VEDET HALLINNASSA. Jukka Sandelin laskeutuu Akaan vesijohtoverkoston paineenkorotusasemalle. 2 /2010 Ellen Matsenjwa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VEDET HALLINNASSA. Jukka Sandelin laskeutuu Akaan vesijohtoverkoston paineenkorotusasemalle. 2 /2010 Ellen Matsenjwa"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 2 /2010 Ellen Matsenjwa arvostaa yhteistyötä Salon kanssa Mbabanen kehittämisessä. sivu sivulla Jukka Sandelin laskeutuu Akaan vesijohtoverkoston paineenkorotusasemalle Tekstari varoittaa rankkasateesta sivu 14 Espoon uusin jäähalli on energiapihi sivu 20 Kajaani sai vanhan teollisuusalueen kukoistamaan sivu 29 Kaatopaikan remontti paransi pintavesiä sivu 38 VEDET HALLINNASSA sivu 6

2 Maahantuoja:

3 SISÄLTÖ 2 / maaliskuuta 38 Porvoossa vanha jäteasema sai uudet vesienhallinnan rakenteet. Niiden ansiosta ympäristön pintavesien laatu parani ja puhdistamolle johdettavan veden määrä väheni. 12 Helsingin rautatieaseman suurvuoto viime marraskuussa pisti HSY Veden kartoittamaan riskejä. Uhkaavia puutteita ei löytynyt. 20 Espoon uusin jäähalli on energiapihi. Louhintakulut kuitenkin yllättivät rakennuttajakonsultti Rainer Niemisen. 29 Kajaanin investoinnit taantuvaan teollisuusalueeseen ovat tuottaneet hedelmää. Alueen vetovoima on parempi kuin koskaan. VESIHUOLTO Akaan kaupungilla on vesijohtoverkosto hyvin hallinnassa 6 Sävel-hanke kehittää vesijohtoverkostojen hallintaa 10 RYM etsii uusia malleja verkostojen ylläpitoon 10 HSY Vesi kartoitti maanalaisten julkisten tilojen riskit 12 Kaupunkitulville reaaliaikainen varoitusjärjestelmä 14 VVY:n tunnuslukuraportti: Lietteen laatu parantunut 17 Vesihuollon ylikunnalliset sopimukset lisääntymässä 18 LIIKUNTAPAIKAT Espoon uusin jäähalli on energiapihi 20 Jäähallin saneeraajille on valmistumassa opas 24 Pienet tekojääkentät helppohoitoisia ja edullisia 25 YHDYSKUNTA Eteläisen Afrikan yhdyskuntien kehitys kestävämmäksi 26 Vastuu yhteisestä maailmasta motivoi Salossa 28 Taantuvasta teollisuusalueesta teknologiapuisto Kajaanissa 29 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 Kuntien Putkimestarit 35 UKTY 36 lehti.kuntatekniikka.fi JÄTEHUOLTO Uudet vesienhallinnan rakenteet paransivat vanhaa kaatopaikkaa 38 Ruotsissa tiukemmat kaatopaikkarakenteiden vaatimukset 42 Omistajapolitiikkaa terävöitettävä 45 Jätelakityöryhmä loppusuoralla 47 HSY:n jätteen synnyn ehkäisytyö on EU:n mallihanke 48 Biojäte pois kaatopaikoilta 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Uusimaa Kolumni/Mette Granberg: Poispilatun puheenvuoro 41 Uutisia 52 Palveluja 58 Kuntatekniikka 2/2010 3

4 kedm.fi valinnat! Suosimalla suomalaista tuet työllisyyttä ja pidät pyörät pyörimässä. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Jukka Sandelin laskeutuu Akaan vesijohtoverkoston paineenkorotusasemalle 2 /2010 Ellen Matsenjwa arvostaa yhteistyötä Salon kanssa Mbabanen kehittämisessä. sivu sivulla Tekstari varoittaa rankkasateesta sivu 14 Espoon uusin jäähalli on energiapihi sivu 20 Kajaani sai vanhan teollisuusalueen kukoistamaan sivu 29 Kaatopaikan remontti paransi pintavesiä sivu 38 VEDET HALLINNASSA TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY sivu 6 Kannen kuva: Merja Ojala PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Roskasodan ratkaisutaistelut Televisiossa näytetään kuorosotaa. Aiemmin on nähty ainakin kokkisota. Talvisodan päättymisestä tulee pian kuluneeksi 70 vuotta. Varsinkin Helsingin starat (stadin rakentamispalvelun työntekijät) ja yksityiset urakoitsijat, mutta myös muiden etelän kaupunkien kunnossapitotyöntekijät puolestaan ovat käyneet poikkeuksellisen ankaraa lumisotaa. Aika ajoin sotaisiakin piirteitä saanut eturyhmien mielipiteiden vaihto jätehuollon tulevaisuudesta on toivottavasti lähellä ratkaisua. Jätelainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän esitys uudeksi jätelaiksi on valmistumassa. Työryhmä esittää muun muassa täsmennyksiä jätteen määrittelyyn ja yhdyskuntajätehuollon järjestämisvastuisiin. Myös pakkausjätteen tuottajavastuuseen esitetään laajennusta ja jätehuollon valvontaan muutoksia. Työryhmän ehdotus lähtee lausuntokierrokselle maaliskuussa. Matka uuden jätelain voimantuloon on vielä kiemurainen, ja ratkaisutaistelut käytäneen vasta eduskunnassa. Sen verran toisistaan poikkeavia näkemyksiä esimerkiksi jätteen kuljetusjärjestelmistä on esitetty. Lopputuloksen tulisi olla kaikkien kannalta nykylakia parempi. Siihen kuuluvat jätteiden vähentämistä ja uusiokäyttöä koskevat kannustimet. Mutta se ei kuitenkaan salli palvelutuottajien kermankuorintaa valitsemalla asiakkaita maantieteen tai jätejakeiden perusteella. Jätelainsäädännön kokonaisuudistuksen ohella biohajoavien jätteiden joutumista kaatopaikoille yritetään toden teolla suitsia. Asiaa pohtinut työryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Toivottavasti siinä onnistutaan. Vaikka myös jätteenpoltto saa enemmän jalansijaa, kaatopaikkojakin tarvitaan. Kerromme tässä lehdessä kaatopaikkarakentamisesta Suomessa ja kurkistamme ohimennen kaatopaikalle myös Swazimaassa. Eroja löytyy. Kuntien olympialaiset Kun talviolympialaisista on selvitty, alkavat mahtaviin mittoihin laajentuneet kuntien olympialaiset päästä täyteen vauhtiin. Tänä vuonna kuntien kilpailukalenteri pursuaa tapahtumia. Kuntatekniikan Kultaiseen Liigaan kuulunevat ainakin Tekesin ja Kuntaliiton kumppaneineen lanseeraama Tulevaisuuden kestävä kunta -innovaatiokilpailu sekä useiden järjestöjen ja ministeriöiden käynnistämä Uusiutuvan energian kunta kilpailu. Uponor hakee parasta hajajätevesikuntaa ja Parocin kilpailussa saneerataan elementtikerrostaloja passiivitaloiksi. Kalenteria täyttävät lisäksi vakiomittelöt, kuten Suomen kuntatekniikan yhdistyksen Kuntatekniikan saavutuksen valinta. Riittääkö osallistujia kaikkiin? Tulevien kausien kilpailukalenterit on syytä koordinoida paremmin, jotta kunnille jää aikaa palautumiseenkin. Voisikohan Kilpailuvirasto auttaa? Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 3/ Ilmastonmuutos Kiinteistöt Liikenne ja väylät 4/ Rakentaminen Asuntomessunumero Maankäytön suunnittelu 5/ Ilmastonmuutos Hankinnat 6/ Ympäristö Virallinen messunumero Liikenne ja väylät 7/ Infra-IT Vesihuolto 8/ Energia Valaistus Turvallisuus

6 Kaukovalvonta ja nopea reagointi ovat tehonneet Akaassa VERKOSTO HALLINNASSA Veden paineiskuton ajotapa vesijohtoverkostossa ja korjauskohteiden nopea etsintä. Siinä kaksi Akaan tärkeintä keinoa pitää vesijohtoverkostoa kunnossa. Kaupunki käyttää tehokkaasti kaukovalvonta- ja automaatiojärjestelmiä pysyäkseen ajan tasalla verkoston kunnosta ja suunnitellakseen korjausvelan takaisinmaksua. TEKSTI Markku Juusola KUVAT Merja Ojala Toijalan kirjaston edessä on pieni lumen peittämä kumpare, josta törröttää muutaman metrin korkuinen antenni. Vesihuoltoinsinööri Jukka Sandelin ja putkiasentaja Pekka Sakala tarttuvat lumilapioihin ja kaivavat polun auki puolen metrin lumihankeen päästäkseen näyttämään yhtä taajaman neljästä vesijohtoverkoston paineenkorotusasemasta. Aukko maan alle on kapea, ja Sandelin laskeutuu tikkaita pitkin puoliväliin. Lunta on kertynyt, koska paineenkorotusasemalla ei tarvit- Toijalan kirjaston edessä maan alla sijaitsee yksi vesijohtoverkoston paineenkorotusasemista. 6 Kuntatekniikka 2/2010

7 VESIHUOLTO AKAAN INVESTOINNIT VESIHUOLLON VERKOSTOIHIN euroa verkostojen saneeraus laitokset (puhdistamo ja pumppaamot, kaukovalvonta ja automaatio) suunnittelu ym. yhteensä se käydä kovin usein. Nyt Jukka Sandelin pystyy seuraamaan vesijohto- ja viemäriverkoston tapahtumia näyttöpäätteeltä mukavasti toimistossaan. Hän voi valvoa sekä puhtaan että likaisen veden liikkeitä myös internetin välityksellä mistä tahansa. Akaan vesijohtoverkoston kaukovalvontajärjestelmä uudistettiin Kaukovalvontajärjestelmä ja siihen liittyvät automaatiohankinnat maksoivat noin euroa. Kokonaishinta muodostuu useista komponenteista. Avoimelle ClearScada -alustalle viritetty kaukovalvonta on hankittu Mipro Oy:sta, Sandelin kertoo. Etäjärjestelmää voi käyttää vedenpuhdistamon päävalvomosta ja sivuvalvomoista internetin välityksellä. Järjestelmä hyödyntää kohteissa olevien laitteiden automatiikkaa. Verkostosta voidaan seurata pumppujen tilatietoja, painetta ja hälytysjärjestelmän, kuten murto- ja viestiliikennehälytysten, toimivuutta. Ylläpito etenee kahdella rintamalla Sandelinin mukaan Akaassa vesijohtoverkoston ylläpito etenee kahdella rintamalla rinnakkain. Toisaalta saneerataan kokonaisia alueita. Tänä vuonna on vuorossa Pätsiniemen omakotitaloalue 1950-luvulta. Samassa saneera- Vesi-insinööri Jukka Sandelin ja putkiasentaja Pekka Sakala avasivat tien paineenkorotusasemalle. Kaukovalvonnan avulla voidaan näyttöpäätteeltä seurata pumppujen tilatietoja, painetta ja hälytysjärjestelmän toimivuutta. Kuntatekniikka 2/2010 7

8 FAKTAA AKAAN VESIHUOLLOSTA Vesijohdot (määrät laaduittain ) teräs 6,1 km valurauta 69,9 km muovi 91,2 km asbesti-sementti 2,2 km yhteensä 169,4 km Jätevesiviemärit betoni 41,1 km muovi 134,4 km yhteensä175,5 km Hulevesiviemärit betoni 21 km muovi 22,3 km yhteensä 43,3 km Talousveden laskuttamaton osuus ,3 % ,7 % ,6 % Akaalla on uudistettu myös viemäriverkoston pumppuasemia. Putkiasentaja Pekka Sakala (vas.) ja vesihuoltoinsinööri Jukka Sandelin varmistavat, että ohjaukset ovat kohdallaan. uksessa uusitaan vesijohto- ja viemäriverkosto ja rakennetaan kokonaan uusi hulevesiverkosto. Toisaalta tehdään vahingon sattuessa täsmäkorjauksia. Järjestelmät ovat auttaneet Akaan kokonaistilanteen kartoitusta, koska ne keräävät ajantasaista tietoa ja auttavat sen havainnollistamista ja välillisesti tarvittavien määrärahojen saamista. Kaupungissa valmistui 2009 alussa selvitys, joka kartoitti tärkeimmät saneerauskohteet. Määrärahojen tarve piti osata perustella päättäjille, Sandelin sanoo. Nyt Akaa on saavuttamassa hyvän tason saneerausten rahoituksessa. Vesimaksut nousevat reilusti Sandelin ei halua ennustaa tarkkoja lukuja mm. siksi, että neuvottelut mahdollisesta liitoksesta Kylmäkosken kanssa ovat kesken. Hän pitää varmana, että vesimaksut nousevat ja paljon, koska korjausvelkaa on paljon myös Akaassa, kuten koko maassa. Pitää kuitenkin muistaa, että vesi on Suomessa erittäin halpaa. Akaan vesi maksaa kuluttajalle 0,35 senttiä litralta. Sandelin harmittelee, ettei vie- Hule- ja vuotovesimäärä puhdistamolle johdetusta vesimäärästä % % % Vesijohtoverkoston saneeraukset ,2 km ,7 km ,6 km vuodelle 2010 saneerausta suunniteltu yli 2 km Vuototapahtumia vesijohtoverkostossa keskimäärin vuodessa. Liikelaitostuminen helpotti saneerauksia Kouvolassa Kouvolassa vesijohtoverkoston kunnostukset helpottuivat, kun liikelaitos Kouvolan Vesi syntyi vuonna Saamme vesi- ja viemärimaksut omaan käyttöömme, verkostomestari Esko Romppanen kertoo. Viime vuoden alussa Elimäen, Kouvolan, Kuusankosken, Jaalan ja Valkealan vesihuoltolaitokset yhdistyivät Liikelaitos Kouvolan Vedeksi. Saneerauksia on suunniteltu usean vuoden tähtäimellä yhteistyössä katu- ja puistolaitoksen kanssa, mutta aina se ei ole onnistunut. Tarkoituksena on ollut kunnostaa alue kerrallaan, mutta välillä puistoja ja katuja on kunnostettu eri tahdissa. Myös Kouvolassa käytetään korjaushistoriaa saneerausten suunnittelussa. Vanhan Kouvolan alueelta on olemassa kartta, jossa korjaukset näkyvät 1970-luvun puolivälistä asti, Esko Romppanen kertoo. Akaan tapaan ääniloggerit kuuntelevat johtoja öisin löytääkseen vuotoja. Saneerauksista suurin osa tehdään kaivamalla. Sujutus saattaa tulla kyseeseen, jos johdot ovat riittävän hyvässä kunnossa tai jos kaivaminen on kohtuuttoman hankalaa esimerkiksi junaratojen kohdalla. Romppasen kokemusten mukaan Kouvolan vesi- ja viemäriverkoston kunto vaihtelee suuresti iästä riippumatta ja 1970-luvuilta löytyy huonoja putkia. Silloin taisi olla kiirettä. Toisaalta 30-luvulla rakennetut viemärit saattavat olla hyvässä kunnossa, verkostomestari arvioi. 8 Kuntatekniikka 2/2010

9 Akaan kaupunki kedm.fi valinta! Akaan Koivistontien saneerauskohteessa viime syksynä korvattiin vanhoja valurautaputkia uusilla PE-muoviputkilla. lä ole olemassa kunnollista saneeraustarpeiden arviointimenetelmää. Vanhan Toijalan alueella vesijohtoverkoston korjausvelkaa on tämän vuoden alussa 13 kilometriä. Niin paljon on korjaamatonta, yli 40 vuotta vanhaa verkostoa. Yksi keino korjaustarpeen arviointiin on laskea, kuinka paljon laskuttamatonta vettä vesijohdoissa lorisee vuoden aikana. Viime vuonna sen prosenttiosuus putosi Akaassa hieman, 26:sta 20:een. Sandelin arvelee, että uusi valvontajärjestelmä olisi auttanut säästämään vettä sen verran. Saneeraukset suunnitellaan Akaassa kolmen vuoden tähtäimellä. Suunnitelmia tehdään ja päivitetään yhteistyössä kaupungin muiden rakentamisesta ja katuverkosta vastaavien yksiköiden kanssa. Kiireisintä korjausta vaativat alueet ovat tiedossa, mutta niiden toteutusjärjestys saattaa vaihdella vuosittain. Sandelin pitää hulevesien viemäröintiä laitoksensa suurimpana haasteena. Akaan vesilaitoksen saneerausrahoihin on tulossa hiukan nousua vuosittain vuoteen 2012 asti. Sen avulla korjausvelkaa saadaan hieman pienennettyä. Loggerit ja korrelaattorit etsivät vuotoja Kaukovalvontajärjestelmä paljastaa äkilliset häiriöt vesijohtoverkostossa, jolloin vesilaitos lähtee palokuntamaisen nopeasti korjaamaan viat. Seurattavia mittauspisteitä on kymmenen. Häiriöt tulevat ilmi parissa minuutissa. Jos vika aiheuttaa katkoksen veden jakelussa tai paine muutoin laskee, ei enää tarvitse pelätä paineiskujen aiheuttamia vaurioita. Vesi saadaan nykyään uudelleen kiertämään siten, että paine kasvaa hitaasti sopivalle tasolle. Normaali paine vesijohtoverkostossa on 5 6 baaria. Putkiston pitäisi kestää 10 baaria, mutta paineisku nostaa paineen jopa 30 baariin. Haastattelupäivän aamulla Niemisen Valimon kansistoissa on kaikki kohdallaan. Laatu, turvallisuus, kotimaisuus ja kuljetusetäisyydet. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh Kuntatekniikka 2/2010 9

10 Paineisku on vanhan verkon pahin vihollinen. Sandelin huomasi kaukovalvonnan näytöltä, että yhden pumppaamon veden pinta oli liian alhaalla. Iltapäivään mennessä huoltomies oli korjannut tilanteen. Kaukovalvonnan avulla veden painetta voidaan säädellä säännöllisesti vuorokauden mittaan kulutuksen mukaan. Akaan vesijohtoverkostossa on siis hieman erilainen paine aamulla, iltapäivällä ja yöllä. Järjestelmä auttaa myös suurten kaupunginosan kokoluokan saneerauskohteiden valinnassa ja tärkeysjärjestykseen laittamisessa. Huoltotapahtumat tallentuvat järjestelmään, samoin vuotojen paikannukset. Näiden tietojen avulla voidaan paikantaa ongelma-alueita. Akaan vesilaitos tutkii ongelma-alueita tarkemmin esimerkiksi äänikorrelaattoreiden avulla. Äänikorrelaattoreita käytettäessä kaksi mikrofonia kuuntelee virran muutosten ääniä yleensä venttiilien lähistöllä. Ja vuodot löytyvät. Akaaseen on tulossa myös parikymmentä vuotoääniloggeria. Ne kuuntelevat veden virtaaman ääniä epäilyttävässä paikassa esimerkiksi vuorokauden ajan. Lisääntynyt, mutta selittämätön, jatkuva virtaama kielii yleensä vuodosta. Etenkin nk. piilovuotoja paljastuu näillä laitteilla. Hulevesiviemärit saneerausten yhteydessä Laitteet ja valvontajärjestelmät sekä aktiivinen piilovuotojen etsintä eivät vielä riitä korjaus- ja saneeraustarpeiden selvittämiseen ja ennakoimiseen. Jukka Sandelin korostaa, että hyvän vesilaitoksen peruspakettiin kuuluu lisäksi osaava ja motivoitunut työntekijäkaarti. Vesijohtoverkoston korjaushistoriaa Akaassa on tallessa vuodesta 1962 asti. Käytännössä se tarkoittaa työnjohtajan kirjanpitoa ja siitä syntynyttä arkistoa. Aktiivisessa käytössä ovat lähinnä tämän vuosituhannen tiedot. Itse saneerauksessa Akaassa käytetään sekä aukikaivamista että sukkasujutusta. Saneerauksissa tehdään samalla hulevesiviemärit vanhoihin kaupunginosiin, joissa niitä ei ole aiemmin ollut, joten valtaosa saneerauksista vaatii kaivannon kaivamista. Pienessä kaupungissa auki kaivaminen on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin suurissa. Täällä selvitään kymmenesosalla Helsingin hinnoista, arvioi Sandelin. Ei ole liikenneongelmia eikä sekavia putki- ja johtoviidakoita katujen alla. Akaassa on usein havaittu uusien vuotojen tihentymiä vasta valmistuneiden saneerausten lähellä. Sandelinin mukaan se saattaa johtua korjausten jälkeisestä paineiskusta, kun vesi syöksyy uudelleen verkostoon, tai siitä, että korjattu kohta paljastaa lähialueilla syntymässä olevan ongelmakohdan. Paineisku on vanhan verkon pahin vihollinen. Nykyiset halli UUSIA SÄV TEKSTI Markku Juusola Nykyään suuri osa vesijohtoverkostojen hallintajärjestelmien ominaisuuksista jää kunnissa hyödyntämättä. Siksi kaikki laitteiden toimittajat eivät ole kovin halukkaita kehittämään järjestelmiään, vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala arvioi. Vahalan mukaan asiakkaiden eli vesilaitosten osaaminen tällä saralla vaihtelee paljon. Hän uskoo, että laitoskokojen kasvattaminen auttaisi hyödyntämään järjestelmiä tehokkaammin. Sävel luo alustan hyville hallintajärjestelmille Vahala vetää Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun ja useiden kumppanien yhteistä Sävel-hanketta, jonka päätavoitteena on luoda uudenlaiset edellytykset reaaliaikaisen vesijohtoverkoston hallintajärjestelmän kehittämiselle. Sävelessä esimerkiksi määritellään vesijohtoverkoston hallintaan tarvittavien mittarien minimimääriä. Koekohde on Hämeenlinna, minne on asennettu pari sataa etälu- RYM etsii uusia liiketoimintam RYM Oy työstää parhaillaan Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen ja sen jäsenvesilaitosten kanssa projektisuunnitelmaa, joka lähtee nimenomaan tarpeesta vauhdittaa vesihuollon ja erityisesti sen verkostojen saneerausta uusien toimintamallien avulla. Tänä vuonna käynnistyvässä hankkeessa tutkitaan julkisen ja yksityisen sektorin uusia mahdollisia rooleja ja tehtävien jakoa vesiverkoston ylläpidossa ja saneerauksessa. Hanke on osa RYM:n Energiatehokkaat yhdyskuntakonseptit -tutkimusohjelmaa. Uusia kuvioita yksityisen ja julkisen sektorin työnjaolle Hanke pyrkii edistämään ja pilotoimaan vesihuoltolaitosten ja yksityisen sektorin toimijoiden kumppanuutta ja yhteistyötä saneerausinvestointien priorisoinnissa, suunnittelussa, toteuttamisessa, rahoittamisessa ja kokonaisvaltaisessa omaisuuden hallinnassa, RYM:n tutkimusjohtaja Anssi Salonen sanoo. 10 Kuntatekniikka 2/2010

11 VESIHUOLTO ntajärjestelmät vajaakäytössä LIÄ vesijohtoverkostojen hallintaan Professori Riku Vahala suosittelee vesilaitosten koon kasvattamista ja suunnittelee nykyistä parempaa alustaa vesijohtoverkostojen hallintajärjestelmille. Seppo Haavisto ettavaa mittaria, jotka laskevat veden virtausta. Sävel luo alustan, jota hankkeeseen osallistuvat ohjelmistotuoteyritykset voivat hyödyntää tuotekehityksessään. Lähtökohtana on se, että nykyisin vesijohtoverkoston häiriötilanteita ei havaita ajoissa. Ääriesimerkki oli Nokian vesikriisi vuonna Hitauden taustalla on monia rinnakkaisia ilmiöitä. Verkoston hallintaan liittyvät järjestelmät kuten kaukokäyttö-, asiakastieto- ja verkkojärjestelmät ovat liiaksi eriytyneet toisistaan. Verkkotietojärjestelmiä käytetään lähes yksinomaan paikka- ja kuntotietojen säilyttämiseen. Monilla laitoksilla paikkatietojen digitalisointi on vasta alkuvaiheessa. Sävel-hanke luo pohjaa sille, että esimerkiksi asiakastieto- ja kaukokäyttöjärjestelmien valmistajat löytäisivät ohjelmilleen yhteisiä rajapintoja. Verkostojen hydraulisten ja vedenlaatumallien käyttö on rajoittunut suunnittelutoimistojen työkaluksi. Niiden käyttöä ei ole jalkautettu vesilaitosten operatiivisiksi työkaluiksi saati osaksi hallintajärjestelmiä. Vahala arvioi, että jatkuva veden laadun seuranta verkostoissa on vähäistä. Uusia mahdollisuuksia tuovat puolestaan mittaus- ja tietojärjestelmien sekä kaukoluennan nopea kehitys. Veden laadun mittausanturit ovat entistä halvempia ja luotettavampia. Tavoitteena sähköverkoston hallinnan taso Luotava järjestelmä havaitsisi poikkeamat veden laadussa ja verkoston toiminnassa hyödyntäen reaaliaikaista mittaustietoa, kulutusennusteita ja ennustavaa verkostomallia. Häiriöistä aiheutuvien vesikatkosten sekä veden laatuongelmien pitäisi vähetä. Tavoitteena on myös on parantaa verkostoihin sitoutuneen omaisuuden hallintaa. Vuodot havaittaisiin nykyistä tehokkaammin. Verkoston osien kunnon arviointi ja saneeraustarpeiden kohdennus helpottuisivat. Riku Vahala vertaa tavoitetta nykyiseen sähköverkkoon, jossa kulutusta pystytään arvioimaan etukäteen ja häiriöt tulevat nopeasti esiin. Hanke maksaa noin 1,5 miljoonaa euroa ja jatkuu ensi vuoden loppuun. Mukana on kymmenen yritystä ja 21 vesi- ja energialaitosta sekä mm. sosiaali- ja terveysministeriö. Kymmenen vuoden sisällä voidaan odottaa kansainvälisille markkinoille kilpailukykyistä tuotetta, mikäli yritykset saavuttavat tavoitteensa. alleja vesijohtoverkostojen ylläpitoon Tutkimusjohtaja Anssi Salonen kutsuu vesilaitoksia osallistumaan RYM:n tutkimusohjelmiin. Vesijohtoverkostot ovat mukana myös Tietomallipohjaiset liiketoimintaprosessit -ohjelmassa. Verkostot voidaan mallintaa tietomallien avulla, samalla tavalla kuin esimerkiksi talojen toimintaa mallinnetaan. Tuloksena saadaan näyttöruudulle näkyviin toiminnan simulaatio tai kolmiulotteinen mallinnus. Vesijohtoverkostoihin kohdistuvia toimia on huomattavasti edullisempaa ja helpompaa simuloida ensin tietomallilla kuin todellisissa kenttäolosuhteissa, Salonen korostaa. Muutoksiin liittyvä päätöksenteko helpottuu, kun verkosto voidaan visualisoida ja esittää erilaisia vaihtoehtoja vaikutuksineen. Näen tietomallit lähinnä välineenä, joka tukee päätöksentekoa ja toimintaa. Tutkimusohjelmissa syntyneet tulokset ovat kaikkien osallistuneiden kesken käytettävissä ja hyödynnettävissä. Vesilaitoksia mahtuu vielä mukaan, Anssi Salonen kutsuu ja rohkaisee ottamaan yhteyttä. RYM on rakennetun ympäristön huippuosaamisen keskittymä, joka perustettiin 2009 alussa. Huippuosaamisen keskittymien (SHOK) avulla halutaan parantaa yhteiskunnan ja yritysten kansainvälistä kilpailukykyä sekä kehittää maailmanlaajuisestikin kilpailukykyisiä suomalaisia tuotteita, järjestelmiä ja palveluja. Kuntatekniikka 2/

12 VESIHUOLTO Vesijohtojärjestelyistä ei löytynyt uhkaavia puut HSY Vesi kartoitti maanalaisten julki Helsingin Pelastuslaitos kikohteissa vesijohtovuodon tapahtuessa on saada vedenjakelu suljettua kohteen ympäristössä, kunnes vuotokohta on paikallistettu ja suljettu alue voidaan pienentää minimiin. Tällä pyritään estämään veden pääsy maanalaisiin tiloihin. Tarkastelun lähtökohdaksi otettiin, että erityisen riskin aiheuttavat muuten kuin maavaraisesti rakennetut vesijohdot, sillä erikoisrakenteista vesi ei välttämättä ohjaudu vuototilanteessa suoraan maanpinnalle kuten yleensä maahan asennetuista putkista. Rautatieaseman suurvuodossa tulviva vesi vahingoitti Kompassitason liiketiloja. Helsingin maanalaisten julkisten tilojen vesijohtojärjestelyistä ei onneksi löydetty vakavia puutteita, ainoastaan nippu pieniä vikoja. HSY Veden riskikartoituksen kohteina olivat erityisesti metroasemat. Vikojen korjaustyöt on jo aloitettu. Reetta Kuronen suunnitteluinsinööri HSY Vesi Helsingin rautatieaseman edustalla viime marraskuussa tapahtuneessa vesijohtovuodossa vuotovesi pääsi purkautumaan betonirakenteessa olleista rei istä Asematunneliin ja siitä edelleen alas Rautatientorin metroasemalle ja metrotunneliin. Tästä aiheutui huomattavia aineellisia vahinkoja. Betonikanaali, johon rikkoutunut halkaisijaltaan 400-millimetrinen vesijohto oli sijoitettu, oli suunniteltu purkamaan vuotovesi ylivuotokaivoista kadulle, mutta vesi pääsi Asematunneliin suunnitelmien vastaisista rei istä. Jotta vastaavilta suurvuodoilta vältyttäisiin tulevaisuudessa, HSY Vesi (entinen Helsingin Vesi) käynnisti riskikartoituksen julkisista maanalaisista tiloista, joihin vesi voisi mahdollisesti tulvia vesijohtovuototilanteessa. Riskikartoitustyöryhmän raportti valmistui aikataulun mukaisesti tammikuun lopussa. Mitään vakavuudeltaan Asematunnelin betonikanaalin reikien tasoisia puutteita ei havaittu. Riskeille alttiit erikoisrakenteet Riskikartoituksessa rajauduttiin tarkastelemaan yleistä vesijohtoverkostoa ja siihen liittyviä riskejä kohteissa, joissa vesijohtovuodosta voisi aiheutua henkilövahinkoja. Kartoituksessa selvitettiin vesijohtojärjestelyt maanalaisten metroasemien läheisyydessä. Lisäksi valittiin joitakin muita riskialttiiksi nähtyjä julkisia maanalaisia tiloja, kuten Kampin keskus, missä sijaitsevat lähi- ja kaukoliikenteen bussiterminaalit, ja Sokos Forum Lasipalatsi -jalankulkuyhdystunnelit, joissa kulkee valtava määrä ihmisiä päivittäin. Kiinteistöjen sisäisiin vesihuoltojärjestelyihin ei pääsääntöisesti puututtu. Tarkastelussa varmistettiin kuitenkin, että riskikohteiden kiinteistövesijohtojen liitoskohdat löytyvät vesijohtokartalta, jotta vedenjakelu saadaan tarvittaessa suljettua nopeasti kadulla sijaitsevasta tonttiventtiilistä vuodon tapahtuessa kiinteistön sisäisessä vesijohtojärjestelmässä. Pääperiaatteena kaikissa ris- HSY Vesi HSY Vesi Tietopaketit auttavat vuototilanteissa Riskikartoitustyön aluksi määriteltiin tarkasteltavat riskikohteet ja käytiin tarkasti läpi niiden vesijohtojärjestelyt. Kaikista riskikohteista laadittiin kohdekartat, Asematunnelin betonikanaalin reikä on peitetty teräslevyllä, kunnes se tukitaan lopullisesti tämän kevään aikana. Vesijohdon suojakanaalissa etualalla oleva talotekninen putki on viety seinän läpi tiivistämättä aukkoa. Valurautainen 400-millimetrinen vesijohto kuvan ylälaidassa. 12 Kuntatekniikka 2/2010

13 teita sten tilojen riskit joihin merkittiin sulkuventtiilit, joilla vedenjakelu kohdealueella voidaan katkaista. Riskikohteiden läheisyydessä olevista tavanomaisesta poikkeavista vesijohtorakenteista etsittiin suunnitelmapiirustukset. Samalla saatiin päivitettyä verkkotietojärjestelmä riskikohteiden osalta. Kohdekartat ja niiden yhteyteen kootut suunnitelmapiirustukset tullaan kokoamaan tietopaketiksi vesilaitoksen päivystäjille. Ne ovat apuna vesijohtovuototilanteessa ja nopeuttavat vedenjakelun sulkemista. Kaikille päivystäjille järjestetään myös tutustumiskäynnit haastavimpiin kohteisiin. Kaikkien kohdekartoille merkittyjen sulkuventtiilien toiminta ja vesijohtoihin liittyvien erikoisrakenteiden, kuten betonikanaalien, kunto päätettiin tarkastaa. Suurin osa tarkastuksista on jo tehty. Kohteiden kunto tullaan tarkastamaan jatkossa säännöllisin aikavälein. Puutteet korjataan nopealla aikataululla Tarkastuksissa löydettiin muutamia katupäällysteen alle jääneitä tai toimimattomia sulkuventtiileitä. Joidenkin sulkuventtiilien suojaputket olivat täyttyneet maa-aineksesta ja ne imuroitiin tyhjiksi. Yhden metroaseman läheisyydessä todettiin sulkuventtiilien välimatka liian pitkäksi, joten sinne päätettiin asentaa uusi sulkuventtiili. Sulkuventtiileissä havaitut puutteet korjataan lähitulevaisuudessa heti pääkaupungin poikkeuksellisen lumitilanteen helpottaessa. Kaikki tutkitut betonikanaalit rajautuvat yksityisiin tai liikennelaitoksen hallinnoimiin kiinteistöihin. Betonikanaaleista löydettiin joitakin tiivistämättä jääneitä aukkoja, joista muut toimijat ovat vieneet läpi putkia ja kaapeleita. Näistä useat liittyvät kiinteistöjen talotekniikkaan. HSY Vesi on ollut yhteydessä kaikkiin näiden kiinteistöjen edustajiin ja huolehtii, että läpiviennit tiivistetään välittömästi asianmukaisesti. Lisäksi kahden vesijohtoosuuden saneeraus päätettiin nostaa saneerauskohteiden prioriteettilistan yläpäähän, koska ne sijaitsevat riskikohteiden välittömässä läheisyydessä. Toimijoiden yhteistyö välttämätöntä HSY Vesi tulee käymään riskikartoituksen tulokset ja tarvittavat jatkotoimenpiteet läpi Helsingin pelastuslaitoksen ja liikennelaitoksen kanssa, sekä tarpeen mukaan muiden riskikohteiden, esimerkiksi Kampin keskuksen, vastuuhenkilöiden kanssa. Riskikohteiden havainnoiminen ja arviointi jatkuu kiinteänä osana HSY Veden päivittäistä työtä. Asematunnelin suurvuodon kaltaisten tapahtumien estämiseksi olennaista on toimiva yhteistyö muiden kaupungin toimijoiden, kuten pelastuslaitoksen, liikennelaitoksen ja rakennusvalvonnan, kanssa. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla vesijohtoihin liittyviin rakenteisiin kajoavilla on riittävä ymmärrys siitä, kuinka kriittisten asioiden kanssa ollaan tekemisissä. Vastaava riskikartoitus voisi olla paikallaan muissakin kunnissa, vaikka Helsingissä metrotunnelin ja tiiviin kaupunkirakenteen vuoksi maanalaisia julkisia riskikohteita ehkä eniten onkin. Myös useissa suurissa yksityisissä kiinteistöissä, joissa maanalaisiin tiloihin on sijoitettu esimerkiksi liiketiloja tai pysäköintihalleja, rakenteiden tiiviyden ja sisäisten vesijohtojärjestelyjen kunnon tarkastelu voisi olla tarpeen. Kuntatekniikka 2/

14 VTT:n Smart Alarm -hanke kehittää kiinteistöille hälytysjärjestelmää, jonka avulla rankkasateiden aiheuttamia tulvavahinkoja voidaan ehkäistä ennalta. Ainutlaatuisella hankkeella on suuri vientipotentiaali Eurooppaan ja Aasiaan. Smart Alarm -hankkeella suuri vientipotentiaali KAUPUNKITULVILLE kehitteillä TEKSTIT Sanna Pyysalo Ilmastonmuutos lisää rankkasateita, ja niistä aiheutuvat tulvavahingot kaupunkialueilla voivat nousta miljooniin euroihin. Rankkasadetulvien ennakoimiseksi ollaan luomassa alueellista, reaaliaikaista hälytysjärjestelmää. VTT:n kehittämä Smart Alarm -varoitusjärjestelmä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen hanke, jossa lähtökohtana on kiinteistöjen näkökulma. Rankkasateissa koko kaupunki ei kärsi, vaan tuhojen laajuus riippuu kiinteistön sijainnista ja alueen pinnanmuodostuksesta. Tavoitteena on luoda kiinteistönomistajille paremmat valmiudet varautua poikkeuksellisiin rankkasadetulviin, hankkeen vetäjä, johtava tutkija Juhani Korkealaakso VTT:ltä kertoo. Idea varoitusjärjestelmän kehittämisestä lähti liikkeelle yhteistyöstä Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksen kanssa. Berkeleyn rinnakkaishankkeessa San Franciscon vesilaitokselle kehitetään rankkasateiden ennakointija arviointijärjestelmää vuoristorinteissä tehtyjen veden kiertokulkututkimusten pohjalta. Meillä lähtökohtana on kaupunkiympäristö. Vesistötulvia on Suomessa tutkittu runsaasti, ja lainsäädäntö on siltä osin kunnossa. Sen sijaan kaupunkitulviin liittyvää tutkimusta ei ole paljon ja valmista varoitusjärjestelmää ei löydy maailmaltakaan, joten näimme tässä erittäin hyvän sovellus- ja tutkimusalueen, Korkealaakso toteaa. Helsingin ydinkeskusta toimii koealueena VTT:n Smart Alarm -hankkeessa kehitetään alueellisen hälytysjärjestelmän prototyyppi Helsingin ydinkeskustaan. Hankkeen kiinteistöpilotteina toimivat rauta- SMART ALARM VTT:n hanke käynnistyi syksyllä 2009 ja jatkuu syksyyn Pöyry vastaa hälytysjärjestelmän integroinnista ja alueellisesta näkökulmasta. Ramboll keskittyy kiinteistökohtaiseen hälytysjärjestelmään ja sen laajentamiseen. Kone haluaa kytkeä hissit mukaan hälytysjärjestelmään. Aalto-yliopiston Teknillisestä korkeakoulusta ovat mukana Laskentatekniikan ja Vesihuoltotekniikan laboratoriot. Pienempiä toimijoita: Water- Hope, Solibri ja AquaFence. Finanssialan keskusliitto edustaa tulvavakuutus- ja ennakkovarautumisnäkökulmaa. Päärahoittaja on Tekesin Turvallisuus-ohjelma. 14 Kuntatekniikka 2/2010

15 VESIHUOLTO Säätutkan mittaama sateen hetkellinen intensiteettikartta (mm/h) Helsingissä ja Espoossa klo Rankkasadealue on juuri saapunut mereltä etelärannikolle ja iskee esimerkiksi Espoossa Ison Omenan kauppakeskukseen, jossa hulevesivahingot olivat suuret. Paikallisen valumaalueen analyysi Porissa satoi muutamassa tunnissa paikoin mm. Tulvan aiheuttamat vahingot olivat arviolta 20 miljoonaa euroa. Janne Lumme Kaupunkitulvien varoitusjärjestelmä riskialueella oleville kiinteistöille (hankkeen rakenne) koealueena Helsingin ydinkeskusta reaaliaikainen varoitusjärjestelmä tieasema ja Rautatientorin metroasema sekä WTC:n, Kaivokatu 10:n ja Makkaratalona tunnetun CityCenterin kiinteistöt. Johtava tutkija Juhani Korkealaakso, VTT Järjestelmän lähtökohtana oli Helsinki Testbed, joka on Ilmatieteen laitoksen ja Vaisala Oy:n paikallissään ja rankkasateiden ennustejärjestelmien tutkimusympäristö. Nyt yhteistyö keskittyy Ilmatieteen laitoksen käynnissä olevaan RAVAKE-hankkeeseen, jossa kehitetään reaaliaikaista rankkasateiden varoitusjärjestelmää. Koealueille tehdään ennusteparvia, joiden perusteella ennakoidaan, miten iso sademäärä kussakin paikassa voi aiheuttaa vahinkoa. Pelkkä sateen määrä ei ole merkitsevää, vaan valumaalue ratkaisee sen, millaisia vaikutuksia rankkasateella on, Korkealaakso selvittää. Valmiiksi laskettujen sadantaja valumaennusteiden avulla järjestelmä laskee tulvaennusteen, jonka perusteella puolestaan kiinteistölle annetaan tarvittaessa varoitus. Sademäärän ja valuman perusteella varoitukset jaetaan kolmeen eri vakavuusluokkaan. Kiinteistöjen lisäksi varoitus lähtee samanaikaisesti muillekin tietoa tarvitseville tahoille, kuten liikekeskusten valvomoille, vartijoille, kiinteistöpalveluille, pelastuslaitokselle, HSY Vedelle, poliisille ja kaupungin rakennusvirastolle. Varoitus täytyy saada lähtemään minuuteissa, sillä rankkasade voi saada tuhoja aikaan jo 15 minuutissa, Korkealaakso huomauttaa. Tunnetuimpia esimerkkejä rankkasateen aiheuttamista tulvatuhoista Suomessa on Porin tapaus kesältä Tuolloin yli kolmen tunnin yhtämittainen sade aiheutti kiinteistöille kaikkiaan noin 20 miljoonan euron tulvavahingot. Kiinteistönomistajat ovat itse vastuullisia tulvien aiheuttamista vahingoista. Tulvavahinkotyöryhmän raportin mukaan tulvavakuutuksen tulisi korvata poikkeukselliset tulvat, mutta asiasta ei ole vielä lakiehdotusta. Jos työryhmän suosituksia noudatetaan, kunnat ovat todennäköisesti tulevaisuudessa vastuussa hulevesitulvien hoitamisesta. Vastuiden olisi oltava selkeitä, Korkealaakso sanoo. Tulvavahinkojen vastuita tulisi selkeyttää Uudistuvan vesihuoltolain toivotaan selkiyttävän myös rankkasateista aiheutuvien kaupunkitulvien vastuita. Vastuukysymykset ovat vaikeita, eikä aina ole selvää, mikä kuuluu vesilaitokselle, mikä kunnalle ja mikä kiinteistöille. Vastuualueet tulisi jakaa nykyistä selkeämmin. Uuden vesihuoltolain ansiosta tähän tullee muutoksia, HSY Veden verkko-osaston johtaja Ari Melakari sanoo. Kehittämisen varaa on edelleen, vaikka esimerkiksi Helsin- Kuntatekniikka 2/

16 gissä 2007 valmiiksi saatu hulevesistrategia on edistänyt hulevesien hallintaa. Hulevesien hallinta otetaan uusien asuinalueiden kaavoituksessa ja suunnittelussa entistä painokkaammin esille, Melakari toteaa. Ongelmia isoissa kaupungeissa Melakarin mukaan rankkasateet aiheuttavat nykyään paljon ongelmia. Sateet ovat rankempia kuin aiemmin. Ongelmia syntyy varsinkin isoissa kaupungeissa, missä rakennetaan paljon uutta ja asvalttipinta-alaa on entistä enemmän. Siellä sateet eivät pääse imeytymään maahan. Kehitteillä olevat rankkasateiden ja viemäritulvien varoitusjärjestelmät ovat Melakarin mukaan askel oikeaan suuntaan. On hyvä, että näitä asioita tutkitaan. Varoitusjärjestelmät eivät kuitenkaan yksin auta ongelmien ratkaisussa, vaan tarvitaan myös ennakointia ja varautumista, Melakari huomauttaa. Mahdollisia tulvaongelmia voi ennaltaehkäistä alueiden kaavoituksella ja suunnittelulla. Olennainen tekijä tulvavahinkojen ehkäisyssä on myös tiedottaminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen, Melakari lisää. Tähtäimessä tuotteistaminen Helsingin keskusta kiinteistöineen toimii hyvänä koealueena Smart Alarm -hankkeelle. Suurimmat rankkasateiden aiheuttamat tulvaongelmat ovat kuitenkin ulkomailla. Niinpä varoitusjärjestelmän vientipotentiaali on erittäin suuri. Markkinoita on etenkin Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Aasiassa. Tämän vuoden aikana prototyyppi pyritään saamaan perusvalmiuteen. Kevään 2011 aikana hanke arvioidaan ja tehdään yhdessä yritysten kanssa hyödyntämissuunnitelma, jonka pohjalta hälytysjärjestelmää voidaan lähteä tuotteistamaan, Juhani Korkealaakso kertoo. Tekstari varoittaa rankkasateesta Erikoistutkija Jarmo Koistinen, Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos kehittää parhaillaan rankkasadevaroitusjärjestelmää. RAVAKEhankkeessa sateiden ennustamiseen käytetään ilmakehämalleja ja säätutkahavaintoja. Uusi järjestelmä käyttää hyväkseen kaukokartoitushavaintoja, joita saadaan koko Suomen kattavasta säätutkaverkostosta. Palvelun käyttäjät eli esimerkiksi yksityiset ja julkiset kiinteistönomistajat voivat määritellä sopivan riskiprofiilin sen mukaan, miten iso sademäärä saattaa aiheuttaa vahinkoa. Varoitukset voidaan välittää esimerkiksi matkapuhelimeen. Tavoitteena on kehittää tosiaikainen varoitusjärjestelmä, jonka avulla voitaisiin kaupunginosan tarkkuudella ennustaa, missä sataa lähitunteina ja kuinka paljon, hankkeen vetäjä, erikoistutkija Jarmo Koistinen Ilmatieteen laitokselta kertoo. RAVAKE-hanke käynnistyi syyskuussa 2009 ja kestää kesän 2012 loppuun saakka. Hankkeessa on mukana kymmenkunta yritystä ja yhteistyökumppania. Hanke saa rahoitusta Tekesin Vesi-ohjelmasta, jonka tavoitteena on saada vesiala uudistumaan ja kansainvälistymään. Reaaliaikaiselle rankkasadevaroitusjärjestelmälle on suurta tarvetta, sillä ilmastonmuutos tulee osaltaan lisäämään voimakkaita sääilmiöitä. Toisaalta kaupungeissa on yhä enemmän rakennettua ympäristöä, mikä lisää rankkasateiden aiheuttamia ongelmia, koska vesi ei pääse imeytymään maaperään. Hankkeella on myös paljon vientipotentiaalia, Koistinen toteaa.

17 VESIHUOLTO VVY:n tunnuslukuraportti: Lietteen laatu parantunut, sadevedet valuvat viemäreihin, talous vakaa Vesi- ja viemärilaitosyhdistys julkaisi syksyllä 2009 kolmannen vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportin. Tunnusluvut perustuvat laitoksilta kerättyihin vuoden 2008 toimintaa kuvaaviin tietoihin, joita on saatu yhteensä 34:ltä vesihuoltolaitokselta. % LIETTEEN YLEINEN KÄYTTÖKELPOISUUS, % TEKSTI Paavo Taipale Veden laatu niin talousveden kuin vesistöön johdetun puhdistetun jäteveden osalta on yleisesti ottaen säilynyt aiemmalla hyvällä tasolla. Vesistöön johdetut purkuvedet ovat keskimäärin olleet jopa hiukan aiempaa puhtaampia. Varsin sateinen vuosi 2008 kuitenkin lisäsi monien laitosten ohijuoksutuksia. Tämä näkyi lupaehtojen aiempaa jonkin verran heikompana täyttymisenä. Tunnuslukujärjestelmässä mukana olevista laitoksista vajaat puolet ei kyennyt aina täyttämään lupaehtoja, kun niitä vuotta aiemmin oli runsas neljännes. Lupaehdot täytettiin kuitenkin keskimäärin 94-prosenttisesti. Lietteiden raskasmetallipitoisuudet pienentyneet Puhdistamolietteen käyttökelpoisuus maatalouden tarpeisiin näyttäisi keskimäärin parantuneen. Käyttökelpoisuutta on arvioitu lannoitevalmistelain mukaisten lietteen elohopea-, kadmium- ja lyijypitoisuuksien rajaarvojen avulla. Käyttökelpoisuuden keskiarvo on noussut edellisen vuoden 68 prosentista 76 prosenttiin. Yhtenä syynä voi olla viemäriin tulevien teollisuusjätevesien tarkempi valvonta ja tehokkaampi esikäsittely. Lietenäytteiden vaihteleva käsittely tosin vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Laitos Keskiarvo: vuosi 2006: 67, vuosi 2007: 68, vuosi 2008: 76 * Vesihuoltolaitoksen lietteen yleinen käyttökelpoisuus on ollut jonain vuonna 0 %. Lähde Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Viemärit vuotavat Vesijohtoverkostojen toimintakyky näyttäisi pysyneen vuonna 2008 vakaana. Laskuttamattoman veden osuus ja putkirikkojen määrä olivat pysyneet keskimäärin edellisvuoden tasolla. Viemäriverkoston vuotovesimäärä lisääntyi edellisvuodesta yhdeksän prosenttia. Suuri osa lisääntyneistä vuotovesistä voi selittyä vuoden 2008 suurilla sademäärillä. Järjestelmässä mukana olevista laitoksista puolet oli sellaisia, joiden viemäreissä virtaavasta vedestä yli puolet oli vuotovesiä. Eräiden vesihuoltolaitosten sekaviemäröityjen alueiden hulevedet voivat vääristää tuloksia. Kustannukset nousussa, talous vakaa Kotitalouksien veden ominaiskulutus on keskimäärin laskenut kuutisen prosenttia ja oli 131 l/ as./vrk. Vesihuoltolaitosten käyttökustannukset puolestaan nousivat vuodesta 2007 vuoteen 2008 peräti 13 prosenttia. Käyttökustannukset vaihtelivat välillä 0,63 2,21 /m 3 ja olivat keskimäärin 1,36 /m 3. Pienenevästä vedenkulutuksesta ja kohoavista käyttökustannuksista huolimatta vesihuoltolaitosten liikeylijäämä ja omavaraisuus ovat pysyneet vakaina ja hyvällä tasolla. Liikeylijäämä oli keskimäärin 19,8 prosenttia liikevaihdosta. On kuitenkin hyvä huomata, että tunnuslukujärjestelmässä ei juuri ole mukana pienempiä heikosti kannattavia vesihuoltolaitoksia. Omavaraisuus puolestaan oli keskimäärin 68,1 prosenttia, mutta vaihteli huomattavasti laitoksen taserakenteiden eroavuuksien vuoksi. Tunnuslukujärjestelmän käyttäjiksi on tärkeää saada lisää vesihuoltolaitoksia, jotta järjestelmästä saatava hyöty paranee. Hämmästyttävää on, että säännöllisten käyttäjien joukosta puuttuu edelleen joitakin maamme merkittävimpiä vesihuoltolaitoksia ja muutamat näistä ovat luopuneet siitä. Tunnuslukujärjestelmä soveltuu hyvin laitoksen johtamisen apuvälineeksi, mutta myös omistajien käyttöön omistajaohjauksen työkaluksi. Kuntatekniikka 2/

18 VESIHUOLTO VESIHUOLLON YLIKUNNALLISET sopimukset lisääntymässä Sopimuspohjainen yhteistyö vesihuoltolaitosten välillä on Suomessa yleisimmin käytössä oleva ylikunnallinen yhteistyömuoto. Sopimusten määrä on kolminkertaistunut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Ylikunnallinen yhteistyö lisääntynee jatkossakin. Vuokko Kurki, diplomi-insinööri Tampereen teknillinen yliopisto CADWES-tutkijaryhmä Ensimmäinen veden myyntiä koskeva kuntien välinen sopimus solmittiin 1959 Espoon ja Kauniaisten välille. Jätevesien vastaanotto sopimuspohjaisesti alkoi 1961, jolloin Vantaa alkoi johtaa jätevesiään Helsinkiin puhdistettavaksi. Yhteistyön muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät. Perinteiseksi syyksi on esitetty hyvälaatuisen raakaveden tarve tai jätevesien osalta purkuvesistön tilan parantaminen. Yhtenä määräävänä tekijänä ovat taloudelliset syyt. Toimintaympäristön ja kuntarakenteen muutos asettaa myös paineita vesihuollon keskittämiselle. Sopimusten määrä yli kolminkertaistunut Sopimusten kokonaismäärä on Sopimusten lukumäärät 1975 ja 2006 sekä suunniteltuja sopimuksia Sopimuksen kategoria 1975 (n=291) yli kolminkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana. KUVENE:n 1975 teettämän tutkimuksen mukaan sopimuksia oli yhteensä 89 (vastanneiden laitosten määrä: n=291), kun vuonna 2006 niitä oli 288 (n=233). Vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan sopimusten määrä näyttäisi tulevaisuudessakin kasvavan etenkin jätevesien käsittelyn osalta (ks. taulukko). Sopimuspohjaiselle yhteistyölle on ominaista, että sopimuksia voidaan tehdä useampien kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Yhdellä vesihuoltolaitoksella voi olla käytössä jopa kymmenen sopimusta. Huomionarvoista on, että sopimuspohjaisesti ostetun veden osuus omasta tuotannosta on useimmiten joko hyvin vähäinen tai erittäin suuri. Sama ilmiö on nähtävissä jätevesien osalta: puhdistettavaksi toiselle paikkakunnalle johdetaan joko hyvin pieniä tai suuria määriä jätevesistä (n=233) Tulevia suunnitelmia (2006) } 24 Veden myynti/osto Tilapäinen veden myynti/osto Yhteiset vedenottamot JV yhteiskäsittely Yhteensä Askel kohti kuntaliitosta Sopimuspohjainen yhteistyö on usein ensimmäinen askel kohti kiinteämpää ylikunnallista yhteistyötä. Tulevaisuuden yhteistyösuunnitelmia oli kyselyyn vastanneista 117 vesihuoltolaitoksella, joista 17:llä oli suunnitteilla sopimuspohjaista tiiviimpää yhteistyötä. Näistä suurin osa (10 kpl) koski alueellista vesihuoltoyhtiötä. Lisäksi suunnitteilla on kolme alueellista jätevesiyhtiötä, kaksi vedenhankintayhtiötä, yksi kuntayhtymä ja yksi vielä varmistumaton yhteistyömuoto. Myös kuntaliitosten arvioitiin tuovan merkittäviä muutoksia ja edistävän vesihuollon keskittämistä. Joskus vesihuollon ylikunnallinen yhteistyö on edistänyt kuntaliitoksen syntymistä. Hyvin harkittu sopimus takaa sujuvan yhteistyön Sopimuspohjaista yhteistyötä on perinteisesti pidetty helppona ja kevyenä yhteistyön muotona. Eri yhteyksissä on kuitenkin esitetty yhteistyön olevan hankalaa etenkin, jos sopimuksia on useita. Tutkimuksen yhdeksästä haastateltavasta vain kaksi totesi sopimuspohjaisen yhteistyön olevan hankalaa tai raskasta. Hankaluuksia aiheuttivat laskutus, hintojen määritys ja sopimusten pysyvyys. Pääasiassa yhteistyö oli kuitenkin toiminut moitteetta. Tarkasti määritellyt ja yksityiskohtaiset sopimukset, joiden muuttaminen on kuitenkin mahdollista, koettiin parhaaksi vaihtoehdoksi. Sopimuspohjaisen yhteistyön yksi haastavin vaihe on sopimuksen laadinta. Hyvin harkittu sopimus takaa usein sujuvan ja mutkattoman yhteistyön. Lähde: Kurki, V Vesihuollon ylikunnallinen sopimuspohjainen yhteistyö. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere. 74 s. Tutkimukseen sisältyi 2008 lähetetty kysely, johon vastasi 233 vesihuoltolaitosta. Lisäksi tehtiin yhdeksän teemahaastattelua. Hanketta rahoittivat Helsingin Vesi ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry. 18 Kuntatekniikka 2/2010

19 Uusimaa 2010 Heikki von Hertzen teetti vuosina provokatiivisen Uusimaa suunnitelman. Kun ohjevuosi on täyttynyt, on mukava katsoa, miten oikeasti kävi. Heikin unelma Porkkalan merikaupungista tyssäsi Martinlaakson rataan ja Vuosaaren satamaan. Seitsemän kaupungin idea Viipurin poika Heikki von Hertzen toi lämminhenkisestä synnyinkaupungistaan paljon hyviä ideoita, joita sovelsi lännempänä (ks. Kuntatekniikka 4/2007). Näyttävin aikaansaannos on kohta kuusikymppinen Tapiola Garden City. Heikki jatkoi länteen Espoonlahdelle ja olisi jatkanut pidemmällekin. Siuntion Störsvikistä oli jo ostettu Asuntosäätiölle kartano, ja Porkkalan merikaupunki siinsi tavoitteissa. Uusimaa 2010 katsoi, miten Porkkala City sopisi kokonaisuuteen. Tiimiä pyörittivät Lassi Iharvaara ja Matti Tausti, ja olipa tiimissä kolumnisti Rytiläkin kulkulaitosten asiantuntijana. Visio ilmestyi 1967 notkeana kirjana, jonka typografia on äskettäin poismenneen Tapani Aartomaan laatutyötä. Siihen aikaan tehtiin suuria suunnitelmia, kuten Smith & Polvisen nimeä kantava Pääkaupungin liikennesuunnitelma sekä Merenkurkun ja Ahvenanmaan tieyhteydet. Luoja ei suonut eivätkä viskaalit sallineet Heikin rakentaa lisää kaupunkeja. Itse asiassa tuli vastareaktiona lainmuutos, joilla moinen aloitteellisuus estettiin kuntien kaavoitusmonopolilla. Uudenmaan liitto silloin seutukaavaliitto oli erikoisen äkeissään. Mutta yhdestä asiasta myös Otto Flodin oli samaa mieltä Hertzenin kanssa. Väestö virtaa etelään. Kilpikonnakin lähtee kulkemaan etelään, jos sen laskee maahan, tiesi Flodin kertoa. Noin kaavailtiin näin kävi Suunnitelma otaksui Suomen väkiluvuksi 5,63 miljoonaa vuonna Oikeasti on 5,33 miljoonaa. Uudellamaalla piti oleman väkeä 1,75 ja oikeasti on 1,55. Autotiheydeksi arvattiin 500 henkilöautoa tuhatta asukasta, mutta meillä on jo 517. Yleisesti ottaen ennusteet olivat melko oikeita. Vesihuolto arvattiin oikein, raakavesi Päijänteestä ja puhdistetut jätevedet tunneleilla avomerelle. Myös pääkaupunkiseudun sisäinen rakenne on noudattanut 1960-luvun kaavailuja, paitsi Martinlaakson ratakäytävä. Se taas syntyi, kun Teuvo Aura ja Esko Rekola tekivät 1960-luvun lopussa diilin, että rakenna sinä metro niin minä laitan kaupunkiradan. Martinlaakson rata valmistui puolessa ajassa ja puoleen hintaan metroon verrattuna. Vantaan kaupunki laittoi ympärille paljon maankäyttöä. Sinne upposi Heikin unelma Porkkalan merikaupungista. Porkkalan viimeinen suuri mahdollisuus meni satamasta päätettäessä. Helsinki tutki Pikkalanlahtea vakavissaan ja hankki sieltä jo maitakin. Karjaa Karkkila Lohja Mutta uusi suursatama ankkuroi Vuosaareen. Visiointikyky ei riittänyt toisten kuntien maille rakentamiseen ennen kuin vasta nyttemmin Leppävaarassa. Mihin raiteet vievät Jo 1965 tiedettiin, että kaupunki matkustaa sinne, mihin raiteet vievät. Niinpä Etelä-Espoon metro oli mukana kaavailuissa. Uusimaa 2010 arvasi oikein senkin, että metro typistyy rannikon suuntaiseksi heiluriksi. Sen sijaan suunnitelmassa ei ollut Martinlaakson rataa puhumattakaan kehäradasta, joka on myöhäisempi hieno innovaatio. Kaupunkijunapalvelu osattiin myös ennakoida jo 1960-luvulla, mikä ilmeni mm. Lohja-Karkkilan, Hyvinkää-Riihimäen ja Porvoo-Loviisan mitoituksissa kunnon tytärkaupungeiksi. Seitsemän kaupunkia tarkoitti näiden lisäksi myös Raaseporia, Porkkalaa, Keski-Uuttamaata ja itse Helsinkiä. Parhaiten Uusimaa 2010 onnistui kuntarakenteen hahmottamisessa. Nähtiin selvästi tarve kasvattaa kuntakokoa ja muodostaa vahvempia yksiköitä. Pisimmällä ovat Raasepori, jolla on suunnitelman nimikin, sekä Lohja ja Porvoo. Porkkala Riihimäki Hyvinkää Espoo Helsinki Järvenpää Kerava Pekka Rytilä on 71-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n erityisasiantuntijana. Loviisa Porvoo Seitsemän kaupungin systeemi Uusimaa 2010:n mukaan. Hanko Tammisaari Kuntatekniikka 2/

20 Kun jäähalli valmistui viime joulukuussa, kaikki käyttäjävuorot varattiin heti. Tällä kertaa jäällä ovat muodostelmaluistelijat. Kaupunki lainoitti energiapihin harjoitteluhallin ESPOON UUSIN JÄÄHALLI Leppävaaran harjoitusjäähalli on rakennettu urheilupuiston itälaidalle. Espoon uusin jäähalli Reebok-Areena valmistui viime joulukuussa Leppävaaraan. Ensi sijassa jääkiekkoilijoita ja taitoluistelijoita palveleva kaksiratainen harjoitushalli on energiapihi. Kylmäkoneiden lauhdelämpöä hyödynnetään käyttöveden ja tilojen lämmityksessä. Myös rakennusautomaatiojärjestelmä säästää energiaa. Kuuden miljoonan euron hallin rakentamisessa yllätyssuuri kuluerä tuli kallion louhinnasta. 20 Kuntatekniikka 2/2010

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto VAKUUTUSYHTIÖIDEN VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Risto Joppe Karhunen Johtaja Turvallisuus & Infra 1 VAKUUTUSALAN ROOLI Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2014, WSP Finland Oy Saneeraustarve ja saneerauksien rahoitus Osmo Seppälä toimitusjohtaja 21.10.2014 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI VVY Maailman vesipäivän seminaari Säätytalo, Helsinki 22.3.2011 SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI Osmo Seppälä, toimitusjohtaja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Kansallisvarallisuus ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

VERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, 3.-4.6.2014 Eeva Luukkanen

VERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, 3.-4.6.2014 Eeva Luukkanen VERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, 3.- Eeva Luukkanen SANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Tehty diplomityö aiheesta: Saneerauksen vaikuttavuuden arviointi. Työ tehtiin

Lisätiedot

Vesilaitoksen tietojärjestelmäkehitys tukemaan veden laadun tarkkailua 25.4.2013 Keypro Oy Ari Rummukainen, tj

Vesilaitoksen tietojärjestelmäkehitys tukemaan veden laadun tarkkailua 25.4.2013 Keypro Oy Ari Rummukainen, tj Vesilaitoksen tietojärjestelmäkehitys tukemaan veden laadun tarkkailua 25.4.2013 Keypro Oy Ari Rummukainen, tj 1995 alkaen Yli 70 paikkatiedon ammattilaista Paikkatietojärjestelmät Verkkotietojärjestelmä

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Miten kaupungissa varaudutaan muuttuviin vesimääriin?

Miten kaupungissa varaudutaan muuttuviin vesimääriin? Ilmastonkestävä kaupunki Miten kaupungissa varaudutaan muuttuviin vesimääriin? kaupungininsinööri Helsingin kaupungin rakennusvirasto 1 Helsingin kaupungin HULEVESISTRATEGIA 2007 Päämäärät: - Tulvimishaittojen

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi?

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi? Tiistai 27.11.2012 Vesi-loppuseminaari, Water - Innovation and Business Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi? Riina Liikanen Vesihuoltoinsinööri, TkT 26.11.2012 1

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

Vantaanjoen jätevesipäästöjen torjuntastrategia ja kustannukset

Vantaanjoen jätevesipäästöjen torjuntastrategia ja kustannukset Vantaanjoen jätevesipäästöjen torjuntastrategia ja kustannukset 2.4.2014 Aninka Urho Sisältö Taustaa Ylivuotojen torjunnan strategia Pumppaamot Verkostot Hulevedet Parhaat käytännöt pumppaamoilla Koulutus,

Lisätiedot

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Sisältö Mihin LCLIP iä tarvittiin - Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015 JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015 1. SOPIJAOSAPUOLET: Tilaaja: Rantasalmen kunta / vesi- ja viemärilaitos Y-tunnus 0166507-1

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009

TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009 TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009 KAUPPATORI 9.1.2005 LÄHTÖTILANNE Ilmastonmuutos Meriveden pinnan nousu (max Helsingissä NN +1,40 2005) Rankkasateiden lisääntyminen

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Jätevesien vesistöriskin hallinta

Jätevesien vesistöriskin hallinta 19.10.2012 1 Jätevesien vesistöriskin hallinta Vantaan II tulvaseminaari Tulvariskialueiden monimuotoinen maankäyttö Tommi Fred 19.10.2012 Jätevesien viemäröintijärjestelmä pääkaupunkiseudulla Tommi Fred,

Lisätiedot

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan Mika Tulimaa Rudus Oy Ilmaston muutos Ilmastonmuutosta ei tiedeyhteisössä ole enää kyseenalaistettu (lukuun ottamatta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA Tekpan seutuseminaari 23.3.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi 1 KÄYNNISSÄ OLEVIA SEUDULLISIA HANKKEITA Sako ja umpikaivolietteiden keräystyön järjestäminen

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. -20.11. 2014 Oulu Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain ja

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.9.2014 90 Kunnanhallitus 6.10.2014 225 Kunnanvaltuusto 27.10.2014 63 Voimaantulo 1.1.2015 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2

Lisätiedot

TASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun

TASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun TASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19. 20.11.2014 Oulu Jarmo Lahtinen käyttöpäällikkö Oulun Vesi TASKILAN PUHDISTAMO Puhdistamo on aloittanut

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin vesialueet 500,88 km 2 merialuetta 0,86 km 2 sisävesiä (213,75 km 2 maata) 2 2.3.2015

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Veden laadusta ja tehokkaasta käytöstä kaupunkiympäristössä Vanhempi yliopistonlehtori Petri Peltonen JUOMAVESI JA SÄÄSTÄVÄ VEDENKÄYTTÖ P. Peltonen 1 (23) Veden

Lisätiedot

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet Hulevesifoorumin kokous 4.3.2008 Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos STORMWATER

Lisätiedot

Tele-sähköprojekti - case

Tele-sähköprojekti - case Tele-sähköprojekti - case 7.11.2007 Paula Ala-Nojonen Kainuun Sähköverkko Oy Esityksen sisältö Lyhyesti yhtiöstämme Muutamia tietoja verkostamme ja toimintaympäristöstämme Miten olemme lähteneet purkamaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit Kriittisten asiakkaiden kartoittaminen ja luokittelu

Lisätiedot

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2013 Vastaajia 287, arvioituja putkiremontteja 126 kpl. Tiedotustilaisuus 12.9.2013 klo 12.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2013 Vastaajia 287, arvioituja putkiremontteja 126 kpl. Tiedotustilaisuus 12.9.2013 klo 12. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2013 Vastaajia 287, arvioituja putkiremontteja 126 kpl Tiedotustilaisuus 12.9.2013 klo 12.00 Putkiremonttibarometri 2013, toteutus ja vastaajat - Isännöintiliiton

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla

Lisätiedot

Hulevesien määrän vähentäminen jätevesiviemäriverkossa. Kehittämisstrategia. Hyvinkään kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala

Hulevesien määrän vähentäminen jätevesiviemäriverkossa. Kehittämisstrategia. Hyvinkään kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Hulevesien määrän vähentäminen jätevesiviemäriverkossa Kehittämisstrategia Hyvinkään kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala 28.11.2013 Hulevesien määrän vähentäminen jätevesiviemäriverkossa, kehittämisstrategia

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki VEDENKULUTUKSEN SEURANTA Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki Pinsiön alueen vesiosuuskunta lyhyt esittely! Perustettu 1997 Alunperin perustaminen lähti liikkeelle, koska talouksien porakaivovesissä

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

HULEVEDET MÄÄRÄYSTEN NÄKÖKULMASTA Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Sibeliustalo, Lahti

HULEVEDET MÄÄRÄYSTEN NÄKÖKULMASTA Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Sibeliustalo, Lahti HULEVEDET MÄÄRÄYSTEN NÄKÖKULMASTA Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Kirsi Rontu Yhdyskuntatekniikan päällikkö Suomen Kuntaliitto VESIHUOLTOLAIN UUDISTUS TARKISTAMISTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Taustatietoa työpäivään Päivystysviikko käynnissä (pe 14.15- pe 07.00) 6krt/talvikausi

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Timo Heinonen Hallituksen puheenjohtaja, Vesilaitosyhdistys Toimitusjohtaja, HS-Vesi 16.12.2011 1 Timo Heinonen, HS-Vesi, VVY Esityksen sisältö Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Toiminnanhoitajan katsaus. Vuodet 2013-2014

Toiminnanhoitajan katsaus. Vuodet 2013-2014 Toiminnanhoitajan katsaus Vuodet 2013-2014 Vuosi 2013 Kuluja saatu huomattavasti karsittua Tilitoimiston palveluita käytetty aiempaa vähemmän,n. 10.000 kuin edellisenä vuonna Kokouksia aiempaa vähemmän

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET

Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET Laitesiirtojen suunnitelmat Osa R7-20 Siirrettävät vesihuolto- ja kaukolämpöverkostot TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS JA LAATU- VAATIMUKSET VAIN URAKKALASKENTAAN 1.4.2014 Destia Oy,

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Icopal Kattohuolto Turvallinen kumppani katon talvihuoltoon

Icopal Kattohuolto Turvallinen kumppani katon talvihuoltoon Lumikuormien riskikartoitus Lumenpudotus Lämmityskaapeleiden asennukset, tarkastukset ja korjaukset Höyrytyspalvelut Icopal Kattohuolto Turvallinen kumppani katon talvihuoltoon Valitse turvallinen kumppani

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot