1 PALSTANIMI 1 /13 ORNAMON LEHTI. Ornamo & TEK yhteistyö alkanut. Muotoilun alan palkat. Muotoilijat 13 on valittu! Kansi / Sivu 6. Sivu 12.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 PALSTANIMI 1 /13 ORNAMON LEHTI. Ornamo & TEK yhteistyö alkanut. Muotoilun alan palkat. Muotoilijat 13 on valittu! Kansi / Sivu 6. Sivu 12."

Transkriptio

1 1 PALSTANIMI 1 /13 ORNAMON LEHTI Muotoilijat 13 on valittu! Kansi / Sivu 6 Muotoilun alan palkat Sivu 12 Ornamo & TEK yhteistyö alkanut Sivu 27

2

3 3 SISÄLLYS Nro1/ Ornamo Pääkirjoitus Hallitus Muotoilijat 13 Onnittelut Tilastotietoa Ajassa Kolumni Mielipide Tilastotietoa Kohtaamisia In Memoriam Tekijät kertovat Kuukauden taiteiliija Jäsenedut, kommentti Yhteyksiä Jäsenille TEK Kokouskutsuja Kommentti Ilmoituksia Julkaisuja & näyttelyitä Mediatiedot Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Industrikonstförbundet Ornamo The Finnish Association of Designers Ornamon jäsenlehti on painettuna ja sähköisessä muodossa toimitettu tiedotuslehti, joka totetutetaan Gerda ja Salomo Wuorion säätiön tuella. Salla Heinänen toiminnanjohtaja, päätoimittaja p Minna Borg viestintä- ja markkinointipäällikkö Ornamon lehti, toimitus, ilmoitusmyynti, kotisivut, viikkotiedote p , GSM Katri Wahlström talous- ja hallintosihteeri, jäsenasiat p MAIJA LAVOSELLE KIITOSTA JA KIINNOSTUSTA PARIISISSA Anna Rikkinen projektipäällikkö, Taide p Petra Ilonen projektipäällikkö, Muotoilu Finnishdesigners-portfoliot, viikkotiedote p Asta Boman asiantuntija Marika Laakko pääsihteeri, SIO p Karolina Vilander Ornamon puheenjohtaja, vaatetussuunnittelija 19 Leenakaisu Hattunen Ornamon varapuheenjohtaja taiteilija Teollisuustaiteen liitto Ornamo Annankatu 16 B Helsinki ornamo.fi finnishdesigners.fi Ornamon toimisto on avoinna ark. 9 17, sulj. heinäkuussa. Kansikuva: Muotoilijat 13, valokuva Tani Simberg

4 PÄÄKIRJOITUS Ornamon lehti nro 1 / Muotoiluyhteisön yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kuinka Suomen teollisuuden tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky saadaan turvattua? Kuinka suomalaista suunnittelu osaamista viedään kv-markkinoille? Miten tulevaisuuden sairaalat ja koulut toimivat? Mitä palveluita ne tarjoavat ja miten palvelut järjestetään? Nämä ovat asioita, joihin yhteiskunnan päätöksenteossa otetaan kantaa. Ne ovat myös asioita, joita muotoilun ja taiteen avulla voidaan kehittää, parantaa ja tehostaa. Miten muotoilun vaikuttavuus yhteiskunnassa sitten näkyy? Se voidaan määritellä siten minkälaisia vaikutuksia valtioon ja ihmisten yleiseen hyvinvointiin suunnittelun avulla voidaan luoda. Muotoilun näkökulman tuominen yhteiskunnalliseen keskusteluun onkin haastavaa. Merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ikääntymisen ja julkisten palveluiden tehostamisen ratkaisemisesta ei muotoilualalla ole vielä riittävästi näyttöä. Yksittäisiä projektirahoituksella tehtyjä hankkeita on käynnissä, joista tuloksia saadaan ajan kanssa. Tarvitaan useampia toistettavia suunnittelukohteita, jotta sillä olisi vaikuttavuutta muotoiluyrityksille, muotoilijoiden työllisyydessä ja laajasti ihmisiin. Toisaalta kännykkä tai Molok jätehuoltojärjestelmä ovat esimerkkejä yhteiskunnallisesti merkittävistä muotoilutuotteista ja palveluista. Siksi tarvitaan kansallista muotoiluohjelmaa, jonka avulla voidaan suunnata julkista elinkeinopoliittista rahoitusta muotoilua hyödyntävään palvelu- ja tuotekehitykseen. Ohjelma on luonnosteluvaiheessa ja se avataan helmikuun aikana keskustelulle. Tässä lehdessä julkistetaan osa Ornamon palkka- ja palkkioselvityksen tuloksista. Keskeinen tulos oli taideteollisen suunnittelunalan selkeästi pienempi tulotaso muihin korkeasti koulutettuihin suunnittelualoihin verrattuna. Osittain tätä selittää muotoilualan pienuus suhteessa muihin suunnittelualoihin sekä homogeeninen sijoittuminen työmarkkinoilla. Taiteen hinnoittelusta sen sijaan ei saada muihin aloihin vertailupohjaa, mutta uutta tietoa jäsenten käyttöön kylläkin. Selvitys antaa meille tietoa siitä mihin muotoiluyhteisön tulee vaikuttaa. Esimerkiksi muotoilukoulutuksen tulee tukea alan pienuudesta huolimatta muotoilijoiden sijoittumista yleisiin tuotekehityksen, yrityksen johto- ja asiantuntijatehtäviin. Muotoiluyhteisö tarvitsee vetäjiä niin kaupunkisuunnitteluvirastoissa, valtionhallinnossa kuin liike-elämän johdossa, ei vain muotoiluosaamisen johtajina. Tämä on haaste pienellä alalla, jossa suunnittelutyö on kutsumus. Selvitys vahvistaa näkemystä, että muotoiluyhteisön tulee tehdä tiiviimpää yhteistyötä muiden suunnitteluja taidealojen kanssa. Tästä esimerkkinä suunnittelualojen julkisten hankintojen ryhmä, jonka tarkoitus on edistää alojen hankintakäytäntöjä sekä osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin. Nyt käynnistynyt Ornamo TEK jäsenyys auttaa palkansaajamuotoilijoiden työmarkkina-asemaa, palkkausta ja urakehitystä. Ornamo lanseeraa tässä lehdessä myös uuden jäsenpalvelun, Kipinärahan alan muotoilu- ja taidehankkeisiin. Sen tarkoitus on tukea alaa edistävien hankkeiden käynnistämistä. Salla Heinänen Toiminnanjohtaja MUOTOILUN YHTEIS- KUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS LISÄÄ ALAN ARVOSTUSTA JA USKOTTAVUUTTA, VAHVISTAA ALAN LIIKETOIMINNAN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SEKÄ ALAN PALKKATASOA

5 5 HALLITUS Luotaus vuoteen 2012 Enhancing design s long-term contribution to the Innovation Union in pursuit of increased MUOTOILIJOIDEN competitiveness and a better quality of life MAHDOLLISUUDET for all the citizens of Europe. TOIMIA MUILLAKIN ALUEILLA KUIN TUOTEKEHITYKSESSÄ OVAT VALTAVAT ISBN Design for Growth & Prosperity Design for Growth& Prosperity Report and Recommendations of the European Design Leadership Board EUROPEAN DESIGN INNOVATION INITIATIVE Ornamon edustamilla aloilla on kokoansa vaikuttavampi, ja merkitykseltään kasvava rooli yhteiskunnassa. Yli satavuotias instituutiomme on tärkeä vaikuttaja; asiat tapahtuvat ihmisten välisessä verkostossa, ammatillisen yhteenkuuluvuuden tuomissa vertaisryhmissä ja sosiaalisen median mahdollistamissa yhteisöissä. Ornamo tekee eurooppalaisen muotoiluyhteisön kanssa pitkäjänteistä muotoiluvaikuttamistyötä siellä missä muotoiluymmärrystä tarvitaan kipeimmin, päättäjien ja virkamiesten parissa EU:n ytimessä. Vanha Eurooppa kilpailee Kaukoidän kanssa enää laadussa: luovuuden, estetiikan ja kulttuurisen osaamisen kautta. Näitä asioita pohti EU komission asettama Design Leadership Board ( ), jonka julkaisu Design for Growth and Prosperity listaa muotoilun lähitulevaisuuden tärkeimmät tehtävät, joiden avulla Euroopan taloutta voidaan kohentaa. Taide- ja muotoilupolitiikka on vaikuttamista julkisiin valtarakenteisiin, joissa suomalaisen suunnitteluosaamisen hyödyntämisellä on keskeinen rooli osana yhteiskunnallista kehitysvisiota. Näissä talkoissa olemme yhdessä mm. TEK-jäsenyyden mahdollisuuksien muodossa. Ornamon yhteistyö kansainvälisten taide- ja muotoiluorganisaatioiden kanssa on tuottanut monia tärkeitä vaikuttavuuden paikkoja, kuten juuri päättyneen designpääkaupunkivuoden. Milloin olisimme uskaltaneet visioida viiden kaupungin rummuttavan vuoden verran muotoilun käyttämisen eduista? Alkuvuodesta vaikutamme myös näyttelyiden muodossa kansainvälisellä kentällä : Oslossa aloittaa matkansa yhteistyössä Nordic Network Craft Association:n kanssa tehty näyttelykonsepti «From the Coolest Corner» ja Wienin Designforumissa Cities for All -näyttelykierroksen seitsemäs etappi. Marraskuussa Ornamo ja Tekstiilija vaatetusteollisuus Finatex ry järjestivät yhdessä tilaisuuden, joka kokosi yhteen vaikutusvaltaisen joukon ornamolaisia vaatetussuunnittelijoita sekä elinkeinoelämän ja politiikan vaikuttajanaisia. Ilta oli pilottikokeilu uudenlaisesta verkostomaisesta vaatetusalan palvelukonseptista. Suurella mielenkiinnolla vastaanotettua palveluideaa jatkokehiteltiin yhdessä vieraiden kanssa, osallistavan suunnittelun mukaisesti. Marraskuun tapahtuman keskeinen viesti oli, että suomalaiset designammattilaiset yhteenkokoava taho Ornamo pyrkii vaikuttamaan edustamiensa alojen kehittämiseen osallistamalla päättäjät muotoilua hyödyntävän liiketoiminnan ja sitä kautta koko alan kehitystyöhön ja markkinointiin. Muotoilun mahdollisuudet muil lakin elämän alueilla kuin sarjavalmisteisten hyödykkeiden tuote kehityksessä ovat valtavat. Yhteiskehittelyn ja yhdessä vaikuttamisen aikakausi on vasta aluillaan. Kaikkein vaikuttavinta on kumminkin yksinkertaisesti hyvä design. Karoliina Vilander Leenakaisu Hattunen Sanna Simola Ornamon puheenjohtajisto 2012

6 MUOTOILIJAT 13 Ornamon lehti nro 1 / MUOTOILIJAT 13 PALKITUT JAKAVAT OSAAMISTAAN MONELLE. Ornamon ja Grafian Muotoilijat 13 -palkinnot myönnettiin Palkitut kertoivat työstään Yhdeltä monelle -seminaarissa Helsingissä. Seminaarissa pohdittiin mm. miten hyvällä suunnittelulla voi järkeistää julkisia palveluja? Voiko tila herättää tunteita? Miten suoma lainen perheyritys pärjää? Mitä taiteella voi tuoda terveydenhuoltoon? Minkälaista on taiteilijan arki ja voiko muotoilu olla hauskaa? Muotoilijat 13 -palkinnoilla tuodaan esille alan monipuolisuutta ja tänä vuonna erityisesti myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lyhennetty videoesitys seminaarista tulee Ornamon You-tube kanavalle: Julkaisu Muotoilijat 13 on luettavissa Ornamon kotisivuilla > ajankohtaista > muotoilijat 13 Muotoilijat 13 vasemmalta Päivi Meuronen, Maiju Ahlgrén, Outi Leinonen, Reijo Markku, Saila Härkki ja Kasper Strömman. Valokuva: Jussi Aalto

7 7 MUOTOILIJAT PALSTANIMI 13 Haluan viedä taidetta sinne missä sitä ei vielä ole. Pienilläkin teoilla voi parantaa elinympäristöä ja tuoda hyvinvointia niille, joilta sitä puuttuu. Vuoden tekstiilitaiteilija Maiju Ahlgrén Suunnittelijalle uuden malliston aloittaminen on aina haastavaa, mutta samalla niin jännittävää ja innostavaa. Suurinta iloa tuntee silloin, kun näkee suunnittelemansa vaatteen tyytyväisen asiakkaan päällä. Edustan tässä maailmassa hitautta keramiikan tekeminen on aikaa vievää ja se vaatii äärimmäistä kärsivällisyyttä. Jo kaisen teoksen syntyyn liittyy uusien asioiden oivaltaminen. Vuoden keramiikkataiteilija Outi Leinonen Teollinen muotoilu on paljon muutakin kuin esineiden suunnittelua. Parhaimmillaan se on kokonaisuuksien luomista yhteistyössä loppukäyttäjien, insinöörien ja markkinoinnin ammattilaisten kanssa. Haluan tehdä oivaltavia sisustuksia, jotka jäävät mieleen. On tärkeää suunnitella hyviä arkiympäristöjä päiväkoteja, kouluja, kirjastoja. Vuoden sisustusarkkitehti Päivi Meuronen Koen olevani muotoilun kentällä viihdyttäjän roolissa. Perustin The Kasper Stromman Design Blogin designpääkaupunkivuoden kunniaksi. Haluan tarkastella muotoilua kansanomaisesta näkökulmasta ja tuoda esiin sen hauskan puolen. 1/ Kasper Strömman: Tee se itse -konsepti, Kindermunat 2/ Maiju Ahlgrén: Terveisiä täältä jostakin, kuvataidetta liikuntakyvyttöminen vanhusten iloksi 3/ Saila Härkki: Icepeak Mountaineering-mallisto 4/ Päivi Meuronen: Saunalahden lastentalo 5) Reijo Markku: Sasmo maisemaikkuna 6) Outi Leinonen Kiinansininen Vuoden vaatesuunnittelija Saila Härkki Vuoden teollinen muotoilija Reijo Markku Vuoden graafikko Kasper Strömman

8 ONNITTELUT Ornamon lehti nro 1 / Arni Aromaalle ja Sauli Suomelalle muotoilun valtionpalkinto 2012 Pentagon Design -toimiston perustajat teolliset muotoilijat Arni Aromaa ja Sauli Suomela saivat vuoden 2012 muotoilun valtionpalkinnon. Palkinto on suuruudeltaan euroa, ja sen jakoi kulttuurija urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Eri taiteen alojen valtionpalkinnot myönnetään tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta. Pentagon Designin laadukas ja laajaalainen toiminta on hyvä esimerkki mallista, jolla huomisen muotoilupalveluita tarjotaan. Pentagon on laajentanut osaamistaan myös palveluiden ja kokemusten suunnitteluun. Kuluttajalle pyritään luomaan miellyttävä ja toimiva kokemus. Reinventing the everyday, arjen uudelleen oivaltaminen, on Pentagonin motto. Arni Aromaa ja Sauli Suomela perustivat yrityksensä Pentagon Designin jo opiskeluaikana vuonna REINVENTING THE EVERYDAY, ARJEN UUDELLEEN OIVALTAMINEN, ON PENTAGONIN MOTTO Pentagon Design on viidentoista vuoden aikana kasvanut yhdeksi johtavista pohjoismaisista suunnittelutoimistoista, jolla on asiakkaita Helsingistä Istanbuliin. Heidän töittensä kautta suomalainen nykymuotoilu on saanut paljon näkyvyyttä. Pentagonille leimallista on asiakkaan ja kuluttajan nostaminen avainasemaan ekologista ja eettistä suunnittelua eteenpäin vietäessä. Toimisto työllistää tällä hetkellä 15 henkeä. Valtion muotoilutoimikunnan palkintoperustelut Teolliset muotoilijat Arni Aromaa (s. 1971) ja Sauli Suomela (s. 1969) toimivat perustamassaan muotoilutoimistossa Pentagon Design. Toimistossa suunni - tellaan hallittuja tuote-, palvelu-, brändija tila kokonaisuuksia. Arjen tarpeisiin syntyy näkemyksellisiä, monipuolisia, käyttäjä ystävällisiä ja yllätyksellisiäkin suunnitteluratkaisuja, joissa yksityiskohdat ovat tarkkaan harkittuja. Suunnittelussa perehdytään loppuasiakkaan tarpeisiin oivaltaen samalla asiakasyrityksen liiketoiminnan mahdollisuudet. pentagondesign.fi NIMITYKSIÄ Kunniamerkit 2012 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt seuraaville ornamolaisille kunniamerkin: Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Kari Aaro Juhani Asikainen, sisustusarkkitehti, Espoo Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Maija Hannele Arela, tekstiilitaiteilija, Tampere Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Ritva Liisa Pohjalainen-Möttönen, taiteilija, Kuopio Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Matti Mattsson, metalliseppä, Kuopio Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskuksen johtajana (ent. Taiteen keskustoimikunta) on aloittanyt vuodenvaihteessa kulttuuriasiainneuvos, filosofian maisteri Marjo Mäenpää. Hän toimii väliaikaisessa tehtävässä enintään kahden kuukauden ajan. Grafialle uusi toiminnanjohtaja Toiminnanjohtaja Marita Sandelinin eläköityessä Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafian toiminnanjohtajana on vuoden vaihteessa aloittanut kauppatieteiden maisteri Katri Soramäki (s. 1968). Tekijänoikeusjärjestö Kopioston lisensointi- ja tutkimuspäällikön tehtävistä Grafiaan siirtyvä Soramäki on tekijänoikeusalan asiantuntija.

