1 PALSTANIMI 1 /13 ORNAMON LEHTI. Ornamo & TEK yhteistyö alkanut. Muotoilun alan palkat. Muotoilijat 13 on valittu! Kansi / Sivu 6. Sivu 12.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 PALSTANIMI 1 /13 ORNAMON LEHTI. Ornamo & TEK yhteistyö alkanut. Muotoilun alan palkat. Muotoilijat 13 on valittu! Kansi / Sivu 6. Sivu 12."

Transkriptio

1 1 PALSTANIMI 1 /13 ORNAMON LEHTI Muotoilijat 13 on valittu! Kansi / Sivu 6 Muotoilun alan palkat Sivu 12 Ornamo & TEK yhteistyö alkanut Sivu 27

2

3 3 SISÄLLYS Nro1/ Ornamo Pääkirjoitus Hallitus Muotoilijat 13 Onnittelut Tilastotietoa Ajassa Kolumni Mielipide Tilastotietoa Kohtaamisia In Memoriam Tekijät kertovat Kuukauden taiteiliija Jäsenedut, kommentti Yhteyksiä Jäsenille TEK Kokouskutsuja Kommentti Ilmoituksia Julkaisuja & näyttelyitä Mediatiedot Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Industrikonstförbundet Ornamo The Finnish Association of Designers Ornamon jäsenlehti on painettuna ja sähköisessä muodossa toimitettu tiedotuslehti, joka totetutetaan Gerda ja Salomo Wuorion säätiön tuella. Salla Heinänen toiminnanjohtaja, päätoimittaja p Minna Borg viestintä- ja markkinointipäällikkö Ornamon lehti, toimitus, ilmoitusmyynti, kotisivut, viikkotiedote p , GSM Katri Wahlström talous- ja hallintosihteeri, jäsenasiat p MAIJA LAVOSELLE KIITOSTA JA KIINNOSTUSTA PARIISISSA Anna Rikkinen projektipäällikkö, Taide p Petra Ilonen projektipäällikkö, Muotoilu Finnishdesigners-portfoliot, viikkotiedote p Asta Boman asiantuntija Marika Laakko pääsihteeri, SIO p Karolina Vilander Ornamon puheenjohtaja, vaatetussuunnittelija 19 Leenakaisu Hattunen Ornamon varapuheenjohtaja taiteilija Teollisuustaiteen liitto Ornamo Annankatu 16 B Helsinki ornamo.fi finnishdesigners.fi Ornamon toimisto on avoinna ark. 9 17, sulj. heinäkuussa. Kansikuva: Muotoilijat 13, valokuva Tani Simberg

4 PÄÄKIRJOITUS Ornamon lehti nro 1 / Muotoiluyhteisön yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kuinka Suomen teollisuuden tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky saadaan turvattua? Kuinka suomalaista suunnittelu osaamista viedään kv-markkinoille? Miten tulevaisuuden sairaalat ja koulut toimivat? Mitä palveluita ne tarjoavat ja miten palvelut järjestetään? Nämä ovat asioita, joihin yhteiskunnan päätöksenteossa otetaan kantaa. Ne ovat myös asioita, joita muotoilun ja taiteen avulla voidaan kehittää, parantaa ja tehostaa. Miten muotoilun vaikuttavuus yhteiskunnassa sitten näkyy? Se voidaan määritellä siten minkälaisia vaikutuksia valtioon ja ihmisten yleiseen hyvinvointiin suunnittelun avulla voidaan luoda. Muotoilun näkökulman tuominen yhteiskunnalliseen keskusteluun onkin haastavaa. Merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ikääntymisen ja julkisten palveluiden tehostamisen ratkaisemisesta ei muotoilualalla ole vielä riittävästi näyttöä. Yksittäisiä projektirahoituksella tehtyjä hankkeita on käynnissä, joista tuloksia saadaan ajan kanssa. Tarvitaan useampia toistettavia suunnittelukohteita, jotta sillä olisi vaikuttavuutta muotoiluyrityksille, muotoilijoiden työllisyydessä ja laajasti ihmisiin. Toisaalta kännykkä tai Molok jätehuoltojärjestelmä ovat esimerkkejä yhteiskunnallisesti merkittävistä muotoilutuotteista ja palveluista. Siksi tarvitaan kansallista muotoiluohjelmaa, jonka avulla voidaan suunnata julkista elinkeinopoliittista rahoitusta muotoilua hyödyntävään palvelu- ja tuotekehitykseen. Ohjelma on luonnosteluvaiheessa ja se avataan helmikuun aikana keskustelulle. Tässä lehdessä julkistetaan osa Ornamon palkka- ja palkkioselvityksen tuloksista. Keskeinen tulos oli taideteollisen suunnittelunalan selkeästi pienempi tulotaso muihin korkeasti koulutettuihin suunnittelualoihin verrattuna. Osittain tätä selittää muotoilualan pienuus suhteessa muihin suunnittelualoihin sekä homogeeninen sijoittuminen työmarkkinoilla. Taiteen hinnoittelusta sen sijaan ei saada muihin aloihin vertailupohjaa, mutta uutta tietoa jäsenten käyttöön kylläkin. Selvitys antaa meille tietoa siitä mihin muotoiluyhteisön tulee vaikuttaa. Esimerkiksi muotoilukoulutuksen tulee tukea alan pienuudesta huolimatta muotoilijoiden sijoittumista yleisiin tuotekehityksen, yrityksen johto- ja asiantuntijatehtäviin. Muotoiluyhteisö tarvitsee vetäjiä niin kaupunkisuunnitteluvirastoissa, valtionhallinnossa kuin liike-elämän johdossa, ei vain muotoiluosaamisen johtajina. Tämä on haaste pienellä alalla, jossa suunnittelutyö on kutsumus. Selvitys vahvistaa näkemystä, että muotoiluyhteisön tulee tehdä tiiviimpää yhteistyötä muiden suunnitteluja taidealojen kanssa. Tästä esimerkkinä suunnittelualojen julkisten hankintojen ryhmä, jonka tarkoitus on edistää alojen hankintakäytäntöjä sekä osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin. Nyt käynnistynyt Ornamo TEK jäsenyys auttaa palkansaajamuotoilijoiden työmarkkina-asemaa, palkkausta ja urakehitystä. Ornamo lanseeraa tässä lehdessä myös uuden jäsenpalvelun, Kipinärahan alan muotoilu- ja taidehankkeisiin. Sen tarkoitus on tukea alaa edistävien hankkeiden käynnistämistä. Salla Heinänen Toiminnanjohtaja MUOTOILUN YHTEIS- KUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS LISÄÄ ALAN ARVOSTUSTA JA USKOTTAVUUTTA, VAHVISTAA ALAN LIIKETOIMINNAN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SEKÄ ALAN PALKKATASOA

5 5 HALLITUS Luotaus vuoteen 2012 Enhancing design s long-term contribution to the Innovation Union in pursuit of increased MUOTOILIJOIDEN competitiveness and a better quality of life MAHDOLLISUUDET for all the citizens of Europe. TOIMIA MUILLAKIN ALUEILLA KUIN TUOTEKEHITYKSESSÄ OVAT VALTAVAT ISBN Design for Growth & Prosperity Design for Growth& Prosperity Report and Recommendations of the European Design Leadership Board EUROPEAN DESIGN INNOVATION INITIATIVE Ornamon edustamilla aloilla on kokoansa vaikuttavampi, ja merkitykseltään kasvava rooli yhteiskunnassa. Yli satavuotias instituutiomme on tärkeä vaikuttaja; asiat tapahtuvat ihmisten välisessä verkostossa, ammatillisen yhteenkuuluvuuden tuomissa vertaisryhmissä ja sosiaalisen median mahdollistamissa yhteisöissä. Ornamo tekee eurooppalaisen muotoiluyhteisön kanssa pitkäjänteistä muotoiluvaikuttamistyötä siellä missä muotoiluymmärrystä tarvitaan kipeimmin, päättäjien ja virkamiesten parissa EU:n ytimessä. Vanha Eurooppa kilpailee Kaukoidän kanssa enää laadussa: luovuuden, estetiikan ja kulttuurisen osaamisen kautta. Näitä asioita pohti EU komission asettama Design Leadership Board ( ), jonka julkaisu Design for Growth and Prosperity listaa muotoilun lähitulevaisuuden tärkeimmät tehtävät, joiden avulla Euroopan taloutta voidaan kohentaa. Taide- ja muotoilupolitiikka on vaikuttamista julkisiin valtarakenteisiin, joissa suomalaisen suunnitteluosaamisen hyödyntämisellä on keskeinen rooli osana yhteiskunnallista kehitysvisiota. Näissä talkoissa olemme yhdessä mm. TEK-jäsenyyden mahdollisuuksien muodossa. Ornamon yhteistyö kansainvälisten taide- ja muotoiluorganisaatioiden kanssa on tuottanut monia tärkeitä vaikuttavuuden paikkoja, kuten juuri päättyneen designpääkaupunkivuoden. Milloin olisimme uskaltaneet visioida viiden kaupungin rummuttavan vuoden verran muotoilun käyttämisen eduista? Alkuvuodesta vaikutamme myös näyttelyiden muodossa kansainvälisellä kentällä : Oslossa aloittaa matkansa yhteistyössä Nordic Network Craft Association:n kanssa tehty näyttelykonsepti «From the Coolest Corner» ja Wienin Designforumissa Cities for All -näyttelykierroksen seitsemäs etappi. Marraskuussa Ornamo ja Tekstiilija vaatetusteollisuus Finatex ry järjestivät yhdessä tilaisuuden, joka kokosi yhteen vaikutusvaltaisen joukon ornamolaisia vaatetussuunnittelijoita sekä elinkeinoelämän ja politiikan vaikuttajanaisia. Ilta oli pilottikokeilu uudenlaisesta verkostomaisesta vaatetusalan palvelukonseptista. Suurella mielenkiinnolla vastaanotettua palveluideaa jatkokehiteltiin yhdessä vieraiden kanssa, osallistavan suunnittelun mukaisesti. Marraskuun tapahtuman keskeinen viesti oli, että suomalaiset designammattilaiset yhteenkokoava taho Ornamo pyrkii vaikuttamaan edustamiensa alojen kehittämiseen osallistamalla päättäjät muotoilua hyödyntävän liiketoiminnan ja sitä kautta koko alan kehitystyöhön ja markkinointiin. Muotoilun mahdollisuudet muil lakin elämän alueilla kuin sarjavalmisteisten hyödykkeiden tuote kehityksessä ovat valtavat. Yhteiskehittelyn ja yhdessä vaikuttamisen aikakausi on vasta aluillaan. Kaikkein vaikuttavinta on kumminkin yksinkertaisesti hyvä design. Karoliina Vilander Leenakaisu Hattunen Sanna Simola Ornamon puheenjohtajisto 2012

6 MUOTOILIJAT 13 Ornamon lehti nro 1 / MUOTOILIJAT 13 PALKITUT JAKAVAT OSAAMISTAAN MONELLE. Ornamon ja Grafian Muotoilijat 13 -palkinnot myönnettiin Palkitut kertoivat työstään Yhdeltä monelle -seminaarissa Helsingissä. Seminaarissa pohdittiin mm. miten hyvällä suunnittelulla voi järkeistää julkisia palveluja? Voiko tila herättää tunteita? Miten suoma lainen perheyritys pärjää? Mitä taiteella voi tuoda terveydenhuoltoon? Minkälaista on taiteilijan arki ja voiko muotoilu olla hauskaa? Muotoilijat 13 -palkinnoilla tuodaan esille alan monipuolisuutta ja tänä vuonna erityisesti myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lyhennetty videoesitys seminaarista tulee Ornamon You-tube kanavalle: Julkaisu Muotoilijat 13 on luettavissa Ornamon kotisivuilla > ajankohtaista > muotoilijat 13 Muotoilijat 13 vasemmalta Päivi Meuronen, Maiju Ahlgrén, Outi Leinonen, Reijo Markku, Saila Härkki ja Kasper Strömman. Valokuva: Jussi Aalto

7 7 MUOTOILIJAT PALSTANIMI 13 Haluan viedä taidetta sinne missä sitä ei vielä ole. Pienilläkin teoilla voi parantaa elinympäristöä ja tuoda hyvinvointia niille, joilta sitä puuttuu. Vuoden tekstiilitaiteilija Maiju Ahlgrén Suunnittelijalle uuden malliston aloittaminen on aina haastavaa, mutta samalla niin jännittävää ja innostavaa. Suurinta iloa tuntee silloin, kun näkee suunnittelemansa vaatteen tyytyväisen asiakkaan päällä. Edustan tässä maailmassa hitautta keramiikan tekeminen on aikaa vievää ja se vaatii äärimmäistä kärsivällisyyttä. Jo kaisen teoksen syntyyn liittyy uusien asioiden oivaltaminen. Vuoden keramiikkataiteilija Outi Leinonen Teollinen muotoilu on paljon muutakin kuin esineiden suunnittelua. Parhaimmillaan se on kokonaisuuksien luomista yhteistyössä loppukäyttäjien, insinöörien ja markkinoinnin ammattilaisten kanssa. Haluan tehdä oivaltavia sisustuksia, jotka jäävät mieleen. On tärkeää suunnitella hyviä arkiympäristöjä päiväkoteja, kouluja, kirjastoja. Vuoden sisustusarkkitehti Päivi Meuronen Koen olevani muotoilun kentällä viihdyttäjän roolissa. Perustin The Kasper Stromman Design Blogin designpääkaupunkivuoden kunniaksi. Haluan tarkastella muotoilua kansanomaisesta näkökulmasta ja tuoda esiin sen hauskan puolen. 1/ Kasper Strömman: Tee se itse -konsepti, Kindermunat 2/ Maiju Ahlgrén: Terveisiä täältä jostakin, kuvataidetta liikuntakyvyttöminen vanhusten iloksi 3/ Saila Härkki: Icepeak Mountaineering-mallisto 4/ Päivi Meuronen: Saunalahden lastentalo 5) Reijo Markku: Sasmo maisemaikkuna 6) Outi Leinonen Kiinansininen Vuoden vaatesuunnittelija Saila Härkki Vuoden teollinen muotoilija Reijo Markku Vuoden graafikko Kasper Strömman

8 ONNITTELUT Ornamon lehti nro 1 / Arni Aromaalle ja Sauli Suomelalle muotoilun valtionpalkinto 2012 Pentagon Design -toimiston perustajat teolliset muotoilijat Arni Aromaa ja Sauli Suomela saivat vuoden 2012 muotoilun valtionpalkinnon. Palkinto on suuruudeltaan euroa, ja sen jakoi kulttuurija urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Eri taiteen alojen valtionpalkinnot myönnetään tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta. Pentagon Designin laadukas ja laajaalainen toiminta on hyvä esimerkki mallista, jolla huomisen muotoilupalveluita tarjotaan. Pentagon on laajentanut osaamistaan myös palveluiden ja kokemusten suunnitteluun. Kuluttajalle pyritään luomaan miellyttävä ja toimiva kokemus. Reinventing the everyday, arjen uudelleen oivaltaminen, on Pentagonin motto. Arni Aromaa ja Sauli Suomela perustivat yrityksensä Pentagon Designin jo opiskeluaikana vuonna REINVENTING THE EVERYDAY, ARJEN UUDELLEEN OIVALTAMINEN, ON PENTAGONIN MOTTO Pentagon Design on viidentoista vuoden aikana kasvanut yhdeksi johtavista pohjoismaisista suunnittelutoimistoista, jolla on asiakkaita Helsingistä Istanbuliin. Heidän töittensä kautta suomalainen nykymuotoilu on saanut paljon näkyvyyttä. Pentagonille leimallista on asiakkaan ja kuluttajan nostaminen avainasemaan ekologista ja eettistä suunnittelua eteenpäin vietäessä. Toimisto työllistää tällä hetkellä 15 henkeä. Valtion muotoilutoimikunnan palkintoperustelut Teolliset muotoilijat Arni Aromaa (s. 1971) ja Sauli Suomela (s. 1969) toimivat perustamassaan muotoilutoimistossa Pentagon Design. Toimistossa suunni - tellaan hallittuja tuote-, palvelu-, brändija tila kokonaisuuksia. Arjen tarpeisiin syntyy näkemyksellisiä, monipuolisia, käyttäjä ystävällisiä ja yllätyksellisiäkin suunnitteluratkaisuja, joissa yksityiskohdat ovat tarkkaan harkittuja. Suunnittelussa perehdytään loppuasiakkaan tarpeisiin oivaltaen samalla asiakasyrityksen liiketoiminnan mahdollisuudet. pentagondesign.fi NIMITYKSIÄ Kunniamerkit 2012 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt seuraaville ornamolaisille kunniamerkin: Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Kari Aaro Juhani Asikainen, sisustusarkkitehti, Espoo Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Maija Hannele Arela, tekstiilitaiteilija, Tampere Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Ritva Liisa Pohjalainen-Möttönen, taiteilija, Kuopio Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Matti Mattsson, metalliseppä, Kuopio Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskuksen johtajana (ent. Taiteen keskustoimikunta) on aloittanyt vuodenvaihteessa kulttuuriasiainneuvos, filosofian maisteri Marjo Mäenpää. Hän toimii väliaikaisessa tehtävässä enintään kahden kuukauden ajan. Grafialle uusi toiminnanjohtaja Toiminnanjohtaja Marita Sandelinin eläköityessä Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafian toiminnanjohtajana on vuoden vaihteessa aloittanut kauppatieteiden maisteri Katri Soramäki (s. 1968). Tekijänoikeusjärjestö Kopioston lisensointi- ja tutkimuspäällikön tehtävistä Grafiaan siirtyvä Soramäki on tekijänoikeusalan asiantuntija.

9 9 ONNITTELUT Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun juhlaviikko avautui vuosijuhlalla Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu vietti vuosi juhlaansa 7. tammikuuta. Päivän aikana kuultiin upeat 13 uuden professorin avajaisluennot, jonka jälkeen tilaisuus jatkui puheilla ja muilla juhlallisuuksilla. Juhlassa jaettiin Pallas Athene ja Ilmari Tapiovaara -palkinnot, kutsuttiin korkeakoululle neljä uutta kunniajäsentä ja nimettiin Vuoden Alumni Lisäksi tilaisuudessa luovutettiin tasavallan presidentin myöntämiä kunniamerkkejä. Pallas Athene -palkinto toimittaja Pirkko Vekkelille Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu myöntää kahden vuoden välein Pallas Athene -palkinnon tunnustuksena esteettisten arvojen hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta työstä. Palkinnon saajan valitsi professori Päikki Priha, joka perusteli valintaa seuraavasti: Toimittaja Pirkko Vekkeli on tehnyt ansiokkaan työn kirjoittamalla muotoilijoista, taiteilijoista, dokumentoimalla heidän elämäntyönsä kirjoiksi ja opettamalla taideteollisen alan opiskelijoille kirjoittamista rohkaisevasti, innostuneesti ja tehtävään paneutuen. Ilmari Tapiovaara -palkinto toimitusjohtaja Håkan Långstedtille Palkinto myönnetään kahden vuoden välein tunnustuksena ihmisen lähiympäristön ja teollisen tuotekulttuurin laadun hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta luovasta työstä. Palkinnon saajan valitsi Artekin muotoilujohtaja Ville Kokkonen: Håkan Långstedt toimii tärkeällä kentällä muotoilijoiden mahdollisuuksia vahventavana teollisen tuotekulttuurin eteenpäin viejänä. Muotoilupainotteisen liiketoiminnan haasteellisessa ja erittäin kilpaillussa toimintaympäristössä on Långstedt osoittanut ajan hengen käsityskykyä. Långstedt on muotoilun suurlähettiläs, esimerkkitapaus kansainvälisestä kulttuurialan edustamisesta. Vuoden Alumni 2013 on Mikko Hartikainen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu nimeää Vuoden Alumnin tunnustuksena taideteollisen ja arkkitehtuurin alojen uraauurtavasta tai erinomaisesta työstä. Tunnustuksen sai opetusneuvos Mikko Hartikainen, joka on ollut avainhenkilö suomalaisen kuvataiteen perusopetuksen kehittämisessä viimeisen parinkymmenen vuoden ajan. Neljä uutta kunniajäsentä Toimialajohtaja Reijo Kangas on erityisen ansiokkaasti toiminut korkeakoulun ja en edustaman kulttuurin hyväksi oman organisaationsa Tekesin kautta. Kangas on keskeisellä ja runsaalla panoksellaan edesauttanut useiden rakentamisen, arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun alojen teknologiaohjelmien käynnistämistä. Kangas on tehtävässään kannustanut alan korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia kehittämään uusia menetelmiä ja tekniikoita alallaan ja luonut edellytyksiä alan uusien toimintatapojen leviämiselle. Tuula Mehtosen kunnianhimoinen elokuvaleikkauksen koulutuksen suunnittelutyö ja ammatillinen esimerkki opiskelijoille loivat Suomeen merkityksestään tietoisen ammattikunnan, ohjelma joka luotiin suomalaiseen elokuvakoulutukseen ja koko alaan 2000-luvulla. Michael Thomson on edistänyt muotoilun asemaa alan kansainvälisissä järjestöissä. Keväällä 2012 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu kutsui Thomsonia osallistumaan European Design Innovation Initiative -raportin toimitustyöhön. Hänen muotoilupoliittinen asiantuntemus, kokemus ja osaaminen mahdollistivat EDII-sihteeristön vastuulla olleen materiaalin koostamisen Euroopan komission muotoiluinnovaatiopolitiikan kulmakiveksi. Kaisa Viljo toimi muotoilun laitoksella teollisen muotoilun koulutusohjelman amanuenssina parikymmentä vuotta. Ennen entisen Taideteollisen korkeakoulun palvelukseen astumistaan Kaisa Viljo työskenteli Teollisuustaiteen LiittoOrnamon jäsensihteerinä. Ornamon vuodet tutustuttivat hänet taideteolliseen alaan ja sen toimijoihin. Kunniamerkit 2012 Lisäksi juhlassa luovutettiin Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä 2012 myöntämät kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki Tapio Vapaasalolle, Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki Esa Vuoriselle ja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Sari Tarvaiselle. Kahdeksan uutta kunniatohtoria Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun maisteri- ja tohtoripromootiossa vihittiin kahdeksan uutta kunniatohtoria. Arvonimi on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi osoittaa. Kunniatohtorin arvon saivat multimediataiteilija Laurie Anderson Yhdysvalloista, muotoilujohtamisen professori Rachel Cooper Englannista, kulttuuriministeri Arunas Gelunas Liettuasta, elokuvaohjaaja, kuvaaja ja käsikirjoittaja Pirjo Honkasalo, kirjailija ja taiteilija Mauri Kunnas, Fiskarsin tuotekehityspäällikkö ja pääsuunnittelija Olavi Lindén, muotoilun professori Ezio Manzini Italiasta ja emeritusprofessori Yrjö Sotamaa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.

10 ONNITTELUT Ornamon lehti nro 1 / Good Design -muotoilupalkintoja ornamolaisille eri sarjoissa Good Design Award on maailman vanhin muotoilupalkinto. Tunnustus nostaa esiin korkeatasoista, omaperäistä muotoilua ja innovatiivisia tuotekonsepteja. Vuonna 2012 jaettiin yli 500 GOOD DESIGN palkintoa ja ne jakautuivat 40 kansallisuuden kesken. GOOD DESIGN Awardin perustivat Chicagossa vuonna 1950 arkkitehdit Eero Saarinen, Charles ja Ray Eames sekä Edgar Kaufmann, Jr. Palkinnon myöntävät The Chicago Athenaeum: Museum of Architecture and Design ja The European Centre for Architecture Art Design and Urban Studies. FURNITURE 2012 Auditorium/Concert Hall Seating, Designers: Philip Kronqvist, LPR architects, Turku, Finland Manufacturer: Riihimäen Metallikaluste Oy, Riihimäki TABLETOP 2012 Magisso Teacup, Designers: Vesa Jääskö, Vesavisio Oy Helsinki, Finland Manufacturer: Magisso Ltd., Helsinki Finland PERSONAL 2012 Nice to Meet You Businesscard Holder, 2011 Designers: Ari Korolainen, Private Case Oy, Lahti, Finland Manufacturer: Private Case Oy, Lahti Fly Inn Bird Feeder, 2011 Designers: Tapio Antitila, Tapio Anttila Design Ltd., Lahti, Finland Manufacturer: Showroom Finland Ltd., Helsinki FLOOR AND WALL COVERING 2012 Dani, Acustic textile, 100% wool Designer: Anne Kyyrö Quinn London, UK KOHTI KEVÄTTÄ UUDISTUMME JA UUDISTAMME TOIMINTAAMME JA TYÖTAPOJAMME JATKUVASTI MYÖS TÄÄLLÄ ORNAMOSSA. Toimintaamme on tullut viime aikoina vauhtia, vaarallisia tilanteita, ja vetovoimaa ja lisää on näkyvissä. Kädessänne on uusi ja uudistunut jäsenlehti, entistä suurempi ja vaikuttavampi, päämääränä tavoittaa teidän mielenkiintonne samalla kun voimme tiedottaa tärkeistä ja mielenkiintoisista ajankohtaisista asioista sekä lisätä ammatillisen sisällön määrää. Lehden ja tulevien uusien kotisivujen layoutista vastaa suunnittelutoimisto Dog Design. Kiitos heille jo nyt, on ilo työskennellä kanssanne. Tämän kevään aikana uudistuvat myös Ornamon kotisivut ja finnishdesigners- portfoliot, sekä kotisivujen jäsenpalveluosio. Niitä ja seuraavaa lehteä tehdessä, joka ilmestyy huhtikuussa, toivotan kaikille oikein mukavaa kevättä! PS. Muistakaa vastata lehden lukijakyselyyn, johon linkki lähetetään teille helmikuun lopussa Viikkotiedotteen mukana. Minna Borg Viestintä- ja markkinointipäällikkö Toimitukselta Lehdessä 6-12 s. 23 oli taitosta pudonnut Åsa Hellmannin viimeinen sana pois. Oikea lause kuuluu: Ehkä Kaapelitehdas voisi käyttää Cockpit Artsía mallina.

11 11 PALSTANIMI we create more than carpets TEKSTIILIEN JA LATTIOIDEN MONIOSAAJA

12 TILASTOTIETOA Ornamon lehti nro 1 / Muotoilun alan palkat pienemmät verrattuna muihin suunnittelualoihin Jutta Martens Teollisuustaiteen Liitto Ornamon työmarkkinatutkimuksen alustavien tulosten perusteella mediaani alkupalkka vastavalmistuneilla kokoaikatyötä tekevillä on 2985 euroa, keskiarvo 2820 euroa kuukaudessa. Verrattuna esimerkiksi tekniikan alojen ja ekonomien alkupalkkasuosituksiin, tämä on huomattavasti pienempi. Tekniikan Akateemiset TEKin alkupalkkasuositus on 3500 euroa kuukaudessa. TEKin alkupalkkasuositus koskee asiantuntijatehtäviä, joissa viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Sefe:n vastaava alkupalkkasuositus on euroa kuukaudessa, kun työskennellään yksityisen sektorin palveluksessa, koulutusta vastaavissa, vakituisissa ei-esimiestehtävissä, ja kun opiskeluajalta ei ole pitkäaikaista työkokemusta. Näihin lukuihin verrattuna Ornamon tekemän työmarkkinatutkimuksen mukaan muotoilualan alkupalkat ovat huomattavasti pienempiä. Toki huomattavaa on, että Ornamon tutkimuksessa huomioon on otettu kaikki toisen yrityksen palveluksessa työskentelevät kokoaikatyötä tekevät, riippumatta muun muassa työkokemuksesta, työtehtävistä tai koulutuksen ja työn vastaavuudesta. Myöskään inflaatiota ei ole otettu huomioon. Tarkasteltaessa muotoilijoiden palkkakehitystä valmistumisajankohdasta riippuen, kehitys on positiivinen (kts. Taulukko 1). Viidestä kymmeneen vuotta alalla työskennelleet tienaavat keskimäärin 3000 euroa kuukaudessa, yli kymmenen vuotta työkokemusta omaavien palkka nousee 4000 euroon kuukaudessa. Mielenkiintoista on, että työmarkkinatutkimuksen tulosten perusteella, palkkakehitys näyttäisi olevan suhteellisen maltillista, kun työkokemusta on alle kymmenen vuotta. Tämän jälkeen palkkataso nousee jonkun verran. Hälyttävää näissä luvuissa on se, että korkeasti koulutetut muotoilijat saavat keskimäärin samaa palkkaa työskenneltyään vajaa kymmenen vuotta alalla, kuin mikä on ekonomien ja teknisten alojen alkupalkkasuositus. Palkat vaihtelevat jossain määrin myös riippuen ammattinimikkeestä (kts. Taulukko 2). Ornamon tekemän työmarkkinatutkimuksen mukaan teolliset muotoilijat tienaavat keskimäärin parhaiten muotoilijoiden joukosta, mediaani 3900 euroa, keskiarvo 4035 euroa kuukaudessa. Tämä johtunee siitä, että teolliset muotoilijat työllistyvät usein suuriin yrityksiin ja teollisuuteen, joissa palkkatasot ovat jossain määrin korkeammat ja alalla on selkeästi määritellyt työehtosopimus. Sisustusarkkitehtien mediaanikuukausiansio on 3317 euroa kuukaudessa. Riippumatta ammattinimikkeestä tai valmistumisajankohdasta, muotoilijoiden palkat ovat keskimäärin huomattavasti alhaisemmat verrattuna esimerkiksi diplomi-insinöörien tai ekonomien palkkoihin. Sopiva vertailukohde löytynee arkkitehtien keskipalkoista. TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan arkkitehdit tienasivat vuonna 2010 keskimäärin vajaa neljätuhatta euroa kuukaudessa, mediaani 3818 euroa ja keskiarvo 3990 euroa kuukaudessa. Muotoilijoiden joukosta ainoastaan teolliset muotoilijat pääsevät samoihin ansiolukuihin. Muiden muotoilu alojen edustajien kuukausipalkat jäävät selvästi alle tämän. Muotoilualan tilasta kertoo RIIPPUMATTA AMMATTI- NIMIKKEESTÄ TAI VALMISTUMIS- AJANKOHDASTA, MUOTOILIJOIDEN PALKAT OVAT KESKIMÄÄRIN HUOMATTAVASTI ALHAISEMMAT VERRATTUNA ESIMERKIKSI DIPLOMI-INSINÖÖRIEN PALKKOIHIN. SOPIVA VERTAILU- KOHDE LÖYTYNEE ARKKITEHTIEN KESKIPALKOISTA.

13 13 TILASTOTIETOA Taulukko 1 Valmistumisvuosi Keskiarvo Mediaani Aika valmistumisesta (vuotta) n *** Arvot on laskettu vuosittaisista keskiarvoista, mukana kokoaikatyötä tekevät vakituisessa sekä määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät ** Huomioitavaa pienet vastausmäärät Taulukko 2 Ammattinimike Keskiarvo Mediaani n Muotoilija Teollinen muotoilija Sisustusarkkitehti Kalustesuunnittelija *** *** 1 Vaatetussuunnittelija Tekstiilisuunnittelija Keraamikko *** *** 4 Korualan suunnittelija *** *** 1 myös se, että vertailtaessa arkkitehtien palkkoja esimerkiksi diplomi-insinöörien ansioihin, on arkkitehtien palkkataso huomattavasti pienempi. Diplomi-insinöörien mediaanikuukausiansio on TEKin vuonna 2011 teettämän työmarkkinatutkimuksen mukaan 4500 euroa kuukaudessa. Tähän lukuun verrattuna muotoilijoiden palkkataso ei ole kilpailukelpoinen. *** Liian pienet vastausmäärät ** Arvot on laskettu vuosittaisista keskiarvoista, mukana kokoaikatyötä tekevät vakituisessa sekä määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät Mediaani viittaa lukujoukon suuruusjärjestyksessä keskimmäiseen lukuun. Siten mediaanissa erittäin suurten ansioiden vaikutus arvoon on keskiarvoa pienempi. Täten luku kuvaa paremmin keskimääräisen palkansaajan ansiotasoa. Teollisuustaiteen Liitto Ornamo teki syksyllä 2012 palkka- ja palkkiokyselyn jäsenistölleen. Vastausprosentti oli 30 %, mikä on hyvä tulosten kannalta. Kysely totetutettiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti ja siitä on tarkoitus tehdä vuosittainen. Julkaisemme jäsenlehdessä kyselyn tuloksia ja kyselyn tulokset esitellään myös Ornamon kevätkokouksessa. Seuraavan kerran palkkaja palkkiokysely lähetetään jäsenille ensi syksynä. Kiitos kaikille vastaajille. Käy katsomassa palkka-ja palkkiokyselyn tulokset Ornamon jäsenpalveluosiosta. > kirjaudu jäsenpalveluihin. Tunnukset saat os: Verotuksesta + Vuoden 2013 alusta arvonlisäverokantoja on korotettu yhdellä prosentilla. + Verotuksen kautta tuetaan tuotekehitystä: Tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden palkat saa vähentää kaksi kertaa vuosina Vähennys koskee osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Lisävähennys on 100 % palkoista. Vähennys tehdään sen lisäksi, että palkat vähennetään normaalisti elinkeinotoiminnan tuloksesta. Tämä koskee myös muotoilua.

14 AJASSA Ornamon lehti nro 1 / ELINKEINO- ELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA Riikka Salokannel muotoilun kehitysjohtaja, Lahden seudun kehitys Ladec Oy Muotoilustrategia jossa muotoilijat eivät olekaan keskiössä! Luisuuko muotoilu vääriin käsiin, jos muotoilun asiakasryhmä, tuotteita ja palveluita tuottavat yritykset ja yhteisöt viitoittavat muotoilun hyödyntämisen strategisen polun. Voiko vakavasti otettavan kilpailukykytyökalun keskeinen muotoilutoimija olla tavallinen ihminen, yksilö, kuluttaja, kaupunkilainen, tuotteiden ja palveluiden käyttäjä? Lahden seudun kilpailukyky ja elinkeinostrategiassa on yhdeksi strategisen osaamisen kärjeksi tunnistettu ja määritetty muotoilu. Strategiset osaamisen kärkinä Lahdessa on panostettu ja profiloiduttu ympäristöosaamiseen, teolliseen muotoilun ja käytäntölähtöisiin innovaatioihin. Näihin painopistealueisiin lahtelaisessa elinkeinoelämässä on vahvat perinteet, mutta ne nähdään myös keskeisinä tulevaisuuden kasvualoina. Nämä strategiset valinnat koskevat niin yrityselämää, tutkimusta ja opetusta kuin julkista toimintaakin. Muotoilukärjen tavoitteiden saavuttamiseksi perustettiin kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran aloitteesta Kuvaaja: Jyri Somero / Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

15 15 AJASSA Industrial Design Advisory Board, jonka keskeinen tehtävä on ollut muotoilustrategian laatiminen. Muotoilua menestyksekkäästi hyödyntäneiden yritysten johtajista ja muotoilutoimialan keskeisistä toimijoista koostunut ryhmä ei vain laatinut strategiaa, vaan on sen hengen mukaisesti aktiivisesti osallistumassa strategian implementointiin ja parhaiden muotoilun hyödyntämiskäytänteiden jakamiseen ja alueen muotoilun hyödyntäjien, toinen toisemme sparraamiseen. Design ekosysteemi Kaikessa strategityössä on tiedettävä lähtötilanne, määritettävä tavoite ja keksittävä keinot tavoitteeseen pääsemiseksi. Osana strategiatyötä järjestimme työpajoja, joissa olimme määrittäneet ja analysoineet lahtelaisen muotoilukentän ja sidosryhmät. Yhdessä Aalto-yliopiston muotoilun uusien avausten professori Alastair Fuad-Luken kanssa tunnistimme lahtelaisen muotoilun designekosysteemin, sen vahvuudet ja mahdollisuudet. Ekosysteemisilmän keskiössä on ihminen, käyttäjälähtöisen designin aktiivinen osallistuja ja käyttöliittymätiedon tuottaja. Toisella tasolla ovat tuotteiden ja palveluiden tuottajat. Näkökulmasta riippuen kotimaisia ja ulkomaisia, suuri ja pieniä, palveluita ja tuotteita kehittäviä, valmistavia ja myyviä yrityksiä, julkisia palveluntuottajia, elämysmarkkinoijia. Ja näitä varten on sitten muotoilijoiden ja tuotekehittäjien, designtoimijoiden verkosto ja toimintaympäristö. Uloimmalla kehällä ovat kaikki ne toimijat, jotka osaltaan ovat resursoimassa kilpailukykyä lisäävää muotoilua ja luomassa sille suotuisia olosuhteita. Lahden kaupunki on vahvasti sitoutunut muotoiluun, mistä osoituksena elinkeinoyhtiön kautta tehdyt panostukset muotoilua hyödyntävän liiketoiminnan kehittämiseen. Lahtelaisia erityispiirteitä ovat monet, 168 kpl (tilasto 2011), teollisen muotoilun, sisustussuunnittelun DESIGNILLA TUOTETAAN SOSIAALISTA, KULTTUURISTA JA TALOUDELLISTA LISÄARVOA ja graafisen suunnittelun, designyritykset. Pääasiassa ne ovat pieniä yhden ja kahden hengen työhuoneita, muutama suurempi. Teollisuusyrityksissä on perinteisesti ollut vahvat omat suunnitteluosastonsa in-house muotoilijoineen. Insinööritoimistojen palkkalistoilla on teollisia muotoi lijoita. Lahden muotoiluinstituutti on vahva, maineensa lunastanut muotoiluyhteisö. Lahden teollisuusseuran myötävaikutuksella syntynyt Suomen muotoilusäätiö on uutena toimijana vahvistamassa Lahtea kansallisena toimijana. Maailmanluokan muotoiluosaaminen Tavoitteena on, että Lahti on Suomen kiinnostavin ja kansainvälisesti kasvuhakuinen designekosysteemi. Strategiana on erikoistua elinkeinoelämää hyödyttävään, kestävään, teollisten tuotteiden ja palveluiden muotoiluun ja rakentaa Lahden muotoilukaupunkibrändia. Painopistealueita on neljä. Laadullisena painopisteenä on maailmanluokan muotoiluosaaminen liiketoiminnan hyödyksi. Olosuhdepainopisteenä on toimiva, tuottava ( ja terve) tuotekehityksen ja muotoilun ekosysteemi. Viestinnässä painotetaan yhteistä viestiä vahvistamassa Lahden teollisen muotoilun edelläkävijyyttä. Strategian tavoitteita ei uskota saavutettavan vain ajautumalla niiden suuntaan. Neljäs painopiste liittyy strategian johdettuun implementointiin ja seurantaan. Maailmanluokan osaamista tarvitaan joka tasolla. Käyttäjäymmärrystä ja osallistavuutta varten on perustettu Lahden D-tuotekehityspaneeli. Yritysten muotoiluymmärrystä edistetään erilaisten projektien ja muotoilustrategiaosaamisen lisäksi Design Thinking Forum-yhteistyöllä. Muotoilukoulutus, koulutusyhteistyö, monenkeskeiset kehitysprojektit ja muotoilun käytäntölähtöinen soveltava tutkimus liittyen erityisesti käyttöliittymäymmärrykseen, vahvistavat designosaamista osana kansainvälistä kilpailukykyä. Alueen erilaisia designalustoja ja verkostoja vahvistetaan ja poikkitoiminnollisten monenkeskeisten muotoilumenetelmien hyödyntämistä ja muotoilijoiden liiketoimintaosaamista edistetään erityisellä muotoilukentän co-design coaching -ohjelmalla. Designilla tuotetaan sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista lisäarvoa. Alueemme muotoilutoimijoista muodostunut designekosysteemi on valtakunnallisesti edelläkävijä ja teollisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä pystyvä muotoilun lisäarvotakuun antamiseen. Design on keskeinen menestystekijä Suomen ja alueemme kilpailukykyisessä elinkeinoelämässä. Uskomme, että jatkossa Lahti on yhä kiinnostavampi muotoilukaupunki yhteistyötapojemme, designtekojemme ja muotoilukaupunki brändimme vuoksi. Industrial Design Advisory Board (IDAB) Anssi Rantasalo, toimitusjohtaja, Kemppi, IDAB puheenjohtaja Ismo Roponen, toimitusjohtaja, Stala, Vesa Luhtanen, toimitusjohtaja, L-Group, Suomen muotoilusäätiö pj. Seppo Vikström, hallituksen puheenjohtaja, Isku Tapio Anttila, muotoiluyrittäjä, Tapio Anttila Design Outi Kallioinen, rehtori, LAMK, Lahden muotoilu- ja taideinstituutti Jyrki Myllyvirta, kaupunginjohtaja, Lahti Lauri Ylöstalo, toimitusjohtaja, Lahden seudun kehitys Ladec Oy Riikka Salokannel, muotoilun kehitysjohtaja Lahden seudun kehitys Ladec Oy

16 PALSTANIMI KOLUMNI Ornamon lehti nro 1 / Vähemmän on enemmän Designkylpy on päättynyt. Ähky on jäljellä. Vuosi oli varsinainen designtsunami Helsingissä, ja osa laineista rantautui kauas kehä III:n taaksekin. Koko Suomi, aina Rovaniemeä myöten, sai osansa Helsinki World Design Capital 2012 vuodesta. Helsinki-brändi sai myös kansainvälistä säihkettä ja vetovoimaa, jolla varmasti on myös taloudellista arvoa. Seminaareista, näyttelyistä ja tapahtumista voin vain sanoa, että vähemmän, mutta parempaa, olisi ok. HDWC tuotti paljon mutta laatu heittelehti vuoden aikana rajusti. Mitä saivat muotoilijat? Jotkut saivat töitä. Toiset kokivat jääneensä rannalle. Jotkut perustivat varjotapahtumia. Ja moni asia, joka ennen ei ollut muotoilua, oli nyt designia. Designvuodessa 2012 riittää tutkittavaa niin D ROI (design return of invest) innokkailla kuin myös kulttuuritutkijoille. Toivottavasti joku tarttuu aiheeseen ja kartoittaa päivälehtiä syvällisemmin millaisen jäljen HDWC todella jätti, ja jättää jälkeensä. Kansainvälinen designsäätiö jakoi töitä se tarkoittaa että muotoilijat saavat rahaa. Samalla säätiö myllytti muotoilutarjonnan markkinoita kunnolla: sisustusarkkitehtien, osallistavan, teollisen ja palvelumuotoilun toimistot kamppailivat rinta rinnan mm. poliisiauton, kouluruokailun tai pop up -työskentelytilojen suunnittelusta. Jaossa oli töitä 170 tuhannen euron edestä, ja usea hanke voi myös johtaa jatkoprojekteihin. Koko hankkeen rahoittaja on Suomen kulttuurirahasto, joka ansaitsisi designsatsauksestaan Ornamo-pallon veroisen huomionosoituksen. Säätiön kilpailutuksesta vastannut Päivi Hietanen antoi designtoimistoille palautetta: Julkinen hankinta ei ole muotoilijoille tuttua. Dokumenteissa oli paljon puutteita ja niitä toimitettiin myöhässä. Tämä vaikutti tietysti siihen, millaisia valintoja säätiö teki. Useiden isojen ja tunnettujen muotoilutoimistojen ohitse saattoi kiilata pieni designtoimisto, joka oli koonnut hyvän tiimin ja tehnyt huolella kilpailukykyisen tarjouksen. Muotoilutoimiston brändiarvolla ei ollut lisäarvoa, jos sitä ei osannut oikeasti aukikirjoittaa tarjouksen liiteasiakirjoihin. Kilpailutukseen oli myös runsas osallistujamäärä joka kuvastaa designtoimistojen suuntautumista kuntasektorille. Vuosi 2013 tuonee lisää kunnallisia muotoiluhankkeita markkinoille, ja Kansainvälinen designsäätiö on ollut tässä erinomainen ovien avaaja. Myös Grafia nosti esiin julkisen kilpailutuksen kiemuroita julkaisemalla hyvän opuksen: Sitä saa mitä hankkii (toim. Heikki Jokinen). Julkaisutilaisuus oli seminaari, johon minullakin oli ilo osallistua. Se miten kilpailutetaan oli kiihkeyttä herättävä puheenaihe. Saako kilpailutuksessa pyytää ideoita ja luonnoksia, ja jos saa niin millä ehdolla? Useimmat paikalla olleet suunnittelijat sanoivat ettei saa. Mutta useat jotka kilpailuttavat, edellyttävät osana tarjousta ideaa ja luovaa ajatusta. Muotoilutoimisto on kuin varis tervatulla aidalla. Jos ei ideoi ilmaiseksi, ei ole kilpailussa mukana. Jos ideoi ja tekee luovaa työtä ennakkoon, ei voi tietää kuka siitä lopulta MUOTOILU TOIMISTO ON KUIN VARIS TERVATULLA AIDALLA. JOS EI IDEOI ILMAISEKSI, EI OLE KILPAILUSSA MUKANA hyötyy, ja saako itse mitään. Pitäisikö Grafian ja Ornamon aktiivisesti seurata Hilmaa ja julkisia muotoiluhankkeiden kilpailutusta, ja reagoida kun tervan tuoksua on ilmassa? Pienemmissäkin kilpailutuksissa jotka eivät tule avoimesti hakuun, muotoilutoimistot voisivat järjestöjen kautta reagoida, ilman että itse joutuvat nokikkain potentiaalisten asiakkaidensa kanssa siitä, millä säännöillä ja tavoilla skaboja tehdään. Uusi vuosi toi myös uuden Hesarin joka lanseerasi käsitteen designtoimitus. Se on se porukka joka vastaa lehden ulkoasusta. Ornamon lehtikin on uudistunut. Onnea siis myös Ornamon designtoimitukselle. Pekka Toivanen Teollinen muotoiliija

17 17 MIELIPIDE Tuntemattomat designerit DESIGNIN JUHLAVUOSI ON TAKANAPÄIN, SEMINAAREJA ON PIDETTY JA MALJOJA KOHOTETTU. Designin juhlavuosi on takanapäin, seminaareja on pidetty ja maljoja kohotettu. Juhlahumun keskellä olisi paikallaan muistaa niitä, jotka eivät ole mukana juhlissa eivätkä ole esiintyneet lehtien palstoilla eivätkä tv-ruuduissa. Tarkoitan niitä suunnittelijoita, jotka aikoinaan ovat suunnitelleet tuotteita, joista jotkut ovat vaikuttaneet jopa miljoonien suomalaisten arkielämään, mutta joiden suunnittelijoiden nimet ovat jääneet unholaan. Tuon esiin joitain esimerkkejä, tuotemerkit on pakko mainita, jotten joutuisi käyttämään tuhatta sanaa nimeä vältellessä. Sodanjälkeinen Suomi pystyi hankalissa oloissa hämmästyttäviin suorituksiin. Keski-Suomessa, käsittääkseni Tikkakoskella, suunniteltiin ja valmistus polkaistiin kuin tyhjästä, ompelukone Tikka nimeltään (konepistoolien valmistus kun loppui tai ainakin väheni huomattavasti). Tikka tikkaa tarkasti, mutta kuka suunnitteli Tikan? Suomalainen kuorma- ja linja-autoteollisuus loi 30-luvun lopulla ja 40-luvulla jykevän ja onnistuneen mallisen Sisu kuorma- ja linja-auton, sen postiautoversio on kuvattu sentään 40-luvun loppupuolella postimerkissä ja on sananmukaisesti liikuttanut miljoonia suomalaisia. Antti Siltavuori on suunnitellut myöhempien aikojen Sisuja, mutta kuka/ ketkä suunnittelivat 30-, 40-luvun Sisut? Entäpä suomalaiset johdinautot, trollikat? Keulassa luki Walmet (Valtion metallitehtaat), sähkölaitteet epäilemättä Strömbergin, mutta kuka suunnitteli vaunun, jonka toinen painos (minun asteikollani, hiukan leveämpi kuin ensimmäinen) oli hyvää designia. Asuin itse Helsingissä linjan 14 varrella enkä ollut ainoa, joka myöhemmin, kaupungin luopuessa vaunuista, kummeksui naftan ihmeitä tekevää vaikutusta, kun lähes äänettömät, saastuttamattomat vaunut ajettiin loppuun erittäin raa alla tavalla, jotta tilalle saatiin sen ajan äänekkäitä, savuttavia dieselbusseja. Nyky Helsinki ei nähtävästi ole vieläkään pystynyt ratkaisemaan ongelmaa, miten johdinauton ilmajohto risteää raitiovaunun virtajohdon kanssa; sodan jälkeiselle Helsingille se ei ollut mikään ongelma. Yllä vain pari esimerkkiä tuntemattomiksi jääneiden designereitten kätten töistä, lähes joka tuotantoelämän alalta löytyy vastaavia tapauksia. Meidän on korkea aika luopua ajatuksesta, että, kuten suomalaisen designin kulta-ajalla, vain huonekalut, tekstiilit, taidelasi, keramiikka ovat designin alueita ja laajennettava ajattelutapaamme muillekin aloille ja huomioitava niillä vaikuttaneet suunnittelijat. Jokin aika sitten tv esitti ulkomaalaisen muotoiluohjelman, joka käsitteli panssarivaunun suunnittelua ennen toista maailmansotaa ja sen aikana. Entäpä jos Yle rohkenisi vastaavaan, tiedän kyllä, että monen vanhan taistolaisuuteen aikoinaan jämähtäneen taideteollisuushenkilön maripaidan kaulus alkaisi ahdistaa, mutta senkin uhalla: prof. Arvo Ylinen suunnitteli Pyry-harjoitushävittäjän, mutta kuka suunnitteli Pyörremyrskyn? DI Verkkola? Mikäli oikein olen ymmärtänyt, meillä on runsaasti taiteen maistereita ja tohtoreita, jotka eivät oikein ole löytäneet leipäpuuta tai projektia itselleen. Ehdotankin, että jätettäisiin pari seminaaria pitämättä (meillähän on 60-luvulta alkaen ollut ongelmana, että puhutaan liikaa ja tehdään liian vähän) ja osa rahoista ohjattaisiin määrärahaksi, jonka turvin tutkijanlahjoja omaava henkilö voisi syventyä aiheeseen Tuntemattomat designerit. Tutkimuskenttä olisi ainakin laaja ja mielenkiintoinen ja lopputulos edes pieni tunnustus niille suunnittelijoille, jotka muuten uhkaavat vaipua historian hämärään, mutta joiden suunnittelemia tuotteita me olemme jokapäiväisessä elämässä käyttäneet sen enempää suunnittelijaa ajattelematta. Kenen suunnittelemassa hammaslääkärin tuolissa istuit juuri eilen? Tämä pieni kunnianosoitus ei olisi pois mainitun kultakauden suunnittelijoilta, jotka ovat maineensa ansainneet eikä myöskään tämän päivän huippudesignereiltä, päinvastoin se osaltaan auttaisi ns. suurta yleisöä ymmärtämään, että jokaisen tuotteen takana on suunittelijan aivot, kynä, tietokone, mitkä yhdessä tekevät meidän elämästämme toimivampaa, helpompaa, joskus ehkä mukavampaakin. Erkki Blomroos sisustusarkkitehti SIO

18 TILASTOTIETOA Ornamon lehti nro 1 / Muotoilualojen toimintaa joka toisessa Suomen kunnista Internetin aikakaudella elettäessä ajatellaan usein, että fyysisen etäisyyden merkitys olisi kadonnut tai ainakin vähentynyt voimakkaasti. Karttoja katsomalla tämä vaikuttaa olevan kuitenkin illuusio. Ohessa on piirretty kartat, joihin on merkitty Suomen kunnat sen mukaan onko niissä toiminut 2010 jonkun muotoilualan yritys. Yhteenvetona voi sanoa, että tasan puolessa Suomen kunnista oli ainakin jonkun muotoilualan yritys. Toisinpäin asian voi ilmaista sanomalla, että tasan puolesta kunnista uupuu kokonaan muotoilualojen ammattimainen toiminta. Muotoilualan yrityksen kannattavan elämisen mahdollistava sijainti vaatii joko suuremman väestökeskittymän tai joissain yksittäisissä tapauksissa aiemmin hankitun luottamussuhteen etäämpänä sijaitseviin asiakkaisiin. Netti ei tapa eikä poista kasvokkain tapahtuvaa kommunikaatiota vaikka sen muodot voivatkin muuttua. Noin 50 :ssä kunnassa toimi kaikkien kolmen muotoilualan yritys. Nämä olivat pääosin maakuntien keskuspaikkakuntia. Lähinnä Helsingin Tampereen ja Oulun tapauksissa myös muutamiin näitä ympäröiviin pieniin kuntiin oli sijoittunut joko kaikkien alojen mutta pääosin ainakin jonkin muotoilualan yritys. Kaikkein peittävimmin Suomen kartalla näkyvät sisustussuunnittelualan yritykset. Niitä oli myös lukumääräisesti eniten. Sisustussuunnittelun yritysten toimipaikkojen sijainti 2010 toimipaikkoja ei toimipaikkoja Teollisen muotoilun ml. taideteollisen muotoilun yritysten toimipaikkojen sijainti 2010 toimipaikkoja ei toimipaikkoja Graafisen muotoilun yritysten toimipaikkojen sijainti 2010 toimipaikkoja ei toimipaikkoja Graafisen ja teollisen muotoilun yritysten toimipaikkojen sijainti 2010 vain graafista muotoilua vain teollista muotoilua, ml. taideteollinen muotoilu sekä graafista että teollista muotoilua ei kummankaan alan toimintaa Aku Alanen Kirjoittaja toimii tutkijana Tilastokeskuksessa YHTEENVETONA VOI SANOA, ETTÄ TASAN PUOLESSA SUOMEN KUNNISTA OLI AINAKIN JONKUN MUOTOILUALAN YRITYS

19 19 KOHTAAMISIA VALOKUITUTEOKSIA KOLMEN TAITEILIJAN KANSAINVÄLISESSÄ YHTEISNÄYTTELYSSÄ PARIISISSA MAIJA PARIISISSA Pariisin kapealla Rue Paul Frontilla sijaitsee erilainen taidegalleria. Sen löytäminen on ensikertalaiselle hankalaa, sillä vaatimattoman teollisuusjulkisivun ohitse kävelee helposti ja sisääntuloovea tuskin huomaa. Talon omistaja on Helene Aziza taiteen ystävä, japanilaisen antiikin keräilijä ja taidekauppias. Kotigallerian eri huonetiloihin on valikoiden ja hienostuneesti sijoitettu japanilaisia antiikkikalusteita ja maailmalta hankittuja taide-esineitä. Taiteilijat ripustavat teoksensa kotigallerian eri huonetiloihin muiden kalusteiden ja käyttöesineiden joukkoon. Kotigalleria toimii pariisilaissalonkina ja kohtauspaikkana, siellä solmitaan kontakteja, keskustellaan taiteesta ja kuunnellaan musiikkia pariisilaisperinteen mukaisesti kuten Montmartrella on aina tehty. Näyttelyn nimen Trames (elämänlanka) mukaisesti kolme ilmaisultaan ja materiaaleiltaan hyvinkin erilaista taiteilijaa kutoivat taiteensa elämänlankaa. Teokset rakentuivat huonetiloissa kalusteiden ja esineistön kanssa inspiroiviksi taideelementeiksi. Kolmesta näinkin erilaisista materiaaleista rakentuva näyttelykokonaisuus toimi hyvin ja teokset olivat voimakkaassa vuorovaikutuksessa keskenään. Lavosen valokuituteoksia on esitelty viime vuosien aikana useissa taidenäyttelyissä eri puolilla Eurooppaa mm. Firenzessä, itävallassa, Pariisissa ja Helsingissä, Belgiassa sekä viime vuonna kansainvälisessä Tisser la lumiere Biennalessa Kanadassa. Kansainväliset näyttelyesiintymiset ja aktiivinen läsnäolo taide-elämässä tuovat uusia kutsuja ja näin näyttelyt seuraavat toinen toistaan. Laaja-alainen taiteilija- ja ystäväverkosto on kasvanut eri puolille suuntautuvien matkojen, kiinnostavien tapahtumien ja näyttelyihin tutustumisien sekä Pariisissa vietettyjen vuosien myötä. Maija Lavonen halusi esitellä Pariisin näyttelyssä aikaisemmin nähtyjen teos- ten lisäksi myös uusia valokuitutöitään. Niissä hän irrottaa valokuitutekstiilit seinältä ja rakentaa tilaan veistoksiksi. Juhlavan kokoiset valoveistokset ovat äärettömän herkkiä. Teosten rauhallinen tunnelma heijastuu ja korostuu ympäröivistä peilipinnoista. Pariisiin lähti Maijan kaikkien aikojen suurin näyttelykokonaisuus, yli kolmekymmentä teosta. Maija kokosi näyttelyyn suurien valokuituveistostensa joukkoon myös aikaisemmin nähtyjä pienempiä, dramaattisia töitään. Mukana oli myös muutamia taidokkaasti punottuja ristikkoverkkotöitä. Helene Azizan kotigallerianäyttelyssä vieraili runsaasti pariisilaisyleisöä, kansainvälisiä keräilijöitä ja museoväkeä. Maija sai kiitosta ja kiinnostusta. Rohkaisu ja kannustus sekä uudet yhteydet ja ystävät vievät eteenpäin. Valmistunut työ synnyttää seuraavan, sillä aina jää kysymyksiä, aiheita ja materiaalia, joita haluan johdatella eteenpäin. Maija sanoo. Anita Karhunen Valokuva Rauno Träskelin Trames -näyttely Helene Aziza kutsui kolme kansainvälistä taiteilijaa viime syksyllä näyttelyyn. Richard Batterham (s. 1936) on alansa arvostetuin aikamme englantilainen keraamikko. Xavier Lambours (s. 1955) on valokuvaaja, joka kuvaa laajaalaisesti reportaasikuvista kantaaottaviin muotokuviin. Maija Lavonen (s. 1931) on tunnettu ja tunnustettu suomalainen tekstiilitaiteilija.

20 IN MEMORIAM Ornamon lehti nro 1 / Lea Eskola-Leppäaho Tekstiilitaiteilija Lea Eskola-Leppäaho kuoli Helsingissä 29. marraskuuta 89-vuotiaana. Hän oli syntynyt Helsingissä , jossa hän asui lähes koko elämänsä ajan. Lea Eskola oli yhtä värikäs henkilönä kuin hänen työnsäkin ovat. Erityisesti hänen pellavaisten verhokankaiden lukemattomat väriyhdistelmät ja rouheisten pellavaliinojen syvät värit ovat jääneet pysyvästi monien mieleen. Kangaspuut olivat aina kuuluneet hänen sukunsa elämään. Aikaisemmin kotona kudottiin kaikki tarvittavat tekstiilit pukukankaita myöten. Nähtyään elokuvan Rembrandt Lea Eskola päätti pyrkiä Ateneumiin eli Taideteolliseen oppilaitokseen tekstiilitaiteen osastolle, josta hän valmistui Hän työskenteli vuoden Panelia parantola-opistossa Porin lähellä ennen kuin häntä pyydettiin Suomen Käsityön Ystäviin. Kuten moni muu vasta-alkaja Leakin sai ensin maalata alkuperäisistä ryijyluonnoksista postikorttikokoisia kopioita, joita lähetettiin asiakkaille nähtäviksi. Vuonna 1953 Eskola sai vastuulleen Käsityön Ystävien kutomon taiteellisen ja teknisen johtamisen. Verhokankaat olivat tärkeä tuoteryhmä 1950-luvulla. Niitä tilattiin suuria määriä sekä yksityiskoteihin että julkisiin tiloihin. Kutomossa Lea huolehti, että kaikilla kutojilla oli koko ajan töitä. Lisäksi töitä piti järjestää myös Karjaalla sijainneelle kutomolle sekä parillekymmenelle maaseutukutojalle. Heille lähetettiin viikoittain uudet langat. Jotta yhtään loimenpäätä tai pellavalankaa ei olisi mennyt hukkaan, Lea alkoi suunnitella niistä värikkäitä vieraspyyhkeitä. Väriyhdistelmiä oli lukuisia, mutta ne sopivat toisiinsa. Kutomonjohtajan aikaa verottivat asiakaskäynnit, jolloin valittiin sisustustekstiilit erilaisiin kohteisiin. Kun tilatut työt olivat valmiit, Lea Eskola käveli verhorullat kainalossaan ripustamaan ne paikoilleen. Lea Eskola suunnitteli huonekalukankaita, verhoja, pellavaliinoja, ryijyjä ja monenlaisia pikkutekstiileitä sekä karkeita rohdinpellavaliinoja, joita varten oli aluksi vaikea saada tarpeeksi karkeaa ja epätasaisesti värjättyä lankaa. Hänen kankaitaan oli 1950-luvulla useissa näyttelyissä. Raidalliset pellavakankaat palkittiin XII Milanon triennaalissa Vuonna 1966 Eskola piti yksityisnäyttelyn Käsityön Ystävien tiloissa ja yrityksen 90-vuotisnäyttelyssä 1969 häneltä oli mukana runsaasti erilaisia kankaita, ryijyjä, täkänöitä ja kirkkotekstiileitä. Vuodesta 1970 Eskola oli toiminut Taideteollisen oppilaitoksen (vuodesta 1973 Taideteollisen korkeakoulun) tekstiilitaiteen osaston tuntiopettajana. Kun Käsityön Ystävät joutui luopumaan taiteilijoistaan 1975, opetustyö muuttui päätoimiseksi, ja hän oli kudonnan lehtorina. Kudonnan lisäksi hän opetti myös kirjontaa ja muita tekstiilitekniikoita. Lisäksi hän toimi erilaisten kurssien opettajana sekä näyttelyiden tuomaristojen jäsenenä. Opettajana hän oli erittäin pidetty, ja opiskelijat muistavat hänen persoonallisen olemuksensa ja kannustavan, suoran kritiikkinsä. Lea Eskola oma taiteellinen työura oli mittava. Jo luvulta asti hän osallistui lukuisiin koti- ja kansainvälisiin taideteollisuus- ja tekstiilitaiteen näyttelyihin. Lean työt olivat hallitun pelkistettyjä, mutta samalla elämää kuhisevia mikrokosmoksia, kuin suomalainen luonto. Vuosina hän oli mukana viiden suomalaisen tekstiilitaiteilijan näyttelyssä, joka kiersi kaikissa Pohjoismaissa yhteensä kahdellatoista paikkakunnalla. Eräs hänen merkittävimmistä teoksistaan valmistui Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlan kunniaksi talvella järjestettyyn Valo ja aine -näyttelyyn. Eskolan Seinäpöytä oli pellavalangoista ja silkistä kudottu tekstiiliteos. Valaistuksen avulla taiteilija loi perspektiiviilluusion, joka sai teoksen näyttäytymään pöytänä. Vuonna 1977 Eskolalle myönnettiin Valtion 1-vuotinen apuraha ja 1982 Valtion taideteollisuuspalkinto. Tekstiilitaiteilijat TEXO ry valitsi hänet Vuoden tekstiilitaiteilijaksi Tähän tunnustukseen liittyi yksityisnäyttely Helsingissä. Siinä Lea jatkoi valokokeilujaan ja lanseerasi elävän tietokonegrafiikan yhdistettynä tekstiileihin. Jatkuvasti kehittyvän mustavalkoisen siniaaltoteeman projisoituminen ohuen pellavakankaan läpi oli tuohon aikaan aivan uutta. Päikki Priha Kirjoittaja on Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksen professori ja Lea Eskolan entinen työtoveri Designmuseo, valokuvaaja Rauno Träskelin

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA LAHTI ON SUOMEN KIINNOSTAVIN JA KANSAINVÄLISESTI KASVUHAKUINEN DESIGNEKOSYSTEEMI

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Co-Design Bay - Esiselvityshanke. Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580

Co-Design Bay - Esiselvityshanke. Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580 Co-Design Bay - Esiselvityshanke Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580 Hankkeen tavoitteet Kehittää Suomen teollisten muotoilualojen ekosysteemin toimijoiden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

JOHANNA SUONPÄÄ, CV s. 24.3.1969 Helsinki

JOHANNA SUONPÄÄ, CV s. 24.3.1969 Helsinki JOHANNA SUONPÄÄ, CV s. 24.3.1969 Taideopinnot 1997-2001 Taiteen maisteri, Tekstiilitaiteen laitos, Taideteollinen Korkeakoulu 1998-1999 Erasmus stipendiaattina, Kuvataideakatemia Krakova, Puola 1994-1997

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

AJK-JATKOKOULUTUKSEN SISUSTUSSUUNNITTELUKURSSIN VAIKUTTAVUUS

AJK-JATKOKOULUTUKSEN SISUSTUSSUUNNITTELUKURSSIN VAIKUTTAVUUS AJK-JATKOKOULUTUKSEN SISUSTUSSUUNNITTELUKURSSIN VAIKUTTAVUUS Kysely sisustussuunnittelukurssilta valmistuneille Kyselyn tarkoituksena oli selvittää AJK-Jatkokoulutuksen sisustussuunnittelukurssin hyötyjä

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake Liitteet Liite I. Kyselylomake Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli 1. Onko yritys määritellyt kohderyhmän iän mallistolle, jota olet viimeksi suunnitellut tai jota suunnittelet parhaillaan? a. on, kohderyhmän

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Lahti is a green-clean-event -design city. Riikka Salokannel Muotoilun kehitysjohtaja www.designlahti.fi Lahden alueen kehitysyhtiö Ladec Oy

Lahti is a green-clean-event -design city. Riikka Salokannel Muotoilun kehitysjohtaja www.designlahti.fi Lahden alueen kehitysyhtiö Ladec Oy Lahti is a green-clean-event -design city Riikka Salokannel Muotoilun kehitysjohtaja www.designlahti.fi Lahden alueen kehitysyhtiö Ladec Oy Lahti is a green-clean-event -design city Riikka Salokannel Muotoilun

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK Leena Illukka Helsinki s.1962 Porvoo leenaillukka@hotmail.com http://www.finnishdesigners.fi http://leenaillukka.com http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi http://helsingintaiteilijaseura.fi KOULUTUS 2015

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4)

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4) JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4) KILPAILUOHJELMA SUOMEN PANKKI 200 VUOTTA Juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön valtuuttamana kilpailun Suomen Pankki 200 vuotta -juhlarahan taiteellisen suunnittelun

Lisätiedot

Lehdistötiedote 1/6 15.9.2011 JULKAISUVAPAA 29.9. klo 18.00

Lehdistötiedote 1/6 15.9.2011 JULKAISUVAPAA 29.9. klo 18.00 Lehdistötiedote 1/6 täyttää 100 vuotta ja juhlii näyttävästi Helsingin kaupungintalon juhlasalissa 29.9.2011 Juhlissa tullaan jakamaan tunnustuksia, stipendejä ja harvinaisia Timo Sarpanevan suunnittelemia

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Yritysilmeen luominen ja tuotemerkin kehittäminen Muutokset toimintaympäristössä

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 ESKON PUUMERKIT Parhaat Yrittäjät Nuoret Duuniin 2017 -hanke on käynnissä. Nyt jos koskaan on otollinen aika harkita nuorta työntekijää

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta Tiedekunnasta valmistuneet yrittäjät Erja Tuhkala, Katariina Imporanta ja Marjo Remes luovat pohjoista vaihtoehtoa vaatealalle hauskoilla

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Näy netissä! Hio LinkedIn profiilisi kuntoon ja paranna näkyvyyttäsi

Näy netissä! Hio LinkedIn profiilisi kuntoon ja paranna näkyvyyttäsi Näy netissä! Hio LinkedIn profiilisi kuntoon ja paranna näkyvyyttäsi 19.10.2015 1 Agenda Lyhyesti atalentista Miksi LinkedIn Profiilin hionti Kansikuva Otsikko Yhteystiedot Summary Skills Kiinnostuksenkohteet

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KARIN WIDNÄS CV. Syntynyt Helsingissä 1946. Opinnot. 1970 1976 Taideteollinen korkeakoulu/keramiikkasuunnittelu. Studio. 1978 1994 Helsinki

KARIN WIDNÄS CV. Syntynyt Helsingissä 1946. Opinnot. 1970 1976 Taideteollinen korkeakoulu/keramiikkasuunnittelu. Studio. 1978 1994 Helsinki KARIN WIDNÄS CV Syntynyt Helsingissä 1946 Opinnot 1970 1976 Taideteollinen korkeakoulu/keramiikkasuunnittelu Studio 1978 1994 Helsinki 1994 - Fiskars Opetus 1976- Suomi, Ruotsi, USA, Venezuela, Etelä-Korea

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Kehity, niin menestyt Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Mikä yhdistää BP:n katastrofia Meksikonlahdella ja kansainvälisten vaatejättien osallisuutta Bangladeshin vaatetehtaan kohtalokkaassa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ BRANDS Lisää myyntiä Vahvista BRÄNDIÄ VIESTINTÄ myymälässä MIKSI SE ON TÄRKEÄÄ? Hyödyntämällä näitä tietoja voit lisätä myyntiä melkoisesti Haluatko lisätä myyntiä? Viesti enemmän Haluatko kasvattaa MARKKINAOSUUTTASI?

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa

Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa JUHA KRONQVIST Restoratiiviset ympäristöt -seminaari 1.4.2014 1 Sisältö 1) Mitä on palvelumuotoilu? 2) Terveydenhuollon palveluympäristöjen

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot