LASTENSUOJELUN JA ERITYISTASON PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN LAPE- OHJELMASSA

Transkriptio

1 LASTENSUOJELUN JA ERITYISTASON PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN LAPE- OHJELMASSA Päivi Petrelius ja Marjo Lavikainen

2 Tavoitteet ja tulokset 1) Palveluiden tutkimusperustaisen kehittämisen ja osaamisen vahvistamisen kansallinen ja alueellinen, pysyvä koordinaatiorakenne 2) Moniammatillinen arviointi: arvioinnin viitekehys, arvioinnin prosessi ja erityistason tuki perustason ja lastensuojelun arvioinnille 3) Erityistason palvelumalli (perhetukikeskus?): lastensuojelutyön palvelumalli, erityistason integratiiviset toimintatavat, erityistason jalkautuva työ, erityistason palveluiden yhteensovittava johtaminen 4) Hoidollisen ja kuntouttavan lastensuojelun ja sijaishuollon palvelumallit: perhekuntoutus, perhehoito, laitoshoito 5) Vaativan erityistason palvelumalli (LaPe-keskus?): vaativimpien palveluiden organisointi viidelle yhteistyöalueelle, vaativin lastensuojelun laitoshoito 6) Sijaishuollon valvonta ja ohjaus sekä sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelukokemusten seurantatiedon tuottamismalli

3 LAPE- erityistason palvelujen ohjausryhmä kokonaisuuden ohjaus muutosohjelman aikana Kehittämisen operatiivinen koordinaatiorakenne muutosohjelman aikana (keskeisiä toimijoita STM, THL, operatiivinen ryhmä) tukee ja koordinoi kehittämiskokonaisuutta muutosohjelman aikana verkostoi ja tiedottaa kehittämistyöstä kokeilee ja mallintaa pysyväksi tarkoitettuja LaPe- kehittämisen koordinoinnin tapoja S1 Moniammatillinen arviointi yhteistyössä perhekeskuskehittämisen kanssa S2 Erityistason palvelumalli - perhetukikeskukset (18) S3 Vaativan erityistason palvelumalli ja vaativin sijaishuolto - LaPe-keskukset (5) S4 Hoidollinen ja kuntouttava lastensuojelu ja sijaishuolto S5 Sijaishuollon valvonta ja ohjaus 3 S1-5 = sisältöryhmät

4 Kehittämisen koordinaatiorakenne Luodaan osana muutosohjelmaa LaPe-palveluiden tutkimusperustaisen kehittämisen kansallinen ja alueellinen koordinaatiorakenne Koordinaatiorakenne sisältää kehitys- ja tutkimustoiminnan kansallisen koordinoinnin ja alueelliset tutkimus- ja kehittämistoiminnot/yksiköt, joilla tiivis kytkös asiakastyöhön Alueellinen tutkimus- ja kehitystoiminta organisoidaan sote-yhteistyöalueittain Keskeisinä toimijoina rakenteen luomisessa muutosohjelman aikana sosiaalialan osaamiskeskukset ja sairaanhoitopiirit Tavoitteena selkeä verkostoitunut tutkimuksen, kehittämisen ja tiedolla ohjauksen rakenne, jonka ytimenä tiivis, koordinoitu yhteistyö kansallisten toimijoiden (STM, THL) osaamiskeskusten ja sh-piirien, maakuntien, järjestöjen, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kesken

5 Koordinaatiorakenteen tehtävät Koordinoi kehittämistä kansallisesti ja alueellisesti Luo LaPe-palveluiden kehittämisen ja tutkimuksen tueksi kansallisesti koordinoidun toimintasuunnitelman määräajoin Kokoaa kehittämistyön perustaksi tutkimustietoa ja mallintaa uudenlaisia tutkimusperustaisia palvelu- ja työmuotoja Kokeilee, tutkii ja arvioi työskentelytapoja ja palvelumalleja erilaisissa asiakastyön konteksteissa Verkostoi sosiaali- ja terveysalan sekä muiden lasten palveluiden ammattilaisia, kehittäjiä ja tutkijoita tutkimusperustaisen kehittämisen äärelle Kouluttaa ja valmentaa henkilöstöä Konsultoi palveluiden järjestäjiä ja tuottajia kehittämis&tutkimustoiminnassa Tukee työskentelytapojen ja palvelumallien juurruttamista Tuottaa vaikuttavuus- ja tuloksellisuustietoa Luo laatukriteereitä ja huolehtii laadun valvonnasta ja palveluiden arvioinnista Edistää näyttöön/tutkimukseen perustuvien menetelmien käyttöönottoa Vahvistaa toimintamallien yhtenäisyyttä Vahvistaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä, alueellista saatavuutta, laatua, asiakas- ja potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta 5

6 Kehittämisen koordinaatiorakenne Kansallinen LaPe-kehittämispooli, perustana alueelliset osaamis- ja tukikeskukset + kansallinen koordinaatio (STM, THL) Etelä-Suomi Väli-Suomi Varsinais- Suomi Keski- ja Itä-Suomi Pohjois- Suomi Yliopisto & yliopistosairaala sekä sosiaalialan osaamiskeskukset PKS-seutu Yliopisto & yliopistosairaala sekä sosiaalialan osaamiskeskukset: Yliopisto & yliopistosairaala sekä sosiaalialan osaamiskeskukset: Yliopisto & yliopistosairaala sekä sosiaalialan osaamiskeskukset: Yliopisto & yliopistosairaala sekä sosiaalialan osaamiskeskukset: LaPe-kehittämisyksiköt (ot-keskukset) viidellä SOTE-yhteistyöalueella, tavoitteena pysyvä rakenne

7 S1* Moniammatillinen arviointi: viitekehys, prosessi ja erityistason tuki perustason ja lastensuojelun arvioinnille Luodaan lapsia ja perheitä voimaannuttava, lapsen ja perheen kanssa tehtävä, moniammatilliseen yhteistyöhön perustuva auttavan arvioinnin viitekehys Mallinnetaan moniammatillinen, lapsikeskeinen ja auttava arviointi prosessina Rakennetaan yhteisen arviointikehyksen avulla lapsen tilanteen arviointiin jatkumollisuutta riippumatta palvelukontekstista ja asiakkuuden vaiheesta Malli rakennetaan selkiyttämään palveluiden yhteistä tavoitetta, lapsen hyvinvoinnin vahvistamista Mallin teoreettisena perustana lapsen hyvinvoinnin käsite, jossa hyvinvoinnin nähdään rakentuvan dynaamisesti erilaisista ulottuvuuksista S= sisältöryhmä 7

8 S2 Moniammatillinen erityistason palvelumalli* Palvelumalli luo perustan moniammatilliselle, integratiiviselle työorientaatiolle kaikissa erityis- ja vaativimman tason palveluissa Lastensuojelun sosiaalityön osalta pilotoitavana ns. Hackney-malli Muut kehittämiskohteet osana mallia: integratiiviset toimintatavat, jalkautuvat palvelut/toimintatavat, yhteensovittava johtaminen Malli varmistaa oikean osaamisen ja resurssien kokoamisen sujuvasti ja tarpeen mukaisesti lapsen ja perheen ympärille Tavoitteena erityistason toimijoita kokoava rakenne, jolla on yhteinen johtaminen ja jaettuun työorientaatioon perustuva yhteinen palveluideologia sekä selkeät, mallinnetut, integratiiviset toimintatavat asiakastyössä *Voisiko mallin nimetä perhetukikeskukseksi? 8

9 Lastensuojelutyön kehittäminen osana erityistason palvelumallia Luodaan osana erityistason palvelumallia moniammatillisen lastensuojelutyön palvelumalli hyödyntämällä Englannissa kehitettyä systeeminen toimintayksikkö mallia (Hackneymalli) Mallin luominen haastaa koko palveluorganisaation tarkastelemaan toimintatapojaan perustana organisaatioteoreettinen ajattelu Palvelumallin osana uudistetaan lastensuojelun tiimimalli: asiakasperheet ovat koko tiimin asiakkaita ja aina joku henkilökunnasta on tavattavissa ja tuntee perheen tilanteen. Toimistotyöntekijä hoitaa ison osan paperityöstä, jotta aikaa vapautuisi sosiaalityöntekijöille asiakastyöhön. Terapeutti voi tarvittaessa tavata perheitä ja toimii työntekijöiden reflektiokumppanina. Osaamista vahvistetaan perheterapeuttisen/suhdeperustaisen/systeemisen ajattelun suuntaan. Henkilöstö koulutetaan ja sille tarjotaan työnohjaus uudenlaiseen työtapaan perehdyttämiseksi. Mallin osana toteutetaan itsearviointi ja kattava ulkopuolinen tutkimusarviointi. Osana kokeilua kokeillaan lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeen arviointiviitekehyksen mukaista arviointia yhteistyössä perhekeskuskehittämisen kanssa.

10 Kuvio 1. Katarina Fagerström (2016) Systeeminen yksikkö

11 S3 Hoidollisen ja kuntouttavan lastensuojelun ja sijaishuollon palvelumallit Kootaan keskeinen tutkimustieto perhekuntoutuksen perhehoidon ja laitoshoidon palvelumallien perustaksi Paikannetaan monipuolisen tietopohjan avulla vaikuttavan asiakastyön periaatteet ja mekanismit ja luodaan mallinnukset niiden pohjalta Otetaan kehittämisessä huomioon tähän saakka tehty kehittämistyö 11

12 S4 Vaativan erityistason palvelumalli Erityisen vaativan lastensuojelun laitoshoidon palvelumallin rakentaminen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetuksen yhteistyönä Muut vaativan erityistason integratiiviset palvelumuodot ja toiminnot 12

13 S5 Sijaishuollon valvonnan ja ohjauksen malli Luodaan sijaishuollon valvonnan malli, joka ottaa huomioon valvonnan muuttuvat rakenteet ja SOTE-alueille tulevan roolin sijaishuollon valvonnassa. Malli määrittelee selkeästi eri toimijoiden roolit valvonnassa. Malli varmistaa että sijoitettu lapsi tuntee oman sosiaalityöntekijänsä ja tietää, miten häneen saa yhteyden (tutkitaan digitalisaation mahdollisuudet lasten oikeuksista tiedottamisen ja yhteydenpidon apuna) Mallin avulla määritellään valvontakäyntien määrä ja luodaan ohjeet valvontakäyntien toteuttamiseksi. Ohjeistuksella varmistetaan erityisesti lasten kuuleminen. Malli tuottaa vastauksia erityisesti perhehoidon valvonnan puutteisiin. Malliin sisältyy menettelytapa valvonnan toteutumisen seurantaa varten. Malliin osana kehitetään sijaishuoltoon sijoitettujen lasten palvelukokemuksia ja hyvinvointia systemaattisesti kartoittava tutkimuksellinen seurantatiedon keräämisen väline ja toimintatapa.

14 Perhekeskus perustaso Perhetukikeskus erityistaso LaPe-keskus vaativat palvelut kehittäminen Paikallinen, lähipalveluita tuottava, perustason toimijoita kokoava, hyvinvointia ja terveyttä edistävä, huolehtii perustasolla arvioinnista ja palveluohjauksesta, keskeistä perustason palvelujen yhteensovittaminen, yhteisöllisyys ja Vertaistuki = HUOLENPITO/HOIVA/VERTAISTUKI Maakunnallinen lapsiperheille suunnattujen erityistason palveluiden organisoinnin tapa, 18 hallinnollista yksikköä, tuottaa erityistason integratiivisia sosiaali- ja terveyspalveluita, tukee perustasoa arvioinnissa, jalkauttaa erityistason palveluita perhekeskuksiin = KUNTOUTUS/TUKI/HOITO Yhteistyöaluetasoinen vaativimpien lape-palveluiden organisoinnin tapa, 5 hallinnollista yksikköä, LaPekeskukset huolehtivat tutkimusperustaisesta kehittämisestä, osaamisen vahvistamisesta ja tiedolla ohjauksesta, toimivat kansallisen kehittämis- ja ohjausverkoston alueyksiköinä = ERIKOISTUNUT HOITO 14

15 Miten maakunnat hyötyvät LAPE-kehittämiseen osallistumisesta? Osallistumalla vuoden 2016 aikana malllintamistyöhön voi vaikuttaa LAPEssa pilotoitaviin lastensuojelun ja erityistason palvelumalleihin Hakemalla syksyllä 2016 LAPE- pilottirahoitusta pääsee palveluiden kehittämisen ytimeen, luomaan uudenlaista moniammatillista lastensuojelua ja erityistason palveluita Hyödyntämällä uusiin palvelumalleihin perehdyttävät verkkokoulutukset keväällä 2017 voi vahvistaa henkilöstön osaamistasoa ja valmentaa heitä tulevaan Pilotointiin osallistuminen tuo maakunnan palveluiden kehittämiseen vahvan kansallisen tuen ja tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa palveluiden tutkimusperustaa 15

16 Työskentelyn organisointi Syksyllä 2016: mallintamisvaiheen työpajaprosessi, työskentely sisältöryhmissä (S1-S5) ja kellonajat Tilat pääasiassa THL:ssä. Kevät 2017: pilottien käynnistämisvaihe (pilottialueille suunnatut koulutukset, pilotteja tukevan konsultointimallin luominen, sopimukset) Kesä 2017 joulu 2018: pilotointivaihe 16

17 Ehdotuksia kehittämisryhmien avainhenkilöiksi (täydentyy/tarkentuu) LaPe- erityistason ohjausryhmä: Puheenjohtaja, sihteeri, eri ammattilaiset, asiakkaiden edustajat Kehittämistyön operatiivinen vastuuryhmä (LaSuTekijät): Marjo Lavikainen, Pälvi Kaukonen Laura Yliruka,, THLn edustajina Päivi Petrelius, Jukka Mäkelä, Rika Rajala, kokemusasiantuntijoina Mareena Heinonen, Minna Kallio, Helena Inkinen, xx Moniammatillinen arviointi sisältöryhmä: Tiina Muukkonen, Hanna Tulensalo ja perhekeskuskehittämisen edustajat, THLn edustajana Päivi Lindberg, Tuovi Hakulinen?, Susanna Fagerlund-Jalokinos?, asiakkaiden edustajat (lastensuojelun nuoret kokemusasiantuntijat, vanhempien edustajat) Erityistason palvelumalli sisältöryhmä: Pia Lahtinen, psykiatristen palveluiden edustaja (Leena Repokari?) THLn edustajat xxx, asiakkaiden edustajat (lastensuojelusta, muista palveluista) Hoidollinen ja kuntouttava lastensuojelu: Marjo Alatalo + lastenpsykiatrian edustaja, THLn edustaja Päivi Känkänen, asiakkaiden edustajat (lastensuojelun nuoret kokemusasiantuntijat, vanhemmat, sijaisperheiden vanhemmat) Vaativan erityistason palvelumalli sisältöryhmä: Mikko Oranen ja nuorisopsykiatrian edustaja, THLn edustajina Matti Salminen ja Henna Haravuori (koulukotien kokemusasiantuntijat) Sijaishuollon valvonta ja ohjaus sisältöryhmä: Marjo Lavikainen ja Valviran edustaja, THLn edustajina Jaana Tervo ja Juha Fränti, asiakkaiden edustajat (lastensuojelun nuoret kokemusasiantuntijat) 17

18 Erityistason moniammatillinen palvelumalli Mallinnuksessa määriteltävä: Mitä funktioita malliin sisältyy? Millaisia palveluita malli tuottaa? Miten moniammatillista, integroitua yhteistyötä tehdään? Minkä tyyppisille asiakkaille palveluita tuotetaan? (keskivaikeasti/vaikeasti häiriintyneet lastenpsykiatriassa/nuorisopsykiatriassa) Kuinka erityistason palvelut organisoidaan? Kuinka tiheästi tarvitaan erityistason toimintayksiköitä? Miten maakuntien väliset alueelliset ja väestötason erot huomioidaan mallin luomisessa? Miten IT-infraa voidaan hyödyntää palvelumallin rakentamisessa? Mikä on sopiva koko erityistason yksiköille/organisaatioille? Voidaanko määritellä erityistason palvelumallissa eri ammattilaisille yhteiset asiakastyön arvot ja toimintaperiaatteet? Mikä mallin kehittämisessä kohdistuu yksittäisiin palveluihin, mitä pitää miettiä yhdessä? Miten eri ammattiryhmien koulutus kytkeytyy palvelumalliin? Miten turvalliset tiedonsiirtoväylät voidaan ottaa käyttöön mallissa? Miten tietosuojakäytäntöihin liittyviä esteitä ja ongelmia ratkaistaan mallissa? Miten lapsiperheiden vanhemmat huomioidaan asiakkaina? 18

19 Kehittämisryhmät miten organisoidaan? 1) MONIAMMATILLINEN ARVIOINTIMALLI JA ARVIOINNIN PROSESSI - arviointi perhekeskuksissa ja lastensuojelussa - vaativimman ja erityistason tuki perustasolla ja lastensuojelussa tehtävälle arvioinnille 2) MONIAMMATILLINEN ERITYISTASON PALVELUMALLI - lastensuojelu / Hackney - integratiivinen toimintatapa kaikissa erityistason palveluissa - jalkautuvat toimintatavat/palvelut - erityistason palveluiden yhteensovittava johtaminen 3) KUNTOUTTAVAT JA HOIDOLLISET LASTENSUOJELUN JA SIJAISHUOLLON PALVELUT - perhekuntoutus - perhehoito - lastensuojelun laitoshoito - erityisen vaativa lastensuojelun laitoshoito 4) VAATIVAN ERITYISTASON PALVELUMALLI (tarvittaisiinko?) 5) SIJAISHUOLLON VALVONTA - valvonnan malli - sijoitettujen lasten hyvinvoinnin ja palvelukokemusten seuranta 19

20 Kehittämistyön periaatteita (täydennettävä) 1. Johtava periaate: asiakkaan kokemusten, tarpeiden ja toiveiden ymmärtäminen 2. Käytännönläheinen, monitoimijainen yhdessä innovointi 3. Tutkimuksen hyödyntäminen 4. Yhteinen ymmärrys kehittämistehtävästä, keskeisten käsitteiden määrittely 5. Erilaisten tietojen, taitojen, kokemuksen ja verkostojen hyödyntäminen 6. Sujuva, avoin ja tasavertainen vuorovaikutus 20

21 Tarkennuksia ja Kysymyksiä Erityistason palvelujen kehittämisen vastuuhenkilöt Luodaanko erityistason kehittämiskokonaisuutta varten hankeorganisaatio THLeen? Laajeneeko THL:n vastuulla oleva kehittämiskokonaisuus ja miten huomioidaan resursseissa? (tarve hankintoihin ja toimintamäärärahoihin, ostoihin) Jos tarvitaan lisää henkilöresursseja, on mahdollisuus palkata STMeen? Pilotointia koskevat linjaukset tärkeitä, tarvitaan pian, esim. omarahoitusosuudet, pilottien organisointi, hakukriteerit jne. Mandaatti-kysymys: keitä tuetaan pilotoivien konsortioiden kokoamiseen ja miten? Selkiytettävä edelleen tämän kehittämiskokonaisuuden kytkeytymistä LAPEmuutostukeen ja muutosagentteihin? Pilotteja koskevien linjaisten konkretisointi ja pilotoinnin raamit, tälle aikataulutus Tämän esityksen sisällön viimeistely maakuntakierroksille? 21