9 9 ONNITTELUT Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun juhlaviikko avautui vuosijuhlalla Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu vietti vuosi juhlaansa 7. tammikuuta. Päivän aikana kuultiin upeat 13 uuden professorin avajaisluennot, jonka jälkeen tilaisuus jatkui puheilla ja muilla juhlallisuuksilla. Juhlassa jaettiin Pallas Athene ja Ilmari Tapiovaara -palkinnot, kutsuttiin korkeakoululle neljä uutta kunniajäsentä ja nimettiin Vuoden Alumni Lisäksi tilaisuudessa luovutettiin tasavallan presidentin myöntämiä kunniamerkkejä. Pallas Athene -palkinto toimittaja Pirkko Vekkelille Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu myöntää kahden vuoden välein Pallas Athene -palkinnon tunnustuksena esteettisten arvojen hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta työstä. Palkinnon saajan valitsi professori Päikki Priha, joka perusteli valintaa seuraavasti: Toimittaja Pirkko Vekkeli on tehnyt ansiokkaan työn kirjoittamalla muotoilijoista, taiteilijoista, dokumentoimalla heidän elämäntyönsä kirjoiksi ja opettamalla taideteollisen alan opiskelijoille kirjoittamista rohkaisevasti, innostuneesti ja tehtävään paneutuen. Ilmari Tapiovaara -palkinto toimitusjohtaja Håkan Långstedtille Palkinto myönnetään kahden vuoden välein tunnustuksena ihmisen lähiympäristön ja teollisen tuotekulttuurin laadun hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta luovasta työstä. Palkinnon saajan valitsi Artekin muotoilujohtaja Ville Kokkonen: Håkan Långstedt toimii tärkeällä kentällä muotoilijoiden mahdollisuuksia vahventavana teollisen tuotekulttuurin eteenpäin viejänä. Muotoilupainotteisen liiketoiminnan haasteellisessa ja erittäin kilpaillussa toimintaympäristössä on Långstedt osoittanut ajan hengen käsityskykyä. Långstedt on muotoilun suurlähettiläs, esimerkkitapaus kansainvälisestä kulttuurialan edustamisesta. Vuoden Alumni 2013 on Mikko Hartikainen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu nimeää Vuoden Alumnin tunnustuksena taideteollisen ja arkkitehtuurin alojen uraauurtavasta tai erinomaisesta työstä. Tunnustuksen sai opetusneuvos Mikko Hartikainen, joka on ollut avainhenkilö suomalaisen kuvataiteen perusopetuksen kehittämisessä viimeisen parinkymmenen vuoden ajan. Neljä uutta kunniajäsentä Toimialajohtaja Reijo Kangas on erityisen ansiokkaasti toiminut korkeakoulun ja en edustaman kulttuurin hyväksi oman organisaationsa Tekesin kautta. Kangas on keskeisellä ja runsaalla panoksellaan edesauttanut useiden rakentamisen, arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun alojen teknologiaohjelmien käynnistämistä. Kangas on tehtävässään kannustanut alan korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia kehittämään uusia menetelmiä ja tekniikoita alallaan ja luonut edellytyksiä alan uusien toimintatapojen leviämiselle. Tuula Mehtosen kunnianhimoinen elokuvaleikkauksen koulutuksen suunnittelutyö ja ammatillinen esimerkki opiskelijoille loivat Suomeen merkityksestään tietoisen ammattikunnan, ohjelma joka luotiin suomalaiseen elokuvakoulutukseen ja koko alaan 2000-luvulla. Michael Thomson on edistänyt muotoilun asemaa alan kansainvälisissä järjestöissä. Keväällä 2012 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu kutsui Thomsonia osallistumaan European Design Innovation Initiative -raportin toimitustyöhön. Hänen muotoilupoliittinen asiantuntemus, kokemus ja osaaminen mahdollistivat EDII-sihteeristön vastuulla olleen materiaalin koostamisen Euroopan komission muotoiluinnovaatiopolitiikan kulmakiveksi. Kaisa Viljo toimi muotoilun laitoksella teollisen muotoilun koulutusohjelman amanuenssina parikymmentä vuotta. Ennen entisen Taideteollisen korkeakoulun palvelukseen astumistaan Kaisa Viljo työskenteli Teollisuustaiteen LiittoOrnamon jäsensihteerinä. Ornamon vuodet tutustuttivat hänet taideteolliseen alaan ja sen toimijoihin. Kunniamerkit 2012 Lisäksi juhlassa luovutettiin Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä 2012 myöntämät kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki Tapio Vapaasalolle, Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki Esa Vuoriselle ja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Sari Tarvaiselle. Kahdeksan uutta kunniatohtoria Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun maisteri- ja tohtoripromootiossa vihittiin kahdeksan uutta kunniatohtoria. Arvonimi on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi osoittaa. Kunniatohtorin arvon saivat multimediataiteilija Laurie Anderson Yhdysvalloista, muotoilujohtamisen professori Rachel Cooper Englannista, kulttuuriministeri Arunas Gelunas Liettuasta, elokuvaohjaaja, kuvaaja ja käsikirjoittaja Pirjo Honkasalo, kirjailija ja taiteilija Mauri Kunnas, Fiskarsin tuotekehityspäällikkö ja pääsuunnittelija Olavi Lindén, muotoilun professori Ezio Manzini Italiasta ja emeritusprofessori Yrjö Sotamaa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.

10 ONNITTELUT Ornamon lehti nro 1 / Good Design -muotoilupalkintoja ornamolaisille eri sarjoissa Good Design Award on maailman vanhin muotoilupalkinto. Tunnustus nostaa esiin korkeatasoista, omaperäistä muotoilua ja innovatiivisia tuotekonsepteja. Vuonna 2012 jaettiin yli 500 GOOD DESIGN palkintoa ja ne jakautuivat 40 kansallisuuden kesken. GOOD DESIGN Awardin perustivat Chicagossa vuonna 1950 arkkitehdit Eero Saarinen, Charles ja Ray Eames sekä Edgar Kaufmann, Jr. Palkinnon myöntävät The Chicago Athenaeum: Museum of Architecture and Design ja The European Centre for Architecture Art Design and Urban Studies. FURNITURE 2012 Auditorium/Concert Hall Seating, Designers: Philip Kronqvist, LPR architects, Turku, Finland Manufacturer: Riihimäen Metallikaluste Oy, Riihimäki TABLETOP 2012 Magisso Teacup, Designers: Vesa Jääskö, Vesavisio Oy Helsinki, Finland Manufacturer: Magisso Ltd., Helsinki Finland PERSONAL 2012 Nice to Meet You Businesscard Holder, 2011 Designers: Ari Korolainen, Private Case Oy, Lahti, Finland Manufacturer: Private Case Oy, Lahti Fly Inn Bird Feeder, 2011 Designers: Tapio Antitila, Tapio Anttila Design Ltd., Lahti, Finland Manufacturer: Showroom Finland Ltd., Helsinki FLOOR AND WALL COVERING 2012 Dani, Acustic textile, 100% wool Designer: Anne Kyyrö Quinn London, UK KOHTI KEVÄTTÄ UUDISTUMME JA UUDISTAMME TOIMINTAAMME JA TYÖTAPOJAMME JATKUVASTI MYÖS TÄÄLLÄ ORNAMOSSA. Toimintaamme on tullut viime aikoina vauhtia, vaarallisia tilanteita, ja vetovoimaa ja lisää on näkyvissä. Kädessänne on uusi ja uudistunut jäsenlehti, entistä suurempi ja vaikuttavampi, päämääränä tavoittaa teidän mielenkiintonne samalla kun voimme tiedottaa tärkeistä ja mielenkiintoisista ajankohtaisista asioista sekä lisätä ammatillisen sisällön määrää. Lehden ja tulevien uusien kotisivujen layoutista vastaa suunnittelutoimisto Dog Design. Kiitos heille jo nyt, on ilo työskennellä kanssanne. Tämän kevään aikana uudistuvat myös Ornamon kotisivut ja finnishdesigners- portfoliot, sekä kotisivujen jäsenpalveluosio. Niitä ja seuraavaa lehteä tehdessä, joka ilmestyy huhtikuussa, toivotan kaikille oikein mukavaa kevättä! PS. Muistakaa vastata lehden lukijakyselyyn, johon linkki lähetetään teille helmikuun lopussa Viikkotiedotteen mukana. Minna Borg Viestintä- ja markkinointipäällikkö Toimitukselta Lehdessä 6-12 s. 23 oli taitosta pudonnut Åsa Hellmannin viimeinen sana pois. Oikea lause kuuluu: Ehkä Kaapelitehdas voisi käyttää Cockpit Artsía mallina.

11 11 PALSTANIMI we create more than carpets TEKSTIILIEN JA LATTIOIDEN MONIOSAAJA

12 TILASTOTIETOA Ornamon lehti nro 1 / Muotoilun alan palkat pienemmät verrattuna muihin suunnittelualoihin Jutta Martens Teollisuustaiteen Liitto Ornamon työmarkkinatutkimuksen alustavien tulosten perusteella mediaani alkupalkka vastavalmistuneilla kokoaikatyötä tekevillä on 2985 euroa, keskiarvo 2820 euroa kuukaudessa. Verrattuna esimerkiksi tekniikan alojen ja ekonomien alkupalkkasuosituksiin, tämä on huomattavasti pienempi. Tekniikan Akateemiset TEKin alkupalkkasuositus on 3500 euroa kuukaudessa. TEKin alkupalkkasuositus koskee asiantuntijatehtäviä, joissa viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Sefe:n vastaava alkupalkkasuositus on euroa kuukaudessa, kun työskennellään yksityisen sektorin palveluksessa, koulutusta vastaavissa, vakituisissa ei-esimiestehtävissä, ja kun opiskeluajalta ei ole pitkäaikaista työkokemusta. Näihin lukuihin verrattuna Ornamon tekemän työmarkkinatutkimuksen mukaan muotoilualan alkupalkat ovat huomattavasti pienempiä. Toki huomattavaa on, että Ornamon tutkimuksessa huomioon on otettu kaikki toisen yrityksen palveluksessa työskentelevät kokoaikatyötä tekevät, riippumatta muun muassa työkokemuksesta, työtehtävistä tai koulutuksen ja työn vastaavuudesta. Myöskään inflaatiota ei ole otettu huomioon. Tarkasteltaessa muotoilijoiden palkkakehitystä valmistumisajankohdasta riippuen, kehitys on positiivinen (kts. Taulukko 1). Viidestä kymmeneen vuotta alalla työskennelleet tienaavat keskimäärin 3000 euroa kuukaudessa, yli kymmenen vuotta työkokemusta omaavien palkka nousee 4000 euroon kuukaudessa. Mielenkiintoista on, että työmarkkinatutkimuksen tulosten perusteella, palkkakehitys näyttäisi olevan suhteellisen maltillista, kun työkokemusta on alle kymmenen vuotta. Tämän jälkeen palkkataso nousee jonkun verran. Hälyttävää näissä luvuissa on se, että korkeasti koulutetut muotoilijat saavat keskimäärin samaa palkkaa työskenneltyään vajaa kymmenen vuotta alalla, kuin mikä on ekonomien ja teknisten alojen alkupalkkasuositus. Palkat vaihtelevat jossain määrin myös riippuen ammattinimikkeestä (kts. Taulukko 2). Ornamon tekemän työmarkkinatutkimuksen mukaan teolliset muotoilijat tienaavat keskimäärin parhaiten muotoilijoiden joukosta, mediaani 3900 euroa, keskiarvo 4035 euroa kuukaudessa. Tämä johtunee siitä, että teolliset muotoilijat työllistyvät usein suuriin yrityksiin ja teollisuuteen, joissa palkkatasot ovat jossain määrin korkeammat ja alalla on selkeästi määritellyt työehtosopimus. Sisustusarkkitehtien mediaanikuukausiansio on 3317 euroa kuukaudessa. Riippumatta ammattinimikkeestä tai valmistumisajankohdasta, muotoilijoiden palkat ovat keskimäärin huomattavasti alhaisemmat verrattuna esimerkiksi diplomi-insinöörien tai ekonomien palkkoihin. Sopiva vertailukohde löytynee arkkitehtien keskipalkoista. TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan arkkitehdit tienasivat vuonna 2010 keskimäärin vajaa neljätuhatta euroa kuukaudessa, mediaani 3818 euroa ja keskiarvo 3990 euroa kuukaudessa. Muotoilijoiden joukosta ainoastaan teolliset muotoilijat pääsevät samoihin ansiolukuihin. Muiden muotoilu alojen edustajien kuukausipalkat jäävät selvästi alle tämän. Muotoilualan tilasta kertoo RIIPPUMATTA AMMATTI- NIMIKKEESTÄ TAI VALMISTUMIS- AJANKOHDASTA, MUOTOILIJOIDEN PALKAT OVAT KESKIMÄÄRIN HUOMATTAVASTI ALHAISEMMAT VERRATTUNA ESIMERKIKSI DIPLOMI-INSINÖÖRIEN PALKKOIHIN. SOPIVA VERTAILU- KOHDE LÖYTYNEE ARKKITEHTIEN KESKIPALKOISTA.

13 13 TILASTOTIETOA Taulukko 1 Valmistumisvuosi Keskiarvo Mediaani Aika valmistumisesta (vuotta) n *** Arvot on laskettu vuosittaisista keskiarvoista, mukana kokoaikatyötä tekevät vakituisessa sekä määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät ** Huomioitavaa pienet vastausmäärät Taulukko 2 Ammattinimike Keskiarvo Mediaani n Muotoilija Teollinen muotoilija Sisustusarkkitehti Kalustesuunnittelija *** *** 1 Vaatetussuunnittelija Tekstiilisuunnittelija Keraamikko *** *** 4 Korualan suunnittelija *** *** 1 myös se, että vertailtaessa arkkitehtien palkkoja esimerkiksi diplomi-insinöörien ansioihin, on arkkitehtien palkkataso huomattavasti pienempi. Diplomi-insinöörien mediaanikuukausiansio on TEKin vuonna 2011 teettämän työmarkkinatutkimuksen mukaan 4500 euroa kuukaudessa. Tähän lukuun verrattuna muotoilijoiden palkkataso ei ole kilpailukelpoinen. *** Liian pienet vastausmäärät ** Arvot on laskettu vuosittaisista keskiarvoista, mukana kokoaikatyötä tekevät vakituisessa sekä määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät Mediaani viittaa lukujoukon suuruusjärjestyksessä keskimmäiseen lukuun. Siten mediaanissa erittäin suurten ansioiden vaikutus arvoon on keskiarvoa pienempi. Täten luku kuvaa paremmin keskimääräisen palkansaajan ansiotasoa. Teollisuustaiteen Liitto Ornamo teki syksyllä 2012 palkka- ja palkkiokyselyn jäsenistölleen. Vastausprosentti oli 30 %, mikä on hyvä tulosten kannalta. Kysely totetutettiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti ja siitä on tarkoitus tehdä vuosittainen. Julkaisemme jäsenlehdessä kyselyn tuloksia ja kyselyn tulokset esitellään myös Ornamon kevätkokouksessa. Seuraavan kerran palkkaja palkkiokysely lähetetään jäsenille ensi syksynä. Kiitos kaikille vastaajille. Käy katsomassa palkka-ja palkkiokyselyn tulokset Ornamon jäsenpalveluosiosta. > kirjaudu jäsenpalveluihin. Tunnukset saat os: Verotuksesta + Vuoden 2013 alusta arvonlisäverokantoja on korotettu yhdellä prosentilla. + Verotuksen kautta tuetaan tuotekehitystä: Tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden palkat saa vähentää kaksi kertaa vuosina Vähennys koskee osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Lisävähennys on 100 % palkoista. Vähennys tehdään sen lisäksi, että palkat vähennetään normaalisti elinkeinotoiminnan tuloksesta. Tämä koskee myös muotoilua.

14 AJASSA Ornamon lehti nro 1 / ELINKEINO- ELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA Riikka Salokannel muotoilun kehitysjohtaja, Lahden seudun kehitys Ladec Oy Muotoilustrategia jossa muotoilijat eivät olekaan keskiössä! Luisuuko muotoilu vääriin käsiin, jos muotoilun asiakasryhmä, tuotteita ja palveluita tuottavat yritykset ja yhteisöt viitoittavat muotoilun hyödyntämisen strategisen polun. Voiko vakavasti otettavan kilpailukykytyökalun keskeinen muotoilutoimija olla tavallinen ihminen, yksilö, kuluttaja, kaupunkilainen, tuotteiden ja palveluiden käyttäjä? Lahden seudun kilpailukyky ja elinkeinostrategiassa on yhdeksi strategisen osaamisen kärjeksi tunnistettu ja määritetty muotoilu. Strategiset osaamisen kärkinä Lahdessa on panostettu ja profiloiduttu ympäristöosaamiseen, teolliseen muotoilun ja käytäntölähtöisiin innovaatioihin. Näihin painopistealueisiin lahtelaisessa elinkeinoelämässä on vahvat perinteet, mutta ne nähdään myös keskeisinä tulevaisuuden kasvualoina. Nämä strategiset valinnat koskevat niin yrityselämää, tutkimusta ja opetusta kuin julkista toimintaakin. Muotoilukärjen tavoitteiden saavuttamiseksi perustettiin kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran aloitteesta Kuvaaja: Jyri Somero / Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

15 15 AJASSA Industrial Design Advisory Board, jonka keskeinen tehtävä on ollut muotoilustrategian laatiminen. Muotoilua menestyksekkäästi hyödyntäneiden yritysten johtajista ja muotoilutoimialan keskeisistä toimijoista koostunut ryhmä ei vain laatinut strategiaa, vaan on sen hengen mukaisesti aktiivisesti osallistumassa strategian implementointiin ja parhaiden muotoilun hyödyntämiskäytänteiden jakamiseen ja alueen muotoilun hyödyntäjien, toinen toisemme sparraamiseen. Design ekosysteemi Kaikessa strategityössä on tiedettävä lähtötilanne, määritettävä tavoite ja keksittävä keinot tavoitteeseen pääsemiseksi. Osana strategiatyötä järjestimme työpajoja, joissa olimme määrittäneet ja analysoineet lahtelaisen muotoilukentän ja sidosryhmät. Yhdessä Aalto-yliopiston muotoilun uusien avausten professori Alastair Fuad-Luken kanssa tunnistimme lahtelaisen muotoilun designekosysteemin, sen vahvuudet ja mahdollisuudet. Ekosysteemisilmän keskiössä on ihminen, käyttäjälähtöisen designin aktiivinen osallistuja ja käyttöliittymätiedon tuottaja. Toisella tasolla ovat tuotteiden ja palveluiden tuottajat. Näkökulmasta riippuen kotimaisia ja ulkomaisia, suuri ja pieniä, palveluita ja tuotteita kehittäviä, valmistavia ja myyviä yrityksiä, julkisia palveluntuottajia, elämysmarkkinoijia. Ja näitä varten on sitten muotoilijoiden ja tuotekehittäjien, designtoimijoiden verkosto ja toimintaympäristö. Uloimmalla kehällä ovat kaikki ne toimijat, jotka osaltaan ovat resursoimassa kilpailukykyä lisäävää muotoilua ja luomassa sille suotuisia olosuhteita. Lahden kaupunki on vahvasti sitoutunut muotoiluun, mistä osoituksena elinkeinoyhtiön kautta tehdyt panostukset muotoilua hyödyntävän liiketoiminnan kehittämiseen. Lahtelaisia erityispiirteitä ovat monet, 168 kpl (tilasto 2011), teollisen muotoilun, sisustussuunnittelun DESIGNILLA TUOTETAAN SOSIAALISTA, KULTTUURISTA JA TALOUDELLISTA LISÄARVOA ja graafisen suunnittelun, designyritykset. Pääasiassa ne ovat pieniä yhden ja kahden hengen työhuoneita, muutama suurempi. Teollisuusyrityksissä on perinteisesti ollut vahvat omat suunnitteluosastonsa in-house muotoilijoineen. Insinööritoimistojen palkkalistoilla on teollisia muotoi lijoita. Lahden muotoiluinstituutti on vahva, maineensa lunastanut muotoiluyhteisö. Lahden teollisuusseuran myötävaikutuksella syntynyt Suomen muotoilusäätiö on uutena toimijana vahvistamassa Lahtea kansallisena toimijana. Maailmanluokan muotoiluosaaminen Tavoitteena on, että Lahti on Suomen kiinnostavin ja kansainvälisesti kasvuhakuinen designekosysteemi. Strategiana on erikoistua elinkeinoelämää hyödyttävään, kestävään, teollisten tuotteiden ja palveluiden muotoiluun ja rakentaa Lahden muotoilukaupunkibrändia. Painopistealueita on neljä. Laadullisena painopisteenä on maailmanluokan muotoiluosaaminen liiketoiminnan hyödyksi. Olosuhdepainopisteenä on toimiva, tuottava ( ja terve) tuotekehityksen ja muotoilun ekosysteemi. Viestinnässä painotetaan yhteistä viestiä vahvistamassa Lahden teollisen muotoilun edelläkävijyyttä. Strategian tavoitteita ei uskota saavutettavan vain ajautumalla niiden suuntaan. Neljäs painopiste liittyy strategian johdettuun implementointiin ja seurantaan. Maailmanluokan osaamista tarvitaan joka tasolla. Käyttäjäymmärrystä ja osallistavuutta varten on perustettu Lahden D-tuotekehityspaneeli. Yritysten muotoiluymmärrystä edistetään erilaisten projektien ja muotoilustrategiaosaamisen lisäksi Design Thinking Forum-yhteistyöllä. Muotoilukoulutus, koulutusyhteistyö, monenkeskeiset kehitysprojektit ja muotoilun käytäntölähtöinen soveltava tutkimus liittyen erityisesti käyttöliittymäymmärrykseen, vahvistavat designosaamista osana kansainvälistä kilpailukykyä. Alueen erilaisia designalustoja ja verkostoja vahvistetaan ja poikkitoiminnollisten monenkeskeisten muotoilumenetelmien hyödyntämistä ja muotoilijoiden liiketoimintaosaamista edistetään erityisellä muotoilukentän co-design coaching -ohjelmalla. Designilla tuotetaan sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista lisäarvoa. Alueemme muotoilutoimijoista muodostunut designekosysteemi on valtakunnallisesti edelläkävijä ja teollisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä pystyvä muotoilun lisäarvotakuun antamiseen. Design on keskeinen menestystekijä Suomen ja alueemme kilpailukykyisessä elinkeinoelämässä. Uskomme, että jatkossa Lahti on yhä kiinnostavampi muotoilukaupunki yhteistyötapojemme, designtekojemme ja muotoilukaupunki brändimme vuoksi. Industrial Design Advisory Board (IDAB) Anssi Rantasalo, toimitusjohtaja, Kemppi, IDAB puheenjohtaja Ismo Roponen, toimitusjohtaja, Stala, Vesa Luhtanen, toimitusjohtaja, L-Group, Suomen muotoilusäätiö pj. Seppo Vikström, hallituksen puheenjohtaja, Isku Tapio Anttila, muotoiluyrittäjä, Tapio Anttila Design Outi Kallioinen, rehtori, LAMK, Lahden muotoilu- ja taideinstituutti Jyrki Myllyvirta, kaupunginjohtaja, Lahti Lauri Ylöstalo, toimitusjohtaja, Lahden seudun kehitys Ladec Oy Riikka Salokannel, muotoilun kehitysjohtaja Lahden seudun kehitys Ladec Oy

16 PALSTANIMI KOLUMNI Ornamon lehti nro 1 / Vähemmän on enemmän Designkylpy on päättynyt. Ähky on jäljellä. Vuosi oli varsinainen designtsunami Helsingissä, ja osa laineista rantautui kauas kehä III:n taaksekin. Koko Suomi, aina Rovaniemeä myöten, sai osansa Helsinki World Design Capital 2012 vuodesta. Helsinki-brändi sai myös kansainvälistä säihkettä ja vetovoimaa, jolla varmasti on myös taloudellista arvoa. Seminaareista, näyttelyistä ja tapahtumista voin vain sanoa, että vähemmän, mutta parempaa, olisi ok. HDWC tuotti paljon mutta laatu heittelehti vuoden aikana rajusti. Mitä saivat muotoilijat? Jotkut saivat töitä. Toiset kokivat jääneensä rannalle. Jotkut perustivat varjotapahtumia. Ja moni asia, joka ennen ei ollut muotoilua, oli nyt designia. Designvuodessa 2012 riittää tutkittavaa niin D ROI (design return of invest) innokkailla kuin myös kulttuuritutkijoille. Toivottavasti joku tarttuu aiheeseen ja kartoittaa päivälehtiä syvällisemmin millaisen jäljen HDWC todella jätti, ja jättää jälkeensä. Kansainvälinen designsäätiö jakoi töitä se tarkoittaa että muotoilijat saavat rahaa. Samalla säätiö myllytti muotoilutarjonnan markkinoita kunnolla: sisustusarkkitehtien, osallistavan, teollisen ja palvelumuotoilun toimistot kamppailivat rinta rinnan mm. poliisiauton, kouluruokailun tai pop up -työskentelytilojen suunnittelusta. Jaossa oli töitä 170 tuhannen euron edestä, ja usea hanke voi myös johtaa jatkoprojekteihin. Koko hankkeen rahoittaja on Suomen kulttuurirahasto, joka ansaitsisi designsatsauksestaan Ornamo-pallon veroisen huomionosoituksen. Säätiön kilpailutuksesta vastannut Päivi Hietanen antoi designtoimistoille palautetta: Julkinen hankinta ei ole muotoilijoille tuttua. Dokumenteissa oli paljon puutteita ja niitä toimitettiin myöhässä. Tämä vaikutti tietysti siihen, millaisia valintoja säätiö teki. Useiden isojen ja tunnettujen muotoilutoimistojen ohitse saattoi kiilata pieni designtoimisto, joka oli koonnut hyvän tiimin ja tehnyt huolella kilpailukykyisen tarjouksen. Muotoilutoimiston brändiarvolla ei ollut lisäarvoa, jos sitä ei osannut oikeasti aukikirjoittaa tarjouksen liiteasiakirjoihin. Kilpailutukseen oli myös runsas osallistujamäärä joka kuvastaa designtoimistojen suuntautumista kuntasektorille. Vuosi 2013 tuonee lisää kunnallisia muotoiluhankkeita markkinoille, ja Kansainvälinen designsäätiö on ollut tässä erinomainen ovien avaaja. Myös Grafia nosti esiin julkisen kilpailutuksen kiemuroita julkaisemalla hyvän opuksen: Sitä saa mitä hankkii (toim. Heikki Jokinen). Julkaisutilaisuus oli seminaari, johon minullakin oli ilo osallistua. Se miten kilpailutetaan oli kiihkeyttä herättävä puheenaihe. Saako kilpailutuksessa pyytää ideoita ja luonnoksia, ja jos saa niin millä ehdolla? Useimmat paikalla olleet suunnittelijat sanoivat ettei saa. Mutta useat jotka kilpailuttavat, edellyttävät osana tarjousta ideaa ja luovaa ajatusta. Muotoilutoimisto on kuin varis tervatulla aidalla. Jos ei ideoi ilmaiseksi, ei ole kilpailussa mukana. Jos ideoi ja tekee luovaa työtä ennakkoon, ei voi tietää kuka siitä lopulta MUOTOILU TOIMISTO ON KUIN VARIS TERVATULLA AIDALLA. JOS EI IDEOI ILMAISEKSI, EI OLE KILPAILUSSA MUKANA hyötyy, ja saako itse mitään. Pitäisikö Grafian ja Ornamon aktiivisesti seurata Hilmaa ja julkisia muotoiluhankkeiden kilpailutusta, ja reagoida kun tervan tuoksua on ilmassa? Pienemmissäkin kilpailutuksissa jotka eivät tule avoimesti hakuun, muotoilutoimistot voisivat järjestöjen kautta reagoida, ilman että itse joutuvat nokikkain potentiaalisten asiakkaidensa kanssa siitä, millä säännöillä ja tavoilla skaboja tehdään. Uusi vuosi toi myös uuden Hesarin joka lanseerasi käsitteen designtoimitus. Se on se porukka joka vastaa lehden ulkoasusta. Ornamon lehtikin on uudistunut. Onnea siis myös Ornamon designtoimitukselle. Pekka Toivanen Teollinen muotoiliija

17 17 MIELIPIDE Tuntemattomat designerit DESIGNIN JUHLAVUOSI ON TAKANAPÄIN, SEMINAAREJA ON PIDETTY JA MALJOJA KOHOTETTU. Designin juhlavuosi on takanapäin, seminaareja on pidetty ja maljoja kohotettu. Juhlahumun keskellä olisi paikallaan muistaa niitä, jotka eivät ole mukana juhlissa eivätkä ole esiintyneet lehtien palstoilla eivätkä tv-ruuduissa. Tarkoitan niitä suunnittelijoita, jotka aikoinaan ovat suunnitelleet tuotteita, joista jotkut ovat vaikuttaneet jopa miljoonien suomalaisten arkielämään, mutta joiden suunnittelijoiden nimet ovat jääneet unholaan. Tuon esiin joitain esimerkkejä, tuotemerkit on pakko mainita, jotten joutuisi käyttämään tuhatta sanaa nimeä vältellessä. Sodanjälkeinen Suomi pystyi hankalissa oloissa hämmästyttäviin suorituksiin. Keski-Suomessa, käsittääkseni Tikkakoskella, suunniteltiin ja valmistus polkaistiin kuin tyhjästä, ompelukone Tikka nimeltään (konepistoolien valmistus kun loppui tai ainakin väheni huomattavasti). Tikka tikkaa tarkasti, mutta kuka suunnitteli Tikan? Suomalainen kuorma- ja linja-autoteollisuus loi 30-luvun lopulla ja 40-luvulla jykevän ja onnistuneen mallisen Sisu kuorma- ja linja-auton, sen postiautoversio on kuvattu sentään 40-luvun loppupuolella postimerkissä ja on sananmukaisesti liikuttanut miljoonia suomalaisia. Antti Siltavuori on suunnitellut myöhempien aikojen Sisuja, mutta kuka/ ketkä suunnittelivat 30-, 40-luvun Sisut? Entäpä suomalaiset johdinautot, trollikat? Keulassa luki Walmet (Valtion metallitehtaat), sähkölaitteet epäilemättä Strömbergin, mutta kuka suunnitteli vaunun, jonka toinen painos (minun asteikollani, hiukan leveämpi kuin ensimmäinen) oli hyvää designia. Asuin itse Helsingissä linjan 14 varrella enkä ollut ainoa, joka myöhemmin, kaupungin luopuessa vaunuista, kummeksui naftan ihmeitä tekevää vaikutusta, kun lähes äänettömät, saastuttamattomat vaunut ajettiin loppuun erittäin raa alla tavalla, jotta tilalle saatiin sen ajan äänekkäitä, savuttavia dieselbusseja. Nyky Helsinki ei nähtävästi ole vieläkään pystynyt ratkaisemaan ongelmaa, miten johdinauton ilmajohto risteää raitiovaunun virtajohdon kanssa; sodan jälkeiselle Helsingille se ei ollut mikään ongelma. Yllä vain pari esimerkkiä tuntemattomiksi jääneiden designereitten kätten töistä, lähes joka tuotantoelämän alalta löytyy vastaavia tapauksia. Meidän on korkea aika luopua ajatuksesta, että, kuten suomalaisen designin kulta-ajalla, vain huonekalut, tekstiilit, taidelasi, keramiikka ovat designin alueita ja laajennettava ajattelutapaamme muillekin aloille ja huomioitava niillä vaikuttaneet suunnittelijat. Jokin aika sitten tv esitti ulkomaalaisen muotoiluohjelman, joka käsitteli panssarivaunun suunnittelua ennen toista maailmansotaa ja sen aikana. Entäpä jos Yle rohkenisi vastaavaan, tiedän kyllä, että monen vanhan taistolaisuuteen aikoinaan jämähtäneen taideteollisuushenkilön maripaidan kaulus alkaisi ahdistaa, mutta senkin uhalla: prof. Arvo Ylinen suunnitteli Pyry-harjoitushävittäjän, mutta kuka suunnitteli Pyörremyrskyn? DI Verkkola? Mikäli oikein olen ymmärtänyt, meillä on runsaasti taiteen maistereita ja tohtoreita, jotka eivät oikein ole löytäneet leipäpuuta tai projektia itselleen. Ehdotankin, että jätettäisiin pari seminaaria pitämättä (meillähän on 60-luvulta alkaen ollut ongelmana, että puhutaan liikaa ja tehdään liian vähän) ja osa rahoista ohjattaisiin määrärahaksi, jonka turvin tutkijanlahjoja omaava henkilö voisi syventyä aiheeseen Tuntemattomat designerit. Tutkimuskenttä olisi ainakin laaja ja mielenkiintoinen ja lopputulos edes pieni tunnustus niille suunnittelijoille, jotka muuten uhkaavat vaipua historian hämärään, mutta joiden suunnittelemia tuotteita me olemme jokapäiväisessä elämässä käyttäneet sen enempää suunnittelijaa ajattelematta. Kenen suunnittelemassa hammaslääkärin tuolissa istuit juuri eilen? Tämä pieni kunnianosoitus ei olisi pois mainitun kultakauden suunnittelijoilta, jotka ovat maineensa ansainneet eikä myöskään tämän päivän huippudesignereiltä, päinvastoin se osaltaan auttaisi ns. suurta yleisöä ymmärtämään, että jokaisen tuotteen takana on suunittelijan aivot, kynä, tietokone, mitkä yhdessä tekevät meidän elämästämme toimivampaa, helpompaa, joskus ehkä mukavampaakin. Erkki Blomroos sisustusarkkitehti SIO

18 TILASTOTIETOA Ornamon lehti nro 1 / Muotoilualojen toimintaa joka toisessa Suomen kunnista Internetin aikakaudella elettäessä ajatellaan usein, että fyysisen etäisyyden merkitys olisi kadonnut tai ainakin vähentynyt voimakkaasti. Karttoja katsomalla tämä vaikuttaa olevan kuitenkin illuusio. Ohessa on piirretty kartat, joihin on merkitty Suomen kunnat sen mukaan onko niissä toiminut 2010 jonkun muotoilualan yritys. Yhteenvetona voi sanoa, että tasan puolessa Suomen kunnista oli ainakin jonkun muotoilualan yritys. Toisinpäin asian voi ilmaista sanomalla, että tasan puolesta kunnista uupuu kokonaan muotoilualojen ammattimainen toiminta. Muotoilualan yrityksen kannattavan elämisen mahdollistava sijainti vaatii joko suuremman väestökeskittymän tai joissain yksittäisissä tapauksissa aiemmin hankitun luottamussuhteen etäämpänä sijaitseviin asiakkaisiin. Netti ei tapa eikä poista kasvokkain tapahtuvaa kommunikaatiota vaikka sen muodot voivatkin muuttua. Noin 50 :ssä kunnassa toimi kaikkien kolmen muotoilualan yritys. Nämä olivat pääosin maakuntien keskuspaikkakuntia. Lähinnä Helsingin Tampereen ja Oulun tapauksissa myös muutamiin näitä ympäröiviin pieniin kuntiin oli sijoittunut joko kaikkien alojen mutta pääosin ainakin jonkin muotoilualan yritys. Kaikkein peittävimmin Suomen kartalla näkyvät sisustussuunnittelualan yritykset. Niitä oli myös lukumääräisesti eniten. Sisustussuunnittelun yritysten toimipaikkojen sijainti 2010 toimipaikkoja ei toimipaikkoja Teollisen muotoilun ml. taideteollisen muotoilun yritysten toimipaikkojen sijainti 2010 toimipaikkoja ei toimipaikkoja Graafisen muotoilun yritysten toimipaikkojen sijainti 2010 toimipaikkoja ei toimipaikkoja Graafisen ja teollisen muotoilun yritysten toimipaikkojen sijainti 2010 vain graafista muotoilua vain teollista muotoilua, ml. taideteollinen muotoilu sekä graafista että teollista muotoilua ei kummankaan alan toimintaa Aku Alanen Kirjoittaja toimii tutkijana Tilastokeskuksessa YHTEENVETONA VOI SANOA, ETTÄ TASAN PUOLESSA SUOMEN KUNNISTA OLI AINAKIN JONKUN MUOTOILUALAN YRITYS

19 19 KOHTAAMISIA VALOKUITUTEOKSIA KOLMEN TAITEILIJAN KANSAINVÄLISESSÄ YHTEISNÄYTTELYSSÄ PARIISISSA MAIJA PARIISISSA Pariisin kapealla Rue Paul Frontilla sijaitsee erilainen taidegalleria. Sen löytäminen on ensikertalaiselle hankalaa, sillä vaatimattoman teollisuusjulkisivun ohitse kävelee helposti ja sisääntuloovea tuskin huomaa. Talon omistaja on Helene Aziza taiteen ystävä, japanilaisen antiikin keräilijä ja taidekauppias. Kotigallerian eri huonetiloihin on valikoiden ja hienostuneesti sijoitettu japanilaisia antiikkikalusteita ja maailmalta hankittuja taide-esineitä. Taiteilijat ripustavat teoksensa kotigallerian eri huonetiloihin muiden kalusteiden ja käyttöesineiden joukkoon. Kotigalleria toimii pariisilaissalonkina ja kohtauspaikkana, siellä solmitaan kontakteja, keskustellaan taiteesta ja kuunnellaan musiikkia pariisilaisperinteen mukaisesti kuten Montmartrella on aina tehty. Näyttelyn nimen Trames (elämänlanka) mukaisesti kolme ilmaisultaan ja materiaaleiltaan hyvinkin erilaista taiteilijaa kutoivat taiteensa elämänlankaa. Teokset rakentuivat huonetiloissa kalusteiden ja esineistön kanssa inspiroiviksi taideelementeiksi. Kolmesta näinkin erilaisista materiaaleista rakentuva näyttelykokonaisuus toimi hyvin ja teokset olivat voimakkaassa vuorovaikutuksessa keskenään. Lavosen valokuituteoksia on esitelty viime vuosien aikana useissa taidenäyttelyissä eri puolilla Eurooppaa mm. Firenzessä, itävallassa, Pariisissa ja Helsingissä, Belgiassa sekä viime vuonna kansainvälisessä Tisser la lumiere Biennalessa Kanadassa. Kansainväliset näyttelyesiintymiset ja aktiivinen läsnäolo taide-elämässä tuovat uusia kutsuja ja näin näyttelyt seuraavat toinen toistaan. Laaja-alainen taiteilija- ja ystäväverkosto on kasvanut eri puolille suuntautuvien matkojen, kiinnostavien tapahtumien ja näyttelyihin tutustumisien sekä Pariisissa vietettyjen vuosien myötä. Maija Lavonen halusi esitellä Pariisin näyttelyssä aikaisemmin nähtyjen teos- ten lisäksi myös uusia valokuitutöitään. Niissä hän irrottaa valokuitutekstiilit seinältä ja rakentaa tilaan veistoksiksi. Juhlavan kokoiset valoveistokset ovat äärettömän herkkiä. Teosten rauhallinen tunnelma heijastuu ja korostuu ympäröivistä peilipinnoista. Pariisiin lähti Maijan kaikkien aikojen suurin näyttelykokonaisuus, yli kolmekymmentä teosta. Maija kokosi näyttelyyn suurien valokuituveistostensa joukkoon myös aikaisemmin nähtyjä pienempiä, dramaattisia töitään. Mukana oli myös muutamia taidokkaasti punottuja ristikkoverkkotöitä. Helene Azizan kotigallerianäyttelyssä vieraili runsaasti pariisilaisyleisöä, kansainvälisiä keräilijöitä ja museoväkeä. Maija sai kiitosta ja kiinnostusta. Rohkaisu ja kannustus sekä uudet yhteydet ja ystävät vievät eteenpäin. Valmistunut työ synnyttää seuraavan, sillä aina jää kysymyksiä, aiheita ja materiaalia, joita haluan johdatella eteenpäin. Maija sanoo. Anita Karhunen Valokuva Rauno Träskelin Trames -näyttely Helene Aziza kutsui kolme kansainvälistä taiteilijaa viime syksyllä näyttelyyn. Richard Batterham (s. 1936) on alansa arvostetuin aikamme englantilainen keraamikko. Xavier Lambours (s. 1955) on valokuvaaja, joka kuvaa laajaalaisesti reportaasikuvista kantaaottaviin muotokuviin. Maija Lavonen (s. 1931) on tunnettu ja tunnustettu suomalainen tekstiilitaiteilija.

20 IN MEMORIAM Ornamon lehti nro 1 / Lea Eskola-Leppäaho Tekstiilitaiteilija Lea Eskola-Leppäaho kuoli Helsingissä 29. marraskuuta 89-vuotiaana. Hän oli syntynyt Helsingissä , jossa hän asui lähes koko elämänsä ajan. Lea Eskola oli yhtä värikäs henkilönä kuin hänen työnsäkin ovat. Erityisesti hänen pellavaisten verhokankaiden lukemattomat väriyhdistelmät ja rouheisten pellavaliinojen syvät värit ovat jääneet pysyvästi monien mieleen. Kangaspuut olivat aina kuuluneet hänen sukunsa elämään. Aikaisemmin kotona kudottiin kaikki tarvittavat tekstiilit pukukankaita myöten. Nähtyään elokuvan Rembrandt Lea Eskola päätti pyrkiä Ateneumiin eli Taideteolliseen oppilaitokseen tekstiilitaiteen osastolle, josta hän valmistui Hän työskenteli vuoden Panelia parantola-opistossa Porin lähellä ennen kuin häntä pyydettiin Suomen Käsityön Ystäviin. Kuten moni muu vasta-alkaja Leakin sai ensin maalata alkuperäisistä ryijyluonnoksista postikorttikokoisia kopioita, joita lähetettiin asiakkaille nähtäviksi. Vuonna 1953 Eskola sai vastuulleen Käsityön Ystävien kutomon taiteellisen ja teknisen johtamisen. Verhokankaat olivat tärkeä tuoteryhmä 1950-luvulla. Niitä tilattiin suuria määriä sekä yksityiskoteihin että julkisiin tiloihin. Kutomossa Lea huolehti, että kaikilla kutojilla oli koko ajan töitä. Lisäksi töitä piti järjestää myös Karjaalla sijainneelle kutomolle sekä parillekymmenelle maaseutukutojalle. Heille lähetettiin viikoittain uudet langat. Jotta yhtään loimenpäätä tai pellavalankaa ei olisi mennyt hukkaan, Lea alkoi suunnitella niistä värikkäitä vieraspyyhkeitä. Väriyhdistelmiä oli lukuisia, mutta ne sopivat toisiinsa. Kutomonjohtajan aikaa verottivat asiakaskäynnit, jolloin valittiin sisustustekstiilit erilaisiin kohteisiin. Kun tilatut työt olivat valmiit, Lea Eskola käveli verhorullat kainalossaan ripustamaan ne paikoilleen. Lea Eskola suunnitteli huonekalukankaita, verhoja, pellavaliinoja, ryijyjä ja monenlaisia pikkutekstiileitä sekä karkeita rohdinpellavaliinoja, joita varten oli aluksi vaikea saada tarpeeksi karkeaa ja epätasaisesti värjättyä lankaa. Hänen kankaitaan oli 1950-luvulla useissa näyttelyissä. Raidalliset pellavakankaat palkittiin XII Milanon triennaalissa Vuonna 1966 Eskola piti yksityisnäyttelyn Käsityön Ystävien tiloissa ja yrityksen 90-vuotisnäyttelyssä 1969 häneltä oli mukana runsaasti erilaisia kankaita, ryijyjä, täkänöitä ja kirkkotekstiileitä. Vuodesta 1970 Eskola oli toiminut Taideteollisen oppilaitoksen (vuodesta 1973 Taideteollisen korkeakoulun) tekstiilitaiteen osaston tuntiopettajana. Kun Käsityön Ystävät joutui luopumaan taiteilijoistaan 1975, opetustyö muuttui päätoimiseksi, ja hän oli kudonnan lehtorina. Kudonnan lisäksi hän opetti myös kirjontaa ja muita tekstiilitekniikoita. Lisäksi hän toimi erilaisten kurssien opettajana sekä näyttelyiden tuomaristojen jäsenenä. Opettajana hän oli erittäin pidetty, ja opiskelijat muistavat hänen persoonallisen olemuksensa ja kannustavan, suoran kritiikkinsä. Lea Eskola oma taiteellinen työura oli mittava. Jo luvulta asti hän osallistui lukuisiin koti- ja kansainvälisiin taideteollisuus- ja tekstiilitaiteen näyttelyihin. Lean työt olivat hallitun pelkistettyjä, mutta samalla elämää kuhisevia mikrokosmoksia, kuin suomalainen luonto. Vuosina hän oli mukana viiden suomalaisen tekstiilitaiteilijan näyttelyssä, joka kiersi kaikissa Pohjoismaissa yhteensä kahdellatoista paikkakunnalla. Eräs hänen merkittävimmistä teoksistaan valmistui Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlan kunniaksi talvella järjestettyyn Valo ja aine -näyttelyyn. Eskolan Seinäpöytä oli pellavalangoista ja silkistä kudottu tekstiiliteos. Valaistuksen avulla taiteilija loi perspektiiviilluusion, joka sai teoksen näyttäytymään pöytänä. Vuonna 1977 Eskolalle myönnettiin Valtion 1-vuotinen apuraha ja 1982 Valtion taideteollisuuspalkinto. Tekstiilitaiteilijat TEXO ry valitsi hänet Vuoden tekstiilitaiteilijaksi Tähän tunnustukseen liittyi yksityisnäyttely Helsingissä. Siinä Lea jatkoi valokokeilujaan ja lanseerasi elävän tietokonegrafiikan yhdistettynä tekstiileihin. Jatkuvasti kehittyvän mustavalkoisen siniaaltoteeman projisoituminen ohuen pellavakankaan läpi oli tuohon aikaan aivan uutta. Päikki Priha Kirjoittaja on Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksen professori ja Lea Eskolan entinen työtoveri Designmuseo, valokuvaaja Rauno Träskelin

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Tästä alkaa suomalainen laatutyö.

Tästä alkaa suomalainen laatutyö. Tästä alkaa suomalainen laatutyö. Perinteet ohjaavat osaamista inspiraatiot synnyttävät kauneutta. Aito suomalainen osaaminen synnyttää laadukkaita pellavatekstiilejä kylpyyn, saunaan ja kodin sisustukseen.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Miten taiteilija voi itse parantaa työllistymistään julkisen taiteen hankkeissa? Hanna Hannus, projektisuunnittelija

Miten taiteilija voi itse parantaa työllistymistään julkisen taiteen hankkeissa? Hanna Hannus, projektisuunnittelija Miten taiteilija voi itse parantaa työllistymistään julkisen taiteen hankkeissa? Hanna Hannus, projektisuunnittelija Sisältö Kuka julkista taidetta tilaa? Kuka siitä päättää? Miten voin parantaa mahdollisuuksiani?

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

University of Helsinki Designing the Future

University of Helsinki Designing the Future University of Helsinki Designing the Future Ira Leväaho, WDC projektipäällikkö Viestintä&yhteiskuntasuhteet teemat 10.6.2011 1 Taustaa HYlle design tarkoittaa tapaa organisoida asioita ja toimintaa, joilla

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta Tiedekunnasta valmistuneet yrittäjät Erja Tuhkala, Katariina Imporanta ja Marjo Remes luovat pohjoista vaihtoehtoa vaatealalle hauskoilla

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Tekesin rahoitus nuorille yrityksille. Jaana Rantanen

Tekesin rahoitus nuorille yrityksille. Jaana Rantanen Tekesin rahoitus nuorille yrityksille Jaana Rantanen 20.4.2017 Tekesin rahoitus nuorille kasvuyrityksille Tempo Asiakastarve Kohdemarkkina Konseptin testaus Tiimi T&K Tuotteen, palvelun, liiketoimintamallin

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Lehdistömateriaali Julkaisuvapaa 5. kesäkuuta 2013 klo 18.00

Lehdistömateriaali Julkaisuvapaa 5. kesäkuuta 2013 klo 18.00 Lehdistömateriaali Julkaisuvapaa 5. kesäkuuta 2013 klo 18.00 The Veuve Clicquot Business Woman Award 2013 Catharina Stackelberg Toimitusjohtaja ja perustaja Marketing Clinic Oy Valintalautakunnan lausunto

Lisätiedot

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki YHTEISÖ Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Verkostovaikutus TILA TOIMINTA (Raunio ym. 2016) Mitä avoimella

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Suomen suuri juhlavuosi Suomi 100 vuotta

Suomen suuri juhlavuosi Suomi 100 vuotta Suomen suuri juhlavuosi 2017 Suomi 100 vuotta Suomen suuri juhlavuosi 2017 Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Materia ry

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Materia ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 4.1 Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 4.2 Tiedotus 4.3 Yhteistyökumppanit

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Jarmo Solja, Kommodori

Jarmo Solja, Kommodori Jarmo Solja, Kommodori Kommodorin mietteitä Vuoden viimeistä Puuskaa eetteriin! Tällä kertaa palstatilan valtaa kuvat, kun kauden ylivoimainen päätapahtuma, 50-vuotisjuhla, vietettiin Teatteriravintolassa

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Jäsentiedote nro. 11 / 2011 20.10.2011 Tiedotteen sisältö: IPMA Level D sertifiointitilaisuus Oulussa 21.11.2011 Projektituska videot Teematilaisuus: Projektien sidosryhmäjohtaminen,

Lisätiedot

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat EDUSKUNTA RIKSDAGEN Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 1991 2014 Valtiontilintarkastajat t ja varapuheenjohtajat valtiopäivittäin 1991 1991 Mattila, Kalevi /kesk 1992 Mattila,

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot