on ulkopuolisten käytössä, toteaa ylitiemestari Erkki Tammisto. Autot Vantaalla ovat hyväkuntoisia. Korjaamon väki pitää kaluston hyvässä kunnossa. He ansaitsevat kiitoksen hyvästä palvelusta, sanoo Ari. Korjaamolle voi ajaa heti vian ilmetessä ja kriittisenä aikana avun saa saman tien. Se on tärkeä osa tehokkuutta. Ollaan Jormalla töissä Vantaan vuoden 2011 tilinpäätöksen tilikauden tulokseksi muodostui 13,6 milj. euroa, sisältäen 10,9 milj. euron kertaluonteisen myyntivoiton. Tulos oli ennustetulla tasolla ja selkeästi vuoden 2011 talousarviota parempi. Vuoden 2012 talousarviossa tavoitteeksi asetettiin kuluvalle vuodelle nollatuloksen saavuttaminen. Vantaan talouden haasteet kulminoituvat kuitenkin toisiin talouden tunnuslukuihin. Vuonna 2011 toimintamenojen kasvu ylitti selkeästi verorahoituksen kasvun ja tulorahoituksella kyettiin rahoittamaan noin 50 prosenttia saman vuoden nettoinvestoinneista. Tämä puolestaan tarkoitti velkamäärän kasvua edellisvuodesta noin 80 milj. eurolla. Vuonna 2011 investointien tulorahoituksessa oli kutakuinkin kahden kunnallisveroprosenttiyksikön tuoton suuruinen Vantaan katupoikien tehokkuus on todistettu Rapal Oy:n vertailussa, jossa ovat mukana kaikki Suomen suurimmat kaupungit. Vantaan katujen ja puistojen ylläpito on siinä ylivertainen. Talvihoito sujuu neljänneksellä Helsingin kustannuksista ja Vantaata paremmin vastaavissa olosuhteissa Espoossa työ tehdään reilusti puolta kalliimmalla. Vain muutama pieni kaupunki yltää Vantaata tehokkaampiin lukuihin. Katualueen ylläpidon kustannukset 2010 euroa/1000 katuhehtaaria Helsinki 3,39 Espoo 2,42 Tampere 1,71 Oulu 1,70 Turku 1,56 Vantaa 1,50 Erkki Tammisto kiittelee hyvin organisoitua toimintaa. Edeltäjäni Jorma Ranta on tehnyt suuren työn. Vantaan kadunpito on hiottu huippuunsa hänen johdollaan. Minusta on aina tuntunut, että teen töitä Rannan Jormalle, kiittelee Erkki hyvää esimiestään. Siihen kiitokseen yhtyivät Ari ja Juha. Teksti Päivi Rainio Kuvat Sakari Manninen vaje. Tästä vajeesta noin puolet selittävät Kehäradan vuoden 2011 investointimenot. Korkeiden investointitarpeiden rahoittaminen on merkittävä haaste talouden tasapainottamisessa myös tulevina vuosina. Vantaa rahoittaa toimintansa ja investointinsa pitkälti omilla verotuloillaan. Nykyjärjestelmässä kaupunki maksaa valtionosuuksistaan tasausta muulle kuntasektorille vuosittain noin 60 milj. euroa. Verorahoituksen suhteelliset kehitysnäkymät muuhun kuntasektoriin nähden ovat jatkossakin myönteiset edellyttäen, että työpaikka- ja väestömäärä jatkavat kasvuaan. Eri vertailut ovat viime vuosina osoittaneet, että Vantaalla palvelut tuotetaan kilpailukykyisesti. Tulevien vuosien kaupungin kasvun ja palvelutarpeiden kasvun rahoittamishaasteiden edessä joustavuus ja kyky oman toiminnan jatkuvaan, ennakkoluulottomaankin kehittämiseen ovat Vantaan valtteja. Vantaan menestyksen perustana on motivoitunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Patrik Marjamaa Talvihoidon kustannukset euroa/1000 katuhehtaari Helsinki 2,01 Espoo 1,32 Tampere 0,86 Turku 0,92 Vantaa 0,57 Menestyksen perustana henkilöstö Nettobudjetointi tehostamisen ja vastuunjaon välineenä Taloustilanteen epävarmuus ja väestörakenteemme muutokset luovat haasteita erityisesti kuntatalouteen. Ikäsidonnaisten julkisten palveluiden kestävyysvajeesta on arvioitu kohdentuvan noin puolet kuntien vastuulle. Kunnat ovat tehostaneet tuotantoaan muun muassa lisäämällä yhteistoimintaa kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden muodossa. Tehostamista on haettu myös perustamalla nettobudjetoituja yksiköitä kuten liikelaitoksia ja yhtiöitä, joilla kunnalliseen toimintaan haetaan liiketaloudellisia elementtejä. Ketteryyttä liikelaitoksista Liikelaitosten ja yhtiöiden tehokkuutta parantavia ominaisuuksia ovat muun muassa hallinnollinen ketteryys ja päätöksenteon nopeus. Tämän seurauksena liikelaitokset pystyvät reagoimaan nopeammin ympäristön ja toiminnan muutoksiin, kuitenkin omistajan edut huomioon ottaen. Myös tasejatkuvuus ja ylijäämän käyttö liikelaitoksen omaan toimintaan voidaan nähdä pitkällä aikavälillä hyötynä, koska se kannustaa liikelaitoksia ja yhtiöitä tehostamaan ja kehittämään toimintaansa. Liikelaitokset eroavat yhtiöistä muun muassa siinä, että liikelaitosten talousarvio hyväksytään kunnan valtuustossa ja sen tietyt erät ovat kunnan valtuustoon nähden sitovia. Liikelaitos on osa kunnan organisaatioita ja sen yli- tai alijäämä sisältyy koko kunnan tilinpäätöksen yli- tai alijäämiin. Kunta voi siten asettaa suoria toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita liikelaitokselle. Kunnalliset yhtiöt eivät kuitenkaan välttämättä ole liikelaitoksia vapaammassa asemassa, koska niiden toimintaa ohjaavat omistajakunnan konsernipolitiikka ja omistajaohjaus. Tämän vuoksi niiden on huomioitava konsernin kokonaisetu, joka voi koskea esimerkiksi saavutetun voiton palauttamista omistajille. Benjamin Strandberg Kilpailuneutraliteetin rajanvetoongelmia Kunnallinen liikelaitos on osittain verovapaa yhteisö, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että kunnan alueella toimiva liikelaitos ei maksa veroja samoin perustein kuin yhteisöverovelvollinen yhteisö. Edut tulevat esille yhteisön tulo-, arvonlisä- sekä kiinteistöverotuksen piirissä. Sama koskee myös kunnan toiminnan piirissä toimivia yhtiöitä. Näillä ns. in-house -yhtiöillä tarkoitetaan kunnan sisällä toimivia yhtiöitä, jotka eivät pääsääntöisesti toimi markkinoilla. Mikäli in-house -yhtiö siirtyy toimimaan kuntaorganisaation ulkopuolelle, menettää se edellä mainitut veroedut. Liikelaitokset tai in-house -yhtiöt saattavat kuitenkin toimia osittain markkinoilla ja aiheuttaa siten ongelmia kilpailuneutraliteetin kannalta. Liikelaitosten konkurssisuoja ja edellä mainitut verovapaudet mahdollistavat sen, että liikelaitokset ja in-house -yhtiöt pystyvät tarjoamaan palveluja markkinoille halvemmalla verrattuna yhteisöverovelvollisiin yhteisöihin. Rajanveto kunnallisen toiminnan ja markkinoilla toimimisen suhteen on kuitenkin vaikeaa. Keskustelua on viime aikoina käyty etenkin energia- ja satamatoiminnan liikelaitosten osalta. EU-direktiivimuutoksen myötä asiaan on kuitenkin tulossa lainsäädäntömuutos, jonka pohjalta liiketoimintaa harjoittavia liikelaitoksia joudutaan mahdollisesti yhtiöittämään. Tämä koskisi todennettavasti markkinoilla toimivia liikelaitoksia ja yhtiöittämisen myötä kunnat siis menettäisivät veroedut näiden liikelaitosten osalta. Ohjattua keskittymistä ydintoimintoihin Tukipalveluiden liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen antaa kunnille periaatteessa mahdollisuuden keskittyä paremmin ydintoimintoihin, jolloin organisaation hallinta yksinkertaistuu ja talouden ennustettavuus paranee. Tätä voidaankin pitää yhtenä apuvälineenä kuntatalouden tuleviin haasteisiin. Palvelutuotannon uusiin organisointitapoihin liittyy kuitenkin myös haasteita ja monissa kunnissa jo yhtiöitettyjä palveluita on siirretty takaisin kokonaan kunnallisen tuotannon piiriin. Olennaista kunnan tuleviin haasteisiin vastaamisessa on kuitenkin kunnan konserni- ja omistajaohjauksen kehittäminen. Tässä kokonaisuudessa liikelaitoksilla ja yhtiöillä voi olla merkittävä rooli toiminnan monipuolistamisessa ja tehostamisessa. Uusia toimintamalleja kehittäessä tärkeintä on kuitenkin omistajan strateginen näkökulma. Teksti Benjamin Strandberg Avustava asiantuntija, Suomen Kuntaliitto Kuva Kuntaliitto 6 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 7

5 teemana talous teemana talous Oula Salamat-ryhmästä Suunnittelulla ja oikealla asenteella tehokkuutta päivähoitoon Päivähoidon palvelujen kustannukset kasvoivat vuonna 2010 kuudessa suurimmassa kaupungissa Espoota lukuun ottamatta. Kasvuun vaikuttivat päivähoitopalveluita käyttävien lasten määrän kasvu ja yleinen kustannustason muutos. Vantaa pärjäsi kaupunkien välisessä vertailussa hyvin: päivähoidon kokonaiskustannukset olivat Vantaalla Helsinkiä ja Espoota pienemmät; kunnallisen päiväkotihoidon kustannusten tarkastelussa Vantaa pärjäsi myös Turkua paremmin. Lipunkantajan päiväkodin johtaja ja toimintayksikön esimies Tiina Hotinen pitää Vantaan sijoitusta vertailussa erinomaisena. Hotinen uskoo tehokkuuden olevan monen tekijän summa. Näen, että se on pitkäjänteisen työn tulosta. Vantaalla myös organisaatio on sellainen, että se edesauttaa tähän tulokseen pääsemistä, Hotinen hahmottelee. Tärkeänä Hotinen pitää etenkin toiminnan suunnittelua. Tällä määrärahalla, joka meillä tällä hetkellä on käytettävissä, pystyy tuottamaan palveluita, kun toiminnan suunnittelee hyvin. Tyytyväisiä asiakkaita Päiväkotipalveluiden laadusta ei haluta tinkiä, vaikka tehokkuutta tavoitellaankin. Asiakastyytyväisyyttä mitataan joka toinen vuosi, ja edellisen kerran mittaus tehtiin syksyllä Juuri valmistuneet tulokset näyttävät Hotisesta hyviltä. Palaute on ollut pääsääntöisesti hyvin positiivista. Toki sieltä löytyy myös asioita, joissa meidän pitäisi kehittyä, Hotinen muistaa lisätä. Tiina Hotinen Palautetta ei kuitenkaan saada pelkästään asiakastyytyväisyysmittausten kautta, vaan sitä tulee jatkuvasti myös päiväkodin lapsilta ja perheiltä. Palaute auttaa työn kehittämisessä ja työssä jaksamisessa. Harkintaa ja joustoa Päivähoidon kokonaiskustannukset vuonna 2010 euroa Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Oulu Tarkasteluvuonna Vantaan päiväkotihoidon palkkakustannukset olivat verrokkikuntia pienemmät. Palkkakustannuksiin vaikuttaa Hotisen mukaan esimerkiksi se, että sijaisia palkataan harkiten ja vain todelliseen tarpeeseen. Vantaallahan seurataan sekä käyttö- että täyttöastetta päivähoidossa. Jos vakituista henkilökuntaa puuttuu, niin harkitaan tarkkaan, että milloin sijaisia tarvitaan. Sijaisten tarve määritellään henkilökunnan ja lasten välisiä suhdelukuja seuraamalla. Jos lapsia on suhteessa enemmän kuin paikalla olevaa henkilökuntaa, palkataan sijainen. Kun sijaisten palkkaamista ei nähdä tarpeellisena, vaaditaan päiväkodin henkilökunnalta joustavuutta muun muassa työvuorojen suunnittelussa ja talon sisällä liikkumisessa. Ajatellaan, että meillä on tämä yksi yhteinen yhteisö, ja me kaikki työskennellään siellä, missä meitä eniten tarvitaan, eikä vain tietyssä ryhmässä tai tietyssä paikassa vaan tämän talon lapsia ja perheitä varten. Pieniin palkkakustannuksiin vaikuttavat myös henkilöstön palkattomat vapaapäivät, joita työntekijät pitävät vapaaehtoisesti. Näitä vapaita Hotinen pyrkii myöntämään mahdollisuuksien mukaan. Myös kesäaika, jolloin päiväkodissa supistetaan toimintaa, tuo säästöjä. Asenne ratkaisee Hotinen pitää työyhteisön henkeä ja työpaikan ilmapiiriä työnteon kannalta tärkeinä asioina ja painottaa kehittämismyönteisyyttä ja positiivisen asenteen merkitystä. Talous antaa meille reunaehdot, joiden puitteissa toimitaan, ja strategiasta tulee linjaukset, minkä pohjalta toimintaa ruvetaan suunnittelemaan. Mutta se, millä tavalla me tähän työhön ja työyhteisössä toimimiseen asennoidutaan, niin sillä on todella suuri merkitys, Hotinen tähdentää. Teksti ja kuvat Ann-Mari Ruhanen Lauri Tähdet-ryhmästä Kunnallisen päiväkotihoidon kustannukset vuonna 2010 euroa/laskennallinen lapsi Espoo Helsinki Turku Vantaa Tampere Oulu Kuusikko-työryhmän raportti Suomen kuuden suurimman kaupungin päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2010 Sivusilmä Kuntatyönantajan ja järjestöjen tuloksellisuuskampanja Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään todetaan pääsopijajärjestöjen ja kuntatyönantajan tuloksellisuuskampanjassa. Siinä peräänkuulutetaan työelämän laadun ja tuloksellisuuden samanaikaista kehittämistä. Kuntien menestyksen edellytyksenä on rahoituksen riittävyys, lisääntyvä tuottavuus ja henkilöstön saatavuus. Ihmisten motivaatioon vaikutetaan sekä työtä että palkitsemista kehittämällä. Motivaation lisäksi tarvitaan hyvinvointia; turvallinen työympäristö ja luottamuksen ilmapiiri. Palveluissa tuloksellisuus on toiminnan vaikuttavuutta ja sujuvuutta, palvelun laatua ja henkilöstön osaamista. Osaamisen lisäksi aineetonta pääomaa tuottavat hyvinvointi, toimivat työyhteisöt ja luottamus. Näihin panostaminen tuottaa myös taloudellista hyötyä. Perustehtävän on oltava kaikille selkeän ja tavoitteet on laitettava tärkeysjärjestykseen. Tavoitteita asetetaan kaupunkitason tuloskortista aina henkilökohtaiseen kehityskeskusteluun saakka. Oman työn kehittäminen kuuluu osaksi työn arkea. Tuloksellisuus syntyy yhteistyöllä tuottaa laadukkaita palveluita edellyttää osaamista ja ammattitaitoa tarvitsee kestäviä ratkaisuja on avoin uudelle tavoittelee hyvinvointia tehdään työpaikoilla on sujuvaa työtä on tavoitteellista on asenne. 8 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 9

6 teemana talous teemana talous Laita sinäkin hyvä kiertämään Hei, mitä sinulle kuuluu Hyvää, entäs itsellesi? Näinhän me hieman kypsempään ikään ehtineet olemme tottuneet keskustelun aloittamaan, vaikka asiat olisivat päin seiniä ja elämä täysin solmussa. Suomalaisella sisulla yritämme pärjätä yksin, ja apua emme pyydä, vaikka sitä voisi olla tarjolla ihan lähinurkan takana. Emme myöskään hevillä havaitse läheistemme avuntarvetta, vaikka jälkikäteen saatamme pohtia, että olihan niitä tunnusmerkkejä nähtävillä, jos olisin vain osannut katsoa tarkemmin. Aikuiset ja heidän hyvinvointinsa on perusta koko väestön hyvinvoinnille. Lasten ja ikäihmisten hyvinvointi on tärkeää, mutta se ei voi toteutua, jos heidän hyvinvoinnistaan huolta kantava aikuisväestö voi pahoin. Mitä sitten kunta ja yhteiskunta voi tehdä hyvinvoinnin edistämiseksi ja mitä hyvinvointi kenellekin tarkoittaa? Mitä se voisi tarkoittaa meille, jotka olemme Vantaan kaupungin palveluksessa? Hyvän tekeminen tekee hyvää Meillä jokaisella on mahdollisuus tehdä hyvää ihan oman työmme ohessa. Voimme ilahduttaa työkaveriamme ja asiakkaitamme pienin elein ja sanoin. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, ja näin rakennamme samalla omaa hyvinvointiamme. Elävän esimerkin hyvästä työstä kertoi perhepalveluiden palvelupäällikkö Anna Cantell-Forsbom. Hän toimi aiemmin päiväkodinjohtajana ja tuskaili vanhempien iltapäivien kiirettä, kun auto toisensa perään tuli hakemaan lapsia kotiin ja matka jatkui suurin piirtein samaan osoitteeseen. Toimeen tarttuvana ihmisenä hän ei voinut kääntää katsettaan, vaan hän yhytti perheet yhteistyöhön siten, että lapsia kuljetettiin vuorotellen isommissa ryppäissä. Vanhemmat saivat tarvitsemaansa aikaa, polttoainetta säästyi ja kaikki olivat tyytyväisiä. Arjen pienien tekojen ei siis tarvitse olla mullistavia ja pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, tarvitaan vain hoksottimia ja rohkeutta tarttua asioihin. Meillä kaikilla on tähän mahdollisuus, kun vain hoksaamme sen. Heidi Nygren Pienistä puroista iso virta? Suomi voi paremmin kuin koskaan. Silti pahoinvoivia ja syrjäytyneitä on yhä enemmän. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialajohtaja Heidi Nygrenin johdolla ja erityisasiantuntija Leena Pääkkönen-Tarvaisen avustuksella on käynnistymässä aikuisten hyvinvointisuunnitelman laadinta, jolla on tarkoitus koota ideat ja valjastaa voimat nimenomaan aikuisväestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaupungin organisaation lisäksi tähän tehtävään haastetaan myös muut toimijat alueellamme: yhdistykset ja järjestöt, seurakunnat, yritykset you name it. Startiksi suunnitelman laatimiselle oli saman pöydän ääreen keskustelemaan kutsuttu toimijoita laidasta laitaan. Toinen toistaan villimpiä ideoita lenteli ilmassa, mutta mutta... Kuka ihme niitä voi ja ehtii ruveta toteuttamaan? Tarkoitus ei ole tehdä paperia ö-mappiin, joten perhepalveluiden palvelupäällikkö Anna Cantell-Forsbom ottikin ensimmäisen pallon kiinni ja lupasi ottaa yhteyttä erääseen opiskelijaryhmään luodakseen käytännön työharjoittelun kohdentamisesta apua ihan oikeasti tarvitseville. Myös Yllätetään yhteiskunta -hankkeen ja Fremantle Media Oy:n luova johtaja Marika Makroff nappasi itselleen yhden pallon ja lupasi edistää vantaalaisille suunnattavaa Hyvä-kampanjaa, jonka tavoitteena voisi olla itse kunkin oman hyvyyden arvon tunnistaminen ja tarinansa esittely. Hans Tuominen Hakunilan seurakunnasta toi esille olemassa olevan toiminnan kokoamisen, esimerkiksi nettisaitille. Nyt samantapaista toimintaa saattaa järjestää moni taho toisistaan tietämättä, ja silti asiakas ei ehkä löydä palveluita. Tässä olisi oiva idea kaupungin nettisivujen kehittämiseen. Aito välittämien ihmisten kohtaamisessa, oli Spr:n Vantaan turvatalon edustaja Mika Hyttisen esittämä taikasana. Järjestöjen voimavarojen vahvistaminen onnistumistarinoiden esilletuomisen kautta lisää järjestöjen vetovoimaa ja hyvää mieltä, totesivat useat keskustelijat. Asumisasioiden erityisasiantuntija Tomi Henriksson peräänkuulutti juurtumisen ja kotiutumisen edistämistä: Vantaa = kotikunta, myös kauempaa tulleille, ja kodistahan pietään hyvää huolta. Hankinta-asiantuntija Jetta Pääskyvuori kantoi huolta heikommin pärjäävien aikuisten onnesta, miten tukea esimerkiksi kehitysvammaisia aikuisia selviämään arjessaan. Varhaiskasvatuspäällikkö Leena- Mari Tornivaara toivoi, että jokaisella työntekijällä olisi riittävästi herkkyyttä kuulla ihmisten todellinen avuntarve ja auttaa heitä löytämään avun lähteille. Pienten lasten äidit kamppailevat usein yksin arjen kanssa ja heitä voisi voimaannuttaa yhteinen toiminta. Arjen ilo voisi löytyä vaikka kerhojen aikaan kokoontuvissa ryhmissä, joissa olisi aikuisille omaa toimintaa ja vanhemmat voisivat verkottua toisien samassa tilanteessa olevien kanssa. Tästä se lähtee Moneen ideaan ratkaisuksi tarjottiin aktiivista ja monikanavaista viestintää ja mark- kinointia. Tärkeintä olisi tavoittaa ne kohderyhmät, joita perusmedioilla ei tavoiteta. Tänä päivänä postiluukkuihin sataa lähinnä laskuja ja mainoksia. Miltä tuntuisi, jos sinne tulisikin joku päivä kirje, ihan omasta kunnasta. Ja kirjeessä vielä kerrottaisiin juuri minun asuinalueeni palveluista ja harrastusmahdollisuuksista? Entä sosiaalinen media? Voitaisiinko sitä hyödyntää tämän tyyppisessä toiminnassa? Miten liimauttaa yhteen ne, jotka olisivat valmiita auttamaan entä avun tarvitsijat? Summa summaarum, tarttis tehdä jotain. Mitä sinä haluaisit ja voisit tehdä, jotta aikuisväestöllämme pyyhkisi hyvin? Elämässä olisi onnea, iloa ja hyvinvointia. Ota osaa suunnitelman valmisteluun intran keskustelupalstalla tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen vantaa.fi. Sana on vapaa! Teksti Terhi Unhola Kuva Sakari Manninen Kuvitus Markku Lappalainen Hyvinvointiryhmä eli tuttujen kesken Hyry on kaupunkitasoinen moniammatillinen yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on edistää vantaalaisten hyvinvointia. Ryhmä koostuu toimialojen ylimmistä johtajista ja se sovittaa toimialojen strategian kaupunkistrategiaan ja päinvastoin. Aikuisväestön hyvinvointiohjelma tulee koostumaan seuraavista näkökulmista: Asuminen, ympäristö ja asuinalueet Työ, koulutus ja toimeentulo Terveys, hyvinvointi ja vanhemmuus Osallisuus, yhteisöllisyys ja kulttuurin voima 10 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 11

7 teemana talous teemana talous Uusia asuinalueita tarkasteltaessa nähtävä pitkälle se kasvattaa järkeä! Ympäri Vantaata nousee uusia asuinrakennuksia, koteja nykyisille ja tuleville vantaalaisille. Kaupungin tavoitteena on tuottaa asuntoa vuosittain. Asuntotarpeeseen vastataan ohjaamalla kaupungin kasvua jo rakennetuille alueille, mutta myös rakentamalla uusia asuinalueita. Asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson painottaa täydennysrakentamisen merkitystä. Tällä tarkoitetaan jo olemassa olevien alueiden tiivistämistä ja laajentamista. Täydennysrakentamista edustavia alueita ovat esimerkiksi Kilterinmäki, Ulrikanpuisto ja Pakkalanrinne. Tällainen rakentaminen on pääsääntöisesti järkevää ja edullisempaa kuin uusien asuinalueiden perustaminen. Uusien alueiden rakentaminen on kuitenkin välttämätöntä, sillä yksin täydennysrakentamisella ei voida saavuttaa yleiskaavassa määriteltyä väestötavoitetta, asukasta vuonna Henriksson esittelee asuinalueiden rakentamiskustannuksia Tietysti, jos rakennetaan Hong Kongin tehokkuudella, niin äkkiähän se on saavutettu, mutta tämän päivän suomalaisella tavalla rakentaa sitä mitoitusta ei voida saavuttaa pelkällä täydennysrakentamisella. Joudutaan siis avaamaan myös uusia alueita, Henriksson perustelee. Saavutettavuus tärkeää Uusia asuinalueita suunniteltaessa pohditaan monenlaisia asioita, kuten palvelujen järjestämistä mahdollisimman taloudellisesti. Yksi poh- dittava asia on alueen sijainti. Uudet alueet pyritään tekemään niin, että ne ovat hyvin saavutettavissa. Hyvä esimerkki saavutettavuudesta on nyt rakentuva asuinja työpaikka-alue Marja-Vantaa. Marja-Vantaan keskus on paikassa, johon tulee Kehärata, joten on koettu järkeväksi ja ekologisesti kestäväksi avata uusi alue siellä, Henriksson sanoo. Taloudellisuuteen pyrittäessä asuinalueiden sijoittamista tulisi ajatella paitsi kuntakohtaisesti myös seudullisesti. Vantaalle tällainen kokonaisvaltainen ajattelu on Henrikssonin mukaan luontevaa, koska kaupungilla on monta rajanaapuria. Taloutta suunnitellaan Uudet asuinalueet vaativat suuria investointeja. Jossain vaiheessa asuinalueiden pitäisi myös alkaa tuottaa. Siitä, milloin tämä tapahtuu, on Henrikssonin mukaan mahdollista tehdä laskelmia. Voidaan laskea keskiarvoa sille, kuinka paljon keskivertoasukas maksaa kaupungille kunnallisveroja tai muita maksuja, ja sitä kautta arvioida, missä vaiheessa asuinalue alkaa tuottaa. Vantaan yleiskaavojen yhdistelmä Kartta Vantaan kaupunkisuunnittelu, yleiskaavoitus Keskusteluissa asuinalueiden taloudellisesta kannattavuudesta tulisi kuitenkin muistaa, että kyse on pitkistä prosesseista, joihin rahoitus tulee pikkuhiljaa. Marja-Vantaatakaan ei rakenneta vain tämän päivän resursseilla, vaan rakentamisaika on pitkä, näillä näkymin vuoteen 2040 asti, Henriksson kuvailee. Kaavataloutta mietitään jokaisen kaavaprosessin aikana. Hankkeiden kannattavuutta voitaisiin Henrikssonin mukaan arvioida talouden näkökulmasta kuitenkin nykyistä enemmän. Taloussuunnitteluun vaikuttaa se, että päätöksentekijät valitaan neljäksi vuodeksi. Kaupungin rakentamisessa neljän vuoden aikajänne on kuitenkin aivan liian lyhyt. Henrikssonin mukaan Vantaalla on viime vuosina panostettu paljon parempaan taloudenpitoon. Hyvästä taloudenpidosta puhutaan paljon ja erilaisia talousarvioita tehdään tiuhaan. Se tuo ajoittaisen tuskan lisäksi myös varmuutta, kun tiedetään, mihin ollaan taloudellisesti menossa, Henriksson toteaa. Teksti ja kuva Ann-Mari Ruhanen Otsikon asia ei välttämättä ole ihan totta. Mutta ainakin ryhdyit lukemaan, vai mitä? Eikä otsikko sentään valettakaan ole. Energiaa säästämällä voidaan kohdentaa säästöön saatu raha esimerkiksi opetuksen lisäämiseen, joten ainakin periaatteellisella tasolla siinä saattaa jonkun järkikin kasvaa. Energiaa kuluu Jokainen omakotitalossa asuva on varmaankin viime talvien aikana kiroillut mielessään talonsa energiankulutusta. Varsinkin suorasähköllä lämmittävät ovat saattaneet yllättyä melkoisen epämieluisasti saatuaan tasauslaskuja energiayhtiöiltä. Sähköä on kulunut varsinkin vanhoissa, vetoisissa taloissa suorastaan huikeita määriä, kun tilat on yritetty pitää edes siedettävän lämpiminä. Rakennusten lämmittämiseen ja käyttöön kuluukin koko Suomen mittakaavassa peräti 40 prosenttia kaikesta maassamme käytettävästä energiasta. Se on huikea määrä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että rakennusten tiiviydestä ja sähkölaitteiden energiatehokkuudesta huolehtiminen sekä vanhanaikainen sähkön säästäminen näkyvät ja tuntuvat siellä kaikkein tärkeimmässä: omassa kukkarossa. Pistä ne valot pois! Huolimatta siitä, että välillä valojen räpsyttely saattaa tuntua hassultakin, on niiden sammuttaminen järkevää. Kaikesta maamme sähköstä kymmenesosa kuluu valaistukseen. Jokainen meistä on tuossa kulutuksessa päivittäin osallisena, joten meistä jokainen voi sitä myös osaltaan pienentää. Tyhjä huone ei valoja kaipaa, sanotaan niissä korteissa, joita työpaikal- lamme Vantaan kaupungissa on jaettu. Muistetaan siis tuo ja sammutetaan valot. Ollaan mukana säästämässä energiaa ja hankitaan tyhjän tilan valaisemisen sijaan jotain järkevämpää. Eräs vantaalainen toimisto Esimerkkinä voidaan käyttää yhtä vantaalaista toimistotaloa. Siellä kulutettiin viime vuonna kwh sähköä. Nykyhinnoilla sähkö maksaa noin 82 /MWh ilman veroja ja perusmaksuja. Toimistotalossa kului siis vuoden aikana lähes euron arvosta sähköä. Toimistojen sähkönkäytöstä noin kolmasosa kuluu valaistukseen eli valoja tässä esimerkkirakennuksessa poltettiin melkein 4000 eurolla. Oikein hirvittää, kun ajattelee, kuinka monta kymmentä tuhatta neliötä toimistotiloja meillä onkaan... Toki valaistusta tarvitaan Suomen pimeän talven aikana, mutta aina kun luonnon omaa valoa on saatavilla, se kannattaa todellakin hyödyntää. Myös lämmöstä voi säästää Otetaan lämmönsäästöstä esimerkiksi oppilaitos, sekin tavanomaisen kokoinen, noin 4500 m2. Koulurakennuksen lämmittämiseen kului viime vuonna energiaa 580 MWh. Yhden kaukolämpömegawattitunnin hinta on lähes 46 euroa. Esimerkkikoulumme lämmittäminen maksoi siis vuonna 2011 noin Kaksikymmentäseitsemän tuhatta euroa pelkästään yhden koulun lämmittämiseen! Koska Vantaalla on lähes 100 koulua, jo pelkästään koulujen lämmittämisestä syntyy kaupungille melkoinen lämpölasku. Huimia summia Jos vaikkapa juuri kouluissa huonelämpötilaa pudotetaan yhdellä asteella, saadaan säästettyä sähkönkulutuksesta noin 5 %. Yhden asteen lämmönpudotus ei tutkimusten mukaan vaikuta tiloissa viihtymiseen mitenkään, sillä sitä ei juuri kukaan edes huomaa. Jos siis lämpöä laskettaisiin tuossa esimerkin koulussa yhdellä asteella, pelkästään tuossa koulussa voitaisiin säästää energialaskussa noin 1350 euroa vuodessa. Vuoden aikana kouluissa kokonaisuutena voitaisiin säästää siis yli 100 tuhatta euroa! Eikä pidä unohtaa, että rahallisen säästön lisäksi pienennetään myös lämmityksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Vantaalla on parin viime vuoden aikana tehty kaupunkitasoista energiansäästötyötä, jonka ansiosta rakennusten ominaiskulutukset, eli rakennuskuutiota kohden laskettu sähkön tai lämmön kulutus, on saatu laskuun. Vielä on kuitenkin varaa parantaa, sillä muut suuret kaupungit ovat olleet hommassa meitä reippaasti tehokkaampia. Otetaan siis energiansäästö osaksi jokaista työpäivää, jotta Vantaallakin päästään muiden suurten kaupunkien tasolle. Siihen me kaikki voimme osaltamme vaikuttaa. Teksti Vivikka Richt Kuva Tiina Kujala 12 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 13

8 tapetilla tapetilla Suomessa sattuu yli miljoona fyysisen vamman aiheuttamaa tapaturmaa, joista suurin osa olisi ollut ehkäistävissä ennakolta. Tapaturma on yllättävä tapahtuma, jonka seurauksena voi olla työkyvyn menettäminen osittain tai kokonaan. Vantaan kaupungissa on työolojen kehittämisprosessi, jossa työyksiköt yhdessä tarkastelevat asioita ja tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle. Esille nousseet turvallisuusriskit eliminoidaan erilaisilla toimenpiteillä. Tämän takia on tärkeää, että työpaikkakokouksissa käydään läpi säännöllisesti turvallisuusriskit ennakoiden ne. Kaatumiset ja liukastumiset ovat olleet Vantaalla tapaturmien kärjessä useita vuosia. Vuoden 2011 puolivuo- Tällä palstalla tutustutaan yleisiin työtapaturmiin, jotka olisi mahdollisesti voitu välttää. Valtakunnallinen tapaturmapäivä on perjantaina siraportissa niiden osuus tapaturmista oli 31%. Luku alenisi, jos ehtisimme kaiken aamutouhun keskellä pysähtyä ja katsoa ikkunasta minkälainen sää on. Jalkineiden valinnalla on suuri merkitys turvalliseen liikkumiseen. Suuressa on joukkovoimaa! Paras ja edullisin henkivakuutus on kiinnittää laukkuun tai takkiin heijastin. Ehdottoman tärkeää on myös varata työmatkoihin tarpeeksi aikaa, etenkin jos liikut omalla autolla huonossa säässä. Liukkaan ajon kurssi kannattaa suorittaa turvallisesti siihen varatulla radalla, ei työmatkoilla. Tapaturmapäivän teema on Ennakoi, etteivät jäisi viimeisiksi sanoiksi, teemassa kiinnitetään huomio erilaisiin arjen tilanteisiin, joissa hetken harkinnalla voi olla suuri merkitys. Hyödyntäkää työpaikkakokouksissanne valmista materiaalia www. tapaturmapäivä.fi Teksti Tarja Mykkänen Työsuojeluvaltuutettu Vantaalla tehtiin vuoden 2011 lopulla yhdistyshistoriaa. Neljä JHL:n paikallisyhdistystä (Vantaan teknisen toimialan henkilökunta JHL ry 152, Vantaan sivistystoimen henkilökunta JHL ry 235, Vantaan sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta JHL ry 309 ja Vantaan kaupungin toimihenkilöt JHL ry 545) purettiin ja tilalle perustettiin uusi yhdistys Vantaan JHL ry 865. Saman- aikaisesti purettujen yhdistysten katto-organisaatio Vantaan Yhteisjärjestö ry lakkautettiin. Uudesta Vantaan yhdistyksestä tuli Suomen suurin JHL:n yhdistys. Perustettuun yhdistykseen siirtyi n kaupungin ja sen konsernin sekä yksityisellä alalla työskentelevää jäsentä, jotka huolehtivat vantaalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta monenlaisissa tehtävissä. JHL:n aloja ovat hoito, hoiva, kasvatus, sivistys, ruokahuolto, tekniikka, infrastruktuuri, liikenne, puhtaus, kunnossapito, hallinto, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus. Vuoden alussa aloittaneessa Tilapalvelut Oy:ssä jäseniä on n. 670 henkeä. Maaliskuussa pidettävien pääluottamusmiesvaalien jälkeen yhdistyksessä tulee olemaan neljä täysipäiväistä pääluottamusmiestä, joista yksi on Tilapalvelut Oy:n palveluksessa. Yhdistyksen tarkoituksena on koota Vantaan kaupungin ja yksityisen sektorin työntekijät liiton piiriin ja toimia yleisesti määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti jäsentemme olosuhteiden parantamiseksi. Tärkein tehtävä on jäsenistön edunvalvonta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta huolehtiminen. Tehtävä ei ole helppo, sillä jatkuvat organisaatio- ja palvelurakennemuutokset tuovat lisähaasteen työntekijöiden perustehtävien hoitamisessa. Tiukka taloudellinen tilanne vähentää uusien työntekijöiden palkkaamista eikä eläkkeelle siirtyvien tilalle juurikaan oteta uusia. Palveluiden ulkoistaminen siirtää kunnalliset palvelujen tuottajat epämääräisten sopimusten alle ja kunnan työntekijän arvostama eläkevirka jää monelle vain haaveeksi. Meidän tavoitteenamme on edesauttaa sekä henkilöstön työssä jaksamista että hyvien kunnallisten palveluiden säilyminen. Merja Orava Vantaan JHL ry 865 puheenjohtaja Palvelupiste neuvoo operaattorin käyttöönotossa Uuden operaattorin toimipaikkakohtainen käyttöönotto on alkanut ja jatkuu kesäkuun loppuun asti. Käyttöönotossa pöytäpuhelimet sekä matkapuhelinten ja kannettavien tietokoneiden SIM-kortit vaihdetaan. Myös älypuhelinten SIM-kortit vaihdetaan samassa yhteydessä. Tutustu käyttöönoton toimintaohjeisiin intran projektisivuilla ja kysy tarvittaessa neuvoa TDC Palvelupisteestä. Kysythän tarvitessasi neuvoa palvelupisteestä! Käyttöohjeet löydät intrasta Puhelinten käyttöohjeet, aikataulun ja toimintaohjeet löydät intran projektisivuilta: Etusivu > Hankkeet ja projektit > Operaattorinvaihtoprojekti. Tutustuthan ohjeisiin yksin tai yhdessä työkavereidesi kanssa. Projektin laajuuden vuoksi koulutusta järjestetään vain erityisryhmille. Palvelupiste neuvoo Käyttöönoton aikana voit apua tarvitessasi kääntyä TDC Palvelupisteen puoleen. Palvelupisteessä TDC:n Ville Kortelainen neuvoo muun muassa uusien pöytäpuhelinten käytössä ja matkapuhelinten SIM-korttien vaihdossa. Alkuvaiheessa on tullut kyselyitä lähinnä puhepostijärjestelmästä ja matkapuhelimella soittamisesta. Esimerkiksi jos olet käyttänyt etuliitettä *77* vaihda se etuliitteeksi 151, Ville opastaa. Muut tärkeät vaihtoon liittyvät ohjeet löytyvät SIM-kortin mukana toimitettavasta mobiililiittymän käyttöohjeesta ja intran projektisivuilta. Soita tai käy paikan päällä! Palvelupiste palvelee maanantaista perjantaihin klo Voit soittaa numeroon tai käydä paikan päällä. Palvelupiste sijaitsee aina käyttöönottoalueella. Katso vaihtuva sijainti kullakin viikolla intran projektisivuilta. Operaattorinvaihtoa koskevat kysymykset ja palautteet voit lähettää osoitteeseen vantaa.fi. Teksti Emmi Yli-Houhala Kuva Kari Hautala 14 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 15

9 tapetilla tapetilla Taidetta Vantaan taidemuseon kokoelmissa on noin kymmenen tuhatta teosta. Valtaosa niistä kuuluu säilytyskokoelmiin, jotka tulevat esille vain näyttelyissä, mutta karttuvasta kokoelmasta on satoja teoksia sijoitettu työtiloihimme. Vautsin juttusarja esittelee tämän vuoden aikana näistä muutamia. Kaskipuron kokoelma on ostettu suoraan taiteilijalta ja sen osia oli esillä näyttelyssä vuonna Vilhusen kokoelma käsittää noin teosta; maalauksia, kollaaseja, luonnoksia. Leonardo da Vilhun aarteet -näyttely avautuu vantaan taidemuseossa elokuussa Kohde numero yksi: Point Vautsin taidekierros alkoi Pakkalan kansainvälisestä oppimis- ja informaatiotalosta, Pointista. Talo on vuodelta 2003 ja se oli aikoinaan ns. prosenttikohde osa joka taloon Ilppo Alhon teos Yesma-kit herätti aikoinaan keskustelua, koska se sisältää voimakkaita ilmaisuja. Joidenkin mielestä kouluympäristöön sopimattomia. Tuskin niillä kuitenkaan on ollut vaikutusta koulun käytävillä tänä päivänä kuuluviin ilmaisuihin. On uskallettava ottaa riskejä, kokeilla. Sitä kai taidekasvatus on, toteaa Ritva kommenteista. Suurelta yleisöltä sivummalla on myös Jylhän helmi: sydän, jonka sisällä on punaviiniä, alla liekki, joka sitä lämmittää. Tälle kokoushuoneen koristukselle ideoimme roolin palaverien keskustelunavaajana. Pointissa tekemämme kierros poiki monia ideoita taiteen käytössä niin vierailijoiden kuin oman väenkin virkistykseksi. Odotamme Pointin avointa, opastettua kierrosta. Teksti ja kuvat Päivi Rainio Päivi Rainion työpaikalla Vantaan taidemuseossa on nähtävillä Adolfo Veran teos They Are Dreaming # 11. Kuva Laura Gelmi Taidetta halutaan työtiloihin. Sen merkitys työviihtyvyydelle on huomattu. Meillä on jonossa 50 pyyntöä, kertoo museoamanuenssi Päivi Rainio Vantaan taidemuseosta. Nyt meillä on mahdollisuus paremmin purkaa tätä jonoa, kun uusi museomestarimme aloitti työt vuoden loppupuolella. Museomestaria työllistää kuitenkin eniten näyttelyjen järjestäminen. Muun muassa teosten varastointi, huolto ja sijoittelu toimitiloihin tehdään sitten väliajalla. Marco Planting pitää työtään monipuolisena. Hänellä on pitkä kokemus eri museoista ja oman yrityksensä kautta hän on aiemminkin tehnyt Vantaalle töitä. Taidemuseo on kävijöilleen ilmainen Vantaan taidemuseo sijaitsee Myyrmäessä, jossa myös kokoelmia säilytetään. Museo järjestää vuosittain kahdesta kolmeen näyttelyä runsaine oheisohjelmistoineen. Säilytyskokoelmat ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kokonaisuuksia. Vantaan kokoelmissa on merkittävät määrät Lauri Santun, Pentti Kaskipuron ja Risto Vilhusen teoksia. Museomestari Marco Planting valmistelee Risto Vilhusen teoksia näyttelykuntoon. Pekka Jylhän teos Maalaus on kokoustilan sydän ja liekki. Kuva Ilari Järvinen. Pekka Jylhän Tuulikone on kaiken kansan nähtävillä Pointin kirjaston katossa rakennuskustannuksista osoitettiin taidehankintoihin. Minä koen ylpeyttä siitä, että saan työskennellä tällaisessa tilassa, aloittaa toiminnanjohtaja Ritva Nyberg talon ja teosten esittelyn. Pekka Jylhältä olemme saaneet mielenkiintoisia töitä. Kirjaston katossa pyörii tuulikone ja korkean aulan katossa läpinäkyvät pallot, joissa kuplii vesi. Ne ovat minun lempiteoksiani. Toiminnanjohtaja Ritva Nyberg on ylpeä Pointin teoksista. Taustalla Sinikka Tuomisen Maalaus. 16 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 17

10 tapetilla tapetilla Haasteet nousevat toimintaympäristöstä Muutos on yksi yleisimmin käytetty sana kuntia koskevassa julkisessa keskustelussa. Maailma ja kuntien toimintaympäristö on muuttunut ennenkin, mutta tulevaisuudessa nähtävissä olevien muutosten merkitys kuntakentälle ja Vantaalle on kuitenkin suurempi kuin pitkään aikaan. Yhteinen käsitys ympäristöstä, jossa organisaatio toimii, on perusedellytys yhteisten päämäärien rakentamiselle, niihin sitoutumiselle ja niiden eteen ponnistelulle. Vantaan kaupungin tasapainotettu strategia laaditaan vuosittain osana taloussuunnitelmaa. Kaupunkitason tuloskortin valmistelu käynnistyy saman aikaisesti yhteistyössä toimialojen valmistelun kanssa alkuvuodesta. Strategiaprosessiin kuuluu Vuoden 2011 toimintaympäristöhaasteiden yhteenveto Lainsäädännön muutokset uudet tehtävät, velvoittavat määräajat, kustannusten kasvu Väestömuutokset ja asuntotuotannon kasvupaine Vantaalla palvelutarpeiden kasvu, palvelutuotannon muutostarpeet, priorisointipaine, onnistunut kaavoitus Sosiaalisen eheyden muutokset monimutkaistuvat ongelmat, vaativat ja tiedostavat asiakkaat, palvelutarpeiden kasvu, räätälöityjen toimintamallien ja ehkäisevän työ tarve Ympäristöasioiden huomioiminen päätöksissä ja toiminnoissa rakennuskustannusten nousu (energian säästö), sähköinen asiointi Taloudellisen tilanteen ja työllisyystilanteen kehittyminen/ kuntatalous kohonneet tuottavuusodotukset, täsmätoimenpiteet työttömyyteen, tarve tehostaa prosesseja, kilpailukyky uusista työpaikoista Metropolipolitiikka ja yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yhteistyön tiivistyminen, hallitusohjelman vaikutukset Yhteiskunnan lisääntyneet turvallisuusuhat ennakointi, ennaltaehkäisy, valmiussuunnitelman hyödyntäminen Osallisuuden ja kumppanuuksien merkityksen kasvaminen osallisuusmallin kehittäminen ja hyödyntäminen, kilpailuttamisen vaikutus palvelujen järjestämiseen, kaupunkitasoisen viestinnän ja markkinoinnin merkityksen kasvaminen yhtenä osa-alueena toimintaympäristön analyysin tekeminen. Toimintaympäristön analyysin tavoitteena on hahmottaa nykyinen toimintaympäristö ja siinä odotettavissa olevat muutokset. Muuttuvassa toimintaympäristössä ennakoivan näkökulman ja merkitys korostuu entisestään. Tämä edellyttää myös Vantaalla uusiutumiskykyä sekä valmiutta suunnitella ja muuttaa toimintaa tulevaisuuspainotteisesti. Globaalissa maailmassa ennustaminen on kuitenkin yhä vaikeampaa. Toimintaympäristön analyysit toimivatkin monessa organisaatioissa erilaisten skenaarioiden pohjamateriaalina. Analyysissä voidaan käyttää hyväksi eri viranomaisten ja toimijoiden tuottamaa tilastotietoa, sekä esimerkiksi alueen asukkaille tehtyjen kyselyjen tuloksia. Analyysillä ja itsearvoinnilla tuotetaan tietoa ja materiaalia strategian, taloussuunnitelman ja kehyksen perustaksi. Jos samassa organisaatiossa toimivilla ihmisillä on kovin erilainen käsitys toimintaympäristöstä, on selvää, että heidän näkemyksensä siitä, miten ympäristön suhteen tulisi toimia, poikkeavat toisistaan. Tällöin yhteisten päämäärien eteen työskentely vaikeutuu todellisuuden ja käsitteiden hahmottamisesta johtuvien ristiriitojen vuoksi. Ymmärrys ympäröivästä todellisuudesta tulisikin rakentaa osallistavan prosessin avulla. Pystyäkseen toimimaan aktiivisesti strategiaprosessissa, tulisi toimijoilla olla yhteinen kieli strategisten asioiden käsittelyyn. Vantaalla ja yleisesti kunnallisissa organisaatioissa tähän liittyy myös poliittinen ulottuvuus. Mitkä ovat suurimmat haasteet kiristyvässä taloudessa? Viime vuonna toimialat ovat laativat toimintaympäristön analyysinsä Webropolissa olevalla pohjalla. Pohjamateriaalina oli sekä Peste- että SWOT-analyysi. Peste on tulevaisuustyöhön kehitetty toimintaympäristön analyysiin kuuluva kartoitusmenetelmä, jossa tarkastellaan poliittisten, ekonomisten, sosiaalisten, teknologisten ja ekologisten (ympäristö) tekijöiden tilaa ja tulevaisuutta suhteessa organisaatioon. SWOT-analyysissä (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) puolestaan kirjataan ylös analysoidun asian sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoiset mahdollisuudet ja uhat. Hyvää materiaalia kertyi paljon, mutta toimialat kokivat prosessin työlääksi. Tänä vuonna toimialat laativat toimintaympäristön analyysit käynnistyvälle suunnittelukaudelle erityisesti talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman toteuttamisen näkökulmasta. Toimialat voivat päivittää tai täydentää aikaisempaa analyysia tai tehdä uuden analyysin sopivimmaksi katsotulla menetelmällä. Analyysin pohjalta toimialat nostavat esiin suurimmat kaupunki- ja toimialatasoiset haasteet ja sen miten näihin haasteisiin vastataan. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa on todennäköistä, että priorisointia tehdään yhä enemmän. Jos kuntien tehtävien määrä pysyy ennallaan tai niitä lisätään, tulee nykyisten palvelujen laatu kärsimään kuntien talouden kiristyessä, totesi valtiosihteeri Raimo Sailas tekniikan alojen foorumissa tammikuun lopussa. Toimintaympäristön analyyseissä nousee esille monia strategian laadinnassa huomioitavia asioita, kuten viime vuoden tuloksissa huomaa (kuva). Tänä vuonna yksi arvaamattomimmista tekijöistä on maailmatalouden kehittyminen, josta mekään emme ole irrallaan. Kestävä kehitys joka on yksi Vantaan kaupungin arvoista tarkoittaa mm. hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Siksi toimintaympäristön analyysin näkökulmana onkin tänä vuonna talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma. Toimialojen tulokset esitetään sekä kaupunginjohtajan navigoinnissa että valtuuston huhtikuun strategiailtakoulussa. Eija Säilä Helsinki Region Infoshare -hanke ja Vantaan kaupungin tuottama avoin tieto Pääkaupunkiseudun kaupunkien käynnistämä Helsinki Region Infoshare -hanke on avannut kaupunkien tietoaineistoja kaikkien halukkaiden käyttöön. Osoitteessa www. hri.fi on julkaistu verkkopalvelu, jonka avulla avoimet tietoaineistot löytyvät. Aineistot ovat vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Helsinki Region Infoshare -verkkopalvelun (www.hri.fi) avulla voi etsiä Helsingin seudun julkista tietoaineistoa, joka on tarjolla avoimena datana. Tarjolla on pääasiassa tilastoja ja ennusteita, mutta myös muuta aineistoa. Suurin osa verkkopalvelussa julkaistusta Vantaan materiaalista on väestö- ja väestöennustetilastoja. Seuraavaksi eniten on työmarkkinoihin, koulutukseen, asumiseen ja hyvinvointiin liittyviä tilastoja. Vantaan kaupungin talouden tulot ja menot vuodelta 2010 ja 2011 siirretään palveluun maaliskuussa. Tietopalveluyksikkö kerää kaupungin sisällä tiedontuottajien verkostoa, joka tuottaa, ylläpitää ja jakaa tietoja yhdessä sovituin pelisäännöin. Kaupungin eri toimijoita rohkaistaan avaamaan tietojaan kaiken kansan nähtäville. Verkkopalvelussa tieto on helposti löydettävissä, ladattavissa ja hyödynnettävissä. Tieto julkaistaan palvelussa numeerisena, koneluettavana datana, jolloin sitä on helpompi hyödyntää eri sovelluksissa ja web-palveluissa. HRI:n verkkopalvelussa tieto on saatavilla helposti, nopeasti ja maksuttomasti asiakkaat saavat tiedot yhdestä paikasta muokattavassa muodossa, jolloin myös tietopalvelutyö vähenee hallinto tehostuu, verkkopalvelu helpottaa päivittäistä työntekoa sekä edistää yhteistyötä eri virastojen välillä uusissa innovaatioissa ja tutkimuksissa tietoa soveltavat uudet käyttäjäryhmät uusista näkökulmista tiedon käyttäjän on mahdollista kehittää uusia hyödyllisiä sovelluksia ja palveluja, jotka hyödyttävät kaupunkilaisten arkea. Verkkopalvelu lisää tiedonvälitystä, antaa entistä paremman mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon ja edistää vuorovaikutusta hallinnon kanssa. Tällaisia visualisointeja voi aineistoilla esimerkiksi tehdä. Teksti Jaana Turunen Kuva Helsinki Region Infoshare 18 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 19

11 henkilökohtaista koulutus Lastenkasvatusta suurella sydämellä Henkilökohtaista -palstalla tutustumme mukaviin ja mielenkiintoisiin Vantaan kaupungin työntekijöihin. Tällä kertaa jututimme lastentarhanopettaja Eija Salmista. Lasten varhaiskasvatus on ollut Eija Salmisen sydäntä lähellä jo silloin, kun hän oli itse vielä lapsi. Viisitoistakesäisestä saakka Eija onkin tehnyt alan töitä, ensimmäisen kerran lasten kesäsiirtolassa. Silloinen Elanto järjesti henkilökunnan lapsille kesäsiirtolatoimintaa. Olin töissä lastenkaitsija-nimikkeellä, Eija nauraa. Nykyisin Eija Salminen työskentelee Korson päiväkodissa lastentarhanopettajana. Vantaan kaupungin työntekijä Eija on ehtinyt olla jo vuodesta 1987 eli kaikkiaan 25 vuotta. Työvuosiin mahtuu koko lasten varhaiskasvatuksen kirjo. Nykyisin Eijan päivät täyttyvät lasten hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta. Vanhempien kanssa yhdessä laaditut varhaiskasvatussuunnitelmat ohjaavat hänen työtään. En osaisi ajatella itselleni mitään muuta työtä, lapset ovat työn suola! Lisäksi olen viihtynyt Vantaalla hyvin. Minulla on ollut sama, hyvä esimies vuodesta Varhaiskasvatuksen toimintaa on kehitetty ja työntekijöitä kuullaan kaupungin kaikilla tasoilla, Eija kiittelee. Mahtuupa Eijan työuraan myös valtakunnallista varhaiskasvatukseen vaikuttajuutta. Salminen on julkaissut kirjan Omahoitajana päiväkodissa: omahoitajuus pedagogisena työmenetelmänä yhdessä Kirsi Tynnisen kanssa. Omahoitajuus on valtakunnallisesti tunnistettu kasvatusmenetelmä, jossa lapsilla on omat, nimetyt hoitajat. Lisäksi hän osallistui muun työyhteisönsä kanssa Helsingin yliopiston, Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisten VKK- Metro -hankkeeseen. VKK- Metro oli tutkimusprojekti, jossa hänen työyhteisönsä aiheena oli lasten tunteiden tunnistamista ja näkyväksi tuomista sekä tunteen ja teon erottamista. Korson päiväkodissa Eijan kollegoina on kaikkiaan 12 varhaiskasvatuksen ammattilaista. Joustava ja toista työntekijää kunnioittava työyhteisö on päivien ilo ja seuraksi myös vapaa-ajalla. Käymme risteilyillä ja teemme milloin mitäkin mukavaa yhdessä, Eija kuvailee. Muuten vapaa-aika kuluu kulinarismin ja sauvakävelyn parissa. Eijalla ja aviopuolisollaan on myös tapana karata välillä Helsinkiin teatteriin nauttimaan kaupungin kulttuuritarjonnasta, käydä syömässä ja yöpyä keskustassa. Myös reilun vuoden ikäinen lapsenlapsi on suureksi iloksi. Lapset ovat vilpittömiä ja rehellisiä. En vaihtaisi päivääkään pois, hän hymyilee. Jenni Jusslin Kuka: Lastentarhanopettaja Eija Salminen Ikä 52 vuotta Asuu Keravalla, on alunperin kotoisin Helsingistä. Koulutus Lastenhoitaja Lasten ja nuorten erityisohjaaja Sosionomi AMK Työhistoria Vantaalla Aloitin vuonna 1987 lastenhoitajana ja olen sen jälkeen ollut eri nimikkeillä varhaiskasvatuksen eri tehtävissä. Olen ollut siis Vantaan kaupungilla kauan töissä, nykyisin Korson päiväkodissa, jossa olen ollut vuodesta Parasta työssä Lapset ovat ehdottomasti työn paras puoli. Meillä on myös mahtava työyhteisö, joka joustaa, tukee ja on mukana menossa vapaa-ajallakin. Matkat Matkustaminen ja muihin kulttuureihin tutustuminen on ollut minulle tärkeää jo lapsesta saakka. Seuraavana lomamatkana on kaupunkiloma Barcelonaan maaliskuun lopulla. Henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut Ajankohtaisia koulutuksia Rekrytointi kuntoon Tämän vuoden yhteinen tavoitteemme on ennakoiva rekrytointi. Mitä se käytännössä voi tarkoittaa? Siihen pureudumme ennakoivan rekrytoinnin ja oppilaitosyhteistyön teemakoulutuksessa Joka toimialalla on haasteellisia ammattialoja, joilla kilpailu osaavista tekijöitä on jo alkanut ja voimistuu lähivuosina. Ennakoivalla asenteella voimme helpottaa tulevaisuutta. Tule kuulemaan onnistuneista kokeiluista ja kopiomaan ne käyttöösi. Houkuttelevaa työpaikkailmoitusta harjoitellaan puolen päivän tilaisuudessa. Saat vinkkejä oman ilmoituksesi elävöittämiseen. Rekrytointihaastattelu on hetki, jossa valitaan parhaat. Miten sen varmistat, saat tietää haastatteluvalmennuksessa 2.4. Johtamiseen tarjolla tukea Johtamistarjottimen luennot ja työpajat ovat kaikkien esimiesten, niin uusien kuin kokeneempien, tiedon ja taidon lisäämiseen sekä päivittämiseen tarkoitettuja valmennuksia. Esimies voi valita sellaiset luennot ja työpajat, joiden sisältöä hän tarvitsee työssään. Valmennukset liittyvät sekä substanssi- että järjestelmäosaamiseen. Keväällä johtamistarjottimella on muun muassa työhyvinvointiin, esimiehenä kunnassa toimimiseen, monimuotoisuuteen ja rekrytointiin liittyviä valmennuksia. Lisäksi tarjolla on useita järjestelmiin ja palvelussuhdeasioihin liittyviä koulutuksia. Aika ilmoittautua sähköisen työpöydän ylläpitäjien koulutukseen! Luethan koulutuskuvauksen tarkkaan ja ilmoittaudut juuri oikeanlaiseen koulutukseen. 1. Prime Live Edit peruskoulutus Koulutus on tarkoitettu uusille ja vanhoille intranetin ylläpitäjille, jotka eivät koskaan ole käyttäneet Innofactor Prime ylläpito-ohjelmaa. Käytyäsi koulutuksen saat tunnukset tuotantoympäristöön. Kurssin nimi/ aika / paikka Perus klo: , Kultarikontien 1D, mikroluokka Perus klo: , Kultarikontien 1D, mikroluokka Perus klo: , Kielotie 14, 2.krs koulutustila Perus klo: , Kielotie 14, 2.krs koulutustila Perus klo: , Kultarikontien 1D, mikroluokka Perus klo: , Kultarikontien 1D, mikroluokka Perus klo: , Kultarikontien 1D, mikroluokka Perus klo: , Kultarikontien 1D, mikroluokka Kouluttajat: Milla Inkilä ja Päivi Viitala Innofactor Oy Lisätietoa: Tiimiposti Hartikainen Pirre, DEMO-koulutus Koulutus on tarkoitettu Primea jo käyttäneille ylläpitäjille ja se tapahtuu auditorio-tilassa ilman tietokoneita. Koulutuksessa käydään läpi STP:n sivupohjat, päivitysoikeudet ja pureudutaan mahdollisiin sisällöllisiin kysymyksiin. Koulutuksen käyneille annetaan tunnukset STP:n tuotantoympäristöön. Kurssin nimi/ aika / paikka Demo klo: , Tikkurilan seurakunnan auditorio Demo klo: , Tikkurilan Seurakunnan auditorio Demo klo: , Tikkurilan Seurakunnan auditorio Demo klo: , Tikkurilan Seurakunnan auditorio Tsempparikoulutus Jos olet kiinnostunut liikuttamisesta, ala tsemppariksi. Tsempparitoiminta on vapaaehtoista harrastusta ja toteutuu urheiluseuratoiminnan tyyppisesti. Kaupunki tarjoaa halukkaille koulutusta, joka alkaa ja päättyy Kaikkiaan kuudesta jaksosta koostuvan koulutuksen tarkemmat tiedot löytyvät intran liikuntasivun kohdasta Linkit ja liitteet > Tsempparikoulutus Koulutus toteutetaan työaikana ja siihen on oltava esimiehen lupa. Kevään tietotekniikkakoulutuksissa vielä tilaa! Nyt on mahdollisuus päivittää atk-taitoja tai opiskella jotain ihan uutta! Tarjolla on koulutuksia toimisto-ohjelmista Word, Excel ja PowerPoint sekä SAP- ja Rondo järjestelmistä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Tarkemmat kuvaukset löytyvät Intran kohdasta Koulutus sekä tietotekniikkakoulutuksista lisätietoja löytyy tietohallinnon palvelukeskuksen intrasivuilta (Etusivu > Keskushallinto > Tietohallinnon palvelukeskus > Koulutus). Koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköisellä koulutushakemuksella hr-työpöydältä. Käy tutustumassa, tervetuloa mukaan! 3. Ylläpitäjien klinikat Klinikalle voit ilmoittautua vasta käytyäsi peruskoulutuksen tai DEMO-koulutuksen. Klinikoilla työstetään itsenäisesti omia sivuja. Klinikoilla ei opeteta julkaisujärjestelmän käyttöä. Kouluttajat neuvovat henkilökohtaisesti mahdollisissa ongelmatilanteissa. Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Klinikka klo: Kouluttaja ja lisätietoa: Tiimiposti Hartikainen Pirre, Kouluttajat ja lisätietoja: Tiimiposti Hartikainen Pirre, , Omaheimo Jussi, Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 21

12 uppsnappat i farten virkistys på bildningsverket Anna Gripenberg började i februari jobba som data- och informationsteknikexpert på planerings- och dataserviceenheten på bildningsverket. Anna jobbar både på svenska och finska. Å r 2010 blev hon färdig ingenjör i informationsteknik från Helsinki Metropolia UAS* (University of Applied Sciences) på engelska. Hon utför kvällsstudier i HaagaHelia, med avsikt att även bli tradenom. Dessa IT-yrken har vi ju inte kunnat drömma om och känna till då vi var barn, så Anna funderade på att bli läkare och absolut inte lärare. Efter grundskolan var hon ett år utbyteselev i USA. I gymnasiet gillade hon mest matematik och fysik. dervisningen. Att beställa nya datorer och hjälpa skolorna med anskaffning av övrigt IT-material, såsom interaktiva Vad innebär ditt jobb? Den här arbetsplatsen fick jag höra om av en f.d. kollega, säger Anna. Hon har bland annat jobbat som lärare och datastödperson i Västersundoms skola samt som regional nätpedagogisk stödperson för de svenska skolorna i Vanda. Före studierna i IT, studerade hon pedagogik och jobbade som klasslärare i Helsingfors i Minervaskolan och i Drumsö lågstadium. Under ingenjörsstudierna arbetade hon på LM Ericsson i Jorvas och senare på Haahtela HR. De viktigaste uppgifterna i det nya arbetet är att ta hand om skolornas och bildningsverkets datorer. En av de främsta utmaningarna är att utveckla användningen av IT-utrustning som stöd för un- 22 behovet av trådlöst nätverk i skolorna och är kontaktperson i olika projekt som t.ex. anskaffning av videokonferensutrustning för skolor, som i samarbete med tolkcentralen erbjuder tolkning via videokonferens. Ännu kan nämnas uppgiften som kontaktperson och uppdaterare av Edu e-posten, och av www. edu.vantaa.fi webbsidan vid behov även på svenska. Man kan säga att hon överlag är en teknisk uppdaterare och stödperson för flera dataprogram (fronter, reitti-gis m.m.). Anna är bildningsverkets representant i dataförvaltningens dataskyddsgrupp. Hem och fritid tavlor och specialprogram, hör till hennes uppgifter. Sen talar jag mycket i telefon eller kommunicerar per e-post, säger Anna. Anna Gripenberg samarbetar med Anna Österman när det gäller skolornas datastödpersoner. Hon kartlägger Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Varifrån kommer du? Jag är född i Sibbo, har vuxit upp i norra Kyrkslätt och bor idag i Mårtensdal. Min familj består av fyra barn och min make. Barnen har alla gått i Mårtensdals skola. Hemma talar vi både svenska och engelska eftersom min man har bott bland annat på Martinique och i USA. På min fritid ägnar jag mig mest åt familjen, berättar Anna. Under semestrarna gillar vi att resa till Portugal och USA. Vi tycker om att studera broar, tunnlar och vandra i berg, berättar Anna G. Text Merete Ikäheimo Foto Heidi Hölttä Täysi kymppi syksyllä varaa aikaa hyvinvoinnille Vantaa osallistuu kolmatta kertaa Täyteen kymppiin. Tämänvuotinen tapahtuma on kello Liikuntatapahtumassa ovat mukana Helsingin, Espoon, Vantaan ja HUS:n henkilöstöt. Vantaalaisille on luvassa oma t-paita. Laajasta tarjonnasta voit rakentaa oman ohjelman, osallistua kaikkeen tai kysellä vaikkapa naapurin kuulumisia. Lajeja on tanssista hölkkään, kuntosalista ulkojumppaan. Myös UKK- ja kävelytestit voi suorittaa siinä sivussa. Työyhteisöille on kuntopiiri, joissa liikutaan porukalla asemalta toiselle. Asemilla voi mittauttaa kehon koostumuksen, saada tietoa terveyteen liittyvistä asioista ja monta muuta juttua. Konsultteina Suomen terveysjärjestöjen huippuosaajia. Tehkää merkinnät jo nyt kalenteriin ja tulkaa Täysi kymppiin yksin tai yhdessä työyhteisön kanssa. Työyhteisöinä osallistuminen voi olla TYHY-päivä, mutta kiva on olla mukana myös omalla ajalla. Äijäliikuntaa Foibessa Kunnossa kaiken ikää -projektissa käynnistyy Miesten sporttistartti, jossa alaikärajana on 40 vuotta. Ohjatussa liikuntaryhmässä on kuntopiiri- ja kuntosaliharjoittelua sekä hengitystä, verenkiertoa ja lihasvoimaa tehostavaa jumppaa. Aluksi tehdään toimintakyvyn, verenpaineen ja rasvaprosentin mittauksia. Kaupunki tukee osallistumista, joten hinnaksi jää vain 35 euroa. Maksu otetaan valtakirjalla suoraan palkasta. Ryhmä kokoontuu torstaisin alkaen kello Ilmoittautumiset 8.3. mennessä tai puh Tiedustelut: Palvelukeskus Foibe, Eija Nykänen, puh Foibe sijaitsee Sairaalakatu 7:ssä, Peijaksen sairaalan vieressä. T a i d e tt a, elämää, f i l o s o f i a a S yksyllä 2010 alkunsa sai taidetta ja kulttuuria taidefilosofian lähtökohdista pohtiva luentosarja. Jo ensimmäinen luento veti paikalle 86 henkeä ja tapahtumilla riitti suosiota. Keväällä 2012 sarja jatkuu. Näkökulmaa on laajennettu. Mukana on nyt vierailijoita alustamassa ja keskustelemassa juuri omista taiteen ja tieteen tekemisen ja kokemisen lähtökohdistaan. Kulttuurituottaja Arja Keränen kertoo sarjan idean syntyneen osallistuttuaan Miika Luodon Taidefilosofian ja filosofian klassikot -lukupiireihin kolmisen vuotta sitten. Olen opiskellut teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa 90-luvulla ja sen jälkeen syventynyt aiheeseen kotikirjastoni ja erilaisten seminaarien ja luentosarjojen kautta. Lopulta esitin päässäni itäneen idean kaupungin järjestämästä luentosarjasta kulttuurijohtajalle ja Luodolle. Molemmat innostuivat heti, kertoo Arja luentosarjan syntytaustoista. Tänä vuonna esitelmä- ja keskustelusarja pidetään Vantaan Designikkunassa. Designvuoden ja Vantaan Taidemuseon Kauneus 6 näytöstä sarjaa seuraten teemana on kauneuden pauloissa. Luentosarjan toivotaan innostavan ihmisiä lähestymään ajankohtaista teemaa filosofisen pohdiskelun kautta. Vantaan Tanssin viikoille halusin ehdottomasti tanssialan suomalaisen gurun tuomaan ajatuksiaan tanssitaiteesta. Monella maallikolla on varmasti vaihtelevia mielipiteitä nykytanssista. On todella mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan keskustelu johtaa, Arja pohtii. Jussi Omaheimo Taide elämä filosofia kauneuden pauloissa esitelmä- ja keskustelusarja taiteen ja filosofian leikkauspisteistä. Vetäjänä filosofian ja estetiikan tutkija Miika Luoto. Vieraana taiteilijoita ja tutkijoita eri aloilta. Kahvilabaari Bouillonista suolaista ja makeaa sekä juomia tilaisuuden alussa klo To klo Kauneus ja muoto Vieraana Kuvataideakatemian professori, taidemaalari Silja Rantanen. To klo Kauneus ja tunne Vieraina vuoden nuori taiteilija 2011, kuvataiteilija Anna Tuori ja muotoilija Elina Aalto, Kauneus 6 näytöstä -näyttelyn taiteilija ja kuraattori. Kuva Pasi Haaranen Anna Gripenberg är IT-nykomling Kuntoon To klo Kauneus ja intensiteetti Vieraana tanssitaiteilija, koreografi ja laulaja Jorma Uotinen To klo Kauneus, tarkoitus ja tarkoituksettomuus Vieraina arkeologit Elinä Terävä ja Ulrika Rosendahl. Sarja jatkuu syksyllä. Tiedustelut: kulttuurituottaja Arja Keränen, tai p Järjestää Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 23

13 virkistys avoimet työpaikat Teatteriin HYTIN kulttuurijaos tarjoaa henkilöstölle edullisia lippuja oopperaan ja eri teattereihin. Lippuja voi varata kuhunkin esitykseen ilmoitettuna päivänä klo 8 10, p Avecille, joka ei kuulu kaupungin henkilöstöön, voi varata lippuja klo 10 jälkeen, jos lippuja on jäljellä. Hinta on ilmoitettu erikseen. Varatessasi lippuja puhelut tulevat matkapuhelimeen ja kääntyvät vastaajaan puhelimen ollessa varattu. Soita uudelleen! Lippujen varaus on sitova. Lunastus ilmoitetuissa paikoissa käteisellä. Ota tasaraha mukaan. Kun lunastat lippuja Myyrmäen yhteispalvelusta, niin asioi viimeisellä tiskillä. Lisätietoja intrasta Henkilöstö > Hyvinvointi > Kulttuuri ja virkistys. Tiedustelut Hannele Karlin, Katsojan kultaiset säännöt Jotta kaikilla olisi antoisa kulttuurikokemus on hyvä lukea ja noudattaa tätä vinkkilistaa: There s No Harri, Juha Jokela, Jussi Lampi ja Panu Vauhkonen. Kuva Charlotte Estman- Wennström There s no Harri 9.5. klo 19 Teatteristudio Pasila Lippujen hinta 20 (avec 26 ). Sitovat varaukset 4.4. klo 8-10 puh (puhelut tulevat matkapuhelimeen, jossa ei voi jonottaa vaan puhelu siirtyy vastaajaan). Lippujen lunastus: ma 7.5. klo Tikkurila, Tikkuraitti 11 A, 4. krs ti 8.5. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6 (viimeinen palvelutiski) tule ajoissa paikalle, myöhästyneenä pääset mukaan vasta väliajalla jätä takit ja hatut maksuttomaan vartioituun naulakkoon esityksen ajaksi jätä reput ja eväät naulakkoon ole huomaavainen kanssakatsojille, tule ilman vahvoja tuoksuja tee väliaikatarjoilusta ennakkotilaus, niin vältyt jonottamiselta löydä ajoissa oma istuinpaikkasi sulje kännykkä, kaikki soittimet ja pelit valokuvaaminen ja esitysten nauhoittaminen ei ole sallittua juttele vierustoverille vasta väliajalla naura, jos esitys naurattaa ja itke, jos itkettää nauti väliaikavirvokkeita vain teatterin lämpiössä jätä rapisevat makeiset kotiin väliajalla voi käydä wc:ssa jos pidit esityksestä, näytä se taputtamalla, voit myös huutaa bravoo! tai nousta seisomaan ja taputtaa jos haluat, voit lähettää kiitokset näyttelijöille, vaikkapa kukkia nauti ainutkertaisen elävän esityksen taiasta ohjeet laati:kansallisteatteri ja Vallilan ala-asteen oppilaat Mika Ripatin kirjoittama näytelmä on hurmaava tarina ihmisen halusta olla muuta kuin on. Uudesta, raikkaasta kotimaisesta komediasta odotetaan todellista kestosuosikkia Pasilan näyttämölle. Huumori on terävää ja henkilöhahmot rakastettavia hölmöjä, meille kaikille tuttuja. There s no Harrin ohjaa erityisesti komedian saralla ansioitunut näyttelijä, kirjailija ja ohjaaja Tiina Lymi. Rooleissa mm. Jussi Lampi, Ville Tiihonen, Vappu Nalbantoglu. Tanssiaiset, Sofia Hilli. Kuva Marko Mäkinen. Tanssiaiset (Le bal) klo 19 Kaupunginteatterin Pieni näyttämö Lippujen hinta 20 (avec 23 ). Sitovat varaukset 4.4. klo 8-10 puh (puhelut tulevat matkapuhelimeen, jossa ei voi jonottaa, vaan puhelu siirtyy vastaajaan). Lippujen lunastus ma 7.5. klo Tikkurila, Tikkuraitti 11 A, 4. krs ti 8.5. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6 (viimeinen palvelutiski) Tanssiaiset perustuu Irène Némirovskyn samannimiseen pienoisromaaniin. Esitys kertoo nousukasmaisesta perheestä, jossa sosiaalinen pyrkyryys on korvannut perheen välisen kiintymyksen. Tanssillisen draamanäytelmän koreografina ja ohjaajana on Hanna Brotherus. Rooleissa Elsa Saisio, Leena Rapola, Aino Seppo, Antti Timonen. Tanssijoina Sofia Hilli, Unto Nuora ja Maria Saivosalmi. Avoimet työpaikat on poimittu RETTI-tietojärjestelmästä Lisätiedot intrasta tai vantaa.fi-sivuilta kohdasta Avoimet työpaikat. Osaamisen kehittämisen lehtori Työavain Määräaikainen virka , Vantaan ammattiopisto Varia. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja apulaisrehtori Susanna Sammalvaara, Tuntiopettaja Työavain Määräaikainen virka , Vantaan aikuisopisto, Lummetie 5. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja ainealueiden johtavat opettajat Neuropsykologi Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 16.4., Koivukylän terveysasema. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja neuropsykologi Helena Sarajärvi, ja psykologipalvelujen esimies Anne Lukkarila, Sairaanhoitaja, varahenkilöstöön Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 1.5., Sairaalapalvelut/Katriinan sairaala. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja osastonhoitajat Mirja Mettin, ja Marita Hänninen, Lähihoitaja, haavanhoito-osastolle Työavain Määräaikainen tehtävä Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja osastonhoitajat Helena Rantaharju, ja Maritta Korkiamäki, Sairaanhoitaja, palliatiivisen hoidon osastolle Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 1.5., Katriinan sairaala. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja osastonhoitajat Tuula Heinonen, ja Tarja Blomvall, Lähihoitajia/lähihoitajaopiskelijoita, 8 paikkaa Työavain Määräaikainen , Katriinan sairaala /Geriatrinen akuuttiiyksikkö. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja osastonhoitajat Mirja Mettin, ja Maritta Hänninen, Terveyskeskushammaslääkäri Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 1.6., Tikkurilan terveysaseman hammashoitola. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja vastaava hammaslääkäri Maria Hartikainen, ja ylihammaslääkäri Anne-Maija Silvo, Psykologi Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 16.4., sosiaali- ja terveydenhuolto, perhepalvelut. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja psykologipalvelujen vs. esimies Anne Lukkarila, ja psykologi Eeva Lemettinen, Sairaanhoitaja Työavain Määräaikainen tehtävä , konsultaatiotiimi, Katriinankuja 4. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja osastonhoitajat Anne Maritta Hänninen, ja Mirja Mettin, Lähihoitaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 16.4., geriatrinen akuuttiyksikkö. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja osastonhoitajat Anne Kairoma, ja Mirja Mettin, Lääkäri Työavain Vakinainen virka alkaen 2.4., päihdepalvelut. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja päihdepalveluiden ylilääkäri Martta Palttila-Pulli, Hammashoitaja Työavain Määräaikainen tehtävä , suun terveydenhuollon liikelaitos. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja osastonhoitajat Tarja Närhi-Kantanen, ja Pirkko Posio, Sairaanhoitaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 2.4., Simonkylän vanhustenkeskus. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja osastonhoitaja Hanna Pekkarinen, Sairaanhoitaja, keikkatöitä Työavain Määräaikainen tehtävä. Hakuaika päättyy kello 21. Seure Henkilöstöpalvelut Oy. Lisätietoja terveydenhuoltoalan konsultit, , Lähihoitaja, keikkatyötä Työavain Määräaikainen tehtävä. Hakuaika päättyy kello 21. Seure Henkilöstöpalvelut Oy. Lisätietoja terveydenhuoltoalan konsultit, , terveydenhuolto. Sosiaalityöntekijä Työavain Vakinainen virka alkaen 2.4., vanhusten sosiaalityö. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja johtava sosiaalityöntekijä Armi Rintala, ja sosiaalityöntekijä Sirpa Pesonen, Sosiaalityöntekijä, 2 paikkaa Työavain Määräaikainen virka , Myyrmäen sosiaali- ja terveyskeskus. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja sosiaalityön esimies Riitta Salonen, Lastenhoitaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 1.8., Nikinmäen päiväkoti. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja päiväkodin johtaja Heta Olkinuora, Lastenhoitaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 4.6., Pikkuponin ryhmäperhepäiväkoti. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja päiväkodin johtaja Marja Jantunen, Päiväkodin johtaja Työavain Määräaikainen tehtävä , Yrttitien päiväkoti. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja päiväkodin johtaja Minna Jaakkola, ja varhaiskasvatuspäällikkö Leena-Mari Tornivaara, Lastenhoitaja vasta valmistuneeseen päiväkotiin, 6 paikkaa Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 1.8., Siimapuiston toimintayksikkö. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja päiväkodin johtaja Leena Lahtinen, Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 25

14 avoimet työpaikat selän takana Ajattelemisiin... Talous hmmm Lastentarhanopettaja vasta valmistuneeseen päiväkotiin, 8 paikkaa Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 1.8., Siimapuiston toimintayksikkö. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja päiväkodin johtaja Leena Lahtinen, Lastentarhanopettaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 2.5., Ravurin päiväkoti. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja päiväkodin johtaja Eija Kiuru, Lähihoitaja, 2 paikkaa Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 23.4., Koivukylän palvelutalo. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja kotihoidon esimies Aino Rantanen, ja toiminnanohjaaja Sari Reiman, Seure toteutti asiakkailleen ja keikkalaisilleen suunnatut perinteiset asiakastyytyväisyyskyselyt vuoden 2011 loppupuolella. Vastauksia kyselyyn saatiin Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta yhteensä 1656 asiakkaalta, ja 2434 keikkalaiselta. Vantaan osalta kyselyn tulokset ovat positiivisia. Seuren omistajakaupungeista tyytyväisimmät asiakkaat ja keikkalaiset löytyvät juuri Vantaalta. Yleisesti kaikissa kaupungeissa ja molemmissa vastaajaryhmissä oltiin varsin tyytyväisiä Seuren toimintaan ja palveluun. Parhaat arvosanat Seure sai toimistohenkilöiden ystävällisyydestä, palveluhenkisyydestä ja ammattitaidosta. Keikkalaiset olivat myös hyvin tyytyväisiä haastatteluun pääsyn nopeudesta, keikasta sopimisen vaivattomuudesta sekä työhönoton asianmukaisuudesta. Kokonaistyytyväisyys Seureen on edelleen korkealla tasolla. Peräti 85 % asiakkaista suosittelisi Seuren palveluja kollegalleen. Keikkalaisista taas 90 % suosittelisi Seurea työnantajana ystävälleen. 26 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Lähihoitaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 1.4., Pähkinärinteen palvelutalo. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja kotihoidon esimies Stiina Lietzén, ja toiminnanohjaaja Virve Huhtakangas, Putkiasentaja, 2 paikkaa Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 16.4., maankäytön ja ympäristön toimiala/ katutekniikka. Hakuaika päättyy kello16. Lisätietoja työpäällikkö Raimo Laaksonen, ja vastaava rakennusmestari Jari Gärdström, Aluearkkitehti Työavain Vakinainen virka alkaen 1.6., maankäytön ja ympäristön toimiala. Hakuaika päättyy 2.4. kello 16. Lisätietoja kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg, ja aluearkkitehti Ani Pentinmikko, Asiakkaiden kokonaistyytyväisyys Helsinki Vantaa Espoo Keikkalaisten kokonaistyytyväisyys Helsinki Vantaa Espoo Kaupunkisuunnittelujohtaja Työavain Vakinainen virka alkaen 1.8., maankäytön ja ympäristön toimiala. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen, ja kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg, Insinööriharjoittelija (Tekniset huiput -ohjelma) Työavain Määräaikainen tehtävä , maankäytön ja ympäristön toimiala/viheralueyksikkö. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja puistopäällikkö Aino Leino, ja työpäällikkö Bo Backman, Palveluesimies Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 19.3., ympäristökeskus. Hakuaika päättyy 6.3. kello 16. Lisätietoja Pirkko-Liisa Immonen, KAUPUNKIEN HENKILÖSTÖPALVELUYHTIÖ HELSINKI VANTAA ESPOO KAUNIAINEN Vantaalla tyytyväisimmät asiakkaat/ keikkalaiset verrattuna muihin kaupunkeihin Vantaalla jälleen Seuren tyytyväisimmät asiakkaat sekä keikkalaiset 1 1,5 2 2, Tutkimusten tuloksia hyödynnetään Seuren toiminnan kehittämisessä. Kyselyiden perusteella lähiajan kehittämisteemoiksi nostetaan erityisesti keikkalaisten osaamiseen ja soveltuvuuteen sekä heidän vastaanottoon, perehdytykseen ja kohteluun liittyvät asiat tilaajakohteessa. Maija Valkama, rerytointikonsultti, Seure Henkilöstöpalvelut Oy Lehtemme tämänkertainen teema, talous. Paljon ajatuksia herättävä sana Niinpä lähdin jälleen kerran kahlaamaan nettiin ja hakemaan määritelmää ko. termille. Niukkojen resurssien allokointi käytettäväksi yhteisön rajoittamattomien tarpeiden tyydyttämiseksi. Niinpä Niukat resurssit ja rajoittamattomat tarpeet, on siinä tekemistä tasapainon löytämisessä. Varsinkin, jos seuraava aforismi pitää paikkansa: Ajattelemme harvoin sitä, mitä meillä on, mutta aina sitä, mitä meiltä puuttuu. Ja jatkoa kotitalous, kalatalous, maatalous, taloudellinen juoksu, taloudellinen ajattelu ja harmaa talous (miksei violetti?). Talous voi horjua, kaatua, kasvaa tai taantua ja mitä kaikkea muuta ihmeellistä se voi tehdäkään? Sehän on vähän kuin me ihmisetkin? Löysin myös aika mielenkiintoisen termin: Komentotalous. Sana johdatti ajatukseni elokuvien pariin Vaahteramäen Eemelissä esiintyneeseen Komentooraan ja suomalaisten elokuvien tunnettuun vallan kahvasta kiinni pitäneeseen Niskavuoren Hetaan. Näitä persoonia ajatellessa tulee väkisinkin mieleen se, kuinka vallankäytöllä voidaan edistää niin hyviä kuin huonojakin asioita. Sanonnoista tiedetään, että ahneella on usein huono loppu. Komentoorakin Muistathan antaa vinkkejä ja palautetta Vautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen tarvitaan myös lukijoiden apua: kertokaa ideanne ja palautteenne joko toimialanne viestintään, joista on kaikista edustus sisäisen viestinnän toimitusneuvostossa, tai lehden toimitukseen sähköpostiosoitteella päätyi loppupeleissä Eemelin hienoisella avustuksella, mutta pääosin oman ahneutensa seurauksena sudenkuoppaan. Maassamme on tapana luottaa gallupeihin monissa eri tilanteissa. Niinpä minäkin sitten päätin sellaisen pienimuotoisesti toteuttaa. Kysyin parilta työkaveriltani, että mitä tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta talous. Molempien (otoskoko ei tosin ehkä täytä tieteellisiä vaatimuksia) vastanneiden mieleen tuleva asia oli raha. Niinpä meitä on nyt sitten ainakin kolme saman mielleyhtymän omaavaa. Rahan ja onnellisuuden yhteyttä on tutkittu ja todettu seuraavan lausahduksen pitävän hyvin pitkälti paikkansa: Raha ei tee onnelliseksi. Tähän löysin aika hupaisan täsmennyksen: mutta kyllä minä itken mieluummin Jaguarissa kuin Ladan takapenkillä. Ja sitten vielä lopuksi erään lappilaisen myyjän tuumailuihin Asiakas päivitteli takinostopäätöstä harkitessaan, että on tämä kyllä tosi kallis. Myyjä totesi siihen hyvin tyypilliseen lappilaiseen tapaan: Naa- eeei se kallis ole... Se vain tunthuu siltä, jos ei oo rahhaa... Taloudellisiin ajattelemisiin (aivoja säästävä???) Tepentuuri Vautsin teemat ja aineistopäivät (suluissa painoon lähettämispäivä / jakelun alkamispäivä): 2/2012 Talous to 1.3. (12.3. / 15.3.) 3/2012 Historia ja tulevaisuus to 5.4. (16.4. / 19.4.) 4/2012 Työhyvinvointi ja johtaminen ke (28.5. / 31.5.) Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 27

15 Nimiehdotukseni uudelle sähköiselle työpödälle on: Minun nimeni on: Sähköposti Puhelin Kopioi lomake ja palauta se kuoressa sisäpostilla osoitteeseen: Jussi Omaheimo Metsolantie Vantaa tai sähköpostilla: Huolehdithan, että nimiehdotuksesi on perillä mennessä.

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA KESTÄVÄ KEHITYS o 2012 asukaskyselyn kohderyhmän muodostivat Hämeenlinnan kaupungin asukkaat, otos 9000 asukasta o Tutkimus perustuu 1591 henkilön antamiin vastauksiin,

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kuntatalo Jarkko Lahtinen Varhaiskasvatus palveluna Varhaiskasvatuslaki 1 1 momentti:» Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 14.12.2016 klo 18.00 Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio Uusi vuosi uudet kujeet! Näin tavataan aina vuoden vaihtuessa todeta ja paljon on ensi ja seuraavina vuosina tapahtumassakin.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä

Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä 19.8.2016 Kokonaistaloudellinen katsaus: koko kuntakonsernin kiinteistöpalvelut 1-6/2015 t 1-6/2016 t Muutos Muutos % Henkilöstökulut 1 993,3 2 116,3 122,9

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot