Hyvä uusi työpaikkaohjaaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä uusi työpaikkaohjaaja"

Transkriptio

1

2

3 Hyvä uusi työpaikkaohjaaja Sinä olet yhteistyön tärkeä ja vahva lenkki ohjatessasi nuoria ja aikuisia opiskelijoita ammatillisen kasvun polulla. Tulet huomaamaan, että opiskelijoiden perehdyttäminen ei juuri eroa uusien työntekijöiden perehdyttämisestä työyhteisöön, työtehtäviin tai työturvallisuuteen työpaikalla. Opiskelijaa ohjaava opettaja on tukihenkilösi ja yhteistyökumppanisi kaikissa työssäoppimiseen liittyvissä asioissa. Oppilaitos on vakuuttanut opiskelijan työpaikalla tapahtuvien tapaturmien varalta ja vastaa siitä, että sinä, työpaikkaohjaaja saat riittävästi tietoa, valmennusta ja koulutusta ohjaustehtävässäsi ja että työpaikalle välittyy riittävästi tietoa opiskelijan saamasta opetuksesta. Sinä olet opiskelijalle malli ammattilaisesta ja innostuneella suhtautumisella työhösi voit saada opiskelijan tuntemaan, että hän on oikealla alalla. Merkittävä osa opiskelijoistamme työllistyy työssäoppimispaikkaan ja siten sinä olet myös osaltasi pidentämässä työuria Suomessa. Ammattitaitosi ja työkokemuksesi luovat hyvän pohjan työpaikkaohjaajana toimimiseen. Tämä koulutusmateriaali on laadittu työpaikkaohjaajalle ja tuotettu Laakeri- projektin toimesta keväällä 2011 yhteistyössä Turun ammatti-instituutin, Bovallius-ammattiopiston, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän, Peimarin koulutuskuntayhtymän, Raision seudun koulutuskuntayhtymän ja Salon seudun ammattiopiston kanssa. Laakeri-hankkeen työpaikkaohjaajakoulutus pohjautuu oheiseen materiaaliin ja koulutus toteutetaan opetushallituksen laatiman työpaikkaohjaajien koulutusohjelman perusteiden mukaisesti. Käsissäsi oleva koulutusmateriaali on koottu useista 2000-luvun lopussa tuotetuista työpaikkaohjaajille suunnatuista ohje- ja tukimateriaaleista ja kirjoista. Koulutusmateriaalissa käytetyistä lähteistä keskeisimmät ovat Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana (Frisk et al, 2010), Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana (Hätönen, 2010) sekä Ammattikoulutus Suomessa ammattiosaamista, tietoja ja taitoja työelämään sekä jatko-opintoihin (Opetushallitus, 2010). Koulutusmateriaalin kokoamisessa on huomioitu myös työpaikkaohjaajilta vuosien varrella saatu palaute. Toivon, että sinä, työpaikkaohjaaja tämän koulutusmateriaalin avulla saat uusia työkaluja ohjaukseen ja opit itsekin uusia asioita. Mikäli olet kiinnostunut täydennyskoulutuksesta tai haluat suositella koulutusta muille työyhteisösi jäsenille, katso lisätietoa tulevista koulutuksista sivustolta. Ammatilliset oppilaitokset Varsinais-Suomessa haluavat tukea sinua ja edustamaasi yritystä tai organisaatiota työpaikkaohjaajana toimimisessa kaikin tavoin. Rolf Holmberg Projektipäällikkö, Laakeri-hanke Turun ammatti-instituutti

4 Toimitus: Jaana Kilpinen Työryhmä: Jaana Kilpinen Kati Laitervo Jarmo Linkosaari Taitto: Jarno Virtanen Valokuvat: Jarmo Linkosaari Jarno Virtanen

5 I Ammatillinen koulutus ja työelämä II Työ tekijäänsä opettaa III Oppia ikä kaikki IV Oppimisen ohjaaminen V Opiskelijalähtöinen arviointi VI alakohtainen materiaali VII Liitteet ja lähteet

6 Sisällysluettelo 1.1 Suomen koulutusjärjestelmä Ammatillinen koulutus Ammatilliset perustutkinnot Näyttötutkinnot Ohjaavat, valmistavat ja valmentavat koulutukset Oppisopimuskoulutus Työssäoppiminen Työssäoppimiseen valmistautuminen Työssäoppijan perehdyttäminen Työturvallisuuden huomioiminen Työtehtäviin opastaminen Ohjauskeskustelut Oppimistavat ja -tyylit Aistit oppimisessa Kokemuksista oppiminen Ohjaajan roolit Erilaisia ohjaustapoja Kehittävän palautteen antaminen ja vastaanottaminen Haasteelliset ohjaustilanteet Minä työpaikkaohjaajana Arviointiprosessi Arvioinnin tehtävät, tavoitteet ja periaatteet Arvioinnin kivijalka Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mukautettu arviointi Ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien erot Ammattiosaamisen näytöt Tutkintotilaisuudet Alakohtainen materiaali Pohdittavaa yksin tai yhdessä Liitteet Opiskelijan perehdyttäminen työssäoppimisjaksolle Työssäoppimisen työturvallisuus ja vastuu, lait ja asetukset Oppimistyylitesti Aistit oppimisessa Arviointi- ja palautekäytäntöjen arviointilomake Työpaikkaohjaajan itsearviointilomake Opiskelijan palaute työpaikkaohjaajalle Lähteet

7 I Ammatillinen koulutus ja työelämä 1.1. Suomen koulutusjärjestelmä Ammatillinen koulutus Ammatilliset perustutkinnot Näyttötutkinnot Ohjaavat, valmistavat ja valmentavat koulutukset Oppisopimuskoulutus 11 1

8 i ammatillinen koulutus ja työelämä 1.1 Suomen koulutusjärjestelmä Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu esiopetuksesta, perusopetuksesta, toisen asteen yleissivistävästä lukiokoulutuksesta ja ammattikoulutuksesta sekä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa annettavasta korkea-asteen koulutuksesta. Aikuiskoulutusta on tarjolla kaikilla koulutusasteilla esiopetusta lukuun ottamatta. Opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuus koulutusasteelta toiselle on turvattu lainsäädännöllä. Tohtorin- ja lisensiaatintutkinnot Yliopistot Ylemmät korkeakoulututkinnot Yliopistot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut työkokemus 3v. Alemmät korkeakoulututkinnot Yliopistot Alemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut TYÖELÄMÄ Ammatilliset tutkinnot Ylioppilastutkinto Lukiot Perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Ammatilliset oppilaitokset, aikuisoppilaitokset ja oppisopimuskoulutus Perusopetus 7-16-vuotiaat Peruskoulut Esiopetus 6-vuotiaat Peruskoulut / päiväkodit 2

9 Esiopetus Esiopetus on tarkoitettu 6-vuotiaille, jotka seuraavana vuonna aloittavat oppivelvollisuuskoulun. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista, ja sitä annetaan 6-vuotiaille päiväkodeissa ja peruskoulujen yhteydessä toimivilla esiluokilla. Perusopetus Perusopetus tarkoittaa yleissivistävää koulutusta koko ikäluokalle. Se on tarkoitettu vuotiaille ja sen oppimäärä on yhdeksänvuotinen. Peruskoulun suoritettuaan oppilas on suorittanut oppivelvollisuutensa. Lukiokoulutus Lukio on kolmivuotinen yleissivistävää koulutusta antava koulu oppilaille, jotka ovat tavallisesti noin vuotiaita. Lukio päättyy ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Se tuottaa kelpoisuuden kaikkeen korkea-asteen koulutukseen. Ammatillinen koulutus Ammatillista peruskoulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena käytännöllisesti katsoen kaikilla aloilla. Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kestää 2-3 vuotta, ja opetusta annetaan monialaisissa tai erikoistuneissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tuottaa kelpoisuuden kaikkeen korkeaasteen koulutukseen. Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillista koulutusta voidaan suorittaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoina. Opetushallitus päättää tutkintojen perusteista. Tutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta vastaa valtakunnallinen, kolmikantainen tutkintotoimikunta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa vain näyttötutkintona ja ne on tarkoitettu aikuisille, useimmiten työssä toimivalle väestölle. Ammatillista lisäkoulutusta voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena. Korkea-asteen koulutus Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Yliopistolle on ominaista tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Ammattikorkeakoulut suuntautuvat työelämään ja perustavat toimintansa sen asettamiin korkean ammattitaidon vaatimuksiin. Lähde: Ammattikoulutus Suomessa Ammattiosaamista, tietoja ja taitoja työelämään sekä jatko-opintoihin. s. 2. 3

10 1.2 Ammatillinen koulutus Ammattikoulutuksella ja ammattiosaamisella on keskeinen merkitys taloudellisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan monipuolista ammattitaitoa ja vahvaa osaamista sekä osaamisen jatkuvaa uudistamista. Ammattikoulutuksen tutkintoja kehitetään yhdessä työelämän ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa niin, että tutkintojen avulla tuetaan joustavasti ja tehokkaasti työllistymistä, ammatissa kehittymistä ja ammatinvaihtoa työuran eri vaiheissa. Työelämän tarpeiden ohella koulutuksen kehittämisessä otetaan huomioon elinikäisen oppimisen valmiuksien vahvistaminen sekä yksilöiden tarpeet ja mahdollisuudet suorittaa tutkinto joustavasti oman elämäntilanteensa mukaan. Ammattikoulutuksen kehittäminen perustuu valtakunnalliseen pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin. Ennakointi tuottaa tietoa siitä, millaista osaamista ja millaisia osaajia työelämä tulevaisuudessa tarvitsee ja miten tähän tarpeeseen voidaan koulutustarjonnan avulla vastata. Tavoitteena on, että työvoiman määrällinen kysyntä ja tarjonta vastaisivat mahdollisimman hyvin toisiaan. Ennakointitiedon avulla voidaan lisäksi kehittää tutkintorakenteita, tutkintojen ammattitaitovaatimuksia (tutkintojen perusteita) ja opetusta tulevaisuuden työelämän osaamistarpeita vastaavaksi. Koulutusalat Ammattikoulutus ryhmitellään kahdeksaan koulutusalaan, jotka ovat: Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Koulutuksen rakenne Ammattikoulutus muodostuu ammatillisesta perus- ja lisäkoulutuksesta. Se on tarkoitettu sekä työelämään siirtyville nuorille että työelämässä tai eri syistä sen ulkopuolella oleville aikuisille. Ammattikoulutus antaa monipuolisia tietoja, taitoja ja valmiuksia työelämään siirtymistä ja siellä toimimista varten. Lisäksi ammattikoulutus antaa valmiuksia elinikäisen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Koulutusta voidaan järjestää monipuolisesti niin oppilaitosten oppimisympäristöissä, työpaikoilla kuin verkko oppimisympäristöissäkin. Ammatillisena peruskoulutuksena järjestetään ammatillisia perustutkintoja ja ammatilliseen peruskoulukseen ohjaavia, valmistavia ja valmentavia koulutuksia. Ammatillisena lisäkoulutuksena järjestetään ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä tutkintoon johtamatonta lisäkoulutusta opiskelijan ja työnantajan tarpeiden mukaisesti. 4

11 Ammatilliset tutkinnot Ammatillisten tutkintojen perusteet tehdään erikseen jokaista tutkintoa varten. Tutkinnot perustuvat työelämässä edellytettävään osaamiseen ja muodostuvat työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksien mukaisista tutkinnon osista. Tutkinnon perusteissa määritellään tutkinnon osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat koulutusohjelmat tai osaamisalat, kunkin tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet, kriteerit, ammattitaidon osoittamistavat). Tutkintojen ja tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset määritellään osaamisena: tietoina, taitoina ja pätevyytenä. Koulutukseen hakeutuminen Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijalta edellytetään perusopetuksen tai sitä vastaavan oppimäärän suorittamista. Opiskelijaksi voidaan lisäksi ottaa henkilöitä, joilla koulutuksen järjestäjä katsoo muutoin olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen. Ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen tarjonta on mitoitettu siten, että jokaisella nuorella on mahdollisuus päästä jatkamaan opintojaan perusopetuksen jälkeen. Ammatillisen peruskoulutuksen vetovoima on kasvanut koko 2000-luvun. Yhä useampi on hakenut ensisijaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen ja myös saanut opiskelupaikan. Noin 95 prosenttia perusopetuksen päättävistä jatkaa opintojaan välittömästi joko lukiossa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Jatko-opintokelpoisuus Ammatilliset perustutkinnot sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Luonteva jatko-opintoväylä esim. ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla ovat ammattikorkeakoulut, joissa aloittaneista vajaa kolmannes on ammatillisen perustutkinnon suorittaneita. Yliopistoihin hakeudutaan nykyisin pääosin lukioväylän kautta, mutta myös ammatillinen väylä on mahdollinen. Lähde: Ammattikoulutus Suomessa. Ammattiosaamista, tietoja ja taitoja työelämään sekä jatko-opintoihin s

12 Ammatilliset perustutkinnot Ammatillisissa perustutkinnoissa hankitaan ja osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen ja alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella Ammatillinen perustutkinto 120 ov (kolme vuotta) ov= opintoviikko Ammatilliset tutkinnon osat (90 ov) Työssäoppiminen vähintään 20 ov Ammattitaitoa täydentävät (20 ov*) Vapaasti valittavat (10 ov*) Perustutkinto on laajuudeltaan 120 opintoviikkoa (kolme vuotta), ja siitä vähintään 20 opintoviikkoa (puoli vuotta) toteutetaan työssäoppimisena työpaikoilla. Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista (90 opintoviikkoa) ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (20 opintoviikkoa), jotka molemmat voivat olla pakollisia tai valinnaisia, sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 opintoviikkoa). Ammatilliset tutkinnon osat perustuvat alan työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksiin, ja niihin sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista. Kunkin tutkinnon ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyy yrittäjyysosaamiseen ja yrittäjävalmiuksiin liittyviä sekä terveyttä ja työkykyä vahvistavia ammattitaitovaatimuksia. Tutkintoon kuuluu myös opinnäytetyö. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteena on antaa tietoja, taitoja ja pätevyyttä, joita tarvitaan työssä, jatko-opinnoissa ja kansalaisena, ja niitä voi korvata lukio-opinnoilla. Kaikille pakollisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia ovat muun muassa kielet, matematiikka, liikunta sekä taide ja kulttuuri. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla ammatillisia, ammattitaitoa täydentäviä, yleissivistäviä tai harrastustavoitteisia. Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on määritelty elinikäisen oppimisen avaintaidot, jotka on sisällytetty ammatillisten ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat muun muassa oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä- ja mediaosaaminen sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Opiskelija voi myös suorittaa ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon samanaikaisesti. Tällöin opiskelija suorittaa lukio-opintoja siten, että hän voi suorittaa ylioppilastutkinnon vähintään neljässä kirjoitettavassa aineessa. Myös lukion koko oppimäärän voi suorittaa. Kahden tutkinnon suorittaminen on mahdollista 3 4 vuodessa. 6

13 Opiskelija on oikeutettu: maksuttomaan opetukseen ja tutkinnon suorittamiseen yhteen maksuttomaan ateriaan päivässä koulumatkatukeen, mikäli tarvittavat ehdot täyttyvät kouluterveydenhoitoon Opiskelija maksaa itse osan opiskelukustannuksista, esim. oppikirjat sekä omaan käyttöön tulevat työvälineet, laitteet ja materiaalit, jotka koulutuksen päätyttyä jäävät opiskelijalle. Opetussuunnitelman mukaan tai näyttötutkintona Ammatillinen perustutkinto suoritetaan pääasiassa ammatillisissa oppilaitoksissa tutkinnon perusteiden mukaisesti laaditun opetussuunnitelman mukaan, ja siihen voidaan yhdistää joustavasti ja monipuolisesti työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona. Näyttötutkintona suoritettavat perustutkinnot muodostuvat pelkästään ammatillisista tutkinnon osista, eikä niiden laajuutta määritellä opintoviikkoina. Ammattitaitovaatimukset ovat suorittamistavasta riippumatta samat. Tiesitkö, että ammatillisia perustutkintoja oli vuonna 2010 yhteensä 52 ja niissä 120 erilaista koulutusohjelmaa. Lähde: Ammattikoulutus Suomessa. Ammattiosaamista, tietoja ja taitoja työelämään sekä jatko-opintoihin s. 7 9, s Näyttötutkinnot Näyttötutkinnot tarjoavat joustavan tavan ammatillisen tutkinnon suorittamiseen pitkään työelämässä olleelle tai uuteen ammattiin haluavalle aikuiselle. Näyttötutkinnot ovat erityisesti aikuisia ja työkokemusta hankkineita varten luotu joustava tapa suorittaa tutkinto. Näyttötutkinnon suorittamiseen ei ole erityisiä ikä-, työkokemus- tai koulutusvaatimuksia. Näyttötutkinnossa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan aina näyttötutkintona. Tarvittaessa tutkintoon valmistavaa koulutusta annetaan oppilaitoksissa tai oppisopimuskoulutuksena. 7

14 Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia. Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja ammattikorkeakouluopintoihin. Erikoisammattitutkinnot asiantuntija Ammattitutkinnot ammattilainen Ammatilliset perustutkinnot aloittelija Ammatilliset perustutkinnot Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan alan perustehtävien hallinta. Tutkinnon suorittamisen nimellislaajuus on 120 opintoviikkoa. Todellinen tutkinnon suorittamisaika määräytyy osaamisen perusteella. Ammattitutkinnot Näissä osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito. Ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot sekä lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja ja noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. ammattitutkinnosta. Erikoisammattitutkinnot Näissä osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. erikoisammattitutkinnosta. Näyttötutkintojen järjestäminen Näyttötutkintojärjestelmässä työnantajataho, työntekijätaho ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä tutkintorakennetta kehitettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa, tutkintotilaisuuksia suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tutkintosuorituksia arvioitaessa. Opetushallituksen asettamat työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 8

15 Näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen Näyttötutkinnossa koulutuksen järjestäjä huolehtii kolmessa vaiheessa näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen ja tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisesta. Henkilön hakeutuessa suorittamaan näyttötutkintoa tutkinnon järjestäjän tehtävä on selvittää hänen hankkimansa aikaisempi osaaminen ja muut lähtökohdat, soveltuva tutkinto ja koulutustarve sekä mahdollinen ohjauksen ja tukitoimien tarve. Osaaminen tunnistetaan käyttämällä monipuolisesti alalle soveltuvia menetelmiä. Tarvittavan ammattitaidon hankkimiseksi tutkintoon hakeutuvalle laaditaan henkilökohtaistamissuunnitelma. Suunnitelmassa otetaan huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Tutkinnon suorittamista koskevassa suunnitelmassa todetaan miten, missä ja milloin tutkinnon suorittaja voi osallistua tutkintotilaisuuksiin. Näyttötutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen Tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa tutkinnon perusteiden osaamisvaatimusten mukaisesti tutkintotilaisuuksissa aidoissa työelämän tilanteissa eli näyttöympäristössä. Näyttöympäristössä tulee olla riittävässä laajuudessa tutkinnon perusteissa esitettyjen arvioinnin kohteiden mukaista toimintaa. Tutkintotoimikunta hyväksyy näyttöympäristöt. Tutkintotilaisuus Tutkintotilaisuus on suunniteltu kokonaisuus, jossa tutkinnon suorittaja osoittaa kaikki tutkinnon tai sen osan ammattitaitovaatimukset oman henkilökohtaisen näyttösuunnitelmansa mukaisesti suorittamalla normaaleja työpäivään kuuluvia tehtäviä. Tutkintotilaisuuteen voi osallistua kuka tahansa jolla on riittävä ammattitaito tutkinnon suorittamiseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Tiesitkö, että ammattitutkintoja oli vuonna 2010 yhteensä 187 ja erikoisammattitutkintoja 129. Lähteet: Ammattikoulutus Suomessa. Ammattiosaamista, tietoja ja taitoja työelämään sekä jatko-opintoihin s. 9 ja s. 16. Hätönen, Heljä Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana. s Työelämän edustajan opas näyttötutkintojen arviointiin s

16 Ohjaavat, valmistavat ja valmentavat koulutukset Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen on kehitetty monipuolisia ja joustavia koulutusväyliä. Niiden tarkoituksena on tukea onnistuneita siirtymiä koulutusasteelta toiselle ja opiskelijoiden elinikäisten opiskelupolkujen jatkumoa. Ennen ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutuksen aloittamista opiskelija voi tarvittaessa hakeutua seuraaviin valmistaviin, valmentaviin tai kuntouttaviin koulutuksiin. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus ammattistartti (20 40 opintoviikkoa) Koulutus on suunnattu sellaisille nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Opiskelija opiskelee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti (HOPS). Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ( opintoviikkoa) Koulutus on tarkoitettu vammaisille henkilöille. He voivat kehittää koulutuksen aikana osaamistaan, hankkia ammatillisissa opinnoissa, työelämässä ja itsenäisessä elämässä tarvitsemiaan valmiuksia sekä selkiyttää tulevaisuuden suunnitelmiaan. Tavoitteena on, että opiskelijalla on koulutuksen päätyttyä mahdollisimman hyvät valmiudet itsenäiseen elämään, koulutukseen ja työhön. Koulutuksen laajuus määritellään yksilöllisesti kunkin opiskelijan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Kun tavoitteena on siirtyä ammatilliseen peruskoulutukseen, koulutus on laajuudeltaan opintoviikkoa, mutta se voi olla erityisestä syistä jopa 80 opintoviikkoa. Jos tutkinnon suorittaminen on henkilökohtaisesti liian vaativa tavoite, koulutus valmentaa suoraan työhön tai itsenäiseen elämään. Koulutuksen laajuus voi tällöin olla opintoviikkoa. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (20 40 opintoviikkoa) Koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille ja maahanmuuttajataustaisille henkilöille, joilla on jo opetuskielen perustaso. Koulutuksen tavoitteena on antaa maahanmuuttajille valmiuksia siirtyä ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen parantamalla opiskelijan opetuskielen taitoa (suomi tai ruotsi) ja muita ammatillisissa opinnoissa tarvittavia valmiuksia. Lisäksi tavoitteena on lisätä tuntemusta suomalaisesta opiskelu- työkulttuurista. Samalla tutustutaan eri ammatteihin ja ammatilliseen opiskeluun sekä tuetaan opiskelijoita oman äidinkielensä ja kulttuuri-identiteettinsä säilyttämisessä. Opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Kotitalousopetus (20 opintoviikkoa) Kotitalousopetus antaa valmiuksia ja käytännön taitoja opiskelijan oman arjen hallintaan ja kotitalouden hoitamiseen. Koulutus valmentaa jatko-opintoihin, ja sitä voidaan suunnata koulutusalakohtaisesti ja opiskelijalähtöisesti. Lähde: Ammattikoulutus Suomessa. Ammattiosaamista, tietoja ja taitoja työelämään sekä jatko-opintoihin s

17 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöisin ammattikoulutuksen järjestämismuoto. Se perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus). Oppisopimus on joustava ja käytännönläheinen koulutusmuoto, jossa opiskelija ja työnantaja solmivat yhteisesti työ- ja koulutussuhteen. Oppisopimus voidaan tehdä uudelle tai jo työsuhteessa olevalle työntekijälle. Myös virkamiehet ja yrittäjät voivat kehittää osaamistaan oppisopimuskoulutuksella. Opiskelija hankkii itse oppisopimustyöpaikan. Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella ammatillisiin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden myös ammatilliseen lisäkoulutukseen. Noin 17 % ammattikoulutuksesta on oppisopimuskoulutusta. Ammatillinen oppilaitos Oppisopimustoimisto Työnantaja Oppisopimusopiskelija Opiskelu toteutetaan pääosin työpaikalla käytännön työtehtävissä, jossa oppimista ohjaa opiskelijan vastuullinen työpaikkaohjaaja. Työpaikalla annettavaa koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla alan oppilaitoksessa. Tietopuolisen opetuksen hankkii ja maksaa oppisopimustoimisto. Oppilaitoksen järjestämä tietopuolinen opetus tukee työpaikalla annettavaa käytännön opetusta. Oppisopimuskoulutusta tuetaan taloudellisesti Työnantaja maksaa oppisopimusopiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ajalta. Tietopuolisten opintojen ajalta opiskelija saa opintososiaalisina etuina esimerkiksi päivärahaa sekä korvauksia matkakustannuksista ja majoituksesta. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työpaikalla annettavasta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. 11

18 Oppisopimus soveltuu henkilölle jolta puuttuu ammatillinen koulutus tai muodollinen pätevyys jonka työtehtävät laajentuvat uusille tehtäväalueille joka haluaa kouluttautua kokonaan uuteen ammattiin joka haluaa kehittää koulutuksella ammattitaitoa ja osaamista Oppisopimusopiskelija saa: työehtosopimuksen mukaisen vähintään harjoittelijan palkan määräaikaisen kokopäivätyön työehtosopimukseen kuuluvat etuudet maksuttoman opetuksen opintososiaalisia etuja Yritykselle oppisopimus on mahdollisuus, kun tarvitaan uutta työvoimaa sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy on tarve kehittää henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa henkilöstöä koulutetaan uusiin työtehtäviin Yritykselle oppisopimus on hyvä tapa rekrytoida ja kouluttaa henkilöstöä. Oppisopimus on yritykselle investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Työnantajan velvollisuudet: solmia määräaikainen ja kokopäiväinen työsopimus opiskelijan kanssa maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa nimeää opiskelijalle työpaikkaohjaaja antaa opiskelijalle monipuolisia työtehtäviä huolehtii siitä, että opiskelija voi osallistua oppilaitospäiviin Tiesitkö, että oppisopimuksia voi tehdä yli 300:aan eri tutkintoon. Lähteet: Ammattikoulutus Suomessa. Ammattiosaamista, tietoja ja taitoja työelämään sekä jatko-opintoihin s

19 II Työ tekijäänsä opettaa 2.1. Työssäoppiminen Työssäoppimiseen valmistautuminen Työssäoppimiseen perehdyttäminen Työturvallisuuden huomioiminen Työtehtäviin opastaminen Ohjauskeskustelut 25 13

20 ii työ tekijäänsä opettaa 2.1. Työssäoppiminen Työssäoppiminen on ammatillisten tutkintojen perusteiden mukaista työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua oppimista. Tavoitteellista -tutkinnon perusteiden tavoitteet työssäoppimisjaksolle ja työssäoppijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet Ohjattua -työpaikkaohjaaja ja työssäoppimisen vastuuopettaja Arvioitua -jatkuva kehittävä palaute oppimisen etenemisestä, osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa Työssäoppimisen tavoitteiden taustalla ovat valtakunnallisesti laaditut ammatillisen perustutkinnon perusteet. Niissä ilmaistaan ammatillisen koulutuksen tavoitteet, sisällöt, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Koulutuksen järjestäjät laativat tutkinnon perusteiden pohjalta opetussuunnitelmat, joissa tarkennetaan työssäoppimalla opittavat asiat. Oman alansa ammattilainen eli tehtävään nimetty työpaikkaohjaaja ohjaa ja arvioi työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa on työssäoppimisen laajuus vähintään 20 opintoviikkoa eli opiskelija opiskelee vähintään puoli vuotta opinnoistaan työpaikalla. Työssäoppiminen on yleensä jaettu eri opintovuosille ja jaksoille, joille on asetettu omat oppimistavoitteet. Työssäoppimisjaksojen pituus vaihtelee. Työssäoppimispaikka voi olla myös ulkomailla. Koska työssäoppiminen on osa opiskelua, tapahtuu se pääsääntöisesti ilman työsuhdetta ja palkkaa opiskelijan säilyttäessä opiskelijan statuksen ja opintososiaaliset edut. Työnantajille ei myöskään yleensä makseta korvauksia. Yleensä tavoitteena on, että opiskelija hankkii itse työssäoppimispaikan. Näin hän saa kullan arvoista harjoitusta työpaikan hakemisesta tulevaisuutta ajatellen. On myös aloja, joissa oppilaitos hankkii työssäoppimispaikan opiskelijoille keskitetysti työelämän edustajien toiveesta. Työssäoppimispaikan järjestämisestä vastaa kuitenkin viime kädessä koulutuksen järjestäjä. Työssäoppimisen tavoitteina on: tehdä opiskelijalle tutuksi työelämän pelisääntöjä syventää ammatillista osaamista ja työelämätuntemusta edesauttaa opiskelijoiden välitöntä työllistymistä lisätä opiskelijoiden opiskelumotivaatiota lisätä ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta varmistaa osaavien työntekijöiden saatavuus nyt ja tulevaisuudessa Työssäoppiminen työpaikan näkökulmasta Työpaikoille työssäoppiminen on mahdollisuus hankkia alalle soveltuvia uusia työntekijöitä ja varmistaa ammattitaitoinen henkilöstö myös tulevaisuudessa. Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa työssäoppimisen puitteissa auttaa työnantajia tulevaisuuden henkilöstötarpeen 14

21 ennakoinnissa. Työssäoppimisen aikana alkanut yhteistyö voi jatkua esimerkiksi kesätyön tai opinnäytetyön merkeissä. Työssäoppiminen tarjoaa alan ammattilaisille mahdollisuuden olla kehittämässä ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttamassa tulevaisuuden työntekijöiden ammatilliseen osaamiseen. Lisäksi se tarjoaa oivan tilaisuuden työntekijöille jakaa omaa osaamistaan ja vuosien varrella hankittua hiljaista tietoa. Työpaikkaohjaajalle opiskelijan ohjaaminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää itseään sekä tilaisuuden arvioida omaa työtään, työskentelytapojaan ja -tottumuksiaan. Hän pääsee myös jakamaan omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan alan tuleville ammattilaisille. Työssäoppimispaikaksi soveltuu sellainen työpaikka, jossa on: Riittävää tuotanto- ja palvelutoimintaa Tarpeellinen työvälineistö Työpaikkaohjaajiksi soveltuvaa ja motivoitunutta henkilökuntaa Johdon tuki työssäoppimisen toteuttamiseksi Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa avaa ovia niin työyhteisöjen kuin yksittäisten työntekijöiden osaamisen kehittämiseen! Lainsäädäntö ja opetussuunnitelmat ohjaavat työssäoppimista Työssäoppimista säätelevät Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, muutokset 601/2005) ja Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998, muutokset 603/2005). Lisäksi työssäoppimista sivuavat seuraavat lait ja asetukset Opintotukilaki (65/1994) ja opintotukiasetus (260/1994) Laki ja asetus lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta (48/1997) Laki nuorista työntekijöistä (998/1993 muutettu 754/98) Asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) Asetus nuorille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002) Työturvallisuuslaki (738/2002) Vahingonkorvauslaki (412/1974) Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002) Lähteet: Ammatillisen perustutkinnon perusteet, Opetushallitus Frisk, Tarja (toim.) Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. s.6. Työssäoppimisen opas työpaikalle. s

22 2.2. Työssäoppimiseen valmistautuminen Työpaikoilta työssäoppiminen edellyttää sekä kiinnostusta tulevaisuuden työntekijöiden kouluttamiseen että sitoutumista ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön ja yhdessä sovittuihin pelisääntöihin. Työssäoppimiseen valmistautuminen alkaa ennen työssäoppijan tuloa. Työnantajan vastuut ja velvollisuudet Työnantajan vastuulla on nimetä työssäoppijan ohjaamisesta kiinnostunut ja innostunut alansa ammattilainen ja sopia hänen kanssaan siitä, miten ohjaajana toimiminen huomioidaan työtehtävissä ja ajankäytössä. Työpaikalla on hyvä miettiä, kenellä on kiinnostusta ja todellisuudessa aikaa ja mahdollisuuksia ohjata opiskelijaa. Työpaikkaohjaaja voi hoitaa asioista itse osan, osa vastuista jaetaan muille ja osassa tarvitaan työyhteisön yhteistyötä. Hyväksi havaittu periaate on, että kaikki työpaikalla osallistuvat ohjaamiseen nimetyn työpaikkaohjaajan lisäksi. Nimetyllä työpaikkaohjaajalla on kuitenkin vastuu ohjauksen organisoinnista. Ideaalitilanteessa työssäoppijaa ohjaavat ja hänelle palautetta antavat kaikki työyhteisön jäsenet! Työantajan vastuulla on lisäksi: tarjota edellytykset työpaikalla tapahtuvalle oppimiselle sopia kirjallisesti oppilaitoksen edustajan ja työssäoppijan kanssa työssäoppimisen tavoitteista, arvioinnista, yleisistä periaatteista ja käytännön järjestelyistä vastata työssäoppijan asianmukaisen perehdyttämisen, ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä vastata työssäoppijan työturvallisuudesta tiedottaa työyhteisön jäsenille yhdessä sovituista työssäoppimisen pelisäännöistä toimia työssäoppimisen toteutussuunnitelman mukaisesti 16

23 Vaikka työssäoppija ei saa korvata vakituista henkilökuntaa, on työyhteisöllä lupa nauttia ylimääräisestä käsiparista työpaikalla! Näkökulmana oppiminen Työpaikalla opiskelija oppii tekemällä todellisia työtehtäviä. Työpaikkaohjaajan on olennaista tietää, mitä opiskelija on oppimassa ja mitkä ovat tämän oppimistavoitteet. Hänen on tärkeää tutustua opiskelijan opetussuunnitelmaan ja siihen, mitä tämä on tulossa oppimaan työpaikalle. Opiskelijan omat oppimistarpeet ja kiinnostus otetaan huomioon opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS). Siihen tarkennetaan, mitä opiskelija opiskelee työssäoppimalla. HOPSia varten arvioidaan työpaikalla opiskelijan lähtötaso. Lähtötason arvioinnin pohjalta mietitään yhdessä opiskelijan kanssa sellaiset työtehtävät, jotka antavat hänelle mahdollisuuden oppia tavoitteiden mukaisia asioita. Oppilaitoksen ja työpaikan välinen yhteistyö vaihtelee sen mukaan, onko työpaikka työssäoppimispaikkana vakiintunut vai uudehko. Yhteydenpito voi vaihdella oppilaitoksittain ja opettajittain. Ennen työssäoppimista on tärkeää sopia ja nimetä työpaikkaohjaaja sopia työssäoppimisen käytännöistä työssäoppijan ja opettajan kanssa tutustua siihen, mitä opiskelija on tulossa työssäoppimaan huolehtia opiskelijan käynnistä työpaikalla ja opiskelijalle annettavasta ennakkoinfosta kertoa saapuvasta opiskelijasta ja hänen oppimistavoitteistaan työpaikan henkilöstölle varata työtilat ja välineet opiskelijan käyttöön järjestää mahdolliset kulkuluvat ja muut luvat Työssäoppimisen toteutussuunnitelma/sopimus: työssäoppijan, työpaikkaohjaajan/työpaikan ja ohjaavan opettajan yhteystiedot eri osapuolten vastuut, velvollisuudet ja tehtävät työssäoppimisen aika- ja paikka käytännön järjestelyt työpaikalla: työaika, ruokailu, työvaatetus henkilösuojaimet, sairastuminen, vakuutukset, työpaikan keskeiset pelisäännöt työturvallisuuden kannalta erityisesti huomioitavat seikat työssäoppimisjakson tavoitteet, työtehtävät, arvioinnin kohteet ja kriteerit työssäoppijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet ohjauskeskusteluista, ammattiosaamisen näytöistä tai tutkintotilaisuuksista sopiminen 17

24 n p ä ät t y y Työssäoppimisprosessi työpaikan näkökulmasta pimine palautekeskustelu työssäoppimisen toteutuksesta kehittämisehdotuksineen t yö s säop ammattiosaamisen näyttö ja arviointikeskustelu opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja sopivat ammattiosaamisen näytöstä työpaikkaohjaaja perehdyttää, ohjaa ja antaa jatkuvaa palautetta työpaikalla tiedotetaan työssäoppijan tulosta ja oppimistavoitteista sekä suunnitellaan työtehtävät ja perehdyttäminen opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja sopivat työssäoppimisen kestosta, ajankohdasta ja oppimistavoitteista ö ty s o sä pp im in en k al aa opiskelija hakee työssäoppimispaikan työpaikkaohjaajakoulutus työpaikan ja oppilaitoksen sopimus työssäoppimisyhteistyöstä 18

25 2.3. Työssäoppijan perehdyttäminen Työssäoppimisen alku luo perustan onnistuneelle oppimiselle. Alkuun kuuluvat opiskelijan vastaanottaminen, opiskelijan perehdyttäminen ja työssäoppimisen jatkon suunnitteleminen. Kun opiskelija tulee työpaikalle ensimmäistä kertaa, antaa vastaanottohetki ensivaikutelman tulevasta työssäoppimisesta ja työpaikan kulttuurista yleisesti. Siksi vastaanottohetki kannattaa suunnitella etukäteen ja sopia opiskelijan vastaanottajasta. Työssäoppimisen alussa olennaisia seikkoja: Myönteinen vastaanottohetki ja tutustuminen opiskelijaan Henkilökunnan esittely opiskelijalle Tilojen esittely ja kierros lähipisteissä Työpaikkaan perehdytys uusia työntekijöitä koskevien käytäntöjen mukaan Opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen/tarkentaminen Mitä opiskelijan tulee osata työssäoppimisen jälkeen? Mitä työtehtäviä tekemällä opiskelija oppii tavoitteiden mukaisia asioita? Ohjauksen etenemisestä ja käytännöistä sekä ohjaus- ja arviointikeskusteluista sopiminen yhteisesti ja aikojen merkitseminen kalenteriin Opiskelija tulee perehdyttää työpaikalla kuten kuka tahansa työntekijä. Tavoitteena on perehdyttää opiskelija työn turvalliseen tekemiseen, työpaikan tapaan toimia sekä työpaikan tehtäviin, sääntöihin ja muihin työntekijöihin. Opiskelijan perehdyttämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota työturvallisuuteen. Lisäksi työpaikalla tulee sopia opiskelijan perehdyttämisen vastuista. Opiskelijan perehdyttämisessä kannattaa hyödyntää työpaikan omia perehdytyskäytäntöjä ja olemassa olevia ohjeita ja materiaaleja. Perehdyttämisen tavoitteena on nopeuttaa työn oppimista ja työn aloittamista lisätä työturvallisuutta ja vähentää virheitä vähentää epävarmuutta ja jännitystä lisätä työviihtyvyyttä muodostaa realistinen ja motivoiva kuva työstä selkiyttää työroolit ja tavoitteet parantaa työyhteisön yhteistyötä ja edistää oppimista 19

26 Jotta opiskelijan oppiminen edistyisi, perehdyttäminen kannattaa jakaa pienempiin osiin. Alkuvaiheen oppimista helpottaa myös se, että opiskelija saa ensin kokonaiskuvan työpaikasta, esimerkiksi kuvan, luettelon tai materiaalin avulla. Opiskelijan on näin helpompi liittää yksittäisiä asioita kokonaiskuvaan. Kokemusten mukaan hyvä käytäntö on, että opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle varataan alkuvaiheessa muutama väljempi päivä, jolloin opiskelija voi tutustua työpaikkaan ja työpaikkaohjaajaansa. Silloin opiskelija voi kulkea työpaikkaohjaajansa mukana ja ohjaajalla ja opiskelijalla on aikaa keskusteluihin. Perehdyttämisen muisti- ja tarkistuslistat (ks. liite 1) helpottavat työpaikkaohjaajan työtä. Listojen avulla tulee tarkistettua, että perehdytetään tarpeellisiin asioihin, joihin yksittäiset asiat voi liittää. Perehdytyksen voi suunnitella etukäteen listojen pohjalta. Perehdytyslista on hyvä antaa myös opiskelijan käyttöön, koska ne auttavat opiskelijaa muodostamaan kokonaiskuvan asioista. Pelko on oppimisen suurin este -siksi työpaikkaohjaajan tehtävänä on saada työssäoppija tuntemaan olonsa turvalliseksi, jotta oppiminen voi alkaa!. Työssäoppijan perehdyttäminen: yritys, liikeidea, toiminta-ajatus, asiakkaat työn sisältö, työtehtävät ja työpiste työtilat ja -välineet, koneet ja laitteet työnjohto ja työkaverit työpaikan pelisäännöt (työajat, tauot, poissaolot, tupakoiminen, kännykän käyttö jne.) itsestäänselvyydet ja työpaikan kieli- ja kulttuuri työturvallisuus, työsuojelu, ergonomia lähtötason arviointi työssäoppimissuunnitelman läpikäyminen oppimisen edistymisen seurannasta sopiminen Lähde: Frisk, Tarja Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. s

27 2.4. Työturvallisuuden huomioiminen Ennen työssäoppimisjakson käynnistymistä on yhdessä varmistettava, että kaikki osapuolet ovat selvillä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Työturvallisuuslain ja työsuojeluohjeiden asiat on opetettava oppilaitoksessa ja työpaikalla niin, että opiskelija omaksuu ne kuten työntekijätkin. Ennen jakson alkua on työantajan ja oppilaitoksen edustajien yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työturvallisuusasioihin ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Vaikka koulutuksen järjestäjä on vakuuttanut työssäoppijat työpaikalla tapahtuvien tapaturmien varalta, tulee heidät perehdyttää työpaikalla uuden työntekijän tavoin työturvallisuuteen. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on selvittää ennen sopimuksen tekemistä, että työssäoppiminen voidaan järjestää turvallisesti varmistua siitä, että opiskelijalla on riittävät valmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla ja välittää tieto opiskelijan valmiuksista työpaikalle huolehtia siitä, että jos alle 18-vuotias nuori tekee työssäoppimisjaksolla ns. erityisen haitallisia tai vaarallisia töitä, tehdään työsuojelupiirille tarvittava ilmoitus Koulutuksen järjestäjän vastuulla on hankkia opiskelijoille opintojen alussa opetuksen järjestämisen edellyttämät suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet. Opiskelija voi käyttää näitä myös työssäoppimisjaksojen aikana. Työnantajan vastuulla on puolestaan hankkia työpaikalla tarvittavat erikoissuojavälineet ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on työssä tarvittavat suojaimet. Työnantaja vastaa myös siitä, että suojaimet täyttävät vaadittavat ominaisuudet, ne ovat käyttö- ja toimintakunnossa ja että opiskelija osaa käyttää niitä työssään. Henkilökohtaisista suojavälineistä ja työvaatetuksesta saattaa osa tulla hankittavaksi oppilaitoksen ja osa työnantajan kautta. Tästä tulee sopia oppilaitoksen ja työpaikan kesken ja asia on syytä kirjata työssäoppimissopimukseen. Työssäoppimispaikka vastaa opiskelijan työssäoppimisen aikaisesta työturvallisuudesta työnantajan tavoin. Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta ja muusta työympäristöstä ja työoloista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Esimies huolehtii, että opiskelija on perehdytetty työturvallisuuteen työturvallisuuslainsäädännön ja nuorista työntekijöistä annetun lain mukaisesti. Hän myös vastaa työturvallisuuteen perehdyttämisestä. Työpaikalla tulee käsitellä opiskelijan kanssa työturvallisuuteen liittyviä asioita ja erityisesti työhön liittyviä vaaratekijöitä, jotka vaihelevat aloittain. Työpaikkaohjaaja on tällöin tärkeä. 21

28 Nuori työssäoppija Nuorilla, kokemattomilla työntekijöillä tapaturmariski on merkittävästi korkeampi kuin kokeneilla ammattilaisilla. Kiire ja heikko perehdytys lisäävät riskiä edelleen, samoin turvallisuusvastuun hämärtyminen työkohteissa, joissa työskentelee usean eri yrityksen henkilöstöä tai ammatinharjoittajia samoissa tiloissa. Nuorelle ei tule osoittaa työtehtävää, jonka mahdollisiin riskeihin ja niiltä suojautumiseen häntä ei ole opastettu. Tapaturmat olisivat useimmiten estettävissä rauhallisella harkinnalla ja huolellisella perehdytyksellä. Tapaturmariskien lisäksi pitää ottaa huomioon myös ammattitautien ja muiden työperäisten sairauksien riskeiltä suojautuminen, kuten esimerkiksi kemialliset ja biologiset altisteet, oikea ergonomia, suojainten oikea käyttö ja liiallisen fyysisen tai henkisen kuormituksen välttäminen. Terveellisten ja turvallisten työmenetelmien käyttö on helpointa opetella opiskelijana, jolloin työsuojelu kasvaa itsestään selväksi osaksi omaa ammattitaitoa. Kokeneen työtoverin ja esimiehen esimerkki on parasta terveys- ja turvallisuusvalmennusta, jonka myönteiset vaikutukset ulottuvat nuoren koko tulevaan työuraan, jopa kymmenien vuosien päähän. Hyvin hoidettu työsuojelu on myös työnantajan etu, koska työn laatu paranee ja poissaolokustannukset vähenevät. Nuoren opiskelijan työturvallisuus vaatii erityistä huomiota. Alle 18-vuotiasta opiskelijaa ei saa käyttää töissä, jotka ovat hänen ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselleen vahingoksi tai jotka vaativat suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Nuorten työntekijöiden työsuojelusta säädellään valtioneuvoston asetuksella (475/2006) nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (ks. liite 2). 22

29 Perehdyttäminen työturvallisuuteen: koneiden ja laitteiden käyttö- ja hoito-ohjeet ergonomia henkilönsuojaimet vaaratekijät ja -tilanteet työpaikan ensiaputoiminta ja työsuojelutoiminta palohälytysmenetelmä suojeluohjeet merkinantojärjestelmät mm. laajalle ulottuvien tai kaukokäynnistettävien koneiden käynnistämisestä ohjeiden, määräysten ja sopimusten noudattaminen omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen vaaroista ilmoittaminen suojeluvälineiden käyttö Vahingon sattuessa Työssäoppimisjaksolla tapahtuneen vahingon korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/74) mukaan. Jos oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnilläänvahinkoa opetukseen liittyvässä työssä, korvausvelvollinen on vahingonkorvauslain mukaan se, jonka lukuun työ suoritetaan. Siten työnantaja on ns. isännän vastuun periaatteen mukaan ensisijaisesti vastuussa opiskelijan sivulliselle aiheuttamasta vahingosta. Työnantajan lukuun työtä suoritetaan, kun työpaikalla on vastuu työnjohdosta ja valvonnasta ja työnantaja saa hyödyn opiskelijan suorittamasta työstä. Mikäli työnantajalla on normaali vastuuvakuutus, sisältyvät opiskelijan aiheuttamat vahingot vakuutusehtojen mukaisesti sen korvauspiiriin. Koulutuksen järjestäjä vastaa samalla tavoin oppilaan aiheuttamista vahingoista sivullisille, mikäli työ tehdään koulutuksen järjestäjän lukuun. Myös opiskelija voi olla henkilökohtaisesti korvausvelvollinen, mikäli hän aiheuttaa vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vahingon kärsineenä voivat olla yritys, sen työntekijä tai ulkopuolinen henkilö. Korvauksen suuruus määräytyy sen mukaan mikä harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Ulkopuoliselle aiheutettu vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta ja vakuutusyhtiö voi hakea maksamaansa korvausta takaisin vahingon aiheuttajalta. Lähteet: Frisk, Tarja Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. s Työssäoppimisen opas työpaikoille s

30 2.5. Työtehtäviin opastaminen Työtehtävien opettamisen tavoitteena on ohjata opiskelijaa työmenetelmien, välineiden, materiaalien ja laitteiden käyttöön. Taidot opitaan vaiheittain. Sen vuoksi on tärkeää, että opiskelija pääsee tekemään todellisia työtehtäviä riittävän usein ohjatusti. Työpaikkaohjaaja voi hyödyntää työtehtävien opettamisessa seuraavia toimia. Ennen työtehtävän tekemistä Selvitä opiskelijan osaaminen keskustelemalla ja/tai seuraamalla opiskelijan toimintaa. Aseta opiskelijan kanssa oppimistavoitteet. Kuvaa opiskelijalle työtehtävän merkitys työkokonaisuudessa. Työtehtävän alussa Anna opiskelijan ensin seurata omaa tekemistäsi ja toimia sen jälkeen avustajanasi. Kerro ja näytä työtehtävän tekeminen opiskelijalle vaihe vaiheelta. Esittele tekemisen vaiheet ja tärkeimmät asiat. Kiinnitä huomiota turvallisuusasioihin ja ergonomisiin työtapoihin. Kysy opiskelijalta, miten hän tekisi työtehtävän, ja pyydä häntä kertomaan tekemisensä vaiheet. Seuraa, miten opiskelija ymmärtää työtehtävän tekemisen. Työtehtävän aikana Rohkaise tekemään ja kannusta kysymään Anna opiskelijan tehdä työtehtävä omassa tahdissaan, mutta ole saatavilla kysymysten tai pulmatilanteiden varalta. Anna heti palautetta työn teosta ja tuloksesta. Anna opiskelijan vähitellen tehdä työ itsenäisesti. Pyydä opiskelijaa arvioimaan omaa suoritustaan Anna palautetta ja seuraa työn sujumista säännöllisesti. Lähde: Frisk, Tarja (toim.) Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. s

31 2.6. Ohjauskeskustelut Työpaikkaohjaaja ja opiskelija tarkentavat työssäoppimisen alussa oppimistavoitteet ja suunnittelevat ne todelliset työtehtävät, jotka antavat opiskelijalle mahdollisuuden oppia tavoitteiden mukaisia asioita opiskelijan aikaisempi osaaminen huomioiden. Työssäoppimisen aikana on tärkeää ohjata opiskelijaa ja keskustella hänen kanssaan työskentelyn lomassa antaa kehittävää, välitöntä ja avointa palautetta opiskelijalle käydä ohjauskeskusteluja säännöllisesti ja sovitusti mahdollistaa opiskelijalle osallistuminen työpaikan erilaisiin tilanteisiin ja todellisten työtehtävien tekemiseen antaa koko työyhteisön osallistua opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin pitää yhteyttä oppilaitokseen tarpeen mukaan tarkistaa opiskelijan suunnitelman eteneminen säännöllisesti työssäoppimisen aikana. Pääpiirteittäin työpaikkaohjaajan ohjaustyö muodostuu spontaaneista, satunnaisista ja epämuodollisista ohjaustilanteista ja keskusteluista sekä sovituista, tavoitteellisista ja muodollisista ohjaustilanteista ja keskusteluista. Ohjauskeskustelut ovat tavoitteellista toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan oppimista suunniteltua toimintaa, johon sekä työpaikkaohjaaja että opiskelija valmistautuvat. Ohjauskeskusteluissa tarkastellaan ja pohditaan meneillään olevaa tai jo mennyttä hetkeä ja siihen liittyviä tapahtumia. Tarkoituksena on paitsi arvioida ja todeta tämänhetkinen tilanne myös auttaa ja tukea opiskelijaa saavuttamaan omat oppimistavoitteensa. Ohjaussuhde perustuu vastavuoroisuuteen: sekä ohjaaja että opiskelija tuovat ohjaussuhteeseen omat odotuksensa ja tarpeensa. Opiskelija odottaa ja havainnoi sitä, miten ohjaaja kuuntelee ja on kiinnostunut hänen asioistaan ja huolistaan. Opiskelijan odotukset voivat olla joskus epärealistisia tai tavoitteen kannalta epäoleellisia. Toisinaan ohjaajan odotetaan ikään kuin pelastavan opiskelija, kuten tietämällä ratkaisu tämän puolesta. Toisinaan ohjaajalta odotetaan terapeuttista asennetta ja hoivaa. Ohjaaja puolestaan usein odottaa opiskelijan olevan vastaanottava, avoin ja kehitys- ja yhteistyöhaluinen. Odotuksia on hyvä käsitellä yhdessä, koska ne säilyvät muuten piilo-odotuksina ja voivat vaikeuttaa ohjausta ja oppimista. 25

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET MUISTIO X.4.2014 LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON Voimassa olevat lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan 1.8.2010. Perusteiden luku kolme on muokattu Euroopan lentoturvallisuusviraston

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 1 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 www.jao.fi/fi/jyvaskylan-oppisopimuskeskus oppisopimus@jao.fi 2 Oppisopimuskoulutus

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

planeetat KOHTAAVAT OLETKO VALMIS? Työpaikkaohjaajan OPAS

planeetat KOHTAAVAT OLETKO VALMIS? Työpaikkaohjaajan OPAS KOHTAAVAT planeetat OLETKO VALMIS? Työpaikkaohjaajan OPAS Suomen koulutusjärjestelmä Tohtorintutkinnot Lisenssiaatin tutkinnot Yliopistot Ylemmät korkeakoulututkinnot Yliopistot Alemmat korkeakoulututkinnot

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa v. 2012 oppilaitos

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot