ERIKOISAJONEUVOT LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERIKOISAJONEUVOT LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Innopark Programmes Oy Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä Maaliskuu 2012 ERIKOISAJONEUVOT LOPPURAPORTTI

2 ERIKOISAJONEUVOT LOPPURAPORTTI SISÄLTÖ 1. Tausta ja toimeksianto Toimeksianto Selvityksessä toteutetut toimenpiteet 1 2. Erikoisajoneuvot toimialana Määritelmä Nykyinen yhteistyö erikoisajoneuvotoimialan laajalla kentällä Tärkeimmät kansainväliset kumppanit Yrityksiä yhdistävät teemat 6 3. Verkostoitumisen mahdollisuudet Yritysten odotukset verkostoitumisen suhteen Verkostoitumisen hyödyt Mitä verkostoituminen edellyttää? 8 4. Toimialan vahvistaminen Hämeessä Tulevaisuuden näkymät toimialalla Toimialan vahvistaminen Suositukset 12 TAULUKOT Taulukko 1. Selvitystyössä haastatellut henkilöt Taulukko 2. Haastatteluiden ja kyselyn yhteydessä esille tulleet yritykset Taulukko 3. Selvitystyössä tunnistetut yhteistyötarpeet Ramboll Management Consulting Mikonkatu 15 A, 3 krs HELSINKI P F

3 TAUSTA JA TOIMEKSIANTO Innopark Programmes Oy hallinnoi Hämeen osaamiskeskusta, joka toteuttaa Osaamiskeskusohjelmaan kuuluvaa Älykkäät koneet - klusteriohjelmaa. Nykyinen osaamiskeskusohjelmakausi kestää vuoden 2013 loppuun saakka. Älykkäät koneet- klusterin ohjelma-asiakirjassa on Hämeen osaamiskeskukselle annettu tehtävä Erikoisajoneuvo miniklusterin järjestäytymisestä. Hämeen osaamiskeskus on selvittänyt toimialan laajuutta sekä mahdollisesti klusterin toimialueeseen liittyviä yrityksiä ja pyrkinyt tiedottamaan näitä yrityksiä Älykkäät koneet hankkeista. Tällä hetkellä alan toimijoiden kansallisesti merkittävin klusteri toimii Ylä-Savon alueella. Erikoisajoneuvot on kapea ajoneuvoteollisuuden erityisosaamisala, joka suunnittelee ja valmistaa sekä liikenteessä että erityiskohteissa käytettäviä ajoneuvoja ja työkoneita. Osin teollisuus modifioi valmiita ajoneuvoja erityiskäyttöön tai valmistaa ajoneuvot alusta alkaen pieninä sarjoina. Ajo-neuvoissa myös automaatiolla ja tietotekniikalla on merkittä osuus. Suomessa on perinteisesti ollut siirtämiseen ja nostamiseen keskittynyttä konetekniikan osaamista (vetomestarit, kuljettimet). Myös kaivosteollisuudessa käytettävät laitteet ovat olleet pitkään kärkituotteita maailmassa. Kuljettamisen tehostaminen on ollut jo kauan tärkeä talouden tehostamiskeino. Kuljettamiseen liittyvää erityisosaamista on Suomessa ollut jo pitkään (esim. MEPA-kuljetuksiin soveltuvat erikoisrakenteet [meno-paluu]), mutta myös muuntyyppisten ajoneuvojen (mm. ambulanssit) valmistus on ollut arvostettua muualla maailmassa. Suomessa tehdään räätälöityjä ajoneuvoja massatuotannon sijaan. Erikoisajoneuvoja valmistetaan myös rautatie- ja meriliikenteeseen. 1.1 Toimeksianto Ramboll Management Consulting Oy:n tehtävänä Innoparkin toimeksiannossa on ollut täydentää OSKE -ohjelmakaudella aiemmin tehtyjä toimenpiteitä sekä luoda katsaus toimialan kypsyydestä tehdä yhteistyötä miniklusterimallilla. Selvitystyön toteutuksen menetelmiä ovat olleet perinteinen desk study (dokumenttianalyysi), sähköinen kysely sekä haastattelut. Osana selvitystyötä hankkeessa pyrittiin kartoittamaan tietoa alan nykytilasta ja kehitysnäkymistä, alan yrityksistä sekä niiden tarpeista. 1.2 Selvityksessä toteutetut toimenpiteet Selvitys aloitettiin kartoittamalla toimialan yrityksiä ja niiden yhteystietoja. Tässä yhteydessä hyödynnettiin myös olemassa olevia listoja (Innopark, Rautainen Savo palvelut/ylä-savon Kehitys). Näiden perusteella syntyi reilun viidenkymmenen yrityksen yhteystietolista, jota hyödynnettiin hankkeen seuraavissa vaiheissa. Yhtenä tehtävänä hankkeessa oli tuottaa kuvaus toimialasta, sen toimijoista, toimialaan yhdistävistä teemoista sekä yritysten mahdollisuuksista verkostoitua. Taustatietojen keräämiseksi suoritettiin sähköinen kysely, joka lähetettiin aiemmin kerätyn yhteystietolistan yrityksille. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä kahdeksan vastausta, joten vastausprosentti jäi vaatimattomaksi. Yritysten edustajien vastausinnokkuus ei muuttunut muutamasta muistutuksesta huolimatta. Vastausten joukossa oli vähäisestä vastausaktiviteetista huolimatta selvitystyön kannalta erittäin hyödyllistä tietoa. Kyselyn tulosten syventämiseksi toteutettiin myös huomattava määrä haastatteluja (katso taulukko 1). Haastateltavien joukossa oli niin yritysten kuin julkisen sektorin edustajia, ensin mainittuja enemmän kuin jälkimmäisiä. Haastatteluissa keskityttiin esimerkiksi alan kärkiyrityksiin, alihankintaan, tutkimus- ja tuotekehitysverkostoihin, yhteistyöhön sekä yrityksiä kiinnostaviin teemoihin. Haastattelujen sisältöä on avattu enemmän kappaleissa 2, 3 ja 4.

4 1-2 Taulukko 1. Selvitystyössä haastatellut henkilöt. Nimi Ari Kuikka Harri Kivelä Heikki Passiniemi Jari Osmala Jouko Tenhunen Jouni Teppo Juha Haverinen Kari Grön Lasse Pulkkinen Marko Elo Markus Talka Pasi Niemelä Raimo Karhu Rainer Jakobsson Risto Rautavirta Organisaatio LAMETAL Oy Tekes Ylä-Savon Kehitys Oy JO Development Oy Normet Oy Sisu Axles Inc Ponsse Oy Patria Wirma Lappeenranta Oy CrossControl Oy Finpro Codelma Oy Teknologiateollisuus ry Innopark Mavatech Yhtä aikaa muiden toimenpiteiden kanssa analysoitiin saatavilla olleita ohjelmadokumentteja. Dokumenttianalyysin toteutus osoittautui odotettua haasteellisemmaksi, koska materiaalia oli saatavilla vain niukasti. Tärkeimmät dokumenttien joukossa olivat Älykkäät koneet -ohjelmaasiakirja (2007) sekä strategiapäivitys Lisäksi selvityksen yhteydessä oli tavoitteena toteuttaa työpaja ja siten verkottaa erikoisajoneuvo -toimialaan kytköksissä olevia yrityksiä sekä luonnostella teemoja yhteiselle kehittämistoiminnalle. Pääteemana oli erikoisajoneuvoteollisuuden yhteisiin teknologisiin ja liiketoiminnallisiin haasteisiin vastaaminen. Kutsut työpajaan lähetettiin samoille yritykselle, joita oli pyydetty vastaamaan kyselyyn. Tapahtumaa mainostettiin myös Teknologiakeskusten liiton (TEKEL) Internetsivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (LinkedIn). Valitettavasti yritysten kiinnostus työpajaa kohden oli kuitenkin hyvin vähäistä. Määräaikaan mennessä työpajaan ilmoittautui vain neljä henkilöä, joista yksikään ei edustanut laitevalmistajayrityksiä. Tästä voidaan vetää monenlaisia johtopäätöksiä. Yksi vaihtoehto on, että alan yritykset tekevät omista lähtökohdistaan yhteistyötä, eivätkä halua lähteä mukaan miniklusterin muodostamiseen. Toinen selittävä tekijä ovat rajalliset aika- ja henkilöstöresurssit. Yritykset joutuvat miettimään tarkkaan, mihin panoksia suunnataan, ja mikä odotettavissa oleva hyöty panostuksesta on. Lisäksi on mahdollista, että kutsutut tahot eivät nähneen työpajan toteuttamisessa saatavan lisäarvoa yritykselle. Työpajalle yritettiin vielä etsiä korvaavaa ajankohtaa, mutta lopulta päädyttiin siihen, ettei uutta järjestetty tämän selvityksen puitteissa. Työpajasta peruuntumisesta huolimatta Ramboll Management Consulting on tuottanut raportin loppuun selvityksen siitä, miten toimialaa voitaisiin vahvistaa Hämeen osaamiskeskuksen alueella. Lisäksi on laadittu muutamia suosituksia selvityksessä tunnistettuja tarpeita tukeviksi jatkohankkeiksi sekä toimenpiteiksi.

5 ERIKOISAJONEUVOT TOIMIALANA 2.1 Määritelmä Osittain erikoisajoneuvotoimialan pienestä koosta ja hajanaisuudesta johtuen ei siitä ole olemassa yhteisesti käytettyä määritelmää. Yhden määritelmän mukaan erikoisajoneuvotoimiala on ajoneuvoteollisuuden pieni alahaara, joka suunnittelee ja valmistaa ajoneuvoja liikenteeseen sekä erikoiskäyttöön pienessä mittakaavassa. Toimialan yritykset sekä valmistavat ajoneuvoja että jatkojalostavat sarjatuotantoajoneuvoja tai valmistavat ja asentavat niihin lisälaitteita. Ajoneuvoissa olevien älykkäiden laitteiden ja ajoneuvojen käyttöturvallisuuden sekä käyttöergonomian lisääminen on keskeisessä osassa erikoisajoneuvoteollisuudessa, ja tämän takia automaatiolla ja tietoteknisillä sovelluksilla on merkittävä rooli toimialalla. Erikoisajoneuvotoimialaa on kuitenkin hankala rajata tarkasti sen laajuuden ja hajanaisuuden takia. Laveasti määriteltynä erikoisajoneuvotoimialan yrityksiksi voidaan katsoa kuuluvan puolustusteollisuuden, ajoneuvoteollisuuden, työkonevalmistuksen ja laivateollisuuden lisäksi myös muun muassa ajoneuvojen älykkyyttä lisääviä laitteita ja käyttöliittymiä sekä käyttöergonomiaa kehittäviä yrityksiä. Erikoisajoneuvotoimialan hajanaisuuden vuoksi osa yrityksistä, joiden voidaan katsoa toimivan erikoisajoneuvotoimialalla, eivät välttämättä itse näe edustavansa juuri erikoisajoneuvotoimialaa vaan pikemminkin jotain laajempaa toimialakokonaisuutta. Erikoisajoneuvotoimialalla ei siis ole selkeää yleisesti käytettyä rajausta tai määritelmää, ja siihen voidaan katsoa kuuluvaksi laaja kirjo eri toimialojen yrityksiä. Taulukossa 2. on listattuna keskeisimpiä yrityksiä, joita selvitystyöhön haastatellut tahot nimesivät. Taulukko 2. Haastatteluiden ja kyselyn yhteydessä esille tulleet yritykset. Yritys Tuote Paikkakunta Aplicom Telematiikkalaitteet Äänekoski Avant Tecno Pienkuormaajat Ylöjärvi Bronto Skylift Nostolavat Tampere Cargotec Lastinkäsittelyratkaisut Helsinki Cimcorp Portaalijärjestelmät Ulvila Codelma Sulauteutut ohjelmistot Janakkala Creanex Työkoneet Tampere CrossControl Hallintajärjestelmät Tampere Cybercom Plenware Tietotekniikkaratkaisut Tampere DA-Design Oy Sulautetut järjestelmät Jokioinen Epec Oy Hallintajärjestelmät Seinäjoki Espotel Sulautetut järjestelmät Tampere/Kuopio Exertus Elektroniikka-yksiköt Seinäjoki Hydroline Hydraulisylinterit Vuorela Iitin kymppikoneistus Oy Koneistusosat Kausala Insinööritoimisto Comatec Suunnittelu Tampere John Deere Metsäkoneet/työkoneet Tampere Junttan Lyöntipaalutuskoneet Kuopio Kalmar Kontin käsittelylaitteet Tampere Katsa Voimansiirtokomponentit Tampere Kilosoft Verkonhallintajärjestelmät Tampere Komas Konepajateollisuuden järjestelmät Jyväskylä Konecranes Nosturit Hyvinkää Koneistuspalvelu L&K Metalliteollisuuden alihankinta Hämeenlinna Kumera Voimansiirto Riihimäki Mantsinen Group Materiaalinkäsittelykoneet Ylämylly Maviteknik Metalliteollisuuden alihankinta Humppila M-Components Ajoneuvo- ja koneenosien valmistus Hämeenlinna MeVEA Simulointiratkaisut Lappeenranta Navitec Systems Kone- ja prosessisuunnittelu Espoo Normet Kaivosajoneuvot Iisalmi

6 1-4 OptoFidelity IT-sovellukset Tampere Patria Ajoneuvot (puolustusvälineteollisuus) Hämeenlinna/Tampere Pilkington Automotive Lasitus (ajoneuvojen lasitus) Laitila Ponsse Metsäkoneet Joensuu Premekon Oy Teräsrakenteet Joutseno Profile Vehicles Erikoisajoneuvot (ambulanssit&bussit) Iisalmi Rambooms Rakennuskoneet Lahti Rautaruukki Komponentit ja kokonaisratkaisut Helsinki/Hämeenlinna Remion Tietoliikennepalvelut Tampere Reponen Oy Metalliteollisuuden alihankinta Nakkila Rocla Trukit Järvenpää Sandvik Maanrakennuskoneet Tampere Sisu Axles Rakaiden ajoneuvojen akselistot Hämeenlinna Sisu Defence Sotilasajoneuvot Karjaa Space Systems Finland Käytettävyyden ohjelmistot Espoo Stalatech Ruostumattomat neliö- ja suorakaideputkipalkit Lahti SuniSoft IT-sovellukset Oulu Supset Metalliteollisuuden alihankinta Leppävirta Technion Ohjausjärjestelmät Naantali TTS Liftec Nosto- ja siirtolaitteet Pirkkala Tume-Agri Oy Maatalouskoneet Turenki Valtra Traktorit Suolahti Wapice IT-sovellukset Vaasa Veme Metalliteollisuuden alihankinta Laitila 2.2 Nykyinen yhteistyö erikoisajoneuvotoimialan laajalla kentällä Toimialan haasteellisuutta lisää alueellinen hajanaisuus. Häme ja Ylä-Savo ovat alueita, joihin on keskittynyt useampia alan yrityksiä. Hämeen alueella sijaitsevat esimerkiksi M-Components, Patria, Sisu Axles, Tume ja Ylä-Savossa puolestaan Ponsse, Normet, Junttan sekä Profile Vehicles. Myös Tampereella on muutamia merkittäviä toimijoita kuten John Deere, Katsa ja Sandvik. Näiden lisäksi alan yrityksiä on esimerkiksi Forssassa, Haapajärvellä, Karjaalla, Lahdessa sekä Oulussa. Kentän pirstaleisuus on yhtäältä edesauttanut alueellista yhteistyötä pienessä mittakaavassa ja toisaalta hidastanut verkostoitumista koko maan tasolla. Yhteistyössä tai alihankinnassa maantieteellinen läheisyys ei ole keskeinen osatekijä vaan yhteistyökumppanin paikallisuutta tärkeämpää vastaajien mielestä on osaaminen ja yhteiset intressit. Siksi on suositeltavaa, että miniklusteri ei pohjautuisi pelkästään yritysten sijainnin maantieteelliseen läheisyyteen. Selvitystyön yhteydessä toteutettujen haastattelujen sekä kyselyn perusteella voidaan todeta, että toimialalla tehdään jonkin verran yritysyhteistyötä. Esimerkiksi Ylä-Savossa on tehty epävirallista yhteistyötä (Normet, Junttan ja Ponsse). Käytännössä tämä tarkoittaa keskustelua sekä vapaaehtoista ajatusten vaihtoa yhteiseksi koetuista aiheista. Osa alueen yrityksistä on käynyt keskusteluja Patrian kanssa, mikä ei ole toistaiseksi johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin. Patria tuntuu olevan useille toimialan yrityksille kumppani, jonka kanssa haluttaisiin päästä tekemään syvempää yhteistyötä. Yritys toimii kuitenkin ensisijaisesti puolustusvälinetoimialalla valmistaen panssaroituja ajoneuvoja. Ehkä tästä syystä Patrialla ei nähdä suurta tarvetta verkostoitua tai lähteä mukaan yleisiin kehityshankkeisiin (kahdenkeskisiä hankkeita lukuun ottamatta). Haastatteluissa ja kyselyssä vastaajia pyydettiin nimeämään kotimaisia yrityksiä, joiden kanssa tehdään tai on tehty yhteistyötä. Nimettyjen organisaatioiden joukossa olivat Bronto Skylift, Cimcorp, Hydroline, John Deere, Kalmar, Komas, Konecranes, Koneistuspalvelu L&K, Kumera, Maviteknik, Normet, Pilkington Automotive, Ponsse, Premekon Oy, Profile Vehicles, Rambooms, Rautaruukki, Reponen Oy, Sandvik, Sisu Axles, Sisu Defence, Stalatech sekä Veme. Lisäksi mainittiin

7 1-5 FIMA:n jäsenyritykset, joita on kaikkiaan Osa FIMA:n jäsenyrityksistä on nimetty yllä. Näiden lisäksi jäseniä ovat Asostek, Avant Tecno, Cargotec,Creanex, CrossControl, Cybercom Plenware, DA-Design, Epec, Espotel, Exertus, Insinööritoimisto Comatec, Kilosoft, Kone, Mantsinen Group, MeVEA, Navitec Systems, OptoFidelity, Remion, Rocla, Space Systems Finland, Technion, TTS Liftec, Wapice, sekä ZenRobotics. Aluetason yhteistyöstä hyvä esimerkki on Ylä-Savossa toimivat alan yritykset (Junttan, Normet), jotka ovat verkostoituneet teknologiateollisuuden kanssa. Rakennuskonevalmistajat toimialaryhmä on yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on edistää jäsenyritysten toimintaa sekä vahvistaa alan kilpailukykyä. Yhteistyöllä pyritään lisäämään ja syventämään jäsenyritysten yhteistoimintaa ja huolehtimaan, että suomalaisen rakennuskonevalmistuksen näkemykset ja tarpeet otetaan eri yhteyksissä huomioon. 2 Mukana oleville yrityksille hyötyä on esimerkiksi alan teknisen ja kaupallisen kehityksen seuraamisesta ja sen edistämisestä, koska ryhmän toiminnalla pyritään vaikuttamaan alaa koskevaan kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin, direktiiveihin ja muihin viranomaismääräyksiin sekä suoraan että eurooppalaisen rakennuskonevalmistajien kattojärjestön, CECE:n (Committee for European Construction Equipment) kautta. Ryhmä on myös kokemustenvaihto- ja keskustelufoorumi, joka edistää ja kehittää jäsentensä välistä yhteistoimintaa yrityksille tärkeissä kysymyksissä pitämällä yhteyttä alan kannalta tärkeisiin viranomaisiin ja sidosryhmiin (esimerkiksi ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, VTT ja Vakola). Case Normet Normet on Ylä-Savossa sijaitseva yritys, joka tarjoaa ratkaisuja haastavaan maanalaiseen kaivos- ja tunnelitoimintaan. Normetin tuotteita ja palveluita ovat esimerkiksi betonin kuljetus, panostus, nosto ja asennus, maanalainen kuljetus sekä Semmco- ja Essverk -tuotteet. Normetin liiketoiminnan kasvu on viime vuosina ollut nopeaa (n. 30 % vuodessa) ja tulevaisuuden kasvua tukevat kaivostoiminnan voimakas siirtyminen maan alle sekä maanalaisen rakentamisen lisääntyminen ahtaaksi käyvissä suurkaupungeissa. Normet on erinomainen esimerkki kansainvälistyneestä suomalaisesta yrityksestä Normetin 700 työntekijästä yli puolet työskentelee ulkomailla ja peräti 90% myynnistä tulee ulkomailta. Tasavallan presidentti on myöntänyt yritykselle kansainvälistymispalkinnon helmikuussa Normet tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa perustutkimuksessa, automaatiokehityksessä, teollisessa muotoilussa ja suunnittelussa. Kehitys- ja suunnitteluprosessissa käytetään alan kehittyneimpiä ohjelmistoratkaisuja ja tuotteen kaikki tiedot tallennetaan sen elinkaaren ajalta globaaliin PDM / PLM (tuotetiedon hallinta ja tuotteen elinkaaren hallinta) - järjestelmään. Tuotekehitys perustuu modulaarisiin tuotejärjestelmiin kaikissa keskeisissä asiakasprosesseissa, kuten betoniruiskutuksessa, räjähdysaineiden panostuksessa, nosto- ja asennustöissä, rusnauksessa, sekä henkilö- ja materiaalikuljetuksessa. Modulaariset tuotejärjestelmät vastaavat asiakkaan tarpeisiin yksinkertaisista kuljetusajoneuvoista automatisoituihin, itseliikkuviin kallionlujituslaitteisiin. Tekes on tukenut yritystä esimerkiksi tuotekehityksessä sekä toimintamallien kehittämisessä. Ylä-Savossa toimijat ovat verkostoituneet pienessä mittakaavassa. Normetin tavoitteena on kuitenkin tarkastella koko maan tilannetta erikoisajoneuvojen osalta. Yritys haluaisi löytää osa-alueita, joissa eri toimijoille voisi löytyä yhteisiä kehittämistarpeita (kuten esimerkiksi teknologia, käytettävyys ja ergonomia). Tällä hetkellä epävirallista yhteistyötä (lähinnä ajatusten vaihtoa) tehdään Ponssen ja Juntanin kanssa. Myös Patrian kanssa on käyty keskusteluja

8 Tärkeimmät kansainväliset kumppanit Toimintakentän kotimaista hajanaisuutta ja yhteistyön rakentamisen haasteellisuutta lisää myös yritysten lisääntynyt kansainvälinen omistus. Monet yritykset, jotka ovat perinteisesti toimineet alueellisesti ja käyttäneet paikallisia alihankkijoita, ovat kansainväliseen omistukseen siirtyessään vetäytyneet kotimaisista yhteistyökuvioista. Osittain ongelmana on ollut myös sopivien kotimaisten yhteistyökumppaneiden puuttuminen. Jotkin suuret toimijat (esimerkiksi Valtra) kuuluvat nykyään kansainvälisiin konserneihin, jolloin kansainväliset yhteistyöverkostot syntyvät emoyhtiön kautta. Toisaalta esimerkiksi Patrian näkökulmasta kiinnostus yhteistyöhön on ajoneuvotekniikan ja liikennetekniikan puolella, tällaisia toimijoita ei Suomessa kuitenkaan ole Sisua lukuun ottamatta. Tällöin kumppaneiden etsiminen ulkomailta on luontevaa Patrian tapauksessa. Useasti suurilla yrityksillä kansainvälinen yhteistyö ajaa paikallisuuden edelle laadun, toiminnan laajuuden ja sopivien tuotteiden takia. Pienemmillä yrityksillä tuotanto on pääasiassa Suomessa, mutta markkinat saattavat olla osittain ulkomailla, jolloin jälleenmyynti tapahtuu kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Yrityshaastatteluissa tärkeimmiksi kansainvälisiksi kumppaneiksi mainittiin juuri jälleenmyyntiverkostojen edustajat. 2.4 Yrityksiä yhdistävät teemat Yrityshaastatteluissa todettiin erikoisajoneuvotoimialan olevan niin laaja, että on vaikea löytää selkeää yhdistävää teemaa. Toimivan yhteistyöteeman haasteeksi nähtiin myös useasti risteävät liiketoimintaintressit sillä yrityksillä on omat tuotteet ja liiketoimintamallinsa, joiden yhdistäminen kilpailijoiden kanssa on ongelmallista. Yhteistä tekemistä pidettiin luontevampana toiminnoissa, jotka eivät ole toimialaspesifejä (esimerkiksi alihankinta, markkinointi ja ulkomaankauppa). Ajoneuvojen käyttöergonomia sekä käyttöliittymät nähtiin yhteisinä intresseinä, joiden uskottiin tuovan synergiaa tuotekehityksen ja suunnittelun saralla. Nämä teemat nähtiin myös merkittävinä tulevaisuuden trendeinä. Erikseen nostettiin esille EU-standardeihin vaikuttaminen, mitä pidettiin tärkeänä koko toimialan kehityksen kannalta. Se kuitenkin edellyttäisi yrityksiltä aktiivisuutta. Kaikilla liiketaloudellisessa toimintaympäristössä operoivilla yrityksillä on myös omat kustannuspaineet. Erikoisajoneuvotoimialan kirjavan yritysjoukon kustannuspaineet koostuvat usein erilaisista osatekijöistä, tästä huolimatta haastatellut yritykset uskoivat kustannuspaineista löytyvän kaikkia kiinnostava teema johon voitaisiin yhteistyöllä löytää ratkaisuja. Sähköisen kyselyn perusteella (8 vastausta) kiinnostavimpia yhteistyön kohteita olisivat laitteiden teknologiaan liittyvät kehittämishankkeet (75 prosenttia vastanneista valitsivat tämän vaihtoehdon), yleinen verkottuminen ja tiedonvaihto (62,5 prosenttia vastaajista), laitteiden ergonomiaan, käytettävyyteen ja ulkoisiin ominaisuuksiin (esim. melu) liittyvät kehittämishankkeet (puolet vastaajista), tuotantoketjuihin (alihankinta, osatoimitus, logistiikka jne.) liittyvät kehittämishankkeet (puolet vastaajista). Mielenkiintoa herätti myös laitteiden valmistusprosessiin liittyvät kehittämishankkeet (neljännes vastaajista). Sen sijaan koulutusta ja työntekijöiden osaamisen kehittämistä ei pidetty tässä yhteydessä tärkeänä.

9 VERKOSTOITUMISEN MAHDOLLISUUDET Verkostoituminen on ollut toimialan agendalla jo usean vuoden ajan, ja Hämeen osaamiskeskusohjelmalle on annettu kansallinen mandaatti tiedottaa erikoisajoneuvot -klusterista sekä koota Älykkäät Koneet -hankkeita erikoisajoneuvovalmistajille. Toiminnan tavoitteena on ollut saada valmistajat järjestäytymään kansalliseksi miniklusteriksi (ohjelma-asiakirja). Yritykset ovat toki verkostoituneet sisäsyntyisesti myös omasta aloitteesta. Esimerkiksi Ylä-Savossa alan yritysten kesken on käyty epävirallista ajatusten vaihtoa vuosien ajan. Odotetusti paikallinen yhteistyö on usein liittynyt aiheisiin, joissa yhteisten intressien löytäminen on ollut helpompaa kuin kansallisesti toteutettuna (kuten tuotantoverkostojen kehittäminen sekä toimittajat). Viime vuosina yhteistyössä on kuitenkin ollut havaittavissa hiipumisen merkkejä. Hämeen Osaamiskeskusohjelman tehtävään liittyen miniklusterin toimintaa on viety eteenpäin järjestämällä työpajoja (keskittyen esimerkiksi muotoilun teemaan). Vuonna 2009 Hämeenlinnassa järjestettiin Muotoilu24 -työpaja, jossa aiheena oli Erikoisajoneuvot - klusterin yrityksille teollisenmuotoilun käyttöönoton uusi menetelmätestaus. Verkostoitumisen myötä Ylä-Savoon on syntynyt käytännön tuloksena alueellinen erikoisajoneuvoklusteri. Kolmas yhteistyökanava (yksityisen sektorin sekä yhdistystoiminnan lisäksi) on julkinen sektori. Esimerkiksi FIMA:ssa ovat mukana myös seuraavat tutkimuslaitokset sekä kehitysorganisaatiot: Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, Tampereen Teknillinen Yliopisto (TTY)/Intelligent Hydraulics and Automation, TTY/Koneensuunnittelu, Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto/Älykkäiden koneiden laboratorio, VTT/Asiakasratkaisut, VTT/Industrial systems, MTT, Frami Oy, Hermia Oy ja Teknologiakeskus Techvilla Oy. Puolet sähköiseen kyselyyn vastanneista yrityksistä on mukana kotimaisissa tutkimus- ja tuotekehitysverkostoissa, joita ovat FAMOUS/Fimecc, Metsäklusterin SHOK, GloInt sekä FIMA (työkoneet). Kolme yritystä on ollut mukana kehittämishankkeissa (Tekesin yritysryhmähankkeet, TIL- TU- digitaalisuus tuotetiedon hallinnassa), joihin on osallistunut muitakin yksityisen sektorin organisaatioita. Lisäksi yhteistyö on ollut aktiivista julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Kahdeksasta yrityksestä seitsemän on toiminut yhdessä Tekesin ja viisi yritystä alueellisen ELY-keskuksen kanssa. Muutama yritys on myös tehnyt yhteistyötä joko paikallisen teknologiakeskuksen tai seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan kanssa. Eräs yksityisen sektorin organisaatio on puolestaan kehittänyt toimintaansa korkeakoulun avulla. 3.1 Yritysten odotukset verkostoitumisen suhteen Yleisimmiksi odotuksiksi verkostoitumisen suhteen yrityshaastatteluissa nousivat uusien toimintatapojen ja kustannushyötyjen löytyminen. Verkostojen avulla toivottiin myös löydettävän yrityksiä, joilla on samansuuntaiset intressit. Erikoisajoneuvotoimialan hajanaisuus ilmeni näkemyksessä, joissa uskottiin, etteivät muut toimialan yritykset välttämättä tienneet mitä pienet yritykset tekevät. Täten yhteistyöverkostojen kautta toivottiin saatavan paitsi näkyvyyttä, myös uskottavuutta omalle toiminnalle. Erään haastateltavan sanoin: Valloillaan on näkemys, että toiminta on muutaman Pelle Pelottoman puuhastelua vaikka yritykset ovat kohtalaisen isoja insinööritaloja. Kyselyvastauksissa verkostomaisessa toiminnassa yritykset pitivät tärkeänä, että se (joko verkosto itsessään tai esimerkiksi yhteiset hankkeet) tuo osallistujille todellista lisäarvoa. Tunnistettu (kehittämis-)tarve on myös hyvä kannustin yhteiseen tekemiseen. Oman haasteensa kehittämiselle tuo toimialan yritysten erikoistumisen aste ja hieman ristiriitaisesti se, että yhteistyön tulosten pelätään hyödyttävän enemmän mukana olevia kilpailevia yrityksiä. Lisäksi yhteistyökumppaneiden tulisi edustaa sopivaa huippuosaamista, mitä ei aina ole Suomessa välttämättä tarjolla kuten on aiemmin todettu Patrian tilannetta kuvaavassa kohdassa.

10 1-8 Sähköiseen kyselyyn vastanneet yritykset olisivat valmiita lähtemään mukaan alan kansalliseen verkostoon (miniklusteri) mikäli verkostossa olisi edustettuna ainakin tuotteen omistajia, FIMA:n jäsenyrityksiä, maatalous- ja työkonevalmistajia ja niiden kumppaneita sekä tutkimuslaitoksia ja linja-autokorien valmistajia. Lisäksi mainittiin myös hitsaukseen ja leikkaukseen sekä profiilien taivutukseen erikoistuneita yrityksiä. Keskeinen viesti haastateltavien odotuksista oli, että keskeinen tavoite on toiminnan kannalta oikeiden yhteistyötahojen löytäminen ja saattaminen saman pöydän ääreen sen sijaan, että kutsuttaisiin kaikki mahdolliset alan toimijat mukaan. 3.2 Verkostoitumisen hyödyt Selvitystyötä varten haastateltujen yritysten näkemysten mukaan verkostoyhteistyöstä saatavat hyödyt ovat riippuvaisia mukana olevista toimijoista sekä verkoston toimintamallista. Verkostoitumalla (alueellisesti sekä kansallisesti) yritykset näkevät sekä mahdollisuuksia että haasteita. Yleisesti ottaen yritykset olivat sitä mieltä, että oman osaamisalan verkostoon kuuluminen on kannattavaa, mutta verkostossa tulee olla myös selkeä kosketuspinta yrityksen liiketoimintaan. Mukana olevien yritysten sitoutumisen aste ja aktiivisuus vaikuttavat huomattavasti siihen, miten verkostoa voidaan hyödyntää. Verkostoon sitoutuminen voi todella tuoda merkittävää lisäarvoa jäsenilleen tai olla vain näennäinen tiedon vaihtamisen kanava. Tiivis ja aktiivinen verkosto voisi olla hyvä foorumi esimerkiksi lainsäädännön ja EU-standardien kehityksen seuraamiseen ja sen kehitykseen vaikuttamiseen. Keskeisimmiksi hyödyiksi nähtiin yleinen tiedon vaihtaminen ja toimintamallien vertailu. Yritykset näkivät tärkeäksi päästä peilaamaan omaa toimintaa muiden yritysten toimintaa. Verkostot nähtiin myös otollisina markkinointikanavina toimialalla. Yhteistyön hyödyt realisoituvat mahdollisina yhteistyökuvioina kun toimijat löytävät itselleen sopivat yhteistyökumppanit. Verkostojen kautta uskottiin saavan myös vetoapua kansainvälisille markkinoille. Erityisesti pienet yritykset näkivät verkostoitumisen mahdollisuutena edistää kansainvälistä toimintaa muun muassa markkinointiyhteistyöllä. Tällaisesta yhteistyöstä annettiin esimerkkinä useamman pienyrityksen yhteinen messuedustus kansainvälisillä messuilla. 3.3 Mitä verkostoituminen edellyttää? Toimivan yhteistyöverkoston luominen edellyttää yrityksiltä selkeää kiinnostusta yhteistyöhön ja yhteistyötoimintaan panostamista. Erään haastateltavan mukaan yrityksiä ei lähtökohtaisesti kiinnosta muu kuin omat tuotteet ja liiketoimintansa kannalta keskeiset teemat. Jokainen yritys hoitaa toimintaansa omien toimintamallien ja liiketoimintamalliensa kautta - mikäli selkeää kosketuspintaa yrityksen toimintaan ei löydy niin kiinnostus yhteistyöhön on myös vähäistä. Erään haastateltavan näkemyksen mukaan keinotekoisen klusterin luominen ei ole mielekästä sillä pelkästään yritysedustajien kutsuminen juomaan kahvia ei synnytä yhteistyötä, mutta mikäli löydetään yhteinen intressi, niin siitä voi lopulta syntyä yhteishankkeiden kautta toimiva klusteri. Tämän yhteisen intressin löytäminen on haasteellista, ei vähiten sen takia, että erikoisajoneuvotoimiala on kooltaan kovin pieni ja hajanainen. Erään haastateltavan näkemyksen mukaan tämän takia toimivan yhteistyöverkoston synnyttämisessä olisi tärkeää keskittyä niihin muutamaan isoon kärkiyritykseen ja pyrkiä rakentamaan niiden ympärille yhteistyötä eikä yrittää saada väkisin kaikkia mukaan. Haastateltujen asiantuntijoiden ja yritysedustajien näkemyksien mukaan yritysyhteistyötä rakennettaessa on tärkeää kuulla yrityksen tarpeita eikä luoda pelkästään rakenteita. Erikoisajoneuvotoimialan kirjavuus edellyttää yhteistyöltä joustavuutta. Siitä huolimatta, että muun muassa ajoneuvo-, metsäkone- ja työkoneteollisuudella on yhteisiä komponentteja ja sovelluksia sekä ovat tavallaan samaa tuoteperhettä, tulisi toimivaan yhteistyöhön olla yhteinen liiketaloudellinen kosketuspinta.

11 1-9 Toimivalle kehitysyhteistyölle nähtiin tärkeäksi päämäärien asettaminen aikaisessa vaiheessa ja työnjako. Haastateltavien mukaan kokemus on osoittanut, että hanketoiminta saattaa mennä helposti puuhasteluksi. Haasteltavat toivat esille yritysten erilaisen kyvyn ja halun yhteistyölle. Pienemmillä yrityksillä ei aina ole ollut resursseja yhteistyöhön, vaikka halukkuutta olisi ollutkin. Tärkeimpiä edellytyksiä verkostoitumiselle ovat käytettävissä olevat resurssit sekä hankkeet, joiden aiheet on viety yleiseltä tasolta konkretiaan. Etenkin pienemmissä yrityksissä tutkimus ja tuotekehitys ovat muutamien tai jopa yhden henkilön varassa, jolloin työpäivästä on vaikea irrottaa ns. ylimääräistä aikaa t&k hankkeisiin. Tätä kuvaa osuvasti erään vastaajan kommentti: Resursseja ei ole jakaa useampaan koriin. Resurssipulan lisäksi edellytyksenä toimivalle t&k-yhteistyölle nähtiin selkeät omistussopimukset. Esimerkiksi pienet yritykset saattoivat nähdä yhteistyön hankalaksi kilpailullisista syistä. Yrityksellä saattaa olla toteutuskelpoinen liikeidea, mutta ei resursseja sen toteuttamiseen. Tästä huolimatta ideaa ei uskalleta tuoda mukaan yhteistyökuvioon tuotekopioinnin pelossa. Toimivaa yhteistyötä voidaan kehittää tutkimuspuolella usein ns. esikilpailuvaiheessa, jossa tavoitteet on asetettu tarpeeksi kauas eikä kaupallisia tuotteita ole vielä olemassa. Suurena haasteena toimialalla on ollut käynnistää hankkeita, jotka ovat riittävän spesifejä (kovin yleiselle tasolle jäävä teema ei tuo osallistujille tarvittavaa lisäarvoa) ja joihin sitoutuisi riittävä määrä yrityksiä. Hankkeiden kesto ei myöskään saisi olla kovin pitkä (mielellään alle vuosi), ja monille yrityksille esimerkiksi SHOKien tutkimushankkeet kestävät liian kauan, jotta niihin haluttaisiin sitoutua. Haastateltavat kritisoivat hankkeissa myös hidasta käynnistymisvaihetta usein menee pitkään ennen kuin mitään konkreettista tapahtuu Esteenä tai vähintään hidasteena on pidetty myös yrityskentän hajanaisuutta. Ainakaan toistaiseksi ei ole käynnistetty hankkeita, jotka kiinnostaisivat aidosti riittävän monia yrityksiä. Toinen ääripää on, että hankkeissa on paljon päällekkäisyyttä, mikä johtuu yritysten aikatauluista. Koetaan, että ei voida jäädä odottamaan toisia, vaikka hankkeessa olisikin havaittavissa yhteisiä intressejä. Eräs vastaaja epäili uuden verkoston rakentamisen järkevyyttä, koska hänen mielestään vastaavia on jo olemassa eri puolilla Suomea. Yhteistyökuviossa ollaan oltu mukana eri toimialoilla, mutta menee helposti väkisin vääntämiseksi jos ei löydy selkeää kosketuspintaa yrityksille.

12 TOIMIALAN VAHVISTAMINEN HÄMEESSÄ Erikoisajoneuvotoimiala voidaan nähdä joko kapeasti vain Hämeessä ja Ylä-Savossa toimivana tai laajemmin koko maan kattavana toimialana. Klusteri itsessään ja sen lisääntyvä vienti nähdään voimavarana, joka luo mahdollisuuksia toimialalle nykyistä laajemmin. Tätä kautta on mahdollista kehittää kilpailukykyä maailmalla sekä oppia puolin ja toisin uusia toimintatapoja. Verkostoituminen tarjoaa myös mahdollisuuden löytää miniklusterin sisällä avainkehitysalueita, joihin panostamalla voidaan saada aikaiseksi kilpailukykyistä osaamista näillä tärkeimmillä osaamisalueilla. 4.1 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Teknologiateollisuus ry:n arvion mukaan kuljetusvälineklusterin (sisältää käytännössä kaikki maalla liikkuvat ajoneuvot, mutta ei laivoja eikä lentokoneita) liikevaihto koko Suomessa on noin 3,5 miljardia euroa. Mikäli mukaan lasketaan kaikki sidosryhmät, tuotannon arvo on noin 7 miljardia euroa. Erikoisajoneuvotoimialan osuutta tästä on vaikea arvioida, koska se koostuu useasta eri toiminnasta mukaan lukien esimerkiksi ohjelmistovalmistajat. Asiantuntija-arvioiden mukaan ajoneuvoteollisuuden tulevaisuuden näkymät tulevat Suomessa olemaan vähintäänkin haasteellisia. Suurimpana ongelmana nähtiin tuotannon pieni mittakaava ja etäisyys markkinoihin. Suomalaisilla tuottajilla on vaikeuksia pärjätä tuotannossa suurille eurooppalaisille tuotantoyksiköille. Eräs keino pärjätä kilpailussa tulevaisuudessa on lisätä tuotteiden älykkyyttä ja kehittää kokonaiskonsepteja. Osa haastatelluista yrityksistä uskoikin älykkäiden tuotteiden ansioista tulevaisuuden näkymien olevan positiiviset kovenevasta kansainvälisestä kilpailusta huolimatta. Haastateltujen asiantuntijoiden ja yritysedustajien yhteisenä näkemyksenä oli, että tulevaisuudessa erilaiset kehittyneet käyttöjärjestelmät, anturit ja hallintalaitteet tulevat yleistymään ajoneuvoissa. Haastateltavat uskoivat että yhä useampi työkone tullaan yhdistämään osaksi kokonaisprosessia metsäkoneiden tapaan sähköisesti yli verkon. Myös järjestelmien, joissa prosessia voidaan hallinnoida ja koneiden kanssa kommunikoida reaaliajassa uskottiin yleistyvän muun muassa tavarankuljetuksessa. Lisäksi erilaisten työkoneista tuttujen Drive By Wire -järjestelmien uskottiin yleistyvän logistiikkapuolella, vaikka toistaiseksi laki kieltää sovellusten käytön tieliikenteessä. On todennäköistä, että käyttöön tullaan ottamaan myös ajoneuvokohtaiset käytönseurannat, joilla voidaan ratkaista esimerkiksi verotuksellisia toimintoja. Venäjää pidettiin kasvavana markkina-alueen, jossa erikoisajoneuvoilla on tulevaisuudessa suuri kysyntä. Suomen maantieteellinen asema pohjoisella pallonpuoliskolla uskottiin mahdollistavan Living Lab tyyppisen testaus- ja kehitystoiminnan arktisille työkoneille. 4.2 Toimialan vahvistaminen Toimialan vahvistamisen tulisi lähteä siitä, että löydetään yrityksiä aidosti kiinnostava yhteistyöteema. Yrityshaastatteluiden ja sähköisen kyselyn perusteella on havaittu yhteistyölle olevan kysyntää, mikäli se aidosti liittyy yrityksen liiketoimintaan. Mutta kuten tiedetään - yhteisen teeman löytäminen on haasteellista. Sähköisessä kyselyssä yrityksiltä kysyttiin millaisia konkreettisia toimenpiteitä toimialan vahvistamiseksi tulisi tehdä? Erään ehdotuksen mukaan yrityksille tulisi synnyttää tuotekehitystä tukeva luotettava instanssi jossa yritys voi testata tuoteaihiota ja saada tehokkaita markkinointiin tai jatkokehittämiseen liittyviä suosituksia. Toisen näkemyksen mukaan toimialaa voitaisiin alueellisesti vahvistaa lopettamalla alueelliset yritystuet, joilla ylläpidetään tappiollista toimintaa ja vinoutetaan markkinoita. Yritys- ja asiantuntijahaastatteluissa uskottiin yhteistyön vahvistavan toimialaa edellyttäen, että yrityksillä on tahtotila verkostoitua. Haastatteluissa ei noussut esille yksittäistä teemaa, jolla toimialaa voitaisiin vahvistaa, mutta muutamia hyväksi havaittuja yhteistyön muotoja ehdotettiin. Esimerkkinä toimivasta yhteistyötä annettiin CBRN-Finland. Tämä on löyhä yhteisyöverkosto, jossa on lähetetty mm. yhteinen edustaja messuille. Yritykset voivat osallistua toimintaan oman tarpeen mukaan ja näin rahallinen panostus pysyy kohtuullisena.

13 1-11 Yritysten yhteistyön käynnistäminen kannattaa oman kokemukseni mukaan käynnistää "helpoista" osa-alueista. Erilaiset toimintatapojen ja toimittajaverkoston kehittämisasiat ovat tällaisia. Kun niissä opitaan tekemään yhteistyötä, niin myöhemmin voidaan syventää yhteistyötä myös tuotekehityksen suuntaan. Jos toimialan vahvistamista mietitään alueellisesta näkökulmasta, hyvänä esimerkkinä voitaisiin käyttää Lahtea tai Seinäjokea. Lahti on kymmenessä vuodessa noussut kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi kärkialueeksi Cleentech -alalla ja Seinäjoen alue on merkittävä tekijä esimerkiksi elintarviketeollisuudessa. Lahden menestyksen on mahdollistanut selkeä fokus rahoituksen suuntaamisesta ja päämääristä niin rahoittajan (Lahden kaupunki) kuin hakijan (Tiede- ja yrityspuisto) näkökulmasta. Hankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon alueelle/yrityksille tuleva hyöty. Sama pätee kansallisen ja EU-rahoituksen hyödyntämisessä. Tällainen toimintamalli olisi monistettavissa myös Hämeeseen, mutta se edellyttää eri toimijoiden yhteisen tahtotilan löytymistä.

14 SUOSITUKSET Erikoisajoneuvotoimialan yritysten sijaitessa maantieteellisesti etäällä toisistaan, ei perinteinen tietylle alueelle rajautuva klusteri ole välttämättä suositeltavin vaihtoehto. Yritysten etäisyyden takia yhteistyötä tulisi rakentaa verkostomaisen toimintamallin pohjalle. Yrityshaastatteluissa nousi esille kiinnostus löyhemmistä yhteistyöverkostoista, joihin yritykset voisivat osallistua senhetkisten omien resurssien ja tarpeiden mukaan. Yhteistyöhön osallistumisen kynnys tulee laskea mahdollisimman matalaksi, jolloin virtuaalinen verkostoituminen olisi luontevin tapa organisoitua. Virtuaalinen verkostoituminen mahdollistaa maantieteellisesti hajanaisen yritysjoukon tiiviin vuoropuhelun vähäisillä resursseilla. Virtuaalinen verkostoituminen laskee osallistumisen kustannuksia ja säästää resursseja mm. matkustamisessa sekä mahdollistaa pienempien yritysten aktiivisen mukaan tulon yhteistyöhön. Haastateltavat yritykset näkivät resurssikysymyksen tärkeäksi asiaksi, vähäisillä resursseilla ei pystytty osallistumaan kaikkiin mahdollisiin tapahtumiin. Virtuaalinen verkosto vaatii hengissä pysyäkseen myös aika-ajoin kokoontumisia, esim. seminaareja, joihin osallistujat voivat osallistua kiinnostuksen ja tarpeen mukaan. Haastateltavat totesivat myös, että Suomessa on jo olemassa hieman vastaavia yhteistyöverkostoja, joita tämä hanke sivuttaa. Tulevan yhteistyöverkoston tulisikin löytää oma paikkansa erilaisten verkostojen joukossa, jotta siitä olisi konkreettista hyötyä yrityksille. Verkosto tarvitsee vetäjän. Teknologiateollisuus ry voi tarjota tukea, mutta ei lähde koordinaattoriksi. Kaikkiaan voi olla haasteellista löytää taho, joka olisi valmis sitoutumaan tehtävään pitkäksi ajaksi. Kvartaalitaloudessa toimiville yrityksille vuosikin on pitkä aika. Yksi vaihtoehto olisi kierrättää verkoston ylläpitäjän roolia mukana olevien yritysten kesken. Järjestely myös sitouttaisi ja motivoisi osallistujia paremmin, koska kaikilla olisi yhtäläinen vastuu kannettavanaan. Toinen vaihtoehto olisi, että verkoston omistajana toimisi ensin Älykkäät koneet osaamiskeskus - ohjelma, joka vastaisi verkoston käynnistämisestä ja rakentamisesta. Toimiva verkosto voitaisiin luovuttaa myöhemmässä vaiheessa yritysten johdettavaksi kiertävällä omistajuudella. Yhteistyön kannalta olennaista on yhteisen intressin löytäminen. Tämä voi osoittautua haasteelliseksi, koska toimiala ei ole varsinaisesti yhtenäinen. Synergiaetua osallistuville yrityksille voisi löytyä ainakin yhteisistä alihankintakanavista sekä markkinointiyhteistyöstä. Kilpailun kiristyessä kansainvälistyminen on tärkeää ja tätä silmällä pitäen Finpron kytkeminen mukaan verkoston toimintaan olisi suositeltavaa. Verkosto voisi hankkia kohdennettua maa/alue-tietoa uusista markkinoista Finpron avulla. Yksittäisten yritysten kehittämistarpeita ja kansainvälistymistä ajatellen tukea tarjoaa myös Entreprise Europe Network (EEN), jossa on mukana 600 partneriorganisaatiota 50 maasta, 4000 asiantuntijaa sekä yli 23 miljoonaa PK-yritystä. EEN:n avulla on mahdollista löytää kumppaneita niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla maksuttomia yritysneuvonta- ja tiedotuspalveluita hyödyntämällä. Yhteistyökumppaneiden etsimiseen tarjottavia työkaluja ovat esimerkiksi teknologiaja liiketoimintapörssi sekä erilaiset yrityskontaktitapahtumat. Alan yritykset eivät välttämättä tunne EEN -verkostoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Tiedottaminen tästä ja muista yhteistyöja rahoituskanavista olisi yksi tärkeä tehtävä, jonka verkosto voisi ottaa hoitaakseen vastaten tietotulvan asettamaan haasteeseen (relevantin ja kohdennetun tiedon löytämisen vaikeus Internetistä ja muista tietolähteistä). Lisäksi osa alan toimijoista toivoi nimenomaan erittäin spesifejä hankkeita ja toiset vastaavasti kehittämistä yleisellä tasolla. Tästä syystä yhteisten hankkeiden toteutuksen aloittamiselle pitäisi asettaa ehto (esimerkiksi vähittäismäärä osallistuvia yrityksiä). Verkostossa voisi olla foorumi, jolla mahdollisia kehittämisaihioita esiteltäisiin ja niiden kiinnostavuudesta voitaisiin esimerkiksi äänestää. Parhaimpien/kiinnostavimpien ideoiden toteutukseen lähdettäisiin kuitenkin vasta siinä vaiheessa, jos toimintaan sitoutuisi riittävä määrä alan yrityksiä.

15 1-13 Toiminnan yhteydessä tulisi varmistaa, että se palvelisi mahdollisimman monia (jos ei kaikkia) jäseniä. Yksi tapa olisi seurata yhdessä toimialan kehitykseen vaikuttavia standardeja. Lisäksi verkosto voisi lähettää edustajan/edustajia alan messuille/seminaareihin ja konferensseihin, joista hankittu tieto toimitettaisiin verkoston kautta kaikille jäsenille. Taulukko 3. Selvitystyössä tunnistetut yhteistyötarpeet. Tunnistettu tarve Alihankinta Kansainvälistyminen Kustannuspaineet Käyttöliittymät, -ergonomia ja -turvallisuus Lainsäädännön seuranta Toimialan näkyvyys Tuoteaihioiden testaus Vapaamuotoinen yhteistyö Verkoston vetovastuu Yhteistyö muiden verkostojen kanssa Yhteistyöhankkeet Toimenpidesuositus Yhteisen intressin löytäminen verkostofoorumin avulla Finpron kytkeminen mukaan verkostoon Yhteisen intressin löytäminen verkostofoorumin avulla Tuotekehitystä tukeva verkosto Teknologiateollisuus ry/virtuaalinen verkosto Yhteisedustus esim. messuilla Tuotekehitystä tukeva verkosto Virtuaalinen verkosto Kiertävä puheenjohtajuus Yhteistyö muiden verkostojen kanssa Yhteisen intressin löytäminen verkostofoorumin avulla Alan yritysten kehityksen kannalta olisi olennaista lisätä yhteistyötä erityisesti FIMECC:n kanssa. FIMECC toisi mukanaan pitkäkestoista kehittämistoimintaa yritysten omien lyhytkestoisten t&k - hankkeiden rinnalle. Toimivaa yhteistyötä voidaan kehittää tutkimuspuolella usein ns. esikilpailuvaiheessa, jossa tavoitteet on asetettu tarpeeksi kauas eikä tuotteita ole vielä olemassa.

16 1-14 LIITE 1 SELVITYKSESSÄ TOTEUTETUT HAASTATTELUT Nimi Yritys/organisaatio Päivämäärä Ari Kuikka LAMETAL oy Harri Kivelä Tekes Heikki Passiniemi Ylä-Savon Kehitys Oy Jari Osmala JO Development Oy Jouko Tenhunen Normet Jouni Teppo Sisu Axles Inc Juha Haverinen Ponsse Oy Kari Grön Patria Lasse Pulkkinen Wirma Lappeenranta Oy Marko Elo CrossControl Oy Markus Talka Finpro Pasi Niemelä Codelma Oy Raimo Karhu Teknologiateollisuus ry Rainer Jakobsson Innopark Risto Rautavirta Mavatech

17 1-15 LIITE 2 KYSELYRUNKO Erikoisajoneuvot -miniklusteri Kysely yhteistyötarpeista Intro: Erikoisajoneuvot on kapea ajoneuvoteollisuuden erityisosaamisala, joka suunnittelee ja valmistaa sekä liikenteessä käytettäviä että erityiskohteissa käytettäviä ajoneuvoja. Osin teollisuus modifioi valmiita ajoneuvoja erityiskäyttöön tai valmistaa ajoneuvot alusta alkaen pieninä sarjoina. Ajoneuvoissa myös automaatiolla ja tietotekniikalla on merkittävä osuus. Kuljettamisen tehostaminen on ollut jo kauan tärkeä talouden tehostamiskeino. Kuljettamiseen liittyvää erityisosaamista on Suomessa ollut jo pitkään (esim. MEPAkuljetukset) mutta myös muuntyyppisten ajoneuvojen (mm. metsäteollisuuden laitteet, puolustusteollisuuden laitteet, ambulanssit) valmistus on ollut arvostettua muualla maailmassa. Erikoisajoneuvoja valmistetaan myös rautatie- ja meriliikenteeseen. Suomessa tehdään räätälöityjä ajoneuvoja massatuotannon sijaan. Osaamiskeskusohjelman Älykkäät koneet klusterissa on Hämeen osaamiskeskuksen vastuulla selvittää Erikoisajoneuvo-toimialan verkostoitumisen mahdollisuuksia ja potentiaalisimpia yhteistyöalueita. Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää alan yritysten tarvetta ja kiinnostusta kehittää keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä alan kehittämistoiminnan aktivoimiseksi ja käytettävien kehittämispanosten fokusoimiseksi. Kenen kotimaisten yritysten kanssa teette tällä hetkellä yhteistyötä (vastaukset sen mukaan, mikä tieto julkista). [Avoin kenttä] Oletteko tällä hetkellä mukana jossain kotimaisissa tutkimus- ja tuotekehitysverkostoissa tai? [K/E] Jos kyllä, niin missä verkostoissa? [Avoin kenttä] Oletteko olleet viime vuosina mukana kehittämishankkeissa, joissa on ollut mukana muita yrityksiä (esim. Tekesin ryhmähankkeet, ESR-koulutushankkeet jne.)? [K/E] Jos olette, niin millaisissa hankkeissa? [Avoin kenttä] Keiden julkisten kehittämisorganisaatioiden kanssa olette olleet yhteistyössä vimme vuosina 1 Tekes 2 Alueellinen ELY-keskus (TE-keskus) 3 Paikallinen teknologiakeskus 4 Seudullinen kehittämisyhtiö tai vastaava 5 Muu, mikä? [Avoin kenttä] Minkälaisia mahdollistuksia näette alueellisella ja kansallisella verkottumisella oman toimintanne kannalta? [Avoin kenttä] Mikäli erikoisajoneuvojen ja työlaitteiden valmistukseen rakentuu kansallinen miniklusteri tai verkosto, mitkä olisivat mielestänne kiinnostavimmat yhteistyön kohteet?

18 Yleinen verkottuminen ja tiedonvaihto 2. Koulutus ja työntekijöiden osaamisen kehittäminen 3. Laitteiden ergonomiaan, käytettävyyteen ja ulkoisiin ominaisuuksiin (esim. melu) liittyvät kehittämishankkeet 4. Laitteiden teknologiaan liittyvät kehittämishankkeet 5. Laitteiden valmistusprosessiin liittyvät kehittämishankkeet 6. Tuotantoketjuihin (alihankinta, osatoimitus, logistiikka jne.) liittyvät kehittämishankkeet 7. Muu yhteistyö, mikä? [Avoin kenttä] Mikäli lähdette mukaan alan kansalliseen verkostoon (miniklusteri), keitä muita toimijoita tässä verkostossa pitäisi mielestänne erityisesti olla mukana? [Avoin kenttä] Mikäli erikoisajoneuvo- ja työlaitevalmistuksen yhteistyöverkosto ei ole osaltanne tässä vaiheessa ajankohtainen, mikä tähän on tärkeimpänä syynä? [Avoin kenttä]

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö Sähköajoneuvot Suomessa työryhmämietintö 6.8.2009 Sähköajoneuvoklusterin nykyinen rakenne Valmet Automotive Kabus Patria BRB Bombardier Cargotec Kalmar Konecrains Ponsse Rocla Sandvik Mining John Deere

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Stratox Oy Heikki Nummelin

Stratox Oy Heikki Nummelin Stratox Oy Heikki Nummelin www.stratox.fi Veneteknologian kehittämisohjelman aktivointi Tekesin tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämishankkeisiin ja tukea niitä sekä rahallisesti, että teknisesti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja BLOGI Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja 1 1. 1 0. 2 0 1 6 B L O G I M e r v i T o i v a n e n K i r j o i t t a j a M e r v i T o i v a n e n t y ö s k e n t e

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.214 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Oulun yliopisto Vaihdossa käyneiden määrä vuodesta 2007-08 Millaisissa vaihdoissa? Kokemuksia,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems = Advanced Test Automation for Complex Software- Intensive Systems Pääteemana kompleksisten ja erittäin konfiguroitavien softaintensiivisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Digitalouden haasteet. KARI PENTTINEN Ohjelmapäällikkö Teollinen internet - ohjelma Tekes puh

Digitalouden haasteet. KARI PENTTINEN Ohjelmapäällikkö Teollinen internet - ohjelma Tekes puh Digitalouden haasteet KARI PENTTINEN Ohjelmapäällikkö Teollinen internet - ohjelma Tekes puh. 0295055916 kari.penttinen@tekes.fi Mikä on muuttunut? Älypuhelimessa laskentatehoa ja muistia kuin ison firman

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot