power 3 12 ABB Oy:n asiakaslehti Hyvä muotoilu parantaa käytettävyyttä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "power 3 12 ABB Oy:n asiakaslehti Hyvä muotoilu parantaa käytettävyyttä"

Transkriptio

1 power 3 12 ABB Oy:n asiakaslehti Hyvä muotoilu parantaa käytettävyyttä Tanskassa yli 25 prosenttia sähköstä tuotetaan tuulella 7 Tuulimyllyjen maassa merellä pyörii yli 350 tuuliturbiinia Itsekorjaava sähköverkko on pian totta 16 ABB:n ja Fortumin pilottihanke paikantaa maasulun Masalassa Pohjoinen jääreitti avautuu Azipodilla 20 Konttialukset kulkevat 1,7 metrin jäässä perä edellä

2 Pääkirjoitus Hanasaaressa onnistuttiin energiansäästössä Energiatehokkuuden arviointi johti onnistuneisiin moottoriuudistuksiin. Tanska kehittyy tuulen voimalla Tanskan tavoitteena on nostaa tuulivoiman osuus 50 prosenttiin. power 3 12 Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy Suotuisia tuulia Tanska pitää hallussaan maailmanennätystä: maassa tuotetusta sähköstä yli neljännes saadaan tuulesta. Tuulimyllyjen maan tavoitteena on nostaa osuus 50 prosenttiin tulevien reilun kymmenen vuoden aikana. Myös Suomessa riittää tuulivoiman tuotantoon sopivia alueita, mutta maailmanennätyksen rikkomiseksi on melkoinen takamatka kirittäväksi. Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuuliturbiinia, jotka tuottavat noin 0,7 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Suomessakin ollaan viemässä energiantuotantoa uusiutuvan energian suuntaan. Olemme sitoutuneet EU:n asettamiin tavoitteisiin uusiutuvan energian lisäämisestä. Myös tuulivoiman osalta mahdollisuuksia on, samoin on kotimaista osaamista ja teknologiaa. Lähes kaikissa Tanskan merituuliturbiineissa on ABB:n toimittama generaattori, joka on kehitetty Suomessa. Toki Suomessakin ylletään maailmanluokan tekoihin. Vastikään Fortum on ottanut koekäyttöön Kirkkonummella ABB:n toteuttaman maailman edistyneimmän älykkään verkon ratkaisun, joka paikantaa sähköverkkojen maasulun. Suoritus, jota aiemmin pidettiin mahdottomana. Vielä merkittävämmäksi onnistumisen tekee se, että tällä hetkellä noin 70 prosenttia verkon häiriöistä on juuri maasulkujen aiheuttamia. Asiantuntija-artikkelissamme sivulla 14 avaamme ABB:n pehmeämpää puolta. Tyypillisesti meidät tunnetaan teollisuuden ja energia-alan laite- ja järjestelmätoimittajana, mutta ABB on muutakin. Suomessa meillä työskentelee paljon myös ohjelmistoosaajia, jotka ovat olleet kehittämässä maailmanluokan ohjelmistoratkaisuja muun muassa prosessiteollisuuden energianhallintaan. Suomessa arviolta neljäsosaa kaikesta sähkönkäytöstä hallitaan ABB:n energianhallintajärjestelmän avulla. Näillä järjestelmillä on merkittävä rooli energiatehokkuuden edistämisessä ja ne ovat omalta osaltaan hillitsemässä myös ilmastonmuutosta. Olemme myös tukemassa teekkaripurjehtijoiden ekovenehanketta, jossa etsitään ja on löydetty Itämerta säästäviä innovaatioita purjehdukseen. Tuulta purjeisiin! power 3 12 ABB:n asiakaslehti 29. vuosikerta Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, , Toimituskunta: Anders Gästgifvars, Marja Hawas, Jonna Helenius, Aki Kulmala, Taina Lahtinen, Miia Lintunen, Leena Munde, Irene Saarnio, Matti Vaattovaara, Kristiina Vikström Tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Maggie Oy Paino: SP-Paino, 2012 Painosmäärä: ISSN: ABB power 3 12

3 Sisältö Kohti itsekorjaavaa sähköverkkoa Masalan pilottihankkeessa onnistuttiin paikantamaan maasulku. Pohjoinen jääreitti Azipodien avulla konttilaivat purjehtivat läpi Pohjoisen jääreitin, ilman jäänmurtajien apua. Uutiset 4 Paavo Tammisto näköalapaikalle Domestic Sales -yksikkö sai uuden vetäjän 4 ACS880-tarjonta laajenee Käytettävyys parantunut entisestään 4 ABB:ltä UPS-tuotteita Nyt myös modulaarisia varmistetun sähkönsyötön ratkaisuja Asiantuntija 14 Ohjelmisto-osaamisen kärkikastia Tuotekehitysjohtaja Simo Säynevirta tietää, miten hyvin integroitu ohjelmisto-osaaminen parantaa tuotantoa. Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa, osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. Lisäksi -merkillä varustetut jutut löytyvät pdf:nä osoitteesta scribd.com/abbsuomi ja slidesharemerkillä merkityt jutut esityksinä osoitteesta slideshare.net/abbsuomi. Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut. Mitä ihmettä 23 Purjevene sähkömoottorilla Teekkaripurjehtijoiden ekovene varusteltiin tehokkaalla sähkömoottorilla. ABB power 3 12

4 Tuoteuutisia LED-säädin Jussi- ja Impressivoasennus kalustesarjoihin 360 asteen näköalapaikka Paavo Tammisto on nimitetty ABB Oy:n Domestic Sales -yksikön johtajaksi. Tammistolla on vahva tausta sähköurakointi- ja tukkukaupan puolella sekä kiinteistöautomaatiossa. Hän siirtyi ABB:n palvelukseen vuonna 2009 Ensto Buch Jaeger -liiketoimintakaupan myötä ja on toiminut ABB:n Wiring Accessories -liiketoimintayksikön johtajana. Tammiston mukaan myynnin tehtävä on perehtyä asiakkaan haasteisiin ja tarjota heille tehokkuutta ja lisäarvoa helposti käsiteltävänä kokonaisuutena. ABB:n kotimaan myynti on kasvu-uralla ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Ala on positiivisessa murroksessa kestävän kehityksen haasteiden edessä. Meillä on takanamme ABB:n globaali tehdasverkosto sekä erinomaisen vahvat kotimaiset yksiköt, jotka kehittävät jatkuvasti uusia tuotteita, palveluja ja järjestelmiä asiakkaiden tarpeisiin, Tammisto sanoo Tukevat saappaat tässä täytyy olla, sillä tältä paikalta avautuu 360 asteen näkymät ABB:n suomalaiseen asiakaskuntaan. Jussi- ja Impressivo-asennuskalusteet täydentyvät RL- ja RLC-tyyppisillä säätimillä, jotka on kehitetty yhteistyössä Philipsin kanssa. Säätimiä on saatavis sa kahta eri tyyppiä, kiertonupilla ja painikesääti mellä. Kiertonuppisäädin on 2-johdinsäädin R- ja L-kuormille ilman N-johdinta. Painikesäädin on 3-johdinyleissäädin R-, L- ja C-kuormille. Sivuohjaus on mahdollista erillisillä painikkeilla. Säätimien tehoalue on VA. Asennuskalusteet ovat saatavilla sekä Jussi- että Impressivo-sarjoihin. Impressivon värivaihtoehdot ovat valkoinen, alumiini, antrasiitti ja teräs. Lisätietoja: Kari Pulkkinen, p Hyödyt + Säätimiä kahta eri tyyppiä. + Sivuohjaus on mahdollinen erillisellä painikkeella. ACS880-taajuusmuuttajien tarjonta laajenee ABB:n uusi ACS880-taajuusmuuttajaperhe kasvaa. Suomalaisen tuotekehityksen avulla innovoituun sarjaan liittyvät nyt kaapitetut ACS taajuusmuuttajat 250 kilowattiin asti ja pienitehoiset linjakäytöt. Uuden malliston taajuusmuuttajien käytettävyyttä ja energiatehokkuutta on edelleen parannettu ja tehotiheyttä lisätty. Toiminnallisuudet laajenevat esimerkiksi turvatoiminnoilla. Moottorisäätö (DTC) on yhä markkinoiden johtava ja luotettavuus on ACS800-sarjasta tuttua korkeaa tasoa. Tulevaisuudessa ACS880-taajuusmuuttajat toimivat saumattomasti yhdessä ABB:n logiikan kanssa: molemmissa on CoDeSys-ohjelmoitavuus ja yhteiset ohjelmointityökalut. Näin automaation ja taajuusmuuttajan raja häviää ja paketti skaalautuu erilaisiin sovelluksiin. ACS880-taajuusmuuttajat mahdollistavat aiempaa monipuolisemman käytön ja joustavamman toiminnan eri sovelluksissa. Erityisesti koneenrakentajat voivat tehdä sovelluksia, joissa älyä ja erilaisia toiminnallisuuksia on integroitu taajuusmuuttajaan. Näin ei aina tarvita perinteistä ohjelmoitavaa logiikkaa tai ulkoisia turvakomponentteja. Lisätietoja: Aki Kulmala, p Hyödyt + Käytettävyyttä ja energiatehokkuutta parannettu ja tehotiheyttä lisätty. + Mahdollistaa aiempaa monipuolisemman käytön ja joustavamman toiminnan eri sovelluksissa. 4 ABB power 3 12

5 Teksti Matti Valli Kuva Cartina Finland Hanasaari B: Energiansäästöä jopa Figure ENERGIATEHOKKUUDEN ARVIOINTI KESKITTYY OLEELLISEEN ABB:n energiatehokkuuden arviointipalvelu on isoille teollisuus- ja voimalaitoksille tarjottava pelkistetty palvelu energiatehokkuuden arviointiin ilman kustannuksia. Kohteeksi valitaan enintään kolmesta viiteen isoa moottorikäyttöä, joissa taajuusmuuttajan käyttöönotto ja mahdollinen moottorinvaihto säästäisi energiaa. ABB:n tarjonnasta löytyy myös laajempia energiatehokkuuden arviointipalveluita. Helsingin Energian Hanasaari B -voimalaitoksella suoritettiin vuonna 2009 energiatehokkuutta koskeva arviointi. ABB:n asiantuntijat arvioivat, miten paljon sähkömoottoreiden uusiminen ja taajuusmuuttajien käyttöönotto vähentäisi laitoksen sähkönkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä ja mikä olisi niiden takaisinmaksuaika. Laskelmien mukaan tietyillä taajuusmuuttaja- ja moottori-investoinneilla energiaa säästyisi tarkastelluissa kohteissa vuodessa jopa prosenttia olosuhteista riippuen. Investoinnit maksaisivat itsensä takaisin 1 4 vuoden kuluessa, myyntipäällikkö Veikko Ruohonen ABB:ltä sanoo. Laskelmat johtivat käytännön toimiin. Kahden kaukolämpöpumpun ja kahdeksan ilmapuhaltimen moottorit uusittiin ja niiden kuristussäädöt korvattiin taajuusmuuttajilla. Helsingin Energian mukaan energian säästölle asetetut tavoitteet on saavutettu. Lämmityskauden olosuhteet vaihtelevat kuitenkin vuosittain, joten tarkkoja mittaustuloksia on vaikea esittää. Laskelmassa ja jälkimittauksissa ei tosin huomioitu sitä, että kuristussäädön lämpöenergia päätyy pitkälti takaisin prosessiin eli kaukolämpöveteen. Esiselvityksestä on hyötyä investointipäätöksiä tehtäessä ja todennäköisesti suoritamme vastaavanlaisia laskelmia muissakin kohteissamme. Energiaa koskevat säästömahdollisuudet eivät aina ole yhtä selvästi nähtävissä kuin Hanasaaren kaukolämpöpumppujen tapauksessa, ryhmäpäällikkö Ossi Liukko HelenEngineeringiltä sanoo. Kaukolämpöpumpun energiankulutusta koskevia mittauksia on tehty sekä ennen asennusta että sen jälkeen. Tutkija Juha Viholainen LUT Energiasta on paneutunut laskelmiin ja verrannut niitä toisiinsa. Käytössä on ollut myös Helsingin Energian keräämä data toteutuneesta pumppauksesta. Laskelmien mukaan tarkasteltavan pumpun energiankulutus suhteessa pumpattavaan tilavuuteen on pienentynyt selvästi siirryttäessä venttiilisäädöstä pyörimisnopeussäätöön. Tarkastelu osoitti, että juuri tämä kohde soveltuu erittäin hyvin pyörimisnopeussäätöön, ja että ratkaisun edut verrattuna venttiilisäätöön ovat selkeästi havaittavissa, Viholainen sanoo. ABB power

6 Uutiset Mekaaniset voimansiirtokomponentit ABB:n valikoimaan ABB:n tuotevalikoima on kasvanut korkealaatuisilla mekaanisen voimansiirron ratkaisuilla. Euroopan keskusvarastosta Mendenistä on saatavana hyllytavarana suurin osa tuotevalikoimasta sisältäen kytkimiä sähkömoottoreihin, laajan valikoiman erilaisia vaihteita sekä laakeripesiä ja -yksiköitä. Valikoiman laajenemisen taustalla on ABB:n viime vuonna toteuttama yritysosto, jossa ABB osti amerikkalaisen mekaanisten voimansiirtokomponenttien valmistajan Dodgen. Kaupan myötä ABB tarjoaa myös laajempia kokonaisuuksia, kuten sähkömoottorin, jossa on valmiina kytkin. ABB:n mekaanisen voimansiirron asiantuntijat auttavat teknisissä kysymyksissä. Lisätietoja: Kimmo Kalaja, p ABB palaa UPS-markkinoille Vuodenvaihteessa toteutuneen Newave-yrityskaupan myötä ABB:n tuotetarjonta on kasvanut modulaarisilla varmistetun sähkönsyötön ratkaisuilla. Edistykselliset järjestelmät takaavat häiriöttömän sähkönsyötön kriittisille kuormille. Asiakas voi hankkia varmistustehoa joustavasti 10, 20, 30, 40, 50 tai jopa 100 kilovolttiampeerin (kva) yksiköissä, joita asennetaan kehikkoon tarpeen mukaan. Saatavilla on myös kva:n tehoisia yksittäisiä UPS-laitteita. Molemmat vaihtoehdot ovat hyötysuhteeltaan markkinoiden kärkeä. ABB:llä on tarjota konesalien sähkönsyöttöön kattava valikoima ratkaisuja, joiden taustalla ovat omat laitteet ja oma tehdas. Osaavalla Suomen tuki- ja huolto-organisaatiolla on kokemusta UPS-laitteista jo vuosikymmenien ajalta. Hyödyt + Järjestelmät takaavat häiriöttömän sähkönsyötön kriittisille kuormille. + Hyötysuhde maailman kärkeä Energianhallinnan innovaatio LKAB:n kaivoksille Ruotsiin ABB toimittaa ruotsalaiselle kaivosyhtiö LKAB:lle energiahallintajärjestelmän, joka kattaa Kiirunan, Malmbergetin ja Svappavaaran kaivosten energianhallinnan. Suomen ABB:n innovaatio- ja tuotekehitystyön tuloksena syntynyt energianhallintajärjestelmä edistää kaivostoimintojen energiatehokkuutta, pienentää hiilijalanjälkeä ja laskee energiakustannuksia. Energianhallintajärjestelmän ydin on Suomen ABB:llä kehitetty tietojenkäsittelyalusta, jota sovelletaan jo useilla eri teollisuudenaloilla, kuten paperi-, sellu-, metalli-, kaivos- ja meriteollisuudessa. Energianhallintajärjestelmän avulla toiminnan energiankulutuksesta ja kustannuksista saadaan luotettavaa mittaustietoa. Näin voidaan paikantaa prosessin potentiaaliset parannuskohteet samoin kuin energiatehokkaasti toimivat prosessin osat. Tieto toimii pohjana tulevaisuuden energiansäästötoimille. 6 ABB power 3 12

7 Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta. Osoitteesta slideshare.net/abbsuomi Tanska on tuulivoiman kärkimaa ABB:n generaattorit jauhavat sähköä merellä Teksti Heini Kettunen Kuvat Philip Elberling Tuuliturbiinit piirtävät valkoisen nauhan Kööpenhaminan edustan merimaisemaan, kun lentokone kaartaa kohti Kastrupin lentokenttää. Purjeveneet kiitävät turbiinien välissä, sillä Tanskan salmissa tuulee usein. Tuuli on täällä ehtymätön luonnonvara. Sähköstä yli 25 prosenttia tuotetaan tuulella. Prosenttiosuus on jo nyt maailman suurin ja tavoitteena on nostaa se yli 50 prosenttiin kaikesta sähköntuotannosta vuoteen 2025 mennessä. Tanska on hyödyntänyt tuulivoimaa monella tapaa kautta historian: jo viikingit purjehtivat Atlantin tuulien avulla mahdollisesti Amerikkaan saakka viinimaahan, kuten he uutta mannerta kutsuivat. Viikingit elivät klassisten alkuaineiden ehdoilla: maan, tulen, veden ja tuulen. Meriteollisuus ja laivanvarustamot ovat edelleen tärkeitä Tanskan taloudelle. Maatalousmaassa tuulimyllyt ovat aikanaan jauhaneet jyviä, nykyisin lavat pyörittävät energiaa. Tuulivoiman hyödyntäminen on Tanskassa luontevaa, koska maasto on tasaista ja mereltä tuulee usein. Öljykriisi 1970-luvulla antoi sykäyksen vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Ruohonjuuriliikkeenä alkanut tuulivoiman kehitys lähti liikkeelle, kun tavalliset tanskalaiset alkoivat rakentaa tuuliturbiineita. Esimerkiksi maanviljelijät ja konepajayrittäjät kehittelivät yhdessä pieniä tuulimyllyjä maatilojen käyttöön. ABB power

8 Tuulivoima Pohjoismailla erilaiset energiaratkaisut 1980-luvun alussa Tanskassa toimi tuuliturbiinien valmistajaa. Nykyisin Tanskassa on yli tuuliturbiinia. Konsultti Anders Dalegaard Tanskan tuulivoimayhdistyksestä (Danish Wind Industry Association,DWIA) kertoo, että tanskalaiset ovat ylpeitä tuulivoimastaan. Tanskalla on riittävästi tuuliresursseja ja maa on tuulivoiman kehittäjänä edelläkävijä, Dalegaard selittää tuulivoiman suosion syitä. Juutinrauman silta yhdistää kaksi energiapolitiikaltaan erilaista Pohjoismaata. Tanskan tuulimyllyjen takana voi nähdä Ruotsin puolella Barsebäckin ydinvoimalan. Suomi on Ruotsin tapaan hyödyntänyt ydinsähköä. ABB:llä merituulipuistojen vaatimaa erityisosaamista Tuulen ja veden elementit yhdistyvät Middelgrundenin merituulipuistossa, joka sijaitsee Kööpenhaminan edustalla. Puistossa on 20 tuuliturbiinia, joiden yhteisteho on maksimissaan 40 MW. Osuuskunta omistaa osan Middelgrundenista. Helteisellä säällä valkoiset myllyt piirtyvät kirkkaansinistä taivaanrantaa vasten. Syksyllä harmaat myrskyt pyörittävät sähköä entistä kiivaammin. Tuulen nopeuden tulee olla 12 metriä sekunnissa, jotta maksimiteho saavutetaan. Toisin on silloin, kun tuulipuistoa rakennetaan. Silloin sään pitää olla tyyni, jotta osat saadaan laskettua turvallisesti mereen. Huolto meriolosuhteissa on aina hankalampaa ja siitä syystä kalliimpaa. Tämän takia tuotteiden laatu ja eri komponenttien yhteensopivuus on äärimmäisen tärkeää. ABB kokeneena laite- ja järjestelmätoimittajana pystyy edesauttamaan, että tuulivoimalat toimivat moitteitta ja tuottavat maksimimäärän sähköä kaikissa olosuhteissa, kertoo tuulivoimaliiketoiminnan kehitysjohtaja Teijo Kärnä ABB:ltä. Tuulivoiman tuotantoa säädellään tuulien mukaan, ja sähköä viedään tai tuodaan tarpeen vaatiessa. Tanskan hallituksen suunnitelman mukaan Tanska vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tanska piti energia-asioita esillä EU-puheenjohtajuuskaudellaan alkuvuonna 2012, ja ilmasto- ja energiaministeri Martin Lidegaardin mukaan energiatehokkuutta ja uusiutuvia energiamuotoja kehitetäänkin edelleen. Tanskassa tuulivoima on siis lupaava tuotannonala, ja ABB on kehittänyt komponentteja ja järjestelmiä johtavien tuuliturbiinivalmistajien kanssa. Yhtiö on ollut mukana toimittamassa komponentteja ja järjestelmiä kaikkiin Tanskassa toimiviin merituulipuistoihin. Tanskassa on asennettuna yli 350 merellä olevaa tuuliturbiinia, joissa lähes kaikissa on ABB:n toimittama Tanskalla on riittävästi tuuliresursseja ja maa on tuulivoiman kehittäjänä edelläkävijä. Anders Dalegaard Konsultti, Danish Wind Industry Association 8 ABB power 3 12

9 Tuulivoima generaattori, joka on kehitetty Suomessa. Tanskassa asennetaan edelleen uusia tuulipuistoja. Ensi vuonna otetaan käyttöön uusi merituulipuisto, jossa on toistasataa ABB:n toimittamaa 3,6 MW:n generaattoria. Tanskassa lupa- ja kaavoitusasiat järjestyvät nopeammin kuin Suomessa, Kärnä sanoo. Tanskassa on asennettuna yli 350 merellä olevaa tuuliturbiinia, joissa lähes kaikissa on ABB:n toimittama generaattori, joka on kehitetty Suomessa Kulttuurierot vaikuttavat energiavalintoihin Kun Suomi on elänyt metsästä, Tanska on tullut toimeen tuulesta. Historian ja kulttuurin erot saattavat osittain selittää maiden erilaista suhtautumista tuulivoimaan. Tanskalaisille tuuli on ollut hyvä renki jo viikinkiajoista lähtien. Suomessa puolestaan luonto on tärkeä, ja osa suomalaisista katsoo, että tuuliturbiinit pilaavat maiseman. Tanskassa myös ekologisuus on monille tärkeä arvo. Tuulivoiman lisäksi tanskalaiset ovat esimerkiksi ahkeria pyöräilijöitä. Biking Viking -tekstillä varustetut trendikkäät t-paidat kiteyttävät ajattelun: tuulen tuiverruksesta huolimatta rohkeasti eteenpäin. Yritteliäisyys ja ennakkoluulottomuus näkyy myös tuulivoima-alan teknologian kehityksessä. Uudet materiaalit, kuten kestomagneetit generaattoreissa, yhdistettynä nykyaikaiseen tehoelektroniikkaan lisäävät tuuliturbiinien tuottoa ja vähentävät verkkohäiriöitä. Tällä alalla ABB on maailman johtavin toimija. Etäämpänä rannikosta sijaitsevissa merituulipuistoissa käytetään sähköenergian siirtämiseen HVDC-teknologiaa, jossa ABB on uranuurtaja. ABB on mukana yhteistyössä, jossa uuden mittausteknologian avulla voidaan mitata tuulen nopeus ja sen muutokset ennen turbiinia. Tällä tavoin voidaan säätää turbiinin lapoja ja optimoida tuulesta irtiotettava energia. Kaikki nämä alentavat tuulivoiman tuotantohintaa, Kärnä valottaa teknologian kehitystä. Tuuli saa lavat ja turbiiniakselin pyörimään, jolloin turbiiniakseliin liitetty generaattori tuottaa sähköä. Tuulivoimaturbiinin periaate on hämmästyttävän samanlainen kuin vanhanaikaisen polkupyörän dynamon. Aivan kuin tanskalainen maisema: valkoiset tuulimyllyt pyörivät vehreän pellon reunassa ja iloinen pyöräilijä kiitää punaiset hiukset hulmuten tasaista tietä eteen päin. Ahvenanmaan tuulta vientiin? Alle asukkaan Ahvenanmaalla tuulivoimalla tuotetaan 23 prosenttia sähkönkulutuksesta, sillä itsehallintoalueella on Suomen parhaat tuuliolosuhteet. Ahvenanmaan mantereella ja saaristossa on tällä hetkellä yli 20 tuulimyllyä, joista 10 on liitetty kantaverkkoon. Maakunta koostuu lähes saaresta. ABB on maailman johtava tuulivoiman komponenttitoimittaja. ABB on tullut mukaan kuvioihin yleensä siinä vaiheessa, kun mietitään tuulivoimaprojektin liityntää kantaverkkoon, kertoo vanhempi insinööri Antti Ranta ABB:lta. Kantaverkkoyhtiönä Ahvenanmaalla toimii Kraftnät Åland AB, joka on ABB:n asiakas. Maakunnasta on suunnitteilla HVDC-yhteys Manner-Suomen puolelle Naantaliin, jolloin tuulivoimaa voitaisiin siirtää myös suuressa mittakaavassa Manner-Suomen puolelle. Jos esimerkiksi läntiseen osaan Ahvenanmaata suunniteltu noin 50 MW:n tuulivoimapuisto toteutuu, Ahvenanmaan sähköstä tuotettaisiin tuulella prosenttia. Tässä vaiheessa tulisi tuulivoimasta todellinen vientituote. Jo nykyisin sähköä siirretään Ahvenanmaalta Ruotsiin ja Brändöstä Kustaviin muutama tunti vuodessa. Näin tehdään silloin, kun tuulee voimakkaasti ja energiankulutus on samaan aikaan pieni, kuten kesäisenä viikonloppuna aamuyöstä. Ensimmäinen tuulimylly tuli Ahvenanmaalle Sottungaan vuonna Tällä hetkellä tuulivoimaan ei saa mitään tukiaisia Ahvenanmaalla. Ahvenanmaa kuului syöttötariffin valmisteluvaiheessa vielä siihen, mutta ei enää lopulliseen versioon. Tällä hetkellä tuulivoiman käytännön rakentaminen on jäissä, koska keskusteluja syöttötariffin piiriin kuulumisesta jatketaan Suomen valtion kanssa, Ranta valottaa tilannetta. ABB power

10 Design 10 ABB power 3 12

11 Design Tämä juttu löytyy Scribd. -palvelusta osoitteesta scribd.com/abbsuomi Teollinen muotoilija on käyttäjän kaveri Nojatuoli on äärettömän mukava istuin, mutta hirveän epäkäytännöllinen keittiönpöydän ääressä. Asiakaslähtöiset ja tarkoituksenmukaiset tuotteet ovat teollisen muotoilun lähtökohtia. Käyttäjä on teollisen muotoilijan kaveri, jota ei jätetä. Teksti Pertti Suvanto Kuvat Janne Lehtinen Helsingin Kaapelitehtaan HI Design näyttelyssä ABB:n uuden sukupolven taajuusmuuttajat, taloautomaation ohjaama aurinkosähköinvertteri sekä ruoripotkurilaite keräävät loppukesän arkipäivänäkin ympärilleen runsaasti yleisöä. Esimerkillinen teollinen muotoilu ja teknologiadesign tuntuvat kiinnostavan. Hyvä tuote tai palvelu vastaa käyttäjän tarpeisiin, erottuu muista ja tarjoaa elämyksiä. Tuotepäällikkö ja teollinen muotoilija Marjukka Mäkelä ABB:ltä, mekaniikkatiimin suunnittelupäällikkö Jarmo Sukanen sekä ED-Design Oy:n teollinen muotoilija Kimmo Ollikainen sanovat, että hyvän teollisen muotoilun ytimessä ovat asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet ja niiden tuominen osaksi tuotteen suunnittelua. Esimerkiksi helppokäyttöisyys on jatkuva ilon aihe ja se näkyy näyttelyssäkin. Teollista muotoilua on kaikkialla aina vetoketjuista valtamerilaivoihin. Siitä on Suomessa kasvanut merkittävä erottautumis- ja kilpailutekijä. Muotoilu ei kuitenkaan ole vain viimeisen ulkonäöllisen silauksen antamista tuotteelle kulmien pyöristämistä vaan sillä on paljon syvällisempiä ulottuvuuksia. Näitä ovat vaikkapa tuotteen tarkoituksenmukaisuus, toiminnan ja käyttöarvon kohottaminen ja turvallisuus. Olen käyttänyt tuolivertausta. Nojatuoli on äärettömän mukava istuin, mutta hirveän epäkäytännöllinen keittiönpöydän ääressä. On siis merkityksellistä, että tuote suunnitellaan juuri oikean käyttöympäristön vaatimuksiin. Muutoin teknisesti toimiva laite ei välttämättä ole käytettävä, Sukanen sanoo. ABB power

12 Design Muotoilijan tavoitteena on suunnitella tuotteita, joissa yhdistyvät käyttäjälähtöiset, tuotannolliset ja taloudelliset arvot. Marjukka Mäkelä teollinen muotoilija, ABB Mäkelän mukaan käytettävyyden lisäksi teollisessa muotoilussa on kyse valmistettavuudesta ja kokonaisuuden hahmottamisesta. Teollinen muotoilija pyrkii vähentämään tuotteen tai tuoteperheen komponenttimäärää ja saamaan näin tuotanto- ja logistiikkakustannukset alenemaan. Nämä kaikki näkökulmat Ollikainen allekirjoittaa. Muotoilijan tavoitteena on suunnitella tuotteita, joissa yhdistyvät käyttäjälähtöiset, tuotannolliset ja taloudelliset arvot. Muotoilija mukaan alusta loppuun Marjukka Mäkelä, Jarmo Sukanen ja Kimmo Ollikainen ovat pitkän ajan yhteistyökumppaneita. He ovat olleet mukana kehittämässä ABB:n uuden sukupolven. ACS taajuusmuuttajaa ja ACS-APohjauspaneelia, jotka voittivat kunniamaininnan Fennia Prize -muotoilukilpailussa. Erityisesti prosessiteollisuuden vaativiin tarpeisiin kehitetyssä taajuusmuuttajassa ja ohjauspaneelissa muotoiluosaaminen on parantanut tuotteiden asennettavuutta ja käytettävyyttä. Muotoiluosaaminen on ollut mukana tuotekehityksessä jo alusta lähtien, konseptointivaiheessa. Ohjauspaneelissa on panostettu joustavuuteen ja ymmärrettävyyteen. Intuitiivinen paneeli ohjaa käyttäjää ja toimii kaikkien ACS880- sarjan taajuusmuuttajien lisäksi kaikissa uusissa ABB:n taajuusmuuttajissa. Aiempien vuosien helmasynti teollisuudessa oli, että muotoilijat kutsuttiin projektiin mukaan, kun tuotteen tekniset speksit olivat jo valmiina. Näin ajauduttiin viivästyksiin ja hätäisiin kompromisseihin. Teollisten muotoilijoiden ikimantra onkin ollut, että heidät tulisi ottaa mukaan jo tuotekehityksen alkumetreillä. Sukanen myöntää, että paras hyöty saadaan, kun muotoilijat otetaan mukaan jo ideointivaiheessa. ABB:llä tehdään teknisesti briljanttia työtä. Mutta muotoilija katsoo jo koulutuksensakin puolesta asioita asiakkaan ja käyttäjän näkövinkkelistä. Usein muotoilijan vastaus meille on: kyllä, mutta Usein asia ei vain yksinkertaisesti ole tullut insinöörien mieleen. Ollikaisen mukaan monimutkaisten tuotteiden suunnittelussa muotoilu ja mekaniikkasuunnittelu kulkevat käsi kädessä. Suunnittelun edetessä painopiste siirtyy vähitellen käytettävyydestä ja esteettisistä arvoista mekaanisiin vaatimuksiin ja valmistuksellisiin näkökohtiin. Huonoin lähtökohta on, jos tuote on jo suunniteltu ja sitten sanotaan, että tästä tuli vähän ruma, voitko fiksata. Isoissa projekteissa on tärkeää myös projektin välituotosten yhteenveto ja visualisointi kaikkien osapuolien ymmärtämään muotoon. Päätöksenteon tueksi tarvitaan vaihtoehtoisia konsepteja, joissa kiteytyy projektin senhetkinen viisaus. Mäkelä kiittää, että muotoilijat osataan ottaa jo hyvin mukaan projektien alkuvaiheessa. Häntä kuitenkin huolestuttavat loppumetrit. Muotoilija tulee pitää mukana loppuun asti. Voi käydä niin, että projekti jatkuu, kiire painaa päälle, eikä muotoilijaa enää muisteta. Punainen lanka katoaa ja pakka lähtee leviämään. Muotoilijan rooli on olla huolissaan kokonaisuudesta. Huonoin lähtökohta on, jos tuote on jo suunniteltu ja sitten sanotaan, että tästä tuli vähän ruma, voitko fiksata. Kimmo Ollikainen teollinen muotoilija, ED-Design Muotoilu on vallannut uusia alueita Design Forum Finlandin toimitusjohtaja Mikko Kalhama arvioi suomalaisen teollisen muotoilun merkityksen suureksi. Syy tähän on yksinkertainen. Globaalin talouden rakennemuutos ajaa mekaanisen, vähän osaamista vaativan valmistuksen halvempiin maihin. Kun teolliselle tuotannolle etsitään korkeampaa jalostusastetta, teollinen muotoilu on usein vahvasti mukana. Kalhama kuvaa Suomen teollista muotoilua jatkuvasti ylöspäin nousevana suorahkona viivana, jonka alkujuuret ovat lukujen taitteessa. Parin viimeisen vuosikymmenen aikana teollinen muotoilu on laajentunut voimakkaasti immateriaalialueille palveluiden, viestinnän, yrityskuvan, brändien ja digitaalisten ympäristöjen piiriin sekä toisaalta konseptuaaliseen ymmärtämiseen, jossa pyritään rakentamaan kokonaisia ekosysteemejä luvun kuluessa myös Suomessa on ymmärretty, että teknologiakärjellä ei voi lähestyä ihmisiä kovinkaan menestyksekkäästi. Siihen tarvitaan tulkiksi metodiikka, joka tekee asiat inhimillisessä mielessä ymmärrettäviksi. Kalhama kuitenkin myöntää, että paljon on vielä Suomessakin tehtävää. Tutkimusten perusteella tiedämme, että vasta noin puolet suomalaisista yrityksistä käyttää muotoilupalveluita. Toinen puoli ei käytä tai ei ainakaan miellä käyttävänsä niitä lainkaan. 12 ABB power 3 12

13 Design Muotoilija on vahtikoira ja poliisi Mäkelä muistuttaa, että vaikka teollinen muotoilu ei ole vain sitä, miltä tuote näyttää, ulkonäöllä on silti väliä, sillä se sitoo tuoteperheitä yhteen ja tuo näkyväksi brändiin liittyviä arvoja. Jos tuotteet on ainoastaan insinöörinäkökulmasta suunniteltu, näiden asioiden pohtiminen on jäänyt tekemättä. Perinteisesti nähdään, että teollinen muotoilu on sitä pintaa ja ulkonäköä, mutta toisaalta ajatellaan, että mitä väliä, nämähän ovat Loppukäyttäjä tunnistaa hyvän muotoilun siitä, että hän saa tuotteen tai palvelun, joka miellyttää. Se on helppo ja vaivaton käyttää. Jarmo Sukanen mekaniikkatiimin suunnittelupäällikkö, ABB vain teollisuustuotteita. Se on myös tarina, jota yritämme murtaa. ABB:llä on muotoilun lisähaasteena, että tuotteet ovat pääasiassa investointituotteita, eivätkä kulutustavaroita. Loppukäyttäjät tekevät harvoin ostopäätöstä. Meidän tulee vedota myös muihin sidosryhmiin ja pyrkiä siihen, että myös ostopäätöksen tekijä vakuuttuu. Tähän auttaa vahva brändiarvo ja siihen pääsee yhtenäisellä tuotteistolla. Vaikka reaalimaailmassa ABB:n eri tuotteet eivät koskaan olisikaan rinnakkain, niin messuilla, katalogeissa ja netissä ne ovat esillä perhekunnittain. Markkinointiviestintä käyttää tuoteulkonäköä. Päätökset tehdään tunteella ja perusteellaan järjellä, Ollikainen sanoo. Muotoilija toimii siis eräänlaisena vahtikoirana tai muotoilupoliisina, niinpä sosiaalinen lahjakkuus ei ole haitaksi. On pakko osata viestiä erilaisten ihmisten kanssa. Muotoilija jakaa informaatiota ja panee asioita yhteen. Isoissa projekteissa hänen roolinsa korostuu, Sukanen sanoo. Hyvin muotoiltu palvelu sitouttaa Teollisia muotoilijoita on Suomessa koulutettu jo 60-luvulta lähtien. Isoimmilla yrityksillä on in house -muotoilijoita ja jopa muotoiluosastoja. ABB:llä suurin osa ammattitaidosta ostetaan kuitenkin ulkoa teolliseen muotoiluun erikoistuneilta toimistoilta. Muotoilu on strateginen kilpailutekijä. Mäkelä näkee muotoilun toimivan tekniikan ja talouden välimaastossa, eräänlaisena humaanina liimana. Jo vuosia tätä liimaa on levitetty myös palveluiden suunnitteluun ja tämä trendi on edelleen voimistumassa. Rakentamalla hyvä palvelu asiakas voidaan sitouttaa pitkäjänteisesti liiketoimintaan. Niin meillä kuin muissakin yrityksissä erityisesti huoltobisnekseen kiinnitetään huomiota. Siellä on nähtävissä paljon kasvua. Sillä alueella käyttäjälähtöiset palvelut korostuvat, siksi muotoilijoita on entistä enemmän mukana suunnittelussa. Palveluja ei ole aiemmin suunniteltu kokonaisvaltaisesti ja niihin liittyy aina monia osa-alueita. Nyt on herätty organisoimaan palvelujen muotoilua pysyvästi, Mäkelä sanoo. Palveludesign on tullut tuotedesignin jäljessä. Meidän ympärillämme on valtavasti palveluja, joita ei ole käyttäjälähtöisesti suunniteltu. Tämän huomaa vaikkapa kauppojen kassajonoissa, Ollikainen jatkaa. Sukanen sanoo, että loppukäyttäjä tunnistaa hyvän muotoilun siitä, että hän saa tuotteen tai palvelun, joka miellyttää. Se on vaivaton ja helppo käyttää ja sitouttaa käyttäjän itseensä. Samaa sanovat Ollikainen ja Mäkelä. Hyvän muotoilun tunnistaa käyttömukavuudesta, varmuudesta, virheiden vähenemisestä, käyttöönoton nopeutumisesta ja luotettavuudesta. Tulee hyvä tunne, kun tuote toimii. Taajuusmuuttajasta voi tuntea samanlaista käyttämisen ja omistamisen iloa kuin vaikkapa henkilöautosta, Ollikainen tiivistää. Muotoilu on strateginen kilpailutekijä. Se toimii tekniikan ja talouden välimaastossa eräänlaisena humaanina liimana. ABB power

14 Tämä juttu löytyy Scribd. -palvelusta osoitteesta scribd.com/abbsuomi Teollisuudessa ja sähkönjakelussa automaatiojärjestelmät, kunnonvalvonta ja liiketoimintaprosessien ohjausjärjestelmät on nykyisin yhdistettävissä toisiinsa ajantasaisesti. Yhdistäminen auttaa tuotannon tehostamista ympäristöä kunnioittavalla tavalla. Tuotekehitysjohtaja Simo Säynevirta ABB:ltä selvittää tämän muutoksen taustoja ja mahdollisuuksia. Teksti Vesa Tompuri Kuva Junnu Lusa Älykäs ohjelma niputtaa tiedon yhteen Mikä on ABB:n rooli tehokkuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä yhdistävien tietojärjestelmäkokonaisuuksien kehittämisessä? ABB haluaa olla tällaisen integraation edelläkävijä. Yhtiö on vahva reaaliaikaisten automaatiojärjestelmien ohjelmistotoimittajana. Haluamme tuoda tätä osaamista myös liiketoiminnan ohjaukseen. Millaista ohjelmisto-osaamista ABB tarjoaa asiakkailleen? Teknisen perustan ohjelmistopalveluillemme muodostaa Suomen ABB:llä kehittämämme ohjelmistoalusta. Se toimii reaaliaikaisena alustana muille ohjelmistotuotteillemme, esimerkiksi Energy Manager -energianhallintajärjestelmälle ja meriteollisuuden tarpeisiin kehitetylle EMMAlle. Mitä lisäarvoa ABB:n kehittämä ohjelmistoalusta tuo asiakkaalle? Sen avulla asiakas voi integroida omat järjestelmänsä keskenään, mikä auttaa optimoimaan energiankäytön sekä laitteiden ja järjestelmien käytettävyyden. Lisäksi prosessin säätöjärjestelmät ja liiketoimintajärjestelmät ovat yhdistettävissä. Millä tavalla ratkaisut poikkeavat aiemmista käytännöistä? Ne keräävät kaiken reaaliaikaisen mittaustiedon yhteen, mikä olisi hyvin haastavaa perinteisillä menetelmillä. Näin asiakkaalle avautuu kerralla kaikki tuotanto- ja liiketoimintaprosessit yhdistävä ajantasainen näkymä. Mille toimialoille ABB:llä on ohjelmisto-osaamista tarjottavanaan? Prosessi- ja energiateollisuus ovat perinteisesti vahvoja alueitamme. Lisäksi ohjelmistoratkaisuistamme on hyviä näyttöjä myös esimerkiksi meri- ja kaivosteollisuudessa. Esimerkiksi meriteollisuuteen kehittämällämme EMMA-energianhallintajärjestelmällä voi optimoida laivan energiankäyttöä ja kulkuasentoa, mikä vähentää sekä polttoainekuluja että päästöjä noin viisi prosenttia. Kaivosteollisuuden cpmplus Expert Optimizer -järjestelmää käyttävässä Tytyrin kaivoksessa kalkkiuunin tuottavuus on parantunut kymmenellä prosentilla. Sellu- ja paperiteollisuuteen suunnatulla ratkaisulla voidaan tuotantoon sitoutunutta pääomaa pienentää useilla kymmenillä prosenteilla. Millainen markkinatilanne on tällä hetkellä ja mitkä seikat siihen vaikuttavat? Energia-alan ohjelmistoratkaisuja ABB on kehittänyt jo 1990-luvulla. Tälläkin hetkellä ratkaisujemme kysyntä on kova. Tähän vaikuttavia syitä ovat asiakkaiden panostaminen vaihtoehtoisiin energialähteisiin, älykkäiden sähkömittausten yleistyminen ja ennen kaikkea energiatehokkuuden merkityksen voimakas kasvu. Mitkä toimialat ovat mahdollisesti vielä odottavalla kannalla? Ei ole kokonaisia toimialoja, joilla informaation merkitystä ei olisi tunnistettu, mutta myös kasvualueilla on vielä paljon tekemistä. Jos esimerkiksi tuotanto on kiinnostunut vain tuotannon tehokkuudesta, energia osasto sähkön tuottamisesta käyttöön ja kunnossapito laitteiden korjaamisesta, kokonaisuus ei ole vielä optimaalinen. 14 ABB power 3 12

15 ABB:n Asiantuntija ABB osti Ventyxin ja Mincomin Ohjelmisto-osaaminen on nykyisin keskeinen osa ABB:n liiketoimintastrategiaa. Viime aikoina osaamista on vahvistettu yritysostoin. Atlantassa Georgiassa toimiva Ventyx siirtyi ABB:n omistukseen toukokuussa Kaupan motiivina oli ABB:n halu vahvistaa asemaansa energianhallinnan ja älyverkkojen liiketoiminta-alueella. Ventyx toimittaa muun muassa omaisuuden ja riskien hallintaan sekä energian tarpeen suunnitteluun ja ennakointiin kehittämiään ohjelmistoja maailmanlaajuisesti voimantuottajille, energia yhtiöille ja teollisuudelle. Mincom on globaalisti vahva kaivosyhtiöiden ohjelmistotoimittaja, jolla on myyntiverkostoa 19 maassa ja asiakassuhde 17:ään maailman 20 suurimmasta kaivoksesta. Mincomin ratkaisujen myötä ABB:lla on tarjolla huippuratkaisut ja markkinajohtajuus kaivosteollisuuden ohjelmisto-osaamiseen. ABB power

16 Ratkaisu ABB power 3 12

17 Ratkaisu Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta. Osoitteesta slideshare.net/abbsuomi Kohti itsekorjaavaa sähköverkkoa ABB:n ja Fortumin Masalan kenttätestien onnistuminen oli merkittävä askel kohti itsekorjaavaa verkkoa. Järjestelmä on nyt koekäytössä ja pitkän tähtäimen tavoitteena on, että tulevaisuudessa järjestelmä automaattisesti erottaa vikapaikat ja palauttaa sähköt. Teksti Pertti Suvanto Kuvat Jarmo Teinilä 01 Antti Kostiainen kytkee keinotekoisesti vikaa katkaisijan liityntäpisteeseen vikakärryssä. 02 Antti Kostiainen, Mika Tausa, Matias Kurula ja Tarmo Korhonen vaihtavat vikavastusta vikakärryllä. Fortum on ottanut koekäyttöön Kirkkonummella Masalan alueen sähköverkossa uudenlaisen älykkään verkon ratkaisun. ABB:n toteuttaman verkosto- ja sähköasema-automaatioratkaisun avulla jopa 85 prosenttia verkon kaikista vioista kyetään paikantamaan, vika-alue erottamaan ja sähköt palauttamaan kaukokäytön avulla nopeasti terveelle verkon osalle. Tämä älyverkkoratkaisu on iso askel kohti itsekorjaavaa sähköverkkoa, eikä tällaista askelta muualla maailmassa ole vielä otettu, kehityspäällikkö Antti Kostiainen ABB:ltä sanoo. Aiemmin maasulkuja ei ole kyetty paikantamaan käytännössä lainkaan, vaan ne on haarukoitu yritys-erehdys -periaatteella. Uusi järjestelmä löytää kenttätestien mukaan viat lähes 100-prosenttisesti, liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick Kronman ABB:ltä sanoo. Noin 70 prosenttia verkon häiriöistä on juuri maasulkujen aiheuttamia. Räpsyt kuriin Ilmajohtolinjojen maasulku on esimerkiksi kaatuneen puun, eläinten tai salaman sähköjohdoista maahan aiheuttama sähköpurkaus tai valokaari. Maasulku siis syntyy, kun sähköjohto joutuu kosketuksiin maan kanssa. Ainutlaatuista Kronmanin mukaan on myös se, ABB:n ratkaisu paikantaa lyhyet ohimenevät katkot, niin sanotut räpsyt, jotka yleisimmin aiheutuvat linjalle pudonneesta tai tuulessa linjaan koskettavasta oksasta. Niiden aiheuttama hetkellinen maasulku herättää sähköverkon automatiikan, sähkö katkeaa vajaaksi puoleksi sekunniksi ja kytkeytyy taas uudestaan päälle. Sähkö- ja tietoteknisten laitteiden kyllästämässä yhteiskunnassa ne aiheuttavat paljon kiusaa ja vahinkoa. Räpsyjä on aiemmin ollut erittäin vaikea paikantaa ja toistuessaan ne yleensä aiheuttavat pysyviä vikoja. Ne ovat myös 02 huonontaneet sähkön laatua. Vika voidaan ihannetapauksessa havaita jo ennen kuin kuluttajalta sähköt katkeavat tai kuluttaja ehtii havaita edes räpsyä. Myös pysyviä vikoja pystytään tehokkaasti ennakoimaan, Kronman sanoo. Mittavat kenttätestit Fortumin Masalan alueen sähköasematoteutus hyödyntää koekäytössä ABB:n uusinta tekniikkaa ja sovelluksia. Aseman suojaus ja automaatiojärjestelmä on uusittu täysin. Lisäksi vyöhykkeiksi jaettu sähköverkko on automatisoitu ja siinä hyödynnetään Viola Systemsin langatonta tiedonsiirtoa. Uuden ratkaisun toimivuutta testattiin kesäkuussa toteutetuilla mittavilla kenttätesteillä, joissa Masalan alueen verkkoon aiheutettiin 100 erityyppistä vikaa, joista 97 prosenttia oli maasulkuja. Niitä tehtiin neljässä paikassa: lähellä sähköasemaa, puolessa välissä verkkoa ja verkon hännillä. ABB power

18 Ratkaisu Ari Wahlroos ja Janne Aaltonen analysoivat häiriödataa sähköasemalla. Kun aiemmin paikannuksen tarkkuus oli 50 kilometriä, nyt vikapaikka pystytään paikantamaan 1 2 kilometrin tarkkuudella, joka riittää verkkoyhtiöille oikean erotinvälin löytämiseen, Kostiainen sanoo. Porkkalanniemen alue Kirkkonummella on sähkönjakelulle haastava: alue on tuulinen ja myrskyille altis, eikä kallioiseen maastoon ole helppo asentaa maakaapelia. Fortumin ja ABB:n tavoitteena on parantaa sähkönlaatua merkittävästi nykytilanteeseen nähden. Tutkimuksesta tuotteeksi Dick Kronmanin mukaan Masalan kenttätestien onnistuminen on merkittävä askel kohti itsekorjaavaa verkkoa ja osoitus älykkään verkon etenemisestä. Järjestelmä on nyt koekäytössä ja pitkän tähtäimen tavoitteena on, että järjestelmä automaattisesti erottaa vikapaikat ja palauttaa sähköt. IEC61850-standardin mukainen pilotti toteutettiin maasta erotetussa verkossa, jossa ei ole maasulun kompensointia. Seuraavaksi ABB aikoo pilotoida Fortumin kanssa ratkaisun myös kompensoidussa verkossa. Älykästä sähköverkkoa kehitetään Suomessa energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) CLEEN Oy:n viisivuotisella Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat (SGEM) -tutkimusohjelmalla. Masalan älyverkkoratkaisu on yksi tutkimusohjelman käytännön demonstraatioista. Tutkimusprojektin kenttätesti osoitti, että järjestelmä ja algoritmit todella toimivat. ABB on päättänyt tuotteistaa pilotissa käytettyä teknologiaa. Jatkossa meiltä on saatavana ne kaupallisina tuotteina, joiden avulla verkkoratkaisuja voidaan selkeästi parantaa, Kronman lupaa. Yhteiskunnan paineet sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseksi ovatkin jatkuvasti kasvaneet. Viranomaiset ovat kehittämässä malleja, jotka kannustavat verkkoyhtiöitä parantamaan toimitusvarmuutta. Itsekorjaava verkko Sellaista magiaa, että verkko korjaisi itse itsensä, ei ole vielä löydetty. Itsekorjautuvuudella tarkoitetaan nimenomaan sähkönjakelun korjaamista. Itsekorjaava verkko löytää vikapaikan, eristää sen terveestä verkosta avaamalla lähellä olevat erottimet ja palauttaa sähkönsyötön muualle verkkoon. Tämän edellytyksenä on verkon rakenne eli varasyöttö, verkostoautomaatio, täsmällinen vikojen paikannus ja älyä kaikkien näiden tietojen yhdistämiseen sekä päättelyn tekemiseen. 18 ABB power 3 12

19 Tämä juttu löytyy Scribd. -palvelusta osoitteesta scribd.com/abbsuomi Kestävä kehitys Makea vesi on elinehto ABB pumppaa uutta toivoa intialaisille Teksti Joanna Sinclair ABB toimittaa sähkövoima- ja automaatiotekniikkaa kuivuuden vaivaamaan Kaakkois-Intiaan turvaamaan maanviljelyksen vedensaannin. Keinokasteluprojekteissa kerätään monsuuniajan tulvavesi talteen ABB:n tehokkaiden pumppumoottorien avulla. Tulvavesi pumpataan joesta kuivien alueiden padottuihin kastelualtaisiin jopa satojen kilometrien päähän, mistä vesi ohjataan tarpeen mukaan viljelyksille. Intiassa ratkaisu on herättänyt toivoa etenkin Andhra Pradeshin osavaltiossa, missä pohjaveden määrä on laskenut ja maanviljelijöitä uhkaa elinkeinon menetys kuivuuden tehtyä alueella tuhojaan usean vuoden ajan. Komean rantasaunan kokoinen pumppumoottori Sana tehokas ei riitä kuvaamaan ABB:n vedenpumppausratkaisun moottoreita ja koko ratkaisun sisältöä. Pienimmät moottorit ovat neljän megawatin pikkujättiläisiä ja ne painavat noin kiloa. Suurin tähänastinen tilaus sisälsi viisi 30 megawatin ja yli 150 tonnin painoista pumppumoottoria, kooltaan suomalaisen rantasaunan mittaluokkaa. Kyse on fyysisesti isoista pystypumppumoottoreista, jotka pystyvät pumppaamaan valtavia määriä vettä kuiville alueille. Veden virtausmäärä vaihtelee alueen tarpeesta ja tilatun ratkaisun koosta riippuen, viimeksi toimitettu ratkaisu tuotti kolmella pumppumoottorilla 75 kuutiometriä, eli litraa makeaa vettä sekunnissa, Jari Lindström ABB:ltä kertoo. Moottorit puretaan kuljetusta varten osiin ja asennusmiehet lähtevät paikan päälle valvomaan myös Suomen ABB:n asiantuntija intialaisten ABB:n asiantuntijoiden tueksi. Projektien työllistämisvaikutus ei ole vähäpätöinen tuhannet ihmiset ovat saaneet niiden ansiosta työtä. Merkittävin etu on kuitenkin maanviljelijöiden elinkeinon turvaaminen. Keinokasteluprojekteissa on aina kyse tasapainon löytämisestä. Mikä ratkaisu kuormittaa ympäristöä vähiten, mikä parantaa ihmisten elämänlaatua eniten tai jopa pelastaa ihmishenkiä? Monsuunikauden tulvavesi, joka nyt voidaan pumpata talteen ja hyödyntää maanviljelyksessä, on aiemmin valunut suoraan muun muassa Bengalinlahteen ja näin luonnonmukaisesti puhdistanut sitä, Lindström muistuttaa. Paikallisten viranomaisten tehtävä ei ole helppo, kun punnitaan eri vaihtoehtoja ja niiden kokonaisvaikutuksia. Andhra Pradeshissa makean veden saannin turvaaminen on pelastanut niin mittaamattoman monen ihmisen elinkeinon, että uskon keinokastelun olevan paras ratkaisu. Sitä iloa, mikä näkyy maanviljelijöiden kasvoilla vedentulon alkaessa, sanat eivät oikein riitä kuvaamaan, Lindström kertoo. Fakta: Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) mukaan ilmastonmuutos lisää kuivuusjaksojen yleisyyttä, niiden voimakkuutta ja kestoa. Kuivuus vaikuttaa ruuantuotantoon, vesivarastoihin, terveyteen ja energiantuotantoon. Tänä kesänä kuivuus on riivannut myös Intiaa. Veden säästämisen lisäksi WMO suosittelee sadevesien keräämistä. ABB:n moottorit Tyyppi: tahtimoottori pystyyn asennettuna Toimitukset: 2008 Tarkoitus: Keinokasteluprojektit Intiassa Jäähdytys: ilma-vesi-jäähdytys Ominaispiirteet: korkean hyötysuhteen tahtimoottoreita, joita voidaan käyttää myös loistehon kompensaatioon. ABB power

20 Pohjoinen jääreitti Läpi pohjoisen jään Teksti Thomas Freundlich Kuvat ABB Norilsk Nickelin konttialukset uivat keula edellä avovedessä ja perä edellä paksussa ja vaikeakulkuisessa jäässä. Ne kykenevät murtamaan 1,7 metrin paksuista jäätä ja läpäisemään yli 10 metrin paksuisia jäävalleja pienemmällä koneteholla (13 megawattia) ja polttoaineenkulutuksella kuin samankokoiset tavanomaiset dieselalukset vastaavalla runkorakenteella. Kaiken takana on ABB:n Azipod -tekniikka ja Aker Arcticin DAS-laivakonsepti. Ne avaavat Koillisväylän merireitin kaupalliselle liikenteelle ilman jäänmurtajia. Samalla matkan kesto lyhenee kolmannekseen. Monchegorsk on yksi Norilsk Nickelin viidestä jääluokitellusta konttialuksesta, ja se on kulkenut Koillisväylän useita kertoja. Pohjoinen merireitti kestää noin 20 päivää, kun vaihtoehtoinen reitti Suezin kanavan kautta vie 65 päivää. Lyhyempi matka säästää aikaa, polttoainetta ja laivan käyttökustannuksia sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Suomalaista osaamista Monchegorsk-aluksen historiallinen saavutus perustuu ABB:n sähköisen Azipodpropulsiojärjestelmän ja Aker Arcticin Double Acting Ship (DAS) -laivakonseptin yhdistelmään, mikä mahdollistaa aluksen tehokkaan jäänmurron. Azipod-konsepti tuo aivan uudet mahdollisuudet pohjoisen merireitin hyödyntämiseen, koska sen avulla laivat eivät jää missään olosuhteissa kiinni jäihin, kertoo myyntipäällikkö Samuli Hänninen ABB:ltä. ABB:n Azipod-propulsiojärjestelmä edistää muun muassa risteilijöiden, jäänmurtajien, ro-ro-aluksien ja tankkereiden polttoainetaloudellisuutta, energiatehokkuutta ja ajettavuutta. Järjestelmällä varustettu alus säästää polttoainetta jopa 20 prosenttia pe- 20 ABB power 3 12

21 Pohjoinen jääreitti rinteisiin potkureihin verrattuna. Polttoainesäästö perustuu häiriöttömään veden virtaukseen potkureissa. 360 astetta kääntyvän ohjausyksikön ansiosta Azipod-aluksella on parempi ohjailukyky, se on hiljaisempi ja myös tilankäyttö laivan sisällä on tehokkaampaa. Azipod-potkurijärjestelmän tarina alkaa vuodesta 1987, jolloin Merenkulkulaitos, Wärtsilä Marine ja ABB käynnistivät yhteisen hankkeen. Yhteistyöaloitteen teki Merenkulkulaitos, joka tarvitsi jäänmurtajakäyttöön mekaanisesti lujan ja yksinkertaisen potkurilaitteen. Lisäksi tavoiteltiin parempia ohjailuominaisuuksia kuin perinteisellä akseli-peräsin-yhdistelmällä. Ensimmäinen Azipod-järjestelmä asennettiin matkustaja-aluksiin vuonna Kaikkiaan käytössä olevien Azipod-ruoripotkurijärjestelmien käyttötuntimäärä ylittää 7 miljoonaa tuntia. Koillisväylä Euroopan ja Aasian pohjoispuolelta kulkeva Koillisväylä on suorin Pohjois-Euroopan ja Kaukoidän välinen meritie. Reitti on suuren osan vuodesta paksun jään peitossa, joten ne harvat laivat, jotka ovat reittiä käyttäneet, ovat aiemmin joutuneet kulkemaan jäänmurtajien johtamissa saattueissa. ABB:n sähköisen Azipod-propulsiojärjestelmän ja Aker Arcticin DAS-laivakonseptin ansiosta rahtialukset voivat kulkea koko reitin ilman jäänmurtajien avustusta. Koillisväylän purjehti ensimmäisenä läpi suomalaissyntyinen A.E. Nordenskiöld vuosina Nordenskiöld kulki reitin läpi lännestä itään. Hänen Vega-aluksensa juuttui syyskuussa 1878 jäihin aivan Beringinsalmen lähellä, minkä vuoksi matkaa päästiin jatkamaan vasta seuraavana kesänä. ABB power

22 Pohjoinen jääreitti Kääntyvällä Azipod-yksiköllä on mahdollista suunnata potkurin työntövoima niin, että jäissä voidaan edetä. Aker Arcticin DAS -konseptissa alus kulkee jäissä perä edellä. Tämä säästää tarvittavaa konetehoa, vähentää polttoaineenkulutusta ja mahdollistaa aluksen keulan muodon optimoimisen avovedessä kulkemiseen. Ratkaisu on täydellinen jäänmurtajille ja jäätä murtaville aluksille, koska Azipod-laitetta voidaan kääntää 360 astetta ja ohjata potkurivirtaus ja täysi työntö joka suuntaan. ABB ja Aker Arctic yhdistivät konseptin kymmenen vuotta sitten Tempera- ja Mastera-tankkereihin. Ne olivat maailman ensimmäisiä DAS-aluksia, jotka pystyivät murtamaan jäätä. Nyt ABB ja Aker Arctic ovat onnistuneet hyödyntämään konseptia myös Norilsk Nickelin aluksissa. Uusia uria Tulevaisuudessa Azipod-tekniikka ja DAS-konsepti avaavat entistä laajemmat mahdollisuudet Koillisväylän ympärivuotiseen meriliikenteeseen. Norilsk Nickelin kanssa tehty yhteistyö on ollut erittäin onnistunut, ja siitä saatuja kokemuksia voidaan jatkossa hyödyntää myös isommissa aluksissa. Kokeilu on antanut erinomaisen pohjan Koillisväylän merireitin laajempaan kaupalliseen käyttöönottoon, kertoo Hänninen. Azipod vie jättimurtajaa Koillisväylän lisäksi Azipod-tekniikalle on vahva tilaus myös muilla pohjoisilla merialueilla. Pietarin Baltic Shipyard -telakalla on rakenteilla uuden sukupolven arktisten merialueiden jäänmurtaja, joka varustetaan ABB:n Azipod-propulsiojärjestelmällä. Tämä 25 megawatin dieselsähköinen alus on valmistuessaan vuonna 2015 yksi maailman suurimmista jäänmurtajista. Arktisiin olosuhteisiin rakennettavat Azipod-yksiköt rakennetaan astetta järeämmäksi ja varustetaan isommilla sähkömoottoreilla. Kysyntää riittää: ABB:n Helsingin Vuosaaressa sijaitsevalla Azipod-tehtaalla on tällä hetkellä rakenteilla peräti kuusi Azipod-yksikköä, jotka on tilattu venäläisiin jäänmurtajiin. Norilsk Nickel Norilsk Nickel on tytäryhtiöineen johtava venäläinen kaivos- ja metalliyhtiö. Yhtiö on maailman suurin palladiumin ja nikkelin tuottaja, yksi johtavista platinan tuottajista ja kymmenen suurimman kuparintuottajan joukossa. Sivutuotteita ovat muun muassa koboltti, rodium, hopea ja kulta. Norilsk Nickelin tuotantolaitokset Venäjällä sijaitsevat Taimyrin niemimaalla Länsi-Siperian pohjoisosassa sekä Kuolan niemimaalla Murmanskin alueella. 22 ABB power 3 12

23 Mitä ihmettä? Teksti Inka Töyrylä Kuva Teekkaripurjehtijat Sähkö vie vesillä Teekkaripurjehtijoiden elokuussa kastettu ekovene vastaa ulkoisesti ja purjehdusominaisuuksiltaan tavallista purjevenettä, mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin. Kun teekkareille jälleen kerran syntyi heille ominaiseen tapaan halu testata jotain uutta, päätyivät he hankkimaan alkuperäiskuntoisen FinnExpress 83 -purjeveneen. Sellaisenaan sen kanssa ei kuitenkaan vesille lähdetty. Teekkariporukka alkoi miettiä, miten veneilystä voisi tehdä mahdollisimman ekologista. Pääosa tarvittavasta tekniikasta ja euroista saatiin tukijoilta, joista suurin on ABB. Kaikki työt ja asennukset tehtiin Teekkaripurjehtijoiden omalla talkootyöllä. Aikaa kului lähes 2000 miestyötuntia. Lopputulos on hieno. Perinteisen dieselmoottorin sijaan veneessä on huoltovapaa ja lähes äänetön sähkömoottori, mikä lisää matkustusmukavuutta ja päästötöntä matkantekoa. Pakokaasujen katkusta ei ole tietoakaan. Moottorin tehokapasiteetti riittää 8,3-metriselle purjeveneelle paremmin kuin hyvin. Pohjan myrkkymaalit on korvattu ultraäänieliönestolla. Valaistus, mittaristot ja jääkaappi saavat virtansa auringosta, jonka säteet otetaan hyötykäyttöön puomipeittoon integroidulla ohutkalvoaurinkopaneelilla. Paneeli tuottaa aurinkoisella säällä laitteille riittävästi sähköä, eikä akkua tarvitse ladata satamassa niin usein, teekkaripurjehtijoiden kommodori Simo Skogberg sanoo. Skogberg on hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Sähkömoottorin toimintaa on testattu muun muassa köydenvetokilpailulla, jossa vastapuolena oli vastaava, mutta dieselmoottorilla varustettu FinnExpress 83. Köydenveto päättyi eveneen selvään voittoon, eikä dieselmoottorille jätetty mitään mahdollisuuksia. Kisa osoitti, että sähkömoottori on huomattavasti dieselmoottoria kätevämpi silloin, kun tarvitaan nopeasti paljon tehoa ja kierroksia. Tästä on hyötyä ahtaissa satamissa ja laiturimanöövereissä, Skogberg kertoo. Pientä kehitettävääkin veneessä vielä on. Olemme suunnitelleet, että mastoon voisi lisätä toisen ohutkalvopaneelin. Lisäksi aiomme asentaa veneeseen harmaavesitankin, jolloin viimeinenkin päästölähde mereen estetään, kun tiskivedetkin saadaan talteen, Skogberg kertoo. Tekniikka Sähkömoottori on 8,6 kilowatin kestomagneetti-acmoottori, joka on kytketty S-vetolaitteeseen ja 15-tuumaiseen taittolapapotkuriin. Sähkömoottori saa virtansa neljästä lithium-akusta, joiden yhteiskapasiteetti 10,8 kwh tarjoaa tyynehköllä säällä noin 40 meripeninkulman toimintasäteen 4 solmun nopeudella ajettaessa. Akkujen yhteispaino on 96 kg ja ne on sijoitettu veneen keskiosaan kölin kohdalle veneen painopisteen optimoimiseksi, mikä parantaa myös purjehdusominaisuuksia. Akut ladataan satamassa maasähköllä, tarvittava latausaika tyhjille akuille on noin 9 tuntia Ohutkalvoaurinkopaneeli lataa aurinkoenergialla veneen 12-voltin hupi akkua, joka on virtalähteenä sähkömoottoria lukuun ottamatta kaikille sähkölaitteille, kuten valaistukselle, mittareille, radioille ja jääkaapille. ABB power

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Make the most of your energy

Make the most of your energy Make the most of your energy Kohti energiatehokasta tulevaisuutta Jouni Kekäläinen Schneider Electric Finland 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät Tampere Schneider Electric lyhyesti 22,4 miljardia liikevaihtoa

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Exceed-tuuliturbiinivaihteen matka suunnittelusta sarjatuotantoon Marko Haapasalmi, 16.4.2015

Exceed-tuuliturbiinivaihteen matka suunnittelusta sarjatuotantoon Marko Haapasalmi, 16.4.2015 Exceed-tuuliturbiinivaihteen matka suunnittelusta sarjatuotantoon Marko Haapasalmi, 16.4.2015 Moventas-liiketoiminta lyhyesti Moventas on yksi maailman johtavista tuulivaihteiden valmistajista. Moventas

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet. TAMK, VALINTAKOE 24.5.2016 1(12) Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus Insinööri (AMK) Monimuotototeutus NIMI Henkilötunnus Tehtävien pisteet: 1 (10 p.) 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Yht. (max. 70 p.) OHJEITA

Lisätiedot

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita.

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita. Showajat: 11:30, 13:00 ja 14:30 ENSIMMÄINEN ESITELTÄVÄ Automaattitrukki Tervetuloa tänne Roclan osastolle hyvä yleisö! Minun nimeni on Markku Sivonen ja toimin tämän trukkiesittelyn assistenttina ja jututan

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

Outotec kasvava teknologiayritys

Outotec kasvava teknologiayritys Asmo Vartiainen, Johtaja Outotec kasvava teknologiayritys Metallienjalostuspäivät 2012 Teknologiaa luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Outotec kehittää ja toimittaa ympäristön kannalta kestäviä teknologiaratkaisuja

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM

Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM 24.1.2017 Merituulivoimapotentiaali BASREC 2012: Analysis of conditions for Wind Power in

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Aurinkovoimaa kuntiin. HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE

Aurinkovoimaa kuntiin. HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE Aurinkovoimaa kuntiin HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE Aurinkovoimaa kuntiin Pilotti, jossa valitaan muutama HINKU-kunta ja hankitaan kuntiin aurinkovoimaa yhteishankintana Testataan

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Valaistus. Teollisuus. Case study. Carlo Casagrande. Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi

Valaistus. Teollisuus. Case study. Carlo Casagrande. Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi Valaistus Teollisuus Case study Carlo Casagrande Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi CoreLine Highbay Taustaa Vuonna 1959 perustettu Carlo Casagrande & Co Oy on kotimainen maahantuontiin

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta Kaija Niskala 12.6.2013 2 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan esikuva Missio Toimimme asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi:

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä.

Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä. Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä. Puhtaan juomaveden tuotto merestä 25 litraa/tunti, ja järvestä sekä kaivosta 50 litraa/tunti. 72 x 28 x 29

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Sähkövasarat. Korkein iskuvoima uudessa ulottuvuudessa. Wacker Neusonin sähkövasarat.

Sähkövasarat. Korkein iskuvoima uudessa ulottuvuudessa. Wacker Neusonin sähkövasarat. H Sähkövasarat Korkein iskuvoima uudessa ulottuvuudessa. Wacker Neusonin sähkövasarat. Sähköistä voimaa päivittäiseen käyttöön. Wacker Neusonin sähkövasarat. PARAS TULOS AJAN SAATOSSA. Tekninen kehitys

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

BKOOL LANSEERAA ONE N, EDULLISIMMAN HARJOITUSVASTUKSENSA, JOSSA ON VOIMISTUVA AJOVASTUSKÄYRÄ

BKOOL LANSEERAA ONE N, EDULLISIMMAN HARJOITUSVASTUKSENSA, JOSSA ON VOIMISTUVA AJOVASTUSKÄYRÄ BKOOL LANSEERAA ONE N, EDULLISIMMAN HARJOITUSVASTUKSENSA, JOSSA ON VOIMISTUVA AJOVASTUSKÄYRÄ Mukana entistä kehittyneempi polkemisen tunne ja sisäänrakennettu simulaattori Madrid (4.8.2015), Bkool, interaktiivista

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

SÄHKÖTYÖPISTEET TEOLLISUUTEEN JA OPPILAITOKSIIN

SÄHKÖTYÖPISTEET TEOLLISUUTEEN JA OPPILAITOKSIIN SÄHKÖTYÖPISTEET TEOLLISUUTEEN JA OPPILAITOKSIIN www.teklab.fi www.kontram.fi EDU LAATU Korkealaatuiset materiaalit ja kotimainen laatutyö takaavat tunnetusti pitkän käyttöiän työpisteillemme PALVELU Tuemme

Lisätiedot

CIBES ONE TYYLIKÄS PORRASHISSI

CIBES ONE TYYLIKÄS PORRASHISSI CIBES ONE TYYLIKÄS PORRASHISSI 2 SISÄLTÖ 4 CIBES ONE Sen elegantti muotoilu sulautuu hienosti sisustukseesi. 6 Sopii erinomaisesti jyrkkiin ja ahtaisiin portaikkoihin ONE toimii kätevästi jyrkässä nousussa

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Kuntien Ilmastokonferenssi 13.5.2016 Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Lohja / 29.10.2013 Korjausrakentaminen + Energiatehokkuus Tarjoamme kokonaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä korjausrakentamisen suunnittelu-

Lisätiedot

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Leena Sivill, TkT, Head of Business Consulting Kaukolämpöpäivät, Mikkeli 25.8.2016 1 Sisältö 1. Tärkeimmät tutkimusohjelmat 2. Tutkimusten

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot