VEDET HALLINNASSA. Jukka Sandelin laskeutuu Akaan vesijohtoverkoston paineenkorotusasemalle. 2 /2010 Ellen Matsenjwa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VEDET HALLINNASSA. Jukka Sandelin laskeutuu Akaan vesijohtoverkoston paineenkorotusasemalle. 2 /2010 Ellen Matsenjwa"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 2 /2010 Ellen Matsenjwa arvostaa yhteistyötä Salon kanssa Mbabanen kehittämisessä. sivu sivulla Jukka Sandelin laskeutuu Akaan vesijohtoverkoston paineenkorotusasemalle Tekstari varoittaa rankkasateesta sivu 14 Espoon uusin jäähalli on energiapihi sivu 20 Kajaani sai vanhan teollisuusalueen kukoistamaan sivu 29 Kaatopaikan remontti paransi pintavesiä sivu 38 VEDET HALLINNASSA sivu 6

2 Maahantuoja:

3 SISÄLTÖ 2 / maaliskuuta 38 Porvoossa vanha jäteasema sai uudet vesienhallinnan rakenteet. Niiden ansiosta ympäristön pintavesien laatu parani ja puhdistamolle johdettavan veden määrä väheni. 12 Helsingin rautatieaseman suurvuoto viime marraskuussa pisti HSY Veden kartoittamaan riskejä. Uhkaavia puutteita ei löytynyt. 20 Espoon uusin jäähalli on energiapihi. Louhintakulut kuitenkin yllättivät rakennuttajakonsultti Rainer Niemisen. 29 Kajaanin investoinnit taantuvaan teollisuusalueeseen ovat tuottaneet hedelmää. Alueen vetovoima on parempi kuin koskaan. VESIHUOLTO Akaan kaupungilla on vesijohtoverkosto hyvin hallinnassa 6 Sävel-hanke kehittää vesijohtoverkostojen hallintaa 10 RYM etsii uusia malleja verkostojen ylläpitoon 10 HSY Vesi kartoitti maanalaisten julkisten tilojen riskit 12 Kaupunkitulville reaaliaikainen varoitusjärjestelmä 14 VVY:n tunnuslukuraportti: Lietteen laatu parantunut 17 Vesihuollon ylikunnalliset sopimukset lisääntymässä 18 LIIKUNTAPAIKAT Espoon uusin jäähalli on energiapihi 20 Jäähallin saneeraajille on valmistumassa opas 24 Pienet tekojääkentät helppohoitoisia ja edullisia 25 YHDYSKUNTA Eteläisen Afrikan yhdyskuntien kehitys kestävämmäksi 26 Vastuu yhteisestä maailmasta motivoi Salossa 28 Taantuvasta teollisuusalueesta teknologiapuisto Kajaanissa 29 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 Kuntien Putkimestarit 35 UKTY 36 lehti.kuntatekniikka.fi JÄTEHUOLTO Uudet vesienhallinnan rakenteet paransivat vanhaa kaatopaikkaa 38 Ruotsissa tiukemmat kaatopaikkarakenteiden vaatimukset 42 Omistajapolitiikkaa terävöitettävä 45 Jätelakityöryhmä loppusuoralla 47 HSY:n jätteen synnyn ehkäisytyö on EU:n mallihanke 48 Biojäte pois kaatopaikoilta 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Uusimaa Kolumni/Mette Granberg: Poispilatun puheenvuoro 41 Uutisia 52 Palveluja 58 Kuntatekniikka 2/2010 3

4 kedm.fi valinnat! Suosimalla suomalaista tuet työllisyyttä ja pidät pyörät pyörimässä. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Jukka Sandelin laskeutuu Akaan vesijohtoverkoston paineenkorotusasemalle 2 /2010 Ellen Matsenjwa arvostaa yhteistyötä Salon kanssa Mbabanen kehittämisessä. sivu sivulla Tekstari varoittaa rankkasateesta sivu 14 Espoon uusin jäähalli on energiapihi sivu 20 Kajaani sai vanhan teollisuusalueen kukoistamaan sivu 29 Kaatopaikan remontti paransi pintavesiä sivu 38 VEDET HALLINNASSA TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY sivu 6 Kannen kuva: Merja Ojala PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Roskasodan ratkaisutaistelut Televisiossa näytetään kuorosotaa. Aiemmin on nähty ainakin kokkisota. Talvisodan päättymisestä tulee pian kuluneeksi 70 vuotta. Varsinkin Helsingin starat (stadin rakentamispalvelun työntekijät) ja yksityiset urakoitsijat, mutta myös muiden etelän kaupunkien kunnossapitotyöntekijät puolestaan ovat käyneet poikkeuksellisen ankaraa lumisotaa. Aika ajoin sotaisiakin piirteitä saanut eturyhmien mielipiteiden vaihto jätehuollon tulevaisuudesta on toivottavasti lähellä ratkaisua. Jätelainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän esitys uudeksi jätelaiksi on valmistumassa. Työryhmä esittää muun muassa täsmennyksiä jätteen määrittelyyn ja yhdyskuntajätehuollon järjestämisvastuisiin. Myös pakkausjätteen tuottajavastuuseen esitetään laajennusta ja jätehuollon valvontaan muutoksia. Työryhmän ehdotus lähtee lausuntokierrokselle maaliskuussa. Matka uuden jätelain voimantuloon on vielä kiemurainen, ja ratkaisutaistelut käytäneen vasta eduskunnassa. Sen verran toisistaan poikkeavia näkemyksiä esimerkiksi jätteen kuljetusjärjestelmistä on esitetty. Lopputuloksen tulisi olla kaikkien kannalta nykylakia parempi. Siihen kuuluvat jätteiden vähentämistä ja uusiokäyttöä koskevat kannustimet. Mutta se ei kuitenkaan salli palvelutuottajien kermankuorintaa valitsemalla asiakkaita maantieteen tai jätejakeiden perusteella. Jätelainsäädännön kokonaisuudistuksen ohella biohajoavien jätteiden joutumista kaatopaikoille yritetään toden teolla suitsia. Asiaa pohtinut työryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Toivottavasti siinä onnistutaan. Vaikka myös jätteenpoltto saa enemmän jalansijaa, kaatopaikkojakin tarvitaan. Kerromme tässä lehdessä kaatopaikkarakentamisesta Suomessa ja kurkistamme ohimennen kaatopaikalle myös Swazimaassa. Eroja löytyy. Kuntien olympialaiset Kun talviolympialaisista on selvitty, alkavat mahtaviin mittoihin laajentuneet kuntien olympialaiset päästä täyteen vauhtiin. Tänä vuonna kuntien kilpailukalenteri pursuaa tapahtumia. Kuntatekniikan Kultaiseen Liigaan kuulunevat ainakin Tekesin ja Kuntaliiton kumppaneineen lanseeraama Tulevaisuuden kestävä kunta -innovaatiokilpailu sekä useiden järjestöjen ja ministeriöiden käynnistämä Uusiutuvan energian kunta kilpailu. Uponor hakee parasta hajajätevesikuntaa ja Parocin kilpailussa saneerataan elementtikerrostaloja passiivitaloiksi. Kalenteria täyttävät lisäksi vakiomittelöt, kuten Suomen kuntatekniikan yhdistyksen Kuntatekniikan saavutuksen valinta. Riittääkö osallistujia kaikkiin? Tulevien kausien kilpailukalenterit on syytä koordinoida paremmin, jotta kunnille jää aikaa palautumiseenkin. Voisikohan Kilpailuvirasto auttaa? Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 3/ Ilmastonmuutos Kiinteistöt Liikenne ja väylät 4/ Rakentaminen Asuntomessunumero Maankäytön suunnittelu 5/ Ilmastonmuutos Hankinnat 6/ Ympäristö Virallinen messunumero Liikenne ja väylät 7/ Infra-IT Vesihuolto 8/ Energia Valaistus Turvallisuus

6 Kaukovalvonta ja nopea reagointi ovat tehonneet Akaassa VERKOSTO HALLINNASSA Veden paineiskuton ajotapa vesijohtoverkostossa ja korjauskohteiden nopea etsintä. Siinä kaksi Akaan tärkeintä keinoa pitää vesijohtoverkostoa kunnossa. Kaupunki käyttää tehokkaasti kaukovalvonta- ja automaatiojärjestelmiä pysyäkseen ajan tasalla verkoston kunnosta ja suunnitellakseen korjausvelan takaisinmaksua. TEKSTI Markku Juusola KUVAT Merja Ojala Toijalan kirjaston edessä on pieni lumen peittämä kumpare, josta törröttää muutaman metrin korkuinen antenni. Vesihuoltoinsinööri Jukka Sandelin ja putkiasentaja Pekka Sakala tarttuvat lumilapioihin ja kaivavat polun auki puolen metrin lumihankeen päästäkseen näyttämään yhtä taajaman neljästä vesijohtoverkoston paineenkorotusasemasta. Aukko maan alle on kapea, ja Sandelin laskeutuu tikkaita pitkin puoliväliin. Lunta on kertynyt, koska paineenkorotusasemalla ei tarvit- Toijalan kirjaston edessä maan alla sijaitsee yksi vesijohtoverkoston paineenkorotusasemista. 6 Kuntatekniikka 2/2010

7 VESIHUOLTO AKAAN INVESTOINNIT VESIHUOLLON VERKOSTOIHIN euroa verkostojen saneeraus laitokset (puhdistamo ja pumppaamot, kaukovalvonta ja automaatio) suunnittelu ym. yhteensä se käydä kovin usein. Nyt Jukka Sandelin pystyy seuraamaan vesijohto- ja viemäriverkoston tapahtumia näyttöpäätteeltä mukavasti toimistossaan. Hän voi valvoa sekä puhtaan että likaisen veden liikkeitä myös internetin välityksellä mistä tahansa. Akaan vesijohtoverkoston kaukovalvontajärjestelmä uudistettiin Kaukovalvontajärjestelmä ja siihen liittyvät automaatiohankinnat maksoivat noin euroa. Kokonaishinta muodostuu useista komponenteista. Avoimelle ClearScada -alustalle viritetty kaukovalvonta on hankittu Mipro Oy:sta, Sandelin kertoo. Etäjärjestelmää voi käyttää vedenpuhdistamon päävalvomosta ja sivuvalvomoista internetin välityksellä. Järjestelmä hyödyntää kohteissa olevien laitteiden automatiikkaa. Verkostosta voidaan seurata pumppujen tilatietoja, painetta ja hälytysjärjestelmän, kuten murto- ja viestiliikennehälytysten, toimivuutta. Ylläpito etenee kahdella rintamalla Sandelinin mukaan Akaassa vesijohtoverkoston ylläpito etenee kahdella rintamalla rinnakkain. Toisaalta saneerataan kokonaisia alueita. Tänä vuonna on vuorossa Pätsiniemen omakotitaloalue 1950-luvulta. Samassa saneera- Vesi-insinööri Jukka Sandelin ja putkiasentaja Pekka Sakala avasivat tien paineenkorotusasemalle. Kaukovalvonnan avulla voidaan näyttöpäätteeltä seurata pumppujen tilatietoja, painetta ja hälytysjärjestelmän toimivuutta. Kuntatekniikka 2/2010 7

8 FAKTAA AKAAN VESIHUOLLOSTA Vesijohdot (määrät laaduittain ) teräs 6,1 km valurauta 69,9 km muovi 91,2 km asbesti-sementti 2,2 km yhteensä 169,4 km Jätevesiviemärit betoni 41,1 km muovi 134,4 km yhteensä175,5 km Hulevesiviemärit betoni 21 km muovi 22,3 km yhteensä 43,3 km Talousveden laskuttamaton osuus ,3 % ,7 % ,6 % Akaalla on uudistettu myös viemäriverkoston pumppuasemia. Putkiasentaja Pekka Sakala (vas.) ja vesihuoltoinsinööri Jukka Sandelin varmistavat, että ohjaukset ovat kohdallaan. uksessa uusitaan vesijohto- ja viemäriverkosto ja rakennetaan kokonaan uusi hulevesiverkosto. Toisaalta tehdään vahingon sattuessa täsmäkorjauksia. Järjestelmät ovat auttaneet Akaan kokonaistilanteen kartoitusta, koska ne keräävät ajantasaista tietoa ja auttavat sen havainnollistamista ja välillisesti tarvittavien määrärahojen saamista. Kaupungissa valmistui 2009 alussa selvitys, joka kartoitti tärkeimmät saneerauskohteet. Määrärahojen tarve piti osata perustella päättäjille, Sandelin sanoo. Nyt Akaa on saavuttamassa hyvän tason saneerausten rahoituksessa. Vesimaksut nousevat reilusti Sandelin ei halua ennustaa tarkkoja lukuja mm. siksi, että neuvottelut mahdollisesta liitoksesta Kylmäkosken kanssa ovat kesken. Hän pitää varmana, että vesimaksut nousevat ja paljon, koska korjausvelkaa on paljon myös Akaassa, kuten koko maassa. Pitää kuitenkin muistaa, että vesi on Suomessa erittäin halpaa. Akaan vesi maksaa kuluttajalle 0,35 senttiä litralta. Sandelin harmittelee, ettei vie- Hule- ja vuotovesimäärä puhdistamolle johdetusta vesimäärästä % % % Vesijohtoverkoston saneeraukset ,2 km ,7 km ,6 km vuodelle 2010 saneerausta suunniteltu yli 2 km Vuototapahtumia vesijohtoverkostossa keskimäärin vuodessa. Liikelaitostuminen helpotti saneerauksia Kouvolassa Kouvolassa vesijohtoverkoston kunnostukset helpottuivat, kun liikelaitos Kouvolan Vesi syntyi vuonna Saamme vesi- ja viemärimaksut omaan käyttöömme, verkostomestari Esko Romppanen kertoo. Viime vuoden alussa Elimäen, Kouvolan, Kuusankosken, Jaalan ja Valkealan vesihuoltolaitokset yhdistyivät Liikelaitos Kouvolan Vedeksi. Saneerauksia on suunniteltu usean vuoden tähtäimellä yhteistyössä katu- ja puistolaitoksen kanssa, mutta aina se ei ole onnistunut. Tarkoituksena on ollut kunnostaa alue kerrallaan, mutta välillä puistoja ja katuja on kunnostettu eri tahdissa. Myös Kouvolassa käytetään korjaushistoriaa saneerausten suunnittelussa. Vanhan Kouvolan alueelta on olemassa kartta, jossa korjaukset näkyvät 1970-luvun puolivälistä asti, Esko Romppanen kertoo. Akaan tapaan ääniloggerit kuuntelevat johtoja öisin löytääkseen vuotoja. Saneerauksista suurin osa tehdään kaivamalla. Sujutus saattaa tulla kyseeseen, jos johdot ovat riittävän hyvässä kunnossa tai jos kaivaminen on kohtuuttoman hankalaa esimerkiksi junaratojen kohdalla. Romppasen kokemusten mukaan Kouvolan vesi- ja viemäriverkoston kunto vaihtelee suuresti iästä riippumatta ja 1970-luvuilta löytyy huonoja putkia. Silloin taisi olla kiirettä. Toisaalta 30-luvulla rakennetut viemärit saattavat olla hyvässä kunnossa, verkostomestari arvioi. 8 Kuntatekniikka 2/2010

9 Akaan kaupunki kedm.fi valinta! Akaan Koivistontien saneerauskohteessa viime syksynä korvattiin vanhoja valurautaputkia uusilla PE-muoviputkilla. lä ole olemassa kunnollista saneeraustarpeiden arviointimenetelmää. Vanhan Toijalan alueella vesijohtoverkoston korjausvelkaa on tämän vuoden alussa 13 kilometriä. Niin paljon on korjaamatonta, yli 40 vuotta vanhaa verkostoa. Yksi keino korjaustarpeen arviointiin on laskea, kuinka paljon laskuttamatonta vettä vesijohdoissa lorisee vuoden aikana. Viime vuonna sen prosenttiosuus putosi Akaassa hieman, 26:sta 20:een. Sandelin arvelee, että uusi valvontajärjestelmä olisi auttanut säästämään vettä sen verran. Saneeraukset suunnitellaan Akaassa kolmen vuoden tähtäimellä. Suunnitelmia tehdään ja päivitetään yhteistyössä kaupungin muiden rakentamisesta ja katuverkosta vastaavien yksiköiden kanssa. Kiireisintä korjausta vaativat alueet ovat tiedossa, mutta niiden toteutusjärjestys saattaa vaihdella vuosittain. Sandelin pitää hulevesien viemäröintiä laitoksensa suurimpana haasteena. Akaan vesilaitoksen saneerausrahoihin on tulossa hiukan nousua vuosittain vuoteen 2012 asti. Sen avulla korjausvelkaa saadaan hieman pienennettyä. Loggerit ja korrelaattorit etsivät vuotoja Kaukovalvontajärjestelmä paljastaa äkilliset häiriöt vesijohtoverkostossa, jolloin vesilaitos lähtee palokuntamaisen nopeasti korjaamaan viat. Seurattavia mittauspisteitä on kymmenen. Häiriöt tulevat ilmi parissa minuutissa. Jos vika aiheuttaa katkoksen veden jakelussa tai paine muutoin laskee, ei enää tarvitse pelätä paineiskujen aiheuttamia vaurioita. Vesi saadaan nykyään uudelleen kiertämään siten, että paine kasvaa hitaasti sopivalle tasolle. Normaali paine vesijohtoverkostossa on 5 6 baaria. Putkiston pitäisi kestää 10 baaria, mutta paineisku nostaa paineen jopa 30 baariin. Haastattelupäivän aamulla Niemisen Valimon kansistoissa on kaikki kohdallaan. Laatu, turvallisuus, kotimaisuus ja kuljetusetäisyydet. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh Kuntatekniikka 2/2010 9

10 Paineisku on vanhan verkon pahin vihollinen. Sandelin huomasi kaukovalvonnan näytöltä, että yhden pumppaamon veden pinta oli liian alhaalla. Iltapäivään mennessä huoltomies oli korjannut tilanteen. Kaukovalvonnan avulla veden painetta voidaan säädellä säännöllisesti vuorokauden mittaan kulutuksen mukaan. Akaan vesijohtoverkostossa on siis hieman erilainen paine aamulla, iltapäivällä ja yöllä. Järjestelmä auttaa myös suurten kaupunginosan kokoluokan saneerauskohteiden valinnassa ja tärkeysjärjestykseen laittamisessa. Huoltotapahtumat tallentuvat järjestelmään, samoin vuotojen paikannukset. Näiden tietojen avulla voidaan paikantaa ongelma-alueita. Akaan vesilaitos tutkii ongelma-alueita tarkemmin esimerkiksi äänikorrelaattoreiden avulla. Äänikorrelaattoreita käytettäessä kaksi mikrofonia kuuntelee virran muutosten ääniä yleensä venttiilien lähistöllä. Ja vuodot löytyvät. Akaaseen on tulossa myös parikymmentä vuotoääniloggeria. Ne kuuntelevat veden virtaaman ääniä epäilyttävässä paikassa esimerkiksi vuorokauden ajan. Lisääntynyt, mutta selittämätön, jatkuva virtaama kielii yleensä vuodosta. Etenkin nk. piilovuotoja paljastuu näillä laitteilla. Hulevesiviemärit saneerausten yhteydessä Laitteet ja valvontajärjestelmät sekä aktiivinen piilovuotojen etsintä eivät vielä riitä korjaus- ja saneeraustarpeiden selvittämiseen ja ennakoimiseen. Jukka Sandelin korostaa, että hyvän vesilaitoksen peruspakettiin kuuluu lisäksi osaava ja motivoitunut työntekijäkaarti. Vesijohtoverkoston korjaushistoriaa Akaassa on tallessa vuodesta 1962 asti. Käytännössä se tarkoittaa työnjohtajan kirjanpitoa ja siitä syntynyttä arkistoa. Aktiivisessa käytössä ovat lähinnä tämän vuosituhannen tiedot. Itse saneerauksessa Akaassa käytetään sekä aukikaivamista että sukkasujutusta. Saneerauksissa tehdään samalla hulevesiviemärit vanhoihin kaupunginosiin, joissa niitä ei ole aiemmin ollut, joten valtaosa saneerauksista vaatii kaivannon kaivamista. Pienessä kaupungissa auki kaivaminen on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin suurissa. Täällä selvitään kymmenesosalla Helsingin hinnoista, arvioi Sandelin. Ei ole liikenneongelmia eikä sekavia putki- ja johtoviidakoita katujen alla. Akaassa on usein havaittu uusien vuotojen tihentymiä vasta valmistuneiden saneerausten lähellä. Sandelinin mukaan se saattaa johtua korjausten jälkeisestä paineiskusta, kun vesi syöksyy uudelleen verkostoon, tai siitä, että korjattu kohta paljastaa lähialueilla syntymässä olevan ongelmakohdan. Paineisku on vanhan verkon pahin vihollinen. Nykyiset halli UUSIA SÄV TEKSTI Markku Juusola Nykyään suuri osa vesijohtoverkostojen hallintajärjestelmien ominaisuuksista jää kunnissa hyödyntämättä. Siksi kaikki laitteiden toimittajat eivät ole kovin halukkaita kehittämään järjestelmiään, vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala arvioi. Vahalan mukaan asiakkaiden eli vesilaitosten osaaminen tällä saralla vaihtelee paljon. Hän uskoo, että laitoskokojen kasvattaminen auttaisi hyödyntämään järjestelmiä tehokkaammin. Sävel luo alustan hyville hallintajärjestelmille Vahala vetää Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun ja useiden kumppanien yhteistä Sävel-hanketta, jonka päätavoitteena on luoda uudenlaiset edellytykset reaaliaikaisen vesijohtoverkoston hallintajärjestelmän kehittämiselle. Sävelessä esimerkiksi määritellään vesijohtoverkoston hallintaan tarvittavien mittarien minimimääriä. Koekohde on Hämeenlinna, minne on asennettu pari sataa etälu- RYM etsii uusia liiketoimintam RYM Oy työstää parhaillaan Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen ja sen jäsenvesilaitosten kanssa projektisuunnitelmaa, joka lähtee nimenomaan tarpeesta vauhdittaa vesihuollon ja erityisesti sen verkostojen saneerausta uusien toimintamallien avulla. Tänä vuonna käynnistyvässä hankkeessa tutkitaan julkisen ja yksityisen sektorin uusia mahdollisia rooleja ja tehtävien jakoa vesiverkoston ylläpidossa ja saneerauksessa. Hanke on osa RYM:n Energiatehokkaat yhdyskuntakonseptit -tutkimusohjelmaa. Uusia kuvioita yksityisen ja julkisen sektorin työnjaolle Hanke pyrkii edistämään ja pilotoimaan vesihuoltolaitosten ja yksityisen sektorin toimijoiden kumppanuutta ja yhteistyötä saneerausinvestointien priorisoinnissa, suunnittelussa, toteuttamisessa, rahoittamisessa ja kokonaisvaltaisessa omaisuuden hallinnassa, RYM:n tutkimusjohtaja Anssi Salonen sanoo. 10 Kuntatekniikka 2/2010

11 VESIHUOLTO ntajärjestelmät vajaakäytössä LIÄ vesijohtoverkostojen hallintaan Professori Riku Vahala suosittelee vesilaitosten koon kasvattamista ja suunnittelee nykyistä parempaa alustaa vesijohtoverkostojen hallintajärjestelmille. Seppo Haavisto ettavaa mittaria, jotka laskevat veden virtausta. Sävel luo alustan, jota hankkeeseen osallistuvat ohjelmistotuoteyritykset voivat hyödyntää tuotekehityksessään. Lähtökohtana on se, että nykyisin vesijohtoverkoston häiriötilanteita ei havaita ajoissa. Ääriesimerkki oli Nokian vesikriisi vuonna Hitauden taustalla on monia rinnakkaisia ilmiöitä. Verkoston hallintaan liittyvät järjestelmät kuten kaukokäyttö-, asiakastieto- ja verkkojärjestelmät ovat liiaksi eriytyneet toisistaan. Verkkotietojärjestelmiä käytetään lähes yksinomaan paikka- ja kuntotietojen säilyttämiseen. Monilla laitoksilla paikkatietojen digitalisointi on vasta alkuvaiheessa. Sävel-hanke luo pohjaa sille, että esimerkiksi asiakastieto- ja kaukokäyttöjärjestelmien valmistajat löytäisivät ohjelmilleen yhteisiä rajapintoja. Verkostojen hydraulisten ja vedenlaatumallien käyttö on rajoittunut suunnittelutoimistojen työkaluksi. Niiden käyttöä ei ole jalkautettu vesilaitosten operatiivisiksi työkaluiksi saati osaksi hallintajärjestelmiä. Vahala arvioi, että jatkuva veden laadun seuranta verkostoissa on vähäistä. Uusia mahdollisuuksia tuovat puolestaan mittaus- ja tietojärjestelmien sekä kaukoluennan nopea kehitys. Veden laadun mittausanturit ovat entistä halvempia ja luotettavampia. Tavoitteena sähköverkoston hallinnan taso Luotava järjestelmä havaitsisi poikkeamat veden laadussa ja verkoston toiminnassa hyödyntäen reaaliaikaista mittaustietoa, kulutusennusteita ja ennustavaa verkostomallia. Häiriöistä aiheutuvien vesikatkosten sekä veden laatuongelmien pitäisi vähetä. Tavoitteena on myös on parantaa verkostoihin sitoutuneen omaisuuden hallintaa. Vuodot havaittaisiin nykyistä tehokkaammin. Verkoston osien kunnon arviointi ja saneeraustarpeiden kohdennus helpottuisivat. Riku Vahala vertaa tavoitetta nykyiseen sähköverkkoon, jossa kulutusta pystytään arvioimaan etukäteen ja häiriöt tulevat nopeasti esiin. Hanke maksaa noin 1,5 miljoonaa euroa ja jatkuu ensi vuoden loppuun. Mukana on kymmenen yritystä ja 21 vesi- ja energialaitosta sekä mm. sosiaali- ja terveysministeriö. Kymmenen vuoden sisällä voidaan odottaa kansainvälisille markkinoille kilpailukykyistä tuotetta, mikäli yritykset saavuttavat tavoitteensa. alleja vesijohtoverkostojen ylläpitoon Tutkimusjohtaja Anssi Salonen kutsuu vesilaitoksia osallistumaan RYM:n tutkimusohjelmiin. Vesijohtoverkostot ovat mukana myös Tietomallipohjaiset liiketoimintaprosessit -ohjelmassa. Verkostot voidaan mallintaa tietomallien avulla, samalla tavalla kuin esimerkiksi talojen toimintaa mallinnetaan. Tuloksena saadaan näyttöruudulle näkyviin toiminnan simulaatio tai kolmiulotteinen mallinnus. Vesijohtoverkostoihin kohdistuvia toimia on huomattavasti edullisempaa ja helpompaa simuloida ensin tietomallilla kuin todellisissa kenttäolosuhteissa, Salonen korostaa. Muutoksiin liittyvä päätöksenteko helpottuu, kun verkosto voidaan visualisoida ja esittää erilaisia vaihtoehtoja vaikutuksineen. Näen tietomallit lähinnä välineenä, joka tukee päätöksentekoa ja toimintaa. Tutkimusohjelmissa syntyneet tulokset ovat kaikkien osallistuneiden kesken käytettävissä ja hyödynnettävissä. Vesilaitoksia mahtuu vielä mukaan, Anssi Salonen kutsuu ja rohkaisee ottamaan yhteyttä. RYM on rakennetun ympäristön huippuosaamisen keskittymä, joka perustettiin 2009 alussa. Huippuosaamisen keskittymien (SHOK) avulla halutaan parantaa yhteiskunnan ja yritysten kansainvälistä kilpailukykyä sekä kehittää maailmanlaajuisestikin kilpailukykyisiä suomalaisia tuotteita, järjestelmiä ja palveluja. Kuntatekniikka 2/

12 VESIHUOLTO Vesijohtojärjestelyistä ei löytynyt uhkaavia puut HSY Vesi kartoitti maanalaisten julki Helsingin Pelastuslaitos kikohteissa vesijohtovuodon tapahtuessa on saada vedenjakelu suljettua kohteen ympäristössä, kunnes vuotokohta on paikallistettu ja suljettu alue voidaan pienentää minimiin. Tällä pyritään estämään veden pääsy maanalaisiin tiloihin. Tarkastelun lähtökohdaksi otettiin, että erityisen riskin aiheuttavat muuten kuin maavaraisesti rakennetut vesijohdot, sillä erikoisrakenteista vesi ei välttämättä ohjaudu vuototilanteessa suoraan maanpinnalle kuten yleensä maahan asennetuista putkista. Rautatieaseman suurvuodossa tulviva vesi vahingoitti Kompassitason liiketiloja. Helsingin maanalaisten julkisten tilojen vesijohtojärjestelyistä ei onneksi löydetty vakavia puutteita, ainoastaan nippu pieniä vikoja. HSY Veden riskikartoituksen kohteina olivat erityisesti metroasemat. Vikojen korjaustyöt on jo aloitettu. Reetta Kuronen suunnitteluinsinööri HSY Vesi Helsingin rautatieaseman edustalla viime marraskuussa tapahtuneessa vesijohtovuodossa vuotovesi pääsi purkautumaan betonirakenteessa olleista rei istä Asematunneliin ja siitä edelleen alas Rautatientorin metroasemalle ja metrotunneliin. Tästä aiheutui huomattavia aineellisia vahinkoja. Betonikanaali, johon rikkoutunut halkaisijaltaan 400-millimetrinen vesijohto oli sijoitettu, oli suunniteltu purkamaan vuotovesi ylivuotokaivoista kadulle, mutta vesi pääsi Asematunneliin suunnitelmien vastaisista rei istä. Jotta vastaavilta suurvuodoilta vältyttäisiin tulevaisuudessa, HSY Vesi (entinen Helsingin Vesi) käynnisti riskikartoituksen julkisista maanalaisista tiloista, joihin vesi voisi mahdollisesti tulvia vesijohtovuototilanteessa. Riskikartoitustyöryhmän raportti valmistui aikataulun mukaisesti tammikuun lopussa. Mitään vakavuudeltaan Asematunnelin betonikanaalin reikien tasoisia puutteita ei havaittu. Riskeille alttiit erikoisrakenteet Riskikartoituksessa rajauduttiin tarkastelemaan yleistä vesijohtoverkostoa ja siihen liittyviä riskejä kohteissa, joissa vesijohtovuodosta voisi aiheutua henkilövahinkoja. Kartoituksessa selvitettiin vesijohtojärjestelyt maanalaisten metroasemien läheisyydessä. Lisäksi valittiin joitakin muita riskialttiiksi nähtyjä julkisia maanalaisia tiloja, kuten Kampin keskus, missä sijaitsevat lähi- ja kaukoliikenteen bussiterminaalit, ja Sokos Forum Lasipalatsi -jalankulkuyhdystunnelit, joissa kulkee valtava määrä ihmisiä päivittäin. Kiinteistöjen sisäisiin vesihuoltojärjestelyihin ei pääsääntöisesti puututtu. Tarkastelussa varmistettiin kuitenkin, että riskikohteiden kiinteistövesijohtojen liitoskohdat löytyvät vesijohtokartalta, jotta vedenjakelu saadaan tarvittaessa suljettua nopeasti kadulla sijaitsevasta tonttiventtiilistä vuodon tapahtuessa kiinteistön sisäisessä vesijohtojärjestelmässä. Pääperiaatteena kaikissa ris- HSY Vesi HSY Vesi Tietopaketit auttavat vuototilanteissa Riskikartoitustyön aluksi määriteltiin tarkasteltavat riskikohteet ja käytiin tarkasti läpi niiden vesijohtojärjestelyt. Kaikista riskikohteista laadittiin kohdekartat, Asematunnelin betonikanaalin reikä on peitetty teräslevyllä, kunnes se tukitaan lopullisesti tämän kevään aikana. Vesijohdon suojakanaalissa etualalla oleva talotekninen putki on viety seinän läpi tiivistämättä aukkoa. Valurautainen 400-millimetrinen vesijohto kuvan ylälaidassa. 12 Kuntatekniikka 2/2010

13 teita sten tilojen riskit joihin merkittiin sulkuventtiilit, joilla vedenjakelu kohdealueella voidaan katkaista. Riskikohteiden läheisyydessä olevista tavanomaisesta poikkeavista vesijohtorakenteista etsittiin suunnitelmapiirustukset. Samalla saatiin päivitettyä verkkotietojärjestelmä riskikohteiden osalta. Kohdekartat ja niiden yhteyteen kootut suunnitelmapiirustukset tullaan kokoamaan tietopaketiksi vesilaitoksen päivystäjille. Ne ovat apuna vesijohtovuototilanteessa ja nopeuttavat vedenjakelun sulkemista. Kaikille päivystäjille järjestetään myös tutustumiskäynnit haastavimpiin kohteisiin. Kaikkien kohdekartoille merkittyjen sulkuventtiilien toiminta ja vesijohtoihin liittyvien erikoisrakenteiden, kuten betonikanaalien, kunto päätettiin tarkastaa. Suurin osa tarkastuksista on jo tehty. Kohteiden kunto tullaan tarkastamaan jatkossa säännöllisin aikavälein. Puutteet korjataan nopealla aikataululla Tarkastuksissa löydettiin muutamia katupäällysteen alle jääneitä tai toimimattomia sulkuventtiileitä. Joidenkin sulkuventtiilien suojaputket olivat täyttyneet maa-aineksesta ja ne imuroitiin tyhjiksi. Yhden metroaseman läheisyydessä todettiin sulkuventtiilien välimatka liian pitkäksi, joten sinne päätettiin asentaa uusi sulkuventtiili. Sulkuventtiileissä havaitut puutteet korjataan lähitulevaisuudessa heti pääkaupungin poikkeuksellisen lumitilanteen helpottaessa. Kaikki tutkitut betonikanaalit rajautuvat yksityisiin tai liikennelaitoksen hallinnoimiin kiinteistöihin. Betonikanaaleista löydettiin joitakin tiivistämättä jääneitä aukkoja, joista muut toimijat ovat vieneet läpi putkia ja kaapeleita. Näistä useat liittyvät kiinteistöjen talotekniikkaan. HSY Vesi on ollut yhteydessä kaikkiin näiden kiinteistöjen edustajiin ja huolehtii, että läpiviennit tiivistetään välittömästi asianmukaisesti. Lisäksi kahden vesijohtoosuuden saneeraus päätettiin nostaa saneerauskohteiden prioriteettilistan yläpäähän, koska ne sijaitsevat riskikohteiden välittömässä läheisyydessä. Toimijoiden yhteistyö välttämätöntä HSY Vesi tulee käymään riskikartoituksen tulokset ja tarvittavat jatkotoimenpiteet läpi Helsingin pelastuslaitoksen ja liikennelaitoksen kanssa, sekä tarpeen mukaan muiden riskikohteiden, esimerkiksi Kampin keskuksen, vastuuhenkilöiden kanssa. Riskikohteiden havainnoiminen ja arviointi jatkuu kiinteänä osana HSY Veden päivittäistä työtä. Asematunnelin suurvuodon kaltaisten tapahtumien estämiseksi olennaista on toimiva yhteistyö muiden kaupungin toimijoiden, kuten pelastuslaitoksen, liikennelaitoksen ja rakennusvalvonnan, kanssa. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla vesijohtoihin liittyviin rakenteisiin kajoavilla on riittävä ymmärrys siitä, kuinka kriittisten asioiden kanssa ollaan tekemisissä. Vastaava riskikartoitus voisi olla paikallaan muissakin kunnissa, vaikka Helsingissä metrotunnelin ja tiiviin kaupunkirakenteen vuoksi maanalaisia julkisia riskikohteita ehkä eniten onkin. Myös useissa suurissa yksityisissä kiinteistöissä, joissa maanalaisiin tiloihin on sijoitettu esimerkiksi liiketiloja tai pysäköintihalleja, rakenteiden tiiviyden ja sisäisten vesijohtojärjestelyjen kunnon tarkastelu voisi olla tarpeen. Kuntatekniikka 2/

14 VTT:n Smart Alarm -hanke kehittää kiinteistöille hälytysjärjestelmää, jonka avulla rankkasateiden aiheuttamia tulvavahinkoja voidaan ehkäistä ennalta. Ainutlaatuisella hankkeella on suuri vientipotentiaali Eurooppaan ja Aasiaan. Smart Alarm -hankkeella suuri vientipotentiaali KAUPUNKITULVILLE kehitteillä TEKSTIT Sanna Pyysalo Ilmastonmuutos lisää rankkasateita, ja niistä aiheutuvat tulvavahingot kaupunkialueilla voivat nousta miljooniin euroihin. Rankkasadetulvien ennakoimiseksi ollaan luomassa alueellista, reaaliaikaista hälytysjärjestelmää. VTT:n kehittämä Smart Alarm -varoitusjärjestelmä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen hanke, jossa lähtökohtana on kiinteistöjen näkökulma. Rankkasateissa koko kaupunki ei kärsi, vaan tuhojen laajuus riippuu kiinteistön sijainnista ja alueen pinnanmuodostuksesta. Tavoitteena on luoda kiinteistönomistajille paremmat valmiudet varautua poikkeuksellisiin rankkasadetulviin, hankkeen vetäjä, johtava tutkija Juhani Korkealaakso VTT:ltä kertoo. Idea varoitusjärjestelmän kehittämisestä lähti liikkeelle yhteistyöstä Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksen kanssa. Berkeleyn rinnakkaishankkeessa San Franciscon vesilaitokselle kehitetään rankkasateiden ennakointija arviointijärjestelmää vuoristorinteissä tehtyjen veden kiertokulkututkimusten pohjalta. Meillä lähtökohtana on kaupunkiympäristö. Vesistötulvia on Suomessa tutkittu runsaasti, ja lainsäädäntö on siltä osin kunnossa. Sen sijaan kaupunkitulviin liittyvää tutkimusta ei ole paljon ja valmista varoitusjärjestelmää ei löydy maailmaltakaan, joten näimme tässä erittäin hyvän sovellus- ja tutkimusalueen, Korkealaakso toteaa. Helsingin ydinkeskusta toimii koealueena VTT:n Smart Alarm -hankkeessa kehitetään alueellisen hälytysjärjestelmän prototyyppi Helsingin ydinkeskustaan. Hankkeen kiinteistöpilotteina toimivat rauta- SMART ALARM VTT:n hanke käynnistyi syksyllä 2009 ja jatkuu syksyyn Pöyry vastaa hälytysjärjestelmän integroinnista ja alueellisesta näkökulmasta. Ramboll keskittyy kiinteistökohtaiseen hälytysjärjestelmään ja sen laajentamiseen. Kone haluaa kytkeä hissit mukaan hälytysjärjestelmään. Aalto-yliopiston Teknillisestä korkeakoulusta ovat mukana Laskentatekniikan ja Vesihuoltotekniikan laboratoriot. Pienempiä toimijoita: Water- Hope, Solibri ja AquaFence. Finanssialan keskusliitto edustaa tulvavakuutus- ja ennakkovarautumisnäkökulmaa. Päärahoittaja on Tekesin Turvallisuus-ohjelma. 14 Kuntatekniikka 2/2010

15 VESIHUOLTO Säätutkan mittaama sateen hetkellinen intensiteettikartta (mm/h) Helsingissä ja Espoossa klo Rankkasadealue on juuri saapunut mereltä etelärannikolle ja iskee esimerkiksi Espoossa Ison Omenan kauppakeskukseen, jossa hulevesivahingot olivat suuret. Paikallisen valumaalueen analyysi Porissa satoi muutamassa tunnissa paikoin mm. Tulvan aiheuttamat vahingot olivat arviolta 20 miljoonaa euroa. Janne Lumme Kaupunkitulvien varoitusjärjestelmä riskialueella oleville kiinteistöille (hankkeen rakenne) koealueena Helsingin ydinkeskusta reaaliaikainen varoitusjärjestelmä tieasema ja Rautatientorin metroasema sekä WTC:n, Kaivokatu 10:n ja Makkaratalona tunnetun CityCenterin kiinteistöt. Johtava tutkija Juhani Korkealaakso, VTT Järjestelmän lähtökohtana oli Helsinki Testbed, joka on Ilmatieteen laitoksen ja Vaisala Oy:n paikallissään ja rankkasateiden ennustejärjestelmien tutkimusympäristö. Nyt yhteistyö keskittyy Ilmatieteen laitoksen käynnissä olevaan RAVAKE-hankkeeseen, jossa kehitetään reaaliaikaista rankkasateiden varoitusjärjestelmää. Koealueille tehdään ennusteparvia, joiden perusteella ennakoidaan, miten iso sademäärä kussakin paikassa voi aiheuttaa vahinkoa. Pelkkä sateen määrä ei ole merkitsevää, vaan valumaalue ratkaisee sen, millaisia vaikutuksia rankkasateella on, Korkealaakso selvittää. Valmiiksi laskettujen sadantaja valumaennusteiden avulla järjestelmä laskee tulvaennusteen, jonka perusteella puolestaan kiinteistölle annetaan tarvittaessa varoitus. Sademäärän ja valuman perusteella varoitukset jaetaan kolmeen eri vakavuusluokkaan. Kiinteistöjen lisäksi varoitus lähtee samanaikaisesti muillekin tietoa tarvitseville tahoille, kuten liikekeskusten valvomoille, vartijoille, kiinteistöpalveluille, pelastuslaitokselle, HSY Vedelle, poliisille ja kaupungin rakennusvirastolle. Varoitus täytyy saada lähtemään minuuteissa, sillä rankkasade voi saada tuhoja aikaan jo 15 minuutissa, Korkealaakso huomauttaa. Tunnetuimpia esimerkkejä rankkasateen aiheuttamista tulvatuhoista Suomessa on Porin tapaus kesältä Tuolloin yli kolmen tunnin yhtämittainen sade aiheutti kiinteistöille kaikkiaan noin 20 miljoonan euron tulvavahingot. Kiinteistönomistajat ovat itse vastuullisia tulvien aiheuttamista vahingoista. Tulvavahinkotyöryhmän raportin mukaan tulvavakuutuksen tulisi korvata poikkeukselliset tulvat, mutta asiasta ei ole vielä lakiehdotusta. Jos työryhmän suosituksia noudatetaan, kunnat ovat todennäköisesti tulevaisuudessa vastuussa hulevesitulvien hoitamisesta. Vastuiden olisi oltava selkeitä, Korkealaakso sanoo. Tulvavahinkojen vastuita tulisi selkeyttää Uudistuvan vesihuoltolain toivotaan selkiyttävän myös rankkasateista aiheutuvien kaupunkitulvien vastuita. Vastuukysymykset ovat vaikeita, eikä aina ole selvää, mikä kuuluu vesilaitokselle, mikä kunnalle ja mikä kiinteistöille. Vastuualueet tulisi jakaa nykyistä selkeämmin. Uuden vesihuoltolain ansiosta tähän tullee muutoksia, HSY Veden verkko-osaston johtaja Ari Melakari sanoo. Kehittämisen varaa on edelleen, vaikka esimerkiksi Helsin- Kuntatekniikka 2/

16 gissä 2007 valmiiksi saatu hulevesistrategia on edistänyt hulevesien hallintaa. Hulevesien hallinta otetaan uusien asuinalueiden kaavoituksessa ja suunnittelussa entistä painokkaammin esille, Melakari toteaa. Ongelmia isoissa kaupungeissa Melakarin mukaan rankkasateet aiheuttavat nykyään paljon ongelmia. Sateet ovat rankempia kuin aiemmin. Ongelmia syntyy varsinkin isoissa kaupungeissa, missä rakennetaan paljon uutta ja asvalttipinta-alaa on entistä enemmän. Siellä sateet eivät pääse imeytymään maahan. Kehitteillä olevat rankkasateiden ja viemäritulvien varoitusjärjestelmät ovat Melakarin mukaan askel oikeaan suuntaan. On hyvä, että näitä asioita tutkitaan. Varoitusjärjestelmät eivät kuitenkaan yksin auta ongelmien ratkaisussa, vaan tarvitaan myös ennakointia ja varautumista, Melakari huomauttaa. Mahdollisia tulvaongelmia voi ennaltaehkäistä alueiden kaavoituksella ja suunnittelulla. Olennainen tekijä tulvavahinkojen ehkäisyssä on myös tiedottaminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen, Melakari lisää. Tähtäimessä tuotteistaminen Helsingin keskusta kiinteistöineen toimii hyvänä koealueena Smart Alarm -hankkeelle. Suurimmat rankkasateiden aiheuttamat tulvaongelmat ovat kuitenkin ulkomailla. Niinpä varoitusjärjestelmän vientipotentiaali on erittäin suuri. Markkinoita on etenkin Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Aasiassa. Tämän vuoden aikana prototyyppi pyritään saamaan perusvalmiuteen. Kevään 2011 aikana hanke arvioidaan ja tehdään yhdessä yritysten kanssa hyödyntämissuunnitelma, jonka pohjalta hälytysjärjestelmää voidaan lähteä tuotteistamaan, Juhani Korkealaakso kertoo. Tekstari varoittaa rankkasateesta Erikoistutkija Jarmo Koistinen, Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos kehittää parhaillaan rankkasadevaroitusjärjestelmää. RAVAKEhankkeessa sateiden ennustamiseen käytetään ilmakehämalleja ja säätutkahavaintoja. Uusi järjestelmä käyttää hyväkseen kaukokartoitushavaintoja, joita saadaan koko Suomen kattavasta säätutkaverkostosta. Palvelun käyttäjät eli esimerkiksi yksityiset ja julkiset kiinteistönomistajat voivat määritellä sopivan riskiprofiilin sen mukaan, miten iso sademäärä saattaa aiheuttaa vahinkoa. Varoitukset voidaan välittää esimerkiksi matkapuhelimeen. Tavoitteena on kehittää tosiaikainen varoitusjärjestelmä, jonka avulla voitaisiin kaupunginosan tarkkuudella ennustaa, missä sataa lähitunteina ja kuinka paljon, hankkeen vetäjä, erikoistutkija Jarmo Koistinen Ilmatieteen laitokselta kertoo. RAVAKE-hanke käynnistyi syyskuussa 2009 ja kestää kesän 2012 loppuun saakka. Hankkeessa on mukana kymmenkunta yritystä ja yhteistyökumppania. Hanke saa rahoitusta Tekesin Vesi-ohjelmasta, jonka tavoitteena on saada vesiala uudistumaan ja kansainvälistymään. Reaaliaikaiselle rankkasadevaroitusjärjestelmälle on suurta tarvetta, sillä ilmastonmuutos tulee osaltaan lisäämään voimakkaita sääilmiöitä. Toisaalta kaupungeissa on yhä enemmän rakennettua ympäristöä, mikä lisää rankkasateiden aiheuttamia ongelmia, koska vesi ei pääse imeytymään maaperään. Hankkeella on myös paljon vientipotentiaalia, Koistinen toteaa.

17 VESIHUOLTO VVY:n tunnuslukuraportti: Lietteen laatu parantunut, sadevedet valuvat viemäreihin, talous vakaa Vesi- ja viemärilaitosyhdistys julkaisi syksyllä 2009 kolmannen vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportin. Tunnusluvut perustuvat laitoksilta kerättyihin vuoden 2008 toimintaa kuvaaviin tietoihin, joita on saatu yhteensä 34:ltä vesihuoltolaitokselta. % LIETTEEN YLEINEN KÄYTTÖKELPOISUUS, % TEKSTI Paavo Taipale Veden laatu niin talousveden kuin vesistöön johdetun puhdistetun jäteveden osalta on yleisesti ottaen säilynyt aiemmalla hyvällä tasolla. Vesistöön johdetut purkuvedet ovat keskimäärin olleet jopa hiukan aiempaa puhtaampia. Varsin sateinen vuosi 2008 kuitenkin lisäsi monien laitosten ohijuoksutuksia. Tämä näkyi lupaehtojen aiempaa jonkin verran heikompana täyttymisenä. Tunnuslukujärjestelmässä mukana olevista laitoksista vajaat puolet ei kyennyt aina täyttämään lupaehtoja, kun niitä vuotta aiemmin oli runsas neljännes. Lupaehdot täytettiin kuitenkin keskimäärin 94-prosenttisesti. Lietteiden raskasmetallipitoisuudet pienentyneet Puhdistamolietteen käyttökelpoisuus maatalouden tarpeisiin näyttäisi keskimäärin parantuneen. Käyttökelpoisuutta on arvioitu lannoitevalmistelain mukaisten lietteen elohopea-, kadmium- ja lyijypitoisuuksien rajaarvojen avulla. Käyttökelpoisuuden keskiarvo on noussut edellisen vuoden 68 prosentista 76 prosenttiin. Yhtenä syynä voi olla viemäriin tulevien teollisuusjätevesien tarkempi valvonta ja tehokkaampi esikäsittely. Lietenäytteiden vaihteleva käsittely tosin vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Laitos Keskiarvo: vuosi 2006: 67, vuosi 2007: 68, vuosi 2008: 76 * Vesihuoltolaitoksen lietteen yleinen käyttökelpoisuus on ollut jonain vuonna 0 %. Lähde Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Viemärit vuotavat Vesijohtoverkostojen toimintakyky näyttäisi pysyneen vuonna 2008 vakaana. Laskuttamattoman veden osuus ja putkirikkojen määrä olivat pysyneet keskimäärin edellisvuoden tasolla. Viemäriverkoston vuotovesimäärä lisääntyi edellisvuodesta yhdeksän prosenttia. Suuri osa lisääntyneistä vuotovesistä voi selittyä vuoden 2008 suurilla sademäärillä. Järjestelmässä mukana olevista laitoksista puolet oli sellaisia, joiden viemäreissä virtaavasta vedestä yli puolet oli vuotovesiä. Eräiden vesihuoltolaitosten sekaviemäröityjen alueiden hulevedet voivat vääristää tuloksia. Kustannukset nousussa, talous vakaa Kotitalouksien veden ominaiskulutus on keskimäärin laskenut kuutisen prosenttia ja oli 131 l/ as./vrk. Vesihuoltolaitosten käyttökustannukset puolestaan nousivat vuodesta 2007 vuoteen 2008 peräti 13 prosenttia. Käyttökustannukset vaihtelivat välillä 0,63 2,21 /m 3 ja olivat keskimäärin 1,36 /m 3. Pienenevästä vedenkulutuksesta ja kohoavista käyttökustannuksista huolimatta vesihuoltolaitosten liikeylijäämä ja omavaraisuus ovat pysyneet vakaina ja hyvällä tasolla. Liikeylijäämä oli keskimäärin 19,8 prosenttia liikevaihdosta. On kuitenkin hyvä huomata, että tunnuslukujärjestelmässä ei juuri ole mukana pienempiä heikosti kannattavia vesihuoltolaitoksia. Omavaraisuus puolestaan oli keskimäärin 68,1 prosenttia, mutta vaihteli huomattavasti laitoksen taserakenteiden eroavuuksien vuoksi. Tunnuslukujärjestelmän käyttäjiksi on tärkeää saada lisää vesihuoltolaitoksia, jotta järjestelmästä saatava hyöty paranee. Hämmästyttävää on, että säännöllisten käyttäjien joukosta puuttuu edelleen joitakin maamme merkittävimpiä vesihuoltolaitoksia ja muutamat näistä ovat luopuneet siitä. Tunnuslukujärjestelmä soveltuu hyvin laitoksen johtamisen apuvälineeksi, mutta myös omistajien käyttöön omistajaohjauksen työkaluksi. Kuntatekniikka 2/

18 VESIHUOLTO VESIHUOLLON YLIKUNNALLISET sopimukset lisääntymässä Sopimuspohjainen yhteistyö vesihuoltolaitosten välillä on Suomessa yleisimmin käytössä oleva ylikunnallinen yhteistyömuoto. Sopimusten määrä on kolminkertaistunut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Ylikunnallinen yhteistyö lisääntynee jatkossakin. Vuokko Kurki, diplomi-insinööri Tampereen teknillinen yliopisto CADWES-tutkijaryhmä Ensimmäinen veden myyntiä koskeva kuntien välinen sopimus solmittiin 1959 Espoon ja Kauniaisten välille. Jätevesien vastaanotto sopimuspohjaisesti alkoi 1961, jolloin Vantaa alkoi johtaa jätevesiään Helsinkiin puhdistettavaksi. Yhteistyön muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät. Perinteiseksi syyksi on esitetty hyvälaatuisen raakaveden tarve tai jätevesien osalta purkuvesistön tilan parantaminen. Yhtenä määräävänä tekijänä ovat taloudelliset syyt. Toimintaympäristön ja kuntarakenteen muutos asettaa myös paineita vesihuollon keskittämiselle. Sopimusten määrä yli kolminkertaistunut Sopimusten kokonaismäärä on Sopimusten lukumäärät 1975 ja 2006 sekä suunniteltuja sopimuksia Sopimuksen kategoria 1975 (n=291) yli kolminkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana. KUVENE:n 1975 teettämän tutkimuksen mukaan sopimuksia oli yhteensä 89 (vastanneiden laitosten määrä: n=291), kun vuonna 2006 niitä oli 288 (n=233). Vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan sopimusten määrä näyttäisi tulevaisuudessakin kasvavan etenkin jätevesien käsittelyn osalta (ks. taulukko). Sopimuspohjaiselle yhteistyölle on ominaista, että sopimuksia voidaan tehdä useampien kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Yhdellä vesihuoltolaitoksella voi olla käytössä jopa kymmenen sopimusta. Huomionarvoista on, että sopimuspohjaisesti ostetun veden osuus omasta tuotannosta on useimmiten joko hyvin vähäinen tai erittäin suuri. Sama ilmiö on nähtävissä jätevesien osalta: puhdistettavaksi toiselle paikkakunnalle johdetaan joko hyvin pieniä tai suuria määriä jätevesistä (n=233) Tulevia suunnitelmia (2006) } 24 Veden myynti/osto Tilapäinen veden myynti/osto Yhteiset vedenottamot JV yhteiskäsittely Yhteensä Askel kohti kuntaliitosta Sopimuspohjainen yhteistyö on usein ensimmäinen askel kohti kiinteämpää ylikunnallista yhteistyötä. Tulevaisuuden yhteistyösuunnitelmia oli kyselyyn vastanneista 117 vesihuoltolaitoksella, joista 17:llä oli suunnitteilla sopimuspohjaista tiiviimpää yhteistyötä. Näistä suurin osa (10 kpl) koski alueellista vesihuoltoyhtiötä. Lisäksi suunnitteilla on kolme alueellista jätevesiyhtiötä, kaksi vedenhankintayhtiötä, yksi kuntayhtymä ja yksi vielä varmistumaton yhteistyömuoto. Myös kuntaliitosten arvioitiin tuovan merkittäviä muutoksia ja edistävän vesihuollon keskittämistä. Joskus vesihuollon ylikunnallinen yhteistyö on edistänyt kuntaliitoksen syntymistä. Hyvin harkittu sopimus takaa sujuvan yhteistyön Sopimuspohjaista yhteistyötä on perinteisesti pidetty helppona ja kevyenä yhteistyön muotona. Eri yhteyksissä on kuitenkin esitetty yhteistyön olevan hankalaa etenkin, jos sopimuksia on useita. Tutkimuksen yhdeksästä haastateltavasta vain kaksi totesi sopimuspohjaisen yhteistyön olevan hankalaa tai raskasta. Hankaluuksia aiheuttivat laskutus, hintojen määritys ja sopimusten pysyvyys. Pääasiassa yhteistyö oli kuitenkin toiminut moitteetta. Tarkasti määritellyt ja yksityiskohtaiset sopimukset, joiden muuttaminen on kuitenkin mahdollista, koettiin parhaaksi vaihtoehdoksi. Sopimuspohjaisen yhteistyön yksi haastavin vaihe on sopimuksen laadinta. Hyvin harkittu sopimus takaa usein sujuvan ja mutkattoman yhteistyön. Lähde: Kurki, V Vesihuollon ylikunnallinen sopimuspohjainen yhteistyö. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere. 74 s. Tutkimukseen sisältyi 2008 lähetetty kysely, johon vastasi 233 vesihuoltolaitosta. Lisäksi tehtiin yhdeksän teemahaastattelua. Hanketta rahoittivat Helsingin Vesi ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry. 18 Kuntatekniikka 2/2010

19 Uusimaa 2010 Heikki von Hertzen teetti vuosina provokatiivisen Uusimaa suunnitelman. Kun ohjevuosi on täyttynyt, on mukava katsoa, miten oikeasti kävi. Heikin unelma Porkkalan merikaupungista tyssäsi Martinlaakson rataan ja Vuosaaren satamaan. Seitsemän kaupungin idea Viipurin poika Heikki von Hertzen toi lämminhenkisestä synnyinkaupungistaan paljon hyviä ideoita, joita sovelsi lännempänä (ks. Kuntatekniikka 4/2007). Näyttävin aikaansaannos on kohta kuusikymppinen Tapiola Garden City. Heikki jatkoi länteen Espoonlahdelle ja olisi jatkanut pidemmällekin. Siuntion Störsvikistä oli jo ostettu Asuntosäätiölle kartano, ja Porkkalan merikaupunki siinsi tavoitteissa. Uusimaa 2010 katsoi, miten Porkkala City sopisi kokonaisuuteen. Tiimiä pyörittivät Lassi Iharvaara ja Matti Tausti, ja olipa tiimissä kolumnisti Rytiläkin kulkulaitosten asiantuntijana. Visio ilmestyi 1967 notkeana kirjana, jonka typografia on äskettäin poismenneen Tapani Aartomaan laatutyötä. Siihen aikaan tehtiin suuria suunnitelmia, kuten Smith & Polvisen nimeä kantava Pääkaupungin liikennesuunnitelma sekä Merenkurkun ja Ahvenanmaan tieyhteydet. Luoja ei suonut eivätkä viskaalit sallineet Heikin rakentaa lisää kaupunkeja. Itse asiassa tuli vastareaktiona lainmuutos, joilla moinen aloitteellisuus estettiin kuntien kaavoitusmonopolilla. Uudenmaan liitto silloin seutukaavaliitto oli erikoisen äkeissään. Mutta yhdestä asiasta myös Otto Flodin oli samaa mieltä Hertzenin kanssa. Väestö virtaa etelään. Kilpikonnakin lähtee kulkemaan etelään, jos sen laskee maahan, tiesi Flodin kertoa. Noin kaavailtiin näin kävi Suunnitelma otaksui Suomen väkiluvuksi 5,63 miljoonaa vuonna Oikeasti on 5,33 miljoonaa. Uudellamaalla piti oleman väkeä 1,75 ja oikeasti on 1,55. Autotiheydeksi arvattiin 500 henkilöautoa tuhatta asukasta, mutta meillä on jo 517. Yleisesti ottaen ennusteet olivat melko oikeita. Vesihuolto arvattiin oikein, raakavesi Päijänteestä ja puhdistetut jätevedet tunneleilla avomerelle. Myös pääkaupunkiseudun sisäinen rakenne on noudattanut 1960-luvun kaavailuja, paitsi Martinlaakson ratakäytävä. Se taas syntyi, kun Teuvo Aura ja Esko Rekola tekivät 1960-luvun lopussa diilin, että rakenna sinä metro niin minä laitan kaupunkiradan. Martinlaakson rata valmistui puolessa ajassa ja puoleen hintaan metroon verrattuna. Vantaan kaupunki laittoi ympärille paljon maankäyttöä. Sinne upposi Heikin unelma Porkkalan merikaupungista. Porkkalan viimeinen suuri mahdollisuus meni satamasta päätettäessä. Helsinki tutki Pikkalanlahtea vakavissaan ja hankki sieltä jo maitakin. Karjaa Karkkila Lohja Mutta uusi suursatama ankkuroi Vuosaareen. Visiointikyky ei riittänyt toisten kuntien maille rakentamiseen ennen kuin vasta nyttemmin Leppävaarassa. Mihin raiteet vievät Jo 1965 tiedettiin, että kaupunki matkustaa sinne, mihin raiteet vievät. Niinpä Etelä-Espoon metro oli mukana kaavailuissa. Uusimaa 2010 arvasi oikein senkin, että metro typistyy rannikon suuntaiseksi heiluriksi. Sen sijaan suunnitelmassa ei ollut Martinlaakson rataa puhumattakaan kehäradasta, joka on myöhäisempi hieno innovaatio. Kaupunkijunapalvelu osattiin myös ennakoida jo 1960-luvulla, mikä ilmeni mm. Lohja-Karkkilan, Hyvinkää-Riihimäen ja Porvoo-Loviisan mitoituksissa kunnon tytärkaupungeiksi. Seitsemän kaupunkia tarkoitti näiden lisäksi myös Raaseporia, Porkkalaa, Keski-Uuttamaata ja itse Helsinkiä. Parhaiten Uusimaa 2010 onnistui kuntarakenteen hahmottamisessa. Nähtiin selvästi tarve kasvattaa kuntakokoa ja muodostaa vahvempia yksiköitä. Pisimmällä ovat Raasepori, jolla on suunnitelman nimikin, sekä Lohja ja Porvoo. Porkkala Riihimäki Hyvinkää Espoo Helsinki Järvenpää Kerava Pekka Rytilä on 71-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n erityisasiantuntijana. Loviisa Porvoo Seitsemän kaupungin systeemi Uusimaa 2010:n mukaan. Hanko Tammisaari Kuntatekniikka 2/

20 Kun jäähalli valmistui viime joulukuussa, kaikki käyttäjävuorot varattiin heti. Tällä kertaa jäällä ovat muodostelmaluistelijat. Kaupunki lainoitti energiapihin harjoitteluhallin ESPOON UUSIN JÄÄHALLI Leppävaaran harjoitusjäähalli on rakennettu urheilupuiston itälaidalle. Espoon uusin jäähalli Reebok-Areena valmistui viime joulukuussa Leppävaaraan. Ensi sijassa jääkiekkoilijoita ja taitoluistelijoita palveleva kaksiratainen harjoitushalli on energiapihi. Kylmäkoneiden lauhdelämpöä hyödynnetään käyttöveden ja tilojen lämmityksessä. Myös rakennusautomaatiojärjestelmä säästää energiaa. Kuuden miljoonan euron hallin rakentamisessa yllätyssuuri kuluerä tuli kallion louhinnasta. 20 Kuntatekniikka 2/2010

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Asiantuntija Henna Leppänen Pöyry Finland Oy Vesihuolto 2016 Hämeenlinna

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA

OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA Oulun yliopisto Oulun Vesi Okko Kurttila DI, suunnittelija WSP Finland Oy 1 Viemäriverkoston vuotovedet

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut 3.11.216 Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, 16.-17.11.216, Kemi Venlan vuoden 215 tunnusluvut Mika Rontu apulaisjohtaja 3.11.216 1 Mika Rontu Vuoden 215 raportin tunnusluvut VEDEN- JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa

Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa FiSTT vuosikonferenssi 21.11.2013, Lahti Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa Osmo Seppälä toimitusjohtaja 15.11.2013 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa Lähteet: Vesihuoltoverkostojen

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

Paineenhallinnalla parempaan verkostojenhallintaan

Paineenhallinnalla parempaan verkostojenhallintaan Paineenhallinnalla parempaan verkostojenhallintaan DI Vesihuoltopäivät 2016 Miksi paineenhallintaa? Verkostopaineen optimointi Verkoston hallinnan lisääminen Tukee vedenjakelun ohjausta Verkoston pilkkominen

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Sekaviemärijärjestelmän hulevesikuormituksen vähentäminen. Hulevesifoorumi Juha Seppinen

Sekaviemärijärjestelmän hulevesikuormituksen vähentäminen. Hulevesifoorumi Juha Seppinen Sekaviemärijärjestelmän hulevesikuormituksen vähentäminen Hulevesifoorumi 26.11.2010 Juha Seppinen Esityksen sisältö Taustaa Viemärijärjestelmien vuotovedet ja niiden vähentäminen Luonnonmukainen hulevesien

Lisätiedot

KYSELY HULEVESITULVISTA Yhteenveto hulevesitulvariskien alustavaa arviointia varten kunnille tehtävän kyselyn vastauksista Vastausajankohta 26.11.2010 13:53:34 Yhteystietolomake 2) Kunnan nimi? 1. Imatra

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, vmh/2010 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 VIEMÄRI- JA VESIJOHTOSELVITYS Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, AR/2014 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 LIITOSLAUSUNTO Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia Tilattava Oulun

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Hulevesitulvat Geologian hyödyntäminen tulvasuojelussa Ratkaisut Hulevesitulvat

Lisätiedot

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet Hulevesifoorumin kokous 4.3.2008 Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos STORMWATER

Lisätiedot

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Vesihuoltopäivät 2016 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Aulanko sali, klo 11:00 11:20 Pertti Leppänen,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin vesialueet 500,88 km 2 merialuetta 0,86 km 2 sisävesiä (213,75 km 2 maata) 2 2.3.2015

Lisätiedot

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Veden laadusta ja tehokkaasta käytöstä kaupunkiympäristössä Vanhempi yliopistonlehtori Petri Peltonen JUOMAVESI JA SÄÄSTÄVÄ VEDENKÄYTTÖ P. Peltonen 1 (23) Veden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

Pohjavedenotto talousvedeksi teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja ongelmien vertailu

Pohjavedenotto talousvedeksi teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja ongelmien vertailu Pohjavedenotto talousvedeksi teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja ongelmien vertailu TkK Aleksi Wallin Oulun yliopisto Tutkimuskysymykset - Vesilaitosten näkökulma riskeihin - Millaiset

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN VESIHUOLTO 2015 Turku Leena Sänkiaho SISÄLTÖ Työn tausta ja tavoitteet Määritelmät Pilot-kunnat ja

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet

Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet Tuomas Raivio Gaia Consulting Oy Sisältö Tulvatilanteet

Lisätiedot

Viemärikuvauksen automaattisen tulkinnan kehittäminen

Viemärikuvauksen automaattisen tulkinnan kehittäminen Viemärikuvauksen automaattisen tulkinnan kehittäminen osana ÄlykäsVesi -hanketta Tiia Lampola, Verkko-osasto, HSY Sakari Kuikka, Oy Digi Sewer Productions Ltd HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto,

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Oppaan tarve (1/2) Laajojen vettä läpäisemättömien pintojen kasvu lisää ja nopeuttaa pintavaluntaa ja voimistaa äärevöitymistä. Hulevesien

Lisätiedot

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki 14.03.2016 VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 14.3.2016 Yleistä lakimuutoksista Sekä Vesihuoltolaki (119/2001)

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Kysely hulevesitulvista ja niihin liittyvästä varautumisesta ja tiedottamisesta

Kysely hulevesitulvista ja niihin liittyvästä varautumisesta ja tiedottamisesta https://link.webropolsurveys.com/preview/index/91412308-fb18-413c-bce9-6efcedd066b6 Sivu 1/1 Kysely hulevesitulvista ja niihin liittyvästä varautumisesta ja tiedottamisesta Mikäli kunnassanne hulevesiasioista

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

5. Eriytetyt tilinpäätökset

5. Eriytetyt tilinpäätökset 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Vesihuoltolaitos: kirjanpidollisesti eritytetty taseyksikkö Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos on laskennallisesti kunnan toiminnasta eriytetty taseyksikkö. Toiminnasta

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Taina Koivistoinen ja Katariina Oinas 10.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 tiivistelmä Finadapt raportista nro 9 Ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelmat Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi

Lisätiedot

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS INSINÖÖRITOIISTO Severi nttonen Ky e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi äntytie 4, 27 Helsinki p. (9) 24 tai 4 465861, fax (9) 2412311 217 TLN OSYLEISKV-LUE SIPOO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELSELOSTUS 22.4.213

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Underground City Oy Oy DigiSewer Productions Ltd Sakari Kuikka

Underground City Oy Oy DigiSewer Productions Ltd Sakari Kuikka Underground City Oy Oy DigiSewer Productions Ltd Sakari Kuikka 16.11.2016 Sakari Kuikka Viemäristön kunnossapitoalalla vuodesta 1976 alkaen Viemäriverkoston kunnossapito, kuvaus, saneeraus Mukana pohjoismaisessa

Lisätiedot

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET Sopeutumisryhmä 30.11.2016 1 Helsingin sopeutumisen linjausten aikataulu Sopeutumislinjaukset valmiina vietäväksi luottamushenkilöelimen käsittelyyn

Lisätiedot

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta Sammutusvesisuunnitelman liitetiedot SASTAMALA YHTEYSTIEDOT Vesihuollosta vastaava organisaatio, yhteystietoineen Sastamalan Vesi liikelaitos Jorma Tuomisto p. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi

Lisätiedot

Tulviin varautuminen

Tulviin varautuminen Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

13 Luottamushenkilön oikeus erota luottamustoimesta Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtajan päätöspöytäkirjat

13 Luottamushenkilön oikeus erota luottamustoimesta Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtajan päätöspöytäkirjat Tampere Pöytäkirja 2/2016 1 (9) Aika 20.10.2016, klo 15:30-18:54 Paikka Tampereen Veden neuvotteluhuone Käsitellyt asiat 11 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 12 Pöytäkirjan tarkastus 13 Luottamushenkilön

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa AVATER-hankkeen loppuseminaari 16.11.2016 Tampereen ammattikorkeakoulu Paavo Kero, projektitutkija TTY, RTEK TP5. Uudet johtamis-

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut

Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere-talo Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalta,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA Suomen Vesi-isännöinti Luennoitsija: Simo Heininen Materiaalin tuottaja: Marianne Siurua Miten vesihuoltolaitos yhdistää teknisen ja taloudellisen riskienhallinnan?

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Maanalaiset tilat kuntatekniikassa

Maanalaiset tilat kuntatekniikassa 1 Maanalaiset tilat kuntatekniikassa Kuntatekniikan päivät 3-5.6.2010 JANNIS MIKKOLA 2 Miksi maan alle Maanalaisella rakentamisella: - Kaksinkertaistetaan tilankäyttö - Parannetaan ympäristön ja elämisen

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS. Onnelantie Kajaani SOPIMUS HULEVESIEN VIEMÄRÖINTIIN LIITTYVISTÄ PALVELUISTA 1 SOPIJAPUOLET. Onnelantie Kajaani

PALVELUSOPIMUS. Onnelantie Kajaani SOPIMUS HULEVESIEN VIEMÄRÖINTIIN LIITTYVISTÄ PALVELUISTA 1 SOPIJAPUOLET. Onnelantie Kajaani PALVELUSOPIMUS Onnelantie 10 87100 Kajaani SOPIMUS HULEVESIEN VIEMÄRÖINTIIN LIITTYVISTÄ PALVELUISTA 1 SOPIJAPUOLET Palvelun tuottaja Palvelun tilaaja Kajaanin Vesi liikelaitos Onnelantie 10 87100 Kajaani

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot