SISUSTUSALAN JA TYÖELÄMÄN VASTAAVUUS MITEN KOULUTUKSET VASTAAVAT ODOTUKSIIN JA TARPEISIIN Laadullisen osaamisen ennakointiselvitys Opetushallituksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISUSTUSALAN JA TYÖELÄMÄN VASTAAVUUS MITEN KOULUTUKSET VASTAAVAT ODOTUKSIIN JA TARPEISIIN Laadullisen osaamisen ennakointiselvitys Opetushallituksen"

Transkriptio

1 SISUSTUSALAN JA TYÖELÄMÄN VASTAAVUUS MITEN KOULUTUKSET VASTAAVAT ODOTUKSIIN JA TARPEISIIN Laadullisen osaamisen ennakointiselvitys Opetushallituksen taideteollisuusalan koulutustoimikunnalle

2 SIOn julkaisusarja 1/2013 Toimitus: Marika Laakko Taitto: Teollisuustaiteen Liitto Ornamo, Minna Borg Kansikuva: Mikael Lindén Merikiinteistö 2011, suunnittelu Suunnittelutoimisto Päivi Bergroth

3 SISUSTUSALAN JA TYÖELÄMÄN VASTAAVUUS MITEN KOULUTUKSET VASTAAVAT ODOTUKSIIN JA TARPEISIIN 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Opetushallituksen taideteollisuusalan koulutustoimikunnan tilauksesta. Selvityksen toteuttajana on Teollisuustaiteen Liitto Ornamon suurin jäsenjärjestö Sisustusarkkitehdit SIO ry. Tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää sisustusalalta löytyviä tutkintoja ja niiden tuottaman osaamisen vastaavuutta työelämässä. Sisustuksen kentällä on useita koulutuksia, jotka edustavat eri koulutusaloja. Osa tutkinnoista on käsi- ja taideteollisuusalalla, osa rakentamisen ja osa tekniikan ja liikenteen toimialoilla. Sisustusala on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Koulutus vetää puoleensa paljon hakijoita ja käy läpi yhteiskunnallista murrosta, kattaen rakentamisen kentän huonekalualalla tai maisemarakentajasta sisäpintakäsittelijän tehtäviin. Pelkästään toisella asteella on lukuisia koulutusta ja tutkintoja järjestäviä tahoja - niin ammatillisessa koulutuksessa kuin ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Koulutukset ovat sekä laadullisesti että sisällöllisesti hyvin vaihtelevia, vaikkakin tutkintonimikkeet muistuttavat toisiaan. Tutkintonimikkeitä ja niihin liittyvää osaamisen kirjoa ei ole ollut kootusti yksissä kansissa. Tämän lisäksi toimialaa rikastuttaa vapaa sivistystyö ja täydennyskoulutus, jotka eivät ole tutkintoon johtuvaa koulutusta. Selvityksen tavoitteina on koota kuva sisustusalan koulutuksen kokonaisuudesta, (tutkinnoista sekä tutkintojen sisällöistä) sekä siitä mihin eri työtehtäviin tutkinnot valmistavat ennakoiden samalla alan muuttuneita työtehtäviä. Sisustusalalla rakentamisen tehtävissä työskentelevien pätevyyksistä säädetään Maankäyttö- ja rakentamislaissa (A- ja B -pätevyysvaatimukset). Uutta asetusta ollaan parhaillaan valmistelemassa ympäristöministeriössä, joten alan tutkintojen selkeä kirjaaminen on hyödyllistä. Tällä on suora vaikutus koulutuksen ja osaamisen laadullisen arviointiin sekä alalta valmistuvien työtehtäviin. Lisäksi selvitystyön tavoitteena on yhtenäistää ja havainnollistaa sisustusalalla olevien ammattinimikkeiden terminologiaa, joka on hyvin kirjavaa. Käytössä olevat ammattinimikkeet eivät välttämättä ole samoja kuin tutkintonimikkeet. Ammattinimikkeitä ovat mm. sisustussuunnittelija, tilasuunnittelija, sisustusarkkitehti, kalustesuunnittelija, sisustusompelija, sisäpintakäsittelijä ja artenomi. Näiden lisäksi alan rajanpinnassa ovat muut rakentamisen, huonekaluvalmistuksen tai vaikkapa viherrakentajan, floristin tai markkinointiviestinnän ammattilaiset sekä kaupan alan myyjät yleisesti. Laadullisella ennakointiselvityksellä vastataan myös kysymykseen mihin eri koulutuksista valmistuu. Tämä selkeyttää sekä työelämää, kuluttajia että opiskelijoita tunnistamalla eri koulutuksien osaamisalueet. Selvitys koostuu alan tarkemmasta avaamisesta, seuraavassa osassa käydään läpi tutkinnot kouluasteittain ja niihin liittyvät ammattinimikkeet ja neljäs osa peilaa työelämän tarpeita. Viides osa pohtii sisustusalan tutkintojen ja työelämän yhteensopivuutta. Lopuksi käymme läpi tulevaisuudentarpeita alan muille selvityksille. Tuloksia käsiteltiin kaikille avoimessa paneelikeskustelussa IKEA-tavaratalossa

4 2. Sisustusala käsitteenä Sisustusalan tutkintoja löytyy Opetushallituksen koulutusalaluokittelussa usealta alalta; tekniikan ja liikenteen, kulttuurin ja luonnonvara- ja ympäristöaloilta. Alan monipuolisuus tarkoittaa sitä, että alalla toimii hyvin paljon erilaisia osaamisprofiileja, joiden tarkempi määrittely jätetään tämän selvityksen ulkopuolelle. Ala pitää sisällään toimialoja niin rakentamisen kuin ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan ja teollisuuden piiristä. Pääosa alan ammattilaisista on kuitenkin taideteollisen muotoilun ja suunnittelun parissa (TOL 741). Toimialaluokituksen mukaan ala pitää sisällään vihersisustuspalvelut ja ylipäätään palveluiden toteutuksen. Sisustusalalle kuuluu kokonaisvaltainen toimivan ympäristön suunnittelu; yksityisten ja julkisten tilojen tilasuunnittelusta erilaisten materiaalivalintojen ja suunnitelmien toteutukseen tilan/ympäristön koko elinkaaren aikana. Sisustusalalle kuuluu myös kalustemuotoilu ja yllä mainitut vihersisustuspalvelut. Näiden lisäksi alaan kuuluu mm. käsi- ja taideteolliset suuntautuneisuudet ja sisustukselliset käsityöt. 2.1 Laadullisen ennakoinnin selvitykset Sisustusalalla ei ole aikaisemmin selvitetty tutkintojen ja työelämän osaamisen vastaavuutta ja sisustusalan työtehtävien nimikkeistöä. Hannu Simin ja Tuula Puoskarin tekemä Laadullinen ennakointi taideteollisuusalalla -raportti vuodelta 2012 antaa rakenteellista pohjaa selvityksessä ilmeneville näkökulmille. Aiemmat selvitykset ovat keskittyneet muihin toimialoihin tai ne ovat näkökulmiltaan huomattavasti laajempia ja teoreettisempia. Tämä pieni selvitystyö on käytännönläheinen ja tarkoitettu laajasti hyödynnettäväksi työelämässä, koulutuksen ja tutkintojen suunnittelussa sekä ohjaamaan kuluttajavalintoja. Mukana olevat selvitykset ja raportit: - Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarveraportti, VOSE-hanke Ammattitaito on aina muodissa. Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusselvitys OPH 2012 Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin selvitysten yhteenveto, Mantere & Saarimaa 2013 Laadullinen ennakointi taideteollisuusalalla, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 2012 Liiketalousalan osaamistarpeet, Juuti 2013 Osaamistarpeet kiinteistö- ja rakentamisalalla, OTUS ja RIL 2012 Tulevaisuuden osaamistarpeet kulttuurialan tutkinnoissa, Työterveyslaitos 2013 Muotoile Suomi -kansallinen muotoiluohjelma Miten ammatillista osaamista ja oppimista uudistetaan erilaisissa oppimisympäristöissä? Nokelainen 2013 Mikä on sisustaja? Sisustajan perustutkinnon osaamistarveselvitys, Salminen 2013

5 3. Koulutukset tutkintoasteittain 3.1 Ammatillinen toisen asteen koulutus ja tutkinnot Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatillisessa koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. ( 6 laki ammatillisesta koulutuksesta) Toisen asteen ammatillinen koulutus ja tutkinnot muodostuvat ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavista perustutkinnoista ja aikuisten näyttötutkintoina suoritettavista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Sekä nuoret että aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin. Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus on mahdollista työuran eri vaiheissa Kulttuuri Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutus-ohjelma Artesaani osaa suunnitella työnsä sekä lukea ja tehdä ammattialaansa liittyviä suunnitelmia. Hän osaa tehdä ammattialansa materiaali-, työmenekki- ja kustannuslaskelmia sekä esitellä ja arvioida omaa työtään. Artesaani noudattaa ja ylläpitää turvallisia työmenetelmiä ja työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostavaa työturvallisuuskulttuuria, joka sisältää työturvallisuutta sekä terveyttä ja työkykyä edistävän toiminnan. Artesaani osaa käyttää työssään tarvittavaa tietotekniikkaa. Tutkinnon suorittanut työskentelee toisen palveluksessa, itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. Tyypillisiä työtehtäviä ovat korjaaminen ja restaurointi, ohjaus, palvelu sekä myyntityöt. Suuntautuneisuus voi vaihdella hyvinkin paljon. Esimerkiksi seuraavat suuntautuneisuudet löytyvät käynnissä olevista koulutuksista; lavaste-rakennus, mallinrakennus, sisustus, sisustusala, sisustuspuuseppä, sisustuksen suunnittelu ja sisustustekstiilit, sisustusrakentaja, sisustussuunnittelu, sisustusrakentaminen, tilasomistus, tilasuunnittelu ja toteutus, viherrakennus ja visualisti Tekniikka ja liikenne Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto Sisustaja Sisustaja on ammattilainen, joka tuntee ja kykenee osallistumaan laaja-alaisesti sisustusalan työtehtäviin kuten verhoilualan, maalausalan, puu-sepänalan ja rakennusalan sisätöihin. Hän pystyy toimimaan yhteistyössä asiakkaan, sisustusarkkitehtien ja sisustussuunnittelijoiden kanssa sekä muiden projektissa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Hän tuntee sekä suunnittelutyön että toteutuksen tarpeet verhoilu-, maalaus- ja rakennussisätöiden sekä puusepäntöiden osalta. Hän osaa laatia sisustusarkkitehtien suunnitelmien pohjalta koko työkentän kattavat työselitykset ja työkuvaukset työntekijöille, ja hänellä on hyvät yhteydet sisustukseen liittyvien ammattialojen työntekijöihin, tavarantoimittajiin ja tukkuliikkeisiin. Sisustaja työskentelee laaja-alaisesti sisustustöissä yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa monipuolisissa projekteissa muun muassa asuntoja ja julkisia tiloja korjaavissa ja uudisrakentamista tekevissä yrityksissä, alan tarvikkeita myyvissä liikkeissä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana ja yrittäjänä.

6 Verhoilija Teollisen verhoilijan on kyettävä tarkkaan ja tasalaatuiseen verhoilutyöhön ja harjaannuttava tuotantolaitoksen oikeaan työrytmiin. Lisäksi hänen on hallittava huonekaluompelun ja kaavoituksen perusteet. Hänen on osattava leikata ja muotoilla erilaisia päällysmateriaaleja ja pehmusteita. Alalla työskentelevällä tulee olla valmiudet käyttää myös ohjelmoitavia koneita ja laitteita, joten hänen on kehitettävä ja laajennettava ammattitaitoaan nykyteknologian suuntaan ja hallittava tietotekniikan perusteet. Teollisuuden verhoilija toimii usein myös uusien mallien tekijänä, jolloin hänen on osattava lukea suunnittelijoiden laatimia piirustuksia ja osallistuttava tuotantotekniseen kehittämistyöhön. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Sisustusompelija kaavoittaa ja valmistaa ommeltavia sisustustekstiilejä koteihin ja julkisiin tiloihin, tunnistaa sisustusmateriaalit ja värien ja valaistuksen vaikutukset, mitoittaa ja valmistaa tuotteet, työskennellä sisustusliikkeissä, kangaskaupoissa ja sisustustavarataloissa, toimia myös yksityisyrittäjänä tai valmistaa tuotteita alihankintatyönä muille yrityksille, toimia luotettavasti, laatutietoisesti, oma-aloitteisesti ja asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkisesti. Tutkinnon suorittanut työskentelee tekstiilimateriaalien valmistajana, neule- ja vaatevalmistajana, päähineiden, jalkineiden ja muiden asusteiden valmistajana tai sisustusompelijana. He voivat työskennellä myös kaavoittajina ja pienten malli- ja tilaussarjojen valmistuksessa muissa maissa toimivalle alan teollisuudelle. Suunnitteluassistentin perustutkinto Suunnitteluassistentti Suunnitteluassistentin perustutkinnon suorittanut osaa lukea, tulkita, mallintaa ja tehdä tekniseen suunnitteluun liittyviä dokumentteja. Hänellä on alan tehtävissä tarvittavat matemaattiset valmiudet ja fysiikan perustiedot sekä monipuoliset tekniset perusvalmiudet käyttää alan teknisiä laitteita. Laajaalaisten elinkaaripalvelumallien yleistyessä teknisen suunnittelun alan yrityksissä suunnitteluassistentin perustutkinnon suorittanut toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä ilmaisee näkökantansa selkeästi ja luottamusta herättäen. Tutkinnon suorittanut voi työskennellä avustavissa tehtävissä rakennus-, LVI-, sähkö-, kone- ja infraalan yrityksissä sekä valtion ja kuntien organisaatioissa. 3.2 Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Laki ammatillisen aikuiskoulutuksesta sanoo, että tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista. ( 2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta) Sisustusalan ammattitutkinto Ammattitutkinnossa on viisi osaamisalaa, joista opiskelija valitsee yhden. Osaamisalat ovat sisustusrakentaminen, sisustus- ja huonekalutekstiilit, laivasisustaminen, sisäpintakäsittelyt ja kalusteet. Sisustusrakentamisen valinnut hallitsee erilaisten huonetilojen seinien, kattojen ja lattioiden pienet rakenteiden korjaukset ja muutokset. Sisustusrakentamisen työhön kuuluvat väliseinien aukkojen teko ja niiden peittäminen sekä katon alas laskeminen. Työhön kuuluu myös huoneita jakavien kevyiden väliseinien purku ja teko sekä putkien peittäminen koteloilla. Sisustusrakentaja tekee myös ovien ja ikkunoiden asentamista sekä listoitusta. Sisustus- ja huonekalutekstiilit osaamisalaan kuuluu tuotteiden materiaalituntemus ja esittely asiakkaille, tuotteiden asennus asiakkaan tilaan sekä huonekaluja kalustepäällisten mitoitus, leikkuu ja kiinnitys. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sisältyy myös kiinnitys- ja asennustyöhön kuuluvien rakenteiden tuntemus.

7 Laivasisustuksen osaamisalalla tarkoitetaan erilaisten tilojen, kuten hyttien, laivaravintoloiden ja laivakeittiöiden sekä erilaisten toiminta- ja oleskelutilojen sisustamista. Sisäpintakäsittelyn tutkinnon osassa tarkoitetaan huonetilojen seinien, kattojen, lattioiden, ovien, ikkunoiden tai kiinteiden kalusteiden pintakäsittelytöitä, kuten maalausta, kuultokäsittelyä tai koristepinnoitusta. Tämän osaamisalan ammattitaitovaatimuksiin kuuluu myös katto- ja seinäpintojen päällystämistä tapeteilla ja muilla seinäpäällystysmateriaaleilla. Kalusteet -osaamisalan valinneen kuuluu suunnitella, mitoittaa, hankkia ja valmistaa kiinto- ja irtokalusteita asuntoihin ja julkisiin tiloihin kuten ravintolat, toimistot, juhlasalit ja sekä erikoistiloihin kuten veneet tai asuntovaunut ja -autot. Tällaisia kalusteita ovat esimerkiksi keittiön ja kylpyhuoneen kiintokalusteet, toimistojen irtokalusteet kuten erilaiset säilytyskalusteet ja pöydät sekä veneiden ja asuntovaunujen säilytyskalusteet, istuimet ja tasot. Sisustusalan erikoisammattitutkinto Erikoisammattitutkinnon osaamisalat ovat samat kuin sisustusalan ammattitutkinnon osaamisalat. Ammattitutkinnon kahden pakollisen osan (osaamisala ja yhteinen ammattitaito) sijaan erikoisammattitutkinnossa suoritettavia tutkinnon osia on neljä. Sisustus- ja huonekalutekstiilien tutkinnonosan suoritus voi sisältää asunnon sisustus- ja huonekalutekstiilit, laivan sisustus- ja huonekalutekstiilit tai esimerkiksi julkisten tilojen, kuten ravintoloiden, juhlatilojen ja -salien tai toimistojen sisustus- ja huonekalutekstiilit. Laivasisustamisen erikoisammattitutkinnon osaaminen on kuvaukseltaan yhteneväinen ammattitutkinnon kanssa. Tutkinnon suorittanut hallitsee erilaisten tilojen, kuten hyttien, laivaravintoloiden ja laivakeittiöiden sekä erilaisten toiminta- ja oleskelutilojen sisustamisen. Sisäpintakäsittelyllä tässä tutkinnon osassa tarkoitetaan huonetilojen seinien, kattojen, lattioiden, ovien, ikkunoiden ja kiinteiden kalusteiden pintakäsittelytöitä, kuten maalausta, kuultokäsittelyä ja koristepinnoitusta. Tämän tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluu myös katto- ja seinäpintojen päällystämistä tapeteilla ja muilla seinäpäällystysmateriaaleilla. Osaamisen määrittely on hyvin yhteneväinen ammattitutkinnon vastaavan osan kanssa. Kalusteet -osion suorittanut osaa suunnitella mitoittaa, hankkia ja valmistaa kiinto- ja irtokalusteita asuntoihin ja julkisiin tiloihin, kuten ravintoloihin, toimistoihin ja juhlasaleihin, tai erikoistiloihin, kuten veneisiin tai asuntovaunuihin ja -autoihin. Sisustusrakentaminen -tutkinnon osan suorittaja osaa suunnitella työnsä asiakkaalle yleiset rakennusalan määräykset ja ohjeet huomioiden. Tutkinnon osan suorittaja osaa suunnitella työnsä asiakkaalle yleiset rakennusalan määräykset ja ohjeet huomioiden. Tutkinnon osan suorittaja tuntee ja osaa työstää yleisimpiä rakennusalalla käytettäviä ja käytettyjä väliseinämateriaaleja, välikattomateriaaleja, valmiita ja puolivalmiita rakennusosia, tarvikkeita ja päällysteitä, osaa tehdä aukkoja kantaviin väliseiniin ja peittää, alaslaskea kattoja. Hän osaa purkaa ja rakentaa kevyet väliseinät sekä koteloinnit ja tämän lisäksi osaa tehdä aukkoja kantaviin väliseiniin ja peittää niitä.

8 3.3. Ammattikorkeakoulututkinnot Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Ammattikorkeakoulut suuntautuvat työelämään ja perustavat toimintansa sen asettamiin korkean ammattitaidon vaatimuksiin. Yliopistoopinnot kehittävät opiskelijoiden tieteellistä ajattelua ja valmiutta tiedon arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen. Koulutus on hyvin suosittua, ja hakijoiden määrä on moninkertainen aloituspaikkoihin verrattuna. Aloituspaikkoja on karsittu kaikilta aloilta ja kulttuuri- ja taidealoilta on lopetettu kokonaisia koulutusohjelmia. Opiskelupaikkojen käytön tehostamiseksi sovelletaan yhden korkeakoulupaikan sääntöä, jonka mukaan hakija voi ottaa vastaan vain yhden yhteishauissa mukana olevan korkeakoulupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta Kulttuuriala Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on antaa valmiudet toimia elinkeino- ja kulttuurielämän erilaisissa tuotesuunnittelu-, tuotekehittely-, työnjohto-, ohjaus- ja organisaatiotehtävissä, alan yritysten ja yhteisöjen suunnittelu-, markkinointi- ja asiantuntijatehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä. Muotoilija (AMK) Muotoiluteollisuuden suuntautumisvaihtoehto Tähän kuuluu muoti- ja vaatetussuunnittelu, designer-stylisti, pakkausmuotoilu ja grafiikka, sisustusarkkitehtuuri ja kalustemuotoilu, teollinen muotoilu, tilasuunnittelu, graafinen suunnittelu, teollinen kalustemuotoilu, ajoneuvomuotoilu ja tekstiilisuunnittelu. Muotoilija (AMK) toimii innovaatio-, tuote-, palvelukehitys- ja markkinointitehtävissä ja työskentelee esimerkiksi muotoilualan konsulttitoimistoissa, mainostoimistoissa, painotaloissa, yritysten viestintätehtävissä, kaupan alalla tai teollisuudessa. Muotoilija voi työskennellä myös yrittäjänä. Käytetyt ammattinimikkeet vaihtelevat pääaineiden nimikkeiden mukaan; valmistuneet käyttävät mm. pakkausmuotoilija, sisustusarkkitehti, sisustussuunnittelija, teollinen muotoilija -ammattinimikkeitä. Taideteollisuuden suuntautumisvaihtoehto Korumuotoilussa keskitytään erityisesti jalometallialan tuntemukseen. Korumuotoilija suunnittelee ja valmistaa uniikki- ja piensarjatuotettavia koruja, jalometallituotteita ja pienesineitä. Muotoilija (ylempi AMK) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on työelämälähtöinen, ammatillinen tutkinto, johon voi hakea hankittuaan vähintään kolme vuotta alan työkokemusta perustutkinnon jälkeen. Koulutus kestää 1 1,5 vuotta päätoimisina opintoina, ja sen suunnittelevat usein eri ammattikorkeakoulut yhteistyössä työelämän kanssa. Lähtökohtana ovat alueen yritysten osaamistarpeet. Kulttuurialan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on suuntautumisvaihtoehdoilla design business ja muotoilun tutkimus, design tai interior architecture design (IMIAD) Korkeakoulututkinnot Taideteolliselta alalta yliopistosta valmistuu esimerkiksi ympäristön ja esineiden muotoilijoita, viestinnän ja uusmedian ammattilaisia, taiteen opettajia, kuvataiteen ammattilaisia ja taideteollisuuden tutkijoita. Yliopistoille on ominaista tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Taiteen maisteri Suuntautumisvaihtoehdot sisustuksen alalle ovat sisustusarkkitehtuuri ja huonekalusuunnittelu ja sisustus- ja tekstiilimuotoilu. Sisustusarkkitehtuurin suuntautumisessa koulutetaan suunnittelijoita, joilla on kyky yhdistää työssään yhteiskunnallinen tarve ja vastuu, oman ajan kauneuskäsitteen luova tulkinta ja tuotantomenetelmien taidokas hyväksikäyttö. Kalustesuunnittelussa perehdytään teollisesti valmistettavien kalusteiden ja kalustekokonaisuuksien hahmottamiseen ja suunnitteluun. Työssä tarvitaan kalustemateriaalien sekä niiden yhdistelytekniikoiden tuntemusta. Sisustus- ja tekstiilimuotoilun opetus sisältää tekstiilien suunnittelun ja valmistuksen, tekstiilitaiteen sekä tilasuunnittelun opintoja.

9 3.5. Täydennyskoulutus Ammattikorkeakoulut järjestävät erikoistumisopintoja, seminaareja, lyhytkursseja ja muuta täydennyskoulutusta. Tampereen ammattikorkeakoulu tarjoaa seuraavia koulutuksia täydennyskoulutuksina: sisustusassistentti ja sisustussuunnittelu. Tutkintoon johtamaton koulutus ammattikorkeakoulun toimesta sekoittaa niin opiskelijoita, työelämää ja kuluttajia. Useat sekoittavat koulutuksen tutkinnoksi, jo käytettyjen nimienkin vuoksi. Juuri valmistunut, kansallinen muotoiluohjelma Muotoile Suomi painottaa muotoilun täydennyskoulutusta yhtenä strategisen tavoitteen toimenpiteenä. Tämän lisäksi peruskoulutuksessa sekä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa muotoilukasvatuksella tulisi olla vahvempi rooli. Alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta on ympäri Suomen, jota ei pidä sekoittaa täydennyskoulutukseen Vapaa sivistystyö Olennainen piirre vapaassa sivistystyössä on, että se ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Sitä tarjoavat mm. kansanopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. Tämä toiminta on pääsääntöisesti harrastuspohjaista. Seuraavat tahot järjestävät sisustusalan kursseja ja koulutusta, joka ei johda sisustusalan valtakunnallisiin tutkintoihin. (Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 13 1 momentissa tarkoitetut tutkinnot, liite 77/2010 ammatillisista perustutkinnoista) Sisustusakatemia AJK-jatkokoulutus Huomioitavaa on, että he puhuvat peruskoulutuksesta myös sisustussuunnittelun kohdalla. Heillä on ainoastaan markkinointiviestinnän ammattitutkinnon ja visuaalisen markkinoijan osaamisalan tutkinnonjärjestämisoikeudet, joka voi sekoittaa heidän muiden kurssien määritelmiä. Harmonia Design Rakennustekniikan opisto Yksityiset tahot Sisustusalan suosion kasvu ja kasvaminen on synnyttänyt alalle myös yksityistä opetusta tarjoavia tahoja, joissa koulutus ei ole valtakunnallisiin tutkintoihin johtavaa. Tällaiset koulutukset ovat yleistyneet lyhyen ajan sisällä ja niiden suosio kasvaa. Tämä asettaa haasteita työelämälle, koska opetuksen tasoa/ opiskelijoiden osaamista ei säädellä mitenkään. Useat näissä opiskelleet luulevat suorittaneensa alan tutkinnon ja markkinoivat itseään ammattikentällä virheellisesti.

10 4. Työelämän tarpeet Tämä luku esittelee työelämän näkemyksiä sisustusalalla vaadittavista ominaisuuksista. Mukana keskusteluissa on myös oppilaitosten edustajia, jotka ovat osallistuneet selvitykseen työelämälähtöisen näkökulman kautta. Keskustelut sisustusalan koulutuksesta ja työelämän vaatimuksista seuraavien henkilöiden kanssa: Ahlroos Tatu, rakennuspiirtäjä, sisustusarkkitehti SIO opettaja, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Tampereen ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus Ahonen Salla, sisustus- ja kommunikaatiopäällikkö IKEA Suomi Anttila Katja, ylioltermanni, Mestarikiltaneuvosto ry Bergroth Päivi, sisustusarkkitehti SIO, Valtion muotoilutoimikunnan puheenjohtaja Fagerström Jorma, sisustusarkkitehti SIO Muotoilun koulutusohjelmavastaava Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Grönqvist Päivi, kehitysjohtaja, Eurokangas Oy Hovitie Satu, sisustusarkkitehti SIO Suunnittelutoimisto Coop+Hovitie Ihalainen Noora, sisustusompelun ammatinopettaja Stadin ammattiopisto Johansson Tom, sisustusarkkitehti SIO vastuuopettaja, Lahden muotoiluinstituutti Karhunen Anita, sisustusarkkitehti SIO Suunnittelutoimisto Karhunen Korolainen Marjo, arkkitehti SAFA & sisustusarkkitehti SIO, opettaja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Lahtinen Annaleena, sisustusarkkitehti SIO lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Pakkanen Sari, markkinointipäällikkö EFG Toimistokalusteet Oy Pänkäläinen Pasi, sisustusarkkitehti SIO, opettaja Metropolia ammattikorkeakoulu Puputti Mikko, varatoimitusjohtaja Orient-Occident Oy Pöntinen Jarno, teollinen muotoilija, lehtori NTM, Stadin ammattiopisto Silvennoinen Tuula, sisustusarkkitehti SIO opettaja, Salon seudun ammattiopisto Soini Merita, projektipäällikkö Metropolia ammattikorkeakoulu Sopanen Marja, arkkitehti SAFA, opettaja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Toivanen Hannu, kauppias, K-Rauta Ruoholahti

11 Työelämä on muuttunut paljon viime aikoina ja se muuttuu jatkuvasti. Vastatakseen määritettyihin kvalifikaatiovaatimuksiin, eli työelämässä vaadittavaan ammattitaitoon selviytyä tehtävässä, menestyksekkäästi, työntekijöillä tulee olla kompetenssia eli kykyä suoriutua tehtävistä (Nokelainen 2013). Sisustusalalla trendit näyttelevät suurta osaa, vaikka ammatillinen ydinosaaminen onkin tärkeää ja sillä on vahva asema ammattitaidon perustana. Alan osaamisen ja työelämän kannalta on havaittavissa muutamia keskeisiä teemoja, joista lähemmin seuraavissa kappaleissa Kaupallinen osaaminen Kaikissa keskusteluissa nousi esiin alalla tarvittava kaupallinen osaaminen. Erityisesti toisen asteen tutkintorakenteissa on erikseen mainittu kustannuslaskelmien hallitseminen sekä alan tarvikkeita myyvissä liikkeissä työskentely. Kaupallisesta osaamisesta puhuttaessa on syytä erottaa myynnillinen ja markkinoinnillinen osaaminen. Myynnillinen osaaminen korostuu sekä yrittäjyydessä että toisen palveluksessa työskentelyssä. Markkinointiosaaminen on erittäin merkityksellistä yrittäjille; valmista asiakaskuntaa on harvoin olemassa. Myyntityö Myyntityössä osaaminen jakaantuu tuote- ja palvelumyyntiin. Yrittäjät myyvät pääsääntöisesti vain palveluita, tosin erilaisia sisustustavaraliikkeitä on jonkun verran. Työntekijäasemassa olevilla tulee hallita pääasiassa tuotemyynti, heillä palvelumyynti on harvinaisempaa. Työelämän edustajien toive oli, että alalle valmistuvilla olisi kaupalliset perustiedot ja -taidot hallinnassa. Budjetinhallinta perustasolla kuulostaa helpolta, mutta osaaminen nähtiin olevan vaillinaista yllättävän usealla osaajalla. Keskusteluissa nousi esiin mielenkiintoinen käänne. Moni työnantaja näki myyntikoulutuksen ajavan substanssiosaamisen ohi, ja palkkaavansa kaupallisen koulutuksen saaneen henkilön myyntitehtäviin sisustusalan osaajan sijaan. Hyvä myyjä myy mitä tahansa, hyvä suunnittelija ei osaa myydä! -myytti puoltaa eri koulutusasteiden tutkintojen olemassaoloa, mutta suunta on hälyttävä. Monissa tutkintokuvauksissa valmistuvien kerrotaan soveltuvan myyntitehtäviin. Onko tämä suuntaus sellainen, johon tulisi kiinnittää huomioita? Oman osaamisen myyminen poikkeaa tuotteiden myynnistä. Hyvin monet alalle valmistuvat työllistävät itsensä pienyrittäjinä. Osaamisen myyminen vaatii oman itsensä likoon laittamista. Tätä helpottaa iän ja kokemuksen tuoma varmuus, joten (peruskoulupohjalta) toisen asteen tutkinnon jälkeen yrittäjäksi ryhtyvä voi olla haasteiden edessä. Itsevarmuuden ja aloitteellisuuden sitominen opetettaviksi aineiksi on miltei mahdotonta, mutta asiakaspalvelutaitojen opettamisessa olisi syytä kiinnittää myös henkilökohtaisten ominaisuuksien merkityksellisyyteen. Asiakas- ja käyttäjälähtöinen ajattelu vahvistuu koko ajan ja huomioitava on myös kulttuurisidonnainen ymmärrys (Mantere & Saarimaa, 2013). Tosin kulttuuriymmärrys ei vaikuta erityisen vahvasti sisustusalaan. Oman asiantuntijuuden myyminen edellyttää asiakaspalvelutaitoja, joiden korostamista ja vahvistamista ei voi painottaa liikaa. Asiakaspalvelutaidot korostuvat myös tiimityössä, jota luovalla alalla on paljon. Markkinointi Markkinoinnillinen osaaminen on sidoksissa oman osaamisen myymiseen. Huomionarvoista on se, että markkinointityöhön kuuluu sekä potentiaalisten asiakkaiden lähestyminen, että jo sovitut asiakaskohtaamiset. Mahdollisten asiakkuuksien huomioiminen viestinnässä, yritysilmeessä, työntekijöiden perehdyttämisessä ja sidosryhmätoiminnassa muodostaa kokonaisuuden, jolla liiketoiminta saa suotuisan kasvuympäristön. Simi ja Puoskari korostivat (Laadullinen ennakointi taideteollisuusalalla, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 2012) markkinointija viestintäkoulutuksen roolia taideteollisuusalan opetussuunnitelmissa. Tämä saa vahvaa kannatusta, ja erityinen painoarvo on sähköisillä välineillä. VOSE-hankkeessa (Kiinteistö- ja rakennusalan osaamistarpeet 2011) esiin nostetut eriytyneet asiakastarpeet luotaavat osaamisen tasoja hienovaraisemmin ja sisustusalalla kannattaisi kiinnittää huomiota asiakaspalvelutaitoihin yleisesti.

12 4.2. Oman osaamisen jäsentäminen valmistumisvaiheessa Opiskelijoiden varmuus omasta osaamisesta on ratkaiseva tekijä työssäoppimispaikoissa, kesätöissä ja harjoittelupaikoissa. Haastatteluissa kävi ilmi, että monet eivät tiedä tarkasti mihin ovat valmistumassa tai mitä nimikettä he käyttävät kuvaamaan osaamistaan. Yksi tapa jäsentää osaamistaan on kertoa ammattijärjestöön tai yhdistykseen kuulumisesta, jolloin työelämä saa signaalin viiteryhmästä ammattikentällä. Osaamisen jäsentäminen liittyy esiintymistaitoihin, jolloin suullinen ja kirjallinen viestintä ja näiden taitojen vahvistaminen tulee kuulua pakollisiin opintoihin. Osaaminen kannattaa jaotella, esimerkiksi suulliseen ja kirjalliseen osaamiseen tai kuten Osaamistarpeet kiinteistö- ja rakentamisalalla -selvityksessä (Otus ja RIL 2012) perustaitoihin, syventäviin taitoihin, välineosaamiseen ja soveltavaan osaamiseen. Omien vahvuuksien miettiminen ja heikkouksien parantaminen on tuloksellista jo opiskeluvaiheessa. Työelämässä Työelämässä oman osaamisen todentaminen on helpompaa kuin opiskelujen aikana. Tosin työelämässä osaamisen kehittäminen on tärkeää, mutta täydennys- ja jatkokoulutuksen tarpeen osoittaminen on problemaattista. Kuten Rajander-Juuti (Liiketalouden osaamistarpeet 2013) painottaa, oman osaamisen hallinta kuuluu tulevaisuuden oppimisosaamiseen. Työelämässä kannattaa huomioida myös kunkin työntekijän oppimispolku. Työnantajan on syytä ottaa täydennys- ja jatkokoulutus osaksi työntekijöiden toimenkuvia. Ongelmaksi keskusteluissa työelämän edustajien kanssa muotoutuikin se, että tieto näistä koulutuksista ei ole saavutettavissa. Jos työntekijä on epätietoinen olemassa olevista kouluttautumismahdollisuuksista, työnantaja on vähintään saman haasteen edessä. Resurssit eivät riitä ottamaan selvää koulutuksista, ja selkeä, määritelty tieto vaatimuksista ja tavoitteista puuttuu. Asian tekee yhä haasteellisemmaksi uusien kurssien ja koulutusten syntyminen alalle. Tieto on hyvin usein vaillinaista tai se on mainittu seikkaperäisesti lisä- ja täydennyskoulutusta tarjoavien tahojen sivuilla. Toivottavaa on, että seikkaperäisyys on tahatonta, eikä tarkoituksellista oppilasmäärän kasvattamiseksi. Monille voi tulla yllätyksenä, ettei koulutus johdakaan valtakunnalliseen tutkintoon. Yllätyksenä voi tulla myös se, että teoria ja käytäntö poikkeavat toisistaan. Keskusteluissa nousi esiin työkokemuksen vahvuus koulutukseen nähden. Tämä tarkoittaa sitä, että osaaminen on koulutuksen/ tutkinnon kautta helposti näytettävissä, mutta oma osaaminen on työkokemuksen kautta katsottuna haasteellisempi. Työssäoppimispaikat ja harjoittelut nähtiin tärkeinä foorumeina ohjata omaa osaamista, ja yritykset näkivätkin työssäoppimisen organisaatiossa merkittäväksi pääomaksi työntekijälle. Se, miten osaaminen näytetään, riippuu henkilökohtaisista ominaisuuksista. Voidaankin todeta, että selkeät määrittelyt tutkintonimikkeissä ja tieto toteutuneesta sijoittumisesta työelämään auttavat ammattilaisia oman osaamisen artikuloinnissa. Puhuttaessa omasta osaamisesta, niin valmistumisvaiheessa kuin työelämässäkin, kannattaa muistaa, ettei liioittele kykyjään. Oppilaitos tai koulutuksen tarjoaja voi kertoa mahdollisista koulutksen tarjoamista taidoista harhaanjohtavasti. On mahdotonta, että kaikki saman koulutuksen käyneet olisivat osaamiseltaan yhtenäisiä. Henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat paljon. Yksittäinen luonteenpiirre voi määrätä työelämään sijoittumisen. Useat yritykset hakevat yhteisöönsä hyvää tyyppiä. Yritysmaailmassa voidaan toimia kaupallisten tai henkilökohtaisten intressien mukaan, valtionhallinnossa rekrytointia säätelevät määrätyt pätevyysvaatimukset. Jos tehtävään valitaan alemman asteen tutkinnon suorittanut, on kyse persoonasta ja/tai työkokemuksesta, ei ylemmän tutkinnon aliarvioinnista. Tutkinnon aliarvioinnilla viitataan siihen, että jotkut tutkinnot soveltuvat paremmin esimerkiksi suunnitteluun kuin toiset. Joidenkin tutkintojen vahvuus on tekemisessä ja alan ymmärtämisessä, toiset tutkinnot vahvistavat yrittäjämäistä suunnittelua. Yrittäjämäi-

13 nen osaaminen sisältää toki enemmän mm. kirjanpito-, budjetinhallinta- ja markkinointitaitoja kuin näiden perusteiden hallintaa. Keskusteluista voidaan karkeasti todeta, että mitä korkeampi tutkinto, sen vahvemmat valmiudet toimia yrittäjänä. Haasteelliseksi tämän kuvion tekee luovien alojen tunnusomaisen korkea yrittäjyysaste. Suuri osa sisustusalan ammattilaisista toimii yrittäjäpohjalta. Vahva trendi sisustusarkkitehtuurissa on parin-kolmen vuoden kokemuksen hankkiminen suunnittelutoimistosta, jonka jälkeen perustetaan oma yritys. Pystyykö koulutus vastaamaan tähän? Epäilen, että ainakin kehitettävää löytyy. Oppimisen näkeminen elinikäisenä polkuna toimii mainiona kielikuvana; jokaisen on vain löydettävä omat tienviittansa Ammattinimikkeiden viidakko Lukuisat tv-ohjelmat, sisustuslehdet, sosiaalinen media ja muu mainonta ovat olleet viimeiset vuodet täynnä sisustusalan tekijöitä, trendejä ja toteutuksia. Haasteellisuutta nimikkeiden käytössä lisää vielä se, että tutkinnot eivät välttämättä anna suoraa vastausta nimikkeen käyttöön. Harva enää hakee töitä maisterina, niin kuin muutama kymmenen vuotta sitten. Muotoilijan ammattikorkeakoulututkinto (muotoilija AMK) ei suoraan kerro tekijän osaamisesta. Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarveraportissa todettiin (Otus ja RIL 2012), että myöskään rakennusalan AMK-koulutus ei avaa työnantajalle hakijan osaamisprofiilia. Toisen asteen sisustajan tutkinto on selvempi, tosin sekin on joltain osin harhaanjohtava. Osaamista kuvaisi paremmin sisustusrakentaja tutkinnon sisällön huomioiden. Sisustusalalla käytettävät nimikkeet eivät ole suojattuja, joten osaajat voivat käyttää mitä nimikettä haluavat. Monet käyttävät mahdollisimman laajoja nimikkeitä, jolloin heidän osaamistaan ei heti lokeroida. Esimerkiksi suunnittelija -nimike sisältää niin tila-, palvelu-, konsepti- ja tuotesuunnittelun, kun taas tilasuunnittelija tiivistää osaamisen paljon kapeammalle. Nimikkeiden vaihtelu työroolien kesken on yleistä (Sisustuksen toimialan tutkimus, 2011). Myös Salmisen (Mikä on sisustaja? Sisustajan perustutkinnon osaamistarveselvitys 2013) opinnäytetyössä painotetaan, ettei sisustajan ammattinimike ollut kaikille työtä varten haastatelluille tuttu. Koska tutkinnoissa on yhä enemmän osaamisaloja ja tutkintonimikkeitä, on vastuu yhä enemmän osaajalla itsellään. Työelämän haaste on pysyä ajan tasalla muuttuvien tutkintonimikkeiden suhteen. Tieto tuntui olevan vaikeasti löydettävissä. Kuka ottaisi haasteen vastaan tiedon saatavuuden helpottamisen suhteen? Ja miten saamme tietoa kuluttajille ja työelämälle, jotka painivat tarkoituksenmukaisen ammattilaisen löytämisen parissa? Millaisella tiedolla jokainen löytäisi osaajansa ja jokainen osaaja oman asiakaskuntansa? Olisiko koulutuksenjärjestäjillä ideoita tilanteen helpottamiseksi? Kuka on suunnittelija? Yrittänyttä ei laiteta! Näin voisi todeta myös luovilla aloilla. Kuka meistä on kyvykäs määrittelemään muiden taiteellista osaamista? Suureksi suunnittelijaksi ei kaikista ole, se täytyy myöntää. Kuten jo aiemmin totesin, jotkut tutkinnot soveltuvat paremmin suunnitteluun kuin toiset. Uskon, että kysyntä kyllä muovaa yrittäjän osaamisprofiilia ajan myötä. On harvinaista, että liiketoiminta elää jos luvattua palvelua ei voida toteuttaa. Asiakkaat äänestävät kyllä jaloillaan. Yritys ei osta suunnittelupalveluita kalustesuunnittelijalta, jonka suunnittelemat tuotteet eivät mene kaupaksi. Kaupalliset intressit määrittelevät sisustusalan nimikkeiden käyttöä. Suunnittelija -nimikettä käytetään laajemmin ammattikorkeakoulu- ja korkeakoulutasolla. Poikkeuksena tästä ovat erilaiset täydennys- ja lisäkoulutukset, jotka on nimetty suunnittelija -vetoisesti. Keskusteluissa kävi ilmi, että enemmistö näiden koulutusten osallistujista kutsuu itseään sisustussuunnittelijoiksi. Huomioitavaa on nimikkeen suosio. Sisustusarkkitehti on nimikkeenä harvinaisempi, ja näyttää, että sen käyttöä vierastetaan. Onko syynä ammatillisten järjestöjen näkyvä toiminta vai mikä? Suunnittelijuuden perimmäinen kysymys lieneekin jokaisen omatunto nimikkeen käytössä. Ammatilliset edellytykset taataan koulutuksessa, ja mitä korkeampi koulutus, sitä paremmat ovat lähtökohdat.

14 Yksi keino erottautua alalla on erilaisten pätevyyksien hankkiminen tai ammatillisten järjestöjen jäsenyydet. Nämä eivät tietenkään tarkoita sitä, että kuluttajat tai työelämä ymmärtäisivät päätellä osaamistasoa näistä lisäyksistä. Jäsenyydet ja pätevyydet ovat merkki tietyn ammattitaidon omaamisesta, vaikka ne eivät anna takuita suunnittelijan urasta. Sisustuksen alalla suunnittelija on liitetty usein sisustussuunnittelijaksi. Sisustussuunnittelijalla viitataan pääsääntöisesti yksityisten tilojen suunnittelijaan tai pienempimuotoisten muutosten tekijään. Suunnittelija -nimikkeellä on epätarkka vaikutus, koska sitä käyttävät kaikki muutkin luovien alojen ammattilaiset. Onko niin, että sisustuksella on sanana liian pehmeä kaiku, ja sen käyttöä vältellään? 5. Yhteenveto koulutuksen ja työelämän yhteensopivuudesta Selkeä viesti työelämän puolelta oli tutkintojen runsaus. Runsauden suurin haaste on tiedon ajankohtaisuudessa. Koulutustarjonnan monipuolistuessa työelämällä ei ole resursseja etsiä tietoa hakijoiden tutkinnoista ja kursseista. Sekava nimikkeiden käyttö hämmentää myös, tosin sen ratkaisu on pääosin alan ammattilaisten harteilla. Yhtenäinen käyttö toisi alalle sujuvuutta ja antaisi selkeitä merkkejä kuluttajille. Tämä palvelisi kaikkia osapuolia. Täytyy muistaa, että sisustusalalla työskentelevä ammattilainen vastaa aina työstään asiakkaalleen. Hän varmistaa, että lopputulos on toimiva asiakkaan tarpeisiin ja täyttää vaaditut lait ja asetukset sekä määritykset ja ohjeet. Ammattilaisten oman osaamisen markkinointi on edelleen vahva ominaisuus, vaikka selkeiden menettelyjen myötä sen painoarvo voikin vähentyä. Oman osaamisen markkinointi kuuluu myös ryhmätyötaitoihin, joita peräänkuulutettiin useissa keskusteluissa. Ryhmässä toimimisen taidot koettiin tärkeinä, tutkinnosta riippumatta. Työntekijöiden henkilkohtaisista ominaisuuksista ei pysty linjaamaan yhtä ainoaa oikeaa, vaan useat korostivat viime kädessä persoonan ratkaisevan. Tästä voikin todeta, että koulutus voi vahvistaa yksilön persoonallisuutta sallimalla omanlaiset tyylit ja elämänarvot. Kaikkien ei tule näyttää samalta. Kuten aiempi selvitys kiinteistö- ja rakentamisalalle (Otus ja RIL 2012) painotti, oikea asenne on perustaitojen ja -tietojen ohella tärkein ominaisuus vastavalmistuneella. Tämä pätee varmasti myös jo työelämän kokemusta omaavaan. Sisustusalan osaajien sijoittumisesta voidaan tehdä karkea erottelu. Toisen asteen tutkinnon suorittaneet sijoittuvat enemmän rautakauppoihin, sisustus- ja rakennustarvikeliikkeisiin, kun taas ammattikorkeakoulu- ja taiteen maisteri -tutkinnon suorittaneet sijoittuvat arkkitehti- ja sisustusarkkitehtitoimistoihin. Molemmissa ryhmissä osa päätyy yrittäjiksi ja osa toisen asteen tutkinnon suorittaneista jatkaa opintojaan. Tutkintojen nimet ovat sinänsä selkeitä, lukuun ottamatta sisustajan toisen asteen tutkintoa. Sekaannuksen alalla aiheuttaa se, että ammattilaisten käyttämät ammattinimikkeet vaihtelevat tutkintojen ja koulutusasteiden välillä. Kaupallinen osaaminen, ryhmätyö- ja projektinhallintataidot ovat avainasemassa työllistyttäessä sisustuksen toimialalle, asemasta huolimatta. Tämä näkökulma kannattaa huomioida myös koulutuksessa ja opiskelijoiden ohjauksessa.

15 6. Lopuksi Sisustusalan selvityksien hyödyllisyys on kiistaton osaamisen ja työelämän vaatimusten näkökulmasta. Taru Salminen on tehnyt tänä vuonna Hämeen ammattikorkeakouluun opinnäytetyönään ja samalla Maalariammattikoulun Kannatusyhdistys ry:n osaamistarveselvityksen työelämälähtöinen koulutus ja tulevaisuuden osaamistarpeet sisustajan perustutkinnosta ja näyttötutkinnosta. Selvitysten helppo lähestyminen nostaa niiden käytettävyyttä. Alati muuttuva koulutusmaailma saa selvityksistä hyödynnettäviä näkökulmia. Kuluttajat ja työelämä saavat ajankohtaista tietoa alan osaajien taidoista ja oppilaitosten henkilökunnalla on laajemmat ja päivitetyt tiedot ohjata alasta kiinnostuneita opiskelijoita. Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusselvityksessä nostetaan esille järjestöjen rooli selvitysten tekijöinä, nimenomaan työelämän näkökulmasta. Ennakointia olisi tehtävä mm. työllistäjien näkökulmasta. (OPH 2012:16) Haasteeseen vastataan varmas ti mielellään, tosin siinä voi tulla resurssien rajallisuus vastaan. Koulutustoimikuntien hankeapurahat vastaavat omalta osaltaan tähän. Marika Laakko

16

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa v. 2012 oppilaitos

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

METSÄALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja METSÄALAN PERUSTUTKINTO Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Hyväksytty 9.05.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. METSÄALAN PERUSTUTKINTO... 3

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon kehittäminen mikä muuttuu

Liiketalouden perustutkinnon kehittäminen mikä muuttuu Liiketalouden perustutkinnon kehittäminen mikä muuttuu Paula Hyytiäinen Kehitysjohtaja Suomen Liikemiesten Kauppaopisto paula.hyytiainen@businesscollege.fi Liiketalouden kehittämispäivä 30.1.2013 PERUSTEIDEN

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA. VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ Anne Mårtensson Opetushallitus

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA. VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ Anne Mårtensson Opetushallitus AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ 23.5.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen kehittäminen TUTKE2-säädösten toimeenpano

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Putkiasentajan osaamisala Putkiasentaja

TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Putkiasentajan osaamisala Putkiasentaja TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Putkiasentajan osaamisala Putkiasentaja Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO...3 2. TALOTEKNIIKAN

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisala Muotoiluala Artesaani Hyväksytty 9.5.205

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA 25.11.2013 Hki, Paasitorni Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Jalkojenhoidon ja kipsausalan yhteistyöpäivä 14.12.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake Liite Näyttötoimikunta 29.9.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Koulutusohjelma Tutkintonimike Näytön Suoritusajankohta numero /hyväksymispäivä 1 1. lukuvuoden Liiketalous ja kulttuuri Liiketalouden

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta Yrittäjän ammattitutkinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta Dnro 53/011/2012 1 A. Sähköinen liiketoiminta... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto. yöelämä AMK-jatkotutkinto 2.aste/työelämä AMK-tutkinto yöelämä Erikoisammattitutkinto YÖELÄMÄ yöelämä Ammattitutkinto Perusopetus Perustutkinto Aikaisemmat opinnot yökokemus Itseopiskeltu tieto ja taito

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen; osallistavan toimintatutkimuksen tulokset TutkeOpe2015 -hanke 15.9.2016 Pedagogiset huiput seminaari, Levi Merja Tirkkonen,

Lisätiedot

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Puhtausalan esimies- ja asiantuntijapäivät Hotelli Haaga 20.1.2017 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Perustetyöryhmän eteneminen Toimikausi

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisala Artesaani Vaatetusala Hyväksytty 9.5.205

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU Haettavana on ammatillisen koulutuksen tuntiopettajan määräaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia tehtäviä alkaen elokuusta 2016. Kelpoisuusehdot määräytyvät

Lisätiedot

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto PAKOLLISET TUTKINNON OSAT MONIAMMATILLINEN TYÖ Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika: TIIMI- JA RYHMÄTYÖTAIDOT kykenee työskentelemään tiimissä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja Hyväksytty 9.05. 205 2 Sisällys. JOHDANTO...3 2. TIETO-

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot