Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamispolitiikan tilalle julkisten palvelujen vastuullinen kehittäminen

Transkriptio

1 Uusi Invalidi 1/ T a p a t u r m a - j a s a i r a u s i n v a l i d i e n l i i t t o r y : n s o s i a a l i n e n u u d i s t u s l e h t i 1/ liitto vaatii: Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamispolitiikan tilalle julkisten palvelujen vastuullinen kehittäminen EU-komissio toteaa hankintadirektiivin uudistusperusteluissaan, että sosiaali-, terveydenhuolto- ja koulutus palveluilla on erityisominaisuuksia, joiden vuoksi niihin ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tavanomaisia tekomenettelyjä. Suomessa on nykyisin voimassa olevaa hankintalakia sovellettu sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisessa siten, että vammaisten ja pitkäaikaissairaiden tarpeista lähtevä pitkäjänteisen hoidon, kuntoutuksen ja hoivan toteuttaminen on häiriintynyt ja johtanut monin paikoin palveluverkkojen ja -ketjujen hajoamiseen. Palvelujen kilpailuttaminen on näin vakavasti vaikeuttanut vammautumisesta ja kroonisista sairauksista kärsivien hoitoa ja kuntoutusta. Vajavainen hoito heikentää entisestään vammaisten ja pitkäaikaissairaiden alentunutta toimintakykyä. Ellei tätä kasvavaa lisäkuormaa ryhdytä tehokkaammin hoitamaan, on sen arvioitu aiheuttavan vuoteen 2020 mennessä 2 miljardin euron ylimääräiset kustannukset ja vuoteen 2030 mennessä 3 miljardin euron lisäkustannukset. Toimintakyvyn heikkenemisestä lisäksi johtuvaa elämänlaadun huonontumista ei voi edes rahalla mitata. Jos sallitaan, että tehottoman hoidon seurauksena syntyneet kasvavan hoiva- ja terveysbisneksen voitot menevät ylikansallisten veroparatiisiyritysten taskuun, on kehityksen seurauksena myös julkisten verorahoitteisten palvelujen entistä vakavampi rapautuminen. Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto vaatii: u Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen yhteydessä on turvattava toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut siten, että ne ovat helposti saavutettavia ja käyttäjilleen maksuttomia julkisia palveluja ja että ne ohjaavat tehokkaasti vammaisten ja pitkäaikaissairaiden tarpeen mukaista palvelujen käyttöä. u Veroparatiisifirmojen tulo hoivapalvelumarkkinoille on estettävä lailla hankintalain uudistamisen yhteydessä. u Yksityisten palveluntuottajien toiminnan keskeytyksen varalta on luotava nopeasti toimiva varajärjestelmä. u Uudistettavaan hankintalakiin on kirjattava hyvinvointivaltion säilyttämisen ja edistämisen periaate. u Suomen tulee ryhtyä ajamaan tämän periaatteen kirjaamista myös EU-peruskirjaan aiemmin siellä määritellyn neljän vapauden rinnalle. u Vammaisten ja vanhusten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia palvelujen kehittämiseen on parannettava kehittämällä vammais- ja vanhusneuvostojen toimintaa. liitto ry:n liittokokous Kannanotto osoitettiin elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle, Hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen ohjausryhmälle, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle, peruspalveluministeri Susanna Huoviselle ja eduskuntaryhmille. Liittokokous suuntasi katseen tulevaisuuteen Tässä numerossa: Teema: Vammaiset ja EU Sivut 2-3 Pääkirjoitus: Äänestä EU-vaaleissa! Sivu 2 Liittokokous Sivut 4 5 Eero Salonen kunta-aktiivi vammaisten asialla Sivu 12 liiton liittokokous suuntasi katsetta tulevaan sekä otti kantaa ajankohtaisiin sosiaalipoliittisiin asioihin. Kuvassa Anni Tiainen (vas.), Aino Laine, Terttu Elomaa ja Pentti Ruohoniemi. Lisää liittokokousviikonlopusta sivuilla 4 5.

2 2 Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995 maassa vallinneen syvän laman ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkimainingeissa. Kansanäänestyksessä suuri osa suomalaisista vastusti liittymistä. Pelkona vastustajilla oli maamme itsenäisyyden kapeneminen, liittovaltiokehitys ja markkinavoimien ehdoilla tapahtuvan sosiaalis-taloudellisen kehityksen vahvistuminen. Kannattajat taas näkivät maamme voimistuvan länsisuuntauksen positiivisena sekä talouden että sosiokulttuurisen kehityksen näkökulmasta. Molemmat skenaariot ovat toteutuneet. Valta on keskittynyt Brysseliin, ja kansallisen päätösvallan kenttä on kaventunut. Eurokriisi on kärjistänyt sosiaalis-taloudellista kriisiä eniten Etelä-Euroopassa, mutta heijastukset ulottuvat myös Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. Pääkirjoitus 1/2014 Uusi Invalidi 1/2014 Äänestä EU-vaaleissa! Keski- ja Etelä Euroopan pakollisiin sosiaalivakuutuksiin pohjautuvan ja pohjoismaisen verorahoitteisen mallin yhteentörmäys EU:n harmonisointipaineiden keskellä on yksi taustatekijä sille, miksi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistushanke on suurissa vaikeuksissa. Kunnalliselle terveyskeskusjärjestelmälle kehittyi kilpailevaksi perusterveydenhuollon järjestämistavaksi työterveyshuolto, joka Kelan prosentin subventiolla on turvannut maksuttomat terveyspalvelut niille työsuhteessa oleville, joille työnantaja on järjestänyt sairaanhoitopalvelut osana työterveyshuoltoa. Olemme nyt tilanteessa, jossa työelämän ulkopuolella olevat maksavat terveyskeskuskäynneistään samaan aikaan, kun työterveyshuollon piirissä olevat saavat palvelut maksutta. Kun pitkäaikaissairaiden ja vammaisten toimeentulokehitys on laahannut pahasti jäljessä verrattuna työelämässä hyvin pärjänneisiin ihmisiin, merkitsevät pienituloisimmille korvamerkityt ja kohdistetut palvelumaksut suurta epäoikeudenmukaisuutta, jonka korjaamista Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto on toistuvasti vaatinut vedoten perustuslain sosiaalisiin perusoikeuksiin ja syrjintäkieltoon. EU:n hankintadirektiivin suomalainen sovellus on johtanut siihen, että ylikansallinen terveys- ja hoivabisnes on havainnut säästövaatimusten seurauksena ahtaalle joutuneet kuntapalvelut houkuttelevaksi sijoituskohteeksi. Kuntapalvelujen kanssa kumppanuussuhteessa vuosikymmeniä toimineet yleishyödylliset, palveluja tuottavat pitkäaikaissairaiden ja vammaisten järjestöt pakotettiin vuoden 2004 hankintalain myötä muuttamaan palvelujaan markkinaehtoisemmiksi. Samalla julistettiin järjestöille suunnattu Rahaautomaattiyhdistyksen tuki kilpailua vääristäväksi. Näin aikaansaatu sotku on johtanut siihen, että hoivabisnes on viime vuosina hankkinut itselleen yleishyödyllisellä pohjalla toimineita hoiva- ja vammaispalveluyrityksiä integroiden suomalaisetkin hoivapalvelut osaksi ylikansallisia palveluketjuja. Hankintalain kilpailutuksissa nämä nurkanvaltaajat ovat menestyneet hyvin, kun pääomitus tulee paitsi kansainvälisistä lähteistä myös suomalaisista työeläkevakuutuslähteistä. Syntynyt tilanne on todettu epäoikeudenmukaiseksi jopa EU:n tasolla. Hankintadirektiiviuudistuksen perustelumuistiossa todetaan suoraan seuraavaa: Julkisia hankintoja koskevan EU:n lainsäädännön vaikutusta ja tuloksekkuutta koskeva arviointi on osoittanut, että sosiaali-, terveydenhuolto- ja koulutuspalveluilla on erityisominaisuuksia, joiden vuoksi niihin ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tavanomaisia tekomenettelyjä. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimikunnan, jonka tavoitteena on hankintalain uudistaminen niin, että kuntien suorahankintamahdollisuudet lisääntyvät ja työllisyys- ja terveyspoliittiset, sosiaaliset ja muut laatutekijät sekä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa. EU:n uuden hankintadirektiivin mukaisten säännösten tulisi astua voimaan vuonna Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden järjestöjen tulisi nyt nostaa näkyvästi esille sosiaali- ja terveyspalvelujen ideologisen markkinaehtoistamisen seuraukset. Tulisi laatia koko sosiaali- ja terveyspalvelujen kenttää koskevat esitykset, joiden pohjalta korjataan syntyneet epäkohdat ja pysäytetään pääomakeinottelijoiden ehdoilla tapahtuva hoivapalvelushoppailu korvaamalla se pitkäaikaissairaiden ja vammaisten tarpeista lähtevällä julkisten palvelujen kehittämisellä. Vaikka monet meistä suhtautuvat edelleen kriittisesti EU:hun ja sen ylikansalliseen valtaan, siellä päätetään kaikesta huolimatta meitäkin koskevista tärkeistä asioista, kuten markkinavoimien ja kansalaisten tarpeiden välisistä suhteista. Siksi on syytä mennä näissäkin vaaleissa äänestämään. Antti Holopainen liiton puheenjohtaja Näkökulma: Anni Tiainen Kotipalveluista ja vähän muustakin Kesällä voimaan tulleen vanhuspalvelulain käytännöt hakevat vielä muotoaan. Pitkän kokemuksen kautta muodostuneita käytäntöjä ei ole helppo muuttaa. Kaikilta osin se ei tunnu järkevältäkään. Säästöjä on haettava vaikka rautalangasta vääntäen, koska se on tällä hetkellä maan tapa. Toki uudistamistarpeitakin varmasti löytyy. Pääpaino vanhusten hoi dossa on kotona asuminen. Mikäli keneltä hyvänsä ikäihmiseltä tai vammaiselta kysytään, haluaako hän asua kotona vai laitoksessa, vastauksen voi arvata. Asialla on toinenkin puoli, johon peruspalveluministeri Susanna Huovinenkin on ottanut kantaa. Se on kotiin tuotettavien palveluiden riittämättömyys. Painottaisin vielä julkisten palveluiden eli kotipalvelun tuottamia palveluita. Anni Tiainen Yksi suurimmista muutoksista kotipalvelun työnkuvassa on siivouksen poisjättäminen. Muutosten ja säästöjen melskeessä kunnat ovat vaivihkaa lopettaneet varsinaisen siivouksen. On häpeällistä, että vanhukset ja vammaiset asuvat villakoirien ja roskien keskellä. Mikäli heillä ei ole lähipiirissä ystäviä tai omaisia, tähän on tyytyminen. Pienellä eläkkeellä kituuttavan on mahdotonta ostaa yksityistä palvelua. Kotien siivousasia tulee hoitaa kuntoon nyt, kun vaaditaan laitospaikoista luopumista. Mielestäni kotipalveluhenkilöstö voisi ottaa ponnekkaasti tämän puutteen esille. He ovat päivittäin tekemisissä tämän ongelman kanssa. Heillä on jopa velvollisuus informoida epäkohdista eteenpäin. Kummalliselta kuulostaa keskustelu ylikoulutetuista hoitajista, ja samalla heitä koulutetaan lisää. Itse en ainakaan toivoisi joutuvani valehoitajan hoidettavaksi. Toisaalta tehdäänhän niitä jo lumekirurgisia polvitähystyksiäkin. En oikein usko, että kukaan pyrkii tähystykseen ikään kuin huvikseen, on varmaan mukavampaakin tekemistä. Uunotetaankohan meitä säästöjen nimissä? Viimeinen avaus sarjassamme mahdottomia esityksiä on nyt esiin nostettu lasten maksuvelvollisuus vanhempien laitoshoidosta. Eivät kyllä minun poikani pystyisi tuhansia euroja kuukausittain maksamaan. Onhan niitä toki varakkaampiakin lapsia. Anni Tiainen Vilppulan Sairaus- ja. Tsil ry:n liittohallituksen varajäsen

3 Ihmisten hyvinvointi nostettava kilpailun vapauden edelle Uusi Invalidi 1/ Pitkän uran ammattiyhdistysliikkeen lakimiehenä tehnyt ja Vaihtoehto EU:lle ry:n puheenjohtaja, varatuomari Arjo Suonperä on läheltä nähnyt miten Euroopan Unionin jäsenyydestä annetut suuret lupaukset ovat murentuneet yksi toisensa jälkeen. Kyse ei ole vain yksittäisistä direktiiveistä, vaan nykyisen EU:n koko olemuksesta suuryhtiöiden ja ylikansallisen pääoman vallankäytön välineenä. Kun pohjoismaista hyvinvointivaltiota on sopeutettu EU:n raameihin, on kilpailun vapaus nostettu ihmisten hyvinvoinnin edelle, Suonperä toteaa. Seuraukset näkyvät sosiaalisena alasajona, työpaikkojen ulosliputuksena, maaseudun autioitumisena, demokratian karkaamisena pois ihmisten ulottuvilta ja yhteiskunnallisena vieraantumisena. Kun julkisen talouden rahoituspohjaa murennetaan eikä tuottavaa yhteiskunnallista toimintaa sallita kilpailun vapauden nimissä, kierre vain jatkuu ja voimistuu. Kaiken lisäksi suomalaiset ovat turhan kuuliaisia EU:n pykälien noudattajia unionin isoihin maihin verrattuna. Ei eristäytyminen vaan yhteistyö Kun koko yhteiskunta on alistettu taloudelle ja talous jatkuvalle kasvulle, on tien pää väistämättä edessä. Suonperän mukaan aletaan olla siinä tilanteessa. Suuryritysten jatkuvia verohelpotuksia peitellään työlli- syyslupauksilla ja muilla viikunanlehdillä. Uusi teknologia ei korvaa niitä menetyksiä, joita EU:n työllisyyspolitiikka tuottaa. Lisäksi EU:n byrokratian hallinnointi ja tukien väärinkäytökset vievät valtavasti rahaa kansalaisten tarpeista ja valtioiden rahoituspohjasta. Suonperä toteaa, että Suomella ei ole varaa osallistua EU:n pyörittämiseen eikä kansalla varaa maksaa koko ajan kaksinkertaista verotusta. Vaihtoehto ei ole kansallinen eristäytyminen vaan aito kansainvälinen yhteistyö. Se tulee myös halvemmaksi kuin EUjäsenyys. Taloudelliset rasitteet eivät muodostu vain suorista EU:lle menevistä 150 miljoonan euron vuotuisista nettomaksuista ja miljoonien eurojen takuuvastuista, vaan myös niistä menetyksistä, joita valtiolle koituu jäsenyyden seurauksena. Suonperän mukaan Suomi tuhlaa tulevaisuuttaan, kun se EU-kahleista johtuen lainaa pankkikapitalisteilta koko ajan kalliilla korolla yhä suurempia summia. Lainaustarvetta lisäävät EU:n ns. vapaan liikkuvuuden myötä suomalaiselle sosiaalituille tulleiden muiden maiden kansalaisten tukeminen. Suuri vuotuinen menoerä on EUjäsenyyden vaatiman Suomen oman byrokratian palkat ja matkakulut. Valtio kilpailemaan itsensä kanssa EU:ssa on hyväksytty uusi hankintadirektiivi, jonka pohjalta Suomen tulee uudistaa Sitovan minimipalkan ja perustoimeentulon turvaava hyvinvointi on nostettava kilpailun vapauden edelle, sanoo VEU:n puheenjohtaja, varatuomari Arjo Suonperä. hankintalakinsa vuoden 2016 loppuun mennessä. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan taustalla ovat kasvuedellytysten vahvistaminen ja kestävyysvajeen umpeen kurominen. Suonperä toteaa, että uudistus sisältää paperilla eräitä parannuksia, kuten hankintamenettelyn yksinkertaistamisen, hinnan lisäksi laatutekijöiden huomioimisen sekä pienyritysten kilpailuaseman parantamisen tarjouskilpailussa. Toisaalta kilpailuttamisen piiri laajenee. Esimerkiksi valtion eri laitokset pitää eräissä tapauksissa kilpailuttaa toisiaan vastaan. Tällaisenaan lakiuudistus rajoittaa edelleen voimakkaasti julkisen vallan mahdollisuuksia palvelumark- kinoilla. Suonperän mukaan uudistuksen jälkeen on periaatteessa suurempi mahdollisuus tarttua vaikka työllisyys- tai laatukriteereihin, mutta palvelujen käyttäjien ja kuntien mahdollisuudet ovat käytännössä hyvin rajalliset. Millä keinolla kilpailutuksen tuloksena vääryyttä kärsinyt vanhus, sairas tai vammainen voi hakea oikeutta asiassaan? Hänellä ei ole kanneoikeuttakaan eikä varoja oikeussuojan etsimiseen. Ehkä kyetään puuttumaan vain pahimpiin ylilyönteihin. Viides perusvapaus: hyvinvointivaltio Tulevat kaksi vuotta ovat kui- tenkin merkittäviä. Suonperä kannustaa kansalaisia, järjestöjä ja päättäjiä vaikuttamaan kansalliseen lainsäädäntöön niin, että uudesta hankintalaista tulee kattava, valvonnan ja sanktiot mahdollistava mutta asiatonta byrokratiaa välttävä. Lakiin voidaan kirjata vaikka hyvinvointivaltion säilyttämisen ja edistämisen periaate. Myös esimerkiksi terveydenhuoltolain tai vanhuspalvelulain täysimittainen toteuttaminen pitää kyetä turvaamaan, vaikka valittu palvelutuottaja lopettaisi toimintansa. Eli yksityisen palveluntuottajan toiminnan keskeytysten varalla pitäisi luoda nopeasti toimiva varajärjestelmä. Se lisäisi kyllä hintaa, mutta tulisi ottaa huomioon verrattaessa julkisen vallan oman palvelutuotannon ja yksityisen palvelun kustannuksia. Veroparatiisifirmojen tulo palvelumarkkinoille tulisi estää lailla. Tämän lisäksi Suonperä muuttaisi - ei enempää eikä vähempää EU:n perusrakennetta siten, että unionin peruskirjassa määriteltyjen neljän vapauden rinnalle tai oikeammin tilalle tulisi hyvinvointivaltion turvaaminen. Nyt EU:n tukeman markkinatalousideologian vuoksi julkista valtaa estetään toimimasta tuottavilla aloilla, vaikka sieltä se saisi verotuloja korvaavia tuloja ja antaisi työtä. Tavoitteena pitää olla, että koko EU:n alueella on voimassa kunnollinen sitova minimipalkka ja sitova perustoimeentulo, tiivistää Suonperä. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Mietteitä EU:sta EU-vaalit ovat toukokuussa, mutta mitä oikeastaan tiedämme EU:n toiminnasta? No sen mitä kuulemme uutisista ja luemme lehdistä. Lisäksi on päättäjien ym. tahojen väitteet ja tulkinnat toimista, jotka heidän mukaansa johtuvat EU:sta. Näissä on monta kertaa menty harhateille, kun ei ole nähty metsää puilta. Suomen johto on halunnut olla EU:n ytimessä ja toteuttanut ensimmäisenä monia, etenkin hankintalainsäädöksiä omaksi tappiokseen ja meidän kansalaisten olojen kurjistamiseksi. Monet muut maat eivät ole olleet yhtä tottelevaisia vaan ovat ajatelleet myös omia etujaan. Kilpailutuksen tuominen sosiaali- ja terveyspalveluihin ei olisi ollut välttämätöntä aikaisemminkaan, ja nythän EU on uusinutkin tätä direktiiviä saa nähdä mitä Suomen päättäjät nyt tekevät, kun ovat päässeet kilpailuttamisen alkuun ja Suomen myymiseen monikansallisten suuryritysten armoille. Kreikan ja muiden kriisimaiden kansalaisten olojen kurjistaminen on suorastaan rikollista. Tavallinen kansalainen on näissä maissa jätetty heitteille, kun on rahoitettu vain suuria pankkeja. Myös tavallinen suomalainen joutuu näissä maksumieheksi, ja hyvinvointivaltiota ajetaan alas kovaa vauhtia. Tehdäänkö köyhemmistä maista jonkinlaisia työvoimareservejä? Eihän ikääntyminen ole ainoastaan Suomen ongelma. Monesti tuntuu, että tavalliset ihmiset, puhumattakaan vanhuksista, vammaisista tai jopa lapsista, ovat täysin lainsuojattomia ja tällä menolla kohta täysin heitteillä, muutamia rikkaita lukuunottamatta. Lehmät sentään ulkoilevat ihan lain voimalla, ja sudet ym. villieläimet ovat suojeltuja. Suomessa tehtiin kyllä vanhuslaki, mutta ei siinäkään ole mitään ulkoiluoikeutta. Näyttää kyllä siltä, että köyhä vanhus saa kuolla kun joutuu pakotetuksi ulos pakkaseen, kun ei ole varaa kalliiseen monikansalliseen palveluasumiseen ja kotiin annettavan hoidon taso on mitä on. Ainakin Lahden kaupungin vuokrataloissa on nähtävissä, kuinka muistisairaat vanhukset kotiutetaan ilman kunnollista valvontaa, ja näitä vanhuksia sitten naapureiden avulla saatellaan kotiin ja sairaalaan milloin mistäkin. Näistä pitäisi nostaa heitteillejättösyytöksiä. Ketä sitten syytetään: kaupunkia, sairaalaa vai lapsia? Lapsillehan nyt ollaan siirtämässä kaikki vastuu, vaikka suurin osa vanhuksista on maksanut veroja koko ikänsä. Asia pitäisi selvittää. Kun parikymmentä vuotta sitten äänestimme EU:hun liittymisestä, olin sitä mieltä, että tämä on Saksan konsti yrittää vallata Eurooppa, kun se ei siinä sotimalla onnistunut. No, on kai siinä Saksallakin osuutensa, mutta suuryritykset ja pankit täällä nyt sanelevat mitä tehdään. EU-parlamenttiin pitää nyt saada suoraselkäisiä edustajia, jotka lopettavat tämän pelkän rahan vallan ja ottavat huomioon myös tavallisen ihmisen tarpeet. Ritva A. Korhonen

4 4 Uusi Invalidi 1/2014 Liittokokous viitoitti tietä uusiin avauksiin liitto ry:n kolmen vuoden välein pidettävä liittokokous pidettiin maaliskuun puolivälissä Hämeenlinnan Hauholla Vähäjärven lomakodissa. Liitto otti kantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuullisen kehittämisen sekä vammaislainsäädännön yhdenvertaisuutta korostavan kehittämisen puolesta. Nämä kannanotot julkaistaan lehtemme sivuilla 1 ja 5. Liiton puheenjohtajaksi toiselle kolmivuotiskaudelle valittiin lääkäri Antti Holopainen Lahdesta. Tulevan kauden suurina teemoina Holopainen pitää ajankohtaisen sote-uudistuksen ohella koko sosiaaliturvan oikeudenmukaista, käyttäjien tarpeista lähtevää kehittämistä. Se puolestaan edellyttää yhteiskunnan otteen saamista palvelumarkkinoista, jotka nyt mellastavat liki rajoituksetta. Ajankohtaista on EU:n vaatimuksesta uudistettava hankintalaki, jonka valmistelussa pitää vaikuttaa nyt. Jos tässä ei onnistuta, nykyinen markkinoiden valta vain kasvaa, Holopainen sanoi liiton toimintasuunnitelmaa esitellessään. Hän luottaa liiton ja jäsenistön kykyyn muun sosiaalija terveystoimen järjestökentän herättelijänä ja aktivoijana. Soste ry:n kentässä on potentiaalista voimaa ja kuten Holopainen totesi mielenosoitukset ovat taas tulossa muotiin. Mutta myös sote-keskusteluun on tuotava rohkeasti oma malli. Kun hallituksen esitys sote-uudistukseksi tulee, on liitolla oltava kumppaneita ja valmius toimintaan. Liittokokous valitsi Antti Holopaisen Lahdesta jatkamaan liiton puheenjohtajana seuraavankin kolmivuotiskauden. Muiksi liittohallituksen jäseniksi valittiin yhdistysten ehdotusten pohjalta Paavo Antikainen (Kuopion yhdistys), Terttu Elomaa (Pori), uutena Anneli Kelloniemi (Oulu), Ritva Korhonen (Lahti), uutena Juha Kovanen (Helsinki), Aino Laine (Tampere), Kurt Laine (Turku), Erkki Matikainen (Jyväsky- Julkisen vallan roolia palvelujen tuottajana ja demokratiaa vallankäytön välineenä pitää vahvistaa, muuten markkinat saavat yliotteen sosiaali- ja terveyspalveluista, sanoi liiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu lääkäri Antti Holopainen Lahdesta. Vaaleilla valittava kaksiportainen perus- ja aluekuntien malli turvaa parhaiten julkisten palvelujen kehittämisen toimivien lähipalvelujen kautta. Se on paras tae myös kunnallisen vaikuttamisen ja suoran kansalaisdemokratian kannalta, Holopainen linjasi. Saavutuksia ja uusia kehittämishaastaneita Liiton sisäisessä kehittämisessä ja uudistamisessa painottuvat Holopaisen mukaan vammaisten edunvalvonta, sosiaalineuvonta ja virkistystoiminta sekä tiedottaminen. Uudet avaukset tuovat todennäköisesti uusia jäseniä, näkyvyyttä toiminnalle ja myös taloudellista tukea. Liittohallituksessa sekä vankkaa kokemusta että uusia voimia lä), Eero Salonen (Nokia) ja Kalevi Tuominen (Rauma). Varajäseniksi valittiin Vesa Ruskeeniemi (Valkeakoski), Anni Tiainen (Vilppula), Tapio Tenhunen (Kerava) ja uutena Kaija Kiessling (Turku). Liitovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Pauli Toikka Helsingin yhdistyksestä ja varapuheenjohtajaksi valittiin Anja Kivipensas Tampereen yhdistyksestä. Kaikki henkilövalinnat tehtiin yksimielisesti. Sosiaalineuvonnan kehittämiseksi ja laajentamiseksi voisimme rakentaa yhdistysten yhteistyötä, luoda uudenlaisia verkostoja ja parantaa tiedotusta. Sama pätee virkistystoimintaan, jolla on erittäin suuri merkitys jäsenistön jaksamisen ja henkisen vireyden edistämisessä. Kuluneen kauden toimintakertomuksen esitellyt liiton toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen kertoi, että toiminnan pääpainopisteet ovat olleet edunvalvonta, auttaminen ja tiedottaminen. Iso asia on ollut liiton aseman vakiintuminen sosiaalialan järjestökentässä, mikä on merkinnyt Raha-automaattiyhdistyksen tuen kasvua. Sen turvin on voitu palkata osa-aikainen toimistotyöntekijä ja Uusi Invalidi on ilmestynyt 12-sivuisena. Ikääntyvien monivammaisten Ikmo-kursseja on järjestetty viisi kertaa vuodessa ja yhteistyö Solarislomien kanssa on sujunut hyvin, listasi Kalkkinen myönteisiä muutoksia. Talouspuolella Vähäjärven lomakodin siirtyminen maalämpöön on merkinnyt huomattavaa säästöä lämmitys- ja sähkökuluissa. Vaikka myönteisiä muutoksia on tapahtunut, on liiton taloudesta vastaavan Tarja Västilän mukaan lomakodin käytössä parantamisen varaa, jossa suuri vastuu on jäsenyhdistyksillä. Himmeleitä, logistiikkaa ja Facebook-tykkäyksiä Yhdistysten edustajien puheenvuoroissa kuuluivat se- kä yleiset että paikalliset asiat. Ikääntyminen ja siihen liittyen jäsenhankinnan haasteet ovat tuttuja kaikissa yhdistyksissä. Yhdistyksen uutena puheenjohtajana lupaan paneutua jäsenhankintaan. Tässä asiassa tarvitaan rohkeaa otetta. Aiomme tehdä ison banderollin ja mennä sen kanssa Oulun torille tekemään yhdistystä ja liittoa tunnetuksi, samalla kun myymme käsitöitämme, lupasi Anneli Kelloniemi Oulusta. Antti Holopainen yllytti oululaisia tekemään sopimuksen luomuviljelijän kanssa ja hankkimaan rukiinolkia hallintohimmeleiden tekoon torilla myytäväksi. Turun yhdistyksen Jorma Elorannalla oli myös julkisuusvinkki. Uusi Invalidi-lehteä voisi käyttää myös Facebookissa laittamalla lehden juttuja ty- Loimaalla on kuntakapinaa palvelujen leikkauksia ja lopetuksia kohtaan. Facebook pitää ottaa oman tiedotuksen käyttöön, Jorma Eloranta vetosi. kättäviksi nettiin. Kotipaikkakunnallani Loimaalla on virinnyt näyttävää kansalaistoimintaa palvelujen leikkauksia ja lakkautuksia vastaan. Meillä laitettiin viisi hyvinvoivaa kuntaa yhteen ja saatiin yksi persaukinen kunta. Tälle kaikelle pitää saada julkisuutta, sanoi Eloranta. Kuntarakennemuutoksessa ei ilmeisesti ole ajateltu logistiikkaa eikä ekologiaa, kun ihmisiä ajelutetaan edestakaisin paikasta toiseen vaihtuvien Turussa ei saa vastauksia sosiaali- ja potilasasiamiehiltä. Onko tällaista ilmiötä muuallakin, kysyi Kaija Kiessling. Oulun yhdistys aikoo mennä banderollin kanssa torille uusia jäseniä hankkimaan, tarvitaan uutta rohkeaa otetta, sanoi Anneli Kelloniemi. palvelujen perässä. Kun vielä omavastuita muutetaan, tulevat palvelut pian ylivoimaisen kalliiksi niiden tarvitsijoille, Timo Piippo Helsingistä totesi. Turussa on tyytymättömyyttä, koska sosiaali- ja potilasasiamiehiltä ei saa vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Onko muualla samanlaisia kokemuksia, vai onko vain turkulainen ilmiö, kyseli Turun yhdistyksen Kaija Kiessling. Saman yhdistyksen ja paikkakunnan Eira Kejonen kertoi, että vammaisille ja vanhuksille tärkeä omalääkärijärjestelmä ei toimi Turussa. Omalääkärijärjestelmä ei toimi Turussa, mutta tiedän Rovaniemeltä, että se voi myös toimia, muistutti Eira Kejonen. Näihin tehtäviin laitetaan ilmeisesti nuoria lääkäreitä perehtymään terveyskeskustyöhön ja sitten he vaihtuvat koko ajan. Tiedän että asiat voidaan järjestää toisinkin, kuten aiemmalla kotiseudullani Rovaniemellä, Kejonen sanoi. Kokemuksia kuultiin ja mielipiteitä vaihdettiin. Tämä kaikki pohjustaa toimintaa muutoksen puolesta sekä yhdistyksissä että koko liitossa. Teksti ja kuvat: Hannu Oittinen

5 Otetaan sote-uudistus haltuun Uusi Invalidi 1/ Hallitus pyörittää sote-palloa kuin lumipalloa ikään, mutta kasvamisen sijasta sote-pallo murenee mitä enemmän sitä pyöritetään. Törmäys perustuslakiin sai aikaan melkoisen lommon hallituksen suunnitelmiin, samoin ovat vaikuttaneet kansalaisten, alan työntekijöiden ja kuntapäättäjien kritiikit. Näin todettiin Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton seminaarissa, jossa sote- ja kuntauudistusta arvioi sosiaalityön professori Jari Heinonen. Hän muistutti uudistuksen kokoluokasta, sillä sote-puolella pyörii noin kolme neljäsosaa kuntien budjeteista ja koko kuntasektorilla 40 miljardia euroa. Heinosen mukaan ei ole ihme, jos markkinoiden sormet syyhyävät tuon potin kimppuun. Muutoshan lähti alkujaan edellisten hallitusten kuntarakennehankkeista, joilla kuntien määrää supistettiin, avattiin tietä markkinoille ja demokraattisesti hallittujen lähipalvelujen sijaan kehitettiin ylikunnallisia hallintohimmeleitä, Heinonen totesi. Tuolloin tulevien palvelualueiden rajoiksi määriteltiin ja asukkaan vähimmäisrajat. Jo tämä kertoo, että taustalla ovat pikemminkin markkina-alueet kuin palvelujen käyttäjien tarpeet, vaikka joissakin tapauksissa kuntaliitokset voivat olla järkeviä. Nykyisen hallituksen mukaan muutosta tarvitaan, koska kunnat velkaantuvat, väestö vanhenee ja huoltosuhde muuttuu. Kun ratkaisumallit kuten vastuukunnat - osoittautuvat kestämättömiksi, turvaudutaan uusiin kikkoihin. Esimerkki tästä ovat ministeri Paula Risikon viiden Ervaalueen malli erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuollon jättäminen ennalleen sekä selvitysmies Rauno Saaren esitys Tampereen ja ympäryskuntien liittämisestä yhteen ja Tampereen pilkkomisesta palvelukuntiin. Näiden mallien uhkakuvia ovat demokratian kato, kansalaisten ja alueiden eriarvoistuminen sekä reuna-alueiden Sixpack-hallituksen sote-malli on sekava, epädemokraattinen, turhaa hallintoa ja kuluja kasvattava. Se on törmännyt perustuslain rajoihin. On kehitettävä uusi kansalaisten tarpeita vastaava ja pohjoismaista mallia kehittävä vaihtoehto, sanoi sosiaalityön professori Jari Heinonen. kuihtuminen. Ja kun julkiset palvelut heikkenevät ja demokratia ohenee, tulee uutta tilaa palvelumarkkinoille. Kierre jatkuu ja syvenee. Heinonen muistutti, että jos näin käy, kuntien omaisuus vaihtaa omistajaa tilojen jäädessä tyhjilleen. Tien päässä on ennen pitkää koko pohjoismaisen hyvinvointimallin rapautuminen ja verotulojen häviäminen paikallistaloudesta. Tästä osoituksena on, että hallitus ei juuri puhu sosiaalipalveluista, vaikka niiden kehittämistä ei voi erottaa terveydenhuollon kehittämisestä. Sixpackin sote-malli on niin sekava ja puutteellinen, että sen pohjalta ei voi edetä. Vaihtoehdoksi Heinonen tarjosi kaksiportaista vaaleilla valittavaa kuntamallia, jossa peruskunta vastaa lähipalveluista ja aluekunta erikoissairaanhoidosta ja vaativista sosiaalipalveluista. On rakennettava niin toimivat julkiset palvelut, että markkinoilla ei ole mahdollisuuksia kaapata sosiaali- ja terveyspalveluita. Kun palvelut ovat demokraattisen päätöksenteon alaisuudessa, markkinat voivat tarjota täydentäviä erikoispalveluja. Tämä vastaa Heinosen mukaan käyttäjien tarpeita, turvaa pohjoismaisen mallin kehittämisen ja tukee kansainvälistä suuntaista. Koska hallituksen aikataulu on saada päätökset aikaan vuoden 2015 eduskuntavaaleihin mennessä, on myös vaihtoehdolla kiire. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen liitto vaatii: Yhdenvertaisuutta, tukea ja turvallisuutta vammaisille vammaislainsäädännön uudistuksella Meneillään oleva vammaislainsäädännön uudistamistyö on hyvä tilaisuus tarkentaa vammaisten oikeuksia mm. YK:n vammaissopimus ja kehitysvammaisten asumista ja palveluja koskeva periaatepäätös huomioon ottaen. Vammaislainsäädännön mukaiset palveluthan ovat elintärkeitä ihmisille, joilla vakavan vammansa tai pitkäaikaissairauksien vuoksi on huomattavia vaikeuksia selviytyä arjessa, liikkua, toimia ja elää itsellistä ja täysipainoista elämää yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa. Työllistymisen esteiden ja työkyvyttömyyden vuoksi palkka- ja eläketulot jäävät useimmilla vammaisilla niin pieniksi, etteivät he pysty itse rahoittamaan tarvitsemiaan tukipalveluja. Yhdenvertaisuus edellyttää yksiselitteisiä säädöksiä Etenkin nyt, kun erityisesti korostetaan kotona asumista, on tarpeellisten tukipalvelujen saatavuus varmistettava vammaisen iästä, vammaisuuden laadusta ja asuinkunnasta riippumatta. Uudessa vammaislainsäädännössä on vaikeavammaisten oikeudet palveluihin ja tukiin säädettävä subjektiivisina ja niin yksiselitteisesti, että lain tulkinnat ja soveltaminen eivät vaihtele kunnan ja sen taloudellisen tilanteen ja asenneilmaston mukaan. Nykyisinhän vammaispalvelujen saatavuus ja myöntämiskriteerit vaihtelevat kuntakohtaisesti: esim. aiemmin myönnettyjä vammaiskuljetuspalveluja on lopetettu kunnan yksipuolisella ilmoituksella, ja oikeuksia on jouduttu hakemaan takaisin oikeusteitse. Niin ikään kehitysvammaisille ja kehitysvammaisten lasten vanhemmille ei useinkaan kunnan taholta ole tuotu esille heidän oikeuksiaan vammaispalvelulain mukaisiin tukipalveluihin. Yksiselitteisyys on myös edellytyksenä lain toteutumisen seurannalle, valvonnalle ja lainrikkomusten sanktioinnille. Oikeusteitse voi toki hakea oikeuksiaan, mutta vammaisille ihmisille ovat valitustie ja oikeuden päätöksen pitkä odotteluaika ilman palveluja kohtuuttoman raskaita. Ikäsyrjintää ei saa sallia Ikääntyminen ei yleensä poista tai edes vähennä vammaisuudesta johtuvia toimintarajoitteita. Kuitenkin monet vammaiset ikäihmiset on jätetty vaille vammaispalveluja. Tähän on osaltaan kannustanut vammaispalvelulain pykälään 8c lisätty epämääräinen rajaus, että henkilökohtaisen avun tarve ei saa johtua pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Näin on kuntien sosiaalitoimelle annettu valtuudet mielivaltaisiin ja eriarvoistaviin tulkintoihin. Ikäsyrjintämahdollisuus on poistettava nykyisen vammaispalvelulain 8c :stä, eikä vastaavaa saa missään nimessä liittää mihinkään vammaispalvelulain kohtaan. Laatu- ja ammattitaitovaatimukset vammaisten palveluihin Lailla on varmistettava vammaisten itsemääräämisoikeus ja asumis- ja elinolosuhteiden turvallisuus. Tämä edellyttää yksilöllisten tarpeiden mukaisten tukipalvelujen järjestämisen ohella yhtenäisten kriteerien säätämistä vammaisten asumis- ja palveluyksikköjen henkilöstön ammattitaidolle ja määrälle ja asumisolosuhteiden laadulle sekä niiden aktiivista viranomaisvalvontaa. Vammaisneuvostojen asema vahvistettava lailla Vanhuspalvelulain myötä kuntien vanhusneuvostoista tuli lakisääteisiä. Samassa hengessä on vammaisneuvostoista säädettävä niin, että kunnan on turvattava vammaisneuvoston resurssit, vammaisten ja heidän järjestöjensä äänen kuuluminen sekä neuvoston todelliset vaikutusmahdollisuudet vammaisten elinoloja ja oikeuksia koskeviin suunnitelmiin ja päätöksiin kunnassa. liitto ry:n liittokokous Kannanotto osoitettiin Vammaislainsäädännön kehittämistyöryhmälle, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle, peruspalveluministeri Susanna Huoviselle sekä eduskuntaryhmille.

6 6 Uusi Invalidi 1/2014 Esteettömyyteen on vielä matkaa Turun yhdistyksen vuosikokous: Terveydenhuollon maksukatot yhdistettävä! Jouduin käyttämään loppukesällä ja alkusyksyllä nelisen kuukautta kyynärsauvoja ja hoitokenkää päkiän painehaavan vuoksi. Tällöin sain omakohtaisesti havaita, että vammaisen pääsy esimerkiksi kulttuurin pariin, teatteriin, konserttiin, elokuviin ja muualle voi edelleenkin olla hankalaa. Kesällä kävin Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa elokuvissa. Avulias vahtimestari neuvoi minulle hissin, jolla pääsi Tapiolasalin tasanteelle, mutta yllätys: Louhisalin tasanteelle on sieltä useita portaita alas! Ihmettelin, kuinka Louhisaliin pääsee pyörätuolilla. Helsingin Finlandiatalon konserttiin mennessäni könysin portaat ylös. Pois lähtiessäni kohtelias vahtimestari tiedusteli, haluanko käyttää hissiä. Pyörätuolilla pääsee katsomoon, jossa on pyörätuolipaikkoja. Vammaisten sosiaalisella osallistumisella on rajoituksia. Kuntosaleilla, ravintoloissa, kouluissa, neuvoloissa ja opiskelija-asunnoissa sanotaan, ettei niissä käy vammaisia tai ettei siellä työskentele vammaisia. Eduskuntaan pääsee pyörätuolilla, mutta montako vammaista työskentelee eduskunnassa? Kuljetuspalveluja yhdistellään säästöjen nimissä, jotta vammaiset eivät "käyttäisi väärin" palveluja. Kun monta vammaista kuljetetaan samalla kyydillä, pitää vammaisen tilata taksi pari tuntia ennen matkaansa. Eikö vammaisella ole koskaan kiire minnekään? Kuljetuspalvelun pitäisi toimia yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ramppien rakentaminen ei ole teknisesti vaikeaa, mutta niitä ei tehdä väärien asenteiden ja ajattelemattomuuden vuoksi. Jos luiskia on riittävästi, vammaiset liikkuvat enemmän ja asenteet heitä kohtaan tulevat myönteisemmiksi. Myönteisten asenteiden myötä luiskia saadaan. Pyörätuolilla liikkuvien esteitä ovat myös korkeat kynnykset, raskaat ovet ja automaattiovet, jotka eivät tunnista tulijaa riittävän alhaalta. Näkövammaisille ympäristö ei tarjoa kunnollisia maamerkkejä joita seurata. Metroasemilla on vaikea löytää lipun leimauslaite. Jos hississä on hipaisunappulat, ei näkövammaisen ole helppo painaa oikeaa nappulaa. Ja jos hississä ei ole kuulutusta, ei tiedä, milloin ollaan halutussa kerroksessa. Verkkosivuista vain viitisen prosenttia on esteettömiä näkövammaisten apuvälineille. Ainakin pankkien, joukkoliikenteen ja muiden palvelujen sivujen tulisi toimia apuvälineillä. Lentokentillä kuulovammaisetkin selviytyvät, koska lennot ja niiden muutokset näytetään tauluilla. Sen sijaan rautatieasemilla muutoksista usein vain kuulutetaan. Myös esimerkiksi terveysasemien kanssa tulisi kuulovammaisten voida asioida tekstiviesteillä ja sähköpostilla. On esitetty vammaisasuntojen rakentamista vain talojen kahteen ensimmäiseen kerrokseen eli vähiten arvostettuihin asuntoihin. Eivätkö vammaiset tarvitse näköalaa? Pitäisikö vammaisten kulkea takaoven kautta? Syntyykö kahden kerroksen väkeä? Vammaisten ääni on vaimennettu, mutta heidän tulee osallistua suunnitteluun ja päätöksentekoon alusta alkaen eikä vasta lopussa, jolloin usein on myöhäistä. On toimittava avoimen poliittisesti ja sitouduttava vammaisten etujen ajamiseen. Vammaisuus hahmotetaan yksilön ja yhteiskunnan suhteen kautta, eli yksilön ongelmat ovat yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hannu Kautto Espoo (Lähde: J.Ora: Kun yhteiskunta on este, Yliopisto-lehti 9/2013) Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry:n vuosikokous antoi tukensa Sami Helteen ja Kari Aallon kansalaisaloitteelle, joka esittää kehitysvammaisten palvelujen kilpailuttamisen kieltämistä. Kilpailuttaminen merkitsee ryhmäkodissa asuvalle usein muuttoja ja olosuhteita, joihin hän ei itse voi lainkaan vaikuttaa. Yhä useammalla sairaalla ja vammaisella ihmisellä on sairaudenhoitokulujen kasvamisesta johtuvia taloudellisia ongelmia. Erityisesti ikääntyneiden monisairaiden ja vammaisten joukossa on runsaasti alle köyhyysrajan tuloilla eläviä. Siksi usein osa lääkkeistä jää jopa kokonaan hankkimatta rahan puutteen vuoksi alkuvuonna, kun lääkkeiden maksukatto ei ole vielä täyttynyt. Vuoden 2014 alussa nousivat halvempien reseptilääkkeiden hinnat, jos kohta kalliimpien laskivat. Samalla nousi viisinkertaiseksi toimituserä- ja lääkekohtainen toimitusmaksu, jota peritään reseptilääkkeistä, korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista. Lääkkeiden ja toimitusmaksujen hintojen korotus tuottaa Kelalle tuloa 15,8 milj. euroa vuodessa, koska lääkekorvausmenot vähenevät arviolta tuon summan verran. Näin siis sairaat, vammaiset ja vanhukset Helsingin yhdistys otti kantaa kilpailuttamiseen Nykyinen kilpailuttamisen käytäntö ei perustu Euroopan unionin direktiiveihin vaan suomalaiseen hankintalakiin. On käsittämätöntä, että tämä on laajasti hyväksytty myös vammaisjärjestöissä. EU:n vielä löysätessä kilpailuttamisen sääntelyä on suunta Suomessa muutettava. Sosiaalinen asuminen ja siihen liittyvät palvelut on irrotettava kilpailuttamisen pakosta. Vammaisten taksikortit takaisin oikeusteitse joutuvat rahoittamaan apteekki- ja lääkealaa. Uusi lääkekatto on nyt 610 euroa ja terveydenhuollon asiakasmaksujen katto 679 euroa. Yhdessä matkakulukaton kanssa summa on vuodessa noin 1500 euroa. Varsinkin alkuvuonna, jolloin yksikään katto ei ole vielä täyttynyt, on monilla pienituloisilla ihmisillä vaikeuksia selviytyä lääkeja terveydenhoitomaksuista. Se pahentaa tilannetta terveyden hoitamisessa ja arjessa selviytymisessä. Turun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry:n vuosikokous vaati eduskunnalta pikaista valmistelua lain korjaamiseksi maksukattojen osalta. Ne tulee kaikki yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka suuruus tulisi olemaan 350 euroa vuodessa. Yhteiseen maksukattoon tulee laskea mukaan kulut terveydenhuoltopalveluista, -matkoista ja lääkkeistä. Näin kansalaisten yhdenvertaisuus näiltä osin korjaantuisi. Uuden uhan voi aiheuttaa parhaillaan neuvoteltavana oleva EU-USA-vapaakauppasopimus. Se voi edelleen lisätä kansainvälisen hoivabisneksen aiheuttamaa painetta kilpailuttamisen laajentamiseksi. Sen vuoksi vapaakauppasopimus on torjuttava. Ajattelin kirjoittaa aiheesta, joka koskee moniakin alueemme asukkaita, henkilökohtaisesti ja rahallisesti. Vammaispalvelulain mukainen taksikortti on monella asukkaalla, mutta Jyväskylän kaupunki aloitti kampanjan, jolla se lakkautti kortin hyvin monelta. Ihmisten on vaikea ymmärtää miksi kortti kielletään, kun useimmilla se on ollut jopa vuosikymmeniä. Luuleeko perusturvalauta- kunta, että ihminen vanhetessaan paranee? Ei ihminen ole mikään viinipullo. Jyväskylän yhdistyksen puheenjohtajana päätin puuttua asiaan. Tein jäsentemme puolesta ensin oikaisuvaatimuksen Jyväskylän kaupungille, mutta hylky tuli. No, ei tästä lannistuttu, vaan päätettiin antaa asia Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Aikaa meni suunnilleen vuosi. Tuli vastaus, joka oli meille myönteinen ja kaupunki palautti taksikortit. Jos asiasta kiinnostuneita löytyy, voitte ottaa yhteyttä minuun: Erkki Matikainen, Saihokatu 4, Jyväskylä. Puh tai sähköpostilla Erkki Matikainen Jyväskylän seudun sairausja tapaturmainvalidit ry. Erkki Matikainen

7 Kuulumisia Lahdesta Viime vuosi oli Lahden yhdistyksessä aktiivinen toiminnan vuosi. Jo kymmenen vuotta toiminut kotipalvelu ja asiointiapu yhteistyössä Lahden Työttömät ry:n kanssa on ollut erittäin kysytty ja tarpeellinen. Palvelun piirissä oli noin 20 jäsentämme, enemmänkin olisi tarvetta. Toivottavasti tämä jatkuu, mikä on kuitenkin epävarmaa, kun Työttömien yhdistyksen toiminta on ELY-keskuksen ja kaupungin rahoituksen varassa. Kaupungin kotipalvelu on karsinut toiminnastaan kokonaan siivouksen ja kaupassa käynnin, ja ruokaakin laitetaan vain harvoin. Vammaisneuvostossa meillä on Invakeskuksen kautta edustaja ja Invakeskuksen hallituksessa edustus ja varajäsen. Olemme osallistuneet kaupungin järjestämiin tilaisuuksiin. Syksyllä olimme osoittamassa mieltä matkapalvelukeskuksen toimimattomuutta ja kalleutta vastaan. Osallistuimme liiton kursseille, seminaareihin ja kulttuuripäiville ja järjestimme kahden päivän oman kurssin Vähäjärvellä. Jäsenemme ovat osallistuneet aktiivisesti myös retkiin ja tapahtumiin, kaikissa on ollut mukana parikymmentä henkilöä. Keväällä osallistuimme KesäMäSä tapahtumaan ja teimme Kiveriö- Kärpäsen eläkeläisten kanssa teatteriretken Pesäkalliolle. Elokuun loppupuolella vierailimme LSI:n kesäkodilla. Invakeskuksessa järjestimme Itsenäisyyspäivän juhlan ja pikkujoulut. Olimme mukana myös Invakeskuksen joulumyyjäisissä, kattokekkereissä ja pikkujoulussa. Toiminnassa on ollut ainakin jollain tavalla mukana noin 90 prosenttia jäsenistämme, mitä voitaneen pitää oikein hyvänä asiana, harvoinhan ihan kaikkia tavoitetaan. Vuosikokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Ritva Korhonen, hallituskin pysyi samana. Toimintamme jatkuu entiseen malliin jospa tänä vuonna saisimme ihan kaikki mukaan, se on tavoitteemme. Ritva A Korhonen Lahden seudun sairausja tapaturmainvalidit Ahti anteliaana pilkkikisoissa Tammikuun lopulla kokoontui 22 innokasta askartelijaa kurssille Vähäjärven lomakotiin. Riitta Halosen opastuksella paperinaru taipui kukiksi, kransseiksi, lahjapusseiksi. Askartelun ohessa kurssilla jumpattiin ja vaihdettiin kuulumisia. Kurssille sovittiin jatkoa: jouluaskartelukurssi Opettajaksi kurssille on lupautunut Riitan lisäksi Tuula Kankaanperä Jyväskylästä. Kurssin hinta 100 euroa sisältää täysihoidon, lisäksi tulevat materiaalikulut. Merkatkaapa kurssin ajankohta jo kalenteriin, kaikki jouluaskartelua harrastavat kansalaiset! Tarja Västilä Uusi Invalidi 1/ Valkeakosken Ammattitauti- ja :n ja Valkeakosken Eläkeläiset ry:n tämänvuotiset pilkkikisat pidettiin laskiaistiistaina 4.3. Vähäjärvellä. Mukana oli runsas kaksikymmentä osanottajaa, joista jäälle uskaltautui 13 pilkkijää. Ahti oli edellisvuotta anteliaampi ja soi jokaiselle yrittäjälle saalista. Palkintosijoille sijoittuivat: Antti Vuorinen 1660 g, Anneli Lahtinen 1160 g, Tuula Kämäräinen 920 g, Pirkko Vuorinen 750 g, Kari Alhorinne 700 g ja Seppo Kuisma 680 g. Suurimman kalan kilvan voitti Antti Vuorinen 1190 gramman hauella. Muut mukana olleet kuuntelivat Tarjan jutustelua laskiaisen perinteistä sekä tietoa asiakasmuistutuksen, hoitotahdon ja -testamentin ja edunvalvontavaltakirjan laatimisesta. Päivän teeman mukaan Pekka tarjosi hernekeittoa ja pannukakkua ja iltapäiväkahvin kanssa laskiaispullat. Vesa Ruskeeniemi Terveisiä askartelukurssilta joulun alla jatketaan Saimme suruviestin Yhdistyksemme menetti pidetyn, läheisen puheenjohtajamme Tauno Paakkosen. Tauno jaksoi aina olla ystävällinen, sosiaalinen ja ennen muuta kaikille jäsenille samanlainen. Hän kylvi ympärilleen ymmärtämystä ja sopua, yhdistävää henkeä kerhotoimintaamme. Tauno syntyi Paavolan Hartaanselällä perheen kolmanneksi lapseksi. Heitä oli kaikkiaan kahdeksan lasta, viisi tyttöä ja kolme poikaa. Koulutukseltaan Tauno oli putkiasentaja. Suurimman osan työssäoloajastaan hän työskenteli Ruotsissa ja Kurssilaisia työnäytteineen. In memoriam Tauno Paakkonen Näin komean ahvenen nappasi Anneli Lahtinen. Vaikka sillä ei suurimman kalan kilpaa voitettukaan, todistaa tämäkin, että suuriakin kaloja Vähäjärvessä elelee. Kuva: Pauli Västilä Norjassa. Eläkevuotensa hän vietti Oulussa. Oulun sairaus- ja tapaturmainvalidien puheenjohtajana Tauno aloitti vuonna Hän toimi aktiivisesti yhdistyksen hyväksi. Kesäkoti Lammelan kunnossapito oli Taunolle tärkeää. Kiitos siitä. Vuodesta 2008 alkaen Tauno Paakkonen oli myös liiton liittohallituksen aktiivinen jäsen. Vielä viimeisenä päivänään Tauno antoi sairaalassa ohjeita kerhomme toiminnan jatkamiseksi. Ohjeet annettuaan hän sanoi: Minä en enää täältä palaa. Silloin tiesin, että Tauno luovutti, ei jaksanut enää, vaan sairaus vei voiton. Taunon muistoa kunnioittaen ja omaisten suruun osaa ottaen. Oulun yhdistyksen jäsenten puolesta Anneli Kelloniemi In memoriam Helmi Virtanen Hämeen Helmi, Helmi Virtanen nukkui pois Hän oli syntynyt Tampereella Työ ja avioliitto kuljettivat Helmin Hämeenlinnaan, jossa hän perusti perheen, sai seitsemän lasta ja työskenteli rakennuksilla. Työaikana hän oli aktiivi Rakennusliitossa ja osallistui vielä eläkevuosinaan Rakennusveteraanien toimintaan. liitto oli Helmille tärkeä. Kun Hämeenlinnan yhdistys oli kuihtumassa, Helmi ei antanut periksi, vaan hankki muutaman uuden jäsenen toimintaan ja sai niin yhdistyksen toimimaan. Vielä satavuotispäivillään Helmi oli kiinnostunut liitosta, lomakodista ja yhdistyksestä ja haaveili, että kunpa vielä näkisi kaikki rakkaat ystävät Vähäjärvellä. Helmi seurasi yhteiskunnan menoa ja hänellä oli varsin teräviä kommentteja yhteiskunnasta. Hän oli seurallinen ihminen ja hakeutui aina keskusteluihin muiden kanssa. Hänen sanontansa oli, että tulee kieleen makuuhaavoja, jos ei pääse juttusille muiden kanssa. Muistamme Helmiä lämmöllä ja otamme osaa omaisten suruun. Tarja Västilä

8 8 Uusi Invalidi 1/2014 Vanhustenhoidon arkea Tule, näe, koe Vammaiskulttuuripäivät livenä Vähäjärven lomakodissa Oletko jo tutustunut Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton kotisivuihin? Nettiosoitteessa www. tsil.fi on mm. tietoa liiton toiminnasta ja tulevista tapahtumista, kannanotot ja julkilausumat, toimintasuunnitelma ja -kertomus sekä liiton toimiston, luottamushenkilöiden, lomakodin ja paikallisyhdistysten yhteystiedot. Tarjolla on myös sähköisesti täytettävät jäsenhakemuslomake ja yhteydenottopyyntölomake sekä pitkä lista linkkejä muille hyödyllisille sivustoille. Vähäjärven lomakodin sivuilla kerrotaan, millaisia tiloja ja mahdollisuuksia on lomakodissa tarjolla. Uusi Invalidi-lehden sivuilla voi tuoreimman lehden lisäksi ladata lehden arkistosta luettavakseen aikaiwww.tsil.fi Lehden irtonumeron lukijoille! Liiton paikallisyhdistyksen jäsenenä saat Uusi Invalidi-lehden jäsenetuna aina tuoreeltaan. Samalla pääset mukaan yhdistyksen edunvalvonta-, kerho-, opinto-, retkeily-, askartelu- ym. toimintaan. Ota yhteyttä lähimpään paikallisyhdistykseemme. Yhdistysten yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 11. Terve- Luvassa yhdistysten esityksiä, kädentaitoja, boccie-kisa, mukavaa yhdessäoloa, iloista meininkiä ja ystävien tapaamisia. Avajaiset lauantaina lounaan (klo ) jälkeen klo 14. Hinnat: 60 euroa kahden päivän paketti (sis. täysihoidon) ja yhdeltä päivältä 20 euroa (kahdet kahvit ja lounas). Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Vähäjärven lomakoti p. (03) , tai liiton toimisto p. (09) , tsil.fi. Tervetuloa! sempia numeroita aina vuodesta 2005 alkaen. Tässä oli vain muutamia poimintoja sivustoltamme. Käykääpä itse katsomassa, mitä kaikkea liiton sivuilta löytyy, ja välittäkää tietoa niistä eteenpäinkin. Myös palautteet ja ehdotukset sivuston kehittämiseksi ovat tervetulleita. Kaikillahan ei ole tietokonetta eikä verkkoyhteyttä kotonaan, mutta monissa kirjastoissa, palvelutaloissa, työväen- tai kansalaisopistoissa ymv. on mahdollisuus tietokoneen ja netin käyttöön ja usein myös käytön opiskeluun tai opastukseen kannattaa ottaa selvää oman paikkakunnan tai lähiseudun mahdollisuuksista ja käyttää niitä hyödyksi. Marja-Leena Kalkkinen tuloa mukaan toimintaan! Uusi Invalidi-lehden voit myös tilata lähettämällä tilauksesi, nimesi ja postiosoitteesi liiton toimistoon, Kulmavuorenkatu 5, Helsinki, tai sähköpostilla osoitteeseen Vuosikertatilauksen (4 numeroa) hinta on 10 euroa. Minulla on lähipiirissäni muutama vanhus, joiden asioita hoidan ja näin ollen olen törmännyt vanhustenhoidon arkeen. Jo kymmenen vuotta muistisairautta poteneelle rouva X:lle haettiin tuetun palveluasumisen paikkaa kotihoidon sitä suositellessa. Vastauksena oli, että henkilö on tuetun palveluasumisen tarpeessa, mutta koska kunnalla ei ole tarjota paikkoja, paikkaa ei osoiteta mutta hakemus on voimassa vuoden ajan. Syksyllä rouva X joutui kaatumisen vuoksi sairaalaan, josta hänet kotiutettiin vuodeosaston kautta. Vuodeosaston lääkärin mukaan rouva käyttää itsenäisesti rollaattoria ja selviytyy kotona kotihoidon palvelujen varassa. Kysyessäni lääkäriltä kodissa sattuvista kaatumisista ja muista vahingoista hän totesi, että käyhän kotihoito nostamassa rouvan pystyyn eikä se kestä vuorokauttakaan. Lääkäri kehotti hankkimaan ateriapalvelun ja turvarannekkeen. Mitä ihminen tekee rannekkeella, jos ei enää opi sitä käyttämään? Ja ateriapalvelu hänellä oli ollut jo vuosia. Itselleni jäi tunne, että lääkäri ei ollut potilasta tavannutkaan. Talven aikana vanhukselle tarjoutui mahdollisuus intervallipaikkaan palvelutalossa. Ja kuinka ollakaan: hänet patistettiin aamulla ylös sän- Työllistymistä tukeva toiminta voi lisätä hyvinvointia mutta ei työllistä Kuntien sosiaalihuollon järjestämä pitkäaikaistyöttömien, vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus edistävät hyvinvointia ja toimintakykyä, mutta johtavat harvoin työllistymiseen. Tämä selviää sosiaali- ja terveysministeriön tilaamasta kartoituksesta, jossa selvitettiin kuntien sosiaalihuollon edustajien näkemyksiä työllistymistä tukevan toiminnan järjestämistavoista kunnissa. Työllistymistä tukevaa toimintaa pidettiin tärkeänä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja kunnan muiden palvelujen, esimerkiksi mielenterveyspalvelujen tarpeen vähentämiseksi. Työllistymistavoitteisiin pääseminen edellyttäisi kuitenkin mm. sopivien työtehtävien gystä, ruokailu tapahtui yhdessä muiden kanssa, bingo ja seurustelu muiden asukkaiden kanssa sujuivat hyvin. Vuosia yksin kotona asunut ihminen pääsi muiden seuraan ja tunsi pitkästä aikaa olevansa ihminen. Eräs kotipalvelun työntekijä totesikin, että vanhukset pääsevät palvelutaloihin liian myöhään sopeutuakseen ja osatakseen nauttia muiden seurasta. räätälöintiä, lisäresursseja työhönvalmennukseen sekä sosiaaliturvan ja palkan yhteensovittamisen helpottamista. Tarpeellisena nähtiin myös lainsäädännön ja palvelujärjestelmän selkiyttäminen. Nykyisen lainsäädännön vaikeaselkoisuus ja pirstaleisuus johtavat lain kirjaviin tulkintoihin ja erilaisiin toimintakäytäntöihin eri kunnissa. STM:n kartoitukseen vastanneet toivoivat, että ihmisille voitaisiin tarjota palveluja yksilöllisten tarpeiden eikä diagnoosin tai työmarkkina-aseman perusteella, kuten nyt tapahtuu. Myös yhteistyötä ja työnjakoa eri toimijoiden, etenkin sosiaalitoimen ja työja elinkeinohallinnon välillä pitäisi vastaajien mielestä parantaa. Lähde: STM raportteja ja muistioita 2013:23 Rouva Z taas asuu tuetussa palveluasumisessa, mutta joutui sairauksiensa vuoksi sairaalaan ja sitä kautta kuntoutumaan terveyskeskuksen vuodeosastolle. Kuntoutuminen tarkoittaa käytännössä muutamaa wc-käyntiä ja lyhyttä kävelyä käytävällä, muu aika on vuodelepoa. Vieraillessani hänen luonaan koin seuraavaa: Rouva soitti apua wc-käynnille, hoitaja tuli mutta ei jostain syystä saanut rouvaa ylös sängystä ja lähti pois. Usean soittokerran jälkeen tuli närkästynyt hoitaja ovelle kysymään, mikä täällä taas on hätänä no se sama kuin hetki sittenkin. Aikaa ensimmäisen hoitajan käynnistä oli ehtinyt kulua vartin verran. Tällä kertaa vessareissu onnistui, ja rouva halusi sen jälkeen sänkyyn pitkälleen, mutta olisi halunnut vielä asentoaan korjattavan. Hoitaja oli kuitenkin toista mieltä ja totesi vain: Kyllä sinulla on siellä hyvä olla!. Ei yhtään ystävällistä sanaa, ei ymmärrystä sairasta ihmistä kohtaan! Wc-käynnit on korvattu vaipoilla: jos ihminen vielä osaa pyytää vessaan, ei auteta vaan kehotetaan laskemaan vaippoihin. Voiko aikuisen ihmisen ihmisarvoa pahemmin loukata? Viime vuosina ilmapiiri tuntuu muuttuneen välinpitämättömäksi: toisen ihmisen avuntarpeeseen ei reagoida, suljetaan silmät ja korvat. Tämä näkyy koko yhteiskunnassa, ei vain hoitajien käytöksessä. Sote- ja kuntasekoilut ovat muuttaneet kuntien toimintaa kaikki tehdään vasta viime tipassa, kun ei tiedetä kenen kanssa ja mitä tehdään. Toki on myös hyvää hoitoa ja hyviä hoitajia, mutta kuinka kauan he jaksavat hallituksen kestävyysvajeessa? Huolenpito vanhuksista korostuu vanhustenviikolla, itsenäisyyspäivänä ja muina tärkeinä aikoina, kun luvataan pitää huolta Suomen rakentajista ja hyvinvointivaltion tekijöistä. Ehkä vanhustenviikkoa pitäisi olla koko vuoden. Tarja Västilä Kysyttävä on! Ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson (STM) arvioi Tesso-lehden 5/2013 pääkirjoituksessa julkisten peruspalvelujen kehitystä viime vuosikymmeninä: Kysyttävä on, miksi 80-luvun julkiset palvelut olivat itsestään selviä kaikille sosioekonomisesta asemasta riippumatta? Ja miksi nyt, kun maamme on monin verroin vauraampi, terveyserot kasvavat ja kuilu hyvä- ja huono-osaisten välillä syvenee? Kuilun kaventamiseksi tarvitaan hyvät julkiset peruspalvelut. Koska lisää rahaa ei ole näköpiirissä, tarvitaan jatkossa kuitenkin myös rohkeutta puuttua siihen, miten palvelut yhteisvastuullisesti rahoitetaan.

9 RUNOJA Älä tule minulle sanomaan Ei tätä saa kirjoittaa, tästä on oltava hiljaa. Ei vanhan ja sairaan yksinäisyyttä vaikenemalla poisteta! Siitä on puhuttava se on tunnistettava. Se on vähintä, mitä voidaan tehdä, sillä se ehkä vähän lievenee, eikä kokonaan voita ihmistä. Älä tule minulle uskottelemaan ettei yksinäistä vanhuutta ole olemassakaan. Ihmisen yksinäisyys on ihmisessä, sisällä. Kuinka se vanhuudessa olisi hävinnyt itsestään? Kun sen joku tunnistaa, hän sen silloin tiedostaa. Mitä kauemmin se on saanut olla rauhassa sisälläsi, se ei poistu mihinkään se vie elämästä ilon ja uskon parempaan se värjää kaiken harmaaksi se pölynä laskeutuu se peittää päivät ja ajatukset. Se on tekemätön työ kuin siivoamaton hylly. Se on puhumaton lause, se kaiken ilon syö. Tämä ei ole iloinen laulu eikä laulu ollenkaan. Tämä on kuin outo taulu jonka eteen pysähtyy, jota vaieten katsoo ja kysyy tämä onko taulukaan? Tämä ei ole uusi päivä eikä päivä ensinkään! Tämä taitaa olla aamu mi ei päiväksi valkenekaan tämä edelleen on hämäryys johon valoa kaipaisi. Tämä on pimeys johon pieni tuikkukin auttaisi. Tämä on pysähdys jota kohden on mentävä. Tämä on lyhentynyt askel ja hiljaisuus. Tämä on menneisyys ja muistot, niin kauan kun vielä voit muistaa. Tämä on elämän matka, joka on jo kuljettu. Tämä on peili, josta näkyy ryppyinen vanhuus. Tämä on asioiden unohtelu, päivittäiset kivut, joihin eivät pillerit auta, lääkepurkkien paljous, ruokahaluttomuus, valvotut yöt, toistuva unettomuus. Tämä on vanhuus. Se ei ole vielä silloin, kun teet mitä mielit ja mietit, kun usein olet iloinen, virkeä, kiinnostut maailman asioista, kiinnostut naapurien ja kavereiden elämästä. Se ei ole vielä silloin. Se ei ole vielä silloin, kun vaadit: haluan asua kotona, yksin. Se on alkamassa silloin, kun yksin asuessasi kaadut kotisi lattialla, ja ihmettelet: miksi kaaduin. Hyvä, jos vielä muistat, että sinulla on kännykkä. Mutta jos et pääse kännykän luo, kun jalat eivät kanna. Kukaan ei kuule, vaikka voit vielä huutaa. Hätäännyt ja rintaa puristaa. Silloin kysyt: Mitä nyt? Halusin asua yksin kotona. Oliko se väärää voimantuntoa? Kuka halusi yksinäisen vanhuuden? Kuka halusi itsenäisen vapauden, yksinolon? Onko yksinäinen vanhuus onni? Vai rangaistus omista toiveistasi? Uusi Invalidi 1/ Tuetulle lomalle kesällä tai syksyllä Vielä ehtii hakea sosiaalilomaa Vähäjärven lomakotiin heinäkuun ja syyskuun lomaviikoille. Viiden vuorokauden täysihoitolomalla on tarjolla sekä asiapitoista että virkistys-, harrastus-, liikunta ym. toimintaa. Lomaa voivat hakea vammaiset henkilöt, jotka eivät viime vuonna (v. 2013) olleet tuetulla lomalla minkään järjestön kautta. Solaris-lomat päättää lomien myöntämisestä hakemusten perusteella, joten lomake on syytä täyttää hyvin huolella, mm. loman tarpeen perusteluihin kannattaa paneutua. Hake- mukset toimitetaan osoitteella: liitto, Kulmavuorenkatu 5, Helsinki. Loman saajille tulee Solaris-lomilta noin kuukautta ennen lomaa kirje ja lasku loman omavastuuosuudesta (50 euroa), joka on maksettava eräpäivään mennessä. Myönnetyn loman peruuttamisesta tulee ilmoittaa heti Solaris-lomiin, jotta joku toinen hakija voisi päästä vapautuneelle paikalle. Hakulomakkeita ja lisätietoja saa liiton paikallisyhdistyksistä, kotisivuilta ( Lomaviikot (ma la) heinäkuuta syyskuuta Reetta Nisulan valokuvia fi), toimistosta (p , tsil@tsil.fi) ja lomakodista (p ) sekä Solaris-lomien kotisivuilta ( jossa lomahakemuksen voi tehdä myös sähköisesti. Hakemukset liiton toimistoon viimeistään 14. huhtikuuta 9. kesäkuuta Onko vanhuuden yksinäisyys valheellista vapautta. Missä vaiheessa tuo olisi tajuttava ja muutettava. Ada Juvonen Mänttä-Vilppula

10 10 Uusi Invalidi 1/2014 Kevennyksiä Kulkumies saapui 1920-luvun alkuvuosina maalaistaloon Etelä-Pohjanmaalla ja kysyi yösijaa. Isäntä halusi kuitenkin tietää vieraasta tarkemmin: Kummalla puolella sitä tuli oltua viime kahinoissa? Valkoisten puolella, kulkumies vastasi. Isäntä vaikutti tyytyväiseltä ja antoi yösijan. Aamulla vieraan tehdessä lähtöä isäntä kuitenkin palasi vielä aiheeseen: Mitä siellä valkoisten puolella tuli tehtyä? Vankina oltiin, kulkumies vastasi. Laihialainen odotteli Vaasan lentoasemalla koneen lähtöä. Minnekäs sinä olet menossa? kysyi tuttava. Kanarialle. Jaa Kanarian saarille. Mikä sinut sinne pani lähtemään? No kun minä menin viime viikolla naimisiin, ja ajattelin tehdä jonkinlaisen häämatkan. Minne sinä olet nuorikkosi jättänyt? Hän jäi kotiin. Jäi kotiin! Nuorikko jäi häämatkan ajaksi kotiin, ei ole mokomaa ennen kuultu! Mitä kummallista siinä muka on? Hän on jo aikaisemmin käynyt Kanarialla. Varma vihje Mistä sokea laskuvarjohyppääjä tietää, että maa on lähellä? Opaskoiran talutushihna löystyy. Lehti oikeaan osoitteeseen Liiton paikallisyhdistysten jäsenten osoitteenmuutokset kulkevat Uusi Invalidi-lehden postitusrekisteriin yhdistysten kautta. Muistakaa siis ilmoittaa osoitteenne muuttumisesta ajoissa oman yhdistyksenne jäsenasioidenhoitajalle! Muita lehden tilaajia pyydetään ilmoittamaan osoitetietojensa muutokset liiton toimistoon sähköpostilla fi) tai postitse osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, Kulmavuorenkatu 5, Helsinki, tai faksilla numeroon (09) Helsingin Seudun Sairausja :n jatkovuosikokous torstaina alkaen klo Kinaporin palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A (sisäänkäynti myös Hämeentie 58 60), kerhohuone 1, 1. krs, Helsinki. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Juhlapyhät Vähäjärven lomakodissa PÄÄSIÄINEN Kolmen vuorokauden täysihoitopaketti jäseniltä 175 euroa ja lisävuorokaudet á 50 euroa, ei-jäseniltä 200 euroa ja lisävuorokaudet á 57 euroa. JUHANNUS Kolmen vuorokauden täysi- VÄHÄJÄRVEN LOMAKOTI Kevät keikkuen tulevi. Piristystä arkeen: lomalle Vähäjärvelle yksin, kaksin tai porukalla hinnat : A-osa 57euroa/vrk/hlö, B-osa 55 euroa/vrk/hlö Tarjoamme majoitusta, maukasta kotiruokaa, viihtyisiä tiloja, saunan löylyjä ja mukavaa yhdessäoloa Juhlat, kokoukset, pitempiaikaiset majoitukset Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea tutustumaan paikan päälle tai vieraile kotisivuillamme. Vähäjärven lomakoti Muntsilantie Hauho (Hämeenlinna) p. (03) s-posti: lomakoti@tsil.fi hoitopaketti jäseniltä 175 euroa ja lisävuorokaudet á 50 euroa, ei-jäseniltä 200 euroa ja lisävuorokaudet á 57 euroa. Lisätiedot ja varaukset Vähäjärven lomakoti p. (03) Tervetuloa! Porin Sairaus- ja. Toimintakalenteri keväälle 2014 Käsityökerhot: Nuorisotalolla, huone 4 klo Maanantaisin 7.4., 14.4., 28.4., 5.5. ja Tiistaikerhot: Nuorisotalolla, huone 3, klo : ja ja Kuntoharjulla: ja Hallituksen kokoukset: Nuorisotalolla, huone 3, klo ja Kuntoharjulla. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan Työ-lehden järjestöpalstalla. Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry:n tapahtumia 2014: MAALISKUU: Lähtö Tampereelle teatteriin klo Esityksenä Dario Fon riemukas farssi Ei makseta, ei makseta. Hinnat 65 /70. Hintaan sisältyy ruokailu. Kysykää peruutuspaikkoja! HUHTIKUU: Kerhot toimivat: Käsityökerho tiistaisin ja askartelukerho torstaisin, toimistossa alkaen klo Tervetuloa mukaan! TOUKOKUU: Kuka uskaltaa tulla mukaan, vaikk ei määränpäästä tietoakaan? Suositut Sokkotreffit. Lähtö klo 9.30 ja hinnat: jäsenet 55, muut 60. Huomioikaa lähtöaika! KESÄKUU: 9.6. Iltaristeily Viking Linen m/s GRACE-laivalla HEINÄKUU: Musiikillista kesäteatteria Raumalla. Esityksen nimenä on Suklaasydän ja esittäjinä Anna Hanski, Annika Eklund, Sani, Juhani Laitala ja Otto Kanerva. Orkesteria johtaa Antti Vauramo. Lähtö klo Hinnat 55 /60 sisältäen ruokailun. ELOKUU: Suunnitteilla kesämatka Savon suuntaan ja Kuopioon! Asia varmistuu ja valmistuu lähiaikoina. SYYSKUU: Totuttuun tapaan perinteellinen marja-/sieniretki Kokkon kotaan. Lähtö klo Hintatarkistus meneillään. Lisätietoja: Ritva p , Helli p tai toimisto p. (02) (ma ja ke klo 10 14). Lahden Seudun Sairausja : Kokoonnutaan joka kuukauden toisena keskiviikkona klo Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A, 3. krs. (ei kesä-heinäkuussa). KesäMäSä lauantaina klo Lahden satamassa. Pesäkallion teatteriretki heinäkuussa. Retki Sarvikuuttiin elokuussa. Seuraa tapahtumia Neuvokas.org/järjestöt -sivuilta. Uusi Invalidi -lehti netissä

11 Tampereen Tapaturmaja Kevätkauden muistio 2014 Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo , Näsilinnankatu 22 A 37, 6 kerros. puh (03) Kerhot joka torstai klo Pellervonkatu 9, Vammaisjärjestöjen tiloissa. Tule keskustelemaan ja kuulemaan edustajia eri sosiaalisilta aloilta. Kerran kuussa on yhteislaulua, tuolijumppaa, painonhallintaa ja arpajaiset. Kylpylämatka Tallinnaan Kevätrieha Tapiolassa 4.5. klo Lounaan hinta 8 euroa, lisäksi ohjelmaa ja arpajaiset. Teatteri Vielä ehtii Lisätietoja matkoista ja teatterista Irmeliltä puh. (03) tai Kaunista kevättä kaikille! Jyväskylän Seudun Sairausja Tapaturmainvalidien kevät 2014 Opintotilaisuudet: keskiviikkona alkaen klo 13.00: 9.4., ja Käsityökerho: keskiviikkona klo 10.00: 16.4., 21.5., ja Lukupiirit: keskiviikkona klo 11.00: 26.3., ja Vähäjärven retkistä, kotiseuturetkistä ja kevätkauden päätöksestä sovitaan erikseen. Kaikki kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Kerho- ja opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Helsingin Seudun Sairausja :n tapahtumia: Torstaikerho kokoontuu torstaisin klo Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A (sisäänkäynti myös Hämeentie 58 60), Helsinki, kerhohuoneessa 1, 1. krs. Askartelukerho on joka toinen maanantai parillisilla viikoilla klo Helsingin yhdistyksen toimistolla osoitteessa Kulmavuorenkatu 5. Toimiston aukioloajoissa on poikkeuksia; jotta ei tulisi hukkareissua, kannattaa soittaa ensin ja varmistaa, että toimisto on auki. Toimiston puhelin (09) Toimiston ollessa suljettuna puhelut kääntyvät automaattisesti yhdistyksen puheenjohtajalle Timo Piipolle. Uusi Invalidi 1/ liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki ark. klo hssti@kolumbus.fi Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991, fax.(09) Hämeenlinnan Tapaturmaja siht. Pasi Ranki Rinkelinmäenkuja 4 C Hämeenlinna pasiranki@jippii.fi Jyväskylän Seudun Sairausja Tsto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E Kerava Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie Kuopio paavo.antikainen@dnainternet.net Lahden Seudun Sairausja Pj. Ritva Korhonen liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut: Pankkiyhteys: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Loviisankatu 14 B Lahti ritva.a.korhonen@phnet.fi Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Hilkka Smolander Marjankatu 6 D Lappeenranta Nokian Tapaturma- ja Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A Nokia Oulun Sairaus- ja Pj. Anneli Kelloniemi Kuorimokatu 2 A Oulu anneli.kelloniemi@luukku. com Porin Sairaus- ja Pj. Anna-Liisa Pahkuri Toejoenpuistikko 30 D Pori Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Reino Leino Kuusistonk. 6 as Rauma Tampereen Tapaturmaja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Ojavainionkatu 4 B Tampere Turun Tapaturmaja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E Turku avoinna ma ja ke klo (02) , fax (02) tur.tsi@pp.inet.fi Pj. Kurt Laine kurt.laine@luukku.com Valkeakosken Ammattitautija Pj. Reino Rantala Apiankatu 9 A Valkeakoski reino.p.rantala@gmail.com Varkauden Vammaiset ry Pj. Saara Tuovinen Luttilantie 5 as Varkaus saaratuovinen@hotmail.com Vilppulan Sairausja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula Uusi Invalidi-lehden aikataulu vuonna 2014 Lehden numero Ilmestyy viikolla Aineisto liiton toimistoon viim. 2/14 vko 22 (toukokuussa) /14 vko 39 (syyskuussa) /14 vko 50 (joulukuussa) Aineistot liiton toimistoon sähköpostilla tsil@tsil.fi, faksilla p tai postitse osoitteella liitto, Kulmavuorenk. 5, Helsinki. Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. Julkaisija liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki toimisto avoinna ark Puh. ja faksi puh. (09) , faksi (09) Sähköposti ja kotisivut tsil@tsil.fi, Pankkiyhteys Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Päätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, Lahti puh , sp. antti.holopainen@a-klinikka.fi Toimituskunta Ritva Korhonen, Hannu Oittinen, Timo Piippo, Vesa Ruskeeniemi, Pauli Toikka Toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Taitto Asmo Koste Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki ISSN-numero

12 12 Uusi Invalidi 1/2014 Kunta-aktiivi vammaisten asialla Monessa kunnassa vammaisaktiivit hakemalla hakevat yhteyksiä kunnallisiin päättäjiin. Tulokset ovat milloin hyvät, milloin huonot, milloin siltä väliltä. Jo päättäjien saaminen yhdistyksen tilaisuuteen voi olla toimintakertomuksessa mainittava asia. Nokian kaupungissa on ainakin yksi suora yhteys vammaisyhdistyksen ja kaupungin päättäjien välillä, sillä Nokian tapaturma- ja sairausinvalidien puheenjohtaja Eero Salonen on pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu ja koulutuslautakunnan jäsen. Vuoden 1972 vaaleissa minut valittiin ensimmäisen kerran kaupunginvaltuustoon, ja pientä katkoa lukuun ottamatta olen ollut valtuustossa koko ajan. Koko ajan olen ollut myös koulutuslautakunnan jäsen, aluksi myös kansalaiskoulun johtokunnan puheenjohtaja, Salonen kertoo. Lakot ja työttömyys johtivat toimintaan Liki puolet tuosta 42 vuoden taipaleesta Salonen on ollut myös Nokian tapaturma- ja sairausinvalidien jäsen. Edesmennyt pitkäaikainen puheenjohtaja Pentti Riekkola veti Salosen mukaan toimintaan, jonka hän on kokenut todella tärkeäksi vaikuttamisen paikaksi. Vammaisjärjestöjen ja kunnallisten luottamushenkilöiden valppaus ja yhteistyö on tarpeen sekä lakien valmistelussa että niiden valvonnassa, sanoo nokialainen vammaisaktiivi ja kaupunginvaltuutettu Eero Salonen. Näen, että vammaisliike on yksi tärkeimmistä toiminta-aloista. Tuki ja yhteistyö tulevat tosi suureen tarpeeseen, sillä vammaisten puolestapuhujia ei ole liiemmälti. Soteja kuntarakennemuutospaineet sekä muut leikkaukset hyvinvointiin iskevät kipeimmin vähäosaisiin, joilla ei ole voimia puolustaa itseään, Salonen jatkaa. Samalla hän kiittelee Nokian luottamushenkilöitä, että laajalla rintamalla on vastustettu hyvinvoinnin alasajoa. Mutta mitä on tuon aktiivisuuden taustalla? Salonen tuli kunnallispolitiikkaan 24-vuotiaana, mutta taiston tuoksina oli tuttua jo nuoruusvuosilta. Se ei tietenkään ole tavatonta Nokian kaltaisella teollisuuspaikkakunnalla. Olin Nokian kumitehtaan maalarinverstaalla maalarinopissa. Jäin sinne hommiin, koska ammattiyhdistystoiminta alkoi heti kiinnostaa. Se oli kuohuvaa aikaa, lakkoja oli melkein päivittäin. Sitä kautta tulin mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. 70-luvun alussa meni muutama vuosi kansanopistossa ja sen jälkeen oli maalarin hommia vaihtelevissa kohteissa. Pisin jakso taisi olla kahdeksan vuotta Tampereen Hakalla. Työttömyysjaksoja tuli usein ja yhä pitempiä. 90-luvun alussa Salonen oli perustamassa Nokian työttömien yhdistystä, hän toimi myös yhdistyksen puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana. Liiton koulutus tukee paikallistoimintaa Nyt kun vanhuspalvelulaki velvoittaa perustamaan kuntiin vanhusneuvostot, on koulutuksesta suuri apu, että lain täytäntöönpanoa osataan seurata ja valvoa, muistuttaa Eero Salonen. Kun Nokian tapaturma- ja sairausinvalideissa tarvittiin uusia voimia johtoon, valittiin Salonen yhdistyksen puheenjohtajaksi ja sitä kautta liiton hallitukseen. Liiton laaja-alainen ja aikaansa seuraava sosiaalipoliittinen toiminta antaa hyvää tukea paikallisyhdistysten toiminnalle. Otamme kantaa palveluihin, etuuksiin, esteettömyyteen, kaavoitukseen, liikenteeseen, terveydenhuoltoon ja vammaisten työllisyyteen. Erityisen tunnustuksen Salonen antaa liiton koulutustoiminnalle, sillä ikääntyvien monivammaisten Ikmo-kursseilla koulutetaan omien oikeuksiensa puolustajia ja yhteisten asioiden ajajia liiton yhdistyksiin eri puolille maata. Nyt kun vanhuspalvelulaki velvoittaa perustamaan kuntiin vanhusneuvostot, on koulutuksesta suuri apu, että lain täytäntöönpanoa osataan seurata ja valvoa. Salosen mielestä myös omaishoitajien asioiden kuntoon saattaminen sekä terveydenhuollon, matka- ja lääkekustannusten yhtenäisen maksukaton toteutuminen ovat isoja kamppailukohteita, samoin syksyllä käynnistyvä sosiaalihuoltolain uudistus. Vammaisjärjestöjen ja kunnallisten luottamushenkilöiden tulee olla ajan tasalla lakien valmisteluissa ja täytäntöönpanossa, sillä niiden kannoilla on merkitystä, vaikka se ei aina välittömästi näykään. Vanhukset uusilla huutolaismarkkinoilla Salonen on ollut avustamassa esimerkiksi vammaisten kuljetuspalvelua koskevissa asioissa. Käytäntö on opettanut, että lääkärinlausunnolla on tosi suuri merkitys. Myös viranhaltijoiden toimintaa pitää valvoa. Tiedän tapauksen, että yksi ja sama viranhaltija on käynyt tarkastamassa tilanteen, valmistellut asian ja tehnyt päätöksen. Vanhusten sijoittaminen palvelukoteihin on uusi asia, jossa valppautta tarvitaan. Salonen on auttanut 92-vuotiasta äitiään, joka oli hoidossa Nokian terveyskeskuksen vuodeosastolla. Toimintaa tehostettiin ja äiti siirrettiin Tampereelle Attendon palvelukotiin. Nokian vanhuksia on sijoitettu myös Ikaalisiin ja Huittisiin sekä muihin ympäryskuntiin. Tämä on inhimillisesti väärin, mutta samalla verorahat menevät oman kunnan sijasta jopa veroparatiiseihin, kuten paljastukset Attendon toiminnasta kertovat. Kuntien lisäksi riistetään paikallisia pienyrittäjiä, jotka ostetaan pois palvelumarkkinoilta. Tässä riittää työsarkaa niin Saloselle ja Nokian yhdistykselle kuin kaikille liiton yhdistyksille ja aktiiveille eri puolilla Suomea. Uusien huutolaismarkkinoiden syntymistä ei saa sallia. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen